http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/api.php?action=feedcontributions&user=Vaula&feedformat=atomOpasnet Suomi - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-28T08:46:15ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.29.0http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Strategiadatan_analyysi&diff=27873Strategiadatan analyysi2014-12-15T10:38:11Z<p>Vaula: /* YSO-pohjainen asiasanoitus */</p>
<hr />
<div>{{arviointi}}<br />
<br />
== Linkkejä aineistoon == <br />
<br />
*[[21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti]]<br />
*[[Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti]]<br />
*[[Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia]]<br />
*[[Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020]]<br />
*[[Kansallinen paikkatietostrategia]]<br />
*[[Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015]]<br />
*[[Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille]]<br />
*[[KIDE-hanke]]<br />
*[[Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia]]<br />
*[[Rakennepoliittinen ohjelma]]<br />
*[[Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014]]<br />
*[[Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta]]<br />
*[[Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)]]<br />
*[[Valtion_konesalistrategia_2014]]<br />
<br />
<br />
<br />
== Asiasanoitus ja relaatiot ==<br />
<br />
<br />
=== YSO-pohjainen asiasanoitus ===<br />
<br />
Yleiseen suomalaiseen ontologiaan pohjautuva asiasanoitus. Täydellinen listaus kategorian Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka. asiasanoista löytyy laajennettavassa muodossa alta julkisen hallinnon ontologian [http://finto.fi/juho/fi/page/p480 JUHO]:n alta:<br />
<br />
<br />
'''Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka.'''<br />
{{piilotettu|<br />
aikakauslehdet<br />
arkistoala<br />
arkistointi<br />
arkistokelpoisuus<br />
arkistonmuodostussuunnitelma<br />
arkistot<br />
arkistotoimi<br />
artikkelit<br />
arvostelu<br />
asiakirjahallinto<br />
asiakirjajulkisuus<br />
asiakirjaoppaat<br />
asiakirjat<br />
asiankäsittely<br />
asiankäsittelyjärjestelmät<br />
asiantuntijajärjestelmät<br />
asiasanastot<br />
asiointi<br />
atk<br />
atk-järjestelmät<br />
atk-laitteet<br />
atk-ohjelmat<br />
atk-rikokset<br />
audiovisuaalinen aineisto<br />
audiovisuaalinen ala<br />
audiovisuaalinen laitteisto<br />
audiovisuaalinen oppimateriaali<br />
audiovisuaalinen politiikka<br />
audiovisuaalinen viestintä<br />
audiovisuaaliset opetusvälineet<br />
audiovisuaaliset palvelut<br />
automaatio<br />
automaattiset koneet<br />
avoin lähdekoodi<br />
CD-ROM-levyt<br />
digitaalinen tallennus<br />
digitaaliradio<br />
digitaaliset tallenteet<br />
digitaalitekniikka<br />
digitaalitelevisio<br />
dokumentinhallinta<br />
dokumentointi<br />
ekstranet<br />
elektroniikka-ala<br />
elektroniset kirjastot<br />
elokuvakasvatus<br />
esiintymistaito<br />
esitteet<br />
etäkäyttö<br />
Excel<br />
FOCUS<br />
Galileo<br />
grafiikka<br />
GSM<br />
hakemistot<br />
hakkerointi<br />
hakuteokset<br />
HTML<br />
hydrologia<br />
hypermedia<br />
hyperteksti<br />
hätätiedotteet<br />
ilmaisukasvatus<br />
ilmaisuvapaus<br />
ilmoitukset<br />
informaatio<br />
informaatiolukutaito<br />
informaatiopolitiikka<br />
Internet<br />
intranet<br />
ISDN<br />
joukkoviestimet<br />
joukkoviestintä<br />
journalismi<br />
juhlajulkaisut<br />
julkaiseminen<br />
julkaisut<br />
julkaisutoiminta<br />
jäljennökset<br />
kaapelilähetystoiminta<br />
kaapelitelevisio<br />
kansallisarkistot<br />
kansalliskirjastot<br />
katselutottumukset<br />
kaukopuhelut<br />
kausijulkaisut<br />
keskuskirjastot<br />
kielikasetit<br />
kirjaaminen<br />
kirjallinen viestintä<br />
kirjastoaineistot<br />
kirjastoala<br />
kirjastoautot<br />
kirjastoluettelot<br />
kirjastonhoito<br />
kirjastonkäyttö<br />
kirjastopalvelut<br />
kirjastopolitiikka<br />
kirjastorakennukset<br />
kirjastot<br />
kirjastotoimi<br />
kirjastotyö<br />
kirjat<br />
kirjeet<br />
komiteanmietinnöt<br />
kopiointi<br />
kotiseutuarkistot<br />
kotisivu<br />
koulukirjastot<br />
kriisiviestintä<br />
kryptografia<br />
kulttuurilehdet<br />
kustannustoiminta<br />
kustantajat<br />
kuuntelutottumukset<br />
kuva-arkistot<br />
kuvankäsittely<br />
kuvateokset<br />
käyttäjäkoulutus<br />
käyttöjärjestelmät<br />
käyttöliittymät<br />
laajakaistaverkot<br />
lastenkirjastot<br />
lehdistö<br />
lehdistötuki<br />
liikennetiedotus<br />
lomakkeet<br />
luettelointisäännöt<br />
luokitusjärjestelmät<br />
lähiverkot<br />
maakunta-arkistot<br />
maakuntakirjastot<br />
matkapuhelimet<br />
matkaviestimet<br />
matkaviestintä<br />
matkaviestinverkot<br />
matrikkelit<br />
media-ala<br />
mediakasvatus<br />
mediakulttuuri<br />
medialukutaito<br />
mediataide<br />
metadata<br />
mielikuvat<br />
mietinnöt<br />
mikrotietokoneet<br />
mobiililaitteet<br />
mobiilipalvelut<br />
multimedia<br />
musiikkikirjastot<br />
nauhoitus<br />
nettivalvonta<br />
näkyvyysalueet<br />
näyttelytilat<br />
ohjelmatuotanto<br />
ohjelmavälitys<br />
ohjelmointi<br />
oikeusinformatiikka<br />
organisaatioiden välinen tiedonsiirto<br />
organisaatioviestintä<br />
paikallislehdet<br />
paikallispuhelut<br />
paikallisradio<br />
paikallistelevisio<br />
painomenetelmät<br />
painotuotteet<br />
painovapaus<br />
palvelimet<br />
pelastussukellus<br />
portaalit<br />
posti<br />
postimaksut<br />
postimerkit<br />
postinjakelu<br />
postipalvelut<br />
postitoimipaikat<br />
propaganda<br />
puhelimet<br />
puhelinliikenne<br />
puhelinluettelot<br />
puhelinpalvelut<br />
puhelinsalaisuus<br />
puhelinverkot<br />
puheviestintä<br />
päätteet<br />
radio<br />
radio-ohjelmat<br />
radioasemat<br />
radiot<br />
radiotaajuudet<br />
raportit<br />
raportointi<br />
raportointijärjestelmät<br />
rekisterit<br />
salakielet<br />
salakuuntelu<br />
salaustekniikat<br />
sanomalehdet<br />
sarjakuvat<br />
satelliitit<br />
satelliittitelevisio<br />
selaimet<br />
SGML<br />
sisäinen tiedotus<br />
sisältötuotanto<br />
sosiaalinen media<br />
suhdetoiminta<br />
sähköinen allekirjoitus<br />
sähköinen arkistointi<br />
sähköinen asiointi<br />
sähköinen joukkoviestintä<br />
sähköinen tunnistaminen<br />
sähköinen viestintä<br />
sähköiset asiakirjat<br />
sähköiset henkilökortit<br />
sähköiset julkaisut<br />
sähköiset lomakkeet<br />
sähköiset maksujärjestelmät<br />
sähköiset palvelut<br />
sähköiset sopimukset<br />
sähköposti<br />
taajuusalueet<br />
tallenteet<br />
taulukkolaskenta<br />
tekstinkäsittely<br />
telehallinto<br />
telelaitokset<br />
telemaksut<br />
telemarkkinat<br />
telematiikka<br />
telepalvelut<br />
telepolitiikka<br />
telepäätelaitteet<br />
teletoiminta<br />
televisio<br />
televisio-ohjelmat<br />
televisiolupamaksut<br />
televisiot<br />
teräväpiirtotelevisio<br />
tiedonannot<br />
tiedonhaku<br />
tiedonhakujärjestelmät<br />
tiedonhallinta<br />
tiedonhankinta<br />
tiedonkulku<br />
tiedonlähteet<br />
tiedonsiirto<br />
tiedontallennus<br />
tiedonvaihto<br />
tiedonvälitys<br />
tiedotteet<br />
tiedotus<br />
tieteellinen julkaisutoiminta<br />
tieteellinen kirjoittaminen<br />
tieteelliset kirjastot<br />
tieto<br />
tieto- ja viestintätekniikka<br />
tietoarkistot<br />
tietohallinto<br />
tietohuolto<br />
tietojenkäsittely<br />
tietojärjestelmät<br />
tietokannat<br />
tietokoneavusteinen opetus<br />
tietokoneavusteiset järjestelmät<br />
tietokoneen ajokorttitutkinto<br />
tietokoneet<br />
tietokonevirukset<br />
tietoliikenne<br />
tietoliikennejärjestelmät<br />
tietoliikennetekniikka<br />
tietoliikenneverkot<br />
tietopalvelu<br />
tietostrategia<br />
tietosuoja<br />
tietotekniikka<br />
tietoteollisuus<br />
tietoturva<br />
tietotyö<br />
tietovarannot<br />
tietoverkot<br />
tietoyhteiskunta<br />
tietämyksenhallinta<br />
toimikortit<br />
toimistotekniikka<br />
UMTS<br />
UNIX<br />
uusmedia (media-ala)<br />
uutiset<br />
uutistoimistot<br />
valokuvat<br />
vapaakappaleet<br />
varmenteet<br />
verkko-opetus<br />
verkko-opiskelu<br />
verkko-oppimateriaali<br />
verkkojulkaiseminen<br />
verkkojulkaisut<br />
verkkokauppa<br />
verkkolehdet<br />
verkkopalvelut<br />
verkkotunnukset<br />
verkkoviestintä<br />
verkostoyhteistyö<br />
video<br />
videotaide<br />
viestintä<br />
viestintäala<br />
viestintäkampanjat<br />
viestintäkasvatus<br />
viestintäkulttuuri<br />
viestintäpalvelut<br />
viestintäpolitiikka<br />
viestintätekniikka<br />
viestintäteollisuus<br />
viestintäverkot<br />
viestintävälineet<br />
viihdeteollisuus<br />
viitetietokannat<br />
virallisjulkaisut<br />
virtuaalikirjastot<br />
virtuaalitodellisuus<br />
virustentorjuntaohjelmat<br />
visuaalinen viestintä<br />
wikit<br />
Windows<br />
Word for Windows<br />
WordPerfect<br />
www-sivut<br />
yhdistetty avoin tieto<br />
yksityisarkistot<br />
YLE<br />
yleinen mielipide<br />
yleiset kirjastot<br />
yleisradiotoiminta<br />
yleisö<br />
yliopistokirjastot<br />
älypuhelimet<br />
äänikirjat<br />
äänitteet<br />
}}<br />
<br />
<br />
'''Aluehallinto. Aluepolitiikka.''' <br />
{{piilotettu | infrastruktuurit, kaupungit, osaamiskeskukset }}<br />
<br />
'''Elinkeinot. Teollisuus. Kilpailu'''<br />
{{piilotettu | elinkaarianalyysi, elinkeinopolitiikka, elinkeinorakenne, julkiset hankinnat, kaapeliteollisuus, kannattavuus, kansainväliset yritykset, kehittämishankkeet, kilpailuetu, kilpailukyky, kilpailuttaminen, kulutushyödykkeet, liiketoiminta, rakennemuutos, robotit, siemenrahoitus, taksit, teknologiayritykset, tukimuodot, tuotekehitys, verkkoliiketoiminta, viestintäteollisuus, yksityinen sektori}}<br />
<br />
'''Hallinto. Johtaminen. Henkilöstö.'''<br />
{{piilotettu | allekirjoittaminen, ennakointi, henkilöstöhallinto, hallinnonalan kehittäminen, hallintokulttuuri, hallinnonalan ohjaus, hallintopalvelut, hallintopolitiikka, johtamisjärjestelmät, julkinen hallinto, taloushallinto, muutosjohtaminen, ohjaus (neuvominen), ohjausjärjestelmät, taloushallinto, tietohallinto, tulosjohtaminen, prosessijohtaminen, ulkoistaminen, }}<br />
<br />
=== Lisää tähän omia ehdotuksia asiasanoiksi ===<br />
<br />
päätavoite, tavoite, toimenpide<br />
<br />
<br />
=== Lisää tähän omia ehdotuksia relaatioiksi ===<br />
<br />
liittyy, edellyttää, sisältää, vaikuttaa, vastaa, tukee, kumoaa,<br />
<br />
= Tägikone =<br />
<br />
<br />
=== Käyttöohje ===<br />
<br />
Tägikoneen idea on pitää yllä jaetietokantaa ja määritellään jakeille avainsanoja ja relaatoita joiden tarkoitus on rikastaa sivustolla käydystä keskustelusta analyysikelpoista yleisemmän tason tietoa. <br /><br />
<br />
'''[[#Jakeet]] määritellään koodilla joka lukee wikisivuilta tekstiä kappaleittain (myös taulukot ja bullet pointit). Jakeisiin lisätään myös kommentointityökalulla tehdyt kommentit, joita ei vielä ole siirretty wikitekstiin, sekä tämän sivun [[#Jakeenlisäyskone|koodilla lisätyt jakeet]]. Kullakin jakeella on oma tunniste (JaeID) joka on sivukohtainen. Etsimällä [[#Jaehakukone|jaehakukoneesta]] oman kommenttisi ja kopioimalla JaeID:n muihin sivun hakukoneisiin voit tarkastella kommenttiisi liitettyjä tägitietoja.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Avainsanat]] ovat jaekohtaisia ja ne lisätään yleensä käsityönä. [[#Avainsanoitus|Avainsanoituksen]] tekee joko kommentoija itse tai moderaattori.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Relaatiot]] voidaan määritellä kahden jakeen välille (myös käsityötä). [[#Relaation lisääminen|Relaatiot lisää]] joko kommentoija itse tai moderaattori.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Versiot]] - wikisivuja päivitetään mahdollisesti jatkuvasti, minkä johdosta versiointi on tarpeellista. Hakukoneissa esiintyvä Versio-kentän arvo 'nykyinen' hakee koko hankkeen uusimman version. Koska jakeet ovat versiokohtaisia niin avainsanat ja relaatiot ovat myös versiokohtaisia. Avainsanojen ja relaatioiden automaattista periytymistä on kehitetty, mutta [[#Sulautus (automaattinen sisällytys)|koodi]] on vielä kesken .'''<br />
<br />
<br />
=== Versiot ===<br />
<br />
<t2b name="Versiot" index="Versio,Sivu,Ident" unit="OldID"><br />
1|21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti|Op_fi4748|<br />
1|Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti|Op_fi4751|<br />
1|Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia|Op_fi4746|<br />
1|Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020|Op_fi4734|<br />
1|Kansallinen paikkatietostrategia|Op_fi4744|<br />
1|Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015|Op_fi4736|<br />
1|Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille|Op_fi4740|<br />
1|KIDE-hanke|Op_fi4750|<br />
1|Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia|Op_fi4742|<br />
1|Rakennepoliittinen ohjelma|Op_fi4749|<br />
1|Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014|Op_fi4743|<br />
1|Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020|Op_fi4739|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä|Op_fi4737|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta|Op_fi4738|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta|Op_fi4741|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta|Op_fi4745|<br />
1|Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)|Op_fi4747|<br />
1|Valtion_konesalistrategia_2014|Op_fi4724|<br />
</t2b><br />
<br />
=== Jakeiden päivitys ===<br />
'''Päivitä Versiot-tauluun sivut ja ikilinkin IDt ja aja alla oleva koodi''' --[[Käyttäjä:Smxb|Smxb]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Smxb|keskustelu]]) 14. joulukuuta 2014 kello 21.33 (UTC)ÄLÄ PÄIVITÄ JAKEITA TOISTAISEKSI!<br />
<rcode label="Päivitä jakeet" variables="<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
versiot <- get_meta_data(ident)<br />
<br />
#version <- max(as.numeric(as.character(versiot$Versio)))<br />
<br />
#names <- as.character(versiot$Sivu[versiot$Versio == version])<br />
url <- gsub(" ", "_", versiot$Sivu)<br />
old_id <- versiot$Result<br />
old_id <- paste("&oldid=", old_id, sep = "")<br />
<br />
out <- data.frame()<br />
<br />
for (i in 1:length(url)) {<br />
temp <- parse_page(url[i], old_id[i], res = "sentence")<br />
temp$Sivu <- versiot$Sivu[i]<br />
temp$Versio <- versiot$Versio[i]<br />
out <- rbind(out, temp)<br />
}<br />
#out$Versio <- version<br />
<br />
out <- out[c("Versio", "Sivu", "Aihe", "JaeID", "Result")]<br />
<br />
opbase.upload(<br />
out, <br />
name = pagename, <br />
who = wiki_username, <br />
subset = "Jakeet"<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
==Yhdistelmähakukoneet==<br />
<br />
=== Jaekohtainen avainsanalistaus ===<br />
'''Hakee jakeita ja näyttää kaikki niihin liittyvät avainsanat'''<br />
<rcode label="Hae" name="avainsanat_disp" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta jakeita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
out <- jaehakukone(ident, sivu = sivu, versio = version, jae = jaeid)<br />
<br />
if (nrow(out) == 0) {<br />
stop("Jakeita ei löytynyt!")<br />
}<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID <- jaeid<br />
<br />
tags <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
if (nrow(tags) == 0) {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt!\n")<br />
} else {<br />
# Yhdistetään kunkin jakeen avainsanat yhdelle riville<br />
tags <- ddply(<br />
tags, <br />
c("Versio", "Sivu", "JaeID"), <br />
function(x) {a <- x[1,];a$Avainsanat <- paste(x$Result, collapse = ", ");return(a)}<br />
)<br />
<br />
out <- join(<br />
out[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")],<br />
tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Avainsanat")],<br />
by = c("Versio", "Sivu", "JaeID"),<br />
type = "inner",<br />
match = "first"<br />
)<br />
<br />
# Jos annettiin vain yksi versio ja/tai sivu niin niitä ei tarvitse printata<br />
filter_ind <- NULL<br />
if (length(version) != 1) filter_ind <- c(filter_ind, "Versio")<br />
if (length(sivu) != 1) filter_ind <- c(filter_ind, "Sivu")<br />
filter_ind <- c(filter_ind, "JaeID")<br />
<br />
oprint(<br />
out[c(filter_ind, "Result", "Avainsanat")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
=== Jae-relaatio-jae listaus ===<br />
'''Hakee jakeita ja niihin liittyviä toisia jakeita listaten myös relaation tyypin'''<br />
<rcode label="Hae" name="relaatiot_disp" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta relaatioita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:liitsis|description:Liittymistyyppi (tyhjä = kaikki)|type:checkbox|options:<br />
'tukee tai on linjassa';Tukee tai on linjassa;<br />
'vastustaa tai on ristiriidassa';Vastustaa tai on ristiriidassa;<br />
'on neutraali suhteessa';On neutraali suhteessa;<br />
'on uusi linjaus tai painotus';On uusi linjaus tai painotus;<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu';Ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu;<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty';Ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin';Ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun';Ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:details|description:Näytetäänkö tekniset yksityiskohdat?|type:selection|options:FALSE;Ei, vain jakeiden sisältö;TRUE;Kyllä, myös jakeiden numerot|default:FALSE|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
# Eri sisältymistyypit pitää määritellä niin että ne voidaan käsitellä erillään muista relaatioista<br />
sis_opt <- c(<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu',<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty',<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin', <br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun'<br />
)<br />
#liit_opt <- c(<br />
# 'tukee tai on linjassa',<br />
# 'vastustaa tai on ristiriidassa',<br />
# 'on neutraali suhteessa',<br />
# 'on uusi linjaus tai painotus'<br />
#)<br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
# Add previous and next versions to check for inclusion from previous and into next<br />
original_version <- version<br />
if (!(1 %in% version)) {<br />
prev <- TRUE<br />
version <- c(min(version, na.rm = TRUE) - 1, version)<br />
}<br />
version <- c(version, max(version, na.rm = TRUE) + 1)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu1 <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter$JaeID1 <- NULL<br />
filter$Sivu1 <- NULL<br />
filter$JaeID2 <- jaeid<br />
filter$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
rel <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (!any(original_version %in% rel$Versio)) stop("Annetuilla versiolla ei löytynyt relaatioita.")<br />
<br />
if (!is.null(liitsis)) rel <- rel[rel$Result %in% liitsis, ]<br />
<br />
if (nrow(rel) == 0) {<br />
cat("Jakeelle ei löytynyt kysyttyjä relaatioita tietokannassa.\n")<br />
} else {<br />
jakeet <- jaehakukone(<br />
ident, <br />
sivu = unique(c(<br />
as.character(rel$Sivu1), <br />
as.character(rel$Sivu2)<br />
)), <br />
versio = version, <br />
jae = unique(c(<br />
as.character(rel$JaeID1), <br />
as.character(rel$JaeID2)<br />
))<br />
)<br />
if (nrow(jakeet) == 0) stop("Relaatioissa listattuja jakeita ei löytynyt!")<br />
<br />
# Relaatiot<br />
if (nrow(rel[!(rel$Relaatio %in% sis_opt),]) > 0) {<br />
jakeet <- jakeet[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")]<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID"] <- "JaeID1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu"] <- "Sivu1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Result"] <- "Jae1"<br />
rel <- rel[c("RelaatioID", "Versio", "Sivu1", "JaeID1", "Result", "Sivu2", "JaeID2")]<br />
colnames(rel)[colnames(rel) == "Result"] <- "Relaatio"<br />
out <- join(<br />
rel[(!(rel$Relaatio %in% sis_opt)) & rel$Versio %in% original_version,], <br />
jakeet, <br />
match = "first" # versio - sivu - jaeid -> yksi yhteen<br />
)<br />
<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID1"] <- "JaeID2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu1"] <- "Sivu2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Jae1"] <- "Jae2"<br />
out <- join(out, jakeet, match = "first")<br />
<br />
if(details) {<br />
oprint(<br />
out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Relaatio", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
} else {<br />
<br />
temp <- out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Relaatio", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")]<br />
temp <- data.frame(<br />
Jae1 = paste(temp$Jae1, " (", temp$Sivu1, ")", sep = ""),<br />
Relaatio = temp$Relaatio,<br />
Jae2 = paste(temp$Jae2, " (", temp$Sivu2, ")", sep = "")<br />
)<br />
oprint(temp, <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
}<br />
} else {<br />
cat("Ei relaatioita!\n")<br />
}<br />
<br />
# Sisällytykset<br />
if (nrow(rel[(rel$Relaatio %in% sis_opt),]) > 0) {<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("JaeID","JaeID2")] <- "JaeID1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("Sivu", "Sivu2")] <- "Sivu1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("Result", "Jae2")] <- "Jae1"<br />
colnames(rel)[colnames(rel) == "Relaatio"] <- "Sisällytys"<br />
out <- join(<br />
rel[rel$Sisällytys %in% sis_opt & rel$Versio %in% version[-length(version)],], <br />
jakeet, <br />
match = "first" # versio - sivu - jaeid -> yksi yhteen<br />
)<br />
<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID1"] <- "JaeID2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu1"] <- "Sivu2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Jae1"] <- "Jae2"<br />
jakeet$Versio <- as.numeric(as.character(jakeet$Versio)) - 1<br />
out <- join(out, jakeet, match = "first")<br />
<br />
oprint(<br />
out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Sisällytys", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Sisällytys (uudempaan versioon)", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
} else {<br />
cat("Ei sisällytyksiä!\n")<br />
}<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
=== Avainsana- ja relaatiotietojen analyysi ===<br />
<br />
'''Hae jakeita annetuilla kriteereillä ja vertaile avainsanojen ja relaatioiden lukumääriä. Halutessasi voit myös listata jaeosumat. Vapaakenttiin voi syöttää useita arvoja erottelemalla ne pilkuilla.'''<br />
<br />
Käytetyt avainsanat:<br />
{{piilotettu|<br />
3D-tulostus Aikataulut Ajoneuvokanta Alueellisuus <br />
alustus Ammattiryhmät Arvo Asutus <br />
Aurinko Automatisaatio Avoimuus Big Data <br />
Biopolttoaine Dataliikenne Digitalisoituminen Eettisyys <br />
eIDAS Elintaso Energia Epäselvä luokka <br />
Eriarvoisuus Erityisryhmät Esineiden internet Globaalius <br />
Globaaluis Henkilökortti Henkilötiedot Huutokauppa <br />
Hybridi Hybridi-TV Hyvinvointi Hyvinvointiyhteiskunta <br />
Häiriöt Ilmasto Infrastruktuuri Innovatiivisus <br />
Innovatiivisuus Internet Investoinnit Joukkoliikenne <br />
Joustavuus Julkinen valta Kaivosteollisuus Kansainvälisyys <br />
Kasvihuonekaasut Kaupallisuus Kaupungit Kehitys <br />
Kestävyys Kevyen liikenteen väylät Kevytliikenne Kiinteistöt <br />
Kilpailu Kilpailukyky Konesalit Konkreettisuus <br />
Kotimaisuus Koulutus Kunnat Kustannustehokkuus <br />
Kuuluvuus Kävely Laajakaista Lainsäädäntö <br />
Laiton tarjonta Langattomuus Lappi Lentoliikenne <br />
Liikenne Liikenneverkostot Liikkumistili Linja-autot <br />
Logistiikka Luonnonsuojelu Lämmitys Maakaasu <br />
Maatalous Mainonta Markkinat Massavalvonta <br />
Meriliikenne Metadata Mobiiliverkko Mopot <br />
Nopeus Ohjaus Ohjelmistot Ohjelmistotoimittaja <br />
Oikeusturva Omavaraisuus Operaattori Osaaminen <br />
Ostovoima Palaute Palvelut Palvelutaso <br />
Peruskunto Pilvipalvelut Polttoaine Posti <br />
Puelueettomuus Pysäköinti Pyöräily Päivitys <br />
Pääkaupunkiseutu Päästöt Päätöksenteko Päätös <br />
Raha Rahoitus Rahtliikenne Rajapinnat <br />
Rakennemuutos Rakentaminen Raskas liikenne Rautatiet <br />
Riippuvuus Rikokset Robotisaatio Ruuhkamaksu <br />
Ruuhkautuminen Saatavuus Sateliittipaikannus Sovellukset <br />
Strategia Suunnittelu Sähkö Sähköauto <br />
Sääntely Säästöt Talous Talouskasvu <br />
Tarpeet Tasa-arvo Tasapuolisuus Tasavertaisuus <br />
Tavaraliikenne Tehokkuus Tekijänoikeus Tekniikkaneutraalius <br />
Tekninen tuki Teknologia Teknologianeutraalius Teollisuus <br />
Terveydenhuolto Terveys testi Tiedon avoimuus <br />
Tiedon hallinnointi Tiedon hallinta Tiedon hyödyntäminen Tieliikenne <br />
Tietoliikenne Tietoturva Toimilupa Toiminta <br />
Toimintavarmuus Toimivuus Tuki Turvallisuus <br />
Turvaverkko Tutkimus Tuuli TV <br />
Työllisyys Työn tekemiseen liittyvä Ulkomaat Uudistus <br />
Vaihtoehtoiset polttoaineet Vaikuttaminen Vaikutus Vakuutus <br />
Valinnanvapaus Valtio Varmenne Varmuus <br />
Vastuu Verkostoituminen Verotus Vesiliikenne <br />
Vesiliikenne, Tasavertaisuus Viestintäverkot Viranomaiset Yhteensopivuus <br />
Yhteiskunta Yhteiskuntamurros Yhteistyö Yhteysnopeus <br />
Yksityisautoilu Yksityisyydensuoja YLE Yleispalvelu <br />
Yleisradio Ympäristö Yritykset Öljy <br />
}}<br />
<br />
<rcode label="Näytä tilastoja/jakeita" name="jae_stats" embed=1 graphics=1 variables="<br />
name:sivu|description:Minkä sivun jakeita haluat tarkastella?|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:avainsanat|description:Hae jakeita joilla on ainakin yksi seuraavista avainsanoista|type:text|<br />
name:avainsanat_all|description:Hae jakeita joilla on kaikki seuraavat avainsanat|type:text|<br />
name:jaelista|description:Haluatko nähdä kaikki löydetyt jakeet?|type:selection|options:FALSE;En;TRUE;Kyllä|default:FALSE|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
library(ggplot2)<br />
<br />
filter <- list()<br />
if (nchar(gsub(" ", "", avainsanat)) > 0) {<br />
avainsanat <- strsplit(avainsanat, ",")[[1]]<br />
avainsanat <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat) <br />
} else {<br />
avainsanat <- NULL<br />
}<br />
if (nchar(gsub(" ", "", avainsanat_all)) > 0) {<br />
avainsanat_all <- strsplit(avainsanat_all, ",")[[1]]<br />
avainsanat_all <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat_all)<br />
#filter$Avainsana <- avainsanat_all<br />
} else {<br />
avainsanat_all <- NULL<br />
}<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
if (length(filter) == 0) filter <- NULL<br />
<br />
tags <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
jaeid <- NULL<br />
<br />
if (!is.null(avainsanat)|!is.null(avainsanat_all)) {<br />
tags <- tags[tags$Result %in% c(avainsanat, avainsanat_all), ]<br />
jaeid <- unique(as.character(tags$JaeID))<br />
}<br />
<br />
if(!is.null(avainsanat_all)) {<br />
temp <- list()<br />
for (i in 1:nrow(jaeid)) {<br />
temp[[i]] <- avainsanat_all %in% tags$Result[tags$JaeID == jaeid[i]]<br />
}<br />
temp <- lapply(temp, all)<br />
jaeid <- jaeid[temp]<br />
tags <- tags[tags$JaeID %in% jaeid,]<br />
}<br />
<br />
if (nrow(tags) == 0) {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt.\n")<br />
}<br />
<br />
if (is.null(filter)) {<br />
filter2 <- list()<br />
} else {<br />
filter2 <- filter<br />
}<br />
<br />
filter2$JaeID <- jaeid<br />
<br />
if (length(filter2) == 0) filter2 <- NULL<br />
<br />
if (jaelista) {<br />
jakeet <- jaehakukone(<br />
ident, <br />
sivu = filter2$Sivu, # *list$non-existent returns NULL<br />
versio = filter2$Versio, <br />
jae = filter2$JaeID<br />
)<br />
if (nrow(jakeet) == 0) {<br />
cat("Avainsanoissa listattuja jakeita ei löytynyt.\n")<br />
} else {<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Result"] <- "Sisältö"<br />
tagged <- NULL<br />
if (nrow(tags) > 0) {<br />
#tagged <- join(<br />
# jakeet[c("Versio", "Sivu", "Aihe", "JaeID")], <br />
# tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")]<br />
#)<br />
#colnames(tagged)[colnames(tagged) == "Result"] <- "Avainsana"<br />
tagged <- tapply(tags$Result, tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID")], paste, collapse = ", ")<br />
tagged <- as.data.frame(as.table(tagged))<br />
colnames(tagged)[colnames(tagged) == "Freq"] <- "Avainsanat"<br />
tagged <- join(<br />
jakeet[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Sisältö")], <br />
tagged[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Avainsanat")],<br />
type = "inner",<br />
match = "first"<br />
)<br />
oprint(<br />
tagged[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Sisältö", "Avainsanat")],<br />
caption = "Jakeet", <br />
caption.placement = "top",<br />
include.rownames = FALSE,<br />
digits = rep(0, 6)<br />
)<br />
}<br />
}<br />
}<br />
<br />
if (nrow(tags) > 0) {<br />
tags_out <- ddply(tags, "Result", nrow)<br />
colnames(tags_out) <- c("Avainsana", "Lukumäärä")<br />
tags_out <- tags_out[order(tags_out$Lukumäärä, decreasing = TRUE),]<br />
oprint(<br />
tags_out,<br />
caption = "Avainsanojen lukumäärät", <br />
caption.placement = "top",<br />
include.rownames = FALSE,<br />
digits = c(0, 0, 0)<br />
)<br />
ggplot(tags_out, aes(x = Avainsana, y = Lukumäärä, fill = Avainsana)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Avainsanojen frekvenssit")<br />
}<br />
<br />
# Add previous and next versions to check for inclusion from previous and into next<br />
original_version <- version<br />
if (!(1 %in% version)) {<br />
prev <- TRUE<br />
version <- c(min(version, na.rm = TRUE) - 1, version)<br />
}<br />
version <- c(version, max(version, na.rm = TRUE) + 1)<br />
<br />
filter3 <- list()<br />
filter3$Sivu1 <- sivu<br />
filter3$Versio <- version<br />
filter3$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter3, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter3$JaeID1 <- NULL<br />
filter3$Sivu1 <- NULL<br />
filter3$JaeID2 <- jaeid<br />
filter3$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter3, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
rel <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (!any(original_version %in% rel$Versio)) stop("Annetuilla versiolla ei löytynyt relaatioita.")<br />
<br />
if (nrow(rel) == 0) {<br />
cat("Jakeelle ei löytynyt kysyttyjä relaatioita tietokannassa.\n")<br />
} else {<br />
related <- rel[<br />
rel$Result %in% c(<br />
"on neutraali suhteessa", <br />
"on uusi linjaus tai painotus", <br />
"tukee tai on linjassa", <br />
"vastustaa tai on ristiriidassa"<br />
), ]<br />
related$Result <- as.character(related$Result)<br />
affected <- rel[<br />
rel$Result %in% c(<br />
"ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin",<br />
"ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun", <br />
"ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu",<br />
"ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty"<br />
), ]<br />
affected$Result <- as.character(affected$Result)<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin"] <- "Ei aihetta muutoksiin"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun"] <- "Sisältyy valmiiksi"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu"] <- "Huomioitu painotuksella"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty"] <- "Huomioitu lisäyksellä"<br />
<br />
related_out <- ddply(related, "Result", nrow)<br />
colnames(related_out) <- c("Relaatio", "Lukumäärä")<br />
<br />
affected_out <- ddply(affected, "Result", nrow)<br />
colnames(affected_out) <- c("Sisällytys", "Lukumäärä")<br />
}<br />
<br />
if (nrow(related_out > 0)) {<br />
ggplot(related_out, aes(x = Relaatio, y = Lukumäärä, fill = Relaatio)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Relaatioiden frekvenssit")# + facet_wrap(~Sivu)<br />
}<br />
<br />
if (nrow(affected_out > 0)) {<br />
ggplot(affected_out, aes(x = Sisällytys, y = Lukumäärä, fill = Sisällytys)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Sisällytyksen frekvenssit")# + facet_wrap(~Sivu)<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
==Työkalut==<br />
Aineiston työstämiseen tarkoittuja koodeja.<br />
=== Jakeet ===<br />
==== Jaehakukone ====<br />
'''Hakee jakeita annetuilla kriteereillä. Näyttää myös tekniset sarakkeet. Vapaakenttiin voi laittaa useita arvoja erottelemalla ne pilkuilla.'''<br />
<rcode label="Näytä jakeet" name="jakeet" embed=0 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta jakeita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:tuotos|description:Missä muodossa tulostetaan?|type:selection|options:'Numeroitu teksti';Numeroitu teksti;'Taulukko';Taulukko|default:'Numeroitu teksti'|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
out <- jaehakukone(ident, sivu = sivu, versio = version, jae = jaeid)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
if(tuotos == "Taulukko") {<br />
oprint(out, include.rownames = FALSE)<br />
} else {<br />
pver <- "Tyhjä tieto"<br />
psiv <- "Tyhjä tieto"<br />
paih <- "Tyhjä tieto"<br />
<br />
outs <- ""<br />
for(i in 1:nrow(out)) {<br />
ver <- as.character(out$Versio[i])<br />
siv <- as.character(out$Sivu[i])<br />
aih <- as.character(out$Aihe[i])<br />
<br />
if(!is.na(pver != ver)) if(pver != ver) outs <- c(outs, paste("Versio:", ver))<br />
if(!is.na(psiv != siv)) if(psiv != siv) outs <- c(outs, paste("Sivu:", siv))<br />
if(!is.na(paih != aih)) if(paih != aih) outs <- c(outs, paste("Aihe:", aih))<br />
<br />
outs <- c(outs, paste(as.character(out$JaeID[i]), as.character(out$Result[i])))<br />
<br />
pver <- ver<br />
psiv <- siv<br />
paih <- aih<br />
}<br />
outs <- data.frame(Jakeet = outs, T = "")<br />
oprint(outs, include.rownames = FALSE, show_all = TRUE)<br />
}<br />
} else {<br />
cat("Jakeita ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
==== Jakeenlisäyskone ====<br />
'''Lisää tietokantaan vapaasti määriteltävän jakeen. Lisätyt jakeet näkyvät tämän sivun hakukoneissa. Niiden JaeID:llä on "L"-etuliite.'''<br />
<rcode label="Lisää jae" name="jakeenlisays" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolle jae lisätään|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:sisalto|description:Jakeen sisältö|type:textbox|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
out <- data.frame( <br />
Versio = version,<br />
Sivu = sivu, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
JaeID = NA,<br />
Result = sisalto<br />
)<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Jakeenlisaykset", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
out,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "JaeID",<br />
pagename = pagename,<br />
prefix = "L",<br />
filter = filter<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
==== Jakeenpoistokone ====<br />
'''Merkitsee jakeen epäkelvoksi, jolloin se jätetään näyttämättä kaikissa tämän sivun hakukoneissa.'''<br />
<rcode label="Poista jae" name="jakeenpoisto" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Poistettavan jakeen sivu|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Poistettavan jakeen ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Tekninen jae';Tekninen jae;<br />
'Jae ei liity sivun aiheeseen';Jae ei liity sivun aiheeseen;<br />
'Jae on häiriköintiä';Jae on häiriköintiä (käytä säästellen)|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
jaeid <- strsplit(jaeid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid <- gsub(" ", "", jaeid)<br />
<br />
if (sum(nchar(jaeid)) == 0) stop("Anna jakeen ID")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
out <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Sivu = sivu, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = as.character(jaeid)<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
out, <br />
who = wiki_username, <br />
name = pagename,<br />
subset = "Jakeenpoistot",<br />
act_type = "append", <br />
language = "fin"<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
=== Avainsanat ===<br />
==== Avainsanahakukone ====<br />
'''Hakee jaekohtaisia avainsanoja. Näyttää datan sellaisena kuin se on tietokannassa.'''<br />
<rcode label="Näytä avainsanat" name="avainsanat_display" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jonka avainsanoja haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID <- jaeid<br />
<br />
out <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
oprint(out, include.rownames = FALSE)<br />
} else {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
<br />
</rcode><br />
==== Avainsanoitus ====<br />
'''Lisää annetut avainsanat tietokantaan. Avainanoja voidaan lisätä ruksaamalla annetusta listasta (vain yleisimmät) ja syöttämällä vapaakenttään pilkulla eroteltuna.'''<br />
<rcode label="Lisää avainsana" name="avainsananlisays" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Minkä sivun jakeelle haluat lisätä avainsanoja?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:version|description:Mikä on jakeen versio?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:jae|description:Mikä on jakeen ID?|type:text|<br />
name:yl_avainsanat|description:Valitse alla olevasta listasta yleisiä avainsanoja.|type:checkbox|options:<br />
'Päätös';A Päätös (jae sisältää päätös- tai toimintaehdotuksen);<br />
'Vaikutus';B Vaikutus (jae kuvaa ilmiötä tai vaikutusta);<br />
'Arvo';C Arvo (jakeessa on arvoarvostelma tai kuvaa asian merkitystä);<br />
'Työn tekemiseen liittyvä';D Katsaustyön tekemiseen liittyvä;<br />
'Epäselvä luokka';E Ei mikään edellisistä (valitse ainakin yksi A-E)|<br />
name:avainsanat|description:Laita halutessasi yllä listaamattomattomia avainsanoja tähän pilkulla eroteltuna.|type:text|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
avainsanat <- strsplit(avainsanat, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
avainsanat <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat)<br />
avainsanat <- avainsanat[nchar(avainsanat) > 0]<br />
avainsanat <- c(yl_avainsanat, avainsanat)<br />
if (length(avainsanat) == 0) stop("Yhtään avainsanaa ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
AvainsanaID = NA, <br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Sivu = sivu,<br />
JaeID = as.character(jae), <br />
Result = avainsanat<br />
)<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Avainsanat", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "AvainsanaID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Avainsanojen lisääminen onnistui.\n")<br />
</rcode><br />
<br />
==== Avainsanan poisto ====<br />
'''Merkitsee avainsanan epäkelvoksi, jolloin tämän sivun hakukoneet eivät näytä sitä.'''<br />
<rcode name="avainsananpoisto" embed=1 label="Poista avainsana" showcode=0 variables="<br />
name:avid|description:Poistettavan avainsanan ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Mikä versio on kyseessä?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Avainsana ei päde uudessa versiossa';Avainsana ei päde uudessa versiossa;<br />
'Virheellinen avainsana';Virheellinen avainsana|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
avid <- strsplit(avid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
avid <- gsub(" ", "", avid)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = avid<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
dat, <br />
ident = ident, <br />
name = pagename, <br />
subset = "Avainsananpoistot", <br />
act_type = "append", <br />
language = "fin",<br />
who = wiki_username<br />
)<br />
<br />
cat("Avainsana poistettiin onnistuneesti.\n")<br />
</rcode><br />
<br />
===Relaatiot===<br />
==== Relaatiohakukone ====<br />
'''Hakee relaatioita joissa mahdollisesti annetut jakeet esiintyvät. Näyttää datan sellaisena kuin se on tietokannassa.'''<br />
<rcode label="Näytä relaatiot" name="relaatiot_display" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jonka relaatioita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu1 <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter$JaeID1 <- NULL<br />
filter$Sivu1 <- NULL<br />
filter$JaeID2 <- jaeid<br />
filter$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
out <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
oprint(<br />
out, <br />
include.rownames = FALSE,<br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top"<br />
)<br />
} else {<br />
cat("Relaatioita ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
<br />
</rcode><br />
==== Relaation lisääminen ====<br />
'''Lisää uuden relaation tietokantaan. Samantyyppisiä relaatioita voi kerralla lisätä useita, kun erottelee JaeID:t pilkuilla: relaatiot voi tehdä kaikki yhteen, yksi kaikkiin tai yksi yhteen. '''<br />
<rcode label="Lisää relaatio" name="relaatio" embed=1 variables="<br />
name:sivu1|description:Mikä on lähtöjakeen sivu?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid2|description:Mikä on kohdejakeen ID?|type:text|<br />
name:relaatio|description:'''Kuinka lähtöjae liittyy kohdejakeeseen?'''|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse -;<br />
'tukee tai on linjassa';tukee tai on linjassa;<br />
'vastustaa tai on ristiriidassa';vastustaa tai on ristiriidassa;<br />
'on neutraali suhteessa';on neutraali suhteessa;<br />
'on uusi linjaus tai painotus';on uusi linjaus tai painotus;<br />
'kuuluu ryhmään/kokoelmaan';kuuluu ryhmään/kokoelmaan|<br />
name:lisarelaatio|description:VAPAAEHTOINEN Voit antaa oman jakeiden välisen relaation vapaakenttään.|type:text|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
relaatio <- ifelse(lisarelaatio == '', relaatio, lisarelaatio)<br />
if (nchar(gsub(" ", "", relaatio)) == 0) stop("Relaatiota ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
jaeid1 <- strsplit(jaeid1, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid1 <- gsub(" ", "", jaeid1)<br />
jaeid2 <- strsplit(jaeid2, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid2 <- gsub(" ", "", jaeid2)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
if(sivu2 == "Sama") sivu2 <- sivu1<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Relaatiot", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
RelaatioID = NA,<br />
Versio = version, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username, <br />
Sivu1 = sivu1,<br />
JaeID1 = jaeid1,<br />
Sivu2 = sivu2,<br />
JaeID2 = jaeid2,<br />
Result = relaatio<br />
)<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "RelaatioID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Relaation lisääminen onnistui.\n")<br />
<br />
</rcode><br />
==== Sisällytyksen lisääminen ====<br />
'''Lisää uuden sisällytyksen tietokantaan. Sisällytys tapahtuu aina seuraavaan versioon. Samantyyppisiä sisällytyksiä voi kerralla lisätä useita, kun erottelee JaeID:t pilkuilla: sisällytykset voi tehdä kaikki yhteen, yksi kaikkiin tai yksi yhteen. '''<br />
<rcode label="Lisää sisällytys" name="sisallytys" embed=1 variables="<br />
name:sivu1|description:Mikä on lähtöjakeen sivu?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid2|description:Mikä on kohdejakeen ID (uudemmassa versiossa)?|type:text|<br />
name:sisallytys|description:'''Sisällytettiinkö ehdotus uudempaan versioon?'''|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse -;<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu';ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu;<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty';ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun';ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin';ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
if (nchar(gsub(" ", "", sisallytys)) == 0) stop("Sisällytyksen tyyppiä ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
jaeid1 <- strsplit(jaeid1, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid1 <- gsub(" ", "", jaeid1)<br />
jaeid2 <- strsplit(jaeid2, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid2 <- gsub(" ", "", jaeid2)<br />
<br />
if (tolower(version) == "edellinen") {<br />
version <- get_current_version(ident) - 1<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
if(sivu2 == "Sama") sivu2 <- sivu1<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Relaatiot", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
RelaatioID = NA,<br />
Versio = version, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username, <br />
Sivu1 = sivu1,<br />
JaeID1 = jaeid1,<br />
Sivu2 = sivu2,<br />
JaeID2 = jaeid2,<br />
Result = sisallytys<br />
)<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "RelaatioID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Sisällytyksen lisääminen onnistui.\n")<br />
<br />
</rcode><br />
==== Relaation poisto ====<br />
'''Merkitsee relaation/sisällytyksen epäkelvoksi, jolloin tämän sivun hakukoneet eivät näytä sitä.'''<br />
<rcode name="relaationpoisto" embed=1 label="Poista relaatio" showcode=0 variables="<br />
name:relid|description:Poistettavan relaation ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Mikä versio on kyseessä?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Relaatio ei päde uudessa versiossa';Relaatio ei päde uudessa versiossa;<br />
'Virheellinen relaatio';Virheellinen relaatio|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
relid <- strsplit(relid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
relid <- gsub(" ", "", relid)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = relid<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
dat, <br />
ident = ident, <br />
name = pagename, <br />
subset = "Relaationpoistot", <br />
act_type = "append", <br />
language = "fin",<br />
who = wiki_username<br />
)<br />
<br />
cat("Relaatio poistettiin onnistuneesti.\n")<br />
</rcode></div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Strategiadatan_analyysi&diff=27872Strategiadatan analyysi2014-12-15T10:35:09Z<p>Vaula: /* Lisää tähän omia ehdotuksia relaatioiksi */</p>
<hr />
<div>{{arviointi}}<br />
<br />
== Linkkejä aineistoon == <br />
<br />
*[[21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti]]<br />
*[[Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti]]<br />
*[[Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia]]<br />
*[[Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020]]<br />
*[[Kansallinen paikkatietostrategia]]<br />
*[[Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015]]<br />
*[[Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille]]<br />
*[[KIDE-hanke]]<br />
*[[Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia]]<br />
*[[Rakennepoliittinen ohjelma]]<br />
*[[Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014]]<br />
*[[Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta]]<br />
*[[Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)]]<br />
*[[Valtion_konesalistrategia_2014]]<br />
<br />
<br />
<br />
== Asiasanoitus ja relaatiot ==<br />
<br />
<br />
=== YSO-pohjainen asiasanoitus ===<br />
<br />
Yleiseen suomalaiseen ontologiaan pohjautuva asiasanoitus. Täydellinen listaus kategorian Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka. asiasanoista löytyy laajennettavassa muodossa alta julkisen hallinnon ontologian [http://finto.fi/juho/fi/page/p480 JUHO]:n alta:<br />
<br />
<br />
'''Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka.'''<br />
{{piilotettu|<br />
aikakauslehdet<br />
arkistoala<br />
arkistointi<br />
arkistokelpoisuus<br />
arkistonmuodostussuunnitelma<br />
arkistot<br />
arkistotoimi<br />
artikkelit<br />
arvostelu<br />
asiakirjahallinto<br />
asiakirjajulkisuus<br />
asiakirjaoppaat<br />
asiakirjat<br />
asiankäsittely<br />
asiankäsittelyjärjestelmät<br />
asiantuntijajärjestelmät<br />
asiasanastot<br />
asiointi<br />
atk<br />
atk-järjestelmät<br />
atk-laitteet<br />
atk-ohjelmat<br />
atk-rikokset<br />
audiovisuaalinen aineisto<br />
audiovisuaalinen ala<br />
audiovisuaalinen laitteisto<br />
audiovisuaalinen oppimateriaali<br />
audiovisuaalinen politiikka<br />
audiovisuaalinen viestintä<br />
audiovisuaaliset opetusvälineet<br />
audiovisuaaliset palvelut<br />
automaatio<br />
automaattiset koneet<br />
avoin lähdekoodi<br />
CD-ROM-levyt<br />
digitaalinen tallennus<br />
digitaaliradio<br />
digitaaliset tallenteet<br />
digitaalitekniikka<br />
digitaalitelevisio<br />
dokumentinhallinta<br />
dokumentointi<br />
ekstranet<br />
elektroniikka-ala<br />
elektroniset kirjastot<br />
elokuvakasvatus<br />
esiintymistaito<br />
esitteet<br />
etäkäyttö<br />
Excel<br />
FOCUS<br />
Galileo<br />
grafiikka<br />
GSM<br />
hakemistot<br />
hakkerointi<br />
hakuteokset<br />
HTML<br />
hydrologia<br />
hypermedia<br />
hyperteksti<br />
hätätiedotteet<br />
ilmaisukasvatus<br />
ilmaisuvapaus<br />
ilmoitukset<br />
informaatio<br />
informaatiolukutaito<br />
informaatiopolitiikka<br />
Internet<br />
intranet<br />
ISDN<br />
joukkoviestimet<br />
joukkoviestintä<br />
journalismi<br />
juhlajulkaisut<br />
julkaiseminen<br />
julkaisut<br />
julkaisutoiminta<br />
jäljennökset<br />
kaapelilähetystoiminta<br />
kaapelitelevisio<br />
kansallisarkistot<br />
kansalliskirjastot<br />
katselutottumukset<br />
kaukopuhelut<br />
kausijulkaisut<br />
keskuskirjastot<br />
kielikasetit<br />
kirjaaminen<br />
kirjallinen viestintä<br />
kirjastoaineistot<br />
kirjastoala<br />
kirjastoautot<br />
kirjastoluettelot<br />
kirjastonhoito<br />
kirjastonkäyttö<br />
kirjastopalvelut<br />
kirjastopolitiikka<br />
kirjastorakennukset<br />
kirjastot<br />
kirjastotoimi<br />
kirjastotyö<br />
kirjat<br />
kirjeet<br />
komiteanmietinnöt<br />
kopiointi<br />
kotiseutuarkistot<br />
kotisivu<br />
koulukirjastot<br />
kriisiviestintä<br />
kryptografia<br />
kulttuurilehdet<br />
kustannustoiminta<br />
kustantajat<br />
kuuntelutottumukset<br />
kuva-arkistot<br />
kuvankäsittely<br />
kuvateokset<br />
käyttäjäkoulutus<br />
käyttöjärjestelmät<br />
käyttöliittymät<br />
laajakaistaverkot<br />
lastenkirjastot<br />
lehdistö<br />
lehdistötuki<br />
liikennetiedotus<br />
lomakkeet<br />
luettelointisäännöt<br />
luokitusjärjestelmät<br />
lähiverkot<br />
maakunta-arkistot<br />
maakuntakirjastot<br />
matkapuhelimet<br />
matkaviestimet<br />
matkaviestintä<br />
matkaviestinverkot<br />
matrikkelit<br />
media-ala<br />
mediakasvatus<br />
mediakulttuuri<br />
medialukutaito<br />
mediataide<br />
metadata<br />
mielikuvat<br />
mietinnöt<br />
mikrotietokoneet<br />
mobiililaitteet<br />
mobiilipalvelut<br />
multimedia<br />
musiikkikirjastot<br />
nauhoitus<br />
nettivalvonta<br />
näkyvyysalueet<br />
näyttelytilat<br />
ohjelmatuotanto<br />
ohjelmavälitys<br />
ohjelmointi<br />
oikeusinformatiikka<br />
organisaatioiden välinen tiedonsiirto<br />
organisaatioviestintä<br />
paikallislehdet<br />
paikallispuhelut<br />
paikallisradio<br />
paikallistelevisio<br />
painomenetelmät<br />
painotuotteet<br />
painovapaus<br />
palvelimet<br />
pelastussukellus<br />
portaalit<br />
posti<br />
postimaksut<br />
postimerkit<br />
postinjakelu<br />
postipalvelut<br />
postitoimipaikat<br />
propaganda<br />
puhelimet<br />
puhelinliikenne<br />
puhelinluettelot<br />
puhelinpalvelut<br />
puhelinsalaisuus<br />
puhelinverkot<br />
puheviestintä<br />
päätteet<br />
radio<br />
radio-ohjelmat<br />
radioasemat<br />
radiot<br />
radiotaajuudet<br />
raportit<br />
raportointi<br />
raportointijärjestelmät<br />
rekisterit<br />
salakielet<br />
salakuuntelu<br />
salaustekniikat<br />
sanomalehdet<br />
sarjakuvat<br />
satelliitit<br />
satelliittitelevisio<br />
selaimet<br />
SGML<br />
sisäinen tiedotus<br />
sisältötuotanto<br />
sosiaalinen media<br />
suhdetoiminta<br />
sähköinen allekirjoitus<br />
sähköinen arkistointi<br />
sähköinen asiointi<br />
sähköinen joukkoviestintä<br />
sähköinen tunnistaminen<br />
sähköinen viestintä<br />
sähköiset asiakirjat<br />
sähköiset henkilökortit<br />
sähköiset julkaisut<br />
sähköiset lomakkeet<br />
sähköiset maksujärjestelmät<br />
sähköiset palvelut<br />
sähköiset sopimukset<br />
sähköposti<br />
taajuusalueet<br />
tallenteet<br />
taulukkolaskenta<br />
tekstinkäsittely<br />
telehallinto<br />
telelaitokset<br />
telemaksut<br />
telemarkkinat<br />
telematiikka<br />
telepalvelut<br />
telepolitiikka<br />
telepäätelaitteet<br />
teletoiminta<br />
televisio<br />
televisio-ohjelmat<br />
televisiolupamaksut<br />
televisiot<br />
teräväpiirtotelevisio<br />
tiedonannot<br />
tiedonhaku<br />
tiedonhakujärjestelmät<br />
tiedonhallinta<br />
tiedonhankinta<br />
tiedonkulku<br />
tiedonlähteet<br />
tiedonsiirto<br />
tiedontallennus<br />
tiedonvaihto<br />
tiedonvälitys<br />
tiedotteet<br />
tiedotus<br />
tieteellinen julkaisutoiminta<br />
tieteellinen kirjoittaminen<br />
tieteelliset kirjastot<br />
tieto<br />
tieto- ja viestintätekniikka<br />
tietoarkistot<br />
tietohallinto<br />
tietohuolto<br />
tietojenkäsittely<br />
tietojärjestelmät<br />
tietokannat<br />
tietokoneavusteinen opetus<br />
tietokoneavusteiset järjestelmät<br />
tietokoneen ajokorttitutkinto<br />
tietokoneet<br />
tietokonevirukset<br />
tietoliikenne<br />
tietoliikennejärjestelmät<br />
tietoliikennetekniikka<br />
tietoliikenneverkot<br />
tietopalvelu<br />
tietostrategia<br />
tietosuoja<br />
tietotekniikka<br />
tietoteollisuus<br />
tietoturva<br />
tietotyö<br />
tietovarannot<br />
tietoverkot<br />
tietoyhteiskunta<br />
tietämyksenhallinta<br />
toimikortit<br />
toimistotekniikka<br />
UMTS<br />
UNIX<br />
uusmedia (media-ala)<br />
uutiset<br />
uutistoimistot<br />
valokuvat<br />
vapaakappaleet<br />
varmenteet<br />
verkko-opetus<br />
verkko-opiskelu<br />
verkko-oppimateriaali<br />
verkkojulkaiseminen<br />
verkkojulkaisut<br />
verkkokauppa<br />
verkkolehdet<br />
verkkopalvelut<br />
verkkotunnukset<br />
verkkoviestintä<br />
verkostoyhteistyö<br />
video<br />
videotaide<br />
viestintä<br />
viestintäala<br />
viestintäkampanjat<br />
viestintäkasvatus<br />
viestintäkulttuuri<br />
viestintäpalvelut<br />
viestintäpolitiikka<br />
viestintätekniikka<br />
viestintäteollisuus<br />
viestintäverkot<br />
viestintävälineet<br />
viihdeteollisuus<br />
viitetietokannat<br />
virallisjulkaisut<br />
virtuaalikirjastot<br />
virtuaalitodellisuus<br />
virustentorjuntaohjelmat<br />
visuaalinen viestintä<br />
wikit<br />
Windows<br />
Word for Windows<br />
WordPerfect<br />
www-sivut<br />
yhdistetty avoin tieto<br />
yksityisarkistot<br />
YLE<br />
yleinen mielipide<br />
yleiset kirjastot<br />
yleisradiotoiminta<br />
yleisö<br />
yliopistokirjastot<br />
älypuhelimet<br />
äänikirjat<br />
äänitteet<br />
}}<br />
<br />
<br />
'''Aluehallinto. Aluepolitiikka.''' <br />
{{piilotettu | infrastruktuurit, kaupungit, osaamiskeskukset }}<br />
<br />
'''Elinkeinot. Teollisuus. Kilpailu'''<br />
{{piilotettu | elinkaarianalyysi, elinkeinopolitiikka, elinkeinorakenne, julkiset hankinnat, kaapeliteollisuus, kannattavuus, kansainväliset yritykset, kehittämishankkeet, kilpailuetu, kilpailukyky, kilpailuttaminen, kulutushyödykkeet, liiketoiminta, rakennemuutos, robotit, siemenrahoitus, taksit, teknologiayritykset, tukimuodot, tuotekehitys, verkkoliiketoiminta, viestintäteollisuus, yksityinen sektori}}<br />
<br />
'''Hallinto. Johtaminen. Henkilöstö.'''<br />
{{piilotettu | allekirjoittaminen, henkilöstöhallinto, hallinnonalan kehittäminen, hallintokulttuuri, hallinnonalan ohjaus, hallintopalvelut, hallintopolitiikka, johtamisjärjestelmät, julkinen hallinto, taloushallinto, muutosjohtaminen, ohjaus (neuvominen), ohjausjärjestelmät, taloushallinto, tietohallinto, tulosjohtaminen, prosessijohtaminen, ulkoistaminen, }}<br />
<br />
=== Lisää tähän omia ehdotuksia asiasanoiksi ===<br />
<br />
päätavoite, tavoite, toimenpide<br />
<br />
<br />
=== Lisää tähän omia ehdotuksia relaatioiksi ===<br />
<br />
liittyy, edellyttää, sisältää, vaikuttaa, vastaa, tukee, kumoaa,<br />
<br />
= Tägikone =<br />
<br />
<br />
=== Käyttöohje ===<br />
<br />
Tägikoneen idea on pitää yllä jaetietokantaa ja määritellään jakeille avainsanoja ja relaatoita joiden tarkoitus on rikastaa sivustolla käydystä keskustelusta analyysikelpoista yleisemmän tason tietoa. <br /><br />
<br />
'''[[#Jakeet]] määritellään koodilla joka lukee wikisivuilta tekstiä kappaleittain (myös taulukot ja bullet pointit). Jakeisiin lisätään myös kommentointityökalulla tehdyt kommentit, joita ei vielä ole siirretty wikitekstiin, sekä tämän sivun [[#Jakeenlisäyskone|koodilla lisätyt jakeet]]. Kullakin jakeella on oma tunniste (JaeID) joka on sivukohtainen. Etsimällä [[#Jaehakukone|jaehakukoneesta]] oman kommenttisi ja kopioimalla JaeID:n muihin sivun hakukoneisiin voit tarkastella kommenttiisi liitettyjä tägitietoja.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Avainsanat]] ovat jaekohtaisia ja ne lisätään yleensä käsityönä. [[#Avainsanoitus|Avainsanoituksen]] tekee joko kommentoija itse tai moderaattori.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Relaatiot]] voidaan määritellä kahden jakeen välille (myös käsityötä). [[#Relaation lisääminen|Relaatiot lisää]] joko kommentoija itse tai moderaattori.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Versiot]] - wikisivuja päivitetään mahdollisesti jatkuvasti, minkä johdosta versiointi on tarpeellista. Hakukoneissa esiintyvä Versio-kentän arvo 'nykyinen' hakee koko hankkeen uusimman version. Koska jakeet ovat versiokohtaisia niin avainsanat ja relaatiot ovat myös versiokohtaisia. Avainsanojen ja relaatioiden automaattista periytymistä on kehitetty, mutta [[#Sulautus (automaattinen sisällytys)|koodi]] on vielä kesken .'''<br />
<br />
<br />
=== Versiot ===<br />
<br />
<t2b name="Versiot" index="Versio,Sivu,Ident" unit="OldID"><br />
1|21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti|Op_fi4748|<br />
1|Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti|Op_fi4751|<br />
1|Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia|Op_fi4746|<br />
1|Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020|Op_fi4734|<br />
1|Kansallinen paikkatietostrategia|Op_fi4744|<br />
1|Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015|Op_fi4736|<br />
1|Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille|Op_fi4740|<br />
1|KIDE-hanke|Op_fi4750|<br />
1|Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia|Op_fi4742|<br />
1|Rakennepoliittinen ohjelma|Op_fi4749|<br />
1|Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014|Op_fi4743|<br />
1|Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020|Op_fi4739|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä|Op_fi4737|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta|Op_fi4738|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta|Op_fi4741|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta|Op_fi4745|<br />
1|Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)|Op_fi4747|<br />
1|Valtion_konesalistrategia_2014|Op_fi4724|<br />
</t2b><br />
<br />
=== Jakeiden päivitys ===<br />
'''Päivitä Versiot-tauluun sivut ja ikilinkin IDt ja aja alla oleva koodi''' --[[Käyttäjä:Smxb|Smxb]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Smxb|keskustelu]]) 14. joulukuuta 2014 kello 21.33 (UTC)ÄLÄ PÄIVITÄ JAKEITA TOISTAISEKSI!<br />
<rcode label="Päivitä jakeet" variables="<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
versiot <- get_meta_data(ident)<br />
<br />
#version <- max(as.numeric(as.character(versiot$Versio)))<br />
<br />
#names <- as.character(versiot$Sivu[versiot$Versio == version])<br />
url <- gsub(" ", "_", versiot$Sivu)<br />
old_id <- versiot$Result<br />
old_id <- paste("&oldid=", old_id, sep = "")<br />
<br />
out <- data.frame()<br />
<br />
for (i in 1:length(url)) {<br />
temp <- parse_page(url[i], old_id[i], res = "sentence")<br />
temp$Sivu <- versiot$Sivu[i]<br />
temp$Versio <- versiot$Versio[i]<br />
out <- rbind(out, temp)<br />
}<br />
#out$Versio <- version<br />
<br />
out <- out[c("Versio", "Sivu", "Aihe", "JaeID", "Result")]<br />
<br />
opbase.upload(<br />
out, <br />
name = pagename, <br />
who = wiki_username, <br />
subset = "Jakeet"<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
==Yhdistelmähakukoneet==<br />
<br />
=== Jaekohtainen avainsanalistaus ===<br />
'''Hakee jakeita ja näyttää kaikki niihin liittyvät avainsanat'''<br />
<rcode label="Hae" name="avainsanat_disp" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta jakeita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
out <- jaehakukone(ident, sivu = sivu, versio = version, jae = jaeid)<br />
<br />
if (nrow(out) == 0) {<br />
stop("Jakeita ei löytynyt!")<br />
}<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID <- jaeid<br />
<br />
tags <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
if (nrow(tags) == 0) {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt!\n")<br />
} else {<br />
# Yhdistetään kunkin jakeen avainsanat yhdelle riville<br />
tags <- ddply(<br />
tags, <br />
c("Versio", "Sivu", "JaeID"), <br />
function(x) {a <- x[1,];a$Avainsanat <- paste(x$Result, collapse = ", ");return(a)}<br />
)<br />
<br />
out <- join(<br />
out[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")],<br />
tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Avainsanat")],<br />
by = c("Versio", "Sivu", "JaeID"),<br />
type = "inner",<br />
match = "first"<br />
)<br />
<br />
# Jos annettiin vain yksi versio ja/tai sivu niin niitä ei tarvitse printata<br />
filter_ind <- NULL<br />
if (length(version) != 1) filter_ind <- c(filter_ind, "Versio")<br />
if (length(sivu) != 1) filter_ind <- c(filter_ind, "Sivu")<br />
filter_ind <- c(filter_ind, "JaeID")<br />
<br />
oprint(<br />
out[c(filter_ind, "Result", "Avainsanat")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
=== Jae-relaatio-jae listaus ===<br />
'''Hakee jakeita ja niihin liittyviä toisia jakeita listaten myös relaation tyypin'''<br />
<rcode label="Hae" name="relaatiot_disp" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta relaatioita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:liitsis|description:Liittymistyyppi (tyhjä = kaikki)|type:checkbox|options:<br />
'tukee tai on linjassa';Tukee tai on linjassa;<br />
'vastustaa tai on ristiriidassa';Vastustaa tai on ristiriidassa;<br />
'on neutraali suhteessa';On neutraali suhteessa;<br />
'on uusi linjaus tai painotus';On uusi linjaus tai painotus;<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu';Ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu;<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty';Ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin';Ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun';Ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:details|description:Näytetäänkö tekniset yksityiskohdat?|type:selection|options:FALSE;Ei, vain jakeiden sisältö;TRUE;Kyllä, myös jakeiden numerot|default:FALSE|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
# Eri sisältymistyypit pitää määritellä niin että ne voidaan käsitellä erillään muista relaatioista<br />
sis_opt <- c(<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu',<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty',<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin', <br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun'<br />
)<br />
#liit_opt <- c(<br />
# 'tukee tai on linjassa',<br />
# 'vastustaa tai on ristiriidassa',<br />
# 'on neutraali suhteessa',<br />
# 'on uusi linjaus tai painotus'<br />
#)<br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
# Add previous and next versions to check for inclusion from previous and into next<br />
original_version <- version<br />
if (!(1 %in% version)) {<br />
prev <- TRUE<br />
version <- c(min(version, na.rm = TRUE) - 1, version)<br />
}<br />
version <- c(version, max(version, na.rm = TRUE) + 1)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu1 <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter$JaeID1 <- NULL<br />
filter$Sivu1 <- NULL<br />
filter$JaeID2 <- jaeid<br />
filter$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
rel <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (!any(original_version %in% rel$Versio)) stop("Annetuilla versiolla ei löytynyt relaatioita.")<br />
<br />
if (!is.null(liitsis)) rel <- rel[rel$Result %in% liitsis, ]<br />
<br />
if (nrow(rel) == 0) {<br />
cat("Jakeelle ei löytynyt kysyttyjä relaatioita tietokannassa.\n")<br />
} else {<br />
jakeet <- jaehakukone(<br />
ident, <br />
sivu = unique(c(<br />
as.character(rel$Sivu1), <br />
as.character(rel$Sivu2)<br />
)), <br />
versio = version, <br />
jae = unique(c(<br />
as.character(rel$JaeID1), <br />
as.character(rel$JaeID2)<br />
))<br />
)<br />
if (nrow(jakeet) == 0) stop("Relaatioissa listattuja jakeita ei löytynyt!")<br />
<br />
# Relaatiot<br />
if (nrow(rel[!(rel$Relaatio %in% sis_opt),]) > 0) {<br />
jakeet <- jakeet[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")]<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID"] <- "JaeID1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu"] <- "Sivu1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Result"] <- "Jae1"<br />
rel <- rel[c("RelaatioID", "Versio", "Sivu1", "JaeID1", "Result", "Sivu2", "JaeID2")]<br />
colnames(rel)[colnames(rel) == "Result"] <- "Relaatio"<br />
out <- join(<br />
rel[(!(rel$Relaatio %in% sis_opt)) & rel$Versio %in% original_version,], <br />
jakeet, <br />
match = "first" # versio - sivu - jaeid -> yksi yhteen<br />
)<br />
<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID1"] <- "JaeID2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu1"] <- "Sivu2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Jae1"] <- "Jae2"<br />
out <- join(out, jakeet, match = "first")<br />
<br />
if(details) {<br />
oprint(<br />
out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Relaatio", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
} else {<br />
<br />
temp <- out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Relaatio", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")]<br />
temp <- data.frame(<br />
Jae1 = paste(temp$Jae1, " (", temp$Sivu1, ")", sep = ""),<br />
Relaatio = temp$Relaatio,<br />
Jae2 = paste(temp$Jae2, " (", temp$Sivu2, ")", sep = "")<br />
)<br />
oprint(temp, <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
}<br />
} else {<br />
cat("Ei relaatioita!\n")<br />
}<br />
<br />
# Sisällytykset<br />
if (nrow(rel[(rel$Relaatio %in% sis_opt),]) > 0) {<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("JaeID","JaeID2")] <- "JaeID1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("Sivu", "Sivu2")] <- "Sivu1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("Result", "Jae2")] <- "Jae1"<br />
colnames(rel)[colnames(rel) == "Relaatio"] <- "Sisällytys"<br />
out <- join(<br />
rel[rel$Sisällytys %in% sis_opt & rel$Versio %in% version[-length(version)],], <br />
jakeet, <br />
match = "first" # versio - sivu - jaeid -> yksi yhteen<br />
)<br />
<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID1"] <- "JaeID2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu1"] <- "Sivu2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Jae1"] <- "Jae2"<br />
jakeet$Versio <- as.numeric(as.character(jakeet$Versio)) - 1<br />
out <- join(out, jakeet, match = "first")<br />
<br />
oprint(<br />
out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Sisällytys", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Sisällytys (uudempaan versioon)", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
} else {<br />
cat("Ei sisällytyksiä!\n")<br />
}<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
=== Avainsana- ja relaatiotietojen analyysi ===<br />
<br />
'''Hae jakeita annetuilla kriteereillä ja vertaile avainsanojen ja relaatioiden lukumääriä. Halutessasi voit myös listata jaeosumat. Vapaakenttiin voi syöttää useita arvoja erottelemalla ne pilkuilla.'''<br />
<br />
Käytetyt avainsanat:<br />
{{piilotettu|<br />
3D-tulostus Aikataulut Ajoneuvokanta Alueellisuus <br />
alustus Ammattiryhmät Arvo Asutus <br />
Aurinko Automatisaatio Avoimuus Big Data <br />
Biopolttoaine Dataliikenne Digitalisoituminen Eettisyys <br />
eIDAS Elintaso Energia Epäselvä luokka <br />
Eriarvoisuus Erityisryhmät Esineiden internet Globaalius <br />
Globaaluis Henkilökortti Henkilötiedot Huutokauppa <br />
Hybridi Hybridi-TV Hyvinvointi Hyvinvointiyhteiskunta <br />
Häiriöt Ilmasto Infrastruktuuri Innovatiivisus <br />
Innovatiivisuus Internet Investoinnit Joukkoliikenne <br />
Joustavuus Julkinen valta Kaivosteollisuus Kansainvälisyys <br />
Kasvihuonekaasut Kaupallisuus Kaupungit Kehitys <br />
Kestävyys Kevyen liikenteen väylät Kevytliikenne Kiinteistöt <br />
Kilpailu Kilpailukyky Konesalit Konkreettisuus <br />
Kotimaisuus Koulutus Kunnat Kustannustehokkuus <br />
Kuuluvuus Kävely Laajakaista Lainsäädäntö <br />
Laiton tarjonta Langattomuus Lappi Lentoliikenne <br />
Liikenne Liikenneverkostot Liikkumistili Linja-autot <br />
Logistiikka Luonnonsuojelu Lämmitys Maakaasu <br />
Maatalous Mainonta Markkinat Massavalvonta <br />
Meriliikenne Metadata Mobiiliverkko Mopot <br />
Nopeus Ohjaus Ohjelmistot Ohjelmistotoimittaja <br />
Oikeusturva Omavaraisuus Operaattori Osaaminen <br />
Ostovoima Palaute Palvelut Palvelutaso <br />
Peruskunto Pilvipalvelut Polttoaine Posti <br />
Puelueettomuus Pysäköinti Pyöräily Päivitys <br />
Pääkaupunkiseutu Päästöt Päätöksenteko Päätös <br />
Raha Rahoitus Rahtliikenne Rajapinnat <br />
Rakennemuutos Rakentaminen Raskas liikenne Rautatiet <br />
Riippuvuus Rikokset Robotisaatio Ruuhkamaksu <br />
Ruuhkautuminen Saatavuus Sateliittipaikannus Sovellukset <br />
Strategia Suunnittelu Sähkö Sähköauto <br />
Sääntely Säästöt Talous Talouskasvu <br />
Tarpeet Tasa-arvo Tasapuolisuus Tasavertaisuus <br />
Tavaraliikenne Tehokkuus Tekijänoikeus Tekniikkaneutraalius <br />
Tekninen tuki Teknologia Teknologianeutraalius Teollisuus <br />
Terveydenhuolto Terveys testi Tiedon avoimuus <br />
Tiedon hallinnointi Tiedon hallinta Tiedon hyödyntäminen Tieliikenne <br />
Tietoliikenne Tietoturva Toimilupa Toiminta <br />
Toimintavarmuus Toimivuus Tuki Turvallisuus <br />
Turvaverkko Tutkimus Tuuli TV <br />
Työllisyys Työn tekemiseen liittyvä Ulkomaat Uudistus <br />
Vaihtoehtoiset polttoaineet Vaikuttaminen Vaikutus Vakuutus <br />
Valinnanvapaus Valtio Varmenne Varmuus <br />
Vastuu Verkostoituminen Verotus Vesiliikenne <br />
Vesiliikenne, Tasavertaisuus Viestintäverkot Viranomaiset Yhteensopivuus <br />
Yhteiskunta Yhteiskuntamurros Yhteistyö Yhteysnopeus <br />
Yksityisautoilu Yksityisyydensuoja YLE Yleispalvelu <br />
Yleisradio Ympäristö Yritykset Öljy <br />
}}<br />
<br />
<rcode label="Näytä tilastoja/jakeita" name="jae_stats" embed=1 graphics=1 variables="<br />
name:sivu|description:Minkä sivun jakeita haluat tarkastella?|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:avainsanat|description:Hae jakeita joilla on ainakin yksi seuraavista avainsanoista|type:text|<br />
name:avainsanat_all|description:Hae jakeita joilla on kaikki seuraavat avainsanat|type:text|<br />
name:jaelista|description:Haluatko nähdä kaikki löydetyt jakeet?|type:selection|options:FALSE;En;TRUE;Kyllä|default:FALSE|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
library(ggplot2)<br />
<br />
filter <- list()<br />
if (nchar(gsub(" ", "", avainsanat)) > 0) {<br />
avainsanat <- strsplit(avainsanat, ",")[[1]]<br />
avainsanat <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat) <br />
} else {<br />
avainsanat <- NULL<br />
}<br />
if (nchar(gsub(" ", "", avainsanat_all)) > 0) {<br />
avainsanat_all <- strsplit(avainsanat_all, ",")[[1]]<br />
avainsanat_all <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat_all)<br />
#filter$Avainsana <- avainsanat_all<br />
} else {<br />
avainsanat_all <- NULL<br />
}<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
if (length(filter) == 0) filter <- NULL<br />
<br />
tags <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
jaeid <- NULL<br />
<br />
if (!is.null(avainsanat)|!is.null(avainsanat_all)) {<br />
tags <- tags[tags$Result %in% c(avainsanat, avainsanat_all), ]<br />
jaeid <- unique(as.character(tags$JaeID))<br />
}<br />
<br />
if(!is.null(avainsanat_all)) {<br />
temp <- list()<br />
for (i in 1:nrow(jaeid)) {<br />
temp[[i]] <- avainsanat_all %in% tags$Result[tags$JaeID == jaeid[i]]<br />
}<br />
temp <- lapply(temp, all)<br />
jaeid <- jaeid[temp]<br />
tags <- tags[tags$JaeID %in% jaeid,]<br />
}<br />
<br />
if (nrow(tags) == 0) {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt.\n")<br />
}<br />
<br />
if (is.null(filter)) {<br />
filter2 <- list()<br />
} else {<br />
filter2 <- filter<br />
}<br />
<br />
filter2$JaeID <- jaeid<br />
<br />
if (length(filter2) == 0) filter2 <- NULL<br />
<br />
if (jaelista) {<br />
jakeet <- jaehakukone(<br />
ident, <br />
sivu = filter2$Sivu, # *list$non-existent returns NULL<br />
versio = filter2$Versio, <br />
jae = filter2$JaeID<br />
)<br />
if (nrow(jakeet) == 0) {<br />
cat("Avainsanoissa listattuja jakeita ei löytynyt.\n")<br />
} else {<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Result"] <- "Sisältö"<br />
tagged <- NULL<br />
if (nrow(tags) > 0) {<br />
#tagged <- join(<br />
# jakeet[c("Versio", "Sivu", "Aihe", "JaeID")], <br />
# tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")]<br />
#)<br />
#colnames(tagged)[colnames(tagged) == "Result"] <- "Avainsana"<br />
tagged <- tapply(tags$Result, tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID")], paste, collapse = ", ")<br />
tagged <- as.data.frame(as.table(tagged))<br />
colnames(tagged)[colnames(tagged) == "Freq"] <- "Avainsanat"<br />
tagged <- join(<br />
jakeet[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Sisältö")], <br />
tagged[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Avainsanat")],<br />
type = "inner",<br />
match = "first"<br />
)<br />
oprint(<br />
tagged[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Sisältö", "Avainsanat")],<br />
caption = "Jakeet", <br />
caption.placement = "top",<br />
include.rownames = FALSE,<br />
digits = rep(0, 6)<br />
)<br />
}<br />
}<br />
}<br />
<br />
if (nrow(tags) > 0) {<br />
tags_out <- ddply(tags, "Result", nrow)<br />
colnames(tags_out) <- c("Avainsana", "Lukumäärä")<br />
tags_out <- tags_out[order(tags_out$Lukumäärä, decreasing = TRUE),]<br />
oprint(<br />
tags_out,<br />
caption = "Avainsanojen lukumäärät", <br />
caption.placement = "top",<br />
include.rownames = FALSE,<br />
digits = c(0, 0, 0)<br />
)<br />
ggplot(tags_out, aes(x = Avainsana, y = Lukumäärä, fill = Avainsana)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Avainsanojen frekvenssit")<br />
}<br />
<br />
# Add previous and next versions to check for inclusion from previous and into next<br />
original_version <- version<br />
if (!(1 %in% version)) {<br />
prev <- TRUE<br />
version <- c(min(version, na.rm = TRUE) - 1, version)<br />
}<br />
version <- c(version, max(version, na.rm = TRUE) + 1)<br />
<br />
filter3 <- list()<br />
filter3$Sivu1 <- sivu<br />
filter3$Versio <- version<br />
filter3$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter3, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter3$JaeID1 <- NULL<br />
filter3$Sivu1 <- NULL<br />
filter3$JaeID2 <- jaeid<br />
filter3$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter3, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
rel <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (!any(original_version %in% rel$Versio)) stop("Annetuilla versiolla ei löytynyt relaatioita.")<br />
<br />
if (nrow(rel) == 0) {<br />
cat("Jakeelle ei löytynyt kysyttyjä relaatioita tietokannassa.\n")<br />
} else {<br />
related <- rel[<br />
rel$Result %in% c(<br />
"on neutraali suhteessa", <br />
"on uusi linjaus tai painotus", <br />
"tukee tai on linjassa", <br />
"vastustaa tai on ristiriidassa"<br />
), ]<br />
related$Result <- as.character(related$Result)<br />
affected <- rel[<br />
rel$Result %in% c(<br />
"ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin",<br />
"ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun", <br />
"ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu",<br />
"ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty"<br />
), ]<br />
affected$Result <- as.character(affected$Result)<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin"] <- "Ei aihetta muutoksiin"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun"] <- "Sisältyy valmiiksi"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu"] <- "Huomioitu painotuksella"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty"] <- "Huomioitu lisäyksellä"<br />
<br />
related_out <- ddply(related, "Result", nrow)<br />
colnames(related_out) <- c("Relaatio", "Lukumäärä")<br />
<br />
affected_out <- ddply(affected, "Result", nrow)<br />
colnames(affected_out) <- c("Sisällytys", "Lukumäärä")<br />
}<br />
<br />
if (nrow(related_out > 0)) {<br />
ggplot(related_out, aes(x = Relaatio, y = Lukumäärä, fill = Relaatio)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Relaatioiden frekvenssit")# + facet_wrap(~Sivu)<br />
}<br />
<br />
if (nrow(affected_out > 0)) {<br />
ggplot(affected_out, aes(x = Sisällytys, y = Lukumäärä, fill = Sisällytys)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Sisällytyksen frekvenssit")# + facet_wrap(~Sivu)<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
==Työkalut==<br />
Aineiston työstämiseen tarkoittuja koodeja.<br />
=== Jakeet ===<br />
==== Jaehakukone ====<br />
'''Hakee jakeita annetuilla kriteereillä. Näyttää myös tekniset sarakkeet. Vapaakenttiin voi laittaa useita arvoja erottelemalla ne pilkuilla.'''<br />
<rcode label="Näytä jakeet" name="jakeet" embed=0 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta jakeita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:tuotos|description:Missä muodossa tulostetaan?|type:selection|options:'Numeroitu teksti';Numeroitu teksti;'Taulukko';Taulukko|default:'Numeroitu teksti'|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
out <- jaehakukone(ident, sivu = sivu, versio = version, jae = jaeid)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
if(tuotos == "Taulukko") {<br />
oprint(out, include.rownames = FALSE)<br />
} else {<br />
pver <- "Tyhjä tieto"<br />
psiv <- "Tyhjä tieto"<br />
paih <- "Tyhjä tieto"<br />
<br />
outs <- ""<br />
for(i in 1:nrow(out)) {<br />
ver <- as.character(out$Versio[i])<br />
siv <- as.character(out$Sivu[i])<br />
aih <- as.character(out$Aihe[i])<br />
<br />
if(!is.na(pver != ver)) if(pver != ver) outs <- c(outs, paste("Versio:", ver))<br />
if(!is.na(psiv != siv)) if(psiv != siv) outs <- c(outs, paste("Sivu:", siv))<br />
if(!is.na(paih != aih)) if(paih != aih) outs <- c(outs, paste("Aihe:", aih))<br />
<br />
outs <- c(outs, paste(as.character(out$JaeID[i]), as.character(out$Result[i])))<br />
<br />
pver <- ver<br />
psiv <- siv<br />
paih <- aih<br />
}<br />
outs <- data.frame(Jakeet = outs, T = "")<br />
oprint(outs, include.rownames = FALSE, show_all = TRUE)<br />
}<br />
} else {<br />
cat("Jakeita ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
==== Jakeenlisäyskone ====<br />
'''Lisää tietokantaan vapaasti määriteltävän jakeen. Lisätyt jakeet näkyvät tämän sivun hakukoneissa. Niiden JaeID:llä on "L"-etuliite.'''<br />
<rcode label="Lisää jae" name="jakeenlisays" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolle jae lisätään|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:sisalto|description:Jakeen sisältö|type:textbox|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
out <- data.frame( <br />
Versio = version,<br />
Sivu = sivu, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
JaeID = NA,<br />
Result = sisalto<br />
)<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Jakeenlisaykset", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
out,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "JaeID",<br />
pagename = pagename,<br />
prefix = "L",<br />
filter = filter<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
==== Jakeenpoistokone ====<br />
'''Merkitsee jakeen epäkelvoksi, jolloin se jätetään näyttämättä kaikissa tämän sivun hakukoneissa.'''<br />
<rcode label="Poista jae" name="jakeenpoisto" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Poistettavan jakeen sivu|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Poistettavan jakeen ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Tekninen jae';Tekninen jae;<br />
'Jae ei liity sivun aiheeseen';Jae ei liity sivun aiheeseen;<br />
'Jae on häiriköintiä';Jae on häiriköintiä (käytä säästellen)|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
jaeid <- strsplit(jaeid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid <- gsub(" ", "", jaeid)<br />
<br />
if (sum(nchar(jaeid)) == 0) stop("Anna jakeen ID")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
out <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Sivu = sivu, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = as.character(jaeid)<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
out, <br />
who = wiki_username, <br />
name = pagename,<br />
subset = "Jakeenpoistot",<br />
act_type = "append", <br />
language = "fin"<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
=== Avainsanat ===<br />
==== Avainsanahakukone ====<br />
'''Hakee jaekohtaisia avainsanoja. Näyttää datan sellaisena kuin se on tietokannassa.'''<br />
<rcode label="Näytä avainsanat" name="avainsanat_display" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jonka avainsanoja haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID <- jaeid<br />
<br />
out <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
oprint(out, include.rownames = FALSE)<br />
} else {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
<br />
</rcode><br />
==== Avainsanoitus ====<br />
'''Lisää annetut avainsanat tietokantaan. Avainanoja voidaan lisätä ruksaamalla annetusta listasta (vain yleisimmät) ja syöttämällä vapaakenttään pilkulla eroteltuna.'''<br />
<rcode label="Lisää avainsana" name="avainsananlisays" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Minkä sivun jakeelle haluat lisätä avainsanoja?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:version|description:Mikä on jakeen versio?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:jae|description:Mikä on jakeen ID?|type:text|<br />
name:yl_avainsanat|description:Valitse alla olevasta listasta yleisiä avainsanoja.|type:checkbox|options:<br />
'Päätös';A Päätös (jae sisältää päätös- tai toimintaehdotuksen);<br />
'Vaikutus';B Vaikutus (jae kuvaa ilmiötä tai vaikutusta);<br />
'Arvo';C Arvo (jakeessa on arvoarvostelma tai kuvaa asian merkitystä);<br />
'Työn tekemiseen liittyvä';D Katsaustyön tekemiseen liittyvä;<br />
'Epäselvä luokka';E Ei mikään edellisistä (valitse ainakin yksi A-E)|<br />
name:avainsanat|description:Laita halutessasi yllä listaamattomattomia avainsanoja tähän pilkulla eroteltuna.|type:text|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
avainsanat <- strsplit(avainsanat, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
avainsanat <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat)<br />
avainsanat <- avainsanat[nchar(avainsanat) > 0]<br />
avainsanat <- c(yl_avainsanat, avainsanat)<br />
if (length(avainsanat) == 0) stop("Yhtään avainsanaa ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
AvainsanaID = NA, <br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Sivu = sivu,<br />
JaeID = as.character(jae), <br />
Result = avainsanat<br />
)<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Avainsanat", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "AvainsanaID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Avainsanojen lisääminen onnistui.\n")<br />
</rcode><br />
<br />
==== Avainsanan poisto ====<br />
'''Merkitsee avainsanan epäkelvoksi, jolloin tämän sivun hakukoneet eivät näytä sitä.'''<br />
<rcode name="avainsananpoisto" embed=1 label="Poista avainsana" showcode=0 variables="<br />
name:avid|description:Poistettavan avainsanan ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Mikä versio on kyseessä?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Avainsana ei päde uudessa versiossa';Avainsana ei päde uudessa versiossa;<br />
'Virheellinen avainsana';Virheellinen avainsana|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
avid <- strsplit(avid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
avid <- gsub(" ", "", avid)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = avid<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
dat, <br />
ident = ident, <br />
name = pagename, <br />
subset = "Avainsananpoistot", <br />
act_type = "append", <br />
language = "fin",<br />
who = wiki_username<br />
)<br />
<br />
cat("Avainsana poistettiin onnistuneesti.\n")<br />
</rcode><br />
<br />
===Relaatiot===<br />
==== Relaatiohakukone ====<br />
'''Hakee relaatioita joissa mahdollisesti annetut jakeet esiintyvät. Näyttää datan sellaisena kuin se on tietokannassa.'''<br />
<rcode label="Näytä relaatiot" name="relaatiot_display" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jonka relaatioita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu1 <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter$JaeID1 <- NULL<br />
filter$Sivu1 <- NULL<br />
filter$JaeID2 <- jaeid<br />
filter$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
out <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
oprint(<br />
out, <br />
include.rownames = FALSE,<br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top"<br />
)<br />
} else {<br />
cat("Relaatioita ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
<br />
</rcode><br />
==== Relaation lisääminen ====<br />
'''Lisää uuden relaation tietokantaan. Samantyyppisiä relaatioita voi kerralla lisätä useita, kun erottelee JaeID:t pilkuilla: relaatiot voi tehdä kaikki yhteen, yksi kaikkiin tai yksi yhteen. '''<br />
<rcode label="Lisää relaatio" name="relaatio" embed=1 variables="<br />
name:sivu1|description:Mikä on lähtöjakeen sivu?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid2|description:Mikä on kohdejakeen ID?|type:text|<br />
name:relaatio|description:'''Kuinka lähtöjae liittyy kohdejakeeseen?'''|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse -;<br />
'tukee tai on linjassa';tukee tai on linjassa;<br />
'vastustaa tai on ristiriidassa';vastustaa tai on ristiriidassa;<br />
'on neutraali suhteessa';on neutraali suhteessa;<br />
'on uusi linjaus tai painotus';on uusi linjaus tai painotus;<br />
'kuuluu ryhmään/kokoelmaan';kuuluu ryhmään/kokoelmaan|<br />
name:lisarelaatio|description:VAPAAEHTOINEN Voit antaa oman jakeiden välisen relaation vapaakenttään.|type:text|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
relaatio <- ifelse(lisarelaatio == '', relaatio, lisarelaatio)<br />
if (nchar(gsub(" ", "", relaatio)) == 0) stop("Relaatiota ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
jaeid1 <- strsplit(jaeid1, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid1 <- gsub(" ", "", jaeid1)<br />
jaeid2 <- strsplit(jaeid2, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid2 <- gsub(" ", "", jaeid2)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
if(sivu2 == "Sama") sivu2 <- sivu1<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Relaatiot", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
RelaatioID = NA,<br />
Versio = version, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username, <br />
Sivu1 = sivu1,<br />
JaeID1 = jaeid1,<br />
Sivu2 = sivu2,<br />
JaeID2 = jaeid2,<br />
Result = relaatio<br />
)<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "RelaatioID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Relaation lisääminen onnistui.\n")<br />
<br />
</rcode><br />
==== Sisällytyksen lisääminen ====<br />
'''Lisää uuden sisällytyksen tietokantaan. Sisällytys tapahtuu aina seuraavaan versioon. Samantyyppisiä sisällytyksiä voi kerralla lisätä useita, kun erottelee JaeID:t pilkuilla: sisällytykset voi tehdä kaikki yhteen, yksi kaikkiin tai yksi yhteen. '''<br />
<rcode label="Lisää sisällytys" name="sisallytys" embed=1 variables="<br />
name:sivu1|description:Mikä on lähtöjakeen sivu?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid2|description:Mikä on kohdejakeen ID (uudemmassa versiossa)?|type:text|<br />
name:sisallytys|description:'''Sisällytettiinkö ehdotus uudempaan versioon?'''|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse -;<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu';ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu;<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty';ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun';ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin';ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
if (nchar(gsub(" ", "", sisallytys)) == 0) stop("Sisällytyksen tyyppiä ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
jaeid1 <- strsplit(jaeid1, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid1 <- gsub(" ", "", jaeid1)<br />
jaeid2 <- strsplit(jaeid2, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid2 <- gsub(" ", "", jaeid2)<br />
<br />
if (tolower(version) == "edellinen") {<br />
version <- get_current_version(ident) - 1<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
if(sivu2 == "Sama") sivu2 <- sivu1<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Relaatiot", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
RelaatioID = NA,<br />
Versio = version, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username, <br />
Sivu1 = sivu1,<br />
JaeID1 = jaeid1,<br />
Sivu2 = sivu2,<br />
JaeID2 = jaeid2,<br />
Result = sisallytys<br />
)<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "RelaatioID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Sisällytyksen lisääminen onnistui.\n")<br />
<br />
</rcode><br />
==== Relaation poisto ====<br />
'''Merkitsee relaation/sisällytyksen epäkelvoksi, jolloin tämän sivun hakukoneet eivät näytä sitä.'''<br />
<rcode name="relaationpoisto" embed=1 label="Poista relaatio" showcode=0 variables="<br />
name:relid|description:Poistettavan relaation ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Mikä versio on kyseessä?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Relaatio ei päde uudessa versiossa';Relaatio ei päde uudessa versiossa;<br />
'Virheellinen relaatio';Virheellinen relaatio|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
relid <- strsplit(relid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
relid <- gsub(" ", "", relid)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = relid<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
dat, <br />
ident = ident, <br />
name = pagename, <br />
subset = "Relaationpoistot", <br />
act_type = "append", <br />
language = "fin",<br />
who = wiki_username<br />
)<br />
<br />
cat("Relaatio poistettiin onnistuneesti.\n")<br />
</rcode></div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Strategiadatan_analyysi&diff=27871Strategiadatan analyysi2014-12-15T10:26:20Z<p>Vaula: /* YSO-pohjainen asiasanoitus */</p>
<hr />
<div>{{arviointi}}<br />
<br />
== Linkkejä aineistoon == <br />
<br />
*[[21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti]]<br />
*[[Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti]]<br />
*[[Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia]]<br />
*[[Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020]]<br />
*[[Kansallinen paikkatietostrategia]]<br />
*[[Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015]]<br />
*[[Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille]]<br />
*[[KIDE-hanke]]<br />
*[[Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia]]<br />
*[[Rakennepoliittinen ohjelma]]<br />
*[[Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014]]<br />
*[[Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta]]<br />
*[[Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)]]<br />
*[[Valtion_konesalistrategia_2014]]<br />
<br />
<br />
<br />
== Asiasanoitus ja relaatiot ==<br />
<br />
<br />
=== YSO-pohjainen asiasanoitus ===<br />
<br />
Yleiseen suomalaiseen ontologiaan pohjautuva asiasanoitus. Täydellinen listaus kategorian Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka. asiasanoista löytyy laajennettavassa muodossa alta julkisen hallinnon ontologian [http://finto.fi/juho/fi/page/p480 JUHO]:n alta:<br />
<br />
<br />
'''Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka.'''<br />
{{piilotettu|<br />
aikakauslehdet<br />
arkistoala<br />
arkistointi<br />
arkistokelpoisuus<br />
arkistonmuodostussuunnitelma<br />
arkistot<br />
arkistotoimi<br />
artikkelit<br />
arvostelu<br />
asiakirjahallinto<br />
asiakirjajulkisuus<br />
asiakirjaoppaat<br />
asiakirjat<br />
asiankäsittely<br />
asiankäsittelyjärjestelmät<br />
asiantuntijajärjestelmät<br />
asiasanastot<br />
asiointi<br />
atk<br />
atk-järjestelmät<br />
atk-laitteet<br />
atk-ohjelmat<br />
atk-rikokset<br />
audiovisuaalinen aineisto<br />
audiovisuaalinen ala<br />
audiovisuaalinen laitteisto<br />
audiovisuaalinen oppimateriaali<br />
audiovisuaalinen politiikka<br />
audiovisuaalinen viestintä<br />
audiovisuaaliset opetusvälineet<br />
audiovisuaaliset palvelut<br />
automaatio<br />
automaattiset koneet<br />
avoin lähdekoodi<br />
CD-ROM-levyt<br />
digitaalinen tallennus<br />
digitaaliradio<br />
digitaaliset tallenteet<br />
digitaalitekniikka<br />
digitaalitelevisio<br />
dokumentinhallinta<br />
dokumentointi<br />
ekstranet<br />
elektroniikka-ala<br />
elektroniset kirjastot<br />
elokuvakasvatus<br />
esiintymistaito<br />
esitteet<br />
etäkäyttö<br />
Excel<br />
FOCUS<br />
Galileo<br />
grafiikka<br />
GSM<br />
hakemistot<br />
hakkerointi<br />
hakuteokset<br />
HTML<br />
hydrologia<br />
hypermedia<br />
hyperteksti<br />
hätätiedotteet<br />
ilmaisukasvatus<br />
ilmaisuvapaus<br />
ilmoitukset<br />
informaatio<br />
informaatiolukutaito<br />
informaatiopolitiikka<br />
Internet<br />
intranet<br />
ISDN<br />
joukkoviestimet<br />
joukkoviestintä<br />
journalismi<br />
juhlajulkaisut<br />
julkaiseminen<br />
julkaisut<br />
julkaisutoiminta<br />
jäljennökset<br />
kaapelilähetystoiminta<br />
kaapelitelevisio<br />
kansallisarkistot<br />
kansalliskirjastot<br />
katselutottumukset<br />
kaukopuhelut<br />
kausijulkaisut<br />
keskuskirjastot<br />
kielikasetit<br />
kirjaaminen<br />
kirjallinen viestintä<br />
kirjastoaineistot<br />
kirjastoala<br />
kirjastoautot<br />
kirjastoluettelot<br />
kirjastonhoito<br />
kirjastonkäyttö<br />
kirjastopalvelut<br />
kirjastopolitiikka<br />
kirjastorakennukset<br />
kirjastot<br />
kirjastotoimi<br />
kirjastotyö<br />
kirjat<br />
kirjeet<br />
komiteanmietinnöt<br />
kopiointi<br />
kotiseutuarkistot<br />
kotisivu<br />
koulukirjastot<br />
kriisiviestintä<br />
kryptografia<br />
kulttuurilehdet<br />
kustannustoiminta<br />
kustantajat<br />
kuuntelutottumukset<br />
kuva-arkistot<br />
kuvankäsittely<br />
kuvateokset<br />
käyttäjäkoulutus<br />
käyttöjärjestelmät<br />
käyttöliittymät<br />
laajakaistaverkot<br />
lastenkirjastot<br />
lehdistö<br />
lehdistötuki<br />
liikennetiedotus<br />
lomakkeet<br />
luettelointisäännöt<br />
luokitusjärjestelmät<br />
lähiverkot<br />
maakunta-arkistot<br />
maakuntakirjastot<br />
matkapuhelimet<br />
matkaviestimet<br />
matkaviestintä<br />
matkaviestinverkot<br />
matrikkelit<br />
media-ala<br />
mediakasvatus<br />
mediakulttuuri<br />
medialukutaito<br />
mediataide<br />
metadata<br />
mielikuvat<br />
mietinnöt<br />
mikrotietokoneet<br />
mobiililaitteet<br />
mobiilipalvelut<br />
multimedia<br />
musiikkikirjastot<br />
nauhoitus<br />
nettivalvonta<br />
näkyvyysalueet<br />
näyttelytilat<br />
ohjelmatuotanto<br />
ohjelmavälitys<br />
ohjelmointi<br />
oikeusinformatiikka<br />
organisaatioiden välinen tiedonsiirto<br />
organisaatioviestintä<br />
paikallislehdet<br />
paikallispuhelut<br />
paikallisradio<br />
paikallistelevisio<br />
painomenetelmät<br />
painotuotteet<br />
painovapaus<br />
palvelimet<br />
pelastussukellus<br />
portaalit<br />
posti<br />
postimaksut<br />
postimerkit<br />
postinjakelu<br />
postipalvelut<br />
postitoimipaikat<br />
propaganda<br />
puhelimet<br />
puhelinliikenne<br />
puhelinluettelot<br />
puhelinpalvelut<br />
puhelinsalaisuus<br />
puhelinverkot<br />
puheviestintä<br />
päätteet<br />
radio<br />
radio-ohjelmat<br />
radioasemat<br />
radiot<br />
radiotaajuudet<br />
raportit<br />
raportointi<br />
raportointijärjestelmät<br />
rekisterit<br />
salakielet<br />
salakuuntelu<br />
salaustekniikat<br />
sanomalehdet<br />
sarjakuvat<br />
satelliitit<br />
satelliittitelevisio<br />
selaimet<br />
SGML<br />
sisäinen tiedotus<br />
sisältötuotanto<br />
sosiaalinen media<br />
suhdetoiminta<br />
sähköinen allekirjoitus<br />
sähköinen arkistointi<br />
sähköinen asiointi<br />
sähköinen joukkoviestintä<br />
sähköinen tunnistaminen<br />
sähköinen viestintä<br />
sähköiset asiakirjat<br />
sähköiset henkilökortit<br />
sähköiset julkaisut<br />
sähköiset lomakkeet<br />
sähköiset maksujärjestelmät<br />
sähköiset palvelut<br />
sähköiset sopimukset<br />
sähköposti<br />
taajuusalueet<br />
tallenteet<br />
taulukkolaskenta<br />
tekstinkäsittely<br />
telehallinto<br />
telelaitokset<br />
telemaksut<br />
telemarkkinat<br />
telematiikka<br />
telepalvelut<br />
telepolitiikka<br />
telepäätelaitteet<br />
teletoiminta<br />
televisio<br />
televisio-ohjelmat<br />
televisiolupamaksut<br />
televisiot<br />
teräväpiirtotelevisio<br />
tiedonannot<br />
tiedonhaku<br />
tiedonhakujärjestelmät<br />
tiedonhallinta<br />
tiedonhankinta<br />
tiedonkulku<br />
tiedonlähteet<br />
tiedonsiirto<br />
tiedontallennus<br />
tiedonvaihto<br />
tiedonvälitys<br />
tiedotteet<br />
tiedotus<br />
tieteellinen julkaisutoiminta<br />
tieteellinen kirjoittaminen<br />
tieteelliset kirjastot<br />
tieto<br />
tieto- ja viestintätekniikka<br />
tietoarkistot<br />
tietohallinto<br />
tietohuolto<br />
tietojenkäsittely<br />
tietojärjestelmät<br />
tietokannat<br />
tietokoneavusteinen opetus<br />
tietokoneavusteiset järjestelmät<br />
tietokoneen ajokorttitutkinto<br />
tietokoneet<br />
tietokonevirukset<br />
tietoliikenne<br />
tietoliikennejärjestelmät<br />
tietoliikennetekniikka<br />
tietoliikenneverkot<br />
tietopalvelu<br />
tietostrategia<br />
tietosuoja<br />
tietotekniikka<br />
tietoteollisuus<br />
tietoturva<br />
tietotyö<br />
tietovarannot<br />
tietoverkot<br />
tietoyhteiskunta<br />
tietämyksenhallinta<br />
toimikortit<br />
toimistotekniikka<br />
UMTS<br />
UNIX<br />
uusmedia (media-ala)<br />
uutiset<br />
uutistoimistot<br />
valokuvat<br />
vapaakappaleet<br />
varmenteet<br />
verkko-opetus<br />
verkko-opiskelu<br />
verkko-oppimateriaali<br />
verkkojulkaiseminen<br />
verkkojulkaisut<br />
verkkokauppa<br />
verkkolehdet<br />
verkkopalvelut<br />
verkkotunnukset<br />
verkkoviestintä<br />
verkostoyhteistyö<br />
video<br />
videotaide<br />
viestintä<br />
viestintäala<br />
viestintäkampanjat<br />
viestintäkasvatus<br />
viestintäkulttuuri<br />
viestintäpalvelut<br />
viestintäpolitiikka<br />
viestintätekniikka<br />
viestintäteollisuus<br />
viestintäverkot<br />
viestintävälineet<br />
viihdeteollisuus<br />
viitetietokannat<br />
virallisjulkaisut<br />
virtuaalikirjastot<br />
virtuaalitodellisuus<br />
virustentorjuntaohjelmat<br />
visuaalinen viestintä<br />
wikit<br />
Windows<br />
Word for Windows<br />
WordPerfect<br />
www-sivut<br />
yhdistetty avoin tieto<br />
yksityisarkistot<br />
YLE<br />
yleinen mielipide<br />
yleiset kirjastot<br />
yleisradiotoiminta<br />
yleisö<br />
yliopistokirjastot<br />
älypuhelimet<br />
äänikirjat<br />
äänitteet<br />
}}<br />
<br />
<br />
'''Aluehallinto. Aluepolitiikka.''' <br />
{{piilotettu | infrastruktuurit, kaupungit, osaamiskeskukset }}<br />
<br />
'''Elinkeinot. Teollisuus. Kilpailu'''<br />
{{piilotettu | elinkaarianalyysi, elinkeinopolitiikka, elinkeinorakenne, julkiset hankinnat, kaapeliteollisuus, kannattavuus, kansainväliset yritykset, kehittämishankkeet, kilpailuetu, kilpailukyky, kilpailuttaminen, kulutushyödykkeet, liiketoiminta, rakennemuutos, robotit, siemenrahoitus, taksit, teknologiayritykset, tukimuodot, tuotekehitys, verkkoliiketoiminta, viestintäteollisuus, yksityinen sektori}}<br />
<br />
'''Hallinto. Johtaminen. Henkilöstö.'''<br />
{{piilotettu | allekirjoittaminen, henkilöstöhallinto, hallinnonalan kehittäminen, hallintokulttuuri, hallinnonalan ohjaus, hallintopalvelut, hallintopolitiikka, johtamisjärjestelmät, julkinen hallinto, taloushallinto, muutosjohtaminen, ohjaus (neuvominen), ohjausjärjestelmät, taloushallinto, tietohallinto, tulosjohtaminen, prosessijohtaminen, ulkoistaminen, }}<br />
<br />
=== Lisää tähän omia ehdotuksia asiasanoiksi ===<br />
<br />
päätavoite, tavoite, toimenpide<br />
<br />
<br />
=== Lisää tähän omia ehdotuksia relaatioiksi ===<br />
<br />
liittyy, edellyttää, sisältää, vaikuttaa<br />
<br />
= Tägikone =<br />
<br />
<br />
=== Käyttöohje ===<br />
<br />
Tägikoneen idea on pitää yllä jaetietokantaa ja määritellään jakeille avainsanoja ja relaatoita joiden tarkoitus on rikastaa sivustolla käydystä keskustelusta analyysikelpoista yleisemmän tason tietoa. <br /><br />
<br />
'''[[#Jakeet]] määritellään koodilla joka lukee wikisivuilta tekstiä kappaleittain (myös taulukot ja bullet pointit). Jakeisiin lisätään myös kommentointityökalulla tehdyt kommentit, joita ei vielä ole siirretty wikitekstiin, sekä tämän sivun [[#Jakeenlisäyskone|koodilla lisätyt jakeet]]. Kullakin jakeella on oma tunniste (JaeID) joka on sivukohtainen. Etsimällä [[#Jaehakukone|jaehakukoneesta]] oman kommenttisi ja kopioimalla JaeID:n muihin sivun hakukoneisiin voit tarkastella kommenttiisi liitettyjä tägitietoja.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Avainsanat]] ovat jaekohtaisia ja ne lisätään yleensä käsityönä. [[#Avainsanoitus|Avainsanoituksen]] tekee joko kommentoija itse tai moderaattori.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Relaatiot]] voidaan määritellä kahden jakeen välille (myös käsityötä). [[#Relaation lisääminen|Relaatiot lisää]] joko kommentoija itse tai moderaattori.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Versiot]] - wikisivuja päivitetään mahdollisesti jatkuvasti, minkä johdosta versiointi on tarpeellista. Hakukoneissa esiintyvä Versio-kentän arvo 'nykyinen' hakee koko hankkeen uusimman version. Koska jakeet ovat versiokohtaisia niin avainsanat ja relaatiot ovat myös versiokohtaisia. Avainsanojen ja relaatioiden automaattista periytymistä on kehitetty, mutta [[#Sulautus (automaattinen sisällytys)|koodi]] on vielä kesken .'''<br />
<br />
<br />
=== Versiot ===<br />
<br />
<t2b name="Versiot" index="Versio,Sivu,Ident" unit="OldID"><br />
1|21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti|Op_fi4748|<br />
1|Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti|Op_fi4751|<br />
1|Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia|Op_fi4746|<br />
1|Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020|Op_fi4734|<br />
1|Kansallinen paikkatietostrategia|Op_fi4744|<br />
1|Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015|Op_fi4736|<br />
1|Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille|Op_fi4740|<br />
1|KIDE-hanke|Op_fi4750|<br />
1|Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia|Op_fi4742|<br />
1|Rakennepoliittinen ohjelma|Op_fi4749|<br />
1|Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014|Op_fi4743|<br />
1|Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020|Op_fi4739|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä|Op_fi4737|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta|Op_fi4738|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta|Op_fi4741|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta|Op_fi4745|<br />
1|Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)|Op_fi4747|<br />
1|Valtion_konesalistrategia_2014|Op_fi4724|<br />
</t2b><br />
<br />
=== Jakeiden päivitys ===<br />
'''Päivitä Versiot-tauluun sivut ja ikilinkin IDt ja aja alla oleva koodi''' --[[Käyttäjä:Smxb|Smxb]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Smxb|keskustelu]]) 14. joulukuuta 2014 kello 21.33 (UTC)ÄLÄ PÄIVITÄ JAKEITA TOISTAISEKSI!<br />
<rcode label="Päivitä jakeet" variables="<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
versiot <- get_meta_data(ident)<br />
<br />
#version <- max(as.numeric(as.character(versiot$Versio)))<br />
<br />
#names <- as.character(versiot$Sivu[versiot$Versio == version])<br />
url <- gsub(" ", "_", versiot$Sivu)<br />
old_id <- versiot$Result<br />
old_id <- paste("&oldid=", old_id, sep = "")<br />
<br />
out <- data.frame()<br />
<br />
for (i in 1:length(url)) {<br />
temp <- parse_page(url[i], old_id[i], res = "sentence")<br />
temp$Sivu <- versiot$Sivu[i]<br />
temp$Versio <- versiot$Versio[i]<br />
out <- rbind(out, temp)<br />
}<br />
#out$Versio <- version<br />
<br />
out <- out[c("Versio", "Sivu", "Aihe", "JaeID", "Result")]<br />
<br />
opbase.upload(<br />
out, <br />
name = pagename, <br />
who = wiki_username, <br />
subset = "Jakeet"<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
==Yhdistelmähakukoneet==<br />
<br />
=== Jaekohtainen avainsanalistaus ===<br />
'''Hakee jakeita ja näyttää kaikki niihin liittyvät avainsanat'''<br />
<rcode label="Hae" name="avainsanat_disp" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta jakeita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
out <- jaehakukone(ident, sivu = sivu, versio = version, jae = jaeid)<br />
<br />
if (nrow(out) == 0) {<br />
stop("Jakeita ei löytynyt!")<br />
}<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID <- jaeid<br />
<br />
tags <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
if (nrow(tags) == 0) {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt!\n")<br />
} else {<br />
# Yhdistetään kunkin jakeen avainsanat yhdelle riville<br />
tags <- ddply(<br />
tags, <br />
c("Versio", "Sivu", "JaeID"), <br />
function(x) {a <- x[1,];a$Avainsanat <- paste(x$Result, collapse = ", ");return(a)}<br />
)<br />
<br />
out <- join(<br />
out[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")],<br />
tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Avainsanat")],<br />
by = c("Versio", "Sivu", "JaeID"),<br />
type = "inner",<br />
match = "first"<br />
)<br />
<br />
# Jos annettiin vain yksi versio ja/tai sivu niin niitä ei tarvitse printata<br />
filter_ind <- NULL<br />
if (length(version) != 1) filter_ind <- c(filter_ind, "Versio")<br />
if (length(sivu) != 1) filter_ind <- c(filter_ind, "Sivu")<br />
filter_ind <- c(filter_ind, "JaeID")<br />
<br />
oprint(<br />
out[c(filter_ind, "Result", "Avainsanat")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
=== Jae-relaatio-jae listaus ===<br />
'''Hakee jakeita ja niihin liittyviä toisia jakeita listaten myös relaation tyypin'''<br />
<rcode label="Hae" name="relaatiot_disp" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta relaatioita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:liitsis|description:Liittymistyyppi (tyhjä = kaikki)|type:checkbox|options:<br />
'tukee tai on linjassa';Tukee tai on linjassa;<br />
'vastustaa tai on ristiriidassa';Vastustaa tai on ristiriidassa;<br />
'on neutraali suhteessa';On neutraali suhteessa;<br />
'on uusi linjaus tai painotus';On uusi linjaus tai painotus;<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu';Ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu;<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty';Ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin';Ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun';Ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:details|description:Näytetäänkö tekniset yksityiskohdat?|type:selection|options:FALSE;Ei, vain jakeiden sisältö;TRUE;Kyllä, myös jakeiden numerot|default:FALSE|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
# Eri sisältymistyypit pitää määritellä niin että ne voidaan käsitellä erillään muista relaatioista<br />
sis_opt <- c(<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu',<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty',<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin', <br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun'<br />
)<br />
#liit_opt <- c(<br />
# 'tukee tai on linjassa',<br />
# 'vastustaa tai on ristiriidassa',<br />
# 'on neutraali suhteessa',<br />
# 'on uusi linjaus tai painotus'<br />
#)<br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
# Add previous and next versions to check for inclusion from previous and into next<br />
original_version <- version<br />
if (!(1 %in% version)) {<br />
prev <- TRUE<br />
version <- c(min(version, na.rm = TRUE) - 1, version)<br />
}<br />
version <- c(version, max(version, na.rm = TRUE) + 1)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu1 <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter$JaeID1 <- NULL<br />
filter$Sivu1 <- NULL<br />
filter$JaeID2 <- jaeid<br />
filter$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
rel <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (!any(original_version %in% rel$Versio)) stop("Annetuilla versiolla ei löytynyt relaatioita.")<br />
<br />
if (!is.null(liitsis)) rel <- rel[rel$Result %in% liitsis, ]<br />
<br />
if (nrow(rel) == 0) {<br />
cat("Jakeelle ei löytynyt kysyttyjä relaatioita tietokannassa.\n")<br />
} else {<br />
jakeet <- jaehakukone(<br />
ident, <br />
sivu = unique(c(<br />
as.character(rel$Sivu1), <br />
as.character(rel$Sivu2)<br />
)), <br />
versio = version, <br />
jae = unique(c(<br />
as.character(rel$JaeID1), <br />
as.character(rel$JaeID2)<br />
))<br />
)<br />
if (nrow(jakeet) == 0) stop("Relaatioissa listattuja jakeita ei löytynyt!")<br />
<br />
# Relaatiot<br />
if (nrow(rel[!(rel$Relaatio %in% sis_opt),]) > 0) {<br />
jakeet <- jakeet[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")]<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID"] <- "JaeID1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu"] <- "Sivu1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Result"] <- "Jae1"<br />
rel <- rel[c("RelaatioID", "Versio", "Sivu1", "JaeID1", "Result", "Sivu2", "JaeID2")]<br />
colnames(rel)[colnames(rel) == "Result"] <- "Relaatio"<br />
out <- join(<br />
rel[(!(rel$Relaatio %in% sis_opt)) & rel$Versio %in% original_version,], <br />
jakeet, <br />
match = "first" # versio - sivu - jaeid -> yksi yhteen<br />
)<br />
<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID1"] <- "JaeID2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu1"] <- "Sivu2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Jae1"] <- "Jae2"<br />
out <- join(out, jakeet, match = "first")<br />
<br />
if(details) {<br />
oprint(<br />
out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Relaatio", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
} else {<br />
<br />
temp <- out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Relaatio", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")]<br />
temp <- data.frame(<br />
Jae1 = paste(temp$Jae1, " (", temp$Sivu1, ")", sep = ""),<br />
Relaatio = temp$Relaatio,<br />
Jae2 = paste(temp$Jae2, " (", temp$Sivu2, ")", sep = "")<br />
)<br />
oprint(temp, <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
}<br />
} else {<br />
cat("Ei relaatioita!\n")<br />
}<br />
<br />
# Sisällytykset<br />
if (nrow(rel[(rel$Relaatio %in% sis_opt),]) > 0) {<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("JaeID","JaeID2")] <- "JaeID1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("Sivu", "Sivu2")] <- "Sivu1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("Result", "Jae2")] <- "Jae1"<br />
colnames(rel)[colnames(rel) == "Relaatio"] <- "Sisällytys"<br />
out <- join(<br />
rel[rel$Sisällytys %in% sis_opt & rel$Versio %in% version[-length(version)],], <br />
jakeet, <br />
match = "first" # versio - sivu - jaeid -> yksi yhteen<br />
)<br />
<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID1"] <- "JaeID2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu1"] <- "Sivu2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Jae1"] <- "Jae2"<br />
jakeet$Versio <- as.numeric(as.character(jakeet$Versio)) - 1<br />
out <- join(out, jakeet, match = "first")<br />
<br />
oprint(<br />
out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Sisällytys", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Sisällytys (uudempaan versioon)", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
} else {<br />
cat("Ei sisällytyksiä!\n")<br />
}<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
=== Avainsana- ja relaatiotietojen analyysi ===<br />
<br />
'''Hae jakeita annetuilla kriteereillä ja vertaile avainsanojen ja relaatioiden lukumääriä. Halutessasi voit myös listata jaeosumat. Vapaakenttiin voi syöttää useita arvoja erottelemalla ne pilkuilla.'''<br />
<br />
Käytetyt avainsanat:<br />
{{piilotettu|<br />
3D-tulostus Aikataulut Ajoneuvokanta Alueellisuus <br />
alustus Ammattiryhmät Arvo Asutus <br />
Aurinko Automatisaatio Avoimuus Big Data <br />
Biopolttoaine Dataliikenne Digitalisoituminen Eettisyys <br />
eIDAS Elintaso Energia Epäselvä luokka <br />
Eriarvoisuus Erityisryhmät Esineiden internet Globaalius <br />
Globaaluis Henkilökortti Henkilötiedot Huutokauppa <br />
Hybridi Hybridi-TV Hyvinvointi Hyvinvointiyhteiskunta <br />
Häiriöt Ilmasto Infrastruktuuri Innovatiivisus <br />
Innovatiivisuus Internet Investoinnit Joukkoliikenne <br />
Joustavuus Julkinen valta Kaivosteollisuus Kansainvälisyys <br />
Kasvihuonekaasut Kaupallisuus Kaupungit Kehitys <br />
Kestävyys Kevyen liikenteen väylät Kevytliikenne Kiinteistöt <br />
Kilpailu Kilpailukyky Konesalit Konkreettisuus <br />
Kotimaisuus Koulutus Kunnat Kustannustehokkuus <br />
Kuuluvuus Kävely Laajakaista Lainsäädäntö <br />
Laiton tarjonta Langattomuus Lappi Lentoliikenne <br />
Liikenne Liikenneverkostot Liikkumistili Linja-autot <br />
Logistiikka Luonnonsuojelu Lämmitys Maakaasu <br />
Maatalous Mainonta Markkinat Massavalvonta <br />
Meriliikenne Metadata Mobiiliverkko Mopot <br />
Nopeus Ohjaus Ohjelmistot Ohjelmistotoimittaja <br />
Oikeusturva Omavaraisuus Operaattori Osaaminen <br />
Ostovoima Palaute Palvelut Palvelutaso <br />
Peruskunto Pilvipalvelut Polttoaine Posti <br />
Puelueettomuus Pysäköinti Pyöräily Päivitys <br />
Pääkaupunkiseutu Päästöt Päätöksenteko Päätös <br />
Raha Rahoitus Rahtliikenne Rajapinnat <br />
Rakennemuutos Rakentaminen Raskas liikenne Rautatiet <br />
Riippuvuus Rikokset Robotisaatio Ruuhkamaksu <br />
Ruuhkautuminen Saatavuus Sateliittipaikannus Sovellukset <br />
Strategia Suunnittelu Sähkö Sähköauto <br />
Sääntely Säästöt Talous Talouskasvu <br />
Tarpeet Tasa-arvo Tasapuolisuus Tasavertaisuus <br />
Tavaraliikenne Tehokkuus Tekijänoikeus Tekniikkaneutraalius <br />
Tekninen tuki Teknologia Teknologianeutraalius Teollisuus <br />
Terveydenhuolto Terveys testi Tiedon avoimuus <br />
Tiedon hallinnointi Tiedon hallinta Tiedon hyödyntäminen Tieliikenne <br />
Tietoliikenne Tietoturva Toimilupa Toiminta <br />
Toimintavarmuus Toimivuus Tuki Turvallisuus <br />
Turvaverkko Tutkimus Tuuli TV <br />
Työllisyys Työn tekemiseen liittyvä Ulkomaat Uudistus <br />
Vaihtoehtoiset polttoaineet Vaikuttaminen Vaikutus Vakuutus <br />
Valinnanvapaus Valtio Varmenne Varmuus <br />
Vastuu Verkostoituminen Verotus Vesiliikenne <br />
Vesiliikenne, Tasavertaisuus Viestintäverkot Viranomaiset Yhteensopivuus <br />
Yhteiskunta Yhteiskuntamurros Yhteistyö Yhteysnopeus <br />
Yksityisautoilu Yksityisyydensuoja YLE Yleispalvelu <br />
Yleisradio Ympäristö Yritykset Öljy <br />
}}<br />
<br />
<rcode label="Näytä tilastoja/jakeita" name="jae_stats" embed=1 graphics=1 variables="<br />
name:sivu|description:Minkä sivun jakeita haluat tarkastella?|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:avainsanat|description:Hae jakeita joilla on ainakin yksi seuraavista avainsanoista|type:text|<br />
name:avainsanat_all|description:Hae jakeita joilla on kaikki seuraavat avainsanat|type:text|<br />
name:jaelista|description:Haluatko nähdä kaikki löydetyt jakeet?|type:selection|options:FALSE;En;TRUE;Kyllä|default:FALSE|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
library(ggplot2)<br />
<br />
filter <- list()<br />
if (nchar(gsub(" ", "", avainsanat)) > 0) {<br />
avainsanat <- strsplit(avainsanat, ",")[[1]]<br />
avainsanat <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat) <br />
} else {<br />
avainsanat <- NULL<br />
}<br />
if (nchar(gsub(" ", "", avainsanat_all)) > 0) {<br />
avainsanat_all <- strsplit(avainsanat_all, ",")[[1]]<br />
avainsanat_all <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat_all)<br />
#filter$Avainsana <- avainsanat_all<br />
} else {<br />
avainsanat_all <- NULL<br />
}<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
if (length(filter) == 0) filter <- NULL<br />
<br />
tags <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
jaeid <- NULL<br />
<br />
if (!is.null(avainsanat)|!is.null(avainsanat_all)) {<br />
tags <- tags[tags$Result %in% c(avainsanat, avainsanat_all), ]<br />
jaeid <- unique(as.character(tags$JaeID))<br />
}<br />
<br />
if(!is.null(avainsanat_all)) {<br />
temp <- list()<br />
for (i in 1:nrow(jaeid)) {<br />
temp[[i]] <- avainsanat_all %in% tags$Result[tags$JaeID == jaeid[i]]<br />
}<br />
temp <- lapply(temp, all)<br />
jaeid <- jaeid[temp]<br />
tags <- tags[tags$JaeID %in% jaeid,]<br />
}<br />
<br />
if (nrow(tags) == 0) {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt.\n")<br />
}<br />
<br />
if (is.null(filter)) {<br />
filter2 <- list()<br />
} else {<br />
filter2 <- filter<br />
}<br />
<br />
filter2$JaeID <- jaeid<br />
<br />
if (length(filter2) == 0) filter2 <- NULL<br />
<br />
if (jaelista) {<br />
jakeet <- jaehakukone(<br />
ident, <br />
sivu = filter2$Sivu, # *list$non-existent returns NULL<br />
versio = filter2$Versio, <br />
jae = filter2$JaeID<br />
)<br />
if (nrow(jakeet) == 0) {<br />
cat("Avainsanoissa listattuja jakeita ei löytynyt.\n")<br />
} else {<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Result"] <- "Sisältö"<br />
tagged <- NULL<br />
if (nrow(tags) > 0) {<br />
#tagged <- join(<br />
# jakeet[c("Versio", "Sivu", "Aihe", "JaeID")], <br />
# tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")]<br />
#)<br />
#colnames(tagged)[colnames(tagged) == "Result"] <- "Avainsana"<br />
tagged <- tapply(tags$Result, tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID")], paste, collapse = ", ")<br />
tagged <- as.data.frame(as.table(tagged))<br />
colnames(tagged)[colnames(tagged) == "Freq"] <- "Avainsanat"<br />
tagged <- join(<br />
jakeet[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Sisältö")], <br />
tagged[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Avainsanat")],<br />
type = "inner",<br />
match = "first"<br />
)<br />
oprint(<br />
tagged[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Sisältö", "Avainsanat")],<br />
caption = "Jakeet", <br />
caption.placement = "top",<br />
include.rownames = FALSE,<br />
digits = rep(0, 6)<br />
)<br />
}<br />
}<br />
}<br />
<br />
if (nrow(tags) > 0) {<br />
tags_out <- ddply(tags, "Result", nrow)<br />
colnames(tags_out) <- c("Avainsana", "Lukumäärä")<br />
tags_out <- tags_out[order(tags_out$Lukumäärä, decreasing = TRUE),]<br />
oprint(<br />
tags_out,<br />
caption = "Avainsanojen lukumäärät", <br />
caption.placement = "top",<br />
include.rownames = FALSE,<br />
digits = c(0, 0, 0)<br />
)<br />
ggplot(tags_out, aes(x = Avainsana, y = Lukumäärä, fill = Avainsana)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Avainsanojen frekvenssit")<br />
}<br />
<br />
# Add previous and next versions to check for inclusion from previous and into next<br />
original_version <- version<br />
if (!(1 %in% version)) {<br />
prev <- TRUE<br />
version <- c(min(version, na.rm = TRUE) - 1, version)<br />
}<br />
version <- c(version, max(version, na.rm = TRUE) + 1)<br />
<br />
filter3 <- list()<br />
filter3$Sivu1 <- sivu<br />
filter3$Versio <- version<br />
filter3$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter3, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter3$JaeID1 <- NULL<br />
filter3$Sivu1 <- NULL<br />
filter3$JaeID2 <- jaeid<br />
filter3$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter3, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
rel <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (!any(original_version %in% rel$Versio)) stop("Annetuilla versiolla ei löytynyt relaatioita.")<br />
<br />
if (nrow(rel) == 0) {<br />
cat("Jakeelle ei löytynyt kysyttyjä relaatioita tietokannassa.\n")<br />
} else {<br />
related <- rel[<br />
rel$Result %in% c(<br />
"on neutraali suhteessa", <br />
"on uusi linjaus tai painotus", <br />
"tukee tai on linjassa", <br />
"vastustaa tai on ristiriidassa"<br />
), ]<br />
related$Result <- as.character(related$Result)<br />
affected <- rel[<br />
rel$Result %in% c(<br />
"ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin",<br />
"ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun", <br />
"ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu",<br />
"ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty"<br />
), ]<br />
affected$Result <- as.character(affected$Result)<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin"] <- "Ei aihetta muutoksiin"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun"] <- "Sisältyy valmiiksi"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu"] <- "Huomioitu painotuksella"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty"] <- "Huomioitu lisäyksellä"<br />
<br />
related_out <- ddply(related, "Result", nrow)<br />
colnames(related_out) <- c("Relaatio", "Lukumäärä")<br />
<br />
affected_out <- ddply(affected, "Result", nrow)<br />
colnames(affected_out) <- c("Sisällytys", "Lukumäärä")<br />
}<br />
<br />
if (nrow(related_out > 0)) {<br />
ggplot(related_out, aes(x = Relaatio, y = Lukumäärä, fill = Relaatio)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Relaatioiden frekvenssit")# + facet_wrap(~Sivu)<br />
}<br />
<br />
if (nrow(affected_out > 0)) {<br />
ggplot(affected_out, aes(x = Sisällytys, y = Lukumäärä, fill = Sisällytys)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Sisällytyksen frekvenssit")# + facet_wrap(~Sivu)<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
==Työkalut==<br />
Aineiston työstämiseen tarkoittuja koodeja.<br />
=== Jakeet ===<br />
==== Jaehakukone ====<br />
'''Hakee jakeita annetuilla kriteereillä. Näyttää myös tekniset sarakkeet. Vapaakenttiin voi laittaa useita arvoja erottelemalla ne pilkuilla.'''<br />
<rcode label="Näytä jakeet" name="jakeet" embed=0 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta jakeita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:tuotos|description:Missä muodossa tulostetaan?|type:selection|options:'Numeroitu teksti';Numeroitu teksti;'Taulukko';Taulukko|default:'Numeroitu teksti'|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
out <- jaehakukone(ident, sivu = sivu, versio = version, jae = jaeid)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
if(tuotos == "Taulukko") {<br />
oprint(out, include.rownames = FALSE)<br />
} else {<br />
pver <- "Tyhjä tieto"<br />
psiv <- "Tyhjä tieto"<br />
paih <- "Tyhjä tieto"<br />
<br />
outs <- ""<br />
for(i in 1:nrow(out)) {<br />
ver <- as.character(out$Versio[i])<br />
siv <- as.character(out$Sivu[i])<br />
aih <- as.character(out$Aihe[i])<br />
<br />
if(!is.na(pver != ver)) if(pver != ver) outs <- c(outs, paste("Versio:", ver))<br />
if(!is.na(psiv != siv)) if(psiv != siv) outs <- c(outs, paste("Sivu:", siv))<br />
if(!is.na(paih != aih)) if(paih != aih) outs <- c(outs, paste("Aihe:", aih))<br />
<br />
outs <- c(outs, paste(as.character(out$JaeID[i]), as.character(out$Result[i])))<br />
<br />
pver <- ver<br />
psiv <- siv<br />
paih <- aih<br />
}<br />
outs <- data.frame(Jakeet = outs, T = "")<br />
oprint(outs, include.rownames = FALSE, show_all = TRUE)<br />
}<br />
} else {<br />
cat("Jakeita ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
==== Jakeenlisäyskone ====<br />
'''Lisää tietokantaan vapaasti määriteltävän jakeen. Lisätyt jakeet näkyvät tämän sivun hakukoneissa. Niiden JaeID:llä on "L"-etuliite.'''<br />
<rcode label="Lisää jae" name="jakeenlisays" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolle jae lisätään|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:sisalto|description:Jakeen sisältö|type:textbox|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
out <- data.frame( <br />
Versio = version,<br />
Sivu = sivu, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
JaeID = NA,<br />
Result = sisalto<br />
)<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Jakeenlisaykset", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
out,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "JaeID",<br />
pagename = pagename,<br />
prefix = "L",<br />
filter = filter<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
==== Jakeenpoistokone ====<br />
'''Merkitsee jakeen epäkelvoksi, jolloin se jätetään näyttämättä kaikissa tämän sivun hakukoneissa.'''<br />
<rcode label="Poista jae" name="jakeenpoisto" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Poistettavan jakeen sivu|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Poistettavan jakeen ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Tekninen jae';Tekninen jae;<br />
'Jae ei liity sivun aiheeseen';Jae ei liity sivun aiheeseen;<br />
'Jae on häiriköintiä';Jae on häiriköintiä (käytä säästellen)|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
jaeid <- strsplit(jaeid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid <- gsub(" ", "", jaeid)<br />
<br />
if (sum(nchar(jaeid)) == 0) stop("Anna jakeen ID")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
out <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Sivu = sivu, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = as.character(jaeid)<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
out, <br />
who = wiki_username, <br />
name = pagename,<br />
subset = "Jakeenpoistot",<br />
act_type = "append", <br />
language = "fin"<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
=== Avainsanat ===<br />
==== Avainsanahakukone ====<br />
'''Hakee jaekohtaisia avainsanoja. Näyttää datan sellaisena kuin se on tietokannassa.'''<br />
<rcode label="Näytä avainsanat" name="avainsanat_display" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jonka avainsanoja haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID <- jaeid<br />
<br />
out <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
oprint(out, include.rownames = FALSE)<br />
} else {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
<br />
</rcode><br />
==== Avainsanoitus ====<br />
'''Lisää annetut avainsanat tietokantaan. Avainanoja voidaan lisätä ruksaamalla annetusta listasta (vain yleisimmät) ja syöttämällä vapaakenttään pilkulla eroteltuna.'''<br />
<rcode label="Lisää avainsana" name="avainsananlisays" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Minkä sivun jakeelle haluat lisätä avainsanoja?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:version|description:Mikä on jakeen versio?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:jae|description:Mikä on jakeen ID?|type:text|<br />
name:yl_avainsanat|description:Valitse alla olevasta listasta yleisiä avainsanoja.|type:checkbox|options:<br />
'Päätös';A Päätös (jae sisältää päätös- tai toimintaehdotuksen);<br />
'Vaikutus';B Vaikutus (jae kuvaa ilmiötä tai vaikutusta);<br />
'Arvo';C Arvo (jakeessa on arvoarvostelma tai kuvaa asian merkitystä);<br />
'Työn tekemiseen liittyvä';D Katsaustyön tekemiseen liittyvä;<br />
'Epäselvä luokka';E Ei mikään edellisistä (valitse ainakin yksi A-E)|<br />
name:avainsanat|description:Laita halutessasi yllä listaamattomattomia avainsanoja tähän pilkulla eroteltuna.|type:text|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
avainsanat <- strsplit(avainsanat, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
avainsanat <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat)<br />
avainsanat <- avainsanat[nchar(avainsanat) > 0]<br />
avainsanat <- c(yl_avainsanat, avainsanat)<br />
if (length(avainsanat) == 0) stop("Yhtään avainsanaa ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
AvainsanaID = NA, <br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Sivu = sivu,<br />
JaeID = as.character(jae), <br />
Result = avainsanat<br />
)<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Avainsanat", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "AvainsanaID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Avainsanojen lisääminen onnistui.\n")<br />
</rcode><br />
<br />
==== Avainsanan poisto ====<br />
'''Merkitsee avainsanan epäkelvoksi, jolloin tämän sivun hakukoneet eivät näytä sitä.'''<br />
<rcode name="avainsananpoisto" embed=1 label="Poista avainsana" showcode=0 variables="<br />
name:avid|description:Poistettavan avainsanan ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Mikä versio on kyseessä?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Avainsana ei päde uudessa versiossa';Avainsana ei päde uudessa versiossa;<br />
'Virheellinen avainsana';Virheellinen avainsana|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
avid <- strsplit(avid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
avid <- gsub(" ", "", avid)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = avid<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
dat, <br />
ident = ident, <br />
name = pagename, <br />
subset = "Avainsananpoistot", <br />
act_type = "append", <br />
language = "fin",<br />
who = wiki_username<br />
)<br />
<br />
cat("Avainsana poistettiin onnistuneesti.\n")<br />
</rcode><br />
<br />
===Relaatiot===<br />
==== Relaatiohakukone ====<br />
'''Hakee relaatioita joissa mahdollisesti annetut jakeet esiintyvät. Näyttää datan sellaisena kuin se on tietokannassa.'''<br />
<rcode label="Näytä relaatiot" name="relaatiot_display" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jonka relaatioita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu1 <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter$JaeID1 <- NULL<br />
filter$Sivu1 <- NULL<br />
filter$JaeID2 <- jaeid<br />
filter$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
out <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
oprint(<br />
out, <br />
include.rownames = FALSE,<br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top"<br />
)<br />
} else {<br />
cat("Relaatioita ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
<br />
</rcode><br />
==== Relaation lisääminen ====<br />
'''Lisää uuden relaation tietokantaan. Samantyyppisiä relaatioita voi kerralla lisätä useita, kun erottelee JaeID:t pilkuilla: relaatiot voi tehdä kaikki yhteen, yksi kaikkiin tai yksi yhteen. '''<br />
<rcode label="Lisää relaatio" name="relaatio" embed=1 variables="<br />
name:sivu1|description:Mikä on lähtöjakeen sivu?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid2|description:Mikä on kohdejakeen ID?|type:text|<br />
name:relaatio|description:'''Kuinka lähtöjae liittyy kohdejakeeseen?'''|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse -;<br />
'tukee tai on linjassa';tukee tai on linjassa;<br />
'vastustaa tai on ristiriidassa';vastustaa tai on ristiriidassa;<br />
'on neutraali suhteessa';on neutraali suhteessa;<br />
'on uusi linjaus tai painotus';on uusi linjaus tai painotus;<br />
'kuuluu ryhmään/kokoelmaan';kuuluu ryhmään/kokoelmaan|<br />
name:lisarelaatio|description:VAPAAEHTOINEN Voit antaa oman jakeiden välisen relaation vapaakenttään.|type:text|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
relaatio <- ifelse(lisarelaatio == '', relaatio, lisarelaatio)<br />
if (nchar(gsub(" ", "", relaatio)) == 0) stop("Relaatiota ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
jaeid1 <- strsplit(jaeid1, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid1 <- gsub(" ", "", jaeid1)<br />
jaeid2 <- strsplit(jaeid2, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid2 <- gsub(" ", "", jaeid2)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
if(sivu2 == "Sama") sivu2 <- sivu1<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Relaatiot", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
RelaatioID = NA,<br />
Versio = version, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username, <br />
Sivu1 = sivu1,<br />
JaeID1 = jaeid1,<br />
Sivu2 = sivu2,<br />
JaeID2 = jaeid2,<br />
Result = relaatio<br />
)<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "RelaatioID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Relaation lisääminen onnistui.\n")<br />
<br />
</rcode><br />
==== Sisällytyksen lisääminen ====<br />
'''Lisää uuden sisällytyksen tietokantaan. Sisällytys tapahtuu aina seuraavaan versioon. Samantyyppisiä sisällytyksiä voi kerralla lisätä useita, kun erottelee JaeID:t pilkuilla: sisällytykset voi tehdä kaikki yhteen, yksi kaikkiin tai yksi yhteen. '''<br />
<rcode label="Lisää sisällytys" name="sisallytys" embed=1 variables="<br />
name:sivu1|description:Mikä on lähtöjakeen sivu?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid2|description:Mikä on kohdejakeen ID (uudemmassa versiossa)?|type:text|<br />
name:sisallytys|description:'''Sisällytettiinkö ehdotus uudempaan versioon?'''|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse -;<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu';ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu;<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty';ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun';ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin';ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
if (nchar(gsub(" ", "", sisallytys)) == 0) stop("Sisällytyksen tyyppiä ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
jaeid1 <- strsplit(jaeid1, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid1 <- gsub(" ", "", jaeid1)<br />
jaeid2 <- strsplit(jaeid2, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid2 <- gsub(" ", "", jaeid2)<br />
<br />
if (tolower(version) == "edellinen") {<br />
version <- get_current_version(ident) - 1<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
if(sivu2 == "Sama") sivu2 <- sivu1<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Relaatiot", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
RelaatioID = NA,<br />
Versio = version, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username, <br />
Sivu1 = sivu1,<br />
JaeID1 = jaeid1,<br />
Sivu2 = sivu2,<br />
JaeID2 = jaeid2,<br />
Result = sisallytys<br />
)<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "RelaatioID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Sisällytyksen lisääminen onnistui.\n")<br />
<br />
</rcode><br />
==== Relaation poisto ====<br />
'''Merkitsee relaation/sisällytyksen epäkelvoksi, jolloin tämän sivun hakukoneet eivät näytä sitä.'''<br />
<rcode name="relaationpoisto" embed=1 label="Poista relaatio" showcode=0 variables="<br />
name:relid|description:Poistettavan relaation ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Mikä versio on kyseessä?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Relaatio ei päde uudessa versiossa';Relaatio ei päde uudessa versiossa;<br />
'Virheellinen relaatio';Virheellinen relaatio|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
relid <- strsplit(relid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
relid <- gsub(" ", "", relid)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = relid<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
dat, <br />
ident = ident, <br />
name = pagename, <br />
subset = "Relaationpoistot", <br />
act_type = "append", <br />
language = "fin",<br />
who = wiki_username<br />
)<br />
<br />
cat("Relaatio poistettiin onnistuneesti.\n")<br />
</rcode></div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Strategiadatan_analyysi&diff=27870Strategiadatan analyysi2014-12-15T10:25:02Z<p>Vaula: /* YSO-pohjainen asiasanoitus */</p>
<hr />
<div>{{arviointi}}<br />
<br />
== Linkkejä aineistoon == <br />
<br />
*[[21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti]]<br />
*[[Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti]]<br />
*[[Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia]]<br />
*[[Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020]]<br />
*[[Kansallinen paikkatietostrategia]]<br />
*[[Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015]]<br />
*[[Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille]]<br />
*[[KIDE-hanke]]<br />
*[[Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia]]<br />
*[[Rakennepoliittinen ohjelma]]<br />
*[[Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014]]<br />
*[[Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta]]<br />
*[[Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)]]<br />
*[[Valtion_konesalistrategia_2014]]<br />
<br />
<br />
<br />
== Asiasanoitus ja relaatiot ==<br />
<br />
<br />
=== YSO-pohjainen asiasanoitus ===<br />
<br />
Yleiseen suomalaiseen ontologiaan pohjautuva asiasanoitus. Täydellinen listaus kategorian Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka. asiasanoista löytyy laajennettavassa muodossa alta julkisen hallinnon ontologian [http://finto.fi/juho/fi/page/p480 JUHO]:n alta:<br />
<br />
<br />
'''Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka.'''<br />
{{piilotettu|<br />
aikakauslehdet<br />
arkistoala<br />
arkistointi<br />
arkistokelpoisuus<br />
arkistonmuodostussuunnitelma<br />
arkistot<br />
arkistotoimi<br />
artikkelit<br />
arvostelu<br />
asiakirjahallinto<br />
asiakirjajulkisuus<br />
asiakirjaoppaat<br />
asiakirjat<br />
asiankäsittely<br />
asiankäsittelyjärjestelmät<br />
asiantuntijajärjestelmät<br />
asiasanastot<br />
asiointi<br />
atk<br />
atk-järjestelmät<br />
