MediaWiki API result

{
    "batchcomplete": "",
    "continue": {
        "gapcontinue": "Rikastuskemikaalip\u00e4\u00e4st\u00f6t",
        "continue": "gapcontinue||"
    },
    "query": {
        "pages": {
            "2414": {
                "pageid": 2414,
                "ns": 0,
                "title": "Ribosomi",
                "revisions": [
                    {
                        "contentformat": "text/x-wiki",
                        "contentmodel": "wikitext",
                        "*": "{{ensyklopedia|moderator=Iiro}}\n[[op_en:sivu]]\n\n'''Ribosomi''': solun organelli, jossa syntyy proteiineja. Ribosomit itse muodostuvat\nuseista proteiinimolekyyleist\u00e4.\n<ref> Jouko Tuomisto, Terttu Vartiainen, Jouni T. Tuomisto: Dioksiinit ja PCB-yhdisteet: synopsis. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ISSN 1798-0089 ; Raportti 23/2011 [http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/ab0100ce-2e1f-4cac-9ac3-84eaf5b05b63]</ref>\n\n==Viitteet==\n\n<references/>\n\n[[Luokka:Dioksiini-synopsis]]"
                    }
                ]
            },
            "3485": {
                "pageid": 3485,
                "ns": 0,
                "title": "Rikastushiekka-alueiden p\u00e4\u00e4st\u00f6t",
                "revisions": [
                    {
                        "contentformat": "text/x-wiki",
                        "contentmodel": "wikitext",
                        "*": "[[Luokka:P\u00e4\u00e4st\u00f6]]\n[[Luokka:Hiukkaset]]\n[[Luokka:Ovariable]]\n[[Luokka:Ilmansaasteet]]\n[[Luokka:Pienhiukkaset]]\n{{minera_Riskinarviointi}}\n{{metodi|moderaattori=Atorniva|edistyminen=T\u00e4ysluonnos}}\n\nVastuuhenkil\u00f6 P\u00e4ivi Kauppila ja Anna Tornivaara\n\n==Rikastushiekan varastoinnin p\u00e4\u00e4st\u00f6t==\n\nRikastushiekan varastoinnista voi aiheutua p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 ilmaan ett\u00e4 vesiin.\n\n===Rikastushiekan varastoinnin p\u00e4\u00e4st\u00f6t ilmaan===\n\n====Kysymys====\n\nMillaisia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja kuinka paljon rikastushiekka-alueilta tulee ilmaan?\n\n====Vastaus ja perustelut====\n\nRikastushiekka-alueilta voi aiheutua ilmaan mineraalip\u00f6lyp\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 kaasumaisia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, joista voi aiheutua hajuhaittoja. Rikastushiekka l\u00e4jitet\u00e4\u00e4n tavallisesti rikastushiekka-altaaseen prosessiveden kanssa lietteen\u00e4. Liete levitet\u00e4\u00e4n joko reik\u00e4putkimenetelm\u00e4ll\u00e4 useista pisteist\u00e4 rikastushiekka-altaan reunoilta tai purkamalla yhdest\u00e4 pisteest\u00e4 putkella. Molemmissa menetelmiss\u00e4 karkein aines j\u00e4\u00e4 l\u00e4helle purkupisteit\u00e4/-pistett\u00e4, ja hienompi aines kulkeutuu altaan keskiosiin. Toiminnan aikana altaan keskiosat ovat usein vedell\u00e4 kyll\u00e4styneit\u00e4, mutta patojen l\u00e4heiset reunaosat voivat p\u00e4\u00e4st\u00e4 kuivamaan. Kuivumisen seurauksena reunaosat altistuvat p\u00f6ly\u00e4miselle. Varsinaisen rikastushiekan ohella my\u00f6s patopenkoista voi aiheutua p\u00f6ly\u00e4mist\u00e4, etenkin, jos patojen korotus on tehty rikastushiekasta. Ty\u00f6koneiden liikkuminen patovalleilla olevilla teill\u00e4 lis\u00e4\u00e4 penkkojen p\u00f6ly\u00e4mist\u00e4.\n\nP\u00f6lyp\u00e4\u00e4st\u00f6jen koostumus riippuu rikastushiekan koostumuksesta. Metallimalmikaivoksilla rikastushiekat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t tyypillisesti rikastusprosessin tehokkuudesta riippuen vaihtelevia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 malmimineraaleja, esim. metallisulfideja tai -oksideja, jotka ovat ensisijaisia ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisten metallien l\u00e4hteit\u00e4 mineraalip\u00f6lyss\u00e4.\n\nKaasumaisia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voi aiheutua joko rikastuskemikaalien j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 rikastushiekassa tai rikastushiekassa tapahtuvien kemiallisten ja biologisten reaktioiden seurauksena. (vrt. \"BEP\" <ref name=\"BEP-raportti\">Kauppila, P., R\u00e4is\u00e4nen, M.L. & Myllyoja, S. (toim.) 2011. Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ymp\u00e4rist\u00f6k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6 29, 213 s.</ref>).\n\n====Riippuvuudet====\n\n*Rikastushiekan kosteus\n*Kuivillaan olevan rikastushiekan m\u00e4\u00e4r\u00e4 (pinta-ala?) ja raekokojakauma\n*K\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t p\u00f6lyntorjuntakeinot (esim. kalkkimaidon levitys; kasvillistaminen)\n*Rikastushiekan koostumus\n*Rikastushiekka-altaan rakenne ja korkeus, sijoittuminen maastoon\n*Patopenkkojen materiaali, korkeus ja kasvillistaminen\n*Ilmasto-olot (tuulen suunta ja voimakkuus, sadanta, l\u00e4mp\u00f6tila)\n*Rikastuskemikaalien j\u00e4\u00e4m\u00e4t ja koostumus rikastushiekassa\n*Kemialliset reaktiot rikastushiekassa\n*Ty\u00f6koneiden liikkuminen rikastushiekka-alueella\n\n===S\u00e4teily ja radon===\n\n====Kysymys====\n\nVoiko rikastushiekka-alueilta aiheutua radonp\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja s\u00e4teily\u00e4?\n\n====Vastaus ja perustelut====\n\nRadonp\u00e4\u00e4st\u00f6t ja s\u00e4teilyriski ovat mahdollisia uraania tuottavien kaivosten rikastushiekka-alueilta. Uraanimalmeista erotetaan uraani yleens\u00e4 joko happo- tai em\u00e4sliuotuksella. Prosessissa suurin osa uraanin (U-238 ja U-235) hajoamissarjojen radioaktiivisista tyt\u00e4rnuklideista j\u00e4\u00e4 rikastusj\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen eli rikastushiekkaan. Uraanikaivostoiminnan rikastushiekkojen on arvioitu sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n noin 85 %:a alkuper\u00e4isen uraanimalmin radioaktiiviseuudesta. Uraanikaivosten rikastushiekat luokitellaan yleens\u00e4 matala-aktiiviseksi radioaktiiviseksi j\u00e4tteeksi (esim. Lottermoser 2007 <ref name=\"Lottermoser\">Lottermoser, B.G. 2007. Mine wastes. Characterization, Treatment, Environmental Impacts. Second Edition. Springer-Verlag Berlin Heidelberg. 304 s. </ref>).\n\n====Riippuvuudet====\n\n===Rikastushiekan varastoinnin p\u00e4\u00e4st\u00f6t vesiin===\n\n====Kysymys====\n\nMillaisia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja kuinka paljon rikastushiekka-alueilta tulee pinta- ja pohjavesiin?\n\n; Seikat joihin tulisi vastata:\n: A. Kaivosvesien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja syntyalueet (kuivana pitovedet; avolouhos/kaivotunnelit, j\u00e4tealueen vedet, rakennetun alueen hulevedet)\n: B. Kaivosvesien koostumus ja laatu?