atk-laitteet<br />
atk-ohjelmat<br />
atk-rikokset<br />
audiovisuaalinen aineisto<br />
audiovisuaalinen ala<br />
audiovisuaalinen laitteisto<br />
audiovisuaalinen oppimateriaali<br />
audiovisuaalinen politiikka<br />
audiovisuaalinen viestintä<br />
audiovisuaaliset opetusvälineet<br />
audiovisuaaliset palvelut<br />
automaatio<br />
automaattiset koneet<br />
avoin lähdekoodi<br />
CD-ROM-levyt<br />
digitaalinen tallennus<br />
digitaaliradio<br />
digitaaliset tallenteet<br />
digitaalitekniikka<br />
digitaalitelevisio<br />
dokumentinhallinta<br />
dokumentointi<br />
ekstranet<br />
elektroniikka-ala<br />
elektroniset kirjastot<br />
elokuvakasvatus<br />
esiintymistaito<br />
esitteet<br />
etäkäyttö<br />
Excel<br />
FOCUS<br />
Galileo<br />
grafiikka<br />
GSM<br />
hakemistot<br />
hakkerointi<br />
hakuteokset<br />
HTML<br />
hydrologia<br />
hypermedia<br />
hyperteksti<br />
hätätiedotteet<br />
ilmaisukasvatus<br />
ilmaisuvapaus<br />
ilmoitukset<br />
informaatio<br />
informaatiolukutaito<br />
informaatiopolitiikka<br />
Internet<br />
intranet<br />
ISDN<br />
joukkoviestimet<br />
joukkoviestintä<br />
journalismi<br />
juhlajulkaisut<br />
julkaiseminen<br />
julkaisut<br />
julkaisutoiminta<br />
jäljennökset<br />
kaapelilähetystoiminta<br />
kaapelitelevisio<br />
kansallisarkistot<br />
kansalliskirjastot<br />
katselutottumukset<br />
kaukopuhelut<br />
kausijulkaisut<br />
keskuskirjastot<br />
kielikasetit<br />
kirjaaminen<br />
kirjallinen viestintä<br />
kirjastoaineistot<br />
kirjastoala<br />
kirjastoautot<br />
kirjastoluettelot<br />
kirjastonhoito<br />
kirjastonkäyttö<br />
kirjastopalvelut<br />
kirjastopolitiikka<br />
kirjastorakennukset<br />
kirjastot<br />
kirjastotoimi<br />
kirjastotyö<br />
kirjat<br />
kirjeet<br />
komiteanmietinnöt<br />
kopiointi<br />
kotiseutuarkistot<br />
kotisivu<br />
koulukirjastot<br />
kriisiviestintä<br />
kryptografia<br />
kulttuurilehdet<br />
kustannustoiminta<br />
kustantajat<br />
kuuntelutottumukset<br />
kuva-arkistot<br />
kuvankäsittely<br />
kuvateokset<br />
käyttäjäkoulutus<br />
käyttöjärjestelmät<br />
käyttöliittymät<br />
laajakaistaverkot<br />
lastenkirjastot<br />
lehdistö<br />
lehdistötuki<br />
liikennetiedotus<br />
lomakkeet<br />
luettelointisäännöt<br />
luokitusjärjestelmät<br />
lähiverkot<br />
maakunta-arkistot<br />
maakuntakirjastot<br />
matkapuhelimet<br />
matkaviestimet<br />
matkaviestintä<br />
matkaviestinverkot<br />
matrikkelit<br />
media-ala<br />
mediakasvatus<br />
mediakulttuuri<br />
medialukutaito<br />
mediataide<br />
metadata<br />
mielikuvat<br />
mietinnöt<br />
mikrotietokoneet<br />
mobiililaitteet<br />
mobiilipalvelut<br />
multimedia<br />
musiikkikirjastot<br />
nauhoitus<br />
nettivalvonta<br />
näkyvyysalueet<br />
näyttelytilat<br />
ohjelmatuotanto<br />
ohjelmavälitys<br />
ohjelmointi<br />
oikeusinformatiikka<br />
organisaatioiden välinen tiedonsiirto<br />
organisaatioviestintä<br />
paikallislehdet<br />
paikallispuhelut<br />
paikallisradio<br />
paikallistelevisio<br />
painomenetelmät<br />
painotuotteet<br />
painovapaus<br />
palvelimet<br />
pelastussukellus<br />
portaalit<br />
posti<br />
postimaksut<br />
postimerkit<br />
postinjakelu<br />
postipalvelut<br />
postitoimipaikat<br />
propaganda<br />
puhelimet<br />
puhelinliikenne<br />
puhelinluettelot<br />
puhelinpalvelut<br />
puhelinsalaisuus<br />
puhelinverkot<br />
puheviestintä<br />
päätteet<br />
radio<br />
radio-ohjelmat<br />
radioasemat<br />
radiot<br />
radiotaajuudet<br />
raportit<br />
raportointi<br />
raportointijärjestelmät<br />
rekisterit<br />
salakielet<br />
salakuuntelu<br />
salaustekniikat<br />
sanomalehdet<br />
sarjakuvat<br />
satelliitit<br />
satelliittitelevisio<br />
selaimet<br />
SGML<br />
sisäinen tiedotus<br />
sisältötuotanto<br />
sosiaalinen media<br />
suhdetoiminta<br />
sähköinen allekirjoitus<br />
sähköinen arkistointi<br />
sähköinen asiointi<br />
sähköinen joukkoviestintä<br />
sähköinen tunnistaminen<br />
sähköinen viestintä<br />
sähköiset asiakirjat<br />
sähköiset henkilökortit<br />
sähköiset julkaisut<br />
sähköiset lomakkeet<br />
sähköiset maksujärjestelmät<br />
sähköiset palvelut<br />
sähköiset sopimukset<br />
sähköposti<br />
taajuusalueet<br />
tallenteet<br />
taulukkolaskenta<br />
tekstinkäsittely<br />
telehallinto<br />
telelaitokset<br />
telemaksut<br />
telemarkkinat<br />
telematiikka<br />
telepalvelut<br />
telepolitiikka<br />
telepäätelaitteet<br />
teletoiminta<br />
televisio<br />
televisio-ohjelmat<br />
televisiolupamaksut<br />
televisiot<br />
teräväpiirtotelevisio<br />
tiedonannot<br />
tiedonhaku<br />
tiedonhakujärjestelmät<br />
tiedonhallinta<br />
tiedonhankinta<br />
tiedonkulku<br />
tiedonlähteet<br />
tiedonsiirto<br />
tiedontallennus<br />
tiedonvaihto<br />
tiedonvälitys<br />
tiedotteet<br />
tiedotus<br />
tieteellinen julkaisutoiminta<br />
tieteellinen kirjoittaminen<br />
tieteelliset kirjastot<br />
tieto<br />
tieto- ja viestintätekniikka<br />
tietoarkistot<br />
tietohallinto<br />
tietohuolto<br />
tietojenkäsittely<br />
tietojärjestelmät<br />
tietokannat<br />
tietokoneavusteinen opetus<br />
tietokoneavusteiset järjestelmät<br />
tietokoneen ajokorttitutkinto<br />
tietokoneet<br />
tietokonevirukset<br />
tietoliikenne<br />
tietoliikennejärjestelmät<br />
tietoliikennetekniikka<br />
tietoliikenneverkot<br />
tietopalvelu<br />
tietostrategia<br />
tietosuoja<br />
tietotekniikka<br />
tietoteollisuus<br />
tietoturva<br />
tietotyö<br />
tietovarannot<br />
tietoverkot<br />
tietoyhteiskunta<br />
tietämyksenhallinta<br />
toimikortit<br />
toimistotekniikka<br />
UMTS<br />
UNIX<br />
uusmedia (media-ala)<br />
uutiset<br />
uutistoimistot<br />
valokuvat<br />
vapaakappaleet<br />
varmenteet<br />
verkko-opetus<br />
verkko-opiskelu<br />
verkko-oppimateriaali<br />
verkkojulkaiseminen<br />
verkkojulkaisut<br />
verkkokauppa<br />
verkkolehdet<br />
verkkopalvelut<br />
verkkotunnukset<br />
verkkoviestintä<br />
verkostoyhteistyö<br />
video<br />
videotaide<br />
viestintä<br />
viestintäala<br />
viestintäkampanjat<br />
viestintäkasvatus<br />
viestintäkulttuuri<br />
viestintäpalvelut<br />
viestintäpolitiikka<br />
viestintätekniikka<br />
viestintäteollisuus<br />
viestintäverkot<br />
viestintävälineet<br />
viihdeteollisuus<br />
viitetietokannat<br />
virallisjulkaisut<br />
virtuaalikirjastot<br />
virtuaalitodellisuus<br />
virustentorjuntaohjelmat<br />
visuaalinen viestintä<br />
wikit<br />
Windows<br />
Word for Windows<br />
WordPerfect<br />
www-sivut<br />
yhdistetty avoin tieto<br />
yksityisarkistot<br />
YLE<br />
yleinen mielipide<br />
yleiset kirjastot<br />
yleisradiotoiminta<br />
yleisö<br />
yliopistokirjastot<br />
älypuhelimet<br />
äänikirjat<br />
äänitteet<br />
}}<br />
<br />
<br />
'''Aluehallinto. Aluepolitiikka.''' <br />
{{piilotettu | infrastruktuurit, kaupungit, osaamiskeskukset }}<br />
<br />
'''Elinkeinot. Teollisuus. Kilpailu'''<br />
{{piilotettu | elinkaarianalyysi, elinkeinopolitiikka, elinkeinorakenne, julkiset hankinnat, kaapeliteollisuus, kannattavuus, kansainväliset yritykset, kehittämishankkeet, kilpailuetu, kilpailukyky, kilpailuttaminen, kulutushyödykkeet, liiketoiminta, rakennemuutos, robotit, siemenrahoitus, taksit, teknologiayritykset, tukimuodot, tuotekehitys, verkkoliiketoiminta, viestintäteollisuus, yksityinen sektori}}<br />
<br />
'''Hallinto. Johtaminen. Henkilöstö.'''<br />
{{piilotettu | allekirjoittaminen, henkilöstöhallinto, hallinnonalan kehittäminen, hallintokulttuuri, hallinnonalan ohjaus, hallintopalvelut, hallintopolitiikka, johtamisjärjestelmät, julkinen hallinto, taloushallinto, muutosjohtaminen, ohjaus (neuvominen), ohjausjärjestelmät, taloushallinto, tulosjohtaminen, prosessijohtaminen, ulkoistaminen, }}<br />
<br />
=== Lisää tähän omia ehdotuksia asiasanoiksi ===<br />
<br />
päätavoite, tavoite, toimenpide<br />
<br />
<br />
=== Lisää tähän omia ehdotuksia relaatioiksi ===<br />
<br />
liittyy, edellyttää, sisältää, vaikuttaa<br />
<br />
= Tägikone =<br />
<br />
<br />
=== Käyttöohje ===<br />
<br />
Tägikoneen idea on pitää yllä jaetietokantaa ja määritellään jakeille avainsanoja ja relaatoita joiden tarkoitus on rikastaa sivustolla käydystä keskustelusta analyysikelpoista yleisemmän tason tietoa. <br /><br />
<br />
'''[[#Jakeet]] määritellään koodilla joka lukee wikisivuilta tekstiä kappaleittain (myös taulukot ja bullet pointit). Jakeisiin lisätään myös kommentointityökalulla tehdyt kommentit, joita ei vielä ole siirretty wikitekstiin, sekä tämän sivun [[#Jakeenlisäyskone|koodilla lisätyt jakeet]]. Kullakin jakeella on oma tunniste (JaeID) joka on sivukohtainen. Etsimällä [[#Jaehakukone|jaehakukoneesta]] oman kommenttisi ja kopioimalla JaeID:n muihin sivun hakukoneisiin voit tarkastella kommenttiisi liitettyjä tägitietoja.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Avainsanat]] ovat jaekohtaisia ja ne lisätään yleensä käsityönä. [[#Avainsanoitus|Avainsanoituksen]] tekee joko kommentoija itse tai moderaattori.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Relaatiot]] voidaan määritellä kahden jakeen välille (myös käsityötä). [[#Relaation lisääminen|Relaatiot lisää]] joko kommentoija itse tai moderaattori.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Versiot]] - wikisivuja päivitetään mahdollisesti jatkuvasti, minkä johdosta versiointi on tarpeellista. Hakukoneissa esiintyvä Versio-kentän arvo 'nykyinen' hakee koko hankkeen uusimman version. Koska jakeet ovat versiokohtaisia niin avainsanat ja relaatiot ovat myös versiokohtaisia. Avainsanojen ja relaatioiden automaattista periytymistä on kehitetty, mutta [[#Sulautus (automaattinen sisällytys)|koodi]] on vielä kesken .'''<br />
<br />
<br />
=== Versiot ===<br />
<br />
<t2b name="Versiot" index="Versio,Sivu,Ident" unit="OldID"><br />
1|21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti|Op_fi4748|<br />
1|Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti|Op_fi4751|<br />
1|Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia|Op_fi4746|<br />
1|Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020|Op_fi4734|<br />
1|Kansallinen paikkatietostrategia|Op_fi4744|<br />
1|Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015|Op_fi4736|<br />
1|Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille|Op_fi4740|<br />
1|KIDE-hanke|Op_fi4750|<br />
1|Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia|Op_fi4742|<br />
1|Rakennepoliittinen ohjelma|Op_fi4749|<br />
1|Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014|Op_fi4743|<br />
1|Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020|Op_fi4739|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä|Op_fi4737|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta|Op_fi4738|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta|Op_fi4741|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta|Op_fi4745|<br />
1|Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)|Op_fi4747|<br />
1|Valtion_konesalistrategia_2014|Op_fi4724|<br />
</t2b><br />
<br />
=== Jakeiden päivitys ===<br />
'''Päivitä Versiot-tauluun sivut ja ikilinkin IDt ja aja alla oleva koodi''' --[[Käyttäjä:Smxb|Smxb]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Smxb|keskustelu]]) 14. joulukuuta 2014 kello 21.33 (UTC)ÄLÄ PÄIVITÄ JAKEITA TOISTAISEKSI!<br />
<rcode label="Päivitä jakeet" variables="<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
versiot <- get_meta_data(ident)<br />
<br />
#version <- max(as.numeric(as.character(versiot$Versio)))<br />
<br />
#names <- as.character(versiot$Sivu[versiot$Versio == version])<br />
url <- gsub(" ", "_", versiot$Sivu)<br />
old_id <- versiot$Result<br />
old_id <- paste("&oldid=", old_id, sep = "")<br />
<br />
out <- data.frame()<br />
<br />
for (i in 1:length(url)) {<br />
temp <- parse_page(url[i], old_id[i], res = "sentence")<br />
temp$Sivu <- versiot$Sivu[i]<br />
temp$Versio <- versiot$Versio[i]<br />
out <- rbind(out, temp)<br />
}<br />
#out$Versio <- version<br />
<br />
out <- out[c("Versio", "Sivu", "Aihe", "JaeID", "Result")]<br />
<br />
opbase.upload(<br />
out, <br />
name = pagename, <br />
who = wiki_username, <br />
subset = "Jakeet"<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
==Yhdistelmähakukoneet==<br />
<br />
=== Jaekohtainen avainsanalistaus ===<br />
'''Hakee jakeita ja näyttää kaikki niihin liittyvät avainsanat'''<br />
<rcode label="Hae" name="avainsanat_disp" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta jakeita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
out <- jaehakukone(ident, sivu = sivu, versio = version, jae = jaeid)<br />
<br />
if (nrow(out) == 0) {<br />
stop("Jakeita ei löytynyt!")<br />
}<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID <- jaeid<br />
<br />
tags <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
if (nrow(tags) == 0) {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt!\n")<br />
} else {<br />
# Yhdistetään kunkin jakeen avainsanat yhdelle riville<br />
tags <- ddply(<br />
tags, <br />
c("Versio", "Sivu", "JaeID"), <br />
function(x) {a <- x[1,];a$Avainsanat <- paste(x$Result, collapse = ", ");return(a)}<br />
)<br />
<br />
out <- join(<br />
out[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")],<br />
tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Avainsanat")],<br />
by = c("Versio", "Sivu", "JaeID"),<br />
type = "inner",<br />
match = "first"<br />
)<br />
<br />
# Jos annettiin vain yksi versio ja/tai sivu niin niitä ei tarvitse printata<br />
filter_ind <- NULL<br />
if (length(version) != 1) filter_ind <- c(filter_ind, "Versio")<br />
if (length(sivu) != 1) filter_ind <- c(filter_ind, "Sivu")<br />
filter_ind <- c(filter_ind, "JaeID")<br />
<br />
oprint(<br />
out[c(filter_ind, "Result", "Avainsanat")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
=== Jae-relaatio-jae listaus ===<br />
'''Hakee jakeita ja niihin liittyviä toisia jakeita listaten myös relaation tyypin'''<br />
<rcode label="Hae" name="relaatiot_disp" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta relaatioita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:liitsis|description:Liittymistyyppi (tyhjä = kaikki)|type:checkbox|options:<br />
'tukee tai on linjassa';Tukee tai on linjassa;<br />
'vastustaa tai on ristiriidassa';Vastustaa tai on ristiriidassa;<br />
'on neutraali suhteessa';On neutraali suhteessa;<br />
'on uusi linjaus tai painotus';On uusi linjaus tai painotus;<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu';Ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu;<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty';Ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin';Ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun';Ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:details|description:Näytetäänkö tekniset yksityiskohdat?|type:selection|options:FALSE;Ei, vain jakeiden sisältö;TRUE;Kyllä, myös jakeiden numerot|default:FALSE|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
# Eri sisältymistyypit pitää määritellä niin että ne voidaan käsitellä erillään muista relaatioista<br />
sis_opt <- c(<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu',<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty',<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin', <br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun'<br />
)<br />
#liit_opt <- c(<br />
# 'tukee tai on linjassa',<br />
# 'vastustaa tai on ristiriidassa',<br />
# 'on neutraali suhteessa',<br />
# 'on uusi linjaus tai painotus'<br />
#)<br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
# Add previous and next versions to check for inclusion from previous and into next<br />
original_version <- version<br />
if (!(1 %in% version)) {<br />
prev <- TRUE<br />
version <- c(min(version, na.rm = TRUE) - 1, version)<br />
}<br />
version <- c(version, max(version, na.rm = TRUE) + 1)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu1 <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter$JaeID1 <- NULL<br />
filter$Sivu1 <- NULL<br />
filter$JaeID2 <- jaeid<br />
filter$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
rel <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (!any(original_version %in% rel$Versio)) stop("Annetuilla versiolla ei löytynyt relaatioita.")<br />
<br />
if (!is.null(liitsis)) rel <- rel[rel$Result %in% liitsis, ]<br />
<br />
if (nrow(rel) == 0) {<br />
cat("Jakeelle ei löytynyt kysyttyjä relaatioita tietokannassa.\n")<br />
} else {<br />
jakeet <- jaehakukone(<br />
ident, <br />
sivu = unique(c(<br />
as.character(rel$Sivu1), <br />
as.character(rel$Sivu2)<br />
)), <br />
versio = version, <br />
jae = unique(c(<br />
as.character(rel$JaeID1), <br />
as.character(rel$JaeID2)<br />
))<br />
)<br />
if (nrow(jakeet) == 0) stop("Relaatioissa listattuja jakeita ei löytynyt!")<br />
<br />
# Relaatiot<br />
if (nrow(rel[!(rel$Relaatio %in% sis_opt),]) > 0) {<br />
jakeet <- jakeet[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")]<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID"] <- "JaeID1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu"] <- "Sivu1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Result"] <- "Jae1"<br />
rel <- rel[c("RelaatioID", "Versio", "Sivu1", "JaeID1", "Result", "Sivu2", "JaeID2")]<br />
colnames(rel)[colnames(rel) == "Result"] <- "Relaatio"<br />
out <- join(<br />
rel[(!(rel$Relaatio %in% sis_opt)) & rel$Versio %in% original_version,], <br />
jakeet, <br />
match = "first" # versio - sivu - jaeid -> yksi yhteen<br />
)<br />
<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID1"] <- "JaeID2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu1"] <- "Sivu2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Jae1"] <- "Jae2"<br />
out <- join(out, jakeet, match = "first")<br />
<br />
if(details) {<br />
oprint(<br />
out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Relaatio", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
} else {<br />
<br />
temp <- out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Relaatio", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")]<br />
temp <- data.frame(<br />
Jae1 = paste(temp$Jae1, " (", temp$Sivu1, ")", sep = ""),<br />
Relaatio = temp$Relaatio,<br />
Jae2 = paste(temp$Jae2, " (", temp$Sivu2, ")", sep = "")<br />
)<br />
oprint(temp, <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
}<br />
} else {<br />
cat("Ei relaatioita!\n")<br />
}<br />
<br />
# Sisällytykset<br />
if (nrow(rel[(rel$Relaatio %in% sis_opt),]) > 0) {<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("JaeID","JaeID2")] <- "JaeID1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("Sivu", "Sivu2")] <- "Sivu1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("Result", "Jae2")] <- "Jae1"<br />
colnames(rel)[colnames(rel) == "Relaatio"] <- "Sisällytys"<br />
out <- join(<br />
rel[rel$Sisällytys %in% sis_opt & rel$Versio %in% version[-length(version)],], <br />
jakeet, <br />
match = "first" # versio - sivu - jaeid -> yksi yhteen<br />
)<br />
<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID1"] <- "JaeID2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu1"] <- "Sivu2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Jae1"] <- "Jae2"<br />
jakeet$Versio <- as.numeric(as.character(jakeet$Versio)) - 1<br />
out <- join(out, jakeet, match = "first")<br />
<br />
oprint(<br />
out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Sisällytys", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Sisällytys (uudempaan versioon)", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
} else {<br />
cat("Ei sisällytyksiä!\n")<br />
}<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
=== Avainsana- ja relaatiotietojen analyysi ===<br />
<br />
'''Hae jakeita annetuilla kriteereillä ja vertaile avainsanojen ja relaatioiden lukumääriä. Halutessasi voit myös listata jaeosumat. Vapaakenttiin voi syöttää useita arvoja erottelemalla ne pilkuilla.'''<br />
<br />
Käytetyt avainsanat:<br />
{{piilotettu|<br />
3D-tulostus Aikataulut Ajoneuvokanta Alueellisuus <br />
alustus Ammattiryhmät Arvo Asutus <br />
Aurinko Automatisaatio Avoimuus Big Data <br />
Biopolttoaine Dataliikenne Digitalisoituminen Eettisyys <br />
eIDAS Elintaso Energia Epäselvä luokka <br />
Eriarvoisuus Erityisryhmät Esineiden internet Globaalius <br />
Globaaluis Henkilökortti Henkilötiedot Huutokauppa <br />
Hybridi Hybridi-TV Hyvinvointi Hyvinvointiyhteiskunta <br />
Häiriöt Ilmasto Infrastruktuuri Innovatiivisus <br />
Innovatiivisuus Internet Investoinnit Joukkoliikenne <br />
Joustavuus Julkinen valta Kaivosteollisuus Kansainvälisyys <br />
Kasvihuonekaasut Kaupallisuus Kaupungit Kehitys <br />
Kestävyys Kevyen liikenteen väylät Kevytliikenne Kiinteistöt <br />
Kilpailu Kilpailukyky Konesalit Konkreettisuus <br />
Kotimaisuus Koulutus Kunnat Kustannustehokkuus <br />
Kuuluvuus Kävely Laajakaista Lainsäädäntö <br />
Laiton tarjonta Langattomuus Lappi Lentoliikenne <br />
Liikenne Liikenneverkostot Liikkumistili Linja-autot <br />
Logistiikka Luonnonsuojelu Lämmitys Maakaasu <br />
Maatalous Mainonta Markkinat Massavalvonta <br />
Meriliikenne Metadata Mobiiliverkko Mopot <br />
Nopeus Ohjaus Ohjelmistot Ohjelmistotoimittaja <br />
Oikeusturva Omavaraisuus Operaattori Osaaminen <br />
Ostovoima Palaute Palvelut Palvelutaso <br />
Peruskunto Pilvipalvelut Polttoaine Posti <br />
Puelueettomuus Pysäköinti Pyöräily Päivitys <br />
Pääkaupunkiseutu Päästöt Päätöksenteko Päätös <br />
Raha Rahoitus Rahtliikenne Rajapinnat <br />
Rakennemuutos Rakentaminen Raskas liikenne Rautatiet <br />
Riippuvuus Rikokset Robotisaatio Ruuhkamaksu <br />
Ruuhkautuminen Saatavuus Sateliittipaikannus Sovellukset <br />
Strategia Suunnittelu Sähkö Sähköauto <br />
Sääntely Säästöt Talous Talouskasvu <br />
Tarpeet Tasa-arvo Tasapuolisuus Tasavertaisuus <br />
Tavaraliikenne Tehokkuus Tekijänoikeus Tekniikkaneutraalius <br />
Tekninen tuki Teknologia Teknologianeutraalius Teollisuus <br />
Terveydenhuolto Terveys testi Tiedon avoimuus <br />
Tiedon hallinnointi Tiedon hallinta Tiedon hyödyntäminen Tieliikenne <br />
Tietoliikenne Tietoturva Toimilupa Toiminta <br />
Toimintavarmuus Toimivuus Tuki Turvallisuus <br />
Turvaverkko Tutkimus Tuuli TV <br />
Työllisyys Työn tekemiseen liittyvä Ulkomaat Uudistus <br />
Vaihtoehtoiset polttoaineet Vaikuttaminen Vaikutus Vakuutus <br />
Valinnanvapaus Valtio Varmenne Varmuus <br />
Vastuu Verkostoituminen Verotus Vesiliikenne <br />
Vesiliikenne, Tasavertaisuus Viestintäverkot Viranomaiset Yhteensopivuus <br />
Yhteiskunta Yhteiskuntamurros Yhteistyö Yhteysnopeus <br />
Yksityisautoilu Yksityisyydensuoja YLE Yleispalvelu <br />
Yleisradio Ympäristö Yritykset Öljy <br />
}}<br />
<br />
<rcode label="Näytä tilastoja/jakeita" name="jae_stats" embed=1 graphics=1 variables="<br />
name:sivu|description:Minkä sivun jakeita haluat tarkastella?|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:avainsanat|description:Hae jakeita joilla on ainakin yksi seuraavista avainsanoista|type:text|<br />
name:avainsanat_all|description:Hae jakeita joilla on kaikki seuraavat avainsanat|type:text|<br />
name:jaelista|description:Haluatko nähdä kaikki löydetyt jakeet?|type:selection|options:FALSE;En;TRUE;Kyllä|default:FALSE|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
library(ggplot2)<br />
<br />
filter <- list()<br />
if (nchar(gsub(" ", "", avainsanat)) > 0) {<br />
avainsanat <- strsplit(avainsanat, ",")[[1]]<br />
avainsanat <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat) <br />
} else {<br />
avainsanat <- NULL<br />
}<br />
if (nchar(gsub(" ", "", avainsanat_all)) > 0) {<br />
avainsanat_all <- strsplit(avainsanat_all, ",")[[1]]<br />
avainsanat_all <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat_all)<br />
#filter$Avainsana <- avainsanat_all<br />
} else {<br />
avainsanat_all <- NULL<br />
}<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
if (length(filter) == 0) filter <- NULL<br />
<br />
tags <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
jaeid <- NULL<br />
<br />
if (!is.null(avainsanat)|!is.null(avainsanat_all)) {<br />
tags <- tags[tags$Result %in% c(avainsanat, avainsanat_all), ]<br />
jaeid <- unique(as.character(tags$JaeID))<br />
}<br />
<br />
if(!is.null(avainsanat_all)) {<br />
temp <- list()<br />
for (i in 1:nrow(jaeid)) {<br />
temp[[i]] <- avainsanat_all %in% tags$Result[tags$JaeID == jaeid[i]]<br />
}<br />
temp <- lapply(temp, all)<br />
jaeid <- jaeid[temp]<br />
tags <- tags[tags$JaeID %in% jaeid,]<br />
}<br />
<br />
if (nrow(tags) == 0) {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt.\n")<br />
}<br />
<br />
if (is.null(filter)) {<br />
filter2 <- list()<br />
} else {<br />
filter2 <- filter<br />
}<br />
<br />
filter2$JaeID <- jaeid<br />
<br />
if (length(filter2) == 0) filter2 <- NULL<br />
<br />
if (jaelista) {<br />
jakeet <- jaehakukone(<br />
ident, <br />
sivu = filter2$Sivu, # *list$non-existent returns NULL<br />
versio = filter2$Versio, <br />
jae = filter2$JaeID<br />
)<br />
if (nrow(jakeet) == 0) {<br />
cat("Avainsanoissa listattuja jakeita ei löytynyt.\n")<br />
} else {<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Result"] <- "Sisältö"<br />
tagged <- NULL<br />
if (nrow(tags) > 0) {<br />
#tagged <- join(<br />
# jakeet[c("Versio", "Sivu", "Aihe", "JaeID")], <br />
# tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")]<br />
#)<br />
#colnames(tagged)[colnames(tagged) == "Result"] <- "Avainsana"<br />
tagged <- tapply(tags$Result, tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID")], paste, collapse = ", ")<br />
tagged <- as.data.frame(as.table(tagged))<br />
colnames(tagged)[colnames(tagged) == "Freq"] <- "Avainsanat"<br />
tagged <- join(<br />
jakeet[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Sisältö")], <br />
tagged[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Avainsanat")],<br />
type = "inner",<br />
match = "first"<br />
)<br />
oprint(<br />
tagged[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Sisältö", "Avainsanat")],<br />
caption = "Jakeet", <br />
caption.placement = "top",<br />
include.rownames = FALSE,<br />
digits = rep(0, 6)<br />
)<br />
}<br />
}<br />
}<br />
<br />
if (nrow(tags) > 0) {<br />
tags_out <- ddply(tags, "Result", nrow)<br />
colnames(tags_out) <- c("Avainsana", "Lukumäärä")<br />
tags_out <- tags_out[order(tags_out$Lukumäärä, decreasing = TRUE),]<br />
oprint(<br />
tags_out,<br />
caption = "Avainsanojen lukumäärät", <br />
caption.placement = "top",<br />
include.rownames = FALSE,<br />
digits = c(0, 0, 0)<br />
)<br />
ggplot(tags_out, aes(x = Avainsana, y = Lukumäärä, fill = Avainsana)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Avainsanojen frekvenssit")<br />
}<br />
<br />
# Add previous and next versions to check for inclusion from previous and into next<br />
original_version <- version<br />
if (!(1 %in% version)) {<br />
prev <- TRUE<br />
version <- c(min(version, na.rm = TRUE) - 1, version)<br />
}<br />
version <- c(version, max(version, na.rm = TRUE) + 1)<br />
<br />
filter3 <- list()<br />
filter3$Sivu1 <- sivu<br />
filter3$Versio <- version<br />
filter3$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter3, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter3$JaeID1 <- NULL<br />
filter3$Sivu1 <- NULL<br />
filter3$JaeID2 <- jaeid<br />
filter3$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter3, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
rel <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (!any(original_version %in% rel$Versio)) stop("Annetuilla versiolla ei löytynyt relaatioita.")<br />
<br />
if (nrow(rel) == 0) {<br />
cat("Jakeelle ei löytynyt kysyttyjä relaatioita tietokannassa.\n")<br />
} else {<br />
related <- rel[<br />
rel$Result %in% c(<br />
"on neutraali suhteessa", <br />
"on uusi linjaus tai painotus", <br />
"tukee tai on linjassa", <br />
"vastustaa tai on ristiriidassa"<br />
), ]<br />
related$Result <- as.character(related$Result)<br />
affected <- rel[<br />
rel$Result %in% c(<br />
"ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin",<br />
"ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun", <br />
"ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu",<br />
"ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty"<br />
), ]<br />
affected$Result <- as.character(affected$Result)<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin"] <- "Ei aihetta muutoksiin"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun"] <- "Sisältyy valmiiksi"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu"] <- "Huomioitu painotuksella"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty"] <- "Huomioitu lisäyksellä"<br />
<br />
related_out <- ddply(related, "Result", nrow)<br />
colnames(related_out) <- c("Relaatio", "Lukumäärä")<br />
<br />
affected_out <- ddply(affected, "Result", nrow)<br />
colnames(affected_out) <- c("Sisällytys", "Lukumäärä")<br />
}<br />
<br />
if (nrow(related_out > 0)) {<br />
ggplot(related_out, aes(x = Relaatio, y = Lukumäärä, fill = Relaatio)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Relaatioiden frekvenssit")# + facet_wrap(~Sivu)<br />
}<br />
<br />
if (nrow(affected_out > 0)) {<br />
ggplot(affected_out, aes(x = Sisällytys, y = Lukumäärä, fill = Sisällytys)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Sisällytyksen frekvenssit")# + facet_wrap(~Sivu)<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
==Työkalut==<br />
Aineiston työstämiseen tarkoittuja koodeja.<br />
=== Jakeet ===<br />
==== Jaehakukone ====<br />
'''Hakee jakeita annetuilla kriteereillä. Näyttää myös tekniset sarakkeet. Vapaakenttiin voi laittaa useita arvoja erottelemalla ne pilkuilla.'''<br />
<rcode label="Näytä jakeet" name="jakeet" embed=0 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta jakeita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:tuotos|description:Missä muodossa tulostetaan?|type:selection|options:'Numeroitu teksti';Numeroitu teksti;'Taulukko';Taulukko|default:'Numeroitu teksti'|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
out <- jaehakukone(ident, sivu = sivu, versio = version, jae = jaeid)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
if(tuotos == "Taulukko") {<br />
oprint(out, include.rownames = FALSE)<br />
} else {<br />
pver <- "Tyhjä tieto"<br />
psiv <- "Tyhjä tieto"<br />
paih <- "Tyhjä tieto"<br />
<br />
outs <- ""<br />
for(i in 1:nrow(out)) {<br />
ver <- as.character(out$Versio[i])<br />
siv <- as.character(out$Sivu[i])<br />
aih <- as.character(out$Aihe[i])<br />
<br />
if(!is.na(pver != ver)) if(pver != ver) outs <- c(outs, paste("Versio:", ver))<br />
if(!is.na(psiv != siv)) if(psiv != siv) outs <- c(outs, paste("Sivu:", siv))<br />
if(!is.na(paih != aih)) if(paih != aih) outs <- c(outs, paste("Aihe:", aih))<br />
<br />
outs <- c(outs, paste(as.character(out$JaeID[i]), as.character(out$Result[i])))<br />
<br />
pver <- ver<br />
psiv <- siv<br />
paih <- aih<br />
}<br />
outs <- data.frame(Jakeet = outs, T = "")<br />
oprint(outs, include.rownames = FALSE, show_all = TRUE)<br />
}<br />
} else {<br />
cat("Jakeita ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
==== Jakeenlisäyskone ====<br />
'''Lisää tietokantaan vapaasti määriteltävän jakeen. Lisätyt jakeet näkyvät tämän sivun hakukoneissa. Niiden JaeID:llä on "L"-etuliite.'''<br />
<rcode label="Lisää jae" name="jakeenlisays" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolle jae lisätään|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:sisalto|description:Jakeen sisältö|type:textbox|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
out <- data.frame( <br />
Versio = version,<br />
Sivu = sivu, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
JaeID = NA,<br />
Result = sisalto<br />
)<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Jakeenlisaykset", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
out,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "JaeID",<br />
pagename = pagename,<br />
prefix = "L",<br />
filter = filter<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
==== Jakeenpoistokone ====<br />
'''Merkitsee jakeen epäkelvoksi, jolloin se jätetään näyttämättä kaikissa tämän sivun hakukoneissa.'''<br />
<rcode label="Poista jae" name="jakeenpoisto" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Poistettavan jakeen sivu|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Poistettavan jakeen ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Tekninen jae';Tekninen jae;<br />
'Jae ei liity sivun aiheeseen';Jae ei liity sivun aiheeseen;<br />
'Jae on häiriköintiä';Jae on häiriköintiä (käytä säästellen)|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
jaeid <- strsplit(jaeid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid <- gsub(" ", "", jaeid)<br />
<br />
if (sum(nchar(jaeid)) == 0) stop("Anna jakeen ID")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
out <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Sivu = sivu, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = as.character(jaeid)<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
out, <br />
who = wiki_username, <br />
name = pagename,<br />
subset = "Jakeenpoistot",<br />
act_type = "append", <br />
language = "fin"<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
=== Avainsanat ===<br />
==== Avainsanahakukone ====<br />
'''Hakee jaekohtaisia avainsanoja. Näyttää datan sellaisena kuin se on tietokannassa.'''<br />
<rcode label="Näytä avainsanat" name="avainsanat_display" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jonka avainsanoja haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID <- jaeid<br />
<br />
out <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
oprint(out, include.rownames = FALSE)<br />
} else {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
<br />
</rcode><br />
==== Avainsanoitus ====<br />
'''Lisää annetut avainsanat tietokantaan. Avainanoja voidaan lisätä ruksaamalla annetusta listasta (vain yleisimmät) ja syöttämällä vapaakenttään pilkulla eroteltuna.'''<br />
<rcode label="Lisää avainsana" name="avainsananlisays" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Minkä sivun jakeelle haluat lisätä avainsanoja?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:version|description:Mikä on jakeen versio?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:jae|description:Mikä on jakeen ID?|type:text|<br />
name:yl_avainsanat|description:Valitse alla olevasta listasta yleisiä avainsanoja.|type:checkbox|options:<br />
'Päätös';A Päätös (jae sisältää päätös- tai toimintaehdotuksen);<br />
'Vaikutus';B Vaikutus (jae kuvaa ilmiötä tai vaikutusta);<br />
'Arvo';C Arvo (jakeessa on arvoarvostelma tai kuvaa asian merkitystä);<br />
'Työn tekemiseen liittyvä';D Katsaustyön tekemiseen liittyvä;<br />
'Epäselvä luokka';E Ei mikään edellisistä (valitse ainakin yksi A-E)|<br />
name:avainsanat|description:Laita halutessasi yllä listaamattomattomia avainsanoja tähän pilkulla eroteltuna.|type:text|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
avainsanat <- strsplit(avainsanat, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
avainsanat <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat)<br />
avainsanat <- avainsanat[nchar(avainsanat) > 0]<br />
avainsanat <- c(yl_avainsanat, avainsanat)<br />
if (length(avainsanat) == 0) stop("Yhtään avainsanaa ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
AvainsanaID = NA, <br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Sivu = sivu,<br />
JaeID = as.character(jae), <br />
Result = avainsanat<br />
)<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Avainsanat", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "AvainsanaID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Avainsanojen lisääminen onnistui.\n")<br />
</rcode><br />
<br />
==== Avainsanan poisto ====<br />
'''Merkitsee avainsanan epäkelvoksi, jolloin tämän sivun hakukoneet eivät näytä sitä.'''<br />
<rcode name="avainsananpoisto" embed=1 label="Poista avainsana" showcode=0 variables="<br />
name:avid|description:Poistettavan avainsanan ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Mikä versio on kyseessä?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Avainsana ei päde uudessa versiossa';Avainsana ei päde uudessa versiossa;<br />
'Virheellinen avainsana';Virheellinen avainsana|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
avid <- strsplit(avid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
avid <- gsub(" ", "", avid)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = avid<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
dat, <br />
ident = ident, <br />
name = pagename, <br />
subset = "Avainsananpoistot", <br />
act_type = "append", <br />
language = "fin",<br />
who = wiki_username<br />
)<br />
<br />
cat("Avainsana poistettiin onnistuneesti.\n")<br />
</rcode><br />
<br />
===Relaatiot===<br />
==== Relaatiohakukone ====<br />
'''Hakee relaatioita joissa mahdollisesti annetut jakeet esiintyvät. Näyttää datan sellaisena kuin se on tietokannassa.'''<br />
<rcode label="Näytä relaatiot" name="relaatiot_display" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jonka relaatioita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu1 <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter$JaeID1 <- NULL<br />
filter$Sivu1 <- NULL<br />
filter$JaeID2 <- jaeid<br />
filter$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
out <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
oprint(<br />
out, <br />
include.rownames = FALSE,<br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top"<br />
)<br />
} else {<br />
cat("Relaatioita ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
<br />
</rcode><br />
==== Relaation lisääminen ====<br />
'''Lisää uuden relaation tietokantaan. Samantyyppisiä relaatioita voi kerralla lisätä useita, kun erottelee JaeID:t pilkuilla: relaatiot voi tehdä kaikki yhteen, yksi kaikkiin tai yksi yhteen. '''<br />
<rcode label="Lisää relaatio" name="relaatio" embed=1 variables="<br />
name:sivu1|description:Mikä on lähtöjakeen sivu?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid2|description:Mikä on kohdejakeen ID?|type:text|<br />
name:relaatio|description:'''Kuinka lähtöjae liittyy kohdejakeeseen?'''|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse -;<br />
'tukee tai on linjassa';tukee tai on linjassa;<br />
'vastustaa tai on ristiriidassa';vastustaa tai on ristiriidassa;<br />
'on neutraali suhteessa';on neutraali suhteessa;<br />
'on uusi linjaus tai painotus';on uusi linjaus tai painotus;<br />
'kuuluu ryhmään/kokoelmaan';kuuluu ryhmään/kokoelmaan|<br />
name:lisarelaatio|description:VAPAAEHTOINEN Voit antaa oman jakeiden välisen relaation vapaakenttään.|type:text|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
relaatio <- ifelse(lisarelaatio == '', relaatio, lisarelaatio)<br />
if (nchar(gsub(" ", "", relaatio)) == 0) stop("Relaatiota ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
jaeid1 <- strsplit(jaeid1, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid1 <- gsub(" ", "", jaeid1)<br />
jaeid2 <- strsplit(jaeid2, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid2 <- gsub(" ", "", jaeid2)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
if(sivu2 == "Sama") sivu2 <- sivu1<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Relaatiot", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
RelaatioID = NA,<br />
Versio = version, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username, <br />
Sivu1 = sivu1,<br />
JaeID1 = jaeid1,<br />
Sivu2 = sivu2,<br />
JaeID2 = jaeid2,<br />
Result = relaatio<br />
)<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "RelaatioID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Relaation lisääminen onnistui.\n")<br />
<br />
</rcode><br />
==== Sisällytyksen lisääminen ====<br />
'''Lisää uuden sisällytyksen tietokantaan. Sisällytys tapahtuu aina seuraavaan versioon. Samantyyppisiä sisällytyksiä voi kerralla lisätä useita, kun erottelee JaeID:t pilkuilla: sisällytykset voi tehdä kaikki yhteen, yksi kaikkiin tai yksi yhteen. '''<br />
<rcode label="Lisää sisällytys" name="sisallytys" embed=1 variables="<br />
name:sivu1|description:Mikä on lähtöjakeen sivu?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid2|description:Mikä on kohdejakeen ID (uudemmassa versiossa)?|type:text|<br />
name:sisallytys|description:'''Sisällytettiinkö ehdotus uudempaan versioon?'''|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse -;<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu';ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu;<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty';ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun';ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin';ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
if (nchar(gsub(" ", "", sisallytys)) == 0) stop("Sisällytyksen tyyppiä ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
jaeid1 <- strsplit(jaeid1, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid1 <- gsub(" ", "", jaeid1)<br />
jaeid2 <- strsplit(jaeid2, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid2 <- gsub(" ", "", jaeid2)<br />
<br />
if (tolower(version) == "edellinen") {<br />
version <- get_current_version(ident) - 1<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
if(sivu2 == "Sama") sivu2 <- sivu1<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Relaatiot", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
RelaatioID = NA,<br />
Versio = version, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username, <br />
Sivu1 = sivu1,<br />
JaeID1 = jaeid1,<br />
Sivu2 = sivu2,<br />
JaeID2 = jaeid2,<br />
Result = sisallytys<br />
)<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "RelaatioID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Sisällytyksen lisääminen onnistui.\n")<br />
<br />
</rcode><br />
==== Relaation poisto ====<br />
'''Merkitsee relaation/sisällytyksen epäkelvoksi, jolloin tämän sivun hakukoneet eivät näytä sitä.'''<br />
<rcode name="relaationpoisto" embed=1 label="Poista relaatio" showcode=0 variables="<br />
name:relid|description:Poistettavan relaation ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Mikä versio on kyseessä?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Relaatio ei päde uudessa versiossa';Relaatio ei päde uudessa versiossa;<br />
'Virheellinen relaatio';Virheellinen relaatio|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
relid <- strsplit(relid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
relid <- gsub(" ", "", relid)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = relid<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
dat, <br />
ident = ident, <br />
name = pagename, <br />
subset = "Relaationpoistot", <br />
act_type = "append", <br />
language = "fin",<br />
who = wiki_username<br />
)<br />
<br />
cat("Relaatio poistettiin onnistuneesti.\n")<br />
</rcode></div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Strategiadatan_analyysi&diff=27869Strategiadatan analyysi2014-12-15T10:16:10Z<p>Vaula: /* YSO-pohjainen asiasanoitus */</p>
<hr />
<div>{{arviointi}}<br />
<br />
== Linkkejä aineistoon == <br />
<br />
*[[21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti]]<br />
*[[Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti]]<br />
*[[Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia]]<br />
*[[Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020]]<br />
*[[Kansallinen paikkatietostrategia]]<br />
*[[Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015]]<br />
*[[Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille]]<br />
*[[KIDE-hanke]]<br />
*[[Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia]]<br />
*[[Rakennepoliittinen ohjelma]]<br />
*[[Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014]]<br />
*[[Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta]]<br />
*[[Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)]]<br />
*[[Valtion_konesalistrategia_2014]]<br />
<br />
<br />
<br />
== Asiasanoitus ja relaatiot ==<br />
<br />
<br />
=== YSO-pohjainen asiasanoitus ===<br />
<br />
Yleiseen suomalaiseen ontologiaan pohjautuva asiasanoitus. Täydellinen listaus kategorian Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka. asiasanoista löytyy laajennettavassa muodossa alta julkisen hallinnon ontologian [http://finto.fi/juho/fi/page/p480 JUHO]:n alta:<br />
<br />
<br />
'''Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka.'''<br />
{{piilotettu|<br />
aikakauslehdet<br />
arkistoala<br />
arkistointi<br />
arkistokelpoisuus<br />
arkistonmuodostussuunnitelma<br />
arkistot<br />
arkistotoimi<br />
artikkelit<br />
arvostelu<br />
asiakirjahallinto<br />
asiakirjajulkisuus<br />
asiakirjaoppaat<br />
asiakirjat<br />
asiankäsittely<br />
asiankäsittelyjärjestelmät<br />
asiantuntijajärjestelmät<br />
asiasanastot<br />
asiointi<br />
atk<br />
atk-järjestelmät<br />
atk-laitteet<br />
atk-ohjelmat<br />
atk-rikokset<br />
audiovisuaalinen aineisto<br />
audiovisuaalinen ala<br />
audiovisuaalinen laitteisto<br />
audiovisuaalinen oppimateriaali<br />
audiovisuaalinen politiikka<br />
audiovisuaalinen viestintä<br />
audiovisuaaliset opetusvälineet<br />
audiovisuaaliset palvelut<br />
automaatio<br />
automaattiset koneet<br />
avoin lähdekoodi<br />
CD-ROM-levyt<br />
digitaalinen tallennus<br />
digitaaliradio<br />
digitaaliset tallenteet<br />
digitaalitekniikka<br />
digitaalitelevisio<br />
dokumentinhallinta<br />
dokumentointi<br />
ekstranet<br />
elektroniikka-ala<br />
elektroniset kirjastot<br />
elokuvakasvatus<br />
esiintymistaito<br />
esitteet<br />
etäkäyttö<br />
Excel<br />
FOCUS<br />
Galileo<br />
grafiikka<br />
GSM<br />
hakemistot<br />
hakkerointi<br />
hakuteokset<br />
HTML<br />
hydrologia<br />
hypermedia<br />
hyperteksti<br />
hätätiedotteet<br />
ilmaisukasvatus<br />
ilmaisuvapaus<br />
ilmoitukset<br />
informaatio<br />
informaatiolukutaito<br />
informaatiopolitiikka<br />
Internet<br />
intranet<br />
ISDN<br />
joukkoviestimet<br />
joukkoviestintä<br />
journalismi<br />
juhlajulkaisut<br />
julkaiseminen<br />
julkaisut<br />
julkaisutoiminta<br />
jäljennökset<br />
kaapelilähetystoiminta<br />
kaapelitelevisio<br />
kansallisarkistot<br />
kansalliskirjastot<br />
katselutottumukset<br />
kaukopuhelut<br />
kausijulkaisut<br />
keskuskirjastot<br />
kielikasetit<br />
kirjaaminen<br />
kirjallinen viestintä<br />
kirjastoaineistot<br />
kirjastoala<br />
kirjastoautot<br />
kirjastoluettelot<br />
kirjastonhoito<br />
kirjastonkäyttö<br />
kirjastopalvelut<br />
kirjastopolitiikka<br />
kirjastorakennukset<br />
kirjastot<br />
kirjastotoimi<br />
kirjastotyö<br />
kirjat<br />
kirjeet<br />
komiteanmietinnöt<br />
kopiointi<br />
kotiseutuarkistot<br />
kotisivu<br />
koulukirjastot<br />
kriisiviestintä<br />
kryptografia<br />
kulttuurilehdet<br />
kustannustoiminta<br />
kustantajat<br />
kuuntelutottumukset<br />
kuva-arkistot<br />
kuvankäsittely<br />
kuvateokset<br />
käyttäjäkoulutus<br />
käyttöjärjestelmät<br />
käyttöliittymät<br />
laajakaistaverkot<br />
lastenkirjastot<br />
lehdistö<br />
lehdistötuki<br />
liikennetiedotus<br />
lomakkeet<br />
luettelointisäännöt<br />
luokitusjärjestelmät<br />
lähiverkot<br />
maakunta-arkistot<br />
maakuntakirjastot<br />
matkapuhelimet<br />
matkaviestimet<br />
matkaviestintä<br />
matkaviestinverkot<br />
matrikkelit<br />
media-ala<br />
mediakasvatus<br />
mediakulttuuri<br />
medialukutaito<br />
mediataide<br />
metadata<br />
mielikuvat<br />
mietinnöt<br />
mikrotietokoneet<br />
mobiililaitteet<br />
mobiilipalvelut<br />
multimedia<br />
musiikkikirjastot<br />
nauhoitus<br />
nettivalvonta<br />
näkyvyysalueet<br />
näyttelytilat<br />
ohjelmatuotanto<br />
ohjelmavälitys<br />
ohjelmointi<br />
oikeusinformatiikka<br />
organisaatioiden välinen tiedonsiirto<br />
organisaatioviestintä<br />
paikallislehdet<br />
paikallispuhelut<br />
paikallisradio<br />
paikallistelevisio<br />
painomenetelmät<br />
painotuotteet<br />
painovapaus<br />
palvelimet<br />
pelastussukellus<br />
portaalit<br />
posti<br />
postimaksut<br />
postimerkit<br />
postinjakelu<br />
postipalvelut<br />
postitoimipaikat<br />
propaganda<br />
puhelimet<br />
puhelinliikenne<br />
puhelinluettelot<br />
puhelinpalvelut<br />
puhelinsalaisuus<br />
puhelinverkot<br />
puheviestintä<br />
päätteet<br />
radio<br />
radio-ohjelmat<br />
radioasemat<br />
radiot<br />
radiotaajuudet<br />
raportit<br />
raportointi<br />
raportointijärjestelmät<br />
rekisterit<br />
salakielet<br />
salakuuntelu<br />
salaustekniikat<br />
sanomalehdet<br />
sarjakuvat<br />
satelliitit<br />
satelliittitelevisio<br />
selaimet<br />
SGML<br />
sisäinen tiedotus<br />
sisältötuotanto<br />
sosiaalinen media<br />
suhdetoiminta<br />
sähköinen allekirjoitus<br />
sähköinen arkistointi<br />
sähköinen asiointi<br />
sähköinen joukkoviestintä<br />
sähköinen tunnistaminen<br />
sähköinen viestintä<br />
sähköiset asiakirjat<br />
sähköiset henkilökortit<br />
sähköiset julkaisut<br />
sähköiset lomakkeet<br />
sähköiset maksujärjestelmät<br />
sähköiset palvelut<br />
sähköiset sopimukset<br />
sähköposti<br />
taajuusalueet<br />
tallenteet<br />
taulukkolaskenta<br />
tekstinkäsittely<br />
telehallinto<br />
telelaitokset<br />
telemaksut<br />
telemarkkinat<br />
telematiikka<br />
telepalvelut<br />
telepolitiikka<br />
telepäätelaitteet<br />
teletoiminta<br />
televisio<br />
televisio-ohjelmat<br />
televisiolupamaksut<br />
televisiot<br />
teräväpiirtotelevisio<br />
tiedonannot<br />
tiedonhaku<br />
tiedonhakujärjestelmät<br />
tiedonhallinta<br />
tiedonhankinta<br />
tiedonkulku<br />
tiedonlähteet<br />
tiedonsiirto<br />
tiedontallennus<br />
tiedonvaihto<br />
tiedonvälitys<br />
tiedotteet<br />
tiedotus<br />
tieteellinen julkaisutoiminta<br />
tieteellinen kirjoittaminen<br />
tieteelliset kirjastot<br />
tieto<br />
tieto- ja viestintätekniikka<br />
tietoarkistot<br />
tietohallinto<br />
tietohuolto<br />
tietojenkäsittely<br />
tietojärjestelmät<br />
tietokannat<br />
tietokoneavusteinen opetus<br />
tietokoneavusteiset järjestelmät<br />
tietokoneen ajokorttitutkinto<br />
tietokoneet<br />
tietokonevirukset<br />
tietoliikenne<br />
tietoliikennejärjestelmät<br />
tietoliikennetekniikka<br />
tietoliikenneverkot<br />
tietopalvelu<br />
tietostrategia<br />
tietosuoja<br />
tietotekniikka<br />
tietoteollisuus<br />
tietoturva<br />
tietotyö<br />
tietovarannot<br />
tietoverkot<br />
tietoyhteiskunta<br />
tietämyksenhallinta<br />
toimikortit<br />
toimistotekniikka<br />
UMTS<br />
UNIX<br />
uusmedia (media-ala)<br />
uutiset<br />
uutistoimistot<br />
valokuvat<br />
vapaakappaleet<br />
varmenteet<br />
verkko-opetus<br />
verkko-opiskelu<br />
verkko-oppimateriaali<br />
verkkojulkaiseminen<br />
verkkojulkaisut<br />
verkkokauppa<br />
verkkolehdet<br />
verkkopalvelut<br />
verkkotunnukset<br />
verkkoviestintä<br />
verkostoyhteistyö<br />
video<br />
videotaide<br />
viestintä<br />
viestintäala<br />
viestintäkampanjat<br />
viestintäkasvatus<br />
viestintäkulttuuri<br />
viestintäpalvelut<br />
viestintäpolitiikka<br />
viestintätekniikka<br />
viestintäteollisuus<br />
viestintäverkot<br />
viestintävälineet<br />
viihdeteollisuus<br />
viitetietokannat<br />
virallisjulkaisut<br />
virtuaalikirjastot<br />
virtuaalitodellisuus<br />
virustentorjuntaohjelmat<br />
visuaalinen viestintä<br />
wikit<br />
Windows<br />
Word for Windows<br />
WordPerfect<br />
www-sivut<br />
yhdistetty avoin tieto<br />
yksityisarkistot<br />
YLE<br />
yleinen mielipide<br />
yleiset kirjastot<br />
yleisradiotoiminta<br />
yleisö<br />
yliopistokirjastot<br />
älypuhelimet<br />
äänikirjat<br />
äänitteet<br />
}}<br />
<br />
<br />
'''Aluehallinto. Aluepolitiikka.''' <br />
{{piilotettu | infrastruktuurit, kaupungit, osaamiskeskukset }}<br />
<br />
'''Elinkeinot. Teollisuus. Kilpailu'''<br />
{{piilotettu | elinkaarianalyysi, elinkeinopolitiikka, elinkeinorakenne, julkiset hankinnat, kaapeliteollisuus, kannattavuus, kansainväliset yritykset, kehittämishankkeet, kilpailuetu, kilpailukyky, kilpailuttaminen, kulutushyödykkeet, liiketoiminta, rakennemuutos, robotit, siemenrahoitus, taksit, teknologiayritykset, tukimuodot, tuotekehitys, verkkoliiketoiminta, viestintäteollisuus, yksityinen sektori}}<br />
<br />
'''Hallinto. Johtaminen. Henkilöstö.'''<br />
{{piilotettu | allekirjoittaminen, henkilöstöhallinto, hallinnonalan kehittäminen, hallintokulttuuri, hallinnonalan ohjaus, hallintopalvelut, hallintopolitiikka, johtamisjärjestelmät, julkinen hallinto, taloushallinto, muutosjohtaminen, ohjaus (neuvominen), ohjausjärjestelmät, tulosjohtaminen, prosessijohtaminen,}}<br />
<br />
=== Lisää tähän omia ehdotuksia asiasanoiksi ===<br />
<br />
päätavoite, tavoite, toimenpide<br />
<br />
<br />
=== Lisää tähän omia ehdotuksia relaatioiksi ===<br />
<br />
liittyy, edellyttää, sisältää, vaikuttaa<br />
<br />
= Tägikone =<br />
<br />
<br />
=== Käyttöohje ===<br />
<br />
Tägikoneen idea on pitää yllä jaetietokantaa ja määritellään jakeille avainsanoja ja relaatoita joiden tarkoitus on rikastaa sivustolla käydystä keskustelusta analyysikelpoista yleisemmän tason tietoa. <br /><br />
<br />
'''[[#Jakeet]] määritellään koodilla joka lukee wikisivuilta tekstiä kappaleittain (myös taulukot ja bullet pointit). Jakeisiin lisätään myös kommentointityökalulla tehdyt kommentit, joita ei vielä ole siirretty wikitekstiin, sekä tämän sivun [[#Jakeenlisäyskone|koodilla lisätyt jakeet]]. Kullakin jakeella on oma tunniste (JaeID) joka on sivukohtainen. Etsimällä [[#Jaehakukone|jaehakukoneesta]] oman kommenttisi ja kopioimalla JaeID:n muihin sivun hakukoneisiin voit tarkastella kommenttiisi liitettyjä tägitietoja.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Avainsanat]] ovat jaekohtaisia ja ne lisätään yleensä käsityönä. [[#Avainsanoitus|Avainsanoituksen]] tekee joko kommentoija itse tai moderaattori.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Relaatiot]] voidaan määritellä kahden jakeen välille (myös käsityötä). [[#Relaation lisääminen|Relaatiot lisää]] joko kommentoija itse tai moderaattori.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Versiot]] - wikisivuja päivitetään mahdollisesti jatkuvasti, minkä johdosta versiointi on tarpeellista. Hakukoneissa esiintyvä Versio-kentän arvo 'nykyinen' hakee koko hankkeen uusimman version. Koska jakeet ovat versiokohtaisia niin avainsanat ja relaatiot ovat myös versiokohtaisia. Avainsanojen ja relaatioiden automaattista periytymistä on kehitetty, mutta [[#Sulautus (automaattinen sisällytys)|koodi]] on vielä kesken .'''<br />
<br />
<br />
=== Versiot ===<br />
<br />
<t2b name="Versiot" index="Versio,Sivu,Ident" unit="OldID"><br />
1|21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti|Op_fi4748|<br />
1|Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti|Op_fi4751|<br />
1|Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia|Op_fi4746|<br />
1|Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020|Op_fi4734|<br />
1|Kansallinen paikkatietostrategia|Op_fi4744|<br />
1|Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015|Op_fi4736|<br />
1|Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille|Op_fi4740|<br />
1|KIDE-hanke|Op_fi4750|<br />
1|Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia|Op_fi4742|<br />
1|Rakennepoliittinen ohjelma|Op_fi4749|<br />
1|Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014|Op_fi4743|<br />
1|Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020|Op_fi4739|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä|Op_fi4737|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta|Op_fi4738|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta|Op_fi4741|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta|Op_fi4745|<br />
1|Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)|Op_fi4747|<br />
1|Valtion_konesalistrategia_2014|Op_fi4724|<br />
</t2b><br />
<br />
=== Jakeiden päivitys ===<br />
'''Päivitä Versiot-tauluun sivut ja ikilinkin IDt ja aja alla oleva koodi''' --[[Käyttäjä:Smxb|Smxb]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Smxb|keskustelu]]) 14. joulukuuta 2014 kello 21.33 (UTC)ÄLÄ PÄIVITÄ JAKEITA TOISTAISEKSI!<br />
<rcode label="Päivitä jakeet" variables="<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
versiot <- get_meta_data(ident)<br />
<br />
#version <- max(as.numeric(as.character(versiot$Versio)))<br />
<br />
#names <- as.character(versiot$Sivu[versiot$Versio == version])<br />
url <- gsub(" ", "_", versiot$Sivu)<br />
old_id <- versiot$Result<br />
old_id <- paste("&oldid=", old_id, sep = "")<br />
<br />
out <- data.frame()<br />
<br />
for (i in 1:length(url)) {<br />
temp <- parse_page(url[i], old_id[i], res = "sentence")<br />
temp$Sivu <- versiot$Sivu[i]<br />
temp$Versio <- versiot$Versio[i]<br />
out <- rbind(out, temp)<br />
}<br />
#out$Versio <- version<br />
<br />
out <- out[c("Versio", "Sivu", "Aihe", "JaeID", "Result")]<br />
<br />
opbase.upload(<br />
out, <br />
name = pagename, <br />
who = wiki_username, <br />
subset = "Jakeet"<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
==Yhdistelmähakukoneet==<br />
<br />
=== Jaekohtainen avainsanalistaus ===<br />
'''Hakee jakeita ja näyttää kaikki niihin liittyvät avainsanat'''<br />
<rcode label="Hae" name="avainsanat_disp" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta jakeita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
out <- jaehakukone(ident, sivu = sivu, versio = version, jae = jaeid)<br />
<br />
if (nrow(out) == 0) {<br />
stop("Jakeita ei löytynyt!")<br />
}<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID <- jaeid<br />
<br />
tags <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
if (nrow(tags) == 0) {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt!\n")<br />
} else {<br />
# Yhdistetään kunkin jakeen avainsanat yhdelle riville<br />
tags <- ddply(<br />
tags, <br />
c("Versio", "Sivu", "JaeID"), <br />
function(x) {a <- x[1,];a$Avainsanat <- paste(x$Result, collapse = ", ");return(a)}<br />
)<br />
<br />
out <- join(<br />
out[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")],<br />
tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Avainsanat")],<br />
by = c("Versio", "Sivu", "JaeID"),<br />
type = "inner",<br />
match = "first"<br />
)<br />
<br />
# Jos annettiin vain yksi versio ja/tai sivu niin niitä ei tarvitse printata<br />
filter_ind <- NULL<br />
if (length(version) != 1) filter_ind <- c(filter_ind, "Versio")<br />
if (length(sivu) != 1) filter_ind <- c(filter_ind, "Sivu")<br />
filter_ind <- c(filter_ind, "JaeID")<br />
<br />
oprint(<br />
out[c(filter_ind, "Result", "Avainsanat")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
=== Jae-relaatio-jae listaus ===<br />
'''Hakee jakeita ja niihin liittyviä toisia jakeita listaten myös relaation tyypin'''<br />
<rcode label="Hae" name="relaatiot_disp" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta relaatioita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:liitsis|description:Liittymistyyppi (tyhjä = kaikki)|type:checkbox|options:<br />
'tukee tai on linjassa';Tukee tai on linjassa;<br />
'vastustaa tai on ristiriidassa';Vastustaa tai on ristiriidassa;<br />
'on neutraali suhteessa';On neutraali suhteessa;<br />
'on uusi linjaus tai painotus';On uusi linjaus tai painotus;<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu';Ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu;<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty';Ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin';Ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun';Ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:details|description:Näytetäänkö tekniset yksityiskohdat?|type:selection|options:FALSE;Ei, vain jakeiden sisältö;TRUE;Kyllä, myös jakeiden numerot|default:FALSE|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
# Eri sisältymistyypit pitää määritellä niin että ne voidaan käsitellä erillään muista relaatioista<br />
sis_opt <- c(<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu',<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty',<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin', <br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun'<br />
)<br />
#liit_opt <- c(<br />
# 'tukee tai on linjassa',<br />
# 'vastustaa tai on ristiriidassa',<br />
# 'on neutraali suhteessa',<br />
# 'on uusi linjaus tai painotus'<br />
#)<br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
# Add previous and next versions to check for inclusion from previous and into next<br />
original_version <- version<br />
if (!(1 %in% version)) {<br />
prev <- TRUE<br />
version <- c(min(version, na.rm = TRUE) - 1, version)<br />
}<br />
version <- c(version, max(version, na.rm = TRUE) + 1)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu1 <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter$JaeID1 <- NULL<br />
filter$Sivu1 <- NULL<br />
filter$JaeID2 <- jaeid<br />
filter$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
rel <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (!any(original_version %in% rel$Versio)) stop("Annetuilla versiolla ei löytynyt relaatioita.")<br />
<br />
if (!is.null(liitsis)) rel <- rel[rel$Result %in% liitsis, ]<br />
<br />
if (nrow(rel) == 0) {<br />
cat("Jakeelle ei löytynyt kysyttyjä relaatioita tietokannassa.\n")<br />
} else {<br />
jakeet <- jaehakukone(<br />
ident, <br />
sivu = unique(c(<br />
as.character(rel$Sivu1), <br />
as.character(rel$Sivu2)<br />
)), <br />
versio = version, <br />
jae = unique(c(<br />
as.character(rel$JaeID1), <br />
as.character(rel$JaeID2)<br />
))<br />
)<br />
if (nrow(jakeet) == 0) stop("Relaatioissa listattuja jakeita ei löytynyt!")<br />
<br />
# Relaatiot<br />
if (nrow(rel[!(rel$Relaatio %in% sis_opt),]) > 0) {<br />
jakeet <- jakeet[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")]<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID"] <- "JaeID1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu"] <- "Sivu1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Result"] <- "Jae1"<br />
rel <- rel[c("RelaatioID", "Versio", "Sivu1", "JaeID1", "Result", "Sivu2", "JaeID2")]<br />
colnames(rel)[colnames(rel) == "Result"] <- "Relaatio"<br />
out <- join(<br />
rel[(!(rel$Relaatio %in% sis_opt)) & rel$Versio %in% original_version,], <br />
jakeet, <br />
match = "first" # versio - sivu - jaeid -> yksi yhteen<br />
)<br />
<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID1"] <- "JaeID2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu1"] <- "Sivu2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Jae1"] <- "Jae2"<br />
out <- join(out, jakeet, match = "first")<br />
<br />
if(details) {<br />
oprint(<br />
out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Relaatio", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
} else {<br />
<br />
temp <- out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Relaatio", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")]<br />
temp <- data.frame(<br />
Jae1 = paste(temp$Jae1, " (", temp$Sivu1, ")", sep = ""),<br />
Relaatio = temp$Relaatio,<br />
Jae2 = paste(temp$Jae2, " (", temp$Sivu2, ")", sep = "")<br />
)<br />
oprint(temp, <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
}<br />
} else {<br />
cat("Ei relaatioita!\n")<br />
}<br />
<br />
# Sisällytykset<br />
if (nrow(rel[(rel$Relaatio %in% sis_opt),]) > 0) {<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("JaeID","JaeID2")] <- "JaeID1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("Sivu", "Sivu2")] <- "Sivu1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("Result", "Jae2")] <- "Jae1"<br />
colnames(rel)[colnames(rel) == "Relaatio"] <- "Sisällytys"<br />
out <- join(<br />
rel[rel$Sisällytys %in% sis_opt & rel$Versio %in% version[-length(version)],], <br />
jakeet, <br />
match = "first" # versio - sivu - jaeid -> yksi yhteen<br />
)<br />
<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID1"] <- "JaeID2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu1"] <- "Sivu2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Jae1"] <- "Jae2"<br />
jakeet$Versio <- as.numeric(as.character(jakeet$Versio)) - 1<br />
out <- join(out, jakeet, match = "first")<br />
<br />
oprint(<br />
out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Sisällytys", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Sisällytys (uudempaan versioon)", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
} else {<br />
cat("Ei sisällytyksiä!\n")<br />
}<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
=== Avainsana- ja relaatiotietojen analyysi ===<br />
<br />
'''Hae jakeita annetuilla kriteereillä ja vertaile avainsanojen ja relaatioiden lukumääriä. Halutessasi voit myös listata jaeosumat. Vapaakenttiin voi syöttää useita arvoja erottelemalla ne pilkuilla.'''<br />
<br />
Käytetyt avainsanat:<br />
{{piilotettu|<br />
3D-tulostus Aikataulut Ajoneuvokanta Alueellisuus <br />
alustus Ammattiryhmät Arvo Asutus <br />
Aurinko Automatisaatio Avoimuus Big Data <br />
Biopolttoaine Dataliikenne Digitalisoituminen Eettisyys <br />
eIDAS Elintaso Energia Epäselvä luokka <br />
Eriarvoisuus Erityisryhmät Esineiden internet Globaalius <br />
Globaaluis Henkilökortti Henkilötiedot Huutokauppa <br />
Hybridi Hybridi-TV Hyvinvointi Hyvinvointiyhteiskunta <br />
Häiriöt Ilmasto Infrastruktuuri Innovatiivisus <br />
Innovatiivisuus Internet Investoinnit Joukkoliikenne <br />
Joustavuus Julkinen valta Kaivosteollisuus Kansainvälisyys <br />
Kasvihuonekaasut Kaupallisuus Kaupungit Kehitys <br />
Kestävyys Kevyen liikenteen väylät Kevytliikenne Kiinteistöt <br />
Kilpailu Kilpailukyky Konesalit Konkreettisuus <br />
Kotimaisuus Koulutus Kunnat Kustannustehokkuus <br />
Kuuluvuus Kävely Laajakaista Lainsäädäntö <br />
Laiton tarjonta Langattomuus Lappi Lentoliikenne <br />
Liikenne Liikenneverkostot Liikkumistili Linja-autot <br />
Logistiikka Luonnonsuojelu Lämmitys Maakaasu <br />
Maatalous Mainonta Markkinat Massavalvonta <br />
Meriliikenne Metadata Mobiiliverkko Mopot <br />
Nopeus Ohjaus Ohjelmistot Ohjelmistotoimittaja <br />
Oikeusturva Omavaraisuus Operaattori Osaaminen <br />
Ostovoima Palaute Palvelut Palvelutaso <br />
Peruskunto Pilvipalvelut Polttoaine Posti <br />
Puelueettomuus Pysäköinti Pyöräily Päivitys <br />
Pääkaupunkiseutu Päästöt Päätöksenteko Päätös <br />
Raha Rahoitus Rahtliikenne Rajapinnat <br />
Rakennemuutos Rakentaminen Raskas liikenne Rautatiet <br />
Riippuvuus Rikokset Robotisaatio Ruuhkamaksu <br />
Ruuhkautuminen Saatavuus Sateliittipaikannus Sovellukset <br />
Strategia Suunnittelu Sähkö Sähköauto <br />
Sääntely Säästöt Talous Talouskasvu <br />
Tarpeet Tasa-arvo Tasapuolisuus Tasavertaisuus <br />
Tavaraliikenne Tehokkuus Tekijänoikeus Tekniikkaneutraalius <br />
Tekninen tuki Teknologia Teknologianeutraalius Teollisuus <br />
Terveydenhuolto Terveys testi Tiedon avoimuus <br />
Tiedon hallinnointi Tiedon hallinta Tiedon hyödyntäminen Tieliikenne <br />
Tietoliikenne Tietoturva Toimilupa Toiminta <br />
Toimintavarmuus Toimivuus Tuki Turvallisuus <br />
Turvaverkko Tutkimus Tuuli TV <br />
Työllisyys Työn tekemiseen liittyvä Ulkomaat Uudistus <br />
Vaihtoehtoiset polttoaineet Vaikuttaminen Vaikutus Vakuutus <br />
Valinnanvapaus Valtio Varmenne Varmuus <br />
Vastuu Verkostoituminen Verotus Vesiliikenne <br />
Vesiliikenne, Tasavertaisuus Viestintäverkot Viranomaiset Yhteensopivuus <br />
Yhteiskunta Yhteiskuntamurros Yhteistyö Yhteysnopeus <br />
Yksityisautoilu Yksityisyydensuoja YLE Yleispalvelu <br />
Yleisradio Ympäristö Yritykset Öljy <br />
}}<br />
<br />
<rcode label="Näytä tilastoja/jakeita" name="jae_stats" embed=1 graphics=1 variables="<br />
name:sivu|description:Minkä sivun jakeita haluat tarkastella?|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:avainsanat|description:Hae jakeita joilla on ainakin yksi seuraavista avainsanoista|type:text|<br />
name:avainsanat_all|description:Hae jakeita joilla on kaikki seuraavat avainsanat|type:text|<br />
name:jaelista|description:Haluatko nähdä kaikki löydetyt jakeet?|type:selection|options:FALSE;En;TRUE;Kyllä|default:FALSE|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
library(ggplot2)<br />
<br />
filter <- list()<br />
if (nchar(gsub(" ", "", avainsanat)) > 0) {<br />
avainsanat <- strsplit(avainsanat, ",")[[1]]<br />
avainsanat <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat) <br />
} else {<br />
avainsanat <- NULL<br />
}<br />
if (nchar(gsub(" ", "", avainsanat_all)) > 0) {<br />
avainsanat_all <- strsplit(avainsanat_all, ",")[[1]]<br />
avainsanat_all <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat_all)<br />
#filter$Avainsana <- avainsanat_all<br />
} else {<br />
avainsanat_all <- NULL<br />
}<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
if (length(filter) == 0) filter <- NULL<br />
<br />
tags <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
jaeid <- NULL<br />
<br />
if (!is.null(avainsanat)|!is.null(avainsanat_all)) {<br />
tags <- tags[tags$Result %in% c(avainsanat, avainsanat_all), ]<br />
jaeid <- unique(as.character(tags$JaeID))<br />
}<br />
<br />
if(!is.null(avainsanat_all)) {<br />
temp <- list()<br />
for (i in 1:nrow(jaeid)) {<br />
temp[[i]] <- avainsanat_all %in% tags$Result[tags$JaeID == jaeid[i]]<br />
}<br />
temp <- lapply(temp, all)<br />
jaeid <- jaeid[temp]<br />
tags <- tags[tags$JaeID %in% jaeid,]<br />
}<br />
<br />
if (nrow(tags) == 0) {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt.\n")<br />
}<br />
<br />
if (is.null(filter)) {<br />
filter2 <- list()<br />
} else {<br />
filter2 <- filter<br />
}<br />
<br />
filter2$JaeID <- jaeid<br />
<br />
if (length(filter2) == 0) filter2 <- NULL<br />
<br />
if (jaelista) {<br />
jakeet <- jaehakukone(<br />
ident, <br />
sivu = filter2$Sivu, # *list$non-existent returns NULL<br />
versio = filter2$Versio, <br />
jae = filter2$JaeID<br />
)<br />
if (nrow(jakeet) == 0) {<br />
cat("Avainsanoissa listattuja jakeita ei löytynyt.\n")<br />
} else {<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Result"] <- "Sisältö"<br />
tagged <- NULL<br />
if (nrow(tags) > 0) {<br />
#tagged <- join(<br />
# jakeet[c("Versio", "Sivu", "Aihe", "JaeID")], <br />
# tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")]<br />
#)<br />
#colnames(tagged)[colnames(tagged) == "Result"] <- "Avainsana"<br />
tagged <- tapply(tags$Result, tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID")], paste, collapse = ", ")<br />
tagged <- as.data.frame(as.table(tagged))<br />
colnames(tagged)[colnames(tagged) == "Freq"] <- "Avainsanat"<br />
tagged <- join(<br />
jakeet[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Sisältö")], <br />
tagged[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Avainsanat")],<br />
type = "inner",<br />
match = "first"<br />
)<br />
oprint(<br />
tagged[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Sisältö", "Avainsanat")],<br />
caption = "Jakeet", <br />
caption.placement = "top",<br />
include.rownames = FALSE,<br />
digits = rep(0, 6)<br />
)<br />
}<br />
}<br />
}<br />
<br />
if (nrow(tags) > 0) {<br />
tags_out <- ddply(tags, "Result", nrow)<br />
colnames(tags_out) <- c("Avainsana", "Lukumäärä")<br />
tags_out <- tags_out[order(tags_out$Lukumäärä, decreasing = TRUE),]<br />
oprint(<br />
tags_out,<br />
caption = "Avainsanojen lukumäärät", <br />
caption.placement = "top",<br />
include.rownames = FALSE,<br />
digits = c(0, 0, 0)<br />
)<br />
ggplot(tags_out, aes(x = Avainsana, y = Lukumäärä, fill = Avainsana)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Avainsanojen frekvenssit")<br />
}<br />
<br />
# Add previous and next versions to check for inclusion from previous and into next<br />
original_version <- version<br />
if (!(1 %in% version)) {<br />
prev <- TRUE<br />
version <- c(min(version, na.rm = TRUE) - 1, version)<br />
}<br />
version <- c(version, max(version, na.rm = TRUE) + 1)<br />
<br />
filter3 <- list()<br />
filter3$Sivu1 <- sivu<br />
filter3$Versio <- version<br />
filter3$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter3, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter3$JaeID1 <- NULL<br />
filter3$Sivu1 <- NULL<br />
filter3$JaeID2 <- jaeid<br />
filter3$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter3, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
rel <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (!any(original_version %in% rel$Versio)) stop("Annetuilla versiolla ei löytynyt relaatioita.")<br />
<br />
if (nrow(rel) == 0) {<br />
cat("Jakeelle ei löytynyt kysyttyjä relaatioita tietokannassa.\n")<br />
} else {<br />
related <- rel[<br />
rel$Result %in% c(<br />
"on neutraali suhteessa", <br />
"on uusi linjaus tai painotus", <br />
"tukee tai on linjassa", <br />
"vastustaa tai on ristiriidassa"<br />
), ]<br />
related$Result <- as.character(related$Result)<br />
affected <- rel[<br />
rel$Result %in% c(<br />
"ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin",<br />
"ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun", <br />
"ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu",<br />
"ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty"<br />
), ]<br />
affected$Result <- as.character(affected$Result)<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin"] <- "Ei aihetta muutoksiin"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun"] <- "Sisältyy valmiiksi"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu"] <- "Huomioitu painotuksella"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty"] <- "Huomioitu lisäyksellä"<br />
<br />
related_out <- ddply(related, "Result", nrow)<br />
colnames(related_out) <- c("Relaatio", "Lukumäärä")<br />
<br />
affected_out <- ddply(affected, "Result", nrow)<br />
colnames(affected_out) <- c("Sisällytys", "Lukumäärä")<br />
}<br />
<br />
if (nrow(related_out > 0)) {<br />
ggplot(related_out, aes(x = Relaatio, y = Lukumäärä, fill = Relaatio)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Relaatioiden frekvenssit")# + facet_wrap(~Sivu)<br />
}<br />
<br />
if (nrow(affected_out > 0)) {<br />
ggplot(affected_out, aes(x = Sisällytys, y = Lukumäärä, fill = Sisällytys)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Sisällytyksen frekvenssit")# + facet_wrap(~Sivu)<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
==Työkalut==<br />
Aineiston työstämiseen tarkoittuja koodeja.<br />
=== Jakeet ===<br />
==== Jaehakukone ====<br />
'''Hakee jakeita annetuilla kriteereillä. Näyttää myös tekniset sarakkeet. Vapaakenttiin voi laittaa useita arvoja erottelemalla ne pilkuilla.'''<br />
<rcode label="Näytä jakeet" name="jakeet" embed=0 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta jakeita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:tuotos|description:Missä muodossa tulostetaan?|type:selection|options:'Numeroitu teksti';Numeroitu teksti;'Taulukko';Taulukko|default:'Numeroitu teksti'|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
out <- jaehakukone(ident, sivu = sivu, versio = version, jae = jaeid)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
if(tuotos == "Taulukko") {<br />
oprint(out, include.rownames = FALSE)<br />
} else {<br />
pver <- "Tyhjä tieto"<br />
psiv <- "Tyhjä tieto"<br />
paih <- "Tyhjä tieto"<br />
<br />
outs <- ""<br />
for(i in 1:nrow(out)) {<br />
ver <- as.character(out$Versio[i])<br />
siv <- as.character(out$Sivu[i])<br />
aih <- as.character(out$Aihe[i])<br />
<br />
if(!is.na(pver != ver)) if(pver != ver) outs <- c(outs, paste("Versio:", ver))<br />
if(!is.na(psiv != siv)) if(psiv != siv) outs <- c(outs, paste("Sivu:", siv))<br />
if(!is.na(paih != aih)) if(paih != aih) outs <- c(outs, paste("Aihe:", aih))<br />
<br />
outs <- c(outs, paste(as.character(out$JaeID[i]), as.character(out$Result[i])))<br />
<br />
pver <- ver<br />
psiv <- siv<br />
paih <- aih<br />
}<br />
outs <- data.frame(Jakeet = outs, T = "")<br />
oprint(outs, include.rownames = FALSE, show_all = TRUE)<br />
}<br />
} else {<br />
cat("Jakeita ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
==== Jakeenlisäyskone ====<br />
'''Lisää tietokantaan vapaasti määriteltävän jakeen. Lisätyt jakeet näkyvät tämän sivun hakukoneissa. Niiden JaeID:llä on "L"-etuliite.'''<br />
<rcode label="Lisää jae" name="jakeenlisays" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolle jae lisätään|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:sisalto|description:Jakeen sisältö|type:textbox|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
out <- data.frame( <br />
Versio = version,<br />
Sivu = sivu, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
JaeID = NA,<br />
Result = sisalto<br />
)<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Jakeenlisaykset", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
out,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "JaeID",<br />
pagename = pagename,<br />
prefix = "L",<br />
filter = filter<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
==== Jakeenpoistokone ====<br />
'''Merkitsee jakeen epäkelvoksi, jolloin se jätetään näyttämättä kaikissa tämän sivun hakukoneissa.'''<br />
<rcode label="Poista jae" name="jakeenpoisto" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Poistettavan jakeen sivu|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Poistettavan jakeen ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Tekninen jae';Tekninen jae;<br />
'Jae ei liity sivun aiheeseen';Jae ei liity sivun aiheeseen;<br />
'Jae on häiriköintiä';Jae on häiriköintiä (käytä säästellen)|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
jaeid <- strsplit(jaeid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid <- gsub(" ", "", jaeid)<br />
<br />
if (sum(nchar(jaeid)) == 0) stop("Anna jakeen ID")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
out <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Sivu = sivu, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = as.character(jaeid)<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
out, <br />
who = wiki_username, <br />
name = pagename,<br />
subset = "Jakeenpoistot",<br />
act_type = "append", <br />
language = "fin"<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
=== Avainsanat ===<br />
==== Avainsanahakukone ====<br />
'''Hakee jaekohtaisia avainsanoja. Näyttää datan sellaisena kuin se on tietokannassa.'''<br />
<rcode label="Näytä avainsanat" name="avainsanat_display" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jonka avainsanoja haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID <- jaeid<br />
<br />
out <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
oprint(out, include.rownames = FALSE)<br />
} else {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
<br />
</rcode><br />
==== Avainsanoitus ====<br />
'''Lisää annetut avainsanat tietokantaan. Avainanoja voidaan lisätä ruksaamalla annetusta listasta (vain yleisimmät) ja syöttämällä vapaakenttään pilkulla eroteltuna.'''<br />
<rcode label="Lisää avainsana" name="avainsananlisays" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Minkä sivun jakeelle haluat lisätä avainsanoja?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:version|description:Mikä on jakeen versio?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:jae|description:Mikä on jakeen ID?|type:text|<br />
name:yl_avainsanat|description:Valitse alla olevasta listasta yleisiä avainsanoja.|type:checkbox|options:<br />
'Päätös';A Päätös (jae sisältää päätös- tai toimintaehdotuksen);<br />
'Vaikutus';B Vaikutus (jae kuvaa ilmiötä tai vaikutusta);<br />
'Arvo';C Arvo (jakeessa on arvoarvostelma tai kuvaa asian merkitystä);<br />
'Työn tekemiseen liittyvä';D Katsaustyön tekemiseen liittyvä;<br />
'Epäselvä luokka';E Ei mikään edellisistä (valitse ainakin yksi A-E)|<br />
name:avainsanat|description:Laita halutessasi yllä listaamattomattomia avainsanoja tähän pilkulla eroteltuna.|type:text|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
avainsanat <- strsplit(avainsanat, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
avainsanat <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat)<br />
avainsanat <- avainsanat[nchar(avainsanat) > 0]<br />
avainsanat <- c(yl_avainsanat, avainsanat)<br />
if (length(avainsanat) == 0) stop("Yhtään avainsanaa ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
AvainsanaID = NA, <br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Sivu = sivu,<br />
JaeID = as.character(jae), <br />
Result = avainsanat<br />
)<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Avainsanat", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "AvainsanaID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Avainsanojen lisääminen onnistui.\n")<br />
</rcode><br />
<br />
==== Avainsanan poisto ====<br />
'''Merkitsee avainsanan epäkelvoksi, jolloin tämän sivun hakukoneet eivät näytä sitä.'''<br />
<rcode name="avainsananpoisto" embed=1 label="Poista avainsana" showcode=0 variables="<br />
name:avid|description:Poistettavan avainsanan ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Mikä versio on kyseessä?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Avainsana ei päde uudessa versiossa';Avainsana ei päde uudessa versiossa;<br />
'Virheellinen avainsana';Virheellinen avainsana|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
avid <- strsplit(avid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
avid <- gsub(" ", "", avid)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = avid<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
dat, <br />
ident = ident, <br />
name = pagename, <br />
subset = "Avainsananpoistot", <br />
act_type = "append", <br />
language = "fin",<br />
who = wiki_username<br />
)<br />
<br />
cat("Avainsana poistettiin onnistuneesti.\n")<br />
</rcode><br />
<br />
===Relaatiot===<br />
==== Relaatiohakukone ====<br />
'''Hakee relaatioita joissa mahdollisesti annetut jakeet esiintyvät. Näyttää datan sellaisena kuin se on tietokannassa.'''<br />
<rcode label="Näytä relaatiot" name="relaatiot_display" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jonka relaatioita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu1 <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter$JaeID1 <- NULL<br />
filter$Sivu1 <- NULL<br />
filter$JaeID2 <- jaeid<br />
filter$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
out <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
oprint(<br />
out, <br />
include.rownames = FALSE,<br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top"<br />
)<br />
} else {<br />
cat("Relaatioita ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
<br />
</rcode><br />
==== Relaation lisääminen ====<br />
'''Lisää uuden relaation tietokantaan. Samantyyppisiä relaatioita voi kerralla lisätä useita, kun erottelee JaeID:t pilkuilla: relaatiot voi tehdä kaikki yhteen, yksi kaikkiin tai yksi yhteen. '''<br />
<rcode label="Lisää relaatio" name="relaatio" embed=1 variables="<br />
name:sivu1|description:Mikä on lähtöjakeen sivu?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid2|description:Mikä on kohdejakeen ID?|type:text|<br />
name:relaatio|description:'''Kuinka lähtöjae liittyy kohdejakeeseen?'''|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse -;<br />
'tukee tai on linjassa';tukee tai on linjassa;<br />
'vastustaa tai on ristiriidassa';vastustaa tai on ristiriidassa;<br />
'on neutraali suhteessa';on neutraali suhteessa;<br />
'on uusi linjaus tai painotus';on uusi linjaus tai painotus;<br />
'kuuluu ryhmään/kokoelmaan';kuuluu ryhmään/kokoelmaan|<br />
name:lisarelaatio|description:VAPAAEHTOINEN Voit antaa oman jakeiden välisen relaation vapaakenttään.|type:text|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
relaatio <- ifelse(lisarelaatio == '', relaatio, lisarelaatio)<br />
if (nchar(gsub(" ", "", relaatio)) == 0) stop("Relaatiota ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
jaeid1 <- strsplit(jaeid1, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid1 <- gsub(" ", "", jaeid1)<br />
jaeid2 <- strsplit(jaeid2, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid2 <- gsub(" ", "", jaeid2)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
if(sivu2 == "Sama") sivu2 <- sivu1<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Relaatiot", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
RelaatioID = NA,<br />
Versio = version, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username, <br />
Sivu1 = sivu1,<br />
JaeID1 = jaeid1,<br />
Sivu2 = sivu2,<br />
JaeID2 = jaeid2,<br />
Result = relaatio<br />
)<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "RelaatioID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Relaation lisääminen onnistui.\n")<br />
<br />
</rcode><br />
==== Sisällytyksen lisääminen ====<br />
'''Lisää uuden sisällytyksen tietokantaan. Sisällytys tapahtuu aina seuraavaan versioon. Samantyyppisiä sisällytyksiä voi kerralla lisätä useita, kun erottelee JaeID:t pilkuilla: sisällytykset voi tehdä kaikki yhteen, yksi kaikkiin tai yksi yhteen. '''<br />
<rcode label="Lisää sisällytys" name="sisallytys" embed=1 variables="<br />
name:sivu1|description:Mikä on lähtöjakeen sivu?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid2|description:Mikä on kohdejakeen ID (uudemmassa versiossa)?|type:text|<br />
name:sisallytys|description:'''Sisällytettiinkö ehdotus uudempaan versioon?'''|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse -;<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu';ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu;<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty';ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun';ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin';ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
if (nchar(gsub(" ", "", sisallytys)) == 0) stop("Sisällytyksen tyyppiä ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
jaeid1 <- strsplit(jaeid1, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid1 <- gsub(" ", "", jaeid1)<br />
jaeid2 <- strsplit(jaeid2, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid2 <- gsub(" ", "", jaeid2)<br />
<br />
if (tolower(version) == "edellinen") {<br />
version <- get_current_version(ident) - 1<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
if(sivu2 == "Sama") sivu2 <- sivu1<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Relaatiot", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
RelaatioID = NA,<br />
Versio = version, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username, <br />
Sivu1 = sivu1,<br />
JaeID1 = jaeid1,<br />
Sivu2 = sivu2,<br />
JaeID2 = jaeid2,<br />
Result = sisallytys<br />
)<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "RelaatioID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Sisällytyksen lisääminen onnistui.\n")<br />
<br />
</rcode><br />
==== Relaation poisto ====<br />
'''Merkitsee relaation/sisällytyksen epäkelvoksi, jolloin tämän sivun hakukoneet eivät näytä sitä.'''<br />
<rcode name="relaationpoisto" embed=1 label="Poista relaatio" showcode=0 variables="<br />
name:relid|description:Poistettavan relaation ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Mikä versio on kyseessä?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Relaatio ei päde uudessa versiossa';Relaatio ei päde uudessa versiossa;<br />
'Virheellinen relaatio';Virheellinen relaatio|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
relid <- strsplit(relid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
relid <- gsub(" ", "", relid)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = relid<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
dat, <br />
ident = ident, <br />
name = pagename, <br />
subset = "Relaationpoistot", <br />
act_type = "append", <br />
language = "fin",<br />
who = wiki_username<br />
)<br />
<br />
cat("Relaatio poistettiin onnistuneesti.\n")<br />
</rcode></div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Strategiadatan_analyysi&diff=27868Strategiadatan analyysi2014-12-15T10:13:55Z<p>Vaula: /* YSO-pohjainen asiasanoitus */</p>
<hr />
<div>{{arviointi}}<br />
<br />
== Linkkejä aineistoon == <br />
<br />
*[[21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti]]<br />
*[[Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti]]<br />
*[[Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia]]<br />
*[[Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020]]<br />
*[[Kansallinen paikkatietostrategia]]<br />
*[[Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015]]<br />
*[[Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille]]<br />
*[[KIDE-hanke]]<br />
*[[Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia]]<br />
*[[Rakennepoliittinen ohjelma]]<br />
*[[Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014]]<br />
*[[Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta]]<br />
*[[Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)]]<br />
*[[Valtion_konesalistrategia_2014]]<br />
<br />
<br />
<br />
== Asiasanoitus ja relaatiot ==<br />
<br />
<br />
=== YSO-pohjainen asiasanoitus ===<br />
<br />
Yleiseen suomalaiseen ontologiaan pohjautuva asiasanoitus. Täydellinen listaus kategorian Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka. asiasanoista löytyy laajennettavassa muodossa alta julkisen hallinnon ontologian [http://finto.fi/juho/fi/page/p480 JUHO]:n alta:<br />
<br />
<br />
'''Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka.'''<br />
{{piilotettu|<br />
aikakauslehdet<br />
arkistoala<br />
arkistointi<br />
arkistokelpoisuus<br />
arkistonmuodostussuunnitelma<br />
arkistot<br />
arkistotoimi<br />
artikkelit<br />
arvostelu<br />
asiakirjahallinto<br />
asiakirjajulkisuus<br />
asiakirjaoppaat<br />
asiakirjat<br />
asiankäsittely<br />
asiankäsittelyjärjestelmät<br />
asiantuntijajärjestelmät<br />
asiasanastot<br />
asiointi<br />
atk<br />
atk-järjestelmät<br />
atk-laitteet<br />
atk-ohjelmat<br />
atk-rikokset<br />
audiovisuaalinen aineisto<br />
audiovisuaalinen ala<br />
audiovisuaalinen laitteisto<br />
audiovisuaalinen oppimateriaali<br />
audiovisuaalinen politiikka<br />
audiovisuaalinen viestintä<br />
audiovisuaaliset opetusvälineet<br />
audiovisuaaliset palvelut<br />
automaatio<br />
automaattiset koneet<br />
avoin lähdekoodi<br />
CD-ROM-levyt<br />
digitaalinen tallennus<br />
digitaaliradio<br />
digitaaliset tallenteet<br />
digitaalitekniikka<br />
digitaalitelevisio<br />
dokumentinhallinta<br />
dokumentointi<br />
ekstranet<br />
elektroniikka-ala<br />
elektroniset kirjastot<br />
elokuvakasvatus<br />
esiintymistaito<br />
esitteet<br />
etäkäyttö<br />
Excel<br />
FOCUS<br />
Galileo<br />
grafiikka<br />
GSM<br />
hakemistot<br />
hakkerointi<br />
hakuteokset<br />
HTML<br />
hydrologia<br />
hypermedia<br />
hyperteksti<br />
hätätiedotteet<br />
ilmaisukasvatus<br />
ilmaisuvapaus<br />
ilmoitukset<br />
informaatio<br />
informaatiolukutaito<br />
informaatiopolitiikka<br />
Internet<br />
intranet<br />
ISDN<br />
joukkoviestimet<br />
joukkoviestintä<br />
journalismi<br />
juhlajulkaisut<br />
julkaiseminen<br />
julkaisut<br />
julkaisutoiminta<br />
jäljennökset<br />
kaapelilähetystoiminta<br />
kaapelitelevisio<br />
kansallisarkistot<br />
kansalliskirjastot<br />
katselutottumukset<br />
kaukopuhelut<br />
kausijulkaisut<br />
keskuskirjastot<br />
kielikasetit<br />
kirjaaminen<br />
kirjallinen viestintä<br />
kirjastoaineistot<br />
kirjastoala<br />
kirjastoautot<br />
kirjastoluettelot<br />
kirjastonhoito<br />
kirjastonkäyttö<br />
kirjastopalvelut<br />
kirjastopolitiikka<br />
kirjastorakennukset<br />
kirjastot<br />
kirjastotoimi<br />
kirjastotyö<br />
kirjat<br />
kirjeet<br />
komiteanmietinnöt<br />
kopiointi<br />
kotiseutuarkistot<br />
kotisivu<br />
koulukirjastot<br />
kriisiviestintä<br />
kryptografia<br />
kulttuurilehdet<br />
kustannustoiminta<br />
kustantajat<br />
kuuntelutottumukset<br />
kuva-arkistot<br />
kuvankäsittely<br />
kuvateokset<br />
käyttäjäkoulutus<br />
käyttöjärjestelmät<br />
käyttöliittymät<br />
laajakaistaverkot<br />
lastenkirjastot<br />
lehdistö<br />
lehdistötuki<br />
liikennetiedotus<br />
lomakkeet<br />
luettelointisäännöt<br />
luokitusjärjestelmät<br />
lähiverkot<br />
maakunta-arkistot<br />
maakuntakirjastot<br />
matkapuhelimet<br />
matkaviestimet<br />
matkaviestintä<br />
matkaviestinverkot<br />
matrikkelit<br />
media-ala<br />
mediakasvatus<br />
mediakulttuuri<br />
medialukutaito<br />
mediataide<br />
metadata<br />
mielikuvat<br />
mietinnöt<br />
mikrotietokoneet<br />
mobiililaitteet<br />
mobiilipalvelut<br />
multimedia<br />
musiikkikirjastot<br />
nauhoitus<br />
nettivalvonta<br />
näkyvyysalueet<br />
näyttelytilat<br />
ohjelmatuotanto<br />
ohjelmavälitys<br />
ohjelmointi<br />
oikeusinformatiikka<br />
organisaatioiden välinen tiedonsiirto<br />
organisaatioviestintä<br />
paikallislehdet<br />
paikallispuhelut<br />
paikallisradio<br />
paikallistelevisio<br />
painomenetelmät<br />
painotuotteet<br />
painovapaus<br />
palvelimet<br />
pelastussukellus<br />
portaalit<br />
posti<br />
postimaksut<br />
postimerkit<br />
postinjakelu<br />
postipalvelut<br />
postitoimipaikat<br />
propaganda<br />
puhelimet<br />
puhelinliikenne<br />
puhelinluettelot<br />
puhelinpalvelut<br />
puhelinsalaisuus<br />
puhelinverkot<br />
puheviestintä<br />
päätteet<br />
radio<br />
radio-ohjelmat<br />
radioasemat<br />
radiot<br />
radiotaajuudet<br />
raportit<br />
raportointi<br />
raportointijärjestelmät<br />
rekisterit<br />
salakielet<br />
salakuuntelu<br />
salaustekniikat<br />
sanomalehdet<br />
sarjakuvat<br />
satelliitit<br />
satelliittitelevisio<br />
selaimet<br />
SGML<br />
sisäinen tiedotus<br />
sisältötuotanto<br />
sosiaalinen media<br />
suhdetoiminta<br />
sähköinen allekirjoitus<br />
sähköinen arkistointi<br />
sähköinen asiointi<br />
sähköinen joukkoviestintä<br />
sähköinen tunnistaminen<br />
sähköinen viestintä<br />
sähköiset asiakirjat<br />
sähköiset henkilökortit<br />
sähköiset julkaisut<br />
sähköiset lomakkeet<br />
sähköiset maksujärjestelmät<br />
sähköiset palvelut<br />
sähköiset sopimukset<br />
sähköposti<br />
taajuusalueet<br />
tallenteet<br />
taulukkolaskenta<br />
tekstinkäsittely<br />
telehallinto<br />
telelaitokset<br />
telemaksut<br />
telemarkkinat<br />
telematiikka<br />
telepalvelut<br />
telepolitiikka<br />
telepäätelaitteet<br />
teletoiminta<br />
televisio<br />
televisio-ohjelmat<br />
televisiolupamaksut<br />
televisiot<br />
teräväpiirtotelevisio<br />
tiedonannot<br />
tiedonhaku<br />
tiedonhakujärjestelmät<br />
tiedonhallinta<br />
tiedonhankinta<br />
tiedonkulku<br />
tiedonlähteet<br />
tiedonsiirto<br />
tiedontallennus<br />
tiedonvaihto<br />
tiedonvälitys<br />
tiedotteet<br />
tiedotus<br />
tieteellinen julkaisutoiminta<br />
tieteellinen kirjoittaminen<br />
tieteelliset kirjastot<br />
tieto<br />
tieto- ja viestintätekniikka<br />
tietoarkistot<br />
tietohallinto<br />
tietohuolto<br />
tietojenkäsittely<br />
tietojärjestelmät<br />
tietokannat<br />
tietokoneavusteinen opetus<br />
tietokoneavusteiset järjestelmät<br />
tietokoneen ajokorttitutkinto<br />
tietokoneet<br />
tietokonevirukset<br />
tietoliikenne<br />
tietoliikennejärjestelmät<br />
tietoliikennetekniikka<br />
tietoliikenneverkot<br />
tietopalvelu<br />
tietostrategia<br />
tietosuoja<br />
tietotekniikka<br />
tietoteollisuus<br />
tietoturva<br />
tietotyö<br />
tietovarannot<br />
tietoverkot<br />
tietoyhteiskunta<br />
tietämyksenhallinta<br />
toimikortit<br />
toimistotekniikka<br />
UMTS<br />
UNIX<br />
uusmedia (media-ala)<br />
uutiset<br />
uutistoimistot<br />
valokuvat<br />
vapaakappaleet<br />
varmenteet<br />
verkko-opetus<br />
verkko-opiskelu<br />
verkko-oppimateriaali<br />
verkkojulkaiseminen<br />
verkkojulkaisut<br />
verkkokauppa<br />
verkkolehdet<br />
verkkopalvelut<br />
verkkotunnukset<br />
verkkoviestintä<br />
verkostoyhteistyö<br />
video<br />
videotaide<br />
viestintä<br />
viestintäala<br />
viestintäkampanjat<br />
viestintäkasvatus<br />
viestintäkulttuuri<br />
viestintäpalvelut<br />
viestintäpolitiikka<br />
viestintätekniikka<br />
viestintäteollisuus<br />
viestintäverkot<br />
viestintävälineet<br />
viihdeteollisuus<br />
viitetietokannat<br />
virallisjulkaisut<br />
virtuaalikirjastot<br />
virtuaalitodellisuus<br />
virustentorjuntaohjelmat<br />
visuaalinen viestintä<br />
wikit<br />
Windows<br />
Word for Windows<br />
WordPerfect<br />
www-sivut<br />
yhdistetty avoin tieto<br />
yksityisarkistot<br />
YLE<br />
yleinen mielipide<br />
yleiset kirjastot<br />
yleisradiotoiminta<br />
yleisö<br />
yliopistokirjastot<br />
älypuhelimet<br />
äänikirjat<br />
äänitteet<br />
}}<br />
<br />
<br />
'''Aluehallinto. Aluepolitiikka.''' <br />
{{piilotettu | infrastruktuurit, kaupungit, osaamiskeskukset }}<br />
<br />
'''Elinkeinot. Teollisuus. Kilpailu'''<br />
{{piilotettu | elinkaarianalyysi, elinkeinopolitiikka, elinkeinorakenne, julkiset hankinnat, kaapeliteollisuus, kannattavuus, kansainväliset yritykset, kehittämishankkeet, kilpailuetu, kilpailukyky, kilpailuttaminen, kulutushyödykkeet, liiketoiminta, rakennemuutos, robotit, siemenrahoitus, taksit, teknologiayritykset, tukimuodot, tuotekehitys, verkkoliiketoiminta, viestintäteollisuus, yksityinen sektori}}<br />
<br />
'''Hallinto. Johtaminen. Henkilöstö.'''<br />
{{piilotettu | allekirjoittaminen, henkilöstöhallinto, hallinnonalan kehittäminen, hallinnonalan ohjaus, hallintopalvelut, johtamisjärjestelmät, julkinen hallinto, taloushallinto, muutosjohtaminen, ohjaus (neuvominen), ohjausjärjestelmät, tulosjohtaminen, prosessijohtaminen,}}<br />
<br />
=== Lisää tähän omia ehdotuksia asiasanoiksi ===<br />
<br />
päätavoite, tavoite, toimenpide<br />
<br />
<br />
=== Lisää tähän omia ehdotuksia relaatioiksi ===<br />
<br />
liittyy, edellyttää, sisältää, vaikuttaa<br />
<br />
= Tägikone =<br />
<br />
<br />
=== Käyttöohje ===<br />
<br />
Tägikoneen idea on pitää yllä jaetietokantaa ja määritellään jakeille avainsanoja ja relaatoita joiden tarkoitus on rikastaa sivustolla käydystä keskustelusta analyysikelpoista yleisemmän tason tietoa. <br /><br />
<br />
'''[[#Jakeet]] määritellään koodilla joka lukee wikisivuilta tekstiä kappaleittain (myös taulukot ja bullet pointit). Jakeisiin lisätään myös kommentointityökalulla tehdyt kommentit, joita ei vielä ole siirretty wikitekstiin, sekä tämän sivun [[#Jakeenlisäyskone|koodilla lisätyt jakeet]]. Kullakin jakeella on oma tunniste (JaeID) joka on sivukohtainen. Etsimällä [[#Jaehakukone|jaehakukoneesta]] oman kommenttisi ja kopioimalla JaeID:n muihin sivun hakukoneisiin voit tarkastella kommenttiisi liitettyjä tägitietoja.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Avainsanat]] ovat jaekohtaisia ja ne lisätään yleensä käsityönä. [[#Avainsanoitus|Avainsanoituksen]] tekee joko kommentoija itse tai moderaattori.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Relaatiot]] voidaan määritellä kahden jakeen välille (myös käsityötä). [[#Relaation lisääminen|Relaatiot lisää]] joko kommentoija itse tai moderaattori.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Versiot]] - wikisivuja päivitetään mahdollisesti jatkuvasti, minkä johdosta versiointi on tarpeellista. Hakukoneissa esiintyvä Versio-kentän arvo 'nykyinen' hakee koko hankkeen uusimman version. Koska jakeet ovat versiokohtaisia niin avainsanat ja relaatiot ovat myös versiokohtaisia. Avainsanojen ja relaatioiden automaattista periytymistä on kehitetty, mutta [[#Sulautus (automaattinen sisällytys)|koodi]] on vielä kesken .'''<br />
<br />
<br />
=== Versiot ===<br />
<br />
<t2b name="Versiot" index="Versio,Sivu,Ident" unit="OldID"><br />
1|21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti|Op_fi4748|<br />
1|Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti|Op_fi4751|<br />
1|Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia|Op_fi4746|<br />
1|Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020|Op_fi4734|<br />
1|Kansallinen paikkatietostrategia|Op_fi4744|<br />
1|Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015|Op_fi4736|<br />
1|Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille|Op_fi4740|<br />
1|KIDE-hanke|Op_fi4750|<br />
1|Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia|Op_fi4742|<br />
1|Rakennepoliittinen ohjelma|Op_fi4749|<br />
1|Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014|Op_fi4743|<br />
1|Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020|Op_fi4739|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä|Op_fi4737|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta|Op_fi4738|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta|Op_fi4741|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta|Op_fi4745|<br />
1|Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)|Op_fi4747|<br />
1|Valtion_konesalistrategia_2014|Op_fi4724|<br />
</t2b><br />
<br />
=== Jakeiden päivitys ===<br />
'''Päivitä Versiot-tauluun sivut ja ikilinkin IDt ja aja alla oleva koodi''' --[[Käyttäjä:Smxb|Smxb]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Smxb|keskustelu]]) 14. joulukuuta 2014 kello 21.33 (UTC)ÄLÄ PÄIVITÄ JAKEITA TOISTAISEKSI!<br />
<rcode label="Päivitä jakeet" variables="<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
versiot <- get_meta_data(ident)<br />
<br />
#version <- max(as.numeric(as.character(versiot$Versio)))<br />
<br />
#names <- as.character(versiot$Sivu[versiot$Versio == version])<br />
url <- gsub(" ", "_", versiot$Sivu)<br />
old_id <- versiot$Result<br />
old_id <- paste("&oldid=", old_id, sep = "")<br />
<br />
out <- data.frame()<br />
<br />
for (i in 1:length(url)) {<br />
temp <- parse_page(url[i], old_id[i], res = "sentence")<br />
temp$Sivu <- versiot$Sivu[i]<br />
temp$Versio <- versiot$Versio[i]<br />
out <- rbind(out, temp)<br />
}<br />
#out$Versio <- version<br />
<br />
out <- out[c("Versio", "Sivu", "Aihe", "JaeID", "Result")]<br />
<br />
opbase.upload(<br />
out, <br />
name = pagename, <br />
who = wiki_username, <br />
subset = "Jakeet"<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
==Yhdistelmähakukoneet==<br />
<br />
=== Jaekohtainen avainsanalistaus ===<br />
'''Hakee jakeita ja näyttää kaikki niihin liittyvät avainsanat'''<br />
<rcode label="Hae" name="avainsanat_disp" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta jakeita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
out <- jaehakukone(ident, sivu = sivu, versio = version, jae = jaeid)<br />
<br />
if (nrow(out) == 0) {<br />
stop("Jakeita ei löytynyt!")<br />
}<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID <- jaeid<br />
<br />
tags <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
if (nrow(tags) == 0) {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt!\n")<br />
} else {<br />
# Yhdistetään kunkin jakeen avainsanat yhdelle riville<br />
tags <- ddply(<br />
tags, <br />
c("Versio", "Sivu", "JaeID"), <br />
function(x) {a <- x[1,];a$Avainsanat <- paste(x$Result, collapse = ", ");return(a)}<br />
)<br />
<br />
out <- join(<br />
out[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")],<br />
tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Avainsanat")],<br />
by = c("Versio", "Sivu", "JaeID"),<br />
type = "inner",<br />
match = "first"<br />
)<br />
<br />
# Jos annettiin vain yksi versio ja/tai sivu niin niitä ei tarvitse printata<br />
filter_ind <- NULL<br />
if (length(version) != 1) filter_ind <- c(filter_ind, "Versio")<br />
if (length(sivu) != 1) filter_ind <- c(filter_ind, "Sivu")<br />
filter_ind <- c(filter_ind, "JaeID")<br />
<br />
oprint(<br />
out[c(filter_ind, "Result", "Avainsanat")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
=== Jae-relaatio-jae listaus ===<br />
'''Hakee jakeita ja niihin liittyviä toisia jakeita listaten myös relaation tyypin'''<br />
<rcode label="Hae" name="relaatiot_disp" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta relaatioita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:liitsis|description:Liittymistyyppi (tyhjä = kaikki)|type:checkbox|options:<br />
'tukee tai on linjassa';Tukee tai on linjassa;<br />
'vastustaa tai on ristiriidassa';Vastustaa tai on ristiriidassa;<br />
'on neutraali suhteessa';On neutraali suhteessa;<br />
'on uusi linjaus tai painotus';On uusi linjaus tai painotus;<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu';Ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu;<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty';Ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin';Ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun';Ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:details|description:Näytetäänkö tekniset yksityiskohdat?|type:selection|options:FALSE;Ei, vain jakeiden sisältö;TRUE;Kyllä, myös jakeiden numerot|default:FALSE|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
# Eri sisältymistyypit pitää määritellä niin että ne voidaan käsitellä erillään muista relaatioista<br />
sis_opt <- c(<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu',<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty',<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin', <br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun'<br />
)<br />
#liit_opt <- c(<br />
# 'tukee tai on linjassa',<br />
# 'vastustaa tai on ristiriidassa',<br />
# 'on neutraali suhteessa',<br />
# 'on uusi linjaus tai painotus'<br />
#)<br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
# Add previous and next versions to check for inclusion from previous and into next<br />
original_version <- version<br />
if (!(1 %in% version)) {<br />
prev <- TRUE<br />
version <- c(min(version, na.rm = TRUE) - 1, version)<br />
}<br />
version <- c(version, max(version, na.rm = TRUE) + 1)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu1 <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter$JaeID1 <- NULL<br />
filter$Sivu1 <- NULL<br />
filter$JaeID2 <- jaeid<br />
filter$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
rel <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (!any(original_version %in% rel$Versio)) stop("Annetuilla versiolla ei löytynyt relaatioita.")<br />
<br />
if (!is.null(liitsis)) rel <- rel[rel$Result %in% liitsis, ]<br />
<br />
if (nrow(rel) == 0) {<br />
cat("Jakeelle ei löytynyt kysyttyjä relaatioita tietokannassa.\n")<br />
} else {<br />
jakeet <- jaehakukone(<br />
ident, <br />
sivu = unique(c(<br />
as.character(rel$Sivu1), <br />
as.character(rel$Sivu2)<br />
)), <br />
versio = version, <br />
jae = unique(c(<br />
as.character(rel$JaeID1), <br />
as.character(rel$JaeID2)<br />
))<br />
)<br />
if (nrow(jakeet) == 0) stop("Relaatioissa listattuja jakeita ei löytynyt!")<br />
<br />
# Relaatiot<br />
if (nrow(rel[!(rel$Relaatio %in% sis_opt),]) > 0) {<br />
jakeet <- jakeet[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")]<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID"] <- "JaeID1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu"] <- "Sivu1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Result"] <- "Jae1"<br />
rel <- rel[c("RelaatioID", "Versio", "Sivu1", "JaeID1", "Result", "Sivu2", "JaeID2")]<br />
colnames(rel)[colnames(rel) == "Result"] <- "Relaatio"<br />
out <- join(<br />
rel[(!(rel$Relaatio %in% sis_opt)) & rel$Versio %in% original_version,], <br />
jakeet, <br />
match = "first" # versio - sivu - jaeid -> yksi yhteen<br />
)<br />
<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID1"] <- "JaeID2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu1"] <- "Sivu2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Jae1"] <- "Jae2"<br />
out <- join(out, jakeet, match = "first")<br />
<br />
if(details) {<br />
oprint(<br />
out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Relaatio", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
} else {<br />
<br />
temp <- out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Relaatio", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")]<br />
temp <- data.frame(<br />
Jae1 = paste(temp$Jae1, " (", temp$Sivu1, ")", sep = ""),<br />
Relaatio = temp$Relaatio,<br />
Jae2 = paste(temp$Jae2, " (", temp$Sivu2, ")", sep = "")<br />
)<br />
oprint(temp, <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
}<br />
} else {<br />
cat("Ei relaatioita!\n")<br />
}<br />
<br />
# Sisällytykset<br />
if (nrow(rel[(rel$Relaatio %in% sis_opt),]) > 0) {<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("JaeID","JaeID2")] <- "JaeID1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("Sivu", "Sivu2")] <- "Sivu1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("Result", "Jae2")] <- "Jae1"<br />
colnames(rel)[colnames(rel) == "Relaatio"] <- "Sisällytys"<br />
out <- join(<br />
rel[rel$Sisällytys %in% sis_opt & rel$Versio %in% version[-length(version)],], <br />
jakeet, <br />
match = "first" # versio - sivu - jaeid -> yksi yhteen<br />
)<br />
<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID1"] <- "JaeID2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu1"] <- "Sivu2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Jae1"] <- "Jae2"<br />
jakeet$Versio <- as.numeric(as.character(jakeet$Versio)) - 1<br />
out <- join(out, jakeet, match = "first")<br />
<br />
oprint(<br />
out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Sisällytys", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Sisällytys (uudempaan versioon)", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
} else {<br />
cat("Ei sisällytyksiä!\n")<br />
}<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
=== Avainsana- ja relaatiotietojen analyysi ===<br />
<br />
'''Hae jakeita annetuilla kriteereillä ja vertaile avainsanojen ja relaatioiden lukumääriä. Halutessasi voit myös listata jaeosumat. Vapaakenttiin voi syöttää useita arvoja erottelemalla ne pilkuilla.'''<br />
<br />
Käytetyt avainsanat:<br />
{{piilotettu|<br />
3D-tulostus Aikataulut Ajoneuvokanta Alueellisuus <br />
alustus Ammattiryhmät Arvo Asutus <br />
Aurinko Automatisaatio Avoimuus Big Data <br />
Biopolttoaine Dataliikenne Digitalisoituminen Eettisyys <br />
eIDAS Elintaso Energia Epäselvä luokka <br />
Eriarvoisuus Erityisryhmät Esineiden internet Globaalius <br />
Globaaluis Henkilökortti Henkilötiedot Huutokauppa <br />
Hybridi Hybridi-TV Hyvinvointi Hyvinvointiyhteiskunta <br />
Häiriöt Ilmasto Infrastruktuuri Innovatiivisus <br />
Innovatiivisuus Internet Investoinnit Joukkoliikenne <br />
Joustavuus Julkinen valta Kaivosteollisuus Kansainvälisyys <br />
Kasvihuonekaasut Kaupallisuus Kaupungit Kehitys <br />
Kestävyys Kevyen liikenteen väylät Kevytliikenne Kiinteistöt <br />
Kilpailu Kilpailukyky Konesalit Konkreettisuus <br />
Kotimaisuus Koulutus Kunnat Kustannustehokkuus <br />
Kuuluvuus Kävely Laajakaista Lainsäädäntö <br />
Laiton tarjonta Langattomuus Lappi Lentoliikenne <br />
Liikenne Liikenneverkostot Liikkumistili Linja-autot <br />
Logistiikka Luonnonsuojelu Lämmitys Maakaasu <br />
Maatalous Mainonta Markkinat Massavalvonta <br />
Meriliikenne Metadata Mobiiliverkko Mopot <br />
Nopeus Ohjaus Ohjelmistot Ohjelmistotoimittaja <br />
Oikeusturva Omavaraisuus Operaattori Osaaminen <br />
Ostovoima Palaute Palvelut Palvelutaso <br />
Peruskunto Pilvipalvelut Polttoaine Posti <br />
Puelueettomuus Pysäköinti Pyöräily Päivitys <br />
Pääkaupunkiseutu Päästöt Päätöksenteko Päätös <br />
Raha Rahoitus Rahtliikenne Rajapinnat <br />
Rakennemuutos Rakentaminen Raskas liikenne Rautatiet <br />
Riippuvuus Rikokset Robotisaatio Ruuhkamaksu <br />
Ruuhkautuminen Saatavuus Sateliittipaikannus Sovellukset <br />
Strategia Suunnittelu Sähkö Sähköauto <br />
Sääntely Säästöt Talous Talouskasvu <br />
Tarpeet Tasa-arvo Tasapuolisuus Tasavertaisuus <br />
Tavaraliikenne Tehokkuus Tekijänoikeus Tekniikkaneutraalius <br />
Tekninen tuki Teknologia Teknologianeutraalius Teollisuus <br />
Terveydenhuolto Terveys testi Tiedon avoimuus <br />
Tiedon hallinnointi Tiedon hallinta Tiedon hyödyntäminen Tieliikenne <br />
Tietoliikenne Tietoturva Toimilupa Toiminta <br />
Toimintavarmuus Toimivuus Tuki Turvallisuus <br />
Turvaverkko Tutkimus Tuuli TV <br />
Työllisyys Työn tekemiseen liittyvä Ulkomaat Uudistus <br />
Vaihtoehtoiset polttoaineet Vaikuttaminen Vaikutus Vakuutus <br />
Valinnanvapaus Valtio Varmenne Varmuus <br />
Vastuu Verkostoituminen Verotus Vesiliikenne <br />
Vesiliikenne, Tasavertaisuus Viestintäverkot Viranomaiset Yhteensopivuus <br />
Yhteiskunta Yhteiskuntamurros Yhteistyö Yhteysnopeus <br />
Yksityisautoilu Yksityisyydensuoja YLE Yleispalvelu <br />
Yleisradio Ympäristö Yritykset Öljy <br />
}}<br />
<br />
<rcode label="Näytä tilastoja/jakeita" name="jae_stats" embed=1 graphics=1 variables="<br />
name:sivu|description:Minkä sivun jakeita haluat tarkastella?|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:avainsanat|description:Hae jakeita joilla on ainakin yksi seuraavista avainsanoista|type:text|<br />
name:avainsanat_all|description:Hae jakeita joilla on kaikki seuraavat avainsanat|type:text|<br />
name:jaelista|description:Haluatko nähdä kaikki löydetyt jakeet?|type:selection|options:FALSE;En;TRUE;Kyllä|default:FALSE|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
library(ggplot2)<br />
<br />
filter <- list()<br />
if (nchar(gsub(" ", "", avainsanat)) > 0) {<br />
avainsanat <- strsplit(avainsanat, ",")[[1]]<br />
avainsanat <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat) <br />
} else {<br />
avainsanat <- NULL<br />
}<br />
if (nchar(gsub(" ", "", avainsanat_all)) > 0) {<br />
avainsanat_all <- strsplit(avainsanat_all, ",")[[1]]<br />
avainsanat_all <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat_all)<br />
#filter$Avainsana <- avainsanat_all<br />
} else {<br />
avainsanat_all <- NULL<br />
}<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
if (length(filter) == 0) filter <- NULL<br />
<br />
tags <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
jaeid <- NULL<br />
<br />
if (!is.null(avainsanat)|!is.null(avainsanat_all)) {<br />
tags <- tags[tags$Result %in% c(avainsanat, avainsanat_all), ]<br />
jaeid <- unique(as.character(tags$JaeID))<br />
}<br />
<br />
if(!is.null(avainsanat_all)) {<br />
temp <- list()<br />
for (i in 1:nrow(jaeid)) {<br />
temp[[i]] <- avainsanat_all %in% tags$Result[tags$JaeID == jaeid[i]]<br />
}<br />
temp <- lapply(temp, all)<br />
jaeid <- jaeid[temp]<br />
tags <- tags[tags$JaeID %in% jaeid,]<br />
}<br />
<br />
if (nrow(tags) == 0) {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt.\n")<br />
}<br />
<br />
if (is.null(filter)) {<br />
filter2 <- list()<br />
} else {<br />
filter2 <- filter<br />
}<br />
<br />
filter2$JaeID <- jaeid<br />
<br />
if (length(filter2) == 0) filter2 <- NULL<br />
<br />
if (jaelista) {<br />
jakeet <- jaehakukone(<br />
ident, <br />
sivu = filter2$Sivu, # *list$non-existent returns NULL<br />
versio = filter2$Versio, <br />
jae = filter2$JaeID<br />
)<br />
if (nrow(jakeet) == 0) {<br />
cat("Avainsanoissa listattuja jakeita ei löytynyt.\n")<br />
} else {<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Result"] <- "Sisältö"<br />
tagged <- NULL<br />
if (nrow(tags) > 0) {<br />
#tagged <- join(<br />
# jakeet[c("Versio", "Sivu", "Aihe", "JaeID")], <br />
# tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")]<br />
#)<br />
#colnames(tagged)[colnames(tagged) == "Result"] <- "Avainsana"<br />
tagged <- tapply(tags$Result, tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID")], paste, collapse = ", ")<br />
tagged <- as.data.frame(as.table(tagged))<br />
colnames(tagged)[colnames(tagged) == "Freq"] <- "Avainsanat"<br />
tagged <- join(<br />
jakeet[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Sisältö")], <br />
tagged[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Avainsanat")],<br />
type = "inner",<br />
match = "first"<br />
)<br />
oprint(<br />
tagged[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Sisältö", "Avainsanat")],<br />
caption = "Jakeet", <br />
caption.placement = "top",<br />
include.rownames = FALSE,<br />
digits = rep(0, 6)<br />
)<br />
}<br />
}<br />
}<br />
<br />
if (nrow(tags) > 0) {<br />
tags_out <- ddply(tags, "Result", nrow)<br />
colnames(tags_out) <- c("Avainsana", "Lukumäärä")<br />
tags_out <- tags_out[order(tags_out$Lukumäärä, decreasing = TRUE),]<br />
oprint(<br />
tags_out,<br />
caption = "Avainsanojen lukumäärät", <br />
caption.placement = "top",<br />
include.rownames = FALSE,<br />
digits = c(0, 0, 0)<br />
)<br />
ggplot(tags_out, aes(x = Avainsana, y = Lukumäärä, fill = Avainsana)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Avainsanojen frekvenssit")<br />
}<br />
<br />
# Add previous and next versions to check for inclusion from previous and into next<br />
original_version <- version<br />
if (!(1 %in% version)) {<br />
prev <- TRUE<br />
version <- c(min(version, na.rm = TRUE) - 1, version)<br />
}<br />
version <- c(version, max(version, na.rm = TRUE) + 1)<br />
<br />
filter3 <- list()<br />
filter3$Sivu1 <- sivu<br />
filter3$Versio <- version<br />
filter3$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter3, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter3$JaeID1 <- NULL<br />
filter3$Sivu1 <- NULL<br />
filter3$JaeID2 <- jaeid<br />
filter3$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter3, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
rel <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (!any(original_version %in% rel$Versio)) stop("Annetuilla versiolla ei löytynyt relaatioita.")<br />
<br />
if (nrow(rel) == 0) {<br />
cat("Jakeelle ei löytynyt kysyttyjä relaatioita tietokannassa.\n")<br />
} else {<br />
related <- rel[<br />
rel$Result %in% c(<br />
"on neutraali suhteessa", <br />
"on uusi linjaus tai painotus", <br />
"tukee tai on linjassa", <br />
"vastustaa tai on ristiriidassa"<br />
), ]<br />
related$Result <- as.character(related$Result)<br />
affected <- rel[<br />
rel$Result %in% c(<br />
"ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin",<br />
"ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun", <br />
"ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu",<br />
"ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty"<br />
), ]<br />
affected$Result <- as.character(affected$Result)<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin"] <- "Ei aihetta muutoksiin"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun"] <- "Sisältyy valmiiksi"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu"] <- "Huomioitu painotuksella"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty"] <- "Huomioitu lisäyksellä"<br />
<br />
related_out <- ddply(related, "Result", nrow)<br />
colnames(related_out) <- c("Relaatio", "Lukumäärä")<br />
<br />
affected_out <- ddply(affected, "Result", nrow)<br />
colnames(affected_out) <- c("Sisällytys", "Lukumäärä")<br />
}<br />
<br />
if (nrow(related_out > 0)) {<br />
ggplot(related_out, aes(x = Relaatio, y = Lukumäärä, fill = Relaatio)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Relaatioiden frekvenssit")# + facet_wrap(~Sivu)<br />
}<br />
<br />
if (nrow(affected_out > 0)) {<br />
ggplot(affected_out, aes(x = Sisällytys, y = Lukumäärä, fill = Sisällytys)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Sisällytyksen frekvenssit")# + facet_wrap(~Sivu)<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
==Työkalut==<br />
Aineiston työstämiseen tarkoittuja koodeja.<br />
=== Jakeet ===<br />
==== Jaehakukone ====<br />
'''Hakee jakeita annetuilla kriteereillä. Näyttää myös tekniset sarakkeet. Vapaakenttiin voi laittaa useita arvoja erottelemalla ne pilkuilla.'''<br />
<rcode label="Näytä jakeet" name="jakeet" embed=0 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta jakeita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:tuotos|description:Missä muodossa tulostetaan?|type:selection|options:'Numeroitu teksti';Numeroitu teksti;'Taulukko';Taulukko|default:'Numeroitu teksti'|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
out <- jaehakukone(ident, sivu = sivu, versio = version, jae = jaeid)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
if(tuotos == "Taulukko") {<br />
oprint(out, include.rownames = FALSE)<br />
} else {<br />
pver <- "Tyhjä tieto"<br />
psiv <- "Tyhjä tieto"<br />
paih <- "Tyhjä tieto"<br />
<br />
outs <- ""<br />
for(i in 1:nrow(out)) {<br />
ver <- as.character(out$Versio[i])<br />
siv <- as.character(out$Sivu[i])<br />
aih <- as.character(out$Aihe[i])<br />
<br />
if(!is.na(pver != ver)) if(pver != ver) outs <- c(outs, paste("Versio:", ver))<br />
if(!is.na(psiv != siv)) if(psiv != siv) outs <- c(outs, paste("Sivu:", siv))<br />
if(!is.na(paih != aih)) if(paih != aih) outs <- c(outs, paste("Aihe:", aih))<br />
<br />
outs <- c(outs, paste(as.character(out$JaeID[i]), as.character(out$Result[i])))<br />
<br />
pver <- ver<br />
psiv <- siv<br />
paih <- aih<br />
}<br />
outs <- data.frame(Jakeet = outs, T = "")<br />
oprint(outs, include.rownames = FALSE, show_all = TRUE)<br />
}<br />
} else {<br />
cat("Jakeita ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
==== Jakeenlisäyskone ====<br />
'''Lisää tietokantaan vapaasti määriteltävän jakeen. Lisätyt jakeet näkyvät tämän sivun hakukoneissa. Niiden JaeID:llä on "L"-etuliite.'''<br />
<rcode label="Lisää jae" name="jakeenlisays" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolle jae lisätään|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:sisalto|description:Jakeen sisältö|type:textbox|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
out <- data.frame( <br />
Versio = version,<br />
Sivu = sivu, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
JaeID = NA,<br />
Result = sisalto<br />
)<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Jakeenlisaykset", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
out,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "JaeID",<br />
pagename = pagename,<br />
prefix = "L",<br />
filter = filter<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
==== Jakeenpoistokone ====<br />
'''Merkitsee jakeen epäkelvoksi, jolloin se jätetään näyttämättä kaikissa tämän sivun hakukoneissa.'''<br />
<rcode label="Poista jae" name="jakeenpoisto" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Poistettavan jakeen sivu|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Poistettavan jakeen ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Tekninen jae';Tekninen jae;<br />
'Jae ei liity sivun aiheeseen';Jae ei liity sivun aiheeseen;<br />
'Jae on häiriköintiä';Jae on häiriköintiä (käytä säästellen)|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
jaeid <- strsplit(jaeid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid <- gsub(" ", "", jaeid)<br />
<br />
if (sum(nchar(jaeid)) == 0) stop("Anna jakeen ID")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
out <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Sivu = sivu, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = as.character(jaeid)<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
out, <br />
who = wiki_username, <br />
name = pagename,<br />
subset = "Jakeenpoistot",<br />
act_type = "append", <br />
language = "fin"<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
=== Avainsanat ===<br />
==== Avainsanahakukone ====<br />
'''Hakee jaekohtaisia avainsanoja. Näyttää datan sellaisena kuin se on tietokannassa.'''<br />
<rcode label="Näytä avainsanat" name="avainsanat_display" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jonka avainsanoja haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID <- jaeid<br />
<br />
out <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
oprint(out, include.rownames = FALSE)<br />
} else {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
<br />
</rcode><br />
==== Avainsanoitus ====<br />
'''Lisää annetut avainsanat tietokantaan. Avainanoja voidaan lisätä ruksaamalla annetusta listasta (vain yleisimmät) ja syöttämällä vapaakenttään pilkulla eroteltuna.'''<br />
<rcode label="Lisää avainsana" name="avainsananlisays" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Minkä sivun jakeelle haluat lisätä avainsanoja?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:version|description:Mikä on jakeen versio?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:jae|description:Mikä on jakeen ID?|type:text|<br />
name:yl_avainsanat|description:Valitse alla olevasta listasta yleisiä avainsanoja.|type:checkbox|options:<br />
'Päätös';A Päätös (jae sisältää päätös- tai toimintaehdotuksen);<br />
'Vaikutus';B Vaikutus (jae kuvaa ilmiötä tai vaikutusta);<br />
'Arvo';C Arvo (jakeessa on arvoarvostelma tai kuvaa asian merkitystä);<br />
'Työn tekemiseen liittyvä';D Katsaustyön tekemiseen liittyvä;<br />
'Epäselvä luokka';E Ei mikään edellisistä (valitse ainakin yksi A-E)|<br />
name:avainsanat|description:Laita halutessasi yllä listaamattomattomia avainsanoja tähän pilkulla eroteltuna.|type:text|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
avainsanat <- strsplit(avainsanat, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
avainsanat <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat)<br />
avainsanat <- avainsanat[nchar(avainsanat) > 0]<br />
avainsanat <- c(yl_avainsanat, avainsanat)<br />
if (length(avainsanat) == 0) stop("Yhtään avainsanaa ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
AvainsanaID = NA, <br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Sivu = sivu,<br />
JaeID = as.character(jae), <br />
Result = avainsanat<br />
)<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Avainsanat", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "AvainsanaID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Avainsanojen lisääminen onnistui.\n")<br />
</rcode><br />
<br />
==== Avainsanan poisto ====<br />
'''Merkitsee avainsanan epäkelvoksi, jolloin tämän sivun hakukoneet eivät näytä sitä.'''<br />
<rcode name="avainsananpoisto" embed=1 label="Poista avainsana" showcode=0 variables="<br />
name:avid|description:Poistettavan avainsanan ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Mikä versio on kyseessä?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Avainsana ei päde uudessa versiossa';Avainsana ei päde uudessa versiossa;<br />
'Virheellinen avainsana';Virheellinen avainsana|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
avid <- strsplit(avid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
avid <- gsub(" ", "", avid)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = avid<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
dat, <br />
ident = ident, <br />
name = pagename, <br />
subset = "Avainsananpoistot", <br />
act_type = "append", <br />
language = "fin",<br />
who = wiki_username<br />
)<br />
<br />
cat("Avainsana poistettiin onnistuneesti.\n")<br />
</rcode><br />
<br />
===Relaatiot===<br />
==== Relaatiohakukone ====<br />
'''Hakee relaatioita joissa mahdollisesti annetut jakeet esiintyvät. Näyttää datan sellaisena kuin se on tietokannassa.'''<br />
<rcode label="Näytä relaatiot" name="relaatiot_display" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jonka relaatioita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu1 <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter$JaeID1 <- NULL<br />
filter$Sivu1 <- NULL<br />
filter$JaeID2 <- jaeid<br />
filter$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
out <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
oprint(<br />
out, <br />
include.rownames = FALSE,<br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top"<br />
)<br />
} else {<br />
cat("Relaatioita ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
<br />
</rcode><br />
==== Relaation lisääminen ====<br />
'''Lisää uuden relaation tietokantaan. Samantyyppisiä relaatioita voi kerralla lisätä useita, kun erottelee JaeID:t pilkuilla: relaatiot voi tehdä kaikki yhteen, yksi kaikkiin tai yksi yhteen. '''<br />
<rcode label="Lisää relaatio" name="relaatio" embed=1 variables="<br />
name:sivu1|description:Mikä on lähtöjakeen sivu?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid2|description:Mikä on kohdejakeen ID?|type:text|<br />
name:relaatio|description:'''Kuinka lähtöjae liittyy kohdejakeeseen?'''|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse -;<br />
'tukee tai on linjassa';tukee tai on linjassa;<br />
'vastustaa tai on ristiriidassa';vastustaa tai on ristiriidassa;<br />
'on neutraali suhteessa';on neutraali suhteessa;<br />
'on uusi linjaus tai painotus';on uusi linjaus tai painotus;<br />
'kuuluu ryhmään/kokoelmaan';kuuluu ryhmään/kokoelmaan|<br />
name:lisarelaatio|description:VAPAAEHTOINEN Voit antaa oman jakeiden välisen relaation vapaakenttään.|type:text|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
relaatio <- ifelse(lisarelaatio == '', relaatio, lisarelaatio)<br />
if (nchar(gsub(" ", "", relaatio)) == 0) stop("Relaatiota ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
jaeid1 <- strsplit(jaeid1, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid1 <- gsub(" ", "", jaeid1)<br />
jaeid2 <- strsplit(jaeid2, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid2 <- gsub(" ", "", jaeid2)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
if(sivu2 == "Sama") sivu2 <- sivu1<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Relaatiot", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
RelaatioID = NA,<br />
Versio = version, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username, <br />
Sivu1 = sivu1,<br />
JaeID1 = jaeid1,<br />
Sivu2 = sivu2,<br />
JaeID2 = jaeid2,<br />
Result = relaatio<br />
)<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "RelaatioID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Relaation lisääminen onnistui.\n")<br />
<br />
</rcode><br />
==== Sisällytyksen lisääminen ====<br />
'''Lisää uuden sisällytyksen tietokantaan. Sisällytys tapahtuu aina seuraavaan versioon. Samantyyppisiä sisällytyksiä voi kerralla lisätä useita, kun erottelee JaeID:t pilkuilla: sisällytykset voi tehdä kaikki yhteen, yksi kaikkiin tai yksi yhteen. '''<br />
<rcode label="Lisää sisällytys" name="sisallytys" embed=1 variables="<br />
name:sivu1|description:Mikä on lähtöjakeen sivu?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid2|description:Mikä on kohdejakeen ID (uudemmassa versiossa)?|type:text|<br />
name:sisallytys|description:'''Sisällytettiinkö ehdotus uudempaan versioon?'''|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse -;<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu';ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu;<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty';ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun';ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin';ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
if (nchar(gsub(" ", "", sisallytys)) == 0) stop("Sisällytyksen tyyppiä ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
jaeid1 <- strsplit(jaeid1, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid1 <- gsub(" ", "", jaeid1)<br />
jaeid2 <- strsplit(jaeid2, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid2 <- gsub(" ", "", jaeid2)<br />
<br />
if (tolower(version) == "edellinen") {<br />
version <- get_current_version(ident) - 1<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
if(sivu2 == "Sama") sivu2 <- sivu1<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Relaatiot", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
RelaatioID = NA,<br />
Versio = version, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username, <br />
Sivu1 = sivu1,<br />
JaeID1 = jaeid1,<br />
Sivu2 = sivu2,<br />
JaeID2 = jaeid2,<br />
Result = sisallytys<br />
)<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "RelaatioID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Sisällytyksen lisääminen onnistui.\n")<br />
<br />
</rcode><br />
==== Relaation poisto ====<br />
'''Merkitsee relaation/sisällytyksen epäkelvoksi, jolloin tämän sivun hakukoneet eivät näytä sitä.'''<br />
<rcode name="relaationpoisto" embed=1 label="Poista relaatio" showcode=0 variables="<br />
name:relid|description:Poistettavan relaation ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Mikä versio on kyseessä?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Relaatio ei päde uudessa versiossa';Relaatio ei päde uudessa versiossa;<br />
'Virheellinen relaatio';Virheellinen relaatio|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
relid <- strsplit(relid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
relid <- gsub(" ", "", relid)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = relid<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
dat, <br />
ident = ident, <br />
name = pagename, <br />
subset = "Relaationpoistot", <br />
act_type = "append", <br />
language = "fin",<br />
who = wiki_username<br />
)<br />
<br />
cat("Relaatio poistettiin onnistuneesti.\n")<br />
</rcode></div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Strategiadatan_analyysi&diff=27867Strategiadatan analyysi2014-12-15T10:06:36Z<p>Vaula: /* Asiasanoitus ja relaatiot */</p>
<hr />
<div>{{arviointi}}<br />
<br />
== Linkkejä aineistoon == <br />
<br />
*[[21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti]]<br />
*[[Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti]]<br />
*[[Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia]]<br />
*[[Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020]]<br />
*[[Kansallinen paikkatietostrategia]]<br />
*[[Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015]]<br />
*[[Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille]]<br />
*[[KIDE-hanke]]<br />
*[[Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia]]<br />
*[[Rakennepoliittinen ohjelma]]<br />
*[[Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014]]<br />
*[[Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta]]<br />
*[[Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta]]<br />
*[[Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)]]<br />
*[[Valtion_konesalistrategia_2014]]<br />
<br />
<br />
<br />
== Asiasanoitus ja relaatiot ==<br />
<br />
<br />
=== YSO-pohjainen asiasanoitus ===<br />
<br />
Yleiseen suomalaiseen ontologiaan pohjautuva asiasanoitus. Täydellinen listaus kategorian Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka. asiasanoista löytyy laajennettavassa muodossa alta julkisen hallinnon ontologian [http://finto.fi/juho/fi/page/p480 JUHO]:n alta:<br />
<br />
<br />
'''Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka.'''<br />
{{piilotettu|<br />
aikakauslehdet<br />
arkistoala<br />
arkistointi<br />
arkistokelpoisuus<br />
arkistonmuodostussuunnitelma<br />
arkistot<br />
arkistotoimi<br />
artikkelit<br />
arvostelu<br />
asiakirjahallinto<br />
asiakirjajulkisuus<br />
asiakirjaoppaat<br />
asiakirjat<br />
asiankäsittely<br />
asiankäsittelyjärjestelmät<br />
asiantuntijajärjestelmät<br />
asiasanastot<br />
asiointi<br />
atk<br />
atk-järjestelmät<br />
atk-laitteet<br />
atk-ohjelmat<br />
atk-rikokset<br />
audiovisuaalinen aineisto<br />
audiovisuaalinen ala<br />
audiovisuaalinen laitteisto<br />
audiovisuaalinen oppimateriaali<br />
audiovisuaalinen politiikka<br />
audiovisuaalinen viestintä<br />
audiovisuaaliset opetusvälineet<br />
audiovisuaaliset palvelut<br />
automaatio<br />
automaattiset koneet<br />
avoin lähdekoodi<br />
CD-ROM-levyt<br />
digitaalinen tallennus<br />
digitaaliradio<br />
digitaaliset tallenteet<br />
digitaalitekniikka<br />
digitaalitelevisio<br />
dokumentinhallinta<br />
dokumentointi<br />
ekstranet<br />
elektroniikka-ala<br />
elektroniset kirjastot<br />
elokuvakasvatus<br />
esiintymistaito<br />
esitteet<br />
etäkäyttö<br />
Excel<br />
FOCUS<br />
Galileo<br />
grafiikka<br />
GSM<br />
hakemistot<br />
hakkerointi<br />
hakuteokset<br />
HTML<br />
hydrologia<br />
hypermedia<br />
hyperteksti<br />
hätätiedotteet<br />
ilmaisukasvatus<br />
ilmaisuvapaus<br />
ilmoitukset<br />
informaatio<br />
informaatiolukutaito<br />
informaatiopolitiikka<br />
Internet<br />
intranet<br />
ISDN<br />
joukkoviestimet<br />
joukkoviestintä<br />
journalismi<br />
juhlajulkaisut<br />
julkaiseminen<br />
julkaisut<br />
julkaisutoiminta<br />
jäljennökset<br />
kaapelilähetystoiminta<br />
kaapelitelevisio<br />
kansallisarkistot<br />
kansalliskirjastot<br />
katselutottumukset<br />
kaukopuhelut<br />
kausijulkaisut<br />
keskuskirjastot<br />
kielikasetit<br />
kirjaaminen<br />
kirjallinen viestintä<br />
kirjastoaineistot<br />
kirjastoala<br />
kirjastoautot<br />
kirjastoluettelot<br />
kirjastonhoito<br />
kirjastonkäyttö<br />
kirjastopalvelut<br />
kirjastopolitiikka<br />
kirjastorakennukset<br />
kirjastot<br />
kirjastotoimi<br />
kirjastotyö<br />
kirjat<br />
kirjeet<br />
komiteanmietinnöt<br />
kopiointi<br />
kotiseutuarkistot<br />
kotisivu<br />
koulukirjastot<br />
kriisiviestintä<br />
kryptografia<br />
kulttuurilehdet<br />
kustannustoiminta<br />
kustantajat<br />
kuuntelutottumukset<br />
kuva-arkistot<br />
kuvankäsittely<br />
kuvateokset<br />
käyttäjäkoulutus<br />
käyttöjärjestelmät<br />
käyttöliittymät<br />
laajakaistaverkot<br />
lastenkirjastot<br />
lehdistö<br />
lehdistötuki<br />
liikennetiedotus<br />
lomakkeet<br />
luettelointisäännöt<br />
luokitusjärjestelmät<br />
lähiverkot<br />
maakunta-arkistot<br />
maakuntakirjastot<br />
matkapuhelimet<br />
matkaviestimet<br />