\n: C. Voiko vedet laskea vesist\u00f6\u00f6n ilman hoitotoimenpiteit\u00e4?\n: D. T\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 kaivosvesi j\u00e4teveden raja-arvot/hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n tason?\n: E. Muuttuuko kaivosalueen vesi happamaksi ja jos muuttuu, niin kuinka pitk\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4?\n\n====Vastaus====\n\nVaikutuksia voidaan arvioida mineralogian selvitt\u00e4misen, kentt\u00e4testien, laboratorioanalyysitulosten sek\u00e4 [[Mallinnusohjelmat p\u00e4\u00e4st\u00f6jen arvioinnissa|'''mallinnusohjelmien''']] avulla.\n\nSamoin kuin sivukivikasojen, my\u00f6s rikastushiekkakasojen ja -altaiden l\u00e4jityksest\u00e4 ja varastoinnista aiheutuu kuormitusta alueen pinta- ja pohjavesiin. P\u00e4\u00e4st\u00f6jen suuruus riippuu monesta tekij\u00e4st\u00e4, joista merkitt\u00e4vimpi\u00e4 ovat rikastushiekan geologiset ja kemialliset ominaisuudet (etenkin sulfidimineraalien osuus), altaan rakenne, vesitalous sek\u00e4 rapautumisvauhti eli aineksen alttius hapettumiselle. P\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 arvioinnin kannalta t\u00e4rkeimpi\u00e4 selvitett\u00e4vi\u00e4 ominaisuuksia ovat happoa tuottavien ja neutraloivien mineraalien suhteet sek\u00e4 haitta-ainepitoisuudet (esim. metallit ja metalloidit), sill\u00e4 happamuuden kasvun my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s useampien metallien haitallisuus ja liukoisuus kasvavat. T\u00e4ll\u00f6in metallit esiintyv\u00e4t liukoisemmassa ja kulkeutuvammassa kationi-muodossa, mik\u00e4 johtaa helposti happamien ja metallipitoisten valuma- ja suotovesien muodostumiseen. Rikastushiekan mukana j\u00e4tealueelle kulkeutuu my\u00f6s rikastusprosessissa k\u00e4ytettyjen lis\u00e4aineiden j\u00e4\u00e4mi\u00e4 (esim. ksantaatteja tai syanidia), jotka voivat aiheuttaa lis\u00e4kuormitusta alueen vesiin.\n\n====Perustelut====\n\nRapautumisherkkyyteen ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen laatuun vaikuttavat mm. kiven mineralogia, kemiallinen koostumus, sulfidimineraalien raemuoto, raekoko, ominaispinta-ala, happamuus, hapetus-pelkistysolot ja ilmasto-olosuhteet. N\u00e4m\u00e4 ominaisuudet s\u00e4\u00e4telev\u00e4t alkuaineiden ja niiden yhdisteiden jakaumaa ja pitoisuutta, rapautumisen etenemist\u00e4 sek\u00e4 kulkeutumista ja pid\u00e4ttymist\u00e4. Rapautuminen voi k\u00e4ynnisty\u00e4 heti l\u00e4jityksen j\u00e4lkeen, mutta vaikutus voi ilmaantua my\u00f6s vasta pitk\u00e4n ajan kuluessa edell\u00e4 mainituista olosuhteista riippuen.\n\nSivukivikasat ovat suuremman raekokonsa takia heti ilman hapen vaikutuksen alaisena, kun taas rikastushiekka-altaat ovat l\u00e4jitystekniikkansa takia alttiina hapettumiselle varsinaisesti vasta kuivuessaan. Rikastushiekka johdetaan rikastamolta yhdess\u00e4 prosessiveden kanssa l\u00e4jitysalueelle, ja j\u00e4tealuetyypist\u00e4 riippuen rikastushiekka j\u00e4\u00e4 joko osittain tai kokonaan vesipeiton alle. J\u00e4tealueen vesipitoisuus voi siis vaihdella vanhan kaivoksen l\u00e4hes kuivista kasoista t\u00e4ysin vedell\u00e4 kyll\u00e4styneisiin altaisiin. Rikastushiekka-alueen j\u00e4lkihoidossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n joko maa- tai vesipeittoa. J\u00e4tekasan vesipitoisuudella kuten my\u00f6s hapen diffuusion etenemisen arvioimisella on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli selvitett\u00e4ess\u00e4 rikastushiekan rapautumisnopeutta. Happi voi kulkeutua rikastushiekoissa my\u00f6s esimerkiksi sadeveteen liuenneena. Rikastushiekka-altailla happi etenee asteittaisesti patovallien tai kasan pinnan kautta. Esimerkiksi ruotsissa tehdyiss\u00e4 kokeissa rikastushiekka-altaan hapettumiskerros liikkui 2,8 cm vuodessa, samoin kun kuparin rikastumiskerroksen yl\u00e4raja. Hapettumiskerroksen saavuttaessa pohjaveden, hapettuminen loppui l\u00e4hes kokonaan <ref>Ljunberg, J. & \u00d6hlander, B. 2001. The geochemical dynamics of oxidizing mine tailings at Laver, northern Sweden. Journal of Geochemical Exploration 74, 57-72</ref>. Esimerkiksi rikkikiisun hapettuminen ja happaman kaivosvesivaluman (AMD) muodostuminen on pitk\u00e4lti riippuvainen hapen saatavuudesta <ref>Alpers, C.N. & Nordstrom, K.D. 1999. Geochemical modeling of water-rock interactions in mining environments. In: Plumlee, G.S. & Logsdon, M.J. (eds), The environmental geochemistry of mineral deposits, part A: processes, techniques and health issues, Reviews in Economic Geology vol 6A. Society of Economic Geologist Inc. 289-324</ref>. Reaktiossa syntyy ferrorautaa, joka voi hapettua edelleen ferriraudaksi. Eritt\u00e4in alhaisessa pH-arvossa ferrirauta voi pysy\u00e4 liukoisena ja toimia elektronin vastaanottajana rikkikiisun hapettumisreaktiossa. Neutraalissa tai korkeassa pH-arvossa ferrirauta saostuu eri rautahydrokseina. Happamuuden nousu lis\u00e4\u00e4 monien kahdenarvoisten metallien liukoisuutta ja esimerkiksi ferrorauta on kohtalaisen liikkuva alhaisesta pH:sta neutraaliin ja kulkeutuu sadeveden imeytymisen mukana rikastushiekan vedell\u00e4 kyll\u00e4styneeseen kerrokseen ja lopulta vesist\u00f6\u00f6n.\n\nKaavat!\n\n\nRikkikiisun hapettuminen lis\u00e4\u00e4ntyy mikrobitoiminnan vaikutuksesta, jolloin rapautumista kontrolloi pH ja mikrobikatalyysi. Eri sulfidien v\u00e4lill\u00e4 on selvi\u00e4 eroja ja esimerkiksi rikkikiisu on usein pysyv\u00e4mpi happamissa liuoksissa kuin mikrobiliuoksissa, mutta kuparikiisu ja sinkkiv\u00e4lke liukenivat selv\u00e4sti happamissa abioottisissa olosuhteissa. Tutkimuksessa my\u00f6s huomattiin, ett\u00e4 kuparin ja sinkin liukeneminen ei tapahtunut samaan aikaan sulfaattikonsentraation nousun kanssa, vaan vapautuneet metallit olivat absorboituneet rikastushiekan mineraalien pinnoille <ref>Gleisner, M. & Herbert, R.B. Jr. 2002. Sulfide mineral oxidation in freshly processed tailings: batch experiments. Journal of Geichemical Exploration 76, 139-153</ref>. Bioottisten olosuhteiden rapautumiskiihtyvyyteen vaikuttaa todenn\u00e4k\u00f6isesti laskeva pH ja bakteerien tuottaman ferriraudan m\u00e4\u00e4r\u00e4. Sulfidien hapettumisessa onkin monia luonnollisesti esiintyvi\u00e4 asidofiilisi\u00e4 mikro-organismeja merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa. Ferroraudan hapettamisessa ne pystyv\u00e4t liuenneen hapen tilalla k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ferrirautaa elektronin vastaanottajana my\u00f6s alhaisissa pH-olosuhteissa. Bakteerit tuottavat toiminnassaan l\u00e4mp\u00f6\u00e4, jonka johdosta rikastushiekka kasan l\u00e4mp\u00f6tila voi olla paljon luonnontilaista kasaa selv\u00e4sti korkeampi. Suomen talven kylmill\u00e4 pakkaskuukausilla on kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6isesti hidastava vaikutusta bakteerien toimintakykyyn ja lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, tosin paksu lumipeite vaikuttaa tilanteeseen k\u00e4\u00e4nteisesti.