matkaviestintä<br />
matkaviestinverkot<br />
matrikkelit<br />
media-ala<br />
mediakasvatus<br />
mediakulttuuri<br />
medialukutaito<br />
mediataide<br />
metadata<br />
mielikuvat<br />
mietinnöt<br />
mikrotietokoneet<br />
mobiililaitteet<br />
mobiilipalvelut<br />
multimedia<br />
musiikkikirjastot<br />
nauhoitus<br />
nettivalvonta<br />
näkyvyysalueet<br />
näyttelytilat<br />
ohjelmatuotanto<br />
ohjelmavälitys<br />
ohjelmointi<br />
oikeusinformatiikka<br />
organisaatioiden välinen tiedonsiirto<br />
organisaatioviestintä<br />
paikallislehdet<br />
paikallispuhelut<br />
paikallisradio<br />
paikallistelevisio<br />
painomenetelmät<br />
painotuotteet<br />
painovapaus<br />
palvelimet<br />
pelastussukellus<br />
portaalit<br />
posti<br />
postimaksut<br />
postimerkit<br />
postinjakelu<br />
postipalvelut<br />
postitoimipaikat<br />
propaganda<br />
puhelimet<br />
puhelinliikenne<br />
puhelinluettelot<br />
puhelinpalvelut<br />
puhelinsalaisuus<br />
puhelinverkot<br />
puheviestintä<br />
päätteet<br />
radio<br />
radio-ohjelmat<br />
radioasemat<br />
radiot<br />
radiotaajuudet<br />
raportit<br />
raportointi<br />
raportointijärjestelmät<br />
rekisterit<br />
salakielet<br />
salakuuntelu<br />
salaustekniikat<br />
sanomalehdet<br />
sarjakuvat<br />
satelliitit<br />
satelliittitelevisio<br />
selaimet<br />
SGML<br />
sisäinen tiedotus<br />
sisältötuotanto<br />
sosiaalinen media<br />
suhdetoiminta<br />
sähköinen allekirjoitus<br />
sähköinen arkistointi<br />
sähköinen asiointi<br />
sähköinen joukkoviestintä<br />
sähköinen tunnistaminen<br />
sähköinen viestintä<br />
sähköiset asiakirjat<br />
sähköiset henkilökortit<br />
sähköiset julkaisut<br />
sähköiset lomakkeet<br />
sähköiset maksujärjestelmät<br />
sähköiset palvelut<br />
sähköiset sopimukset<br />
sähköposti<br />
taajuusalueet<br />
tallenteet<br />
taulukkolaskenta<br />
tekstinkäsittely<br />
telehallinto<br />
telelaitokset<br />
telemaksut<br />
telemarkkinat<br />
telematiikka<br />
telepalvelut<br />
telepolitiikka<br />
telepäätelaitteet<br />
teletoiminta<br />
televisio<br />
televisio-ohjelmat<br />
televisiolupamaksut<br />
televisiot<br />
teräväpiirtotelevisio<br />
tiedonannot<br />
tiedonhaku<br />
tiedonhakujärjestelmät<br />
tiedonhallinta<br />
tiedonhankinta<br />
tiedonkulku<br />
tiedonlähteet<br />
tiedonsiirto<br />
tiedontallennus<br />
tiedonvaihto<br />
tiedonvälitys<br />
tiedotteet<br />
tiedotus<br />
tieteellinen julkaisutoiminta<br />
tieteellinen kirjoittaminen<br />
tieteelliset kirjastot<br />
tieto<br />
tieto- ja viestintätekniikka<br />
tietoarkistot<br />
tietohallinto<br />
tietohuolto<br />
tietojenkäsittely<br />
tietojärjestelmät<br />
tietokannat<br />
tietokoneavusteinen opetus<br />
tietokoneavusteiset järjestelmät<br />
tietokoneen ajokorttitutkinto<br />
tietokoneet<br />
tietokonevirukset<br />
tietoliikenne<br />
tietoliikennejärjestelmät<br />
tietoliikennetekniikka<br />
tietoliikenneverkot<br />
tietopalvelu<br />
tietostrategia<br />
tietosuoja<br />
tietotekniikka<br />
tietoteollisuus<br />
tietoturva<br />
tietotyö<br />
tietovarannot<br />
tietoverkot<br />
tietoyhteiskunta<br />
tietämyksenhallinta<br />
toimikortit<br />
toimistotekniikka<br />
UMTS<br />
UNIX<br />
uusmedia (media-ala)<br />
uutiset<br />
uutistoimistot<br />
valokuvat<br />
vapaakappaleet<br />
varmenteet<br />
verkko-opetus<br />
verkko-opiskelu<br />
verkko-oppimateriaali<br />
verkkojulkaiseminen<br />
verkkojulkaisut<br />
verkkokauppa<br />
verkkolehdet<br />
verkkopalvelut<br />
verkkotunnukset<br />
verkkoviestintä<br />
verkostoyhteistyö<br />
video<br />
videotaide<br />
viestintä<br />
viestintäala<br />
viestintäkampanjat<br />
viestintäkasvatus<br />
viestintäkulttuuri<br />
viestintäpalvelut<br />
viestintäpolitiikka<br />
viestintätekniikka<br />
viestintäteollisuus<br />
viestintäverkot<br />
viestintävälineet<br />
viihdeteollisuus<br />
viitetietokannat<br />
virallisjulkaisut<br />
virtuaalikirjastot<br />
virtuaalitodellisuus<br />
virustentorjuntaohjelmat<br />
visuaalinen viestintä<br />
wikit<br />
Windows<br />
Word for Windows<br />
WordPerfect<br />
www-sivut<br />
yhdistetty avoin tieto<br />
yksityisarkistot<br />
YLE<br />
yleinen mielipide<br />
yleiset kirjastot<br />
yleisradiotoiminta<br />
yleisö<br />
yliopistokirjastot<br />
älypuhelimet<br />
äänikirjat<br />
äänitteet<br />
}}<br />
<br />
<br />
'''Aluehallinto. Aluepolitiikka.''' <br />
{{piilotettu | infrastruktuurit, kaupungit, osaamiskeskukset }}<br />
<br />
'''Elinkeinot. Teollisuus. Kilpailu'''<br />
{{piilotettu | elinkaarianalyysi, elinkeinopolitiikka, elinkeinorakenne, julkiset hankinnat, kaapeliteollisuus, kannattavuus, kansainväliset yritykset, kehittämishankkeet, kilpailuetu, kilpailukyky, kilpailuttaminen, kulutushyödykkeet, liiketoiminta, rakennemuutos, robotit, siemenrahoitus, taksit, teknologiayritykset, tukimuodot, tuotekehitys, verkkoliiketoiminta, viestintäteollisuus, yksityinen sektori}}<br />
<br />
'''Hallinto. Johtaminen. Henkilöstö.'''<br />
{{piilotettu | allekirjoittaminen, hallinnonalan kehittäminen, hallinnonalan ohjaus, hallintopalvelut, tulosjohtaminen, muutosjohtaminen, prosessijohtaminen, johtamisjärjestelmät, ohjaus (neuvominen) ohjausjärjestelmät}}<br />
<br />
<br />
<br />
=== Lisää tähän omia ehdotuksia asiasanoiksi ===<br />
<br />
päätavoite, tavoite, toimenpide<br />
<br />
<br />
=== Lisää tähän omia ehdotuksia relaatioiksi ===<br />
<br />
liittyy, edellyttää, sisältää, vaikuttaa<br />
<br />
= Tägikone =<br />
<br />
<br />
=== Käyttöohje ===<br />
<br />
Tägikoneen idea on pitää yllä jaetietokantaa ja määritellään jakeille avainsanoja ja relaatoita joiden tarkoitus on rikastaa sivustolla käydystä keskustelusta analyysikelpoista yleisemmän tason tietoa. <br /><br />
<br />
'''[[#Jakeet]] määritellään koodilla joka lukee wikisivuilta tekstiä kappaleittain (myös taulukot ja bullet pointit). Jakeisiin lisätään myös kommentointityökalulla tehdyt kommentit, joita ei vielä ole siirretty wikitekstiin, sekä tämän sivun [[#Jakeenlisäyskone|koodilla lisätyt jakeet]]. Kullakin jakeella on oma tunniste (JaeID) joka on sivukohtainen. Etsimällä [[#Jaehakukone|jaehakukoneesta]] oman kommenttisi ja kopioimalla JaeID:n muihin sivun hakukoneisiin voit tarkastella kommenttiisi liitettyjä tägitietoja.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Avainsanat]] ovat jaekohtaisia ja ne lisätään yleensä käsityönä. [[#Avainsanoitus|Avainsanoituksen]] tekee joko kommentoija itse tai moderaattori.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Relaatiot]] voidaan määritellä kahden jakeen välille (myös käsityötä). [[#Relaation lisääminen|Relaatiot lisää]] joko kommentoija itse tai moderaattori.'''<br /><br />
<br />
'''[[#Versiot]] - wikisivuja päivitetään mahdollisesti jatkuvasti, minkä johdosta versiointi on tarpeellista. Hakukoneissa esiintyvä Versio-kentän arvo 'nykyinen' hakee koko hankkeen uusimman version. Koska jakeet ovat versiokohtaisia niin avainsanat ja relaatiot ovat myös versiokohtaisia. Avainsanojen ja relaatioiden automaattista periytymistä on kehitetty, mutta [[#Sulautus (automaattinen sisällytys)|koodi]] on vielä kesken .'''<br />
<br />
<br />
=== Versiot ===<br />
<br />
<t2b name="Versiot" index="Versio,Sivu,Ident" unit="OldID"><br />
1|21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti|Op_fi4748|<br />
1|Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti|Op_fi4751|<br />
1|Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia|Op_fi4746|<br />
1|Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020|Op_fi4734|<br />
1|Kansallinen paikkatietostrategia|Op_fi4744|<br />
1|Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015|Op_fi4736|<br />
1|Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille|Op_fi4740|<br />
1|KIDE-hanke|Op_fi4750|<br />
1|Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia|Op_fi4742|<br />
1|Rakennepoliittinen ohjelma|Op_fi4749|<br />
1|Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014|Op_fi4743|<br />
1|Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020|Op_fi4739|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä|Op_fi4737|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta|Op_fi4738|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta|Op_fi4741|<br />
1|Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta|Op_fi4745|<br />
1|Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)|Op_fi4747|<br />
1|Valtion_konesalistrategia_2014|Op_fi4724|<br />
</t2b><br />
<br />
=== Jakeiden päivitys ===<br />
'''Päivitä Versiot-tauluun sivut ja ikilinkin IDt ja aja alla oleva koodi''' --[[Käyttäjä:Smxb|Smxb]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Smxb|keskustelu]]) 14. joulukuuta 2014 kello 21.33 (UTC)ÄLÄ PÄIVITÄ JAKEITA TOISTAISEKSI!<br />
<rcode label="Päivitä jakeet" variables="<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
versiot <- get_meta_data(ident)<br />
<br />
#version <- max(as.numeric(as.character(versiot$Versio)))<br />
<br />
#names <- as.character(versiot$Sivu[versiot$Versio == version])<br />
url <- gsub(" ", "_", versiot$Sivu)<br />
old_id <- versiot$Result<br />
old_id <- paste("&oldid=", old_id, sep = "")<br />
<br />
out <- data.frame()<br />
<br />
for (i in 1:length(url)) {<br />
temp <- parse_page(url[i], old_id[i], res = "sentence")<br />
temp$Sivu <- versiot$Sivu[i]<br />
temp$Versio <- versiot$Versio[i]<br />
out <- rbind(out, temp)<br />
}<br />
#out$Versio <- version<br />
<br />
out <- out[c("Versio", "Sivu", "Aihe", "JaeID", "Result")]<br />
<br />
opbase.upload(<br />
out, <br />
name = pagename, <br />
who = wiki_username, <br />
subset = "Jakeet"<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
==Yhdistelmähakukoneet==<br />
<br />
=== Jaekohtainen avainsanalistaus ===<br />
'''Hakee jakeita ja näyttää kaikki niihin liittyvät avainsanat'''<br />
<rcode label="Hae" name="avainsanat_disp" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta jakeita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
out <- jaehakukone(ident, sivu = sivu, versio = version, jae = jaeid)<br />
<br />
if (nrow(out) == 0) {<br />
stop("Jakeita ei löytynyt!")<br />
}<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID <- jaeid<br />
<br />
tags <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
if (nrow(tags) == 0) {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt!\n")<br />
} else {<br />
# Yhdistetään kunkin jakeen avainsanat yhdelle riville<br />
tags <- ddply(<br />
tags, <br />
c("Versio", "Sivu", "JaeID"), <br />
function(x) {a <- x[1,];a$Avainsanat <- paste(x$Result, collapse = ", ");return(a)}<br />
)<br />
<br />
out <- join(<br />
out[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")],<br />
tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Avainsanat")],<br />
by = c("Versio", "Sivu", "JaeID"),<br />
type = "inner",<br />
match = "first"<br />
)<br />
<br />
# Jos annettiin vain yksi versio ja/tai sivu niin niitä ei tarvitse printata<br />
filter_ind <- NULL<br />
if (length(version) != 1) filter_ind <- c(filter_ind, "Versio")<br />
if (length(sivu) != 1) filter_ind <- c(filter_ind, "Sivu")<br />
filter_ind <- c(filter_ind, "JaeID")<br />
<br />
oprint(<br />
out[c(filter_ind, "Result", "Avainsanat")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
=== Jae-relaatio-jae listaus ===<br />
'''Hakee jakeita ja niihin liittyviä toisia jakeita listaten myös relaation tyypin'''<br />
<rcode label="Hae" name="relaatiot_disp" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta relaatioita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:liitsis|description:Liittymistyyppi (tyhjä = kaikki)|type:checkbox|options:<br />
'tukee tai on linjassa';Tukee tai on linjassa;<br />
'vastustaa tai on ristiriidassa';Vastustaa tai on ristiriidassa;<br />
'on neutraali suhteessa';On neutraali suhteessa;<br />
'on uusi linjaus tai painotus';On uusi linjaus tai painotus;<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu';Ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu;<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty';Ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin';Ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun';Ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:details|description:Näytetäänkö tekniset yksityiskohdat?|type:selection|options:FALSE;Ei, vain jakeiden sisältö;TRUE;Kyllä, myös jakeiden numerot|default:FALSE|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
# Eri sisältymistyypit pitää määritellä niin että ne voidaan käsitellä erillään muista relaatioista<br />
sis_opt <- c(<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu',<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty',<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin', <br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun'<br />
)<br />
#liit_opt <- c(<br />
# 'tukee tai on linjassa',<br />
# 'vastustaa tai on ristiriidassa',<br />
# 'on neutraali suhteessa',<br />
# 'on uusi linjaus tai painotus'<br />
#)<br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
# Add previous and next versions to check for inclusion from previous and into next<br />
original_version <- version<br />
if (!(1 %in% version)) {<br />
prev <- TRUE<br />
version <- c(min(version, na.rm = TRUE) - 1, version)<br />
}<br />
version <- c(version, max(version, na.rm = TRUE) + 1)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu1 <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter$JaeID1 <- NULL<br />
filter$Sivu1 <- NULL<br />
filter$JaeID2 <- jaeid<br />
filter$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
rel <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (!any(original_version %in% rel$Versio)) stop("Annetuilla versiolla ei löytynyt relaatioita.")<br />
<br />
if (!is.null(liitsis)) rel <- rel[rel$Result %in% liitsis, ]<br />
<br />
if (nrow(rel) == 0) {<br />
cat("Jakeelle ei löytynyt kysyttyjä relaatioita tietokannassa.\n")<br />
} else {<br />
jakeet <- jaehakukone(<br />
ident, <br />
sivu = unique(c(<br />
as.character(rel$Sivu1), <br />
as.character(rel$Sivu2)<br />
)), <br />
versio = version, <br />
jae = unique(c(<br />
as.character(rel$JaeID1), <br />
as.character(rel$JaeID2)<br />
))<br />
)<br />
if (nrow(jakeet) == 0) stop("Relaatioissa listattuja jakeita ei löytynyt!")<br />
<br />
# Relaatiot<br />
if (nrow(rel[!(rel$Relaatio %in% sis_opt),]) > 0) {<br />
jakeet <- jakeet[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")]<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID"] <- "JaeID1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu"] <- "Sivu1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Result"] <- "Jae1"<br />
rel <- rel[c("RelaatioID", "Versio", "Sivu1", "JaeID1", "Result", "Sivu2", "JaeID2")]<br />
colnames(rel)[colnames(rel) == "Result"] <- "Relaatio"<br />
out <- join(<br />
rel[(!(rel$Relaatio %in% sis_opt)) & rel$Versio %in% original_version,], <br />
jakeet, <br />
match = "first" # versio - sivu - jaeid -> yksi yhteen<br />
)<br />
<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID1"] <- "JaeID2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu1"] <- "Sivu2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Jae1"] <- "Jae2"<br />
out <- join(out, jakeet, match = "first")<br />
<br />
if(details) {<br />
oprint(<br />
out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Relaatio", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
} else {<br />
<br />
temp <- out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Relaatio", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")]<br />
temp <- data.frame(<br />
Jae1 = paste(temp$Jae1, " (", temp$Sivu1, ")", sep = ""),<br />
Relaatio = temp$Relaatio,<br />
Jae2 = paste(temp$Jae2, " (", temp$Sivu2, ")", sep = "")<br />
)<br />
oprint(temp, <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
}<br />
} else {<br />
cat("Ei relaatioita!\n")<br />
}<br />
<br />
# Sisällytykset<br />
if (nrow(rel[(rel$Relaatio %in% sis_opt),]) > 0) {<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("JaeID","JaeID2")] <- "JaeID1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("Sivu", "Sivu2")] <- "Sivu1"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) %in% c("Result", "Jae2")] <- "Jae1"<br />
colnames(rel)[colnames(rel) == "Relaatio"] <- "Sisällytys"<br />
out <- join(<br />
rel[rel$Sisällytys %in% sis_opt & rel$Versio %in% version[-length(version)],], <br />
jakeet, <br />
match = "first" # versio - sivu - jaeid -> yksi yhteen<br />
)<br />
<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "JaeID1"] <- "JaeID2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Sivu1"] <- "Sivu2"<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Jae1"] <- "Jae2"<br />
jakeet$Versio <- as.numeric(as.character(jakeet$Versio)) - 1<br />
out <- join(out, jakeet, match = "first")<br />
<br />
oprint(<br />
out[c("Versio", "RelaatioID", "Sivu1", "JaeID1", "Jae1", "Sisällytys", "Sivu2", "JaeID2", "Jae2")], <br />
include.rownames = FALSE, <br />
caption = "Sisällytys (uudempaan versioon)", <br />
caption.placement = "top", <br />
show_all = TRUE<br />
)<br />
} else {<br />
cat("Ei sisällytyksiä!\n")<br />
}<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
=== Avainsana- ja relaatiotietojen analyysi ===<br />
<br />
'''Hae jakeita annetuilla kriteereillä ja vertaile avainsanojen ja relaatioiden lukumääriä. Halutessasi voit myös listata jaeosumat. Vapaakenttiin voi syöttää useita arvoja erottelemalla ne pilkuilla.'''<br />
<br />
Käytetyt avainsanat:<br />
{{piilotettu|<br />
3D-tulostus Aikataulut Ajoneuvokanta Alueellisuus <br />
alustus Ammattiryhmät Arvo Asutus <br />
Aurinko Automatisaatio Avoimuus Big Data <br />
Biopolttoaine Dataliikenne Digitalisoituminen Eettisyys <br />
eIDAS Elintaso Energia Epäselvä luokka <br />
Eriarvoisuus Erityisryhmät Esineiden internet Globaalius <br />
Globaaluis Henkilökortti Henkilötiedot Huutokauppa <br />
Hybridi Hybridi-TV Hyvinvointi Hyvinvointiyhteiskunta <br />
Häiriöt Ilmasto Infrastruktuuri Innovatiivisus <br />
Innovatiivisuus Internet Investoinnit Joukkoliikenne <br />
Joustavuus Julkinen valta Kaivosteollisuus Kansainvälisyys <br />
Kasvihuonekaasut Kaupallisuus Kaupungit Kehitys <br />
Kestävyys Kevyen liikenteen väylät Kevytliikenne Kiinteistöt <br />
Kilpailu Kilpailukyky Konesalit Konkreettisuus <br />
Kotimaisuus Koulutus Kunnat Kustannustehokkuus <br />
Kuuluvuus Kävely Laajakaista Lainsäädäntö <br />
Laiton tarjonta Langattomuus Lappi Lentoliikenne <br />
Liikenne Liikenneverkostot Liikkumistili Linja-autot <br />
Logistiikka Luonnonsuojelu Lämmitys Maakaasu <br />
Maatalous Mainonta Markkinat Massavalvonta <br />
Meriliikenne Metadata Mobiiliverkko Mopot <br />
Nopeus Ohjaus Ohjelmistot Ohjelmistotoimittaja <br />
Oikeusturva Omavaraisuus Operaattori Osaaminen <br />
Ostovoima Palaute Palvelut Palvelutaso <br />
Peruskunto Pilvipalvelut Polttoaine Posti <br />
Puelueettomuus Pysäköinti Pyöräily Päivitys <br />
Pääkaupunkiseutu Päästöt Päätöksenteko Päätös <br />
Raha Rahoitus Rahtliikenne Rajapinnat <br />
Rakennemuutos Rakentaminen Raskas liikenne Rautatiet <br />
Riippuvuus Rikokset Robotisaatio Ruuhkamaksu <br />
Ruuhkautuminen Saatavuus Sateliittipaikannus Sovellukset <br />
Strategia Suunnittelu Sähkö Sähköauto <br />
Sääntely Säästöt Talous Talouskasvu <br />
Tarpeet Tasa-arvo Tasapuolisuus Tasavertaisuus <br />
Tavaraliikenne Tehokkuus Tekijänoikeus Tekniikkaneutraalius <br />
Tekninen tuki Teknologia Teknologianeutraalius Teollisuus <br />
Terveydenhuolto Terveys testi Tiedon avoimuus <br />
Tiedon hallinnointi Tiedon hallinta Tiedon hyödyntäminen Tieliikenne <br />
Tietoliikenne Tietoturva Toimilupa Toiminta <br />
Toimintavarmuus Toimivuus Tuki Turvallisuus <br />
Turvaverkko Tutkimus Tuuli TV <br />
Työllisyys Työn tekemiseen liittyvä Ulkomaat Uudistus <br />
Vaihtoehtoiset polttoaineet Vaikuttaminen Vaikutus Vakuutus <br />
Valinnanvapaus Valtio Varmenne Varmuus <br />
Vastuu Verkostoituminen Verotus Vesiliikenne <br />
Vesiliikenne, Tasavertaisuus Viestintäverkot Viranomaiset Yhteensopivuus <br />
Yhteiskunta Yhteiskuntamurros Yhteistyö Yhteysnopeus <br />
Yksityisautoilu Yksityisyydensuoja YLE Yleispalvelu <br />
Yleisradio Ympäristö Yritykset Öljy <br />
}}<br />
<br />
<rcode label="Näytä tilastoja/jakeita" name="jae_stats" embed=1 graphics=1 variables="<br />
name:sivu|description:Minkä sivun jakeita haluat tarkastella?|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:avainsanat|description:Hae jakeita joilla on ainakin yksi seuraavista avainsanoista|type:text|<br />
name:avainsanat_all|description:Hae jakeita joilla on kaikki seuraavat avainsanat|type:text|<br />
name:jaelista|description:Haluatko nähdä kaikki löydetyt jakeet?|type:selection|options:FALSE;En;TRUE;Kyllä|default:FALSE|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
library(ggplot2)<br />
<br />
filter <- list()<br />
if (nchar(gsub(" ", "", avainsanat)) > 0) {<br />
avainsanat <- strsplit(avainsanat, ",")[[1]]<br />
avainsanat <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat) <br />
} else {<br />
avainsanat <- NULL<br />
}<br />
if (nchar(gsub(" ", "", avainsanat_all)) > 0) {<br />
avainsanat_all <- strsplit(avainsanat_all, ",")[[1]]<br />
avainsanat_all <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat_all)<br />
#filter$Avainsana <- avainsanat_all<br />
} else {<br />
avainsanat_all <- NULL<br />
}<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
if (length(filter) == 0) filter <- NULL<br />
<br />
tags <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
jaeid <- NULL<br />
<br />
if (!is.null(avainsanat)|!is.null(avainsanat_all)) {<br />
tags <- tags[tags$Result %in% c(avainsanat, avainsanat_all), ]<br />
jaeid <- unique(as.character(tags$JaeID))<br />
}<br />
<br />
if(!is.null(avainsanat_all)) {<br />
temp <- list()<br />
for (i in 1:nrow(jaeid)) {<br />
temp[[i]] <- avainsanat_all %in% tags$Result[tags$JaeID == jaeid[i]]<br />
}<br />
temp <- lapply(temp, all)<br />
jaeid <- jaeid[temp]<br />
tags <- tags[tags$JaeID %in% jaeid,]<br />
}<br />
<br />
if (nrow(tags) == 0) {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt.\n")<br />
}<br />
<br />
if (is.null(filter)) {<br />
filter2 <- list()<br />
} else {<br />
filter2 <- filter<br />
}<br />
<br />
filter2$JaeID <- jaeid<br />
<br />
if (length(filter2) == 0) filter2 <- NULL<br />
<br />
if (jaelista) {<br />
jakeet <- jaehakukone(<br />
ident, <br />
sivu = filter2$Sivu, # *list$non-existent returns NULL<br />
versio = filter2$Versio, <br />
jae = filter2$JaeID<br />
)<br />
if (nrow(jakeet) == 0) {<br />
cat("Avainsanoissa listattuja jakeita ei löytynyt.\n")<br />
} else {<br />
colnames(jakeet)[colnames(jakeet) == "Result"] <- "Sisältö"<br />
tagged <- NULL<br />
if (nrow(tags) > 0) {<br />
#tagged <- join(<br />
# jakeet[c("Versio", "Sivu", "Aihe", "JaeID")], <br />
# tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Result")]<br />
#)<br />
#colnames(tagged)[colnames(tagged) == "Result"] <- "Avainsana"<br />
tagged <- tapply(tags$Result, tags[c("Versio", "Sivu", "JaeID")], paste, collapse = ", ")<br />
tagged <- as.data.frame(as.table(tagged))<br />
colnames(tagged)[colnames(tagged) == "Freq"] <- "Avainsanat"<br />
tagged <- join(<br />
jakeet[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Sisältö")], <br />
tagged[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Avainsanat")],<br />
type = "inner",<br />
match = "first"<br />
)<br />
oprint(<br />
tagged[c("Versio", "Sivu", "JaeID", "Sisältö", "Avainsanat")],<br />
caption = "Jakeet", <br />
caption.placement = "top",<br />
include.rownames = FALSE,<br />
digits = rep(0, 6)<br />
)<br />
}<br />
}<br />
}<br />
<br />
if (nrow(tags) > 0) {<br />
tags_out <- ddply(tags, "Result", nrow)<br />
colnames(tags_out) <- c("Avainsana", "Lukumäärä")<br />
tags_out <- tags_out[order(tags_out$Lukumäärä, decreasing = TRUE),]<br />
oprint(<br />
tags_out,<br />
caption = "Avainsanojen lukumäärät", <br />
caption.placement = "top",<br />
include.rownames = FALSE,<br />
digits = c(0, 0, 0)<br />
)<br />
ggplot(tags_out, aes(x = Avainsana, y = Lukumäärä, fill = Avainsana)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Avainsanojen frekvenssit")<br />
}<br />
<br />
# Add previous and next versions to check for inclusion from previous and into next<br />
original_version <- version<br />
if (!(1 %in% version)) {<br />
prev <- TRUE<br />
version <- c(min(version, na.rm = TRUE) - 1, version)<br />
}<br />
version <- c(version, max(version, na.rm = TRUE) + 1)<br />
<br />
filter3 <- list()<br />
filter3$Sivu1 <- sivu<br />
filter3$Versio <- version<br />
filter3$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter3, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter3$JaeID1 <- NULL<br />
filter3$Sivu1 <- NULL<br />
filter3$JaeID2 <- jaeid<br />
filter3$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter3, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
rel <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (!any(original_version %in% rel$Versio)) stop("Annetuilla versiolla ei löytynyt relaatioita.")<br />
<br />
if (nrow(rel) == 0) {<br />
cat("Jakeelle ei löytynyt kysyttyjä relaatioita tietokannassa.\n")<br />
} else {<br />
related <- rel[<br />
rel$Result %in% c(<br />
"on neutraali suhteessa", <br />
"on uusi linjaus tai painotus", <br />
"tukee tai on linjassa", <br />
"vastustaa tai on ristiriidassa"<br />
), ]<br />
related$Result <- as.character(related$Result)<br />
affected <- rel[<br />
rel$Result %in% c(<br />
"ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin",<br />
"ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun", <br />
"ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu",<br />
"ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty"<br />
), ]<br />
affected$Result <- as.character(affected$Result)<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin"] <- "Ei aihetta muutoksiin"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun"] <- "Sisältyy valmiiksi"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu"] <- "Huomioitu painotuksella"<br />
affected$Result[affected$Result == "ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty"] <- "Huomioitu lisäyksellä"<br />
<br />
related_out <- ddply(related, "Result", nrow)<br />
colnames(related_out) <- c("Relaatio", "Lukumäärä")<br />
<br />
affected_out <- ddply(affected, "Result", nrow)<br />
colnames(affected_out) <- c("Sisällytys", "Lukumäärä")<br />
}<br />
<br />
if (nrow(related_out > 0)) {<br />
ggplot(related_out, aes(x = Relaatio, y = Lukumäärä, fill = Relaatio)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Relaatioiden frekvenssit")# + facet_wrap(~Sivu)<br />
}<br />
<br />
if (nrow(affected_out > 0)) {<br />
ggplot(affected_out, aes(x = Sisällytys, y = Lukumäärä, fill = Sisällytys)) + <br />
geom_bar(stat = "identity") + <br />
theme_grey(base_size = 24) + <br />
theme(axis.text.x = element_blank(), axis.title.x = element_blank()) + <br />
ggtitle("Sisällytyksen frekvenssit")# + facet_wrap(~Sivu)<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
==Työkalut==<br />
Aineiston työstämiseen tarkoittuja koodeja.<br />
=== Jakeet ===<br />
==== Jaehakukone ====<br />
'''Hakee jakeita annetuilla kriteereillä. Näyttää myös tekniset sarakkeet. Vapaakenttiin voi laittaa useita arvoja erottelemalla ne pilkuilla.'''<br />
<rcode label="Näytä jakeet" name="jakeet" embed=0 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolta jakeita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikilta;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:tuotos|description:Missä muodossa tulostetaan?|type:selection|options:'Numeroitu teksti';Numeroitu teksti;'Taulukko';Taulukko|default:'Numeroitu teksti'|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
out <- jaehakukone(ident, sivu = sivu, versio = version, jae = jaeid)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
if(tuotos == "Taulukko") {<br />
oprint(out, include.rownames = FALSE)<br />
} else {<br />
pver <- "Tyhjä tieto"<br />
psiv <- "Tyhjä tieto"<br />
paih <- "Tyhjä tieto"<br />
<br />
outs <- ""<br />
for(i in 1:nrow(out)) {<br />
ver <- as.character(out$Versio[i])<br />
siv <- as.character(out$Sivu[i])<br />
aih <- as.character(out$Aihe[i])<br />
<br />
if(!is.na(pver != ver)) if(pver != ver) outs <- c(outs, paste("Versio:", ver))<br />
if(!is.na(psiv != siv)) if(psiv != siv) outs <- c(outs, paste("Sivu:", siv))<br />
if(!is.na(paih != aih)) if(paih != aih) outs <- c(outs, paste("Aihe:", aih))<br />
<br />
outs <- c(outs, paste(as.character(out$JaeID[i]), as.character(out$Result[i])))<br />
<br />
pver <- ver<br />
psiv <- siv<br />
paih <- aih<br />
}<br />
outs <- data.frame(Jakeet = outs, T = "")<br />
oprint(outs, include.rownames = FALSE, show_all = TRUE)<br />
}<br />
} else {<br />
cat("Jakeita ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
</rcode><br />
<br />
==== Jakeenlisäyskone ====<br />
'''Lisää tietokantaan vapaasti määriteltävän jakeen. Lisätyt jakeet näkyvät tämän sivun hakukoneissa. Niiden JaeID:llä on "L"-etuliite.'''<br />
<rcode label="Lisää jae" name="jakeenlisays" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jolle jae lisätään|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:sisalto|description:Jakeen sisältö|type:textbox|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
out <- data.frame( <br />
Versio = version,<br />
Sivu = sivu, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
JaeID = NA,<br />
Result = sisalto<br />
)<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Jakeenlisaykset", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
out,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "JaeID",<br />
pagename = pagename,<br />
prefix = "L",<br />
filter = filter<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
==== Jakeenpoistokone ====<br />
'''Merkitsee jakeen epäkelvoksi, jolloin se jätetään näyttämättä kaikissa tämän sivun hakukoneissa.'''<br />
<rcode label="Poista jae" name="jakeenpoisto" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Poistettavan jakeen sivu|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Poistettavan jakeen ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Tekninen jae';Tekninen jae;<br />
'Jae ei liity sivun aiheeseen';Jae ei liity sivun aiheeseen;<br />
'Jae on häiriköintiä';Jae on häiriköintiä (käytä säästellen)|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
jaeid <- strsplit(jaeid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid <- gsub(" ", "", jaeid)<br />
<br />
if (sum(nchar(jaeid)) == 0) stop("Anna jakeen ID")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
out <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Sivu = sivu, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = as.character(jaeid)<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
out, <br />
who = wiki_username, <br />
name = pagename,<br />
subset = "Jakeenpoistot",<br />
act_type = "append", <br />
language = "fin"<br />
)<br />
</rcode><br />
<br />
=== Avainsanat ===<br />
==== Avainsanahakukone ====<br />
'''Hakee jaekohtaisia avainsanoja. Näyttää datan sellaisena kuin se on tietokannassa.'''<br />
<rcode label="Näytä avainsanat" name="avainsanat_display" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jonka avainsanoja haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID <- jaeid<br />
<br />
out <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Avainsanat", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Avainsananpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "AvainsanaID"<br />
)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
oprint(out, include.rownames = FALSE)<br />
} else {<br />
cat("Avainsanoja ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
<br />
</rcode><br />
==== Avainsanoitus ====<br />
'''Lisää annetut avainsanat tietokantaan. Avainanoja voidaan lisätä ruksaamalla annetusta listasta (vain yleisimmät) ja syöttämällä vapaakenttään pilkulla eroteltuna.'''<br />
<rcode label="Lisää avainsana" name="avainsananlisays" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Minkä sivun jakeelle haluat lisätä avainsanoja?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:version|description:Mikä on jakeen versio?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:jae|description:Mikä on jakeen ID?|type:text|<br />
name:yl_avainsanat|description:Valitse alla olevasta listasta yleisiä avainsanoja.|type:checkbox|options:<br />
'Päätös';A Päätös (jae sisältää päätös- tai toimintaehdotuksen);<br />
'Vaikutus';B Vaikutus (jae kuvaa ilmiötä tai vaikutusta);<br />
'Arvo';C Arvo (jakeessa on arvoarvostelma tai kuvaa asian merkitystä);<br />
'Työn tekemiseen liittyvä';D Katsaustyön tekemiseen liittyvä;<br />
'Epäselvä luokka';E Ei mikään edellisistä (valitse ainakin yksi A-E)|<br />
name:avainsanat|description:Laita halutessasi yllä listaamattomattomia avainsanoja tähän pilkulla eroteltuna.|type:text|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
avainsanat <- strsplit(avainsanat, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
avainsanat <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", avainsanat)<br />
avainsanat <- avainsanat[nchar(avainsanat) > 0]<br />
avainsanat <- c(yl_avainsanat, avainsanat)<br />
if (length(avainsanat) == 0) stop("Yhtään avainsanaa ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
AvainsanaID = NA, <br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Sivu = sivu,<br />
JaeID = as.character(jae), <br />
Result = avainsanat<br />
)<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Avainsanat", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "AvainsanaID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Avainsanojen lisääminen onnistui.\n")<br />
</rcode><br />
<br />
==== Avainsanan poisto ====<br />
'''Merkitsee avainsanan epäkelvoksi, jolloin tämän sivun hakukoneet eivät näytä sitä.'''<br />
<rcode name="avainsananpoisto" embed=1 label="Poista avainsana" showcode=0 variables="<br />
name:avid|description:Poistettavan avainsanan ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Mikä versio on kyseessä?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Avainsana ei päde uudessa versiossa';Avainsana ei päde uudessa versiossa;<br />
'Virheellinen avainsana';Virheellinen avainsana|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
avid <- strsplit(avid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
avid <- gsub(" ", "", avid)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = avid<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
dat, <br />
ident = ident, <br />
name = pagename, <br />
subset = "Avainsananpoistot", <br />
act_type = "append", <br />
language = "fin",<br />
who = wiki_username<br />
)<br />
<br />
cat("Avainsana poistettiin onnistuneesti.\n")<br />
</rcode><br />
<br />
===Relaatiot===<br />
==== Relaatiohakukone ====<br />
'''Hakee relaatioita joissa mahdollisesti annetut jakeet esiintyvät. Näyttää datan sellaisena kuin se on tietokannassa.'''<br />
<rcode label="Näytä relaatiot" name="relaatiot_display" embed=1 variables="<br />
name:sivu|description:Sivu jonka relaatioita haetaan|type:selection|options:<br />
NULL;Kaikki;<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid|description:Anna halutessasi jakeen ID(:t)|type:text|default:hae kaikki|<br />
name:version|description:Versio|type:text|default:nykyinen|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
library(plyr)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
# Erottelu pilkuilla ja välilyöntien poisto<br />
if (!is.null(sivu)) sivu <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(sivu, ",")[[1]])<br />
if (tolower(jaeid == "hae kaikki")) {<br />
jaeid <- NULL<br />
} else {<br />
jaeid <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(jaeid, ",")[[1]])<br />
}<br />
version <- gsub("^\\s*|\\s*$", "", strsplit(version, ",")[[1]])<br />
a <- tolower(version) == "nykyinen"<br />
if (any(a)) {<br />
version <- version[!a]<br />
version <- c(version, get_current_version(ident))<br />
}<br />
version <- as.numeric(version)<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Sivu1 <- sivu<br />
filter$Versio <- version<br />
filter$JaeID1 <- jaeid<br />
<br />
rel1 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
if (is.null(jaeid)) {<br />
rel2 <- data.frame()<br />
} else {<br />
filter$JaeID1 <- NULL<br />
filter$Sivu1 <- NULL<br />
filter$JaeID2 <- jaeid<br />
filter$Sivu2 <- sivu<br />
<br />
rel2 <- try_dl_rm(<br />
paste(ident, "Relaatiot", sep = "."), <br />
filter = filter, <br />
rm_id = paste(ident, "Relaationpoistot", sep = "."),<br />
rm_ind = "RelaatioID"<br />
)<br />
}<br />
<br />
out <- rbind(rel1, rel2)<br />
<br />
if (nrow(out) > 0) {<br />
oprint(<br />
out, <br />
include.rownames = FALSE,<br />
caption = "Relaatiot", <br />
caption.placement = "top"<br />
)<br />
} else {<br />
cat("Relaatioita ei löytynyt!\n")<br />
}<br />
<br />
</rcode><br />
==== Relaation lisääminen ====<br />
'''Lisää uuden relaation tietokantaan. Samantyyppisiä relaatioita voi kerralla lisätä useita, kun erottelee JaeID:t pilkuilla: relaatiot voi tehdä kaikki yhteen, yksi kaikkiin tai yksi yhteen. '''<br />
<rcode label="Lisää relaatio" name="relaatio" embed=1 variables="<br />
name:sivu1|description:Mikä on lähtöjakeen sivu?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid2|description:Mikä on kohdejakeen ID?|type:text|<br />
name:relaatio|description:'''Kuinka lähtöjae liittyy kohdejakeeseen?'''|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse -;<br />
'tukee tai on linjassa';tukee tai on linjassa;<br />
'vastustaa tai on ristiriidassa';vastustaa tai on ristiriidassa;<br />
'on neutraali suhteessa';on neutraali suhteessa;<br />
'on uusi linjaus tai painotus';on uusi linjaus tai painotus;<br />
'kuuluu ryhmään/kokoelmaan';kuuluu ryhmään/kokoelmaan|<br />
name:lisarelaatio|description:VAPAAEHTOINEN Voit antaa oman jakeiden välisen relaation vapaakenttään.|type:text|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
relaatio <- ifelse(lisarelaatio == '', relaatio, lisarelaatio)<br />
if (nchar(gsub(" ", "", relaatio)) == 0) stop("Relaatiota ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
jaeid1 <- strsplit(jaeid1, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid1 <- gsub(" ", "", jaeid1)<br />
jaeid2 <- strsplit(jaeid2, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid2 <- gsub(" ", "", jaeid2)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
if(sivu2 == "Sama") sivu2 <- sivu1<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Relaatiot", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
RelaatioID = NA,<br />
Versio = version, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username, <br />
Sivu1 = sivu1,<br />
JaeID1 = jaeid1,<br />
Sivu2 = sivu2,<br />
JaeID2 = jaeid2,<br />
Result = relaatio<br />
)<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "RelaatioID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Relaation lisääminen onnistui.\n")<br />
<br />
</rcode><br />
==== Sisällytyksen lisääminen ====<br />
'''Lisää uuden sisällytyksen tietokantaan. Sisällytys tapahtuu aina seuraavaan versioon. Samantyyppisiä sisällytyksiä voi kerralla lisätä useita, kun erottelee JaeID:t pilkuilla: sisällytykset voi tehdä kaikki yhteen, yksi kaikkiin tai yksi yhteen. '''<br />
<rcode label="Lisää sisällytys" name="sisallytys" embed=1 variables="<br />
name:sivu1|description:Mikä on lähtöjakeen sivu?|type:selection|options:<br />
'21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti';21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti;<br />
'Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti';Asiakaspalvelu 2014 loppuraportti;<br />
'Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia';Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia;<br />
'Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020';Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020;<br />
'Kansallinen paikkatietostrategia';Kansallinen paikkatietostrategia;<br />
'Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015';Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa toimenpideohjelma 2011-2015;<br />
'Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille';Kohti uutta liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille;<br />
'KIDE-hanke';KIDE-hanke;<br />
'Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia';Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia;<br />
'Rakennepoliittinen ohjelma';Rakennepoliittinen ohjelma;<br />
'Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014';Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2014;<br />
'Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020';Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä';Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta';Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös sähköisestä tunnistamisesta;<br />
'Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta';Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta;<br />
'Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)';Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU);<br />
'Valtion_konesalistrategia_2014';Valtion_konesalistrategia_2014|<br />
name:jaeid2|description:Mikä on kohdejakeen ID (uudemmassa versiossa)?|type:text|<br />
name:sisallytys|description:'''Sisällytettiinkö ehdotus uudempaan versioon?'''|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse -;<br />
'ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu';ehdotus huomioitu ja liittyvää painotusta muutettu;<br />
'ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty';ehdotus huomioitu ja uusi kohta lisätty;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun';ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin vaan sisältyy olennaisesti jo kirjattuun;<br />
'ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin';ehdotus ei ole antanut aihetta muutoksiin|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
if (nchar(gsub(" ", "", sisallytys)) == 0) stop("Sisällytyksen tyyppiä ei annettu!")<br />
<br />
library(OpasnetUtils)<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
<br />
jaeid1 <- strsplit(jaeid1, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid1 <- gsub(" ", "", jaeid1)<br />
jaeid2 <- strsplit(jaeid2, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
jaeid2 <- gsub(" ", "", jaeid2)<br />
<br />
if (tolower(version) == "edellinen") {<br />
version <- get_current_version(ident) - 1<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
if(sivu2 == "Sama") sivu2 <- sivu1<br />
<br />
ident.subset <- paste(ident, "Relaatiot", sep = ".")<br />
<br />
filter <- list()<br />
filter$Versio <- version<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
RelaatioID = NA,<br />
Versio = version, <br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username, <br />
Sivu1 = sivu1,<br />
JaeID1 = jaeid1,<br />
Sivu2 = sivu2,<br />
JaeID2 = jaeid2,<br />
Result = sisallytys<br />
)<br />
<br />
upload_with_autoid(<br />
dat,<br />
ident.subset,<br />
id_name = "RelaatioID",<br />
pagename = pagename,<br />
filter = filter<br />
)<br />
<br />
cat("Sisällytyksen lisääminen onnistui.\n")<br />
<br />
</rcode><br />
==== Relaation poisto ====<br />
'''Merkitsee relaation/sisällytyksen epäkelvoksi, jolloin tämän sivun hakukoneet eivät näytä sitä.'''<br />
<rcode name="relaationpoisto" embed=1 label="Poista relaatio" showcode=0 variables="<br />
name:relid|description:Poistettavan relaation ID (pilkulla eroteltuna useampia)|type:text|<br />
name:version|description:Mikä versio on kyseessä?|type:text|default:nykyinen|<br />
name:syy|description:Poiston syy|type:selection|options:<br />
' ';- Valitse syy -;<br />
'Relaatio ei päde uudessa versiossa';Relaatio ei päde uudessa versiossa;<br />
'Virheellinen relaatio';Virheellinen relaatio|<br />
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|<br />
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'<br />
"><br />
library(OpasnetUtils)<br />
<br />
relid <- strsplit(relid, ",", fixed = TRUE)[[1]]<br />
relid <- gsub(" ", "", relid)<br />
<br />
if (tolower(version) == "nykyinen") {<br />
objects.latest("Op_fi4325", "apufunktiot")<br />
version <- get_current_version(ident)<br />
} else {<br />
version <- as.numeric(version)<br />
}<br />
<br />
dat <- data.frame(<br />
Versio = version,<br />
Aika = date(), <br />
Käyttäjä = wiki_username,<br />
Syy = syy, <br />
Result = relid<br />
)<br />
<br />
opbase.upload(<br />
dat, <br />
ident = ident, <br />
name = pagename, <br />
subset = "Relaationpoistot", <br />
act_type = "append", <br />
language = "fin",<br />
who = wiki_username<br />
)<br />
<br />
cat("Relaatio poistettiin onnistuneesti.\n")<br />
</rcode></div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=21_polkua_kitkattomaan_Suomeen_-_ICT_2015-ty%C3%B6ryhm%C3%A4n_loppuraportti&diff=2776221 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti2014-12-01T12:14:30Z<p>Vaula: /* 7. Uusilla toimintatavoilla innovaatioita */</p>
<hr />
<div><br />
21 polkua Kitkattomaan <br />
Suomeen <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän raportti <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
Innovaatio <br />
4/2013 <br />
<br />
Tiivistelmä | Referat | Abstract <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän johdolla toimivan <br />
ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella strategia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi <br />
sekä tieto- ja viestintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työministeri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. <br />
Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen <br />
nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. Seuraavien <br />
vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuurin avulla palveluita voidaan luoda <br />
nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen alan keskeiset <br />
osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
3. Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia asetti raportin luovutuspäivänä <br />
valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
ICT 2015 -työhön osallistui yli 250 asiantuntijaa eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Useat raportin toimenpiteistä <br />
perustuvat näiltä asiantuntijoilta tulleisiin ehdotuksiin. Myös käytännön työssä Suomen nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen <br />
kärkimaaksi toimialaklusterit ja alueelliset ekosysteemit ovat keskeisessä roolissa. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Elinkeino-ja innovaatio-osasto/Tapio Virkkunen, puh. 029 506 0077 <br />
<br />
Asiasanat | Nyckelord | Key words <br />
<br />
ICT, tieto- ja viestintäteknologia, rakennemuutos, uudistuminen, kilpailukyky <br />
<br />
<br />
== Lukijalle == <br />
<br />
<br />
Hyvä lukija, <br />
<br />
yhdeksän kuukautta on pitkä ja lyhyt aika. Se on pitkä aika odottaa konkreettisia <br />
toimenpiteitä. Se on lyhyt aika etsiä oleellisia vastauksia laajaan haasteeseen, jonka <br />
koko yhteiskunnan taloudellinen ja tekninen murros on asettanut. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on työskennellyt tuon yhdeksän kuukautta. Työryhmä on tarvinnut <br />
paljon lähtötietoa ja syötteitä. Niitä se on myös saanut, kiitos noin 250 henkilön, <br />
jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä haasteen ratkaisemiseksi. <br />
<br />
Yhdeksän kuukautta on tuntunut lyhyeltä ajalta ymmärtää todella syvällisesti, <br />
mitkä ovat juuri niitä oleellisia toimenpiteitä, jotka pitää toteuttaa vuonna 2013, <br />
jotta muutosnopeus ja vaikuttavuus olisivat mahdollisimman suuria. <br />
<br />
Olemme karsineet raportista toimenpiteitä, joiden aika tulee kenties myöhemmin. <br />
Olemme voineet karsia myös toimenpiteitä, joiden pitäisi olla mukana jo tässä <br />
vaiheessa. Työryhmän näkemys nopeimpia tekoja vaativista asioista tiivistyy 21 polkuun, <br />
jotka tämä raportti esittelee. <br />
<br />
Työryhmän loppuraportti on kuitenkin vasta alkulaukaus tekemiselle. Kyseessä <br />
on enemmän prosessi kuin projekti. Prosessissa ohjakset ottaa valtioneuvoston ICT-<br />
asiantuntijaryhmä, joka vauhdittaa toimenpiteitä ja ehdottaa uusia. Ehdotetuille toimenpiteille <br />
on etsitty myös vastuutaho, joka on valmis viemään ehdotuksen käytäntöön. <br />
Näin varmistetaan, että toimenpiteillä on koti. <br />
<br />
Kun asiantuntijatyöryhmä perustetaan, avataan myös kotisivu kommentteja ja <br />
uusia ehdotuksia varten. Näin prosessista tulee oppiva, joustava ja itseään korjaava. <br />
<br />
Työryhmä on kirjoittanut raporttinsa niin, että lukija saa kokonaiskuvan lukemalla <br />
johdantoluvun 1 ”Tavoitteena Kitkaton Suomi” ja johtopäätösluvun 8 eli ”21 <br />
polkua Kitkattomaan Suomeen”. <br />
<br />
Luvussa 2 ja 3 kuvataan taloudellinen ympäristö ja kasvun haasteet sekä mahdollisuudet. <br />
Samoin kuvataan vetovoimatekijät, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan <br />
juuri Suomeen. <br />
<br />
Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä kertovissa luvuissa 4-7 olemme kuvanneet <br />
toimenpiteisiin liittyvät keskeiset taustatekijät, toimenpiteet ja mahdollisimman <br />
tarkan toteutuksesta vastaavan tahon. Ehdotusten joukossa on monenkokoisia <br />
hankkeita. Käänne nousuun vaatii monimuotoisia tekoja, joista pienetkin ovat <br />
tärkeitä. <br />
<br />
Suuri kiitos kaikille, jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä merkittävän haasteen <br />
ratkaisemiseksi. Erityisen intensiivisesti työssä on ollut mukana sihteeristö ja elintärkeä <br />
kontribuutio on saatu työlle asetetulta ohjausryhmältä. <br />
<br />
13.1.2013 <br />
<br />
Pekka ala-Pietilä <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän puheenjohtaja <br />
<br />
<br />
== 1. Tavoitteena Kitkaton Suomi == <br />
<big>Suomen talouden peruskivet horjuvat monen yhtaikaisen murroksen heiluttamana. Suurin mahdollisuus uuteen kasvuun piilee digitaalisessa taloudessa, jossa menestymiseen Suomella on monia merkittäviä vahvuuksia. ICT 2015 -työryhmän tunnistamat puutteet infrastruktuurissa, rahoitusjärjestelmässä, osaamisessa ja toimintatavoissa hidastavat kuitenkin kasvua.</big> <br />
<br />
<big>Edellä mainituilla alueilla Suomen on tehtävä uudistuksia, joilla nousemme uudelle kasvuaallolle. Silloin Suomi voi nousta tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kitkattomia.</big> <br />
<br />
Suomella on vakava kasvuongelma, jonka keskeisiä syitä ovat globaalin työnjaon <br />
muutos, teknologinen murros ja matalasuhdanne. Ongelmavyyhti näkyy muun <br />
muassa viennin rajuna putoamisena, työttömyyden kasvuna ja kansantalouden <br />
velkaantumisena. <br />
<br />
Työnjaon ja teknologian murros on osa luonnollista talouden evoluutiota. Menettämämme <br />
tilalle syntyy uutta yritystoimintaa. Innovatiivista liiketoimintaa ja uusia <br />
työpaikkoja syntyy nyt kuitenkin hitaammin kuin vanhoja katoaa. Tämä kertoo, että <br />
Suomen kyky uudistua on ympäröivää talouden evoluutiota hitaampaa. Siksi koko <br />
yhteiskunnalle on elintärkeää vauhdittaa määrätietoisesti kasvua ja uuden syntymistä. <br />
Avainkysymys Suomelle on, miten kehitämme uudistumiskykyämme ympäröiviä <br />
muutoksia hyödyntäen. <br />
<br />
Taloudellinen kasvu syntyy työmäärän lisäyksestä, uusista investoinneista ja yritysten <br />
sekä julkisen sektorin kyvystä hyödyntää teknologiaa. Näistä suurin yksittäinen <br />
selittävä tekijä on teknologian hyödyntämisen kyky, joka vastaa noin kahta kolmasosaa <br />
kasvun luonnista. Tieto- ja viestintäteknologia, ICT, on merkittävin yksittäinen <br />
teknologia, jonka varaan kasvun ja tuottavuuden parantamisen voi rakentaa. <br />
Jatkossa käytämme termiä ICT tässä tarkoituksessa. <br />
<br />
Tietotekninen vallankumous on tähän mennessä näkynyt pääosin laitteiden <br />
tehostumisena ja yleistymisenä. Kansalaisten ja yritysten elämää helpottavien digitaalisten <br />
palveluiden aalloista ovat rantautuneet vasta ensimmäiset. ICT tulee muuttamaan <br />
maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. <br />
<br />
Suomen on hypättävä eturivissä digitaalisen aallon rakentamiseen, jos maa <br />
haluaa kasvua ja hyvinvointia. Tämä edellyttää, että Suomi uudistuu kaikilla aloilla <br />
tuomalla digitaalisia elementtejä perinteiseen toimintaan. Tätä tarvitaan sekä yrityksissä <br />
että julkisella sektorilla. Näin nykyisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky <br />
kasvaa ja samalla syntyy täysin uusia lisäarvoa tuovia ratkaisuja. <br />
<br />
Uudistumisessa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin ICT-toimialasta itsessään. <br />
Kyse on ennen kaikkea vanhan ja uuden osaamisen liitosta – kyvystä hyödyntää <br />
ICT:tä monipuolisesti toiminnan kehittämisessä. On erittäin tärkeää saada <br />
<br />
syntymään uutta ICT-liiketoimintaa. Jos mahdollista, vielä oleellisempaa on nostaa <br />
kaikkien toimialojen ja julkisen sektorin palvelukykyä digitaalisten ratkaisujen <br />
avulla. Teknologisen osaamisen lisäksi tarvitsemme monipuolista ymmärrystä <br />
muun muassa asiakkaiden tarpeista, palveluiden rakentamisesta ja uusien ideoiden <br />
kaupallistamisesta. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä lähtee ajatuksesta, että valtion ei tule valita voittajia, vaan <br />
rakentaa uudistumisen ja kasvun edellytyksiä kaikille. Suomeen on saatava lisää <br />
aloittavia yrityksiä ja kasvuyrityksiä sekä samalla täytyy pitää kiinni olemassa olevista, <br />
elinvoimaisista suuryrityksistä. Tässä työssä on tarkasteltu toimintaedellytyksiä, <br />
joiden avulla voidaan tukea erityyppisten yritysten kasvua Suomessa joko suoraan <br />
ICT-palvelujen tuottajina tai ICT:tä hyödyntävinä toimijoina. <br />
<br />
=== ToImInTaEdEllyTykSET hyvISTä parhaIkSI === <br />
<br />
Suomen lähtötilanne matkalla digitaaliseen maailmaan on hyvää keskitasoa. Kansainväliset <br />
vertailut kertovat, että Suomessa on erinomainen peruskoulutustaso. <br />
Yhteiskuntamme on hyvin verkottunut, infrastruktuurimme on kohtuullisella tasolla <br />
ja monet yrittämisen edellytykset ovat vähintään tyydyttävät. <br />
<br />
Meillä on kuitenkin paljon kehitettävää. ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut monia <br />
tärkeitä osaamisalueita, joissa emme ole uudistuneet riittävän nopeasti. Julkinen tietotekninen <br />
arkkitehtuurimme on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja hidastaa <br />
uuden kilpailun syntymistä. Tietyissä ICT:n ydinosaamisissa olemme jääneet jälkeen <br />
nopeimmista kilpailijoista. <br />
<br />
Yritysrahoituksessa on suuria aukkoja. Samoin Suomen pitää löytää nopeampia <br />
toimintatapoja, jotka tukevat uusien digitaalisten palveluiden kehittymistä. Etenkin <br />
julkiselle sektorille kaivataan lisää ketteryyttä, halua poisoppia vanhasta ja tarttua <br />
myös hankaliin asioihin ratkaisuhakuisesti. <br />
<br />
Vahvuuksiamme kehittämällä ja ongelmakohtia parantamalla voidaan synnyttää <br />
Kitkaton Suomi, jossa hyvinvointia tuovan, kilpailukykyisen toiminnan syntymiselle <br />
on parhaat edellytykset. Kitkattomuus on elintärkeää internet-taloudessa, <br />
jossa uudet liikeideat syntyvät ja leviävät entistä nopeammin. ICT 2015 -työryhmä <br />
asetti tavoitteekseen tehdä Suomesta tietotekniikan osaamisen kärkimaan, jossa <br />
yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä <br />
ja kitkattomia. <br />
<br />
=== 21 polkua kITkaTTomaan SuomEEn ===<br />
<br />
Uudistuminen ja kasvu edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan toimintatapa, <br />
joka mahdollistaa pitkän tähtäyksen tavoiteasetannan ja nopean sekä tarkan toimeenpanon. <br />
Ensimmäiset toimenpiteet pitää aloittaa välittömästi, mutta seuraavien <br />
vuosien aikana on päätettävä uusista toimista, joissa huomioidaan ympäristön muutos <br />
ja saavutetut tulokset. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kriittinen massa muutostoimenpiteitä, <br />
jotka vievät samaan suuntaan johdonmukaisesti. ICT 2015 -työryhmän keskeiset <br />
kehittämiskohteet liittyvät: <br />
<br />
:• infrastruktuuriin jonka avulla luodaan yhtenäinen pohja yrityksiä, yhteisöjä ja julkista hallintoa tukevien palvelujen tehokkaalle rakentamiselle <br />
: <br />
:• osaamiseen johon pohjautuen rakennetaan suomalaisten yritysten ylivoimatekijöitä ja kilpailukykyä <br />
: <br />
:• rahoitukseen joka on riittävä yritysten kasvun eri vaiheissa ja riskinottoon kannustava ja <br />
: <br />
:• toimintatapoihin joilla varmistamme kykymme toimia kilpailijamaita nopeammin. <br />
<br />
Neljä toimintaedellytysaluetta sisältää 21 toisiaan tukevaa polkua, joilla Suomen <br />
pitää edetä päättäväisesti ja ripeästi. Näistä neljä kriittistä polkua luo perustan, jota <br />
ilman tulevien vuosien työ ja toimenpiteet rakennetaan hiekan päälle. Muutoksen <br />
toteuttamisen kannalta kriittisiä polkuja ovat seuraavat: <br />
<br />
:• Työryhmä ehdottaa yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamista. Toimenpiteen avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. Näin vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa, että Suomessa aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa rahoitusohjelmaa, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa toimintatapaa, joka mahdollistaa pitkäjänteisen tavoiteasetannan sekä nopean ja tarkan toimeenpanon. Tämän konkretisoimiseksi työryhmä on ehdottanut, että valtioneuvoston kansliaan perustetaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka tulee toimimaan yli eduskuntavaalien ja hallituskausien. Sen tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa. Työryhmä haki ja sai laajan poliittisen tuen tälle ehdotukselleen. Pääministeri Jyrki Katainen on antanut siunauksensa ehdotukselle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän työllä on kymmenen vuoden tähtäin. Kukaan ei kuitenkaan <br />
kykene näkemään, mitä toimenpiteitä Suomen on tehtävä kolmen saati sitten kuuden <br />
vuoden kuluttua. Siksi tässä raportissa lähdetään liikkeelle esittämällä vuodelle <br />
2013 ensimmäiset askeleet kullakin 21 polulla. Valtioneuvoston ICT-asiantuntijaryhmä <br />
ja sen ympärille muotoutuva verkosto tulee omalta osaltaan nostamaan <br />
esiin uusia toimenpiteitä rullaavasti seuraavien vuosien aikana.<br />
<br />
== 2. ICT on uudistumisen ja kasvun moottori ==<br />
<br />
<big>Digitalisointi ja internet-talouden nopea hyödyntäminen ovat murroksessa olevalle Suomelle keskeisiä askeleita kohti uutta kasvua.</big> <br />
<br />
Suomen rakenteellinen kilpailukyky on monissa kansainvälisissä vertailuissa <br />
maailman kärkeä. Olemme esimerkiksi World Economic Forumin lähinnä yhteiskunnan <br />
rakenteellista kilpailukykyä mittaavassa vuoden 2012 vertailussa maailman <br />
kolmanneksi paras. Hausmann & Hidalgon kansakuntien teollisuudenrakennetta <br />
mittaavassa vertailussa Suomi sijoittuu kuudenneksi. <br />
<br />
Lisäksi Suomi on maailman huippua mitä tulee korruption vähäisyyteen tai yleisissä <br />
tietojärjestelmissämme olevien virusten vähäiseen määrään. Koulutusjärjestelmämme <br />
on arvostettu maailman parhaimmaksi useissa Pisa-tutkimuksissa. Samoin <br />
brittiläinen koulutusyhtiö Pearson sijoitti Suomen ykköseksi vertaillessaan 20 kehittyneen <br />
maan koulujärjestelmiä. Hyvä koulutus nostaa yleensäkin Suomen asemaa <br />
lähes kaikissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. <br />
<br />
Kaikki edellä olevat kilpailukykymittarit arvioivat yhteiskuntien ja niiden osien <br />
rakenteellista kyvykkyyttä. Tässä mielessä Suomi on tehnyt hyvää työtä omien <br />
rakenteidensa kehittämisessä useiden vuosikymmenten ajan. <br />
<br />
=== huonoT TEhoT hyväSTä konEESTa === <br />
<br />
Hyödynnämme tätä rakenteellista kilpailukykypotentiaalia kuitenkin puoliteholla. <br />
Esimerkiksi sveitsiläisen IMD:n vuoden 2012 kilpailukykyvertailussa olemme vasta <br />
sijalla 17. IMD selvittää nimenomaan talouden suoriutumista. Yrittäjyysasenteita selvittävässä <br />
Global Entrepreneur Monitor -vertailussa (GEM) Suomi sijoittuu mukana <br />
olevan 26 maan joukossa puoliväliin. Eräiden kasvua ja kansainvälistymishalukkuutta <br />
kuvaavien tekijöiden osalta olemme kolmanneksi viimeisiä. <br />
<br />
Ehkä kaikkien lahjomattomin maan taloudellista tilaa ja kilpailukykyä kuvaava <br />
mittari on kauppataseen ja viennin kehitys. Suomen kauppatase on heikentynyt <br />
tasaisesti vuoden 2000 huipusta, jolloin Suomi vei noin 13 miljardilla enemmän kuin <br />
toi. Pitkä 19 vuoden ylijäämäjakso kääntyi alijäämäksi vuonna 2011. Käänne parempaan <br />
ei tapahdu itsestään. Vientiteollisuuden tuotantoa on siirtynyt Suomesta ulkomaille <br />
ja monet välttämättömät tuontituotteet energia etunenässä ovat kallistuneet. <br />
<br />
Finanssikriisin jälkeisenä vuonna 2009 vientimme putosi 30 prosenttia vuoden <br />
2008 viennin tasosta, joka oli 67 miljardia euroa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, <br />
Etlan mukaan saavutamme vuoden 2008 viennin tason vuonna 2016. Kun inflaatio <br />
huomioidaan, vuosi on 2022 tai 2023. <br />
<br />
=== kolmE ISkua TalouSkaSvullE === <br />
<br />
Suomella on vakavia ongelmia, koska globaalin työnjaon muutos, teknologinen murros <br />
ja suhdannekuoppa huojuttavat taloutta samaan aikaan. Painetta uuden kasvupolun <br />
löytämiseen lisää se, että väestömme ikärakenne on kääntynyt ennätysmäisen <br />
nopeasti kansantalouden kannalta vaikeammaksi ja julkisen sektorin velka on <br />
kasvanut nopeasti. <br />
<br />
Murroksen ja talouteemme kohdistuvien haasteiden seuraukset ovat vakavat. <br />
Suomen vientiteollisuudesta on hävinnyt merkittävä määrä työpaikkoja viimeisten <br />
kymmenen vuoden aikana. <br />
<br />
• Teknologiateollisuudesta on kadonnut kokonaisuudessaan 40 000 työpaikkaa <br />
vuoden 2008 jälkeen. <br />
<br />
• Nokia-klusterista yksistään on hävinnyt 14 000 työpaikkaa parissa vuodessa. <br />
<br />
• Metsäteollisuus on leikannut noin 20 000 työpaikkaa vuoden 2000 jälkeen. <br />
<br />
Pitkän aikavälin tarkastelu paljastaa, että eniten uusia työpaikkoja syntyy pk-yrityksissä. <br />
Vuosina 2002–2011 Suomeen syntyi lähes 120 000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa <br />
ja niistä yli 110 000 on pk-yrityksissä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä <br />
uudesta työpaikasta on syntynyt alle 250 työntekijän yrityksiin. Useampi kuin joka <br />
neljäs on perustettu 1–4 hengen yrityksiin. <br />
<br />
Työpaikkoja on hävinnyt pääasiassa suuryrityksistä ja vientivetoisista yrityksistä <br />
ja syntynyt etupäässä pk-yrityksiin ja kotimarkkinayrityksiin. Tämä rakennemuutos <br />
selittää osaltaan viennin supistumisen. <br />
<br />
Työpaikkojen synnyn ja työllisyystilanteen rinnalla tulee kantaa huolta siitä, <br />
miten Suomessa toimivat yritykset investoivat Suomeen. Sodan jälkeinen teollinen <br />
uudelleenrakentaminen piti investoinnit korkealla tasolla 1990-luvun lamaan asti. <br />
Laman aikana kiinteät investoinnit putosivat alhaisemmalle tasolle, mutta sen jälkeen <br />
aineettomat investoinnit ovat puolestaan nousseet. Finanssikriisin aikaan <br />
kiinteät investoinnit putosivat muuta Eurooppaa enemmän, mutta tutkimus- ja kehitysinvestoinnit <br />
pitivät kokonaisinvestoinnit kohtuullisella tasolla. (Investointeja <br />
Suomeen, Jorma Eloranta TEM-julkaisu 9/2012). <br />
<br />
Nokian säästöohjelmat synkistävät tältä osin näkymiä, koska juuri Nokian t&kpanokset <br />
ovat lähes puolet koko teollisuuden aineettomista investoinneista. Lähivuosina <br />
aineettomat investoinnit eivät paikkaa kiinteiden investointien pudotusta. <br />
<br />
Kuitenkin kasvun kannalta kriittisin kysymys on, kuinka paljon yritykset kehittävät <br />
korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita Suomessa. Kilpailukykyiset, lisäarvoa <br />
luovat tuotteet synnyttävät kasvua voimistavia kerrannaisvaikutuksia talouteemme. <br />
Nokia-klusterin myötä syntynyt voimakas kasvusysäys oli osoitus korkean lisäarvon <br />
tuotteiden vaikutuksesta kasvuun. <br />
<br />
=== TEknologInEn kEhITyS määrää kaSvuvauhdIn === <br />
<br />
Pelkistettynä kansantalouden kasvu syntyy kolmesta komponentista: työn ja pääoman <br />
määrän kasvusta sekä teknologisesta kehityksestä. Taloustieteen nobelisti <br />
<br />
Robert Solow osoitti, että teknologinen kehitys toi vuosina 1890–1995 Yhdysvaltain <br />
talouskasvusta noin kaksi kolmasosaa. <br />
<br />
Suomen mahdollisuudet vaikuttaa työn ja pääoman määrään ovat rajalliset. Suomen <br />
on toki tehtävä kaikkensa, että työpanoksen ja investointien kehitys olisi mahdollisimman <br />
hyvä. Kasvua tulee etsiä erityisesti kolmannesta tekijästä eli teknologiasta <br />
ja sen soveltamisesta yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Äärimmilleen pelkistettynä Suomessa toimivien yritysten tuotteiden kilpailukyky <br />
ratkaisee kasvuvauhtimme. Tuotteiden kilpailukyvyn kehittämisessä ja lisäarvonluonnissa <br />
kyky hyödyntää teknologia on keskeistä. <br />
Tällöin avainkysymykset Suomelle ovat: <br />
<br />
• Mitkä ovat keskeiset lisäarvonluonnin mahdollistavat teknologiat ja ideat? <br />
<br />
• Löytävätkö yritykset parhaimman kasvuympäristön Suomesta vai muualta? <br />
<br />
• Mitä Suomi voi tehdä kilpailukykyisten toimintaedellytysten luomiseksi <br />
yrityksille? <br />
<br />
=== TIEToTEknIIkka on kaSvun mooTTorI === <br />
<br />
ICT on merkittävin kasvua vauhdittava teknologia. Sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnassa <br />
kaikkialle. ICT-osaamista tarvitaan myös kaikilla muilla kasvualoilla kuten <br />
bioteknologiassa, ympäristöteknologiassa ja lääketieteessä. <br />
<br />
Vaikutukset ovat samankaltaisia kaikenlaisissa yhteiskunnissa. Paul Schreyerin <br />
tutkimus vuodelta 2000 osoitti, että ICT-investoinnit ovat lisänneet kasvua G7-maissa. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus kertoo, että internet toi kehittyneiden talouksien kasvusta <br />
keskimäärin viidenneksen vuosina 2004–2009.Tutkimus kertoo myös, että yhtä <br />
internetin hävittämää työpaikkaa kohti syntyi 2,6 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Maailmanpankin tutkimus puolestaan todistaa, että laajakaistainen internet <br />
vauhdittaa talouskasvua kehittyvissä maissa. Tutkimuksen mukaan hallitusten <br />
tulisi yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa kiihdyttää laajakaistaverkkojen rakentamista. <br />
Maailmanpankin mukaan digitaaliset palvelut luovat työpaikkoja etenkin <br />
nuorille. <br />
<br />
=== kIlpaIlukykyä dIgITaalISIlla palvEluIlla === <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa niin kulutustavara- kuin investointihyödykevalmistajien <br />
liiketoimintalogiikkaa muuttuu palveluvetoiseksi. McKinseyn tutkimuksen mukaan <br />
digitaalisuuden suurimpia hyötyjiä eivät ole varsinaiset internet-yritykset, vaan hyödyistä <br />
suurimman osan korjaavat muiden alojen yritykset. Menestyneimmät yritykset <br />
ovat kehittäneet uuden palvelumallin tuotteidensa kilpailukyvyn kehittämiseksi <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. <br />
<br />
Menestys ei kuitenkaan synny pelkästään teknologialla. Liiketoiminnalliset <br />
innovaatiot, brändit ja johtamismallit ovat aivan ratkaisevia asioita myös internet-<br />
maailmassa. Monen modernin internet-yrityksen haasteet ovatkin kovin perinteisiä <br />
puutteita tuotteistamisessa, kaupallistamisessa, ansaintalogiikan kehittämisessä <br />
ja kansainvälistämisessä. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus internetin vaikutuksista päätyy ajatukseen, että menestyneimpiin <br />
internet-valtioihin on syntynyt vahva digitaalisten palveluiden ekosysteemi, <br />
jossa on edistetty osaamista, helpotettu pääoman saamista, kehitetty infrastruktuuria <br />
ja luotu vetovoimainen liiketoimintaympäristö. <br />
<br />
Suomen lähtökohta kansainvälisessä digitaalisessa kilpailussa on Nokia-klusterin <br />
takaiskuista huolimatta hyvä. Monet yhteiskunnan digitaalista suorituskykyä vertailevat <br />
kansainväliset arviot nostavat Suomen maailman kärkijoukkoon. Englantilaisen <br />
Economist Intelligence Unitin vertailussa Suomi oli neljänneksi paras digitaalinen <br />
talous. World Economic Forumin informaatioteknologiaraportin mukaan Suomi <br />
on maailman kolmanneksi parhaiten verkottunut maa. YK:n selvityksen mukaan <br />
Suomen hallinto on yhdeksänneksi paras sähköisessä toiminnassa. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että Suomessa on kansainvälisesti ajatellen hyvä toimintaympäristö, <br />
infrastruktuuri ja osaamistaso. Kaikkein mielenkiintoisinta on, että kansainvälisten <br />
vertailujen mukaan suomalaiset myös soveltavat ICT-teknologiaa monipuolisesti <br />
sekä kotitalouksissa, yrityksissä että julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Yleiskuva Suomen ICT-osaamisesta on hyvä, mutta isoon kuvaan mahtuu monia <br />
merkittäviä kehittämiskohteita, jotka liittyvät infrastruktuuriin, osaamiseen, rahoitukseen <br />
ja toimintatapoihin. Monilla tärkeillä erikoisalueilla osaaminen on kapeaa. <br />
Siksi digitaaliajan yritysten toimintaedellytyksissä on paljon kehitettävää. <br />
<br />
Kaikki edellä mainitut raportit kertovat myös, että moni valtio panostaa merkittävästi <br />
kehittyäkseen digitaalisessa kisassa. Siksi Suomen pitää lisätä olennaisesti <br />
uudistumisvauhtia olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen. Tavoitteena tulee olla <br />
lisäarvon kasvattaminen digitaalisilla palveluilla. <br />
<br />
Nopeus on internet-taloudessa ratkaisevaa sekä uuden kehittämisessä että innovaatioiden <br />
käyttöönotossa. Osaamistarpeet ovat vielä monimuotoisemmat kuin <br />
perinteisessä teollisessa maailmassa. Oleellista Suomelle on synnyttää toimintaedellytykset, <br />
joissa yritysten on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ICT-teknologiaa <br />
kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden lisäarvon luomiseksi. <br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 2 ===== <br />
<br />
• Kansainvälisen työnjaon muutos, teknologinen murros ja suhdannekuoppa ovat leikanneet etenkin vientipainotteisia työpaikkoja huolestuttavalla tavalla. <br />
<br />
• Kyky soveltaa teknologiaa on uuden kasvun merkittävin tekijä. <br />
<br />
• ICT on teknologioista merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde. <br />
<br />
• Äärimmilleen pelkistettynä kasvussa on kyse yritysten kyvystä hyödyntää ICT:tä tuotteidensa ja palveluidensa lisäarvon luomisessa. <br />
<br />
• Avainkysymys Suomelle on, miten synnytetään olosuhteet, joissa yritysten on mielekästä kehittää ja kasvaa Suomessa. Siksi avaamme seuraavassa luvussa kysymystä, mitkä tekijät ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta oleellisia.<br />
<br />
== 3. Yritysten ja julkisen sektorin kilpailukyky internet-taloudessa == <br />
<br />
<big>Digitaalisen talouden kilpailukenttä on muuttunut nopeasti. muutoksen myötä relevantin osaamisen merkitys korostuu yritysten kasvupäätöksissä.</big> <br />
<br />
Digitaalitaloudessa arvonluonnin ja sen ”nappaamisen” logiikat ovat muuttuneet <br />
merkittävästi 2000-luvun kuluessa. Toimialarajat ovat hämärtyneet ja samalla yritysten <br />
kilpailuasetelmat ovat muuttuneet. <br />
<br />
Selvimmin muutos näkyy siinä, miten tuotteet ja palvelut ovat kytkeytyneet <br />
entistä tiiviimmin toisiinsa. Useilla toimialoilla yritysten välisen kilpailun ratkaisijaksi <br />
ovat nousseet palvelut, jotka aiemmin olivat enemmänkin tukitoimintojen <br />
roolissa. Asiakkaat arvioivat usein enemmän palveluista samaansa lisäarvoa kuin <br />
perustuotetta. <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa palveluiden ja tuotteiden yhdistelmiä on lähes loputon <br />
määrä. Samoin saattaa olla näiden tuottajia. Siksi kilpailua käydään entistä enemmän <br />
useiden yritysten muodostamien ekosysteemien välillä. Asiakkailla on runsaasti <br />
vaihtoehtoja, kun he valitsevat itselleen sopivimpia ratkaisuja. Menestys <br />
on yhä enemmän kiinni siitä, kuinka innovatiivisia kokonaisuuksia ekosysteemit <br />
tuottavat. <br />
<br />
Nokian nopea hiipuminen matkapuhelinkilpailun huipulta on osoitus kilpailuasetelmien <br />
muuttumisesta. Yksinkertaistaen ICT-sektorin ekosysteemin muutosta voidaan <br />
kuvata kolmen kerrostuman avulla, (Fransman, 2010 ja Veugelers, 2012). Muutama <br />
vuosi sitten kerrostumat olivat varsin selvästi erotettavissa. <br />
<br />
<br />
Kerros I: Verkkoteknologioiden ja niihin liittyvien laitteiden tarjoajat (esim. Ericsson, Cisco, Nokia) <br />
<br />
Kerros II: Verkko-operaattorit (esimerkiksi Elisa, DNA, Sonera) <br />
<br />
Kerros III: Sovellusalustojen, sisällön ja palveluiden tarjoajat (esim. Google, Amazon, YouTube) <br />
<br />
<br />
Yhdessä käyttäjien kanssa nämä kolme kerrosta muodostivat laajan ICT-ekosysteemin <br />
ja digitaaliset markkinat. Painopiste on nopeasti siirtynyt systeemin kolmanteen <br />
kerrostumaan eli sovellusalustoihin ja palveluihin. Siellä perinteiset toimialarajat ja <br />
ansaintamallit eivät välttämättä päde. Myös laitevalmistajat ja verkko-operaattorit <br />
ovat siirtyneet entistä enemmän sisällön ja palveluiden tuottajiksi. <br />
<br />
Telekommunikaation, internetin, television ja sisällöntuotannon lähentyminen on <br />
edennyt vaiheeseen, jossa rajaa eri teknologioiden välillä on vaikea vetää. Esimerkiksi <br />
matkapuhelimilla ei ole enää erillistä asemaa. Puhelimet ovat vain yksi mahdollinen <br />
päätelaite, jolla hyödynnetään globaalien verkkojen palveluita ja sovelluksia. <br />
<br />
Suomen mahdollisuuksia uudessa tilanteessa voidaan katsoa kahdesta näkökulmasta: <br />
digitaaliteknologian ja -palveluiden tuottajan ja niiden hyödyntäjän näkökulmasta. <br />
(Kuvio ICT-alan ja internetin kerrokset.) <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n TuoTTajana === <br />
<br />
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Eurooppa ja eurooppalaiset ICT-alan yritykset <br />
ovat nopeassa tahdissa menettäneet kilpailuasemiaan yhdysvaltalaisille ja <br />
myös aasialaisille yrityksille (Grajek, 2012, Veugelers, 2012, Fransman, 2010). Ehkä <br />
suhteellisesti eniten muutos koskettaa Suomea, jossa ICT:n osuus kansantaloudesta <br />
on ollut maailman suurimpia. <br />
<br />
Globaali kilpailutilanne on muuttunut nopeasti. Omilla tuotealustoillaan kilpailevien <br />
vertikaalitoimittajien kuten Nokian, Samsungin ja Motorolan kilpailusta on <br />
siirrytty aikaan, jossa sovellus- ja sisältöalustojen päälle rakennetaan ekosysteemejä <br />
kuten Android ja Windows Phone. Myös vertikaalimallit jatkuvat kuten Apple <br />
iOS ja Nokian S40. Samaan aikaan HTML5-standardi yleistyy voimakkaasti standardoiden <br />
edelleen uusia, avoimia rajapintoja. Suomi ja Nokia eivät enää ole päätelaitekilpailusta <br />
ekosysteemikilpailuksi muuttuneessa kisassa globaaleja markkinajohtajia. <br />
Vahvin asema kilpailussa on yrityksillä, joilla on käyttöjärjestelmään tai sovelluksiin <br />
ja palveluihin perustuva oma ekosysteemi, vahva kuluttajabrändi sekä suora <br />
yhteys kuluttajiin. <br />
<br />
Digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa Nokia-klusterin yritykset ovat <br />
edelleen vahvoja. Kilpailu kerroksessa I (verkkoteknologia ja laitteet) on erittäin <br />
kovaa uusien globaalien, usein aasialaisten, toimijoiden laajentaessa markkinoitaan <br />
Eurooppaan ja päätelaitekilpailun muututtua kerroksen III ekosysteemikilpailuksi. <br />
Suomalaisten ICT-yritysten kilpailukenttä on siis laajentunut ja muuttunut kompleksisemmaksi. <br />
Infrastruktuurin merkittävin rakennusvaihe on ohi, vaikka se kehittyykin <br />
edelleen. <br />
<br />
Esimerkiksi Nokia Siemens Networksilla on johtavaa osaamista neljännen sukupolven <br />
verkkoteknologiassa. Tällä on suuri merkitys, kun datamäärät moninkertaistuvat <br />
tietoliikenneverkoissa. Se tarjoaa erikoistuneille suomalaisille yrityksille uusia <br />
liiketoimintamahdollisuuksia, mutta markkinoiden kasvu on hitaampaa kuin päätelaitemarkkinoilla. <br />
Suuri osa lisäarvosta luodaan kuitenkin sovellusalustojen, sisällön <br />
ja palveluiden tuotannossa – kerroksessa III. <br />
<br />
Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet liittyvätkin usein sovellusalustojen <br />
ja palveluiden luomiseen kapeilla erityisalueilla globaaleille markkinoille. <br />
Lisäksi esimerkiksi Nokian erityisosaaminen kartta- ja kameratoimintoihin liittyen <br />
luo pohjan rakentaa lisäarvoa tuotteisiin ja III kerroksen uusia ekosysteemejä. <br />
<br />
Case: Mikrosysteemeistä miljardin euron bisnes <br />
<br />
Muun muassa autoissa, terveysteknologiassa ja mobiililaitteissa käytettävistä mikrosysteemeistä on kehittynyt Suomeen jo lähes miljardin euron liiketoimintaa. Mikrosysteemien MEMS (Micro Electro Mechanical Systems) käyttö on <br />
lisääntynyt nopeasti älykkäiden laitteiden yleistyttyä. <br />
<br />
Mikrosysteemien kehitys alkoi Suomessa jo 1970-luvulla. Nokian panostukset alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen vauhdittivat kuitenkin merkittävästi osaamisen kehittymistä vuosituhannen vaihteessa. Tuossa vaiheessa osaaminen vahvistui myös Nokian alihankkijoilla. Nokian henkilöstövähennyksien myötä osaamista on siirtynyt alihankkijoille myös henkilöstön mukana. VTT:n MemsCat-hankekokonaisuus kannustaa aloittavia yrityksiä kehittämään mikrosysteemeihin perustuvia innovaatioita. Samoin ohjelma kannustaa teollisuusyrityksiä mikrosysteemien hyödyntämiseen. <br />
<br />
Alan kasvunäkymät ovat hyvät. Sulautettuja aistivia mikrojärjestelmiä tarvitaan yhä useammassa paikassa niin kulutustuotteissa kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. Esimerkiksi älykkäitä antureita voidaan käyttää muun muassa törmäys- tai liiketunnistimissa, joilla lisätään turvallisuutta autoissa. Samoin anturit voivat valvoa ilman laatua älykkäässä ilmastointijärjestelmässä. <br />
<br />
=== Eu:n jäykäT SISämarkkInaT hIdaSTavaT kaSvua === <br />
<br />
Merkittävä kilpailukykyongelma suomalaiselle ICT-yritykselle on Euroopan digitaalisten <br />
sisämarkkinoiden jäykkyys. Kuluttajat ja yritykset kohtaavat monenlaista <br />
byrokratiaa ostaessaan digitaalisia tuotteita tai palveluita kotimaansa ulkopuolelta. <br />
Yhdysvalloissa internet-palvelun tarjoaja voi lanseerata tuotteensa kerralla koko <br />
maan markkinoille, kun taas EU:ssa palvelun tarjoaja törmää byrokratiamuuriin. <br />
Tämä voi käytännössä tarkoittaa kymmeniä tai jopa satoja sopimuksia, viranomaislupia <br />
ja maakohtaisia hallinnointijärjestelmiä, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin, <br />
tietosuojaan ja kuluttajansuojaan 27 eri jäsenmaassa. <br />
<br />
Asiakaspohjan laajentaminen muihin EU-maihin edellyttää lisäinvestointeja, <br />
jotka ovat usein pk-yrityksille kynnyskysymys. Erään eurooppalaisen digitaalialan <br />
yrityksen arvion mukaan digitaalisen kuluttajapalvelun laajentaminen uuteen EU-<br />
maahan edellyttää noin kahden miljoonan euron investointia pelkästään lainsäädännön <br />
ja hallintojärjestelmien erojen takia. <br />
<br />
Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen on yksi EU:n lippulaivahankkeista, <br />
mutta käytännön edistyminen on ollut hidasta. <br />
<br />
Digitaalisia sisämarkkinoita voidaan hahmottaa neliosaisen arvoketjumallin <br />
avulla: sisällöntuotanto, digitaalinen palvelu, vuorovaikutus verkossa sekä kuluttaminen <br />
ja tuottaminen päätelaitteessa. Suomessa ja laajemminkin EU:ssa löytyy paljon <br />
vahvuuksia sisällöntuotannossa esimerkiksi pelialalla, kulttuurituotannossa ja <br />
journalismissa. Suomesta löytyy myös vahvaa teknologiaosaamista sekä operaattoreita <br />
ja laitevalmistajia sisältöjen välittämiseen digitaalisesti erilaisilla päätelaitteilla, <br />
kuten matkapuhelimella. Eurooppalaisten kipukohta on arvoketjun sisältöjen <br />
tuotteistaminen. Erityisesti digitaaliset markkinapaikat ovat lähes poikkeuksetta <br />
valuneet amerikkalaisille yrityksille, kuten Amazon, Apple, Google ja Microsoft, <br />
jotka ovat palvelun luomisvaiheessa hyötyneet mittavien kotimarkkinoiden edusta. <br />
<br />
Sisällöntuotanto <br />
<br />
Digitaalinen <br />
palvelu <br />
<br />
Vuorovaikutus <br />
verkossa <br />
<br />
Kuluttaminen <br />
ja tuottaminen <br />
päätelaitteessa <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n hyödynTämISESSä ===<br />
<br />
<br />
Digitaaliteknologian hyödyntämiseen muilla talouden sektoreilla liittyy kaksi suurta <br />
mahdollisuutta: <br />
<br />
:• digitaaliteknologian ja -palveluiden integroiminen osaksi teollisuustuotteita <br />
:• digitaaliteknologian hyödyntäminen globaalien arvoketjujen hallinnassa. <br />
<br />
Raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Teollisuusyritykset myyvät <br />
yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Esimerkiksi Wärtsilä tarjoaa voimalaitoksia <br />
myydessään palvelua, jossa Wärtsilän henkilöstö vastaa laitosten päivittäisestä <br />
operoinnista. <br />
<br />
Teollisuustuotteisiin integroitavat palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian <br />
sovelluksia. Suomen vahvat teollisuusyritykset voivat olla digitaaliteknologian <br />
ja digitaalisten palveluiden tärkeimpiä käyttäjiä. <br />
<br />
Teknologiateollisuuden Etlan tutkijoilla teettämä tutkimus kertoo, että Suomen <br />
teollisuuden viennistä noin kolmannes tulee tuotteista, jotka ovat riippuvaisia ohjelmistoista. <br />
Suuret teollisuusyritykset ovat jo pitkään nostaneet tuotteidensa kilpailukykyä <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. Vuonna 2010 Suomessa toimivat teollisuusyritykset <br />
työllistivät kotimaassa 7900–10800 ohjelmistokehittäjää. Neljä liikevaihdoltaan <br />
suurinta teollisuusyritystä työllisti näistä 74 prosenttia, kertoo Tuomo Nikulaisen, <br />
Jyrki Ali-Yrkön ja Timo Seppälän tutkimus ”Softaa koneisiin”. <br />
<br />
Suuret yritykset ovat monissa asioissa edelläkävijöitä siksi, että niillä on osaamista, <br />
resursseja ja suuret tarpeet ICT:n hyödyntämiseen. Esimerkiksi laivamoottoreita <br />
ja voimalaitosratkaisuja valmistavan Wärtsilän tuotteiden tyypillinen elinikä <br />
on 25 vuotta. Tuotteiden huoltaminen ja uudelleenrakentaminen vaatii suurten tietosisältöjen <br />
hallintaa. Siksi ICT on yhtiölle keskeinen kilpailukyvyn ylläpitäjä, joka <br />
auttaa hallitsemaan suuria tietosisältöjä kustannustehokkaasti, arvioi yhtiön talousjohtaja <br />
Raimo Lindh Tietoviikko-lehdessä. <br />
<br />
Digitaaliteknologia on tehnyt mahdolliseksi tuotannon hajauttamisen yhä pienempiin <br />
osiin ja näiden osien sijoittamisen eri puolille maailmaa. Tätä arvoketjua <br />
tai -verkostoa hallitaan ICT:n avulla. <br />
<br />
Myös yrityksen sisäiset palvelut – suunnittelu, t&k, muotoilu, erilaiset pääkonttoripalvelut <br />
– voidaan irrottaa tieto- ja viestintäteknologian tuella omiksi toiminnoikseen. <br />
Nämä ovat tyypillisesti korkean jalostusarvon ja palkkatason tehtäviä, joista <br />
maat ja alueet kilpailevat. Ne ovat myös toimintoja, jotka synnyttävät aineetonta <br />
pääomaa. Merkittävä osa globaaleissa verkostoissa syntyvästä lisäarvosta on korvausta <br />
tälle pääomalle. <br />
<br />
=== kanSaInvälISET SuomalaISyrITykSET TarvITSEvaT oSaamISTa === <br />
<br />
Kansainvälinen kilpailu tapahtuu yhä enemmän kokonaisten ekosysteemien välillä. <br />
Ekosysteemi tarkoittaa kokonaisuutta, jossa useat toimijat täydentävät toistensa <br />
osaamista ja hyötyvät jokainen toisistaan. Esimerkiksi lentokenttä on paikallinen <br />
ekosysteemi, jossa ravintoloiden, myymälöiden, autovuokraamojen ja lentoyhtiöiden <br />
palvelut tukevat toisiaan. <br />
<br />
Kilpailukykyisessä ekosysteemissä tarvitaan monenlaista osaamista. Professori <br />
Rosabeth Moss Kanter toteaa Harvard Magazinen haastattelussa ekosysteemin <br />
rikastamisesta seuraavasti: <br />
<br />
”Tärkeintä on muistaa neljä asiaa: ideat pitää muuttaa liiketoiminnaksi, pienten <br />
ja suurten yritysten täytyy kohdata, koulutus on yhdistettävä entistä paremmin työtehtäviin <br />
ja toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä tulee rohkaista.” <br />
<br />
Olemme edellä todenneet, että suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin <br />
ja että Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä. <br />
Suuret yritykset ovat kuitenkin elintärkeitä ekosysteemeille ja Suomen kasvulle. <br />
Suurilla yrityksillä on valmiina monia uuden luomisessa tarvittavia tekijöitä, joita <br />
pieniltä usein puuttuu. Suurilla on muun muassa kansainväliset markkinointikoneistot, <br />
kaupallistamisosaamista, rahoituskanavat ja mahdollisuus investoida tutkimukseen <br />
ja tuotekehitykseen. Suomen ei pidä valita pienten ja suurten välillä, vaan <br />
edistää kaikenlaisten yritysten kasvua. <br />
<br />
Kansainvälisesti toimivilla, suurilla suomalaisyrityksillä on paljon vaihtoehtoja, <br />
kun ne etsivät parhaita kohdemaita investoinneilleen. Suoriin investointeihin vaikuttavia <br />
tekijöitä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Unctad on jaotellut ulkomaille <br />
suuntautuvien investointien vetovoimatekijät kolmeen luokkaan: kauppaan liittyvät <br />
tekijät, osaamiseen liittyvät vaikuttimet ja kotimaiset työntötekijät. <br />
<br />
Kauppaan liittyviä tekijöitä ovat muun muassa markkinoiden avoimuus ja koko <br />
sekä mahdollisuus rajat ylittävään integraatioon. <br />
<br />
Osaaminen liittyy muun muassa teknologiaan, pääomaan ja yrittäjyysosaamiseen. <br />
<br />
”Työntäviä voimia” voivat olla muun muassa huono infrastruktuuri, pienet kotimarkkinat, <br />
osaajien puute, pääoman puute, jäykät työvoimamarkkinat sekä verotus. <br />
<br />
Kun kansainvälinen suomalaisyritys pohtii investointia, se arvioi sekä muualle <br />
vetäviä tekijöitä että kotimaasta työntäviä voimia. <br />
<br />
ICT-vetoisessa kasvussa osaaminen on aivan keskeinen syy investointeihin. Sitran <br />
raportti ”Suuri siirtymä” tiivistää lähtökohdan osuvasti: ”Yritysten tieto- ja innovaatiostrategian <br />
peruskysymyksiä on, mistä löydetään sellaista uutta tietoa, joka <br />
täydentää yrityksen omaa osaamista ja mahdollistaa innovaatiot.” <br />
<br />
Tämä on näkynyt parin vuoden aikana ICT-alalla, kun muun muassa Ericsson, Intel, <br />
Electronic Arts, Huawei ja Samsung ovat tuoneet Suomeen kehitystoimintaansa. <br />
<br />
Kansakunnan perusosaamisesta huolehtimisella julkinen sektori voi vaikuttaa <br />
eniten yritysten kilpailuedellytyksiin. Tältä osin voi lainata investointien lisäämistä <br />
pohtineen Jorma Elorannan tekemän raportin johtopäätöstä. <br />
<br />
”Vain oikeasti parhaat voittavat. Perusosaamisen tasoa pitää nostaa koko ajan, <br />
koska kaikki muutkin tekevät niin. Huippuosaamisen taso ja soveltuvuus yritykselle <br />
ovat loppusuoran valtteja. Vain huippuosaaminen vie finaaliin.” <br />
<br />
Tästä syystä työryhmän toimenpide-ehdotuksissa painottuu osaamisen kehittäminen <br />
pitkäjänteisesti niin, että Suomessa noustaan huipulle tärkeillä osaamisalueilla <br />
ja rakennetaan toimintatapoja, joilla tämän osaamisen soveltaminen yrityksissä <br />
nopeutuu.<br />
<br />
=== SuomI TarvITSEE lISää kaSvuyrITykSIä ja STarTup-hEnkEä ===<br />
<br />
Internet-teknologiaan perustuva liiketoiminta on vasta elinkaarensa alussa. Elinkaaren <br />
alkuvaiheessa tarvitaan yrittäjyyttä, innovatiivisia, globaaleille markkinoille tähtääviä <br />
yrityksiä ja riskinottoa. <br />
<br />
Suomessa, kuten Euroopassa yleensäkin, ICT-sektorilla on huomattavasti vähemmän <br />
pieniä ja aloittavia yrityksiä kuin Yhdysvalloissa. Globaalit tietoverkot tarjoavat <br />
kuitenkin pienillekin yrityksille pääsyn maailmanlaajuisille markkinoille nopeasti <br />
ja pienin kustannuksin. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksen mukaan Suomessa oli 668 <br />
kasvuyritystä vuosina 2007–2010. Vähäisestä lukumäärästään huolimatta nuo yritykset <br />
loivat noina vuosina puolet kaikista Suomeen syntyneistä työpaikoista eli <br />
noin 50 000 työpaikkaa. <br />
<br />
Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor kertoo, että Suomessa on <br />
helppo tehdä liiketoimintaa ja taloudellinen vapaus on hyvä. Myös valtion tuki yrittäjyydelle <br />
on monipuolista. <br />
<br />
Samoin EU:n kasvuyritysraportissa todetaan, että Suomi nousee esiin maana, <br />
jossa on useita kasvuyrittäjyyttä tukevia ohjelmia. Ohjelmista huolimatta Suomessa <br />
on vähän kasvuyrityksiä. OECD:n vuoden 2009 vertailu kertoo, että 83 prosenttia <br />
suomalaisista yrityksistä ei kasvanut ollenkaan kolmen edeltävän vuoden aikana. <br />
Esimerkiksi Tanskassa vastaavaan joukkoon kuului vain 47 prosenttia yrityksistä ja <br />
EU 27 maan keskiarvo oli 63 prosenttia. <br />
<br />
Kuvaavaa on sekin, että Deloitten Technology Fast 500 -raporttiin mahtuu 50 norjalaista <br />
kasvuyritystä, kun suomalaisia on noin puolet tuosta määrästä. <br />
<br />
Aalto-yliopiston tutkija Jari Handelberg arvioi väitöskirjassaan, että vähäinen <br />
kasvuyritysten määrä selittyy suomalaisen yhteiskunnan vanhanaikaisilla arvoilla <br />
ja säännöillä. Handelbergin mukaan kasvuyritysten luominen ei ole vain yksittäisten <br />
yrittäjien ja johtajien asia, vaan se on koko yhteisön toiminnan tulosta. Tämä on <br />
oleellista, kun suunnitellaan ja toteutetaan kasvuyrittäjyyttä tukevia, käytännönläheisiä <br />
politiikka- ja kehitysohjelmia ja perustetaan kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Global Entrepreneurship Monitor -selvityksen (GEM 2012) mukaan Suomi menestyy <br />
kansainvälisessä vertailussa heikoimmin juuri yrittäjien asenteita mitattaessa. <br />
Suomalaisyrittäjät tavoittelevat muita vähemmän kasvua, kansainvälistymistä ja <br />
riskipääomaa. <br />
<br />
Suomessa kasvuyrittäjien yhteinen huoli liittyy Suomen yritysverotukseen, joka <br />
on esimerkiksi naapurimaita Viroa ja Ruotsia kireämpää. Lisäksi verotus kohdistuu <br />
usein toiminnan aktiivisuuteen ja transaktioihin, eikä syntyneisiin voittoihin. <br />
Aktiivisen toiminnan verottaminen ei kannusta lisätoimeliaisuuteen ja riskinottoon. <br />
Rahoituksen saatavuus on toinen merkittävä ongelma. Suomessa esimerkiksi pääomasijoitusten <br />
osuus kansantalouden kokoon suhteutettuna on selvästi pienempi <br />
kuin Norjassa ja etenkin Ruotsissa. <br />
<br />
EU:n kasvuyritysraportti puolestaan on päättynyt seuraaviin johtopäätöksiin koko <br />
Euroopan osalta. <br />
<br />
1. Kasvuyrityksiä kannattaa tukea, koska ne luovat eniten uusia työpaikkoja. <br />
2. Tavoitteena voisi olla nopean kasvun sijaan kestävä kasvu. <br />
3. Kasvuyrittäjyyttä voi olla millä alalla tahansa, joten kasvupolitiikan ei pidä tähdätä erityisiin toimialoihin. <br />
4. Julkisen sektorin ei pidä poimia voittajia, vaan luoda olosuhteet, jotka tukevat kasvua. Nämä voivat liittyä esimerkiksi verotukseen, konkurssilainsäädäntöön ja investointisäädöksiin. <br />
5. Koska pääoman saaminen on kasvavien pk-yritysten suuri ongelma, kannattaa kasvua tukevien ohjelmien ykkösprioriteettina olla rahoituskanavien avaaminen. <br />
6. Kansainvälistymistä on tuettava. <br />
<br />
Nopeaa kasvua hakevien startup-yritysten haasteena on Suomen kotimarkkinoiden pienuus. Siksi nämä yritykset tähtäävät heti syntyessään kansainvälisille markkinoille. Tällöin haasteeksi nousee alkuvaiheen rahoituksen lisäksi kansainvälisen huipputason myynti-, markkinointi- ja tuotteistusosaamisen hankkiminen. Harva <br />
pystyy löytämään näitä ainakaan kokonaan Suomesta, joten ulkomaisten huippuosaajien <br />
ja sijoittajien houkuttelu suomalaisyrityksiin on eräs Suomen keskeisimmistä <br />
kilpailutekijöistä. <br />
<br />
Huolimatta ICT-alan isoista irtisanomisista alan kasvuyritysten on vaikea löytää <br />
osaavaa työvoimaa; esimerkiksi pelialalla kilpailu osaajista on jo erittäin kovaa, ja <br />
osaajien puute rajoittaa jo alan yritysten kasvua. <br />
<br />
Suomalaisen korkeakoulusektorin kyky tuottaa huippuosaajia onkin eräs tärkeimmistä <br />
seikoista ICT-sektorin tulevaisuuden kannalta. Yliopistojen tulisi pystyä <br />
panostamaan korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Tätä voisi tukea muun <br />
muassa se, että yliopistot toisivat kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita ja opettajia <br />
Suomeen. <br />
<br />
=== ulkomaISIa yrITykSIä kIInnoSTavaT oSaamISkESkITTymäT === <br />
<br />
Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset menestyvät yleisesti ottaen hyvin. Ulkomaisen <br />
yrityksen henkilöstö on keskimäärin paremmin koulutettua kuin suomalaisten <br />
yritysten. Ulkomaiset yritykset ovat myös hyviä veronmaksajia Suomessa. Silti <br />
Suomi houkuttelee passiivisesti kansainvälisiä yrityksiä. Tästä syystä Suomeen siirtyy <br />
niukasti uutta teknologista osaamista kansainvälisten yritysten mukana. Samoin <br />
Suomi tekee vain vähän työtä sen eteen, että täällä jo toimivat ulkomaiset yritykset <br />
investoisivat lisää esimerkiksi tutkimuskeskuksiin. <br />
<br />
Suomella ei ole yhtään ylivertaista vetovoimatekijää, mutta ei toisaalta myöskään <br />
ylivoimaisen korkeita esteitä investoinneille. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa <br />
koulutustaso, teknologiaosaaminen, toimiva ja vakaa yhteiskunta ja Venäjän markkinoiden <br />
läheisyys. Lisäksi kansainvälinen tutkimus kertoo, että korruptio on Suomessa <br />
vähäistä ja yleisissä tietojärjestelmissä on vähän viruksia. Suomen haasteita <br />
puolestaan ovat Boston Consulting Groupin selvityksen mukaan työelämän jäykkyys, <br />
pienet kotimarkkinat ja heikosti kannustava verotus. <br />
<br />
Eri maista tulevilla yrityksillä ja eri toimialoilla on luonnollisesti hieman erilaisia <br />
arvioita Suomen vetovoimasta. Teknologia-alan yritysten sijoittautumisessa korostuu <br />
osaamisen, verotuksen ja julkisen palveluarkkitehtuurin merkitys. <br />
<br />
Kansainvälisten yritysten Suomen johtajien kommentit kertovat, että Suomeen <br />
pitäisi syntyä riittävän merkittäviä osaamiskeskittymiä, joita pitäisi myös markkinoida <br />
maailmalla. Vahvan ekosysteemin tai osaamisverkoston luominen edellyttää <br />
monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista osaamista, kykyä <br />
ottaa riskiä, sekä yksityistä että julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille <br />
ja palveluille. <br />
<br />
Tarvitaan myös laadukasta sääntelyä ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se <br />
vaatii myös saumatonta yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten tai paikallisten <br />
ekosysteemien täytyy olla kyvykkäitä kansainväliseen vuorovaikutukseen. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain, jos ekosysteemin laatu ja sen ympärille rakentuva osaaminen <br />
ovat maailman huippua. <br />
<br />
Suomi pystyi 1990-luvulla luomaan maailman huippua edustavan ekosysteemin <br />
mobiiliteknologian kehittämiseen. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden, laajamittaisen <br />
tutkimus- ja kehitystoiminnan, korkealuokkaisen opetuksen, yhteisen standardin, <br />
kansainvälisen verkoston sekä vahvan yritysklusterin ansiosta nousimme <br />
mobiilialan suunnannäyttäjiksi. <br />
<br />
Nyt voimme tehdä saman ICT-teknologian soveltamisessa hyödyntämällä mobiiliosaamistamme, <br />
jossa meillä on suhteellinen etu moniin muihin alueisiin verrattuna. <br />
Samalla meidän täytyy uudistaa toimintatapojamme uuteen kilpailutilanteeseen, <br />
markkinadynamiikkaan ja teknologiakehitykseen sopiviksi. <br />
<br />
<br />
Ulkomaiset yritykset Suomessa<br />
<br />
• Suomessa toimii noin 3 000 ulkomaisessa omistuksessa olevaa yritystä. <br />
• Ulkomaisten yritysten osuus kaikista Suomen yrityksistä on vain yksi prosentti. <br />
• Ne tekevät noin viidenneksen kaikkien yritysten vuosiliikevaihdosta, eli reilut 70 miljardia euroa. <br />
• Ne työllistävät noin 215 000 henkeä eli 15 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. <br />
• Ulkomaisten sijoitusten määrä on yli 30 prosenttia bkt:hen verrattuna, hieman OECD-maiden keskiarvoa enemmän. <br />
• Ruotsissa ulkomaisten investointien osuus on yli 60 prosenttia bkt:stä. Amerikkalaisista Pohjoismaihin tehdyistä investoinneista vain kaksi prosenttia suuntautuu Suomeen, ja osuus on laskenut viime vuosina.<br />
<br />
=== julkInEn SEkTorI kIlpaIlukyvyn TukEna ===<br />
<br />
Valtaosa tuote- ja palveluinnovaatioista tehdään yrityksissä. Julkisen sektorin kilpailukyky <br />
vaikuttaa kuitenkin merkittävästi yritysten mahdollisuuksiin kehittyä. Siksi <br />
poliittisten päättäjien valinnat vaikuttavat monella tavalla siihen, kuinka monipuolinen <br />
elinkeinorakenne maahan syntyy. <br />
<br />
Kansainväliset kilpailukykyselvitykset kertovat, että etenkin suomalainen peruskoulutus <br />
on korkeatasoista. Toisaalta esimerkiksi World Economic Forum arvioi Suomen <br />
tieteellisten tutkimuslaitosten tason vasta 18. parhaaksi maailmassa. Suomessa <br />
on erinomaisen hyvää insinöörikoulutusta ja prosessiosaamista, mutta matematiikan <br />
ja tilastotieteen saralla olemme kaukana kärjestä (Conference Board of Canada). <br />
<br />
Suomi on monilla kilpailukyvyn osa-alueilla parhaiden maiden joukossa. Accenturen <br />
analyysin mukaan erityisen tärkeitä ovat kuitenkin osa-alueet, joissa Suomi <br />
menestyy keskinkertaistesti ollen sijoilla 10–25. Näitä ovat mm. infrastruktuuri sekä <br />
erityisesti tuottavuus – yksi kilpailukyvyn tärkeimmistä osatekijöistä. <br />
<br />
ICT:n hyödyntäjänä Suomen julkinen sektori on parantanut vauhtiaan, mikä on <br />
kilpailukyvyn kannalta positiivinen asia. YK:n tuoreimmassa eGovernment-selvityksessä <br />
Suomi oli noussut ICT:n hyödyntäjänä kymmenen askelta ylöspäin sijalle <br />
yhdeksän. <br />
<br />
Selvityksessä alleviivataan, että taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten <br />
tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että hallitukset: <br />
<br />
:• tunnistavat eri hallinalojen synergiamahdollisuudet, jotka sähköiset ratkaisut tuovat <br />
:• muuttavat rakenteita niin, että sähköisen hallinnon mahdollistama yhteistyö voi toteutua <br />
:• edistävät yhteistyötä ja yhteensopivuutta ekosysteemien välillä. <br />
<br />
Syksyllä 2012 julkaistulla julkisen hallinnon ICT-strategialla pyritään vastaamaan <br />
näihin esitettyihin nykyaikaisen hallinnon vaatimuksiin. Sen toimeenpano on ehdottoman <br />
tärkeää. <br />
Boston Consulting Groupin analyysi hallitusten roolista internet-politiikassa korostaa, <br />
että kuilu hyvin verkottuneiden ja jäljessä tulijoiden välillä kasvaa. Onneksi Suomi <br />
kuuluu selvityksen mukaan parhaiden joukkoon (sijalla 7). Selvityksessä korostetaan <br />
yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä matkalla digitaaliseen maailmaan. <br />
<br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 3 ===== <br />
<br />
:• Digitaalisten tuotteiden kasvu on siirtynyt laitteista sovellusalustoihin ja palveluihin. Eurooppalaiset laitevalmistajat ovat menettäneet asemiaan muutoksessa. <br />
:• Teollisuusyritykset myyvät yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian sovelluksia. Näin vanha ja uusi yhdistyvät. <br />
:• Suomi tarvitsee kaiken kokoisia yrityksiä. Siksi täytyy tuntea erilaisten yritysten tarpeet. <br />
:• Suurille suomalaisyrityksille osaaminen on tärkein syy investoida kotimaahan. <br />
:• Kasvuyrityksille rahoitus on merkittävin pullonkaula. <br />
:• Startup-yritysten haasteita ovat rahoituksen ja osaajien löytäminen. Kynnystä kansainvälisten osaajien palkkaamiseen tulee madaltaa. <br />
:• Ulkomaisia yrityksiä vetää maahan osaaminen, jota pitää myös markkinoida. <br />
:• Julkisen sektorin aktiiviset ja passiiviset valinnat vaikuttavat elinkeinorakenteen monipuolisuuteen. <br />
:• ICT:n hyödyntäjänä julkisen sektorin kannattaa edistää ratkaisuja, jotka vauhdittavat innovatiivisten palveluiden syntymistä.<br />
<br />
== 4. Tehokas infrastruktuuri luo kasvulle perustan == <br />
<br />
Tuotantorakenteen murros synnyttää väistämättä kuilun, jossa yhteiskunnan rakenteet tukevat edelleen edellistä vaihetta, vaikka uusi on jo syntymässä. Suomen on uudistettava ICT-infrastruktuuria, jotta uudelle toiminnalle avautuu tilaa.<br />
<br />
Suomalainen palveluarkkitehtuuri on pirstoutunut tavalla, jota havainnollistaa <br />
vertaus maantiehen, joka päättyisi kunnan rajalla ja alkaisi seuraavan kunnan kohdalla <br />
eri paikasta. Jokaiseen virastoon ajettaisiin omaa tietä pitkin. Julkiset ja yksityiset <br />
autot ajaisivat omilla väylillään eri säännöillä. <br />
<br />
YK:n E-Government-selvityksen yksi keskeinen havainto on, että monet jäsenvaltiot <br />
ovat siirtymässä hajautetusta, yhtä tarkoitusta palvelevasta organisaatiomallista <br />
keskitettyyn rakenteeseen, jossa hallitukset toimivat yhtenä kokonaisuutena. <br />
<br />
<br />
Viron kansalllinen sähköisten palvelujen arkkitehtuuri <br />
<br />
Alla kuvataan periaate, jolla toimii Viron palveluarkkitehtuuri X-väylä toimii. <br />
<br />
Tämä auttaa luomaan palvelumalleja, joissa kansalaiset ja yritykset saavat palvelut <br />
yhdestä pisteestä välittämättä, missä organisaatiossa palvelu tuotetaan. Samalla <br />
julkisen hallinnon oma tehokkuus lisääntyy. Suomessa lainsäädäntö takaa ministeriöiden <br />
riippumattomuuden ja kuntien itsenäisyyden, mikä on johtanut pirstoutuneeseen <br />
palveluarkkitehtuuriin. Tehokkaan ICT-infrastruktuurin rakentaminen on <br />
kuitenkin mahdollista nykyisenkin lainsäädännön alla. Tätä tukee vuonna 2011 voimaan <br />
tullut tietohallintolaki, joka antaa mahdollisuuden ohjata koko julkisen hallinnon <br />
tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. <br />
<br />
Pirstoutunut tietojärjestelmäpohja on mahdollista korvata kansallisella palveluarkkitehtuurilla <br />
samaan tapaan kuin Virossa on tehty. Nykyisessä toimintaympäristössä <br />
samaa asiaa tehdään useissa paikoissa, eikä informaatiota pystytä hyödyntämään <br />
yli organisaatiorajojen. Samanaikaista muutosta eri siiloissa vaativat toimenpiteet <br />
eivät nykytoimintaympäristössä ole mahdollisia. <br />
<br />
Kattavan kansallisen sähköisen tunnistamisen varmistaminen tulee olemaan eräs <br />
keskeisistä askeleista tehokkaan ICT-arkkitehtuurin luomisessa. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1, kriittinen) ===== <br />
<br />
Eri toimintoihin kehitettyjen järjestelmien tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille samaa tietoa tarvitseville järjestelmille. Kukin erillisjärjestelmä hallitsee omia tietojaan ja vastaa, että muiden tarvitsemat tiedot ovat reaaliaikaisesti, oikeassa muodossa saatavissa välitysalustan kautta. <br />
<br />
<big>Kansalliset ja muuten merkittävät hankkeet kootaan yhteen kehitysportfolioon,</big> jota priorisoidaan ja koordinoidaan keskitetysti. Kehitysportfoliossa kaikille hankkeille on nimetty omistaja ja toteuttaja. Omistaja vastaa kehitettyjen<br />
ratkaisujen sektorit ylittävästä jalkautuksesta. <br />
<br />
Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu aloitetaan valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla. Suunnittelutyö valmistuu kesäkuun loppuun mennessä 2013. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat määrärahat + laaja toteutusverkosto. <br />
<br />
• Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisu Taltioni on ensimmäinen palvelu, jolla on valmiudet uuden arkkitehtuurin mukaiseen toimintaan. Kyseessä on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa edistävä järjestelmä, jonka kautta kansalaiset saavat kokonaiskuvan omista terveystiedoistaan ja helpon mahdollisuuden edistää omaa hyvinvointiaa,. Terveydenhuollon ammattilaiset <br />
puolestaan saavat hoitoprosessia varten laajemman kokonaiskuvan potilaasta. Ensimmäinen vaihe käynnistynyt 7.1.2013 astuutahona Taltioni Osuuskunta. <br />
<br />
• Forge-pilvipalvelulaboratorio toimii kehitysympäristönä uuden palveluarkkitehtuurin mukaisille palveluille. <br />
<br />
=== rEaalIaIkaInEn TIETo käyTTöön === <br />
<br />
Monia yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja voi automatisoida niin, että rutiinityö vähenee ja ajantasainen tieto lisääntyy.<br />
<br />
<br />
Verkkolaskutus on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin muissa maissa. Verkkolaskutusosaamista <br />
on voitu viedä sekä EU:n harmonisointiprojekteihin että ICT-yritysten <br />
pilvipalveluvientiin. Nyt Suomen tulee hyödyntää verkkolaskutuksen pioneerimaan <br />
osaamista muissakin yritysten toiminnoissa. <br />
<br />
Seuraavaksi tulee automatisoida yritysten viranomaisille toimittamat tiedot <br />
kuten palkanmaksu, alv-raportit, tilinpäätöstiedot, hankinnat ja kirjanpito. <br />
<br />
On arvioitu, että nämä toimet toisivat pelkästään suomalaisille yrityksille yli neljän <br />
miljardin euron hyödyt vuosittain. Myös julkiselle sektorille tulisi merkittävät <br />
säästöt, harmaan talouden torjunta tehostuisi ja Suomi pääsisi vaikuttamaan alan <br />
EU-harmonisointiin ja globaalien standardien syntymiseen. <br />
<br />
Edellä mainitut toimet keventävät julkisen hallinnon työtaakkaa ja yritysten hallinnollista <br />
taakkaa. Yritysten raportointitaakka kevenee vuonna 2013 reaaliaikaisen <br />
tietoon perustuvan raportoinnin myötä, mutta suurempi osa hyödystä saadaan <br />
vuosien 2014-18 aikana. <br />
<br />
Merkittävä hyöty tulee kuormituksen tasaamisen takia. Nyt vuosisykleihin perustuva <br />
viranomaiskäsittely kuormittaa epätasaisesti työvoimaa. Kun myös tietojen <br />
oikeellisuus ja ajantasaisuus paranee, yritysten päätöksenteon perusta vahvistuu. <br />
Kun viranomaispuolella siirrytään hyödyntämään reaaliaikaista tietoa sekä tietojen <br />
prosessointia, ovat samat hyödyt saavutettavissa myös hallinnon puolella. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (polku 2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
<br />
Luodaan julkisen sektorin toimijoille valmius tietojen vastaanottoon hyödyntäen <br />
valtion nykyisiä keskitettyjä ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan. Reaaliaikaisten <br />
tietojen vastaanotto tulee saavuttaa mahdollisimman nopeasti ilman suuria muutoksia <br />
nykyisiin viranomaisjärjestelmiin. Näin varmistetaan pk-sektorille mahdollisuus <br />
siirtyä käyttämään automaattisia ja reaaliaikaisia digitaalisia työkaluja talousseuranta-, <br />
kirjanpito- ja raportointiprosesseissa aikaisessa vaiheessa. <br />
<br />
Reaaliaikaisen tiedon infrastruktuurin toteuttamiseksi perustetaan ensi tilassa <br />
laajapohjainen valtiovarainministeriön johtama ohjausryhmä. Käytännön toteutus <br />
tapahtuu neljässä projektissa, joiden tulisi valmistua viimeistään vuoden 2014 <br />
aikana. <br />
<br />
Ohjausryhmää ja projektia varten tarvitaan Real-Time Economy -ohjelman resurssien <br />
lisäksi täysipäiväiset projektipäälliköt kahdeksi vuodeksi (arvio 5–6 m€). Tietovirtojen <br />
vastaanottopalvelun toteuttamiskustannus on arvion mukaan 5 m€ <br />
(palveluna). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa vuonna 2013. <br />
<br />
<br />
Ensimmäisenä tulee aloittaa seuraavat projektit: <br />
<br />
<br />
Rakennetaan rajapinta palkanmaksukohtaisten tietojen vastaanottoon, ansaintarekisteri ja kansalaistili<br />
<br />
• Siirrytään reaaliaikaiseen palkanmaksukohtaiseen (henkilötasoiseen) palkkaraportointiin <br />
• Varmistetaan verohallinnolle vastaanottovalmius ja selvitetään lainsäädännön muutosvaatimukset <br />
• Samalla aloitetaan reaaliaikaisiin tietovirtoihin perustuvan keskitetyn ansiorekisterin määritystyö <br />
• Perustetaan kansalaistili- ja sopimuskonekonseptin mukainen palvelu tukemaan itsensä työllistämisen mahdollisuuksia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<big>Rajapinta alv-tietojen vastaanottoon ja alv-tietokanta</big> <br />
• Rakennetaan verohallinnolle verkkolaskuun pohjautuvien ALV-raportointitietovirtojen vastaanottokyky <br />
• Otetaan verkkolaskuun perustuva raportointimalli käyttöön rakennusteollisuuden veronumeroraportointiin liittyvien velvollisuuksien automatisoimiseksi (sisältäen työmaa-avaimen ja urakkalaskutustiedot). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Rajapinta tilinpäätöstietojen vastaanottoon strukturoidussa muodossa (XBrl) <br />
<br />
• Rakennetaan sähköisten (strukturoitujen) tilinpäätösten vastaanottokyky Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) sekä verohallinnolle. Selvitetään tässä yhteydessä mahdollisuudet hyödyntää valtionhallinnolla jo käytössä olevia vastaanotto-/välityskanavia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Pk-yritysten kirjanpidon automatisointi (kassapohjaisuus alv-direktiivin suosituksen mukaisesti)<br />
<br />
• Tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta Suomessa voidaan siirtyä ALV-direktiivin suosituksen mukaisesti pk-yritysten maksuperusteisiin ALV-tilityksiin. <br />
<br />
• Koska verkkolasku on perusta pk-yritysten taloushallinnon automatisoinnille, varmistetaan, että myös kuntasektori kokonaisuudessaan sitoutuu verkkolaskutuksen edistämiseen (mm. takarajojen asettamiseen ostolaskujen osalta). Kaikki viranomaismaksut tulee saada verkkolaskuina ja verkkolaskuoperaattoreiden yhteistyön vielä avoimet kohdat tulee hoitaa pikaisesti kuntoon. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
=== yhTEydET vIElä parEmmIkSI === <br />
<br />
Uuden digitaalisen palvelutalouden edistäminen edellyttää kasvavia yhteysnopeuksia ja niiden häiriötöntä toimintaa.<br />
<br />
Uusien digitaalisten palveluiden syntyminen ja kasvu Suomessa edellyttää, että <br />
sekä kiinteiden laajakaistaliittymien että mobiililaajakaistan yhteysnopeudet kasvavat <br />
ja näiden yhteyksien häiriöttömyys paranee. Siksi Suomen digitaalista infrastruktuuria <br />
tulee kehittää edelleen määrätietoisesti. <br />
<br />
Lisäksi Suomen kannattaa panostaa ulkomaanyhteyksien parantamiseen perusinfrastruktuurin <br />
edellytysten ja tietointensiivisen teollisuuden toimintaedellytysten <br />
kehittämiseksi. <br />
<br />
Suomen ulkomaanliikenteen varmistamiseksi tutkitaan suoran Suomen ja Saksan <br />
välisen merikaapelin – Itämeren merikaapelin – rakentamista. Hankkeeseen on mahdollisesti <br />
saatavissa EU:n ns. CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility, Verkkojen <br />
Eurooppa). Samassa yhteydessä selvitetään myös Koillisväylän kautta kulkevan <br />
pohjoisen merikaapelihankkeen tilanne. Tavoitteena on, että Suomi voisi liittymällä <br />
tähän yhteyteen toimia tietoliikenneväylänä Manner-Euroopan ja Aasian välillä. <br />
<br />
Edelläkävijämaan infrastruktuurin kehittämistä tukee hallitusohjelman tavoite <br />
edistää huippunopean laajakaistan tarjontaa ja käyttöä. <br />
<br />
Tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat tiedeyhteisöjen ja yritysten edelläkävijyyttä <br />
tulevaisuuden teknologioissa. Suomen brändiä teknologian koelaboratoriona <br />
mobiilissa infrastruktuurissa tulee kehittää entisestään esimerkiksi tarjoamalla testitaajuudet <br />
korkeakoulujen ja yritysten käyttöön. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (polku 3) ===== <br />
<br />
• LVM myöntää toimiluvat huutokaupalla laajakaistaisen 800 MHz-taajuusaleen matkaviestinkäyttöön eduskunnan loppusyksyllä 2012 hyväksymän lain mukaisesti alkuvuodesta 2013. Toimilupiin liitetään 95–99 prosentin väestöpeittovelvoite sekä sisätilapeittoa koskeva velvoite. Huutokaupan tavoitteena on tuottaa valtiolle vähintään sata miljoonaa euroa. <br />
<br />
• LVM ja Viestintävirasto selvittävät mahdollisuudet myöntää testitaajuuksia 700 MHz ja yli 3 GHz taajuusalueilla korkeakoulujen ja yritysten käyttöön Otaniemen ja Oulun yliopiston kampusten yhteyteen. Tavoitteena on mahdollistaa LTE-A-tekniikkaa käyttävien tuotteiden ja palveluiden paikallinen testikäyttö 700 MHz -alueella vuoden 2013 loppuun mennessä. <br />
<br />
• LVM edistää 700 MHz -taajuusalueen saamista matkaviestinkäyttöön vuoden 2017 alusta kansainvälisissä neuvotteluissa. Samoin pyritään saamaan koko UHF-kaistalle (470-862MHz) tarkoituksenmukainen, kansainvälisesti harmonisoitu käyttösuunnitelma, joka huomioi langattomien laajakaistayhteyksien tarpeet. <br />
<br />
• Sallitaan kunnissa nopeat tavat rakentaa kaapeleita. Kuntien tulisi sallia rakennus- ja lupamääräyksissään uudet kaivuumenetelmät kuten mikro-ojitustekniikka valokaapeliyhteyksien rakentamisessa. Mikro-ojitus on perinteisiä <br />
tapoja huomattavasti nopeampi, edullisempi, aiheuttaa vähemmän rakentamisen häiriötä sekä on myös hiiliystävällisempi vaihtoehto. Tietoyhteiskunnan laajakaistapalveluiden kapasiteettitarve kasvaa nopeasti ja edellyttää tietoliikenneverkkojen kustannustehokasta rakentamista. <br />
<br />
• Tehdään ”Älykäs kaupunki” ja ”Kasvukäytävä” -pilotteja yhteistyössä TEM:n, YM:n, alueellisten virastojen ja yritysten kanssa huippunopeiden laajakaistayhteyksien edistämiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kanSallISET TalkooT avoImEn TIEdon hyödynTämISEkSI === <br />
<br />
<big>Suomella on erinomainen mahdollisuus kehittyä globaaliksi edelläkävijäksi avoimen tiedon ja tietomassojen hyödyntämisessä.</big> <br />
<br />
Tieto on luonnonvaroihin rinnastettava raaka-aine, jonka jalostamisessa ja hyödyn<br />
tämisessä on valtava potentiaali uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisessä.<br />
<br />
Julkisen sektorin tietovarantojen avaamisella arvioidaan olevan suuria taloudellisia <br />
hyötyjä eri maissa. Esimerkkejä julkisen sektorin tietovarannoista ovat paikkatieto, <br />
tilastotieto, säätiedot, julkisrahoitteisissa tutkimushankkeissa tuotettu tieto <br />
ja kirjastojen digitoidut kirjat. <br />
<br />
Julkisella sektorilla onkin useita toisiaan tukevia hankkeita, joiden yhteisenä <br />
visiona on ”Suomi maailman fiksuimpana systeeminä (KIDE) sekä kansainvälisesti <br />
houkuttelevana datan ja siihen liittyvien kehitysympäristöjen sijaintikohteena”. Tietovarantojen <br />
avaaminen mahdollistaa monenlaista liiketoimintaa sekä tehostaa ja <br />
parantaa julkista palvelua. Samoin se parantaa palveluiden yhteentoimivuutta sekä <br />
lisää avointa innovointia yhteiskunnassa. <br />
<br />
Avoimen datan hyödyntämiseen liittyvä laaja verkosto <br />
<br />
Public-private-developer-partnership <br />
<br />
• Kehittäjä- ja käyttäjä<br />
<br />
• Kuluttajat&yritykset (”Midata”) <br />
• Fiksut kaupungit <br />
• Yrityskehitys / yhteiskuntavastuu <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö <br />
• EU Digital Europe yhteisöt <br />
• Horizon 2020 <br />
• Team Finland <br />
<br />
Hallinto <br />
<br />
• Tietoaineistojen avaaminen ja saatavuus<br />
• Tukipalvelut <br />
• Koulutus <br />
<br />
Tutkimus ja koulutus <br />
<br />
• Big Data, data-analytiikka ja algoritmit <br />
• Palveluinnovaatiot <br />
• Liiketoimintamallit <br />
• Taloudelliset vaikutukset <br />
<br />
<br />
ICT2015 <br />
<br />
KIDEohjelma <br />
• Älystrategiat – pilotit <br />
• Forge kehitysympäristö <br />
+ datainfrastruktuurit <br />
• Avoimet tietoaineistot <br />
<br />
VM <br />
• JulkICT-strategia <br />
• Avoimen datan <br />
ohjelma <br />
<br />
TEKES & Suomen Akatemia <br />
• tki-rahoitus <br />
• ketterä rahoitus <br />
”datademo” <br />
<br />
Avoimen tiedon hyödyntäminen vaatii vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. <br />
Lainsäädännön ja hallinnollisten tapojen uudistaminen voi tapahtua vain julkisen <br />
sektorin toimesta. Uudet liiketoimintamallit puolestaan syntyvät yrityksissä. <br />
Siksi on tärkeää koota keskeisistä toimijoista dataosaamisen ekosysteemi ja verkosto. <br />
<br />
Esimerkiksi Quantified Self -ajattelun tavoitteena on varmistaa, että ihminen itse <br />
voi hallita tietojansa sekä antaa luvan omien tietojensa käyttöön julkisissa ja yksityisissä <br />
palveluissa. Tämä vaatii laintarkastelua, jossa yksityisten yritysten (esim. kaupan <br />
ja rahoitusalan) on oltava kumppaneina mukana. <br />
<br />
VM käynnistää avoimen tiedon ohjelman ja toteuttaa kansallisen avoimen datan <br />
portaalin nopealla aikataululla. Näiden avulla tuetaan ja vauhditetaan datan avaamisen <br />
prosesseja hallinnossa ja seurataan niiden vaikutuksia. Avoimen tiedon <br />
ohjelmaa ja sen tukipalvelujen toteutusta viedään eteenpäin systemaattisesti <br />
avoimena ja verkostomaisena yhteistyönä hallinnon osapuolten ja aktiivisten <br />
kehittäjäyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on luoda julkisen datan avaamiselle kestävät <br />
edellytykset ja käytännöt niin, että siitä tulee hallinnon normaalia toimintaa <br />
ja tietojohtamista. <br />
<br />
OKM on käynnistänyt AVOIN-ohjelman edistämään tutkimuksen tietoaineistojen <br />
avaamista hyöty- ja innovaatiokäyttöön. Hankkeessa tehostetaan avattujen tietoaineistojen <br />
laajaa hyödynnettävyyttä ja mahdollistetaan tietoaineistojen tehokas yhdistely. <br />
Toteutukseen tulee saada mukaan aktiivinen kehittäjäyhteisö. <br />
<br />
KIDE-ohjelmassa puolestaan haetaan valtionhallinnon eri sektorit ylittäviä pilotointeja. <br />
Esimerkkinä tästä kansallinen tilannekuva, jossa luodaan reaaliaikainen <br />
näkymä muun muassa säätä ja liikennettä yhdistävälle datalle sekä viranomaisten <br />
että yleisön käyttöön. <br />
<br />
Tekes ja Suomen Akatemia suuntaavat rahoitusta avoimen datan ja tietomassojen <br />
tutkimukseen ja kehitykseen. Alan osaaminen edellyttää, että Suomessa panostetaan <br />
erityisesti data-analyysin ja algoritmiosaamisen lisäämiseen eri oppiasteilla <br />
ja tiedepolitiikassa. <br />
<br />
<br />
Case: Helsinki Region Infoshare<br />
<br />
:HRI tarjoaa Helsingin seudun julkista tietoa kansalaisten, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä kuntien hallinnon käyttöön. Helsingin seudun elinoloista, taloudesta, hyvinvoinnista, työllisyydestä ja liikkumisesta <br />
:on avoimesti saatavaa tietoa vapaasti ja maksutta hyödynnettävissä. Mm. marraskuussa 2012 järjestetty Apps4Finland-kilpailu ja aikaisemmin syksyllä ollut ”Open Knowledge” -festivaali perustuivat avoimen tiedon käytölle ja synnyttivät paljon jo pitkälle kehitettyjä sovelluksia, jotka perustuivat osin HRI-aineistoihin. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Luodaan avoimen datan ekosysteemi (polku 4) =====<br />
<br />
• Kootaan keskeisistä toimijoista muodostuva avoimen tiedon yhteistyöverkosto, jolle nimetään vastuullinen johtaja, ydintiimi ja tukiryhmä. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Varmistetaan lainsäädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. Erityisesti luodaan edellytykset sille, että ihmisellä on oikeus itseään koskevaan digitaaliseen tietoon ja sen hallintaan niin kansalaisena kuin kuluttajanakin. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
<br />
• Kootaan datan asiantuntijoista, yrittäjistä, virkamiehistä ja kehittäjistä osaajapooli ja Code4Europen mukainen kehittäjämalli, josta virastot ja organisaatiot voivat rekrytoida osaamista määräajaksi toteuttamaan projekteja. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Käynnistetään TEKESin toimesta pk-yrityksille nopea ja ketterä rahoitusohjelma (mallina DiGiDemo). <br />
<br />
Vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: TKI-toiminnan osana, katso kriittinen polku 5.<br />
<br />
== 5. Suomi osaamisen avulla kärkeen == <br />
<br />
<big>Suomalainen peruskoulutus on maailman huippua, mutta monilla digitaalitalouden keskeisillä aloilla olemme kaukana kärjestä. Suomen on vastattava uusiin tarpeisiin kehittämällä relevantin osaamisen keskittymiä, jotka kannustavat investoimaan. Työttömiksi jääneiden työllistymismahdollisuuksia puolestaan tulee nostaa täydennyskoulutuksella.</big> <br />
<br />
Taloudellinen ja teknologinen murros on johtanut tilanteeseen, jossa on yhtaikaa <br />
suuri työttömyys ja pula osaavista tekijöistä. Perinteiset alat ovat tehostaneet toimintaansa <br />
eivätkä työllistä entiseen tapaan. Uusille kasvualoille puolestaan ei riitä <br />
ammattilaisia, koska mikään koulutus- tai valmennusjärjestelmä ei pysty vastamaan <br />
kyllin nopeasti syntyviin tarpeisiin. <br />
<br />
Suomessa pula ammattilaisista näkyy nyt muun muassa pelialan ja tietoturvaalan <br />
ammattilaisten niukkuutena. Kyseessä on kuitenkin maailmanlaajuinen <br />
ongelma, joka koskee useita toimialoja. Esimerkiksi EU:n kehitys- ja koulutusorganisaatio <br />
Cedefop painottaa tutkimuksessaan, että uudet työpaikat vaativat entistä <br />
enemmän osaamista. Siksi kansalaisia pitää rohkaista parantamaan ja monipuolistamaan <br />
taitojaan. <br />
<br />
Henkilöstöpalveluyhtiö Manpower toteaa kansainvälisessä selvityksessään, että <br />
noin joka kolmannella työnantajalla on vaikeuksia avoimien työpaikkojen täyttämisessä <br />
suurista työttömyysluvuista huolimatta. Selvityksessä todetaan, että ICT-osaamista <br />
tarvitaan entistä enemmän, mutta se ei ole ainoa vastaus työnantajien haasteisiin. <br />
Esimerkiksi Aasiassa nuorilla ICT-ammattilaisilla on paljon puutteita niin sanotuissa <br />
pehmeissä taidoissa eli vuorovaikutuksessa ja motivaatiossa. <br />
<br />
Osaamista pitää tarkastella sekä työllistävien yritysten että yksittäisten työntekijöiden <br />
näkökulmasta. Edellä luvussa 3. olemme todenneet, että osaaminen on kaiken <br />
kokoisille yrityksille keskeinen syy investoida maahan. Työntekijälle osaaminen <br />
puolestaan avaa työmahdollisuuksia. <br />
<br />
Yrityksille yksittäiset huippuosaajat ovat arvokkaita, mutta osaaminen on yhtä <br />
ihmistä suurempi käsite. Digitaalitaloudessa yksilön osaamisen rinnalla korostuu <br />
osaajatiimien ja verkostojen merkitys. Yritykset haluavat sijoittua sinne, missä on <br />
huippujen lisäksi osaajien verkostoja. Samoin osaamiskeskittymät vetävät puoleensa <br />
uusia osaajia. <br />
<br />
”Yritysten tulee sijoittautua kiinnostaviin innovaatiokeskittymiin perustamalla <br />
sinne tukiasema, josta verkotutaan paikallisessa ekosysteemissä”, kirjoitetaan Sitran <br />
julkaisussa Suuri siirtymä. <br />
<br />
Suomessa tällainen osaamiskeskittymä on ollut yli vuosikymmenen ajan mobiilialalla. <br />
Vielä pidempään olemme olleet metsäteollisuuden voimamaa siksi, että maassa <br />
on ollut laajaa osaamista metsäyhtiöissä, alan laitevalmistajilla, konsulttiyhtiöillä, <br />
tutkimuslaitoksilla ja viranomaisilla. Sama pitää toistaa digitaalisen talouden osalta. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että suomalainen koulujärjestelmä antaa vähintään kohtuulliset <br />
taidot lähes kaikille. Tuon alle voi hukkua se, että olemme pudonneet monilla <br />
digitaalisen talouden osaamisalueilla terävimmästä kärjestä. Tämä karsii Suomesta <br />
kiinnostuneiden yritysten joukkoa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut Suomen menestymisen kannalta seuraavat <br />
teknologiseen osaamiseen liittyvät kehityskohteet. <br />
<br />
• On kehitettävä syvää tietojenkäsittelyosaamista (Computer Science). <br />
<br />
• On varmistettava kriittinen osaamiskeskittymä avainteknologioissa, joita ovat digitaaliset palvelut ja sisällöt, pelillisyys, tietoturva, mobiliteetti ja big data. <br />
<br />
• On laitettava kuntoon tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju. <br />
<br />
• On huomioitava ICT yleisen koulutuspolitiikan kehittämisessä. <br />
<br />
<br />
Rakennemuutoksessa työttömäksi jääneiden ihmisten tukemiseksi puolestaan tarvitaan <br />
toimia, jotka estävät osaamisen katoamisen irtisanomisten ja lomautusten <br />
seurauksena. Samalla on tärkeää muistaa, että ICT-alan rakennemuutoksessa <br />
on jäänyt työttömäksi paljon muitakin kuin ICT-ammattilaisia. Siksi murroksen <br />
aiheuttamaa työttömyyttä pitää ratkoa kehittämällä monipuolisia ratkaisuja eri <br />
osaajaryhmille. <br />
<br />
=== TIETojEnkäSITTElyn SyväoSaamISEn kEhITTämInEn === <br />
<br />
Kansainvälisesti kilpailukykyisen ICT-intensiivisen tuotteen ja palvelun kehittämiseen <br />
tarvitaan laajaa osaamista. Onnistumisen kannalta on keskeistä, että yrityksellä <br />
on käytössään tietotekniikan syväosaajien ydintiimi, joka hallitsee syvällisesti <br />
tietojenkäsittelytieteen keskeiset osa-alueet. <br />
<br />
Kriittisen tärkeitä alueita ovat muun muassa algoritmisuunnittelu, diskreetit <br />
rakenteet sekä ohjelmointikielten periaatteet. Samoin tiimillä pitää olla osaamista <br />
uusimmista ohjelmistoteknologioista ja kyky soveltaa viimeisintä teknologiaa sovellusten <br />
vaatimalla tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa hajautettuja järjestelmiä, <br />
verkkoja, tietokantoja, tiedonlouhintaa, koneoppimista, pilvilaskentaa (cloud computing), <br />
sulautettuja järjestelmiä, tekoälyä ja kryptologiaa. <br />
<br />
Tämän vuoksi tarvitaan kansallinen ohjelma vahvistamaan osaamispohjan kehittymistä <br />
korkeakouluissa. Ohjelman tulee nopeuttaa yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa <br />
olevan osaamisen siirtymistä yrityksiin, jotta uusien ICT-intensiivisten <br />
tuotteiden ja palvelujen kehittyminen vauhdittuu. <br />
<br />
Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittämisessä keskeistä <br />
on avainhenkilökunnan rekrytointi avoimesti ja kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (polku 5, kriittinen) ===== <br />
<br />
ICT-osaamisen tason nostoon tarvitaan laaja-alainen 10 vuoden ohjelma, joka <br />
kokoaa erillään olevat toimenpiteet kokonaisuudeksi. ICT 2023 - ohjelma keskittyy <br />
aiheisiin, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman innovaatiotoiminnan <br />
eri toimijoiden läheistä yhteistyötä. <br />
<br />
TKI-ohjelma (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) muodostuu keskeisille osaamisalueille <br />
kohdentuvista vahvoista ja verkottuneista kärkihankkeista. Välittömästi <br />
käynnistettävät kärkihankkeet kohdistetaan ICT 2015 -työryhmän määrittelemille <br />
ja tunnistetuille strategisille osaamisalueille. Myöhemmin hankejoukkoa täydennetään. <br />
Kärkihankkeissa osaamista kehitetään monialaisesti ottaen huomioon <br />
käyttäjien tarpeet, palveluinnovaatiot ja uudet liiketoimintamallit. <br />
<br />
<br />
<big>Ohjelman organisointi</big> <br />
<br />
Ohjelman organisoinnista vastaa Tekes ja ohjausryhmän muodostavat rahoittajina <br />
Tekes ja Suomen Akatemia. Kullakin kärkihankkeella on lisäksi oma rahoittajista <br />
ja toimijoista muodostettu johtoryhmä. <br />
<br />
Ohjelman toimintaa arvioidaan ja suunnataan uudelleen tarpeen mukaan vuoden <br />
välein. <br />
<br />
<br />
<big>Nykyiset toimijat mukaan omilla työkaluillaan</big> <br />
<br />
Suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä osapuolia ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, <br />
yritykset, rahoittajat (Tekes, Suomen Akatemia), Sitra, TIVIT, ministeriöt (VM, <br />
LVM KIDE-ohjelma, OKM, TEM ym.), kehittäjäyhteisöt ja käyttäjät. <br />
<br />
Tekes osallistuu ohjelmaan usealla yrityksille ja tutkimustoimijoille suunnatulla <br />
rahoitusohjelmalla (innovaatiorahoitus, SHOK-rahoitus, FiDiPro, TUTL-rahoitus <br />
ja ennakointitoiminta). Lisäksi kehitetään erityisesti pk-yrityksille soveltuva Digi-<br />
Demo -tyyppinen ketterä rahoitusohjelma. Tämän tyyppinen rahoitus mahdollistaa <br />
nykyistä helpommin nopeat riskipitoiset kokeilut. Myös alkaville ja kasvuhakuisille <br />
yrityksille suunnattu NIY-rahoitus on käytettävissä. <br />
<br />
Suomen Akatemia osallistuu ohjelmaan muun muassa suunnatuilla hauilla, tutkimusohjelmilla <br />
ja FiDiPro-ohjelmalla ja tarvittaessa myös uusilla instrumenteilla. <br />
<br />
VTT:n erityisroolina on saada olemassa olevat ja kehitettävät teknologiat testiin <br />
ja hyötykäyttöön yrityksille. <br />
<br />
Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, erityisesti TIVIT, ovat mukana <br />
yhteistyössä omien tutkimusohjelmien ja muiden palvelujen kuten palvelujen <br />
kehittämislaboratorio Forgen kautta. <br />
<br />
Sitra ja ministeriöt osallistuvat omien kehittämishankkeiden kautta. Esimerkiksi <br />
Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanon ja avoimen <br />
tiedon ohjelman kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö KIDE-ohjelman kautta. <br />
<br />
<br />
<big>Kärkihankkeiden toteutus</big> <br />
<br />
Ohjelmassa toteutetaan useamman vuoden pituisia kärkihankkeita joustavasti. <br />
Toteutukseen osoitetaan lisää julkista tutkimusrahoitusta vähintään 15 miljoonaa <br />
euroa vuodelle 2013 ja sen jälkeen 20 miljoonaa euroa vuodessa. <br />
<br />
Kärkihankkeita perustetaan Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden toimijoiden <br />
yhteistyönä. Hankkeissa tavoitellaan pitkän tähtäimen tutkimuksen ja nopealiikkeisen <br />
soveltavan tutkimuksen tavoitteiden yhdistämistä. Tähän päästään kärkihankkeisiin <br />
määriteltävillä välitarkasteluilla. <br />
<br />
Kärkihankkeilla suunnataan merkittävää kansallisen tason strategista tutkimusrahoitusta <br />
tietotekniikka-alueelle. Toteutusmuotoina käytetään erilaisia hanketyyppejä <br />
käyttäen sekä kansainvälistä että suomalaista huippuosaamista. Useita <br />
kärkihankkeita voi olla käynnissä yhtä aikaa. Tällaiset hankkeet voisivat nostaa <br />
myös alan ja Suomen houkuttelevuutta. <br />
<br />
Yhtenä tavoitteena on palkata kansainvälisiä, korkeatasoisia alan professoreja <br />
pysyvästi suomalaisiin yliopistoihin. Tällaisten henkilöiden saaminen edellyttää <br />
suurehkoa kertapanostusta, jolla professorit voivat siirtää tutkimustoimintansa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville ja uusille <br />
tutkimusohjelmille, esimerkkinä Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamat <br />
WiFiUS-projektit ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
<br />
Kärkihankkeiden aiheita ovat esimerkiksi avoin tieto, big data, pilvilaskentaan <br />
ja data-analytiikkaan perustuvat palvelut, tietoturva sekä seuraavan sukupolven <br />
verkkojen kehittäminen. <br />
<br />
<br />
<big>Mukaan merkittävimpiin kansainvälisen toiminnan kokonaisuuksiin</big> <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa TKI-ohjelmaa. Euroopassa hyödynnetään <br />
erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta ja eri instrumentteja sekä <br />
yhteistyötä EUREKA-klustereissa. Toimintaan kytketään myös merkittävät kansainväliset <br />
yhteistyöhankkeet, kuten EIT ICT lab -toiminta Suomessa. <br />
<br />
On oleellista houkutella myös ulkomaisia yrityksiä mukaan TKI-toimintaan <br />
Suomessa. Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään kehittyvää Team <br />
Finland -verkostoa. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Lisärahoitusta julkiseen tutkimustoimintaan 15 miljoo<br />
naa euroa vuonna 2013 ja jatkossa 20 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi käyte<br />
tään ohjelmaan osallistuvien nykyisiä TKI- ja ostopalvelumäärärahoja. <br />
<br />
<br />
=== SuomI dIgITaalISTEn palvElujEn EdElläkävIjäkSI === <br />
<br />
Suomi oli pitkään matkapuhelinalan edelläkävijä teknologia- ja toimintatapa-innovaatioineen. <br />
2000-luvulla erityisesti Yhdysvalloista ja Aasiasta nousi kokonaan <br />
uuteen ajatteluun perustuvia perusteknologioita ja soveltamisinnovaatioita. Suomalaiset <br />
yritykset jäivät jälkeen uusien digitaalisten palvelujen, työkalujen ja menetelmien <br />
kehitystyössä ja lopulta myös niiden hyödyntämisessä. <br />
<br />
Suomessa panoksia laitettiin erityisesti palvelulogiikkaan, integrointitoiminnan <br />
optimointiin ja t&k-kustannusten ulkoistamiseen ja leikkaamiseen. Sen sijaan palvelu- <br />
ja tuoteteknologiset investoinnit ja ulostulot ovat olleet vähäisiä aivan viime <br />
aikoihin asti. <br />
<br />
Noustakseen digitaalisten palveluiden ja sisältöjen vientimaaksi Suomen on kehitettävä <br />
osaamista tutkimuksen sekä käytännön tekemisen kautta. Pilvipalvelut on <br />
yksi keskeinen osaamisalue, jota täytyy kehittää nopeasti, koska niissä osaamisemme <br />
on kapeaa. Suomi on kuitenkin pilvipalveluiden etulinjassa ainakin verkkopankkitoiminnassa <br />
ja verkkolaskutuksessa. <br />
<br />
Erittäin tärkeitä ovat julkisen sektorin digitaaliset palveluavaukset kuten päätös <br />
ministeriöiden palveluiden digitalisoinnista. Samoin ensimmäiset kunnat ovat lähdössä <br />
digitalisoinnissa hyvään vauhtiin. <br />
<br />
Sitran aloitteesta kunnat ovat perustaneet kehityksen vauhdittamiseksi kuntien <br />
yhteisen tietohallinnon palveluja tarjoavan yrityksen Tiera Oy. Sen tehtävänä on laatia <br />
yhdessä kuntien kanssa sähköisten palvelujen tiekartat, määritellä niiden yhteinen <br />
kansallinen arkkitehtuuri (yhteistyössä VM/JulkICT-toiminnon kanssa) ja kehittää <br />
tiekarttojen mukaiset palvelut kunnille. <br />
<br />
Tiera toimii yhtäältä kuntien tietohallintoratkaisujen yhtenäistäjänä, kansallisten <br />
ratkaisujen kehittäjänä sekä aiemmin varsin suljettujen markkinoiden avaajana. <br />
<br />
Tieran toimittajalistalla on jo lähes 100 ICT-toimittajaa. Tieran omistajina on vuoden <br />
2013 alussa yli 200 kuntaa sekä kymmeniä kuntayhtymiä ja sen omistajien yhteenlaskettu <br />
väestöpeitto on noin 60 prosenttia. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6) ===== <br />
<br />
Digitalisoidaan kuntien palveluita<br />
<br />
Kuntien palveluissa digitaalisuusaste on parhaissakin kunnissa muutaman <br />
prosentin luokkaa. Kunnissa on akuutti tarve edistää tuottavuutta ja parantaa <br />
palvelua. <br />
<br />
Perustettavassa kuntien pilotissa tunnistetaan joukko konkreettisia palveluja, joiden <br />
digitalisointi vaikuttaa nopeimmin ja tehokkaimmin talouteen ja asiakkaiden <br />
saamaan hyötyyn. Pilotti käynnistetään esikaupallisena kilpailuna (hankL 8 § 6 <br />
kohta), jossa yritykset, kolmannen sektorin organisaatiot, kansalaisyhteenliittymät <br />
ja yksittäiset kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksia. <br />
<br />
Avoimen kilpailutusvaiheen jälkeen käynnistetään normaalin julkisen hankinta<br />
menettelyn mukaisia hankkeita. Ensimmäisiä pilottihankkeita kehitetään Mikke<br />
lin, Oulun, Espoon, Tampereen ja Salon johdolla. <br />
<br />
Käytetään Tiera Oy:tä mahdollisimman laajasti uusien palvelujen kehittämisen <br />
yhteistyökumppanina sekä levityskanavana. Kuntaliitto tukee digitaalisten pal<br />
veluiden leviämistä omilla toimillaan. <br />
<br />
vastuutaho:BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula; Mikkelin kehitysjohtaja <br />
Soile Kuitunen; Espoon ICT-johtaja Matti Franck; ohjelmajohtaja Seppo Haataja <br />
Tredea Oy; Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Digitaalinen logistiikkatiedon hallinta<br />
<br />
Käynnistetään joustavien ja yhteensopivien tuote-, projekti- ja maksutietoratkaisujen <br />
kehitysohjelma. Tavoite on kehittää ratkaisuja, joilla tieto on yhteensopivassa <br />
muodossa läpi koko logistisen ketjun. Tavoite on tehostaa ja nostaa koko <br />
arvoketjun tuottavuutta. Ohjelma mahdollistaa asiakasystävällisten ja tehokkaiden <br />
verkkopalveluiden kehittymisen sekä synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintaa <br />
ja kilpailukykyä digitaalisen tuote- ja logistiikkatiedon hallinnasta. <br />
<br />
Vastuutahot vahvistetaan: mukana muun muassa Kaupan Liitto, Teknologiateollisuus <br />
ry ja Verkkoteollisuus ry. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio ja rakennetaan ensimmäiset pilotit<br />
<br />
Käynnistetään syksyn lisätalousarviossa hyväksytty Forge-pilvipalvelulaboratorio <br />
ja luodaan eri alojen palveludesignlaboratoriota Suomeen. Toteutetaan tarpeiden <br />
ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Vastuutaho:Strategisen huippuosaamisen keskittymä TIVIT, toimitusjohtaja Reijo Paajanen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 4 miljoonaa euroa, hyväksytty syksyn 2012 lisätalousarviossa<br />
<br />
=== pElIllISyyS TulEE kaIkkIallE === <br />
<br />
Pelillisyys ja pelien käyttöliittymän muodot voivat parantaa kaikkien toimialojen <br />
digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Siksi pelialan pelillisyysosaamisen saaminen <br />
käyttöön myös muilla palvelu- ja teollisuuden aloilla on tärkeä osa kilpailukyvyn <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Osaajapula on jo nyt nopeasti kasvaneen pelialan pullonkaula. Haaste kasvaa <br />
entistä suuremmaksi, kun pelialan yhtiöiden määrä kasvaa nopeasti ja toisaalta <br />
osaamista tarvitaan myös pelialan ulkopuolella. Siksi työryhmä esittää alan koulutuksen <br />
lisäämistä ja kehittämistä sekä pelillisyyden siirtämistä yrityksiin ja julkiseen <br />
hallintoon pilottien kautta. <br />
<br />
Pelinkehityksen eri osa-alueiden osaajat eivät ole saman katon alla, mikä heikentää <br />
koulutuksen tehokkuutta sekä uusien yritysten syntymistä. Eri osaajien kouluttaminen <br />
eri kampuksilla ei tue pelinkehittämisen tiimipohjaisuutta. Pelikoulutus on <br />
rakennettu muiden koulutusohjelmien kylkeen ja toimii usein vakiintuneiden alojen <br />
toimintatapojen ehdoilla. <br />
<br />
Pelinkoulutuksen haasteena on tuottaa osaamista, joka vastaa nopeasti muuttuvan <br />
alan tarpeita. Tarvitaan nykyistä paljon läheisempää yhteistyötä jo olemassa olevien <br />
yritysten kanssa sekä alan tutkimuksen laajentamista. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Pelit ja pelillisyys (polku 7) ===== <br />
<br />
<big>Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi</big> <br />
<br />
Kehitetään korkeakoulujen yhteistyötä pelialan koulutuksen laadun ja saatavuu<br />
den parantamiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto); <br />
ylijohtaja Anita Lehikoinen OKM ja pelialan yhteenliittymä Neogames, <br />
KooPee Hiltunen. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Toteutetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Siirretään pelillisyyden osaamista pelialan yrityksistä muille toimialoille ja julki<br />
seen hallintoon. Pilotit toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-<br />
ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Tavoitteena on vuoden 2013 aikana kehittää pelillisyyteen pohjautuvia pilotteja, <br />
mm. ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ratkaisuja, perustuen Taltioni-osuus<br />
kunnan tietokantoihin ja TIVITin Next Media -ohjelmassa. <br />
<br />
Vvastuutaho: Johtaja Antti Kivelä, Sitra; toimitusjohtaja Reijo Paajanen, TIVIT <br />
Next Media -ohjelma. <br />
<br />
<br />
=== TIEToTurva on ElInEhTo === <br />
<br />
Lisääntyvät uutiset tietojärjestelmiin tehdyistä hyökkäyksistä kertovat tietoturvaosaamisen <br />
tärkeydestä. Suomeen tulee luoda kansainvälisesti vetovoimainen tietoturva-<br />
alan osaajien, yritysten, palveluiden ja tutkimuksen keskittymä. Riittävä tietoturvaosaaminen <br />
vahvistaa Suomen ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. <br />
<br />
Suomen tietoturvaosaamisen taso on Euroopan kärkeä, mutta taso on kapea <br />
eikä vastaa tulevaisuuden tarpeita. Kun tietoturvasta on tullut maanpuolustuksellisesti <br />
tärkeä ala, ovat muun muassa USA, Israel ja Kiina investoineet suuria määriä <br />
tietoturvaosaamiseen. <br />
<br />
Suomessa alan yritykset ovat pääosin kasvavia, nuoria ja pieniä. Alan yli 50 yritystä <br />
työllistävät yli 2 000 ihmistä. On arvioitu, että alalla on välitön parinsadan <br />
hengen rekrytointitarve, mutta osaajien puute ja yritysten pieni koko ovat kasvun <br />
pullonkauloja. <br />
<br />
Muita alan yritysten haasteita ovat muun muassa liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaaminen. <br />
Ala on kehittynyt enemmän harrastuneisuuden kuin koulutuksen <br />
seurauksena. Myös alan sääntelyn seuraaminen on suuri haaste pienille yrityksille. <br />
<br />
Alan kannalta on oleellista ymmärtää, että tietoturvassa kyse on enemmän kokonaisten <br />
organisaatioiden ja järjestelmien (esim. sairaala) kuin yksittäisten tietokoneiden <br />
suojaamisesta. <br />
<br />
Eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän yhteistyönä laaditaan parhaillaan kansallista <br />
kyberturvallisuusstrategiaa. Sen mukaan kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä <br />
tulee olla mahdollisuus hyödyntää kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen <br />
syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tietoturva (polku 8) ===== <br />
<br />
<br />
Tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta lisätään<br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja tietoturvaosaamisen koulutukseen ja <br />
liiketoimintalähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM; tietoturvaryhmän puheenjohtaja Timo Kotilainen. Työryhmä täydentää itseään <br />
asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
Perustetaan kansalliset keihäänkärkihankkeet ja pilotit<br />
<br />
Tähdätään systeemisen tason turvallisuusajattelun kehittämiseen sekä julkisella <br />
että yksityisellä sektorilla. Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan <br />
TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
<br />
Perustetaan kyberturvallisuuskeskus<br />
<br />
Kansallisen kyberturvallisuus-strategian ehdotuksen mukaisesti perustetaan <br />
(LVM/ViVI/Cert-Fi-toiminnon ympärille rakennettava) kyberturvallisuuskeskus. <br />
Uuden keskuksen tulisi päätehtävänsä (kyberturvallisuusloukkausten seuranta ja <br />
tulkinta sekä viranomaisten tukeminen) lisäksi voida toimia suomalaisten tietoturvallisuusyritysten <br />
uusien ratkaisujen kehityskumppanina. Näin syntyvät edelläkävijäratkaisut <br />
mahdollistavat turvallisen ja luotettavan sähköisen toimintaympäristön <br />
lisäksi uuden vientiteollisuuden kehittämisen. <br />
<br />
vastuutaho: LVM/Cert-Fi, viestintävirasto pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kyberturvallisuusstrategian mukainen yksi miljoona euroa vuodessa. <br />
<br />
<br />
Kehitetään tietoturva-alan tapahtumia ja vientiä<br />
<br />
Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman ja Team Finlandin <br />
kanssa yhteistyössä.<br />
<br />
=== moBIlITEETISSa pIdETTävä kärkIpaIkka === <br />
<br />
Lähivuosina datamäärät jopa tuhatkertaistuvat nykyisestä ja mobiileja internetiin <br />
kytkettyjä laitteita tulee olemaan miljardeja lisää. Tämä tarjoaa huikeasti mahdollisuuksia <br />
kasvuun ja tuottavuuden lisäämiseen. <br />
<br />
Mobiiliteknologian avulla voidaan tuoda tuottavuuden ja älykkyyden mahdollistavat <br />
langattomat ratkaisut uusille toimialoille hyödyntäen laitteiden yhdistymistä <br />
ja verkottumista. <br />
<br />
Langattomuuteen perustuvat ratkaisut voivat merkitä huomattavaa älykkyyden <br />
ja tuottavuuden lisäystä esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa, teollisuudessa <br />
ja cleantechissa. Edellä mainitut tuotteet ja palvelut yleistyvät erityisesti, jos <br />
luodaan valmiita pitkälle automatisoituja (ns. Plug and Play) ratkaisuja yhteiskunnan <br />
ja teollisuuden eri sektoreille. <br />
<br />
Mobiliteetin edelläkävijyys on perustunut vaativiin asiakkaisiin, osaamiseen <br />
panostamiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön tutkimuksessa ja <br />
standardoinnissa. <br />
<br />
Mobiilin osaamisen ympärille on syntynyt merkittävä ekosysteemi, johon kuuluvat <br />
alan yritykset erityisesti Nokia ja Nokia Siemens Networks tärkeinä veturiyrityksinä, <br />
yliopistot, Tekes, VTT sekä lukuisat muut toimijat. Tätä ekosysteemiä ei voi <br />
siirtää, mutta sen voi menettää, jos emme pidä kiinni sen globaalista kilpailukyvystä. <br />
<br />
Suomessa tulee olla johtavaa tietoliikenne- ja verkkotekniikan koulutusta, joka <br />
mahdollistaa jatkuvuuden alan tutkimuksessa ja tukee opiskelijoiden joustavaa työllistymistä <br />
valmistumisen jälkeen. <br />
<br />
Tietoliikennealan tutkimuksessa käsitellään poikkeuksellisen suurta määrää <br />
reaaliaikaista dataa. Panostaminen t&k-yhteistyöhön tukee merkittävästi datan hallinnan <br />
ja analytiikan yleistä kehitystä Suomessa. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden <br />
houkutella isoja datamääriä analysoivien maailman johtavien yritysten t&k-toimintaa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Kokonaistavoitteena on tietoliikenne- ja verkkotekniikan osaamiseen perustuvan <br />
kilpailukykyisen ekosysteemin luominen Suomeen. Se mahdollistaa alan yritysten <br />
toiminnan ja houkuttelee uusia yrityksiä sekä t&k-investointeja ulkomailta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Mobiiliosaaminen (polku 9) ===== <br />
<br />
Käynnistetään alan useamman vuoden pituinen t&k-hanke<br />
<br />
Hankkeen panostuskohteita ovat esimerkiksi pilvilaskentaan ja data-analytiikkaan <br />
perustuvat palvelut, seuraavan sukupolven verkkojen kehittäminen, <br />
mobiilin teknologian yhdistäminen muihin kotimaisiin edelläkävijäteknologioihin <br />
(mm. multimedia- ja anturiteknologia) ja mobiliteetin laajentaminen <br />
uusille yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreille merkittävien uusien ratkaisujen <br />
mahdollistamiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
lisätään akateemista tutkimusta<br />
<br />
Käynnistetään Suomen Akatemian toteuttama useampivuotinen tutkimusohjelma. <br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville <br />
ja uusille tutkimusohjelmille, esim. WiFiUS ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
Tutkimustyön kansainvälisyyttä lisätään. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa.<br />
<br />
=== BIg daTa vaaTII oSaamISTa === <br />
<br />
Digitaalisessa maailmassa informaation ja tallennetun tiedon määrä on valtava. Kun <br />
yhdistetään älykkäästi ja reaaliajassa näennäisesti turhaa tietoa, pystytään luomaan �<br />
täysin uudentyyppistä, toimialojen rajoja rikkovaa tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi <br />
internet-seilailutieto, anturitiedot ja kävijämäärät. Esimerkiksi Googlen <br />
hakusanan influenssa yleisyys korreloi erittäin hyvin kansallisten influenssa-seurantatilastojen <br />
kanssa. <br />
<br />
Big data on maailmalla kuuma tutkimuksen ja soveltamisen kohde. Big datan <br />
käyttösovellukset ovat lukemattomia: asiakkaiden ostokäyttäytymisen analysointi, <br />
älykkäät energiaverkot ja sairauksien ennaltaehkäisy käyttäytymisen ja erillisten <br />
hoitotoimenpiteiden perusteella. Suomen osaaminen tällä alueella on kapeaa, vaikkakin <br />
tietyiltä aloilta löytyy huippuosaamista. Maailman parhaat osaajat löytyvät <br />
tällä hetkellä yhdysvaltalaisista yrityksistä kuten Google ja Amazon. <br />
<br />
Big data liittyy läheisesti muihin Suomen kriittisiin avainosaamisalueisiin. Tietoliikenteen <br />
osaajina olemme perinteisesti käsitelleet suuria datamääriä. Tietoturva <br />
on tärkeää kaikissa big data -tyyppisissä sovelluksissa ja tietovarannoista louhittavien <br />
tiedonjyvästen integrointi vaatii vahvaa ohjelmisto- ja tietojenkäsittelyosaamista. <br />
Julkisella puolella tietovarantojen avaaminen, yhteinen ICT-palveluarkkitehtuuri <br />
ja perinteisesti Suomessa hyvin toimiva julkinen-yksityinen-yhteistyö avaa <br />
mielenkiintoisia mahdollisuuksia. <br />
<br />
Suurimmaksi ongelmaksi big data tiedon soveltamisessa ja tietojen avaamisessa <br />
toimijat kokevat, että organisaatioilla ei ole riittävästi asiantuntemusta. Organisaatiot <br />
tarvitsevat tähän osaajia ja koulutusta. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Big Data (polku 10) ===== <br />
<br />
Aloitetaan hanke Big data -osaamisen kehittämiseksi<br />
<br />
Tekes ja yliopistot lähtevät yhdessä yritysten (muun muassa Tieto Oy) kanssa <br />
vetämään Big Data -osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
<br />
Big datan koulutusta ja tutkimusta lisätään<br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja Big Datan koulutukseen ja liiketoimin<br />
talähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aalto<br />
yliopisto; puheenjohtaja Markku Lahtinen, ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen, <br />
OKM. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit.<br />
<br />
=== TuTkImukSEn, SovElTamISEn, TuoTTEISTamISEn ja kaupallISTamISEn kETju kunToon === <br />
<br />
Osaamistarpeiden nopeat muutokset lisäävät tarvetta korkeakoulujen ja yritysten <br />
yhteistyöhön. Oppilaitosten pitää tietää, millaisia osaamistarpeita yrityksillä on. <br />
Samalla tavoin yritysten tulee pysytellä ajan tasalla siitä, millaista uutta osaamista <br />
oppilaitoksissa syntyy. Yrityksillä on myös merkittävää osaamista, jota tarvitaan <br />
koulutusohjelmien kehittämisessä. <br />
<br />
Yhteistyötä tarvitaan monella tasolla niin, että tieto kulkee huippututkimuksesta <br />
opetukseen ja sieltä edelleen yritysmaailmaan asti sekä toisinpäin. Tämä tarkoittaa <br />
osapuolten nykyistä läheisempää ja monimuotoisempaa vuorovaikutusta. <br />
<br />
Pelkkä tutkimusyhteistyö ei riitä, vaan siitä syntyvää osaamista pitää siirtää kaupallisesti <br />
menestyviin tuotteisiin. Samalla yritysten tulee ymmärtää perustutkimuksen <br />
merkitys, jota ei saa vaarantaa lyhyen tähtäimen vaatimuksilla. <br />
<br />
Tekniikan Akateemisten Teknologiabarometri kertoo, että ainakin korkeakoulujen <br />
ja yritysten yhteistyössä on tapahtunut suurin romahdus kymmeneen vuoteen. <br />
Korkeakoulut toimivat aikaisempaa itsenäisemmin ja yritykset keskenään. <br />
<br />
Etenkin ICT-ala kehittyy niin nopeasti, että tutkimuksen ja koulutuksen on vaikea <br />
täyttää muuttuvia odotuksia. <br />
<br />
Nopeutuva muutos testaa yhteistyökyvyt. Yhteistyö ei kehity kuitenkaan pelkästään <br />
tahdonvoimalla, vaan Suomeen on välttämätöntä kehittää uusia malleja, jotka <br />
helpottavat yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yksi kehitysaskel tähän suuntaan <br />
olisi palkata oppilaitoksiin välittäjähenkilöitä, jotka toimivat tulkkeina koulutuksen <br />
ja yritysten välillä. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (polku 11) ===== <br />
<br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia<br />
<br />
Jalkautetaan toimintamalli, jossa koulutus, tutkimus ja tuotekehitys toimivat <br />
läheisessä yhteistyössä. (Esimerkiksi Luova monimuotoinen oppiminen Suomessa, <br />
Lumous). Toimintatapaan kuuluu luova, dynaaminen ja kaikkia hyödyttävä <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. <br />
<br />
Tekes käynnistää Postdoc in Residence -ohjelman, joka auttaa pk-yrityksiä saamaan <br />
syväosaamista valmistuvien alan tohtoreiden avulla. Internship-ohjelma <br />
puolestaan yhdistää yrityksiä ja maisteriohjelmista valmistuvia. Ohjelmiin voitaisiin <br />
yhdistää sopiva tuki tai kannuste alentamaan palkkauskynnystä. Tällaiset <br />
ohjelmat ovat myös kilpailuvaltteja, kun rekrytoidaan uusia kansainvälisiä <br />
opiskelijoita. <br />
<br />
Levitetään Hacking factory -toimintaa (Aalto-yliopisto). Toiminta-alusta tuo <br />
yhteen opiskelijat, opettajat ja yritykset uudentyyppiseen oppimisympäristöön, <br />
jossa oppiminen yhdistyy yritysten tarjoamien ongelmien pohjalle rakentuviin <br />
projekteihin. Näissä käytetään avoimen innovaation periaatteita ja keskeistä <br />
on yritysten sitoutuminen hankkeisiin oman henkilöstön konkreettisella <br />
työpanoksella. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä, puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto, <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE, ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM ja pääjohtaja Pekka Soini Tekes. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden <br />
mukaan. <br />
<br />
<br />
Selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa<br />
<br />
Molempien opetuksen tasoa on syytä nostaa ja kansainvälistää. <br />
<br />
vastuutaho: Suomen yliopistot UNIFI ry. ja ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) <br />
yhdessä sekä OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit.<br />
<br />
=== ylEISEn kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn === <br />
<br />
Edellä kuvattu teknologinen osaaminen edellyttää, että Suomeen täytyy kehittää <br />
tietoteknistä osaamista ja valmiuksia monella tasolla niin, että ihmisillä on riittävät <br />
digitaalisen yhteiskunnan lukutaidot. On arvioitu, että 90 prosenttia tämän päivän <br />
ammateista edellyttää vähintään tietotekniikan perusosaamista. <br />
<br />
Tietokirjailija Don Tapscot väittää kuitenkin teoksessaan ”Digiosaamisen ohjelmajulistus”, <br />
että kaikkialla Euroopassa vallitsee kasvava kuilu sen välillä, mitä digitaalinen <br />
mullistus edellyttää ja mitä työvoima osaa ja tietää. Työnantajilla on jatkuvasti <br />
suurempia vaikeuksia löytää työntekijöitä tieteellistä ja teknistä osaamista <br />
vaativiin töihin. Tapscot perustaa väitteensä muun muassa London School of Economicsin <br />
(LSE) eurooppalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan digiajan nuorten osaaminen <br />
on yllättävän heikkoa. <br />
<br />
Euroopan komissio ennustaa digitaalisessa agendassaan, että Euroopassa on <br />
vuonna 2015 jopa miljoona ICT-työpaikkaa täyttämättä, koska osaavia tekijöitä ei <br />
ole riittävästi. <br />
<br />
Haasteet näkyvät myös suomalaisessa työelämässä. Esimerkiksi Vuokko Hämäläisen <br />
ja Kaija Sarannon tutkimus kertoi, että terveydenhuoltoalan akateemisesti koulutetuista <br />
työntekijöistä 57 prosenttia arvioi tietotekniikkaosaamisensa huonoksi ja <br />
39 prosenttia melko huonoiksi. Viestintäyhtiö Soprano puolestaan tutki, että yli 40 <br />
prosentti suomalaisista yritysjohtajista kokee henkilöstön digitaidot puutteellisiksi. <br />
<br />
Kauppakamarin keväällä 2012 tekemä kysely kertoo, että sekä suomalaiset yritysjohtajat <br />
että toisen asteen opiskelijat pitävät tietotekniikkataitoja erityisen tärkeinä. <br />
Yritysjohtajat korostivat, että tietotekniikkaosaamista tarvitaan kaikissa tehtävissä. <br />
Opiskelijat puolestaan uskoivat tarvitsevansa tulevassa työssään tieto- ja viestintäteknologiaan <br />
liittyvää osaamista, vaikka eivät välttämättä olisi olleetkaan kiinnostuneita <br />
tietotekniikka-ammatista. <br />
<br />
Etenkin perusopetuksessa on kuitenkin vaikea vastata kasvavaan tarpeeseen. <br />
Valtakunnallisen Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) -tutkimushankkeen <br />
yhteydessä tehty selvitys kertoo tosin, että tietotekniikan käyttömahdollisuudet <br />
ovat parantuneet kouluissa. Koulujen ja alueiden väliset erot ovat silti suuret. <br />
<br />
Monissa kouluissa tietotekniikkaa on käytössä lähinnä tietotekniikkaluokissa, <br />
joiden käyttöön oppilailla on rajalliset mahdollisuudet. OPTEKin selvitys kertoo, että <br />
rehtorit suhtautuvat aiempaa positiivisemmin tietotekniikan merkitykseen koulun <br />
arjessa ja tunnistavat muutostarpeen. Toisaalta vuonna 2004 tehty perusopetuksen <br />
opetussuunnitelma mainitsee tietotekniikan vain ohimennen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (polku 12) ===== <br />
<br />
Työvoima- ja osaamistarpeen ennakointi <br />
<br />
Tällä hetkellä työvoima- ja osaamistarpeen ennakointia koordinoidaan valtakunnallisesti <br />
usean hallinnonalan yhteistyönä. Osana ennakointitoiminnan kehittämistä <br />
ICT-klusterin erityispiirteet tulee ottaa aikaisempaa konkreettisemmin <br />
huomioon. Ennakoinnin tuloksista tulee tehdä nopeasti päätöksiä, joilla koulutuksen <br />
sisältöä kehitetään joustavasti. Reagointikyvykkyyden toteutumiseen tarvitaan <br />
nykyistä toimivampi yhteistyömalli ennakoinnin, koulutuksesta päättävien <br />
tahojen ja koulutuksen tarjoajien välillä. Ennakointia tulee myös koordinoida valtakunnan <br />
tasolla, jotta osaamistarpeista muodostuu kokonaiskäsitys. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen; OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Peruskoulujen opetussuunnitelmaan internet-ajan tarpeet<br />
<br />
Työryhmä esittää, että peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa <br />
työssä huomioidaan aikaisempaa vahvemmin osaamisen, oppimisen ja <br />
ajattelun taitojen merkitys kaikessa toiminnassa ja elinikäisen oppimisen perustana. <br />
Lisäksi OPS-perusteissa tulisi vahvistaa asenteellisia valmiuksia, kiinnostusta <br />
ja motivaatiota matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan. <br />
Entistä tärkeämpää tulevaisuuden osaamiselle on varmistaa myös perustaidot <br />
hyödyntää digitaalisia palveluita ja sisältöjä – myös omassa oppimisessa ja <br />
kaikessa toiminnassa. <br />
<br />
vastuutaho: Opetushallitus, opetusneuvos Irmeli Halinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit.<br />
<br />
=== kohdEnnETun kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn äkIllISESSä rakEnnEmuuToSTIlanTEESSa === <br />
<br />
ICT-alan rakennemuutos on leikannut Suomesta tähän mennessä noin 14 000 työpaikkaa <br />
parissa vuodessa. Noin 60 prosenttia työpaikkansa menettäneistä on sijoittunut <br />
uusiin työtehtäviin. Nokian ja yhteiskunnan nopeat työllistämistoimet ovat <br />
helpottaneet merkittävästi työttömyysongelmaa. Etenkin ICT-ammattilaisten työllistymistä <br />
on vauhdittanut kansainvälisten ja kotimaisten yritysten nopea reagointi <br />
osaavan työvoiman vapautumiseen. Kotimaisista yrityksistä OP-Pohjola perusti <br />
pankki- ja vakuutuspalveluita kehittävän yksikön Ouluun. Ulkomailta Suomeen ovat <br />
tulleet muun muassa Ericsson, Electronic Arts, Intel, Huawei ja Samsung. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö, Nokia ja muut julkisen sektorin toimijat aloittivat <br />
vuonna 2011 Bridge-ohjelman pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja <br />
Salossa. Ohjelma on koskenut Suomessa noin 4 500 henkilöä, joista noin 40 prosenttia <br />
on löytänyt uuden työn joko Nokialta tai muista yrityksistä. Opiskelemaan on lähtenyt <br />
noin 10 prosenttia. Monille työpaikkaansa vaihtaville on tarjottu tähän liittyviä <br />
muuntokoulutuksia. Lisäksi Bridgen avulla Suomeen on syntynyt yli 400 uutta yritystä. <br />
Tekes puolestaan on rahoittanut Innovation Mill -toimintaa, jossa on syntynyt <br />
Nokian ja NSN:n tuoteideoista jo noin 50 yritystä ja niihin noin 450 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Alan työntekijät ovat tähän mennessä sijoittuneet uusiin tehtäviin kohtuullisen <br />
hyvin. Tilanne vaikeutuu kuitenkin, koska markkinoiden ”imukyky” on heikentynyt. <br />
Siksi nyt on tehtävä uusia toimia, joilla estetään työttömiksi jääneiden osaamisen <br />
rapistuminen. Siihen työryhmä esittää yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin räätälöityä <br />
täsmäkoulutusta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen (polku 13) ===== <br />
<br />
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutus<br />
<br />
Koulutushankintaa on tarpeen uudistaa ketterämmäksi. Spirit ICT Future on Pirkanmaalla <br />
toteutettava muuntokoulutushanke, jossa on mukana useita yrityksiä. <br />
<br />
Ohjelma tarjoaa ripeästi koulutusta mm. ICT-alalta vapautuneiden osaamisen täydentämiseksi <br />
uuden työnantajan edellyttämällä tavalla. Koulutuksella edistetään <br />
yritysten strategista uusiutumista nykyisten työntekijöiden osaamista täydentämällä. <br />
Tampereen toimintamalli monistetaan muille paikkakunnille. <br />
<br />
vastuutaho: Paikalliset ELY-keskukset pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Salossa. <br />
<br />
<br />
Täydennyskoulutusta korkeakouluihin<br />
<br />
Käynnistetään pikaisesti selvitys korkeakoulujen mahdollisuuksista ja esteistä tarjota <br />
täydennyskoulutusta tai eri aloille kehitettäviä uusia korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia <br />
työryhmän jo tunnistamille kasvualueille. Muun muassa oppisopimustyyppistä <br />
täydennyskoulutusta tulisi kehittää yhteistyössä alan yritysten <br />
kanssa ja suunnata koulutusta nopeasti alojen osaajien tarpeiden tyydyttämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: OKM, TEM, UNIFI ja ARENE. <br />
<br />
<br />
Vieraskielisten kielikoulutus vähennyskelpoiseksi<br />
<br />
ICT-sektorin käynnissä olevan muutoksen aikana myös moni työn perässä Suomeen <br />
muuttanut kansainvälinen osaaja on jäänyt tai jäämässä vaille työtä. Elinkeinoelämän <br />
edustajien tekemissä selvityksissä kielitaidon puutteen on toistuvasti <br />
todettu olevan kaikkein keskeisin ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisen este. <br />
<br />
Henkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat menot ovat yritykselle vähennyskelpoisia <br />
eikä niille ole laissa ilmaistu yksilökohtaista ylärajaa. Koulutettavan pitää olla <br />
työsuhteessa ja koulutuksen tulee edistää työntekijän ammatillista osaamista, <br />
koska muutoin se katsotaan työntekijän osalta palkanlisäksi. Maahanmuuttajien <br />
kielikoulutus voi tässä suhteessa olla joissain tapauksissa tulkinnanvarainen. <br />
On tehtävä selkeä linjaus siitä, että äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai <br />
saamea puhuvien työntekijöiden ammatillinen suomen tai ruotsin kielen koulutus <br />
katsotaan ammatillista osaamista edistäväksi ja täten verovähennyskelpoiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, vero-osasto.<br />
<br />
== 6. Rahoituskuilu on täytettävä ja investoinnit turvattava == <br />
<br />
<big>Aloitus- ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Samoin suurten yritysten rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet. kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta luovien yritysten rahoitus kuntoon. Samoin riskinotto on tehtävä Suomessa mielekkäämmäksi ja houkuttelevammaksi.</big> <br />
<br />
Suomalaisen yritysrahoituksen ja pääomasijoituskentän alakulo on jatkunut jo <br />
useamman vuoden. Muun muassa Suomen Pankin ja työ- ja elinkeinoministeriön <br />
teettämä yritysrahoituskysely kertoo, että etenkin pienten ja keskisuurten yritysten <br />
rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet <br />
niin, että etenkin mikroyritykset nojaavat yhä enemmän vain yhteen pankkiin. <br />
Samoin suuryritysten rahoitus on muuttunut yhä enemmän pankkikeskeiseksi. <br />
Uudet vakavaraisuusvaatimukset puolestaan ovat vähentäneet pankkien lainanantoa. <br />
Yksityinen omapääomaehtoinen raha on vähentynyt, koska tuotot eivät ole vastanneet <br />
otettuja riskejä. Vastaava ilmiö näkyy laajemminkin venture capital -toimialalla <br />
Euroopassa. <br />
<br />
Suomalainen kasvuyritysekosysteemi on viime vuosien aikana kehittynyt hyvään <br />
suuntaan. Internetin ja sähköisen kaupankäynnin yleistyminen, yrittäjäilmapiirin <br />
paraneminen, sekä kasvanut yrityshautomo- ja kiihdyttämötoiminta ovat vauhdittaneet <br />
yrittäjyyttä. <br />
<br />
Kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta liiketoimintaa ja uutta <br />
kasvua luovien yritysten rahoitus sekä kasvun edellytykset kuntoon yrityskoosta <br />
riippumatta. Julkisen ja yksityisen pääoman on tehtävä ennakkoluulotonta yhteistyötä <br />
tällä alueella. Tässä yhteydessä erityisesti aikaisen ja kasvuvaiheen pääomasijoitukset <br />
ja riskirahoitus (ns. venture capital) ovat avainasemassa <br />
<br />
Kaiken ydin on yksityisen, markkinaehtoisen rahoituksen liikkeelle saaminen. <br />
Siksi Suomessa pitää kannustaa yksityistä riskinottoa ja pääomasijoitusmarkkinoiden <br />
kehittymistä. Samalla elinkeino- ja työelämä kehittyy yrittäjävetoisemmaksi <br />
ja verkottuneemmaksi jaetun riskinoton kautta: yhä useampi ihminen toimii yhtä <br />
aikaa työntekijänä, yrittäjänä, omistajana tai yksityissijoittajana. Yksityinen rahoituksen <br />
mukana tulee yleensä myös osaamista ja verkostoja. <br />
<br />
Toimiakseen suomalainen yritysekosysteemi tarvitsee suurten yritysten lisäksi <br />
1) ”innovaatioiden kasvualustaa” eli pieniä, teknologiapainotteisia, innovatiivisia ja <br />
uutta työllisyyttä luovia yrityksiä, sekä 2) vahvasti tuotekehitykseen panostavia ja <br />
globaaliksi huippuosaajiksi tähtääviä kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Kasvuyrityksiä voi syntyä startup-kentän lisäksi myös tunnistamalla ja kehittämällä <br />
potentiaalisia pk-yrityksiä, joilla niukka rahoitus on usein kasvun rajoite. Samoin <br />
spinoffit nähdään keinona synnyttää uusia yrityksiä. Käynnissä olevan ICT-alan <br />
rakennemuutoksen yhteydessä on pyritty kannustamaan yrityksistä eropakettien <br />
kautta tai yt-menettelyllä irtautuvia osaajia perustamaan uusia yrityksiä. Rahoituksen <br />
monipuolistaminen madaltaa etenkin henkilöstön mahdollisuuksia tarttua <br />
spinoff-tilaisuuksiin. <br />
<br />
Kasvun yritysekosysteemi [KUVA]<br />
<br />
<br />
Rahoituksen ja tuotekehityspanosten kasvattamisen edistämiseksi työryhmä esittää <br />
uudenlaisia ratkaisuja, jotka on priorisoitu eri vaiheessa olevien yritysten tarpeet <br />
huomioiden. Startup-kentällä korostuu yksityisen rahoituksen ja pääomasijoitustoiminnan <br />
kehittäminen, kasvuyritysten ja vakiintuneiden suuryritysten kohdalla <br />
taas Suomen kilpailukyky ja houkuttelevuus tuotekehityspanosten ja immateriaalioikeuksien <br />
ja IPR -oikeuksien kohdemaana. <br />
<br />
=== EnkElIrahoITuSTa ja -oSaamISTa SIEmEn- ja kaSvuvaIhEESEEn === <br />
<br />
Innovatiivisten siemen- ja mikroyritysten alkutaipaleella korostuu yksityisen enkelirahoituksen <br />
ja yrittäjyyden merkitys. Suomalaiset noin 300 bisnesenkeliä sijoittavat <br />
vuosittain vain noin 10–15 miljoonaa euroa kotimaisiin yrityksiin. Ruotsin riskipääomayhdistyksen <br />
SVCA:n mukaan maassa on 3000–5000 bisnesenkeliä, jotka sijoittavat <br />
vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Yhdysvalloissa enkelisijoittajat investoivat <br />
huikeat 20 miljardia euroa vuosittain. <br />
<br />
Työryhmä näkeekin enkelisijoittajien merkityksen erittäin olennaisena siemenvaiheen- <br />
ja startup -yritysten kasvun ja rahoituksen edellytyksenä. Bisnesenkelit tuovat <br />
mukanaan tyypillisesti rahoituksen lisäksi kasvuasennetta, kanssayrittäjyyttä, <br />
osaamispääomaa ja kokemusta liiketoiminnan kehittämiseen sen kriittisessä alkuvaiheessa. <br />
Näin he lisäävät yrityksen onnistumisen edellytyksiä. <br />
<br />
Eduskunnassa loppuvuodesta hyväksytty bisnesenkeleille suunnattu kasvuyrityskannustin <br />
on erittäin tärkeä toimenpide kasvun ja yritysekosysteemin kehittymisen <br />
kannalta. Työryhmä pitää tärkeänä, että sijoituskannustin laajennetaan koskemaan <br />
myös yksityisessä tai perheomistuksessa olevia sijoitustoimintaa harjoittavia <br />
yrityksiä sekä yrityskiihdyttämöitä. Samoin määrätietoisen enkelisijoitustoimialan <br />
kehittämisen näkökulmasta on erittäin tärkeää tukea yksittäisten enkelisijoittajien <br />
kykyä hajauttaa panokset laajaan joukkoon kohdeyhtiöitä. <br />
<br />
Jatkoksi enkelirahoituksen kehittämisen osalta työryhmä suosittaa, että selvitetään <br />
yksityisten sijoitusyhtiöiden toimintaedellytysten kehittämistä. Tutkitaan mahdollisuuksia <br />
tehdä listaamattomien yritysten luovutusvoitto verovapaaksi, mikäli <br />
voitto käytetään uudelleen kasvuyhtiösijoituksiin. Näin edesautettaisiin merkittävästi <br />
pääoman kiertoa uusiin kasvuyrityksiin sekä kiihdyttämötoiminnan kehittymistä <br />
sijoitusyhtiöiksi tai ”evergreen” -mallilla toimiviksi rahoittajiksi. Evergreen <br />
-mallissa sijoituksista vapautuvaa pääomaa sijoitetaan eteenpäin uusiin kohdeyrityksiin, <br />
eikä tulouteta yhtiöstä/rahastosta. <br />
<br />
=== kaSvun ja kanSaInvälISTymISEn rahoITuSTa pääomaSIjoITukSIlla === <br />
<br />
Pääomasijoitusmarkkinoita kehittävien toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa <br />
sekä kotimaista että ulkomaista yksityistä rahoitusta siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. <br />
Tavoitteena pitää olla, että Suomeen luodaan kansainvälisesti huippuluokkaa <br />
olevan markkinaehtoisesti toimivan pääomasijoitustoimiala. <br />
<br />
Työryhmä näkee tärkeänä uutena kehitystoimenpiteenä uusien yksityisten, epäsymmetriamallilla <br />
toimivien siemen- ja aikaisen vaiheen pääomarahastojen syntymisen <br />
Suomeen. <br />
<br />
Tähän pyritään esimerkiksi nykyisen Vigo-yrityskiihdyttämötoiminnan jatkamisella <br />
ja kehittämällä niitä kohti uusien yksityisten VC-rahastotiimien muodostumista. <br />
Lisäksi valtion rahoitusta yritysten siemen- ja kasvuvaiheessa tulee painottaa <br />
entistä enemmän pääomarahastojen kautta tapahtuvaksi, suorien sijoitusten <br />
sijaan. <br />
<br />
Pääomasijoitus- eli venture capital -markkinoilla tavoite on turvata uusien Suomeen <br />
sijoittavien VC-rahastojen varainhankinta, rahastojen aiempaa aktiivisempi <br />
osallistuminen varhaisen vaiheen kehitystyöhön, yhtiöiden kasvurahoituskierrosten <br />
toteutuminen (A- ja B-rahoituskierros) sekä keskittyminen yritysten kansainvälistymiseen. <br />
Painopiste tulisi olla myös tehokkaammassa hankevirran markkinoinnissa <br />
kansainvälisille sijoittajille ja kansainvälisten sijoituskierrosten toteuttamisessa. <br />
Tämän vauhdittamiseksi työryhmä esittää uuden ”Kasvurahastojen Rahaston”-tyyppisen <br />
mallin perustamista riittävän laajana. <br />
<br />
Alku- ja kasvuvaiheen rahoitusmallit olisi mielekästä yhdistää yhden public-private-<br />
mallin alle. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita(polku 14, kriittinen) ===== <br />
<br />
Käynnistetään rahoitusohjelma alku- ja kasvuvaiheen yrityksille<br />
<br />
Työryhmä ehdottaa valtion ja yksityisten rahoittajien yhteistyössä rakennettua <br />
kokonaisvaltaista rahoitusohjelmaa, joka tähtää sekä alkuvaiheen että kasvuvaiheen <br />
yritysten rahoitustilanteen parantamiseen. Riittävän kokoinen rahoitus <br />
edellyttää 60–100 miljoonan euron vuosittaista panostusta, jossa valtio vastaa <br />
40 prosentista ja yksityiset sijoittajat 60 prosentista. Näistä rahoitusohjelman <br />
varoista 40 prosenttia suuntautuu siemen- ja aikaisen vaiheen rahoitukseen ja <br />
60 prosenttia kasvuyritysten rahoittamiseen. <br />
<br />
<br />
Kehitetään siemen- ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinoita<br />
<br />
Kokonaisohjelman osana perustetaan Suomeen eri profiileilla ja toimialoilla toimivia <br />
public-private-rahastoja edellä mainitussa suhteessa. Julkinen toimija huolehtii <br />
sijoituksen pitkäjänteisyydestä ja riittävistä hallinnointiyhtiön kannusteista. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti. Rahastot toimivat <br />
epäsymmetria-periaatteella niin, että valtio tyytyy yksityissijoittajia pienempään <br />
voittoon. Epäsymmetria-mallissa tulee ottaa huomioon EU:n valtiotukisäännöt. <br />
Tekesin riittävä resurssointi rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen/Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 10–16 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
<br />
Kehitetään kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoita<br />
<br />
Voidaan toteuttaa esimerkiksi perustamalla ns. Kasvurahastojen Rahasto II. <br />
Toteutetaan se riittävän laajana, jotta public-private -kokonaispanostus on 40–60 <br />
miljoonaa euroa vuosittain puhtaasti kasvurahoituspainotteisille VC-rahastosijoituksille. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti ja sijoitukset pitäisi <br />
olla luokiteltavissa yksityiseksi pääomaksi. Teollisuussijoituksen riittävä resurssointi <br />
rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen, Teollisuussijoitus, toimitusjohtaja <br />
Juha Marjosola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 14–24 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa.<br />
<br />
=== kaSvuInvESToInTEIhIn TarvITTavan laInarahoITukSEn SaaTavuudEn varmISTamInEn === <br />
<br />
Yritykset tarvitsevat kasvuvaiheessa investointeihinsa ja käyttöpääomaa varten lainarahoitusta. <br />
Nykyisellään Finnvera voi myöntää sekä lainarahoitusta että takauksia <br />
pankkien myöntämille lainoille. Rakennemuutostilanteen vuoksi Finnveran <br />
rahoitusedellytyksiä on työ- ja elinkeinoministeriön päätöksillä laajennettu. <br />
<br />
Useista rahoitusmarkkinoiden kehityksen rakenteellisista syistä ja suhdannekehityksen <br />
vuoksi pankkien lainarahoitus pk-yrityksille on viime aikoina merkittävästi <br />
tiukentunut, vaikka valtion osallistumisedellytyksiä on vahvistettu. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15A) ===== <br />
<br />
Otetaan käyttöön pk-yritysten joukkovelkakirjalainat. Kasvavien yritysten lainarahoituksen <br />
saatavuuden varmistamiseksi työryhmä esittää, että Finnvera käynnistää <br />
uuden pk-yritysten joukkovelkakirjalaina-järjestelmän. Järjestelmä voidaan <br />
kehittää 2000-luvun alussa käytössä olleen Finnveran pk-yritysten jvk-järjestelmän <br />
pohjalta. Nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa joukkovelkakirjalaina <br />
monipuolistaisi lainainstrumenttien ja rahoittajien syndikointia ja riskinjakoa. <br />
Menettely parantaisi siten myös pankkien lainarahoituksen myöntämisen <br />
edellytyksiä. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
=== InnovaaTIoBokSIlla SIjoITukSET ja TuoTEkEhITySpanoSTukSET SuomEEn === <br />
<br />
Hallituksen esittämä t&k-menojen lisävähennys yritysverotuksessa tähtää tutkimuksen <br />
ja kehittämisen tekemiseen nimenomaan Suomessa. Näiden panostusten <br />
täysimääräiseksi hyödyntämiseksi pitää myös varmistaa, että kehitystyön tuloksena <br />
syntyneiden innovaatioiden omistus pysyy Suomessa. <br />
<br />
Aineettomat oikeudet siirtyvät helposti maasta toiseen, koska niiden omistusmaan <br />
vaihtaminen on yksinkertaista. Innovaatioiden verokannustin, ns. innovaatioboksi, <br />
pyrkii vaikuttamaan siihen, että yritys pitää tai siirtää aineettomat oikeutensa <br />
kyseiseen maahan. Innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa <br />
alhaisemmalla verokannalla. <br />
<br />
Innovaatioboksi tukisi merkittävällä tavalla suomalaisten yritysten kilpailukykyä <br />
innovaatiointensiivisillä aloilla ja loisi paremmat mahdollisuudet houkutella jopa <br />
aivan uutta tutkimus-, tuotekehitys- ja muuta liiketoimintaa ja verotuloja Suomeen. <br />
<br />
Monissa Euroopan maissa on käytössä erilaisia innovaatioboksin muotoja (UK, <br />
Hollanti, Luxemburg, Ranska, Belgia, Unkari, Espanja). Sen vuoksi useat suomalaiset <br />
yritykset selvittävät parhaillaan, missä kannattaa pitää aineettomien oikeuksien <br />
omistus ja mistä niistä saatava taloudellinen hyöty on suurin. <br />
<br />
Työryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Suomeen luodaan nopeasti kansainvälisesti <br />
kilpailukykyinen innovaatioboksi. Innovaatioboksin on katettava erilaiset <br />
aineettomat oikeudet mahdollisimman laajasti, jotta kannustimen vaikuttavuus olisi <br />
riittävä pitämään ja houkuttelemaan aineettomia oikeuksia Suomeen sekä tehokkaasti <br />
kannustamaan yrityksiä kaupallistamaan keksinnöt. Innovaatioboksin tulee <br />
hyödyttää sekä isoja että pienempiä yrityksiä, jotta veturiyrityksinä toimivat isommat <br />
yritykset eivät siirtäisi innovaatiopanostuksiaan ulkomaille ja vetäisi siten <br />
mukanaan myös pienempiä kasvuyrityksiä. Näin turvataan myös nopeimpien kasvuyritysten <br />
pysyminen Suomessa mahdollisissa yrityskauppa ja kansainvälisissä <br />
sijoituskierrostilanteissa (esimerkiksi SuperCell / Rovio). <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15B) ===== <br />
<br />
Luodaan innovaatioille verokannustin<br />
<br />
Luodaan Suomeen innovaatioiden verokannustin (innovaatioboksi), jonka <br />
mukaan innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa merkit<br />
tävästi alhaisemmalla verokannalla (8-12%). <br />
<br />
Alhaisemman verokannan piiriin kuuluvat tulot kaikista keskeisistä aineetto<br />
mista oikeuksista (patentit, tavaramerkit, ohjelmistojen ja muiden luovien teos<br />
ten tekijänoikeudet). <br />
<br />
Innovaatioboksin tulee hyödyttää yhtäläisesti niin isoja kuin pienempiäkin yrityksiä (ei euromääräistä rajaa). <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Staattiset verovaikutukset yli 200 miljoonaa euroa. <br />
Dynaamiset verovaikutukset tulee arvioida. <br />
<br />
Toteutetaan hallituksen esitys tutkimuksen ja kehityksen kolmen vuoden lisävähennyksestä. <br />
Lisäksi työryhmä ehdottaa vähennyksen muuttamista pysyväksi. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela.<br />
<br />
== 7. Uusilla toimintatavoilla innovaatioita == <br />
<br />
Uudet innovaatiot vaativat digitaalisessa maailmassa toimintatapoja, joissa korostuvat nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne. Samoja ominaisuuksia vaaditaan äkillisen rakennemuutoksen hoitamisessa. <br />
<br />
Kilpailukyky edellyttää digitaalisessa maailmassa uudenlaisia toimintamalleja <br />
sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Uudet toimintatavat ovat välttämättömiä <br />
siksi, että innovaatioiden pitää syntyä entistä nopeammin ja niiden tekemiseen tarvitaan <br />
entistä enemmän useiden toimijoiden verkostoja. <br />
<br />
Nopean oppimisen vaateen kuvaa erinomaisesti IMD:n professori Peter Lorange <br />
artikkelissaan ”Ultra-rapid Management Processes”. <br />
<br />
”Vaaditaan johtamismalleja, jotka mahdollistavat uusien liiketoimintojen tuomisen <br />
markkinoille ensimmäisenä sekä parhaimpien ideoiden ultranopean levittämisen <br />
maailmalle”. <br />
<br />
Verkostojen voimasta puolestaan kirjoitetaan osuvasti muun muassa Sitran julkaisussa <br />
”Suuri siirtymä”: ”T&k-toiminnan globaalisaation hyödyntäminen edellyttää <br />
siirtymistä hajautettuun organisaatiomalliin, jossa innovaatioprosessi tapahtuu <br />
yhteistyössä eri yksiköiden, partnereiden, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa”. <br />
<br />
Verkostomainen ja nopea toiminta vaatii uudenlaista ajattelua organisaatioiden <br />
johtamisessa. Johtamismallit ovat kehittyneet pitkälti 1900-luvun teollisuudessa, <br />
mikä aiheuttaa haasteita 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Professori CG. Prahalad <br />
kirjoittaakin johtamisen muuttuvan tällä vuosisadalla monella tavalla. ”Johtamista <br />
hallinneet ajatuksemme täytyy arvioida uudestaan muun muassa vallan, <br />
rakenteiden, hierarkian, kontrollin, koordinaation, omistamisen ja kannustimien <br />
osalta”. <br />
<br />
Verkostoitumisen ja nopeuden vaade osuu ensimmäisenä kansainvälisessä kilpailussa <br />
oleviin yrityksiin. Sama vaatimus koskee kuitenkin koko yhteiskuntaa <br />
kolmesta syystä. Yritykset eivät pysty uudenlaiseen toimintatapaan, jos koko muu <br />
yhteiskunta toimii vanhoilla malleilla. Lisäksi julkinen sektori on usein keskeinen <br />
kumppani verkostoissa, joissa kehitetään uusia asioita. Samoin on tärkeää oivaltaa, <br />
että uudet toimintamallit tuovat tehoa myös julkiselle sektorille ja parantavat julkisia <br />
palveluita. <br />
<br />
World Economic Forumin The Global Information Report korostaa, että elämme <br />
hyperverkottuneessa maailmassa, jossa kansalaisten, yritysten ja valtion suhteet <br />
muotoutuvat uudella tavalla. ”Se tuo uusia mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta ja <br />
hyvinvointia synnyttämällä uusia tuotteita ja palveluita sekä parantamalla tapaa, <br />
jolla julkiset palvelut tuotetaan.” <br />
<br />
Samalla on toki syytä muistaa WEF:n varoitus, että hyperverkottuneisuus synnyttää <br />
uusia haasteita kuten tietoturvan murtuminen, verkkorikollisuus ja uhat yksilöiden <br />
tietosuojalle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut edellä kuvattuja tarpeita kehittää nopeutta <br />
ja verkostomaisia toimintamalleja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lukemattomissa <br />
työryhmän käymissä keskusteluissa on noussut esiin samankaltaisia <br />
kokemuksia siitä, kuinka eri toimijat työskentelevät siiloissa, joiden ylittäminen on <br />
syystä tai toisesta vaikeaa. Yritysten ja julkisen sektorin keskustelu on usein mutkikasta <br />
ja yhteistyö eri toimialojen välillä on ohutta. <br />
<br />
Nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne ovat tärkeitä myös silloin, kun ratkotaan <br />
äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamia ongelmia. Tarvitaan ennakkoluulottomia <br />
ratkaisuja, joissa julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Uusia ratkaisumalleja <br />
täytyy kokeilla, koska ei ole olemassa patenttiratkaisuja, joilla ongelmat <br />
voisi takuuvarmasti korjata. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä tekee ehdotuksia, jotka tähtäävät <br />
<br />
• innovatiivisuuteen julkisten palveluiden kehittämisessä, <br />
• erilaisten osaamisten kohtaamiseen ja uudenlaisten ekosysteemien syntymiseen, <br />
• yritysten palveluviidakon purkamiseen ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen sekä <br />
• toiminnan nopeuttamiseen niin, että asioita samalla kehitetään pitkäjänteisesti. <br />
<br />
=== julkISET palvEluT EdElläkävIjöIkSI === <br />
<br />
Julkisella sektorilla on merkittävä tarve tehostaa ja parantaa palveluitaan digitaalisilla <br />
ratkaisuilla. Tarvetta tehokkuuteen lisää julkisen sektorin velan kasvu ja huoltosuhteen <br />
heikkeneminen. Palvelujen parantaminen puolestaan on tärkeää, koska <br />
sähköiseen maailmaan kasvaneet kansalaiset odottavat saavansa yhä enemmän palvelua <br />
verkossa. Yritykset taas voivat saada merkittäviä säästöjä, jos niiden tarvitsemat <br />
julkiset palvelut ovat automatisoituja. <br />
<br />
Työryhmä näkee, että uusia julkisia palveluita tulisi kehittää ennakkoluulottomasti <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Julkiset palveluhankinnat voivat <br />
toimia osaltaan uusien innovaatioiden veturina tilanteissa, joissa uutta teknologiaa <br />
voidaan yhdistää palveluun. <br />
<br />
Tästä erinomaisena esimerkkinä on verohallinnon jos usean vuoden yli jatkunut <br />
johdonmukainen palvelukehitys. Työ lähti liikkeelle työprosessin uudelleenmäärittelystä <br />
ja systeemisen muutoksen tarpeen ymmärtämisestä. Case Vero. <br />
<br />
Uusien palveluiden kehittämisessä pilotit ovat tärkeä toimintamalli, jossa yhdistyvät <br />
nopea toiminnan käynnistäminen ja riskin rajaus. Pilottien avulla asiakas ja toimittaja <br />
voivat luoda täysin uusia palveluita ja prosesseja, joita muut eivät ole vielä testanneet. <br />
<br />
Kokeilukulttuurin hyödyt voivat olla suuret. Julkinen sektori saa innovatiivisia <br />
ratkaisuja, jotka tehostavat ja parantavat palvelua. Yritykset puolestaan saavat referenssejä, <br />
jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä etenkin vientimarkkinoilla. <br />
<br />
Alla ovat keskeiset julkisen sektorin ominaispiirteet, joita digitaalisessa maailmassa <br />
tarvitaan. <br />
<br />
• Nopea palvelu. Tehokas julkinen sektori palvelee asiakaslähtöisemmin sekä <br />
kansalaisia että yrityksiä. <br />
<br />
• älykäs asiakas. Kilpailukykyinen julkinen sektori on myös älykäs asiakas <br />
yksityiselle sektorille. <br />
<br />
• Ennakkoluuloton kokeilija. Julkinen sektori kokeilee rohkeasti uusia ratkaisuja. <br />
Pilotit ovat kokeiluväline, joilla voidaan toimia nopeasti ja pitää riskit <br />
kohtuullisina. <br />
<br />
•kilpailun edistäjä. Kilpailukykyinen julkinen sektori lisää kilpailua kotimarkkinoilla. <br />
<br />
• Tehokkaiden rakenteiden luoja. Julkinen hallinto tukee yhteisiä rakenteita, <br />
jotka mahdollistavat joustavat toimintamallit. <br />
<br />
===== Case Sähköistä verotusta ===== <br />
<br />
Verottaja on edennyt jo vuosien ajan systemaattisesti kohti automatisoitua palvelua, jossa sekä verovelvollisten että verottajan omat toiminnot on sähköistetty mahdollisimman pitkälle. <br />
<br />
Kehitystyö on helpottanut sekä asiakkaan että verohallituksen työtä. Tämä on edellyttänyt, että verottaja on miettinyt kaikki omat prosessinsa uusiksi. Siksi verottaja on edennyt kehityspolulla askeleittain niin, että ensimmäiset askeleet otettiin jo 1990-luvulla. Silloin alkoi kokeilu veroehdotusten tekemisestä valikoiduille asiakkaille. <br />
<br />
Monien askeleiden jälkeen kaikki kansalaiset alkoivat saada veroehdotuksen, joiden täydentäminen piti kuitenkin tehdä paperilla. Nyt noin 5,5 miljoonaa asiakasta saa esitäytetyn veroehdotuksen. Täydennettävää on noin 1,5 miljoonalla verotettavalla, joista kolmasosa tekee täydennykset sähköisesti. <br />
<br />
Digitalisointi ei ole johtanut henkilöstön irtisanomisiin, mutta henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta. Samaan aikaan monien tehtävät ovat muuttuneet entistä enemmän asiantuntijatehtäviksi. Asiakkaille tämä on tiennyt laadukkaampia ja nopeampia neuvontapalveluita. <br />
<br />
Kehitysmahdollisuuksia on edelleen paljon. Esimerkiksi verotilijärjestelmä mahdollistaisi sen, että verovelvollinen voisi kuitata verovelkoja ja –saamisia keskenään. Tämä yksinkertaistaisi rahaliikennettä veronmaksajan ja valtion välillä ja säästäisi kaikkien aikaa ja rahaa. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (polku 16) ===== <br />
<br />
Luodaan esikaupallisten pilottien malli julkiselle sektorille<br />
<br />
Kehitetään esikaupallisen vaiheen toimintamalli, jossa esimerkiksi kunta esittää <br />
yrityksille ongelman, johon yritykset etsivät uuden ratkaisun. Sen jälkeen kunnan <br />
haasteet parhaiten ratkaiseva yritys voi jalostaa ratkaisun edelleen tuotteeksi, <br />
jota päästään kokeilemaan. Pilotin kautta luodaan malli, joka monistetaan ja levitetään <br />
julkisen sektorin organisaatioiden käyttöön sekä pidetään huoli palveluiden <br />
ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. <br />
<br />
Esikaupallisella hankinnalla voidaan edistää uusien markkinoiden syntymistä <br />
ja yritys saa samalla kaupallisen referenssin, mikä auttaa kasvu-ja <br />
vientiponnisteluissa. <br />
<br />
Toimeenpano: VM, ICT-johtaja Timo Valli; Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka <br />
Mäki-Lohiluoma. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
Karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista <br />
<br />
Suomalaisia ohjelmistoyrityksiä syrjivä sääntely liittyy etenkin Hanselin koordinoimiin <br />
julkisiin kilpailutuksiin. Etenkin referenssivaatimukset kilpailutuksissa <br />
sulkevat usein ulos suomalaiset, pienet ohjelmistoyritykset. Tämä karsii vaihtoehtoja, <br />
tukee asemansa saavuttaneiden suurten yritysten asemaa ja rajoittaa kasvuyrittäjyyttä. <br />
Työryhmä ehdottaa, että julkisen hankinnan ehtoja muokataan niin, <br />
että ne avaavat ovia uusille innovaatioille. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<br />
perustetaan kansalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus<br />
<br />
ICT-2015 työryhmän ehdotuksesta on vuoden 2012 viimeisessä lisätalousarviossa <br />
myönnetty rahoitus kansalaisen SOTE-palvelujen kehittämiskeskuksen <br />
perustamista koskevan selvityksen laatimiseksi. <br />
<br />
Selvityksen perusteella tehdään esitys keskuksen perustamisesta vuonna <br />
2014. Perustettava keskus toimisi palvelujen järjestäjien, ammattilaisten, asiakkaiden <br />
ja ICT-toimittajien yhteistyön, asiakaslähtöisen palvelumuotoilun foorumina <br />
ja yhteisten toimintamallien kehittäjäyhteisönä. Hyödynnetään toiminnassa <br />
VTT:n osaamista ja toimintaa Sote-palveluiden konseptoinnissa ja mallinnuksessa <br />
(tutkimusjohtaja Tatu Koljonen). <br />
<br />
vastuutaho: STM/neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen, VM/ICT-johtaja <br />
Timo Valli ja TEM <br />
<br />
Tarvitavat resurssit: Myönnetty vuoden 2012 viimeisessä lisäbudjetissa <br />
200 000 euroa perustamista koskevan selvityksen laatimiseen, vuodesta 2014 <br />
alkaen varaus selvityksen perusteella budjettiin. <br />
<br />
=== TörmäyTTämISEn ja EkoSySTEEmIEn EdISTämInEn === <br />
<br />
Uusien innovaatioiden syntyminen edellyttää, että erilaiset osaamiset kohtaavat <br />
nykyistä paremmin monella tasolla. Siksi Suomeen tulee kehittää toimintamalleja, <br />
jotka vauhdittavat yhteistyötä sekä vuorovaikutusta niin toimialojen sisällä että eri <br />
toimialojen välillä. <br />
<br />
Esimerkiksi strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit ovat monien arvioiden <br />
mukaan onnistuneet hyvin toimialojen sisäisessä törmäyttämisessä, mutta toimialarajat <br />
ylittävissä kohtaamisissa ja kansainvälisessä yhteistyössä monet näkevät <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Lukuisissa työryhmän käymissä lähetekeskusteluissa on korostunut ekosysteemien <br />
luomisen ja osaamisen ristiinpölytyksen merkitys.Ekosysteemejä tarvitaan, <br />
koska kaikki suurimmat globaalit haasteet edellyttävät systeemisiä ratkaisuja. Esimerkiksi <br />
terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen voi onnistua vain, jos on olemassa <br />
arkkitehtuuri, johon kaikkien yksityisten ja julkisten toimijoiden ratkaisut kytkeytyvät. <br />
Tässä on pienellä maalla aivan erityinen etu, jota pitäisi pystyä hyödyntämään. <br />
<br />
Teknologisten välineiden ja ratkaisujen puute ei ole enää perimmäinen este. <br />
Hidasteet ja esteet ovat organisaatioissa, vanhoissa toimintatavoissa ja prosesseissa <br />
sekä viime kädessä asenteissa. Jotta niitä voidaan muuttaa, tarvitaan uusia tapoja <br />
tehdä työtä sekä työtapoja palvelevaa teknologiaa. Lisäksi tarvitaan ekosysteemejä, <br />
joissa toimintaympäristö viritetään teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä silmälläpitäen <br />
optimaaliseksi. <br />
<br />
Ekosysteemiin kuuluu monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista <br />
osaamista ja riskien oton kyvykkyyttä. Samoin tarvitaan sekä yksityistä että <br />
julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille ja palveluille. Tarvitaan myös laadukasta <br />
regulaatiota ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se vaatii myös saumatonta <br />
yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten ekosysteemin <br />
osien täytyy olla kyvykkäitä kytkeytymään kansainvälisiin verkostoihin. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain sitä kautta, että ekosysteemin laatu ja sen ympärille <br />
rakentuva relevantti osaaminen ovat maailman huippua. <br />
<br />
Törmäyttäminen voi tapahtua ympäristöissä, joissa kohtaamiset ovat luonnollisia. <br />
Siksi kohtaamisia tapahtuu luontevasti esimerkiksi alueiden sisällä tai toimialaverkostoissa. <br />
Digitaalisten palveluiden kehittyminen edellyttää, että ICT-alan osaajat <br />
ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi konepajateollisuuden ammattilaisten <br />
kanssa. <br />
<br />
Alueellisista törmäytyskanavista hyviä esimerkkejä ovat Tampereen Uusi Tehdas, <br />
Oulun Yritystakomo ja useilta paikkakunnilta löytyvät Tampereen mallin mukaiset <br />
Protomo-yrityskiihdyttämöt. Strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit puolestaan <br />
ovat esimerkkejä toimialaverkostoista, joissa saman alan yritykset kehittävät <br />
yhdessä teknologiaa, jota useammat yritykset voivat hyödyntää. <br />
<br />
Nokia-klusterista työttömäksi jäävien osaamisen yhdistäminen puolestaan tarvitsee <br />
akuutteja ratkaisuja, joissa hyödynnetään ekosysteemin ja törmäyttämisen <br />
malleja. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Törmäytys ja verkostohankkeet (polku 17) ===== <br />
<br />
Alueelliset verkostohankkeet<br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman Innovatiiviset-ohjelman (INKA) tavoitteena <br />
on vahvistaa kansanvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä <br />
Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan <br />
luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä <br />
ja edelläkävijämarkkinoita. <br />
<br />
Tuetaan alueellisten osaamiskeskittymien syntyä. Kannustetaan alueita rakentamaan <br />
nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet vahvistavat <br />
toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä osaamisohjelmilla, <br />
joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
toimintaa. <br />
<br />
Pilottina avointen järjestelmien osaamiskeskittymän kehittäminen. Kehitetään <br />
digitaalisen osaamisen keskittymää toteuttamalla osaamisohjelmia muun muassa <br />
kokonaisarkkitehtuurien, suurten järjestelmien hallinnan ja avoimien skaalautuvien <br />
palvelujärjestelmien alalla. Suunnataan hankeportfolio tukemaan kansallisen <br />
infrastruktuurin muutosta ja julkishallinnon ja avoimia terveydenhuoltoalan <br />
järjestelmäkehityshankkeita. <br />
<br />
Tavoitteena on luoda verkostot uuden kansallisen veturi-ilmiön muodostamiseksi <br />
ja vaihtoehdoksi suuryrityksille mm. julkishallinnon palvelukehityshankkeissa. <br />
Toteutetaan osaamisohjelmat muutamille valikoiduille erityisosaamisalueille, <br />
jotka edesauttavat kokonaisratkaisujen toteuttamista: <br />
<br />
• Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut ja -strategiat, palveluliiketoiminnan ja teknisten ratkaisujen yhteissuunnittelu <br />
<br />
• Suurten järjestelmien tekninen hallinta, optimointi ja toteutus <br />
<br />
• Avoimet ja skaalautuvat palvelujärjestelmä-, tietoturva- ja informaationhallinnan kehitysmallit sekä käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta <br />
<br />
Toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana avausprojektin sisällä mahdollisesti <br />
osana tulevaa INKA-ohjelmaa. <br />
<br />
vastuutaho: BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula, STM/neuvotteleva virkamies <br />
Hannu Hämäläinen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kaksi miljoonaa euroa vuodessa 2013–2017. <br />
<br />
<br />
Toimialakohtaiset törmäytykset<br />
<br />
<br />
Selvitetään edellytykset uusien digitaalisten ekosysteemien rakentamiseen<br />
<br />
Sähköinen terveysteknologia ja älykkäät vanhuuspalvelut ovat suuria kasvumahdollisuuksia <br />
ikärakenteen muuttumisen vuoksi. Selvitetään vuoden 2013 aikana, <br />
löytyykö näiden aihealueiden ympärille yritysten (esim. Mawell Oy) ja tutkimuslaitosten <br />
muodostama joukko, joilla olisi kiinnostusta tehdä näistä laajempi kehitysohjelma. <br />
Yhtenä mahdollisena kohteena on Salo, jossa on jo käynnistetty hyvinvointiteknologian <br />
(erityisesti vanhuspalvelut) kehitysympäristön rakentaminen. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<br />
Digitaalisen koulutusliiketoiminnan kehittäminen<br />
<br />
Koulutusliiketoiminnan ja ICT-sektorin törmäyttämöitä pilotoidaan Jyväskylässä, <br />
Tampereella ja Oulussa. Lisäksi Turun yliopistolla, Salon kaupungilla ja paikallisilla <br />
yrityksillä on alan kehityshanke Näistä kaupungeista löytyy valmiita tuotteita, <br />
palveluratkaisuja ja sisältöjä molemmilla sektoreilla joiden yhteistyömahdollisuuksia <br />
ei ole hyödynnetty. <br />
<br />
Törmäyttämisellä on tarkoitus hakea uusia palveluratkaisuja ja nopeita tuloksia. <br />
Tavoitteena on tuoda ICT-ja EDU-sektorit yhteen uudella tavalla, olemassa olevia <br />
rakenteita tehokkaammin ja innovatiivisemmin hyödyntäen. Tällöin saavutettavien, <br />
alueellisten hyvien käytänteiden pohjalta voidaan rakentaa laajemmin <br />
sovellettavia malleja koko maahan. Törmäyttämö luo ihmisten, ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien <br />
yllättäviä kohtaamisia yli toimialojen ja alueiden rajojen. <br />
Uudenlaisen yhteistyön tavoitteena on luoda kansainvälistä liiketoimintaa. <br />
Viennin tueksi luodaan uudet tehokkaat toimintamallit. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
resurssit: 1 miljoona euroa/vuosi. <br />
<br />
<br />
Suomen kauppakamareiden digitalisaatiohanke<br />
<br />
Tavoitteena on kertoa etenkin pk-yrityksille, miten informaatioteknologian uusia <br />
mahdollisuuksia voi parhaiten hyödyntää. Hanke esittelee informaatioteknologian <br />
mahdollistamia uusia toimintatapoja sekä askeleita, joiden avulla uusiin teknisiin <br />
ratkaisuihin ja toimintamalleihin kannattaa siirtyä. Samoin kiinnitetään huomiota <br />
digitalisaation haasteisiin kuten tietoturvaan ja itsensä johtamiseen digitaalisessa <br />
ympäristössä. Hankkeen aikana on tilaisuuksia yhdeksäntoista kauppakamarin <br />
alueella sekä valtakunnallinen tilaisuus Helsingissä. Tavoite on digitalisaatiokehityksen <br />
nopeuttaminen. Kohderyhminä ovat etupäässä suomalaiset pk-yritykset, <br />
kunnat ja muut paikalliset toimijat. <br />
<br />
vastuutaho: Keskuskauppakamari, Senior Advisor Ilkka Lakaniemi <br />
<br />
<br />
Sähköinen treffipalvelu ICT-osaajien ja asiakkaiden välille<br />
<br />
Teknologiateollisuus ry:n johdolla tehdään verkkopalvelu, jonka pääteemana <br />
on yritysten uudistuminen. Sivusto on suunnattu etenkin pk-yrityksille, joilla on <br />
nopea tarve uudistua kansainvälisen kilpailun paineessa. Sivustolle rakennetaan <br />
osio, jonka kautta digitaalisista palveluista kiinnostuneet yritykset voivat löytää <br />
oikeanlaista ICT-osaamista juuri omaan tarpeeseensa. Sivustolla myös herätetään <br />
yrityksiä digitaalisten palveluiden mahdollisuuksista case-esimerkkien kautta. <br />
<br />
vastuutaho: Teknologiateollisuus, johtaja Jukka Viitasaari. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
GreenICT” ja älykkäät kaupunkiympäristöt<br />
<br />
Tavoitteena on koota suomalaisen energia- ja ympäristöalan sekä ICT-alan huippuosaaminen <br />
(ml. start-up- ja kasvuyritykset) tukemaan laaja-alaisesti kolmen <br />
kaupunkialueen suunnittelua ja kehitystä sekä yritystoiminnan kasvua. Toimenpide <br />
toteutetaan kolmen vuoden aikana. <br />
<br />
vastuutaho: toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 2 milj. euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut Nokia-klusterin ongelmiin (polku 18) ===== <br />
<br />
Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi<br />
<br />
Monissa maissa on pula ICT-osaajista, joita Suomessa puolestaan on jäänyt työttömiksi <br />
rakennemuutoksen takia. Suomalaisten heikkoutena on tuote- ja palveluosaamisen <br />
tuotteistamisen ja markkinoille vieminen. Tästä käytännön esimerkkinä <br />
toimii ICT 2015 -työryhmän työn osana Saksassa ja Sveitsissä tehty <br />
markkina-analyysi, jonka mukaan suomalaisen ICT -osaamisen tuotteistaminen <br />
Saksan ja Sveitsin markkinoille tarjoaa välittömiä liiketoimintamahdollisuuksia <br />
suomalaisyrityksille. <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa pilottitoimenpiteitä, jotka parantavat yritysten kykyä luoda <br />
globaalisti myytäviä tuote- ja palvelukonsepteja: <br />
<br />
• muuntokoulutusta mobiiliosaajille. Yhteiskunnan ja yritysten yhdessä tukema globaalin tuotemarkkinoinnin muuntokoulutus- ja projektityösopimusohjelma, joka tarjoaa alan osaajille nopean siirtymisen matkapuhelimista uusille toimialoille sekä yrityksille kokenutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Erityisenä fokusalueena pilottivaiheessa Tampereen ja Oulun ICT-osaajat. <br />
<br />
• “Ensiasiakkuudesta moniasiakkuuteen”- rahoitusmalli. Uudet rahoitusmallit tukemaan tuotteiden ja palveluiden myyntiä useille asiakkaille ja markkinoille samanaikaisesti (nyt pk-yritykset keskittyvät usein yhteen isoon asiakkaaseen <br />
kotimaassa ja putoavat tyhjän päälle alihankintaverkon purkautuessa). Mallina Vision+, joka ei sijoita omistusosuuteen yrityksessä vaan sen tuotteiden ja palveluiden myyntiin (tuotto provisiona tuotteiden ja palveluiden myynnistä). Osa tässä raportissa ehdotetun alku- ja kasvuvaiheen yrityksille suunnatun rahoitusohjelman (polku 14) resursseista tulisi suunnata <br />
Vision+ -mallisiin rahastoihin. Myös osa vastikkeettomista julkisista yritystuista pitäisi kohdistaa tähän tarkoitukseen (esim. Tekesiin luodaan uusi ”Globaali tuotteistusosaaminen” -ohjelma). Pilottivaiheessa uusi rahoitusmalli <br />
kehitetään ja otetaan koekäyttöön suomalaisen ICT-osaamisen viennissä Saksan ja Sveitsin markkinoille. <br />
<br />
• “Suomi projektitoimisto” asiakasklusterissa Perustetaan Suomi Projektitoimisto Saksan koneenrakennusklusteriin <br />
ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusteriin. Projektitoimistot syntyvät alhaalta ylöspäin kohdemarkkinoilla asuvien, paikalliset liiketoimintamahdollisuudet tuntevien asiantuntijoiden sekä kotimaisten alueellisten elinkeinoyhtiöiden, yritysten ja yliopistojen yhteistyönä. Projektitoimistot tarjoavat suomalaisyrityksille toimipisteen lähellä asiakasta ja mahdollistavat alihankinta- ja liiketoiminnan kehitysprojektit asiakkaan toimitilojen läheisyydessä. Näillä markkinoilla fyysinen läsnäolo on erityisen tärkeää, sillä paikalliset yritykset pitävät alihankintaverkostonsa lähellä. Projektitoimisto toimii ”sillanpääasemana” suomalaisyritysten myynti- ja tuotekehityshenkilöiden lyhyt- tai pitkäaikaiselle työskentelylle kohdemarkkinoilla. Uudenlaiset projektitoimistot Saksan koneenrakennusklusterissa ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusterissa kohdistuvat suomalaisyritysten tarpeisiin, joita julkiset ja yksityiset viennin edistämisorganisaatiot eivät pysty täyttämään maantieteellisen läsnäolon, paikallisten markkinoiden syvätuntemuksen ja toiminnan joustavuuden osalta. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta kehittää konseptia edelleen nyt tehdyn selvityksen pohjalta.<br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 1,5 miljoonaa euroa/vuosi. <br />
<br />
<br />
Kaato – kansainväliset yritykset Suomeen<br />
<br />
Vuoden 2012 lisätalousarviossa on myönnetty rahaa Suomen markkinoimiseksi <br />
kiinnostavana ICT-alueen investointikohteena ulkomailla. <br />
<br />
Laajennetaan invest-in-toimintaa tukemalla suoraan kansallisen business-in-toimintamuodon <br />
(suora neuvottelutoiminta hyödyntäen olemassa olevia liiketoimintakontakteja <br />
ja liiketoimintaosaamista) syntymistä ja vapautuvan kapasiteetin <br />
toimintaedellytyksiä. Tässä tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. <br />
Lisäksi TEM tulee laatimaan Suomen maabrändityötä eteenpäin vievälle ulkoministeriön <br />
organisaatiolle Kitkaton Suomi -yhteenvedon, jonka tarkoituksena on <br />
vaihvistaa Suomen osaamisbrändiä. <br />
<br />
Tutkitaan VTT:n systemaattista käyttöä ulkomaisen t&k:n houkuttelussa. Malli <br />
voidaan ottaa esimerkiksi Singaporesta, joka on tuotteistanut jatkuvan ulkomaisen <br />
pääoman houkuttelu- ja kotoutusmallin. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 3 miljoonaa euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
=== palvEluvIIdakon ja laInSäädännön ykSInkErTaISTamInEn === <br />
<br />
Elinkeinoelämän järjestöt ovat vuosien ajan puhuneet ylisääntelyn vaaroista. Sääntelyn <br />
nopeat muutokset on toinen elinkeinoelämän suurista huolista. Vakaa ympäristö <br />
varmistaa parhaiten investointien jatkuvuuden ja sitä kautta myös liiketoiminnan <br />
terveen kehityksen. Se puolestaan edellyttää vahvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän <br />
kanssa. <br />
<br />
Järjestöt eivät ole kannassaan yksin, sillä muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto <br />
on ollut huolissaan ylisääntelystä ja sääntelyn vaikutusten huonosta arvioinnista. <br />
VTV on todennut lausunnossaan, että ”kaikessa sääntelyssä pitää huomioida <br />
riski, että sääntely vähentää kannustusta ja innovatiivisuutta”. <br />
<br />
Tarkastusvirasto toteaa, että järkevä sääntely käsittää koko poliittisen prosessin <br />
lain suunnittelusta sen täytäntöönpanoon, soveltamiseen, arviointiin ja tarkastamiseen. <br />
Viraston mukaan uutta sääntelyä voitaisiin arvioida myös pilottien avulla. <br />
Uuden sääntelyn kokeilu voitaisiin rajata esimerkiksi alue- tai organisaatiokohtaisesti. <br />
VTV nostaa esiin myös, että sääntelyn vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan <br />
hyödyntää uudenlaisia tutkimuksellisia menetelmiä (esimerkiksi living lab -toimintakonseptia), <br />
jotka mahdollistavat oikeudellisesta sääntelystä saadun kokemusperäisen <br />
tiedon systemaattisen keräämisen ja analysoinnin. <br />
<br />
Suomella on monia vahvuuksia, jotka liittyvät yhteiskunnan perusinfrastruktuurin <br />
toimivuuteen, turvallisuuteen, luotettavuuteen ja alhaiseen korruptioon. Samat <br />
seikat voivat toisaalta johtaa yliregulaatioon ja -varovaisuuteen, virheiden välttämiseen <br />
ja varman päälle pelaamiseen, sekä riskinottohaluttomuuteen. <br />
<br />
Ylisääntely ei ainoastaan hidasta kehitystä. Liika sääntely saattaa edistää veronkiertoa <br />
ja muuta harmaata taloutta, totesi Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassaan <br />
tutkija Jenni Pääkkönen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (polku 19) ===== <br />
<br />
Yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa <br />
<br />
Alueellisilla ja kansallisilla hankkeilla tuotetaan tällä hetkellä sekava viidakko <br />
hautomo-, startti- ja kiihdytyspalveluita. Palvelut muodostavat asiakkaan näkökul<br />
masta polveilevan, ennakoimattoman ja puutteellisesti ohjatun kokonaisuuden. <br />
<br />
Kasvun Tehoketju -hanke selkeyttää palveluketjun sisältöä ja tehostaa toimintaa <br />
asiakkaiden kannalta. Hankkeessa hyödynnetään Protomo-toiminnasta ja <br />
muista toimintamalleista tehtyjen arviointien tuloksia, tunnistetaan kansallisesti <br />
vaikuttavimmat toimintamallit ja tuotetaan lyhytkestoiset yksittäisprojektit korvaava <br />
yhtenäinen palvelukonsepti, joka on valtakunnallisesti monistettavissa ja <br />
samalla huomioi alueelliset erityispiirteet. Kasvun Tehoketju pilotoidaan välittömästi <br />
1–2:lla alueella ja sitä ryhdytään soveltamaan ainakin Oulun, Tampereen ja <br />
Salon seuduilla sekä pääkaupunkiseudulla. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
Madalletaan spinoff-kynnystä lainsäädäntöä ja verotusta selkiinnyttämällä<br />
<br />
Yritysten strategisissa muutostilanteissa spinoffien toteuttamisen kynnystä tulisi <br />
madaltaa. Nyt prosessiin liittyy sekä verotuksellisia että lainsäädännöllisiä haasteita <br />
spinoff-yrityksiin siirtyville henkilöille sekä emoyhtiölle. Lainsäädäntöä ja <br />
verotusta selkiinnyttämällä voidaan merkittävästi lisätä sekä työntekijöiden kiinnostusta <br />
yrittäjyyttä kohtaan että yritysten mahdollisuuksia rahoittaa tai tukea <br />
ydinliiketoiminnan ulkopuolelle jäävien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista <br />
työntekijöiden perustamissa yrityksissä. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
Konesaleille oikeus energiaveron palautukseen<br />
<br />
Pilvipalveluiden yleistyminen lisää ICT-yritysten tarvetta rakentaa lisää tietovarastoja. <br />
Suomella on hyvät mahdollisuudet houkutella tällaisia datacentereitä <br />
vakaan toimintaympäristönsä ansiosta. Suomen tulisi kuitenkin rakentaa datacenter-<br />
strategia. Osana tätä strategiaa ICT-alalle tulisi antaa muun teollisuuden <br />
omaama oikeus energiaveron palautukseen. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää. <br />
<br />
<br />
Kasvatetaan digitaalisen talouden ekosysteemiä alv-muutoksilla<br />
<br />
Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen ja myyminen on tehtävä kiinnostavaksi <br />
ja kilpailukykyiseksi Suomessa. Olisi tutkittava mahdollisuus ALV-helpotukseen <br />
verkkokaupasta ostettujen tuotteiden osalta. Tämä vahvistaisi suurien <br />
kaupantoimijoiden kiinnostusta ja sijoittamista verkkokaupan ratkaisuihin <br />
ja infrastruktuuriin. Samoin on verkkokaupankäynnin osalta varmistettava suomalaisten <br />
toimijoiden kilpailukyky kotimarkkinoilla. Esimerkiksi eKirjojen, ladattavien <br />
pelien, musiikin ja elokuvien sekä verkossa toimivien sisältöpalveluiden <br />
arvonlisäveron alentaminen toisi huomattavan kasvun mahdollisuuden suomalaisille <br />
toimijoille. Muun muassa perinteisen kirjan tai elokuvalipun ALV on nyt <br />
9 prosenttia, kun taas eKirjan tai verkossa vuokrattavan elokuvan verokanta on <br />
23 prosenttia. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää <br />
<br />
<br />
=== nopEa ToImEEnpano oSana pITkäjänTEISTä kEhITTämISTä === <br />
<br />
Sekä käytäntö että tutkimustieto kertovat, että nopeus on internet-maailmassa erityisen <br />
tärkeää. Digitaaliteknologian sovellukset ovat usein ”ensimmäinen saa leijonanosan” <br />
-tyyppisiä, minkä vuoksi kärjessä oleminen on tärkeää. <br />
<br />
Internetin käyttö kasvaa huimaa vauhtia. Globaali internet-liikenne on kaksinkertaistunut <br />
kahdessa vuodessa. Tämä johtuu laitteiden ja yhteyksien hintojen laskusta <br />
ja uusien palveluiden lisääntymisestä. Suomi ei ole kansainvälisten palveluiden tuottajana <br />
merkittävä toimija yksittäisistä menestystuotteista huolimatta. <br />
<br />
Nopeus ei tarkoita, että juostaan kovempaa. Tärkeintä on löytää koko yhteiskunnassa <br />
entistä älykkäämpiä toimintamalleja, jotka synnyttävät nopeampia tuloksia. <br />
Tämä voi tarkoittaa muun muassa seuraavanlaisia toimintamalleja. <br />
<br />
• Kehitetään uusia asioita kokeilevien pilottien avulla <br />
<br />
• Käydään säännöllistä dialogia asiakkaiden ja toimittajien kesken <br />
<br />
• Nopeutetaan viranomaisten lupamenettelyä <br />
<br />
• Hyödynnetään julkisissa tarjouskilpailuissa avoimia ratkaisuja, jotka avaavat kilpailutilaa pienemmille yrityksille <br />
<br />
• Hyväksytään epäonnistumiset <br />
<br />
• Lopetetaan epäonnistuneet hankkeet ajoissa <br />
<br />
<br />
Nopeiden toimintamallien lisäksi Suomeen tulee synnyttää samanaikaisesti pitkäjänteisen <br />
toiminnan kulttuuri. Tämä on tärkeää monesta syystä. Yrityksien investointikynnys <br />
madaltuu, jos ne voivat luottaa muun muassa lainsäädännön pysyvyyteen. <br />
Samoin yhteiskunnan suuret muutokset kuten siirtymä digitaloudeksi edellyttävät <br />
pitkäjänteistä toimintaa, joka samalla reagoi ajassa tapahtuviin muutoksiin. <br />
<br />
Siksi ICT 2015 -työryhmä ehdottaa ensimmäiseksi toimia, jotka tähtäävät digitaalisen <br />
perustan nopeampaan rakentamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Nopea toteuttaminen (polku 20) ===== <br />
<br />
Vauhditetaan julkishallinnon palveluiden digitalisointia (kIdE<br />
<br />
Hallitusohjelman mukaan jokainen ministeriö valmistelee älystrategian. Tavoitteena <br />
on julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen pilottien kautta. <br />
Täten koko Suomen talouden ja tuottavuuden kasvua edistetään digitaalisten palveluiden <br />
avulla. Varmistetaan että hankkeet etenevät käytäntöön. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. Kukin hallinnonala vastaa omien proses<br />
sien sähköisten palveluiden kehittämisestä. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan ohjelma<br />
<br />
CIO in Residence -ohjelmassa tarjotaan ICT-sektorin ulkopuolisille pk-yrityksille <br />
mahdollisuus saada määräajaksi (esim. 1-6 kk) ICT-neuvonantaja sparraamaan <br />
kohdeyrityksen johtoryhmää. <br />
<br />
CIOlla (Chief Information Officer) on kyky toimia kohdeyrityksessä liikkeenjohdon <br />
tukena. Vuokra-CIO saa palkkaa, yritykselle järjestely mitoitetaan keston ja <br />
kustannusten puolesta siten, että kynnys CIO:n ottamiseen on matala. Toimenpiteen <br />
tavoite on tarjota etenkin pk-yrityksille nopea tie digitaalisen osaamisen <br />
nostamiseen. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
Sähköisen liiketoiminnan osaamisohjelma<br />
<br />
Toteutetaan Pk-yrityksille suunnattu verkkomyynti ja markkinointivalmiuksien <br />
kehittämisohjelma, joka nostaa suomalaisten yritysten valmiuksia internetiin <br />
perustuvan verkkoliiketoiminnan hyödyntämisessä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini; Markkinointiviestinnän Toimistojen <br />
Liitto MTL, toimitusjohtaja Tarja Virmala. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa (myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa) <br />
<br />
===== Pitkäjänteinen kehittäminen (polku 21, kriittinen) ===== <br />
<br />
Perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä valtioneuvoston kansliaan<br />
<br />
Työryhmä ehdottaa perustettavaksi valtioneuvoston yhteyteen ICT-asiantuntijaryhmän, <br />
jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri ja jonka jäseninä ovat toteutuksesta <br />
vastaavien tahojen avainhenkilöt. Työryhmän tehtävä on seurata Kitkaton <br />
Suomi -tavoitteen toteutumista, vauhdittaa toimeenpanoa, sovittaa yhteen <br />
hallinnon alat ylittäviä toimenpiteitä, tehdä omalta osaltaan ehdotuksia rullaavasti <br />
ja maksimoida vaikuttavuutta. Samoin verkostomaisen toiminnan edistäminen <br />
on työryhmän keskeinen tehtävä. <br />
<br />
vastuutaho: Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, VNK. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
Varmistetaan toimenpiteiden toteutuminen kaupunkiseuduilla<br />
<br />
Kansallisen ICT-asiantuntijaryhmän tueksi ja työpariksi nimetään kaupunki- tai <br />
kaupunkiseututasoiset verkostomaiset ryhmät, jotka varmistavat korkean osaamisen <br />
työpaikkojen syntymistä tukevien kaupunki- tai aluetasoisten toimenpiteiden <br />
toteutumisen käytännössä. Näiden ryhmien koollekutsumisesta ja johtamisesta <br />
vastaavat kaupunkien elinkeinojohtajat. (Pääkaupunkiseutu, Oulu, Mikkeli, <br />
Tampere ja Salo.)<br />
<br />
Vastuutaho konseptin luomisessa: Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
Käynnistetään markkina- ja kilpailijaseuranta Tekesissä<br />
<br />
ICT-työryhmän tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö, <br />
jonka tehtävä on antaa tarvittava ja kriittinen ennakko- ja lähtötieto <br />
<br />
ICT -asiantuntijaryhmälle avainkilpailijamaiden kehitysnopeudesta tarvittavien <br />
vuosittaisten uusien toimenpiteiden määrittämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat.<br />
<br />
== 8. 21 polkua Kitkattomaan Suomeen == <br />
<br />
<big>ICT avaa monipuolisimmat mahdollisuudet parantaa tuotteita, synnyttää uutta ja luoda kasvua. Siksi Suomen pitää vähentää tarpeetonta kitkaa, joka estää tarttumasta mahdollisuuksiin. ICT 2015 -työryhmä esittää 21 moniaskelista polkua kitkattomaan Suomeen.</big> <br />
<br />
Suomalaisten hyvinvointia uhkaa useasta samanaikaisesta syystä johtuva kasvuongelma. <br />
Uuden teknologian soveltaminen on todennäköisin ratkaisu ongelmaan. <br />
Historia nimittäin osoittaa, että teknologinen kehitys selittää talouskasvusta suuremman <br />
osan kuin työn ja pääoman määrä yhteensä. <br />
<br />
Höyry ja sähkö ovat olleet talouskasvun kannalta merkittävimpiä yleiskäyttöisiä <br />
teknologioita vajaan 200 vuoden aikana. ICT ja internet ovat monien arvioiden <br />
mukaan vielä suurempia ja nopeammin vaikuttavia voimia. Tähän mennessä digitaalinen <br />
vallankumous on näkynyt eniten laitteissa. Palveluiden suuri aalto kerää <br />
vasta voimiaan. <br />
<br />
Suomi oli useita vuosia matkapuhelinalan veturi, mutta digitaalisten palveluiden <br />
rakentajana kuljemme tavaravaunuissa. Seuraajan asema on huono, koska nopeasti <br />
kulkevassa digitaalisessa taloudessa ensimmäiset korjaavat selvästi muita suuremmat <br />
potit. Digitaalisessa maailmassa kaikki mahdollinen pitää kääntää palveluksi. <br />
<br />
Hyvinvointimme taso riippuukin lähivuosina paljon siitä, kuinka nopeasti <br />
opimme soveltamaan uutta teknologiaa. Meidän pitää monipuolistua teknologian <br />
rakentajasta sen hyödyntäjäksi. Tarvitsemme lisää ICT-yrityksiä, jotka työllistävät <br />
ja kehittävät uusia ratkaisuja meille ja muille. Jopa vielä enemmän tarvitsemme <br />
kuitenkin yrityksiä ja julkista sektoria, jotka parantavat tuotteitaan ja palveluitaan <br />
ICT:n avulla. <br />
<br />
ICT:n tuottajat ja hyödyntäjät muodostavat yhdessä ekosysteemin, jonka osaaminen <br />
ja yhteispeli ratkaisevat koko Suomen menestyksen. Suomen on opittava hyödyntämään <br />
muita nopeammin ja tehokkaammin tietotekniikkaa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut useita kehityskohteita infrastruktuurissa, <br />
osaamisessa, rahoituksessa ja toimintatavoissa. Maa ei voi ottaa kaikissa asioissa <br />
riittävän pitkiä kehitysaskeleita yhdellä kertaa. Siksi työryhmä ehdottaa pitkäjänteistä, <br />
kymmenen vuoden muutokseen tähtäävää kehittämisohjelmaa. <br />
<br />
Tässä raportissa työryhmä esittää 21 keskeisintä toimenpidealuetta - polkua, <br />
joilla otetaan ensimmäiset askeleet vuonna 2013. Näiden kaikkien toimenpiteiden <br />
vaatima vuosittainen lisärahoitus on yhteensä 55–70 miljoonaa euroa. Lisäksi <br />
tulevat verovaikutukset, joista selkeästi suurin yksittäinen liittyy innovaatioiden <br />
verokannustimiin. <br />
<br />
Kymmenvuotisen ohjelman toteuttamista edistää ja koordinoi valtioneuvoston <br />
kansliaan perustettava ICT-asiantuntijaryhmä, jota johtaa valtiosihteeri. Ryhmän <br />
tehtävänä on seurata ja vauhdittaa tässä raportissa esitettyjen keskeisten askeleiden <br />
ottamista. Samoin ryhmä tulee omalta osaltaan esittämään uusia askeleita, joita ei <br />
tässä vaiheessa ole osattu nähdä tai joita ei ole arvioitu yhtä kiireelliseksi kuin raportissa <br />
esitetyt toimet. <br />
<br />
Nyt esitettävistä toimista neljä ovat kriittisiä ja erityisen tärkeitä, jotta Suomi <br />
ottaisi kestäviä, digitaalisia voittoja laajalla rintamalla yksittäisten menestystarinoiden <br />
lisäksi. Nämä neljä ovat kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen <br />
(toimenpide 1), ICT 2023 -tutkimus ja kehitysohjelma (5), rahoitusohjelma kasvuyrityksille <br />
(14) ja pitkäjänteinen kehittäminen, jota varten perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä <br />
(21). <br />
<br />
Seuraavat toimet auttavat Suomea nousemaan tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, <br />
jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat <br />
asiakaslähtöisiä ja kitkattomia. <br />
<br />
<br />
=== Infrastruktuuri === <br />
<br />
===== rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (1) ===== <br />
Näin samaa informaatiota voidaan hyödyntää nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
Ratkaisu auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja parantamaan asiakaspalvelua. <br />
Suunnittelu tehdään valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla <br />
kesäkuun loppuun mennessä. Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisulla Taltionilla <br />
on valmiudet liittyä ensimmäisenä palveluna uuteen arkkitehtuuriin. <br />
<br />
===== rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
Koskee mm. palkkoja, alv-tietoja ja kirjanpitoa. Mahdollistaa arviolta neljän miljardin <br />
euron vuosittaiset säästöt. <br />
<br />
===== vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (3) =====<br />
<br />
Myönnetään mm. toimiluvat laajakaistan 800 MHz-taajuusalueelle, mahdollistetaan <br />
testitaajuudet 700 MHzin ja 3GHz:n alueille korkeakouluille ja yrityksille. Lisäksi <br />
vauhditetaan valokaapeleiden rakentamista uusilla kevyemmillä ratkaisuilla <br />
kuten mikro-ojitus. <br />
<br />
===== luodaan avoimen datan ekosysteemi (4) =====<br />
<br />
Kootaan avoimen tiedon yhteistyöverkosto. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. Varmistetaan lain<br />
säädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. <br />
<br />
=== Osaaminen === <br />
<br />
===== yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (5) ===== <br />
<br />
Kootaan erillään olevat toimenpiteet ICT-osaamisen tason nostoon <br />
10 vuoden ohjelmaksi, jonka ohjausryhmän muodostavat Tekes ja Suomen Akatemia. <br />
Ohjelma toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä t&k-kärkihankkeita <br />
ja verkottuu merkittävimpiin kansainvälisen tutkimusohjelmiin. <br />
<br />
===== digitaaliset palvelut ja sisällöt (6) ===== <br />
Käynnistetään kuntien palveluiden digitalisointi <br />
mm. Oulun ja Mikkelin piloteilla. Palveluiden kehitys ja levitys tehdään <br />
kuntien palvelukehitysyhtiö Tieraa hyödyntäen. Pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi <br />
käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio. <br />
<br />
===== Pelit ja pelillisyys (7) =====<br />
Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi. Toteutetaan ensimmäiset pilotit pelillisyyden viemiseksi pelialan ulkopuolelle Taltionin avulla.<br />
<br />
===== Tietoturva (8) ===== <br />
Lisätään tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta. Kehitetään alan <br />
vientitapahtumia ja perustetaan kyberturvallisuuskeskus. <br />
<br />
===== mobiiliosaaminen (9) ===== <br />
Käynnistetään alalla usean vuoden pituinen t&k-hanke ja <br />
lisätään akateemista tutkimusta TKI-ohjelman puitteissa. <br />
<br />
===== Big data (10) ===== <br />
Lisätään Big Data -alueen koulutusta. Aloitetaan kehityshanke Big <br />
Data-osaamisen kehittämiseksi. <br />
<br />
===== Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (11) ===== <br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia yritysten ja eri oppilaitosten <br />
välillä sekä selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa. <br />
<br />
===== yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (12) ===== <br />
Toteutetaan työvoima- ja osaamistarpeiden <br />
ennakointihanke sekä huomioidaan peruskoulun opetussuunnitelman <br />
uudistuksessa internet-ajan tarpeet. <br />
<br />
===== Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen äkillisessä rakennemuutoksessa (13) =====<br />
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutusta ja viedään täydennyskoulutusta korkeakouluihin.<br />
<br />
=== Rahoitus === <br />
<br />
===== rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustarpeita (14) ===== <br />
Valtio panostaa rahoitusohjelman kautta alku- ja myöhäisemmän kasvuvaiheen yrityksiin kahden eri rahastomallin kautta. <br />
<br />
===== Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (15) ===== <br />
Otetaan pk-yritysten jvk-lainat käyttöön ja toteutetaan innovaatioille verokannustin. <br />
<br />
<br />
=== Toimintatavat ===<br />
<br />
===== julkiset palvelut edelläkävijöiksi (16) ===== <br />
Luodaan julkiselle sektorille esikaupallisten <br />
pilottien malli, joilla voidaan kokeilla uusia palveluratkaisuja rajoitetulla <br />
riskillä. Samoin karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista ja <br />
perustetaan kansalaisten SOTE-palvelujen kehittämiskeskus. <br />
<br />
===== Törmäytys ja verkostohankkeet (17) ===== <br />
Kannustetaan alueita ja toimialoja rakentamaan nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet <br />
vahvistavat toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä <br />
osaamisohjelmilla, joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
liiketoimintaa. Pilottina avointen osaamiskeskittymien vahvistaminen. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut nokia-klusterin ongelmiin (18) ===== <br />
Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi. <br />
Hyödynnetään ICT 2015-ohjelman yhteydessä tehtyä selvitystä Saksan ja Sveitsin <br />
markkinoista, joilla on akuutti ICT-osaajien tarve. <br />
<br />
===== Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (19) ===== <br />
Yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa asiakkaan näkökulmasta Kasvun Tehoketju-<br />
hankkeella. Vähennetään lainsäädännöstä digitaalista taloutta syrjiviä elementtejä: <br />
rinnastetaan digitaalinen palvelu vastaavaan fyysiseen (esim. ekirja) ja <br />
palautetaan energiavero datakeskuksille muun teollisuuden tapaan. <br />
<br />
===== nopeat toimintatavat ja pilotit (20) ===== <br />
Vauhditetaan ministeriöiden palveluiden digitalisointia Kide-hankkeella. Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan <br />
ohjelma. Kehitetään pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan osaamista. <br />
<br />
===== pitkäjänteinen kehittäminen (21) ===== <br />
Valtioneuvoston yhteyteen nimitetään ICT-asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri. Ryhmä tukee, <br />
koordinoi ja vauhdittaa kymmenen vuoden ICT-ohjelman toteuttamista. ICT-työryhmän <br />
tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö. <br />
<br />
== Lähteitä == <br />
<br />
Accenture (2012). ICT 2015 -työryhmälle tehty analyysi. <br />
Baldwin, Richard E. and Evvenett, Simon (2012), Value Creation and Trade in 21st Century Manufactu<br />
<br />
<br />
ring: What Policies for UK Manufacturing. Teoksessa David Greenaway (ed), The UK in a Global World. <br />
How can the UK focus on steps in global value chains that really add value? <br />
Banga Rahsmi ( ), Drivers of outward foreign direct investment from Asian developing economies. <br />
Boston Consulting Group (2012) Investointeja Suomeen. <br />
Boston Consulting Group (2012), Adapt and Adopt: Governments` Role in Internet Policy. <br />
Cedefop (2010) Jobs in Europe to become more knowledge- and skills-intensive <br />
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (2012), lausunto 2/2012. <br />
Eloranta Jorma (2012). Investointeja Suomeen. Ehdotus strategiaksi ja toimintaohjelmaksi Suomen <br />
<br />
<br />
houkuttelvuuden lisäämiseksi yritysten investointikohteena. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
<br />
<br />
9/2012. <br />
Euroopan komissio (2011): Policies in support of high-growth innovative SMEs. An INNO-Grips Policy <br />
Brief by empirica Communication and Technology Research. Principal author: Stefan Lilischkis. Bonn.” <br />
<br />
<br />
Euroopan komissio (2012): The Digital Agenda for Europe - Driving European growth digitally. <br />
COM(2012) 784 final. <br />
Fransman, Martin (2010), The new ICT ecosystem. Cambridge University Press. <br />
<br />
<br />
http://fvca.fi/tietokeskus/tilastot/2012 <br />
Gapgemini Consulting (2012) The Digital Advantage. How digital leaders outperform their peers in <br />
every industry. <br />
<br />
<br />
Jeffrey P. Graham and R. Barry Spaulding (2004) Understanding Foreign Direct Investment. <br />
Grajek, M. (2012), ICT for growth: a targeted approach. Policy Contribution 2012/10, Bruegel <br />
Handelberg Jari (2012), Aspects of Management Team and Firm Growth. Aalto University publication <br />
<br />
<br />
series Doctoral dissertations 76/2012. <br />
Helsingin Sanomat (2012). ”Helsingin yliopiston rehtori suomii yliopistosäästöjä”. 26.3.2012 <br />
Hämäläinen, Saranto (2009). Moniammatillisen terveydenhuoltohenkilöstön koulutustarpeet sekä <br />
<br />
<br />
kehittämis-ja vaikuttamismahdollisuudet tietotekniikan käyttöönotossa <br />
IMD (2012). World Competitiveness Yearbook 2012. <br />
Kauppalehti (2013). Johtajat tyytymättömiä henkilöstön digitaitoihin, 8.1.2013 <br />
Lehti, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. <br />
<br />
<br />
Etla B254. Taloustieto Oy. <br />
Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Internet Suomen taloudessa. Julkaisuja 8/2012 <br />
Manpower Group (2012) Talent Shortage Survey <br />
McKinsey (2012). Tuotteistettua tuottavuutta. Suomeen suuntautuvien investointien lisääminen kove<br />
<br />
<br />
nevassa kansainvälisessä kilpailussa. <br />
<br />
<br />
�<br />
Moss Kanter, Rosabeth (2012). Can America Compete? Harvard Magazine. <br />
<br />
<br />
Nikulainen, Ali-Yrkkö, Seppälä (2011), Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden <br />
uudistajana. (Teknologiateollisuus ry). <br />
Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kil<br />
<br />
<br />
pailussa. Helsinki. Taloustieto Oy. (Sitra 297). <br />
<br />
<br />
Pajarinen, M. – Rouvinen, P. (2012), Internet Suomen taloudessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja <br />
8/2012. <br />
Stadigh Kari (2012). Pääomamarkkinat ja kasvu. Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012. <br />
Svenska Riskkapitalförenigen (2012), Business Angels – a complement to formal private equity. www. <br />
<br />
<br />
svca.se <br />
Tapscot Don (2012) Digiosaamisen ohjelmajulistus The E-skills Manifesto. <br />
Team Finland (2012). Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto. (Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä, <br />
<br />
<br />
puheenjohtaja Matti Alahuhta.) <br />
Tekniikan Akateemiset (2012). Teknologiabarometri 2012. <br />
Tietoviikko (2012). Wärtsilän bisnes ei pyöri ilman tietotekniikkaa, 24.12.2012. <br />
Tilastokeskus (2012). Väestöennuste 2012-2060. <br />
Tilastokeskus (2012). Työvoimatutkimus 2012, syyskuu. <br />
Tullihallitus (2012). Tuonti, vienti ja kauppatase 1990. <br />
Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu (2012). Global Entrepreneurship Monitor – Finnish Report 2011 <br />
<br />
<br />
Sarja A Tutkimusraportteja A1/2012. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2009). Evaluation of the Finnish National Innovation System. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kasvuyrityskatsaus 2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, <br />
<br />
<br />
Innovaatio, 20/2012. <br />
<br />
<br />
Vasara, Hautamäki, Bergroth, Lehtinen, Nilsson, Peuhkuri (2009), Suuri siirtymä – uusia lähestymistapoja <br />
tietämysverkostojen kehittämiseen. Stiran raportteja 79. <br />
Veugelers, R. (2012), New ICT sectors: Platforms for European Growth?. Policy Contribution 2012/14. <br />
<br />
<br />
Bruegel. <br />
<br />
<br />
Viitala Tomi, Peni Laura (2012). Aineettomien oikeuksien verokannustin. Kansainvälinen vertailu ja <br />
Suomen malli. <br />
World Economic Forum ja Deloitte Touche (2012). The Future of Manufacturing Opportunities to drive <br />
<br />
<br />
economic growth. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Europe 2020.Competitiveness Report: Building a More Competi<br />
<br />
<br />
tive Europe. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Competitiveness Report 2012-2013. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Infromation Technology Report 2012. <br />
<br />
<br />
YK (2012). United Nations eGovernment Survey. <br />
<br />
<br />
Ylä-Anttila, Pekka (2012), Digitaaliset palvelut mullistavat maailmankauppaa. ETLA Muistio no. 1 <br />
<br />
<br />
(http://www.etla.fi/aiheet/muistiot/). <br />
<br />
=== Liite 1 === <br />
<br />
SAK:n täydentävä lausuma <br />
<br />
Kokonaisuutena työryhmän raportissa on otettu hyvin huomioon asetetut tavoitteet. <br />
Siinä on arvioitu erinomaisesti ICT- sektorin kehitysnäkymät Suomessa ja kansainvälisesti <br />
sekä julkisen sektorin hyödyntämispotentiaali ja ymmärretty muuttuneet <br />
osaamistarpeet rakennemuutostilanteessa. Erityisen kannatettavia ovat yhtenäistä <br />
infrastruktuuria, uusia toimintatapoja sekä osaamisen kehittämistä koskevat esitykset. <br />
Raportin painokkaimmat toimenpide-esitykset koskevat osaamiseen liittyvien <br />
esitysten lisäksi sitä, miten ICT- toimiala uudistetaan ja sen kilpailukykyä kehitetään <br />
erityisesti rahoitus- ja tuotekehityspanoksia kasvattamalla. Yritysten yhteiskuntavastuun <br />
näkökulmaa on sivuttu ohuelti. <br />
<br />
Tärkeään osaamista käsittelevään kappaleeseen olisi toivottu vielä selkeämpiä <br />
kannanottoja yritysten ja koulutusjärjestelmän vastuista liittyen koko henkilöstön <br />
tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen työpaikoilla. <br />
Lisäksi raportissa olisi ollut tarpeen arvioida syvällisemmin yritysten, valtion ja kuntien <br />
käynnistämien yrittäjyys- sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisäksi työllistymistä <br />
edistävien toimenpiteiden riittävyyttä. <br />
<br />
Jatkokehittämistä olisi vaatinut erityisesti raportin 6. luku, Rahoituskuilu on täytettävä <br />
ja investoinnit turvattava. Verotusta ja pääomamarkkinoiden kehittämistä <br />
koskevia toimenpide-esityksiä olisi ollut tarpeen arvioida puolueettomien veroasiantuntijoiden <br />
toimesta ja osana Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuutta. <br />
Tekstissä ja yhteenvedoissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia talouskasvuun <br />
ja valtiontalouteen ei ole riittävästi analysoitu. Vähintäänkin olisi pitänyt <br />
arvioida veronkevennysten vaikutus verotuloihin. Ns. enkelirahoituksen kehittämiseen <br />
liittyviä veropohjan aukkojen laajennuksia ei ole syytä toteuttaa ilman tarkkaa <br />
kokonaisarviota ja tietoa siitä, miten jo voimassa oleva bisnesenkelikannustin <br />
on toiminut. Enkelirahoituksen yhteyttä epäsymmetrisiin siemen- ja alkuvaiheen <br />
pääomasijoitusrahastoihin olisi ollut syytä tutkia syvällisemmin. Rahaston epäsymmetrisyys <br />
on julkista subventiota ja sen todellinen tarve enkelisijoittajien verotukien <br />
lisäksi jää epäselväksi. Erityisesti työryhmän esittämiä innovaatioiden verokannustinta, <br />
ns. innovaatioboksia kuten myös esitystä kaikista keskeisistä aineettomista <br />
oikeuksista saatavien tulojen siirtämisestä alhaisemman verokannan piiriin <br />
ja yritysten t&k- verotuen laajentamista olisi pitänyt myös selvittää tarkemmin. <br />
Suomen perinteinen yritysverotuksen malli on pohjautunut laajaan veropohjaan ja <br />
mataliin verokantoihin. Toteutuessaan 6. luvun esitykset ovat uusi kavennus veropohjaan <br />
ja sen tuomat verotuottomenetykset jopa satoja miljoonia. Toisaalta innovaatioboksi <br />
voi olla välttämätön verokilpailukeino, mutta tätä ei ole raportissa arvioitu <br />
riittävän perusteellisesti. <br />
<br />
Puutteistaan huolimatta raportti on erittäin hyödyllinen ja tulee todelliseen tarpeeseen <br />
keskellä rakennemuutosta. Jotta sen sisältämien hyvien esitysten toimeenpano <br />
varmistuu, tuemme raportin esitystä Valtioneuvoston kansliaan perustettavasta 10 <br />
vuoden ICT-työryhmästä, jonka päätehtävänä olisi ensisijaisesti seurata raportin toimenpiteiden <br />
toteutumista, sovittaa yhteen hallinnonalan ylittäviä toimia ja vauhdittaa <br />
yhteisymmärryksessä sovittuja toimia. <br />
<br />
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka <br />
<br />
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry<br />
<br />
=== Liite 2 === <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän jäsenet <br />
<br />
Puheenjohtaja: Pekka Ala-Pietilä, Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Esko Aho, Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Nokia Oyj <br />
Tuula Antola, elinkeinojohtaja, Espoon kaupunki <br />
Pia Björkbacka, elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK <br />
Leila Helaakoski, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus <br />
Petteri Koponen, perustajaosakas, Lifeline Ventures <br />
Pertti Korhonen, toimitusjohtaja, Outotec Oyj. <br />
Sami Luukkonen, johtaja, Accenture Oy <br />
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja, Elisa Oyj. <br />
Inka Mero, hallituksen puheenjohtaja, KoppiCatch <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Antti Rantakokko, kaupunginjohtaja, Salon kaupunki <br />
Pekka Soini, pääjohtaja, Tekes <br />
Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja, Tekniikan Akateemiset <br />
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Anni Vepsäläinen, toimitusjohtaja, Diacor Terveyspalvelut Oy <br />
Leena Vestala, ylijohtaja, Pirkanmaan ELY-keskus <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän sihteeristö <br />
<br />
Pekka Ala-Pietilä, pj. Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimuspäällikkö, Etla <br />
Jouni Kangasniemi, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö <br />
Janne Känkänen, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Kirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö <br />
Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra <br />
Mika Lautanala, toimialajohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Anssi Paasivirta, johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Jari Pasanen, strategiajohtaja, SEK & Grey <br />
Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, Tekniikan akateemiset <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Risto Pennanen, toimitusjohtaja, Attention Communication <br />
Olli Pirttijärvi, johtaja, Nokia Siemens Networks <br />
Jukka Viitasaari, johtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Tapio Virkkunen, kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
<br />
<br />
<big>Seurantaryhmä vauhdittamaan ICT-ehdotusten toimeenpanoa</big> <br />
<br />
Valtioneuvoston kanslia asetti torstaina 17. tammikuuta seurantaryhmän koordinoimaan <br />
ICT-kehittämishankkeissa syntyneiden linjausten ja ehdotusten toimeenpanoa. <br />
<br />
Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston <br />
kansliasta. Ryhmän muut jäsenet ovat hallituksen puheenjohtaja <br />
Pekka Ala-Pietilä Solidiumista, kansanedustaja Jouni Backman, alivaltiosihteeri <br />
Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, yrittäjä Petteri Koponen Lifeline Venturesista, <br />
yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta, vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen <br />
Sitrasta, pääjohtaja Heikki Mannila Suomen Akatemiasta, lainsäädäntöneuvos <br />
Kirsi Miettinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, ylijohtaja Petri Peltonen työ- <br />
ja elinkeinoministeriöstä, pääjohtaja Pekka Soini Tekesistä ja ICT-johtaja Timo Valli <br />
valtiovarainministeriöstä. <br />
<br />
Seurantaryhmän toimikausi alkaa heti ja päättyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen <br />
kauden päättyessä. <br />
<br />
<br />
<br />
<big>21 polkua Kitkattomaan Suomeen – <br />
ICT 2015 -työryhmän raportti</big> <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka <br />
Ala-Pietilän johdolla toimivan ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella stra <br />
tegia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi sekä tieto- ja vies <br />
tintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen mahdollisuuksia <br />
kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työmi <br />
nisteri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” <br />
määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen nostamiseksi tietotek <br />
niikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. <br />
Seuraavien vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut <br />
tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuu <br />
rin avulla palveluita voidaan luoda nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma <br />
kokoaa yhteen alan keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yrityk <br />
set ja rahoittajat. <br />
3. <br />
Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritys <br />
ten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusohjelma vaatii valtiolta vuosittain noin <br />
25–40 miljoonan euron panostukset. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kans <br />
lia asetti raportin luovutuspäivänä valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan <br />
ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
<br />
Tätä julkaisua myy: <br />
<br />
Netmarket <br />
<br />
Edita Publishing Oy <br />
www.edita.fi/netmarket <br />
asiakaspalvelu.publishing@edita.fi <br />
<br />
Puhelin 020 450 05 <br />
Faksi 020 450 2380 <br />
<br />
Painettu <br />
ISSN 1797-3554 <br />
ISBN 978-952-227-733-6 <br />
<br />
Verkkojulkaisu <br />
<br />
ISSN 1797-3562 <br />
ISBN 978-952-227-734-3</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=21_polkua_kitkattomaan_Suomeen_-_ICT_2015-ty%C3%B6ryhm%C3%A4n_loppuraportti&diff=2776121 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti2014-12-01T12:11:14Z<p>Vaula: /* ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15B) */</p>
<hr />
<div><br />
21 polkua Kitkattomaan <br />
Suomeen <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän raportti <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
Innovaatio <br />
4/2013 <br />
<br />
Tiivistelmä | Referat | Abstract <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän johdolla toimivan <br />
ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella strategia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi <br />
sekä tieto- ja viestintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työministeri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. <br />
Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen <br />
nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. Seuraavien <br />
vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuurin avulla palveluita voidaan luoda <br />
nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen alan keskeiset <br />
osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
3. Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia asetti raportin luovutuspäivänä <br />
valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
ICT 2015 -työhön osallistui yli 250 asiantuntijaa eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Useat raportin toimenpiteistä <br />
perustuvat näiltä asiantuntijoilta tulleisiin ehdotuksiin. Myös käytännön työssä Suomen nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen <br />
kärkimaaksi toimialaklusterit ja alueelliset ekosysteemit ovat keskeisessä roolissa. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Elinkeino-ja innovaatio-osasto/Tapio Virkkunen, puh. 029 506 0077 <br />
<br />
Asiasanat | Nyckelord | Key words <br />
<br />
ICT, tieto- ja viestintäteknologia, rakennemuutos, uudistuminen, kilpailukyky <br />
<br />
<br />
== Lukijalle == <br />
<br />
<br />
Hyvä lukija, <br />
<br />
yhdeksän kuukautta on pitkä ja lyhyt aika. Se on pitkä aika odottaa konkreettisia <br />
toimenpiteitä. Se on lyhyt aika etsiä oleellisia vastauksia laajaan haasteeseen, jonka <br />
koko yhteiskunnan taloudellinen ja tekninen murros on asettanut. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on työskennellyt tuon yhdeksän kuukautta. Työryhmä on tarvinnut <br />
paljon lähtötietoa ja syötteitä. Niitä se on myös saanut, kiitos noin 250 henkilön, <br />
jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä haasteen ratkaisemiseksi. <br />
<br />
Yhdeksän kuukautta on tuntunut lyhyeltä ajalta ymmärtää todella syvällisesti, <br />
mitkä ovat juuri niitä oleellisia toimenpiteitä, jotka pitää toteuttaa vuonna 2013, <br />
jotta muutosnopeus ja vaikuttavuus olisivat mahdollisimman suuria. <br />
<br />
Olemme karsineet raportista toimenpiteitä, joiden aika tulee kenties myöhemmin. <br />
Olemme voineet karsia myös toimenpiteitä, joiden pitäisi olla mukana jo tässä <br />
vaiheessa. Työryhmän näkemys nopeimpia tekoja vaativista asioista tiivistyy 21 polkuun, <br />
jotka tämä raportti esittelee. <br />
<br />
Työryhmän loppuraportti on kuitenkin vasta alkulaukaus tekemiselle. Kyseessä <br />
on enemmän prosessi kuin projekti. Prosessissa ohjakset ottaa valtioneuvoston ICT-<br />
asiantuntijaryhmä, joka vauhdittaa toimenpiteitä ja ehdottaa uusia. Ehdotetuille toimenpiteille <br />
on etsitty myös vastuutaho, joka on valmis viemään ehdotuksen käytäntöön. <br />
Näin varmistetaan, että toimenpiteillä on koti. <br />
<br />
Kun asiantuntijatyöryhmä perustetaan, avataan myös kotisivu kommentteja ja <br />
uusia ehdotuksia varten. Näin prosessista tulee oppiva, joustava ja itseään korjaava. <br />
<br />
Työryhmä on kirjoittanut raporttinsa niin, että lukija saa kokonaiskuvan lukemalla <br />
johdantoluvun 1 ”Tavoitteena Kitkaton Suomi” ja johtopäätösluvun 8 eli ”21 <br />
polkua Kitkattomaan Suomeen”. <br />
<br />
Luvussa 2 ja 3 kuvataan taloudellinen ympäristö ja kasvun haasteet sekä mahdollisuudet. <br />
Samoin kuvataan vetovoimatekijät, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan <br />
juuri Suomeen. <br />
<br />
Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä kertovissa luvuissa 4-7 olemme kuvanneet <br />
toimenpiteisiin liittyvät keskeiset taustatekijät, toimenpiteet ja mahdollisimman <br />
tarkan toteutuksesta vastaavan tahon. Ehdotusten joukossa on monenkokoisia <br />
hankkeita. Käänne nousuun vaatii monimuotoisia tekoja, joista pienetkin ovat <br />
tärkeitä. <br />
<br />
Suuri kiitos kaikille, jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä merkittävän haasteen <br />
ratkaisemiseksi. Erityisen intensiivisesti työssä on ollut mukana sihteeristö ja elintärkeä <br />
kontribuutio on saatu työlle asetetulta ohjausryhmältä. <br />
<br />
13.1.2013 <br />
<br />
Pekka ala-Pietilä <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän puheenjohtaja <br />
<br />
<br />
== 1. Tavoitteena Kitkaton Suomi == <br />
<big>Suomen talouden peruskivet horjuvat monen yhtaikaisen murroksen heiluttamana. Suurin mahdollisuus uuteen kasvuun piilee digitaalisessa taloudessa, jossa menestymiseen Suomella on monia merkittäviä vahvuuksia. ICT 2015 -työryhmän tunnistamat puutteet infrastruktuurissa, rahoitusjärjestelmässä, osaamisessa ja toimintatavoissa hidastavat kuitenkin kasvua.</big> <br />
<br />
<big>Edellä mainituilla alueilla Suomen on tehtävä uudistuksia, joilla nousemme uudelle kasvuaallolle. Silloin Suomi voi nousta tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kitkattomia.</big> <br />
<br />
Suomella on vakava kasvuongelma, jonka keskeisiä syitä ovat globaalin työnjaon <br />
muutos, teknologinen murros ja matalasuhdanne. Ongelmavyyhti näkyy muun <br />
muassa viennin rajuna putoamisena, työttömyyden kasvuna ja kansantalouden <br />
velkaantumisena. <br />
<br />
Työnjaon ja teknologian murros on osa luonnollista talouden evoluutiota. Menettämämme <br />
tilalle syntyy uutta yritystoimintaa. Innovatiivista liiketoimintaa ja uusia <br />
työpaikkoja syntyy nyt kuitenkin hitaammin kuin vanhoja katoaa. Tämä kertoo, että <br />
Suomen kyky uudistua on ympäröivää talouden evoluutiota hitaampaa. Siksi koko <br />
yhteiskunnalle on elintärkeää vauhdittaa määrätietoisesti kasvua ja uuden syntymistä. <br />
Avainkysymys Suomelle on, miten kehitämme uudistumiskykyämme ympäröiviä <br />
muutoksia hyödyntäen. <br />
<br />
Taloudellinen kasvu syntyy työmäärän lisäyksestä, uusista investoinneista ja yritysten <br />
sekä julkisen sektorin kyvystä hyödyntää teknologiaa. Näistä suurin yksittäinen <br />
selittävä tekijä on teknologian hyödyntämisen kyky, joka vastaa noin kahta kolmasosaa <br />
kasvun luonnista. Tieto- ja viestintäteknologia, ICT, on merkittävin yksittäinen <br />
teknologia, jonka varaan kasvun ja tuottavuuden parantamisen voi rakentaa. <br />
Jatkossa käytämme termiä ICT tässä tarkoituksessa. <br />
<br />
Tietotekninen vallankumous on tähän mennessä näkynyt pääosin laitteiden <br />
tehostumisena ja yleistymisenä. Kansalaisten ja yritysten elämää helpottavien digitaalisten <br />
palveluiden aalloista ovat rantautuneet vasta ensimmäiset. ICT tulee muuttamaan <br />
maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. <br />
<br />
Suomen on hypättävä eturivissä digitaalisen aallon rakentamiseen, jos maa <br />
haluaa kasvua ja hyvinvointia. Tämä edellyttää, että Suomi uudistuu kaikilla aloilla <br />
tuomalla digitaalisia elementtejä perinteiseen toimintaan. Tätä tarvitaan sekä yrityksissä <br />
että julkisella sektorilla. Näin nykyisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky <br />
kasvaa ja samalla syntyy täysin uusia lisäarvoa tuovia ratkaisuja. <br />
<br />
Uudistumisessa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin ICT-toimialasta itsessään. <br />
Kyse on ennen kaikkea vanhan ja uuden osaamisen liitosta – kyvystä hyödyntää <br />
ICT:tä monipuolisesti toiminnan kehittämisessä. On erittäin tärkeää saada <br />
<br />
syntymään uutta ICT-liiketoimintaa. Jos mahdollista, vielä oleellisempaa on nostaa <br />
kaikkien toimialojen ja julkisen sektorin palvelukykyä digitaalisten ratkaisujen <br />
avulla. Teknologisen osaamisen lisäksi tarvitsemme monipuolista ymmärrystä <br />
muun muassa asiakkaiden tarpeista, palveluiden rakentamisesta ja uusien ideoiden <br />
kaupallistamisesta. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä lähtee ajatuksesta, että valtion ei tule valita voittajia, vaan <br />
rakentaa uudistumisen ja kasvun edellytyksiä kaikille. Suomeen on saatava lisää <br />
aloittavia yrityksiä ja kasvuyrityksiä sekä samalla täytyy pitää kiinni olemassa olevista, <br />
elinvoimaisista suuryrityksistä. Tässä työssä on tarkasteltu toimintaedellytyksiä, <br />
joiden avulla voidaan tukea erityyppisten yritysten kasvua Suomessa joko suoraan <br />
ICT-palvelujen tuottajina tai ICT:tä hyödyntävinä toimijoina. <br />
<br />
=== ToImInTaEdEllyTykSET hyvISTä parhaIkSI === <br />
<br />
Suomen lähtötilanne matkalla digitaaliseen maailmaan on hyvää keskitasoa. Kansainväliset <br />
vertailut kertovat, että Suomessa on erinomainen peruskoulutustaso. <br />
Yhteiskuntamme on hyvin verkottunut, infrastruktuurimme on kohtuullisella tasolla <br />
ja monet yrittämisen edellytykset ovat vähintään tyydyttävät. <br />
<br />
Meillä on kuitenkin paljon kehitettävää. ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut monia <br />
tärkeitä osaamisalueita, joissa emme ole uudistuneet riittävän nopeasti. Julkinen tietotekninen <br />
arkkitehtuurimme on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja hidastaa <br />
uuden kilpailun syntymistä. Tietyissä ICT:n ydinosaamisissa olemme jääneet jälkeen <br />
nopeimmista kilpailijoista. <br />
<br />
Yritysrahoituksessa on suuria aukkoja. Samoin Suomen pitää löytää nopeampia <br />
toimintatapoja, jotka tukevat uusien digitaalisten palveluiden kehittymistä. Etenkin <br />
julkiselle sektorille kaivataan lisää ketteryyttä, halua poisoppia vanhasta ja tarttua <br />
myös hankaliin asioihin ratkaisuhakuisesti. <br />
<br />
Vahvuuksiamme kehittämällä ja ongelmakohtia parantamalla voidaan synnyttää <br />
Kitkaton Suomi, jossa hyvinvointia tuovan, kilpailukykyisen toiminnan syntymiselle <br />
on parhaat edellytykset. Kitkattomuus on elintärkeää internet-taloudessa, <br />
jossa uudet liikeideat syntyvät ja leviävät entistä nopeammin. ICT 2015 -työryhmä <br />
asetti tavoitteekseen tehdä Suomesta tietotekniikan osaamisen kärkimaan, jossa <br />
yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä <br />
ja kitkattomia. <br />
<br />
=== 21 polkua kITkaTTomaan SuomEEn ===<br />
<br />
Uudistuminen ja kasvu edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan toimintatapa, <br />
joka mahdollistaa pitkän tähtäyksen tavoiteasetannan ja nopean sekä tarkan toimeenpanon. <br />
Ensimmäiset toimenpiteet pitää aloittaa välittömästi, mutta seuraavien <br />
vuosien aikana on päätettävä uusista toimista, joissa huomioidaan ympäristön muutos <br />
ja saavutetut tulokset. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kriittinen massa muutostoimenpiteitä, <br />
jotka vievät samaan suuntaan johdonmukaisesti. ICT 2015 -työryhmän keskeiset <br />
kehittämiskohteet liittyvät: <br />
<br />
:• infrastruktuuriin jonka avulla luodaan yhtenäinen pohja yrityksiä, yhteisöjä ja julkista hallintoa tukevien palvelujen tehokkaalle rakentamiselle <br />
: <br />
:• osaamiseen johon pohjautuen rakennetaan suomalaisten yritysten ylivoimatekijöitä ja kilpailukykyä <br />
: <br />
:• rahoitukseen joka on riittävä yritysten kasvun eri vaiheissa ja riskinottoon kannustava ja <br />
: <br />
:• toimintatapoihin joilla varmistamme kykymme toimia kilpailijamaita nopeammin. <br />
<br />
Neljä toimintaedellytysaluetta sisältää 21 toisiaan tukevaa polkua, joilla Suomen <br />
pitää edetä päättäväisesti ja ripeästi. Näistä neljä kriittistä polkua luo perustan, jota <br />
ilman tulevien vuosien työ ja toimenpiteet rakennetaan hiekan päälle. Muutoksen <br />
toteuttamisen kannalta kriittisiä polkuja ovat seuraavat: <br />
<br />
:• Työryhmä ehdottaa yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamista. Toimenpiteen avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. Näin vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa, että Suomessa aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa rahoitusohjelmaa, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa toimintatapaa, joka mahdollistaa pitkäjänteisen tavoiteasetannan sekä nopean ja tarkan toimeenpanon. Tämän konkretisoimiseksi työryhmä on ehdottanut, että valtioneuvoston kansliaan perustetaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka tulee toimimaan yli eduskuntavaalien ja hallituskausien. Sen tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa. Työryhmä haki ja sai laajan poliittisen tuen tälle ehdotukselleen. Pääministeri Jyrki Katainen on antanut siunauksensa ehdotukselle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän työllä on kymmenen vuoden tähtäin. Kukaan ei kuitenkaan <br />
kykene näkemään, mitä toimenpiteitä Suomen on tehtävä kolmen saati sitten kuuden <br />
vuoden kuluttua. Siksi tässä raportissa lähdetään liikkeelle esittämällä vuodelle <br />
2013 ensimmäiset askeleet kullakin 21 polulla. Valtioneuvoston ICT-asiantuntijaryhmä <br />
ja sen ympärille muotoutuva verkosto tulee omalta osaltaan nostamaan <br />
esiin uusia toimenpiteitä rullaavasti seuraavien vuosien aikana.<br />
<br />
== 2. ICT on uudistumisen ja kasvun moottori ==<br />
<br />
<big>Digitalisointi ja internet-talouden nopea hyödyntäminen ovat murroksessa olevalle Suomelle keskeisiä askeleita kohti uutta kasvua.</big> <br />
<br />
Suomen rakenteellinen kilpailukyky on monissa kansainvälisissä vertailuissa <br />
maailman kärkeä. Olemme esimerkiksi World Economic Forumin lähinnä yhteiskunnan <br />
rakenteellista kilpailukykyä mittaavassa vuoden 2012 vertailussa maailman <br />
kolmanneksi paras. Hausmann & Hidalgon kansakuntien teollisuudenrakennetta <br />
mittaavassa vertailussa Suomi sijoittuu kuudenneksi. <br />
<br />
Lisäksi Suomi on maailman huippua mitä tulee korruption vähäisyyteen tai yleisissä <br />
tietojärjestelmissämme olevien virusten vähäiseen määrään. Koulutusjärjestelmämme <br />
on arvostettu maailman parhaimmaksi useissa Pisa-tutkimuksissa. Samoin <br />
brittiläinen koulutusyhtiö Pearson sijoitti Suomen ykköseksi vertaillessaan 20 kehittyneen <br />
maan koulujärjestelmiä. Hyvä koulutus nostaa yleensäkin Suomen asemaa <br />
lähes kaikissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. <br />
<br />
Kaikki edellä olevat kilpailukykymittarit arvioivat yhteiskuntien ja niiden osien <br />
rakenteellista kyvykkyyttä. Tässä mielessä Suomi on tehnyt hyvää työtä omien <br />
rakenteidensa kehittämisessä useiden vuosikymmenten ajan. <br />
<br />
=== huonoT TEhoT hyväSTä konEESTa === <br />
<br />
Hyödynnämme tätä rakenteellista kilpailukykypotentiaalia kuitenkin puoliteholla. <br />
Esimerkiksi sveitsiläisen IMD:n vuoden 2012 kilpailukykyvertailussa olemme vasta <br />
sijalla 17. IMD selvittää nimenomaan talouden suoriutumista. Yrittäjyysasenteita selvittävässä <br />
Global Entrepreneur Monitor -vertailussa (GEM) Suomi sijoittuu mukana <br />
olevan 26 maan joukossa puoliväliin. Eräiden kasvua ja kansainvälistymishalukkuutta <br />
kuvaavien tekijöiden osalta olemme kolmanneksi viimeisiä. <br />
<br />
Ehkä kaikkien lahjomattomin maan taloudellista tilaa ja kilpailukykyä kuvaava <br />
mittari on kauppataseen ja viennin kehitys. Suomen kauppatase on heikentynyt <br />
tasaisesti vuoden 2000 huipusta, jolloin Suomi vei noin 13 miljardilla enemmän kuin <br />
toi. Pitkä 19 vuoden ylijäämäjakso kääntyi alijäämäksi vuonna 2011. Käänne parempaan <br />
ei tapahdu itsestään. Vientiteollisuuden tuotantoa on siirtynyt Suomesta ulkomaille <br />
ja monet välttämättömät tuontituotteet energia etunenässä ovat kallistuneet. <br />
<br />
Finanssikriisin jälkeisenä vuonna 2009 vientimme putosi 30 prosenttia vuoden <br />
2008 viennin tasosta, joka oli 67 miljardia euroa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, <br />
Etlan mukaan saavutamme vuoden 2008 viennin tason vuonna 2016. Kun inflaatio <br />
huomioidaan, vuosi on 2022 tai 2023. <br />
<br />
=== kolmE ISkua TalouSkaSvullE === <br />
<br />
Suomella on vakavia ongelmia, koska globaalin työnjaon muutos, teknologinen murros <br />
ja suhdannekuoppa huojuttavat taloutta samaan aikaan. Painetta uuden kasvupolun <br />
löytämiseen lisää se, että väestömme ikärakenne on kääntynyt ennätysmäisen <br />
nopeasti kansantalouden kannalta vaikeammaksi ja julkisen sektorin velka on <br />
kasvanut nopeasti. <br />
<br />
Murroksen ja talouteemme kohdistuvien haasteiden seuraukset ovat vakavat. <br />
Suomen vientiteollisuudesta on hävinnyt merkittävä määrä työpaikkoja viimeisten <br />
kymmenen vuoden aikana. <br />
<br />
• Teknologiateollisuudesta on kadonnut kokonaisuudessaan 40 000 työpaikkaa <br />
vuoden 2008 jälkeen. <br />
<br />
• Nokia-klusterista yksistään on hävinnyt 14 000 työpaikkaa parissa vuodessa. <br />
<br />
• Metsäteollisuus on leikannut noin 20 000 työpaikkaa vuoden 2000 jälkeen. <br />
<br />
Pitkän aikavälin tarkastelu paljastaa, että eniten uusia työpaikkoja syntyy pk-yrityksissä. <br />
Vuosina 2002–2011 Suomeen syntyi lähes 120 000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa <br />
ja niistä yli 110 000 on pk-yrityksissä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä <br />
uudesta työpaikasta on syntynyt alle 250 työntekijän yrityksiin. Useampi kuin joka <br />
neljäs on perustettu 1–4 hengen yrityksiin. <br />
<br />
Työpaikkoja on hävinnyt pääasiassa suuryrityksistä ja vientivetoisista yrityksistä <br />
ja syntynyt etupäässä pk-yrityksiin ja kotimarkkinayrityksiin. Tämä rakennemuutos <br />
selittää osaltaan viennin supistumisen. <br />
<br />
Työpaikkojen synnyn ja työllisyystilanteen rinnalla tulee kantaa huolta siitä, <br />
miten Suomessa toimivat yritykset investoivat Suomeen. Sodan jälkeinen teollinen <br />
uudelleenrakentaminen piti investoinnit korkealla tasolla 1990-luvun lamaan asti. <br />
Laman aikana kiinteät investoinnit putosivat alhaisemmalle tasolle, mutta sen jälkeen <br />
aineettomat investoinnit ovat puolestaan nousseet. Finanssikriisin aikaan <br />
kiinteät investoinnit putosivat muuta Eurooppaa enemmän, mutta tutkimus- ja kehitysinvestoinnit <br />
pitivät kokonaisinvestoinnit kohtuullisella tasolla. (Investointeja <br />
Suomeen, Jorma Eloranta TEM-julkaisu 9/2012). <br />
<br />
Nokian säästöohjelmat synkistävät tältä osin näkymiä, koska juuri Nokian t&kpanokset <br />
ovat lähes puolet koko teollisuuden aineettomista investoinneista. Lähivuosina <br />
aineettomat investoinnit eivät paikkaa kiinteiden investointien pudotusta. <br />
<br />
Kuitenkin kasvun kannalta kriittisin kysymys on, kuinka paljon yritykset kehittävät <br />
korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita Suomessa. Kilpailukykyiset, lisäarvoa <br />
luovat tuotteet synnyttävät kasvua voimistavia kerrannaisvaikutuksia talouteemme. <br />
Nokia-klusterin myötä syntynyt voimakas kasvusysäys oli osoitus korkean lisäarvon <br />
tuotteiden vaikutuksesta kasvuun. <br />
<br />
=== TEknologInEn kEhITyS määrää kaSvuvauhdIn === <br />
<br />
Pelkistettynä kansantalouden kasvu syntyy kolmesta komponentista: työn ja pääoman <br />
määrän kasvusta sekä teknologisesta kehityksestä. Taloustieteen nobelisti <br />
<br />
Robert Solow osoitti, että teknologinen kehitys toi vuosina 1890–1995 Yhdysvaltain <br />
talouskasvusta noin kaksi kolmasosaa. <br />
<br />
Suomen mahdollisuudet vaikuttaa työn ja pääoman määrään ovat rajalliset. Suomen <br />
on toki tehtävä kaikkensa, että työpanoksen ja investointien kehitys olisi mahdollisimman <br />
hyvä. Kasvua tulee etsiä erityisesti kolmannesta tekijästä eli teknologiasta <br />
ja sen soveltamisesta yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Äärimmilleen pelkistettynä Suomessa toimivien yritysten tuotteiden kilpailukyky <br />
ratkaisee kasvuvauhtimme. Tuotteiden kilpailukyvyn kehittämisessä ja lisäarvonluonnissa <br />
kyky hyödyntää teknologia on keskeistä. <br />
Tällöin avainkysymykset Suomelle ovat: <br />
<br />
• Mitkä ovat keskeiset lisäarvonluonnin mahdollistavat teknologiat ja ideat? <br />
<br />
• Löytävätkö yritykset parhaimman kasvuympäristön Suomesta vai muualta? <br />
<br />
• Mitä Suomi voi tehdä kilpailukykyisten toimintaedellytysten luomiseksi <br />
yrityksille? <br />
<br />
=== TIEToTEknIIkka on kaSvun mooTTorI === <br />
<br />
ICT on merkittävin kasvua vauhdittava teknologia. Sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnassa <br />
kaikkialle. ICT-osaamista tarvitaan myös kaikilla muilla kasvualoilla kuten <br />
bioteknologiassa, ympäristöteknologiassa ja lääketieteessä. <br />
<br />
Vaikutukset ovat samankaltaisia kaikenlaisissa yhteiskunnissa. Paul Schreyerin <br />
tutkimus vuodelta 2000 osoitti, että ICT-investoinnit ovat lisänneet kasvua G7-maissa. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus kertoo, että internet toi kehittyneiden talouksien kasvusta <br />
keskimäärin viidenneksen vuosina 2004–2009.Tutkimus kertoo myös, että yhtä <br />
internetin hävittämää työpaikkaa kohti syntyi 2,6 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Maailmanpankin tutkimus puolestaan todistaa, että laajakaistainen internet <br />
vauhdittaa talouskasvua kehittyvissä maissa. Tutkimuksen mukaan hallitusten <br />
tulisi yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa kiihdyttää laajakaistaverkkojen rakentamista. <br />
Maailmanpankin mukaan digitaaliset palvelut luovat työpaikkoja etenkin <br />
nuorille. <br />
<br />
=== kIlpaIlukykyä dIgITaalISIlla palvEluIlla === <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa niin kulutustavara- kuin investointihyödykevalmistajien <br />
liiketoimintalogiikkaa muuttuu palveluvetoiseksi. McKinseyn tutkimuksen mukaan <br />
digitaalisuuden suurimpia hyötyjiä eivät ole varsinaiset internet-yritykset, vaan hyödyistä <br />
suurimman osan korjaavat muiden alojen yritykset. Menestyneimmät yritykset <br />
ovat kehittäneet uuden palvelumallin tuotteidensa kilpailukyvyn kehittämiseksi <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. <br />
<br />
Menestys ei kuitenkaan synny pelkästään teknologialla. Liiketoiminnalliset <br />
innovaatiot, brändit ja johtamismallit ovat aivan ratkaisevia asioita myös internet-<br />
maailmassa. Monen modernin internet-yrityksen haasteet ovatkin kovin perinteisiä <br />
puutteita tuotteistamisessa, kaupallistamisessa, ansaintalogiikan kehittämisessä <br />
ja kansainvälistämisessä. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus internetin vaikutuksista päätyy ajatukseen, että menestyneimpiin <br />
internet-valtioihin on syntynyt vahva digitaalisten palveluiden ekosysteemi, <br />
jossa on edistetty osaamista, helpotettu pääoman saamista, kehitetty infrastruktuuria <br />
ja luotu vetovoimainen liiketoimintaympäristö. <br />
<br />
Suomen lähtökohta kansainvälisessä digitaalisessa kilpailussa on Nokia-klusterin <br />
takaiskuista huolimatta hyvä. Monet yhteiskunnan digitaalista suorituskykyä vertailevat <br />
kansainväliset arviot nostavat Suomen maailman kärkijoukkoon. Englantilaisen <br />
Economist Intelligence Unitin vertailussa Suomi oli neljänneksi paras digitaalinen <br />
talous. World Economic Forumin informaatioteknologiaraportin mukaan Suomi <br />
on maailman kolmanneksi parhaiten verkottunut maa. YK:n selvityksen mukaan <br />
Suomen hallinto on yhdeksänneksi paras sähköisessä toiminnassa. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että Suomessa on kansainvälisesti ajatellen hyvä toimintaympäristö, <br />
infrastruktuuri ja osaamistaso. Kaikkein mielenkiintoisinta on, että kansainvälisten <br />
vertailujen mukaan suomalaiset myös soveltavat ICT-teknologiaa monipuolisesti <br />
sekä kotitalouksissa, yrityksissä että julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Yleiskuva Suomen ICT-osaamisesta on hyvä, mutta isoon kuvaan mahtuu monia <br />
merkittäviä kehittämiskohteita, jotka liittyvät infrastruktuuriin, osaamiseen, rahoitukseen <br />
ja toimintatapoihin. Monilla tärkeillä erikoisalueilla osaaminen on kapeaa. <br />
Siksi digitaaliajan yritysten toimintaedellytyksissä on paljon kehitettävää. <br />
<br />
Kaikki edellä mainitut raportit kertovat myös, että moni valtio panostaa merkittävästi <br />
kehittyäkseen digitaalisessa kisassa. Siksi Suomen pitää lisätä olennaisesti <br />
uudistumisvauhtia olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen. Tavoitteena tulee olla <br />
lisäarvon kasvattaminen digitaalisilla palveluilla. <br />
<br />
Nopeus on internet-taloudessa ratkaisevaa sekä uuden kehittämisessä että innovaatioiden <br />
käyttöönotossa. Osaamistarpeet ovat vielä monimuotoisemmat kuin <br />
perinteisessä teollisessa maailmassa. Oleellista Suomelle on synnyttää toimintaedellytykset, <br />
joissa yritysten on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ICT-teknologiaa <br />
kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden lisäarvon luomiseksi. <br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 2 ===== <br />
<br />
• Kansainvälisen työnjaon muutos, teknologinen murros ja suhdannekuoppa ovat leikanneet etenkin vientipainotteisia työpaikkoja huolestuttavalla tavalla. <br />
<br />
• Kyky soveltaa teknologiaa on uuden kasvun merkittävin tekijä. <br />
<br />
• ICT on teknologioista merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde. <br />
<br />
• Äärimmilleen pelkistettynä kasvussa on kyse yritysten kyvystä hyödyntää ICT:tä tuotteidensa ja palveluidensa lisäarvon luomisessa. <br />
<br />
• Avainkysymys Suomelle on, miten synnytetään olosuhteet, joissa yritysten on mielekästä kehittää ja kasvaa Suomessa. Siksi avaamme seuraavassa luvussa kysymystä, mitkä tekijät ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta oleellisia.<br />
<br />
== 3. Yritysten ja julkisen sektorin kilpailukyky internet-taloudessa == <br />
<br />
<big>Digitaalisen talouden kilpailukenttä on muuttunut nopeasti. muutoksen myötä relevantin osaamisen merkitys korostuu yritysten kasvupäätöksissä.</big> <br />
<br />
Digitaalitaloudessa arvonluonnin ja sen ”nappaamisen” logiikat ovat muuttuneet <br />
merkittävästi 2000-luvun kuluessa. Toimialarajat ovat hämärtyneet ja samalla yritysten <br />
kilpailuasetelmat ovat muuttuneet. <br />
<br />
Selvimmin muutos näkyy siinä, miten tuotteet ja palvelut ovat kytkeytyneet <br />
entistä tiiviimmin toisiinsa. Useilla toimialoilla yritysten välisen kilpailun ratkaisijaksi <br />
ovat nousseet palvelut, jotka aiemmin olivat enemmänkin tukitoimintojen <br />
roolissa. Asiakkaat arvioivat usein enemmän palveluista samaansa lisäarvoa kuin <br />
perustuotetta. <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa palveluiden ja tuotteiden yhdistelmiä on lähes loputon <br />
määrä. Samoin saattaa olla näiden tuottajia. Siksi kilpailua käydään entistä enemmän <br />
useiden yritysten muodostamien ekosysteemien välillä. Asiakkailla on runsaasti <br />
vaihtoehtoja, kun he valitsevat itselleen sopivimpia ratkaisuja. Menestys <br />
on yhä enemmän kiinni siitä, kuinka innovatiivisia kokonaisuuksia ekosysteemit <br />
tuottavat. <br />
<br />
Nokian nopea hiipuminen matkapuhelinkilpailun huipulta on osoitus kilpailuasetelmien <br />
muuttumisesta. Yksinkertaistaen ICT-sektorin ekosysteemin muutosta voidaan <br />
kuvata kolmen kerrostuman avulla, (Fransman, 2010 ja Veugelers, 2012). Muutama <br />
vuosi sitten kerrostumat olivat varsin selvästi erotettavissa. <br />
<br />
<br />
Kerros I: Verkkoteknologioiden ja niihin liittyvien laitteiden tarjoajat (esim. Ericsson, Cisco, Nokia) <br />
<br />
Kerros II: Verkko-operaattorit (esimerkiksi Elisa, DNA, Sonera) <br />
<br />
Kerros III: Sovellusalustojen, sisällön ja palveluiden tarjoajat (esim. Google, Amazon, YouTube) <br />
<br />
<br />
Yhdessä käyttäjien kanssa nämä kolme kerrosta muodostivat laajan ICT-ekosysteemin <br />
ja digitaaliset markkinat. Painopiste on nopeasti siirtynyt systeemin kolmanteen <br />
kerrostumaan eli sovellusalustoihin ja palveluihin. Siellä perinteiset toimialarajat ja <br />
ansaintamallit eivät välttämättä päde. Myös laitevalmistajat ja verkko-operaattorit <br />
ovat siirtyneet entistä enemmän sisällön ja palveluiden tuottajiksi. <br />
<br />
Telekommunikaation, internetin, television ja sisällöntuotannon lähentyminen on <br />
edennyt vaiheeseen, jossa rajaa eri teknologioiden välillä on vaikea vetää. Esimerkiksi <br />
matkapuhelimilla ei ole enää erillistä asemaa. Puhelimet ovat vain yksi mahdollinen <br />
päätelaite, jolla hyödynnetään globaalien verkkojen palveluita ja sovelluksia. <br />
<br />
Suomen mahdollisuuksia uudessa tilanteessa voidaan katsoa kahdesta näkökulmasta: <br />
digitaaliteknologian ja -palveluiden tuottajan ja niiden hyödyntäjän näkökulmasta. <br />
(Kuvio ICT-alan ja internetin kerrokset.) <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n TuoTTajana === <br />
<br />
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Eurooppa ja eurooppalaiset ICT-alan yritykset <br />
ovat nopeassa tahdissa menettäneet kilpailuasemiaan yhdysvaltalaisille ja <br />
myös aasialaisille yrityksille (Grajek, 2012, Veugelers, 2012, Fransman, 2010). Ehkä <br />
suhteellisesti eniten muutos koskettaa Suomea, jossa ICT:n osuus kansantaloudesta <br />
on ollut maailman suurimpia. <br />
<br />
Globaali kilpailutilanne on muuttunut nopeasti. Omilla tuotealustoillaan kilpailevien <br />
vertikaalitoimittajien kuten Nokian, Samsungin ja Motorolan kilpailusta on <br />
siirrytty aikaan, jossa sovellus- ja sisältöalustojen päälle rakennetaan ekosysteemejä <br />
kuten Android ja Windows Phone. Myös vertikaalimallit jatkuvat kuten Apple <br />
iOS ja Nokian S40. Samaan aikaan HTML5-standardi yleistyy voimakkaasti standardoiden <br />
edelleen uusia, avoimia rajapintoja. Suomi ja Nokia eivät enää ole päätelaitekilpailusta <br />
ekosysteemikilpailuksi muuttuneessa kisassa globaaleja markkinajohtajia. <br />
Vahvin asema kilpailussa on yrityksillä, joilla on käyttöjärjestelmään tai sovelluksiin <br />
ja palveluihin perustuva oma ekosysteemi, vahva kuluttajabrändi sekä suora <br />
yhteys kuluttajiin. <br />
<br />
Digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa Nokia-klusterin yritykset ovat <br />
edelleen vahvoja. Kilpailu kerroksessa I (verkkoteknologia ja laitteet) on erittäin <br />
kovaa uusien globaalien, usein aasialaisten, toimijoiden laajentaessa markkinoitaan <br />
Eurooppaan ja päätelaitekilpailun muututtua kerroksen III ekosysteemikilpailuksi. <br />
Suomalaisten ICT-yritysten kilpailukenttä on siis laajentunut ja muuttunut kompleksisemmaksi. <br />
Infrastruktuurin merkittävin rakennusvaihe on ohi, vaikka se kehittyykin <br />
edelleen. <br />
<br />
Esimerkiksi Nokia Siemens Networksilla on johtavaa osaamista neljännen sukupolven <br />
verkkoteknologiassa. Tällä on suuri merkitys, kun datamäärät moninkertaistuvat <br />
tietoliikenneverkoissa. Se tarjoaa erikoistuneille suomalaisille yrityksille uusia <br />
liiketoimintamahdollisuuksia, mutta markkinoiden kasvu on hitaampaa kuin päätelaitemarkkinoilla. <br />
Suuri osa lisäarvosta luodaan kuitenkin sovellusalustojen, sisällön <br />
ja palveluiden tuotannossa – kerroksessa III. <br />
<br />
Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet liittyvätkin usein sovellusalustojen <br />
ja palveluiden luomiseen kapeilla erityisalueilla globaaleille markkinoille. <br />
Lisäksi esimerkiksi Nokian erityisosaaminen kartta- ja kameratoimintoihin liittyen <br />
luo pohjan rakentaa lisäarvoa tuotteisiin ja III kerroksen uusia ekosysteemejä. <br />
<br />
Case: Mikrosysteemeistä miljardin euron bisnes <br />
<br />
Muun muassa autoissa, terveysteknologiassa ja mobiililaitteissa käytettävistä mikrosysteemeistä on kehittynyt Suomeen jo lähes miljardin euron liiketoimintaa. Mikrosysteemien MEMS (Micro Electro Mechanical Systems) käyttö on <br />
lisääntynyt nopeasti älykkäiden laitteiden yleistyttyä. <br />
<br />
Mikrosysteemien kehitys alkoi Suomessa jo 1970-luvulla. Nokian panostukset alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen vauhdittivat kuitenkin merkittävästi osaamisen kehittymistä vuosituhannen vaihteessa. Tuossa vaiheessa osaaminen vahvistui myös Nokian alihankkijoilla. Nokian henkilöstövähennyksien myötä osaamista on siirtynyt alihankkijoille myös henkilöstön mukana. VTT:n MemsCat-hankekokonaisuus kannustaa aloittavia yrityksiä kehittämään mikrosysteemeihin perustuvia innovaatioita. Samoin ohjelma kannustaa teollisuusyrityksiä mikrosysteemien hyödyntämiseen. <br />
<br />
Alan kasvunäkymät ovat hyvät. Sulautettuja aistivia mikrojärjestelmiä tarvitaan yhä useammassa paikassa niin kulutustuotteissa kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. Esimerkiksi älykkäitä antureita voidaan käyttää muun muassa törmäys- tai liiketunnistimissa, joilla lisätään turvallisuutta autoissa. Samoin anturit voivat valvoa ilman laatua älykkäässä ilmastointijärjestelmässä. <br />
<br />
=== Eu:n jäykäT SISämarkkInaT hIdaSTavaT kaSvua === <br />
<br />
Merkittävä kilpailukykyongelma suomalaiselle ICT-yritykselle on Euroopan digitaalisten <br />
sisämarkkinoiden jäykkyys. Kuluttajat ja yritykset kohtaavat monenlaista <br />
byrokratiaa ostaessaan digitaalisia tuotteita tai palveluita kotimaansa ulkopuolelta. <br />
Yhdysvalloissa internet-palvelun tarjoaja voi lanseerata tuotteensa kerralla koko <br />
maan markkinoille, kun taas EU:ssa palvelun tarjoaja törmää byrokratiamuuriin. <br />
Tämä voi käytännössä tarkoittaa kymmeniä tai jopa satoja sopimuksia, viranomaislupia <br />
ja maakohtaisia hallinnointijärjestelmiä, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin, <br />
tietosuojaan ja kuluttajansuojaan 27 eri jäsenmaassa. <br />
<br />
Asiakaspohjan laajentaminen muihin EU-maihin edellyttää lisäinvestointeja, <br />
jotka ovat usein pk-yrityksille kynnyskysymys. Erään eurooppalaisen digitaalialan <br />
yrityksen arvion mukaan digitaalisen kuluttajapalvelun laajentaminen uuteen EU-<br />
maahan edellyttää noin kahden miljoonan euron investointia pelkästään lainsäädännön <br />
ja hallintojärjestelmien erojen takia. <br />
<br />
Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen on yksi EU:n lippulaivahankkeista, <br />
mutta käytännön edistyminen on ollut hidasta. <br />
<br />
Digitaalisia sisämarkkinoita voidaan hahmottaa neliosaisen arvoketjumallin <br />
avulla: sisällöntuotanto, digitaalinen palvelu, vuorovaikutus verkossa sekä kuluttaminen <br />
ja tuottaminen päätelaitteessa. Suomessa ja laajemminkin EU:ssa löytyy paljon <br />
vahvuuksia sisällöntuotannossa esimerkiksi pelialalla, kulttuurituotannossa ja <br />
journalismissa. Suomesta löytyy myös vahvaa teknologiaosaamista sekä operaattoreita <br />
ja laitevalmistajia sisältöjen välittämiseen digitaalisesti erilaisilla päätelaitteilla, <br />
kuten matkapuhelimella. Eurooppalaisten kipukohta on arvoketjun sisältöjen <br />
tuotteistaminen. Erityisesti digitaaliset markkinapaikat ovat lähes poikkeuksetta <br />
valuneet amerikkalaisille yrityksille, kuten Amazon, Apple, Google ja Microsoft, <br />
jotka ovat palvelun luomisvaiheessa hyötyneet mittavien kotimarkkinoiden edusta. <br />
<br />
Sisällöntuotanto <br />
<br />
Digitaalinen <br />
palvelu <br />
<br />
Vuorovaikutus <br />
verkossa <br />
<br />
Kuluttaminen <br />
ja tuottaminen <br />
päätelaitteessa <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n hyödynTämISESSä ===<br />
<br />
<br />
Digitaaliteknologian hyödyntämiseen muilla talouden sektoreilla liittyy kaksi suurta <br />
mahdollisuutta: <br />
<br />
:• digitaaliteknologian ja -palveluiden integroiminen osaksi teollisuustuotteita <br />
:• digitaaliteknologian hyödyntäminen globaalien arvoketjujen hallinnassa. <br />
<br />
Raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Teollisuusyritykset myyvät <br />
yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Esimerkiksi Wärtsilä tarjoaa voimalaitoksia <br />
myydessään palvelua, jossa Wärtsilän henkilöstö vastaa laitosten päivittäisestä <br />