\n\nP\u00e4\u00e4st\u00f6jen suuruutta arvioitaessa on huomioitava, ett\u00e4 suuri osa sulfidien hapettumisessa vapautuneista metalleista pid\u00e4ttyy j\u00e4tteeseen sekund\u00e4\u00e4rimineraalisaostumina<ref>Lottermoser, B.G. 2007. Mine wastes \u2013 Characterization, treatment, environmental impacts. Springer 2nd ed., 304 p. </ref>. Osa ioneista on jo kasan sis\u00e4ll\u00e4 vuorovaikutuksessa rapautumisliuosten kanssa saavuttaen kyll\u00e4styneisyysasteen, jonka seurauksena ne saostuvat sekund\u00e4\u00e4rimineraaleiksi tai sopivien mineraalikiteiden pinnoille. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 huokosveteen liuenneet alkuaineet eiv\u00e4t kulkeudu kokonaisuudessaan suotovesiin asti. Ruotsissa tehdyiss\u00e4 tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 rikastushiekka-altaan suotovesien vuosittaiset metallip\u00e4\u00e4st\u00f6t (Cu, Cd, Co, Ni, Zn) olivat ainoastaan 4 - 12 prosenttia m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, joka vuosittain vapautui hapettumisen ja rapautumisen seurauksena. Loput 88 - 96 prosenttia liuonneista ioneista olivat saostuneet rikastushiekka-kasaan <ref>Holmstr\u00f6m, H., Ljunberg, J., Ekstr\u00f6m, M. & Ohlander, B. 1999. Secondary copper enrichment in tailings at the Laver mine, northern Sweden. Environmental Geology 38, 327-342 </ref><ref>, Ljunberg, J. & \u00d6hlander, B. 2001. The geochemical dynamics of oxidizing mine tailings at Laver, northern Sweden. Journal of Geochemical Exploration 74, 57-72</ref>. N\u00e4in ollen tutkitun alkuaineen suhteellisen korkea osuus alemmissa kerroksissa voi olla seurausta saostumisesta, esim. kupari rikastuu sekund\u00e4\u00e4risesti hapettumiskerroksen alapuolelle, ja ainakin osaksi muodostaa kovelliinia (CuS) magneettikiisurakeiden yhteyteen <ref>Ljunberg, J. & \u00d6hlander, B. 2001. The geochemical dynamics of oxidizing mine tailings at Laver, northern Sweden. Journal of Geochemical Exploration 74, 57-72</ref>. My\u00f6s lyijyn ja sinkin on todettu adsorpoituvan mm. rikkikiisun pinnoille. Sekund\u00e4\u00e4rimineraaleilla on my\u00f6s suuri metallien adsorptiokapasiteetti, etenkin hapen l\u00e4sn\u00e4 ollessa. Sekund\u00e4\u00e4rimineraalien saostuminen tapahtuu usein hapettuneen j\u00e4tekerroksen alapintaan, hapettuneen ja hapettumattoman kerroksen raja-alueelle.\n\nJ\u00e4tekasan sekund\u00e4\u00e4rimineraalien saostuminen on seurausta <ref>M\u00fcller, B., Axelsson, M.D. & \u00d6hlander, B. 2002. Adsorption of trace elements on pyrite surfaces in sulfidic mine tailings from Kristineberg (Sweden) a few years after remediation. The Science of the Total Environment 298, 1\u201316) </ref>:\n\n* Liuenneen kationin hapettumisesta ja/tai hydrolyysist\u00e4\n* Happamien suotovesien reaktiosta neutraloivien mineraalien tai alkalisten vesien kanssa\n* Happamien kaivosvesien sekoittumisesta neutraaleihin vesiin\n* Sulfidien hapettumisesta kosteassa ilmassa\n* Kaivosveden pitoisuuden kasvusta evaporaation johdosta \n\n\nAlhaisen pH:n sulfidihapettumisvy\u00f6hykkeess\u00e4 kationien adsorptio-alttius on pieni, kun taas happianionien alttius (esim. AsO4) on suurempi. Esimerkiksi nikkelin, alumiinin ja magnesiumin tiedet\u00e4\u00e4n korreloivan rauta(III)hydroksidin esiintymisen kanssa. Natriumin ja kaliumin v\u00e4h\u00e4inen m\u00e4\u00e4r\u00e4 hapettumisvy\u00f6hykkeen huokosvedess\u00e4 ja runsaus raepinnalla voi puolestaan olla seurausta Na/K -pitoisesta jarosiitin saostumisesta. Kalsium puolestaan voi rikastua esim. rakeiden pinnalle sekund\u00e4\u00e4riseksi kipsiksi ja pieni hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu rikastushiekan raepinnoilla hieman sulfidihapettumisvy\u00f6hykkeen alapuolella voi johtua yhdistelm\u00e4st\u00e4, jossa akvaattinen karbonaatti adsorptoituu mikro-organismien orgaanisen hiilen seurauksena <ref>Blowes, D.W. & Jambor, J.L. 1990. The pore-water geochemistry and the mineralogy of the vadose zone of sulfide tailings, Waite Amulet, Quebec, Canada.  Applied geochemistry 5, 327-346</ref>. Adsorptiolla onkin suurin vaikutus rajoittaa metallien (Pb, Zn, Cd) pitoisuutta korkeammassa pH:ssa ei-hapettuneessa rikastushiekassa. Verkkosilikaatit, kuten kloriitti, talkki, smektiitti ja illiitti, adsorpoivat hyvin vapaita metalli-ioneja huokosvedest\u00e4<ref>Lottermoser, B.G. 2007. Mine wastes \u2013 Characterization, treatment, environmental impacts. Springer 2nd ed., 304 p.</ref>.\n\nSekund\u00e4\u00e4rimineraalit voidaan jaotella sulfaateiksi (jarosiitti, kipsi, melanteriitti), oksideiksi, hydroksideiksi (g\u00f6tiitti, ferrihydriitti, lepidokrosiitti), arsenaateiksi, karbonaateiksi, silikaateiksi ja puhtaiksi alkuaineiksi. Yleisin sekund\u00e4\u00e4rinen mineraalityyppi on vesiliukoinen metallisulfaatti (kahdenarvoinen kationien kanssa) (Me2+SO4 \u2022 n H2O, jossa Me = Ca, Cu, Co, Fe, Mg, Mn, Ni, Zn ja n=1-7) <ref>M\u00fcller, B., Axelsson, M.D. & \u00d6hlander, B. 2002. Adsorption of trace elements on pyrite surfaces in sulfidic mine tailings from Kristineberg (Sweden) a few years after remediation. The Science of the Total Environment 298, 1\u201316</ref>. Sulfidipitoisen rikastushiekkakasan hapettumisen etenemisen tunnusomaisia mineraalien muutoksia ja sekund\u00e4\u00e4rimineraaleja <ref>Blowes, D.W. & Jambor, J.L. 1990. The pore-water geochemistry and the mineralogy of the vadose zone of sulfide tailings, Waite Amulet, Quebec, Canada.  Applied geochemistry 5, 327-346</ref>: \n\n* Selv\u00e4sti hapettunut kerros: Jarosiitti, kipsi.\n* Hapettunut kerros: G\u00f6tiitti, lepidokrosiitti, ferrihydriitti joitakin rikki- ja kuparikiisun j\u00e4\u00e4mi\u00e4.\n* Heikosti hapettunut kerros: Markasiittia ja sulfaatteja rakeiden pinnoilla, progressiivinen korvaus g\u00f6tiitill\u00e4 jne. Magneettikkiisu voimakkaasti muuttunutta ja sen ymp\u00e4rille on muodostunut rauta(III)hydroksidikehi\u00e4.\n* Hapettumaton kerros: Ei selvi\u00e4 merkkej\u00e4 muutoksesta.