operoinnista. <br />
<br />
Teollisuustuotteisiin integroitavat palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian <br />
sovelluksia. Suomen vahvat teollisuusyritykset voivat olla digitaaliteknologian <br />
ja digitaalisten palveluiden tärkeimpiä käyttäjiä. <br />
<br />
Teknologiateollisuuden Etlan tutkijoilla teettämä tutkimus kertoo, että Suomen <br />
teollisuuden viennistä noin kolmannes tulee tuotteista, jotka ovat riippuvaisia ohjelmistoista. <br />
Suuret teollisuusyritykset ovat jo pitkään nostaneet tuotteidensa kilpailukykyä <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. Vuonna 2010 Suomessa toimivat teollisuusyritykset <br />
työllistivät kotimaassa 7900–10800 ohjelmistokehittäjää. Neljä liikevaihdoltaan <br />
suurinta teollisuusyritystä työllisti näistä 74 prosenttia, kertoo Tuomo Nikulaisen, <br />
Jyrki Ali-Yrkön ja Timo Seppälän tutkimus ”Softaa koneisiin”. <br />
<br />
Suuret yritykset ovat monissa asioissa edelläkävijöitä siksi, että niillä on osaamista, <br />
resursseja ja suuret tarpeet ICT:n hyödyntämiseen. Esimerkiksi laivamoottoreita <br />
ja voimalaitosratkaisuja valmistavan Wärtsilän tuotteiden tyypillinen elinikä <br />
on 25 vuotta. Tuotteiden huoltaminen ja uudelleenrakentaminen vaatii suurten tietosisältöjen <br />
hallintaa. Siksi ICT on yhtiölle keskeinen kilpailukyvyn ylläpitäjä, joka <br />
auttaa hallitsemaan suuria tietosisältöjä kustannustehokkaasti, arvioi yhtiön talousjohtaja <br />
Raimo Lindh Tietoviikko-lehdessä. <br />
<br />
Digitaaliteknologia on tehnyt mahdolliseksi tuotannon hajauttamisen yhä pienempiin <br />
osiin ja näiden osien sijoittamisen eri puolille maailmaa. Tätä arvoketjua <br />
tai -verkostoa hallitaan ICT:n avulla. <br />
<br />
Myös yrityksen sisäiset palvelut – suunnittelu, t&k, muotoilu, erilaiset pääkonttoripalvelut <br />
– voidaan irrottaa tieto- ja viestintäteknologian tuella omiksi toiminnoikseen. <br />
Nämä ovat tyypillisesti korkean jalostusarvon ja palkkatason tehtäviä, joista <br />
maat ja alueet kilpailevat. Ne ovat myös toimintoja, jotka synnyttävät aineetonta <br />
pääomaa. Merkittävä osa globaaleissa verkostoissa syntyvästä lisäarvosta on korvausta <br />
tälle pääomalle. <br />
<br />
=== kanSaInvälISET SuomalaISyrITykSET TarvITSEvaT oSaamISTa === <br />
<br />
Kansainvälinen kilpailu tapahtuu yhä enemmän kokonaisten ekosysteemien välillä. <br />
Ekosysteemi tarkoittaa kokonaisuutta, jossa useat toimijat täydentävät toistensa <br />
osaamista ja hyötyvät jokainen toisistaan. Esimerkiksi lentokenttä on paikallinen <br />
ekosysteemi, jossa ravintoloiden, myymälöiden, autovuokraamojen ja lentoyhtiöiden <br />
palvelut tukevat toisiaan. <br />
<br />
Kilpailukykyisessä ekosysteemissä tarvitaan monenlaista osaamista. Professori <br />
Rosabeth Moss Kanter toteaa Harvard Magazinen haastattelussa ekosysteemin <br />
rikastamisesta seuraavasti: <br />
<br />
”Tärkeintä on muistaa neljä asiaa: ideat pitää muuttaa liiketoiminnaksi, pienten <br />
ja suurten yritysten täytyy kohdata, koulutus on yhdistettävä entistä paremmin työtehtäviin <br />
ja toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä tulee rohkaista.” <br />
<br />
Olemme edellä todenneet, että suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin <br />
ja että Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä. <br />
Suuret yritykset ovat kuitenkin elintärkeitä ekosysteemeille ja Suomen kasvulle. <br />
Suurilla yrityksillä on valmiina monia uuden luomisessa tarvittavia tekijöitä, joita <br />
pieniltä usein puuttuu. Suurilla on muun muassa kansainväliset markkinointikoneistot, <br />
kaupallistamisosaamista, rahoituskanavat ja mahdollisuus investoida tutkimukseen <br />
ja tuotekehitykseen. Suomen ei pidä valita pienten ja suurten välillä, vaan <br />
edistää kaikenlaisten yritysten kasvua. <br />
<br />
Kansainvälisesti toimivilla, suurilla suomalaisyrityksillä on paljon vaihtoehtoja, <br />
kun ne etsivät parhaita kohdemaita investoinneilleen. Suoriin investointeihin vaikuttavia <br />
tekijöitä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Unctad on jaotellut ulkomaille <br />
suuntautuvien investointien vetovoimatekijät kolmeen luokkaan: kauppaan liittyvät <br />
tekijät, osaamiseen liittyvät vaikuttimet ja kotimaiset työntötekijät. <br />
<br />
Kauppaan liittyviä tekijöitä ovat muun muassa markkinoiden avoimuus ja koko <br />
sekä mahdollisuus rajat ylittävään integraatioon. <br />
<br />
Osaaminen liittyy muun muassa teknologiaan, pääomaan ja yrittäjyysosaamiseen. <br />
<br />
”Työntäviä voimia” voivat olla muun muassa huono infrastruktuuri, pienet kotimarkkinat, <br />
osaajien puute, pääoman puute, jäykät työvoimamarkkinat sekä verotus. <br />
<br />
Kun kansainvälinen suomalaisyritys pohtii investointia, se arvioi sekä muualle <br />
vetäviä tekijöitä että kotimaasta työntäviä voimia. <br />
<br />
ICT-vetoisessa kasvussa osaaminen on aivan keskeinen syy investointeihin. Sitran <br />
raportti ”Suuri siirtymä” tiivistää lähtökohdan osuvasti: ”Yritysten tieto- ja innovaatiostrategian <br />
peruskysymyksiä on, mistä löydetään sellaista uutta tietoa, joka <br />
täydentää yrityksen omaa osaamista ja mahdollistaa innovaatiot.” <br />
<br />
Tämä on näkynyt parin vuoden aikana ICT-alalla, kun muun muassa Ericsson, Intel, <br />
Electronic Arts, Huawei ja Samsung ovat tuoneet Suomeen kehitystoimintaansa. <br />
<br />
Kansakunnan perusosaamisesta huolehtimisella julkinen sektori voi vaikuttaa <br />
eniten yritysten kilpailuedellytyksiin. Tältä osin voi lainata investointien lisäämistä <br />
pohtineen Jorma Elorannan tekemän raportin johtopäätöstä. <br />
<br />
”Vain oikeasti parhaat voittavat. Perusosaamisen tasoa pitää nostaa koko ajan, <br />
koska kaikki muutkin tekevät niin. Huippuosaamisen taso ja soveltuvuus yritykselle <br />
ovat loppusuoran valtteja. Vain huippuosaaminen vie finaaliin.” <br />
<br />
Tästä syystä työryhmän toimenpide-ehdotuksissa painottuu osaamisen kehittäminen <br />
pitkäjänteisesti niin, että Suomessa noustaan huipulle tärkeillä osaamisalueilla <br />
ja rakennetaan toimintatapoja, joilla tämän osaamisen soveltaminen yrityksissä <br />
nopeutuu.<br />
<br />
=== SuomI TarvITSEE lISää kaSvuyrITykSIä ja STarTup-hEnkEä ===<br />
<br />
Internet-teknologiaan perustuva liiketoiminta on vasta elinkaarensa alussa. Elinkaaren <br />
alkuvaiheessa tarvitaan yrittäjyyttä, innovatiivisia, globaaleille markkinoille tähtääviä <br />
yrityksiä ja riskinottoa. <br />
<br />
Suomessa, kuten Euroopassa yleensäkin, ICT-sektorilla on huomattavasti vähemmän <br />
pieniä ja aloittavia yrityksiä kuin Yhdysvalloissa. Globaalit tietoverkot tarjoavat <br />
kuitenkin pienillekin yrityksille pääsyn maailmanlaajuisille markkinoille nopeasti <br />
ja pienin kustannuksin. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksen mukaan Suomessa oli 668 <br />
kasvuyritystä vuosina 2007–2010. Vähäisestä lukumäärästään huolimatta nuo yritykset <br />
loivat noina vuosina puolet kaikista Suomeen syntyneistä työpaikoista eli <br />
noin 50 000 työpaikkaa. <br />
<br />
Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor kertoo, että Suomessa on <br />
helppo tehdä liiketoimintaa ja taloudellinen vapaus on hyvä. Myös valtion tuki yrittäjyydelle <br />
on monipuolista. <br />
<br />
Samoin EU:n kasvuyritysraportissa todetaan, että Suomi nousee esiin maana, <br />
jossa on useita kasvuyrittäjyyttä tukevia ohjelmia. Ohjelmista huolimatta Suomessa <br />
on vähän kasvuyrityksiä. OECD:n vuoden 2009 vertailu kertoo, että 83 prosenttia <br />
suomalaisista yrityksistä ei kasvanut ollenkaan kolmen edeltävän vuoden aikana. <br />
Esimerkiksi Tanskassa vastaavaan joukkoon kuului vain 47 prosenttia yrityksistä ja <br />
EU 27 maan keskiarvo oli 63 prosenttia. <br />
<br />
Kuvaavaa on sekin, että Deloitten Technology Fast 500 -raporttiin mahtuu 50 norjalaista <br />
kasvuyritystä, kun suomalaisia on noin puolet tuosta määrästä. <br />
<br />
Aalto-yliopiston tutkija Jari Handelberg arvioi väitöskirjassaan, että vähäinen <br />
kasvuyritysten määrä selittyy suomalaisen yhteiskunnan vanhanaikaisilla arvoilla <br />
ja säännöillä. Handelbergin mukaan kasvuyritysten luominen ei ole vain yksittäisten <br />
yrittäjien ja johtajien asia, vaan se on koko yhteisön toiminnan tulosta. Tämä on <br />
oleellista, kun suunnitellaan ja toteutetaan kasvuyrittäjyyttä tukevia, käytännönläheisiä <br />
politiikka- ja kehitysohjelmia ja perustetaan kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Global Entrepreneurship Monitor -selvityksen (GEM 2012) mukaan Suomi menestyy <br />
kansainvälisessä vertailussa heikoimmin juuri yrittäjien asenteita mitattaessa. <br />
Suomalaisyrittäjät tavoittelevat muita vähemmän kasvua, kansainvälistymistä ja <br />
riskipääomaa. <br />
<br />
Suomessa kasvuyrittäjien yhteinen huoli liittyy Suomen yritysverotukseen, joka <br />
on esimerkiksi naapurimaita Viroa ja Ruotsia kireämpää. Lisäksi verotus kohdistuu <br />
usein toiminnan aktiivisuuteen ja transaktioihin, eikä syntyneisiin voittoihin. <br />
Aktiivisen toiminnan verottaminen ei kannusta lisätoimeliaisuuteen ja riskinottoon. <br />
Rahoituksen saatavuus on toinen merkittävä ongelma. Suomessa esimerkiksi pääomasijoitusten <br />
osuus kansantalouden kokoon suhteutettuna on selvästi pienempi <br />
kuin Norjassa ja etenkin Ruotsissa. <br />
<br />
EU:n kasvuyritysraportti puolestaan on päättynyt seuraaviin johtopäätöksiin koko <br />
Euroopan osalta. <br />
<br />
1. Kasvuyrityksiä kannattaa tukea, koska ne luovat eniten uusia työpaikkoja. <br />
2. Tavoitteena voisi olla nopean kasvun sijaan kestävä kasvu. <br />
3. Kasvuyrittäjyyttä voi olla millä alalla tahansa, joten kasvupolitiikan ei pidä tähdätä erityisiin toimialoihin. <br />
4. Julkisen sektorin ei pidä poimia voittajia, vaan luoda olosuhteet, jotka tukevat kasvua. Nämä voivat liittyä esimerkiksi verotukseen, konkurssilainsäädäntöön ja investointisäädöksiin. <br />
5. Koska pääoman saaminen on kasvavien pk-yritysten suuri ongelma, kannattaa kasvua tukevien ohjelmien ykkösprioriteettina olla rahoituskanavien avaaminen. <br />
6. Kansainvälistymistä on tuettava. <br />
<br />
Nopeaa kasvua hakevien startup-yritysten haasteena on Suomen kotimarkkinoiden pienuus. Siksi nämä yritykset tähtäävät heti syntyessään kansainvälisille markkinoille. Tällöin haasteeksi nousee alkuvaiheen rahoituksen lisäksi kansainvälisen huipputason myynti-, markkinointi- ja tuotteistusosaamisen hankkiminen. Harva <br />
pystyy löytämään näitä ainakaan kokonaan Suomesta, joten ulkomaisten huippuosaajien <br />
ja sijoittajien houkuttelu suomalaisyrityksiin on eräs Suomen keskeisimmistä <br />
kilpailutekijöistä. <br />
<br />
Huolimatta ICT-alan isoista irtisanomisista alan kasvuyritysten on vaikea löytää <br />
osaavaa työvoimaa; esimerkiksi pelialalla kilpailu osaajista on jo erittäin kovaa, ja <br />
osaajien puute rajoittaa jo alan yritysten kasvua. <br />
<br />
Suomalaisen korkeakoulusektorin kyky tuottaa huippuosaajia onkin eräs tärkeimmistä <br />
seikoista ICT-sektorin tulevaisuuden kannalta. Yliopistojen tulisi pystyä <br />
panostamaan korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Tätä voisi tukea muun <br />
muassa se, että yliopistot toisivat kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita ja opettajia <br />
Suomeen. <br />
<br />
=== ulkomaISIa yrITykSIä kIInnoSTavaT oSaamISkESkITTymäT === <br />
<br />
Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset menestyvät yleisesti ottaen hyvin. Ulkomaisen <br />
yrityksen henkilöstö on keskimäärin paremmin koulutettua kuin suomalaisten <br />
yritysten. Ulkomaiset yritykset ovat myös hyviä veronmaksajia Suomessa. Silti <br />
Suomi houkuttelee passiivisesti kansainvälisiä yrityksiä. Tästä syystä Suomeen siirtyy <br />
niukasti uutta teknologista osaamista kansainvälisten yritysten mukana. Samoin <br />
Suomi tekee vain vähän työtä sen eteen, että täällä jo toimivat ulkomaiset yritykset <br />
investoisivat lisää esimerkiksi tutkimuskeskuksiin. <br />
<br />
Suomella ei ole yhtään ylivertaista vetovoimatekijää, mutta ei toisaalta myöskään <br />
ylivoimaisen korkeita esteitä investoinneille. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa <br />
koulutustaso, teknologiaosaaminen, toimiva ja vakaa yhteiskunta ja Venäjän markkinoiden <br />
läheisyys. Lisäksi kansainvälinen tutkimus kertoo, että korruptio on Suomessa <br />
vähäistä ja yleisissä tietojärjestelmissä on vähän viruksia. Suomen haasteita <br />
puolestaan ovat Boston Consulting Groupin selvityksen mukaan työelämän jäykkyys, <br />
pienet kotimarkkinat ja heikosti kannustava verotus. <br />
<br />
Eri maista tulevilla yrityksillä ja eri toimialoilla on luonnollisesti hieman erilaisia <br />
arvioita Suomen vetovoimasta. Teknologia-alan yritysten sijoittautumisessa korostuu <br />
osaamisen, verotuksen ja julkisen palveluarkkitehtuurin merkitys. <br />
<br />
Kansainvälisten yritysten Suomen johtajien kommentit kertovat, että Suomeen <br />
pitäisi syntyä riittävän merkittäviä osaamiskeskittymiä, joita pitäisi myös markkinoida <br />
maailmalla. Vahvan ekosysteemin tai osaamisverkoston luominen edellyttää <br />
monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista osaamista, kykyä <br />
ottaa riskiä, sekä yksityistä että julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille <br />
ja palveluille. <br />
<br />
Tarvitaan myös laadukasta sääntelyä ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se <br />
vaatii myös saumatonta yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten tai paikallisten <br />
ekosysteemien täytyy olla kyvykkäitä kansainväliseen vuorovaikutukseen. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain, jos ekosysteemin laatu ja sen ympärille rakentuva osaaminen <br />
ovat maailman huippua. <br />
<br />
Suomi pystyi 1990-luvulla luomaan maailman huippua edustavan ekosysteemin <br />
mobiiliteknologian kehittämiseen. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden, laajamittaisen <br />
tutkimus- ja kehitystoiminnan, korkealuokkaisen opetuksen, yhteisen standardin, <br />
kansainvälisen verkoston sekä vahvan yritysklusterin ansiosta nousimme <br />
mobiilialan suunnannäyttäjiksi. <br />
<br />
Nyt voimme tehdä saman ICT-teknologian soveltamisessa hyödyntämällä mobiiliosaamistamme, <br />
jossa meillä on suhteellinen etu moniin muihin alueisiin verrattuna. <br />
Samalla meidän täytyy uudistaa toimintatapojamme uuteen kilpailutilanteeseen, <br />
markkinadynamiikkaan ja teknologiakehitykseen sopiviksi. <br />
<br />
<br />
Ulkomaiset yritykset Suomessa<br />
<br />
• Suomessa toimii noin 3 000 ulkomaisessa omistuksessa olevaa yritystä. <br />
• Ulkomaisten yritysten osuus kaikista Suomen yrityksistä on vain yksi prosentti. <br />
• Ne tekevät noin viidenneksen kaikkien yritysten vuosiliikevaihdosta, eli reilut 70 miljardia euroa. <br />
• Ne työllistävät noin 215 000 henkeä eli 15 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. <br />
• Ulkomaisten sijoitusten määrä on yli 30 prosenttia bkt:hen verrattuna, hieman OECD-maiden keskiarvoa enemmän. <br />
• Ruotsissa ulkomaisten investointien osuus on yli 60 prosenttia bkt:stä. Amerikkalaisista Pohjoismaihin tehdyistä investoinneista vain kaksi prosenttia suuntautuu Suomeen, ja osuus on laskenut viime vuosina.<br />
<br />
=== julkInEn SEkTorI kIlpaIlukyvyn TukEna ===<br />
<br />
Valtaosa tuote- ja palveluinnovaatioista tehdään yrityksissä. Julkisen sektorin kilpailukyky <br />
vaikuttaa kuitenkin merkittävästi yritysten mahdollisuuksiin kehittyä. Siksi <br />
poliittisten päättäjien valinnat vaikuttavat monella tavalla siihen, kuinka monipuolinen <br />
elinkeinorakenne maahan syntyy. <br />
<br />
Kansainväliset kilpailukykyselvitykset kertovat, että etenkin suomalainen peruskoulutus <br />
on korkeatasoista. Toisaalta esimerkiksi World Economic Forum arvioi Suomen <br />
tieteellisten tutkimuslaitosten tason vasta 18. parhaaksi maailmassa. Suomessa <br />
on erinomaisen hyvää insinöörikoulutusta ja prosessiosaamista, mutta matematiikan <br />
ja tilastotieteen saralla olemme kaukana kärjestä (Conference Board of Canada). <br />
<br />
Suomi on monilla kilpailukyvyn osa-alueilla parhaiden maiden joukossa. Accenturen <br />
analyysin mukaan erityisen tärkeitä ovat kuitenkin osa-alueet, joissa Suomi <br />
menestyy keskinkertaistesti ollen sijoilla 10–25. Näitä ovat mm. infrastruktuuri sekä <br />
erityisesti tuottavuus – yksi kilpailukyvyn tärkeimmistä osatekijöistä. <br />
<br />
ICT:n hyödyntäjänä Suomen julkinen sektori on parantanut vauhtiaan, mikä on <br />
kilpailukyvyn kannalta positiivinen asia. YK:n tuoreimmassa eGovernment-selvityksessä <br />
Suomi oli noussut ICT:n hyödyntäjänä kymmenen askelta ylöspäin sijalle <br />
yhdeksän. <br />
<br />
Selvityksessä alleviivataan, että taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten <br />
tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että hallitukset: <br />
<br />
:• tunnistavat eri hallinalojen synergiamahdollisuudet, jotka sähköiset ratkaisut tuovat <br />
:• muuttavat rakenteita niin, että sähköisen hallinnon mahdollistama yhteistyö voi toteutua <br />
:• edistävät yhteistyötä ja yhteensopivuutta ekosysteemien välillä. <br />
<br />
Syksyllä 2012 julkaistulla julkisen hallinnon ICT-strategialla pyritään vastaamaan <br />
näihin esitettyihin nykyaikaisen hallinnon vaatimuksiin. Sen toimeenpano on ehdottoman <br />
tärkeää. <br />
Boston Consulting Groupin analyysi hallitusten roolista internet-politiikassa korostaa, <br />
että kuilu hyvin verkottuneiden ja jäljessä tulijoiden välillä kasvaa. Onneksi Suomi <br />
kuuluu selvityksen mukaan parhaiden joukkoon (sijalla 7). Selvityksessä korostetaan <br />
yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä matkalla digitaaliseen maailmaan. <br />
<br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 3 ===== <br />
<br />
:• Digitaalisten tuotteiden kasvu on siirtynyt laitteista sovellusalustoihin ja palveluihin. Eurooppalaiset laitevalmistajat ovat menettäneet asemiaan muutoksessa. <br />
:• Teollisuusyritykset myyvät yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian sovelluksia. Näin vanha ja uusi yhdistyvät. <br />
:• Suomi tarvitsee kaiken kokoisia yrityksiä. Siksi täytyy tuntea erilaisten yritysten tarpeet. <br />
:• Suurille suomalaisyrityksille osaaminen on tärkein syy investoida kotimaahan. <br />
:• Kasvuyrityksille rahoitus on merkittävin pullonkaula. <br />
:• Startup-yritysten haasteita ovat rahoituksen ja osaajien löytäminen. Kynnystä kansainvälisten osaajien palkkaamiseen tulee madaltaa. <br />
:• Ulkomaisia yrityksiä vetää maahan osaaminen, jota pitää myös markkinoida. <br />
:• Julkisen sektorin aktiiviset ja passiiviset valinnat vaikuttavat elinkeinorakenteen monipuolisuuteen. <br />
:• ICT:n hyödyntäjänä julkisen sektorin kannattaa edistää ratkaisuja, jotka vauhdittavat innovatiivisten palveluiden syntymistä.<br />
<br />
== 4. Tehokas infrastruktuuri luo kasvulle perustan == <br />
<br />
Tuotantorakenteen murros synnyttää väistämättä kuilun, jossa yhteiskunnan rakenteet tukevat edelleen edellistä vaihetta, vaikka uusi on jo syntymässä. Suomen on uudistettava ICT-infrastruktuuria, jotta uudelle toiminnalle avautuu tilaa.<br />
<br />
Suomalainen palveluarkkitehtuuri on pirstoutunut tavalla, jota havainnollistaa <br />
vertaus maantiehen, joka päättyisi kunnan rajalla ja alkaisi seuraavan kunnan kohdalla <br />
eri paikasta. Jokaiseen virastoon ajettaisiin omaa tietä pitkin. Julkiset ja yksityiset <br />
autot ajaisivat omilla väylillään eri säännöillä. <br />
<br />
YK:n E-Government-selvityksen yksi keskeinen havainto on, että monet jäsenvaltiot <br />
ovat siirtymässä hajautetusta, yhtä tarkoitusta palvelevasta organisaatiomallista <br />
keskitettyyn rakenteeseen, jossa hallitukset toimivat yhtenä kokonaisuutena. <br />
<br />
<br />
Viron kansalllinen sähköisten palvelujen arkkitehtuuri <br />
<br />
Alla kuvataan periaate, jolla toimii Viron palveluarkkitehtuuri X-väylä toimii. <br />
<br />
Tämä auttaa luomaan palvelumalleja, joissa kansalaiset ja yritykset saavat palvelut <br />
yhdestä pisteestä välittämättä, missä organisaatiossa palvelu tuotetaan. Samalla <br />
julkisen hallinnon oma tehokkuus lisääntyy. Suomessa lainsäädäntö takaa ministeriöiden <br />
riippumattomuuden ja kuntien itsenäisyyden, mikä on johtanut pirstoutuneeseen <br />
palveluarkkitehtuuriin. Tehokkaan ICT-infrastruktuurin rakentaminen on <br />
kuitenkin mahdollista nykyisenkin lainsäädännön alla. Tätä tukee vuonna 2011 voimaan <br />
tullut tietohallintolaki, joka antaa mahdollisuuden ohjata koko julkisen hallinnon <br />
tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. <br />
<br />
Pirstoutunut tietojärjestelmäpohja on mahdollista korvata kansallisella palveluarkkitehtuurilla <br />
samaan tapaan kuin Virossa on tehty. Nykyisessä toimintaympäristössä <br />
samaa asiaa tehdään useissa paikoissa, eikä informaatiota pystytä hyödyntämään <br />
yli organisaatiorajojen. Samanaikaista muutosta eri siiloissa vaativat toimenpiteet <br />
eivät nykytoimintaympäristössä ole mahdollisia. <br />
<br />
Kattavan kansallisen sähköisen tunnistamisen varmistaminen tulee olemaan eräs <br />
keskeisistä askeleista tehokkaan ICT-arkkitehtuurin luomisessa. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1, kriittinen) ===== <br />
<br />
Eri toimintoihin kehitettyjen järjestelmien tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille samaa tietoa tarvitseville järjestelmille. Kukin erillisjärjestelmä hallitsee omia tietojaan ja vastaa, että muiden tarvitsemat tiedot ovat reaaliaikaisesti, oikeassa muodossa saatavissa välitysalustan kautta. <br />
<br />
<big>Kansalliset ja muuten merkittävät hankkeet kootaan yhteen kehitysportfolioon,</big> jota priorisoidaan ja koordinoidaan keskitetysti. Kehitysportfoliossa kaikille hankkeille on nimetty omistaja ja toteuttaja. Omistaja vastaa kehitettyjen<br />
ratkaisujen sektorit ylittävästä jalkautuksesta. <br />
<br />
Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu aloitetaan valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla. Suunnittelutyö valmistuu kesäkuun loppuun mennessä 2013. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat määrärahat + laaja toteutusverkosto. <br />
<br />
• Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisu Taltioni on ensimmäinen palvelu, jolla on valmiudet uuden arkkitehtuurin mukaiseen toimintaan. Kyseessä on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa edistävä järjestelmä, jonka kautta kansalaiset saavat kokonaiskuvan omista terveystiedoistaan ja helpon mahdollisuuden edistää omaa hyvinvointiaa,. Terveydenhuollon ammattilaiset <br />
puolestaan saavat hoitoprosessia varten laajemman kokonaiskuvan potilaasta. Ensimmäinen vaihe käynnistynyt 7.1.2013 astuutahona Taltioni Osuuskunta. <br />
<br />
• Forge-pilvipalvelulaboratorio toimii kehitysympäristönä uuden palveluarkkitehtuurin mukaisille palveluille. <br />
<br />
=== rEaalIaIkaInEn TIETo käyTTöön === <br />
<br />
Monia yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja voi automatisoida niin, että rutiinityö vähenee ja ajantasainen tieto lisääntyy.<br />
<br />
<br />
Verkkolaskutus on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin muissa maissa. Verkkolaskutusosaamista <br />
on voitu viedä sekä EU:n harmonisointiprojekteihin että ICT-yritysten <br />
pilvipalveluvientiin. Nyt Suomen tulee hyödyntää verkkolaskutuksen pioneerimaan <br />
osaamista muissakin yritysten toiminnoissa. <br />
<br />
Seuraavaksi tulee automatisoida yritysten viranomaisille toimittamat tiedot <br />
kuten palkanmaksu, alv-raportit, tilinpäätöstiedot, hankinnat ja kirjanpito. <br />
<br />
On arvioitu, että nämä toimet toisivat pelkästään suomalaisille yrityksille yli neljän <br />
miljardin euron hyödyt vuosittain. Myös julkiselle sektorille tulisi merkittävät <br />
säästöt, harmaan talouden torjunta tehostuisi ja Suomi pääsisi vaikuttamaan alan <br />
EU-harmonisointiin ja globaalien standardien syntymiseen. <br />
<br />
Edellä mainitut toimet keventävät julkisen hallinnon työtaakkaa ja yritysten hallinnollista <br />
taakkaa. Yritysten raportointitaakka kevenee vuonna 2013 reaaliaikaisen <br />
tietoon perustuvan raportoinnin myötä, mutta suurempi osa hyödystä saadaan <br />
vuosien 2014-18 aikana. <br />
<br />
Merkittävä hyöty tulee kuormituksen tasaamisen takia. Nyt vuosisykleihin perustuva <br />
viranomaiskäsittely kuormittaa epätasaisesti työvoimaa. Kun myös tietojen <br />
oikeellisuus ja ajantasaisuus paranee, yritysten päätöksenteon perusta vahvistuu. <br />
Kun viranomaispuolella siirrytään hyödyntämään reaaliaikaista tietoa sekä tietojen <br />
prosessointia, ovat samat hyödyt saavutettavissa myös hallinnon puolella. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (polku 2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
<br />
Luodaan julkisen sektorin toimijoille valmius tietojen vastaanottoon hyödyntäen <br />
valtion nykyisiä keskitettyjä ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan. Reaaliaikaisten <br />
tietojen vastaanotto tulee saavuttaa mahdollisimman nopeasti ilman suuria muutoksia <br />
nykyisiin viranomaisjärjestelmiin. Näin varmistetaan pk-sektorille mahdollisuus <br />
siirtyä käyttämään automaattisia ja reaaliaikaisia digitaalisia työkaluja talousseuranta-, <br />
kirjanpito- ja raportointiprosesseissa aikaisessa vaiheessa. <br />
<br />
Reaaliaikaisen tiedon infrastruktuurin toteuttamiseksi perustetaan ensi tilassa <br />
laajapohjainen valtiovarainministeriön johtama ohjausryhmä. Käytännön toteutus <br />
tapahtuu neljässä projektissa, joiden tulisi valmistua viimeistään vuoden 2014 <br />
aikana. <br />
<br />
Ohjausryhmää ja projektia varten tarvitaan Real-Time Economy -ohjelman resurssien <br />
lisäksi täysipäiväiset projektipäälliköt kahdeksi vuodeksi (arvio 5–6 m€). Tietovirtojen <br />
vastaanottopalvelun toteuttamiskustannus on arvion mukaan 5 m€ <br />
(palveluna). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa vuonna 2013. <br />
<br />
<br />
Ensimmäisenä tulee aloittaa seuraavat projektit: <br />
<br />
<br />
Rakennetaan rajapinta palkanmaksukohtaisten tietojen vastaanottoon, ansaintarekisteri ja kansalaistili<br />
<br />
• Siirrytään reaaliaikaiseen palkanmaksukohtaiseen (henkilötasoiseen) palkkaraportointiin <br />
• Varmistetaan verohallinnolle vastaanottovalmius ja selvitetään lainsäädännön muutosvaatimukset <br />
• Samalla aloitetaan reaaliaikaisiin tietovirtoihin perustuvan keskitetyn ansiorekisterin määritystyö <br />
• Perustetaan kansalaistili- ja sopimuskonekonseptin mukainen palvelu tukemaan itsensä työllistämisen mahdollisuuksia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<big>Rajapinta alv-tietojen vastaanottoon ja alv-tietokanta</big> <br />
• Rakennetaan verohallinnolle verkkolaskuun pohjautuvien ALV-raportointitietovirtojen vastaanottokyky <br />
• Otetaan verkkolaskuun perustuva raportointimalli käyttöön rakennusteollisuuden veronumeroraportointiin liittyvien velvollisuuksien automatisoimiseksi (sisältäen työmaa-avaimen ja urakkalaskutustiedot). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Rajapinta tilinpäätöstietojen vastaanottoon strukturoidussa muodossa (XBrl) <br />
<br />
• Rakennetaan sähköisten (strukturoitujen) tilinpäätösten vastaanottokyky Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) sekä verohallinnolle. Selvitetään tässä yhteydessä mahdollisuudet hyödyntää valtionhallinnolla jo käytössä olevia vastaanotto-/välityskanavia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Pk-yritysten kirjanpidon automatisointi (kassapohjaisuus alv-direktiivin suosituksen mukaisesti)<br />
<br />
• Tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta Suomessa voidaan siirtyä ALV-direktiivin suosituksen mukaisesti pk-yritysten maksuperusteisiin ALV-tilityksiin. <br />
<br />
• Koska verkkolasku on perusta pk-yritysten taloushallinnon automatisoinnille, varmistetaan, että myös kuntasektori kokonaisuudessaan sitoutuu verkkolaskutuksen edistämiseen (mm. takarajojen asettamiseen ostolaskujen osalta). Kaikki viranomaismaksut tulee saada verkkolaskuina ja verkkolaskuoperaattoreiden yhteistyön vielä avoimet kohdat tulee hoitaa pikaisesti kuntoon. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
=== yhTEydET vIElä parEmmIkSI === <br />
<br />
Uuden digitaalisen palvelutalouden edistäminen edellyttää kasvavia yhteysnopeuksia ja niiden häiriötöntä toimintaa.<br />
<br />
Uusien digitaalisten palveluiden syntyminen ja kasvu Suomessa edellyttää, että <br />
sekä kiinteiden laajakaistaliittymien että mobiililaajakaistan yhteysnopeudet kasvavat <br />
ja näiden yhteyksien häiriöttömyys paranee. Siksi Suomen digitaalista infrastruktuuria <br />
tulee kehittää edelleen määrätietoisesti. <br />
<br />
Lisäksi Suomen kannattaa panostaa ulkomaanyhteyksien parantamiseen perusinfrastruktuurin <br />
edellytysten ja tietointensiivisen teollisuuden toimintaedellytysten <br />
kehittämiseksi. <br />
<br />
Suomen ulkomaanliikenteen varmistamiseksi tutkitaan suoran Suomen ja Saksan <br />
välisen merikaapelin – Itämeren merikaapelin – rakentamista. Hankkeeseen on mahdollisesti <br />
saatavissa EU:n ns. CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility, Verkkojen <br />
Eurooppa). Samassa yhteydessä selvitetään myös Koillisväylän kautta kulkevan <br />
pohjoisen merikaapelihankkeen tilanne. Tavoitteena on, että Suomi voisi liittymällä <br />
tähän yhteyteen toimia tietoliikenneväylänä Manner-Euroopan ja Aasian välillä. <br />
<br />
Edelläkävijämaan infrastruktuurin kehittämistä tukee hallitusohjelman tavoite <br />
edistää huippunopean laajakaistan tarjontaa ja käyttöä. <br />
<br />
Tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat tiedeyhteisöjen ja yritysten edelläkävijyyttä <br />
tulevaisuuden teknologioissa. Suomen brändiä teknologian koelaboratoriona <br />
mobiilissa infrastruktuurissa tulee kehittää entisestään esimerkiksi tarjoamalla testitaajuudet <br />
korkeakoulujen ja yritysten käyttöön. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (polku 3) ===== <br />
<br />
• LVM myöntää toimiluvat huutokaupalla laajakaistaisen 800 MHz-taajuusaleen matkaviestinkäyttöön eduskunnan loppusyksyllä 2012 hyväksymän lain mukaisesti alkuvuodesta 2013. Toimilupiin liitetään 95–99 prosentin väestöpeittovelvoite sekä sisätilapeittoa koskeva velvoite. Huutokaupan tavoitteena on tuottaa valtiolle vähintään sata miljoonaa euroa. <br />
<br />
• LVM ja Viestintävirasto selvittävät mahdollisuudet myöntää testitaajuuksia 700 MHz ja yli 3 GHz taajuusalueilla korkeakoulujen ja yritysten käyttöön Otaniemen ja Oulun yliopiston kampusten yhteyteen. Tavoitteena on mahdollistaa LTE-A-tekniikkaa käyttävien tuotteiden ja palveluiden paikallinen testikäyttö 700 MHz -alueella vuoden 2013 loppuun mennessä. <br />
<br />
• LVM edistää 700 MHz -taajuusalueen saamista matkaviestinkäyttöön vuoden 2017 alusta kansainvälisissä neuvotteluissa. Samoin pyritään saamaan koko UHF-kaistalle (470-862MHz) tarkoituksenmukainen, kansainvälisesti harmonisoitu käyttösuunnitelma, joka huomioi langattomien laajakaistayhteyksien tarpeet. <br />
<br />
• Sallitaan kunnissa nopeat tavat rakentaa kaapeleita. Kuntien tulisi sallia rakennus- ja lupamääräyksissään uudet kaivuumenetelmät kuten mikro-ojitustekniikka valokaapeliyhteyksien rakentamisessa. Mikro-ojitus on perinteisiä <br />
tapoja huomattavasti nopeampi, edullisempi, aiheuttaa vähemmän rakentamisen häiriötä sekä on myös hiiliystävällisempi vaihtoehto. Tietoyhteiskunnan laajakaistapalveluiden kapasiteettitarve kasvaa nopeasti ja edellyttää tietoliikenneverkkojen kustannustehokasta rakentamista. <br />
<br />
• Tehdään ”Älykäs kaupunki” ja ”Kasvukäytävä” -pilotteja yhteistyössä TEM:n, YM:n, alueellisten virastojen ja yritysten kanssa huippunopeiden laajakaistayhteyksien edistämiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kanSallISET TalkooT avoImEn TIEdon hyödynTämISEkSI === <br />
<br />
<big>Suomella on erinomainen mahdollisuus kehittyä globaaliksi edelläkävijäksi avoimen tiedon ja tietomassojen hyödyntämisessä.</big> <br />
<br />
Tieto on luonnonvaroihin rinnastettava raaka-aine, jonka jalostamisessa ja hyödyn<br />
tämisessä on valtava potentiaali uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisessä.<br />
<br />
Julkisen sektorin tietovarantojen avaamisella arvioidaan olevan suuria taloudellisia <br />
hyötyjä eri maissa. Esimerkkejä julkisen sektorin tietovarannoista ovat paikkatieto, <br />
tilastotieto, säätiedot, julkisrahoitteisissa tutkimushankkeissa tuotettu tieto <br />
ja kirjastojen digitoidut kirjat. <br />
<br />
Julkisella sektorilla onkin useita toisiaan tukevia hankkeita, joiden yhteisenä <br />
visiona on ”Suomi maailman fiksuimpana systeeminä (KIDE) sekä kansainvälisesti <br />
houkuttelevana datan ja siihen liittyvien kehitysympäristöjen sijaintikohteena”. Tietovarantojen <br />
avaaminen mahdollistaa monenlaista liiketoimintaa sekä tehostaa ja <br />
parantaa julkista palvelua. Samoin se parantaa palveluiden yhteentoimivuutta sekä <br />
lisää avointa innovointia yhteiskunnassa. <br />
<br />
Avoimen datan hyödyntämiseen liittyvä laaja verkosto <br />
<br />
Public-private-developer-partnership <br />
<br />
• Kehittäjä- ja käyttäjä<br />
<br />
• Kuluttajat&yritykset (”Midata”) <br />
• Fiksut kaupungit <br />
• Yrityskehitys / yhteiskuntavastuu <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö <br />
• EU Digital Europe yhteisöt <br />
• Horizon 2020 <br />
• Team Finland <br />
<br />
Hallinto <br />
<br />
• Tietoaineistojen avaaminen ja saatavuus<br />
• Tukipalvelut <br />
• Koulutus <br />
<br />
Tutkimus ja koulutus <br />
<br />
• Big Data, data-analytiikka ja algoritmit <br />
• Palveluinnovaatiot <br />
• Liiketoimintamallit <br />
• Taloudelliset vaikutukset <br />
<br />
<br />
ICT2015 <br />
<br />
KIDEohjelma <br />
• Älystrategiat – pilotit <br />
• Forge kehitysympäristö <br />
+ datainfrastruktuurit <br />
• Avoimet tietoaineistot <br />
<br />
VM <br />
• JulkICT-strategia <br />
• Avoimen datan <br />
ohjelma <br />
<br />
TEKES & Suomen Akatemia <br />
• tki-rahoitus <br />
• ketterä rahoitus <br />
”datademo” <br />
<br />
Avoimen tiedon hyödyntäminen vaatii vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. <br />
Lainsäädännön ja hallinnollisten tapojen uudistaminen voi tapahtua vain julkisen <br />
sektorin toimesta. Uudet liiketoimintamallit puolestaan syntyvät yrityksissä. <br />
Siksi on tärkeää koota keskeisistä toimijoista dataosaamisen ekosysteemi ja verkosto. <br />
<br />
Esimerkiksi Quantified Self -ajattelun tavoitteena on varmistaa, että ihminen itse <br />
voi hallita tietojansa sekä antaa luvan omien tietojensa käyttöön julkisissa ja yksityisissä <br />
palveluissa. Tämä vaatii laintarkastelua, jossa yksityisten yritysten (esim. kaupan <br />
ja rahoitusalan) on oltava kumppaneina mukana. <br />
<br />
VM käynnistää avoimen tiedon ohjelman ja toteuttaa kansallisen avoimen datan <br />
portaalin nopealla aikataululla. Näiden avulla tuetaan ja vauhditetaan datan avaamisen <br />
prosesseja hallinnossa ja seurataan niiden vaikutuksia. Avoimen tiedon <br />
ohjelmaa ja sen tukipalvelujen toteutusta viedään eteenpäin systemaattisesti <br />
avoimena ja verkostomaisena yhteistyönä hallinnon osapuolten ja aktiivisten <br />
kehittäjäyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on luoda julkisen datan avaamiselle kestävät <br />
edellytykset ja käytännöt niin, että siitä tulee hallinnon normaalia toimintaa <br />
ja tietojohtamista. <br />
<br />
OKM on käynnistänyt AVOIN-ohjelman edistämään tutkimuksen tietoaineistojen <br />
avaamista hyöty- ja innovaatiokäyttöön. Hankkeessa tehostetaan avattujen tietoaineistojen <br />
laajaa hyödynnettävyyttä ja mahdollistetaan tietoaineistojen tehokas yhdistely. <br />
Toteutukseen tulee saada mukaan aktiivinen kehittäjäyhteisö. <br />
<br />
KIDE-ohjelmassa puolestaan haetaan valtionhallinnon eri sektorit ylittäviä pilotointeja. <br />
Esimerkkinä tästä kansallinen tilannekuva, jossa luodaan reaaliaikainen <br />
näkymä muun muassa säätä ja liikennettä yhdistävälle datalle sekä viranomaisten <br />
että yleisön käyttöön. <br />
<br />
Tekes ja Suomen Akatemia suuntaavat rahoitusta avoimen datan ja tietomassojen <br />
tutkimukseen ja kehitykseen. Alan osaaminen edellyttää, että Suomessa panostetaan <br />
erityisesti data-analyysin ja algoritmiosaamisen lisäämiseen eri oppiasteilla <br />
ja tiedepolitiikassa. <br />
<br />
<br />
Case: Helsinki Region Infoshare<br />
<br />
:HRI tarjoaa Helsingin seudun julkista tietoa kansalaisten, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä kuntien hallinnon käyttöön. Helsingin seudun elinoloista, taloudesta, hyvinvoinnista, työllisyydestä ja liikkumisesta <br />
:on avoimesti saatavaa tietoa vapaasti ja maksutta hyödynnettävissä. Mm. marraskuussa 2012 järjestetty Apps4Finland-kilpailu ja aikaisemmin syksyllä ollut ”Open Knowledge” -festivaali perustuivat avoimen tiedon käytölle ja synnyttivät paljon jo pitkälle kehitettyjä sovelluksia, jotka perustuivat osin HRI-aineistoihin. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Luodaan avoimen datan ekosysteemi (polku 4) =====<br />
<br />
• Kootaan keskeisistä toimijoista muodostuva avoimen tiedon yhteistyöverkosto, jolle nimetään vastuullinen johtaja, ydintiimi ja tukiryhmä. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Varmistetaan lainsäädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. Erityisesti luodaan edellytykset sille, että ihmisellä on oikeus itseään koskevaan digitaaliseen tietoon ja sen hallintaan niin kansalaisena kuin kuluttajanakin. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
<br />
• Kootaan datan asiantuntijoista, yrittäjistä, virkamiehistä ja kehittäjistä osaajapooli ja Code4Europen mukainen kehittäjämalli, josta virastot ja organisaatiot voivat rekrytoida osaamista määräajaksi toteuttamaan projekteja. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Käynnistetään TEKESin toimesta pk-yrityksille nopea ja ketterä rahoitusohjelma (mallina DiGiDemo). <br />
<br />
Vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: TKI-toiminnan osana, katso kriittinen polku 5.<br />
<br />
== 5. Suomi osaamisen avulla kärkeen == <br />
<br />
<big>Suomalainen peruskoulutus on maailman huippua, mutta monilla digitaalitalouden keskeisillä aloilla olemme kaukana kärjestä. Suomen on vastattava uusiin tarpeisiin kehittämällä relevantin osaamisen keskittymiä, jotka kannustavat investoimaan. Työttömiksi jääneiden työllistymismahdollisuuksia puolestaan tulee nostaa täydennyskoulutuksella.</big> <br />
<br />
Taloudellinen ja teknologinen murros on johtanut tilanteeseen, jossa on yhtaikaa <br />
suuri työttömyys ja pula osaavista tekijöistä. Perinteiset alat ovat tehostaneet toimintaansa <br />
eivätkä työllistä entiseen tapaan. Uusille kasvualoille puolestaan ei riitä <br />
ammattilaisia, koska mikään koulutus- tai valmennusjärjestelmä ei pysty vastamaan <br />
kyllin nopeasti syntyviin tarpeisiin. <br />
<br />
Suomessa pula ammattilaisista näkyy nyt muun muassa pelialan ja tietoturvaalan <br />
ammattilaisten niukkuutena. Kyseessä on kuitenkin maailmanlaajuinen <br />
ongelma, joka koskee useita toimialoja. Esimerkiksi EU:n kehitys- ja koulutusorganisaatio <br />
Cedefop painottaa tutkimuksessaan, että uudet työpaikat vaativat entistä <br />
enemmän osaamista. Siksi kansalaisia pitää rohkaista parantamaan ja monipuolistamaan <br />
taitojaan. <br />
<br />
Henkilöstöpalveluyhtiö Manpower toteaa kansainvälisessä selvityksessään, että <br />
noin joka kolmannella työnantajalla on vaikeuksia avoimien työpaikkojen täyttämisessä <br />
suurista työttömyysluvuista huolimatta. Selvityksessä todetaan, että ICT-osaamista <br />
tarvitaan entistä enemmän, mutta se ei ole ainoa vastaus työnantajien haasteisiin. <br />
Esimerkiksi Aasiassa nuorilla ICT-ammattilaisilla on paljon puutteita niin sanotuissa <br />
pehmeissä taidoissa eli vuorovaikutuksessa ja motivaatiossa. <br />
<br />
Osaamista pitää tarkastella sekä työllistävien yritysten että yksittäisten työntekijöiden <br />
näkökulmasta. Edellä luvussa 3. olemme todenneet, että osaaminen on kaiken <br />
kokoisille yrityksille keskeinen syy investoida maahan. Työntekijälle osaaminen <br />
puolestaan avaa työmahdollisuuksia. <br />
<br />
Yrityksille yksittäiset huippuosaajat ovat arvokkaita, mutta osaaminen on yhtä <br />
ihmistä suurempi käsite. Digitaalitaloudessa yksilön osaamisen rinnalla korostuu <br />
osaajatiimien ja verkostojen merkitys. Yritykset haluavat sijoittua sinne, missä on <br />
huippujen lisäksi osaajien verkostoja. Samoin osaamiskeskittymät vetävät puoleensa <br />
uusia osaajia. <br />
<br />
”Yritysten tulee sijoittautua kiinnostaviin innovaatiokeskittymiin perustamalla <br />
sinne tukiasema, josta verkotutaan paikallisessa ekosysteemissä”, kirjoitetaan Sitran <br />
julkaisussa Suuri siirtymä. <br />
<br />
Suomessa tällainen osaamiskeskittymä on ollut yli vuosikymmenen ajan mobiilialalla. <br />
Vielä pidempään olemme olleet metsäteollisuuden voimamaa siksi, että maassa <br />
on ollut laajaa osaamista metsäyhtiöissä, alan laitevalmistajilla, konsulttiyhtiöillä, <br />
tutkimuslaitoksilla ja viranomaisilla. Sama pitää toistaa digitaalisen talouden osalta. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että suomalainen koulujärjestelmä antaa vähintään kohtuulliset <br />
taidot lähes kaikille. Tuon alle voi hukkua se, että olemme pudonneet monilla <br />
digitaalisen talouden osaamisalueilla terävimmästä kärjestä. Tämä karsii Suomesta <br />
kiinnostuneiden yritysten joukkoa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut Suomen menestymisen kannalta seuraavat <br />
teknologiseen osaamiseen liittyvät kehityskohteet. <br />
<br />
• On kehitettävä syvää tietojenkäsittelyosaamista (Computer Science). <br />
<br />
• On varmistettava kriittinen osaamiskeskittymä avainteknologioissa, joita ovat digitaaliset palvelut ja sisällöt, pelillisyys, tietoturva, mobiliteetti ja big data. <br />
<br />
• On laitettava kuntoon tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju. <br />
<br />
• On huomioitava ICT yleisen koulutuspolitiikan kehittämisessä. <br />
<br />
<br />
Rakennemuutoksessa työttömäksi jääneiden ihmisten tukemiseksi puolestaan tarvitaan <br />
toimia, jotka estävät osaamisen katoamisen irtisanomisten ja lomautusten <br />
seurauksena. Samalla on tärkeää muistaa, että ICT-alan rakennemuutoksessa <br />
on jäänyt työttömäksi paljon muitakin kuin ICT-ammattilaisia. Siksi murroksen <br />
aiheuttamaa työttömyyttä pitää ratkoa kehittämällä monipuolisia ratkaisuja eri <br />
osaajaryhmille. <br />
<br />
=== TIETojEnkäSITTElyn SyväoSaamISEn kEhITTämInEn === <br />
<br />
Kansainvälisesti kilpailukykyisen ICT-intensiivisen tuotteen ja palvelun kehittämiseen <br />
tarvitaan laajaa osaamista. Onnistumisen kannalta on keskeistä, että yrityksellä <br />
on käytössään tietotekniikan syväosaajien ydintiimi, joka hallitsee syvällisesti <br />
tietojenkäsittelytieteen keskeiset osa-alueet. <br />
<br />
Kriittisen tärkeitä alueita ovat muun muassa algoritmisuunnittelu, diskreetit <br />
rakenteet sekä ohjelmointikielten periaatteet. Samoin tiimillä pitää olla osaamista <br />
uusimmista ohjelmistoteknologioista ja kyky soveltaa viimeisintä teknologiaa sovellusten <br />
vaatimalla tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa hajautettuja järjestelmiä, <br />
verkkoja, tietokantoja, tiedonlouhintaa, koneoppimista, pilvilaskentaa (cloud computing), <br />
sulautettuja järjestelmiä, tekoälyä ja kryptologiaa. <br />
<br />
Tämän vuoksi tarvitaan kansallinen ohjelma vahvistamaan osaamispohjan kehittymistä <br />
korkeakouluissa. Ohjelman tulee nopeuttaa yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa <br />
olevan osaamisen siirtymistä yrityksiin, jotta uusien ICT-intensiivisten <br />
tuotteiden ja palvelujen kehittyminen vauhdittuu. <br />
<br />
Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittämisessä keskeistä <br />
on avainhenkilökunnan rekrytointi avoimesti ja kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (polku 5, kriittinen) ===== <br />
<br />
ICT-osaamisen tason nostoon tarvitaan laaja-alainen 10 vuoden ohjelma, joka <br />
kokoaa erillään olevat toimenpiteet kokonaisuudeksi. ICT 2023 - ohjelma keskittyy <br />
aiheisiin, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman innovaatiotoiminnan <br />
eri toimijoiden läheistä yhteistyötä. <br />
<br />
TKI-ohjelma (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) muodostuu keskeisille osaamisalueille <br />
kohdentuvista vahvoista ja verkottuneista kärkihankkeista. Välittömästi <br />
käynnistettävät kärkihankkeet kohdistetaan ICT 2015 -työryhmän määrittelemille <br />
ja tunnistetuille strategisille osaamisalueille. Myöhemmin hankejoukkoa täydennetään. <br />
Kärkihankkeissa osaamista kehitetään monialaisesti ottaen huomioon <br />
käyttäjien tarpeet, palveluinnovaatiot ja uudet liiketoimintamallit. <br />
<br />
<br />
<big>Ohjelman organisointi</big> <br />
<br />
Ohjelman organisoinnista vastaa Tekes ja ohjausryhmän muodostavat rahoittajina <br />
Tekes ja Suomen Akatemia. Kullakin kärkihankkeella on lisäksi oma rahoittajista <br />
ja toimijoista muodostettu johtoryhmä. <br />
<br />
Ohjelman toimintaa arvioidaan ja suunnataan uudelleen tarpeen mukaan vuoden <br />
välein. <br />
<br />
<br />
<big>Nykyiset toimijat mukaan omilla työkaluillaan</big> <br />
<br />
Suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä osapuolia ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, <br />
yritykset, rahoittajat (Tekes, Suomen Akatemia), Sitra, TIVIT, ministeriöt (VM, <br />
LVM KIDE-ohjelma, OKM, TEM ym.), kehittäjäyhteisöt ja käyttäjät. <br />
<br />
Tekes osallistuu ohjelmaan usealla yrityksille ja tutkimustoimijoille suunnatulla <br />
rahoitusohjelmalla (innovaatiorahoitus, SHOK-rahoitus, FiDiPro, TUTL-rahoitus <br />
ja ennakointitoiminta). Lisäksi kehitetään erityisesti pk-yrityksille soveltuva Digi-<br />
Demo -tyyppinen ketterä rahoitusohjelma. Tämän tyyppinen rahoitus mahdollistaa <br />
nykyistä helpommin nopeat riskipitoiset kokeilut. Myös alkaville ja kasvuhakuisille <br />
yrityksille suunnattu NIY-rahoitus on käytettävissä. <br />
<br />
Suomen Akatemia osallistuu ohjelmaan muun muassa suunnatuilla hauilla, tutkimusohjelmilla <br />
ja FiDiPro-ohjelmalla ja tarvittaessa myös uusilla instrumenteilla. <br />
<br />
VTT:n erityisroolina on saada olemassa olevat ja kehitettävät teknologiat testiin <br />
ja hyötykäyttöön yrityksille. <br />
<br />
Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, erityisesti TIVIT, ovat mukana <br />
yhteistyössä omien tutkimusohjelmien ja muiden palvelujen kuten palvelujen <br />
kehittämislaboratorio Forgen kautta. <br />
<br />
Sitra ja ministeriöt osallistuvat omien kehittämishankkeiden kautta. Esimerkiksi <br />
Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanon ja avoimen <br />
tiedon ohjelman kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö KIDE-ohjelman kautta. <br />
<br />
<br />
<big>Kärkihankkeiden toteutus</big> <br />
<br />
Ohjelmassa toteutetaan useamman vuoden pituisia kärkihankkeita joustavasti. <br />
Toteutukseen osoitetaan lisää julkista tutkimusrahoitusta vähintään 15 miljoonaa <br />
euroa vuodelle 2013 ja sen jälkeen 20 miljoonaa euroa vuodessa. <br />
<br />
Kärkihankkeita perustetaan Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden toimijoiden <br />
yhteistyönä. Hankkeissa tavoitellaan pitkän tähtäimen tutkimuksen ja nopealiikkeisen <br />
soveltavan tutkimuksen tavoitteiden yhdistämistä. Tähän päästään kärkihankkeisiin <br />
määriteltävillä välitarkasteluilla. <br />
<br />
Kärkihankkeilla suunnataan merkittävää kansallisen tason strategista tutkimusrahoitusta <br />
tietotekniikka-alueelle. Toteutusmuotoina käytetään erilaisia hanketyyppejä <br />
käyttäen sekä kansainvälistä että suomalaista huippuosaamista. Useita <br />
kärkihankkeita voi olla käynnissä yhtä aikaa. Tällaiset hankkeet voisivat nostaa <br />
myös alan ja Suomen houkuttelevuutta. <br />
<br />
Yhtenä tavoitteena on palkata kansainvälisiä, korkeatasoisia alan professoreja <br />
pysyvästi suomalaisiin yliopistoihin. Tällaisten henkilöiden saaminen edellyttää <br />
suurehkoa kertapanostusta, jolla professorit voivat siirtää tutkimustoimintansa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville ja uusille <br />
tutkimusohjelmille, esimerkkinä Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamat <br />
WiFiUS-projektit ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
<br />
Kärkihankkeiden aiheita ovat esimerkiksi avoin tieto, big data, pilvilaskentaan <br />
ja data-analytiikkaan perustuvat palvelut, tietoturva sekä seuraavan sukupolven <br />
verkkojen kehittäminen. <br />
<br />
<br />
<big>Mukaan merkittävimpiin kansainvälisen toiminnan kokonaisuuksiin</big> <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa TKI-ohjelmaa. Euroopassa hyödynnetään <br />
erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta ja eri instrumentteja sekä <br />
yhteistyötä EUREKA-klustereissa. Toimintaan kytketään myös merkittävät kansainväliset <br />
yhteistyöhankkeet, kuten EIT ICT lab -toiminta Suomessa. <br />
<br />
On oleellista houkutella myös ulkomaisia yrityksiä mukaan TKI-toimintaan <br />
Suomessa. Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään kehittyvää Team <br />
Finland -verkostoa. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Lisärahoitusta julkiseen tutkimustoimintaan 15 miljoo<br />
naa euroa vuonna 2013 ja jatkossa 20 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi käyte<br />
tään ohjelmaan osallistuvien nykyisiä TKI- ja ostopalvelumäärärahoja. <br />
<br />
<br />
=== SuomI dIgITaalISTEn palvElujEn EdElläkävIjäkSI === <br />
<br />
Suomi oli pitkään matkapuhelinalan edelläkävijä teknologia- ja toimintatapa-innovaatioineen. <br />
2000-luvulla erityisesti Yhdysvalloista ja Aasiasta nousi kokonaan <br />
uuteen ajatteluun perustuvia perusteknologioita ja soveltamisinnovaatioita. Suomalaiset <br />
yritykset jäivät jälkeen uusien digitaalisten palvelujen, työkalujen ja menetelmien <br />
kehitystyössä ja lopulta myös niiden hyödyntämisessä. <br />
<br />
Suomessa panoksia laitettiin erityisesti palvelulogiikkaan, integrointitoiminnan <br />
optimointiin ja t&k-kustannusten ulkoistamiseen ja leikkaamiseen. Sen sijaan palvelu- <br />
ja tuoteteknologiset investoinnit ja ulostulot ovat olleet vähäisiä aivan viime <br />
aikoihin asti. <br />
<br />
Noustakseen digitaalisten palveluiden ja sisältöjen vientimaaksi Suomen on kehitettävä <br />
osaamista tutkimuksen sekä käytännön tekemisen kautta. Pilvipalvelut on <br />
yksi keskeinen osaamisalue, jota täytyy kehittää nopeasti, koska niissä osaamisemme <br />
on kapeaa. Suomi on kuitenkin pilvipalveluiden etulinjassa ainakin verkkopankkitoiminnassa <br />
ja verkkolaskutuksessa. <br />
<br />
Erittäin tärkeitä ovat julkisen sektorin digitaaliset palveluavaukset kuten päätös <br />
ministeriöiden palveluiden digitalisoinnista. Samoin ensimmäiset kunnat ovat lähdössä <br />
digitalisoinnissa hyvään vauhtiin. <br />
<br />
Sitran aloitteesta kunnat ovat perustaneet kehityksen vauhdittamiseksi kuntien <br />
yhteisen tietohallinnon palveluja tarjoavan yrityksen Tiera Oy. Sen tehtävänä on laatia <br />
yhdessä kuntien kanssa sähköisten palvelujen tiekartat, määritellä niiden yhteinen <br />
kansallinen arkkitehtuuri (yhteistyössä VM/JulkICT-toiminnon kanssa) ja kehittää <br />
tiekarttojen mukaiset palvelut kunnille. <br />
<br />
Tiera toimii yhtäältä kuntien tietohallintoratkaisujen yhtenäistäjänä, kansallisten <br />
ratkaisujen kehittäjänä sekä aiemmin varsin suljettujen markkinoiden avaajana. <br />
<br />
Tieran toimittajalistalla on jo lähes 100 ICT-toimittajaa. Tieran omistajina on vuoden <br />
2013 alussa yli 200 kuntaa sekä kymmeniä kuntayhtymiä ja sen omistajien yhteenlaskettu <br />
väestöpeitto on noin 60 prosenttia. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6) ===== <br />
<br />
Digitalisoidaan kuntien palveluita<br />
<br />
Kuntien palveluissa digitaalisuusaste on parhaissakin kunnissa muutaman <br />
prosentin luokkaa. Kunnissa on akuutti tarve edistää tuottavuutta ja parantaa <br />
palvelua. <br />
<br />
Perustettavassa kuntien pilotissa tunnistetaan joukko konkreettisia palveluja, joiden <br />
digitalisointi vaikuttaa nopeimmin ja tehokkaimmin talouteen ja asiakkaiden <br />
saamaan hyötyyn. Pilotti käynnistetään esikaupallisena kilpailuna (hankL 8 § 6 <br />
kohta), jossa yritykset, kolmannen sektorin organisaatiot, kansalaisyhteenliittymät <br />
ja yksittäiset kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksia. <br />
<br />
Avoimen kilpailutusvaiheen jälkeen käynnistetään normaalin julkisen hankinta<br />
menettelyn mukaisia hankkeita. Ensimmäisiä pilottihankkeita kehitetään Mikke<br />
lin, Oulun, Espoon, Tampereen ja Salon johdolla. <br />
<br />
Käytetään Tiera Oy:tä mahdollisimman laajasti uusien palvelujen kehittämisen <br />
yhteistyökumppanina sekä levityskanavana. Kuntaliitto tukee digitaalisten pal<br />
veluiden leviämistä omilla toimillaan. <br />
<br />
vastuutaho:BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula; Mikkelin kehitysjohtaja <br />
Soile Kuitunen; Espoon ICT-johtaja Matti Franck; ohjelmajohtaja Seppo Haataja <br />
Tredea Oy; Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Digitaalinen logistiikkatiedon hallinta<br />
<br />
Käynnistetään joustavien ja yhteensopivien tuote-, projekti- ja maksutietoratkaisujen <br />
kehitysohjelma. Tavoite on kehittää ratkaisuja, joilla tieto on yhteensopivassa <br />
muodossa läpi koko logistisen ketjun. Tavoite on tehostaa ja nostaa koko <br />
arvoketjun tuottavuutta. Ohjelma mahdollistaa asiakasystävällisten ja tehokkaiden <br />
verkkopalveluiden kehittymisen sekä synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintaa <br />
ja kilpailukykyä digitaalisen tuote- ja logistiikkatiedon hallinnasta. <br />
<br />
Vastuutahot vahvistetaan: mukana muun muassa Kaupan Liitto, Teknologiateollisuus <br />
ry ja Verkkoteollisuus ry. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio ja rakennetaan ensimmäiset pilotit<br />
<br />
Käynnistetään syksyn lisätalousarviossa hyväksytty Forge-pilvipalvelulaboratorio <br />
ja luodaan eri alojen palveludesignlaboratoriota Suomeen. Toteutetaan tarpeiden <br />
ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Vastuutaho:Strategisen huippuosaamisen keskittymä TIVIT, toimitusjohtaja Reijo Paajanen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 4 miljoonaa euroa, hyväksytty syksyn 2012 lisätalousarviossa<br />
<br />
=== pElIllISyyS TulEE kaIkkIallE === <br />
<br />
Pelillisyys ja pelien käyttöliittymän muodot voivat parantaa kaikkien toimialojen <br />
digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Siksi pelialan pelillisyysosaamisen saaminen <br />
käyttöön myös muilla palvelu- ja teollisuuden aloilla on tärkeä osa kilpailukyvyn <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Osaajapula on jo nyt nopeasti kasvaneen pelialan pullonkaula. Haaste kasvaa <br />
entistä suuremmaksi, kun pelialan yhtiöiden määrä kasvaa nopeasti ja toisaalta <br />
osaamista tarvitaan myös pelialan ulkopuolella. Siksi työryhmä esittää alan koulutuksen <br />
lisäämistä ja kehittämistä sekä pelillisyyden siirtämistä yrityksiin ja julkiseen <br />
hallintoon pilottien kautta. <br />
<br />
Pelinkehityksen eri osa-alueiden osaajat eivät ole saman katon alla, mikä heikentää <br />
koulutuksen tehokkuutta sekä uusien yritysten syntymistä. Eri osaajien kouluttaminen <br />
eri kampuksilla ei tue pelinkehittämisen tiimipohjaisuutta. Pelikoulutus on <br />
rakennettu muiden koulutusohjelmien kylkeen ja toimii usein vakiintuneiden alojen <br />
toimintatapojen ehdoilla. <br />
<br />
Pelinkoulutuksen haasteena on tuottaa osaamista, joka vastaa nopeasti muuttuvan <br />
alan tarpeita. Tarvitaan nykyistä paljon läheisempää yhteistyötä jo olemassa olevien <br />
yritysten kanssa sekä alan tutkimuksen laajentamista. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Pelit ja pelillisyys (polku 7) ===== <br />
<br />
<big>Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi</big> <br />
<br />
Kehitetään korkeakoulujen yhteistyötä pelialan koulutuksen laadun ja saatavuu<br />
den parantamiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto); <br />
ylijohtaja Anita Lehikoinen OKM ja pelialan yhteenliittymä Neogames, <br />
KooPee Hiltunen. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Toteutetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Siirretään pelillisyyden osaamista pelialan yrityksistä muille toimialoille ja julki<br />
seen hallintoon. Pilotit toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-<br />
ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Tavoitteena on vuoden 2013 aikana kehittää pelillisyyteen pohjautuvia pilotteja, <br />
mm. ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ratkaisuja, perustuen Taltioni-osuus<br />
kunnan tietokantoihin ja TIVITin Next Media -ohjelmassa. <br />
<br />
Vvastuutaho: Johtaja Antti Kivelä, Sitra; toimitusjohtaja Reijo Paajanen, TIVIT <br />
Next Media -ohjelma. <br />
<br />
<br />
=== TIEToTurva on ElInEhTo === <br />
<br />
Lisääntyvät uutiset tietojärjestelmiin tehdyistä hyökkäyksistä kertovat tietoturvaosaamisen <br />
tärkeydestä. Suomeen tulee luoda kansainvälisesti vetovoimainen tietoturva-<br />
alan osaajien, yritysten, palveluiden ja tutkimuksen keskittymä. Riittävä tietoturvaosaaminen <br />
vahvistaa Suomen ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. <br />
<br />
Suomen tietoturvaosaamisen taso on Euroopan kärkeä, mutta taso on kapea <br />
eikä vastaa tulevaisuuden tarpeita. Kun tietoturvasta on tullut maanpuolustuksellisesti <br />
tärkeä ala, ovat muun muassa USA, Israel ja Kiina investoineet suuria määriä <br />
tietoturvaosaamiseen. <br />
<br />
Suomessa alan yritykset ovat pääosin kasvavia, nuoria ja pieniä. Alan yli 50 yritystä <br />
työllistävät yli 2 000 ihmistä. On arvioitu, että alalla on välitön parinsadan <br />
hengen rekrytointitarve, mutta osaajien puute ja yritysten pieni koko ovat kasvun <br />
pullonkauloja. <br />
<br />
Muita alan yritysten haasteita ovat muun muassa liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaaminen. <br />
Ala on kehittynyt enemmän harrastuneisuuden kuin koulutuksen <br />
seurauksena. Myös alan sääntelyn seuraaminen on suuri haaste pienille yrityksille. <br />
<br />
Alan kannalta on oleellista ymmärtää, että tietoturvassa kyse on enemmän kokonaisten <br />
organisaatioiden ja järjestelmien (esim. sairaala) kuin yksittäisten tietokoneiden <br />
suojaamisesta. <br />
<br />
Eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän yhteistyönä laaditaan parhaillaan kansallista <br />
kyberturvallisuusstrategiaa. Sen mukaan kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä <br />
tulee olla mahdollisuus hyödyntää kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen <br />
syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tietoturva (polku 8) ===== <br />
<br />
<br />
Tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta lisätään<br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja tietoturvaosaamisen koulutukseen ja <br />
liiketoimintalähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM; tietoturvaryhmän puheenjohtaja Timo Kotilainen. Työryhmä täydentää itseään <br />
asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
Perustetaan kansalliset keihäänkärkihankkeet ja pilotit<br />
<br />
Tähdätään systeemisen tason turvallisuusajattelun kehittämiseen sekä julkisella <br />
että yksityisellä sektorilla. Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan <br />
TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
<br />
Perustetaan kyberturvallisuuskeskus<br />
<br />
Kansallisen kyberturvallisuus-strategian ehdotuksen mukaisesti perustetaan <br />
(LVM/ViVI/Cert-Fi-toiminnon ympärille rakennettava) kyberturvallisuuskeskus. <br />
Uuden keskuksen tulisi päätehtävänsä (kyberturvallisuusloukkausten seuranta ja <br />
tulkinta sekä viranomaisten tukeminen) lisäksi voida toimia suomalaisten tietoturvallisuusyritysten <br />
uusien ratkaisujen kehityskumppanina. Näin syntyvät edelläkävijäratkaisut <br />
mahdollistavat turvallisen ja luotettavan sähköisen toimintaympäristön <br />
lisäksi uuden vientiteollisuuden kehittämisen. <br />
<br />
vastuutaho: LVM/Cert-Fi, viestintävirasto pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kyberturvallisuusstrategian mukainen yksi miljoona euroa vuodessa. <br />
<br />
<br />
Kehitetään tietoturva-alan tapahtumia ja vientiä<br />
<br />
Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman ja Team Finlandin <br />
kanssa yhteistyössä.<br />
<br />
=== moBIlITEETISSa pIdETTävä kärkIpaIkka === <br />
<br />
Lähivuosina datamäärät jopa tuhatkertaistuvat nykyisestä ja mobiileja internetiin <br />
kytkettyjä laitteita tulee olemaan miljardeja lisää. Tämä tarjoaa huikeasti mahdollisuuksia <br />
kasvuun ja tuottavuuden lisäämiseen. <br />
<br />
Mobiiliteknologian avulla voidaan tuoda tuottavuuden ja älykkyyden mahdollistavat <br />
langattomat ratkaisut uusille toimialoille hyödyntäen laitteiden yhdistymistä <br />
ja verkottumista. <br />
<br />
Langattomuuteen perustuvat ratkaisut voivat merkitä huomattavaa älykkyyden <br />
ja tuottavuuden lisäystä esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa, teollisuudessa <br />
ja cleantechissa. Edellä mainitut tuotteet ja palvelut yleistyvät erityisesti, jos <br />
luodaan valmiita pitkälle automatisoituja (ns. Plug and Play) ratkaisuja yhteiskunnan <br />
ja teollisuuden eri sektoreille. <br />
<br />
Mobiliteetin edelläkävijyys on perustunut vaativiin asiakkaisiin, osaamiseen <br />
panostamiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön tutkimuksessa ja <br />
standardoinnissa. <br />
<br />
Mobiilin osaamisen ympärille on syntynyt merkittävä ekosysteemi, johon kuuluvat <br />
alan yritykset erityisesti Nokia ja Nokia Siemens Networks tärkeinä veturiyrityksinä, <br />
yliopistot, Tekes, VTT sekä lukuisat muut toimijat. Tätä ekosysteemiä ei voi <br />
siirtää, mutta sen voi menettää, jos emme pidä kiinni sen globaalista kilpailukyvystä. <br />
<br />
Suomessa tulee olla johtavaa tietoliikenne- ja verkkotekniikan koulutusta, joka <br />
mahdollistaa jatkuvuuden alan tutkimuksessa ja tukee opiskelijoiden joustavaa työllistymistä <br />
valmistumisen jälkeen. <br />
<br />
Tietoliikennealan tutkimuksessa käsitellään poikkeuksellisen suurta määrää <br />
reaaliaikaista dataa. Panostaminen t&k-yhteistyöhön tukee merkittävästi datan hallinnan <br />
ja analytiikan yleistä kehitystä Suomessa. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden <br />
houkutella isoja datamääriä analysoivien maailman johtavien yritysten t&k-toimintaa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Kokonaistavoitteena on tietoliikenne- ja verkkotekniikan osaamiseen perustuvan <br />
kilpailukykyisen ekosysteemin luominen Suomeen. Se mahdollistaa alan yritysten <br />
toiminnan ja houkuttelee uusia yrityksiä sekä t&k-investointeja ulkomailta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Mobiiliosaaminen (polku 9) ===== <br />
<br />
Käynnistetään alan useamman vuoden pituinen t&k-hanke<br />
<br />
Hankkeen panostuskohteita ovat esimerkiksi pilvilaskentaan ja data-analytiikkaan <br />
perustuvat palvelut, seuraavan sukupolven verkkojen kehittäminen, <br />
mobiilin teknologian yhdistäminen muihin kotimaisiin edelläkävijäteknologioihin <br />
(mm. multimedia- ja anturiteknologia) ja mobiliteetin laajentaminen <br />
uusille yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreille merkittävien uusien ratkaisujen <br />
mahdollistamiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
lisätään akateemista tutkimusta<br />
<br />
Käynnistetään Suomen Akatemian toteuttama useampivuotinen tutkimusohjelma. <br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville <br />
ja uusille tutkimusohjelmille, esim. WiFiUS ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
Tutkimustyön kansainvälisyyttä lisätään. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa.<br />
<br />
=== BIg daTa vaaTII oSaamISTa === <br />
<br />
Digitaalisessa maailmassa informaation ja tallennetun tiedon määrä on valtava. Kun <br />
yhdistetään älykkäästi ja reaaliajassa näennäisesti turhaa tietoa, pystytään luomaan �<br />
täysin uudentyyppistä, toimialojen rajoja rikkovaa tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi <br />
internet-seilailutieto, anturitiedot ja kävijämäärät. Esimerkiksi Googlen <br />
hakusanan influenssa yleisyys korreloi erittäin hyvin kansallisten influenssa-seurantatilastojen <br />
kanssa. <br />
<br />
Big data on maailmalla kuuma tutkimuksen ja soveltamisen kohde. Big datan <br />
käyttösovellukset ovat lukemattomia: asiakkaiden ostokäyttäytymisen analysointi, <br />
älykkäät energiaverkot ja sairauksien ennaltaehkäisy käyttäytymisen ja erillisten <br />
hoitotoimenpiteiden perusteella. Suomen osaaminen tällä alueella on kapeaa, vaikkakin <br />
tietyiltä aloilta löytyy huippuosaamista. Maailman parhaat osaajat löytyvät <br />
tällä hetkellä yhdysvaltalaisista yrityksistä kuten Google ja Amazon. <br />
<br />
Big data liittyy läheisesti muihin Suomen kriittisiin avainosaamisalueisiin. Tietoliikenteen <br />
osaajina olemme perinteisesti käsitelleet suuria datamääriä. Tietoturva <br />
on tärkeää kaikissa big data -tyyppisissä sovelluksissa ja tietovarannoista louhittavien <br />
tiedonjyvästen integrointi vaatii vahvaa ohjelmisto- ja tietojenkäsittelyosaamista. <br />
Julkisella puolella tietovarantojen avaaminen, yhteinen ICT-palveluarkkitehtuuri <br />
ja perinteisesti Suomessa hyvin toimiva julkinen-yksityinen-yhteistyö avaa <br />
mielenkiintoisia mahdollisuuksia. <br />
<br />
Suurimmaksi ongelmaksi big data tiedon soveltamisessa ja tietojen avaamisessa <br />
toimijat kokevat, että organisaatioilla ei ole riittävästi asiantuntemusta. Organisaatiot <br />
tarvitsevat tähän osaajia ja koulutusta. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Big Data (polku 10) ===== <br />
<br />
Aloitetaan hanke Big data -osaamisen kehittämiseksi<br />
<br />
Tekes ja yliopistot lähtevät yhdessä yritysten (muun muassa Tieto Oy) kanssa <br />
vetämään Big Data -osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
<br />
Big datan koulutusta ja tutkimusta lisätään<br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja Big Datan koulutukseen ja liiketoimin<br />
talähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aalto<br />
yliopisto; puheenjohtaja Markku Lahtinen, ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen, <br />
OKM. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit.<br />
<br />
=== TuTkImukSEn, SovElTamISEn, TuoTTEISTamISEn ja kaupallISTamISEn kETju kunToon === <br />
<br />
Osaamistarpeiden nopeat muutokset lisäävät tarvetta korkeakoulujen ja yritysten <br />
yhteistyöhön. Oppilaitosten pitää tietää, millaisia osaamistarpeita yrityksillä on. <br />
Samalla tavoin yritysten tulee pysytellä ajan tasalla siitä, millaista uutta osaamista <br />
oppilaitoksissa syntyy. Yrityksillä on myös merkittävää osaamista, jota tarvitaan <br />
koulutusohjelmien kehittämisessä. <br />
<br />
Yhteistyötä tarvitaan monella tasolla niin, että tieto kulkee huippututkimuksesta <br />
opetukseen ja sieltä edelleen yritysmaailmaan asti sekä toisinpäin. Tämä tarkoittaa <br />
osapuolten nykyistä läheisempää ja monimuotoisempaa vuorovaikutusta. <br />
<br />
Pelkkä tutkimusyhteistyö ei riitä, vaan siitä syntyvää osaamista pitää siirtää kaupallisesti <br />
menestyviin tuotteisiin. Samalla yritysten tulee ymmärtää perustutkimuksen <br />
merkitys, jota ei saa vaarantaa lyhyen tähtäimen vaatimuksilla. <br />
<br />
Tekniikan Akateemisten Teknologiabarometri kertoo, että ainakin korkeakoulujen <br />
ja yritysten yhteistyössä on tapahtunut suurin romahdus kymmeneen vuoteen. <br />
Korkeakoulut toimivat aikaisempaa itsenäisemmin ja yritykset keskenään. <br />
<br />
Etenkin ICT-ala kehittyy niin nopeasti, että tutkimuksen ja koulutuksen on vaikea <br />
täyttää muuttuvia odotuksia. <br />
<br />
Nopeutuva muutos testaa yhteistyökyvyt. Yhteistyö ei kehity kuitenkaan pelkästään <br />
tahdonvoimalla, vaan Suomeen on välttämätöntä kehittää uusia malleja, jotka <br />
helpottavat yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yksi kehitysaskel tähän suuntaan <br />
olisi palkata oppilaitoksiin välittäjähenkilöitä, jotka toimivat tulkkeina koulutuksen <br />
ja yritysten välillä. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (polku 11) ===== <br />
<br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia<br />
<br />
Jalkautetaan toimintamalli, jossa koulutus, tutkimus ja tuotekehitys toimivat <br />
läheisessä yhteistyössä. (Esimerkiksi Luova monimuotoinen oppiminen Suomessa, <br />
Lumous). Toimintatapaan kuuluu luova, dynaaminen ja kaikkia hyödyttävä <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. <br />
<br />
Tekes käynnistää Postdoc in Residence -ohjelman, joka auttaa pk-yrityksiä saamaan <br />
syväosaamista valmistuvien alan tohtoreiden avulla. Internship-ohjelma <br />
puolestaan yhdistää yrityksiä ja maisteriohjelmista valmistuvia. Ohjelmiin voitaisiin <br />
yhdistää sopiva tuki tai kannuste alentamaan palkkauskynnystä. Tällaiset <br />
ohjelmat ovat myös kilpailuvaltteja, kun rekrytoidaan uusia kansainvälisiä <br />
opiskelijoita. <br />
<br />
Levitetään Hacking factory -toimintaa (Aalto-yliopisto). Toiminta-alusta tuo <br />
yhteen opiskelijat, opettajat ja yritykset uudentyyppiseen oppimisympäristöön, <br />
jossa oppiminen yhdistyy yritysten tarjoamien ongelmien pohjalle rakentuviin <br />
projekteihin. Näissä käytetään avoimen innovaation periaatteita ja keskeistä <br />
on yritysten sitoutuminen hankkeisiin oman henkilöstön konkreettisella <br />
työpanoksella. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä, puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto, <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE, ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM ja pääjohtaja Pekka Soini Tekes. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden <br />
mukaan. <br />
<br />
<br />
Selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa<br />
<br />
Molempien opetuksen tasoa on syytä nostaa ja kansainvälistää. <br />
<br />
vastuutaho: Suomen yliopistot UNIFI ry. ja ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) <br />
yhdessä sekä OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit.<br />
<br />
=== ylEISEn kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn === <br />
<br />
Edellä kuvattu teknologinen osaaminen edellyttää, että Suomeen täytyy kehittää <br />
tietoteknistä osaamista ja valmiuksia monella tasolla niin, että ihmisillä on riittävät <br />
digitaalisen yhteiskunnan lukutaidot. On arvioitu, että 90 prosenttia tämän päivän <br />
ammateista edellyttää vähintään tietotekniikan perusosaamista. <br />
<br />
Tietokirjailija Don Tapscot väittää kuitenkin teoksessaan ”Digiosaamisen ohjelmajulistus”, <br />
että kaikkialla Euroopassa vallitsee kasvava kuilu sen välillä, mitä digitaalinen <br />
mullistus edellyttää ja mitä työvoima osaa ja tietää. Työnantajilla on jatkuvasti <br />
suurempia vaikeuksia löytää työntekijöitä tieteellistä ja teknistä osaamista <br />
vaativiin töihin. Tapscot perustaa väitteensä muun muassa London School of Economicsin <br />
(LSE) eurooppalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan digiajan nuorten osaaminen <br />
on yllättävän heikkoa. <br />
<br />
Euroopan komissio ennustaa digitaalisessa agendassaan, että Euroopassa on <br />
vuonna 2015 jopa miljoona ICT-työpaikkaa täyttämättä, koska osaavia tekijöitä ei <br />
ole riittävästi. <br />
<br />
Haasteet näkyvät myös suomalaisessa työelämässä. Esimerkiksi Vuokko Hämäläisen <br />
ja Kaija Sarannon tutkimus kertoi, että terveydenhuoltoalan akateemisesti koulutetuista <br />
työntekijöistä 57 prosenttia arvioi tietotekniikkaosaamisensa huonoksi ja <br />
39 prosenttia melko huonoiksi. Viestintäyhtiö Soprano puolestaan tutki, että yli 40 <br />
prosentti suomalaisista yritysjohtajista kokee henkilöstön digitaidot puutteellisiksi. <br />
<br />
Kauppakamarin keväällä 2012 tekemä kysely kertoo, että sekä suomalaiset yritysjohtajat <br />
että toisen asteen opiskelijat pitävät tietotekniikkataitoja erityisen tärkeinä. <br />
Yritysjohtajat korostivat, että tietotekniikkaosaamista tarvitaan kaikissa tehtävissä. <br />
Opiskelijat puolestaan uskoivat tarvitsevansa tulevassa työssään tieto- ja viestintäteknologiaan <br />
liittyvää osaamista, vaikka eivät välttämättä olisi olleetkaan kiinnostuneita <br />
tietotekniikka-ammatista. <br />
<br />
Etenkin perusopetuksessa on kuitenkin vaikea vastata kasvavaan tarpeeseen. <br />
Valtakunnallisen Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) -tutkimushankkeen <br />
yhteydessä tehty selvitys kertoo tosin, että tietotekniikan käyttömahdollisuudet <br />
ovat parantuneet kouluissa. Koulujen ja alueiden väliset erot ovat silti suuret. <br />
<br />
Monissa kouluissa tietotekniikkaa on käytössä lähinnä tietotekniikkaluokissa, <br />
joiden käyttöön oppilailla on rajalliset mahdollisuudet. OPTEKin selvitys kertoo, että <br />
rehtorit suhtautuvat aiempaa positiivisemmin tietotekniikan merkitykseen koulun <br />
arjessa ja tunnistavat muutostarpeen. Toisaalta vuonna 2004 tehty perusopetuksen <br />
opetussuunnitelma mainitsee tietotekniikan vain ohimennen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (polku 12) ===== <br />
<br />
Työvoima- ja osaamistarpeen ennakointi <br />
<br />
Tällä hetkellä työvoima- ja osaamistarpeen ennakointia koordinoidaan valtakunnallisesti <br />
usean hallinnonalan yhteistyönä. Osana ennakointitoiminnan kehittämistä <br />
ICT-klusterin erityispiirteet tulee ottaa aikaisempaa konkreettisemmin <br />
huomioon. Ennakoinnin tuloksista tulee tehdä nopeasti päätöksiä, joilla koulutuksen <br />
sisältöä kehitetään joustavasti. Reagointikyvykkyyden toteutumiseen tarvitaan <br />
nykyistä toimivampi yhteistyömalli ennakoinnin, koulutuksesta päättävien <br />
tahojen ja koulutuksen tarjoajien välillä. Ennakointia tulee myös koordinoida valtakunnan <br />
tasolla, jotta osaamistarpeista muodostuu kokonaiskäsitys. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen; OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Peruskoulujen opetussuunnitelmaan internet-ajan tarpeet<br />
<br />
Työryhmä esittää, että peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa <br />
työssä huomioidaan aikaisempaa vahvemmin osaamisen, oppimisen ja <br />
ajattelun taitojen merkitys kaikessa toiminnassa ja elinikäisen oppimisen perustana. <br />
Lisäksi OPS-perusteissa tulisi vahvistaa asenteellisia valmiuksia, kiinnostusta <br />
ja motivaatiota matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan. <br />
Entistä tärkeämpää tulevaisuuden osaamiselle on varmistaa myös perustaidot <br />
hyödyntää digitaalisia palveluita ja sisältöjä – myös omassa oppimisessa ja <br />
kaikessa toiminnassa. <br />
<br />
vastuutaho: Opetushallitus, opetusneuvos Irmeli Halinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit.<br />
<br />
=== kohdEnnETun kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn äkIllISESSä rakEnnEmuuToSTIlanTEESSa === <br />
<br />
ICT-alan rakennemuutos on leikannut Suomesta tähän mennessä noin 14 000 työpaikkaa <br />
parissa vuodessa. Noin 60 prosenttia työpaikkansa menettäneistä on sijoittunut <br />
uusiin työtehtäviin. Nokian ja yhteiskunnan nopeat työllistämistoimet ovat <br />
helpottaneet merkittävästi työttömyysongelmaa. Etenkin ICT-ammattilaisten työllistymistä <br />
on vauhdittanut kansainvälisten ja kotimaisten yritysten nopea reagointi <br />
osaavan työvoiman vapautumiseen. Kotimaisista yrityksistä OP-Pohjola perusti <br />
pankki- ja vakuutuspalveluita kehittävän yksikön Ouluun. Ulkomailta Suomeen ovat <br />
tulleet muun muassa Ericsson, Electronic Arts, Intel, Huawei ja Samsung. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö, Nokia ja muut julkisen sektorin toimijat aloittivat <br />
vuonna 2011 Bridge-ohjelman pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja <br />
Salossa. Ohjelma on koskenut Suomessa noin 4 500 henkilöä, joista noin 40 prosenttia <br />
on löytänyt uuden työn joko Nokialta tai muista yrityksistä. Opiskelemaan on lähtenyt <br />
noin 10 prosenttia. Monille työpaikkaansa vaihtaville on tarjottu tähän liittyviä <br />
muuntokoulutuksia. Lisäksi Bridgen avulla Suomeen on syntynyt yli 400 uutta yritystä. <br />
Tekes puolestaan on rahoittanut Innovation Mill -toimintaa, jossa on syntynyt <br />
Nokian ja NSN:n tuoteideoista jo noin 50 yritystä ja niihin noin 450 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Alan työntekijät ovat tähän mennessä sijoittuneet uusiin tehtäviin kohtuullisen <br />
hyvin. Tilanne vaikeutuu kuitenkin, koska markkinoiden ”imukyky” on heikentynyt. <br />
Siksi nyt on tehtävä uusia toimia, joilla estetään työttömiksi jääneiden osaamisen <br />
rapistuminen. Siihen työryhmä esittää yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin räätälöityä <br />
täsmäkoulutusta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen (polku 13) ===== <br />
<br />
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutus<br />
<br />
Koulutushankintaa on tarpeen uudistaa ketterämmäksi. Spirit ICT Future on Pirkanmaalla <br />
toteutettava muuntokoulutushanke, jossa on mukana useita yrityksiä. <br />
<br />
Ohjelma tarjoaa ripeästi koulutusta mm. ICT-alalta vapautuneiden osaamisen täydentämiseksi <br />
uuden työnantajan edellyttämällä tavalla. Koulutuksella edistetään <br />
yritysten strategista uusiutumista nykyisten työntekijöiden osaamista täydentämällä. <br />
Tampereen toimintamalli monistetaan muille paikkakunnille. <br />
<br />
vastuutaho: Paikalliset ELY-keskukset pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Salossa. <br />
<br />
<br />
Täydennyskoulutusta korkeakouluihin<br />
<br />
Käynnistetään pikaisesti selvitys korkeakoulujen mahdollisuuksista ja esteistä tarjota <br />
täydennyskoulutusta tai eri aloille kehitettäviä uusia korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia <br />
työryhmän jo tunnistamille kasvualueille. Muun muassa oppisopimustyyppistä <br />
täydennyskoulutusta tulisi kehittää yhteistyössä alan yritysten <br />
kanssa ja suunnata koulutusta nopeasti alojen osaajien tarpeiden tyydyttämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: OKM, TEM, UNIFI ja ARENE. <br />
<br />
<br />
Vieraskielisten kielikoulutus vähennyskelpoiseksi<br />
<br />
ICT-sektorin käynnissä olevan muutoksen aikana myös moni työn perässä Suomeen <br />
muuttanut kansainvälinen osaaja on jäänyt tai jäämässä vaille työtä. Elinkeinoelämän <br />
edustajien tekemissä selvityksissä kielitaidon puutteen on toistuvasti <br />
todettu olevan kaikkein keskeisin ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisen este. <br />
<br />
Henkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat menot ovat yritykselle vähennyskelpoisia <br />
eikä niille ole laissa ilmaistu yksilökohtaista ylärajaa. Koulutettavan pitää olla <br />
työsuhteessa ja koulutuksen tulee edistää työntekijän ammatillista osaamista, <br />
koska muutoin se katsotaan työntekijän osalta palkanlisäksi. Maahanmuuttajien <br />
kielikoulutus voi tässä suhteessa olla joissain tapauksissa tulkinnanvarainen. <br />
On tehtävä selkeä linjaus siitä, että äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai <br />
saamea puhuvien työntekijöiden ammatillinen suomen tai ruotsin kielen koulutus <br />
katsotaan ammatillista osaamista edistäväksi ja täten verovähennyskelpoiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, vero-osasto.<br />
<br />
== 6. Rahoituskuilu on täytettävä ja investoinnit turvattava == <br />
<br />
<big>Aloitus- ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Samoin suurten yritysten rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet. kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta luovien yritysten rahoitus kuntoon. Samoin riskinotto on tehtävä Suomessa mielekkäämmäksi ja houkuttelevammaksi.</big> <br />
<br />
Suomalaisen yritysrahoituksen ja pääomasijoituskentän alakulo on jatkunut jo <br />
useamman vuoden. Muun muassa Suomen Pankin ja työ- ja elinkeinoministeriön <br />
teettämä yritysrahoituskysely kertoo, että etenkin pienten ja keskisuurten yritysten <br />
rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet <br />
niin, että etenkin mikroyritykset nojaavat yhä enemmän vain yhteen pankkiin. <br />
Samoin suuryritysten rahoitus on muuttunut yhä enemmän pankkikeskeiseksi. <br />
Uudet vakavaraisuusvaatimukset puolestaan ovat vähentäneet pankkien lainanantoa. <br />
Yksityinen omapääomaehtoinen raha on vähentynyt, koska tuotot eivät ole vastanneet <br />
otettuja riskejä. Vastaava ilmiö näkyy laajemminkin venture capital -toimialalla <br />
Euroopassa. <br />
<br />
Suomalainen kasvuyritysekosysteemi on viime vuosien aikana kehittynyt hyvään <br />
suuntaan. Internetin ja sähköisen kaupankäynnin yleistyminen, yrittäjäilmapiirin <br />
paraneminen, sekä kasvanut yrityshautomo- ja kiihdyttämötoiminta ovat vauhdittaneet <br />
yrittäjyyttä. <br />
<br />
Kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta liiketoimintaa ja uutta <br />
kasvua luovien yritysten rahoitus sekä kasvun edellytykset kuntoon yrityskoosta <br />
riippumatta. Julkisen ja yksityisen pääoman on tehtävä ennakkoluulotonta yhteistyötä <br />
tällä alueella. Tässä yhteydessä erityisesti aikaisen ja kasvuvaiheen pääomasijoitukset <br />
ja riskirahoitus (ns. venture capital) ovat avainasemassa <br />
<br />
Kaiken ydin on yksityisen, markkinaehtoisen rahoituksen liikkeelle saaminen. <br />
Siksi Suomessa pitää kannustaa yksityistä riskinottoa ja pääomasijoitusmarkkinoiden <br />
kehittymistä. Samalla elinkeino- ja työelämä kehittyy yrittäjävetoisemmaksi <br />
ja verkottuneemmaksi jaetun riskinoton kautta: yhä useampi ihminen toimii yhtä <br />
aikaa työntekijänä, yrittäjänä, omistajana tai yksityissijoittajana. Yksityinen rahoituksen <br />
mukana tulee yleensä myös osaamista ja verkostoja. <br />
<br />
Toimiakseen suomalainen yritysekosysteemi tarvitsee suurten yritysten lisäksi <br />
1) ”innovaatioiden kasvualustaa” eli pieniä, teknologiapainotteisia, innovatiivisia ja <br />
uutta työllisyyttä luovia yrityksiä, sekä 2) vahvasti tuotekehitykseen panostavia ja <br />
globaaliksi huippuosaajiksi tähtääviä kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Kasvuyrityksiä voi syntyä startup-kentän lisäksi myös tunnistamalla ja kehittämällä <br />
potentiaalisia pk-yrityksiä, joilla niukka rahoitus on usein kasvun rajoite. Samoin <br />
spinoffit nähdään keinona synnyttää uusia yrityksiä. Käynnissä olevan ICT-alan <br />
rakennemuutoksen yhteydessä on pyritty kannustamaan yrityksistä eropakettien <br />
kautta tai yt-menettelyllä irtautuvia osaajia perustamaan uusia yrityksiä. Rahoituksen <br />
monipuolistaminen madaltaa etenkin henkilöstön mahdollisuuksia tarttua <br />
spinoff-tilaisuuksiin. <br />
<br />
Kasvun yritysekosysteemi [KUVA]<br />
<br />
<br />
Rahoituksen ja tuotekehityspanosten kasvattamisen edistämiseksi työryhmä esittää <br />
uudenlaisia ratkaisuja, jotka on priorisoitu eri vaiheessa olevien yritysten tarpeet <br />
huomioiden. Startup-kentällä korostuu yksityisen rahoituksen ja pääomasijoitustoiminnan <br />
kehittäminen, kasvuyritysten ja vakiintuneiden suuryritysten kohdalla <br />
taas Suomen kilpailukyky ja houkuttelevuus tuotekehityspanosten ja immateriaalioikeuksien <br />
ja IPR -oikeuksien kohdemaana. <br />
<br />
=== EnkElIrahoITuSTa ja -oSaamISTa SIEmEn- ja kaSvuvaIhEESEEn === <br />
<br />
Innovatiivisten siemen- ja mikroyritysten alkutaipaleella korostuu yksityisen enkelirahoituksen <br />
ja yrittäjyyden merkitys. Suomalaiset noin 300 bisnesenkeliä sijoittavat <br />
vuosittain vain noin 10–15 miljoonaa euroa kotimaisiin yrityksiin. Ruotsin riskipääomayhdistyksen <br />
SVCA:n mukaan maassa on 3000–5000 bisnesenkeliä, jotka sijoittavat <br />
vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Yhdysvalloissa enkelisijoittajat investoivat <br />
huikeat 20 miljardia euroa vuosittain. <br />
<br />
Työryhmä näkeekin enkelisijoittajien merkityksen erittäin olennaisena siemenvaiheen- <br />
ja startup -yritysten kasvun ja rahoituksen edellytyksenä. Bisnesenkelit tuovat <br />
mukanaan tyypillisesti rahoituksen lisäksi kasvuasennetta, kanssayrittäjyyttä, <br />
osaamispääomaa ja kokemusta liiketoiminnan kehittämiseen sen kriittisessä alkuvaiheessa. <br />
Näin he lisäävät yrityksen onnistumisen edellytyksiä. <br />
<br />
Eduskunnassa loppuvuodesta hyväksytty bisnesenkeleille suunnattu kasvuyrityskannustin <br />
on erittäin tärkeä toimenpide kasvun ja yritysekosysteemin kehittymisen <br />
kannalta. Työryhmä pitää tärkeänä, että sijoituskannustin laajennetaan koskemaan <br />
myös yksityisessä tai perheomistuksessa olevia sijoitustoimintaa harjoittavia <br />
yrityksiä sekä yrityskiihdyttämöitä. Samoin määrätietoisen enkelisijoitustoimialan <br />
kehittämisen näkökulmasta on erittäin tärkeää tukea yksittäisten enkelisijoittajien <br />
kykyä hajauttaa panokset laajaan joukkoon kohdeyhtiöitä. <br />
<br />
Jatkoksi enkelirahoituksen kehittämisen osalta työryhmä suosittaa, että selvitetään <br />
yksityisten sijoitusyhtiöiden toimintaedellytysten kehittämistä. Tutkitaan mahdollisuuksia <br />
tehdä listaamattomien yritysten luovutusvoitto verovapaaksi, mikäli <br />
voitto käytetään uudelleen kasvuyhtiösijoituksiin. Näin edesautettaisiin merkittävästi <br />
pääoman kiertoa uusiin kasvuyrityksiin sekä kiihdyttämötoiminnan kehittymistä <br />
sijoitusyhtiöiksi tai ”evergreen” -mallilla toimiviksi rahoittajiksi. Evergreen <br />
-mallissa sijoituksista vapautuvaa pääomaa sijoitetaan eteenpäin uusiin kohdeyrityksiin, <br />
eikä tulouteta yhtiöstä/rahastosta. <br />
<br />
=== kaSvun ja kanSaInvälISTymISEn rahoITuSTa pääomaSIjoITukSIlla === <br />
<br />
Pääomasijoitusmarkkinoita kehittävien toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa <br />
sekä kotimaista että ulkomaista yksityistä rahoitusta siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. <br />
Tavoitteena pitää olla, että Suomeen luodaan kansainvälisesti huippuluokkaa <br />
olevan markkinaehtoisesti toimivan pääomasijoitustoimiala. <br />
<br />
Työryhmä näkee tärkeänä uutena kehitystoimenpiteenä uusien yksityisten, epäsymmetriamallilla <br />
toimivien siemen- ja aikaisen vaiheen pääomarahastojen syntymisen <br />
Suomeen. <br />
<br />
Tähän pyritään esimerkiksi nykyisen Vigo-yrityskiihdyttämötoiminnan jatkamisella <br />
ja kehittämällä niitä kohti uusien yksityisten VC-rahastotiimien muodostumista. <br />
Lisäksi valtion rahoitusta yritysten siemen- ja kasvuvaiheessa tulee painottaa <br />
entistä enemmän pääomarahastojen kautta tapahtuvaksi, suorien sijoitusten <br />
sijaan. <br />
<br />
Pääomasijoitus- eli venture capital -markkinoilla tavoite on turvata uusien Suomeen <br />
sijoittavien VC-rahastojen varainhankinta, rahastojen aiempaa aktiivisempi <br />
osallistuminen varhaisen vaiheen kehitystyöhön, yhtiöiden kasvurahoituskierrosten <br />
toteutuminen (A- ja B-rahoituskierros) sekä keskittyminen yritysten kansainvälistymiseen. <br />
Painopiste tulisi olla myös tehokkaammassa hankevirran markkinoinnissa <br />
kansainvälisille sijoittajille ja kansainvälisten sijoituskierrosten toteuttamisessa. <br />
Tämän vauhdittamiseksi työryhmä esittää uuden ”Kasvurahastojen Rahaston”-tyyppisen <br />
mallin perustamista riittävän laajana. <br />
<br />
Alku- ja kasvuvaiheen rahoitusmallit olisi mielekästä yhdistää yhden public-private-<br />
mallin alle. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita(polku 14, kriittinen) ===== <br />
<br />
Käynnistetään rahoitusohjelma alku- ja kasvuvaiheen yrityksille<br />
<br />
Työryhmä ehdottaa valtion ja yksityisten rahoittajien yhteistyössä rakennettua <br />
kokonaisvaltaista rahoitusohjelmaa, joka tähtää sekä alkuvaiheen että kasvuvaiheen <br />
yritysten rahoitustilanteen parantamiseen. Riittävän kokoinen rahoitus <br />
edellyttää 60–100 miljoonan euron vuosittaista panostusta, jossa valtio vastaa <br />
40 prosentista ja yksityiset sijoittajat 60 prosentista. Näistä rahoitusohjelman <br />
varoista 40 prosenttia suuntautuu siemen- ja aikaisen vaiheen rahoitukseen ja <br />
60 prosenttia kasvuyritysten rahoittamiseen. <br />
<br />
<br />
Kehitetään siemen- ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinoita<br />
<br />
Kokonaisohjelman osana perustetaan Suomeen eri profiileilla ja toimialoilla toimivia <br />
public-private-rahastoja edellä mainitussa suhteessa. Julkinen toimija huolehtii <br />
sijoituksen pitkäjänteisyydestä ja riittävistä hallinnointiyhtiön kannusteista. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti. Rahastot toimivat <br />
epäsymmetria-periaatteella niin, että valtio tyytyy yksityissijoittajia pienempään <br />
voittoon. Epäsymmetria-mallissa tulee ottaa huomioon EU:n valtiotukisäännöt. <br />
Tekesin riittävä resurssointi rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen/Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 10–16 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
<br />
Kehitetään kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoita<br />
<br />
Voidaan toteuttaa esimerkiksi perustamalla ns. Kasvurahastojen Rahasto II. <br />
Toteutetaan se riittävän laajana, jotta public-private -kokonaispanostus on 40–60 <br />
miljoonaa euroa vuosittain puhtaasti kasvurahoituspainotteisille VC-rahastosijoituksille. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti ja sijoitukset pitäisi <br />
olla luokiteltavissa yksityiseksi pääomaksi. Teollisuussijoituksen riittävä resurssointi <br />
rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen, Teollisuussijoitus, toimitusjohtaja <br />
Juha Marjosola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 14–24 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa.<br />
<br />
=== kaSvuInvESToInTEIhIn TarvITTavan laInarahoITukSEn SaaTavuudEn varmISTamInEn === <br />
<br />
Yritykset tarvitsevat kasvuvaiheessa investointeihinsa ja käyttöpääomaa varten lainarahoitusta. <br />
Nykyisellään Finnvera voi myöntää sekä lainarahoitusta että takauksia <br />
pankkien myöntämille lainoille. Rakennemuutostilanteen vuoksi Finnveran <br />
rahoitusedellytyksiä on työ- ja elinkeinoministeriön päätöksillä laajennettu. <br />
<br />
Useista rahoitusmarkkinoiden kehityksen rakenteellisista syistä ja suhdannekehityksen <br />
vuoksi pankkien lainarahoitus pk-yrityksille on viime aikoina merkittävästi <br />
tiukentunut, vaikka valtion osallistumisedellytyksiä on vahvistettu. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15A) ===== <br />
<br />
Otetaan käyttöön pk-yritysten joukkovelkakirjalainat. Kasvavien yritysten lainarahoituksen <br />
saatavuuden varmistamiseksi työryhmä esittää, että Finnvera käynnistää <br />
uuden pk-yritysten joukkovelkakirjalaina-järjestelmän. Järjestelmä voidaan <br />
kehittää 2000-luvun alussa käytössä olleen Finnveran pk-yritysten jvk-järjestelmän <br />
pohjalta. Nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa joukkovelkakirjalaina <br />
monipuolistaisi lainainstrumenttien ja rahoittajien syndikointia ja riskinjakoa. <br />
Menettely parantaisi siten myös pankkien lainarahoituksen myöntämisen <br />
edellytyksiä. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
=== InnovaaTIoBokSIlla SIjoITukSET ja TuoTEkEhITySpanoSTukSET SuomEEn === <br />
<br />
Hallituksen esittämä t&k-menojen lisävähennys yritysverotuksessa tähtää tutkimuksen <br />
ja kehittämisen tekemiseen nimenomaan Suomessa. Näiden panostusten <br />
täysimääräiseksi hyödyntämiseksi pitää myös varmistaa, että kehitystyön tuloksena <br />
syntyneiden innovaatioiden omistus pysyy Suomessa. <br />
<br />
Aineettomat oikeudet siirtyvät helposti maasta toiseen, koska niiden omistusmaan <br />
vaihtaminen on yksinkertaista. Innovaatioiden verokannustin, ns. innovaatioboksi, <br />
pyrkii vaikuttamaan siihen, että yritys pitää tai siirtää aineettomat oikeutensa <br />
kyseiseen maahan. Innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa <br />
alhaisemmalla verokannalla. <br />
<br />
Innovaatioboksi tukisi merkittävällä tavalla suomalaisten yritysten kilpailukykyä <br />
innovaatiointensiivisillä aloilla ja loisi paremmat mahdollisuudet houkutella jopa <br />
aivan uutta tutkimus-, tuotekehitys- ja muuta liiketoimintaa ja verotuloja Suomeen. <br />
<br />
Monissa Euroopan maissa on käytössä erilaisia innovaatioboksin muotoja (UK, <br />
Hollanti, Luxemburg, Ranska, Belgia, Unkari, Espanja). Sen vuoksi useat suomalaiset <br />
yritykset selvittävät parhaillaan, missä kannattaa pitää aineettomien oikeuksien <br />
omistus ja mistä niistä saatava taloudellinen hyöty on suurin. <br />
<br />
Työryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Suomeen luodaan nopeasti kansainvälisesti <br />
kilpailukykyinen innovaatioboksi. Innovaatioboksin on katettava erilaiset <br />
aineettomat oikeudet mahdollisimman laajasti, jotta kannustimen vaikuttavuus olisi <br />
riittävä pitämään ja houkuttelemaan aineettomia oikeuksia Suomeen sekä tehokkaasti <br />
kannustamaan yrityksiä kaupallistamaan keksinnöt. Innovaatioboksin tulee <br />
hyödyttää sekä isoja että pienempiä yrityksiä, jotta veturiyrityksinä toimivat isommat <br />
yritykset eivät siirtäisi innovaatiopanostuksiaan ulkomaille ja vetäisi siten <br />
mukanaan myös pienempiä kasvuyrityksiä. Näin turvataan myös nopeimpien kasvuyritysten <br />
pysyminen Suomessa mahdollisissa yrityskauppa ja kansainvälisissä <br />
sijoituskierrostilanteissa (esimerkiksi SuperCell / Rovio). <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15B) ===== <br />
<br />
Luodaan innovaatioille verokannustin<br />
<br />
Luodaan Suomeen innovaatioiden verokannustin (innovaatioboksi), jonka <br />
mukaan innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa merkit<br />
tävästi alhaisemmalla verokannalla (8-12%). <br />
<br />
Alhaisemman verokannan piiriin kuuluvat tulot kaikista keskeisistä aineetto<br />
mista oikeuksista (patentit, tavaramerkit, ohjelmistojen ja muiden luovien teos<br />
ten tekijänoikeudet). <br />
<br />
Innovaatioboksin tulee hyödyttää yhtäläisesti niin isoja kuin pienempiäkin yrityksiä (ei euromääräistä rajaa). <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Staattiset verovaikutukset yli 200 miljoonaa euroa. <br />
Dynaamiset verovaikutukset tulee arvioida. <br />
<br />
Toteutetaan hallituksen esitys tutkimuksen ja kehityksen kolmen vuoden lisävähennyksestä. <br />
Lisäksi työryhmä ehdottaa vähennyksen muuttamista pysyväksi. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela.<br />
<br />
== 7. Uusilla toimintatavoilla innovaatioita == <br />
<br />
<big>Uudet innovaatiot vaativat digitaalisessa maailmassa toimintatapoja, joissa korostuvat nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne. Samoja ominaisuuksia vaaditaan äkillisen rakennemuutoksen hoitamisessa.</big> <br />
<br />
Kilpailukyky edellyttää digitaalisessa maailmassa uudenlaisia toimintamalleja <br />
sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Uudet toimintatavat ovat välttämättömiä <br />
siksi, että innovaatioiden pitää syntyä entistä nopeammin ja niiden tekemiseen tarvitaan <br />
entistä enemmän useiden toimijoiden verkostoja. <br />
<br />
Nopean oppimisen vaateen kuvaa erinomaisesti IMD:n professori Peter Lorange <br />
artikkelissaan ”Ultra-rapid Management Processes”. <br />
<br />
”Vaaditaan johtamismalleja, jotka mahdollistavat uusien liiketoimintojen tuomisen <br />
markkinoille ensimmäisenä sekä parhaimpien ideoiden ultranopean levittämisen <br />
maailmalle”. <br />
<br />
Verkostojen voimasta puolestaan kirjoitetaan osuvasti muun muassa Sitran julkaisussa <br />
”Suuri siirtymä”: ”T&k-toiminnan globaalisaation hyödyntäminen edellyttää <br />
siirtymistä hajautettuun organisaatiomalliin, jossa innovaatioprosessi tapahtuu <br />
yhteistyössä eri yksiköiden, partnereiden, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa”. <br />
<br />
Verkostomainen ja nopea toiminta vaatii uudenlaista ajattelua organisaatioiden <br />
johtamisessa. Johtamismallit ovat kehittyneet pitkälti 1900-luvun teollisuudessa, <br />
mikä aiheuttaa haasteita 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Professori CG. Prahalad <br />
kirjoittaakin johtamisen muuttuvan tällä vuosisadalla monella tavalla. ”Johtamista <br />
hallinneet ajatuksemme täytyy arvioida uudestaan muun muassa vallan, <br />
rakenteiden, hierarkian, kontrollin, koordinaation, omistamisen ja kannustimien <br />
osalta”. <br />
<br />
Verkostoitumisen ja nopeuden vaade osuu ensimmäisenä kansainvälisessä kilpailussa <br />
oleviin yrityksiin. Sama vaatimus koskee kuitenkin koko yhteiskuntaa <br />
kolmesta syystä. Yritykset eivät pysty uudenlaiseen toimintatapaan, jos koko muu <br />
yhteiskunta toimii vanhoilla malleilla. Lisäksi julkinen sektori on usein keskeinen <br />
kumppani verkostoissa, joissa kehitetään uusia asioita. Samoin on tärkeää oivaltaa, <br />
että uudet toimintamallit tuovat tehoa myös julkiselle sektorille ja parantavat julkisia <br />
palveluita. <br />
<br />
World Economic Forumin The Global Information Report korostaa, että elämme <br />
hyperverkottuneessa maailmassa, jossa kansalaisten, yritysten ja valtion suhteet <br />
muotoutuvat uudella tavalla. ”Se tuo uusia mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta ja <br />
hyvinvointia synnyttämällä uusia tuotteita ja palveluita sekä parantamalla tapaa, <br />
jolla julkiset palvelut tuotetaan.” <br />
<br />
Samalla on toki syytä muistaa WEF:n varoitus, että hyperverkottuneisuus synnyttää <br />
uusia haasteita kuten tietoturvan murtuminen, verkkorikollisuus ja uhat yksilöiden <br />
tietosuojalle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut edellä kuvattuja tarpeita kehittää nopeutta <br />
ja verkostomaisia toimintamalleja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lukemattomissa <br />
työryhmän käymissä keskusteluissa on noussut esiin samankaltaisia <br />
kokemuksia siitä, kuinka eri toimijat työskentelevät siiloissa, joiden ylittäminen on <br />
syystä tai toisesta vaikeaa. Yritysten ja julkisen sektorin keskustelu on usein mutkikasta <br />
ja yhteistyö eri toimialojen välillä on ohutta. <br />
<br />
Nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne ovat tärkeitä myös silloin, kun ratkotaan <br />
äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamia ongelmia. Tarvitaan ennakkoluulottomia <br />
ratkaisuja, joissa julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Uusia ratkaisumalleja <br />
täytyy kokeilla, koska ei ole olemassa patenttiratkaisuja, joilla ongelmat <br />
voisi takuuvarmasti korjata. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä tekee ehdotuksia, jotka tähtäävät <br />
<br />
• innovatiivisuuteen julkisten palveluiden kehittämisessä, <br />
• erilaisten osaamisten kohtaamiseen ja uudenlaisten ekosysteemien syntymiseen, <br />
• yritysten palveluviidakon purkamiseen ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen sekä <br />
• toiminnan nopeuttamiseen niin, että asioita samalla kehitetään pitkäjänteisesti. <br />
<br />
=== julkISET palvEluT EdElläkävIjöIkSI === <br />
<br />
Julkisella sektorilla on merkittävä tarve tehostaa ja parantaa palveluitaan digitaalisilla <br />
ratkaisuilla. Tarvetta tehokkuuteen lisää julkisen sektorin velan kasvu ja huoltosuhteen <br />
heikkeneminen. Palvelujen parantaminen puolestaan on tärkeää, koska <br />
sähköiseen maailmaan kasvaneet kansalaiset odottavat saavansa yhä enemmän palvelua <br />
verkossa. Yritykset taas voivat saada merkittäviä säästöjä, jos niiden tarvitsemat <br />
julkiset palvelut ovat automatisoituja. <br />
<br />
Työryhmä näkee, että uusia julkisia palveluita tulisi kehittää ennakkoluulottomasti <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Julkiset palveluhankinnat voivat <br />
toimia osaltaan uusien innovaatioiden veturina tilanteissa, joissa uutta teknologiaa <br />
voidaan yhdistää palveluun. <br />
<br />
Tästä erinomaisena esimerkkinä on verohallinnon jos usean vuoden yli jatkunut <br />
johdonmukainen palvelukehitys. Työ lähti liikkeelle työprosessin uudelleenmäärittelystä <br />
ja systeemisen muutoksen tarpeen ymmärtämisestä. Case Vero. <br />
<br />
Uusien palveluiden kehittämisessä pilotit ovat tärkeä toimintamalli, jossa yhdistyvät <br />
nopea toiminnan käynnistäminen ja riskin rajaus. Pilottien avulla asiakas ja toimittaja <br />
voivat luoda täysin uusia palveluita ja prosesseja, joita muut eivät ole vielä testanneet. <br />
<br />
Kokeilukulttuurin hyödyt voivat olla suuret. Julkinen sektori saa innovatiivisia <br />
ratkaisuja, jotka tehostavat ja parantavat palvelua. Yritykset puolestaan saavat referenssejä, <br />
jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä etenkin vientimarkkinoilla. <br />
<br />
Alla ovat keskeiset julkisen sektorin ominaispiirteet, joita digitaalisessa maailmassa <br />
tarvitaan. <br />
<br />
• Nopea palvelu. Tehokas julkinen sektori palvelee asiakaslähtöisemmin sekä <br />
kansalaisia että yrityksiä. <br />
<br />
• älykäs asiakas. Kilpailukykyinen julkinen sektori on myös älykäs asiakas <br />
yksityiselle sektorille. <br />
<br />
• Ennakkoluuloton kokeilija. Julkinen sektori kokeilee rohkeasti uusia ratkaisuja. <br />
Pilotit ovat kokeiluväline, joilla voidaan toimia nopeasti ja pitää riskit <br />
kohtuullisina. <br />
<br />
•kilpailun edistäjä. Kilpailukykyinen julkinen sektori lisää kilpailua kotimarkkinoilla. <br />
<br />
• Tehokkaiden rakenteiden luoja. Julkinen hallinto tukee yhteisiä rakenteita, <br />
jotka mahdollistavat joustavat toimintamallit. <br />
<br />
===== Case Sähköistä verotusta ===== <br />
<br />
:Verottaja on edennyt jo vuosien ajan systemaattisesti kohti automatisoitua palvelua, jossa sekä verovelvollisten että verottajan omat toiminnot on sähköistetty mahdollisimman pitkälle. <br />
: <br />
:Kehitystyö on helpottanut sekä asiakkaan että verohallituksen työtä. Tämä on edellyttänyt, että verottaja on miettinyt kaikki omat prosessinsa uusiksi. Siksi verottaja on edennyt kehityspolulla askeleittain niin, että ensimmäiset askeleet otettiin jo 1990-luvulla. Silloin alkoi kokeilu veroehdotusten tekemisestä valikoiduille asiakkaille. <br />
: <br />
:Monien askeleiden jälkeen kaikki kansalaiset alkoivat saada veroehdotuksen, joiden täydentäminen piti kuitenkin tehdä paperilla. Nyt noin 5,5 miljoonaa asiakasta saa esitäytetyn veroehdotuksen. Täydennettävää on noin 1,5 miljoonalla verotettavalla, joista kolmasosa tekee täydennykset sähköisesti. <br />
: <br />
:Digitalisointi ei ole johtanut henkilöstön irtisanomisiin, mutta henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta. Samaan aikaan monien tehtävät ovat muuttuneet entistä enemmän asiantuntijatehtäviksi. Asiakkaille tämä on tiennyt laadukkaampia ja nopeampia neuvontapalveluita. <br />
: <br />
:Kehitysmahdollisuuksia on edelleen paljon. Esimerkiksi verotilijärjestelmä mahdollistaisi sen, että verovelvollinen voisi kuitata verovelkoja ja –saamisia keskenään. Tämä yksinkertaistaisi rahaliikennettä veronmaksajan ja valtion välillä ja säästäisi kaikkien aikaa ja rahaa. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (polku 16) ===== <br />
<br />
<big>luodaan esikaupallisten pilottien malli julkiselle sektorille</big> <br />
<br />
Kehitetään esikaupallisen vaiheen toimintamalli, jossa esimerkiksi kunta esittää <br />
yrityksille ongelman, johon yritykset etsivät uuden ratkaisun. Sen jälkeen kunnan <br />
haasteet parhaiten ratkaiseva yritys voi jalostaa ratkaisun edelleen tuotteeksi, <br />
jota päästään kokeilemaan. Pilotin kautta luodaan malli, joka monistetaan ja levitetään <br />
julkisen sektorin organisaatioiden käyttöön sekä pidetään huoli palveluiden <br />
ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. <br />
<br />
Esikaupallisella hankinnalla voidaan edistää uusien markkinoiden syntymistä <br />
ja yritys saa samalla kaupallisen referenssin, mikä auttaa kasvu-ja <br />
vientiponnisteluissa. <br />
<br />
Toimeenpano: VM, ICT-johtaja Timo Valli; Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka <br />
Mäki-Lohiluoma. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista</big> <br />
<br />
Suomalaisia ohjelmistoyrityksiä syrjivä sääntely liittyy etenkin Hanselin koordinoimiin <br />
julkisiin kilpailutuksiin. Etenkin referenssivaatimukset kilpailutuksissa <br />
sulkevat usein ulos suomalaiset, pienet ohjelmistoyritykset. Tämä karsii vaihtoehtoja, <br />
tukee asemansa saavuttaneiden suurten yritysten asemaa ja rajoittaa kasvuyrittäjyyttä. <br />
Työryhmä ehdottaa, että julkisen hankinnan ehtoja muokataan niin, <br />
että ne avaavat ovia uusille innovaatioille. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>perustetaan kansalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus</big> <br />
<br />
ICT-2015 työryhmän ehdotuksesta on vuoden 2012 viimeisessä lisätalousarviossa <br />
myönnetty rahoitus kansalaisen SOTE-palvelujen kehittämiskeskuksen <br />
perustamista koskevan selvityksen laatimiseksi. <br />
<br />
Selvityksen perusteella tehdään esitys keskuksen perustamisesta vuonna <br />
2014. Perustettava keskus toimisi palvelujen järjestäjien, ammattilaisten, asiakkaiden <br />
ja ICT-toimittajien yhteistyön, asiakaslähtöisen palvelumuotoilun foorumina <br />
ja yhteisten toimintamallien kehittäjäyhteisönä. Hyödynnetään toiminnassa <br />
VTT:n osaamista ja toimintaa Sote-palveluiden konseptoinnissa ja mallinnuksessa <br />
(tutkimusjohtaja Tatu Koljonen). <br />
<br />
vastuutaho: STM/neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen, VM/ICT-johtaja <br />
Timo Valli ja TEM <br />
<br />
Tarvitavat resurssit: Myönnetty vuoden 2012 viimeisessä lisäbudjetissa <br />
200 000 euroa perustamista koskevan selvityksen laatimiseen, vuodesta 2014 <br />
alkaen varaus selvityksen perusteella budjettiin. <br />
<br />
=== TörmäyTTämISEn ja EkoSySTEEmIEn EdISTämInEn === <br />
<br />
Uusien innovaatioiden syntyminen edellyttää, että erilaiset osaamiset kohtaavat <br />
nykyistä paremmin monella tasolla. Siksi Suomeen tulee kehittää toimintamalleja, <br />
jotka vauhdittavat yhteistyötä sekä vuorovaikutusta niin toimialojen sisällä että eri <br />
toimialojen välillä. <br />
<br />
Esimerkiksi strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit ovat monien arvioiden <br />
mukaan onnistuneet hyvin toimialojen sisäisessä törmäyttämisessä, mutta toimialarajat <br />
ylittävissä kohtaamisissa ja kansainvälisessä yhteistyössä monet näkevät <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Lukuisissa työryhmän käymissä lähetekeskusteluissa on korostunut ekosysteemien <br />
luomisen ja osaamisen ristiinpölytyksen merkitys.Ekosysteemejä tarvitaan, <br />
koska kaikki suurimmat globaalit haasteet edellyttävät systeemisiä ratkaisuja. Esimerkiksi <br />
terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen voi onnistua vain, jos on olemassa <br />
arkkitehtuuri, johon kaikkien yksityisten ja julkisten toimijoiden ratkaisut kytkeytyvät. <br />
Tässä on pienellä maalla aivan erityinen etu, jota pitäisi pystyä hyödyntämään. <br />
<br />
Teknologisten välineiden ja ratkaisujen puute ei ole enää perimmäinen este. <br />
Hidasteet ja esteet ovat organisaatioissa, vanhoissa toimintatavoissa ja prosesseissa <br />
sekä viime kädessä asenteissa. Jotta niitä voidaan muuttaa, tarvitaan uusia tapoja <br />
tehdä työtä sekä työtapoja palvelevaa teknologiaa. Lisäksi tarvitaan ekosysteemejä, <br />
joissa toimintaympäristö viritetään teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä silmälläpitäen <br />
optimaaliseksi. <br />
<br />
Ekosysteemiin kuuluu monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista <br />
osaamista ja riskien oton kyvykkyyttä. Samoin tarvitaan sekä yksityistä että <br />
julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille ja palveluille. Tarvitaan myös laadukasta <br />
regulaatiota ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se vaatii myös saumatonta <br />
yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten ekosysteemin <br />
osien täytyy olla kyvykkäitä kytkeytymään kansainvälisiin verkostoihin. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain sitä kautta, että ekosysteemin laatu ja sen ympärille <br />
rakentuva relevantti osaaminen ovat maailman huippua. <br />
<br />
Törmäyttäminen voi tapahtua ympäristöissä, joissa kohtaamiset ovat luonnollisia. <br />
Siksi kohtaamisia tapahtuu luontevasti esimerkiksi alueiden sisällä tai toimialaverkostoissa. <br />
Digitaalisten palveluiden kehittyminen edellyttää, että ICT-alan osaajat <br />
ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi konepajateollisuuden ammattilaisten <br />
kanssa. <br />
<br />
Alueellisista törmäytyskanavista hyviä esimerkkejä ovat Tampereen Uusi Tehdas, <br />
Oulun Yritystakomo ja useilta paikkakunnilta löytyvät Tampereen mallin mukaiset <br />
Protomo-yrityskiihdyttämöt. Strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit puolestaan <br />
ovat esimerkkejä toimialaverkostoista, joissa saman alan yritykset kehittävät <br />
yhdessä teknologiaa, jota useammat yritykset voivat hyödyntää. <br />
<br />
Nokia-klusterista työttömäksi jäävien osaamisen yhdistäminen puolestaan tarvitsee <br />
akuutteja ratkaisuja, joissa hyödynnetään ekosysteemin ja törmäyttämisen <br />
malleja. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Törmäytys ja verkostohankkeet (polku 17) ===== <br />
<br />
<big>Alueelliset verkostohankkeet </big><br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman Innovatiiviset-ohjelman (INKA) tavoitteena <br />
on vahvistaa kansanvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä <br />
Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan <br />
luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä <br />
ja edelläkävijämarkkinoita. <br />
<br />
Tuetaan alueellisten osaamiskeskittymien syntyä. Kannustetaan alueita rakentamaan <br />
nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet vahvistavat <br />
toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä osaamisohjelmilla, <br />
joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
toimintaa. <br />
<br />
Pilottina avointen järjestelmien osaamiskeskittymän kehittäminen. Kehitetään <br />
digitaalisen osaamisen keskittymää toteuttamalla osaamisohjelmia muun muassa <br />
kokonaisarkkitehtuurien, suurten järjestelmien hallinnan ja avoimien skaalautuvien <br />
palvelujärjestelmien alalla. Suunnataan hankeportfolio tukemaan kansallisen <br />
infrastruktuurin muutosta ja julkishallinnon ja avoimia terveydenhuoltoalan <br />
järjestelmäkehityshankkeita. <br />
<br />
Tavoitteena on luoda verkostot uuden kansallisen veturi-ilmiön muodostamiseksi <br />
ja vaihtoehdoksi suuryrityksille mm. julkishallinnon palvelukehityshankkeissa. <br />
Toteutetaan osaamisohjelmat muutamille valikoiduille erityisosaamisalueille, <br />
jotka edesauttavat kokonaisratkaisujen toteuttamista: <br />
<br />
• Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut ja -strategiat, palveluliiketoiminnan ja teknisten ratkaisujen yhteissuunnittelu <br />
• Suurten järjestelmien tekninen hallinta, optimointi ja toteutus <br />
• Avoimet ja skaalautuvat palvelujärjestelmä-, tietoturva- ja informaationhallinnan kehitysmallit sekä käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta <br />
<br />
Toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana avausprojektin sisällä mahdollisesti <br />
osana tulevaa INKA-ohjelmaa. <br />
<br />
vastuutaho: BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula, STM/neuvotteleva virkamies <br />
Hannu Hämäläinen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kaksi miljoonaa euroa vuodessa 2013–2017. <br />
<br />
<big>Toimialakohtaiset törmäytykset</big> <br />
<br />
<big>Selvitetään edellytykset uusien digitaalisten ekosysteemien rakentamiseen</big> <br />
<br />
Sähköinen terveysteknologia ja älykkäät vanhuuspalvelut ovat suuria kasvumahdollisuuksia <br />
ikärakenteen muuttumisen vuoksi. Selvitetään vuoden 2013 aikana, <br />
löytyykö näiden aihealueiden ympärille yritysten (esim. Mawell Oy) ja tutkimuslaitosten <br />
muodostama joukko, joilla olisi kiinnostusta tehdä näistä laajempi kehitysohjelma. <br />
Yhtenä mahdollisena kohteena on Salo, jossa on jo käynnistetty hyvinvointiteknologian <br />
(erityisesti vanhuspalvelut) kehitysympäristön rakentaminen. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>digitaalisen koulutusliiketoiminnan kehittäminen</big> <br />
<br />
Koulutusliiketoiminnan ja ICT-sektorin törmäyttämöitä pilotoidaan Jyväskylässä, <br />
Tampereella ja Oulussa. Lisäksi Turun yliopistolla, Salon kaupungilla ja paikallisilla <br />
yrityksillä on alan kehityshanke Näistä kaupungeista löytyy valmiita tuotteita, <br />
palveluratkaisuja ja sisältöjä molemmilla sektoreilla joiden yhteistyömahdollisuuksia <br />
ei ole hyödynnetty. <br />
<br />
Törmäyttämisellä on tarkoitus hakea uusia palveluratkaisuja ja nopeita tuloksia. <br />
Tavoitteena on tuoda ICT-ja EDU-sektorit yhteen uudella tavalla, olemassa olevia <br />
rakenteita tehokkaammin ja innovatiivisemmin hyödyntäen. Tällöin saavutettavien, <br />
alueellisten hyvien käytänteiden pohjalta voidaan rakentaa laajemmin <br />
sovellettavia malleja koko maahan. Törmäyttämö luo ihmisten, ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien <br />
yllättäviä kohtaamisia yli toimialojen ja alueiden rajojen. <br />
Uudenlaisen yhteistyön tavoitteena on luoda kansainvälistä liiketoimintaa. <br />
Viennin tueksi luodaan uudet tehokkaat toimintamallit. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
resurssit: 1 miljoona euroa/vuosi. <br />
<br />
<big>Suomen kauppakamareiden digitalisaatiohanke</big> <br />
<br />
Tavoitteena on kertoa etenkin pk-yrityksille, miten informaatioteknologian uusia <br />
mahdollisuuksia voi parhaiten hyödyntää. Hanke esittelee informaatioteknologian <br />
mahdollistamia uusia toimintatapoja sekä askeleita, joiden avulla uusiin teknisiin <br />
ratkaisuihin ja toimintamalleihin kannattaa siirtyä. Samoin kiinnitetään huomiota <br />
digitalisaation haasteisiin kuten tietoturvaan ja itsensä johtamiseen digitaalisessa <br />
ympäristössä. Hankkeen aikana on tilaisuuksia yhdeksäntoista kauppakamarin <br />
alueella sekä valtakunnallinen tilaisuus Helsingissä. Tavoite on digitalisaatiokehityksen <br />
nopeuttaminen. Kohderyhminä ovat etupäässä suomalaiset pk-yritykset, <br />
kunnat ja muut paikalliset toimijat. <br />
<br />
vastuutaho: Keskuskauppakamari, Senior Advisor Ilkka Lakaniemi <br />
<br />
<br />
<big>Sähköinen treffipalvelu ICT-osaajien ja asiakkaiden välille</big> <br />
<br />
Teknologiateollisuus ry:n johdolla tehdään verkkopalvelu, jonka pääteemana <br />
on yritysten uudistuminen. Sivusto on suunnattu etenkin pk-yrityksille, joilla on <br />
nopea tarve uudistua kansainvälisen kilpailun paineessa. Sivustolle rakennetaan <br />
osio, jonka kautta digitaalisista palveluista kiinnostuneet yritykset voivat löytää <br />
oikeanlaista ICT-osaamista juuri omaan tarpeeseensa. Sivustolla myös herätetään <br />
yrityksiä digitaalisten palveluiden mahdollisuuksista case-esimerkkien kautta. <br />
<br />
vastuutaho: Teknologiateollisuus, johtaja Jukka Viitasaari. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>greenICT” ja älykkäät kaupunkiympäristöt</big> <br />
<br />
Tavoitteena on koota suomalaisen energia- ja ympäristöalan sekä ICT-alan huippuosaaminen <br />
(ml. start-up- ja kasvuyritykset) tukemaan laaja-alaisesti kolmen <br />
kaupunkialueen suunnittelua ja kehitystä sekä yritystoiminnan kasvua. Toimenpide <br />
toteutetaan kolmen vuoden aikana. <br />
<br />
vastuutaho: toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 2 milj. euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut Nokia-klusterin ongelmiin (polku 18) ===== <br />
<br />
<big>Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi</big> <br />
<br />
Monissa maissa on pula ICT-osaajista, joita Suomessa puolestaan on jäänyt työttömiksi <br />
rakennemuutoksen takia. Suomalaisten heikkoutena on tuote- ja palveluosaamisen <br />
tuotteistamisen ja markkinoille vieminen. Tästä käytännön esimerkkinä <br />
toimii ICT 2015 -työryhmän työn osana Saksassa ja Sveitsissä tehty <br />
markkina-analyysi, jonka mukaan suomalaisen ICT -osaamisen tuotteistaminen <br />
Saksan ja Sveitsin markkinoille tarjoaa välittömiä liiketoimintamahdollisuuksia <br />
suomalaisyrityksille. <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa pilottitoimenpiteitä, jotka parantavat yritysten kykyä luoda <br />
globaalisti myytäviä tuote- ja palvelukonsepteja: <br />
<br />
• muuntokoulutusta mobiiliosaajille. Yhteiskunnan ja yritysten yhdessä tukema globaalin tuotemarkkinoinnin muuntokoulutus- ja projektityösopimusohjelma, joka tarjoaa alan osaajille nopean siirtymisen matkapuhelimista uusille toimialoille sekä yrityksille kokenutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Erityisenä fokusalueena pilottivaiheessa Tampereen ja Oulun ICT-osaajat. <br />
<br />
• “Ensiasiakkuudesta moniasiakkuuteen”- rahoitusmalli. Uudet rahoitusmallit tukemaan tuotteiden ja palveluiden myyntiä useille asiakkaille ja markkinoille samanaikaisesti (nyt pk-yritykset keskittyvät usein yhteen isoon asiakkaaseen <br />
kotimaassa ja putoavat tyhjän päälle alihankintaverkon purkautuessa). Mallina Vision+, joka ei sijoita omistusosuuteen yrityksessä vaan sen tuotteiden ja palveluiden myyntiin (tuotto provisiona tuotteiden ja palveluiden myynnistä). Osa tässä raportissa ehdotetun alku- ja kasvuvaiheen yrityksille suunnatun rahoitusohjelman (polku 14) resursseista tulisi suunnata <br />
Vision+ -mallisiin rahastoihin. Myös osa vastikkeettomista julkisista yritystuista pitäisi kohdistaa tähän tarkoitukseen (esim. Tekesiin luodaan uusi ”Globaali tuotteistusosaaminen” -ohjelma). Pilottivaiheessa uusi rahoitusmalli <br />
kehitetään ja otetaan koekäyttöön suomalaisen ICT-osaamisen viennissä Saksan ja Sveitsin markkinoille. <br />
<br />
• “Suomi projektitoimisto” asiakasklusterissa Perustetaan Suomi Projektitoimisto Saksan koneenrakennusklusteriin <br />
ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusteriin. Projektitoimistot syntyvät alhaalta ylöspäin kohdemarkkinoilla asuvien, paikalliset liiketoimintamahdollisuudet tuntevien asiantuntijoiden sekä kotimaisten alueellisten elinkeinoyhtiöiden, yritysten ja yliopistojen yhteistyönä. Projektitoimistot tarjoavat suomalaisyrityksille toimipisteen lähellä asiakasta ja mahdollistavat alihankinta- ja liiketoiminnan kehitysprojektit asiakkaan toimitilojen läheisyydessä. Näillä markkinoilla fyysinen läsnäolo on erityisen tärkeää, sillä paikalliset yritykset pitävät alihankintaverkostonsa lähellä. Projektitoimisto toimii ”sillanpääasemana” suomalaisyritysten myynti- ja tuotekehityshenkilöiden lyhyt- tai pitkäaikaiselle työskentelylle kohdemarkkinoilla. Uudenlaiset projektitoimistot Saksan koneenrakennusklusterissa ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusterissa kohdistuvat suomalaisyritysten tarpeisiin, joita julkiset ja yksityiset viennin edistämisorganisaatiot eivät pysty täyttämään maantieteellisen läsnäolon, paikallisten markkinoiden syvätuntemuksen ja toiminnan joustavuuden osalta. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta kehittää konseptia edelleen nyt tehdyn selvityksen pohjalta.<br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 1,5 miljoonaa euroa/vuosi. <br />
<br />
<br />
<big>kaato – kansainväliset yritykset Suomeen</big> <br />
<br />
Vuoden 2012 lisätalousarviossa on myönnetty rahaa Suomen markkinoimiseksi <br />
kiinnostavana ICT-alueen investointikohteena ulkomailla. <br />
<br />
Laajennetaan invest-in-toimintaa tukemalla suoraan kansallisen business-in-toimintamuodon <br />
(suora neuvottelutoiminta hyödyntäen olemassa olevia liiketoimintakontakteja <br />
ja liiketoimintaosaamista) syntymistä ja vapautuvan kapasiteetin <br />
toimintaedellytyksiä. Tässä tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. <br />
Lisäksi TEM tulee laatimaan Suomen maabrändityötä eteenpäin vievälle ulkoministeriön <br />
organisaatiolle Kitkaton Suomi -yhteenvedon, jonka tarkoituksena on <br />
vaihvistaa Suomen osaamisbrändiä. <br />
<br />
Tutkitaan VTT:n systemaattista käyttöä ulkomaisen t&k:n houkuttelussa. Malli <br />
voidaan ottaa esimerkiksi Singaporesta, joka on tuotteistanut jatkuvan ulkomaisen <br />
pääoman houkuttelu- ja kotoutusmallin. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 3 miljoonaa euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
=== palvEluvIIdakon ja laInSäädännön ykSInkErTaISTamInEn === <br />
<br />
Elinkeinoelämän järjestöt ovat vuosien ajan puhuneet ylisääntelyn vaaroista. Sääntelyn <br />
nopeat muutokset on toinen elinkeinoelämän suurista huolista. Vakaa ympäristö <br />
varmistaa parhaiten investointien jatkuvuuden ja sitä kautta myös liiketoiminnan <br />
terveen kehityksen. Se puolestaan edellyttää vahvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän <br />
kanssa. <br />
<br />
Järjestöt eivät ole kannassaan yksin, sillä muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto <br />
on ollut huolissaan ylisääntelystä ja sääntelyn vaikutusten huonosta arvioinnista. <br />
VTV on todennut lausunnossaan, että ”kaikessa sääntelyssä pitää huomioida <br />
riski, että sääntely vähentää kannustusta ja innovatiivisuutta”. <br />
<br />
Tarkastusvirasto toteaa, että järkevä sääntely käsittää koko poliittisen prosessin <br />
lain suunnittelusta sen täytäntöönpanoon, soveltamiseen, arviointiin ja tarkastamiseen. <br />
Viraston mukaan uutta sääntelyä voitaisiin arvioida myös pilottien avulla. <br />
Uuden sääntelyn kokeilu voitaisiin rajata esimerkiksi alue- tai organisaatiokohtaisesti. <br />
VTV nostaa esiin myös, että sääntelyn vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan <br />
hyödyntää uudenlaisia tutkimuksellisia menetelmiä (esimerkiksi living lab -toimintakonseptia), <br />
jotka mahdollistavat oikeudellisesta sääntelystä saadun kokemusperäisen <br />
tiedon systemaattisen keräämisen ja analysoinnin. <br />
<br />
Suomella on monia vahvuuksia, jotka liittyvät yhteiskunnan perusinfrastruktuurin <br />
toimivuuteen, turvallisuuteen, luotettavuuteen ja alhaiseen korruptioon. Samat <br />
seikat voivat toisaalta johtaa yliregulaatioon ja -varovaisuuteen, virheiden välttämiseen <br />
ja varman päälle pelaamiseen, sekä riskinottohaluttomuuteen. <br />
<br />
Ylisääntely ei ainoastaan hidasta kehitystä. Liika sääntely saattaa edistää veronkiertoa <br />
ja muuta harmaata taloutta, totesi Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassaan <br />
tutkija Jenni Pääkkönen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (polku 19) ===== <br />
<br />
<big>yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa</big> <br />
<br />
Alueellisilla ja kansallisilla hankkeilla tuotetaan tällä hetkellä sekava viidakko <br />
hautomo-, startti- ja kiihdytyspalveluita. Palvelut muodostavat asiakkaan näkökul<br />
masta polveilevan, ennakoimattoman ja puutteellisesti ohjatun kokonaisuuden. <br />
<br />
Kasvun Tehoketju -hanke selkeyttää palveluketjun sisältöä ja tehostaa toimintaa <br />
asiakkaiden kannalta. Hankkeessa hyödynnetään Protomo-toiminnasta ja <br />
muista toimintamalleista tehtyjen arviointien tuloksia, tunnistetaan kansallisesti <br />
vaikuttavimmat toimintamallit ja tuotetaan lyhytkestoiset yksittäisprojektit korvaava <br />
yhtenäinen palvelukonsepti, joka on valtakunnallisesti monistettavissa ja <br />
samalla huomioi alueelliset erityispiirteet. Kasvun Tehoketju pilotoidaan välittömästi <br />
1–2:lla alueella ja sitä ryhdytään soveltamaan ainakin Oulun, Tampereen ja <br />
Salon seuduilla sekä pääkaupunkiseudulla. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Madalletaan spinoff-kynnystä lainsäädäntöä ja verotusta selkiinnyttämällä</big> <br />
<br />
Yritysten strategisissa muutostilanteissa spinoffien toteuttamisen kynnystä tulisi <br />
madaltaa. Nyt prosessiin liittyy sekä verotuksellisia että lainsäädännöllisiä haasteita <br />
spinoff-yrityksiin siirtyville henkilöille sekä emoyhtiölle. Lainsäädäntöä ja <br />
verotusta selkiinnyttämällä voidaan merkittävästi lisätä sekä työntekijöiden kiinnostusta <br />
yrittäjyyttä kohtaan että yritysten mahdollisuuksia rahoittaa tai tukea <br />
ydinliiketoiminnan ulkopuolelle jäävien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista <br />
työntekijöiden perustamissa yrityksissä. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>konesaleille oikeus energiaveron palautukseen</big> <br />
<br />
<br />
Pilvipalveluiden yleistyminen lisää ICT-yritysten tarvetta rakentaa lisää tietovarastoja. <br />
Suomella on hyvät mahdollisuudet houkutella tällaisia datacentereitä <br />
vakaan toimintaympäristönsä ansiosta. Suomen tulisi kuitenkin rakentaa datacenter-<br />
strategia. Osana tätä strategiaa ICT-alalle tulisi antaa muun teollisuuden <br />
omaama oikeus energiaveron palautukseen. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää. <br />
<br />
<big>kasvatetaan digitaalisen talouden ekosysteemiä alv-muutoksilla</big> <br />
<br />
Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen ja myyminen on tehtävä kiinnostavaksi <br />
ja kilpailukykyiseksi Suomessa. Olisi tutkittava mahdollisuus ALV-helpotukseen <br />
verkkokaupasta ostettujen tuotteiden osalta. Tämä vahvistaisi suurien <br />
kaupantoimijoiden kiinnostusta ja sijoittamista verkkokaupan ratkaisuihin <br />
ja infrastruktuuriin. Samoin on verkkokaupankäynnin osalta varmistettava suomalaisten <br />
toimijoiden kilpailukyky kotimarkkinoilla. Esimerkiksi eKirjojen, ladattavien <br />
pelien, musiikin ja elokuvien sekä verkossa toimivien sisältöpalveluiden <br />
arvonlisäveron alentaminen toisi huomattavan kasvun mahdollisuuden suomalaisille <br />
toimijoille. Muun muassa perinteisen kirjan tai elokuvalipun ALV on nyt <br />
9 prosenttia, kun taas eKirjan tai verkossa vuokrattavan elokuvan verokanta on <br />
23 prosenttia. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää <br />
<br />
<br />
=== nopEa ToImEEnpano oSana pITkäjänTEISTä kEhITTämISTä === <br />
<br />
Sekä käytäntö että tutkimustieto kertovat, että nopeus on internet-maailmassa erityisen <br />
tärkeää. Digitaaliteknologian sovellukset ovat usein ”ensimmäinen saa leijonanosan” <br />
-tyyppisiä, minkä vuoksi kärjessä oleminen on tärkeää. <br />
<br />
Internetin käyttö kasvaa huimaa vauhtia. Globaali internet-liikenne on kaksinkertaistunut <br />
kahdessa vuodessa. Tämä johtuu laitteiden ja yhteyksien hintojen laskusta <br />
ja uusien palveluiden lisääntymisestä. Suomi ei ole kansainvälisten palveluiden tuottajana <br />
merkittävä toimija yksittäisistä menestystuotteista huolimatta. <br />
<br />
Nopeus ei tarkoita, että juostaan kovempaa. Tärkeintä on löytää koko yhteiskunnassa <br />
entistä älykkäämpiä toimintamalleja, jotka synnyttävät nopeampia tuloksia. <br />
Tämä voi tarkoittaa muun muassa seuraavanlaisia toimintamalleja. <br />
<br />
• Kehitetään uusia asioita kokeilevien pilottien avulla <br />
<br />
• Käydään säännöllistä dialogia asiakkaiden ja toimittajien kesken <br />
<br />
• Nopeutetaan viranomaisten lupamenettelyä <br />
<br />
• Hyödynnetään julkisissa tarjouskilpailuissa avoimia ratkaisuja, jotka avaavat kilpailutilaa pienemmille yrityksille <br />
<br />
• Hyväksytään epäonnistumiset <br />
<br />
• Lopetetaan epäonnistuneet hankkeet ajoissa <br />
<br />
<br />
Nopeiden toimintamallien lisäksi Suomeen tulee synnyttää samanaikaisesti pitkäjänteisen <br />
toiminnan kulttuuri. Tämä on tärkeää monesta syystä. Yrityksien investointikynnys <br />
madaltuu, jos ne voivat luottaa muun muassa lainsäädännön pysyvyyteen. <br />
Samoin yhteiskunnan suuret muutokset kuten siirtymä digitaloudeksi edellyttävät <br />
pitkäjänteistä toimintaa, joka samalla reagoi ajassa tapahtuviin muutoksiin. <br />
<br />
Siksi ICT 2015 -työryhmä ehdottaa ensimmäiseksi toimia, jotka tähtäävät digitaalisen <br />
perustan nopeampaan rakentamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Nopea toteuttaminen (polku 20) ===== <br />
<br />
<big>Vauhditetaan julkishallinnon palveluiden digitalisointia (kIdE)</big> <br />
<br />
Hallitusohjelman mukaan jokainen ministeriö valmistelee älystrategian. Tavoitteena <br />
on julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen pilottien kautta. <br />
Täten koko Suomen talouden ja tuottavuuden kasvua edistetään digitaalisten palveluiden <br />
avulla. Varmistetaan että hankkeet etenevät käytäntöön. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. Kukin hallinnonala vastaa omien proses<br />
sien sähköisten palveluiden kehittämisestä. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan ohjelma</big> <br />
<br />
CIO in Residence -ohjelmassa tarjotaan ICT-sektorin ulkopuolisille pk-yrityksille <br />
mahdollisuus saada määräajaksi (esim. 1-6 kk) ICT-neuvonantaja sparraamaan <br />
kohdeyrityksen johtoryhmää. <br />
<br />
CIOlla (Chief Information Officer) on kyky toimia kohdeyrityksessä liikkeenjohdon <br />
tukena. Vuokra-CIO saa palkkaa, yritykselle järjestely mitoitetaan keston ja <br />
kustannusten puolesta siten, että kynnys CIO:n ottamiseen on matala. Toimenpiteen <br />
tavoite on tarjota etenkin pk-yrityksille nopea tie digitaalisen osaamisen <br />
nostamiseen. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Sähköisen liiketoiminnan osaamisohjelma</big> <br />
<br />
Toteutetaan Pk-yrityksille suunnattu verkkomyynti ja markkinointivalmiuksien <br />
kehittämisohjelma, joka nostaa suomalaisten yritysten valmiuksia internetiin <br />
perustuvan verkkoliiketoiminnan hyödyntämisessä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini; Markkinointiviestinnän Toimistojen <br />
Liitto MTL, toimitusjohtaja Tarja Virmala. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa (myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa) <br />
<br />
===== Pitkäjänteinen kehittäminen (polku 21, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä valtioneuvoston kansliaan</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa perustettavaksi valtioneuvoston yhteyteen ICT-asiantuntijaryhmän, <br />
jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri ja jonka jäseninä ovat toteutuksesta <br />
vastaavien tahojen avainhenkilöt. Työryhmän tehtävä on seurata Kitkaton <br />
Suomi -tavoitteen toteutumista, vauhdittaa toimeenpanoa, sovittaa yhteen <br />
hallinnon alat ylittäviä toimenpiteitä, tehdä omalta osaltaan ehdotuksia rullaavasti <br />
ja maksimoida vaikuttavuutta. Samoin verkostomaisen toiminnan edistäminen <br />
on työryhmän keskeinen tehtävä. <br />
<br />
vastuutaho: Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, VNK. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Varmistetaan toimenpiteiden toteutuminen kaupunkiseuduilla</big> <br />
<br />
Kansallisen ICT-asiantuntijaryhmän tueksi ja työpariksi nimetään kaupunki- tai <br />
kaupunkiseututasoiset verkostomaiset ryhmät, jotka varmistavat korkean osaamisen <br />
työpaikkojen syntymistä tukevien kaupunki- tai aluetasoisten toimenpiteiden <br />
toteutumisen käytännössä. Näiden ryhmien koollekutsumisesta ja johtamisesta <br />
vastaavat kaupunkien elinkeinojohtajat. (Pääkaupunkiseutu, Oulu, Mikkeli, <br />
Tampere ja Salo.)<br />
<br />
Vastuutaho konseptin luomisessa: Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Käynnistetään markkina- ja kilpailijaseuranta Tekesissä</big> <br />
<br />
ICT-työryhmän tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö, <br />
jonka tehtävä on antaa tarvittava ja kriittinen ennakko- ja lähtötieto <br />
ICT -asiantuntijaryhmälle avainkilpailijamaiden kehitysnopeudesta tarvittavien <br />
vuosittaisten uusien toimenpiteiden määrittämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
== 8. 21 polkua Kitkattomaan Suomeen == <br />
<br />
<big>ICT avaa monipuolisimmat mahdollisuudet parantaa tuotteita, synnyttää uutta ja luoda kasvua. Siksi Suomen pitää vähentää tarpeetonta kitkaa, joka estää tarttumasta mahdollisuuksiin. ICT 2015 -työryhmä esittää 21 moniaskelista polkua kitkattomaan Suomeen.</big> <br />
<br />
Suomalaisten hyvinvointia uhkaa useasta samanaikaisesta syystä johtuva kasvuongelma. <br />
Uuden teknologian soveltaminen on todennäköisin ratkaisu ongelmaan. <br />
Historia nimittäin osoittaa, että teknologinen kehitys selittää talouskasvusta suuremman <br />
osan kuin työn ja pääoman määrä yhteensä. <br />
<br />
Höyry ja sähkö ovat olleet talouskasvun kannalta merkittävimpiä yleiskäyttöisiä <br />
teknologioita vajaan 200 vuoden aikana. ICT ja internet ovat monien arvioiden <br />
mukaan vielä suurempia ja nopeammin vaikuttavia voimia. Tähän mennessä digitaalinen <br />
vallankumous on näkynyt eniten laitteissa. Palveluiden suuri aalto kerää <br />
vasta voimiaan. <br />
<br />
Suomi oli useita vuosia matkapuhelinalan veturi, mutta digitaalisten palveluiden <br />
rakentajana kuljemme tavaravaunuissa. Seuraajan asema on huono, koska nopeasti <br />
kulkevassa digitaalisessa taloudessa ensimmäiset korjaavat selvästi muita suuremmat <br />
potit. Digitaalisessa maailmassa kaikki mahdollinen pitää kääntää palveluksi. <br />
<br />
Hyvinvointimme taso riippuukin lähivuosina paljon siitä, kuinka nopeasti <br />
opimme soveltamaan uutta teknologiaa. Meidän pitää monipuolistua teknologian <br />
rakentajasta sen hyödyntäjäksi. Tarvitsemme lisää ICT-yrityksiä, jotka työllistävät <br />
ja kehittävät uusia ratkaisuja meille ja muille. Jopa vielä enemmän tarvitsemme <br />
kuitenkin yrityksiä ja julkista sektoria, jotka parantavat tuotteitaan ja palveluitaan <br />
ICT:n avulla. <br />
<br />
ICT:n tuottajat ja hyödyntäjät muodostavat yhdessä ekosysteemin, jonka osaaminen <br />
ja yhteispeli ratkaisevat koko Suomen menestyksen. Suomen on opittava hyödyntämään <br />
muita nopeammin ja tehokkaammin tietotekniikkaa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut useita kehityskohteita infrastruktuurissa, <br />
osaamisessa, rahoituksessa ja toimintatavoissa. Maa ei voi ottaa kaikissa asioissa <br />
riittävän pitkiä kehitysaskeleita yhdellä kertaa. Siksi työryhmä ehdottaa pitkäjänteistä, <br />
kymmenen vuoden muutokseen tähtäävää kehittämisohjelmaa. <br />
<br />
Tässä raportissa työryhmä esittää 21 keskeisintä toimenpidealuetta - polkua, <br />
joilla otetaan ensimmäiset askeleet vuonna 2013. Näiden kaikkien toimenpiteiden <br />
vaatima vuosittainen lisärahoitus on yhteensä 55–70 miljoonaa euroa. Lisäksi <br />
tulevat verovaikutukset, joista selkeästi suurin yksittäinen liittyy innovaatioiden <br />
verokannustimiin. <br />
<br />
Kymmenvuotisen ohjelman toteuttamista edistää ja koordinoi valtioneuvoston <br />
kansliaan perustettava ICT-asiantuntijaryhmä, jota johtaa valtiosihteeri. Ryhmän <br />
tehtävänä on seurata ja vauhdittaa tässä raportissa esitettyjen keskeisten askeleiden <br />
ottamista. Samoin ryhmä tulee omalta osaltaan esittämään uusia askeleita, joita ei <br />
tässä vaiheessa ole osattu nähdä tai joita ei ole arvioitu yhtä kiireelliseksi kuin raportissa <br />
esitetyt toimet. <br />
<br />
Nyt esitettävistä toimista neljä ovat kriittisiä ja erityisen tärkeitä, jotta Suomi <br />
ottaisi kestäviä, digitaalisia voittoja laajalla rintamalla yksittäisten menestystarinoiden <br />
lisäksi. Nämä neljä ovat kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen <br />
(toimenpide 1), ICT 2023 -tutkimus ja kehitysohjelma (5), rahoitusohjelma kasvuyrityksille <br />
(14) ja pitkäjänteinen kehittäminen, jota varten perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä <br />
(21). <br />
<br />
Seuraavat toimet auttavat Suomea nousemaan tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, <br />
jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat <br />
asiakaslähtöisiä ja kitkattomia. <br />
<br />
<br />
=== Infrastruktuuri === <br />
<br />
===== rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (1) ===== <br />
Näin samaa informaatiota voidaan hyödyntää nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
Ratkaisu auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja parantamaan asiakaspalvelua. <br />
Suunnittelu tehdään valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla <br />
kesäkuun loppuun mennessä. Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisulla Taltionilla <br />
on valmiudet liittyä ensimmäisenä palveluna uuteen arkkitehtuuriin. <br />
<br />
===== rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
Koskee mm. palkkoja, alv-tietoja ja kirjanpitoa. Mahdollistaa arviolta neljän miljardin <br />
euron vuosittaiset säästöt. <br />
<br />
===== vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (3) =====<br />
<br />
Myönnetään mm. toimiluvat laajakaistan 800 MHz-taajuusalueelle, mahdollistetaan <br />
testitaajuudet 700 MHzin ja 3GHz:n alueille korkeakouluille ja yrityksille. Lisäksi <br />
vauhditetaan valokaapeleiden rakentamista uusilla kevyemmillä ratkaisuilla <br />
kuten mikro-ojitus. <br />
<br />
===== luodaan avoimen datan ekosysteemi (4) =====<br />
<br />