\n\n\nHardpan/anturamaa/kovakuori voi muodostua hapettumisvy\u00f6hykkeeseen syvyydelle, jossa huokosvesi reagoi happamuutta neutraloivien karbonaattien kanssa. Huokosveden pH nousee nopeasti karbonaattien puskurointikyvyn ansiosta, jolloin rauta saostuu rautahydroksidiksi ja sementoi j\u00e4tteen. Kalsiitin, kalkin tai magnesiitin lis\u00e4yksell\u00e4 voidaan sitoa keinotekoisesti Hardpan-efektill\u00e4 rikastushiekkaa kipsiksi, jarosiitiksi ja rautahydroksidiksi, jolloin kova saostumakerros est\u00e4\u00e4 alempia osia hapettumasta lis\u00e4\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 happamien kaivosvalumavesien muodostumista <ref>Lottermoser, B.G. 2007. Mine wastes \u2013 Characterization, treatment, environmental impacts. Springer 2nd ed., 304 p. </ref>.\n\nSamoin kuin vanhojen rikastushiekka-altaiden peitt\u00e4misell\u00e4, my\u00f6s Hardpan-efektin avulla pyrit\u00e4\u00e4n:\n* est\u00e4m\u00e4\u00e4n hapettuneen maan huokosveden p\u00e4\u00e4syn vedell\u00e4 kyll\u00e4styneeseen osaan,\n* rajoittaa hapen p\u00e4\u00e4sy\u00e4 vedell\u00e4 kyll\u00e4styneeseen osaan,\n* v\u00e4hent\u00e4\u00e4 j\u00e4tteen huokoisuutta ja\n* saostaa raskasmetallit ja metalloidit.\n\nSaostumat vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti kaivosvesien laatuun sitoessaan haitallisia alkuaineita. Uudelleen kiteytyneiden mineraalien liukoisuus vaihtelee kuitenkin paljon, ja olosuhteiden muuttuessa my\u00f6s sekund\u00e4\u00e4rimineraalit ja kiteiden pinnoille adsorptiolla kiinnittyneet haitalliset metalli-ionit voivat liueta uudelleen ja kulkeutua ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n luontoon. Hydrosulfaatin uudelleen veteen liukeneminen, jonka seurauksena ionit vapautuvat takaisin liuokseen voidaan kuvata kuvata kaavalla<ref>M\u00fcller, B., Axelsson, M.D. & \u00d6hlander, B. 2002. Adsorption of trace elements on pyrite surfaces in sulfidic mine tailings from Kristineberg (Sweden) a few years after remediation. The Science of the Total Environment 298, 1\u201316</ref>:\n\nMe<sup>2+</sup>SO<sub>4</sub> \u2022 nH<sub>2</sub>O(s) \u2194 Me<sup>2+</sup>(aq) + SO<sub>4</sub><sup>2-</sup>(aq) + n H<sub>2</sub>O(l)\n\nKationi<sup>n+</sup>(aq) + anioni<sup>n-</sup>(aq) + n H<sup>+</sup>(aq) + n H<sub>2</sub>O(l) \u2194 sekund\u00e4\u00e4rimineraali \u2013 n H<sub>2</sub>O(l)\n\n====Menetelm\u00e4t====\n\nMetallien liukoisuuteen ja happaman kaivosvesivaluman (AMD) arviointiiin k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 menetelmi\u00e4 ja analyysej\u00e4:\n\n* Geologia (kent\u00e4ll\u00e4); mineralogia, kivilajit, muuttuminen ja rapautuminen, rakenne, \n* Mineralogia; mikroskooppi (p\u00e4\u00e4- ja sivumineraalit), XRD, petrografia, SEM-MLA, sulfidimineraalit ja niiden muuttuminen, raekoko\n* Geokemia; kokokivianalyysi, XRF, happoliuotus + ICP-OES/MS\n* pH, karbonaattipitoisuus\n* Rikkianalysaattori (Leco); kokonaisrikki, sulfidinen rikki, sulfaattinen rikki,  hapontuottopotentiaali (AP)\n* Karbonaattien m\u00e4\u00e4r\u00e4, neutralointipotentiaali(NP)\n* Staattinen testi; hapontuottopotentiaali (ABA, NAG, Sobek, NCV, pH)\n* TIC (Total Inorganic Carbon), TOC (Total Organic Carbon), DOC (Dissolved organic carbon)\n* Hydrogeologia; sadem\u00e4\u00e4r\u00e4t, haihtuminen, virtaus, vesipitoisuus, veden kemia\n* Liukoisuustesti (lyhytaikaiset); (SPLP, TCLP, MEP, MWMP etc.), ravistelutesti, heikkohappouutot\n* Kineettiset testit (pitk\u00e4aikaiset); HCT (Humidity Cell Test), kolonnitestit,\n* Adsorption tutkiminen, Kd\n* Kentt\u00e4analyysit; in situ \u2013liotus (lysimetri), sein\u00e4npesu (wall washing stations)\n\nLis\u00e4ksi arvioitaessa rikastushiekka-altaan veden laadun vaikutusta pohja- ja pintavesiin tulisi ottaa huomioon huokosveden laatu, suotovesipotentiaali (laatu ja m\u00e4\u00e4r\u00e4), huokosveden imeytymisen ja suotovesien sekoittumisen vaikutus pohja- ja pintaveden laatuun.\n\n\n'''Laskuesimerkki 1.<ref>Price, W.A. 1997. DRAFT Guidelines and recommended methods for the prediction of metal leaching and acid rock drainage at mine sites in British Columbia.</ref> :'''\n\n Metallin kokonaisreaktio-osuus (mg/vko).\n Rikastushiekkakasan hapettuvaksi uskotun aineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kerrotaan hapettuvan pinnan prosenttim\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4.\n Saatu luku (kg) kerrotaan kosteuskammiotestist\u00e4 saadun arvon kanssa (Me/kg/wk).\n Saatu luku voidaan kertoa viel\u00e4 virtaavan veden m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4, jolloin saadaan metallin konsentraatio.\n 10 000 000 t/30 000 000 t uskotaan olevan hapettuneen\n Kosteuskammiotestin tulos on 15 mg Cu/Kg/vko (HCR)\n Veden virtaus 1 000 000 l/vko\n 10 % materiaalista on paljastunutta \n Kokonaisreaktiom\u00e4\u00e4r\u00e4 kaivoksen ainesosalle yksik\u00f6ss\u00e4 mg/vko\n = 10 000 000/10% = 1 000 000 t eli 1 000 000 000 kg * 15 mg Cu/kg/vko = 15 000 kg Cu /vko\n 15 000 000 000 mg/1 000 000 l/vko = 1 500 mg/l Cu/vko\n\n====Riippuvuudet====\n\nUseat eri tekij\u00e4t vaikuttavat rikastushiekka-alueen p\u00e4\u00e4st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen haitalllisuuteen.\n\n: Rikastushiekan koostumus\n:: mineralogia, kemia, hapontuotto- ja neutralointiominaisuudet, haitallisten metallien esiintymismuoto, raekoostumus ja -koko\n: Rikastushiekka-altaan rakenne\n:: koko, huokoisuus, pohjan tiiveys, patojen suotavuus\n: L\u00e4jitystekniikka\n:: heterogeeninen mineraalipartikkeleiden jakautuminen; laji tai koko\n: Ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t maaper\u00e4-, kallioper\u00e4- ja hydrogeologiset olot\n:: pinta- ja pohjaveden l\u00e4heisyys, ruhjeisuus, maaper\u00e4n vedenjohtavuus\n: Paikalliset ilmasto-olot\n:: sadanta, haihdunta, lumipeitteenpaksuus ja routa, p\u00f6ly\u00e4minen\n: Rikastushiekan altistuminen ilmakeh\u00e4n hapelle ja vedelle\n:: peittokerrokset; kuiva-/vesipeitto, kasvillisuus, veden imeytyminen, hapen diffuusio, vedell\u00e4 kyll\u00e4styneisyys, vedenjohtavuus\n: Vesien ker\u00e4ysj\u00e4rjestelm\u00e4t ja puhdistus\n:: vesienk\u00e4sittelylaitos, luonnontilainen kosteikko)\n: Rikastushiekka-altaan sijainti\n:: Et\u00e4isyys asutuksista, maanviljelyalueesta\n:: Kaivoja, vedenottamon tai luokitellun pohjavesialueen l\u00e4heisyys\n\n\nEdell\u00e4 luetellut tekij\u00e4t vaikuttavat rikastushiekan pH- ja hapetus-pelkistys-olosuhteisiin, aineiden ja yhdisteiden liukoisuuteen, puskurointikykyyn (neutralointi-/hapontuottokyky) sek\u00e4 levi\u00e4miseen. Happaman kaivosvesivaluman (AMD) synty\u00e4 ja haitta-aineiden liukoisuutta voidaan tutkia eri menetelmien avulla (kts. menetelm\u00e4osio).\n\n===Viitteet===\n<references/>"
                    }
                ]
            }
        }
    }
}