Kootaan avoimen tiedon yhteistyöverkosto. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. Varmistetaan lain<br />
säädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. <br />
<br />
=== Osaaminen === <br />
<br />
===== yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (5) ===== <br />
<br />
Kootaan erillään olevat toimenpiteet ICT-osaamisen tason nostoon <br />
10 vuoden ohjelmaksi, jonka ohjausryhmän muodostavat Tekes ja Suomen Akatemia. <br />
Ohjelma toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä t&k-kärkihankkeita <br />
ja verkottuu merkittävimpiin kansainvälisen tutkimusohjelmiin. <br />
<br />
===== digitaaliset palvelut ja sisällöt (6) ===== <br />
Käynnistetään kuntien palveluiden digitalisointi <br />
mm. Oulun ja Mikkelin piloteilla. Palveluiden kehitys ja levitys tehdään <br />
kuntien palvelukehitysyhtiö Tieraa hyödyntäen. Pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi <br />
käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio. <br />
<br />
===== Pelit ja pelillisyys (7) =====<br />
Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi. Toteutetaan ensimmäiset pilotit pelillisyyden viemiseksi pelialan ulkopuolelle Taltionin avulla.<br />
<br />
===== Tietoturva (8) ===== <br />
Lisätään tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta. Kehitetään alan <br />
vientitapahtumia ja perustetaan kyberturvallisuuskeskus. <br />
<br />
===== mobiiliosaaminen (9) ===== <br />
Käynnistetään alalla usean vuoden pituinen t&k-hanke ja <br />
lisätään akateemista tutkimusta TKI-ohjelman puitteissa. <br />
<br />
===== Big data (10) ===== <br />
Lisätään Big Data -alueen koulutusta. Aloitetaan kehityshanke Big <br />
Data-osaamisen kehittämiseksi. <br />
<br />
===== Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (11) ===== <br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia yritysten ja eri oppilaitosten <br />
välillä sekä selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa. <br />
<br />
===== yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (12) ===== <br />
Toteutetaan työvoima- ja osaamistarpeiden <br />
ennakointihanke sekä huomioidaan peruskoulun opetussuunnitelman <br />
uudistuksessa internet-ajan tarpeet. <br />
<br />
===== Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen äkillisessä rakennemuutoksessa (13) =====<br />
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutusta ja viedään täydennyskoulutusta korkeakouluihin.<br />
<br />
=== Rahoitus === <br />
<br />
===== rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustarpeita (14) ===== <br />
Valtio panostaa rahoitusohjelman kautta alku- ja myöhäisemmän kasvuvaiheen yrityksiin kahden eri rahastomallin kautta. <br />
<br />
===== Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (15) ===== <br />
Otetaan pk-yritysten jvk-lainat käyttöön ja toteutetaan innovaatioille verokannustin. <br />
<br />
<br />
=== Toimintatavat ===<br />
<br />
===== julkiset palvelut edelläkävijöiksi (16) ===== <br />
Luodaan julkiselle sektorille esikaupallisten <br />
pilottien malli, joilla voidaan kokeilla uusia palveluratkaisuja rajoitetulla <br />
riskillä. Samoin karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista ja <br />
perustetaan kansalaisten SOTE-palvelujen kehittämiskeskus. <br />
<br />
===== Törmäytys ja verkostohankkeet (17) ===== <br />
Kannustetaan alueita ja toimialoja rakentamaan nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet <br />
vahvistavat toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä <br />
osaamisohjelmilla, joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
liiketoimintaa. Pilottina avointen osaamiskeskittymien vahvistaminen. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut nokia-klusterin ongelmiin (18) ===== <br />
Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi. <br />
Hyödynnetään ICT 2015-ohjelman yhteydessä tehtyä selvitystä Saksan ja Sveitsin <br />
markkinoista, joilla on akuutti ICT-osaajien tarve. <br />
<br />
===== Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (19) ===== <br />
Yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa asiakkaan näkökulmasta Kasvun Tehoketju-<br />
hankkeella. Vähennetään lainsäädännöstä digitaalista taloutta syrjiviä elementtejä: <br />
rinnastetaan digitaalinen palvelu vastaavaan fyysiseen (esim. ekirja) ja <br />
palautetaan energiavero datakeskuksille muun teollisuuden tapaan. <br />
<br />
===== nopeat toimintatavat ja pilotit (20) ===== <br />
Vauhditetaan ministeriöiden palveluiden digitalisointia Kide-hankkeella. Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan <br />
ohjelma. Kehitetään pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan osaamista. <br />
<br />
===== pitkäjänteinen kehittäminen (21) ===== <br />
Valtioneuvoston yhteyteen nimitetään ICT-asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri. Ryhmä tukee, <br />
koordinoi ja vauhdittaa kymmenen vuoden ICT-ohjelman toteuttamista. ICT-työryhmän <br />
tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö. <br />
<br />
== Lähteitä == <br />
<br />
Accenture (2012). ICT 2015 -työryhmälle tehty analyysi. <br />
Baldwin, Richard E. and Evvenett, Simon (2012), Value Creation and Trade in 21st Century Manufactu<br />
<br />
<br />
ring: What Policies for UK Manufacturing. Teoksessa David Greenaway (ed), The UK in a Global World. <br />
How can the UK focus on steps in global value chains that really add value? <br />
Banga Rahsmi ( ), Drivers of outward foreign direct investment from Asian developing economies. <br />
Boston Consulting Group (2012) Investointeja Suomeen. <br />
Boston Consulting Group (2012), Adapt and Adopt: Governments` Role in Internet Policy. <br />
Cedefop (2010) Jobs in Europe to become more knowledge- and skills-intensive <br />
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (2012), lausunto 2/2012. <br />
Eloranta Jorma (2012). Investointeja Suomeen. Ehdotus strategiaksi ja toimintaohjelmaksi Suomen <br />
<br />
<br />
houkuttelvuuden lisäämiseksi yritysten investointikohteena. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
<br />
<br />
9/2012. <br />
Euroopan komissio (2011): Policies in support of high-growth innovative SMEs. An INNO-Grips Policy <br />
Brief by empirica Communication and Technology Research. Principal author: Stefan Lilischkis. Bonn.” <br />
<br />
<br />
Euroopan komissio (2012): The Digital Agenda for Europe - Driving European growth digitally. <br />
COM(2012) 784 final. <br />
Fransman, Martin (2010), The new ICT ecosystem. Cambridge University Press. <br />
<br />
<br />
http://fvca.fi/tietokeskus/tilastot/2012 <br />
Gapgemini Consulting (2012) The Digital Advantage. How digital leaders outperform their peers in <br />
every industry. <br />
<br />
<br />
Jeffrey P. Graham and R. Barry Spaulding (2004) Understanding Foreign Direct Investment. <br />
Grajek, M. (2012), ICT for growth: a targeted approach. Policy Contribution 2012/10, Bruegel <br />
Handelberg Jari (2012), Aspects of Management Team and Firm Growth. Aalto University publication <br />
<br />
<br />
series Doctoral dissertations 76/2012. <br />
Helsingin Sanomat (2012). ”Helsingin yliopiston rehtori suomii yliopistosäästöjä”. 26.3.2012 <br />
Hämäläinen, Saranto (2009). Moniammatillisen terveydenhuoltohenkilöstön koulutustarpeet sekä <br />
<br />
<br />
kehittämis-ja vaikuttamismahdollisuudet tietotekniikan käyttöönotossa <br />
IMD (2012). World Competitiveness Yearbook 2012. <br />
Kauppalehti (2013). Johtajat tyytymättömiä henkilöstön digitaitoihin, 8.1.2013 <br />
Lehti, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. <br />
<br />
<br />
Etla B254. Taloustieto Oy. <br />
Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Internet Suomen taloudessa. Julkaisuja 8/2012 <br />
Manpower Group (2012) Talent Shortage Survey <br />
McKinsey (2012). Tuotteistettua tuottavuutta. Suomeen suuntautuvien investointien lisääminen kove<br />
<br />
<br />
nevassa kansainvälisessä kilpailussa. <br />
<br />
<br />
�<br />
Moss Kanter, Rosabeth (2012). Can America Compete? Harvard Magazine. <br />
<br />
<br />
Nikulainen, Ali-Yrkkö, Seppälä (2011), Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden <br />
uudistajana. (Teknologiateollisuus ry). <br />
Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kil<br />
<br />
<br />
pailussa. Helsinki. Taloustieto Oy. (Sitra 297). <br />
<br />
<br />
Pajarinen, M. – Rouvinen, P. (2012), Internet Suomen taloudessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja <br />
8/2012. <br />
Stadigh Kari (2012). Pääomamarkkinat ja kasvu. Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012. <br />
Svenska Riskkapitalförenigen (2012), Business Angels – a complement to formal private equity. www. <br />
<br />
<br />
svca.se <br />
Tapscot Don (2012) Digiosaamisen ohjelmajulistus The E-skills Manifesto. <br />
Team Finland (2012). Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto. (Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä, <br />
<br />
<br />
puheenjohtaja Matti Alahuhta.) <br />
Tekniikan Akateemiset (2012). Teknologiabarometri 2012. <br />
Tietoviikko (2012). Wärtsilän bisnes ei pyöri ilman tietotekniikkaa, 24.12.2012. <br />
Tilastokeskus (2012). Väestöennuste 2012-2060. <br />
Tilastokeskus (2012). Työvoimatutkimus 2012, syyskuu. <br />
Tullihallitus (2012). Tuonti, vienti ja kauppatase 1990. <br />
Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu (2012). Global Entrepreneurship Monitor – Finnish Report 2011 <br />
<br />
<br />
Sarja A Tutkimusraportteja A1/2012. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2009). Evaluation of the Finnish National Innovation System. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kasvuyrityskatsaus 2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, <br />
<br />
<br />
Innovaatio, 20/2012. <br />
<br />
<br />
Vasara, Hautamäki, Bergroth, Lehtinen, Nilsson, Peuhkuri (2009), Suuri siirtymä – uusia lähestymistapoja <br />
tietämysverkostojen kehittämiseen. Stiran raportteja 79. <br />
Veugelers, R. (2012), New ICT sectors: Platforms for European Growth?. Policy Contribution 2012/14. <br />
<br />
<br />
Bruegel. <br />
<br />
<br />
Viitala Tomi, Peni Laura (2012). Aineettomien oikeuksien verokannustin. Kansainvälinen vertailu ja <br />
Suomen malli. <br />
World Economic Forum ja Deloitte Touche (2012). The Future of Manufacturing Opportunities to drive <br />
<br />
<br />
economic growth. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Europe 2020.Competitiveness Report: Building a More Competi<br />
<br />
<br />
tive Europe. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Competitiveness Report 2012-2013. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Infromation Technology Report 2012. <br />
<br />
<br />
YK (2012). United Nations eGovernment Survey. <br />
<br />
<br />
Ylä-Anttila, Pekka (2012), Digitaaliset palvelut mullistavat maailmankauppaa. ETLA Muistio no. 1 <br />
<br />
<br />
(http://www.etla.fi/aiheet/muistiot/). <br />
<br />
=== Liite 1 === <br />
<br />
SAK:n täydentävä lausuma <br />
<br />
Kokonaisuutena työryhmän raportissa on otettu hyvin huomioon asetetut tavoitteet. <br />
Siinä on arvioitu erinomaisesti ICT- sektorin kehitysnäkymät Suomessa ja kansainvälisesti <br />
sekä julkisen sektorin hyödyntämispotentiaali ja ymmärretty muuttuneet <br />
osaamistarpeet rakennemuutostilanteessa. Erityisen kannatettavia ovat yhtenäistä <br />
infrastruktuuria, uusia toimintatapoja sekä osaamisen kehittämistä koskevat esitykset. <br />
Raportin painokkaimmat toimenpide-esitykset koskevat osaamiseen liittyvien <br />
esitysten lisäksi sitä, miten ICT- toimiala uudistetaan ja sen kilpailukykyä kehitetään <br />
erityisesti rahoitus- ja tuotekehityspanoksia kasvattamalla. Yritysten yhteiskuntavastuun <br />
näkökulmaa on sivuttu ohuelti. <br />
<br />
Tärkeään osaamista käsittelevään kappaleeseen olisi toivottu vielä selkeämpiä <br />
kannanottoja yritysten ja koulutusjärjestelmän vastuista liittyen koko henkilöstön <br />
tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen työpaikoilla. <br />
Lisäksi raportissa olisi ollut tarpeen arvioida syvällisemmin yritysten, valtion ja kuntien <br />
käynnistämien yrittäjyys- sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisäksi työllistymistä <br />
edistävien toimenpiteiden riittävyyttä. <br />
<br />
Jatkokehittämistä olisi vaatinut erityisesti raportin 6. luku, Rahoituskuilu on täytettävä <br />
ja investoinnit turvattava. Verotusta ja pääomamarkkinoiden kehittämistä <br />
koskevia toimenpide-esityksiä olisi ollut tarpeen arvioida puolueettomien veroasiantuntijoiden <br />
toimesta ja osana Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuutta. <br />
Tekstissä ja yhteenvedoissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia talouskasvuun <br />
ja valtiontalouteen ei ole riittävästi analysoitu. Vähintäänkin olisi pitänyt <br />
arvioida veronkevennysten vaikutus verotuloihin. Ns. enkelirahoituksen kehittämiseen <br />
liittyviä veropohjan aukkojen laajennuksia ei ole syytä toteuttaa ilman tarkkaa <br />
kokonaisarviota ja tietoa siitä, miten jo voimassa oleva bisnesenkelikannustin <br />
on toiminut. Enkelirahoituksen yhteyttä epäsymmetrisiin siemen- ja alkuvaiheen <br />
pääomasijoitusrahastoihin olisi ollut syytä tutkia syvällisemmin. Rahaston epäsymmetrisyys <br />
on julkista subventiota ja sen todellinen tarve enkelisijoittajien verotukien <br />
lisäksi jää epäselväksi. Erityisesti työryhmän esittämiä innovaatioiden verokannustinta, <br />
ns. innovaatioboksia kuten myös esitystä kaikista keskeisistä aineettomista <br />
oikeuksista saatavien tulojen siirtämisestä alhaisemman verokannan piiriin <br />
ja yritysten t&k- verotuen laajentamista olisi pitänyt myös selvittää tarkemmin. <br />
Suomen perinteinen yritysverotuksen malli on pohjautunut laajaan veropohjaan ja <br />
mataliin verokantoihin. Toteutuessaan 6. luvun esitykset ovat uusi kavennus veropohjaan <br />
ja sen tuomat verotuottomenetykset jopa satoja miljoonia. Toisaalta innovaatioboksi <br />
voi olla välttämätön verokilpailukeino, mutta tätä ei ole raportissa arvioitu <br />
riittävän perusteellisesti. <br />
<br />
Puutteistaan huolimatta raportti on erittäin hyödyllinen ja tulee todelliseen tarpeeseen <br />
keskellä rakennemuutosta. Jotta sen sisältämien hyvien esitysten toimeenpano <br />
varmistuu, tuemme raportin esitystä Valtioneuvoston kansliaan perustettavasta 10 <br />
vuoden ICT-työryhmästä, jonka päätehtävänä olisi ensisijaisesti seurata raportin toimenpiteiden <br />
toteutumista, sovittaa yhteen hallinnonalan ylittäviä toimia ja vauhdittaa <br />
yhteisymmärryksessä sovittuja toimia. <br />
<br />
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka <br />
<br />
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry<br />
<br />
=== Liite 2 === <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän jäsenet <br />
<br />
Puheenjohtaja: Pekka Ala-Pietilä, Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Esko Aho, Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Nokia Oyj <br />
Tuula Antola, elinkeinojohtaja, Espoon kaupunki <br />
Pia Björkbacka, elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK <br />
Leila Helaakoski, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus <br />
Petteri Koponen, perustajaosakas, Lifeline Ventures <br />
Pertti Korhonen, toimitusjohtaja, Outotec Oyj. <br />
Sami Luukkonen, johtaja, Accenture Oy <br />
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja, Elisa Oyj. <br />
Inka Mero, hallituksen puheenjohtaja, KoppiCatch <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Antti Rantakokko, kaupunginjohtaja, Salon kaupunki <br />
Pekka Soini, pääjohtaja, Tekes <br />
Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja, Tekniikan Akateemiset <br />
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Anni Vepsäläinen, toimitusjohtaja, Diacor Terveyspalvelut Oy <br />
Leena Vestala, ylijohtaja, Pirkanmaan ELY-keskus <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän sihteeristö <br />
<br />
Pekka Ala-Pietilä, pj. Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimuspäällikkö, Etla <br />
Jouni Kangasniemi, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö <br />
Janne Känkänen, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Kirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö <br />
Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra <br />
Mika Lautanala, toimialajohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Anssi Paasivirta, johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Jari Pasanen, strategiajohtaja, SEK & Grey <br />
Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, Tekniikan akateemiset <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Risto Pennanen, toimitusjohtaja, Attention Communication <br />
Olli Pirttijärvi, johtaja, Nokia Siemens Networks <br />
Jukka Viitasaari, johtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Tapio Virkkunen, kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
<br />
<br />
<big>Seurantaryhmä vauhdittamaan ICT-ehdotusten toimeenpanoa</big> <br />
<br />
Valtioneuvoston kanslia asetti torstaina 17. tammikuuta seurantaryhmän koordinoimaan <br />
ICT-kehittämishankkeissa syntyneiden linjausten ja ehdotusten toimeenpanoa. <br />
<br />
Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston <br />
kansliasta. Ryhmän muut jäsenet ovat hallituksen puheenjohtaja <br />
Pekka Ala-Pietilä Solidiumista, kansanedustaja Jouni Backman, alivaltiosihteeri <br />
Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, yrittäjä Petteri Koponen Lifeline Venturesista, <br />
yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta, vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen <br />
Sitrasta, pääjohtaja Heikki Mannila Suomen Akatemiasta, lainsäädäntöneuvos <br />
Kirsi Miettinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, ylijohtaja Petri Peltonen työ- <br />
ja elinkeinoministeriöstä, pääjohtaja Pekka Soini Tekesistä ja ICT-johtaja Timo Valli <br />
valtiovarainministeriöstä. <br />
<br />
Seurantaryhmän toimikausi alkaa heti ja päättyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen <br />
kauden päättyessä. <br />
<br />
<br />
<br />
<big>21 polkua Kitkattomaan Suomeen – <br />
ICT 2015 -työryhmän raportti</big> <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka <br />
Ala-Pietilän johdolla toimivan ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella stra <br />
tegia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi sekä tieto- ja vies <br />
tintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen mahdollisuuksia <br />
kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työmi <br />
nisteri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” <br />
määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen nostamiseksi tietotek <br />
niikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. <br />
Seuraavien vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut <br />
tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuu <br />
rin avulla palveluita voidaan luoda nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma <br />
kokoaa yhteen alan keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yrityk <br />
set ja rahoittajat. <br />
3. <br />
Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritys <br />
ten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusohjelma vaatii valtiolta vuosittain noin <br />
25–40 miljoonan euron panostukset. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kans <br />
lia asetti raportin luovutuspäivänä valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan <br />
ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
<br />
Tätä julkaisua myy: <br />
<br />
Netmarket <br />
<br />
Edita Publishing Oy <br />
www.edita.fi/netmarket <br />
asiakaspalvelu.publishing@edita.fi <br />
<br />
Puhelin 020 450 05 <br />
Faksi 020 450 2380 <br />
<br />
Painettu <br />
ISSN 1797-3554 <br />
ISBN 978-952-227-733-6 <br />
<br />
Verkkojulkaisu <br />
<br />
ISSN 1797-3562 <br />
ISBN 978-952-227-734-3</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=21_polkua_kitkattomaan_Suomeen_-_ICT_2015-ty%C3%B6ryhm%C3%A4n_loppuraportti&diff=2776021 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti2014-12-01T12:10:45Z<p>Vaula: /* kaSvun ja kanSaInvälISTymISEn rahoITuSTa pääomaSIjoITukSIlla */</p>
<hr />
<div><br />
21 polkua Kitkattomaan <br />
Suomeen <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän raportti <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
Innovaatio <br />
4/2013 <br />
<br />
Tiivistelmä | Referat | Abstract <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän johdolla toimivan <br />
ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella strategia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi <br />
sekä tieto- ja viestintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työministeri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. <br />
Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen <br />
nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. Seuraavien <br />
vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuurin avulla palveluita voidaan luoda <br />
nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen alan keskeiset <br />
osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
3. Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia asetti raportin luovutuspäivänä <br />
valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
ICT 2015 -työhön osallistui yli 250 asiantuntijaa eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Useat raportin toimenpiteistä <br />
perustuvat näiltä asiantuntijoilta tulleisiin ehdotuksiin. Myös käytännön työssä Suomen nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen <br />
kärkimaaksi toimialaklusterit ja alueelliset ekosysteemit ovat keskeisessä roolissa. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Elinkeino-ja innovaatio-osasto/Tapio Virkkunen, puh. 029 506 0077 <br />
<br />
Asiasanat | Nyckelord | Key words <br />
<br />
ICT, tieto- ja viestintäteknologia, rakennemuutos, uudistuminen, kilpailukyky <br />
<br />
<br />
== Lukijalle == <br />
<br />
<br />
Hyvä lukija, <br />
<br />
yhdeksän kuukautta on pitkä ja lyhyt aika. Se on pitkä aika odottaa konkreettisia <br />
toimenpiteitä. Se on lyhyt aika etsiä oleellisia vastauksia laajaan haasteeseen, jonka <br />
koko yhteiskunnan taloudellinen ja tekninen murros on asettanut. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on työskennellyt tuon yhdeksän kuukautta. Työryhmä on tarvinnut <br />
paljon lähtötietoa ja syötteitä. Niitä se on myös saanut, kiitos noin 250 henkilön, <br />
jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä haasteen ratkaisemiseksi. <br />
<br />
Yhdeksän kuukautta on tuntunut lyhyeltä ajalta ymmärtää todella syvällisesti, <br />
mitkä ovat juuri niitä oleellisia toimenpiteitä, jotka pitää toteuttaa vuonna 2013, <br />
jotta muutosnopeus ja vaikuttavuus olisivat mahdollisimman suuria. <br />
<br />
Olemme karsineet raportista toimenpiteitä, joiden aika tulee kenties myöhemmin. <br />
Olemme voineet karsia myös toimenpiteitä, joiden pitäisi olla mukana jo tässä <br />
vaiheessa. Työryhmän näkemys nopeimpia tekoja vaativista asioista tiivistyy 21 polkuun, <br />
jotka tämä raportti esittelee. <br />
<br />
Työryhmän loppuraportti on kuitenkin vasta alkulaukaus tekemiselle. Kyseessä <br />
on enemmän prosessi kuin projekti. Prosessissa ohjakset ottaa valtioneuvoston ICT-<br />
asiantuntijaryhmä, joka vauhdittaa toimenpiteitä ja ehdottaa uusia. Ehdotetuille toimenpiteille <br />
on etsitty myös vastuutaho, joka on valmis viemään ehdotuksen käytäntöön. <br />
Näin varmistetaan, että toimenpiteillä on koti. <br />
<br />
Kun asiantuntijatyöryhmä perustetaan, avataan myös kotisivu kommentteja ja <br />
uusia ehdotuksia varten. Näin prosessista tulee oppiva, joustava ja itseään korjaava. <br />
<br />
Työryhmä on kirjoittanut raporttinsa niin, että lukija saa kokonaiskuvan lukemalla <br />
johdantoluvun 1 ”Tavoitteena Kitkaton Suomi” ja johtopäätösluvun 8 eli ”21 <br />
polkua Kitkattomaan Suomeen”. <br />
<br />
Luvussa 2 ja 3 kuvataan taloudellinen ympäristö ja kasvun haasteet sekä mahdollisuudet. <br />
Samoin kuvataan vetovoimatekijät, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan <br />
juuri Suomeen. <br />
<br />
Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä kertovissa luvuissa 4-7 olemme kuvanneet <br />
toimenpiteisiin liittyvät keskeiset taustatekijät, toimenpiteet ja mahdollisimman <br />
tarkan toteutuksesta vastaavan tahon. Ehdotusten joukossa on monenkokoisia <br />
hankkeita. Käänne nousuun vaatii monimuotoisia tekoja, joista pienetkin ovat <br />
tärkeitä. <br />
<br />
Suuri kiitos kaikille, jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä merkittävän haasteen <br />
ratkaisemiseksi. Erityisen intensiivisesti työssä on ollut mukana sihteeristö ja elintärkeä <br />
kontribuutio on saatu työlle asetetulta ohjausryhmältä. <br />
<br />
13.1.2013 <br />
<br />
Pekka ala-Pietilä <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän puheenjohtaja <br />
<br />
<br />
== 1. Tavoitteena Kitkaton Suomi == <br />
<big>Suomen talouden peruskivet horjuvat monen yhtaikaisen murroksen heiluttamana. Suurin mahdollisuus uuteen kasvuun piilee digitaalisessa taloudessa, jossa menestymiseen Suomella on monia merkittäviä vahvuuksia. ICT 2015 -työryhmän tunnistamat puutteet infrastruktuurissa, rahoitusjärjestelmässä, osaamisessa ja toimintatavoissa hidastavat kuitenkin kasvua.</big> <br />
<br />
<big>Edellä mainituilla alueilla Suomen on tehtävä uudistuksia, joilla nousemme uudelle kasvuaallolle. Silloin Suomi voi nousta tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kitkattomia.</big> <br />
<br />
Suomella on vakava kasvuongelma, jonka keskeisiä syitä ovat globaalin työnjaon <br />
muutos, teknologinen murros ja matalasuhdanne. Ongelmavyyhti näkyy muun <br />
muassa viennin rajuna putoamisena, työttömyyden kasvuna ja kansantalouden <br />
velkaantumisena. <br />
<br />
Työnjaon ja teknologian murros on osa luonnollista talouden evoluutiota. Menettämämme <br />
tilalle syntyy uutta yritystoimintaa. Innovatiivista liiketoimintaa ja uusia <br />
työpaikkoja syntyy nyt kuitenkin hitaammin kuin vanhoja katoaa. Tämä kertoo, että <br />
Suomen kyky uudistua on ympäröivää talouden evoluutiota hitaampaa. Siksi koko <br />
yhteiskunnalle on elintärkeää vauhdittaa määrätietoisesti kasvua ja uuden syntymistä. <br />
Avainkysymys Suomelle on, miten kehitämme uudistumiskykyämme ympäröiviä <br />
muutoksia hyödyntäen. <br />
<br />
Taloudellinen kasvu syntyy työmäärän lisäyksestä, uusista investoinneista ja yritysten <br />
sekä julkisen sektorin kyvystä hyödyntää teknologiaa. Näistä suurin yksittäinen <br />
selittävä tekijä on teknologian hyödyntämisen kyky, joka vastaa noin kahta kolmasosaa <br />
kasvun luonnista. Tieto- ja viestintäteknologia, ICT, on merkittävin yksittäinen <br />
teknologia, jonka varaan kasvun ja tuottavuuden parantamisen voi rakentaa. <br />
Jatkossa käytämme termiä ICT tässä tarkoituksessa. <br />
<br />
Tietotekninen vallankumous on tähän mennessä näkynyt pääosin laitteiden <br />
tehostumisena ja yleistymisenä. Kansalaisten ja yritysten elämää helpottavien digitaalisten <br />
palveluiden aalloista ovat rantautuneet vasta ensimmäiset. ICT tulee muuttamaan <br />
maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. <br />
<br />
Suomen on hypättävä eturivissä digitaalisen aallon rakentamiseen, jos maa <br />
haluaa kasvua ja hyvinvointia. Tämä edellyttää, että Suomi uudistuu kaikilla aloilla <br />
tuomalla digitaalisia elementtejä perinteiseen toimintaan. Tätä tarvitaan sekä yrityksissä <br />
että julkisella sektorilla. Näin nykyisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky <br />
kasvaa ja samalla syntyy täysin uusia lisäarvoa tuovia ratkaisuja. <br />
<br />
Uudistumisessa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin ICT-toimialasta itsessään. <br />
Kyse on ennen kaikkea vanhan ja uuden osaamisen liitosta – kyvystä hyödyntää <br />
ICT:tä monipuolisesti toiminnan kehittämisessä. On erittäin tärkeää saada <br />
<br />
syntymään uutta ICT-liiketoimintaa. Jos mahdollista, vielä oleellisempaa on nostaa <br />
kaikkien toimialojen ja julkisen sektorin palvelukykyä digitaalisten ratkaisujen <br />
avulla. Teknologisen osaamisen lisäksi tarvitsemme monipuolista ymmärrystä <br />
muun muassa asiakkaiden tarpeista, palveluiden rakentamisesta ja uusien ideoiden <br />
kaupallistamisesta. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä lähtee ajatuksesta, että valtion ei tule valita voittajia, vaan <br />
rakentaa uudistumisen ja kasvun edellytyksiä kaikille. Suomeen on saatava lisää <br />
aloittavia yrityksiä ja kasvuyrityksiä sekä samalla täytyy pitää kiinni olemassa olevista, <br />
elinvoimaisista suuryrityksistä. Tässä työssä on tarkasteltu toimintaedellytyksiä, <br />
joiden avulla voidaan tukea erityyppisten yritysten kasvua Suomessa joko suoraan <br />
ICT-palvelujen tuottajina tai ICT:tä hyödyntävinä toimijoina. <br />
<br />
=== ToImInTaEdEllyTykSET hyvISTä parhaIkSI === <br />
<br />
Suomen lähtötilanne matkalla digitaaliseen maailmaan on hyvää keskitasoa. Kansainväliset <br />
vertailut kertovat, että Suomessa on erinomainen peruskoulutustaso. <br />
Yhteiskuntamme on hyvin verkottunut, infrastruktuurimme on kohtuullisella tasolla <br />
ja monet yrittämisen edellytykset ovat vähintään tyydyttävät. <br />
<br />
Meillä on kuitenkin paljon kehitettävää. ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut monia <br />
tärkeitä osaamisalueita, joissa emme ole uudistuneet riittävän nopeasti. Julkinen tietotekninen <br />
arkkitehtuurimme on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja hidastaa <br />
uuden kilpailun syntymistä. Tietyissä ICT:n ydinosaamisissa olemme jääneet jälkeen <br />
nopeimmista kilpailijoista. <br />
<br />
Yritysrahoituksessa on suuria aukkoja. Samoin Suomen pitää löytää nopeampia <br />
toimintatapoja, jotka tukevat uusien digitaalisten palveluiden kehittymistä. Etenkin <br />
julkiselle sektorille kaivataan lisää ketteryyttä, halua poisoppia vanhasta ja tarttua <br />
myös hankaliin asioihin ratkaisuhakuisesti. <br />
<br />
Vahvuuksiamme kehittämällä ja ongelmakohtia parantamalla voidaan synnyttää <br />
Kitkaton Suomi, jossa hyvinvointia tuovan, kilpailukykyisen toiminnan syntymiselle <br />
on parhaat edellytykset. Kitkattomuus on elintärkeää internet-taloudessa, <br />
jossa uudet liikeideat syntyvät ja leviävät entistä nopeammin. ICT 2015 -työryhmä <br />
asetti tavoitteekseen tehdä Suomesta tietotekniikan osaamisen kärkimaan, jossa <br />
yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä <br />
ja kitkattomia. <br />
<br />
=== 21 polkua kITkaTTomaan SuomEEn ===<br />
<br />
Uudistuminen ja kasvu edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan toimintatapa, <br />
joka mahdollistaa pitkän tähtäyksen tavoiteasetannan ja nopean sekä tarkan toimeenpanon. <br />
Ensimmäiset toimenpiteet pitää aloittaa välittömästi, mutta seuraavien <br />
vuosien aikana on päätettävä uusista toimista, joissa huomioidaan ympäristön muutos <br />
ja saavutetut tulokset. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kriittinen massa muutostoimenpiteitä, <br />
jotka vievät samaan suuntaan johdonmukaisesti. ICT 2015 -työryhmän keskeiset <br />
kehittämiskohteet liittyvät: <br />
<br />
:• infrastruktuuriin jonka avulla luodaan yhtenäinen pohja yrityksiä, yhteisöjä ja julkista hallintoa tukevien palvelujen tehokkaalle rakentamiselle <br />
: <br />
:• osaamiseen johon pohjautuen rakennetaan suomalaisten yritysten ylivoimatekijöitä ja kilpailukykyä <br />
: <br />
:• rahoitukseen joka on riittävä yritysten kasvun eri vaiheissa ja riskinottoon kannustava ja <br />
: <br />
:• toimintatapoihin joilla varmistamme kykymme toimia kilpailijamaita nopeammin. <br />
<br />
Neljä toimintaedellytysaluetta sisältää 21 toisiaan tukevaa polkua, joilla Suomen <br />
pitää edetä päättäväisesti ja ripeästi. Näistä neljä kriittistä polkua luo perustan, jota <br />
ilman tulevien vuosien työ ja toimenpiteet rakennetaan hiekan päälle. Muutoksen <br />
toteuttamisen kannalta kriittisiä polkuja ovat seuraavat: <br />
<br />
:• Työryhmä ehdottaa yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamista. Toimenpiteen avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. Näin vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa, että Suomessa aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa rahoitusohjelmaa, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa toimintatapaa, joka mahdollistaa pitkäjänteisen tavoiteasetannan sekä nopean ja tarkan toimeenpanon. Tämän konkretisoimiseksi työryhmä on ehdottanut, että valtioneuvoston kansliaan perustetaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka tulee toimimaan yli eduskuntavaalien ja hallituskausien. Sen tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa. Työryhmä haki ja sai laajan poliittisen tuen tälle ehdotukselleen. Pääministeri Jyrki Katainen on antanut siunauksensa ehdotukselle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän työllä on kymmenen vuoden tähtäin. Kukaan ei kuitenkaan <br />
kykene näkemään, mitä toimenpiteitä Suomen on tehtävä kolmen saati sitten kuuden <br />
vuoden kuluttua. Siksi tässä raportissa lähdetään liikkeelle esittämällä vuodelle <br />
2013 ensimmäiset askeleet kullakin 21 polulla. Valtioneuvoston ICT-asiantuntijaryhmä <br />
ja sen ympärille muotoutuva verkosto tulee omalta osaltaan nostamaan <br />
esiin uusia toimenpiteitä rullaavasti seuraavien vuosien aikana.<br />
<br />
== 2. ICT on uudistumisen ja kasvun moottori ==<br />
<br />
<big>Digitalisointi ja internet-talouden nopea hyödyntäminen ovat murroksessa olevalle Suomelle keskeisiä askeleita kohti uutta kasvua.</big> <br />
<br />
Suomen rakenteellinen kilpailukyky on monissa kansainvälisissä vertailuissa <br />
maailman kärkeä. Olemme esimerkiksi World Economic Forumin lähinnä yhteiskunnan <br />
rakenteellista kilpailukykyä mittaavassa vuoden 2012 vertailussa maailman <br />
kolmanneksi paras. Hausmann & Hidalgon kansakuntien teollisuudenrakennetta <br />
mittaavassa vertailussa Suomi sijoittuu kuudenneksi. <br />
<br />
Lisäksi Suomi on maailman huippua mitä tulee korruption vähäisyyteen tai yleisissä <br />
tietojärjestelmissämme olevien virusten vähäiseen määrään. Koulutusjärjestelmämme <br />
on arvostettu maailman parhaimmaksi useissa Pisa-tutkimuksissa. Samoin <br />
brittiläinen koulutusyhtiö Pearson sijoitti Suomen ykköseksi vertaillessaan 20 kehittyneen <br />
maan koulujärjestelmiä. Hyvä koulutus nostaa yleensäkin Suomen asemaa <br />
lähes kaikissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. <br />
<br />
Kaikki edellä olevat kilpailukykymittarit arvioivat yhteiskuntien ja niiden osien <br />
rakenteellista kyvykkyyttä. Tässä mielessä Suomi on tehnyt hyvää työtä omien <br />
rakenteidensa kehittämisessä useiden vuosikymmenten ajan. <br />
<br />
=== huonoT TEhoT hyväSTä konEESTa === <br />
<br />
Hyödynnämme tätä rakenteellista kilpailukykypotentiaalia kuitenkin puoliteholla. <br />
Esimerkiksi sveitsiläisen IMD:n vuoden 2012 kilpailukykyvertailussa olemme vasta <br />
sijalla 17. IMD selvittää nimenomaan talouden suoriutumista. Yrittäjyysasenteita selvittävässä <br />
Global Entrepreneur Monitor -vertailussa (GEM) Suomi sijoittuu mukana <br />
olevan 26 maan joukossa puoliväliin. Eräiden kasvua ja kansainvälistymishalukkuutta <br />
kuvaavien tekijöiden osalta olemme kolmanneksi viimeisiä. <br />
<br />
Ehkä kaikkien lahjomattomin maan taloudellista tilaa ja kilpailukykyä kuvaava <br />
mittari on kauppataseen ja viennin kehitys. Suomen kauppatase on heikentynyt <br />
tasaisesti vuoden 2000 huipusta, jolloin Suomi vei noin 13 miljardilla enemmän kuin <br />
toi. Pitkä 19 vuoden ylijäämäjakso kääntyi alijäämäksi vuonna 2011. Käänne parempaan <br />
ei tapahdu itsestään. Vientiteollisuuden tuotantoa on siirtynyt Suomesta ulkomaille <br />
ja monet välttämättömät tuontituotteet energia etunenässä ovat kallistuneet. <br />
<br />
Finanssikriisin jälkeisenä vuonna 2009 vientimme putosi 30 prosenttia vuoden <br />
2008 viennin tasosta, joka oli 67 miljardia euroa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, <br />
Etlan mukaan saavutamme vuoden 2008 viennin tason vuonna 2016. Kun inflaatio <br />
huomioidaan, vuosi on 2022 tai 2023. <br />
<br />
=== kolmE ISkua TalouSkaSvullE === <br />
<br />
Suomella on vakavia ongelmia, koska globaalin työnjaon muutos, teknologinen murros <br />
ja suhdannekuoppa huojuttavat taloutta samaan aikaan. Painetta uuden kasvupolun <br />
löytämiseen lisää se, että väestömme ikärakenne on kääntynyt ennätysmäisen <br />
nopeasti kansantalouden kannalta vaikeammaksi ja julkisen sektorin velka on <br />
kasvanut nopeasti. <br />
<br />
Murroksen ja talouteemme kohdistuvien haasteiden seuraukset ovat vakavat. <br />
Suomen vientiteollisuudesta on hävinnyt merkittävä määrä työpaikkoja viimeisten <br />
kymmenen vuoden aikana. <br />
<br />
• Teknologiateollisuudesta on kadonnut kokonaisuudessaan 40 000 työpaikkaa <br />
vuoden 2008 jälkeen. <br />
<br />
• Nokia-klusterista yksistään on hävinnyt 14 000 työpaikkaa parissa vuodessa. <br />
<br />
• Metsäteollisuus on leikannut noin 20 000 työpaikkaa vuoden 2000 jälkeen. <br />
<br />
Pitkän aikavälin tarkastelu paljastaa, että eniten uusia työpaikkoja syntyy pk-yrityksissä. <br />
Vuosina 2002–2011 Suomeen syntyi lähes 120 000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa <br />
ja niistä yli 110 000 on pk-yrityksissä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä <br />
uudesta työpaikasta on syntynyt alle 250 työntekijän yrityksiin. Useampi kuin joka <br />
neljäs on perustettu 1–4 hengen yrityksiin. <br />
<br />
Työpaikkoja on hävinnyt pääasiassa suuryrityksistä ja vientivetoisista yrityksistä <br />
ja syntynyt etupäässä pk-yrityksiin ja kotimarkkinayrityksiin. Tämä rakennemuutos <br />
selittää osaltaan viennin supistumisen. <br />
<br />
Työpaikkojen synnyn ja työllisyystilanteen rinnalla tulee kantaa huolta siitä, <br />
miten Suomessa toimivat yritykset investoivat Suomeen. Sodan jälkeinen teollinen <br />
uudelleenrakentaminen piti investoinnit korkealla tasolla 1990-luvun lamaan asti. <br />
Laman aikana kiinteät investoinnit putosivat alhaisemmalle tasolle, mutta sen jälkeen <br />
aineettomat investoinnit ovat puolestaan nousseet. Finanssikriisin aikaan <br />
kiinteät investoinnit putosivat muuta Eurooppaa enemmän, mutta tutkimus- ja kehitysinvestoinnit <br />
pitivät kokonaisinvestoinnit kohtuullisella tasolla. (Investointeja <br />
Suomeen, Jorma Eloranta TEM-julkaisu 9/2012). <br />
<br />
Nokian säästöohjelmat synkistävät tältä osin näkymiä, koska juuri Nokian t&kpanokset <br />
ovat lähes puolet koko teollisuuden aineettomista investoinneista. Lähivuosina <br />
aineettomat investoinnit eivät paikkaa kiinteiden investointien pudotusta. <br />
<br />
Kuitenkin kasvun kannalta kriittisin kysymys on, kuinka paljon yritykset kehittävät <br />
korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita Suomessa. Kilpailukykyiset, lisäarvoa <br />
luovat tuotteet synnyttävät kasvua voimistavia kerrannaisvaikutuksia talouteemme. <br />
Nokia-klusterin myötä syntynyt voimakas kasvusysäys oli osoitus korkean lisäarvon <br />
tuotteiden vaikutuksesta kasvuun. <br />
<br />
=== TEknologInEn kEhITyS määrää kaSvuvauhdIn === <br />
<br />
Pelkistettynä kansantalouden kasvu syntyy kolmesta komponentista: työn ja pääoman <br />
määrän kasvusta sekä teknologisesta kehityksestä. Taloustieteen nobelisti <br />
<br />
Robert Solow osoitti, että teknologinen kehitys toi vuosina 1890–1995 Yhdysvaltain <br />
talouskasvusta noin kaksi kolmasosaa. <br />
<br />
Suomen mahdollisuudet vaikuttaa työn ja pääoman määrään ovat rajalliset. Suomen <br />
on toki tehtävä kaikkensa, että työpanoksen ja investointien kehitys olisi mahdollisimman <br />
hyvä. Kasvua tulee etsiä erityisesti kolmannesta tekijästä eli teknologiasta <br />
ja sen soveltamisesta yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Äärimmilleen pelkistettynä Suomessa toimivien yritysten tuotteiden kilpailukyky <br />
ratkaisee kasvuvauhtimme. Tuotteiden kilpailukyvyn kehittämisessä ja lisäarvonluonnissa <br />
kyky hyödyntää teknologia on keskeistä. <br />
Tällöin avainkysymykset Suomelle ovat: <br />
<br />
• Mitkä ovat keskeiset lisäarvonluonnin mahdollistavat teknologiat ja ideat? <br />
<br />
• Löytävätkö yritykset parhaimman kasvuympäristön Suomesta vai muualta? <br />
<br />
• Mitä Suomi voi tehdä kilpailukykyisten toimintaedellytysten luomiseksi <br />
yrityksille? <br />
<br />
=== TIEToTEknIIkka on kaSvun mooTTorI === <br />
<br />
ICT on merkittävin kasvua vauhdittava teknologia. Sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnassa <br />
kaikkialle. ICT-osaamista tarvitaan myös kaikilla muilla kasvualoilla kuten <br />
bioteknologiassa, ympäristöteknologiassa ja lääketieteessä. <br />
<br />
Vaikutukset ovat samankaltaisia kaikenlaisissa yhteiskunnissa. Paul Schreyerin <br />
tutkimus vuodelta 2000 osoitti, että ICT-investoinnit ovat lisänneet kasvua G7-maissa. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus kertoo, että internet toi kehittyneiden talouksien kasvusta <br />
keskimäärin viidenneksen vuosina 2004–2009.Tutkimus kertoo myös, että yhtä <br />
internetin hävittämää työpaikkaa kohti syntyi 2,6 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Maailmanpankin tutkimus puolestaan todistaa, että laajakaistainen internet <br />
vauhdittaa talouskasvua kehittyvissä maissa. Tutkimuksen mukaan hallitusten <br />
tulisi yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa kiihdyttää laajakaistaverkkojen rakentamista. <br />
Maailmanpankin mukaan digitaaliset palvelut luovat työpaikkoja etenkin <br />
nuorille. <br />
<br />
=== kIlpaIlukykyä dIgITaalISIlla palvEluIlla === <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa niin kulutustavara- kuin investointihyödykevalmistajien <br />
liiketoimintalogiikkaa muuttuu palveluvetoiseksi. McKinseyn tutkimuksen mukaan <br />
digitaalisuuden suurimpia hyötyjiä eivät ole varsinaiset internet-yritykset, vaan hyödyistä <br />
suurimman osan korjaavat muiden alojen yritykset. Menestyneimmät yritykset <br />
ovat kehittäneet uuden palvelumallin tuotteidensa kilpailukyvyn kehittämiseksi <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. <br />
<br />
Menestys ei kuitenkaan synny pelkästään teknologialla. Liiketoiminnalliset <br />
innovaatiot, brändit ja johtamismallit ovat aivan ratkaisevia asioita myös internet-<br />
maailmassa. Monen modernin internet-yrityksen haasteet ovatkin kovin perinteisiä <br />
puutteita tuotteistamisessa, kaupallistamisessa, ansaintalogiikan kehittämisessä <br />
ja kansainvälistämisessä. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus internetin vaikutuksista päätyy ajatukseen, että menestyneimpiin <br />
internet-valtioihin on syntynyt vahva digitaalisten palveluiden ekosysteemi, <br />
jossa on edistetty osaamista, helpotettu pääoman saamista, kehitetty infrastruktuuria <br />
ja luotu vetovoimainen liiketoimintaympäristö. <br />
<br />
Suomen lähtökohta kansainvälisessä digitaalisessa kilpailussa on Nokia-klusterin <br />
takaiskuista huolimatta hyvä. Monet yhteiskunnan digitaalista suorituskykyä vertailevat <br />
kansainväliset arviot nostavat Suomen maailman kärkijoukkoon. Englantilaisen <br />
Economist Intelligence Unitin vertailussa Suomi oli neljänneksi paras digitaalinen <br />
talous. World Economic Forumin informaatioteknologiaraportin mukaan Suomi <br />
on maailman kolmanneksi parhaiten verkottunut maa. YK:n selvityksen mukaan <br />
Suomen hallinto on yhdeksänneksi paras sähköisessä toiminnassa. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että Suomessa on kansainvälisesti ajatellen hyvä toimintaympäristö, <br />
infrastruktuuri ja osaamistaso. Kaikkein mielenkiintoisinta on, että kansainvälisten <br />
vertailujen mukaan suomalaiset myös soveltavat ICT-teknologiaa monipuolisesti <br />
sekä kotitalouksissa, yrityksissä että julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Yleiskuva Suomen ICT-osaamisesta on hyvä, mutta isoon kuvaan mahtuu monia <br />
merkittäviä kehittämiskohteita, jotka liittyvät infrastruktuuriin, osaamiseen, rahoitukseen <br />
ja toimintatapoihin. Monilla tärkeillä erikoisalueilla osaaminen on kapeaa. <br />
Siksi digitaaliajan yritysten toimintaedellytyksissä on paljon kehitettävää. <br />
<br />
Kaikki edellä mainitut raportit kertovat myös, että moni valtio panostaa merkittävästi <br />
kehittyäkseen digitaalisessa kisassa. Siksi Suomen pitää lisätä olennaisesti <br />
uudistumisvauhtia olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen. Tavoitteena tulee olla <br />
lisäarvon kasvattaminen digitaalisilla palveluilla. <br />
<br />
Nopeus on internet-taloudessa ratkaisevaa sekä uuden kehittämisessä että innovaatioiden <br />
käyttöönotossa. Osaamistarpeet ovat vielä monimuotoisemmat kuin <br />
perinteisessä teollisessa maailmassa. Oleellista Suomelle on synnyttää toimintaedellytykset, <br />
joissa yritysten on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ICT-teknologiaa <br />
kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden lisäarvon luomiseksi. <br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 2 ===== <br />
<br />
• Kansainvälisen työnjaon muutos, teknologinen murros ja suhdannekuoppa ovat leikanneet etenkin vientipainotteisia työpaikkoja huolestuttavalla tavalla. <br />
<br />
• Kyky soveltaa teknologiaa on uuden kasvun merkittävin tekijä. <br />
<br />
• ICT on teknologioista merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde. <br />
<br />
• Äärimmilleen pelkistettynä kasvussa on kyse yritysten kyvystä hyödyntää ICT:tä tuotteidensa ja palveluidensa lisäarvon luomisessa. <br />
<br />
• Avainkysymys Suomelle on, miten synnytetään olosuhteet, joissa yritysten on mielekästä kehittää ja kasvaa Suomessa. Siksi avaamme seuraavassa luvussa kysymystä, mitkä tekijät ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta oleellisia.<br />
<br />
== 3. Yritysten ja julkisen sektorin kilpailukyky internet-taloudessa == <br />
<br />
<big>Digitaalisen talouden kilpailukenttä on muuttunut nopeasti. muutoksen myötä relevantin osaamisen merkitys korostuu yritysten kasvupäätöksissä.</big> <br />
<br />
Digitaalitaloudessa arvonluonnin ja sen ”nappaamisen” logiikat ovat muuttuneet <br />
merkittävästi 2000-luvun kuluessa. Toimialarajat ovat hämärtyneet ja samalla yritysten <br />
kilpailuasetelmat ovat muuttuneet. <br />
<br />
Selvimmin muutos näkyy siinä, miten tuotteet ja palvelut ovat kytkeytyneet <br />
entistä tiiviimmin toisiinsa. Useilla toimialoilla yritysten välisen kilpailun ratkaisijaksi <br />
ovat nousseet palvelut, jotka aiemmin olivat enemmänkin tukitoimintojen <br />
roolissa. Asiakkaat arvioivat usein enemmän palveluista samaansa lisäarvoa kuin <br />
perustuotetta. <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa palveluiden ja tuotteiden yhdistelmiä on lähes loputon <br />
määrä. Samoin saattaa olla näiden tuottajia. Siksi kilpailua käydään entistä enemmän <br />
useiden yritysten muodostamien ekosysteemien välillä. Asiakkailla on runsaasti <br />
vaihtoehtoja, kun he valitsevat itselleen sopivimpia ratkaisuja. Menestys <br />
on yhä enemmän kiinni siitä, kuinka innovatiivisia kokonaisuuksia ekosysteemit <br />
tuottavat. <br />
<br />
Nokian nopea hiipuminen matkapuhelinkilpailun huipulta on osoitus kilpailuasetelmien <br />
muuttumisesta. Yksinkertaistaen ICT-sektorin ekosysteemin muutosta voidaan <br />
kuvata kolmen kerrostuman avulla, (Fransman, 2010 ja Veugelers, 2012). Muutama <br />
vuosi sitten kerrostumat olivat varsin selvästi erotettavissa. <br />
<br />
<br />
Kerros I: Verkkoteknologioiden ja niihin liittyvien laitteiden tarjoajat (esim. Ericsson, Cisco, Nokia) <br />
<br />
Kerros II: Verkko-operaattorit (esimerkiksi Elisa, DNA, Sonera) <br />
<br />
Kerros III: Sovellusalustojen, sisällön ja palveluiden tarjoajat (esim. Google, Amazon, YouTube) <br />
<br />
<br />
Yhdessä käyttäjien kanssa nämä kolme kerrosta muodostivat laajan ICT-ekosysteemin <br />
ja digitaaliset markkinat. Painopiste on nopeasti siirtynyt systeemin kolmanteen <br />
kerrostumaan eli sovellusalustoihin ja palveluihin. Siellä perinteiset toimialarajat ja <br />
ansaintamallit eivät välttämättä päde. Myös laitevalmistajat ja verkko-operaattorit <br />
ovat siirtyneet entistä enemmän sisällön ja palveluiden tuottajiksi. <br />
<br />
Telekommunikaation, internetin, television ja sisällöntuotannon lähentyminen on <br />
edennyt vaiheeseen, jossa rajaa eri teknologioiden välillä on vaikea vetää. Esimerkiksi <br />
matkapuhelimilla ei ole enää erillistä asemaa. Puhelimet ovat vain yksi mahdollinen <br />
päätelaite, jolla hyödynnetään globaalien verkkojen palveluita ja sovelluksia. <br />
<br />
Suomen mahdollisuuksia uudessa tilanteessa voidaan katsoa kahdesta näkökulmasta: <br />
digitaaliteknologian ja -palveluiden tuottajan ja niiden hyödyntäjän näkökulmasta. <br />
(Kuvio ICT-alan ja internetin kerrokset.) <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n TuoTTajana === <br />
<br />
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Eurooppa ja eurooppalaiset ICT-alan yritykset <br />
ovat nopeassa tahdissa menettäneet kilpailuasemiaan yhdysvaltalaisille ja <br />
myös aasialaisille yrityksille (Grajek, 2012, Veugelers, 2012, Fransman, 2010). Ehkä <br />
suhteellisesti eniten muutos koskettaa Suomea, jossa ICT:n osuus kansantaloudesta <br />
on ollut maailman suurimpia. <br />
<br />
Globaali kilpailutilanne on muuttunut nopeasti. Omilla tuotealustoillaan kilpailevien <br />
vertikaalitoimittajien kuten Nokian, Samsungin ja Motorolan kilpailusta on <br />
siirrytty aikaan, jossa sovellus- ja sisältöalustojen päälle rakennetaan ekosysteemejä <br />
kuten Android ja Windows Phone. Myös vertikaalimallit jatkuvat kuten Apple <br />
iOS ja Nokian S40. Samaan aikaan HTML5-standardi yleistyy voimakkaasti standardoiden <br />
edelleen uusia, avoimia rajapintoja. Suomi ja Nokia eivät enää ole päätelaitekilpailusta <br />
ekosysteemikilpailuksi muuttuneessa kisassa globaaleja markkinajohtajia. <br />
Vahvin asema kilpailussa on yrityksillä, joilla on käyttöjärjestelmään tai sovelluksiin <br />
ja palveluihin perustuva oma ekosysteemi, vahva kuluttajabrändi sekä suora <br />
yhteys kuluttajiin. <br />
<br />
Digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa Nokia-klusterin yritykset ovat <br />
edelleen vahvoja. Kilpailu kerroksessa I (verkkoteknologia ja laitteet) on erittäin <br />
kovaa uusien globaalien, usein aasialaisten, toimijoiden laajentaessa markkinoitaan <br />
Eurooppaan ja päätelaitekilpailun muututtua kerroksen III ekosysteemikilpailuksi. <br />
Suomalaisten ICT-yritysten kilpailukenttä on siis laajentunut ja muuttunut kompleksisemmaksi. <br />
Infrastruktuurin merkittävin rakennusvaihe on ohi, vaikka se kehittyykin <br />
edelleen. <br />
<br />
Esimerkiksi Nokia Siemens Networksilla on johtavaa osaamista neljännen sukupolven <br />
verkkoteknologiassa. Tällä on suuri merkitys, kun datamäärät moninkertaistuvat <br />
tietoliikenneverkoissa. Se tarjoaa erikoistuneille suomalaisille yrityksille uusia <br />
liiketoimintamahdollisuuksia, mutta markkinoiden kasvu on hitaampaa kuin päätelaitemarkkinoilla. <br />
Suuri osa lisäarvosta luodaan kuitenkin sovellusalustojen, sisällön <br />
ja palveluiden tuotannossa – kerroksessa III. <br />
<br />
Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet liittyvätkin usein sovellusalustojen <br />
ja palveluiden luomiseen kapeilla erityisalueilla globaaleille markkinoille. <br />
Lisäksi esimerkiksi Nokian erityisosaaminen kartta- ja kameratoimintoihin liittyen <br />
luo pohjan rakentaa lisäarvoa tuotteisiin ja III kerroksen uusia ekosysteemejä. <br />
<br />
Case: Mikrosysteemeistä miljardin euron bisnes <br />
<br />
Muun muassa autoissa, terveysteknologiassa ja mobiililaitteissa käytettävistä mikrosysteemeistä on kehittynyt Suomeen jo lähes miljardin euron liiketoimintaa. Mikrosysteemien MEMS (Micro Electro Mechanical Systems) käyttö on <br />
lisääntynyt nopeasti älykkäiden laitteiden yleistyttyä. <br />
<br />
Mikrosysteemien kehitys alkoi Suomessa jo 1970-luvulla. Nokian panostukset alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen vauhdittivat kuitenkin merkittävästi osaamisen kehittymistä vuosituhannen vaihteessa. Tuossa vaiheessa osaaminen vahvistui myös Nokian alihankkijoilla. Nokian henkilöstövähennyksien myötä osaamista on siirtynyt alihankkijoille myös henkilöstön mukana. VTT:n MemsCat-hankekokonaisuus kannustaa aloittavia yrityksiä kehittämään mikrosysteemeihin perustuvia innovaatioita. Samoin ohjelma kannustaa teollisuusyrityksiä mikrosysteemien hyödyntämiseen. <br />
<br />
Alan kasvunäkymät ovat hyvät. Sulautettuja aistivia mikrojärjestelmiä tarvitaan yhä useammassa paikassa niin kulutustuotteissa kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. Esimerkiksi älykkäitä antureita voidaan käyttää muun muassa törmäys- tai liiketunnistimissa, joilla lisätään turvallisuutta autoissa. Samoin anturit voivat valvoa ilman laatua älykkäässä ilmastointijärjestelmässä. <br />
<br />
=== Eu:n jäykäT SISämarkkInaT hIdaSTavaT kaSvua === <br />
<br />
Merkittävä kilpailukykyongelma suomalaiselle ICT-yritykselle on Euroopan digitaalisten <br />
sisämarkkinoiden jäykkyys. Kuluttajat ja yritykset kohtaavat monenlaista <br />
byrokratiaa ostaessaan digitaalisia tuotteita tai palveluita kotimaansa ulkopuolelta. <br />
Yhdysvalloissa internet-palvelun tarjoaja voi lanseerata tuotteensa kerralla koko <br />
maan markkinoille, kun taas EU:ssa palvelun tarjoaja törmää byrokratiamuuriin. <br />
Tämä voi käytännössä tarkoittaa kymmeniä tai jopa satoja sopimuksia, viranomaislupia <br />
ja maakohtaisia hallinnointijärjestelmiä, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin, <br />
tietosuojaan ja kuluttajansuojaan 27 eri jäsenmaassa. <br />
<br />
Asiakaspohjan laajentaminen muihin EU-maihin edellyttää lisäinvestointeja, <br />
jotka ovat usein pk-yrityksille kynnyskysymys. Erään eurooppalaisen digitaalialan <br />
yrityksen arvion mukaan digitaalisen kuluttajapalvelun laajentaminen uuteen EU-<br />
maahan edellyttää noin kahden miljoonan euron investointia pelkästään lainsäädännön <br />
ja hallintojärjestelmien erojen takia. <br />
<br />
Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen on yksi EU:n lippulaivahankkeista, <br />
mutta käytännön edistyminen on ollut hidasta. <br />
<br />
Digitaalisia sisämarkkinoita voidaan hahmottaa neliosaisen arvoketjumallin <br />
avulla: sisällöntuotanto, digitaalinen palvelu, vuorovaikutus verkossa sekä kuluttaminen <br />
ja tuottaminen päätelaitteessa. Suomessa ja laajemminkin EU:ssa löytyy paljon <br />
vahvuuksia sisällöntuotannossa esimerkiksi pelialalla, kulttuurituotannossa ja <br />
journalismissa. Suomesta löytyy myös vahvaa teknologiaosaamista sekä operaattoreita <br />
ja laitevalmistajia sisältöjen välittämiseen digitaalisesti erilaisilla päätelaitteilla, <br />
kuten matkapuhelimella. Eurooppalaisten kipukohta on arvoketjun sisältöjen <br />
tuotteistaminen. Erityisesti digitaaliset markkinapaikat ovat lähes poikkeuksetta <br />
valuneet amerikkalaisille yrityksille, kuten Amazon, Apple, Google ja Microsoft, <br />
jotka ovat palvelun luomisvaiheessa hyötyneet mittavien kotimarkkinoiden edusta. <br />
<br />
Sisällöntuotanto <br />
<br />
Digitaalinen <br />
palvelu <br />
<br />
Vuorovaikutus <br />
verkossa <br />
<br />
Kuluttaminen <br />
ja tuottaminen <br />
päätelaitteessa <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n hyödynTämISESSä ===<br />
<br />
<br />
Digitaaliteknologian hyödyntämiseen muilla talouden sektoreilla liittyy kaksi suurta <br />
mahdollisuutta: <br />
<br />
:• digitaaliteknologian ja -palveluiden integroiminen osaksi teollisuustuotteita <br />
:• digitaaliteknologian hyödyntäminen globaalien arvoketjujen hallinnassa. <br />
<br />
Raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Teollisuusyritykset myyvät <br />
yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Esimerkiksi Wärtsilä tarjoaa voimalaitoksia <br />
myydessään palvelua, jossa Wärtsilän henkilöstö vastaa laitosten päivittäisestä <br />
operoinnista. <br />
<br />
Teollisuustuotteisiin integroitavat palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian <br />
sovelluksia. Suomen vahvat teollisuusyritykset voivat olla digitaaliteknologian <br />
ja digitaalisten palveluiden tärkeimpiä käyttäjiä. <br />
<br />
Teknologiateollisuuden Etlan tutkijoilla teettämä tutkimus kertoo, että Suomen <br />
teollisuuden viennistä noin kolmannes tulee tuotteista, jotka ovat riippuvaisia ohjelmistoista. <br />
Suuret teollisuusyritykset ovat jo pitkään nostaneet tuotteidensa kilpailukykyä <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. Vuonna 2010 Suomessa toimivat teollisuusyritykset <br />
työllistivät kotimaassa 7900–10800 ohjelmistokehittäjää. Neljä liikevaihdoltaan <br />
suurinta teollisuusyritystä työllisti näistä 74 prosenttia, kertoo Tuomo Nikulaisen, <br />
Jyrki Ali-Yrkön ja Timo Seppälän tutkimus ”Softaa koneisiin”. <br />
<br />
Suuret yritykset ovat monissa asioissa edelläkävijöitä siksi, että niillä on osaamista, <br />
resursseja ja suuret tarpeet ICT:n hyödyntämiseen. Esimerkiksi laivamoottoreita <br />
ja voimalaitosratkaisuja valmistavan Wärtsilän tuotteiden tyypillinen elinikä <br />
on 25 vuotta. Tuotteiden huoltaminen ja uudelleenrakentaminen vaatii suurten tietosisältöjen <br />
hallintaa. Siksi ICT on yhtiölle keskeinen kilpailukyvyn ylläpitäjä, joka <br />
auttaa hallitsemaan suuria tietosisältöjä kustannustehokkaasti, arvioi yhtiön talousjohtaja <br />
Raimo Lindh Tietoviikko-lehdessä. <br />
<br />
Digitaaliteknologia on tehnyt mahdolliseksi tuotannon hajauttamisen yhä pienempiin <br />
osiin ja näiden osien sijoittamisen eri puolille maailmaa. Tätä arvoketjua <br />
tai -verkostoa hallitaan ICT:n avulla. <br />
<br />
Myös yrityksen sisäiset palvelut – suunnittelu, t&k, muotoilu, erilaiset pääkonttoripalvelut <br />
– voidaan irrottaa tieto- ja viestintäteknologian tuella omiksi toiminnoikseen. <br />
Nämä ovat tyypillisesti korkean jalostusarvon ja palkkatason tehtäviä, joista <br />
maat ja alueet kilpailevat. Ne ovat myös toimintoja, jotka synnyttävät aineetonta <br />
pääomaa. Merkittävä osa globaaleissa verkostoissa syntyvästä lisäarvosta on korvausta <br />
tälle pääomalle. <br />
<br />
=== kanSaInvälISET SuomalaISyrITykSET TarvITSEvaT oSaamISTa === <br />
<br />
Kansainvälinen kilpailu tapahtuu yhä enemmän kokonaisten ekosysteemien välillä. <br />
Ekosysteemi tarkoittaa kokonaisuutta, jossa useat toimijat täydentävät toistensa <br />
osaamista ja hyötyvät jokainen toisistaan. Esimerkiksi lentokenttä on paikallinen <br />
ekosysteemi, jossa ravintoloiden, myymälöiden, autovuokraamojen ja lentoyhtiöiden <br />
palvelut tukevat toisiaan. <br />
<br />
Kilpailukykyisessä ekosysteemissä tarvitaan monenlaista osaamista. Professori <br />
Rosabeth Moss Kanter toteaa Harvard Magazinen haastattelussa ekosysteemin <br />
rikastamisesta seuraavasti: <br />
<br />
”Tärkeintä on muistaa neljä asiaa: ideat pitää muuttaa liiketoiminnaksi, pienten <br />
ja suurten yritysten täytyy kohdata, koulutus on yhdistettävä entistä paremmin työtehtäviin <br />
ja toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä tulee rohkaista.” <br />
<br />
Olemme edellä todenneet, että suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin <br />
ja että Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä. <br />
Suuret yritykset ovat kuitenkin elintärkeitä ekosysteemeille ja Suomen kasvulle. <br />
Suurilla yrityksillä on valmiina monia uuden luomisessa tarvittavia tekijöitä, joita <br />
pieniltä usein puuttuu. Suurilla on muun muassa kansainväliset markkinointikoneistot, <br />
kaupallistamisosaamista, rahoituskanavat ja mahdollisuus investoida tutkimukseen <br />
ja tuotekehitykseen. Suomen ei pidä valita pienten ja suurten välillä, vaan <br />
edistää kaikenlaisten yritysten kasvua. <br />
<br />
Kansainvälisesti toimivilla, suurilla suomalaisyrityksillä on paljon vaihtoehtoja, <br />
kun ne etsivät parhaita kohdemaita investoinneilleen. Suoriin investointeihin vaikuttavia <br />
tekijöitä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Unctad on jaotellut ulkomaille <br />
suuntautuvien investointien vetovoimatekijät kolmeen luokkaan: kauppaan liittyvät <br />
tekijät, osaamiseen liittyvät vaikuttimet ja kotimaiset työntötekijät. <br />
<br />
Kauppaan liittyviä tekijöitä ovat muun muassa markkinoiden avoimuus ja koko <br />
sekä mahdollisuus rajat ylittävään integraatioon. <br />
<br />
Osaaminen liittyy muun muassa teknologiaan, pääomaan ja yrittäjyysosaamiseen. <br />
<br />
”Työntäviä voimia” voivat olla muun muassa huono infrastruktuuri, pienet kotimarkkinat, <br />
osaajien puute, pääoman puute, jäykät työvoimamarkkinat sekä verotus. <br />
<br />
Kun kansainvälinen suomalaisyritys pohtii investointia, se arvioi sekä muualle <br />
vetäviä tekijöitä että kotimaasta työntäviä voimia. <br />
<br />
ICT-vetoisessa kasvussa osaaminen on aivan keskeinen syy investointeihin. Sitran <br />
raportti ”Suuri siirtymä” tiivistää lähtökohdan osuvasti: ”Yritysten tieto- ja innovaatiostrategian <br />
peruskysymyksiä on, mistä löydetään sellaista uutta tietoa, joka <br />
täydentää yrityksen omaa osaamista ja mahdollistaa innovaatiot.” <br />
<br />
Tämä on näkynyt parin vuoden aikana ICT-alalla, kun muun muassa Ericsson, Intel, <br />
Electronic Arts, Huawei ja Samsung ovat tuoneet Suomeen kehitystoimintaansa. <br />
<br />
Kansakunnan perusosaamisesta huolehtimisella julkinen sektori voi vaikuttaa <br />
eniten yritysten kilpailuedellytyksiin. Tältä osin voi lainata investointien lisäämistä <br />
pohtineen Jorma Elorannan tekemän raportin johtopäätöstä. <br />
<br />
”Vain oikeasti parhaat voittavat. Perusosaamisen tasoa pitää nostaa koko ajan, <br />
koska kaikki muutkin tekevät niin. Huippuosaamisen taso ja soveltuvuus yritykselle <br />
ovat loppusuoran valtteja. Vain huippuosaaminen vie finaaliin.” <br />
<br />
Tästä syystä työryhmän toimenpide-ehdotuksissa painottuu osaamisen kehittäminen <br />
pitkäjänteisesti niin, että Suomessa noustaan huipulle tärkeillä osaamisalueilla <br />
ja rakennetaan toimintatapoja, joilla tämän osaamisen soveltaminen yrityksissä <br />
nopeutuu.<br />
<br />
=== SuomI TarvITSEE lISää kaSvuyrITykSIä ja STarTup-hEnkEä ===<br />
<br />
Internet-teknologiaan perustuva liiketoiminta on vasta elinkaarensa alussa. Elinkaaren <br />
alkuvaiheessa tarvitaan yrittäjyyttä, innovatiivisia, globaaleille markkinoille tähtääviä <br />
yrityksiä ja riskinottoa. <br />
<br />
Suomessa, kuten Euroopassa yleensäkin, ICT-sektorilla on huomattavasti vähemmän <br />
pieniä ja aloittavia yrityksiä kuin Yhdysvalloissa. Globaalit tietoverkot tarjoavat <br />
kuitenkin pienillekin yrityksille pääsyn maailmanlaajuisille markkinoille nopeasti <br />
ja pienin kustannuksin. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksen mukaan Suomessa oli 668 <br />
kasvuyritystä vuosina 2007–2010. Vähäisestä lukumäärästään huolimatta nuo yritykset <br />
loivat noina vuosina puolet kaikista Suomeen syntyneistä työpaikoista eli <br />
noin 50 000 työpaikkaa. <br />
<br />
Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor kertoo, että Suomessa on <br />
helppo tehdä liiketoimintaa ja taloudellinen vapaus on hyvä. Myös valtion tuki yrittäjyydelle <br />
on monipuolista. <br />
<br />
Samoin EU:n kasvuyritysraportissa todetaan, että Suomi nousee esiin maana, <br />
jossa on useita kasvuyrittäjyyttä tukevia ohjelmia. Ohjelmista huolimatta Suomessa <br />
on vähän kasvuyrityksiä. OECD:n vuoden 2009 vertailu kertoo, että 83 prosenttia <br />
suomalaisista yrityksistä ei kasvanut ollenkaan kolmen edeltävän vuoden aikana. <br />
Esimerkiksi Tanskassa vastaavaan joukkoon kuului vain 47 prosenttia yrityksistä ja <br />
EU 27 maan keskiarvo oli 63 prosenttia. <br />
<br />
Kuvaavaa on sekin, että Deloitten Technology Fast 500 -raporttiin mahtuu 50 norjalaista <br />
kasvuyritystä, kun suomalaisia on noin puolet tuosta määrästä. <br />
<br />
Aalto-yliopiston tutkija Jari Handelberg arvioi väitöskirjassaan, että vähäinen <br />
kasvuyritysten määrä selittyy suomalaisen yhteiskunnan vanhanaikaisilla arvoilla <br />
ja säännöillä. Handelbergin mukaan kasvuyritysten luominen ei ole vain yksittäisten <br />
yrittäjien ja johtajien asia, vaan se on koko yhteisön toiminnan tulosta. Tämä on <br />
oleellista, kun suunnitellaan ja toteutetaan kasvuyrittäjyyttä tukevia, käytännönläheisiä <br />
politiikka- ja kehitysohjelmia ja perustetaan kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Global Entrepreneurship Monitor -selvityksen (GEM 2012) mukaan Suomi menestyy <br />
kansainvälisessä vertailussa heikoimmin juuri yrittäjien asenteita mitattaessa. <br />
Suomalaisyrittäjät tavoittelevat muita vähemmän kasvua, kansainvälistymistä ja <br />
riskipääomaa. <br />
<br />
Suomessa kasvuyrittäjien yhteinen huoli liittyy Suomen yritysverotukseen, joka <br />
on esimerkiksi naapurimaita Viroa ja Ruotsia kireämpää. Lisäksi verotus kohdistuu <br />
usein toiminnan aktiivisuuteen ja transaktioihin, eikä syntyneisiin voittoihin. <br />
Aktiivisen toiminnan verottaminen ei kannusta lisätoimeliaisuuteen ja riskinottoon. <br />
Rahoituksen saatavuus on toinen merkittävä ongelma. Suomessa esimerkiksi pääomasijoitusten <br />
osuus kansantalouden kokoon suhteutettuna on selvästi pienempi <br />
kuin Norjassa ja etenkin Ruotsissa. <br />
<br />
EU:n kasvuyritysraportti puolestaan on päättynyt seuraaviin johtopäätöksiin koko <br />
Euroopan osalta. <br />
<br />
1. Kasvuyrityksiä kannattaa tukea, koska ne luovat eniten uusia työpaikkoja. <br />
2. Tavoitteena voisi olla nopean kasvun sijaan kestävä kasvu. <br />
3. Kasvuyrittäjyyttä voi olla millä alalla tahansa, joten kasvupolitiikan ei pidä tähdätä erityisiin toimialoihin. <br />
4. Julkisen sektorin ei pidä poimia voittajia, vaan luoda olosuhteet, jotka tukevat kasvua. Nämä voivat liittyä esimerkiksi verotukseen, konkurssilainsäädäntöön ja investointisäädöksiin. <br />
5. Koska pääoman saaminen on kasvavien pk-yritysten suuri ongelma, kannattaa kasvua tukevien ohjelmien ykkösprioriteettina olla rahoituskanavien avaaminen. <br />
6. Kansainvälistymistä on tuettava. <br />
<br />
Nopeaa kasvua hakevien startup-yritysten haasteena on Suomen kotimarkkinoiden pienuus. Siksi nämä yritykset tähtäävät heti syntyessään kansainvälisille markkinoille. Tällöin haasteeksi nousee alkuvaiheen rahoituksen lisäksi kansainvälisen huipputason myynti-, markkinointi- ja tuotteistusosaamisen hankkiminen. Harva <br />
pystyy löytämään näitä ainakaan kokonaan Suomesta, joten ulkomaisten huippuosaajien <br />
ja sijoittajien houkuttelu suomalaisyrityksiin on eräs Suomen keskeisimmistä <br />
kilpailutekijöistä. <br />
<br />
Huolimatta ICT-alan isoista irtisanomisista alan kasvuyritysten on vaikea löytää <br />
osaavaa työvoimaa; esimerkiksi pelialalla kilpailu osaajista on jo erittäin kovaa, ja <br />
osaajien puute rajoittaa jo alan yritysten kasvua. <br />
<br />
Suomalaisen korkeakoulusektorin kyky tuottaa huippuosaajia onkin eräs tärkeimmistä <br />
seikoista ICT-sektorin tulevaisuuden kannalta. Yliopistojen tulisi pystyä <br />
panostamaan korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Tätä voisi tukea muun <br />
muassa se, että yliopistot toisivat kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita ja opettajia <br />
Suomeen. <br />
<br />
=== ulkomaISIa yrITykSIä kIInnoSTavaT oSaamISkESkITTymäT === <br />
<br />
Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset menestyvät yleisesti ottaen hyvin. Ulkomaisen <br />
yrityksen henkilöstö on keskimäärin paremmin koulutettua kuin suomalaisten <br />
yritysten. Ulkomaiset yritykset ovat myös hyviä veronmaksajia Suomessa. Silti <br />
Suomi houkuttelee passiivisesti kansainvälisiä yrityksiä. Tästä syystä Suomeen siirtyy <br />
niukasti uutta teknologista osaamista kansainvälisten yritysten mukana. Samoin <br />
Suomi tekee vain vähän työtä sen eteen, että täällä jo toimivat ulkomaiset yritykset <br />
investoisivat lisää esimerkiksi tutkimuskeskuksiin. <br />
<br />
Suomella ei ole yhtään ylivertaista vetovoimatekijää, mutta ei toisaalta myöskään <br />
ylivoimaisen korkeita esteitä investoinneille. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa <br />
koulutustaso, teknologiaosaaminen, toimiva ja vakaa yhteiskunta ja Venäjän markkinoiden <br />
läheisyys. Lisäksi kansainvälinen tutkimus kertoo, että korruptio on Suomessa <br />
vähäistä ja yleisissä tietojärjestelmissä on vähän viruksia. Suomen haasteita <br />
puolestaan ovat Boston Consulting Groupin selvityksen mukaan työelämän jäykkyys, <br />
pienet kotimarkkinat ja heikosti kannustava verotus. <br />
<br />
Eri maista tulevilla yrityksillä ja eri toimialoilla on luonnollisesti hieman erilaisia <br />
arvioita Suomen vetovoimasta. Teknologia-alan yritysten sijoittautumisessa korostuu <br />
osaamisen, verotuksen ja julkisen palveluarkkitehtuurin merkitys. <br />
<br />
Kansainvälisten yritysten Suomen johtajien kommentit kertovat, että Suomeen <br />
pitäisi syntyä riittävän merkittäviä osaamiskeskittymiä, joita pitäisi myös markkinoida <br />
maailmalla. Vahvan ekosysteemin tai osaamisverkoston luominen edellyttää <br />
monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista osaamista, kykyä <br />
ottaa riskiä, sekä yksityistä että julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille <br />
ja palveluille. <br />
<br />
Tarvitaan myös laadukasta sääntelyä ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se <br />
vaatii myös saumatonta yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten tai paikallisten <br />
ekosysteemien täytyy olla kyvykkäitä kansainväliseen vuorovaikutukseen. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain, jos ekosysteemin laatu ja sen ympärille rakentuva osaaminen <br />
ovat maailman huippua. <br />
<br />
Suomi pystyi 1990-luvulla luomaan maailman huippua edustavan ekosysteemin <br />
mobiiliteknologian kehittämiseen. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden, laajamittaisen <br />
tutkimus- ja kehitystoiminnan, korkealuokkaisen opetuksen, yhteisen standardin, <br />
kansainvälisen verkoston sekä vahvan yritysklusterin ansiosta nousimme <br />
mobiilialan suunnannäyttäjiksi. <br />
<br />
Nyt voimme tehdä saman ICT-teknologian soveltamisessa hyödyntämällä mobiiliosaamistamme, <br />
jossa meillä on suhteellinen etu moniin muihin alueisiin verrattuna. <br />
Samalla meidän täytyy uudistaa toimintatapojamme uuteen kilpailutilanteeseen, <br />
markkinadynamiikkaan ja teknologiakehitykseen sopiviksi. <br />
<br />
<br />
Ulkomaiset yritykset Suomessa<br />
<br />
• Suomessa toimii noin 3 000 ulkomaisessa omistuksessa olevaa yritystä. <br />
• Ulkomaisten yritysten osuus kaikista Suomen yrityksistä on vain yksi prosentti. <br />
• Ne tekevät noin viidenneksen kaikkien yritysten vuosiliikevaihdosta, eli reilut 70 miljardia euroa. <br />
• Ne työllistävät noin 215 000 henkeä eli 15 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. <br />
• Ulkomaisten sijoitusten määrä on yli 30 prosenttia bkt:hen verrattuna, hieman OECD-maiden keskiarvoa enemmän. <br />
• Ruotsissa ulkomaisten investointien osuus on yli 60 prosenttia bkt:stä. Amerikkalaisista Pohjoismaihin tehdyistä investoinneista vain kaksi prosenttia suuntautuu Suomeen, ja osuus on laskenut viime vuosina.<br />
<br />
=== julkInEn SEkTorI kIlpaIlukyvyn TukEna ===<br />
<br />
Valtaosa tuote- ja palveluinnovaatioista tehdään yrityksissä. Julkisen sektorin kilpailukyky <br />
vaikuttaa kuitenkin merkittävästi yritysten mahdollisuuksiin kehittyä. Siksi <br />
poliittisten päättäjien valinnat vaikuttavat monella tavalla siihen, kuinka monipuolinen <br />
elinkeinorakenne maahan syntyy. <br />
<br />
Kansainväliset kilpailukykyselvitykset kertovat, että etenkin suomalainen peruskoulutus <br />
on korkeatasoista. Toisaalta esimerkiksi World Economic Forum arvioi Suomen <br />
tieteellisten tutkimuslaitosten tason vasta 18. parhaaksi maailmassa. Suomessa <br />
on erinomaisen hyvää insinöörikoulutusta ja prosessiosaamista, mutta matematiikan <br />
ja tilastotieteen saralla olemme kaukana kärjestä (Conference Board of Canada). <br />
<br />
Suomi on monilla kilpailukyvyn osa-alueilla parhaiden maiden joukossa. Accenturen <br />
analyysin mukaan erityisen tärkeitä ovat kuitenkin osa-alueet, joissa Suomi <br />
menestyy keskinkertaistesti ollen sijoilla 10–25. Näitä ovat mm. infrastruktuuri sekä <br />
erityisesti tuottavuus – yksi kilpailukyvyn tärkeimmistä osatekijöistä. <br />
<br />
ICT:n hyödyntäjänä Suomen julkinen sektori on parantanut vauhtiaan, mikä on <br />
kilpailukyvyn kannalta positiivinen asia. YK:n tuoreimmassa eGovernment-selvityksessä <br />
Suomi oli noussut ICT:n hyödyntäjänä kymmenen askelta ylöspäin sijalle <br />
yhdeksän. <br />
<br />
Selvityksessä alleviivataan, että taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten <br />
tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että hallitukset: <br />
<br />
:• tunnistavat eri hallinalojen synergiamahdollisuudet, jotka sähköiset ratkaisut tuovat <br />
:• muuttavat rakenteita niin, että sähköisen hallinnon mahdollistama yhteistyö voi toteutua <br />
:• edistävät yhteistyötä ja yhteensopivuutta ekosysteemien välillä. <br />
<br />
Syksyllä 2012 julkaistulla julkisen hallinnon ICT-strategialla pyritään vastaamaan <br />
näihin esitettyihin nykyaikaisen hallinnon vaatimuksiin. Sen toimeenpano on ehdottoman <br />
tärkeää. <br />
Boston Consulting Groupin analyysi hallitusten roolista internet-politiikassa korostaa, <br />
että kuilu hyvin verkottuneiden ja jäljessä tulijoiden välillä kasvaa. Onneksi Suomi <br />
kuuluu selvityksen mukaan parhaiden joukkoon (sijalla 7). Selvityksessä korostetaan <br />
yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä matkalla digitaaliseen maailmaan. <br />
<br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 3 ===== <br />
<br />
:• Digitaalisten tuotteiden kasvu on siirtynyt laitteista sovellusalustoihin ja palveluihin. Eurooppalaiset laitevalmistajat ovat menettäneet asemiaan muutoksessa. <br />
:• Teollisuusyritykset myyvät yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian sovelluksia. Näin vanha ja uusi yhdistyvät. <br />
:• Suomi tarvitsee kaiken kokoisia yrityksiä. Siksi täytyy tuntea erilaisten yritysten tarpeet. <br />
:• Suurille suomalaisyrityksille osaaminen on tärkein syy investoida kotimaahan. <br />
:• Kasvuyrityksille rahoitus on merkittävin pullonkaula. <br />
:• Startup-yritysten haasteita ovat rahoituksen ja osaajien löytäminen. Kynnystä kansainvälisten osaajien palkkaamiseen tulee madaltaa. <br />
:• Ulkomaisia yrityksiä vetää maahan osaaminen, jota pitää myös markkinoida. <br />
:• Julkisen sektorin aktiiviset ja passiiviset valinnat vaikuttavat elinkeinorakenteen monipuolisuuteen. <br />
:• ICT:n hyödyntäjänä julkisen sektorin kannattaa edistää ratkaisuja, jotka vauhdittavat innovatiivisten palveluiden syntymistä.<br />
<br />
== 4. Tehokas infrastruktuuri luo kasvulle perustan == <br />
<br />
Tuotantorakenteen murros synnyttää väistämättä kuilun, jossa yhteiskunnan rakenteet tukevat edelleen edellistä vaihetta, vaikka uusi on jo syntymässä. Suomen on uudistettava ICT-infrastruktuuria, jotta uudelle toiminnalle avautuu tilaa.<br />
<br />
Suomalainen palveluarkkitehtuuri on pirstoutunut tavalla, jota havainnollistaa <br />
vertaus maantiehen, joka päättyisi kunnan rajalla ja alkaisi seuraavan kunnan kohdalla <br />
eri paikasta. Jokaiseen virastoon ajettaisiin omaa tietä pitkin. Julkiset ja yksityiset <br />
autot ajaisivat omilla väylillään eri säännöillä. <br />
<br />
YK:n E-Government-selvityksen yksi keskeinen havainto on, että monet jäsenvaltiot <br />
ovat siirtymässä hajautetusta, yhtä tarkoitusta palvelevasta organisaatiomallista <br />
keskitettyyn rakenteeseen, jossa hallitukset toimivat yhtenä kokonaisuutena. <br />
<br />
<br />
Viron kansalllinen sähköisten palvelujen arkkitehtuuri <br />
<br />
Alla kuvataan periaate, jolla toimii Viron palveluarkkitehtuuri X-väylä toimii. <br />
<br />
Tämä auttaa luomaan palvelumalleja, joissa kansalaiset ja yritykset saavat palvelut <br />
yhdestä pisteestä välittämättä, missä organisaatiossa palvelu tuotetaan. Samalla <br />
julkisen hallinnon oma tehokkuus lisääntyy. Suomessa lainsäädäntö takaa ministeriöiden <br />
riippumattomuuden ja kuntien itsenäisyyden, mikä on johtanut pirstoutuneeseen <br />
palveluarkkitehtuuriin. Tehokkaan ICT-infrastruktuurin rakentaminen on <br />
kuitenkin mahdollista nykyisenkin lainsäädännön alla. Tätä tukee vuonna 2011 voimaan <br />
tullut tietohallintolaki, joka antaa mahdollisuuden ohjata koko julkisen hallinnon <br />
tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. <br />
<br />
Pirstoutunut tietojärjestelmäpohja on mahdollista korvata kansallisella palveluarkkitehtuurilla <br />
samaan tapaan kuin Virossa on tehty. Nykyisessä toimintaympäristössä <br />
samaa asiaa tehdään useissa paikoissa, eikä informaatiota pystytä hyödyntämään <br />
yli organisaatiorajojen. Samanaikaista muutosta eri siiloissa vaativat toimenpiteet <br />
eivät nykytoimintaympäristössä ole mahdollisia. <br />
<br />
Kattavan kansallisen sähköisen tunnistamisen varmistaminen tulee olemaan eräs <br />
keskeisistä askeleista tehokkaan ICT-arkkitehtuurin luomisessa. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1, kriittinen) ===== <br />
<br />
Eri toimintoihin kehitettyjen järjestelmien tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille samaa tietoa tarvitseville järjestelmille. Kukin erillisjärjestelmä hallitsee omia tietojaan ja vastaa, että muiden tarvitsemat tiedot ovat reaaliaikaisesti, oikeassa muodossa saatavissa välitysalustan kautta. <br />
<br />
<big>Kansalliset ja muuten merkittävät hankkeet kootaan yhteen kehitysportfolioon,</big> jota priorisoidaan ja koordinoidaan keskitetysti. Kehitysportfoliossa kaikille hankkeille on nimetty omistaja ja toteuttaja. Omistaja vastaa kehitettyjen<br />
ratkaisujen sektorit ylittävästä jalkautuksesta. <br />
<br />
Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu aloitetaan valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla. Suunnittelutyö valmistuu kesäkuun loppuun mennessä 2013. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat määrärahat + laaja toteutusverkosto. <br />
<br />
• Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisu Taltioni on ensimmäinen palvelu, jolla on valmiudet uuden arkkitehtuurin mukaiseen toimintaan. Kyseessä on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa edistävä järjestelmä, jonka kautta kansalaiset saavat kokonaiskuvan omista terveystiedoistaan ja helpon mahdollisuuden edistää omaa hyvinvointiaa,. Terveydenhuollon ammattilaiset <br />
puolestaan saavat hoitoprosessia varten laajemman kokonaiskuvan potilaasta. Ensimmäinen vaihe käynnistynyt 7.1.2013 astuutahona Taltioni Osuuskunta. <br />
<br />
• Forge-pilvipalvelulaboratorio toimii kehitysympäristönä uuden palveluarkkitehtuurin mukaisille palveluille. <br />
<br />
=== rEaalIaIkaInEn TIETo käyTTöön === <br />
<br />
Monia yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja voi automatisoida niin, että rutiinityö vähenee ja ajantasainen tieto lisääntyy.<br />
<br />
<br />
Verkkolaskutus on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin muissa maissa. Verkkolaskutusosaamista <br />
on voitu viedä sekä EU:n harmonisointiprojekteihin että ICT-yritysten <br />
pilvipalveluvientiin. Nyt Suomen tulee hyödyntää verkkolaskutuksen pioneerimaan <br />
osaamista muissakin yritysten toiminnoissa. <br />
<br />
Seuraavaksi tulee automatisoida yritysten viranomaisille toimittamat tiedot <br />
kuten palkanmaksu, alv-raportit, tilinpäätöstiedot, hankinnat ja kirjanpito. <br />
<br />
On arvioitu, että nämä toimet toisivat pelkästään suomalaisille yrityksille yli neljän <br />
miljardin euron hyödyt vuosittain. Myös julkiselle sektorille tulisi merkittävät <br />
säästöt, harmaan talouden torjunta tehostuisi ja Suomi pääsisi vaikuttamaan alan <br />
EU-harmonisointiin ja globaalien standardien syntymiseen. <br />
<br />
Edellä mainitut toimet keventävät julkisen hallinnon työtaakkaa ja yritysten hallinnollista <br />
taakkaa. Yritysten raportointitaakka kevenee vuonna 2013 reaaliaikaisen <br />
tietoon perustuvan raportoinnin myötä, mutta suurempi osa hyödystä saadaan <br />
vuosien 2014-18 aikana. <br />
<br />
Merkittävä hyöty tulee kuormituksen tasaamisen takia. Nyt vuosisykleihin perustuva <br />
viranomaiskäsittely kuormittaa epätasaisesti työvoimaa. Kun myös tietojen <br />
oikeellisuus ja ajantasaisuus paranee, yritysten päätöksenteon perusta vahvistuu. <br />
Kun viranomaispuolella siirrytään hyödyntämään reaaliaikaista tietoa sekä tietojen <br />
prosessointia, ovat samat hyödyt saavutettavissa myös hallinnon puolella. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (polku 2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
<br />
Luodaan julkisen sektorin toimijoille valmius tietojen vastaanottoon hyödyntäen <br />
valtion nykyisiä keskitettyjä ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan. Reaaliaikaisten <br />
tietojen vastaanotto tulee saavuttaa mahdollisimman nopeasti ilman suuria muutoksia <br />
nykyisiin viranomaisjärjestelmiin. Näin varmistetaan pk-sektorille mahdollisuus <br />
siirtyä käyttämään automaattisia ja reaaliaikaisia digitaalisia työkaluja talousseuranta-, <br />
kirjanpito- ja raportointiprosesseissa aikaisessa vaiheessa. <br />
<br />
Reaaliaikaisen tiedon infrastruktuurin toteuttamiseksi perustetaan ensi tilassa <br />
laajapohjainen valtiovarainministeriön johtama ohjausryhmä. Käytännön toteutus <br />
tapahtuu neljässä projektissa, joiden tulisi valmistua viimeistään vuoden 2014 <br />
aikana. <br />
<br />
Ohjausryhmää ja projektia varten tarvitaan Real-Time Economy -ohjelman resurssien <br />
lisäksi täysipäiväiset projektipäälliköt kahdeksi vuodeksi (arvio 5–6 m€). Tietovirtojen <br />
vastaanottopalvelun toteuttamiskustannus on arvion mukaan 5 m€ <br />
(palveluna). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa vuonna 2013. <br />
<br />
<br />
Ensimmäisenä tulee aloittaa seuraavat projektit: <br />
<br />
<br />
Rakennetaan rajapinta palkanmaksukohtaisten tietojen vastaanottoon, ansaintarekisteri ja kansalaistili<br />
<br />
• Siirrytään reaaliaikaiseen palkanmaksukohtaiseen (henkilötasoiseen) palkkaraportointiin <br />
• Varmistetaan verohallinnolle vastaanottovalmius ja selvitetään lainsäädännön muutosvaatimukset <br />
• Samalla aloitetaan reaaliaikaisiin tietovirtoihin perustuvan keskitetyn ansiorekisterin määritystyö <br />
• Perustetaan kansalaistili- ja sopimuskonekonseptin mukainen palvelu tukemaan itsensä työllistämisen mahdollisuuksia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<big>Rajapinta alv-tietojen vastaanottoon ja alv-tietokanta</big> <br />
• Rakennetaan verohallinnolle verkkolaskuun pohjautuvien ALV-raportointitietovirtojen vastaanottokyky <br />
• Otetaan verkkolaskuun perustuva raportointimalli käyttöön rakennusteollisuuden veronumeroraportointiin liittyvien velvollisuuksien automatisoimiseksi (sisältäen työmaa-avaimen ja urakkalaskutustiedot). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Rajapinta tilinpäätöstietojen vastaanottoon strukturoidussa muodossa (XBrl) <br />
<br />
• Rakennetaan sähköisten (strukturoitujen) tilinpäätösten vastaanottokyky Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) sekä verohallinnolle. Selvitetään tässä yhteydessä mahdollisuudet hyödyntää valtionhallinnolla jo käytössä olevia vastaanotto-/välityskanavia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Pk-yritysten kirjanpidon automatisointi (kassapohjaisuus alv-direktiivin suosituksen mukaisesti)<br />
<br />
• Tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta Suomessa voidaan siirtyä ALV-direktiivin suosituksen mukaisesti pk-yritysten maksuperusteisiin ALV-tilityksiin. <br />
<br />
• Koska verkkolasku on perusta pk-yritysten taloushallinnon automatisoinnille, varmistetaan, että myös kuntasektori kokonaisuudessaan sitoutuu verkkolaskutuksen edistämiseen (mm. takarajojen asettamiseen ostolaskujen osalta). Kaikki viranomaismaksut tulee saada verkkolaskuina ja verkkolaskuoperaattoreiden yhteistyön vielä avoimet kohdat tulee hoitaa pikaisesti kuntoon. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
=== yhTEydET vIElä parEmmIkSI === <br />
<br />
Uuden digitaalisen palvelutalouden edistäminen edellyttää kasvavia yhteysnopeuksia ja niiden häiriötöntä toimintaa.<br />
<br />
Uusien digitaalisten palveluiden syntyminen ja kasvu Suomessa edellyttää, että <br />
sekä kiinteiden laajakaistaliittymien että mobiililaajakaistan yhteysnopeudet kasvavat <br />
ja näiden yhteyksien häiriöttömyys paranee. Siksi Suomen digitaalista infrastruktuuria <br />
tulee kehittää edelleen määrätietoisesti. <br />
<br />
Lisäksi Suomen kannattaa panostaa ulkomaanyhteyksien parantamiseen perusinfrastruktuurin <br />
edellytysten ja tietointensiivisen teollisuuden toimintaedellytysten <br />
kehittämiseksi. <br />
<br />
Suomen ulkomaanliikenteen varmistamiseksi tutkitaan suoran Suomen ja Saksan <br />
välisen merikaapelin – Itämeren merikaapelin – rakentamista. Hankkeeseen on mahdollisesti <br />
saatavissa EU:n ns. CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility, Verkkojen <br />
Eurooppa). Samassa yhteydessä selvitetään myös Koillisväylän kautta kulkevan <br />
pohjoisen merikaapelihankkeen tilanne. Tavoitteena on, että Suomi voisi liittymällä <br />
tähän yhteyteen toimia tietoliikenneväylänä Manner-Euroopan ja Aasian välillä. <br />
<br />
Edelläkävijämaan infrastruktuurin kehittämistä tukee hallitusohjelman tavoite <br />
edistää huippunopean laajakaistan tarjontaa ja käyttöä. <br />
<br />
Tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat tiedeyhteisöjen ja yritysten edelläkävijyyttä <br />
tulevaisuuden teknologioissa. Suomen brändiä teknologian koelaboratoriona <br />
mobiilissa infrastruktuurissa tulee kehittää entisestään esimerkiksi tarjoamalla testitaajuudet <br />
korkeakoulujen ja yritysten käyttöön. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (polku 3) ===== <br />
<br />
• LVM myöntää toimiluvat huutokaupalla laajakaistaisen 800 MHz-taajuusaleen matkaviestinkäyttöön eduskunnan loppusyksyllä 2012 hyväksymän lain mukaisesti alkuvuodesta 2013. Toimilupiin liitetään 95–99 prosentin väestöpeittovelvoite sekä sisätilapeittoa koskeva velvoite. Huutokaupan tavoitteena on tuottaa valtiolle vähintään sata miljoonaa euroa. <br />
<br />
• LVM ja Viestintävirasto selvittävät mahdollisuudet myöntää testitaajuuksia 700 MHz ja yli 3 GHz taajuusalueilla korkeakoulujen ja yritysten käyttöön Otaniemen ja Oulun yliopiston kampusten yhteyteen. Tavoitteena on mahdollistaa LTE-A-tekniikkaa käyttävien tuotteiden ja palveluiden paikallinen testikäyttö 700 MHz -alueella vuoden 2013 loppuun mennessä. <br />
<br />
• LVM edistää 700 MHz -taajuusalueen saamista matkaviestinkäyttöön vuoden 2017 alusta kansainvälisissä neuvotteluissa. Samoin pyritään saamaan koko UHF-kaistalle (470-862MHz) tarkoituksenmukainen, kansainvälisesti harmonisoitu käyttösuunnitelma, joka huomioi langattomien laajakaistayhteyksien tarpeet. <br />
<br />
• Sallitaan kunnissa nopeat tavat rakentaa kaapeleita. Kuntien tulisi sallia rakennus- ja lupamääräyksissään uudet kaivuumenetelmät kuten mikro-ojitustekniikka valokaapeliyhteyksien rakentamisessa. Mikro-ojitus on perinteisiä <br />
tapoja huomattavasti nopeampi, edullisempi, aiheuttaa vähemmän rakentamisen häiriötä sekä on myös hiiliystävällisempi vaihtoehto. Tietoyhteiskunnan laajakaistapalveluiden kapasiteettitarve kasvaa nopeasti ja edellyttää tietoliikenneverkkojen kustannustehokasta rakentamista. <br />
<br />
• Tehdään ”Älykäs kaupunki” ja ”Kasvukäytävä” -pilotteja yhteistyössä TEM:n, YM:n, alueellisten virastojen ja yritysten kanssa huippunopeiden laajakaistayhteyksien edistämiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kanSallISET TalkooT avoImEn TIEdon hyödynTämISEkSI === <br />
<br />
<big>Suomella on erinomainen mahdollisuus kehittyä globaaliksi edelläkävijäksi avoimen tiedon ja tietomassojen hyödyntämisessä.</big> <br />
<br />
Tieto on luonnonvaroihin rinnastettava raaka-aine, jonka jalostamisessa ja hyödyn<br />
tämisessä on valtava potentiaali uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisessä.<br />
<br />
Julkisen sektorin tietovarantojen avaamisella arvioidaan olevan suuria taloudellisia <br />
hyötyjä eri maissa. Esimerkkejä julkisen sektorin tietovarannoista ovat paikkatieto, <br />
tilastotieto, säätiedot, julkisrahoitteisissa tutkimushankkeissa tuotettu tieto <br />
ja kirjastojen digitoidut kirjat. <br />
<br />
Julkisella sektorilla onkin useita toisiaan tukevia hankkeita, joiden yhteisenä <br />
visiona on ”Suomi maailman fiksuimpana systeeminä (KIDE) sekä kansainvälisesti <br />
houkuttelevana datan ja siihen liittyvien kehitysympäristöjen sijaintikohteena”. Tietovarantojen <br />
avaaminen mahdollistaa monenlaista liiketoimintaa sekä tehostaa ja <br />
parantaa julkista palvelua. Samoin se parantaa palveluiden yhteentoimivuutta sekä <br />
lisää avointa innovointia yhteiskunnassa. <br />
<br />
Avoimen datan hyödyntämiseen liittyvä laaja verkosto <br />
<br />
Public-private-developer-partnership <br />
<br />
• Kehittäjä- ja käyttäjä<br />
<br />
• Kuluttajat&yritykset (”Midata”) <br />
• Fiksut kaupungit <br />
• Yrityskehitys / yhteiskuntavastuu <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö <br />
• EU Digital Europe yhteisöt <br />
• Horizon 2020 <br />
• Team Finland <br />
<br />
Hallinto <br />
<br />
• Tietoaineistojen avaaminen ja saatavuus<br />
• Tukipalvelut <br />
• Koulutus <br />
<br />
Tutkimus ja koulutus <br />
<br />
• Big Data, data-analytiikka ja algoritmit <br />
• Palveluinnovaatiot <br />
• Liiketoimintamallit <br />
• Taloudelliset vaikutukset <br />
<br />
<br />
ICT2015 <br />
<br />
KIDEohjelma <br />
• Älystrategiat – pilotit <br />
• Forge kehitysympäristö <br />
+ datainfrastruktuurit <br />
• Avoimet tietoaineistot <br />
<br />
VM <br />
• JulkICT-strategia <br />
• Avoimen datan <br />
ohjelma <br />
<br />
TEKES & Suomen Akatemia <br />
• tki-rahoitus <br />
• ketterä rahoitus <br />
”datademo” <br />
<br />
Avoimen tiedon hyödyntäminen vaatii vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. <br />
Lainsäädännön ja hallinnollisten tapojen uudistaminen voi tapahtua vain julkisen <br />
sektorin toimesta. Uudet liiketoimintamallit puolestaan syntyvät yrityksissä. <br />
Siksi on tärkeää koota keskeisistä toimijoista dataosaamisen ekosysteemi ja verkosto. <br />
<br />
Esimerkiksi Quantified Self -ajattelun tavoitteena on varmistaa, että ihminen itse <br />
voi hallita tietojansa sekä antaa luvan omien tietojensa käyttöön julkisissa ja yksityisissä <br />
palveluissa. Tämä vaatii laintarkastelua, jossa yksityisten yritysten (esim. kaupan <br />
ja rahoitusalan) on oltava kumppaneina mukana. <br />
<br />
VM käynnistää avoimen tiedon ohjelman ja toteuttaa kansallisen avoimen datan <br />
portaalin nopealla aikataululla. Näiden avulla tuetaan ja vauhditetaan datan avaamisen <br />
prosesseja hallinnossa ja seurataan niiden vaikutuksia. Avoimen tiedon <br />
ohjelmaa ja sen tukipalvelujen toteutusta viedään eteenpäin systemaattisesti <br />
avoimena ja verkostomaisena yhteistyönä hallinnon osapuolten ja aktiivisten <br />
kehittäjäyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on luoda julkisen datan avaamiselle kestävät <br />
edellytykset ja käytännöt niin, että siitä tulee hallinnon normaalia toimintaa <br />
ja tietojohtamista. <br />
<br />
OKM on käynnistänyt AVOIN-ohjelman edistämään tutkimuksen tietoaineistojen <br />
avaamista hyöty- ja innovaatiokäyttöön. Hankkeessa tehostetaan avattujen tietoaineistojen <br />
laajaa hyödynnettävyyttä ja mahdollistetaan tietoaineistojen tehokas yhdistely. <br />
Toteutukseen tulee saada mukaan aktiivinen kehittäjäyhteisö. <br />
<br />
KIDE-ohjelmassa puolestaan haetaan valtionhallinnon eri sektorit ylittäviä pilotointeja. <br />
Esimerkkinä tästä kansallinen tilannekuva, jossa luodaan reaaliaikainen <br />
näkymä muun muassa säätä ja liikennettä yhdistävälle datalle sekä viranomaisten <br />
että yleisön käyttöön. <br />
<br />
Tekes ja Suomen Akatemia suuntaavat rahoitusta avoimen datan ja tietomassojen <br />
tutkimukseen ja kehitykseen. Alan osaaminen edellyttää, että Suomessa panostetaan <br />
erityisesti data-analyysin ja algoritmiosaamisen lisäämiseen eri oppiasteilla <br />
ja tiedepolitiikassa. <br />
<br />
<br />
Case: Helsinki Region Infoshare<br />
<br />
:HRI tarjoaa Helsingin seudun julkista tietoa kansalaisten, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä kuntien hallinnon käyttöön. Helsingin seudun elinoloista, taloudesta, hyvinvoinnista, työllisyydestä ja liikkumisesta <br />
:on avoimesti saatavaa tietoa vapaasti ja maksutta hyödynnettävissä. Mm. marraskuussa 2012 järjestetty Apps4Finland-kilpailu ja aikaisemmin syksyllä ollut ”Open Knowledge” -festivaali perustuivat avoimen tiedon käytölle ja synnyttivät paljon jo pitkälle kehitettyjä sovelluksia, jotka perustuivat osin HRI-aineistoihin. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Luodaan avoimen datan ekosysteemi (polku 4) =====<br />
<br />
• Kootaan keskeisistä toimijoista muodostuva avoimen tiedon yhteistyöverkosto, jolle nimetään vastuullinen johtaja, ydintiimi ja tukiryhmä. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Varmistetaan lainsäädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. Erityisesti luodaan edellytykset sille, että ihmisellä on oikeus itseään koskevaan digitaaliseen tietoon ja sen hallintaan niin kansalaisena kuin kuluttajanakin. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
<br />
• Kootaan datan asiantuntijoista, yrittäjistä, virkamiehistä ja kehittäjistä osaajapooli ja Code4Europen mukainen kehittäjämalli, josta virastot ja organisaatiot voivat rekrytoida osaamista määräajaksi toteuttamaan projekteja. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Käynnistetään TEKESin toimesta pk-yrityksille nopea ja ketterä rahoitusohjelma (mallina DiGiDemo). <br />
<br />
Vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: TKI-toiminnan osana, katso kriittinen polku 5.<br />
<br />
== 5. Suomi osaamisen avulla kärkeen == <br />
<br />
<big>Suomalainen peruskoulutus on maailman huippua, mutta monilla digitaalitalouden keskeisillä aloilla olemme kaukana kärjestä. Suomen on vastattava uusiin tarpeisiin kehittämällä relevantin osaamisen keskittymiä, jotka kannustavat investoimaan. Työttömiksi jääneiden työllistymismahdollisuuksia puolestaan tulee nostaa täydennyskoulutuksella.</big> <br />
<br />
Taloudellinen ja teknologinen murros on johtanut tilanteeseen, jossa on yhtaikaa <br />
suuri työttömyys ja pula osaavista tekijöistä. Perinteiset alat ovat tehostaneet toimintaansa <br />
eivätkä työllistä entiseen tapaan. Uusille kasvualoille puolestaan ei riitä <br />
ammattilaisia, koska mikään koulutus- tai valmennusjärjestelmä ei pysty vastamaan <br />
kyllin nopeasti syntyviin tarpeisiin. <br />
<br />
Suomessa pula ammattilaisista näkyy nyt muun muassa pelialan ja tietoturvaalan <br />
ammattilaisten niukkuutena. Kyseessä on kuitenkin maailmanlaajuinen <br />
ongelma, joka koskee useita toimialoja. Esimerkiksi EU:n kehitys- ja koulutusorganisaatio <br />
Cedefop painottaa tutkimuksessaan, että uudet työpaikat vaativat entistä <br />
enemmän osaamista. Siksi kansalaisia pitää rohkaista parantamaan ja monipuolistamaan <br />
taitojaan. <br />
<br />
Henkilöstöpalveluyhtiö Manpower toteaa kansainvälisessä selvityksessään, että <br />
noin joka kolmannella työnantajalla on vaikeuksia avoimien työpaikkojen täyttämisessä <br />
suurista työttömyysluvuista huolimatta. Selvityksessä todetaan, että ICT-osaamista <br />
tarvitaan entistä enemmän, mutta se ei ole ainoa vastaus työnantajien haasteisiin. <br />
Esimerkiksi Aasiassa nuorilla ICT-ammattilaisilla on paljon puutteita niin sanotuissa <br />
pehmeissä taidoissa eli vuorovaikutuksessa ja motivaatiossa. <br />
<br />
Osaamista pitää tarkastella sekä työllistävien yritysten että yksittäisten työntekijöiden <br />
näkökulmasta. Edellä luvussa 3. olemme todenneet, että osaaminen on kaiken <br />
kokoisille yrityksille keskeinen syy investoida maahan. Työntekijälle osaaminen <br />
puolestaan avaa työmahdollisuuksia. <br />
<br />
Yrityksille yksittäiset huippuosaajat ovat arvokkaita, mutta osaaminen on yhtä <br />
ihmistä suurempi käsite. Digitaalitaloudessa yksilön osaamisen rinnalla korostuu <br />
osaajatiimien ja verkostojen merkitys. Yritykset haluavat sijoittua sinne, missä on <br />
huippujen lisäksi osaajien verkostoja. Samoin osaamiskeskittymät vetävät puoleensa <br />
uusia osaajia. <br />
<br />
”Yritysten tulee sijoittautua kiinnostaviin innovaatiokeskittymiin perustamalla <br />
sinne tukiasema, josta verkotutaan paikallisessa ekosysteemissä”, kirjoitetaan Sitran <br />
julkaisussa Suuri siirtymä. <br />
<br />
Suomessa tällainen osaamiskeskittymä on ollut yli vuosikymmenen ajan mobiilialalla. <br />
Vielä pidempään olemme olleet metsäteollisuuden voimamaa siksi, että maassa <br />
on ollut laajaa osaamista metsäyhtiöissä, alan laitevalmistajilla, konsulttiyhtiöillä, <br />
tutkimuslaitoksilla ja viranomaisilla. Sama pitää toistaa digitaalisen talouden osalta. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että suomalainen koulujärjestelmä antaa vähintään kohtuulliset <br />
taidot lähes kaikille. Tuon alle voi hukkua se, että olemme pudonneet monilla <br />
digitaalisen talouden osaamisalueilla terävimmästä kärjestä. Tämä karsii Suomesta <br />
kiinnostuneiden yritysten joukkoa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut Suomen menestymisen kannalta seuraavat <br />
teknologiseen osaamiseen liittyvät kehityskohteet. <br />
<br />
• On kehitettävä syvää tietojenkäsittelyosaamista (Computer Science). <br />
<br />
• On varmistettava kriittinen osaamiskeskittymä avainteknologioissa, joita ovat digitaaliset palvelut ja sisällöt, pelillisyys, tietoturva, mobiliteetti ja big data. <br />
<br />
• On laitettava kuntoon tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju. <br />
<br />
• On huomioitava ICT yleisen koulutuspolitiikan kehittämisessä. <br />
<br />
<br />
Rakennemuutoksessa työttömäksi jääneiden ihmisten tukemiseksi puolestaan tarvitaan <br />
toimia, jotka estävät osaamisen katoamisen irtisanomisten ja lomautusten <br />
seurauksena. Samalla on tärkeää muistaa, että ICT-alan rakennemuutoksessa <br />
on jäänyt työttömäksi paljon muitakin kuin ICT-ammattilaisia. Siksi murroksen <br />
aiheuttamaa työttömyyttä pitää ratkoa kehittämällä monipuolisia ratkaisuja eri <br />
osaajaryhmille. <br />
<br />
=== TIETojEnkäSITTElyn SyväoSaamISEn kEhITTämInEn === <br />
<br />
Kansainvälisesti kilpailukykyisen ICT-intensiivisen tuotteen ja palvelun kehittämiseen <br />
tarvitaan laajaa osaamista. Onnistumisen kannalta on keskeistä, että yrityksellä <br />
on käytössään tietotekniikan syväosaajien ydintiimi, joka hallitsee syvällisesti <br />
tietojenkäsittelytieteen keskeiset osa-alueet. <br />
<br />
Kriittisen tärkeitä alueita ovat muun muassa algoritmisuunnittelu, diskreetit <br />
rakenteet sekä ohjelmointikielten periaatteet. Samoin tiimillä pitää olla osaamista <br />
uusimmista ohjelmistoteknologioista ja kyky soveltaa viimeisintä teknologiaa sovellusten <br />
vaatimalla tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa hajautettuja järjestelmiä, <br />
verkkoja, tietokantoja, tiedonlouhintaa, koneoppimista, pilvilaskentaa (cloud computing), <br />
sulautettuja järjestelmiä, tekoälyä ja kryptologiaa. <br />
<br />
Tämän vuoksi tarvitaan kansallinen ohjelma vahvistamaan osaamispohjan kehittymistä <br />
korkeakouluissa. Ohjelman tulee nopeuttaa yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa <br />
olevan osaamisen siirtymistä yrityksiin, jotta uusien ICT-intensiivisten <br />
tuotteiden ja palvelujen kehittyminen vauhdittuu. <br />
<br />
Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittämisessä keskeistä <br />
on avainhenkilökunnan rekrytointi avoimesti ja kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (polku 5, kriittinen) ===== <br />
<br />
ICT-osaamisen tason nostoon tarvitaan laaja-alainen 10 vuoden ohjelma, joka <br />
kokoaa erillään olevat toimenpiteet kokonaisuudeksi. ICT 2023 - ohjelma keskittyy <br />
aiheisiin, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman innovaatiotoiminnan <br />
eri toimijoiden läheistä yhteistyötä. <br />
<br />
TKI-ohjelma (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) muodostuu keskeisille osaamisalueille <br />
kohdentuvista vahvoista ja verkottuneista kärkihankkeista. Välittömästi <br />
käynnistettävät kärkihankkeet kohdistetaan ICT 2015 -työryhmän määrittelemille <br />
ja tunnistetuille strategisille osaamisalueille. Myöhemmin hankejoukkoa täydennetään. <br />
Kärkihankkeissa osaamista kehitetään monialaisesti ottaen huomioon <br />
käyttäjien tarpeet, palveluinnovaatiot ja uudet liiketoimintamallit. <br />
<br />
<br />
<big>Ohjelman organisointi</big> <br />
<br />
Ohjelman organisoinnista vastaa Tekes ja ohjausryhmän muodostavat rahoittajina <br />
Tekes ja Suomen Akatemia. Kullakin kärkihankkeella on lisäksi oma rahoittajista <br />
ja toimijoista muodostettu johtoryhmä. <br />
<br />
Ohjelman toimintaa arvioidaan ja suunnataan uudelleen tarpeen mukaan vuoden <br />
välein. <br />
<br />
<br />
<big>Nykyiset toimijat mukaan omilla työkaluillaan</big> <br />
<br />
Suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä osapuolia ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, <br />
yritykset, rahoittajat (Tekes, Suomen Akatemia), Sitra, TIVIT, ministeriöt (VM, <br />
LVM KIDE-ohjelma, OKM, TEM ym.), kehittäjäyhteisöt ja käyttäjät. <br />
<br />
Tekes osallistuu ohjelmaan usealla yrityksille ja tutkimustoimijoille suunnatulla <br />
rahoitusohjelmalla (innovaatiorahoitus, SHOK-rahoitus, FiDiPro, TUTL-rahoitus <br />
ja ennakointitoiminta). Lisäksi kehitetään erityisesti pk-yrityksille soveltuva Digi-<br />
Demo -tyyppinen ketterä rahoitusohjelma. Tämän tyyppinen rahoitus mahdollistaa <br />
nykyistä helpommin nopeat riskipitoiset kokeilut. Myös alkaville ja kasvuhakuisille <br />
yrityksille suunnattu NIY-rahoitus on käytettävissä. <br />
<br />
Suomen Akatemia osallistuu ohjelmaan muun muassa suunnatuilla hauilla, tutkimusohjelmilla <br />
ja FiDiPro-ohjelmalla ja tarvittaessa myös uusilla instrumenteilla. <br />
<br />
VTT:n erityisroolina on saada olemassa olevat ja kehitettävät teknologiat testiin <br />
ja hyötykäyttöön yrityksille. <br />
<br />
Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, erityisesti TIVIT, ovat mukana <br />
yhteistyössä omien tutkimusohjelmien ja muiden palvelujen kuten palvelujen <br />
kehittämislaboratorio Forgen kautta. <br />
<br />
Sitra ja ministeriöt osallistuvat omien kehittämishankkeiden kautta. Esimerkiksi <br />
Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanon ja avoimen <br />
tiedon ohjelman kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö KIDE-ohjelman kautta. <br />
<br />
<br />
<big>Kärkihankkeiden toteutus</big> <br />
<br />
Ohjelmassa toteutetaan useamman vuoden pituisia kärkihankkeita joustavasti. <br />
Toteutukseen osoitetaan lisää julkista tutkimusrahoitusta vähintään 15 miljoonaa <br />
euroa vuodelle 2013 ja sen jälkeen 20 miljoonaa euroa vuodessa. <br />
<br />
Kärkihankkeita perustetaan Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden toimijoiden <br />
yhteistyönä. Hankkeissa tavoitellaan pitkän tähtäimen tutkimuksen ja nopealiikkeisen <br />
soveltavan tutkimuksen tavoitteiden yhdistämistä. Tähän päästään kärkihankkeisiin <br />
määriteltävillä välitarkasteluilla. <br />
<br />
Kärkihankkeilla suunnataan merkittävää kansallisen tason strategista tutkimusrahoitusta <br />
tietotekniikka-alueelle. Toteutusmuotoina käytetään erilaisia hanketyyppejä <br />
käyttäen sekä kansainvälistä että suomalaista huippuosaamista. Useita <br />
kärkihankkeita voi olla käynnissä yhtä aikaa. Tällaiset hankkeet voisivat nostaa <br />
myös alan ja Suomen houkuttelevuutta. <br />
<br />
Yhtenä tavoitteena on palkata kansainvälisiä, korkeatasoisia alan professoreja <br />
pysyvästi suomalaisiin yliopistoihin. Tällaisten henkilöiden saaminen edellyttää <br />
suurehkoa kertapanostusta, jolla professorit voivat siirtää tutkimustoimintansa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville ja uusille <br />
tutkimusohjelmille, esimerkkinä Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamat <br />
WiFiUS-projektit ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
<br />
Kärkihankkeiden aiheita ovat esimerkiksi avoin tieto, big data, pilvilaskentaan <br />
ja data-analytiikkaan perustuvat palvelut, tietoturva sekä seuraavan sukupolven <br />
verkkojen kehittäminen. <br />
<br />
<br />
<big>Mukaan merkittävimpiin kansainvälisen toiminnan kokonaisuuksiin</big> <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa TKI-ohjelmaa. Euroopassa hyödynnetään <br />
erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta ja eri instrumentteja sekä <br />
yhteistyötä EUREKA-klustereissa. Toimintaan kytketään myös merkittävät kansainväliset <br />
yhteistyöhankkeet, kuten EIT ICT lab -toiminta Suomessa. <br />
<br />
On oleellista houkutella myös ulkomaisia yrityksiä mukaan TKI-toimintaan <br />
Suomessa. Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään kehittyvää Team <br />
Finland -verkostoa. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Lisärahoitusta julkiseen tutkimustoimintaan 15 miljoo<br />
naa euroa vuonna 2013 ja jatkossa 20 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi käyte<br />
tään ohjelmaan osallistuvien nykyisiä TKI- ja ostopalvelumäärärahoja. <br />
<br />
<br />
=== SuomI dIgITaalISTEn palvElujEn EdElläkävIjäkSI === <br />
<br />
Suomi oli pitkään matkapuhelinalan edelläkävijä teknologia- ja toimintatapa-innovaatioineen. <br />
2000-luvulla erityisesti Yhdysvalloista ja Aasiasta nousi kokonaan <br />
uuteen ajatteluun perustuvia perusteknologioita ja soveltamisinnovaatioita. Suomalaiset <br />
yritykset jäivät jälkeen uusien digitaalisten palvelujen, työkalujen ja menetelmien <br />
kehitystyössä ja lopulta myös niiden hyödyntämisessä. <br />
<br />
Suomessa panoksia laitettiin erityisesti palvelulogiikkaan, integrointitoiminnan <br />
optimointiin ja t&k-kustannusten ulkoistamiseen ja leikkaamiseen. Sen sijaan palvelu- <br />
ja tuoteteknologiset investoinnit ja ulostulot ovat olleet vähäisiä aivan viime <br />
aikoihin asti. <br />
<br />
Noustakseen digitaalisten palveluiden ja sisältöjen vientimaaksi Suomen on kehitettävä <br />
osaamista tutkimuksen sekä käytännön tekemisen kautta. Pilvipalvelut on <br />
yksi keskeinen osaamisalue, jota täytyy kehittää nopeasti, koska niissä osaamisemme <br />
on kapeaa. Suomi on kuitenkin pilvipalveluiden etulinjassa ainakin verkkopankkitoiminnassa <br />
ja verkkolaskutuksessa. <br />
<br />
Erittäin tärkeitä ovat julkisen sektorin digitaaliset palveluavaukset kuten päätös <br />
ministeriöiden palveluiden digitalisoinnista. Samoin ensimmäiset kunnat ovat lähdössä <br />
digitalisoinnissa hyvään vauhtiin. <br />
<br />
Sitran aloitteesta kunnat ovat perustaneet kehityksen vauhdittamiseksi kuntien <br />
yhteisen tietohallinnon palveluja tarjoavan yrityksen Tiera Oy. Sen tehtävänä on laatia <br />
yhdessä kuntien kanssa sähköisten palvelujen tiekartat, määritellä niiden yhteinen <br />
kansallinen arkkitehtuuri (yhteistyössä VM/JulkICT-toiminnon kanssa) ja kehittää <br />
tiekarttojen mukaiset palvelut kunnille. <br />
<br />
Tiera toimii yhtäältä kuntien tietohallintoratkaisujen yhtenäistäjänä, kansallisten <br />
ratkaisujen kehittäjänä sekä aiemmin varsin suljettujen markkinoiden avaajana. <br />
<br />
Tieran toimittajalistalla on jo lähes 100 ICT-toimittajaa. Tieran omistajina on vuoden <br />
2013 alussa yli 200 kuntaa sekä kymmeniä kuntayhtymiä ja sen omistajien yhteenlaskettu <br />
väestöpeitto on noin 60 prosenttia. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6) ===== <br />
<br />
Digitalisoidaan kuntien palveluita<br />
<br />
Kuntien palveluissa digitaalisuusaste on parhaissakin kunnissa muutaman <br />
prosentin luokkaa. Kunnissa on akuutti tarve edistää tuottavuutta ja parantaa <br />
palvelua. <br />
<br />
Perustettavassa kuntien pilotissa tunnistetaan joukko konkreettisia palveluja, joiden <br />
digitalisointi vaikuttaa nopeimmin ja tehokkaimmin talouteen ja asiakkaiden <br />
saamaan hyötyyn. Pilotti käynnistetään esikaupallisena kilpailuna (hankL 8 § 6 <br />
kohta), jossa yritykset, kolmannen sektorin organisaatiot, kansalaisyhteenliittymät <br />
ja yksittäiset kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksia. <br />
<br />
Avoimen kilpailutusvaiheen jälkeen käynnistetään normaalin julkisen hankinta<br />
menettelyn mukaisia hankkeita. Ensimmäisiä pilottihankkeita kehitetään Mikke<br />
lin, Oulun, Espoon, Tampereen ja Salon johdolla. <br />
<br />
Käytetään Tiera Oy:tä mahdollisimman laajasti uusien palvelujen kehittämisen <br />
yhteistyökumppanina sekä levityskanavana. Kuntaliitto tukee digitaalisten pal<br />
veluiden leviämistä omilla toimillaan. <br />
<br />
vastuutaho:BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula; Mikkelin kehitysjohtaja <br />
Soile Kuitunen; Espoon ICT-johtaja Matti Franck; ohjelmajohtaja Seppo Haataja <br />
Tredea Oy; Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Digitaalinen logistiikkatiedon hallinta<br />
<br />
Käynnistetään joustavien ja yhteensopivien tuote-, projekti- ja maksutietoratkaisujen <br />
kehitysohjelma. Tavoite on kehittää ratkaisuja, joilla tieto on yhteensopivassa <br />
muodossa läpi koko logistisen ketjun. Tavoite on tehostaa ja nostaa koko <br />
arvoketjun tuottavuutta. Ohjelma mahdollistaa asiakasystävällisten ja tehokkaiden <br />
verkkopalveluiden kehittymisen sekä synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintaa <br />
ja kilpailukykyä digitaalisen tuote- ja logistiikkatiedon hallinnasta. <br />
<br />
Vastuutahot vahvistetaan: mukana muun muassa Kaupan Liitto, Teknologiateollisuus <br />
ry ja Verkkoteollisuus ry. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio ja rakennetaan ensimmäiset pilotit<br />
<br />
Käynnistetään syksyn lisätalousarviossa hyväksytty Forge-pilvipalvelulaboratorio <br />
ja luodaan eri alojen palveludesignlaboratoriota Suomeen. Toteutetaan tarpeiden <br />
ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Vastuutaho:Strategisen huippuosaamisen keskittymä TIVIT, toimitusjohtaja Reijo Paajanen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 4 miljoonaa euroa, hyväksytty syksyn 2012 lisätalousarviossa<br />
<br />
=== pElIllISyyS TulEE kaIkkIallE === <br />
<br />
Pelillisyys ja pelien käyttöliittymän muodot voivat parantaa kaikkien toimialojen <br />
digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Siksi pelialan pelillisyysosaamisen saaminen <br />
käyttöön myös muilla palvelu- ja teollisuuden aloilla on tärkeä osa kilpailukyvyn <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Osaajapula on jo nyt nopeasti kasvaneen pelialan pullonkaula. Haaste kasvaa <br />
entistä suuremmaksi, kun pelialan yhtiöiden määrä kasvaa nopeasti ja toisaalta <br />
osaamista tarvitaan myös pelialan ulkopuolella. Siksi työryhmä esittää alan koulutuksen <br />
lisäämistä ja kehittämistä sekä pelillisyyden siirtämistä yrityksiin ja julkiseen <br />
hallintoon pilottien kautta. <br />
<br />
Pelinkehityksen eri osa-alueiden osaajat eivät ole saman katon alla, mikä heikentää <br />
koulutuksen tehokkuutta sekä uusien yritysten syntymistä. Eri osaajien kouluttaminen <br />
eri kampuksilla ei tue pelinkehittämisen tiimipohjaisuutta. Pelikoulutus on <br />
rakennettu muiden koulutusohjelmien kylkeen ja toimii usein vakiintuneiden alojen <br />
toimintatapojen ehdoilla. <br />
<br />
Pelinkoulutuksen haasteena on tuottaa osaamista, joka vastaa nopeasti muuttuvan <br />
alan tarpeita. Tarvitaan nykyistä paljon läheisempää yhteistyötä jo olemassa olevien <br />
yritysten kanssa sekä alan tutkimuksen laajentamista. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Pelit ja pelillisyys (polku 7) ===== <br />
<br />
<big>Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi</big> <br />
<br />
Kehitetään korkeakoulujen yhteistyötä pelialan koulutuksen laadun ja saatavuu<br />
den parantamiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto); <br />
ylijohtaja Anita Lehikoinen OKM ja pelialan yhteenliittymä Neogames, <br />
KooPee Hiltunen. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Toteutetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Siirretään pelillisyyden osaamista pelialan yrityksistä muille toimialoille ja julki<br />
seen hallintoon. Pilotit toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-<br />
ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Tavoitteena on vuoden 2013 aikana kehittää pelillisyyteen pohjautuvia pilotteja, <br />
mm. ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ratkaisuja, perustuen Taltioni-osuus<br />
kunnan tietokantoihin ja TIVITin Next Media -ohjelmassa. <br />
<br />
Vvastuutaho: Johtaja Antti Kivelä, Sitra; toimitusjohtaja Reijo Paajanen, TIVIT <br />
Next Media -ohjelma. <br />
<br />
<br />
=== TIEToTurva on ElInEhTo === <br />
<br />
Lisääntyvät uutiset tietojärjestelmiin tehdyistä hyökkäyksistä kertovat tietoturvaosaamisen <br />
tärkeydestä. Suomeen tulee luoda kansainvälisesti vetovoimainen tietoturva-<br />
alan osaajien, yritysten, palveluiden ja tutkimuksen keskittymä. Riittävä tietoturvaosaaminen <br />
vahvistaa Suomen ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. <br />
<br />
Suomen tietoturvaosaamisen taso on Euroopan kärkeä, mutta taso on kapea <br />
eikä vastaa tulevaisuuden tarpeita. Kun tietoturvasta on tullut maanpuolustuksellisesti <br />
tärkeä ala, ovat muun muassa USA, Israel ja Kiina investoineet suuria määriä <br />
tietoturvaosaamiseen. <br />
<br />
Suomessa alan yritykset ovat pääosin kasvavia, nuoria ja pieniä. Alan yli 50 yritystä <br />
työllistävät yli 2 000 ihmistä. On arvioitu, että alalla on välitön parinsadan <br />
hengen rekrytointitarve, mutta osaajien puute ja yritysten pieni koko ovat kasvun <br />
pullonkauloja. <br />
<br />
Muita alan yritysten haasteita ovat muun muassa liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaaminen. <br />
Ala on kehittynyt enemmän harrastuneisuuden kuin koulutuksen <br />
seurauksena. Myös alan sääntelyn seuraaminen on suuri haaste pienille yrityksille. <br />
<br />
Alan kannalta on oleellista ymmärtää, että tietoturvassa kyse on enemmän kokonaisten <br />
organisaatioiden ja järjestelmien (esim. sairaala) kuin yksittäisten tietokoneiden <br />
suojaamisesta. <br />
<br />
Eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän yhteistyönä laaditaan parhaillaan kansallista <br />
kyberturvallisuusstrategiaa. Sen mukaan kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä <br />
tulee olla mahdollisuus hyödyntää kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen <br />
syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tietoturva (polku 8) ===== <br />
<br />
<br />
Tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta lisätään<br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja tietoturvaosaamisen koulutukseen ja <br />
liiketoimintalähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM; tietoturvaryhmän puheenjohtaja Timo Kotilainen. Työryhmä täydentää itseään <br />
asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
Perustetaan kansalliset keihäänkärkihankkeet ja pilotit<br />
<br />
Tähdätään systeemisen tason turvallisuusajattelun kehittämiseen sekä julkisella <br />
että yksityisellä sektorilla. Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan <br />
TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
<br />
Perustetaan kyberturvallisuuskeskus<br />
<br />
Kansallisen kyberturvallisuus-strategian ehdotuksen mukaisesti perustetaan <br />
(LVM/ViVI/Cert-Fi-toiminnon ympärille rakennettava) kyberturvallisuuskeskus. <br />
Uuden keskuksen tulisi päätehtävänsä (kyberturvallisuusloukkausten seuranta ja <br />
tulkinta sekä viranomaisten tukeminen) lisäksi voida toimia suomalaisten tietoturvallisuusyritysten <br />
uusien ratkaisujen kehityskumppanina. Näin syntyvät edelläkävijäratkaisut <br />
mahdollistavat turvallisen ja luotettavan sähköisen toimintaympäristön <br />
lisäksi uuden vientiteollisuuden kehittämisen. <br />
<br />
vastuutaho: LVM/Cert-Fi, viestintävirasto pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kyberturvallisuusstrategian mukainen yksi miljoona euroa vuodessa. <br />
<br />
<br />
Kehitetään tietoturva-alan tapahtumia ja vientiä<br />
<br />
Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman ja Team Finlandin <br />
kanssa yhteistyössä.<br />
<br />
=== moBIlITEETISSa pIdETTävä kärkIpaIkka === <br />
<br />
Lähivuosina datamäärät jopa tuhatkertaistuvat nykyisestä ja mobiileja internetiin <br />
kytkettyjä laitteita tulee olemaan miljardeja lisää. Tämä tarjoaa huikeasti mahdollisuuksia <br />
kasvuun ja tuottavuuden lisäämiseen. <br />
<br />
Mobiiliteknologian avulla voidaan tuoda tuottavuuden ja älykkyyden mahdollistavat <br />
langattomat ratkaisut uusille toimialoille hyödyntäen laitteiden yhdistymistä <br />
ja verkottumista. <br />
<br />
Langattomuuteen perustuvat ratkaisut voivat merkitä huomattavaa älykkyyden <br />
ja tuottavuuden lisäystä esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa, teollisuudessa <br />
ja cleantechissa. Edellä mainitut tuotteet ja palvelut yleistyvät erityisesti, jos <br />
luodaan valmiita pitkälle automatisoituja (ns. Plug and Play) ratkaisuja yhteiskunnan <br />
ja teollisuuden eri sektoreille. <br />
<br />
Mobiliteetin edelläkävijyys on perustunut vaativiin asiakkaisiin, osaamiseen <br />
panostamiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön tutkimuksessa ja <br />
standardoinnissa. <br />
<br />
Mobiilin osaamisen ympärille on syntynyt merkittävä ekosysteemi, johon kuuluvat <br />
alan yritykset erityisesti Nokia ja Nokia Siemens Networks tärkeinä veturiyrityksinä, <br />
yliopistot, Tekes, VTT sekä lukuisat muut toimijat. Tätä ekosysteemiä ei voi <br />
siirtää, mutta sen voi menettää, jos emme pidä kiinni sen globaalista kilpailukyvystä. <br />
<br />
Suomessa tulee olla johtavaa tietoliikenne- ja verkkotekniikan koulutusta, joka <br />
mahdollistaa jatkuvuuden alan tutkimuksessa ja tukee opiskelijoiden joustavaa työllistymistä <br />
valmistumisen jälkeen. <br />
<br />
Tietoliikennealan tutkimuksessa käsitellään poikkeuksellisen suurta määrää <br />
reaaliaikaista dataa. Panostaminen t&k-yhteistyöhön tukee merkittävästi datan hallinnan <br />
ja analytiikan yleistä kehitystä Suomessa. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden <br />
houkutella isoja datamääriä analysoivien maailman johtavien yritysten t&k-toimintaa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Kokonaistavoitteena on tietoliikenne- ja verkkotekniikan osaamiseen perustuvan <br />
kilpailukykyisen ekosysteemin luominen Suomeen. Se mahdollistaa alan yritysten <br />
toiminnan ja houkuttelee uusia yrityksiä sekä t&k-investointeja ulkomailta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Mobiiliosaaminen (polku 9) ===== <br />
<br />
Käynnistetään alan useamman vuoden pituinen t&k-hanke<br />
<br />
Hankkeen panostuskohteita ovat esimerkiksi pilvilaskentaan ja data-analytiikkaan <br />
perustuvat palvelut, seuraavan sukupolven verkkojen kehittäminen, <br />
mobiilin teknologian yhdistäminen muihin kotimaisiin edelläkävijäteknologioihin <br />
(mm. multimedia- ja anturiteknologia) ja mobiliteetin laajentaminen <br />
uusille yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreille merkittävien uusien ratkaisujen <br />
mahdollistamiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
lisätään akateemista tutkimusta<br />
<br />
Käynnistetään Suomen Akatemian toteuttama useampivuotinen tutkimusohjelma. <br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville <br />
ja uusille tutkimusohjelmille, esim. WiFiUS ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
Tutkimustyön kansainvälisyyttä lisätään. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa.<br />
<br />
=== BIg daTa vaaTII oSaamISTa === <br />
<br />
Digitaalisessa maailmassa informaation ja tallennetun tiedon määrä on valtava. Kun <br />
yhdistetään älykkäästi ja reaaliajassa näennäisesti turhaa tietoa, pystytään luomaan �<br />
täysin uudentyyppistä, toimialojen rajoja rikkovaa tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi <br />
internet-seilailutieto, anturitiedot ja kävijämäärät. Esimerkiksi Googlen <br />
hakusanan influenssa yleisyys korreloi erittäin hyvin kansallisten influenssa-seurantatilastojen <br />
kanssa. <br />
<br />
Big data on maailmalla kuuma tutkimuksen ja soveltamisen kohde. Big datan <br />
käyttösovellukset ovat lukemattomia: asiakkaiden ostokäyttäytymisen analysointi, <br />
älykkäät energiaverkot ja sairauksien ennaltaehkäisy käyttäytymisen ja erillisten <br />
hoitotoimenpiteiden perusteella. Suomen osaaminen tällä alueella on kapeaa, vaikkakin <br />
tietyiltä aloilta löytyy huippuosaamista. Maailman parhaat osaajat löytyvät <br />
tällä hetkellä yhdysvaltalaisista yrityksistä kuten Google ja Amazon. <br />
<br />
Big data liittyy läheisesti muihin Suomen kriittisiin avainosaamisalueisiin. Tietoliikenteen <br />
osaajina olemme perinteisesti käsitelleet suuria datamääriä. Tietoturva <br />
on tärkeää kaikissa big data -tyyppisissä sovelluksissa ja tietovarannoista louhittavien <br />
tiedonjyvästen integrointi vaatii vahvaa ohjelmisto- ja tietojenkäsittelyosaamista. <br />
Julkisella puolella tietovarantojen avaaminen, yhteinen ICT-palveluarkkitehtuuri <br />
ja perinteisesti Suomessa hyvin toimiva julkinen-yksityinen-yhteistyö avaa <br />
mielenkiintoisia mahdollisuuksia. <br />
<br />
Suurimmaksi ongelmaksi big data tiedon soveltamisessa ja tietojen avaamisessa <br />
toimijat kokevat, että organisaatioilla ei ole riittävästi asiantuntemusta. Organisaatiot <br />
tarvitsevat tähän osaajia ja koulutusta. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Big Data (polku 10) ===== <br />
<br />
Aloitetaan hanke Big data -osaamisen kehittämiseksi<br />
<br />
Tekes ja yliopistot lähtevät yhdessä yritysten (muun muassa Tieto Oy) kanssa <br />
vetämään Big Data -osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
<br />
Big datan koulutusta ja tutkimusta lisätään<br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja Big Datan koulutukseen ja liiketoimin<br />
talähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aalto<br />
yliopisto; puheenjohtaja Markku Lahtinen, ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen, <br />
OKM. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit.<br />
<br />
=== TuTkImukSEn, SovElTamISEn, TuoTTEISTamISEn ja kaupallISTamISEn kETju kunToon === <br />
<br />
Osaamistarpeiden nopeat muutokset lisäävät tarvetta korkeakoulujen ja yritysten <br />
yhteistyöhön. Oppilaitosten pitää tietää, millaisia osaamistarpeita yrityksillä on. <br />
Samalla tavoin yritysten tulee pysytellä ajan tasalla siitä, millaista uutta osaamista <br />
oppilaitoksissa syntyy. Yrityksillä on myös merkittävää osaamista, jota tarvitaan <br />
koulutusohjelmien kehittämisessä. <br />
<br />
Yhteistyötä tarvitaan monella tasolla niin, että tieto kulkee huippututkimuksesta <br />
opetukseen ja sieltä edelleen yritysmaailmaan asti sekä toisinpäin. Tämä tarkoittaa <br />
osapuolten nykyistä läheisempää ja monimuotoisempaa vuorovaikutusta. <br />
<br />
Pelkkä tutkimusyhteistyö ei riitä, vaan siitä syntyvää osaamista pitää siirtää kaupallisesti <br />
menestyviin tuotteisiin. Samalla yritysten tulee ymmärtää perustutkimuksen <br />
merkitys, jota ei saa vaarantaa lyhyen tähtäimen vaatimuksilla. <br />
<br />
Tekniikan Akateemisten Teknologiabarometri kertoo, että ainakin korkeakoulujen <br />
ja yritysten yhteistyössä on tapahtunut suurin romahdus kymmeneen vuoteen. <br />
Korkeakoulut toimivat aikaisempaa itsenäisemmin ja yritykset keskenään. <br />
<br />
Etenkin ICT-ala kehittyy niin nopeasti, että tutkimuksen ja koulutuksen on vaikea <br />
täyttää muuttuvia odotuksia. <br />
<br />
Nopeutuva muutos testaa yhteistyökyvyt. Yhteistyö ei kehity kuitenkaan pelkästään <br />
tahdonvoimalla, vaan Suomeen on välttämätöntä kehittää uusia malleja, jotka <br />
helpottavat yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yksi kehitysaskel tähän suuntaan <br />
olisi palkata oppilaitoksiin välittäjähenkilöitä, jotka toimivat tulkkeina koulutuksen <br />
ja yritysten välillä. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (polku 11) ===== <br />
<br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia<br />
<br />
Jalkautetaan toimintamalli, jossa koulutus, tutkimus ja tuotekehitys toimivat <br />
läheisessä yhteistyössä. (Esimerkiksi Luova monimuotoinen oppiminen Suomessa, <br />
Lumous). Toimintatapaan kuuluu luova, dynaaminen ja kaikkia hyödyttävä <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. <br />
<br />
Tekes käynnistää Postdoc in Residence -ohjelman, joka auttaa pk-yrityksiä saamaan <br />
syväosaamista valmistuvien alan tohtoreiden avulla. Internship-ohjelma <br />
puolestaan yhdistää yrityksiä ja maisteriohjelmista valmistuvia. Ohjelmiin voitaisiin <br />
yhdistää sopiva tuki tai kannuste alentamaan palkkauskynnystä. Tällaiset <br />
ohjelmat ovat myös kilpailuvaltteja, kun rekrytoidaan uusia kansainvälisiä <br />
opiskelijoita. <br />
<br />
Levitetään Hacking factory -toimintaa (Aalto-yliopisto). Toiminta-alusta tuo <br />
yhteen opiskelijat, opettajat ja yritykset uudentyyppiseen oppimisympäristöön, <br />
jossa oppiminen yhdistyy yritysten tarjoamien ongelmien pohjalle rakentuviin <br />
projekteihin. Näissä käytetään avoimen innovaation periaatteita ja keskeistä <br />
on yritysten sitoutuminen hankkeisiin oman henkilöstön konkreettisella <br />
työpanoksella. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä, puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto, <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE, ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM ja pääjohtaja Pekka Soini Tekes. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden <br />
mukaan. <br />
<br />
<br />
Selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa<br />
<br />
Molempien opetuksen tasoa on syytä nostaa ja kansainvälistää. <br />
<br />
vastuutaho: Suomen yliopistot UNIFI ry. ja ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) <br />
yhdessä sekä OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit.<br />
<br />
=== ylEISEn kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn === <br />
<br />
Edellä kuvattu teknologinen osaaminen edellyttää, että Suomeen täytyy kehittää <br />
tietoteknistä osaamista ja valmiuksia monella tasolla niin, että ihmisillä on riittävät <br />
digitaalisen yhteiskunnan lukutaidot. On arvioitu, että 90 prosenttia tämän päivän <br />
ammateista edellyttää vähintään tietotekniikan perusosaamista. <br />
<br />
Tietokirjailija Don Tapscot väittää kuitenkin teoksessaan ”Digiosaamisen ohjelmajulistus”, <br />
että kaikkialla Euroopassa vallitsee kasvava kuilu sen välillä, mitä digitaalinen <br />
mullistus edellyttää ja mitä työvoima osaa ja tietää. Työnantajilla on jatkuvasti <br />
suurempia vaikeuksia löytää työntekijöitä tieteellistä ja teknistä osaamista <br />
vaativiin töihin. Tapscot perustaa väitteensä muun muassa London School of Economicsin <br />
(LSE) eurooppalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan digiajan nuorten osaaminen <br />
on yllättävän heikkoa. <br />
<br />
Euroopan komissio ennustaa digitaalisessa agendassaan, että Euroopassa on <br />
vuonna 2015 jopa miljoona ICT-työpaikkaa täyttämättä, koska osaavia tekijöitä ei <br />
ole riittävästi. <br />
<br />
Haasteet näkyvät myös suomalaisessa työelämässä. Esimerkiksi Vuokko Hämäläisen <br />
ja Kaija Sarannon tutkimus kertoi, että terveydenhuoltoalan akateemisesti koulutetuista <br />
työntekijöistä 57 prosenttia arvioi tietotekniikkaosaamisensa huonoksi ja <br />
39 prosenttia melko huonoiksi. Viestintäyhtiö Soprano puolestaan tutki, että yli 40 <br />
prosentti suomalaisista yritysjohtajista kokee henkilöstön digitaidot puutteellisiksi. <br />
<br />
Kauppakamarin keväällä 2012 tekemä kysely kertoo, että sekä suomalaiset yritysjohtajat <br />
että toisen asteen opiskelijat pitävät tietotekniikkataitoja erityisen tärkeinä. <br />
Yritysjohtajat korostivat, että tietotekniikkaosaamista tarvitaan kaikissa tehtävissä. <br />
Opiskelijat puolestaan uskoivat tarvitsevansa tulevassa työssään tieto- ja viestintäteknologiaan <br />
liittyvää osaamista, vaikka eivät välttämättä olisi olleetkaan kiinnostuneita <br />
tietotekniikka-ammatista. <br />
<br />
Etenkin perusopetuksessa on kuitenkin vaikea vastata kasvavaan tarpeeseen. <br />
Valtakunnallisen Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) -tutkimushankkeen <br />
yhteydessä tehty selvitys kertoo tosin, että tietotekniikan käyttömahdollisuudet <br />
ovat parantuneet kouluissa. Koulujen ja alueiden väliset erot ovat silti suuret. <br />
<br />
Monissa kouluissa tietotekniikkaa on käytössä lähinnä tietotekniikkaluokissa, <br />
joiden käyttöön oppilailla on rajalliset mahdollisuudet. OPTEKin selvitys kertoo, että <br />
rehtorit suhtautuvat aiempaa positiivisemmin tietotekniikan merkitykseen koulun <br />
arjessa ja tunnistavat muutostarpeen. Toisaalta vuonna 2004 tehty perusopetuksen <br />
opetussuunnitelma mainitsee tietotekniikan vain ohimennen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (polku 12) ===== <br />
<br />
Työvoima- ja osaamistarpeen ennakointi <br />
<br />
Tällä hetkellä työvoima- ja osaamistarpeen ennakointia koordinoidaan valtakunnallisesti <br />
usean hallinnonalan yhteistyönä. Osana ennakointitoiminnan kehittämistä <br />
ICT-klusterin erityispiirteet tulee ottaa aikaisempaa konkreettisemmin <br />
huomioon. Ennakoinnin tuloksista tulee tehdä nopeasti päätöksiä, joilla koulutuksen <br />
sisältöä kehitetään joustavasti. Reagointikyvykkyyden toteutumiseen tarvitaan <br />
nykyistä toimivampi yhteistyömalli ennakoinnin, koulutuksesta päättävien <br />
tahojen ja koulutuksen tarjoajien välillä. Ennakointia tulee myös koordinoida valtakunnan <br />
tasolla, jotta osaamistarpeista muodostuu kokonaiskäsitys. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen; OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Peruskoulujen opetussuunnitelmaan internet-ajan tarpeet<br />
<br />
Työryhmä esittää, että peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa <br />
työssä huomioidaan aikaisempaa vahvemmin osaamisen, oppimisen ja <br />
ajattelun taitojen merkitys kaikessa toiminnassa ja elinikäisen oppimisen perustana. <br />
Lisäksi OPS-perusteissa tulisi vahvistaa asenteellisia valmiuksia, kiinnostusta <br />
ja motivaatiota matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan. <br />
Entistä tärkeämpää tulevaisuuden osaamiselle on varmistaa myös perustaidot <br />
hyödyntää digitaalisia palveluita ja sisältöjä – myös omassa oppimisessa ja <br />
kaikessa toiminnassa. <br />
<br />
vastuutaho: Opetushallitus, opetusneuvos Irmeli Halinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit.<br />
<br />
=== kohdEnnETun kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn äkIllISESSä rakEnnEmuuToSTIlanTEESSa === <br />
<br />
ICT-alan rakennemuutos on leikannut Suomesta tähän mennessä noin 14 000 työpaikkaa <br />
parissa vuodessa. Noin 60 prosenttia työpaikkansa menettäneistä on sijoittunut <br />
uusiin työtehtäviin. Nokian ja yhteiskunnan nopeat työllistämistoimet ovat <br />
helpottaneet merkittävästi työttömyysongelmaa. Etenkin ICT-ammattilaisten työllistymistä <br />
on vauhdittanut kansainvälisten ja kotimaisten yritysten nopea reagointi <br />
osaavan työvoiman vapautumiseen. Kotimaisista yrityksistä OP-Pohjola perusti <br />
pankki- ja vakuutuspalveluita kehittävän yksikön Ouluun. Ulkomailta Suomeen ovat <br />
tulleet muun muassa Ericsson, Electronic Arts, Intel, Huawei ja Samsung. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö, Nokia ja muut julkisen sektorin toimijat aloittivat <br />
vuonna 2011 Bridge-ohjelman pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja <br />
Salossa. Ohjelma on koskenut Suomessa noin 4 500 henkilöä, joista noin 40 prosenttia <br />
on löytänyt uuden työn joko Nokialta tai muista yrityksistä. Opiskelemaan on lähtenyt <br />
noin 10 prosenttia. Monille työpaikkaansa vaihtaville on tarjottu tähän liittyviä <br />
muuntokoulutuksia. Lisäksi Bridgen avulla Suomeen on syntynyt yli 400 uutta yritystä. <br />
Tekes puolestaan on rahoittanut Innovation Mill -toimintaa, jossa on syntynyt <br />
Nokian ja NSN:n tuoteideoista jo noin 50 yritystä ja niihin noin 450 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Alan työntekijät ovat tähän mennessä sijoittuneet uusiin tehtäviin kohtuullisen <br />
hyvin. Tilanne vaikeutuu kuitenkin, koska markkinoiden ”imukyky” on heikentynyt. <br />
Siksi nyt on tehtävä uusia toimia, joilla estetään työttömiksi jääneiden osaamisen <br />
rapistuminen. Siihen työryhmä esittää yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin räätälöityä <br />
täsmäkoulutusta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen (polku 13) ===== <br />
<br />
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutus<br />
<br />
Koulutushankintaa on tarpeen uudistaa ketterämmäksi. Spirit ICT Future on Pirkanmaalla <br />
toteutettava muuntokoulutushanke, jossa on mukana useita yrityksiä. <br />
<br />
Ohjelma tarjoaa ripeästi koulutusta mm. ICT-alalta vapautuneiden osaamisen täydentämiseksi <br />
uuden työnantajan edellyttämällä tavalla. Koulutuksella edistetään <br />
yritysten strategista uusiutumista nykyisten työntekijöiden osaamista täydentämällä. <br />
Tampereen toimintamalli monistetaan muille paikkakunnille. <br />
<br />
vastuutaho: Paikalliset ELY-keskukset pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Salossa. <br />
<br />
<br />
Täydennyskoulutusta korkeakouluihin<br />
<br />
Käynnistetään pikaisesti selvitys korkeakoulujen mahdollisuuksista ja esteistä tarjota <br />
täydennyskoulutusta tai eri aloille kehitettäviä uusia korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia <br />
työryhmän jo tunnistamille kasvualueille. Muun muassa oppisopimustyyppistä <br />
täydennyskoulutusta tulisi kehittää yhteistyössä alan yritysten <br />
kanssa ja suunnata koulutusta nopeasti alojen osaajien tarpeiden tyydyttämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: OKM, TEM, UNIFI ja ARENE. <br />
<br />
<br />
Vieraskielisten kielikoulutus vähennyskelpoiseksi<br />
<br />
ICT-sektorin käynnissä olevan muutoksen aikana myös moni työn perässä Suomeen <br />
muuttanut kansainvälinen osaaja on jäänyt tai jäämässä vaille työtä. Elinkeinoelämän <br />
edustajien tekemissä selvityksissä kielitaidon puutteen on toistuvasti <br />
todettu olevan kaikkein keskeisin ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisen este. <br />
<br />
Henkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat menot ovat yritykselle vähennyskelpoisia <br />
eikä niille ole laissa ilmaistu yksilökohtaista ylärajaa. Koulutettavan pitää olla <br />
työsuhteessa ja koulutuksen tulee edistää työntekijän ammatillista osaamista, <br />
koska muutoin se katsotaan työntekijän osalta palkanlisäksi. Maahanmuuttajien <br />
kielikoulutus voi tässä suhteessa olla joissain tapauksissa tulkinnanvarainen. <br />
On tehtävä selkeä linjaus siitä, että äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai <br />
saamea puhuvien työntekijöiden ammatillinen suomen tai ruotsin kielen koulutus <br />
katsotaan ammatillista osaamista edistäväksi ja täten verovähennyskelpoiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, vero-osasto.<br />
<br />
== 6. Rahoituskuilu on täytettävä ja investoinnit turvattava == <br />
<br />
<big>Aloitus- ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Samoin suurten yritysten rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet. kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta luovien yritysten rahoitus kuntoon. Samoin riskinotto on tehtävä Suomessa mielekkäämmäksi ja houkuttelevammaksi.</big> <br />
<br />
Suomalaisen yritysrahoituksen ja pääomasijoituskentän alakulo on jatkunut jo <br />
useamman vuoden. Muun muassa Suomen Pankin ja työ- ja elinkeinoministeriön <br />
teettämä yritysrahoituskysely kertoo, että etenkin pienten ja keskisuurten yritysten <br />
rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet <br />
niin, että etenkin mikroyritykset nojaavat yhä enemmän vain yhteen pankkiin. <br />
Samoin suuryritysten rahoitus on muuttunut yhä enemmän pankkikeskeiseksi. <br />
Uudet vakavaraisuusvaatimukset puolestaan ovat vähentäneet pankkien lainanantoa. <br />
Yksityinen omapääomaehtoinen raha on vähentynyt, koska tuotot eivät ole vastanneet <br />
otettuja riskejä. Vastaava ilmiö näkyy laajemminkin venture capital -toimialalla <br />
Euroopassa. <br />
<br />
Suomalainen kasvuyritysekosysteemi on viime vuosien aikana kehittynyt hyvään <br />
suuntaan. Internetin ja sähköisen kaupankäynnin yleistyminen, yrittäjäilmapiirin <br />
paraneminen, sekä kasvanut yrityshautomo- ja kiihdyttämötoiminta ovat vauhdittaneet <br />
yrittäjyyttä. <br />
<br />
Kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta liiketoimintaa ja uutta <br />
kasvua luovien yritysten rahoitus sekä kasvun edellytykset kuntoon yrityskoosta <br />
riippumatta. Julkisen ja yksityisen pääoman on tehtävä ennakkoluulotonta yhteistyötä <br />
tällä alueella. Tässä yhteydessä erityisesti aikaisen ja kasvuvaiheen pääomasijoitukset <br />
ja riskirahoitus (ns. venture capital) ovat avainasemassa <br />
<br />
Kaiken ydin on yksityisen, markkinaehtoisen rahoituksen liikkeelle saaminen. <br />
Siksi Suomessa pitää kannustaa yksityistä riskinottoa ja pääomasijoitusmarkkinoiden <br />
kehittymistä. Samalla elinkeino- ja työelämä kehittyy yrittäjävetoisemmaksi <br />
ja verkottuneemmaksi jaetun riskinoton kautta: yhä useampi ihminen toimii yhtä <br />
aikaa työntekijänä, yrittäjänä, omistajana tai yksityissijoittajana. Yksityinen rahoituksen <br />
mukana tulee yleensä myös osaamista ja verkostoja. <br />
<br />
Toimiakseen suomalainen yritysekosysteemi tarvitsee suurten yritysten lisäksi <br />
1) ”innovaatioiden kasvualustaa” eli pieniä, teknologiapainotteisia, innovatiivisia ja <br />
uutta työllisyyttä luovia yrityksiä, sekä 2) vahvasti tuotekehitykseen panostavia ja <br />
globaaliksi huippuosaajiksi tähtääviä kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Kasvuyrityksiä voi syntyä startup-kentän lisäksi myös tunnistamalla ja kehittämällä <br />
potentiaalisia pk-yrityksiä, joilla niukka rahoitus on usein kasvun rajoite. Samoin <br />
spinoffit nähdään keinona synnyttää uusia yrityksiä. Käynnissä olevan ICT-alan <br />
rakennemuutoksen yhteydessä on pyritty kannustamaan yrityksistä eropakettien <br />
kautta tai yt-menettelyllä irtautuvia osaajia perustamaan uusia yrityksiä. Rahoituksen <br />
monipuolistaminen madaltaa etenkin henkilöstön mahdollisuuksia tarttua <br />
spinoff-tilaisuuksiin. <br />
<br />
Kasvun yritysekosysteemi [KUVA]<br />
<br />
<br />
Rahoituksen ja tuotekehityspanosten kasvattamisen edistämiseksi työryhmä esittää <br />
uudenlaisia ratkaisuja, jotka on priorisoitu eri vaiheessa olevien yritysten tarpeet <br />
huomioiden. Startup-kentällä korostuu yksityisen rahoituksen ja pääomasijoitustoiminnan <br />
kehittäminen, kasvuyritysten ja vakiintuneiden suuryritysten kohdalla <br />
taas Suomen kilpailukyky ja houkuttelevuus tuotekehityspanosten ja immateriaalioikeuksien <br />
ja IPR -oikeuksien kohdemaana. <br />
<br />
=== EnkElIrahoITuSTa ja -oSaamISTa SIEmEn- ja kaSvuvaIhEESEEn === <br />
<br />
Innovatiivisten siemen- ja mikroyritysten alkutaipaleella korostuu yksityisen enkelirahoituksen <br />
ja yrittäjyyden merkitys. Suomalaiset noin 300 bisnesenkeliä sijoittavat <br />
vuosittain vain noin 10–15 miljoonaa euroa kotimaisiin yrityksiin. Ruotsin riskipääomayhdistyksen <br />
SVCA:n mukaan maassa on 3000–5000 bisnesenkeliä, jotka sijoittavat <br />
vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Yhdysvalloissa enkelisijoittajat investoivat <br />
huikeat 20 miljardia euroa vuosittain. <br />
<br />
Työryhmä näkeekin enkelisijoittajien merkityksen erittäin olennaisena siemenvaiheen- <br />
ja startup -yritysten kasvun ja rahoituksen edellytyksenä. Bisnesenkelit tuovat <br />
mukanaan tyypillisesti rahoituksen lisäksi kasvuasennetta, kanssayrittäjyyttä, <br />
osaamispääomaa ja kokemusta liiketoiminnan kehittämiseen sen kriittisessä alkuvaiheessa. <br />
Näin he lisäävät yrityksen onnistumisen edellytyksiä. <br />
<br />
Eduskunnassa loppuvuodesta hyväksytty bisnesenkeleille suunnattu kasvuyrityskannustin <br />
on erittäin tärkeä toimenpide kasvun ja yritysekosysteemin kehittymisen <br />
kannalta. Työryhmä pitää tärkeänä, että sijoituskannustin laajennetaan koskemaan <br />
myös yksityisessä tai perheomistuksessa olevia sijoitustoimintaa harjoittavia <br />
yrityksiä sekä yrityskiihdyttämöitä. Samoin määrätietoisen enkelisijoitustoimialan <br />
kehittämisen näkökulmasta on erittäin tärkeää tukea yksittäisten enkelisijoittajien <br />
kykyä hajauttaa panokset laajaan joukkoon kohdeyhtiöitä. <br />
<br />
Jatkoksi enkelirahoituksen kehittämisen osalta työryhmä suosittaa, että selvitetään <br />
yksityisten sijoitusyhtiöiden toimintaedellytysten kehittämistä. Tutkitaan mahdollisuuksia <br />
tehdä listaamattomien yritysten luovutusvoitto verovapaaksi, mikäli <br />
voitto käytetään uudelleen kasvuyhtiösijoituksiin. Näin edesautettaisiin merkittävästi <br />
pääoman kiertoa uusiin kasvuyrityksiin sekä kiihdyttämötoiminnan kehittymistä <br />
sijoitusyhtiöiksi tai ”evergreen” -mallilla toimiviksi rahoittajiksi. Evergreen <br />
-mallissa sijoituksista vapautuvaa pääomaa sijoitetaan eteenpäin uusiin kohdeyrityksiin, <br />
eikä tulouteta yhtiöstä/rahastosta. <br />
<br />
=== kaSvun ja kanSaInvälISTymISEn rahoITuSTa pääomaSIjoITukSIlla === <br />
<br />
Pääomasijoitusmarkkinoita kehittävien toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa <br />
sekä kotimaista että ulkomaista yksityistä rahoitusta siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. <br />
Tavoitteena pitää olla, että Suomeen luodaan kansainvälisesti huippuluokkaa <br />
olevan markkinaehtoisesti toimivan pääomasijoitustoimiala. <br />
<br />
Työryhmä näkee tärkeänä uutena kehitystoimenpiteenä uusien yksityisten, epäsymmetriamallilla <br />
toimivien siemen- ja aikaisen vaiheen pääomarahastojen syntymisen <br />
Suomeen. <br />
<br />
Tähän pyritään esimerkiksi nykyisen Vigo-yrityskiihdyttämötoiminnan jatkamisella <br />
ja kehittämällä niitä kohti uusien yksityisten VC-rahastotiimien muodostumista. <br />
Lisäksi valtion rahoitusta yritysten siemen- ja kasvuvaiheessa tulee painottaa <br />
entistä enemmän pääomarahastojen kautta tapahtuvaksi, suorien sijoitusten <br />
sijaan. <br />
<br />
Pääomasijoitus- eli venture capital -markkinoilla tavoite on turvata uusien Suomeen <br />
sijoittavien VC-rahastojen varainhankinta, rahastojen aiempaa aktiivisempi <br />
osallistuminen varhaisen vaiheen kehitystyöhön, yhtiöiden kasvurahoituskierrosten <br />
toteutuminen (A- ja B-rahoituskierros) sekä keskittyminen yritysten kansainvälistymiseen. <br />
Painopiste tulisi olla myös tehokkaammassa hankevirran markkinoinnissa <br />
kansainvälisille sijoittajille ja kansainvälisten sijoituskierrosten toteuttamisessa. <br />
Tämän vauhdittamiseksi työryhmä esittää uuden ”Kasvurahastojen Rahaston”-tyyppisen <br />
mallin perustamista riittävän laajana. <br />
<br />
Alku- ja kasvuvaiheen rahoitusmallit olisi mielekästä yhdistää yhden public-private-<br />
mallin alle. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita(polku 14, kriittinen) ===== <br />
<br />
Käynnistetään rahoitusohjelma alku- ja kasvuvaiheen yrityksille<br />
<br />
Työryhmä ehdottaa valtion ja yksityisten rahoittajien yhteistyössä rakennettua <br />
kokonaisvaltaista rahoitusohjelmaa, joka tähtää sekä alkuvaiheen että kasvuvaiheen <br />
yritysten rahoitustilanteen parantamiseen. Riittävän kokoinen rahoitus <br />
edellyttää 60–100 miljoonan euron vuosittaista panostusta, jossa valtio vastaa <br />
40 prosentista ja yksityiset sijoittajat 60 prosentista. Näistä rahoitusohjelman <br />
varoista 40 prosenttia suuntautuu siemen- ja aikaisen vaiheen rahoitukseen ja <br />
60 prosenttia kasvuyritysten rahoittamiseen. <br />
<br />
<br />
Kehitetään siemen- ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinoita<br />
<br />
Kokonaisohjelman osana perustetaan Suomeen eri profiileilla ja toimialoilla toimivia <br />
public-private-rahastoja edellä mainitussa suhteessa. Julkinen toimija huolehtii <br />
sijoituksen pitkäjänteisyydestä ja riittävistä hallinnointiyhtiön kannusteista. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti. Rahastot toimivat <br />
epäsymmetria-periaatteella niin, että valtio tyytyy yksityissijoittajia pienempään <br />
voittoon. Epäsymmetria-mallissa tulee ottaa huomioon EU:n valtiotukisäännöt. <br />
Tekesin riittävä resurssointi rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen/Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 10–16 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
<br />
Kehitetään kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoita<br />
<br />
Voidaan toteuttaa esimerkiksi perustamalla ns. Kasvurahastojen Rahasto II. <br />
Toteutetaan se riittävän laajana, jotta public-private -kokonaispanostus on 40–60 <br />
miljoonaa euroa vuosittain puhtaasti kasvurahoituspainotteisille VC-rahastosijoituksille. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti ja sijoitukset pitäisi <br />
olla luokiteltavissa yksityiseksi pääomaksi. Teollisuussijoituksen riittävä resurssointi <br />
rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen, Teollisuussijoitus, toimitusjohtaja <br />
Juha Marjosola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 14–24 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa.<br />
<br />
=== kaSvuInvESToInTEIhIn TarvITTavan laInarahoITukSEn SaaTavuudEn varmISTamInEn === <br />
<br />
Yritykset tarvitsevat kasvuvaiheessa investointeihinsa ja käyttöpääomaa varten lainarahoitusta. <br />
Nykyisellään Finnvera voi myöntää sekä lainarahoitusta että takauksia <br />
pankkien myöntämille lainoille. Rakennemuutostilanteen vuoksi Finnveran <br />
rahoitusedellytyksiä on työ- ja elinkeinoministeriön päätöksillä laajennettu. <br />
<br />
Useista rahoitusmarkkinoiden kehityksen rakenteellisista syistä ja suhdannekehityksen <br />
vuoksi pankkien lainarahoitus pk-yrityksille on viime aikoina merkittävästi <br />
tiukentunut, vaikka valtion osallistumisedellytyksiä on vahvistettu. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15A) ===== <br />
<br />
Otetaan käyttöön pk-yritysten joukkovelkakirjalainat. Kasvavien yritysten lainarahoituksen <br />
saatavuuden varmistamiseksi työryhmä esittää, että Finnvera käynnistää <br />
uuden pk-yritysten joukkovelkakirjalaina-järjestelmän. Järjestelmä voidaan <br />
kehittää 2000-luvun alussa käytössä olleen Finnveran pk-yritysten jvk-järjestelmän <br />
pohjalta. Nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa joukkovelkakirjalaina <br />
monipuolistaisi lainainstrumenttien ja rahoittajien syndikointia ja riskinjakoa. <br />
Menettely parantaisi siten myös pankkien lainarahoituksen myöntämisen <br />
edellytyksiä. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
=== InnovaaTIoBokSIlla SIjoITukSET ja TuoTEkEhITySpanoSTukSET SuomEEn === <br />
<br />
Hallituksen esittämä t&k-menojen lisävähennys yritysverotuksessa tähtää tutkimuksen <br />
ja kehittämisen tekemiseen nimenomaan Suomessa. Näiden panostusten <br />
täysimääräiseksi hyödyntämiseksi pitää myös varmistaa, että kehitystyön tuloksena <br />
syntyneiden innovaatioiden omistus pysyy Suomessa. <br />
<br />
Aineettomat oikeudet siirtyvät helposti maasta toiseen, koska niiden omistusmaan <br />
vaihtaminen on yksinkertaista. Innovaatioiden verokannustin, ns. innovaatioboksi, <br />
pyrkii vaikuttamaan siihen, että yritys pitää tai siirtää aineettomat oikeutensa <br />
kyseiseen maahan. Innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa <br />
alhaisemmalla verokannalla. <br />
<br />
Innovaatioboksi tukisi merkittävällä tavalla suomalaisten yritysten kilpailukykyä <br />
innovaatiointensiivisillä aloilla ja loisi paremmat mahdollisuudet houkutella jopa <br />
aivan uutta tutkimus-, tuotekehitys- ja muuta liiketoimintaa ja verotuloja Suomeen. <br />
<br />
Monissa Euroopan maissa on käytössä erilaisia innovaatioboksin muotoja (UK, <br />
Hollanti, Luxemburg, Ranska, Belgia, Unkari, Espanja). Sen vuoksi useat suomalaiset <br />
yritykset selvittävät parhaillaan, missä kannattaa pitää aineettomien oikeuksien <br />
omistus ja mistä niistä saatava taloudellinen hyöty on suurin. <br />
<br />
Työryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Suomeen luodaan nopeasti kansainvälisesti <br />
kilpailukykyinen innovaatioboksi. Innovaatioboksin on katettava erilaiset <br />
aineettomat oikeudet mahdollisimman laajasti, jotta kannustimen vaikuttavuus olisi <br />
riittävä pitämään ja houkuttelemaan aineettomia oikeuksia Suomeen sekä tehokkaasti <br />
kannustamaan yrityksiä kaupallistamaan keksinnöt. Innovaatioboksin tulee <br />
hyödyttää sekä isoja että pienempiä yrityksiä, jotta veturiyrityksinä toimivat isommat <br />
yritykset eivät siirtäisi innovaatiopanostuksiaan ulkomaille ja vetäisi siten <br />
mukanaan myös pienempiä kasvuyrityksiä. Näin turvataan myös nopeimpien kasvuyritysten <br />
pysyminen Suomessa mahdollisissa yrityskauppa ja kansainvälisissä <br />
sijoituskierrostilanteissa (esimerkiksi SuperCell / Rovio). <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15B) ===== <br />
<br />
<big>Luodaan innovaatioille verokannustin</big> <br />
<br />
Luodaan Suomeen innovaatioiden verokannustin (innovaatioboksi), jonka <br />
mukaan innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa merkit<br />
tävästi alhaisemmalla verokannalla (8-12%). <br />
<br />
Alhaisemman verokannan piiriin kuuluvat tulot kaikista keskeisistä aineetto<br />
mista oikeuksista (patentit, tavaramerkit, ohjelmistojen ja muiden luovien teos<br />
ten tekijänoikeudet). <br />
<br />
Innovaatioboksin tulee hyödyttää yhtäläisesti niin isoja kuin pienempiäkin yrityk<br />
siä (ei euromääräistä rajaa). <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Staattiset verovaikutukset yli 200 miljoonaa euroa. <br />
Dynaamiset verovaikutukset tulee arvioida. <br />
<br />
Toteutetaan hallituksen esitys tutkimuksen ja kehityksen kolmen vuoden lisävähennyksestä. <br />
Lisäksi työryhmä ehdottaa vähennyksen muuttamista pysyväksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela.<br />
<br />
== 7. Uusilla toimintatavoilla innovaatioita == <br />
<br />
<big>Uudet innovaatiot vaativat digitaalisessa maailmassa toimintatapoja, joissa korostuvat nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne. Samoja ominaisuuksia vaaditaan äkillisen rakennemuutoksen hoitamisessa.</big> <br />
<br />
Kilpailukyky edellyttää digitaalisessa maailmassa uudenlaisia toimintamalleja <br />
sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Uudet toimintatavat ovat välttämättömiä <br />
siksi, että innovaatioiden pitää syntyä entistä nopeammin ja niiden tekemiseen tarvitaan <br />
entistä enemmän useiden toimijoiden verkostoja. <br />
<br />
Nopean oppimisen vaateen kuvaa erinomaisesti IMD:n professori Peter Lorange <br />
artikkelissaan ”Ultra-rapid Management Processes”. <br />
<br />
”Vaaditaan johtamismalleja, jotka mahdollistavat uusien liiketoimintojen tuomisen <br />
markkinoille ensimmäisenä sekä parhaimpien ideoiden ultranopean levittämisen <br />
maailmalle”. <br />
<br />
Verkostojen voimasta puolestaan kirjoitetaan osuvasti muun muassa Sitran julkaisussa <br />
”Suuri siirtymä”: ”T&k-toiminnan globaalisaation hyödyntäminen edellyttää <br />
siirtymistä hajautettuun organisaatiomalliin, jossa innovaatioprosessi tapahtuu <br />
yhteistyössä eri yksiköiden, partnereiden, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa”. <br />
<br />
Verkostomainen ja nopea toiminta vaatii uudenlaista ajattelua organisaatioiden <br />
johtamisessa. Johtamismallit ovat kehittyneet pitkälti 1900-luvun teollisuudessa, <br />
mikä aiheuttaa haasteita 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Professori CG. Prahalad <br />
kirjoittaakin johtamisen muuttuvan tällä vuosisadalla monella tavalla. ”Johtamista <br />
hallinneet ajatuksemme täytyy arvioida uudestaan muun muassa vallan, <br />
rakenteiden, hierarkian, kontrollin, koordinaation, omistamisen ja kannustimien <br />
osalta”. <br />
<br />
Verkostoitumisen ja nopeuden vaade osuu ensimmäisenä kansainvälisessä kilpailussa <br />
oleviin yrityksiin. Sama vaatimus koskee kuitenkin koko yhteiskuntaa <br />
kolmesta syystä. Yritykset eivät pysty uudenlaiseen toimintatapaan, jos koko muu <br />
yhteiskunta toimii vanhoilla malleilla. Lisäksi julkinen sektori on usein keskeinen <br />
kumppani verkostoissa, joissa kehitetään uusia asioita. Samoin on tärkeää oivaltaa, <br />
että uudet toimintamallit tuovat tehoa myös julkiselle sektorille ja parantavat julkisia <br />
palveluita. <br />
<br />
World Economic Forumin The Global Information Report korostaa, että elämme <br />
hyperverkottuneessa maailmassa, jossa kansalaisten, yritysten ja valtion suhteet <br />
muotoutuvat uudella tavalla. ”Se tuo uusia mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta ja <br />
hyvinvointia synnyttämällä uusia tuotteita ja palveluita sekä parantamalla tapaa, <br />
jolla julkiset palvelut tuotetaan.” <br />
<br />
Samalla on toki syytä muistaa WEF:n varoitus, että hyperverkottuneisuus synnyttää <br />
uusia haasteita kuten tietoturvan murtuminen, verkkorikollisuus ja uhat yksilöiden <br />
tietosuojalle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut edellä kuvattuja tarpeita kehittää nopeutta <br />
ja verkostomaisia toimintamalleja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lukemattomissa <br />
työryhmän käymissä keskusteluissa on noussut esiin samankaltaisia <br />
kokemuksia siitä, kuinka eri toimijat työskentelevät siiloissa, joiden ylittäminen on <br />
syystä tai toisesta vaikeaa. Yritysten ja julkisen sektorin keskustelu on usein mutkikasta <br />
ja yhteistyö eri toimialojen välillä on ohutta. <br />
<br />
Nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne ovat tärkeitä myös silloin, kun ratkotaan <br />
äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamia ongelmia. Tarvitaan ennakkoluulottomia <br />
ratkaisuja, joissa julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Uusia ratkaisumalleja <br />
täytyy kokeilla, koska ei ole olemassa patenttiratkaisuja, joilla ongelmat <br />
voisi takuuvarmasti korjata. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä tekee ehdotuksia, jotka tähtäävät <br />
<br />
• innovatiivisuuteen julkisten palveluiden kehittämisessä, <br />
• erilaisten osaamisten kohtaamiseen ja uudenlaisten ekosysteemien syntymiseen, <br />
• yritysten palveluviidakon purkamiseen ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen sekä <br />
• toiminnan nopeuttamiseen niin, että asioita samalla kehitetään pitkäjänteisesti. <br />
<br />
=== julkISET palvEluT EdElläkävIjöIkSI === <br />
<br />
Julkisella sektorilla on merkittävä tarve tehostaa ja parantaa palveluitaan digitaalisilla <br />
ratkaisuilla. Tarvetta tehokkuuteen lisää julkisen sektorin velan kasvu ja huoltosuhteen <br />
heikkeneminen. Palvelujen parantaminen puolestaan on tärkeää, koska <br />
sähköiseen maailmaan kasvaneet kansalaiset odottavat saavansa yhä enemmän palvelua <br />
verkossa. Yritykset taas voivat saada merkittäviä säästöjä, jos niiden tarvitsemat <br />
julkiset palvelut ovat automatisoituja. <br />
<br />
Työryhmä näkee, että uusia julkisia palveluita tulisi kehittää ennakkoluulottomasti <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Julkiset palveluhankinnat voivat <br />
toimia osaltaan uusien innovaatioiden veturina tilanteissa, joissa uutta teknologiaa <br />
voidaan yhdistää palveluun. <br />
<br />
Tästä erinomaisena esimerkkinä on verohallinnon jos usean vuoden yli jatkunut <br />
johdonmukainen palvelukehitys. Työ lähti liikkeelle työprosessin uudelleenmäärittelystä <br />
ja systeemisen muutoksen tarpeen ymmärtämisestä. Case Vero. <br />
<br />
Uusien palveluiden kehittämisessä pilotit ovat tärkeä toimintamalli, jossa yhdistyvät <br />
nopea toiminnan käynnistäminen ja riskin rajaus. Pilottien avulla asiakas ja toimittaja <br />
voivat luoda täysin uusia palveluita ja prosesseja, joita muut eivät ole vielä testanneet. <br />
<br />
Kokeilukulttuurin hyödyt voivat olla suuret. Julkinen sektori saa innovatiivisia <br />
ratkaisuja, jotka tehostavat ja parantavat palvelua. Yritykset puolestaan saavat referenssejä, <br />
jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä etenkin vientimarkkinoilla. <br />
<br />
Alla ovat keskeiset julkisen sektorin ominaispiirteet, joita digitaalisessa maailmassa <br />
tarvitaan. <br />
<br />
• Nopea palvelu. Tehokas julkinen sektori palvelee asiakaslähtöisemmin sekä <br />
kansalaisia että yrityksiä. <br />
<br />
• älykäs asiakas. Kilpailukykyinen julkinen sektori on myös älykäs asiakas <br />
yksityiselle sektorille. <br />
<br />
• Ennakkoluuloton kokeilija. Julkinen sektori kokeilee rohkeasti uusia ratkaisuja. <br />
Pilotit ovat kokeiluväline, joilla voidaan toimia nopeasti ja pitää riskit <br />
kohtuullisina. <br />
<br />
•kilpailun edistäjä. Kilpailukykyinen julkinen sektori lisää kilpailua kotimarkkinoilla. <br />
<br />
• Tehokkaiden rakenteiden luoja. Julkinen hallinto tukee yhteisiä rakenteita, <br />
jotka mahdollistavat joustavat toimintamallit. <br />
<br />
===== Case Sähköistä verotusta ===== <br />
<br />
:Verottaja on edennyt jo vuosien ajan systemaattisesti kohti automatisoitua palvelua, jossa sekä verovelvollisten että verottajan omat toiminnot on sähköistetty mahdollisimman pitkälle. <br />
: <br />
:Kehitystyö on helpottanut sekä asiakkaan että verohallituksen työtä. Tämä on edellyttänyt, että verottaja on miettinyt kaikki omat prosessinsa uusiksi. Siksi verottaja on edennyt kehityspolulla askeleittain niin, että ensimmäiset askeleet otettiin jo 1990-luvulla. Silloin alkoi kokeilu veroehdotusten tekemisestä valikoiduille asiakkaille. <br />
: <br />
:Monien askeleiden jälkeen kaikki kansalaiset alkoivat saada veroehdotuksen, joiden täydentäminen piti kuitenkin tehdä paperilla. Nyt noin 5,5 miljoonaa asiakasta saa esitäytetyn veroehdotuksen. Täydennettävää on noin 1,5 miljoonalla verotettavalla, joista kolmasosa tekee täydennykset sähköisesti. <br />
: <br />
:Digitalisointi ei ole johtanut henkilöstön irtisanomisiin, mutta henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta. Samaan aikaan monien tehtävät ovat muuttuneet entistä enemmän asiantuntijatehtäviksi. Asiakkaille tämä on tiennyt laadukkaampia ja nopeampia neuvontapalveluita. <br />
: <br />
:Kehitysmahdollisuuksia on edelleen paljon. Esimerkiksi verotilijärjestelmä mahdollistaisi sen, että verovelvollinen voisi kuitata verovelkoja ja –saamisia keskenään. Tämä yksinkertaistaisi rahaliikennettä veronmaksajan ja valtion välillä ja säästäisi kaikkien aikaa ja rahaa. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (polku 16) ===== <br />
<br />
<big>luodaan esikaupallisten pilottien malli julkiselle sektorille</big> <br />
<br />
Kehitetään esikaupallisen vaiheen toimintamalli, jossa esimerkiksi kunta esittää <br />
yrityksille ongelman, johon yritykset etsivät uuden ratkaisun. Sen jälkeen kunnan <br />
haasteet parhaiten ratkaiseva yritys voi jalostaa ratkaisun edelleen tuotteeksi, <br />
jota päästään kokeilemaan. Pilotin kautta luodaan malli, joka monistetaan ja levitetään <br />
julkisen sektorin organisaatioiden käyttöön sekä pidetään huoli palveluiden <br />
ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. <br />
<br />
Esikaupallisella hankinnalla voidaan edistää uusien markkinoiden syntymistä <br />
ja yritys saa samalla kaupallisen referenssin, mikä auttaa kasvu-ja <br />
vientiponnisteluissa. <br />
<br />
Toimeenpano: VM, ICT-johtaja Timo Valli; Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka <br />
Mäki-Lohiluoma. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista</big> <br />
<br />
Suomalaisia ohjelmistoyrityksiä syrjivä sääntely liittyy etenkin Hanselin koordinoimiin <br />
julkisiin kilpailutuksiin. Etenkin referenssivaatimukset kilpailutuksissa <br />
sulkevat usein ulos suomalaiset, pienet ohjelmistoyritykset. Tämä karsii vaihtoehtoja, <br />
tukee asemansa saavuttaneiden suurten yritysten asemaa ja rajoittaa kasvuyrittäjyyttä. <br />
Työryhmä ehdottaa, että julkisen hankinnan ehtoja muokataan niin, <br />
että ne avaavat ovia uusille innovaatioille. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>perustetaan kansalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus</big> <br />
<br />
ICT-2015 työryhmän ehdotuksesta on vuoden 2012 viimeisessä lisätalousarviossa <br />
myönnetty rahoitus kansalaisen SOTE-palvelujen kehittämiskeskuksen <br />
perustamista koskevan selvityksen laatimiseksi. <br />
<br />
Selvityksen perusteella tehdään esitys keskuksen perustamisesta vuonna <br />
2014. Perustettava keskus toimisi palvelujen järjestäjien, ammattilaisten, asiakkaiden <br />
ja ICT-toimittajien yhteistyön, asiakaslähtöisen palvelumuotoilun foorumina <br />
ja yhteisten toimintamallien kehittäjäyhteisönä. Hyödynnetään toiminnassa <br />
VTT:n osaamista ja toimintaa Sote-palveluiden konseptoinnissa ja mallinnuksessa <br />
(tutkimusjohtaja Tatu Koljonen). <br />
<br />
vastuutaho: STM/neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen, VM/ICT-johtaja <br />
Timo Valli ja TEM <br />
<br />
Tarvitavat resurssit: Myönnetty vuoden 2012 viimeisessä lisäbudjetissa <br />
200 000 euroa perustamista koskevan selvityksen laatimiseen, vuodesta 2014 <br />
alkaen varaus selvityksen perusteella budjettiin. <br />
<br />
=== TörmäyTTämISEn ja EkoSySTEEmIEn EdISTämInEn === <br />
<br />
Uusien innovaatioiden syntyminen edellyttää, että erilaiset osaamiset kohtaavat <br />
nykyistä paremmin monella tasolla. Siksi Suomeen tulee kehittää toimintamalleja, <br />
jotka vauhdittavat yhteistyötä sekä vuorovaikutusta niin toimialojen sisällä että eri <br />
toimialojen välillä. <br />
<br />
Esimerkiksi strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit ovat monien arvioiden <br />
mukaan onnistuneet hyvin toimialojen sisäisessä törmäyttämisessä, mutta toimialarajat <br />
ylittävissä kohtaamisissa ja kansainvälisessä yhteistyössä monet näkevät <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Lukuisissa työryhmän käymissä lähetekeskusteluissa on korostunut ekosysteemien <br />
luomisen ja osaamisen ristiinpölytyksen merkitys.Ekosysteemejä tarvitaan, <br />
koska kaikki suurimmat globaalit haasteet edellyttävät systeemisiä ratkaisuja. Esimerkiksi <br />
terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen voi onnistua vain, jos on olemassa <br />
arkkitehtuuri, johon kaikkien yksityisten ja julkisten toimijoiden ratkaisut kytkeytyvät. <br />
Tässä on pienellä maalla aivan erityinen etu, jota pitäisi pystyä hyödyntämään. <br />
<br />
Teknologisten välineiden ja ratkaisujen puute ei ole enää perimmäinen este. <br />
Hidasteet ja esteet ovat organisaatioissa, vanhoissa toimintatavoissa ja prosesseissa <br />
sekä viime kädessä asenteissa. Jotta niitä voidaan muuttaa, tarvitaan uusia tapoja <br />
tehdä työtä sekä työtapoja palvelevaa teknologiaa. Lisäksi tarvitaan ekosysteemejä, <br />
joissa toimintaympäristö viritetään teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä silmälläpitäen <br />
optimaaliseksi. <br />
<br />
Ekosysteemiin kuuluu monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista <br />
osaamista ja riskien oton kyvykkyyttä. Samoin tarvitaan sekä yksityistä että <br />
julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille ja palveluille. Tarvitaan myös laadukasta <br />
regulaatiota ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se vaatii myös saumatonta <br />
yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten ekosysteemin <br />
osien täytyy olla kyvykkäitä kytkeytymään kansainvälisiin verkostoihin. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain sitä kautta, että ekosysteemin laatu ja sen ympärille <br />
rakentuva relevantti osaaminen ovat maailman huippua. <br />
<br />
Törmäyttäminen voi tapahtua ympäristöissä, joissa kohtaamiset ovat luonnollisia. <br />
Siksi kohtaamisia tapahtuu luontevasti esimerkiksi alueiden sisällä tai toimialaverkostoissa. <br />
Digitaalisten palveluiden kehittyminen edellyttää, että ICT-alan osaajat <br />
ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi konepajateollisuuden ammattilaisten <br />
kanssa. <br />
<br />
Alueellisista törmäytyskanavista hyviä esimerkkejä ovat Tampereen Uusi Tehdas, <br />
Oulun Yritystakomo ja useilta paikkakunnilta löytyvät Tampereen mallin mukaiset <br />
Protomo-yrityskiihdyttämöt. Strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit puolestaan <br />
ovat esimerkkejä toimialaverkostoista, joissa saman alan yritykset kehittävät <br />
yhdessä teknologiaa, jota useammat yritykset voivat hyödyntää. <br />
<br />
Nokia-klusterista työttömäksi jäävien osaamisen yhdistäminen puolestaan tarvitsee <br />
akuutteja ratkaisuja, joissa hyödynnetään ekosysteemin ja törmäyttämisen <br />
malleja. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Törmäytys ja verkostohankkeet (polku 17) ===== <br />
<br />
<big>Alueelliset verkostohankkeet </big><br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman Innovatiiviset-ohjelman (INKA) tavoitteena <br />
on vahvistaa kansanvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä <br />
Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan <br />
luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä <br />
ja edelläkävijämarkkinoita. <br />
<br />
Tuetaan alueellisten osaamiskeskittymien syntyä. Kannustetaan alueita rakentamaan <br />
nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet vahvistavat <br />
toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä osaamisohjelmilla, <br />
joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
toimintaa. <br />
<br />
Pilottina avointen järjestelmien osaamiskeskittymän kehittäminen. Kehitetään <br />
digitaalisen osaamisen keskittymää toteuttamalla osaamisohjelmia muun muassa <br />
kokonaisarkkitehtuurien, suurten järjestelmien hallinnan ja avoimien skaalautuvien <br />
palvelujärjestelmien alalla. Suunnataan hankeportfolio tukemaan kansallisen <br />
infrastruktuurin muutosta ja julkishallinnon ja avoimia terveydenhuoltoalan <br />
järjestelmäkehityshankkeita. <br />
<br />
Tavoitteena on luoda verkostot uuden kansallisen veturi-ilmiön muodostamiseksi <br />
ja vaihtoehdoksi suuryrityksille mm. julkishallinnon palvelukehityshankkeissa. <br />
Toteutetaan osaamisohjelmat muutamille valikoiduille erityisosaamisalueille, <br />
jotka edesauttavat kokonaisratkaisujen toteuttamista: <br />
<br />
• Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut ja -strategiat, palveluliiketoiminnan ja teknisten ratkaisujen yhteissuunnittelu <br />
• Suurten järjestelmien tekninen hallinta, optimointi ja toteutus <br />
• Avoimet ja skaalautuvat palvelujärjestelmä-, tietoturva- ja informaationhallinnan kehitysmallit sekä käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta <br />
<br />
Toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana avausprojektin sisällä mahdollisesti <br />
osana tulevaa INKA-ohjelmaa. <br />
<br />
vastuutaho: BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula, STM/neuvotteleva virkamies <br />
Hannu Hämäläinen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kaksi miljoonaa euroa vuodessa 2013–2017. <br />
<br />
<big>Toimialakohtaiset törmäytykset</big> <br />
<br />
<big>Selvitetään edellytykset uusien digitaalisten ekosysteemien rakentamiseen</big> <br />
<br />
Sähköinen terveysteknologia ja älykkäät vanhuuspalvelut ovat suuria kasvumahdollisuuksia <br />
ikärakenteen muuttumisen vuoksi. Selvitetään vuoden 2013 aikana, <br />
löytyykö näiden aihealueiden ympärille yritysten (esim. Mawell Oy) ja tutkimuslaitosten <br />
muodostama joukko, joilla olisi kiinnostusta tehdä näistä laajempi kehitysohjelma. <br />
Yhtenä mahdollisena kohteena on Salo, jossa on jo käynnistetty hyvinvointiteknologian <br />
(erityisesti vanhuspalvelut) kehitysympäristön rakentaminen. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>digitaalisen koulutusliiketoiminnan kehittäminen</big> <br />
<br />
Koulutusliiketoiminnan ja ICT-sektorin törmäyttämöitä pilotoidaan Jyväskylässä, <br />
Tampereella ja Oulussa. Lisäksi Turun yliopistolla, Salon kaupungilla ja paikallisilla <br />
yrityksillä on alan kehityshanke Näistä kaupungeista löytyy valmiita tuotteita, <br />
palveluratkaisuja ja sisältöjä molemmilla sektoreilla joiden yhteistyömahdollisuuksia <br />
ei ole hyödynnetty. <br />
<br />
Törmäyttämisellä on tarkoitus hakea uusia palveluratkaisuja ja nopeita tuloksia. <br />
Tavoitteena on tuoda ICT-ja EDU-sektorit yhteen uudella tavalla, olemassa olevia <br />
rakenteita tehokkaammin ja innovatiivisemmin hyödyntäen. Tällöin saavutettavien, <br />
alueellisten hyvien käytänteiden pohjalta voidaan rakentaa laajemmin <br />
sovellettavia malleja koko maahan. Törmäyttämö luo ihmisten, ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien <br />
yllättäviä kohtaamisia yli toimialojen ja alueiden rajojen. <br />
Uudenlaisen yhteistyön tavoitteena on luoda kansainvälistä liiketoimintaa. <br />
Viennin tueksi luodaan uudet tehokkaat toimintamallit. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
resurssit: 1 miljoona euroa/vuosi. <br />
<br />
<big>Suomen kauppakamareiden digitalisaatiohanke</big> <br />
<br />
Tavoitteena on kertoa etenkin pk-yrityksille, miten informaatioteknologian uusia <br />
mahdollisuuksia voi parhaiten hyödyntää. Hanke esittelee informaatioteknologian <br />
mahdollistamia uusia toimintatapoja sekä askeleita, joiden avulla uusiin teknisiin <br />
ratkaisuihin ja toimintamalleihin kannattaa siirtyä. Samoin kiinnitetään huomiota <br />
digitalisaation haasteisiin kuten tietoturvaan ja itsensä johtamiseen digitaalisessa <br />
ympäristössä. Hankkeen aikana on tilaisuuksia yhdeksäntoista kauppakamarin <br />
alueella sekä valtakunnallinen tilaisuus Helsingissä. Tavoite on digitalisaatiokehityksen <br />
nopeuttaminen. Kohderyhminä ovat etupäässä suomalaiset pk-yritykset, <br />
kunnat ja muut paikalliset toimijat. <br />
<br />
vastuutaho: Keskuskauppakamari, Senior Advisor Ilkka Lakaniemi <br />
<br />
<br />
<big>Sähköinen treffipalvelu ICT-osaajien ja asiakkaiden välille</big> <br />
<br />
Teknologiateollisuus ry:n johdolla tehdään verkkopalvelu, jonka pääteemana <br />
on yritysten uudistuminen. Sivusto on suunnattu etenkin pk-yrityksille, joilla on <br />
nopea tarve uudistua kansainvälisen kilpailun paineessa. Sivustolle rakennetaan <br />
osio, jonka kautta digitaalisista palveluista kiinnostuneet yritykset voivat löytää <br />
oikeanlaista ICT-osaamista juuri omaan tarpeeseensa. Sivustolla myös herätetään <br />
yrityksiä digitaalisten palveluiden mahdollisuuksista case-esimerkkien kautta. <br />
<br />
vastuutaho: Teknologiateollisuus, johtaja Jukka Viitasaari. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>greenICT” ja älykkäät kaupunkiympäristöt</big> <br />
<br />
Tavoitteena on koota suomalaisen energia- ja ympäristöalan sekä ICT-alan huippuosaaminen <br />
(ml. start-up- ja kasvuyritykset) tukemaan laaja-alaisesti kolmen <br />
kaupunkialueen suunnittelua ja kehitystä sekä yritystoiminnan kasvua. Toimenpide <br />
toteutetaan kolmen vuoden aikana. <br />
<br />
vastuutaho: toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 2 milj. euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut Nokia-klusterin ongelmiin (polku 18) ===== <br />
<br />
<big>Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi</big> <br />
<br />
Monissa maissa on pula ICT-osaajista, joita Suomessa puolestaan on jäänyt työttömiksi <br />
rakennemuutoksen takia. Suomalaisten heikkoutena on tuote- ja palveluosaamisen <br />
tuotteistamisen ja markkinoille vieminen. Tästä käytännön esimerkkinä <br />
toimii ICT 2015 -työryhmän työn osana Saksassa ja Sveitsissä tehty <br />
markkina-analyysi, jonka mukaan suomalaisen ICT -osaamisen tuotteistaminen <br />
Saksan ja Sveitsin markkinoille tarjoaa välittömiä liiketoimintamahdollisuuksia <br />
suomalaisyrityksille. <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa pilottitoimenpiteitä, jotka parantavat yritysten kykyä luoda <br />
globaalisti myytäviä tuote- ja palvelukonsepteja: <br />
<br />
• muuntokoulutusta mobiiliosaajille. Yhteiskunnan ja yritysten yhdessä tukema globaalin tuotemarkkinoinnin muuntokoulutus- ja projektityösopimusohjelma, joka tarjoaa alan osaajille nopean siirtymisen matkapuhelimista uusille toimialoille sekä yrityksille kokenutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Erityisenä fokusalueena pilottivaiheessa Tampereen ja Oulun ICT-osaajat. <br />
<br />
• “Ensiasiakkuudesta moniasiakkuuteen”- rahoitusmalli. Uudet rahoitusmallit tukemaan tuotteiden ja palveluiden myyntiä useille asiakkaille ja markkinoille samanaikaisesti (nyt pk-yritykset keskittyvät usein yhteen isoon asiakkaaseen <br />
kotimaassa ja putoavat tyhjän päälle alihankintaverkon purkautuessa). Mallina Vision+, joka ei sijoita omistusosuuteen yrityksessä vaan sen tuotteiden ja palveluiden myyntiin (tuotto provisiona tuotteiden ja palveluiden myynnistä). Osa tässä raportissa ehdotetun alku- ja kasvuvaiheen yrityksille suunnatun rahoitusohjelman (polku 14) resursseista tulisi suunnata <br />
Vision+ -mallisiin rahastoihin. Myös osa vastikkeettomista julkisista yritystuista pitäisi kohdistaa tähän tarkoitukseen (esim. Tekesiin luodaan uusi ”Globaali tuotteistusosaaminen” -ohjelma). Pilottivaiheessa uusi rahoitusmalli <br />
kehitetään ja otetaan koekäyttöön suomalaisen ICT-osaamisen viennissä Saksan ja Sveitsin markkinoille. <br />
<br />
• “Suomi projektitoimisto” asiakasklusterissa Perustetaan Suomi Projektitoimisto Saksan koneenrakennusklusteriin <br />
ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusteriin. Projektitoimistot syntyvät alhaalta ylöspäin kohdemarkkinoilla asuvien, paikalliset liiketoimintamahdollisuudet tuntevien asiantuntijoiden sekä kotimaisten alueellisten elinkeinoyhtiöiden, yritysten ja yliopistojen yhteistyönä. Projektitoimistot tarjoavat suomalaisyrityksille toimipisteen lähellä asiakasta ja mahdollistavat alihankinta- ja liiketoiminnan kehitysprojektit asiakkaan toimitilojen läheisyydessä. Näillä markkinoilla fyysinen läsnäolo on erityisen tärkeää, sillä paikalliset yritykset pitävät alihankintaverkostonsa lähellä. Projektitoimisto toimii ”sillanpääasemana” suomalaisyritysten myynti- ja tuotekehityshenkilöiden lyhyt- tai pitkäaikaiselle työskentelylle kohdemarkkinoilla. Uudenlaiset projektitoimistot Saksan koneenrakennusklusterissa ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusterissa kohdistuvat suomalaisyritysten tarpeisiin, joita julkiset ja yksityiset viennin edistämisorganisaatiot eivät pysty täyttämään maantieteellisen läsnäolon, paikallisten markkinoiden syvätuntemuksen ja toiminnan joustavuuden osalta. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta kehittää konseptia edelleen nyt tehdyn selvityksen pohjalta.<br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 1,5 miljoonaa euroa/vuosi. <br />
<br />
<br />
<big>kaato – kansainväliset yritykset Suomeen</big> <br />
<br />
Vuoden 2012 lisätalousarviossa on myönnetty rahaa Suomen markkinoimiseksi <br />
kiinnostavana ICT-alueen investointikohteena ulkomailla. <br />
<br />
Laajennetaan invest-in-toimintaa tukemalla suoraan kansallisen business-in-toimintamuodon <br />
(suora neuvottelutoiminta hyödyntäen olemassa olevia liiketoimintakontakteja <br />
ja liiketoimintaosaamista) syntymistä ja vapautuvan kapasiteetin <br />
toimintaedellytyksiä. Tässä tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. <br />
Lisäksi TEM tulee laatimaan Suomen maabrändityötä eteenpäin vievälle ulkoministeriön <br />
organisaatiolle Kitkaton Suomi -yhteenvedon, jonka tarkoituksena on <br />
vaihvistaa Suomen osaamisbrändiä. <br />
<br />
Tutkitaan VTT:n systemaattista käyttöä ulkomaisen t&k:n houkuttelussa. Malli <br />
voidaan ottaa esimerkiksi Singaporesta, joka on tuotteistanut jatkuvan ulkomaisen <br />
pääoman houkuttelu- ja kotoutusmallin. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 3 miljoonaa euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
=== palvEluvIIdakon ja laInSäädännön ykSInkErTaISTamInEn === <br />
<br />
Elinkeinoelämän järjestöt ovat vuosien ajan puhuneet ylisääntelyn vaaroista. Sääntelyn <br />
nopeat muutokset on toinen elinkeinoelämän suurista huolista. Vakaa ympäristö <br />
varmistaa parhaiten investointien jatkuvuuden ja sitä kautta myös liiketoiminnan <br />
terveen kehityksen. Se puolestaan edellyttää vahvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän <br />
kanssa. <br />
<br />
Järjestöt eivät ole kannassaan yksin, sillä muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto <br />
on ollut huolissaan ylisääntelystä ja sääntelyn vaikutusten huonosta arvioinnista. <br />
VTV on todennut lausunnossaan, että ”kaikessa sääntelyssä pitää huomioida <br />
riski, että sääntely vähentää kannustusta ja innovatiivisuutta”. <br />
<br />
Tarkastusvirasto toteaa, että järkevä sääntely käsittää koko poliittisen prosessin <br />
lain suunnittelusta sen täytäntöönpanoon, soveltamiseen, arviointiin ja tarkastamiseen. <br />
Viraston mukaan uutta sääntelyä voitaisiin arvioida myös pilottien avulla. <br />
Uuden sääntelyn kokeilu voitaisiin rajata esimerkiksi alue- tai organisaatiokohtaisesti. <br />
VTV nostaa esiin myös, että sääntelyn vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan <br />
hyödyntää uudenlaisia tutkimuksellisia menetelmiä (esimerkiksi living lab -toimintakonseptia), <br />
jotka mahdollistavat oikeudellisesta sääntelystä saadun kokemusperäisen <br />
tiedon systemaattisen keräämisen ja analysoinnin. <br />
<br />
Suomella on monia vahvuuksia, jotka liittyvät yhteiskunnan perusinfrastruktuurin <br />
toimivuuteen, turvallisuuteen, luotettavuuteen ja alhaiseen korruptioon. Samat <br />
seikat voivat toisaalta johtaa yliregulaatioon ja -varovaisuuteen, virheiden välttämiseen <br />
ja varman päälle pelaamiseen, sekä riskinottohaluttomuuteen. <br />
<br />
Ylisääntely ei ainoastaan hidasta kehitystä. Liika sääntely saattaa edistää veronkiertoa <br />
ja muuta harmaata taloutta, totesi Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassaan <br />
tutkija Jenni Pääkkönen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (polku 19) ===== <br />
<br />
<big>yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa</big> <br />
<br />
Alueellisilla ja kansallisilla hankkeilla tuotetaan tällä hetkellä sekava viidakko <br />
hautomo-, startti- ja kiihdytyspalveluita. Palvelut muodostavat asiakkaan näkökul<br />
masta polveilevan, ennakoimattoman ja puutteellisesti ohjatun kokonaisuuden. <br />
<br />
Kasvun Tehoketju -hanke selkeyttää palveluketjun sisältöä ja tehostaa toimintaa <br />
asiakkaiden kannalta. Hankkeessa hyödynnetään Protomo-toiminnasta ja <br />
muista toimintamalleista tehtyjen arviointien tuloksia, tunnistetaan kansallisesti <br />
vaikuttavimmat toimintamallit ja tuotetaan lyhytkestoiset yksittäisprojektit korvaava <br />
yhtenäinen palvelukonsepti, joka on valtakunnallisesti monistettavissa ja <br />
samalla huomioi alueelliset erityispiirteet. Kasvun Tehoketju pilotoidaan välittömästi <br />
1–2:lla alueella ja sitä ryhdytään soveltamaan ainakin Oulun, Tampereen ja <br />
Salon seuduilla sekä pääkaupunkiseudulla. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Madalletaan spinoff-kynnystä lainsäädäntöä ja verotusta selkiinnyttämällä</big> <br />
<br />
Yritysten strategisissa muutostilanteissa spinoffien toteuttamisen kynnystä tulisi <br />
madaltaa. Nyt prosessiin liittyy sekä verotuksellisia että lainsäädännöllisiä haasteita <br />
spinoff-yrityksiin siirtyville henkilöille sekä emoyhtiölle. Lainsäädäntöä ja <br />
verotusta selkiinnyttämällä voidaan merkittävästi lisätä sekä työntekijöiden kiinnostusta <br />
yrittäjyyttä kohtaan että yritysten mahdollisuuksia rahoittaa tai tukea <br />
ydinliiketoiminnan ulkopuolelle jäävien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista <br />
työntekijöiden perustamissa yrityksissä. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>konesaleille oikeus energiaveron palautukseen</big> <br />
<br />
<br />
Pilvipalveluiden yleistyminen lisää ICT-yritysten tarvetta rakentaa lisää tietovarastoja. <br />
Suomella on hyvät mahdollisuudet houkutella tällaisia datacentereitä <br />
vakaan toimintaympäristönsä ansiosta. Suomen tulisi kuitenkin rakentaa datacenter-<br />
strategia. Osana tätä strategiaa ICT-alalle tulisi antaa muun teollisuuden <br />
omaama oikeus energiaveron palautukseen. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää. <br />
<br />
<big>kasvatetaan digitaalisen talouden ekosysteemiä alv-muutoksilla</big> <br />
<br />
Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen ja myyminen on tehtävä kiinnostavaksi <br />
ja kilpailukykyiseksi Suomessa. Olisi tutkittava mahdollisuus ALV-helpotukseen <br />
verkkokaupasta ostettujen tuotteiden osalta. Tämä vahvistaisi suurien <br />
kaupantoimijoiden kiinnostusta ja sijoittamista verkkokaupan ratkaisuihin <br />
ja infrastruktuuriin. Samoin on verkkokaupankäynnin osalta varmistettava suomalaisten <br />
toimijoiden kilpailukyky kotimarkkinoilla. Esimerkiksi eKirjojen, ladattavien <br />
pelien, musiikin ja elokuvien sekä verkossa toimivien sisältöpalveluiden <br />
arvonlisäveron alentaminen toisi huomattavan kasvun mahdollisuuden suomalaisille <br />
toimijoille. Muun muassa perinteisen kirjan tai elokuvalipun ALV on nyt <br />
9 prosenttia, kun taas eKirjan tai verkossa vuokrattavan elokuvan verokanta on <br />
23 prosenttia. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää <br />
<br />
<br />
=== nopEa ToImEEnpano oSana pITkäjänTEISTä kEhITTämISTä === <br />
<br />
Sekä käytäntö että tutkimustieto kertovat, että nopeus on internet-maailmassa erityisen <br />
tärkeää. Digitaaliteknologian sovellukset ovat usein ”ensimmäinen saa leijonanosan” <br />
-tyyppisiä, minkä vuoksi kärjessä oleminen on tärkeää. <br />
<br />
Internetin käyttö kasvaa huimaa vauhtia. Globaali internet-liikenne on kaksinkertaistunut <br />
kahdessa vuodessa. Tämä johtuu laitteiden ja yhteyksien hintojen laskusta <br />
ja uusien palveluiden lisääntymisestä. Suomi ei ole kansainvälisten palveluiden tuottajana <br />
merkittävä toimija yksittäisistä menestystuotteista huolimatta. <br />
<br />
Nopeus ei tarkoita, että juostaan kovempaa. Tärkeintä on löytää koko yhteiskunnassa <br />
entistä älykkäämpiä toimintamalleja, jotka synnyttävät nopeampia tuloksia. <br />
Tämä voi tarkoittaa muun muassa seuraavanlaisia toimintamalleja. <br />
<br />
• Kehitetään uusia asioita kokeilevien pilottien avulla <br />
<br />
• Käydään säännöllistä dialogia asiakkaiden ja toimittajien kesken <br />
<br />
• Nopeutetaan viranomaisten lupamenettelyä <br />
<br />
• Hyödynnetään julkisissa tarjouskilpailuissa avoimia ratkaisuja, jotka avaavat kilpailutilaa pienemmille yrityksille <br />
<br />
• Hyväksytään epäonnistumiset <br />
<br />
• Lopetetaan epäonnistuneet hankkeet ajoissa <br />
<br />
<br />
Nopeiden toimintamallien lisäksi Suomeen tulee synnyttää samanaikaisesti pitkäjänteisen <br />
toiminnan kulttuuri. Tämä on tärkeää monesta syystä. Yrityksien investointikynnys <br />
madaltuu, jos ne voivat luottaa muun muassa lainsäädännön pysyvyyteen. <br />
Samoin yhteiskunnan suuret muutokset kuten siirtymä digitaloudeksi edellyttävät <br />
pitkäjänteistä toimintaa, joka samalla reagoi ajassa tapahtuviin muutoksiin. <br />
<br />
Siksi ICT 2015 -työryhmä ehdottaa ensimmäiseksi toimia, jotka tähtäävät digitaalisen <br />
perustan nopeampaan rakentamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Nopea toteuttaminen (polku 20) ===== <br />
<br />
<big>Vauhditetaan julkishallinnon palveluiden digitalisointia (kIdE)</big> <br />
<br />
Hallitusohjelman mukaan jokainen ministeriö valmistelee älystrategian. Tavoitteena <br />
on julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen pilottien kautta. <br />
Täten koko Suomen talouden ja tuottavuuden kasvua edistetään digitaalisten palveluiden <br />
avulla. Varmistetaan että hankkeet etenevät käytäntöön. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. Kukin hallinnonala vastaa omien proses<br />
sien sähköisten palveluiden kehittämisestä. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan ohjelma</big> <br />
<br />
CIO in Residence -ohjelmassa tarjotaan ICT-sektorin ulkopuolisille pk-yrityksille <br />
mahdollisuus saada määräajaksi (esim. 1-6 kk) ICT-neuvonantaja sparraamaan <br />
kohdeyrityksen johtoryhmää. <br />
<br />
CIOlla (Chief Information Officer) on kyky toimia kohdeyrityksessä liikkeenjohdon <br />
tukena. Vuokra-CIO saa palkkaa, yritykselle järjestely mitoitetaan keston ja <br />
kustannusten puolesta siten, että kynnys CIO:n ottamiseen on matala. Toimenpiteen <br />
tavoite on tarjota etenkin pk-yrityksille nopea tie digitaalisen osaamisen <br />
nostamiseen. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Sähköisen liiketoiminnan osaamisohjelma</big> <br />
<br />
Toteutetaan Pk-yrityksille suunnattu verkkomyynti ja markkinointivalmiuksien <br />
kehittämisohjelma, joka nostaa suomalaisten yritysten valmiuksia internetiin <br />
perustuvan verkkoliiketoiminnan hyödyntämisessä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini; Markkinointiviestinnän Toimistojen <br />
Liitto MTL, toimitusjohtaja Tarja Virmala. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa (myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa) <br />
<br />
===== Pitkäjänteinen kehittäminen (polku 21, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä valtioneuvoston kansliaan</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa perustettavaksi valtioneuvoston yhteyteen ICT-asiantuntijaryhmän, <br />
jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri ja jonka jäseninä ovat toteutuksesta <br />
vastaavien tahojen avainhenkilöt. Työryhmän tehtävä on seurata Kitkaton <br />
Suomi -tavoitteen toteutumista, vauhdittaa toimeenpanoa, sovittaa yhteen <br />
hallinnon alat ylittäviä toimenpiteitä, tehdä omalta osaltaan ehdotuksia rullaavasti <br />
ja maksimoida vaikuttavuutta. Samoin verkostomaisen toiminnan edistäminen <br />
on työryhmän keskeinen tehtävä. <br />
<br />
vastuutaho: Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, VNK. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Varmistetaan toimenpiteiden toteutuminen kaupunkiseuduilla</big> <br />
<br />
Kansallisen ICT-asiantuntijaryhmän tueksi ja työpariksi nimetään kaupunki- tai <br />
kaupunkiseututasoiset verkostomaiset ryhmät, jotka varmistavat korkean osaamisen <br />
työpaikkojen syntymistä tukevien kaupunki- tai aluetasoisten toimenpiteiden <br />
toteutumisen käytännössä. Näiden ryhmien koollekutsumisesta ja johtamisesta <br />
vastaavat kaupunkien elinkeinojohtajat. (Pääkaupunkiseutu, Oulu, Mikkeli, <br />
Tampere ja Salo.)<br />
<br />
Vastuutaho konseptin luomisessa: Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Käynnistetään markkina- ja kilpailijaseuranta Tekesissä</big> <br />
<br />
ICT-työryhmän tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö, <br />
jonka tehtävä on antaa tarvittava ja kriittinen ennakko- ja lähtötieto <br />
ICT -asiantuntijaryhmälle avainkilpailijamaiden kehitysnopeudesta tarvittavien <br />
vuosittaisten uusien toimenpiteiden määrittämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
== 8. 21 polkua Kitkattomaan Suomeen == <br />
<br />
<big>ICT avaa monipuolisimmat mahdollisuudet parantaa tuotteita, synnyttää uutta ja luoda kasvua. Siksi Suomen pitää vähentää tarpeetonta kitkaa, joka estää tarttumasta mahdollisuuksiin. ICT 2015 -työryhmä esittää 21 moniaskelista polkua kitkattomaan Suomeen.</big> <br />
<br />
Suomalaisten hyvinvointia uhkaa useasta samanaikaisesta syystä johtuva kasvuongelma. <br />
Uuden teknologian soveltaminen on todennäköisin ratkaisu ongelmaan. <br />
Historia nimittäin osoittaa, että teknologinen kehitys selittää talouskasvusta suuremman <br />
osan kuin työn ja pääoman määrä yhteensä. <br />
<br />
Höyry ja sähkö ovat olleet talouskasvun kannalta merkittävimpiä yleiskäyttöisiä <br />
teknologioita vajaan 200 vuoden aikana. ICT ja internet ovat monien arvioiden <br />
mukaan vielä suurempia ja nopeammin vaikuttavia voimia. Tähän mennessä digitaalinen <br />
vallankumous on näkynyt eniten laitteissa. Palveluiden suuri aalto kerää <br />
vasta voimiaan. <br />
<br />
Suomi oli useita vuosia matkapuhelinalan veturi, mutta digitaalisten palveluiden <br />
rakentajana kuljemme tavaravaunuissa. Seuraajan asema on huono, koska nopeasti <br />
kulkevassa digitaalisessa taloudessa ensimmäiset korjaavat selvästi muita suuremmat <br />
potit. Digitaalisessa maailmassa kaikki mahdollinen pitää kääntää palveluksi. <br />
<br />
Hyvinvointimme taso riippuukin lähivuosina paljon siitä, kuinka nopeasti <br />
opimme soveltamaan uutta teknologiaa. Meidän pitää monipuolistua teknologian <br />
rakentajasta sen hyödyntäjäksi. Tarvitsemme lisää ICT-yrityksiä, jotka työllistävät <br />
ja kehittävät uusia ratkaisuja meille ja muille. Jopa vielä enemmän tarvitsemme <br />
kuitenkin yrityksiä ja julkista sektoria, jotka parantavat tuotteitaan ja palveluitaan <br />
ICT:n avulla. <br />
<br />
ICT:n tuottajat ja hyödyntäjät muodostavat yhdessä ekosysteemin, jonka osaaminen <br />
ja yhteispeli ratkaisevat koko Suomen menestyksen. Suomen on opittava hyödyntämään <br />
muita nopeammin ja tehokkaammin tietotekniikkaa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut useita kehityskohteita infrastruktuurissa, <br />
osaamisessa, rahoituksessa ja toimintatavoissa. Maa ei voi ottaa kaikissa asioissa <br />
riittävän pitkiä kehitysaskeleita yhdellä kertaa. Siksi työryhmä ehdottaa pitkäjänteistä, <br />
kymmenen vuoden muutokseen tähtäävää kehittämisohjelmaa. <br />
<br />
Tässä raportissa työryhmä esittää 21 keskeisintä toimenpidealuetta - polkua, <br />
joilla otetaan ensimmäiset askeleet vuonna 2013. Näiden kaikkien toimenpiteiden <br />
vaatima vuosittainen lisärahoitus on yhteensä 55–70 miljoonaa euroa. Lisäksi <br />
tulevat verovaikutukset, joista selkeästi suurin yksittäinen liittyy innovaatioiden <br />
verokannustimiin. <br />
<br />
Kymmenvuotisen ohjelman toteuttamista edistää ja koordinoi valtioneuvoston <br />
kansliaan perustettava ICT-asiantuntijaryhmä, jota johtaa valtiosihteeri. Ryhmän <br />
tehtävänä on seurata ja vauhdittaa tässä raportissa esitettyjen keskeisten askeleiden <br />
ottamista. Samoin ryhmä tulee omalta osaltaan esittämään uusia askeleita, joita ei <br />
tässä vaiheessa ole osattu nähdä tai joita ei ole arvioitu yhtä kiireelliseksi kuin raportissa <br />
esitetyt toimet. <br />
<br />
Nyt esitettävistä toimista neljä ovat kriittisiä ja erityisen tärkeitä, jotta Suomi <br />
ottaisi kestäviä, digitaalisia voittoja laajalla rintamalla yksittäisten menestystarinoiden <br />
lisäksi. Nämä neljä ovat kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen <br />
(toimenpide 1), ICT 2023 -tutkimus ja kehitysohjelma (5), rahoitusohjelma kasvuyrityksille <br />
(14) ja pitkäjänteinen kehittäminen, jota varten perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä <br />
(21). <br />
<br />
Seuraavat toimet auttavat Suomea nousemaan tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, <br />
jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat <br />
asiakaslähtöisiä ja kitkattomia. <br />
<br />
<br />
=== Infrastruktuuri === <br />
<br />
===== rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (1) ===== <br />
Näin samaa informaatiota voidaan hyödyntää nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
Ratkaisu auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja parantamaan asiakaspalvelua. <br />
Suunnittelu tehdään valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla <br />
kesäkuun loppuun mennessä. Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisulla Taltionilla <br />
on valmiudet liittyä ensimmäisenä palveluna uuteen arkkitehtuuriin. <br />
<br />
===== rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
Koskee mm. palkkoja, alv-tietoja ja kirjanpitoa. Mahdollistaa arviolta neljän miljardin <br />
euron vuosittaiset säästöt. <br />
<br />
===== vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (3) =====<br />
<br />
Myönnetään mm. toimiluvat laajakaistan 800 MHz-taajuusalueelle, mahdollistetaan <br />
testitaajuudet 700 MHzin ja 3GHz:n alueille korkeakouluille ja yrityksille. Lisäksi <br />
vauhditetaan valokaapeleiden rakentamista uusilla kevyemmillä ratkaisuilla <br />
kuten mikro-ojitus. <br />
<br />
===== luodaan avoimen datan ekosysteemi (4) =====<br />
<br />
Kootaan avoimen tiedon yhteistyöverkosto. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. Varmistetaan lain<br />
säädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. <br />
<br />
=== Osaaminen === <br />
<br />
===== yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (5) ===== <br />
<br />
Kootaan erillään olevat toimenpiteet ICT-osaamisen tason nostoon <br />
10 vuoden ohjelmaksi, jonka ohjausryhmän muodostavat Tekes ja Suomen Akatemia. <br />
Ohjelma toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä t&k-kärkihankkeita <br />
ja verkottuu merkittävimpiin kansainvälisen tutkimusohjelmiin. <br />
<br />
===== digitaaliset palvelut ja sisällöt (6) ===== <br />
Käynnistetään kuntien palveluiden digitalisointi <br />
mm. Oulun ja Mikkelin piloteilla. Palveluiden kehitys ja levitys tehdään <br />
kuntien palvelukehitysyhtiö Tieraa hyödyntäen. Pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi <br />
käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio. <br />
<br />
===== Pelit ja pelillisyys (7) =====<br />
Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi. Toteutetaan ensimmäiset pilotit pelillisyyden viemiseksi pelialan ulkopuolelle Taltionin avulla.<br />
<br />
===== Tietoturva (8) ===== <br />
Lisätään tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta. Kehitetään alan <br />
vientitapahtumia ja perustetaan kyberturvallisuuskeskus. <br />
<br />
===== mobiiliosaaminen (9) ===== <br />
Käynnistetään alalla usean vuoden pituinen t&k-hanke ja <br />
lisätään akateemista tutkimusta TKI-ohjelman puitteissa. <br />
<br />
===== Big data (10) ===== <br />
Lisätään Big Data -alueen koulutusta. Aloitetaan kehityshanke Big <br />
Data-osaamisen kehittämiseksi. <br />
<br />
===== Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (11) ===== <br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia yritysten ja eri oppilaitosten <br />
välillä sekä selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa. <br />
<br />
===== yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (12) ===== <br />
Toteutetaan työvoima- ja osaamistarpeiden <br />
ennakointihanke sekä huomioidaan peruskoulun opetussuunnitelman <br />
uudistuksessa internet-ajan tarpeet. <br />
<br />
===== Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen äkillisessä rakennemuutoksessa (13) =====<br />
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutusta ja viedään täydennyskoulutusta korkeakouluihin.<br />
<br />
=== Rahoitus === <br />
<br />
===== rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustarpeita (14) ===== <br />
Valtio panostaa rahoitusohjelman kautta alku- ja myöhäisemmän kasvuvaiheen yrityksiin kahden eri rahastomallin kautta. <br />
<br />
===== Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (15) ===== <br />
Otetaan pk-yritysten jvk-lainat käyttöön ja toteutetaan innovaatioille verokannustin. <br />
<br />
<br />
=== Toimintatavat ===<br />
<br />
===== julkiset palvelut edelläkävijöiksi (16) ===== <br />
Luodaan julkiselle sektorille esikaupallisten <br />
pilottien malli, joilla voidaan kokeilla uusia palveluratkaisuja rajoitetulla <br />
riskillä. Samoin karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista ja <br />
perustetaan kansalaisten SOTE-palvelujen kehittämiskeskus. <br />
<br />
===== Törmäytys ja verkostohankkeet (17) ===== <br />
Kannustetaan alueita ja toimialoja rakentamaan nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet <br />
vahvistavat toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä <br />
osaamisohjelmilla, joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
liiketoimintaa. Pilottina avointen osaamiskeskittymien vahvistaminen. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut nokia-klusterin ongelmiin (18) ===== <br />
Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi. <br />
Hyödynnetään ICT 2015-ohjelman yhteydessä tehtyä selvitystä Saksan ja Sveitsin <br />
markkinoista, joilla on akuutti ICT-osaajien tarve. <br />
<br />
===== Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (19) ===== <br />
Yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa asiakkaan näkökulmasta Kasvun Tehoketju-<br />
hankkeella. Vähennetään lainsäädännöstä digitaalista taloutta syrjiviä elementtejä: <br />
rinnastetaan digitaalinen palvelu vastaavaan fyysiseen (esim. ekirja) ja <br />
palautetaan energiavero datakeskuksille muun teollisuuden tapaan. <br />
<br />
===== nopeat toimintatavat ja pilotit (20) ===== <br />
Vauhditetaan ministeriöiden palveluiden digitalisointia Kide-hankkeella. Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan <br />
ohjelma. Kehitetään pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan osaamista. <br />
<br />
===== pitkäjänteinen kehittäminen (21) ===== <br />
Valtioneuvoston yhteyteen nimitetään ICT-asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri. Ryhmä tukee, <br />
koordinoi ja vauhdittaa kymmenen vuoden ICT-ohjelman toteuttamista. ICT-työryhmän <br />
tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö. <br />
<br />
== Lähteitä == <br />
<br />
Accenture (2012). ICT 2015 -työryhmälle tehty analyysi. <br />
Baldwin, Richard E. and Evvenett, Simon (2012), Value Creation and Trade in 21st Century Manufactu<br />
<br />
<br />
ring: What Policies for UK Manufacturing. Teoksessa David Greenaway (ed), The UK in a Global World. <br />
How can the UK focus on steps in global value chains that really add value? <br />
Banga Rahsmi ( ), Drivers of outward foreign direct investment from Asian developing economies. <br />
Boston Consulting Group (2012) Investointeja Suomeen. <br />
Boston Consulting Group (2012), Adapt and Adopt: Governments` Role in Internet Policy. <br />
Cedefop (2010) Jobs in Europe to become more knowledge- and skills-intensive <br />
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (2012), lausunto 2/2012. <br />
Eloranta Jorma (2012). Investointeja Suomeen. Ehdotus strategiaksi ja toimintaohjelmaksi Suomen <br />
<br />
<br />
houkuttelvuuden lisäämiseksi yritysten investointikohteena. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
<br />
<br />
9/2012. <br />
Euroopan komissio (2011): Policies in support of high-growth innovative SMEs. An INNO-Grips Policy <br />
Brief by empirica Communication and Technology Research. Principal author: Stefan Lilischkis. Bonn.” <br />
<br />
<br />
Euroopan komissio (2012): The Digital Agenda for Europe - Driving European growth digitally. <br />
COM(2012) 784 final. <br />
Fransman, Martin (2010), The new ICT ecosystem. Cambridge University Press. <br />
<br />
<br />
http://fvca.fi/tietokeskus/tilastot/2012 <br />
Gapgemini Consulting (2012) The Digital Advantage. How digital leaders outperform their peers in <br />
every industry. <br />
<br />
<br />
Jeffrey P. Graham and R. Barry Spaulding (2004) Understanding Foreign Direct Investment. <br />
Grajek, M. (2012), ICT for growth: a targeted approach. Policy Contribution 2012/10, Bruegel <br />
Handelberg Jari (2012), Aspects of Management Team and Firm Growth. Aalto University publication <br />
<br />
<br />
series Doctoral dissertations 76/2012. <br />
Helsingin Sanomat (2012). ”Helsingin yliopiston rehtori suomii yliopistosäästöjä”. 26.3.2012 <br />
Hämäläinen, Saranto (2009). Moniammatillisen terveydenhuoltohenkilöstön koulutustarpeet sekä <br />
<br />
<br />
kehittämis-ja vaikuttamismahdollisuudet tietotekniikan käyttöönotossa <br />
IMD (2012). World Competitiveness Yearbook 2012. <br />
Kauppalehti (2013). Johtajat tyytymättömiä henkilöstön digitaitoihin, 8.1.2013 <br />
Lehti, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. <br />
<br />
<br />
Etla B254. Taloustieto Oy. <br />
Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Internet Suomen taloudessa. Julkaisuja 8/2012 <br />
Manpower Group (2012) Talent Shortage Survey <br />
McKinsey (2012). Tuotteistettua tuottavuutta. Suomeen suuntautuvien investointien lisääminen kove<br />
<br />
<br />
nevassa kansainvälisessä kilpailussa. <br />
<br />
<br />
�<br />
Moss Kanter, Rosabeth (2012). Can America Compete? Harvard Magazine. <br />
<br />
<br />
Nikulainen, Ali-Yrkkö, Seppälä (2011), Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden <br />
uudistajana. (Teknologiateollisuus ry). <br />
Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kil<br />
<br />
<br />
pailussa. Helsinki. Taloustieto Oy. (Sitra 297). <br />
<br />
<br />
Pajarinen, M. – Rouvinen, P. (2012), Internet Suomen taloudessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja <br />
8/2012. <br />
Stadigh Kari (2012). Pääomamarkkinat ja kasvu. Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012. <br />
Svenska Riskkapitalförenigen (2012), Business Angels – a complement to formal private equity. www. <br />
<br />
<br />
svca.se <br />
Tapscot Don (2012) Digiosaamisen ohjelmajulistus The E-skills Manifesto. <br />
Team Finland (2012). Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto. (Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä, <br />
<br />
<br />
puheenjohtaja Matti Alahuhta.) <br />
Tekniikan Akateemiset (2012). Teknologiabarometri 2012. <br />
Tietoviikko (2012). Wärtsilän bisnes ei pyöri ilman tietotekniikkaa, 24.12.2012. <br />
Tilastokeskus (2012). Väestöennuste 2012-2060. <br />
Tilastokeskus (2012). Työvoimatutkimus 2012, syyskuu. <br />
Tullihallitus (2012). Tuonti, vienti ja kauppatase 1990. <br />
Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu (2012). Global Entrepreneurship Monitor – Finnish Report 2011 <br />
<br />
<br />
Sarja A Tutkimusraportteja A1/2012. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2009). Evaluation of the Finnish National Innovation System. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kasvuyrityskatsaus 2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, <br />
<br />
<br />
Innovaatio, 20/2012. <br />
<br />
<br />
Vasara, Hautamäki, Bergroth, Lehtinen, Nilsson, Peuhkuri (2009), Suuri siirtymä – uusia lähestymistapoja <br />
tietämysverkostojen kehittämiseen. Stiran raportteja 79. <br />
Veugelers, R. (2012), New ICT sectors: Platforms for European Growth?. Policy Contribution 2012/14. <br />
<br />
<br />
Bruegel. <br />
<br />
<br />
Viitala Tomi, Peni Laura (2012). Aineettomien oikeuksien verokannustin. Kansainvälinen vertailu ja <br />
Suomen malli. <br />
World Economic Forum ja Deloitte Touche (2012). The Future of Manufacturing Opportunities to drive <br />
<br />
<br />
economic growth. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Europe 2020.Competitiveness Report: Building a More Competi<br />
<br />
<br />
tive Europe. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Competitiveness Report 2012-2013. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Infromation Technology Report 2012. <br />
<br />
<br />
YK (2012). United Nations eGovernment Survey. <br />
<br />
<br />
Ylä-Anttila, Pekka (2012), Digitaaliset palvelut mullistavat maailmankauppaa. ETLA Muistio no. 1 <br />
<br />
<br />
(http://www.etla.fi/aiheet/muistiot/). <br />
<br />
=== Liite 1 === <br />
<br />
SAK:n täydentävä lausuma <br />
<br />
Kokonaisuutena työryhmän raportissa on otettu hyvin huomioon asetetut tavoitteet. <br />
Siinä on arvioitu erinomaisesti ICT- sektorin kehitysnäkymät Suomessa ja kansainvälisesti <br />
sekä julkisen sektorin hyödyntämispotentiaali ja ymmärretty muuttuneet <br />
osaamistarpeet rakennemuutostilanteessa. Erityisen kannatettavia ovat yhtenäistä <br />
infrastruktuuria, uusia toimintatapoja sekä osaamisen kehittämistä koskevat esitykset. <br />
Raportin painokkaimmat toimenpide-esitykset koskevat osaamiseen liittyvien <br />
esitysten lisäksi sitä, miten ICT- toimiala uudistetaan ja sen kilpailukykyä kehitetään <br />
erityisesti rahoitus- ja tuotekehityspanoksia kasvattamalla. Yritysten yhteiskuntavastuun <br />
näkökulmaa on sivuttu ohuelti. <br />
<br />
Tärkeään osaamista käsittelevään kappaleeseen olisi toivottu vielä selkeämpiä <br />
kannanottoja yritysten ja koulutusjärjestelmän vastuista liittyen koko henkilöstön <br />
tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen työpaikoilla. <br />
Lisäksi raportissa olisi ollut tarpeen arvioida syvällisemmin yritysten, valtion ja kuntien <br />
käynnistämien yrittäjyys- sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisäksi työllistymistä <br />
edistävien toimenpiteiden riittävyyttä. <br />
<br />
Jatkokehittämistä olisi vaatinut erityisesti raportin 6. luku, Rahoituskuilu on täytettävä <br />
ja investoinnit turvattava. Verotusta ja pääomamarkkinoiden kehittämistä <br />
koskevia toimenpide-esityksiä olisi ollut tarpeen arvioida puolueettomien veroasiantuntijoiden <br />
toimesta ja osana Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuutta. <br />
Tekstissä ja yhteenvedoissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia talouskasvuun <br />
ja valtiontalouteen ei ole riittävästi analysoitu. Vähintäänkin olisi pitänyt <br />
arvioida veronkevennysten vaikutus verotuloihin. Ns. enkelirahoituksen kehittämiseen <br />
liittyviä veropohjan aukkojen laajennuksia ei ole syytä toteuttaa ilman tarkkaa <br />
kokonaisarviota ja tietoa siitä, miten jo voimassa oleva bisnesenkelikannustin <br />
on toiminut. Enkelirahoituksen yhteyttä epäsymmetrisiin siemen- ja alkuvaiheen <br />
pääomasijoitusrahastoihin olisi ollut syytä tutkia syvällisemmin. Rahaston epäsymmetrisyys <br />
on julkista subventiota ja sen todellinen tarve enkelisijoittajien verotukien <br />
lisäksi jää epäselväksi. Erityisesti työryhmän esittämiä innovaatioiden verokannustinta, <br />
ns. innovaatioboksia kuten myös esitystä kaikista keskeisistä aineettomista <br />
oikeuksista saatavien tulojen siirtämisestä alhaisemman verokannan piiriin <br />
ja yritysten t&k- verotuen laajentamista olisi pitänyt myös selvittää tarkemmin. <br />
Suomen perinteinen yritysverotuksen malli on pohjautunut laajaan veropohjaan ja <br />
mataliin verokantoihin. Toteutuessaan 6. luvun esitykset ovat uusi kavennus veropohjaan <br />
ja sen tuomat verotuottomenetykset jopa satoja miljoonia. Toisaalta innovaatioboksi <br />
voi olla välttämätön verokilpailukeino, mutta tätä ei ole raportissa arvioitu <br />
riittävän perusteellisesti. <br />
<br />
Puutteistaan huolimatta raportti on erittäin hyödyllinen ja tulee todelliseen tarpeeseen <br />
keskellä rakennemuutosta. Jotta sen sisältämien hyvien esitysten toimeenpano <br />
varmistuu, tuemme raportin esitystä Valtioneuvoston kansliaan perustettavasta 10 <br />
vuoden ICT-työryhmästä, jonka päätehtävänä olisi ensisijaisesti seurata raportin toimenpiteiden <br />
toteutumista, sovittaa yhteen hallinnonalan ylittäviä toimia ja vauhdittaa <br />
yhteisymmärryksessä sovittuja toimia. <br />
<br />
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka <br />
<br />
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry<br />
<br />
=== Liite 2 === <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän jäsenet <br />
<br />
Puheenjohtaja: Pekka Ala-Pietilä, Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Esko Aho, Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Nokia Oyj <br />
Tuula Antola, elinkeinojohtaja, Espoon kaupunki <br />
Pia Björkbacka, elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK <br />
Leila Helaakoski, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus <br />
Petteri Koponen, perustajaosakas, Lifeline Ventures <br />
Pertti Korhonen, toimitusjohtaja, Outotec Oyj. <br />
Sami Luukkonen, johtaja, Accenture Oy <br />
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja, Elisa Oyj. <br />
Inka Mero, hallituksen puheenjohtaja, KoppiCatch <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Antti Rantakokko, kaupunginjohtaja, Salon kaupunki <br />
Pekka Soini, pääjohtaja, Tekes <br />
Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja, Tekniikan Akateemiset <br />
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Anni Vepsäläinen, toimitusjohtaja, Diacor Terveyspalvelut Oy <br />
Leena Vestala, ylijohtaja, Pirkanmaan ELY-keskus <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän sihteeristö <br />
<br />
Pekka Ala-Pietilä, pj. Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimuspäällikkö, Etla <br />
Jouni Kangasniemi, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö <br />
Janne Känkänen, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Kirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö <br />
Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra <br />
Mika Lautanala, toimialajohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Anssi Paasivirta, johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Jari Pasanen, strategiajohtaja, SEK & Grey <br />
Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, Tekniikan akateemiset <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Risto Pennanen, toimitusjohtaja, Attention Communication <br />
Olli Pirttijärvi, johtaja, Nokia Siemens Networks <br />
Jukka Viitasaari, johtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Tapio Virkkunen, kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
<br />
<br />
<big>Seurantaryhmä vauhdittamaan ICT-ehdotusten toimeenpanoa</big> <br />
<br />
Valtioneuvoston kanslia asetti torstaina 17. tammikuuta seurantaryhmän koordinoimaan <br />
ICT-kehittämishankkeissa syntyneiden linjausten ja ehdotusten toimeenpanoa. <br />
<br />
Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston <br />
kansliasta. Ryhmän muut jäsenet ovat hallituksen puheenjohtaja <br />
Pekka Ala-Pietilä Solidiumista, kansanedustaja Jouni Backman, alivaltiosihteeri <br />
Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, yrittäjä Petteri Koponen Lifeline Venturesista, <br />
yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta, vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen <br />
Sitrasta, pääjohtaja Heikki Mannila Suomen Akatemiasta, lainsäädäntöneuvos <br />
Kirsi Miettinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, ylijohtaja Petri Peltonen työ- <br />
ja elinkeinoministeriöstä, pääjohtaja Pekka Soini Tekesistä ja ICT-johtaja Timo Valli <br />
valtiovarainministeriöstä. <br />
<br />
Seurantaryhmän toimikausi alkaa heti ja päättyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen <br />
kauden päättyessä. <br />
<br />
<br />
<br />
<big>21 polkua Kitkattomaan Suomeen – <br />
ICT 2015 -työryhmän raportti</big> <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka <br />
Ala-Pietilän johdolla toimivan ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella stra <br />
tegia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi sekä tieto- ja vies <br />
tintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen mahdollisuuksia <br />
kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työmi <br />
nisteri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” <br />
määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen nostamiseksi tietotek <br />
niikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. <br />
Seuraavien vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut <br />
tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuu <br />
rin avulla palveluita voidaan luoda nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma <br />
kokoaa yhteen alan keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yrityk <br />
set ja rahoittajat. <br />
3. <br />
Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritys <br />
ten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusohjelma vaatii valtiolta vuosittain noin <br />
25–40 miljoonan euron panostukset. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kans <br />
lia asetti raportin luovutuspäivänä valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan <br />
ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
<br />
Tätä julkaisua myy: <br />
<br />
Netmarket <br />
<br />
Edita Publishing Oy <br />
www.edita.fi/netmarket <br />
asiakaspalvelu.publishing@edita.fi <br />
<br />
Puhelin 020 450 05 <br />
Faksi 020 450 2380 <br />
<br />
Painettu <br />
ISSN 1797-3554 <br />
ISBN 978-952-227-733-6 <br />
<br />
Verkkojulkaisu <br />
<br />
ISSN 1797-3562 <br />
ISBN 978-952-227-734-3</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=21_polkua_kitkattomaan_Suomeen_-_ICT_2015-ty%C3%B6ryhm%C3%A4n_loppuraportti&diff=2775921 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti2014-12-01T12:10:13Z<p>Vaula: /* ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen (polku 13) */</p>
<hr />
<div><br />
21 polkua Kitkattomaan <br />
Suomeen <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän raportti <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
Innovaatio <br />
4/2013 <br />
<br />
Tiivistelmä | Referat | Abstract <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän johdolla toimivan <br />
ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella strategia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi <br />
sekä tieto- ja viestintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työministeri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. <br />
Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen <br />
nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. Seuraavien <br />
vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuurin avulla palveluita voidaan luoda <br />
nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen alan keskeiset <br />
osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
3. Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia asetti raportin luovutuspäivänä <br />
valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
ICT 2015 -työhön osallistui yli 250 asiantuntijaa eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Useat raportin toimenpiteistä <br />
perustuvat näiltä asiantuntijoilta tulleisiin ehdotuksiin. Myös käytännön työssä Suomen nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen <br />
kärkimaaksi toimialaklusterit ja alueelliset ekosysteemit ovat keskeisessä roolissa. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Elinkeino-ja innovaatio-osasto/Tapio Virkkunen, puh. 029 506 0077 <br />
<br />
Asiasanat | Nyckelord | Key words <br />
<br />
ICT, tieto- ja viestintäteknologia, rakennemuutos, uudistuminen, kilpailukyky <br />
<br />
<br />
== Lukijalle == <br />
<br />
<br />
Hyvä lukija, <br />
<br />
yhdeksän kuukautta on pitkä ja lyhyt aika. Se on pitkä aika odottaa konkreettisia <br />
toimenpiteitä. Se on lyhyt aika etsiä oleellisia vastauksia laajaan haasteeseen, jonka <br />
koko yhteiskunnan taloudellinen ja tekninen murros on asettanut. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on työskennellyt tuon yhdeksän kuukautta. Työryhmä on tarvinnut <br />
paljon lähtötietoa ja syötteitä. Niitä se on myös saanut, kiitos noin 250 henkilön, <br />
jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä haasteen ratkaisemiseksi. <br />
<br />
Yhdeksän kuukautta on tuntunut lyhyeltä ajalta ymmärtää todella syvällisesti, <br />
mitkä ovat juuri niitä oleellisia toimenpiteitä, jotka pitää toteuttaa vuonna 2013, <br />
jotta muutosnopeus ja vaikuttavuus olisivat mahdollisimman suuria. <br />
<br />
Olemme karsineet raportista toimenpiteitä, joiden aika tulee kenties myöhemmin. <br />
Olemme voineet karsia myös toimenpiteitä, joiden pitäisi olla mukana jo tässä <br />
vaiheessa. Työryhmän näkemys nopeimpia tekoja vaativista asioista tiivistyy 21 polkuun, <br />
jotka tämä raportti esittelee. <br />
<br />
Työryhmän loppuraportti on kuitenkin vasta alkulaukaus tekemiselle. Kyseessä <br />
on enemmän prosessi kuin projekti. Prosessissa ohjakset ottaa valtioneuvoston ICT-<br />
asiantuntijaryhmä, joka vauhdittaa toimenpiteitä ja ehdottaa uusia. Ehdotetuille toimenpiteille <br />
on etsitty myös vastuutaho, joka on valmis viemään ehdotuksen käytäntöön. <br />
Näin varmistetaan, että toimenpiteillä on koti. <br />
<br />
Kun asiantuntijatyöryhmä perustetaan, avataan myös kotisivu kommentteja ja <br />
uusia ehdotuksia varten. Näin prosessista tulee oppiva, joustava ja itseään korjaava. <br />
<br />
Työryhmä on kirjoittanut raporttinsa niin, että lukija saa kokonaiskuvan lukemalla <br />
johdantoluvun 1 ”Tavoitteena Kitkaton Suomi” ja johtopäätösluvun 8 eli ”21 <br />
polkua Kitkattomaan Suomeen”. <br />
<br />
Luvussa 2 ja 3 kuvataan taloudellinen ympäristö ja kasvun haasteet sekä mahdollisuudet. <br />
Samoin kuvataan vetovoimatekijät, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan <br />
juuri Suomeen. <br />
<br />
Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä kertovissa luvuissa 4-7 olemme kuvanneet <br />
toimenpiteisiin liittyvät keskeiset taustatekijät, toimenpiteet ja mahdollisimman <br />
tarkan toteutuksesta vastaavan tahon. Ehdotusten joukossa on monenkokoisia <br />
hankkeita. Käänne nousuun vaatii monimuotoisia tekoja, joista pienetkin ovat <br />
tärkeitä. <br />
<br />
Suuri kiitos kaikille, jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä merkittävän haasteen <br />
ratkaisemiseksi. Erityisen intensiivisesti työssä on ollut mukana sihteeristö ja elintärkeä <br />
kontribuutio on saatu työlle asetetulta ohjausryhmältä. <br />
<br />
13.1.2013 <br />
<br />
Pekka ala-Pietilä <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän puheenjohtaja <br />
<br />
<br />
== 1. Tavoitteena Kitkaton Suomi == <br />
<big>Suomen talouden peruskivet horjuvat monen yhtaikaisen murroksen heiluttamana. Suurin mahdollisuus uuteen kasvuun piilee digitaalisessa taloudessa, jossa menestymiseen Suomella on monia merkittäviä vahvuuksia. ICT 2015 -työryhmän tunnistamat puutteet infrastruktuurissa, rahoitusjärjestelmässä, osaamisessa ja toimintatavoissa hidastavat kuitenkin kasvua.</big> <br />
<br />
<big>Edellä mainituilla alueilla Suomen on tehtävä uudistuksia, joilla nousemme uudelle kasvuaallolle. Silloin Suomi voi nousta tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kitkattomia.</big> <br />
<br />
Suomella on vakava kasvuongelma, jonka keskeisiä syitä ovat globaalin työnjaon <br />
muutos, teknologinen murros ja matalasuhdanne. Ongelmavyyhti näkyy muun <br />
muassa viennin rajuna putoamisena, työttömyyden kasvuna ja kansantalouden <br />
velkaantumisena. <br />
<br />
Työnjaon ja teknologian murros on osa luonnollista talouden evoluutiota. Menettämämme <br />
tilalle syntyy uutta yritystoimintaa. Innovatiivista liiketoimintaa ja uusia <br />
työpaikkoja syntyy nyt kuitenkin hitaammin kuin vanhoja katoaa. Tämä kertoo, että <br />
Suomen kyky uudistua on ympäröivää talouden evoluutiota hitaampaa. Siksi koko <br />
yhteiskunnalle on elintärkeää vauhdittaa määrätietoisesti kasvua ja uuden syntymistä. <br />
Avainkysymys Suomelle on, miten kehitämme uudistumiskykyämme ympäröiviä <br />
muutoksia hyödyntäen. <br />
<br />
Taloudellinen kasvu syntyy työmäärän lisäyksestä, uusista investoinneista ja yritysten <br />
sekä julkisen sektorin kyvystä hyödyntää teknologiaa. Näistä suurin yksittäinen <br />
selittävä tekijä on teknologian hyödyntämisen kyky, joka vastaa noin kahta kolmasosaa <br />
kasvun luonnista. Tieto- ja viestintäteknologia, ICT, on merkittävin yksittäinen <br />
teknologia, jonka varaan kasvun ja tuottavuuden parantamisen voi rakentaa. <br />
Jatkossa käytämme termiä ICT tässä tarkoituksessa. <br />
<br />
Tietotekninen vallankumous on tähän mennessä näkynyt pääosin laitteiden <br />
tehostumisena ja yleistymisenä. Kansalaisten ja yritysten elämää helpottavien digitaalisten <br />
palveluiden aalloista ovat rantautuneet vasta ensimmäiset. ICT tulee muuttamaan <br />
maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. <br />
<br />
Suomen on hypättävä eturivissä digitaalisen aallon rakentamiseen, jos maa <br />
haluaa kasvua ja hyvinvointia. Tämä edellyttää, että Suomi uudistuu kaikilla aloilla <br />
tuomalla digitaalisia elementtejä perinteiseen toimintaan. Tätä tarvitaan sekä yrityksissä <br />
että julkisella sektorilla. Näin nykyisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky <br />
kasvaa ja samalla syntyy täysin uusia lisäarvoa tuovia ratkaisuja. <br />
<br />
Uudistumisessa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin ICT-toimialasta itsessään. <br />
Kyse on ennen kaikkea vanhan ja uuden osaamisen liitosta – kyvystä hyödyntää <br />
ICT:tä monipuolisesti toiminnan kehittämisessä. On erittäin tärkeää saada <br />
<br />
syntymään uutta ICT-liiketoimintaa. Jos mahdollista, vielä oleellisempaa on nostaa <br />
kaikkien toimialojen ja julkisen sektorin palvelukykyä digitaalisten ratkaisujen <br />
avulla. Teknologisen osaamisen lisäksi tarvitsemme monipuolista ymmärrystä <br />
muun muassa asiakkaiden tarpeista, palveluiden rakentamisesta ja uusien ideoiden <br />
kaupallistamisesta. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä lähtee ajatuksesta, että valtion ei tule valita voittajia, vaan <br />
rakentaa uudistumisen ja kasvun edellytyksiä kaikille. Suomeen on saatava lisää <br />
aloittavia yrityksiä ja kasvuyrityksiä sekä samalla täytyy pitää kiinni olemassa olevista, <br />
elinvoimaisista suuryrityksistä. Tässä työssä on tarkasteltu toimintaedellytyksiä, <br />
joiden avulla voidaan tukea erityyppisten yritysten kasvua Suomessa joko suoraan <br />
ICT-palvelujen tuottajina tai ICT:tä hyödyntävinä toimijoina. <br />
<br />
=== ToImInTaEdEllyTykSET hyvISTä parhaIkSI === <br />
<br />
Suomen lähtötilanne matkalla digitaaliseen maailmaan on hyvää keskitasoa. Kansainväliset <br />
vertailut kertovat, että Suomessa on erinomainen peruskoulutustaso. <br />
Yhteiskuntamme on hyvin verkottunut, infrastruktuurimme on kohtuullisella tasolla <br />
ja monet yrittämisen edellytykset ovat vähintään tyydyttävät. <br />
<br />
Meillä on kuitenkin paljon kehitettävää. ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut monia <br />
tärkeitä osaamisalueita, joissa emme ole uudistuneet riittävän nopeasti. Julkinen tietotekninen <br />
arkkitehtuurimme on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja hidastaa <br />
uuden kilpailun syntymistä. Tietyissä ICT:n ydinosaamisissa olemme jääneet jälkeen <br />
nopeimmista kilpailijoista. <br />
<br />
Yritysrahoituksessa on suuria aukkoja. Samoin Suomen pitää löytää nopeampia <br />
toimintatapoja, jotka tukevat uusien digitaalisten palveluiden kehittymistä. Etenkin <br />
julkiselle sektorille kaivataan lisää ketteryyttä, halua poisoppia vanhasta ja tarttua <br />
myös hankaliin asioihin ratkaisuhakuisesti. <br />
<br />
Vahvuuksiamme kehittämällä ja ongelmakohtia parantamalla voidaan synnyttää <br />
Kitkaton Suomi, jossa hyvinvointia tuovan, kilpailukykyisen toiminnan syntymiselle <br />
on parhaat edellytykset. Kitkattomuus on elintärkeää internet-taloudessa, <br />
jossa uudet liikeideat syntyvät ja leviävät entistä nopeammin. ICT 2015 -työryhmä <br />
asetti tavoitteekseen tehdä Suomesta tietotekniikan osaamisen kärkimaan, jossa <br />
yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä <br />
ja kitkattomia. <br />
<br />
=== 21 polkua kITkaTTomaan SuomEEn ===<br />
<br />
Uudistuminen ja kasvu edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan toimintatapa, <br />
joka mahdollistaa pitkän tähtäyksen tavoiteasetannan ja nopean sekä tarkan toimeenpanon. <br />
Ensimmäiset toimenpiteet pitää aloittaa välittömästi, mutta seuraavien <br />
vuosien aikana on päätettävä uusista toimista, joissa huomioidaan ympäristön muutos <br />
ja saavutetut tulokset. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kriittinen massa muutostoimenpiteitä, <br />
jotka vievät samaan suuntaan johdonmukaisesti. ICT 2015 -työryhmän keskeiset <br />
kehittämiskohteet liittyvät: <br />
<br />
:• infrastruktuuriin jonka avulla luodaan yhtenäinen pohja yrityksiä, yhteisöjä ja julkista hallintoa tukevien palvelujen tehokkaalle rakentamiselle <br />
: <br />
:• osaamiseen johon pohjautuen rakennetaan suomalaisten yritysten ylivoimatekijöitä ja kilpailukykyä <br />
: <br />
:• rahoitukseen joka on riittävä yritysten kasvun eri vaiheissa ja riskinottoon kannustava ja <br />
: <br />
:• toimintatapoihin joilla varmistamme kykymme toimia kilpailijamaita nopeammin. <br />
<br />
Neljä toimintaedellytysaluetta sisältää 21 toisiaan tukevaa polkua, joilla Suomen <br />
pitää edetä päättäväisesti ja ripeästi. Näistä neljä kriittistä polkua luo perustan, jota <br />
ilman tulevien vuosien työ ja toimenpiteet rakennetaan hiekan päälle. Muutoksen <br />
toteuttamisen kannalta kriittisiä polkuja ovat seuraavat: <br />
<br />
:• Työryhmä ehdottaa yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamista. Toimenpiteen avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. Näin vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa, että Suomessa aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa rahoitusohjelmaa, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa toimintatapaa, joka mahdollistaa pitkäjänteisen tavoiteasetannan sekä nopean ja tarkan toimeenpanon. Tämän konkretisoimiseksi työryhmä on ehdottanut, että valtioneuvoston kansliaan perustetaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka tulee toimimaan yli eduskuntavaalien ja hallituskausien. Sen tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa. Työryhmä haki ja sai laajan poliittisen tuen tälle ehdotukselleen. Pääministeri Jyrki Katainen on antanut siunauksensa ehdotukselle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän työllä on kymmenen vuoden tähtäin. Kukaan ei kuitenkaan <br />
kykene näkemään, mitä toimenpiteitä Suomen on tehtävä kolmen saati sitten kuuden <br />
vuoden kuluttua. Siksi tässä raportissa lähdetään liikkeelle esittämällä vuodelle <br />
2013 ensimmäiset askeleet kullakin 21 polulla. Valtioneuvoston ICT-asiantuntijaryhmä <br />
ja sen ympärille muotoutuva verkosto tulee omalta osaltaan nostamaan <br />
esiin uusia toimenpiteitä rullaavasti seuraavien vuosien aikana.<br />
<br />
== 2. ICT on uudistumisen ja kasvun moottori ==<br />
<br />
<big>Digitalisointi ja internet-talouden nopea hyödyntäminen ovat murroksessa olevalle Suomelle keskeisiä askeleita kohti uutta kasvua.</big> <br />
<br />
Suomen rakenteellinen kilpailukyky on monissa kansainvälisissä vertailuissa <br />
maailman kärkeä. Olemme esimerkiksi World Economic Forumin lähinnä yhteiskunnan <br />
rakenteellista kilpailukykyä mittaavassa vuoden 2012 vertailussa maailman <br />
kolmanneksi paras. Hausmann & Hidalgon kansakuntien teollisuudenrakennetta <br />
mittaavassa vertailussa Suomi sijoittuu kuudenneksi. <br />
<br />
Lisäksi Suomi on maailman huippua mitä tulee korruption vähäisyyteen tai yleisissä <br />
tietojärjestelmissämme olevien virusten vähäiseen määrään. Koulutusjärjestelmämme <br />
on arvostettu maailman parhaimmaksi useissa Pisa-tutkimuksissa. Samoin <br />
brittiläinen koulutusyhtiö Pearson sijoitti Suomen ykköseksi vertaillessaan 20 kehittyneen <br />
maan koulujärjestelmiä. Hyvä koulutus nostaa yleensäkin Suomen asemaa <br />
lähes kaikissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. <br />
<br />
Kaikki edellä olevat kilpailukykymittarit arvioivat yhteiskuntien ja niiden osien <br />
rakenteellista kyvykkyyttä. Tässä mielessä Suomi on tehnyt hyvää työtä omien <br />
rakenteidensa kehittämisessä useiden vuosikymmenten ajan. <br />
<br />
=== huonoT TEhoT hyväSTä konEESTa === <br />
<br />
Hyödynnämme tätä rakenteellista kilpailukykypotentiaalia kuitenkin puoliteholla. <br />
Esimerkiksi sveitsiläisen IMD:n vuoden 2012 kilpailukykyvertailussa olemme vasta <br />
sijalla 17. IMD selvittää nimenomaan talouden suoriutumista. Yrittäjyysasenteita selvittävässä <br />
Global Entrepreneur Monitor -vertailussa (GEM) Suomi sijoittuu mukana <br />
olevan 26 maan joukossa puoliväliin. Eräiden kasvua ja kansainvälistymishalukkuutta <br />
kuvaavien tekijöiden osalta olemme kolmanneksi viimeisiä. <br />
<br />
Ehkä kaikkien lahjomattomin maan taloudellista tilaa ja kilpailukykyä kuvaava <br />
mittari on kauppataseen ja viennin kehitys. Suomen kauppatase on heikentynyt <br />
tasaisesti vuoden 2000 huipusta, jolloin Suomi vei noin 13 miljardilla enemmän kuin <br />
toi. Pitkä 19 vuoden ylijäämäjakso kääntyi alijäämäksi vuonna 2011. Käänne parempaan <br />
ei tapahdu itsestään. Vientiteollisuuden tuotantoa on siirtynyt Suomesta ulkomaille <br />
ja monet välttämättömät tuontituotteet energia etunenässä ovat kallistuneet. <br />
<br />
Finanssikriisin jälkeisenä vuonna 2009 vientimme putosi 30 prosenttia vuoden <br />
2008 viennin tasosta, joka oli 67 miljardia euroa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, <br />
Etlan mukaan saavutamme vuoden 2008 viennin tason vuonna 2016. Kun inflaatio <br />
huomioidaan, vuosi on 2022 tai 2023. <br />
<br />
=== kolmE ISkua TalouSkaSvullE === <br />
<br />
Suomella on vakavia ongelmia, koska globaalin työnjaon muutos, teknologinen murros <br />
ja suhdannekuoppa huojuttavat taloutta samaan aikaan. Painetta uuden kasvupolun <br />
löytämiseen lisää se, että väestömme ikärakenne on kääntynyt ennätysmäisen <br />
nopeasti kansantalouden kannalta vaikeammaksi ja julkisen sektorin velka on <br />
kasvanut nopeasti. <br />
<br />
Murroksen ja talouteemme kohdistuvien haasteiden seuraukset ovat vakavat. <br />
Suomen vientiteollisuudesta on hävinnyt merkittävä määrä työpaikkoja viimeisten <br />
kymmenen vuoden aikana. <br />
<br />
• Teknologiateollisuudesta on kadonnut kokonaisuudessaan 40 000 työpaikkaa <br />
vuoden 2008 jälkeen. <br />
<br />
• Nokia-klusterista yksistään on hävinnyt 14 000 työpaikkaa parissa vuodessa. <br />
<br />
• Metsäteollisuus on leikannut noin 20 000 työpaikkaa vuoden 2000 jälkeen. <br />
<br />
Pitkän aikavälin tarkastelu paljastaa, että eniten uusia työpaikkoja syntyy pk-yrityksissä. <br />
Vuosina 2002–2011 Suomeen syntyi lähes 120 000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa <br />
ja niistä yli 110 000 on pk-yrityksissä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä <br />
uudesta työpaikasta on syntynyt alle 250 työntekijän yrityksiin. Useampi kuin joka <br />
neljäs on perustettu 1–4 hengen yrityksiin. <br />
<br />
Työpaikkoja on hävinnyt pääasiassa suuryrityksistä ja vientivetoisista yrityksistä <br />
ja syntynyt etupäässä pk-yrityksiin ja kotimarkkinayrityksiin. Tämä rakennemuutos <br />
selittää osaltaan viennin supistumisen. <br />
<br />
Työpaikkojen synnyn ja työllisyystilanteen rinnalla tulee kantaa huolta siitä, <br />
miten Suomessa toimivat yritykset investoivat Suomeen. Sodan jälkeinen teollinen <br />
uudelleenrakentaminen piti investoinnit korkealla tasolla 1990-luvun lamaan asti. <br />
Laman aikana kiinteät investoinnit putosivat alhaisemmalle tasolle, mutta sen jälkeen <br />
aineettomat investoinnit ovat puolestaan nousseet. Finanssikriisin aikaan <br />
kiinteät investoinnit putosivat muuta Eurooppaa enemmän, mutta tutkimus- ja kehitysinvestoinnit <br />
pitivät kokonaisinvestoinnit kohtuullisella tasolla. (Investointeja <br />
Suomeen, Jorma Eloranta TEM-julkaisu 9/2012). <br />
<br />
Nokian säästöohjelmat synkistävät tältä osin näkymiä, koska juuri Nokian t&kpanokset <br />
ovat lähes puolet koko teollisuuden aineettomista investoinneista. Lähivuosina <br />
aineettomat investoinnit eivät paikkaa kiinteiden investointien pudotusta. <br />
<br />
Kuitenkin kasvun kannalta kriittisin kysymys on, kuinka paljon yritykset kehittävät <br />
korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita Suomessa. Kilpailukykyiset, lisäarvoa <br />
luovat tuotteet synnyttävät kasvua voimistavia kerrannaisvaikutuksia talouteemme. <br />
Nokia-klusterin myötä syntynyt voimakas kasvusysäys oli osoitus korkean lisäarvon <br />
tuotteiden vaikutuksesta kasvuun. <br />
<br />
=== TEknologInEn kEhITyS määrää kaSvuvauhdIn === <br />
<br />
Pelkistettynä kansantalouden kasvu syntyy kolmesta komponentista: työn ja pääoman <br />
määrän kasvusta sekä teknologisesta kehityksestä. Taloustieteen nobelisti <br />
<br />
Robert Solow osoitti, että teknologinen kehitys toi vuosina 1890–1995 Yhdysvaltain <br />
talouskasvusta noin kaksi kolmasosaa. <br />
<br />
Suomen mahdollisuudet vaikuttaa työn ja pääoman määrään ovat rajalliset. Suomen <br />
on toki tehtävä kaikkensa, että työpanoksen ja investointien kehitys olisi mahdollisimman <br />
hyvä. Kasvua tulee etsiä erityisesti kolmannesta tekijästä eli teknologiasta <br />
ja sen soveltamisesta yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Äärimmilleen pelkistettynä Suomessa toimivien yritysten tuotteiden kilpailukyky <br />
ratkaisee kasvuvauhtimme. Tuotteiden kilpailukyvyn kehittämisessä ja lisäarvonluonnissa <br />
kyky hyödyntää teknologia on keskeistä. <br />
Tällöin avainkysymykset Suomelle ovat: <br />
<br />
• Mitkä ovat keskeiset lisäarvonluonnin mahdollistavat teknologiat ja ideat? <br />
<br />
• Löytävätkö yritykset parhaimman kasvuympäristön Suomesta vai muualta? <br />
<br />
• Mitä Suomi voi tehdä kilpailukykyisten toimintaedellytysten luomiseksi <br />
yrityksille? <br />
<br />
=== TIEToTEknIIkka on kaSvun mooTTorI === <br />
<br />
ICT on merkittävin kasvua vauhdittava teknologia. Sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnassa <br />
kaikkialle. ICT-osaamista tarvitaan myös kaikilla muilla kasvualoilla kuten <br />
bioteknologiassa, ympäristöteknologiassa ja lääketieteessä. <br />
<br />
Vaikutukset ovat samankaltaisia kaikenlaisissa yhteiskunnissa. Paul Schreyerin <br />
tutkimus vuodelta 2000 osoitti, että ICT-investoinnit ovat lisänneet kasvua G7-maissa. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus kertoo, että internet toi kehittyneiden talouksien kasvusta <br />
keskimäärin viidenneksen vuosina 2004–2009.Tutkimus kertoo myös, että yhtä <br />
internetin hävittämää työpaikkaa kohti syntyi 2,6 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Maailmanpankin tutkimus puolestaan todistaa, että laajakaistainen internet <br />
vauhdittaa talouskasvua kehittyvissä maissa. Tutkimuksen mukaan hallitusten <br />
tulisi yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa kiihdyttää laajakaistaverkkojen rakentamista. <br />
Maailmanpankin mukaan digitaaliset palvelut luovat työpaikkoja etenkin <br />
nuorille. <br />
<br />
=== kIlpaIlukykyä dIgITaalISIlla palvEluIlla === <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa niin kulutustavara- kuin investointihyödykevalmistajien <br />
liiketoimintalogiikkaa muuttuu palveluvetoiseksi. McKinseyn tutkimuksen mukaan <br />
digitaalisuuden suurimpia hyötyjiä eivät ole varsinaiset internet-yritykset, vaan hyödyistä <br />
suurimman osan korjaavat muiden alojen yritykset. Menestyneimmät yritykset <br />
ovat kehittäneet uuden palvelumallin tuotteidensa kilpailukyvyn kehittämiseksi <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. <br />
<br />
Menestys ei kuitenkaan synny pelkästään teknologialla. Liiketoiminnalliset <br />
innovaatiot, brändit ja johtamismallit ovat aivan ratkaisevia asioita myös internet-<br />
maailmassa. Monen modernin internet-yrityksen haasteet ovatkin kovin perinteisiä <br />
puutteita tuotteistamisessa, kaupallistamisessa, ansaintalogiikan kehittämisessä <br />
ja kansainvälistämisessä. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus internetin vaikutuksista päätyy ajatukseen, että menestyneimpiin <br />
internet-valtioihin on syntynyt vahva digitaalisten palveluiden ekosysteemi, <br />
jossa on edistetty osaamista, helpotettu pääoman saamista, kehitetty infrastruktuuria <br />
ja luotu vetovoimainen liiketoimintaympäristö. <br />
<br />
Suomen lähtökohta kansainvälisessä digitaalisessa kilpailussa on Nokia-klusterin <br />
takaiskuista huolimatta hyvä. Monet yhteiskunnan digitaalista suorituskykyä vertailevat <br />
kansainväliset arviot nostavat Suomen maailman kärkijoukkoon. Englantilaisen <br />
Economist Intelligence Unitin vertailussa Suomi oli neljänneksi paras digitaalinen <br />
talous. World Economic Forumin informaatioteknologiaraportin mukaan Suomi <br />
on maailman kolmanneksi parhaiten verkottunut maa. YK:n selvityksen mukaan <br />
Suomen hallinto on yhdeksänneksi paras sähköisessä toiminnassa. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että Suomessa on kansainvälisesti ajatellen hyvä toimintaympäristö, <br />
infrastruktuuri ja osaamistaso. Kaikkein mielenkiintoisinta on, että kansainvälisten <br />
vertailujen mukaan suomalaiset myös soveltavat ICT-teknologiaa monipuolisesti <br />
sekä kotitalouksissa, yrityksissä että julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Yleiskuva Suomen ICT-osaamisesta on hyvä, mutta isoon kuvaan mahtuu monia <br />
merkittäviä kehittämiskohteita, jotka liittyvät infrastruktuuriin, osaamiseen, rahoitukseen <br />
ja toimintatapoihin. Monilla tärkeillä erikoisalueilla osaaminen on kapeaa. <br />
Siksi digitaaliajan yritysten toimintaedellytyksissä on paljon kehitettävää. <br />
<br />
Kaikki edellä mainitut raportit kertovat myös, että moni valtio panostaa merkittävästi <br />
kehittyäkseen digitaalisessa kisassa. Siksi Suomen pitää lisätä olennaisesti <br />
uudistumisvauhtia olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen. Tavoitteena tulee olla <br />
lisäarvon kasvattaminen digitaalisilla palveluilla. <br />
<br />
Nopeus on internet-taloudessa ratkaisevaa sekä uuden kehittämisessä että innovaatioiden <br />
käyttöönotossa. Osaamistarpeet ovat vielä monimuotoisemmat kuin <br />
perinteisessä teollisessa maailmassa. Oleellista Suomelle on synnyttää toimintaedellytykset, <br />
joissa yritysten on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ICT-teknologiaa <br />
kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden lisäarvon luomiseksi. <br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 2 ===== <br />
<br />
• Kansainvälisen työnjaon muutos, teknologinen murros ja suhdannekuoppa ovat leikanneet etenkin vientipainotteisia työpaikkoja huolestuttavalla tavalla. <br />
<br />
• Kyky soveltaa teknologiaa on uuden kasvun merkittävin tekijä. <br />
<br />
• ICT on teknologioista merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde. <br />
<br />
• Äärimmilleen pelkistettynä kasvussa on kyse yritysten kyvystä hyödyntää ICT:tä tuotteidensa ja palveluidensa lisäarvon luomisessa. <br />
<br />
• Avainkysymys Suomelle on, miten synnytetään olosuhteet, joissa yritysten on mielekästä kehittää ja kasvaa Suomessa. Siksi avaamme seuraavassa luvussa kysymystä, mitkä tekijät ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta oleellisia.<br />
<br />
== 3. Yritysten ja julkisen sektorin kilpailukyky internet-taloudessa == <br />
<br />
<big>Digitaalisen talouden kilpailukenttä on muuttunut nopeasti. muutoksen myötä relevantin osaamisen merkitys korostuu yritysten kasvupäätöksissä.</big> <br />
<br />
Digitaalitaloudessa arvonluonnin ja sen ”nappaamisen” logiikat ovat muuttuneet <br />
merkittävästi 2000-luvun kuluessa. Toimialarajat ovat hämärtyneet ja samalla yritysten <br />
kilpailuasetelmat ovat muuttuneet. <br />
<br />
Selvimmin muutos näkyy siinä, miten tuotteet ja palvelut ovat kytkeytyneet <br />
entistä tiiviimmin toisiinsa. Useilla toimialoilla yritysten välisen kilpailun ratkaisijaksi <br />
ovat nousseet palvelut, jotka aiemmin olivat enemmänkin tukitoimintojen <br />
roolissa. Asiakkaat arvioivat usein enemmän palveluista samaansa lisäarvoa kuin <br />
perustuotetta. <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa palveluiden ja tuotteiden yhdistelmiä on lähes loputon <br />
määrä. Samoin saattaa olla näiden tuottajia. Siksi kilpailua käydään entistä enemmän <br />
useiden yritysten muodostamien ekosysteemien välillä. Asiakkailla on runsaasti <br />
vaihtoehtoja, kun he valitsevat itselleen sopivimpia ratkaisuja. Menestys <br />
on yhä enemmän kiinni siitä, kuinka innovatiivisia kokonaisuuksia ekosysteemit <br />
tuottavat. <br />
<br />
Nokian nopea hiipuminen matkapuhelinkilpailun huipulta on osoitus kilpailuasetelmien <br />
muuttumisesta. Yksinkertaistaen ICT-sektorin ekosysteemin muutosta voidaan <br />
kuvata kolmen kerrostuman avulla, (Fransman, 2010 ja Veugelers, 2012). Muutama <br />
vuosi sitten kerrostumat olivat varsin selvästi erotettavissa. <br />
<br />
<br />
Kerros I: Verkkoteknologioiden ja niihin liittyvien laitteiden tarjoajat (esim. Ericsson, Cisco, Nokia) <br />
<br />
Kerros II: Verkko-operaattorit (esimerkiksi Elisa, DNA, Sonera) <br />
<br />
Kerros III: Sovellusalustojen, sisällön ja palveluiden tarjoajat (esim. Google, Amazon, YouTube) <br />
<br />
<br />
Yhdessä käyttäjien kanssa nämä kolme kerrosta muodostivat laajan ICT-ekosysteemin <br />
ja digitaaliset markkinat. Painopiste on nopeasti siirtynyt systeemin kolmanteen <br />
kerrostumaan eli sovellusalustoihin ja palveluihin. Siellä perinteiset toimialarajat ja <br />
ansaintamallit eivät välttämättä päde. Myös laitevalmistajat ja verkko-operaattorit <br />
ovat siirtyneet entistä enemmän sisällön ja palveluiden tuottajiksi. <br />
<br />
Telekommunikaation, internetin, television ja sisällöntuotannon lähentyminen on <br />
edennyt vaiheeseen, jossa rajaa eri teknologioiden välillä on vaikea vetää. Esimerkiksi <br />
matkapuhelimilla ei ole enää erillistä asemaa. Puhelimet ovat vain yksi mahdollinen <br />
päätelaite, jolla hyödynnetään globaalien verkkojen palveluita ja sovelluksia. <br />
<br />
Suomen mahdollisuuksia uudessa tilanteessa voidaan katsoa kahdesta näkökulmasta: <br />
digitaaliteknologian ja -palveluiden tuottajan ja niiden hyödyntäjän näkökulmasta. <br />
(Kuvio ICT-alan ja internetin kerrokset.) <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n TuoTTajana === <br />
<br />
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Eurooppa ja eurooppalaiset ICT-alan yritykset <br />
ovat nopeassa tahdissa menettäneet kilpailuasemiaan yhdysvaltalaisille ja <br />
myös aasialaisille yrityksille (Grajek, 2012, Veugelers, 2012, Fransman, 2010). Ehkä <br />
suhteellisesti eniten muutos koskettaa Suomea, jossa ICT:n osuus kansantaloudesta <br />
on ollut maailman suurimpia. <br />
<br />
Globaali kilpailutilanne on muuttunut nopeasti. Omilla tuotealustoillaan kilpailevien <br />
vertikaalitoimittajien kuten Nokian, Samsungin ja Motorolan kilpailusta on <br />
siirrytty aikaan, jossa sovellus- ja sisältöalustojen päälle rakennetaan ekosysteemejä <br />
kuten Android ja Windows Phone. Myös vertikaalimallit jatkuvat kuten Apple <br />
iOS ja Nokian S40. Samaan aikaan HTML5-standardi yleistyy voimakkaasti standardoiden <br />
edelleen uusia, avoimia rajapintoja. Suomi ja Nokia eivät enää ole päätelaitekilpailusta <br />
ekosysteemikilpailuksi muuttuneessa kisassa globaaleja markkinajohtajia. <br />
Vahvin asema kilpailussa on yrityksillä, joilla on käyttöjärjestelmään tai sovelluksiin <br />
ja palveluihin perustuva oma ekosysteemi, vahva kuluttajabrändi sekä suora <br />
yhteys kuluttajiin. <br />
<br />
Digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa Nokia-klusterin yritykset ovat <br />
edelleen vahvoja. Kilpailu kerroksessa I (verkkoteknologia ja laitteet) on erittäin <br />
kovaa uusien globaalien, usein aasialaisten, toimijoiden laajentaessa markkinoitaan <br />
Eurooppaan ja päätelaitekilpailun muututtua kerroksen III ekosysteemikilpailuksi. <br />
Suomalaisten ICT-yritysten kilpailukenttä on siis laajentunut ja muuttunut kompleksisemmaksi. <br />
Infrastruktuurin merkittävin rakennusvaihe on ohi, vaikka se kehittyykin <br />
edelleen. <br />
<br />
Esimerkiksi Nokia Siemens Networksilla on johtavaa osaamista neljännen sukupolven <br />
verkkoteknologiassa. Tällä on suuri merkitys, kun datamäärät moninkertaistuvat <br />
tietoliikenneverkoissa. Se tarjoaa erikoistuneille suomalaisille yrityksille uusia <br />
liiketoimintamahdollisuuksia, mutta markkinoiden kasvu on hitaampaa kuin päätelaitemarkkinoilla. <br />
Suuri osa lisäarvosta luodaan kuitenkin sovellusalustojen, sisällön <br />
ja palveluiden tuotannossa – kerroksessa III. <br />
<br />
Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet liittyvätkin usein sovellusalustojen <br />
ja palveluiden luomiseen kapeilla erityisalueilla globaaleille markkinoille. <br />
Lisäksi esimerkiksi Nokian erityisosaaminen kartta- ja kameratoimintoihin liittyen <br />
luo pohjan rakentaa lisäarvoa tuotteisiin ja III kerroksen uusia ekosysteemejä. <br />
<br />
Case: Mikrosysteemeistä miljardin euron bisnes <br />
<br />
Muun muassa autoissa, terveysteknologiassa ja mobiililaitteissa käytettävistä mikrosysteemeistä on kehittynyt Suomeen jo lähes miljardin euron liiketoimintaa. Mikrosysteemien MEMS (Micro Electro Mechanical Systems) käyttö on <br />
lisääntynyt nopeasti älykkäiden laitteiden yleistyttyä. <br />
<br />
Mikrosysteemien kehitys alkoi Suomessa jo 1970-luvulla. Nokian panostukset alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen vauhdittivat kuitenkin merkittävästi osaamisen kehittymistä vuosituhannen vaihteessa. Tuossa vaiheessa osaaminen vahvistui myös Nokian alihankkijoilla. Nokian henkilöstövähennyksien myötä osaamista on siirtynyt alihankkijoille myös henkilöstön mukana. VTT:n MemsCat-hankekokonaisuus kannustaa aloittavia yrityksiä kehittämään mikrosysteemeihin perustuvia innovaatioita. Samoin ohjelma kannustaa teollisuusyrityksiä mikrosysteemien hyödyntämiseen. <br />
<br />
Alan kasvunäkymät ovat hyvät. Sulautettuja aistivia mikrojärjestelmiä tarvitaan yhä useammassa paikassa niin kulutustuotteissa kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. Esimerkiksi älykkäitä antureita voidaan käyttää muun muassa törmäys- tai liiketunnistimissa, joilla lisätään turvallisuutta autoissa. Samoin anturit voivat valvoa ilman laatua älykkäässä ilmastointijärjestelmässä. <br />
<br />
=== Eu:n jäykäT SISämarkkInaT hIdaSTavaT kaSvua === <br />
<br />
Merkittävä kilpailukykyongelma suomalaiselle ICT-yritykselle on Euroopan digitaalisten <br />
sisämarkkinoiden jäykkyys. Kuluttajat ja yritykset kohtaavat monenlaista <br />
byrokratiaa ostaessaan digitaalisia tuotteita tai palveluita kotimaansa ulkopuolelta. <br />
Yhdysvalloissa internet-palvelun tarjoaja voi lanseerata tuotteensa kerralla koko <br />
maan markkinoille, kun taas EU:ssa palvelun tarjoaja törmää byrokratiamuuriin. <br />
Tämä voi käytännössä tarkoittaa kymmeniä tai jopa satoja sopimuksia, viranomaislupia <br />
ja maakohtaisia hallinnointijärjestelmiä, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin, <br />
tietosuojaan ja kuluttajansuojaan 27 eri jäsenmaassa. <br />
<br />
Asiakaspohjan laajentaminen muihin EU-maihin edellyttää lisäinvestointeja, <br />
jotka ovat usein pk-yrityksille kynnyskysymys. Erään eurooppalaisen digitaalialan <br />
yrityksen arvion mukaan digitaalisen kuluttajapalvelun laajentaminen uuteen EU-<br />
maahan edellyttää noin kahden miljoonan euron investointia pelkästään lainsäädännön <br />
ja hallintojärjestelmien erojen takia. <br />
<br />
Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen on yksi EU:n lippulaivahankkeista, <br />
mutta käytännön edistyminen on ollut hidasta. <br />
<br />
Digitaalisia sisämarkkinoita voidaan hahmottaa neliosaisen arvoketjumallin <br />
avulla: sisällöntuotanto, digitaalinen palvelu, vuorovaikutus verkossa sekä kuluttaminen <br />
ja tuottaminen päätelaitteessa. Suomessa ja laajemminkin EU:ssa löytyy paljon <br />
vahvuuksia sisällöntuotannossa esimerkiksi pelialalla, kulttuurituotannossa ja <br />
journalismissa. Suomesta löytyy myös vahvaa teknologiaosaamista sekä operaattoreita <br />
ja laitevalmistajia sisältöjen välittämiseen digitaalisesti erilaisilla päätelaitteilla, <br />
kuten matkapuhelimella. Eurooppalaisten kipukohta on arvoketjun sisältöjen <br />
tuotteistaminen. Erityisesti digitaaliset markkinapaikat ovat lähes poikkeuksetta <br />
valuneet amerikkalaisille yrityksille, kuten Amazon, Apple, Google ja Microsoft, <br />
jotka ovat palvelun luomisvaiheessa hyötyneet mittavien kotimarkkinoiden edusta. <br />
<br />
Sisällöntuotanto <br />
<br />
Digitaalinen <br />
palvelu <br />
<br />
Vuorovaikutus <br />
verkossa <br />
<br />
Kuluttaminen <br />
ja tuottaminen <br />
päätelaitteessa <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n hyödynTämISESSä ===<br />
<br />
<br />
Digitaaliteknologian hyödyntämiseen muilla talouden sektoreilla liittyy kaksi suurta <br />
mahdollisuutta: <br />
<br />
:• digitaaliteknologian ja -palveluiden integroiminen osaksi teollisuustuotteita <br />
:• digitaaliteknologian hyödyntäminen globaalien arvoketjujen hallinnassa. <br />
<br />
Raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Teollisuusyritykset myyvät <br />
yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Esimerkiksi Wärtsilä tarjoaa voimalaitoksia <br />
myydessään palvelua, jossa Wärtsilän henkilöstö vastaa laitosten päivittäisestä <br />
operoinnista. <br />
<br />
Teollisuustuotteisiin integroitavat palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian <br />
sovelluksia. Suomen vahvat teollisuusyritykset voivat olla digitaaliteknologian <br />
ja digitaalisten palveluiden tärkeimpiä käyttäjiä. <br />
<br />
Teknologiateollisuuden Etlan tutkijoilla teettämä tutkimus kertoo, että Suomen <br />
teollisuuden viennistä noin kolmannes tulee tuotteista, jotka ovat riippuvaisia ohjelmistoista. <br />
Suuret teollisuusyritykset ovat jo pitkään nostaneet tuotteidensa kilpailukykyä <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. Vuonna 2010 Suomessa toimivat teollisuusyritykset <br />
työllistivät kotimaassa 7900–10800 ohjelmistokehittäjää. Neljä liikevaihdoltaan <br />
suurinta teollisuusyritystä työllisti näistä 74 prosenttia, kertoo Tuomo Nikulaisen, <br />
Jyrki Ali-Yrkön ja Timo Seppälän tutkimus ”Softaa koneisiin”. <br />
<br />
Suuret yritykset ovat monissa asioissa edelläkävijöitä siksi, että niillä on osaamista, <br />
resursseja ja suuret tarpeet ICT:n hyödyntämiseen. Esimerkiksi laivamoottoreita <br />
ja voimalaitosratkaisuja valmistavan Wärtsilän tuotteiden tyypillinen elinikä <br />
on 25 vuotta. Tuotteiden huoltaminen ja uudelleenrakentaminen vaatii suurten tietosisältöjen <br />
hallintaa. Siksi ICT on yhtiölle keskeinen kilpailukyvyn ylläpitäjä, joka <br />
auttaa hallitsemaan suuria tietosisältöjä kustannustehokkaasti, arvioi yhtiön talousjohtaja <br />
Raimo Lindh Tietoviikko-lehdessä. <br />
<br />
Digitaaliteknologia on tehnyt mahdolliseksi tuotannon hajauttamisen yhä pienempiin <br />
osiin ja näiden osien sijoittamisen eri puolille maailmaa. Tätä arvoketjua <br />
tai -verkostoa hallitaan ICT:n avulla. <br />
<br />
Myös yrityksen sisäiset palvelut – suunnittelu, t&k, muotoilu, erilaiset pääkonttoripalvelut <br />
– voidaan irrottaa tieto- ja viestintäteknologian tuella omiksi toiminnoikseen. <br />
Nämä ovat tyypillisesti korkean jalostusarvon ja palkkatason tehtäviä, joista <br />
maat ja alueet kilpailevat. Ne ovat myös toimintoja, jotka synnyttävät aineetonta <br />
pääomaa. Merkittävä osa globaaleissa verkostoissa syntyvästä lisäarvosta on korvausta <br />
tälle pääomalle. <br />
<br />
=== kanSaInvälISET SuomalaISyrITykSET TarvITSEvaT oSaamISTa === <br />
<br />
Kansainvälinen kilpailu tapahtuu yhä enemmän kokonaisten ekosysteemien välillä. <br />
Ekosysteemi tarkoittaa kokonaisuutta, jossa useat toimijat täydentävät toistensa <br />
osaamista ja hyötyvät jokainen toisistaan. Esimerkiksi lentokenttä on paikallinen <br />
ekosysteemi, jossa ravintoloiden, myymälöiden, autovuokraamojen ja lentoyhtiöiden <br />
palvelut tukevat toisiaan. <br />
<br />
Kilpailukykyisessä ekosysteemissä tarvitaan monenlaista osaamista. Professori <br />
Rosabeth Moss Kanter toteaa Harvard Magazinen haastattelussa ekosysteemin <br />
rikastamisesta seuraavasti: <br />
<br />
”Tärkeintä on muistaa neljä asiaa: ideat pitää muuttaa liiketoiminnaksi, pienten <br />
ja suurten yritysten täytyy kohdata, koulutus on yhdistettävä entistä paremmin työtehtäviin <br />
ja toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä tulee rohkaista.” <br />
<br />
Olemme edellä todenneet, että suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin <br />
ja että Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä. <br />
Suuret yritykset ovat kuitenkin elintärkeitä ekosysteemeille ja Suomen kasvulle. <br />
Suurilla yrityksillä on valmiina monia uuden luomisessa tarvittavia tekijöitä, joita <br />
pieniltä usein puuttuu. Suurilla on muun muassa kansainväliset markkinointikoneistot, <br />
kaupallistamisosaamista, rahoituskanavat ja mahdollisuus investoida tutkimukseen <br />
ja tuotekehitykseen. Suomen ei pidä valita pienten ja suurten välillä, vaan <br />
edistää kaikenlaisten yritysten kasvua. <br />
<br />
Kansainvälisesti toimivilla, suurilla suomalaisyrityksillä on paljon vaihtoehtoja, <br />
kun ne etsivät parhaita kohdemaita investoinneilleen. Suoriin investointeihin vaikuttavia <br />
tekijöitä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Unctad on jaotellut ulkomaille <br />
suuntautuvien investointien vetovoimatekijät kolmeen luokkaan: kauppaan liittyvät <br />
tekijät, osaamiseen liittyvät vaikuttimet ja kotimaiset työntötekijät. <br />
<br />
Kauppaan liittyviä tekijöitä ovat muun muassa markkinoiden avoimuus ja koko <br />
sekä mahdollisuus rajat ylittävään integraatioon. <br />
<br />
Osaaminen liittyy muun muassa teknologiaan, pääomaan ja yrittäjyysosaamiseen. <br />
<br />
”Työntäviä voimia” voivat olla muun muassa huono infrastruktuuri, pienet kotimarkkinat, <br />
osaajien puute, pääoman puute, jäykät työvoimamarkkinat sekä verotus. <br />
<br />
Kun kansainvälinen suomalaisyritys pohtii investointia, se arvioi sekä muualle <br />
vetäviä tekijöitä että kotimaasta työntäviä voimia. <br />
<br />
ICT-vetoisessa kasvussa osaaminen on aivan keskeinen syy investointeihin. Sitran <br />
raportti ”Suuri siirtymä” tiivistää lähtökohdan osuvasti: ”Yritysten tieto- ja innovaatiostrategian <br />
peruskysymyksiä on, mistä löydetään sellaista uutta tietoa, joka <br />
täydentää yrityksen omaa osaamista ja mahdollistaa innovaatiot.” <br />
<br />
Tämä on näkynyt parin vuoden aikana ICT-alalla, kun muun muassa Ericsson, Intel, <br />
Electronic Arts, Huawei ja Samsung ovat tuoneet Suomeen kehitystoimintaansa. <br />
<br />
Kansakunnan perusosaamisesta huolehtimisella julkinen sektori voi vaikuttaa <br />
eniten yritysten kilpailuedellytyksiin. Tältä osin voi lainata investointien lisäämistä <br />
pohtineen Jorma Elorannan tekemän raportin johtopäätöstä. <br />
<br />
”Vain oikeasti parhaat voittavat. Perusosaamisen tasoa pitää nostaa koko ajan, <br />
koska kaikki muutkin tekevät niin. Huippuosaamisen taso ja soveltuvuus yritykselle <br />
ovat loppusuoran valtteja. Vain huippuosaaminen vie finaaliin.” <br />
<br />
Tästä syystä työryhmän toimenpide-ehdotuksissa painottuu osaamisen kehittäminen <br />
pitkäjänteisesti niin, että Suomessa noustaan huipulle tärkeillä osaamisalueilla <br />
ja rakennetaan toimintatapoja, joilla tämän osaamisen soveltaminen yrityksissä <br />
nopeutuu.<br />
<br />
=== SuomI TarvITSEE lISää kaSvuyrITykSIä ja STarTup-hEnkEä ===<br />
<br />
Internet-teknologiaan perustuva liiketoiminta on vasta elinkaarensa alussa. Elinkaaren <br />
alkuvaiheessa tarvitaan yrittäjyyttä, innovatiivisia, globaaleille markkinoille tähtääviä <br />
yrityksiä ja riskinottoa. <br />
<br />
Suomessa, kuten Euroopassa yleensäkin, ICT-sektorilla on huomattavasti vähemmän <br />
pieniä ja aloittavia yrityksiä kuin Yhdysvalloissa. Globaalit tietoverkot tarjoavat <br />
kuitenkin pienillekin yrityksille pääsyn maailmanlaajuisille markkinoille nopeasti <br />
ja pienin kustannuksin. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksen mukaan Suomessa oli 668 <br />
kasvuyritystä vuosina 2007–2010. Vähäisestä lukumäärästään huolimatta nuo yritykset <br />
loivat noina vuosina puolet kaikista Suomeen syntyneistä työpaikoista eli <br />
noin 50 000 työpaikkaa. <br />
<br />
Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor kertoo, että Suomessa on <br />
helppo tehdä liiketoimintaa ja taloudellinen vapaus on hyvä. Myös valtion tuki yrittäjyydelle <br />
on monipuolista. <br />
<br />
Samoin EU:n kasvuyritysraportissa todetaan, että Suomi nousee esiin maana, <br />
jossa on useita kasvuyrittäjyyttä tukevia ohjelmia. Ohjelmista huolimatta Suomessa <br />
on vähän kasvuyrityksiä. OECD:n vuoden 2009 vertailu kertoo, että 83 prosenttia <br />
suomalaisista yrityksistä ei kasvanut ollenkaan kolmen edeltävän vuoden aikana. <br />
Esimerkiksi Tanskassa vastaavaan joukkoon kuului vain 47 prosenttia yrityksistä ja <br />
EU 27 maan keskiarvo oli 63 prosenttia. <br />
<br />
Kuvaavaa on sekin, että Deloitten Technology Fast 500 -raporttiin mahtuu 50 norjalaista <br />
kasvuyritystä, kun suomalaisia on noin puolet tuosta määrästä. <br />
<br />
Aalto-yliopiston tutkija Jari Handelberg arvioi väitöskirjassaan, että vähäinen <br />
kasvuyritysten määrä selittyy suomalaisen yhteiskunnan vanhanaikaisilla arvoilla <br />
ja säännöillä. Handelbergin mukaan kasvuyritysten luominen ei ole vain yksittäisten <br />
yrittäjien ja johtajien asia, vaan se on koko yhteisön toiminnan tulosta. Tämä on <br />
oleellista, kun suunnitellaan ja toteutetaan kasvuyrittäjyyttä tukevia, käytännönläheisiä <br />
politiikka- ja kehitysohjelmia ja perustetaan kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Global Entrepreneurship Monitor -selvityksen (GEM 2012) mukaan Suomi menestyy <br />
kansainvälisessä vertailussa heikoimmin juuri yrittäjien asenteita mitattaessa. <br />
Suomalaisyrittäjät tavoittelevat muita vähemmän kasvua, kansainvälistymistä ja <br />
riskipääomaa. <br />
<br />
Suomessa kasvuyrittäjien yhteinen huoli liittyy Suomen yritysverotukseen, joka <br />
on esimerkiksi naapurimaita Viroa ja Ruotsia kireämpää. Lisäksi verotus kohdistuu <br />
usein toiminnan aktiivisuuteen ja transaktioihin, eikä syntyneisiin voittoihin. <br />
Aktiivisen toiminnan verottaminen ei kannusta lisätoimeliaisuuteen ja riskinottoon. <br />
Rahoituksen saatavuus on toinen merkittävä ongelma. Suomessa esimerkiksi pääomasijoitusten <br />
osuus kansantalouden kokoon suhteutettuna on selvästi pienempi <br />
kuin Norjassa ja etenkin Ruotsissa. <br />
<br />
EU:n kasvuyritysraportti puolestaan on päättynyt seuraaviin johtopäätöksiin koko <br />
Euroopan osalta. <br />
<br />
1. Kasvuyrityksiä kannattaa tukea, koska ne luovat eniten uusia työpaikkoja. <br />
2. Tavoitteena voisi olla nopean kasvun sijaan kestävä kasvu. <br />
3. Kasvuyrittäjyyttä voi olla millä alalla tahansa, joten kasvupolitiikan ei pidä tähdätä erityisiin toimialoihin. <br />
4. Julkisen sektorin ei pidä poimia voittajia, vaan luoda olosuhteet, jotka tukevat kasvua. Nämä voivat liittyä esimerkiksi verotukseen, konkurssilainsäädäntöön ja investointisäädöksiin. <br />
5. Koska pääoman saaminen on kasvavien pk-yritysten suuri ongelma, kannattaa kasvua tukevien ohjelmien ykkösprioriteettina olla rahoituskanavien avaaminen. <br />
6. Kansainvälistymistä on tuettava. <br />
<br />
Nopeaa kasvua hakevien startup-yritysten haasteena on Suomen kotimarkkinoiden pienuus. Siksi nämä yritykset tähtäävät heti syntyessään kansainvälisille markkinoille. Tällöin haasteeksi nousee alkuvaiheen rahoituksen lisäksi kansainvälisen huipputason myynti-, markkinointi- ja tuotteistusosaamisen hankkiminen. Harva <br />
pystyy löytämään näitä ainakaan kokonaan Suomesta, joten ulkomaisten huippuosaajien <br />
ja sijoittajien houkuttelu suomalaisyrityksiin on eräs Suomen keskeisimmistä <br />
kilpailutekijöistä. <br />
<br />
Huolimatta ICT-alan isoista irtisanomisista alan kasvuyritysten on vaikea löytää <br />
osaavaa työvoimaa; esimerkiksi pelialalla kilpailu osaajista on jo erittäin kovaa, ja <br />
osaajien puute rajoittaa jo alan yritysten kasvua. <br />
<br />
Suomalaisen korkeakoulusektorin kyky tuottaa huippuosaajia onkin eräs tärkeimmistä <br />
seikoista ICT-sektorin tulevaisuuden kannalta. Yliopistojen tulisi pystyä <br />
panostamaan korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Tätä voisi tukea muun <br />
muassa se, että yliopistot toisivat kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita ja opettajia <br />
Suomeen. <br />
<br />
=== ulkomaISIa yrITykSIä kIInnoSTavaT oSaamISkESkITTymäT === <br />
<br />
Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset menestyvät yleisesti ottaen hyvin. Ulkomaisen <br />
yrityksen henkilöstö on keskimäärin paremmin koulutettua kuin suomalaisten <br />
yritysten. Ulkomaiset yritykset ovat myös hyviä veronmaksajia Suomessa. Silti <br />
Suomi houkuttelee passiivisesti kansainvälisiä yrityksiä. Tästä syystä Suomeen siirtyy <br />
niukasti uutta teknologista osaamista kansainvälisten yritysten mukana. Samoin <br />
Suomi tekee vain vähän työtä sen eteen, että täällä jo toimivat ulkomaiset yritykset <br />
investoisivat lisää esimerkiksi tutkimuskeskuksiin. <br />
<br />
Suomella ei ole yhtään ylivertaista vetovoimatekijää, mutta ei toisaalta myöskään <br />
ylivoimaisen korkeita esteitä investoinneille. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa <br />
koulutustaso, teknologiaosaaminen, toimiva ja vakaa yhteiskunta ja Venäjän markkinoiden <br />
läheisyys. Lisäksi kansainvälinen tutkimus kertoo, että korruptio on Suomessa <br />
vähäistä ja yleisissä tietojärjestelmissä on vähän viruksia. Suomen haasteita <br />
puolestaan ovat Boston Consulting Groupin selvityksen mukaan työelämän jäykkyys, <br />
pienet kotimarkkinat ja heikosti kannustava verotus. <br />
<br />
Eri maista tulevilla yrityksillä ja eri toimialoilla on luonnollisesti hieman erilaisia <br />
arvioita Suomen vetovoimasta. Teknologia-alan yritysten sijoittautumisessa korostuu <br />
osaamisen, verotuksen ja julkisen palveluarkkitehtuurin merkitys. <br />
<br />
Kansainvälisten yritysten Suomen johtajien kommentit kertovat, että Suomeen <br />
pitäisi syntyä riittävän merkittäviä osaamiskeskittymiä, joita pitäisi myös markkinoida <br />
maailmalla. Vahvan ekosysteemin tai osaamisverkoston luominen edellyttää <br />
monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista osaamista, kykyä <br />
ottaa riskiä, sekä yksityistä että julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille <br />
ja palveluille. <br />
<br />
Tarvitaan myös laadukasta sääntelyä ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se <br />
vaatii myös saumatonta yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten tai paikallisten <br />
ekosysteemien täytyy olla kyvykkäitä kansainväliseen vuorovaikutukseen. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain, jos ekosysteemin laatu ja sen ympärille rakentuva osaaminen <br />
ovat maailman huippua. <br />
<br />
Suomi pystyi 1990-luvulla luomaan maailman huippua edustavan ekosysteemin <br />
mobiiliteknologian kehittämiseen. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden, laajamittaisen <br />
tutkimus- ja kehitystoiminnan, korkealuokkaisen opetuksen, yhteisen standardin, <br />
kansainvälisen verkoston sekä vahvan yritysklusterin ansiosta nousimme <br />
mobiilialan suunnannäyttäjiksi. <br />
<br />
Nyt voimme tehdä saman ICT-teknologian soveltamisessa hyödyntämällä mobiiliosaamistamme, <br />
jossa meillä on suhteellinen etu moniin muihin alueisiin verrattuna. <br />
Samalla meidän täytyy uudistaa toimintatapojamme uuteen kilpailutilanteeseen, <br />
markkinadynamiikkaan ja teknologiakehitykseen sopiviksi. <br />
<br />
<br />
Ulkomaiset yritykset Suomessa<br />
<br />
• Suomessa toimii noin 3 000 ulkomaisessa omistuksessa olevaa yritystä. <br />
• Ulkomaisten yritysten osuus kaikista Suomen yrityksistä on vain yksi prosentti. <br />
• Ne tekevät noin viidenneksen kaikkien yritysten vuosiliikevaihdosta, eli reilut 70 miljardia euroa. <br />
• Ne työllistävät noin 215 000 henkeä eli 15 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. <br />
• Ulkomaisten sijoitusten määrä on yli 30 prosenttia bkt:hen verrattuna, hieman OECD-maiden keskiarvoa enemmän. <br />
• Ruotsissa ulkomaisten investointien osuus on yli 60 prosenttia bkt:stä. Amerikkalaisista Pohjoismaihin tehdyistä investoinneista vain kaksi prosenttia suuntautuu Suomeen, ja osuus on laskenut viime vuosina.<br />
<br />
=== julkInEn SEkTorI kIlpaIlukyvyn TukEna ===<br />
<br />
Valtaosa tuote- ja palveluinnovaatioista tehdään yrityksissä. Julkisen sektorin kilpailukyky <br />
vaikuttaa kuitenkin merkittävästi yritysten mahdollisuuksiin kehittyä. Siksi <br />
poliittisten päättäjien valinnat vaikuttavat monella tavalla siihen, kuinka monipuolinen <br />
elinkeinorakenne maahan syntyy. <br />
<br />
Kansainväliset kilpailukykyselvitykset kertovat, että etenkin suomalainen peruskoulutus <br />
on korkeatasoista. Toisaalta esimerkiksi World Economic Forum arvioi Suomen <br />
tieteellisten tutkimuslaitosten tason vasta 18. parhaaksi maailmassa. Suomessa <br />
on erinomaisen hyvää insinöörikoulutusta ja prosessiosaamista, mutta matematiikan <br />
ja tilastotieteen saralla olemme kaukana kärjestä (Conference Board of Canada). <br />
<br />
Suomi on monilla kilpailukyvyn osa-alueilla parhaiden maiden joukossa. Accenturen <br />
analyysin mukaan erityisen tärkeitä ovat kuitenkin osa-alueet, joissa Suomi <br />
menestyy keskinkertaistesti ollen sijoilla 10–25. Näitä ovat mm. infrastruktuuri sekä <br />
erityisesti tuottavuus – yksi kilpailukyvyn tärkeimmistä osatekijöistä. <br />
<br />
ICT:n hyödyntäjänä Suomen julkinen sektori on parantanut vauhtiaan, mikä on <br />
kilpailukyvyn kannalta positiivinen asia. YK:n tuoreimmassa eGovernment-selvityksessä <br />
Suomi oli noussut ICT:n hyödyntäjänä kymmenen askelta ylöspäin sijalle <br />
yhdeksän. <br />
<br />
Selvityksessä alleviivataan, että taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten <br />
tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että hallitukset: <br />
<br />
:• tunnistavat eri hallinalojen synergiamahdollisuudet, jotka sähköiset ratkaisut tuovat <br />
:• muuttavat rakenteita niin, että sähköisen hallinnon mahdollistama yhteistyö voi toteutua <br />
:• edistävät yhteistyötä ja yhteensopivuutta ekosysteemien välillä. <br />
<br />
Syksyllä 2012 julkaistulla julkisen hallinnon ICT-strategialla pyritään vastaamaan <br />
näihin esitettyihin nykyaikaisen hallinnon vaatimuksiin. Sen toimeenpano on ehdottoman <br />
tärkeää. <br />
Boston Consulting Groupin analyysi hallitusten roolista internet-politiikassa korostaa, <br />
että kuilu hyvin verkottuneiden ja jäljessä tulijoiden välillä kasvaa. Onneksi Suomi <br />
kuuluu selvityksen mukaan parhaiden joukkoon (sijalla 7). Selvityksessä korostetaan <br />
yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä matkalla digitaaliseen maailmaan. <br />
<br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 3 ===== <br />
<br />
:• Digitaalisten tuotteiden kasvu on siirtynyt laitteista sovellusalustoihin ja palveluihin. Eurooppalaiset laitevalmistajat ovat menettäneet asemiaan muutoksessa. <br />
:• Teollisuusyritykset myyvät yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian sovelluksia. Näin vanha ja uusi yhdistyvät. <br />
:• Suomi tarvitsee kaiken kokoisia yrityksiä. Siksi täytyy tuntea erilaisten yritysten tarpeet. <br />
:• Suurille suomalaisyrityksille osaaminen on tärkein syy investoida kotimaahan. <br />
:• Kasvuyrityksille rahoitus on merkittävin pullonkaula. <br />
:• Startup-yritysten haasteita ovat rahoituksen ja osaajien löytäminen. Kynnystä kansainvälisten osaajien palkkaamiseen tulee madaltaa. <br />
:• Ulkomaisia yrityksiä vetää maahan osaaminen, jota pitää myös markkinoida. <br />
:• Julkisen sektorin aktiiviset ja passiiviset valinnat vaikuttavat elinkeinorakenteen monipuolisuuteen. <br />
:• ICT:n hyödyntäjänä julkisen sektorin kannattaa edistää ratkaisuja, jotka vauhdittavat innovatiivisten palveluiden syntymistä.<br />
<br />
== 4. Tehokas infrastruktuuri luo kasvulle perustan == <br />
<br />
Tuotantorakenteen murros synnyttää väistämättä kuilun, jossa yhteiskunnan rakenteet tukevat edelleen edellistä vaihetta, vaikka uusi on jo syntymässä. Suomen on uudistettava ICT-infrastruktuuria, jotta uudelle toiminnalle avautuu tilaa.<br />
<br />
Suomalainen palveluarkkitehtuuri on pirstoutunut tavalla, jota havainnollistaa <br />
vertaus maantiehen, joka päättyisi kunnan rajalla ja alkaisi seuraavan kunnan kohdalla <br />
eri paikasta. Jokaiseen virastoon ajettaisiin omaa tietä pitkin. Julkiset ja yksityiset <br />
autot ajaisivat omilla väylillään eri säännöillä. <br />
<br />
YK:n E-Government-selvityksen yksi keskeinen havainto on, että monet jäsenvaltiot <br />
ovat siirtymässä hajautetusta, yhtä tarkoitusta palvelevasta organisaatiomallista <br />
keskitettyyn rakenteeseen, jossa hallitukset toimivat yhtenä kokonaisuutena. <br />
<br />
<br />
Viron kansalllinen sähköisten palvelujen arkkitehtuuri <br />
<br />
Alla kuvataan periaate, jolla toimii Viron palveluarkkitehtuuri X-väylä toimii. <br />
<br />
Tämä auttaa luomaan palvelumalleja, joissa kansalaiset ja yritykset saavat palvelut <br />
yhdestä pisteestä välittämättä, missä organisaatiossa palvelu tuotetaan. Samalla <br />
julkisen hallinnon oma tehokkuus lisääntyy. Suomessa lainsäädäntö takaa ministeriöiden <br />
riippumattomuuden ja kuntien itsenäisyyden, mikä on johtanut pirstoutuneeseen <br />
palveluarkkitehtuuriin. Tehokkaan ICT-infrastruktuurin rakentaminen on <br />
kuitenkin mahdollista nykyisenkin lainsäädännön alla. Tätä tukee vuonna 2011 voimaan <br />
tullut tietohallintolaki, joka antaa mahdollisuuden ohjata koko julkisen hallinnon <br />
tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. <br />
<br />
Pirstoutunut tietojärjestelmäpohja on mahdollista korvata kansallisella palveluarkkitehtuurilla <br />
samaan tapaan kuin Virossa on tehty. Nykyisessä toimintaympäristössä <br />
samaa asiaa tehdään useissa paikoissa, eikä informaatiota pystytä hyödyntämään <br />
yli organisaatiorajojen. Samanaikaista muutosta eri siiloissa vaativat toimenpiteet <br />
eivät nykytoimintaympäristössä ole mahdollisia. <br />
<br />
Kattavan kansallisen sähköisen tunnistamisen varmistaminen tulee olemaan eräs <br />
keskeisistä askeleista tehokkaan ICT-arkkitehtuurin luomisessa. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1, kriittinen) ===== <br />
<br />
Eri toimintoihin kehitettyjen järjestelmien tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille samaa tietoa tarvitseville järjestelmille. Kukin erillisjärjestelmä hallitsee omia tietojaan ja vastaa, että muiden tarvitsemat tiedot ovat reaaliaikaisesti, oikeassa muodossa saatavissa välitysalustan kautta. <br />
<br />
<big>Kansalliset ja muuten merkittävät hankkeet kootaan yhteen kehitysportfolioon,</big> jota priorisoidaan ja koordinoidaan keskitetysti. Kehitysportfoliossa kaikille hankkeille on nimetty omistaja ja toteuttaja. Omistaja vastaa kehitettyjen<br />
ratkaisujen sektorit ylittävästä jalkautuksesta. <br />
<br />
Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu aloitetaan valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla. Suunnittelutyö valmistuu kesäkuun loppuun mennessä 2013. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat määrärahat + laaja toteutusverkosto. <br />
<br />
• Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisu Taltioni on ensimmäinen palvelu, jolla on valmiudet uuden arkkitehtuurin mukaiseen toimintaan. Kyseessä on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa edistävä järjestelmä, jonka kautta kansalaiset saavat kokonaiskuvan omista terveystiedoistaan ja helpon mahdollisuuden edistää omaa hyvinvointiaa,. Terveydenhuollon ammattilaiset <br />
puolestaan saavat hoitoprosessia varten laajemman kokonaiskuvan potilaasta. Ensimmäinen vaihe käynnistynyt 7.1.2013 astuutahona Taltioni Osuuskunta. <br />
<br />
• Forge-pilvipalvelulaboratorio toimii kehitysympäristönä uuden palveluarkkitehtuurin mukaisille palveluille. <br />
<br />
=== rEaalIaIkaInEn TIETo käyTTöön === <br />
<br />
Monia yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja voi automatisoida niin, että rutiinityö vähenee ja ajantasainen tieto lisääntyy.<br />
<br />
<br />
Verkkolaskutus on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin muissa maissa. Verkkolaskutusosaamista <br />
on voitu viedä sekä EU:n harmonisointiprojekteihin että ICT-yritysten <br />
pilvipalveluvientiin. Nyt Suomen tulee hyödyntää verkkolaskutuksen pioneerimaan <br />
osaamista muissakin yritysten toiminnoissa. <br />
<br />
Seuraavaksi tulee automatisoida yritysten viranomaisille toimittamat tiedot <br />
kuten palkanmaksu, alv-raportit, tilinpäätöstiedot, hankinnat ja kirjanpito. <br />
<br />
On arvioitu, että nämä toimet toisivat pelkästään suomalaisille yrityksille yli neljän <br />
miljardin euron hyödyt vuosittain. Myös julkiselle sektorille tulisi merkittävät <br />
säästöt, harmaan talouden torjunta tehostuisi ja Suomi pääsisi vaikuttamaan alan <br />
EU-harmonisointiin ja globaalien standardien syntymiseen. <br />
<br />
Edellä mainitut toimet keventävät julkisen hallinnon työtaakkaa ja yritysten hallinnollista <br />
taakkaa. Yritysten raportointitaakka kevenee vuonna 2013 reaaliaikaisen <br />
tietoon perustuvan raportoinnin myötä, mutta suurempi osa hyödystä saadaan <br />
vuosien 2014-18 aikana. <br />
<br />
Merkittävä hyöty tulee kuormituksen tasaamisen takia. Nyt vuosisykleihin perustuva <br />
viranomaiskäsittely kuormittaa epätasaisesti työvoimaa. Kun myös tietojen <br />
oikeellisuus ja ajantasaisuus paranee, yritysten päätöksenteon perusta vahvistuu. <br />
Kun viranomaispuolella siirrytään hyödyntämään reaaliaikaista tietoa sekä tietojen <br />
prosessointia, ovat samat hyödyt saavutettavissa myös hallinnon puolella. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (polku 2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
<br />
Luodaan julkisen sektorin toimijoille valmius tietojen vastaanottoon hyödyntäen <br />
valtion nykyisiä keskitettyjä ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan. Reaaliaikaisten <br />
tietojen vastaanotto tulee saavuttaa mahdollisimman nopeasti ilman suuria muutoksia <br />
nykyisiin viranomaisjärjestelmiin. Näin varmistetaan pk-sektorille mahdollisuus <br />
siirtyä käyttämään automaattisia ja reaaliaikaisia digitaalisia työkaluja talousseuranta-, <br />
kirjanpito- ja raportointiprosesseissa aikaisessa vaiheessa. <br />
<br />
Reaaliaikaisen tiedon infrastruktuurin toteuttamiseksi perustetaan ensi tilassa <br />
laajapohjainen valtiovarainministeriön johtama ohjausryhmä. Käytännön toteutus <br />
tapahtuu neljässä projektissa, joiden tulisi valmistua viimeistään vuoden 2014 <br />
aikana. <br />
<br />
Ohjausryhmää ja projektia varten tarvitaan Real-Time Economy -ohjelman resurssien <br />
lisäksi täysipäiväiset projektipäälliköt kahdeksi vuodeksi (arvio 5–6 m€). Tietovirtojen <br />
vastaanottopalvelun toteuttamiskustannus on arvion mukaan 5 m€ <br />
(palveluna). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa vuonna 2013. <br />
<br />
<br />
Ensimmäisenä tulee aloittaa seuraavat projektit: <br />
<br />
<br />
Rakennetaan rajapinta palkanmaksukohtaisten tietojen vastaanottoon, ansaintarekisteri ja kansalaistili<br />
<br />
• Siirrytään reaaliaikaiseen palkanmaksukohtaiseen (henkilötasoiseen) palkkaraportointiin <br />
• Varmistetaan verohallinnolle vastaanottovalmius ja selvitetään lainsäädännön muutosvaatimukset <br />
• Samalla aloitetaan reaaliaikaisiin tietovirtoihin perustuvan keskitetyn ansiorekisterin määritystyö <br />
• Perustetaan kansalaistili- ja sopimuskonekonseptin mukainen palvelu tukemaan itsensä työllistämisen mahdollisuuksia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<big>Rajapinta alv-tietojen vastaanottoon ja alv-tietokanta</big> <br />
• Rakennetaan verohallinnolle verkkolaskuun pohjautuvien ALV-raportointitietovirtojen vastaanottokyky <br />
• Otetaan verkkolaskuun perustuva raportointimalli käyttöön rakennusteollisuuden veronumeroraportointiin liittyvien velvollisuuksien automatisoimiseksi (sisältäen työmaa-avaimen ja urakkalaskutustiedot). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Rajapinta tilinpäätöstietojen vastaanottoon strukturoidussa muodossa (XBrl) <br />
<br />
• Rakennetaan sähköisten (strukturoitujen) tilinpäätösten vastaanottokyky Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) sekä verohallinnolle. Selvitetään tässä yhteydessä mahdollisuudet hyödyntää valtionhallinnolla jo käytössä olevia vastaanotto-/välityskanavia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Pk-yritysten kirjanpidon automatisointi (kassapohjaisuus alv-direktiivin suosituksen mukaisesti)<br />
<br />
• Tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta Suomessa voidaan siirtyä ALV-direktiivin suosituksen mukaisesti pk-yritysten maksuperusteisiin ALV-tilityksiin. <br />
<br />
• Koska verkkolasku on perusta pk-yritysten taloushallinnon automatisoinnille, varmistetaan, että myös kuntasektori kokonaisuudessaan sitoutuu verkkolaskutuksen edistämiseen (mm. takarajojen asettamiseen ostolaskujen osalta). Kaikki viranomaismaksut tulee saada verkkolaskuina ja verkkolaskuoperaattoreiden yhteistyön vielä avoimet kohdat tulee hoitaa pikaisesti kuntoon. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
=== yhTEydET vIElä parEmmIkSI === <br />
<br />
Uuden digitaalisen palvelutalouden edistäminen edellyttää kasvavia yhteysnopeuksia ja niiden häiriötöntä toimintaa.<br />
<br />
Uusien digitaalisten palveluiden syntyminen ja kasvu Suomessa edellyttää, että <br />
sekä kiinteiden laajakaistaliittymien että mobiililaajakaistan yhteysnopeudet kasvavat <br />
ja näiden yhteyksien häiriöttömyys paranee. Siksi Suomen digitaalista infrastruktuuria <br />
tulee kehittää edelleen määrätietoisesti. <br />
<br />
Lisäksi Suomen kannattaa panostaa ulkomaanyhteyksien parantamiseen perusinfrastruktuurin <br />
edellytysten ja tietointensiivisen teollisuuden toimintaedellytysten <br />
kehittämiseksi. <br />
<br />
Suomen ulkomaanliikenteen varmistamiseksi tutkitaan suoran Suomen ja Saksan <br />
välisen merikaapelin – Itämeren merikaapelin – rakentamista. Hankkeeseen on mahdollisesti <br />
saatavissa EU:n ns. CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility, Verkkojen <br />
Eurooppa). Samassa yhteydessä selvitetään myös Koillisväylän kautta kulkevan <br />
pohjoisen merikaapelihankkeen tilanne. Tavoitteena on, että Suomi voisi liittymällä <br />
tähän yhteyteen toimia tietoliikenneväylänä Manner-Euroopan ja Aasian välillä. <br />
<br />
Edelläkävijämaan infrastruktuurin kehittämistä tukee hallitusohjelman tavoite <br />
edistää huippunopean laajakaistan tarjontaa ja käyttöä. <br />
<br />
Tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat tiedeyhteisöjen ja yritysten edelläkävijyyttä <br />
tulevaisuuden teknologioissa. Suomen brändiä teknologian koelaboratoriona <br />
mobiilissa infrastruktuurissa tulee kehittää entisestään esimerkiksi tarjoamalla testitaajuudet <br />
korkeakoulujen ja yritysten käyttöön. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (polku 3) ===== <br />
<br />
• LVM myöntää toimiluvat huutokaupalla laajakaistaisen 800 MHz-taajuusaleen matkaviestinkäyttöön eduskunnan loppusyksyllä 2012 hyväksymän lain mukaisesti alkuvuodesta 2013. Toimilupiin liitetään 95–99 prosentin väestöpeittovelvoite sekä sisätilapeittoa koskeva velvoite. Huutokaupan tavoitteena on tuottaa valtiolle vähintään sata miljoonaa euroa. <br />
<br />
• LVM ja Viestintävirasto selvittävät mahdollisuudet myöntää testitaajuuksia 700 MHz ja yli 3 GHz taajuusalueilla korkeakoulujen ja yritysten käyttöön Otaniemen ja Oulun yliopiston kampusten yhteyteen. Tavoitteena on mahdollistaa LTE-A-tekniikkaa käyttävien tuotteiden ja palveluiden paikallinen testikäyttö 700 MHz -alueella vuoden 2013 loppuun mennessä. <br />
<br />
• LVM edistää 700 MHz -taajuusalueen saamista matkaviestinkäyttöön vuoden 2017 alusta kansainvälisissä neuvotteluissa. Samoin pyritään saamaan koko UHF-kaistalle (470-862MHz) tarkoituksenmukainen, kansainvälisesti harmonisoitu käyttösuunnitelma, joka huomioi langattomien laajakaistayhteyksien tarpeet. <br />
<br />
• Sallitaan kunnissa nopeat tavat rakentaa kaapeleita. Kuntien tulisi sallia rakennus- ja lupamääräyksissään uudet kaivuumenetelmät kuten mikro-ojitustekniikka valokaapeliyhteyksien rakentamisessa. Mikro-ojitus on perinteisiä <br />
tapoja huomattavasti nopeampi, edullisempi, aiheuttaa vähemmän rakentamisen häiriötä sekä on myös hiiliystävällisempi vaihtoehto. Tietoyhteiskunnan laajakaistapalveluiden kapasiteettitarve kasvaa nopeasti ja edellyttää tietoliikenneverkkojen kustannustehokasta rakentamista. <br />
<br />
• Tehdään ”Älykäs kaupunki” ja ”Kasvukäytävä” -pilotteja yhteistyössä TEM:n, YM:n, alueellisten virastojen ja yritysten kanssa huippunopeiden laajakaistayhteyksien edistämiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kanSallISET TalkooT avoImEn TIEdon hyödynTämISEkSI === <br />
<br />
<big>Suomella on erinomainen mahdollisuus kehittyä globaaliksi edelläkävijäksi avoimen tiedon ja tietomassojen hyödyntämisessä.</big> <br />
<br />
Tieto on luonnonvaroihin rinnastettava raaka-aine, jonka jalostamisessa ja hyödyn<br />
tämisessä on valtava potentiaali uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisessä.<br />
<br />
Julkisen sektorin tietovarantojen avaamisella arvioidaan olevan suuria taloudellisia <br />
hyötyjä eri maissa. Esimerkkejä julkisen sektorin tietovarannoista ovat paikkatieto, <br />
tilastotieto, säätiedot, julkisrahoitteisissa tutkimushankkeissa tuotettu tieto <br />
ja kirjastojen digitoidut kirjat. <br />
<br />
Julkisella sektorilla onkin useita toisiaan tukevia hankkeita, joiden yhteisenä <br />
visiona on ”Suomi maailman fiksuimpana systeeminä (KIDE) sekä kansainvälisesti <br />
houkuttelevana datan ja siihen liittyvien kehitysympäristöjen sijaintikohteena”. Tietovarantojen <br />
avaaminen mahdollistaa monenlaista liiketoimintaa sekä tehostaa ja <br />
parantaa julkista palvelua. Samoin se parantaa palveluiden yhteentoimivuutta sekä <br />
lisää avointa innovointia yhteiskunnassa. <br />
<br />
Avoimen datan hyödyntämiseen liittyvä laaja verkosto <br />
<br />
Public-private-developer-partnership <br />
<br />
• Kehittäjä- ja käyttäjä<br />
<br />
• Kuluttajat&yritykset (”Midata”) <br />
• Fiksut kaupungit <br />
• Yrityskehitys / yhteiskuntavastuu <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö <br />
• EU Digital Europe yhteisöt <br />
• Horizon 2020 <br />
• Team Finland <br />
<br />
Hallinto <br />
<br />
• Tietoaineistojen avaaminen ja saatavuus<br />
• Tukipalvelut <br />
• Koulutus <br />
<br />
Tutkimus ja koulutus <br />
<br />
• Big Data, data-analytiikka ja algoritmit <br />
• Palveluinnovaatiot <br />
• Liiketoimintamallit <br />
• Taloudelliset vaikutukset <br />
<br />
<br />
ICT2015 <br />
<br />
KIDEohjelma <br />
• Älystrategiat – pilotit <br />
• Forge kehitysympäristö <br />
+ datainfrastruktuurit <br />
• Avoimet tietoaineistot <br />
<br />
VM <br />
• JulkICT-strategia <br />
• Avoimen datan <br />
ohjelma <br />
<br />
TEKES & Suomen Akatemia <br />
• tki-rahoitus <br />
• ketterä rahoitus <br />
”datademo” <br />
<br />
Avoimen tiedon hyödyntäminen vaatii vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. <br />
Lainsäädännön ja hallinnollisten tapojen uudistaminen voi tapahtua vain julkisen <br />
sektorin toimesta. Uudet liiketoimintamallit puolestaan syntyvät yrityksissä. <br />
Siksi on tärkeää koota keskeisistä toimijoista dataosaamisen ekosysteemi ja verkosto. <br />
<br />
Esimerkiksi Quantified Self -ajattelun tavoitteena on varmistaa, että ihminen itse <br />
voi hallita tietojansa sekä antaa luvan omien tietojensa käyttöön julkisissa ja yksityisissä <br />
palveluissa. Tämä vaatii laintarkastelua, jossa yksityisten yritysten (esim. kaupan <br />
ja rahoitusalan) on oltava kumppaneina mukana. <br />
<br />
VM käynnistää avoimen tiedon ohjelman ja toteuttaa kansallisen avoimen datan <br />
portaalin nopealla aikataululla. Näiden avulla tuetaan ja vauhditetaan datan avaamisen <br />
prosesseja hallinnossa ja seurataan niiden vaikutuksia. Avoimen tiedon <br />
ohjelmaa ja sen tukipalvelujen toteutusta viedään eteenpäin systemaattisesti <br />
avoimena ja verkostomaisena yhteistyönä hallinnon osapuolten ja aktiivisten <br />
kehittäjäyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on luoda julkisen datan avaamiselle kestävät <br />
edellytykset ja käytännöt niin, että siitä tulee hallinnon normaalia toimintaa <br />
ja tietojohtamista. <br />
<br />
OKM on käynnistänyt AVOIN-ohjelman edistämään tutkimuksen tietoaineistojen <br />
avaamista hyöty- ja innovaatiokäyttöön. Hankkeessa tehostetaan avattujen tietoaineistojen <br />
laajaa hyödynnettävyyttä ja mahdollistetaan tietoaineistojen tehokas yhdistely. <br />
Toteutukseen tulee saada mukaan aktiivinen kehittäjäyhteisö. <br />
<br />
KIDE-ohjelmassa puolestaan haetaan valtionhallinnon eri sektorit ylittäviä pilotointeja. <br />
Esimerkkinä tästä kansallinen tilannekuva, jossa luodaan reaaliaikainen <br />
näkymä muun muassa säätä ja liikennettä yhdistävälle datalle sekä viranomaisten <br />
että yleisön käyttöön. <br />
<br />
Tekes ja Suomen Akatemia suuntaavat rahoitusta avoimen datan ja tietomassojen <br />
tutkimukseen ja kehitykseen. Alan osaaminen edellyttää, että Suomessa panostetaan <br />
erityisesti data-analyysin ja algoritmiosaamisen lisäämiseen eri oppiasteilla <br />
ja tiedepolitiikassa. <br />
<br />
<br />
Case: Helsinki Region Infoshare<br />
<br />
:HRI tarjoaa Helsingin seudun julkista tietoa kansalaisten, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä kuntien hallinnon käyttöön. Helsingin seudun elinoloista, taloudesta, hyvinvoinnista, työllisyydestä ja liikkumisesta <br />
:on avoimesti saatavaa tietoa vapaasti ja maksutta hyödynnettävissä. Mm. marraskuussa 2012 järjestetty Apps4Finland-kilpailu ja aikaisemmin syksyllä ollut ”Open Knowledge” -festivaali perustuivat avoimen tiedon käytölle ja synnyttivät paljon jo pitkälle kehitettyjä sovelluksia, jotka perustuivat osin HRI-aineistoihin. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Luodaan avoimen datan ekosysteemi (polku 4) =====<br />
<br />
• Kootaan keskeisistä toimijoista muodostuva avoimen tiedon yhteistyöverkosto, jolle nimetään vastuullinen johtaja, ydintiimi ja tukiryhmä. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Varmistetaan lainsäädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. Erityisesti luodaan edellytykset sille, että ihmisellä on oikeus itseään koskevaan digitaaliseen tietoon ja sen hallintaan niin kansalaisena kuin kuluttajanakin. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
<br />
• Kootaan datan asiantuntijoista, yrittäjistä, virkamiehistä ja kehittäjistä osaajapooli ja Code4Europen mukainen kehittäjämalli, josta virastot ja organisaatiot voivat rekrytoida osaamista määräajaksi toteuttamaan projekteja. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Käynnistetään TEKESin toimesta pk-yrityksille nopea ja ketterä rahoitusohjelma (mallina DiGiDemo). <br />
<br />
Vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: TKI-toiminnan osana, katso kriittinen polku 5.<br />
<br />
== 5. Suomi osaamisen avulla kärkeen == <br />
<br />
<big>Suomalainen peruskoulutus on maailman huippua, mutta monilla digitaalitalouden keskeisillä aloilla olemme kaukana kärjestä. Suomen on vastattava uusiin tarpeisiin kehittämällä relevantin osaamisen keskittymiä, jotka kannustavat investoimaan. Työttömiksi jääneiden työllistymismahdollisuuksia puolestaan tulee nostaa täydennyskoulutuksella.</big> <br />
<br />
Taloudellinen ja teknologinen murros on johtanut tilanteeseen, jossa on yhtaikaa <br />
suuri työttömyys ja pula osaavista tekijöistä. Perinteiset alat ovat tehostaneet toimintaansa <br />
eivätkä työllistä entiseen tapaan. Uusille kasvualoille puolestaan ei riitä <br />
ammattilaisia, koska mikään koulutus- tai valmennusjärjestelmä ei pysty vastamaan <br />
kyllin nopeasti syntyviin tarpeisiin. <br />
<br />
Suomessa pula ammattilaisista näkyy nyt muun muassa pelialan ja tietoturvaalan <br />
ammattilaisten niukkuutena. Kyseessä on kuitenkin maailmanlaajuinen <br />
ongelma, joka koskee useita toimialoja. Esimerkiksi EU:n kehitys- ja koulutusorganisaatio <br />
Cedefop painottaa tutkimuksessaan, että uudet työpaikat vaativat entistä <br />
enemmän osaamista. Siksi kansalaisia pitää rohkaista parantamaan ja monipuolistamaan <br />
taitojaan. <br />
<br />
Henkilöstöpalveluyhtiö Manpower toteaa kansainvälisessä selvityksessään, että <br />
noin joka kolmannella työnantajalla on vaikeuksia avoimien työpaikkojen täyttämisessä <br />
suurista työttömyysluvuista huolimatta. Selvityksessä todetaan, että ICT-osaamista <br />
tarvitaan entistä enemmän, mutta se ei ole ainoa vastaus työnantajien haasteisiin. <br />
Esimerkiksi Aasiassa nuorilla ICT-ammattilaisilla on paljon puutteita niin sanotuissa <br />
pehmeissä taidoissa eli vuorovaikutuksessa ja motivaatiossa. <br />
<br />
Osaamista pitää tarkastella sekä työllistävien yritysten että yksittäisten työntekijöiden <br />
näkökulmasta. Edellä luvussa 3. olemme todenneet, että osaaminen on kaiken <br />
kokoisille yrityksille keskeinen syy investoida maahan. Työntekijälle osaaminen <br />
puolestaan avaa työmahdollisuuksia. <br />
<br />
Yrityksille yksittäiset huippuosaajat ovat arvokkaita, mutta osaaminen on yhtä <br />
ihmistä suurempi käsite. Digitaalitaloudessa yksilön osaamisen rinnalla korostuu <br />
osaajatiimien ja verkostojen merkitys. Yritykset haluavat sijoittua sinne, missä on <br />
huippujen lisäksi osaajien verkostoja. Samoin osaamiskeskittymät vetävät puoleensa <br />
uusia osaajia. <br />
<br />
”Yritysten tulee sijoittautua kiinnostaviin innovaatiokeskittymiin perustamalla <br />
sinne tukiasema, josta verkotutaan paikallisessa ekosysteemissä”, kirjoitetaan Sitran <br />
julkaisussa Suuri siirtymä. <br />
<br />
Suomessa tällainen osaamiskeskittymä on ollut yli vuosikymmenen ajan mobiilialalla. <br />
Vielä pidempään olemme olleet metsäteollisuuden voimamaa siksi, että maassa <br />
on ollut laajaa osaamista metsäyhtiöissä, alan laitevalmistajilla, konsulttiyhtiöillä, <br />
tutkimuslaitoksilla ja viranomaisilla. Sama pitää toistaa digitaalisen talouden osalta. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että suomalainen koulujärjestelmä antaa vähintään kohtuulliset <br />
taidot lähes kaikille. Tuon alle voi hukkua se, että olemme pudonneet monilla <br />
digitaalisen talouden osaamisalueilla terävimmästä kärjestä. Tämä karsii Suomesta <br />
kiinnostuneiden yritysten joukkoa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut Suomen menestymisen kannalta seuraavat <br />
teknologiseen osaamiseen liittyvät kehityskohteet. <br />
<br />
• On kehitettävä syvää tietojenkäsittelyosaamista (Computer Science). <br />
<br />
• On varmistettava kriittinen osaamiskeskittymä avainteknologioissa, joita ovat digitaaliset palvelut ja sisällöt, pelillisyys, tietoturva, mobiliteetti ja big data. <br />
<br />
• On laitettava kuntoon tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju. <br />
<br />
• On huomioitava ICT yleisen koulutuspolitiikan kehittämisessä. <br />
<br />
<br />
Rakennemuutoksessa työttömäksi jääneiden ihmisten tukemiseksi puolestaan tarvitaan <br />
toimia, jotka estävät osaamisen katoamisen irtisanomisten ja lomautusten <br />
seurauksena. Samalla on tärkeää muistaa, että ICT-alan rakennemuutoksessa <br />
on jäänyt työttömäksi paljon muitakin kuin ICT-ammattilaisia. Siksi murroksen <br />
aiheuttamaa työttömyyttä pitää ratkoa kehittämällä monipuolisia ratkaisuja eri <br />
osaajaryhmille. <br />
<br />
=== TIETojEnkäSITTElyn SyväoSaamISEn kEhITTämInEn === <br />
<br />
Kansainvälisesti kilpailukykyisen ICT-intensiivisen tuotteen ja palvelun kehittämiseen <br />
tarvitaan laajaa osaamista. Onnistumisen kannalta on keskeistä, että yrityksellä <br />
on käytössään tietotekniikan syväosaajien ydintiimi, joka hallitsee syvällisesti <br />
tietojenkäsittelytieteen keskeiset osa-alueet. <br />
<br />
Kriittisen tärkeitä alueita ovat muun muassa algoritmisuunnittelu, diskreetit <br />
rakenteet sekä ohjelmointikielten periaatteet. Samoin tiimillä pitää olla osaamista <br />
uusimmista ohjelmistoteknologioista ja kyky soveltaa viimeisintä teknologiaa sovellusten <br />
vaatimalla tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa hajautettuja järjestelmiä, <br />
verkkoja, tietokantoja, tiedonlouhintaa, koneoppimista, pilvilaskentaa (cloud computing), <br />
sulautettuja järjestelmiä, tekoälyä ja kryptologiaa. <br />
<br />
Tämän vuoksi tarvitaan kansallinen ohjelma vahvistamaan osaamispohjan kehittymistä <br />
korkeakouluissa. Ohjelman tulee nopeuttaa yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa <br />
olevan osaamisen siirtymistä yrityksiin, jotta uusien ICT-intensiivisten <br />
tuotteiden ja palvelujen kehittyminen vauhdittuu. <br />
<br />
Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittämisessä keskeistä <br />
on avainhenkilökunnan rekrytointi avoimesti ja kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (polku 5, kriittinen) ===== <br />
<br />
ICT-osaamisen tason nostoon tarvitaan laaja-alainen 10 vuoden ohjelma, joka <br />
kokoaa erillään olevat toimenpiteet kokonaisuudeksi. ICT 2023 - ohjelma keskittyy <br />
aiheisiin, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman innovaatiotoiminnan <br />
eri toimijoiden läheistä yhteistyötä. <br />
<br />
TKI-ohjelma (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) muodostuu keskeisille osaamisalueille <br />
kohdentuvista vahvoista ja verkottuneista kärkihankkeista. Välittömästi <br />
käynnistettävät kärkihankkeet kohdistetaan ICT 2015 -työryhmän määrittelemille <br />
ja tunnistetuille strategisille osaamisalueille. Myöhemmin hankejoukkoa täydennetään. <br />
Kärkihankkeissa osaamista kehitetään monialaisesti ottaen huomioon <br />
käyttäjien tarpeet, palveluinnovaatiot ja uudet liiketoimintamallit. <br />
<br />
<br />
<big>Ohjelman organisointi</big> <br />
<br />
Ohjelman organisoinnista vastaa Tekes ja ohjausryhmän muodostavat rahoittajina <br />
Tekes ja Suomen Akatemia. Kullakin kärkihankkeella on lisäksi oma rahoittajista <br />
ja toimijoista muodostettu johtoryhmä. <br />
<br />
Ohjelman toimintaa arvioidaan ja suunnataan uudelleen tarpeen mukaan vuoden <br />
välein. <br />
<br />
<br />
<big>Nykyiset toimijat mukaan omilla työkaluillaan</big> <br />
<br />
Suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä osapuolia ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, <br />
yritykset, rahoittajat (Tekes, Suomen Akatemia), Sitra, TIVIT, ministeriöt (VM, <br />
LVM KIDE-ohjelma, OKM, TEM ym.), kehittäjäyhteisöt ja käyttäjät. <br />
<br />
Tekes osallistuu ohjelmaan usealla yrityksille ja tutkimustoimijoille suunnatulla <br />
rahoitusohjelmalla (innovaatiorahoitus, SHOK-rahoitus, FiDiPro, TUTL-rahoitus <br />
ja ennakointitoiminta). Lisäksi kehitetään erityisesti pk-yrityksille soveltuva Digi-<br />
Demo -tyyppinen ketterä rahoitusohjelma. Tämän tyyppinen rahoitus mahdollistaa <br />
nykyistä helpommin nopeat riskipitoiset kokeilut. Myös alkaville ja kasvuhakuisille <br />
yrityksille suunnattu NIY-rahoitus on käytettävissä. <br />
<br />
Suomen Akatemia osallistuu ohjelmaan muun muassa suunnatuilla hauilla, tutkimusohjelmilla <br />
ja FiDiPro-ohjelmalla ja tarvittaessa myös uusilla instrumenteilla. <br />
<br />
VTT:n erityisroolina on saada olemassa olevat ja kehitettävät teknologiat testiin <br />
ja hyötykäyttöön yrityksille. <br />
<br />
Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, erityisesti TIVIT, ovat mukana <br />
yhteistyössä omien tutkimusohjelmien ja muiden palvelujen kuten palvelujen <br />
kehittämislaboratorio Forgen kautta. <br />
<br />
Sitra ja ministeriöt osallistuvat omien kehittämishankkeiden kautta. Esimerkiksi <br />
Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanon ja avoimen <br />
tiedon ohjelman kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö KIDE-ohjelman kautta. <br />
<br />
<br />
<big>Kärkihankkeiden toteutus</big> <br />
<br />
Ohjelmassa toteutetaan useamman vuoden pituisia kärkihankkeita joustavasti. <br />
Toteutukseen osoitetaan lisää julkista tutkimusrahoitusta vähintään 15 miljoonaa <br />
euroa vuodelle 2013 ja sen jälkeen 20 miljoonaa euroa vuodessa. <br />
<br />
Kärkihankkeita perustetaan Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden toimijoiden <br />
yhteistyönä. Hankkeissa tavoitellaan pitkän tähtäimen tutkimuksen ja nopealiikkeisen <br />
soveltavan tutkimuksen tavoitteiden yhdistämistä. Tähän päästään kärkihankkeisiin <br />
määriteltävillä välitarkasteluilla. <br />
<br />
Kärkihankkeilla suunnataan merkittävää kansallisen tason strategista tutkimusrahoitusta <br />
tietotekniikka-alueelle. Toteutusmuotoina käytetään erilaisia hanketyyppejä <br />
käyttäen sekä kansainvälistä että suomalaista huippuosaamista. Useita <br />
kärkihankkeita voi olla käynnissä yhtä aikaa. Tällaiset hankkeet voisivat nostaa <br />
myös alan ja Suomen houkuttelevuutta. <br />
<br />
Yhtenä tavoitteena on palkata kansainvälisiä, korkeatasoisia alan professoreja <br />
pysyvästi suomalaisiin yliopistoihin. Tällaisten henkilöiden saaminen edellyttää <br />
suurehkoa kertapanostusta, jolla professorit voivat siirtää tutkimustoimintansa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville ja uusille <br />
tutkimusohjelmille, esimerkkinä Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamat <br />
WiFiUS-projektit ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
<br />
Kärkihankkeiden aiheita ovat esimerkiksi avoin tieto, big data, pilvilaskentaan <br />
ja data-analytiikkaan perustuvat palvelut, tietoturva sekä seuraavan sukupolven <br />
verkkojen kehittäminen. <br />
<br />
<br />
<big>Mukaan merkittävimpiin kansainvälisen toiminnan kokonaisuuksiin</big> <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa TKI-ohjelmaa. Euroopassa hyödynnetään <br />
erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta ja eri instrumentteja sekä <br />
yhteistyötä EUREKA-klustereissa. Toimintaan kytketään myös merkittävät kansainväliset <br />
yhteistyöhankkeet, kuten EIT ICT lab -toiminta Suomessa. <br />
<br />
On oleellista houkutella myös ulkomaisia yrityksiä mukaan TKI-toimintaan <br />
Suomessa. Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään kehittyvää Team <br />
Finland -verkostoa. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Lisärahoitusta julkiseen tutkimustoimintaan 15 miljoo<br />
naa euroa vuonna 2013 ja jatkossa 20 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi käyte<br />
tään ohjelmaan osallistuvien nykyisiä TKI- ja ostopalvelumäärärahoja. <br />
<br />
<br />
=== SuomI dIgITaalISTEn palvElujEn EdElläkävIjäkSI === <br />
<br />
Suomi oli pitkään matkapuhelinalan edelläkävijä teknologia- ja toimintatapa-innovaatioineen. <br />
2000-luvulla erityisesti Yhdysvalloista ja Aasiasta nousi kokonaan <br />
uuteen ajatteluun perustuvia perusteknologioita ja soveltamisinnovaatioita. Suomalaiset <br />
yritykset jäivät jälkeen uusien digitaalisten palvelujen, työkalujen ja menetelmien <br />
kehitystyössä ja lopulta myös niiden hyödyntämisessä. <br />
<br />
Suomessa panoksia laitettiin erityisesti palvelulogiikkaan, integrointitoiminnan <br />
optimointiin ja t&k-kustannusten ulkoistamiseen ja leikkaamiseen. Sen sijaan palvelu- <br />
ja tuoteteknologiset investoinnit ja ulostulot ovat olleet vähäisiä aivan viime <br />
aikoihin asti. <br />
<br />
Noustakseen digitaalisten palveluiden ja sisältöjen vientimaaksi Suomen on kehitettävä <br />
osaamista tutkimuksen sekä käytännön tekemisen kautta. Pilvipalvelut on <br />
yksi keskeinen osaamisalue, jota täytyy kehittää nopeasti, koska niissä osaamisemme <br />
on kapeaa. Suomi on kuitenkin pilvipalveluiden etulinjassa ainakin verkkopankkitoiminnassa <br />
ja verkkolaskutuksessa. <br />
<br />
Erittäin tärkeitä ovat julkisen sektorin digitaaliset palveluavaukset kuten päätös <br />
ministeriöiden palveluiden digitalisoinnista. Samoin ensimmäiset kunnat ovat lähdössä <br />
digitalisoinnissa hyvään vauhtiin. <br />
<br />
Sitran aloitteesta kunnat ovat perustaneet kehityksen vauhdittamiseksi kuntien <br />
yhteisen tietohallinnon palveluja tarjoavan yrityksen Tiera Oy. Sen tehtävänä on laatia <br />
yhdessä kuntien kanssa sähköisten palvelujen tiekartat, määritellä niiden yhteinen <br />
kansallinen arkkitehtuuri (yhteistyössä VM/JulkICT-toiminnon kanssa) ja kehittää <br />
tiekarttojen mukaiset palvelut kunnille. <br />
<br />
Tiera toimii yhtäältä kuntien tietohallintoratkaisujen yhtenäistäjänä, kansallisten <br />
ratkaisujen kehittäjänä sekä aiemmin varsin suljettujen markkinoiden avaajana. <br />
<br />
Tieran toimittajalistalla on jo lähes 100 ICT-toimittajaa. Tieran omistajina on vuoden <br />
2013 alussa yli 200 kuntaa sekä kymmeniä kuntayhtymiä ja sen omistajien yhteenlaskettu <br />
väestöpeitto on noin 60 prosenttia. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6) ===== <br />
<br />
Digitalisoidaan kuntien palveluita<br />
<br />
Kuntien palveluissa digitaalisuusaste on parhaissakin kunnissa muutaman <br />
prosentin luokkaa. Kunnissa on akuutti tarve edistää tuottavuutta ja parantaa <br />
palvelua. <br />
<br />
Perustettavassa kuntien pilotissa tunnistetaan joukko konkreettisia palveluja, joiden <br />
digitalisointi vaikuttaa nopeimmin ja tehokkaimmin talouteen ja asiakkaiden <br />
saamaan hyötyyn. Pilotti käynnistetään esikaupallisena kilpailuna (hankL 8 § 6 <br />
kohta), jossa yritykset, kolmannen sektorin organisaatiot, kansalaisyhteenliittymät <br />
ja yksittäiset kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksia. <br />
<br />
Avoimen kilpailutusvaiheen jälkeen käynnistetään normaalin julkisen hankinta<br />
menettelyn mukaisia hankkeita. Ensimmäisiä pilottihankkeita kehitetään Mikke<br />
lin, Oulun, Espoon, Tampereen ja Salon johdolla. <br />
<br />
Käytetään Tiera Oy:tä mahdollisimman laajasti uusien palvelujen kehittämisen <br />
yhteistyökumppanina sekä levityskanavana. Kuntaliitto tukee digitaalisten pal<br />
veluiden leviämistä omilla toimillaan. <br />
<br />
vastuutaho:BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula; Mikkelin kehitysjohtaja <br />
Soile Kuitunen; Espoon ICT-johtaja Matti Franck; ohjelmajohtaja Seppo Haataja <br />
Tredea Oy; Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Digitaalinen logistiikkatiedon hallinta<br />
<br />
Käynnistetään joustavien ja yhteensopivien tuote-, projekti- ja maksutietoratkaisujen <br />
kehitysohjelma. Tavoite on kehittää ratkaisuja, joilla tieto on yhteensopivassa <br />
muodossa läpi koko logistisen ketjun. Tavoite on tehostaa ja nostaa koko <br />
arvoketjun tuottavuutta. Ohjelma mahdollistaa asiakasystävällisten ja tehokkaiden <br />
verkkopalveluiden kehittymisen sekä synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintaa <br />
ja kilpailukykyä digitaalisen tuote- ja logistiikkatiedon hallinnasta. <br />
<br />
Vastuutahot vahvistetaan: mukana muun muassa Kaupan Liitto, Teknologiateollisuus <br />
ry ja Verkkoteollisuus ry. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio ja rakennetaan ensimmäiset pilotit<br />
<br />
Käynnistetään syksyn lisätalousarviossa hyväksytty Forge-pilvipalvelulaboratorio <br />
ja luodaan eri alojen palveludesignlaboratoriota Suomeen. Toteutetaan tarpeiden <br />
ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Vastuutaho:Strategisen huippuosaamisen keskittymä TIVIT, toimitusjohtaja Reijo Paajanen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 4 miljoonaa euroa, hyväksytty syksyn 2012 lisätalousarviossa<br />
<br />
=== pElIllISyyS TulEE kaIkkIallE === <br />
<br />
Pelillisyys ja pelien käyttöliittymän muodot voivat parantaa kaikkien toimialojen <br />
digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Siksi pelialan pelillisyysosaamisen saaminen <br />
käyttöön myös muilla palvelu- ja teollisuuden aloilla on tärkeä osa kilpailukyvyn <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Osaajapula on jo nyt nopeasti kasvaneen pelialan pullonkaula. Haaste kasvaa <br />
entistä suuremmaksi, kun pelialan yhtiöiden määrä kasvaa nopeasti ja toisaalta <br />
osaamista tarvitaan myös pelialan ulkopuolella. Siksi työryhmä esittää alan koulutuksen <br />
lisäämistä ja kehittämistä sekä pelillisyyden siirtämistä yrityksiin ja julkiseen <br />
hallintoon pilottien kautta. <br />
<br />
Pelinkehityksen eri osa-alueiden osaajat eivät ole saman katon alla, mikä heikentää <br />
koulutuksen tehokkuutta sekä uusien yritysten syntymistä. Eri osaajien kouluttaminen <br />
eri kampuksilla ei tue pelinkehittämisen tiimipohjaisuutta. Pelikoulutus on <br />
rakennettu muiden koulutusohjelmien kylkeen ja toimii usein vakiintuneiden alojen <br />
toimintatapojen ehdoilla. <br />
<br />
Pelinkoulutuksen haasteena on tuottaa osaamista, joka vastaa nopeasti muuttuvan <br />
alan tarpeita. Tarvitaan nykyistä paljon läheisempää yhteistyötä jo olemassa olevien <br />
yritysten kanssa sekä alan tutkimuksen laajentamista. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Pelit ja pelillisyys (polku 7) ===== <br />
<br />
<big>Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi</big> <br />
<br />
Kehitetään korkeakoulujen yhteistyötä pelialan koulutuksen laadun ja saatavuu<br />
den parantamiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto); <br />
ylijohtaja Anita Lehikoinen OKM ja pelialan yhteenliittymä Neogames, <br />
KooPee Hiltunen. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Toteutetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Siirretään pelillisyyden osaamista pelialan yrityksistä muille toimialoille ja julki<br />
seen hallintoon. Pilotit toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-<br />
ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Tavoitteena on vuoden 2013 aikana kehittää pelillisyyteen pohjautuvia pilotteja, <br />
mm. ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ratkaisuja, perustuen Taltioni-osuus<br />
kunnan tietokantoihin ja TIVITin Next Media -ohjelmassa. <br />
<br />
Vvastuutaho: Johtaja Antti Kivelä, Sitra; toimitusjohtaja Reijo Paajanen, TIVIT <br />
Next Media -ohjelma. <br />
<br />
<br />
=== TIEToTurva on ElInEhTo === <br />
<br />
Lisääntyvät uutiset tietojärjestelmiin tehdyistä hyökkäyksistä kertovat tietoturvaosaamisen <br />
tärkeydestä. Suomeen tulee luoda kansainvälisesti vetovoimainen tietoturva-<br />
alan osaajien, yritysten, palveluiden ja tutkimuksen keskittymä. Riittävä tietoturvaosaaminen <br />
vahvistaa Suomen ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. <br />
<br />
Suomen tietoturvaosaamisen taso on Euroopan kärkeä, mutta taso on kapea <br />
eikä vastaa tulevaisuuden tarpeita. Kun tietoturvasta on tullut maanpuolustuksellisesti <br />
tärkeä ala, ovat muun muassa USA, Israel ja Kiina investoineet suuria määriä <br />
tietoturvaosaamiseen. <br />
<br />
Suomessa alan yritykset ovat pääosin kasvavia, nuoria ja pieniä. Alan yli 50 yritystä <br />
työllistävät yli 2 000 ihmistä. On arvioitu, että alalla on välitön parinsadan <br />
hengen rekrytointitarve, mutta osaajien puute ja yritysten pieni koko ovat kasvun <br />
pullonkauloja. <br />
<br />
Muita alan yritysten haasteita ovat muun muassa liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaaminen. <br />
Ala on kehittynyt enemmän harrastuneisuuden kuin koulutuksen <br />
seurauksena. Myös alan sääntelyn seuraaminen on suuri haaste pienille yrityksille. <br />
<br />
Alan kannalta on oleellista ymmärtää, että tietoturvassa kyse on enemmän kokonaisten <br />
organisaatioiden ja järjestelmien (esim. sairaala) kuin yksittäisten tietokoneiden <br />
suojaamisesta. <br />
<br />
Eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän yhteistyönä laaditaan parhaillaan kansallista <br />
kyberturvallisuusstrategiaa. Sen mukaan kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä <br />
tulee olla mahdollisuus hyödyntää kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen <br />
syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tietoturva (polku 8) ===== <br />
<br />
<br />
Tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta lisätään<br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja tietoturvaosaamisen koulutukseen ja <br />
liiketoimintalähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM; tietoturvaryhmän puheenjohtaja Timo Kotilainen. Työryhmä täydentää itseään <br />
asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
Perustetaan kansalliset keihäänkärkihankkeet ja pilotit<br />
<br />
Tähdätään systeemisen tason turvallisuusajattelun kehittämiseen sekä julkisella <br />
että yksityisellä sektorilla. Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan <br />
TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
<br />
Perustetaan kyberturvallisuuskeskus<br />
<br />
Kansallisen kyberturvallisuus-strategian ehdotuksen mukaisesti perustetaan <br />
(LVM/ViVI/Cert-Fi-toiminnon ympärille rakennettava) kyberturvallisuuskeskus. <br />
Uuden keskuksen tulisi päätehtävänsä (kyberturvallisuusloukkausten seuranta ja <br />
tulkinta sekä viranomaisten tukeminen) lisäksi voida toimia suomalaisten tietoturvallisuusyritysten <br />
uusien ratkaisujen kehityskumppanina. Näin syntyvät edelläkävijäratkaisut <br />
mahdollistavat turvallisen ja luotettavan sähköisen toimintaympäristön <br />
lisäksi uuden vientiteollisuuden kehittämisen. <br />
<br />
vastuutaho: LVM/Cert-Fi, viestintävirasto pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kyberturvallisuusstrategian mukainen yksi miljoona euroa vuodessa. <br />
<br />
<br />
Kehitetään tietoturva-alan tapahtumia ja vientiä<br />
<br />
Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman ja Team Finlandin <br />
kanssa yhteistyössä.<br />
<br />
=== moBIlITEETISSa pIdETTävä kärkIpaIkka === <br />
<br />
Lähivuosina datamäärät jopa tuhatkertaistuvat nykyisestä ja mobiileja internetiin <br />
kytkettyjä laitteita tulee olemaan miljardeja lisää. Tämä tarjoaa huikeasti mahdollisuuksia <br />
kasvuun ja tuottavuuden lisäämiseen. <br />
<br />
Mobiiliteknologian avulla voidaan tuoda tuottavuuden ja älykkyyden mahdollistavat <br />
langattomat ratkaisut uusille toimialoille hyödyntäen laitteiden yhdistymistä <br />
ja verkottumista. <br />
<br />
Langattomuuteen perustuvat ratkaisut voivat merkitä huomattavaa älykkyyden <br />
ja tuottavuuden lisäystä esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa, teollisuudessa <br />
ja cleantechissa. Edellä mainitut tuotteet ja palvelut yleistyvät erityisesti, jos <br />
luodaan valmiita pitkälle automatisoituja (ns. Plug and Play) ratkaisuja yhteiskunnan <br />
ja teollisuuden eri sektoreille. <br />
<br />
Mobiliteetin edelläkävijyys on perustunut vaativiin asiakkaisiin, osaamiseen <br />
panostamiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön tutkimuksessa ja <br />
standardoinnissa. <br />
<br />
Mobiilin osaamisen ympärille on syntynyt merkittävä ekosysteemi, johon kuuluvat <br />
alan yritykset erityisesti Nokia ja Nokia Siemens Networks tärkeinä veturiyrityksinä, <br />
yliopistot, Tekes, VTT sekä lukuisat muut toimijat. Tätä ekosysteemiä ei voi <br />
siirtää, mutta sen voi menettää, jos emme pidä kiinni sen globaalista kilpailukyvystä. <br />
<br />
Suomessa tulee olla johtavaa tietoliikenne- ja verkkotekniikan koulutusta, joka <br />
mahdollistaa jatkuvuuden alan tutkimuksessa ja tukee opiskelijoiden joustavaa työllistymistä <br />
valmistumisen jälkeen. <br />
<br />
Tietoliikennealan tutkimuksessa käsitellään poikkeuksellisen suurta määrää <br />
reaaliaikaista dataa. Panostaminen t&k-yhteistyöhön tukee merkittävästi datan hallinnan <br />
ja analytiikan yleistä kehitystä Suomessa. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden <br />
houkutella isoja datamääriä analysoivien maailman johtavien yritysten t&k-toimintaa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Kokonaistavoitteena on tietoliikenne- ja verkkotekniikan osaamiseen perustuvan <br />
kilpailukykyisen ekosysteemin luominen Suomeen. Se mahdollistaa alan yritysten <br />
toiminnan ja houkuttelee uusia yrityksiä sekä t&k-investointeja ulkomailta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Mobiiliosaaminen (polku 9) ===== <br />
<br />
Käynnistetään alan useamman vuoden pituinen t&k-hanke<br />
<br />
Hankkeen panostuskohteita ovat esimerkiksi pilvilaskentaan ja data-analytiikkaan <br />
perustuvat palvelut, seuraavan sukupolven verkkojen kehittäminen, <br />
mobiilin teknologian yhdistäminen muihin kotimaisiin edelläkävijäteknologioihin <br />
(mm. multimedia- ja anturiteknologia) ja mobiliteetin laajentaminen <br />
uusille yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreille merkittävien uusien ratkaisujen <br />
mahdollistamiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
lisätään akateemista tutkimusta<br />
<br />
Käynnistetään Suomen Akatemian toteuttama useampivuotinen tutkimusohjelma. <br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville <br />
ja uusille tutkimusohjelmille, esim. WiFiUS ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
Tutkimustyön kansainvälisyyttä lisätään. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa.<br />
<br />
=== BIg daTa vaaTII oSaamISTa === <br />
<br />
Digitaalisessa maailmassa informaation ja tallennetun tiedon määrä on valtava. Kun <br />
yhdistetään älykkäästi ja reaaliajassa näennäisesti turhaa tietoa, pystytään luomaan �<br />
täysin uudentyyppistä, toimialojen rajoja rikkovaa tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi <br />
internet-seilailutieto, anturitiedot ja kävijämäärät. Esimerkiksi Googlen <br />
hakusanan influenssa yleisyys korreloi erittäin hyvin kansallisten influenssa-seurantatilastojen <br />
kanssa. <br />
<br />
Big data on maailmalla kuuma tutkimuksen ja soveltamisen kohde. Big datan <br />
käyttösovellukset ovat lukemattomia: asiakkaiden ostokäyttäytymisen analysointi, <br />
älykkäät energiaverkot ja sairauksien ennaltaehkäisy käyttäytymisen ja erillisten <br />
hoitotoimenpiteiden perusteella. Suomen osaaminen tällä alueella on kapeaa, vaikkakin <br />
tietyiltä aloilta löytyy huippuosaamista. Maailman parhaat osaajat löytyvät <br />
tällä hetkellä yhdysvaltalaisista yrityksistä kuten Google ja Amazon. <br />
<br />
Big data liittyy läheisesti muihin Suomen kriittisiin avainosaamisalueisiin. Tietoliikenteen <br />
osaajina olemme perinteisesti käsitelleet suuria datamääriä. Tietoturva <br />
on tärkeää kaikissa big data -tyyppisissä sovelluksissa ja tietovarannoista louhittavien <br />
tiedonjyvästen integrointi vaatii vahvaa ohjelmisto- ja tietojenkäsittelyosaamista. <br />
Julkisella puolella tietovarantojen avaaminen, yhteinen ICT-palveluarkkitehtuuri <br />
ja perinteisesti Suomessa hyvin toimiva julkinen-yksityinen-yhteistyö avaa <br />
mielenkiintoisia mahdollisuuksia. <br />
<br />
Suurimmaksi ongelmaksi big data tiedon soveltamisessa ja tietojen avaamisessa <br />
toimijat kokevat, että organisaatioilla ei ole riittävästi asiantuntemusta. Organisaatiot <br />
tarvitsevat tähän osaajia ja koulutusta. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Big Data (polku 10) ===== <br />
<br />
Aloitetaan hanke Big data -osaamisen kehittämiseksi<br />
<br />
Tekes ja yliopistot lähtevät yhdessä yritysten (muun muassa Tieto Oy) kanssa <br />
vetämään Big Data -osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
<br />
Big datan koulutusta ja tutkimusta lisätään<br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja Big Datan koulutukseen ja liiketoimin<br />
talähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aalto<br />
yliopisto; puheenjohtaja Markku Lahtinen, ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen, <br />
OKM. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit.<br />
<br />
=== TuTkImukSEn, SovElTamISEn, TuoTTEISTamISEn ja kaupallISTamISEn kETju kunToon === <br />
<br />
Osaamistarpeiden nopeat muutokset lisäävät tarvetta korkeakoulujen ja yritysten <br />
yhteistyöhön. Oppilaitosten pitää tietää, millaisia osaamistarpeita yrityksillä on. <br />
Samalla tavoin yritysten tulee pysytellä ajan tasalla siitä, millaista uutta osaamista <br />
oppilaitoksissa syntyy. Yrityksillä on myös merkittävää osaamista, jota tarvitaan <br />
koulutusohjelmien kehittämisessä. <br />
<br />
Yhteistyötä tarvitaan monella tasolla niin, että tieto kulkee huippututkimuksesta <br />
opetukseen ja sieltä edelleen yritysmaailmaan asti sekä toisinpäin. Tämä tarkoittaa <br />
osapuolten nykyistä läheisempää ja monimuotoisempaa vuorovaikutusta. <br />
<br />
Pelkkä tutkimusyhteistyö ei riitä, vaan siitä syntyvää osaamista pitää siirtää kaupallisesti <br />
menestyviin tuotteisiin. Samalla yritysten tulee ymmärtää perustutkimuksen <br />
merkitys, jota ei saa vaarantaa lyhyen tähtäimen vaatimuksilla. <br />
<br />
Tekniikan Akateemisten Teknologiabarometri kertoo, että ainakin korkeakoulujen <br />
ja yritysten yhteistyössä on tapahtunut suurin romahdus kymmeneen vuoteen. <br />
Korkeakoulut toimivat aikaisempaa itsenäisemmin ja yritykset keskenään. <br />
<br />
Etenkin ICT-ala kehittyy niin nopeasti, että tutkimuksen ja koulutuksen on vaikea <br />
täyttää muuttuvia odotuksia. <br />
<br />
Nopeutuva muutos testaa yhteistyökyvyt. Yhteistyö ei kehity kuitenkaan pelkästään <br />
tahdonvoimalla, vaan Suomeen on välttämätöntä kehittää uusia malleja, jotka <br />
helpottavat yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yksi kehitysaskel tähän suuntaan <br />
olisi palkata oppilaitoksiin välittäjähenkilöitä, jotka toimivat tulkkeina koulutuksen <br />
ja yritysten välillä. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (polku 11) ===== <br />
<br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia<br />
<br />
Jalkautetaan toimintamalli, jossa koulutus, tutkimus ja tuotekehitys toimivat <br />
läheisessä yhteistyössä. (Esimerkiksi Luova monimuotoinen oppiminen Suomessa, <br />
Lumous). Toimintatapaan kuuluu luova, dynaaminen ja kaikkia hyödyttävä <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. <br />
<br />
Tekes käynnistää Postdoc in Residence -ohjelman, joka auttaa pk-yrityksiä saamaan <br />
syväosaamista valmistuvien alan tohtoreiden avulla. Internship-ohjelma <br />
puolestaan yhdistää yrityksiä ja maisteriohjelmista valmistuvia. Ohjelmiin voitaisiin <br />
yhdistää sopiva tuki tai kannuste alentamaan palkkauskynnystä. Tällaiset <br />
ohjelmat ovat myös kilpailuvaltteja, kun rekrytoidaan uusia kansainvälisiä <br />
opiskelijoita. <br />
<br />
Levitetään Hacking factory -toimintaa (Aalto-yliopisto). Toiminta-alusta tuo <br />
yhteen opiskelijat, opettajat ja yritykset uudentyyppiseen oppimisympäristöön, <br />
jossa oppiminen yhdistyy yritysten tarjoamien ongelmien pohjalle rakentuviin <br />
projekteihin. Näissä käytetään avoimen innovaation periaatteita ja keskeistä <br />
on yritysten sitoutuminen hankkeisiin oman henkilöstön konkreettisella <br />
työpanoksella. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä, puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto, <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE, ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM ja pääjohtaja Pekka Soini Tekes. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden <br />
mukaan. <br />
<br />
<br />
Selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa<br />
<br />
Molempien opetuksen tasoa on syytä nostaa ja kansainvälistää. <br />
<br />
vastuutaho: Suomen yliopistot UNIFI ry. ja ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) <br />
yhdessä sekä OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit.<br />
<br />
=== ylEISEn kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn === <br />
<br />
Edellä kuvattu teknologinen osaaminen edellyttää, että Suomeen täytyy kehittää <br />
tietoteknistä osaamista ja valmiuksia monella tasolla niin, että ihmisillä on riittävät <br />
digitaalisen yhteiskunnan lukutaidot. On arvioitu, että 90 prosenttia tämän päivän <br />
ammateista edellyttää vähintään tietotekniikan perusosaamista. <br />
<br />
Tietokirjailija Don Tapscot väittää kuitenkin teoksessaan ”Digiosaamisen ohjelmajulistus”, <br />
että kaikkialla Euroopassa vallitsee kasvava kuilu sen välillä, mitä digitaalinen <br />
mullistus edellyttää ja mitä työvoima osaa ja tietää. Työnantajilla on jatkuvasti <br />
suurempia vaikeuksia löytää työntekijöitä tieteellistä ja teknistä osaamista <br />
vaativiin töihin. Tapscot perustaa väitteensä muun muassa London School of Economicsin <br />
(LSE) eurooppalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan digiajan nuorten osaaminen <br />
on yllättävän heikkoa. <br />
<br />
Euroopan komissio ennustaa digitaalisessa agendassaan, että Euroopassa on <br />
vuonna 2015 jopa miljoona ICT-työpaikkaa täyttämättä, koska osaavia tekijöitä ei <br />
ole riittävästi. <br />
<br />
Haasteet näkyvät myös suomalaisessa työelämässä. Esimerkiksi Vuokko Hämäläisen <br />
ja Kaija Sarannon tutkimus kertoi, että terveydenhuoltoalan akateemisesti koulutetuista <br />
työntekijöistä 57 prosenttia arvioi tietotekniikkaosaamisensa huonoksi ja <br />
39 prosenttia melko huonoiksi. Viestintäyhtiö Soprano puolestaan tutki, että yli 40 <br />
prosentti suomalaisista yritysjohtajista kokee henkilöstön digitaidot puutteellisiksi. <br />
<br />
Kauppakamarin keväällä 2012 tekemä kysely kertoo, että sekä suomalaiset yritysjohtajat <br />
että toisen asteen opiskelijat pitävät tietotekniikkataitoja erityisen tärkeinä. <br />
Yritysjohtajat korostivat, että tietotekniikkaosaamista tarvitaan kaikissa tehtävissä. <br />
Opiskelijat puolestaan uskoivat tarvitsevansa tulevassa työssään tieto- ja viestintäteknologiaan <br />
liittyvää osaamista, vaikka eivät välttämättä olisi olleetkaan kiinnostuneita <br />
tietotekniikka-ammatista. <br />
<br />
Etenkin perusopetuksessa on kuitenkin vaikea vastata kasvavaan tarpeeseen. <br />
Valtakunnallisen Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) -tutkimushankkeen <br />
yhteydessä tehty selvitys kertoo tosin, että tietotekniikan käyttömahdollisuudet <br />
ovat parantuneet kouluissa. Koulujen ja alueiden väliset erot ovat silti suuret. <br />
<br />
Monissa kouluissa tietotekniikkaa on käytössä lähinnä tietotekniikkaluokissa, <br />
joiden käyttöön oppilailla on rajalliset mahdollisuudet. OPTEKin selvitys kertoo, että <br />
rehtorit suhtautuvat aiempaa positiivisemmin tietotekniikan merkitykseen koulun <br />
arjessa ja tunnistavat muutostarpeen. Toisaalta vuonna 2004 tehty perusopetuksen <br />
opetussuunnitelma mainitsee tietotekniikan vain ohimennen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (polku 12) ===== <br />
<br />
Työvoima- ja osaamistarpeen ennakointi <br />
<br />
Tällä hetkellä työvoima- ja osaamistarpeen ennakointia koordinoidaan valtakunnallisesti <br />
usean hallinnonalan yhteistyönä. Osana ennakointitoiminnan kehittämistä <br />
ICT-klusterin erityispiirteet tulee ottaa aikaisempaa konkreettisemmin <br />
huomioon. Ennakoinnin tuloksista tulee tehdä nopeasti päätöksiä, joilla koulutuksen <br />
sisältöä kehitetään joustavasti. Reagointikyvykkyyden toteutumiseen tarvitaan <br />
nykyistä toimivampi yhteistyömalli ennakoinnin, koulutuksesta päättävien <br />
tahojen ja koulutuksen tarjoajien välillä. Ennakointia tulee myös koordinoida valtakunnan <br />
tasolla, jotta osaamistarpeista muodostuu kokonaiskäsitys. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen; OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Peruskoulujen opetussuunnitelmaan internet-ajan tarpeet<br />
<br />
Työryhmä esittää, että peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa <br />
työssä huomioidaan aikaisempaa vahvemmin osaamisen, oppimisen ja <br />
ajattelun taitojen merkitys kaikessa toiminnassa ja elinikäisen oppimisen perustana. <br />
Lisäksi OPS-perusteissa tulisi vahvistaa asenteellisia valmiuksia, kiinnostusta <br />
ja motivaatiota matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan. <br />
Entistä tärkeämpää tulevaisuuden osaamiselle on varmistaa myös perustaidot <br />
hyödyntää digitaalisia palveluita ja sisältöjä – myös omassa oppimisessa ja <br />
kaikessa toiminnassa. <br />
<br />
vastuutaho: Opetushallitus, opetusneuvos Irmeli Halinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit.<br />
<br />
=== kohdEnnETun kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn äkIllISESSä rakEnnEmuuToSTIlanTEESSa === <br />
<br />
ICT-alan rakennemuutos on leikannut Suomesta tähän mennessä noin 14 000 työpaikkaa <br />
parissa vuodessa. Noin 60 prosenttia työpaikkansa menettäneistä on sijoittunut <br />
uusiin työtehtäviin. Nokian ja yhteiskunnan nopeat työllistämistoimet ovat <br />
helpottaneet merkittävästi työttömyysongelmaa. Etenkin ICT-ammattilaisten työllistymistä <br />
on vauhdittanut kansainvälisten ja kotimaisten yritysten nopea reagointi <br />
osaavan työvoiman vapautumiseen. Kotimaisista yrityksistä OP-Pohjola perusti <br />
pankki- ja vakuutuspalveluita kehittävän yksikön Ouluun. Ulkomailta Suomeen ovat <br />
tulleet muun muassa Ericsson, Electronic Arts, Intel, Huawei ja Samsung. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö, Nokia ja muut julkisen sektorin toimijat aloittivat <br />
vuonna 2011 Bridge-ohjelman pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja <br />
Salossa. Ohjelma on koskenut Suomessa noin 4 500 henkilöä, joista noin 40 prosenttia <br />
on löytänyt uuden työn joko Nokialta tai muista yrityksistä. Opiskelemaan on lähtenyt <br />
noin 10 prosenttia. Monille työpaikkaansa vaihtaville on tarjottu tähän liittyviä <br />
muuntokoulutuksia. Lisäksi Bridgen avulla Suomeen on syntynyt yli 400 uutta yritystä. <br />
Tekes puolestaan on rahoittanut Innovation Mill -toimintaa, jossa on syntynyt <br />
Nokian ja NSN:n tuoteideoista jo noin 50 yritystä ja niihin noin 450 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Alan työntekijät ovat tähän mennessä sijoittuneet uusiin tehtäviin kohtuullisen <br />
hyvin. Tilanne vaikeutuu kuitenkin, koska markkinoiden ”imukyky” on heikentynyt. <br />
Siksi nyt on tehtävä uusia toimia, joilla estetään työttömiksi jääneiden osaamisen <br />
rapistuminen. Siihen työryhmä esittää yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin räätälöityä <br />
täsmäkoulutusta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen (polku 13) ===== <br />
<br />
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutus<br />
<br />
Koulutushankintaa on tarpeen uudistaa ketterämmäksi. Spirit ICT Future on Pirkanmaalla <br />
toteutettava muuntokoulutushanke, jossa on mukana useita yrityksiä. <br />
<br />
Ohjelma tarjoaa ripeästi koulutusta mm. ICT-alalta vapautuneiden osaamisen täydentämiseksi <br />
uuden työnantajan edellyttämällä tavalla. Koulutuksella edistetään <br />
yritysten strategista uusiutumista nykyisten työntekijöiden osaamista täydentämällä. <br />
Tampereen toimintamalli monistetaan muille paikkakunnille. <br />
<br />
vastuutaho: Paikalliset ELY-keskukset pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Salossa. <br />
<br />
<br />
Täydennyskoulutusta korkeakouluihin<br />
<br />
Käynnistetään pikaisesti selvitys korkeakoulujen mahdollisuuksista ja esteistä tarjota <br />
täydennyskoulutusta tai eri aloille kehitettäviä uusia korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia <br />
työryhmän jo tunnistamille kasvualueille. Muun muassa oppisopimustyyppistä <br />
täydennyskoulutusta tulisi kehittää yhteistyössä alan yritysten <br />
kanssa ja suunnata koulutusta nopeasti alojen osaajien tarpeiden tyydyttämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: OKM, TEM, UNIFI ja ARENE. <br />
<br />
<br />
Vieraskielisten kielikoulutus vähennyskelpoiseksi<br />
<br />
ICT-sektorin käynnissä olevan muutoksen aikana myös moni työn perässä Suomeen <br />
muuttanut kansainvälinen osaaja on jäänyt tai jäämässä vaille työtä. Elinkeinoelämän <br />
edustajien tekemissä selvityksissä kielitaidon puutteen on toistuvasti <br />
todettu olevan kaikkein keskeisin ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisen este. <br />
<br />
Henkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat menot ovat yritykselle vähennyskelpoisia <br />
eikä niille ole laissa ilmaistu yksilökohtaista ylärajaa. Koulutettavan pitää olla <br />
työsuhteessa ja koulutuksen tulee edistää työntekijän ammatillista osaamista, <br />
koska muutoin se katsotaan työntekijän osalta palkanlisäksi. Maahanmuuttajien <br />
kielikoulutus voi tässä suhteessa olla joissain tapauksissa tulkinnanvarainen. <br />
On tehtävä selkeä linjaus siitä, että äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai <br />
saamea puhuvien työntekijöiden ammatillinen suomen tai ruotsin kielen koulutus <br />
katsotaan ammatillista osaamista edistäväksi ja täten verovähennyskelpoiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, vero-osasto.<br />
<br />
== 6. Rahoituskuilu on täytettävä ja investoinnit turvattava == <br />
<br />
<big>Aloitus- ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Samoin suurten yritysten rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet. kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta luovien yritysten rahoitus kuntoon. Samoin riskinotto on tehtävä Suomessa mielekkäämmäksi ja houkuttelevammaksi.</big> <br />
<br />
Suomalaisen yritysrahoituksen ja pääomasijoituskentän alakulo on jatkunut jo <br />
useamman vuoden. Muun muassa Suomen Pankin ja työ- ja elinkeinoministeriön <br />
teettämä yritysrahoituskysely kertoo, että etenkin pienten ja keskisuurten yritysten <br />
rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet <br />
niin, että etenkin mikroyritykset nojaavat yhä enemmän vain yhteen pankkiin. <br />
Samoin suuryritysten rahoitus on muuttunut yhä enemmän pankkikeskeiseksi. <br />
Uudet vakavaraisuusvaatimukset puolestaan ovat vähentäneet pankkien lainanantoa. <br />
Yksityinen omapääomaehtoinen raha on vähentynyt, koska tuotot eivät ole vastanneet <br />
otettuja riskejä. Vastaava ilmiö näkyy laajemminkin venture capital -toimialalla <br />
Euroopassa. <br />
<br />
Suomalainen kasvuyritysekosysteemi on viime vuosien aikana kehittynyt hyvään <br />
suuntaan. Internetin ja sähköisen kaupankäynnin yleistyminen, yrittäjäilmapiirin <br />
paraneminen, sekä kasvanut yrityshautomo- ja kiihdyttämötoiminta ovat vauhdittaneet <br />
yrittäjyyttä. <br />
<br />
Kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta liiketoimintaa ja uutta <br />
kasvua luovien yritysten rahoitus sekä kasvun edellytykset kuntoon yrityskoosta <br />
riippumatta. Julkisen ja yksityisen pääoman on tehtävä ennakkoluulotonta yhteistyötä <br />
tällä alueella. Tässä yhteydessä erityisesti aikaisen ja kasvuvaiheen pääomasijoitukset <br />
ja riskirahoitus (ns. venture capital) ovat avainasemassa <br />
<br />
Kaiken ydin on yksityisen, markkinaehtoisen rahoituksen liikkeelle saaminen. <br />
Siksi Suomessa pitää kannustaa yksityistä riskinottoa ja pääomasijoitusmarkkinoiden <br />
kehittymistä. Samalla elinkeino- ja työelämä kehittyy yrittäjävetoisemmaksi <br />
ja verkottuneemmaksi jaetun riskinoton kautta: yhä useampi ihminen toimii yhtä <br />
aikaa työntekijänä, yrittäjänä, omistajana tai yksityissijoittajana. Yksityinen rahoituksen <br />
mukana tulee yleensä myös osaamista ja verkostoja. <br />
<br />
Toimiakseen suomalainen yritysekosysteemi tarvitsee suurten yritysten lisäksi <br />
1) ”innovaatioiden kasvualustaa” eli pieniä, teknologiapainotteisia, innovatiivisia ja <br />
uutta työllisyyttä luovia yrityksiä, sekä 2) vahvasti tuotekehitykseen panostavia ja <br />
globaaliksi huippuosaajiksi tähtääviä kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Kasvuyrityksiä voi syntyä startup-kentän lisäksi myös tunnistamalla ja kehittämällä <br />
potentiaalisia pk-yrityksiä, joilla niukka rahoitus on usein kasvun rajoite. Samoin <br />
spinoffit nähdään keinona synnyttää uusia yrityksiä. Käynnissä olevan ICT-alan <br />
rakennemuutoksen yhteydessä on pyritty kannustamaan yrityksistä eropakettien <br />
kautta tai yt-menettelyllä irtautuvia osaajia perustamaan uusia yrityksiä. Rahoituksen <br />
monipuolistaminen madaltaa etenkin henkilöstön mahdollisuuksia tarttua <br />
spinoff-tilaisuuksiin. <br />
<br />
Kasvun yritysekosysteemi [KUVA]<br />
<br />
<br />
Rahoituksen ja tuotekehityspanosten kasvattamisen edistämiseksi työryhmä esittää <br />
uudenlaisia ratkaisuja, jotka on priorisoitu eri vaiheessa olevien yritysten tarpeet <br />
huomioiden. Startup-kentällä korostuu yksityisen rahoituksen ja pääomasijoitustoiminnan <br />
kehittäminen, kasvuyritysten ja vakiintuneiden suuryritysten kohdalla <br />
taas Suomen kilpailukyky ja houkuttelevuus tuotekehityspanosten ja immateriaalioikeuksien <br />
ja IPR -oikeuksien kohdemaana. <br />
<br />
=== EnkElIrahoITuSTa ja -oSaamISTa SIEmEn- ja kaSvuvaIhEESEEn === <br />
<br />
Innovatiivisten siemen- ja mikroyritysten alkutaipaleella korostuu yksityisen enkelirahoituksen <br />
ja yrittäjyyden merkitys. Suomalaiset noin 300 bisnesenkeliä sijoittavat <br />
vuosittain vain noin 10–15 miljoonaa euroa kotimaisiin yrityksiin. Ruotsin riskipääomayhdistyksen <br />
SVCA:n mukaan maassa on 3000–5000 bisnesenkeliä, jotka sijoittavat <br />
vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Yhdysvalloissa enkelisijoittajat investoivat <br />
huikeat 20 miljardia euroa vuosittain. <br />
<br />
Työryhmä näkeekin enkelisijoittajien merkityksen erittäin olennaisena siemenvaiheen- <br />
ja startup -yritysten kasvun ja rahoituksen edellytyksenä. Bisnesenkelit tuovat <br />
mukanaan tyypillisesti rahoituksen lisäksi kasvuasennetta, kanssayrittäjyyttä, <br />
osaamispääomaa ja kokemusta liiketoiminnan kehittämiseen sen kriittisessä alkuvaiheessa. <br />
Näin he lisäävät yrityksen onnistumisen edellytyksiä. <br />
<br />
Eduskunnassa loppuvuodesta hyväksytty bisnesenkeleille suunnattu kasvuyrityskannustin <br />
on erittäin tärkeä toimenpide kasvun ja yritysekosysteemin kehittymisen <br />
kannalta. Työryhmä pitää tärkeänä, että sijoituskannustin laajennetaan koskemaan <br />
myös yksityisessä tai perheomistuksessa olevia sijoitustoimintaa harjoittavia <br />
yrityksiä sekä yrityskiihdyttämöitä. Samoin määrätietoisen enkelisijoitustoimialan <br />
kehittämisen näkökulmasta on erittäin tärkeää tukea yksittäisten enkelisijoittajien <br />
kykyä hajauttaa panokset laajaan joukkoon kohdeyhtiöitä. <br />
<br />
Jatkoksi enkelirahoituksen kehittämisen osalta työryhmä suosittaa, että selvitetään <br />
yksityisten sijoitusyhtiöiden toimintaedellytysten kehittämistä. Tutkitaan mahdollisuuksia <br />
tehdä listaamattomien yritysten luovutusvoitto verovapaaksi, mikäli <br />
voitto käytetään uudelleen kasvuyhtiösijoituksiin. Näin edesautettaisiin merkittävästi <br />
pääoman kiertoa uusiin kasvuyrityksiin sekä kiihdyttämötoiminnan kehittymistä <br />
sijoitusyhtiöiksi tai ”evergreen” -mallilla toimiviksi rahoittajiksi. Evergreen <br />
-mallissa sijoituksista vapautuvaa pääomaa sijoitetaan eteenpäin uusiin kohdeyrityksiin, <br />
eikä tulouteta yhtiöstä/rahastosta. <br />
<br />
=== kaSvun ja kanSaInvälISTymISEn rahoITuSTa pääomaSIjoITukSIlla === <br />
<br />
Pääomasijoitusmarkkinoita kehittävien toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa <br />
sekä kotimaista että ulkomaista yksityistä rahoitusta siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. <br />
Tavoitteena pitää olla, että Suomeen luodaan kansainvälisesti huippuluokkaa <br />
olevan markkinaehtoisesti toimivan pääomasijoitustoimiala. <br />
<br />
Työryhmä näkee tärkeänä uutena kehitystoimenpiteenä uusien yksityisten, epäsymmetriamallilla <br />
toimivien siemen- ja aikaisen vaiheen pääomarahastojen syntymisen <br />
Suomeen. <br />
<br />
Tähän pyritään esimerkiksi nykyisen Vigo-yrityskiihdyttämötoiminnan jatkamisella <br />
ja kehittämällä niitä kohti uusien yksityisten VC-rahastotiimien muodostumista. <br />
Lisäksi valtion rahoitusta yritysten siemen- ja kasvuvaiheessa tulee painottaa <br />
entistä enemmän pääomarahastojen kautta tapahtuvaksi, suorien sijoitusten <br />
sijaan. <br />
<br />
Pääomasijoitus- eli venture capital -markkinoilla tavoite on turvata uusien Suomeen <br />
sijoittavien VC-rahastojen varainhankinta, rahastojen aiempaa aktiivisempi <br />
osallistuminen varhaisen vaiheen kehitystyöhön, yhtiöiden kasvurahoituskierrosten <br />
toteutuminen (A- ja B-rahoituskierros) sekä keskittyminen yritysten kansainvälistymiseen. <br />
Painopiste tulisi olla myös tehokkaammassa hankevirran markkinoinnissa <br />
kansainvälisille sijoittajille ja kansainvälisten sijoituskierrosten toteuttamisessa. <br />
Tämän vauhdittamiseksi työryhmä esittää uuden ”Kasvurahastojen Rahaston”-tyyppisen <br />
mallin perustamista riittävän laajana. <br />
<br />
Alku- ja kasvuvaiheen rahoitusmallit olisi mielekästä yhdistää yhden public-private-<br />
mallin alle. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita<br />
(polku 14, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Käynnistetään rahoitusohjelma alku- ja kasvuvaiheen yrityksille</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa valtion ja yksityisten rahoittajien yhteistyössä rakennettua <br />
kokonaisvaltaista rahoitusohjelmaa, joka tähtää sekä alkuvaiheen että kasvuvaiheen <br />
yritysten rahoitustilanteen parantamiseen. Riittävän kokoinen rahoitus <br />
edellyttää 60–100 miljoonan euron vuosittaista panostusta, jossa valtio vastaa <br />
40 prosentista ja yksityiset sijoittajat 60 prosentista. Näistä rahoitusohjelman <br />
varoista 40 prosenttia suuntautuu siemen- ja aikaisen vaiheen rahoitukseen ja <br />
60 prosenttia kasvuyritysten rahoittamiseen. <br />
<br />
<big>Kehitetään siemen- ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Kokonaisohjelman osana perustetaan Suomeen eri profiileilla ja toimialoilla toimivia <br />
public-private-rahastoja edellä mainitussa suhteessa. Julkinen toimija huolehtii <br />
sijoituksen pitkäjänteisyydestä ja riittävistä hallinnointiyhtiön kannusteista. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti. Rahastot toimivat <br />
epäsymmetria-periaatteella niin, että valtio tyytyy yksityissijoittajia pienempään <br />
voittoon. Epäsymmetria-mallissa tulee ottaa huomioon EU:n valtiotukisäännöt. <br />
Tekesin riittävä resurssointi rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen/Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 10–16 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
<big>Kehitetään kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Voidaan toteuttaa esimerkiksi perustamalla ns. Kasvurahastojen Rahasto II. <br />
Toteutetaan se riittävän laajana, jotta public-private -kokonaispanostus on 40–60 <br />
miljoonaa euroa vuosittain puhtaasti kasvurahoituspainotteisille VC-rahastosijoituksille. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti ja sijoitukset pitäisi <br />
olla luokiteltavissa yksityiseksi pääomaksi. Teollisuussijoituksen riittävä resurssointi <br />
rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen, Teollisuussijoitus, toimitusjohtaja <br />
Juha Marjosola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 14–24 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
=== kaSvuInvESToInTEIhIn TarvITTavan laInarahoITukSEn SaaTavuudEn varmISTamInEn === <br />
<br />
Yritykset tarvitsevat kasvuvaiheessa investointeihinsa ja käyttöpääomaa varten lainarahoitusta. <br />
Nykyisellään Finnvera voi myöntää sekä lainarahoitusta että takauksia <br />
pankkien myöntämille lainoille. Rakennemuutostilanteen vuoksi Finnveran <br />
rahoitusedellytyksiä on työ- ja elinkeinoministeriön päätöksillä laajennettu. <br />
<br />
Useista rahoitusmarkkinoiden kehityksen rakenteellisista syistä ja suhdannekehityksen <br />
vuoksi pankkien lainarahoitus pk-yrityksille on viime aikoina merkittävästi <br />
tiukentunut, vaikka valtion osallistumisedellytyksiä on vahvistettu. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15A) ===== <br />
<br />
Otetaan käyttöön pk-yritysten joukkovelkakirjalainat. Kasvavien yritysten lainarahoituksen <br />
saatavuuden varmistamiseksi työryhmä esittää, että Finnvera käynnistää <br />
uuden pk-yritysten joukkovelkakirjalaina-järjestelmän. Järjestelmä voidaan <br />
kehittää 2000-luvun alussa käytössä olleen Finnveran pk-yritysten jvk-järjestelmän <br />
pohjalta. Nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa joukkovelkakirjalaina <br />
monipuolistaisi lainainstrumenttien ja rahoittajien syndikointia ja riskinjakoa. <br />
Menettely parantaisi siten myös pankkien lainarahoituksen myöntämisen <br />
edellytyksiä. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
=== InnovaaTIoBokSIlla SIjoITukSET ja TuoTEkEhITySpanoSTukSET SuomEEn === <br />
<br />
Hallituksen esittämä t&k-menojen lisävähennys yritysverotuksessa tähtää tutkimuksen <br />
ja kehittämisen tekemiseen nimenomaan Suomessa. Näiden panostusten <br />
täysimääräiseksi hyödyntämiseksi pitää myös varmistaa, että kehitystyön tuloksena <br />
syntyneiden innovaatioiden omistus pysyy Suomessa. <br />
<br />
Aineettomat oikeudet siirtyvät helposti maasta toiseen, koska niiden omistusmaan <br />
vaihtaminen on yksinkertaista. Innovaatioiden verokannustin, ns. innovaatioboksi, <br />
pyrkii vaikuttamaan siihen, että yritys pitää tai siirtää aineettomat oikeutensa <br />
kyseiseen maahan. Innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa <br />
alhaisemmalla verokannalla. <br />
<br />
Innovaatioboksi tukisi merkittävällä tavalla suomalaisten yritysten kilpailukykyä <br />
innovaatiointensiivisillä aloilla ja loisi paremmat mahdollisuudet houkutella jopa <br />
aivan uutta tutkimus-, tuotekehitys- ja muuta liiketoimintaa ja verotuloja Suomeen. <br />
<br />
Monissa Euroopan maissa on käytössä erilaisia innovaatioboksin muotoja (UK, <br />
Hollanti, Luxemburg, Ranska, Belgia, Unkari, Espanja). Sen vuoksi useat suomalaiset <br />
yritykset selvittävät parhaillaan, missä kannattaa pitää aineettomien oikeuksien <br />
omistus ja mistä niistä saatava taloudellinen hyöty on suurin. <br />
<br />
Työryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Suomeen luodaan nopeasti kansainvälisesti <br />
kilpailukykyinen innovaatioboksi. Innovaatioboksin on katettava erilaiset <br />
aineettomat oikeudet mahdollisimman laajasti, jotta kannustimen vaikuttavuus olisi <br />
riittävä pitämään ja houkuttelemaan aineettomia oikeuksia Suomeen sekä tehokkaasti <br />
kannustamaan yrityksiä kaupallistamaan keksinnöt. Innovaatioboksin tulee <br />
hyödyttää sekä isoja että pienempiä yrityksiä, jotta veturiyrityksinä toimivat isommat <br />
yritykset eivät siirtäisi innovaatiopanostuksiaan ulkomaille ja vetäisi siten <br />
mukanaan myös pienempiä kasvuyrityksiä. Näin turvataan myös nopeimpien kasvuyritysten <br />
pysyminen Suomessa mahdollisissa yrityskauppa ja kansainvälisissä <br />
sijoituskierrostilanteissa (esimerkiksi SuperCell / Rovio). <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15B) ===== <br />
<br />
<big>Luodaan innovaatioille verokannustin</big> <br />
<br />
Luodaan Suomeen innovaatioiden verokannustin (innovaatioboksi), jonka <br />
mukaan innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa merkit<br />
tävästi alhaisemmalla verokannalla (8-12%). <br />
<br />
Alhaisemman verokannan piiriin kuuluvat tulot kaikista keskeisistä aineetto<br />
mista oikeuksista (patentit, tavaramerkit, ohjelmistojen ja muiden luovien teos<br />
ten tekijänoikeudet). <br />
<br />
Innovaatioboksin tulee hyödyttää yhtäläisesti niin isoja kuin pienempiäkin yrityk<br />
siä (ei euromääräistä rajaa). <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Staattiset verovaikutukset yli 200 miljoonaa euroa. <br />
Dynaamiset verovaikutukset tulee arvioida. <br />
<br />
Toteutetaan hallituksen esitys tutkimuksen ja kehityksen kolmen vuoden lisävähennyksestä. <br />
Lisäksi työryhmä ehdottaa vähennyksen muuttamista pysyväksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela.<br />
<br />
== 7. Uusilla toimintatavoilla innovaatioita == <br />
<br />
<big>Uudet innovaatiot vaativat digitaalisessa maailmassa toimintatapoja, joissa korostuvat nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne. Samoja ominaisuuksia vaaditaan äkillisen rakennemuutoksen hoitamisessa.</big> <br />
<br />
Kilpailukyky edellyttää digitaalisessa maailmassa uudenlaisia toimintamalleja <br />
sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Uudet toimintatavat ovat välttämättömiä <br />
siksi, että innovaatioiden pitää syntyä entistä nopeammin ja niiden tekemiseen tarvitaan <br />
entistä enemmän useiden toimijoiden verkostoja. <br />
<br />
Nopean oppimisen vaateen kuvaa erinomaisesti IMD:n professori Peter Lorange <br />
artikkelissaan ”Ultra-rapid Management Processes”. <br />
<br />
”Vaaditaan johtamismalleja, jotka mahdollistavat uusien liiketoimintojen tuomisen <br />
markkinoille ensimmäisenä sekä parhaimpien ideoiden ultranopean levittämisen <br />
maailmalle”. <br />
<br />
Verkostojen voimasta puolestaan kirjoitetaan osuvasti muun muassa Sitran julkaisussa <br />
”Suuri siirtymä”: ”T&k-toiminnan globaalisaation hyödyntäminen edellyttää <br />
siirtymistä hajautettuun organisaatiomalliin, jossa innovaatioprosessi tapahtuu <br />
yhteistyössä eri yksiköiden, partnereiden, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa”. <br />
<br />
Verkostomainen ja nopea toiminta vaatii uudenlaista ajattelua organisaatioiden <br />
johtamisessa. Johtamismallit ovat kehittyneet pitkälti 1900-luvun teollisuudessa, <br />
mikä aiheuttaa haasteita 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Professori CG. Prahalad <br />
kirjoittaakin johtamisen muuttuvan tällä vuosisadalla monella tavalla. ”Johtamista <br />
hallinneet ajatuksemme täytyy arvioida uudestaan muun muassa vallan, <br />
rakenteiden, hierarkian, kontrollin, koordinaation, omistamisen ja kannustimien <br />
osalta”. <br />
<br />
Verkostoitumisen ja nopeuden vaade osuu ensimmäisenä kansainvälisessä kilpailussa <br />
oleviin yrityksiin. Sama vaatimus koskee kuitenkin koko yhteiskuntaa <br />
kolmesta syystä. Yritykset eivät pysty uudenlaiseen toimintatapaan, jos koko muu <br />
yhteiskunta toimii vanhoilla malleilla. Lisäksi julkinen sektori on usein keskeinen <br />
kumppani verkostoissa, joissa kehitetään uusia asioita. Samoin on tärkeää oivaltaa, <br />
että uudet toimintamallit tuovat tehoa myös julkiselle sektorille ja parantavat julkisia <br />
palveluita. <br />
<br />
World Economic Forumin The Global Information Report korostaa, että elämme <br />
hyperverkottuneessa maailmassa, jossa kansalaisten, yritysten ja valtion suhteet <br />
muotoutuvat uudella tavalla. ”Se tuo uusia mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta ja <br />
hyvinvointia synnyttämällä uusia tuotteita ja palveluita sekä parantamalla tapaa, <br />
jolla julkiset palvelut tuotetaan.” <br />
<br />
Samalla on toki syytä muistaa WEF:n varoitus, että hyperverkottuneisuus synnyttää <br />
uusia haasteita kuten tietoturvan murtuminen, verkkorikollisuus ja uhat yksilöiden <br />
tietosuojalle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut edellä kuvattuja tarpeita kehittää nopeutta <br />
ja verkostomaisia toimintamalleja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lukemattomissa <br />
työryhmän käymissä keskusteluissa on noussut esiin samankaltaisia <br />
kokemuksia siitä, kuinka eri toimijat työskentelevät siiloissa, joiden ylittäminen on <br />
syystä tai toisesta vaikeaa. Yritysten ja julkisen sektorin keskustelu on usein mutkikasta <br />
ja yhteistyö eri toimialojen välillä on ohutta. <br />
<br />
Nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne ovat tärkeitä myös silloin, kun ratkotaan <br />
äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamia ongelmia. Tarvitaan ennakkoluulottomia <br />
ratkaisuja, joissa julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Uusia ratkaisumalleja <br />
täytyy kokeilla, koska ei ole olemassa patenttiratkaisuja, joilla ongelmat <br />
voisi takuuvarmasti korjata. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä tekee ehdotuksia, jotka tähtäävät <br />
<br />
• innovatiivisuuteen julkisten palveluiden kehittämisessä, <br />
• erilaisten osaamisten kohtaamiseen ja uudenlaisten ekosysteemien syntymiseen, <br />
• yritysten palveluviidakon purkamiseen ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen sekä <br />
• toiminnan nopeuttamiseen niin, että asioita samalla kehitetään pitkäjänteisesti. <br />
<br />
=== julkISET palvEluT EdElläkävIjöIkSI === <br />
<br />
Julkisella sektorilla on merkittävä tarve tehostaa ja parantaa palveluitaan digitaalisilla <br />
ratkaisuilla. Tarvetta tehokkuuteen lisää julkisen sektorin velan kasvu ja huoltosuhteen <br />
heikkeneminen. Palvelujen parantaminen puolestaan on tärkeää, koska <br />
sähköiseen maailmaan kasvaneet kansalaiset odottavat saavansa yhä enemmän palvelua <br />
verkossa. Yritykset taas voivat saada merkittäviä säästöjä, jos niiden tarvitsemat <br />
julkiset palvelut ovat automatisoituja. <br />
<br />
Työryhmä näkee, että uusia julkisia palveluita tulisi kehittää ennakkoluulottomasti <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Julkiset palveluhankinnat voivat <br />
toimia osaltaan uusien innovaatioiden veturina tilanteissa, joissa uutta teknologiaa <br />
voidaan yhdistää palveluun. <br />
<br />
Tästä erinomaisena esimerkkinä on verohallinnon jos usean vuoden yli jatkunut <br />
johdonmukainen palvelukehitys. Työ lähti liikkeelle työprosessin uudelleenmäärittelystä <br />
ja systeemisen muutoksen tarpeen ymmärtämisestä. Case Vero. <br />
<br />
Uusien palveluiden kehittämisessä pilotit ovat tärkeä toimintamalli, jossa yhdistyvät <br />
nopea toiminnan käynnistäminen ja riskin rajaus. Pilottien avulla asiakas ja toimittaja <br />
voivat luoda täysin uusia palveluita ja prosesseja, joita muut eivät ole vielä testanneet. <br />
<br />
Kokeilukulttuurin hyödyt voivat olla suuret. Julkinen sektori saa innovatiivisia <br />
ratkaisuja, jotka tehostavat ja parantavat palvelua. Yritykset puolestaan saavat referenssejä, <br />
jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä etenkin vientimarkkinoilla. <br />
<br />
Alla ovat keskeiset julkisen sektorin ominaispiirteet, joita digitaalisessa maailmassa <br />
tarvitaan. <br />
<br />
• Nopea palvelu. Tehokas julkinen sektori palvelee asiakaslähtöisemmin sekä <br />
kansalaisia että yrityksiä. <br />
<br />
• älykäs asiakas. Kilpailukykyinen julkinen sektori on myös älykäs asiakas <br />
yksityiselle sektorille. <br />
<br />
• Ennakkoluuloton kokeilija. Julkinen sektori kokeilee rohkeasti uusia ratkaisuja. <br />
Pilotit ovat kokeiluväline, joilla voidaan toimia nopeasti ja pitää riskit <br />
kohtuullisina. <br />
<br />
•kilpailun edistäjä. Kilpailukykyinen julkinen sektori lisää kilpailua kotimarkkinoilla. <br />
<br />
• Tehokkaiden rakenteiden luoja. Julkinen hallinto tukee yhteisiä rakenteita, <br />
jotka mahdollistavat joustavat toimintamallit. <br />
<br />
===== Case Sähköistä verotusta ===== <br />
<br />
:Verottaja on edennyt jo vuosien ajan systemaattisesti kohti automatisoitua palvelua, jossa sekä verovelvollisten että verottajan omat toiminnot on sähköistetty mahdollisimman pitkälle. <br />
: <br />
:Kehitystyö on helpottanut sekä asiakkaan että verohallituksen työtä. Tämä on edellyttänyt, että verottaja on miettinyt kaikki omat prosessinsa uusiksi. Siksi verottaja on edennyt kehityspolulla askeleittain niin, että ensimmäiset askeleet otettiin jo 1990-luvulla. Silloin alkoi kokeilu veroehdotusten tekemisestä valikoiduille asiakkaille. <br />
: <br />
:Monien askeleiden jälkeen kaikki kansalaiset alkoivat saada veroehdotuksen, joiden täydentäminen piti kuitenkin tehdä paperilla. Nyt noin 5,5 miljoonaa asiakasta saa esitäytetyn veroehdotuksen. Täydennettävää on noin 1,5 miljoonalla verotettavalla, joista kolmasosa tekee täydennykset sähköisesti. <br />
: <br />
:Digitalisointi ei ole johtanut henkilöstön irtisanomisiin, mutta henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta. Samaan aikaan monien tehtävät ovat muuttuneet entistä enemmän asiantuntijatehtäviksi. Asiakkaille tämä on tiennyt laadukkaampia ja nopeampia neuvontapalveluita. <br />
: <br />
:Kehitysmahdollisuuksia on edelleen paljon. Esimerkiksi verotilijärjestelmä mahdollistaisi sen, että verovelvollinen voisi kuitata verovelkoja ja –saamisia keskenään. Tämä yksinkertaistaisi rahaliikennettä veronmaksajan ja valtion välillä ja säästäisi kaikkien aikaa ja rahaa. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (polku 16) ===== <br />
<br />
<big>luodaan esikaupallisten pilottien malli julkiselle sektorille</big> <br />
<br />
Kehitetään esikaupallisen vaiheen toimintamalli, jossa esimerkiksi kunta esittää <br />
yrityksille ongelman, johon yritykset etsivät uuden ratkaisun. Sen jälkeen kunnan <br />
haasteet parhaiten ratkaiseva yritys voi jalostaa ratkaisun edelleen tuotteeksi, <br />
jota päästään kokeilemaan. Pilotin kautta luodaan malli, joka monistetaan ja levitetään <br />
julkisen sektorin organisaatioiden käyttöön sekä pidetään huoli palveluiden <br />
ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. <br />
<br />
Esikaupallisella hankinnalla voidaan edistää uusien markkinoiden syntymistä <br />
ja yritys saa samalla kaupallisen referenssin, mikä auttaa kasvu-ja <br />
vientiponnisteluissa. <br />
<br />
Toimeenpano: VM, ICT-johtaja Timo Valli; Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka <br />
Mäki-Lohiluoma. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista</big> <br />
<br />
Suomalaisia ohjelmistoyrityksiä syrjivä sääntely liittyy etenkin Hanselin koordinoimiin <br />
julkisiin kilpailutuksiin. Etenkin referenssivaatimukset kilpailutuksissa <br />
sulkevat usein ulos suomalaiset, pienet ohjelmistoyritykset. Tämä karsii vaihtoehtoja, <br />
tukee asemansa saavuttaneiden suurten yritysten asemaa ja rajoittaa kasvuyrittäjyyttä. <br />
Työryhmä ehdottaa, että julkisen hankinnan ehtoja muokataan niin, <br />
että ne avaavat ovia uusille innovaatioille. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>perustetaan kansalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus</big> <br />
<br />
ICT-2015 työryhmän ehdotuksesta on vuoden 2012 viimeisessä lisätalousarviossa <br />
myönnetty rahoitus kansalaisen SOTE-palvelujen kehittämiskeskuksen <br />
perustamista koskevan selvityksen laatimiseksi. <br />
<br />
Selvityksen perusteella tehdään esitys keskuksen perustamisesta vuonna <br />
2014. Perustettava keskus toimisi palvelujen järjestäjien, ammattilaisten, asiakkaiden <br />
ja ICT-toimittajien yhteistyön, asiakaslähtöisen palvelumuotoilun foorumina <br />
ja yhteisten toimintamallien kehittäjäyhteisönä. Hyödynnetään toiminnassa <br />
VTT:n osaamista ja toimintaa Sote-palveluiden konseptoinnissa ja mallinnuksessa <br />
(tutkimusjohtaja Tatu Koljonen). <br />
<br />
vastuutaho: STM/neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen, VM/ICT-johtaja <br />
Timo Valli ja TEM <br />
<br />
Tarvitavat resurssit: Myönnetty vuoden 2012 viimeisessä lisäbudjetissa <br />
200 000 euroa perustamista koskevan selvityksen laatimiseen, vuodesta 2014 <br />
alkaen varaus selvityksen perusteella budjettiin. <br />
<br />
=== TörmäyTTämISEn ja EkoSySTEEmIEn EdISTämInEn === <br />
<br />
Uusien innovaatioiden syntyminen edellyttää, että erilaiset osaamiset kohtaavat <br />
nykyistä paremmin monella tasolla. Siksi Suomeen tulee kehittää toimintamalleja, <br />
jotka vauhdittavat yhteistyötä sekä vuorovaikutusta niin toimialojen sisällä että eri <br />
toimialojen välillä. <br />
<br />
Esimerkiksi strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit ovat monien arvioiden <br />
mukaan onnistuneet hyvin toimialojen sisäisessä törmäyttämisessä, mutta toimialarajat <br />
ylittävissä kohtaamisissa ja kansainvälisessä yhteistyössä monet näkevät <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Lukuisissa työryhmän käymissä lähetekeskusteluissa on korostunut ekosysteemien <br />
luomisen ja osaamisen ristiinpölytyksen merkitys.Ekosysteemejä tarvitaan, <br />
koska kaikki suurimmat globaalit haasteet edellyttävät systeemisiä ratkaisuja. Esimerkiksi <br />
terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen voi onnistua vain, jos on olemassa <br />
arkkitehtuuri, johon kaikkien yksityisten ja julkisten toimijoiden ratkaisut kytkeytyvät. <br />
Tässä on pienellä maalla aivan erityinen etu, jota pitäisi pystyä hyödyntämään. <br />
<br />
Teknologisten välineiden ja ratkaisujen puute ei ole enää perimmäinen este. <br />
Hidasteet ja esteet ovat organisaatioissa, vanhoissa toimintatavoissa ja prosesseissa <br />
sekä viime kädessä asenteissa. Jotta niitä voidaan muuttaa, tarvitaan uusia tapoja <br />
tehdä työtä sekä työtapoja palvelevaa teknologiaa. Lisäksi tarvitaan ekosysteemejä, <br />
joissa toimintaympäristö viritetään teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä silmälläpitäen <br />
optimaaliseksi. <br />
<br />
Ekosysteemiin kuuluu monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista <br />
osaamista ja riskien oton kyvykkyyttä. Samoin tarvitaan sekä yksityistä että <br />
julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille ja palveluille. Tarvitaan myös laadukasta <br />
regulaatiota ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se vaatii myös saumatonta <br />
yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten ekosysteemin <br />
osien täytyy olla kyvykkäitä kytkeytymään kansainvälisiin verkostoihin. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain sitä kautta, että ekosysteemin laatu ja sen ympärille <br />
rakentuva relevantti osaaminen ovat maailman huippua. <br />
<br />
Törmäyttäminen voi tapahtua ympäristöissä, joissa kohtaamiset ovat luonnollisia. <br />
Siksi kohtaamisia tapahtuu luontevasti esimerkiksi alueiden sisällä tai toimialaverkostoissa. <br />
Digitaalisten palveluiden kehittyminen edellyttää, että ICT-alan osaajat <br />
ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi konepajateollisuuden ammattilaisten <br />
kanssa. <br />
<br />
Alueellisista törmäytyskanavista hyviä esimerkkejä ovat Tampereen Uusi Tehdas, <br />
Oulun Yritystakomo ja useilta paikkakunnilta löytyvät Tampereen mallin mukaiset <br />
Protomo-yrityskiihdyttämöt. Strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit puolestaan <br />
ovat esimerkkejä toimialaverkostoista, joissa saman alan yritykset kehittävät <br />
yhdessä teknologiaa, jota useammat yritykset voivat hyödyntää. <br />
<br />
Nokia-klusterista työttömäksi jäävien osaamisen yhdistäminen puolestaan tarvitsee <br />
akuutteja ratkaisuja, joissa hyödynnetään ekosysteemin ja törmäyttämisen <br />
malleja. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Törmäytys ja verkostohankkeet (polku 17) ===== <br />
<br />
<big>Alueelliset verkostohankkeet </big><br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman Innovatiiviset-ohjelman (INKA) tavoitteena <br />
on vahvistaa kansanvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä <br />
Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan <br />
luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä <br />
ja edelläkävijämarkkinoita. <br />
<br />
Tuetaan alueellisten osaamiskeskittymien syntyä. Kannustetaan alueita rakentamaan <br />
nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet vahvistavat <br />
toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä osaamisohjelmilla, <br />
joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
toimintaa. <br />
<br />
Pilottina avointen järjestelmien osaamiskeskittymän kehittäminen. Kehitetään <br />
digitaalisen osaamisen keskittymää toteuttamalla osaamisohjelmia muun muassa <br />
kokonaisarkkitehtuurien, suurten järjestelmien hallinnan ja avoimien skaalautuvien <br />
palvelujärjestelmien alalla. Suunnataan hankeportfolio tukemaan kansallisen <br />
infrastruktuurin muutosta ja julkishallinnon ja avoimia terveydenhuoltoalan <br />
järjestelmäkehityshankkeita. <br />
<br />
Tavoitteena on luoda verkostot uuden kansallisen veturi-ilmiön muodostamiseksi <br />
ja vaihtoehdoksi suuryrityksille mm. julkishallinnon palvelukehityshankkeissa. <br />
Toteutetaan osaamisohjelmat muutamille valikoiduille erityisosaamisalueille, <br />
jotka edesauttavat kokonaisratkaisujen toteuttamista: <br />
<br />
• Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut ja -strategiat, palveluliiketoiminnan ja teknisten ratkaisujen yhteissuunnittelu <br />
• Suurten järjestelmien tekninen hallinta, optimointi ja toteutus <br />
• Avoimet ja skaalautuvat palvelujärjestelmä-, tietoturva- ja informaationhallinnan kehitysmallit sekä käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta <br />
<br />
Toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana avausprojektin sisällä mahdollisesti <br />
osana tulevaa INKA-ohjelmaa. <br />
<br />
vastuutaho: BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula, STM/neuvotteleva virkamies <br />
Hannu Hämäläinen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kaksi miljoonaa euroa vuodessa 2013–2017. <br />
<br />
<big>Toimialakohtaiset törmäytykset</big> <br />
<br />
<big>Selvitetään edellytykset uusien digitaalisten ekosysteemien rakentamiseen</big> <br />
<br />
Sähköinen terveysteknologia ja älykkäät vanhuuspalvelut ovat suuria kasvumahdollisuuksia <br />
ikärakenteen muuttumisen vuoksi. Selvitetään vuoden 2013 aikana, <br />
löytyykö näiden aihealueiden ympärille yritysten (esim. Mawell Oy) ja tutkimuslaitosten <br />
muodostama joukko, joilla olisi kiinnostusta tehdä näistä laajempi kehitysohjelma. <br />
Yhtenä mahdollisena kohteena on Salo, jossa on jo käynnistetty hyvinvointiteknologian <br />
(erityisesti vanhuspalvelut) kehitysympäristön rakentaminen. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>digitaalisen koulutusliiketoiminnan kehittäminen</big> <br />
<br />
Koulutusliiketoiminnan ja ICT-sektorin törmäyttämöitä pilotoidaan Jyväskylässä, <br />
Tampereella ja Oulussa. Lisäksi Turun yliopistolla, Salon kaupungilla ja paikallisilla <br />
yrityksillä on alan kehityshanke Näistä kaupungeista löytyy valmiita tuotteita, <br />
palveluratkaisuja ja sisältöjä molemmilla sektoreilla joiden yhteistyömahdollisuuksia <br />
ei ole hyödynnetty. <br />
<br />
Törmäyttämisellä on tarkoitus hakea uusia palveluratkaisuja ja nopeita tuloksia. <br />
Tavoitteena on tuoda ICT-ja EDU-sektorit yhteen uudella tavalla, olemassa olevia <br />
rakenteita tehokkaammin ja innovatiivisemmin hyödyntäen. Tällöin saavutettavien, <br />
alueellisten hyvien käytänteiden pohjalta voidaan rakentaa laajemmin <br />
sovellettavia malleja koko maahan. Törmäyttämö luo ihmisten, ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien <br />
yllättäviä kohtaamisia yli toimialojen ja alueiden rajojen. <br />
Uudenlaisen yhteistyön tavoitteena on luoda kansainvälistä liiketoimintaa. <br />
Viennin tueksi luodaan uudet tehokkaat toimintamallit. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
resurssit: 1 miljoona euroa/vuosi. <br />
<br />
<big>Suomen kauppakamareiden digitalisaatiohanke</big> <br />
<br />
Tavoitteena on kertoa etenkin pk-yrityksille, miten informaatioteknologian uusia <br />
mahdollisuuksia voi parhaiten hyödyntää. Hanke esittelee informaatioteknologian <br />
mahdollistamia uusia toimintatapoja sekä askeleita, joiden avulla uusiin teknisiin <br />
ratkaisuihin ja toimintamalleihin kannattaa siirtyä. Samoin kiinnitetään huomiota <br />
digitalisaation haasteisiin kuten tietoturvaan ja itsensä johtamiseen digitaalisessa <br />
ympäristössä. Hankkeen aikana on tilaisuuksia yhdeksäntoista kauppakamarin <br />
alueella sekä valtakunnallinen tilaisuus Helsingissä. Tavoite on digitalisaatiokehityksen <br />
nopeuttaminen. Kohderyhminä ovat etupäässä suomalaiset pk-yritykset, <br />
kunnat ja muut paikalliset toimijat. <br />
<br />
vastuutaho: Keskuskauppakamari, Senior Advisor Ilkka Lakaniemi <br />
<br />
<br />
<big>Sähköinen treffipalvelu ICT-osaajien ja asiakkaiden välille</big> <br />
<br />
Teknologiateollisuus ry:n johdolla tehdään verkkopalvelu, jonka pääteemana <br />
on yritysten uudistuminen. Sivusto on suunnattu etenkin pk-yrityksille, joilla on <br />
nopea tarve uudistua kansainvälisen kilpailun paineessa. Sivustolle rakennetaan <br />
osio, jonka kautta digitaalisista palveluista kiinnostuneet yritykset voivat löytää <br />
oikeanlaista ICT-osaamista juuri omaan tarpeeseensa. Sivustolla myös herätetään <br />
yrityksiä digitaalisten palveluiden mahdollisuuksista case-esimerkkien kautta. <br />
<br />
vastuutaho: Teknologiateollisuus, johtaja Jukka Viitasaari. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>greenICT” ja älykkäät kaupunkiympäristöt</big> <br />
<br />
Tavoitteena on koota suomalaisen energia- ja ympäristöalan sekä ICT-alan huippuosaaminen <br />
(ml. start-up- ja kasvuyritykset) tukemaan laaja-alaisesti kolmen <br />
kaupunkialueen suunnittelua ja kehitystä sekä yritystoiminnan kasvua. Toimenpide <br />
toteutetaan kolmen vuoden aikana. <br />
<br />
vastuutaho: toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 2 milj. euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut Nokia-klusterin ongelmiin (polku 18) ===== <br />
<br />
<big>Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi</big> <br />
<br />
Monissa maissa on pula ICT-osaajista, joita Suomessa puolestaan on jäänyt työttömiksi <br />
rakennemuutoksen takia. Suomalaisten heikkoutena on tuote- ja palveluosaamisen <br />
tuotteistamisen ja markkinoille vieminen. Tästä käytännön esimerkkinä <br />
toimii ICT 2015 -työryhmän työn osana Saksassa ja Sveitsissä tehty <br />
markkina-analyysi, jonka mukaan suomalaisen ICT -osaamisen tuotteistaminen <br />
Saksan ja Sveitsin markkinoille tarjoaa välittömiä liiketoimintamahdollisuuksia <br />
suomalaisyrityksille. <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa pilottitoimenpiteitä, jotka parantavat yritysten kykyä luoda <br />
globaalisti myytäviä tuote- ja palvelukonsepteja: <br />
<br />
• muuntokoulutusta mobiiliosaajille. Yhteiskunnan ja yritysten yhdessä tukema globaalin tuotemarkkinoinnin muuntokoulutus- ja projektityösopimusohjelma, joka tarjoaa alan osaajille nopean siirtymisen matkapuhelimista uusille toimialoille sekä yrityksille kokenutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Erityisenä fokusalueena pilottivaiheessa Tampereen ja Oulun ICT-osaajat. <br />
<br />
• “Ensiasiakkuudesta moniasiakkuuteen”- rahoitusmalli. Uudet rahoitusmallit tukemaan tuotteiden ja palveluiden myyntiä useille asiakkaille ja markkinoille samanaikaisesti (nyt pk-yritykset keskittyvät usein yhteen isoon asiakkaaseen <br />
kotimaassa ja putoavat tyhjän päälle alihankintaverkon purkautuessa). Mallina Vision+, joka ei sijoita omistusosuuteen yrityksessä vaan sen tuotteiden ja palveluiden myyntiin (tuotto provisiona tuotteiden ja palveluiden myynnistä). Osa tässä raportissa ehdotetun alku- ja kasvuvaiheen yrityksille suunnatun rahoitusohjelman (polku 14) resursseista tulisi suunnata <br />
Vision+ -mallisiin rahastoihin. Myös osa vastikkeettomista julkisista yritystuista pitäisi kohdistaa tähän tarkoitukseen (esim. Tekesiin luodaan uusi ”Globaali tuotteistusosaaminen” -ohjelma). Pilottivaiheessa uusi rahoitusmalli <br />
kehitetään ja otetaan koekäyttöön suomalaisen ICT-osaamisen viennissä Saksan ja Sveitsin markkinoille. <br />
<br />
• “Suomi projektitoimisto” asiakasklusterissa Perustetaan Suomi Projektitoimisto Saksan koneenrakennusklusteriin <br />
ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusteriin. Projektitoimistot syntyvät alhaalta ylöspäin kohdemarkkinoilla asuvien, paikalliset liiketoimintamahdollisuudet tuntevien asiantuntijoiden sekä kotimaisten alueellisten elinkeinoyhtiöiden, yritysten ja yliopistojen yhteistyönä. Projektitoimistot tarjoavat suomalaisyrityksille toimipisteen lähellä asiakasta ja mahdollistavat alihankinta- ja liiketoiminnan kehitysprojektit asiakkaan toimitilojen läheisyydessä. Näillä markkinoilla fyysinen läsnäolo on erityisen tärkeää, sillä paikalliset yritykset pitävät alihankintaverkostonsa lähellä. Projektitoimisto toimii ”sillanpääasemana” suomalaisyritysten myynti- ja tuotekehityshenkilöiden lyhyt- tai pitkäaikaiselle työskentelylle kohdemarkkinoilla. Uudenlaiset projektitoimistot Saksan koneenrakennusklusterissa ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusterissa kohdistuvat suomalaisyritysten tarpeisiin, joita julkiset ja yksityiset viennin edistämisorganisaatiot eivät pysty täyttämään maantieteellisen läsnäolon, paikallisten markkinoiden syvätuntemuksen ja toiminnan joustavuuden osalta. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta kehittää konseptia edelleen nyt tehdyn selvityksen pohjalta.<br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 1,5 miljoonaa euroa/vuosi. <br />
<br />
<br />
<big>kaato – kansainväliset yritykset Suomeen</big> <br />
<br />
Vuoden 2012 lisätalousarviossa on myönnetty rahaa Suomen markkinoimiseksi <br />
kiinnostavana ICT-alueen investointikohteena ulkomailla. <br />
<br />
Laajennetaan invest-in-toimintaa tukemalla suoraan kansallisen business-in-toimintamuodon <br />
(suora neuvottelutoiminta hyödyntäen olemassa olevia liiketoimintakontakteja <br />
ja liiketoimintaosaamista) syntymistä ja vapautuvan kapasiteetin <br />
toimintaedellytyksiä. Tässä tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. <br />
Lisäksi TEM tulee laatimaan Suomen maabrändityötä eteenpäin vievälle ulkoministeriön <br />
organisaatiolle Kitkaton Suomi -yhteenvedon, jonka tarkoituksena on <br />
vaihvistaa Suomen osaamisbrändiä. <br />
<br />
Tutkitaan VTT:n systemaattista käyttöä ulkomaisen t&k:n houkuttelussa. Malli <br />
voidaan ottaa esimerkiksi Singaporesta, joka on tuotteistanut jatkuvan ulkomaisen <br />
pääoman houkuttelu- ja kotoutusmallin. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 3 miljoonaa euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
=== palvEluvIIdakon ja laInSäädännön ykSInkErTaISTamInEn === <br />
<br />
Elinkeinoelämän järjestöt ovat vuosien ajan puhuneet ylisääntelyn vaaroista. Sääntelyn <br />
nopeat muutokset on toinen elinkeinoelämän suurista huolista. Vakaa ympäristö <br />
varmistaa parhaiten investointien jatkuvuuden ja sitä kautta myös liiketoiminnan <br />
terveen kehityksen. Se puolestaan edellyttää vahvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän <br />
kanssa. <br />
<br />
Järjestöt eivät ole kannassaan yksin, sillä muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto <br />
on ollut huolissaan ylisääntelystä ja sääntelyn vaikutusten huonosta arvioinnista. <br />
VTV on todennut lausunnossaan, että ”kaikessa sääntelyssä pitää huomioida <br />
riski, että sääntely vähentää kannustusta ja innovatiivisuutta”. <br />
<br />
Tarkastusvirasto toteaa, että järkevä sääntely käsittää koko poliittisen prosessin <br />
lain suunnittelusta sen täytäntöönpanoon, soveltamiseen, arviointiin ja tarkastamiseen. <br />
Viraston mukaan uutta sääntelyä voitaisiin arvioida myös pilottien avulla. <br />
Uuden sääntelyn kokeilu voitaisiin rajata esimerkiksi alue- tai organisaatiokohtaisesti. <br />
VTV nostaa esiin myös, että sääntelyn vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan <br />
hyödyntää uudenlaisia tutkimuksellisia menetelmiä (esimerkiksi living lab -toimintakonseptia), <br />
jotka mahdollistavat oikeudellisesta sääntelystä saadun kokemusperäisen <br />
tiedon systemaattisen keräämisen ja analysoinnin. <br />
<br />
Suomella on monia vahvuuksia, jotka liittyvät yhteiskunnan perusinfrastruktuurin <br />
toimivuuteen, turvallisuuteen, luotettavuuteen ja alhaiseen korruptioon. Samat <br />
seikat voivat toisaalta johtaa yliregulaatioon ja -varovaisuuteen, virheiden välttämiseen <br />
ja varman päälle pelaamiseen, sekä riskinottohaluttomuuteen. <br />
<br />
Ylisääntely ei ainoastaan hidasta kehitystä. Liika sääntely saattaa edistää veronkiertoa <br />
ja muuta harmaata taloutta, totesi Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassaan <br />
tutkija Jenni Pääkkönen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (polku 19) ===== <br />
<br />
<big>yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa</big> <br />
<br />
Alueellisilla ja kansallisilla hankkeilla tuotetaan tällä hetkellä sekava viidakko <br />
hautomo-, startti- ja kiihdytyspalveluita. Palvelut muodostavat asiakkaan näkökul<br />
masta polveilevan, ennakoimattoman ja puutteellisesti ohjatun kokonaisuuden. <br />
<br />
Kasvun Tehoketju -hanke selkeyttää palveluketjun sisältöä ja tehostaa toimintaa <br />
asiakkaiden kannalta. Hankkeessa hyödynnetään Protomo-toiminnasta ja <br />
muista toimintamalleista tehtyjen arviointien tuloksia, tunnistetaan kansallisesti <br />
vaikuttavimmat toimintamallit ja tuotetaan lyhytkestoiset yksittäisprojektit korvaava <br />
yhtenäinen palvelukonsepti, joka on valtakunnallisesti monistettavissa ja <br />
samalla huomioi alueelliset erityispiirteet. Kasvun Tehoketju pilotoidaan välittömästi <br />
1–2:lla alueella ja sitä ryhdytään soveltamaan ainakin Oulun, Tampereen ja <br />
Salon seuduilla sekä pääkaupunkiseudulla. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Madalletaan spinoff-kynnystä lainsäädäntöä ja verotusta selkiinnyttämällä</big> <br />
<br />
Yritysten strategisissa muutostilanteissa spinoffien toteuttamisen kynnystä tulisi <br />
madaltaa. Nyt prosessiin liittyy sekä verotuksellisia että lainsäädännöllisiä haasteita <br />
spinoff-yrityksiin siirtyville henkilöille sekä emoyhtiölle. Lainsäädäntöä ja <br />
verotusta selkiinnyttämällä voidaan merkittävästi lisätä sekä työntekijöiden kiinnostusta <br />
yrittäjyyttä kohtaan että yritysten mahdollisuuksia rahoittaa tai tukea <br />
ydinliiketoiminnan ulkopuolelle jäävien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista <br />
työntekijöiden perustamissa yrityksissä. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>konesaleille oikeus energiaveron palautukseen</big> <br />
<br />
<br />
Pilvipalveluiden yleistyminen lisää ICT-yritysten tarvetta rakentaa lisää tietovarastoja. <br />
Suomella on hyvät mahdollisuudet houkutella tällaisia datacentereitä <br />
vakaan toimintaympäristönsä ansiosta. Suomen tulisi kuitenkin rakentaa datacenter-<br />
strategia. Osana tätä strategiaa ICT-alalle tulisi antaa muun teollisuuden <br />
omaama oikeus energiaveron palautukseen. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää. <br />
<br />
<big>kasvatetaan digitaalisen talouden ekosysteemiä alv-muutoksilla</big> <br />
<br />
Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen ja myyminen on tehtävä kiinnostavaksi <br />
ja kilpailukykyiseksi Suomessa. Olisi tutkittava mahdollisuus ALV-helpotukseen <br />
verkkokaupasta ostettujen tuotteiden osalta. Tämä vahvistaisi suurien <br />
kaupantoimijoiden kiinnostusta ja sijoittamista verkkokaupan ratkaisuihin <br />
ja infrastruktuuriin. Samoin on verkkokaupankäynnin osalta varmistettava suomalaisten <br />
toimijoiden kilpailukyky kotimarkkinoilla. Esimerkiksi eKirjojen, ladattavien <br />
pelien, musiikin ja elokuvien sekä verkossa toimivien sisältöpalveluiden <br />
arvonlisäveron alentaminen toisi huomattavan kasvun mahdollisuuden suomalaisille <br />
toimijoille. Muun muassa perinteisen kirjan tai elokuvalipun ALV on nyt <br />
9 prosenttia, kun taas eKirjan tai verkossa vuokrattavan elokuvan verokanta on <br />
23 prosenttia. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää <br />
<br />
<br />
=== nopEa ToImEEnpano oSana pITkäjänTEISTä kEhITTämISTä === <br />
<br />
Sekä käytäntö että tutkimustieto kertovat, että nopeus on internet-maailmassa erityisen <br />
tärkeää. Digitaaliteknologian sovellukset ovat usein ”ensimmäinen saa leijonanosan” <br />
-tyyppisiä, minkä vuoksi kärjessä oleminen on tärkeää. <br />
<br />
Internetin käyttö kasvaa huimaa vauhtia. Globaali internet-liikenne on kaksinkertaistunut <br />
kahdessa vuodessa. Tämä johtuu laitteiden ja yhteyksien hintojen laskusta <br />
ja uusien palveluiden lisääntymisestä. Suomi ei ole kansainvälisten palveluiden tuottajana <br />
merkittävä toimija yksittäisistä menestystuotteista huolimatta. <br />
<br />
Nopeus ei tarkoita, että juostaan kovempaa. Tärkeintä on löytää koko yhteiskunnassa <br />
entistä älykkäämpiä toimintamalleja, jotka synnyttävät nopeampia tuloksia. <br />
Tämä voi tarkoittaa muun muassa seuraavanlaisia toimintamalleja. <br />
<br />
• Kehitetään uusia asioita kokeilevien pilottien avulla <br />
<br />
• Käydään säännöllistä dialogia asiakkaiden ja toimittajien kesken <br />
<br />
• Nopeutetaan viranomaisten lupamenettelyä <br />
<br />
• Hyödynnetään julkisissa tarjouskilpailuissa avoimia ratkaisuja, jotka avaavat kilpailutilaa pienemmille yrityksille <br />
<br />
• Hyväksytään epäonnistumiset <br />
<br />
• Lopetetaan epäonnistuneet hankkeet ajoissa <br />
<br />
<br />
Nopeiden toimintamallien lisäksi Suomeen tulee synnyttää samanaikaisesti pitkäjänteisen <br />
toiminnan kulttuuri. Tämä on tärkeää monesta syystä. Yrityksien investointikynnys <br />
madaltuu, jos ne voivat luottaa muun muassa lainsäädännön pysyvyyteen. <br />
Samoin yhteiskunnan suuret muutokset kuten siirtymä digitaloudeksi edellyttävät <br />
pitkäjänteistä toimintaa, joka samalla reagoi ajassa tapahtuviin muutoksiin. <br />
<br />
Siksi ICT 2015 -työryhmä ehdottaa ensimmäiseksi toimia, jotka tähtäävät digitaalisen <br />
perustan nopeampaan rakentamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Nopea toteuttaminen (polku 20) ===== <br />
<br />
<big>Vauhditetaan julkishallinnon palveluiden digitalisointia (kIdE)</big> <br />
<br />
Hallitusohjelman mukaan jokainen ministeriö valmistelee älystrategian. Tavoitteena <br />
on julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen pilottien kautta. <br />
Täten koko Suomen talouden ja tuottavuuden kasvua edistetään digitaalisten palveluiden <br />
avulla. Varmistetaan että hankkeet etenevät käytäntöön. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. Kukin hallinnonala vastaa omien proses<br />
sien sähköisten palveluiden kehittämisestä. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan ohjelma</big> <br />
<br />
CIO in Residence -ohjelmassa tarjotaan ICT-sektorin ulkopuolisille pk-yrityksille <br />
mahdollisuus saada määräajaksi (esim. 1-6 kk) ICT-neuvonantaja sparraamaan <br />
kohdeyrityksen johtoryhmää. <br />
<br />
CIOlla (Chief Information Officer) on kyky toimia kohdeyrityksessä liikkeenjohdon <br />
tukena. Vuokra-CIO saa palkkaa, yritykselle järjestely mitoitetaan keston ja <br />
kustannusten puolesta siten, että kynnys CIO:n ottamiseen on matala. Toimenpiteen <br />
tavoite on tarjota etenkin pk-yrityksille nopea tie digitaalisen osaamisen <br />
nostamiseen. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Sähköisen liiketoiminnan osaamisohjelma</big> <br />
<br />
Toteutetaan Pk-yrityksille suunnattu verkkomyynti ja markkinointivalmiuksien <br />
kehittämisohjelma, joka nostaa suomalaisten yritysten valmiuksia internetiin <br />
perustuvan verkkoliiketoiminnan hyödyntämisessä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini; Markkinointiviestinnän Toimistojen <br />
Liitto MTL, toimitusjohtaja Tarja Virmala. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa (myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa) <br />
<br />
===== Pitkäjänteinen kehittäminen (polku 21, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä valtioneuvoston kansliaan</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa perustettavaksi valtioneuvoston yhteyteen ICT-asiantuntijaryhmän, <br />
jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri ja jonka jäseninä ovat toteutuksesta <br />
vastaavien tahojen avainhenkilöt. Työryhmän tehtävä on seurata Kitkaton <br />
Suomi -tavoitteen toteutumista, vauhdittaa toimeenpanoa, sovittaa yhteen <br />
hallinnon alat ylittäviä toimenpiteitä, tehdä omalta osaltaan ehdotuksia rullaavasti <br />
ja maksimoida vaikuttavuutta. Samoin verkostomaisen toiminnan edistäminen <br />
on työryhmän keskeinen tehtävä. <br />
<br />
vastuutaho: Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, VNK. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Varmistetaan toimenpiteiden toteutuminen kaupunkiseuduilla</big> <br />
<br />
Kansallisen ICT-asiantuntijaryhmän tueksi ja työpariksi nimetään kaupunki- tai <br />
kaupunkiseututasoiset verkostomaiset ryhmät, jotka varmistavat korkean osaamisen <br />
työpaikkojen syntymistä tukevien kaupunki- tai aluetasoisten toimenpiteiden <br />
toteutumisen käytännössä. Näiden ryhmien koollekutsumisesta ja johtamisesta <br />
vastaavat kaupunkien elinkeinojohtajat. (Pääkaupunkiseutu, Oulu, Mikkeli, <br />
Tampere ja Salo.)<br />
<br />
Vastuutaho konseptin luomisessa: Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Käynnistetään markkina- ja kilpailijaseuranta Tekesissä</big> <br />
<br />
ICT-työryhmän tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö, <br />
jonka tehtävä on antaa tarvittava ja kriittinen ennakko- ja lähtötieto <br />
ICT -asiantuntijaryhmälle avainkilpailijamaiden kehitysnopeudesta tarvittavien <br />
vuosittaisten uusien toimenpiteiden määrittämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
== 8. 21 polkua Kitkattomaan Suomeen == <br />
<br />
<big>ICT avaa monipuolisimmat mahdollisuudet parantaa tuotteita, synnyttää uutta ja luoda kasvua. Siksi Suomen pitää vähentää tarpeetonta kitkaa, joka estää tarttumasta mahdollisuuksiin. ICT 2015 -työryhmä esittää 21 moniaskelista polkua kitkattomaan Suomeen.</big> <br />
<br />
Suomalaisten hyvinvointia uhkaa useasta samanaikaisesta syystä johtuva kasvuongelma. <br />
Uuden teknologian soveltaminen on todennäköisin ratkaisu ongelmaan. <br />
Historia nimittäin osoittaa, että teknologinen kehitys selittää talouskasvusta suuremman <br />
osan kuin työn ja pääoman määrä yhteensä. <br />
<br />
Höyry ja sähkö ovat olleet talouskasvun kannalta merkittävimpiä yleiskäyttöisiä <br />
teknologioita vajaan 200 vuoden aikana. ICT ja internet ovat monien arvioiden <br />
mukaan vielä suurempia ja nopeammin vaikuttavia voimia. Tähän mennessä digitaalinen <br />
vallankumous on näkynyt eniten laitteissa. Palveluiden suuri aalto kerää <br />
vasta voimiaan. <br />
<br />
Suomi oli useita vuosia matkapuhelinalan veturi, mutta digitaalisten palveluiden <br />
rakentajana kuljemme tavaravaunuissa. Seuraajan asema on huono, koska nopeasti <br />
kulkevassa digitaalisessa taloudessa ensimmäiset korjaavat selvästi muita suuremmat <br />
potit. Digitaalisessa maailmassa kaikki mahdollinen pitää kääntää palveluksi. <br />
<br />
Hyvinvointimme taso riippuukin lähivuosina paljon siitä, kuinka nopeasti <br />
opimme soveltamaan uutta teknologiaa. Meidän pitää monipuolistua teknologian <br />
rakentajasta sen hyödyntäjäksi. Tarvitsemme lisää ICT-yrityksiä, jotka työllistävät <br />
ja kehittävät uusia ratkaisuja meille ja muille. Jopa vielä enemmän tarvitsemme <br />
kuitenkin yrityksiä ja julkista sektoria, jotka parantavat tuotteitaan ja palveluitaan <br />
ICT:n avulla. <br />
<br />
ICT:n tuottajat ja hyödyntäjät muodostavat yhdessä ekosysteemin, jonka osaaminen <br />
ja yhteispeli ratkaisevat koko Suomen menestyksen. Suomen on opittava hyödyntämään <br />
muita nopeammin ja tehokkaammin tietotekniikkaa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut useita kehityskohteita infrastruktuurissa, <br />
osaamisessa, rahoituksessa ja toimintatavoissa. Maa ei voi ottaa kaikissa asioissa <br />
riittävän pitkiä kehitysaskeleita yhdellä kertaa. Siksi työryhmä ehdottaa pitkäjänteistä, <br />
kymmenen vuoden muutokseen tähtäävää kehittämisohjelmaa. <br />
<br />
Tässä raportissa työryhmä esittää 21 keskeisintä toimenpidealuetta - polkua, <br />
joilla otetaan ensimmäiset askeleet vuonna 2013. Näiden kaikkien toimenpiteiden <br />
vaatima vuosittainen lisärahoitus on yhteensä 55–70 miljoonaa euroa. Lisäksi <br />
tulevat verovaikutukset, joista selkeästi suurin yksittäinen liittyy innovaatioiden <br />
verokannustimiin. <br />
<br />
Kymmenvuotisen ohjelman toteuttamista edistää ja koordinoi valtioneuvoston <br />
kansliaan perustettava ICT-asiantuntijaryhmä, jota johtaa valtiosihteeri. Ryhmän <br />
tehtävänä on seurata ja vauhdittaa tässä raportissa esitettyjen keskeisten askeleiden <br />
ottamista. Samoin ryhmä tulee omalta osaltaan esittämään uusia askeleita, joita ei <br />
tässä vaiheessa ole osattu nähdä tai joita ei ole arvioitu yhtä kiireelliseksi kuin raportissa <br />
esitetyt toimet. <br />
<br />
Nyt esitettävistä toimista neljä ovat kriittisiä ja erityisen tärkeitä, jotta Suomi <br />
ottaisi kestäviä, digitaalisia voittoja laajalla rintamalla yksittäisten menestystarinoiden <br />
lisäksi. Nämä neljä ovat kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen <br />
(toimenpide 1), ICT 2023 -tutkimus ja kehitysohjelma (5), rahoitusohjelma kasvuyrityksille <br />
(14) ja pitkäjänteinen kehittäminen, jota varten perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä <br />
(21). <br />
<br />
Seuraavat toimet auttavat Suomea nousemaan tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, <br />
jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat <br />
asiakaslähtöisiä ja kitkattomia. <br />
<br />
<br />
=== Infrastruktuuri === <br />
<br />
===== rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (1) ===== <br />
Näin samaa informaatiota voidaan hyödyntää nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
Ratkaisu auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja parantamaan asiakaspalvelua. <br />
Suunnittelu tehdään valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla <br />
kesäkuun loppuun mennessä. Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisulla Taltionilla <br />
on valmiudet liittyä ensimmäisenä palveluna uuteen arkkitehtuuriin. <br />
<br />
===== rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
Koskee mm. palkkoja, alv-tietoja ja kirjanpitoa. Mahdollistaa arviolta neljän miljardin <br />
euron vuosittaiset säästöt. <br />
<br />
===== vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (3) =====<br />
<br />
Myönnetään mm. toimiluvat laajakaistan 800 MHz-taajuusalueelle, mahdollistetaan <br />
testitaajuudet 700 MHzin ja 3GHz:n alueille korkeakouluille ja yrityksille. Lisäksi <br />
vauhditetaan valokaapeleiden rakentamista uusilla kevyemmillä ratkaisuilla <br />
kuten mikro-ojitus. <br />
<br />
===== luodaan avoimen datan ekosysteemi (4) =====<br />
<br />
Kootaan avoimen tiedon yhteistyöverkosto. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. Varmistetaan lain<br />
säädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. <br />
<br />
=== Osaaminen === <br />
<br />
===== yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (5) ===== <br />
<br />
Kootaan erillään olevat toimenpiteet ICT-osaamisen tason nostoon <br />
10 vuoden ohjelmaksi, jonka ohjausryhmän muodostavat Tekes ja Suomen Akatemia. <br />
Ohjelma toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä t&k-kärkihankkeita <br />
ja verkottuu merkittävimpiin kansainvälisen tutkimusohjelmiin. <br />
<br />
===== digitaaliset palvelut ja sisällöt (6) ===== <br />
Käynnistetään kuntien palveluiden digitalisointi <br />
mm. Oulun ja Mikkelin piloteilla. Palveluiden kehitys ja levitys tehdään <br />
kuntien palvelukehitysyhtiö Tieraa hyödyntäen. Pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi <br />
käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio. <br />
<br />
===== Pelit ja pelillisyys (7) =====<br />
Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi. Toteutetaan ensimmäiset pilotit pelillisyyden viemiseksi pelialan ulkopuolelle Taltionin avulla.<br />
<br />
===== Tietoturva (8) ===== <br />
Lisätään tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta. Kehitetään alan <br />
vientitapahtumia ja perustetaan kyberturvallisuuskeskus. <br />
<br />
===== mobiiliosaaminen (9) ===== <br />
Käynnistetään alalla usean vuoden pituinen t&k-hanke ja <br />
lisätään akateemista tutkimusta TKI-ohjelman puitteissa. <br />
<br />
===== Big data (10) ===== <br />
Lisätään Big Data -alueen koulutusta. Aloitetaan kehityshanke Big <br />
Data-osaamisen kehittämiseksi. <br />
<br />
===== Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (11) ===== <br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia yritysten ja eri oppilaitosten <br />
välillä sekä selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa. <br />
<br />
===== yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (12) ===== <br />
Toteutetaan työvoima- ja osaamistarpeiden <br />
ennakointihanke sekä huomioidaan peruskoulun opetussuunnitelman <br />
uudistuksessa internet-ajan tarpeet. <br />
<br />
===== Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen äkillisessä rakennemuutoksessa (13) =====<br />
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutusta ja viedään täydennyskoulutusta korkeakouluihin.<br />
<br />
=== Rahoitus === <br />
<br />
===== rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustarpeita (14) ===== <br />
Valtio panostaa rahoitusohjelman kautta alku- ja myöhäisemmän kasvuvaiheen yrityksiin kahden eri rahastomallin kautta. <br />
<br />
===== Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (15) ===== <br />
Otetaan pk-yritysten jvk-lainat käyttöön ja toteutetaan innovaatioille verokannustin. <br />
<br />
<br />
=== Toimintatavat ===<br />
<br />
===== julkiset palvelut edelläkävijöiksi (16) ===== <br />
Luodaan julkiselle sektorille esikaupallisten <br />
pilottien malli, joilla voidaan kokeilla uusia palveluratkaisuja rajoitetulla <br />
riskillä. Samoin karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista ja <br />
perustetaan kansalaisten SOTE-palvelujen kehittämiskeskus. <br />
<br />
===== Törmäytys ja verkostohankkeet (17) ===== <br />
Kannustetaan alueita ja toimialoja rakentamaan nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet <br />
vahvistavat toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä <br />
osaamisohjelmilla, joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
liiketoimintaa. Pilottina avointen osaamiskeskittymien vahvistaminen. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut nokia-klusterin ongelmiin (18) ===== <br />
Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi. <br />
Hyödynnetään ICT 2015-ohjelman yhteydessä tehtyä selvitystä Saksan ja Sveitsin <br />
markkinoista, joilla on akuutti ICT-osaajien tarve. <br />
<br />
===== Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (19) ===== <br />
Yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa asiakkaan näkökulmasta Kasvun Tehoketju-<br />
hankkeella. Vähennetään lainsäädännöstä digitaalista taloutta syrjiviä elementtejä: <br />
rinnastetaan digitaalinen palvelu vastaavaan fyysiseen (esim. ekirja) ja <br />
palautetaan energiavero datakeskuksille muun teollisuuden tapaan. <br />
<br />
===== nopeat toimintatavat ja pilotit (20) ===== <br />
Vauhditetaan ministeriöiden palveluiden digitalisointia Kide-hankkeella. Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan <br />
ohjelma. Kehitetään pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan osaamista. <br />
<br />
===== pitkäjänteinen kehittäminen (21) ===== <br />
Valtioneuvoston yhteyteen nimitetään ICT-asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri. Ryhmä tukee, <br />
koordinoi ja vauhdittaa kymmenen vuoden ICT-ohjelman toteuttamista. ICT-työryhmän <br />
tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö. <br />
<br />
== Lähteitä == <br />
<br />
Accenture (2012). ICT 2015 -työryhmälle tehty analyysi. <br />
Baldwin, Richard E. and Evvenett, Simon (2012), Value Creation and Trade in 21st Century Manufactu<br />
<br />
<br />
ring: What Policies for UK Manufacturing. Teoksessa David Greenaway (ed), The UK in a Global World. <br />
How can the UK focus on steps in global value chains that really add value? <br />
Banga Rahsmi ( ), Drivers of outward foreign direct investment from Asian developing economies. <br />
Boston Consulting Group (2012) Investointeja Suomeen. <br />
Boston Consulting Group (2012), Adapt and Adopt: Governments` Role in Internet Policy. <br />
Cedefop (2010) Jobs in Europe to become more knowledge- and skills-intensive <br />
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (2012), lausunto 2/2012. <br />
Eloranta Jorma (2012). Investointeja Suomeen. Ehdotus strategiaksi ja toimintaohjelmaksi Suomen <br />
<br />
<br />
houkuttelvuuden lisäämiseksi yritysten investointikohteena. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
<br />
<br />
9/2012. <br />
Euroopan komissio (2011): Policies in support of high-growth innovative SMEs. An INNO-Grips Policy <br />
Brief by empirica Communication and Technology Research. Principal author: Stefan Lilischkis. Bonn.” <br />
<br />
<br />
Euroopan komissio (2012): The Digital Agenda for Europe - Driving European growth digitally. <br />
COM(2012) 784 final. <br />
Fransman, Martin (2010), The new ICT ecosystem. Cambridge University Press. <br />
<br />
<br />
http://fvca.fi/tietokeskus/tilastot/2012 <br />
Gapgemini Consulting (2012) The Digital Advantage. How digital leaders outperform their peers in <br />
every industry. <br />
<br />
<br />
Jeffrey P. Graham and R. Barry Spaulding (2004) Understanding Foreign Direct Investment. <br />
Grajek, M. (2012), ICT for growth: a targeted approach. Policy Contribution 2012/10, Bruegel <br />
Handelberg Jari (2012), Aspects of Management Team and Firm Growth. Aalto University publication <br />
<br />
<br />
series Doctoral dissertations 76/2012. <br />
Helsingin Sanomat (2012). ”Helsingin yliopiston rehtori suomii yliopistosäästöjä”. 26.3.2012 <br />
Hämäläinen, Saranto (2009). Moniammatillisen terveydenhuoltohenkilöstön koulutustarpeet sekä <br />
<br />
<br />
kehittämis-ja vaikuttamismahdollisuudet tietotekniikan käyttöönotossa <br />
IMD (2012). World Competitiveness Yearbook 2012. <br />
Kauppalehti (2013). Johtajat tyytymättömiä henkilöstön digitaitoihin, 8.1.2013 <br />
Lehti, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. <br />
<br />
<br />
Etla B254. Taloustieto Oy. <br />
Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Internet Suomen taloudessa. Julkaisuja 8/2012 <br />
Manpower Group (2012) Talent Shortage Survey <br />
McKinsey (2012). Tuotteistettua tuottavuutta. Suomeen suuntautuvien investointien lisääminen kove<br />
<br />
<br />
nevassa kansainvälisessä kilpailussa. <br />
<br />
<br />
�<br />
Moss Kanter, Rosabeth (2012). Can America Compete? Harvard Magazine. <br />
<br />
<br />
Nikulainen, Ali-Yrkkö, Seppälä (2011), Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden <br />
uudistajana. (Teknologiateollisuus ry). <br />
Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kil<br />
<br />
<br />
pailussa. Helsinki. Taloustieto Oy. (Sitra 297). <br />
<br />
<br />
Pajarinen, M. – Rouvinen, P. (2012), Internet Suomen taloudessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja <br />
8/2012. <br />
Stadigh Kari (2012). Pääomamarkkinat ja kasvu. Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012. <br />
Svenska Riskkapitalförenigen (2012), Business Angels – a complement to formal private equity. www. <br />
<br />
<br />
svca.se <br />
Tapscot Don (2012) Digiosaamisen ohjelmajulistus The E-skills Manifesto. <br />
Team Finland (2012). Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto. (Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä, <br />
<br />
<br />
puheenjohtaja Matti Alahuhta.) <br />
Tekniikan Akateemiset (2012). Teknologiabarometri 2012. <br />
Tietoviikko (2012). Wärtsilän bisnes ei pyöri ilman tietotekniikkaa, 24.12.2012. <br />
Tilastokeskus (2012). Väestöennuste 2012-2060. <br />
Tilastokeskus (2012). Työvoimatutkimus 2012, syyskuu. <br />
Tullihallitus (2012). Tuonti, vienti ja kauppatase 1990. <br />
Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu (2012). Global Entrepreneurship Monitor – Finnish Report 2011 <br />
<br />
<br />
Sarja A Tutkimusraportteja A1/2012. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2009). Evaluation of the Finnish National Innovation System. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kasvuyrityskatsaus 2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, <br />
<br />
<br />
Innovaatio, 20/2012. <br />
<br />
<br />
Vasara, Hautamäki, Bergroth, Lehtinen, Nilsson, Peuhkuri (2009), Suuri siirtymä – uusia lähestymistapoja <br />
tietämysverkostojen kehittämiseen. Stiran raportteja 79. <br />
Veugelers, R. (2012), New ICT sectors: Platforms for European Growth?. Policy Contribution 2012/14. <br />
<br />
<br />
Bruegel. <br />
<br />
<br />
Viitala Tomi, Peni Laura (2012). Aineettomien oikeuksien verokannustin. Kansainvälinen vertailu ja <br />
Suomen malli. <br />
World Economic Forum ja Deloitte Touche (2012). The Future of Manufacturing Opportunities to drive <br />
<br />
<br />
economic growth. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Europe 2020.Competitiveness Report: Building a More Competi<br />
<br />
<br />
tive Europe. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Competitiveness Report 2012-2013. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Infromation Technology Report 2012. <br />
<br />
<br />
YK (2012). United Nations eGovernment Survey. <br />
<br />
<br />
Ylä-Anttila, Pekka (2012), Digitaaliset palvelut mullistavat maailmankauppaa. ETLA Muistio no. 1 <br />
<br />
<br />
(http://www.etla.fi/aiheet/muistiot/). <br />
<br />
=== Liite 1 === <br />
<br />
SAK:n täydentävä lausuma <br />
<br />
Kokonaisuutena työryhmän raportissa on otettu hyvin huomioon asetetut tavoitteet. <br />
Siinä on arvioitu erinomaisesti ICT- sektorin kehitysnäkymät Suomessa ja kansainvälisesti <br />
sekä julkisen sektorin hyödyntämispotentiaali ja ymmärretty muuttuneet <br />
osaamistarpeet rakennemuutostilanteessa. Erityisen kannatettavia ovat yhtenäistä <br />
infrastruktuuria, uusia toimintatapoja sekä osaamisen kehittämistä koskevat esitykset. <br />
Raportin painokkaimmat toimenpide-esitykset koskevat osaamiseen liittyvien <br />
esitysten lisäksi sitä, miten ICT- toimiala uudistetaan ja sen kilpailukykyä kehitetään <br />
erityisesti rahoitus- ja tuotekehityspanoksia kasvattamalla. Yritysten yhteiskuntavastuun <br />
näkökulmaa on sivuttu ohuelti. <br />
<br />
Tärkeään osaamista käsittelevään kappaleeseen olisi toivottu vielä selkeämpiä <br />
kannanottoja yritysten ja koulutusjärjestelmän vastuista liittyen koko henkilöstön <br />
tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen työpaikoilla. <br />
Lisäksi raportissa olisi ollut tarpeen arvioida syvällisemmin yritysten, valtion ja kuntien <br />
käynnistämien yrittäjyys- sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisäksi työllistymistä <br />
edistävien toimenpiteiden riittävyyttä. <br />
<br />
Jatkokehittämistä olisi vaatinut erityisesti raportin 6. luku, Rahoituskuilu on täytettävä <br />
ja investoinnit turvattava. Verotusta ja pääomamarkkinoiden kehittämistä <br />
koskevia toimenpide-esityksiä olisi ollut tarpeen arvioida puolueettomien veroasiantuntijoiden <br />
toimesta ja osana Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuutta. <br />
Tekstissä ja yhteenvedoissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia talouskasvuun <br />
ja valtiontalouteen ei ole riittävästi analysoitu. Vähintäänkin olisi pitänyt <br />
arvioida veronkevennysten vaikutus verotuloihin. Ns. enkelirahoituksen kehittämiseen <br />
liittyviä veropohjan aukkojen laajennuksia ei ole syytä toteuttaa ilman tarkkaa <br />
kokonaisarviota ja tietoa siitä, miten jo voimassa oleva bisnesenkelikannustin <br />
on toiminut. Enkelirahoituksen yhteyttä epäsymmetrisiin siemen- ja alkuvaiheen <br />
pääomasijoitusrahastoihin olisi ollut syytä tutkia syvällisemmin. Rahaston epäsymmetrisyys <br />
on julkista subventiota ja sen todellinen tarve enkelisijoittajien verotukien <br />
lisäksi jää epäselväksi. Erityisesti työryhmän esittämiä innovaatioiden verokannustinta, <br />
ns. innovaatioboksia kuten myös esitystä kaikista keskeisistä aineettomista <br />
oikeuksista saatavien tulojen siirtämisestä alhaisemman verokannan piiriin <br />
ja yritysten t&k- verotuen laajentamista olisi pitänyt myös selvittää tarkemmin. <br />
Suomen perinteinen yritysverotuksen malli on pohjautunut laajaan veropohjaan ja <br />
mataliin verokantoihin. Toteutuessaan 6. luvun esitykset ovat uusi kavennus veropohjaan <br />
ja sen tuomat verotuottomenetykset jopa satoja miljoonia. Toisaalta innovaatioboksi <br />
voi olla välttämätön verokilpailukeino, mutta tätä ei ole raportissa arvioitu <br />
riittävän perusteellisesti. <br />
<br />
Puutteistaan huolimatta raportti on erittäin hyödyllinen ja tulee todelliseen tarpeeseen <br />
keskellä rakennemuutosta. Jotta sen sisältämien hyvien esitysten toimeenpano <br />
varmistuu, tuemme raportin esitystä Valtioneuvoston kansliaan perustettavasta 10 <br />
vuoden ICT-työryhmästä, jonka päätehtävänä olisi ensisijaisesti seurata raportin toimenpiteiden <br />
toteutumista, sovittaa yhteen hallinnonalan ylittäviä toimia ja vauhdittaa <br />
yhteisymmärryksessä sovittuja toimia. <br />
<br />
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka <br />
<br />
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry<br />
<br />
=== Liite 2 === <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän jäsenet <br />
<br />
Puheenjohtaja: Pekka Ala-Pietilä, Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Esko Aho, Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Nokia Oyj <br />
Tuula Antola, elinkeinojohtaja, Espoon kaupunki <br />
Pia Björkbacka, elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK <br />
Leila Helaakoski, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus <br />
Petteri Koponen, perustajaosakas, Lifeline Ventures <br />
Pertti Korhonen, toimitusjohtaja, Outotec Oyj. <br />
Sami Luukkonen, johtaja, Accenture Oy <br />
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja, Elisa Oyj. <br />
Inka Mero, hallituksen puheenjohtaja, KoppiCatch <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Antti Rantakokko, kaupunginjohtaja, Salon kaupunki <br />
Pekka Soini, pääjohtaja, Tekes <br />
Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja, Tekniikan Akateemiset <br />
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Anni Vepsäläinen, toimitusjohtaja, Diacor Terveyspalvelut Oy <br />
Leena Vestala, ylijohtaja, Pirkanmaan ELY-keskus <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän sihteeristö <br />
<br />
Pekka Ala-Pietilä, pj. Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimuspäällikkö, Etla <br />
Jouni Kangasniemi, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö <br />
Janne Känkänen, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Kirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö <br />
Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra <br />
Mika Lautanala, toimialajohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Anssi Paasivirta, johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Jari Pasanen, strategiajohtaja, SEK & Grey <br />
Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, Tekniikan akateemiset <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Risto Pennanen, toimitusjohtaja, Attention Communication <br />
Olli Pirttijärvi, johtaja, Nokia Siemens Networks <br />
Jukka Viitasaari, johtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Tapio Virkkunen, kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
<br />
<br />
<big>Seurantaryhmä vauhdittamaan ICT-ehdotusten toimeenpanoa</big> <br />
<br />
Valtioneuvoston kanslia asetti torstaina 17. tammikuuta seurantaryhmän koordinoimaan <br />
ICT-kehittämishankkeissa syntyneiden linjausten ja ehdotusten toimeenpanoa. <br />
<br />
Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston <br />
kansliasta. Ryhmän muut jäsenet ovat hallituksen puheenjohtaja <br />
Pekka Ala-Pietilä Solidiumista, kansanedustaja Jouni Backman, alivaltiosihteeri <br />
Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, yrittäjä Petteri Koponen Lifeline Venturesista, <br />
yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta, vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen <br />
Sitrasta, pääjohtaja Heikki Mannila Suomen Akatemiasta, lainsäädäntöneuvos <br />
Kirsi Miettinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, ylijohtaja Petri Peltonen työ- <br />
ja elinkeinoministeriöstä, pääjohtaja Pekka Soini Tekesistä ja ICT-johtaja Timo Valli <br />
valtiovarainministeriöstä. <br />
<br />
Seurantaryhmän toimikausi alkaa heti ja päättyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen <br />
kauden päättyessä. <br />
<br />
<br />
<br />
<big>21 polkua Kitkattomaan Suomeen – <br />
ICT 2015 -työryhmän raportti</big> <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka <br />
Ala-Pietilän johdolla toimivan ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella stra <br />
tegia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi sekä tieto- ja vies <br />
tintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen mahdollisuuksia <br />
kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työmi <br />
nisteri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” <br />
määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen nostamiseksi tietotek <br />
niikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. <br />
Seuraavien vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut <br />
tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuu <br />
rin avulla palveluita voidaan luoda nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma <br />
kokoaa yhteen alan keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yrityk <br />
set ja rahoittajat. <br />
3. <br />
Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritys <br />
ten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusohjelma vaatii valtiolta vuosittain noin <br />
25–40 miljoonan euron panostukset. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kans <br />
lia asetti raportin luovutuspäivänä valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan <br />
ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
<br />
Tätä julkaisua myy: <br />
<br />
Netmarket <br />
<br />
Edita Publishing Oy <br />
www.edita.fi/netmarket <br />
asiakaspalvelu.publishing@edita.fi <br />
<br />
Puhelin 020 450 05 <br />
Faksi 020 450 2380 <br />
<br />
Painettu <br />
ISSN 1797-3554 <br />
ISBN 978-952-227-733-6 <br />
<br />
Verkkojulkaisu <br />
<br />
ISSN 1797-3562 <br />
ISBN 978-952-227-734-3</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=21_polkua_kitkattomaan_Suomeen_-_ICT_2015-ty%C3%B6ryhm%C3%A4n_loppuraportti&diff=2775821 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti2014-12-01T12:09:44Z<p>Vaula: /* ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (polku 12) */</p>
<hr />
<div><br />
21 polkua Kitkattomaan <br />
Suomeen <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän raportti <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
Innovaatio <br />
4/2013 <br />
<br />
Tiivistelmä | Referat | Abstract <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän johdolla toimivan <br />
ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella strategia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi <br />
sekä tieto- ja viestintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työministeri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. <br />
Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen <br />
nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. Seuraavien <br />
vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuurin avulla palveluita voidaan luoda <br />
nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen alan keskeiset <br />
osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
3. Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia asetti raportin luovutuspäivänä <br />
valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
ICT 2015 -työhön osallistui yli 250 asiantuntijaa eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Useat raportin toimenpiteistä <br />
perustuvat näiltä asiantuntijoilta tulleisiin ehdotuksiin. Myös käytännön työssä Suomen nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen <br />
kärkimaaksi toimialaklusterit ja alueelliset ekosysteemit ovat keskeisessä roolissa. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Elinkeino-ja innovaatio-osasto/Tapio Virkkunen, puh. 029 506 0077 <br />
<br />
Asiasanat | Nyckelord | Key words <br />
<br />
ICT, tieto- ja viestintäteknologia, rakennemuutos, uudistuminen, kilpailukyky <br />
<br />
<br />
== Lukijalle == <br />
<br />
<br />
Hyvä lukija, <br />
<br />
yhdeksän kuukautta on pitkä ja lyhyt aika. Se on pitkä aika odottaa konkreettisia <br />
toimenpiteitä. Se on lyhyt aika etsiä oleellisia vastauksia laajaan haasteeseen, jonka <br />
koko yhteiskunnan taloudellinen ja tekninen murros on asettanut. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on työskennellyt tuon yhdeksän kuukautta. Työryhmä on tarvinnut <br />
paljon lähtötietoa ja syötteitä. Niitä se on myös saanut, kiitos noin 250 henkilön, <br />
jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä haasteen ratkaisemiseksi. <br />
<br />
Yhdeksän kuukautta on tuntunut lyhyeltä ajalta ymmärtää todella syvällisesti, <br />
mitkä ovat juuri niitä oleellisia toimenpiteitä, jotka pitää toteuttaa vuonna 2013, <br />
jotta muutosnopeus ja vaikuttavuus olisivat mahdollisimman suuria. <br />
<br />
Olemme karsineet raportista toimenpiteitä, joiden aika tulee kenties myöhemmin. <br />
Olemme voineet karsia myös toimenpiteitä, joiden pitäisi olla mukana jo tässä <br />
vaiheessa. Työryhmän näkemys nopeimpia tekoja vaativista asioista tiivistyy 21 polkuun, <br />
jotka tämä raportti esittelee. <br />
<br />
Työryhmän loppuraportti on kuitenkin vasta alkulaukaus tekemiselle. Kyseessä <br />
on enemmän prosessi kuin projekti. Prosessissa ohjakset ottaa valtioneuvoston ICT-<br />
asiantuntijaryhmä, joka vauhdittaa toimenpiteitä ja ehdottaa uusia. Ehdotetuille toimenpiteille <br />
on etsitty myös vastuutaho, joka on valmis viemään ehdotuksen käytäntöön. <br />
Näin varmistetaan, että toimenpiteillä on koti. <br />
<br />
Kun asiantuntijatyöryhmä perustetaan, avataan myös kotisivu kommentteja ja <br />
uusia ehdotuksia varten. Näin prosessista tulee oppiva, joustava ja itseään korjaava. <br />
<br />
Työryhmä on kirjoittanut raporttinsa niin, että lukija saa kokonaiskuvan lukemalla <br />
johdantoluvun 1 ”Tavoitteena Kitkaton Suomi” ja johtopäätösluvun 8 eli ”21 <br />
polkua Kitkattomaan Suomeen”. <br />
<br />
Luvussa 2 ja 3 kuvataan taloudellinen ympäristö ja kasvun haasteet sekä mahdollisuudet. <br />
Samoin kuvataan vetovoimatekijät, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan <br />
juuri Suomeen. <br />
<br />
Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä kertovissa luvuissa 4-7 olemme kuvanneet <br />
toimenpiteisiin liittyvät keskeiset taustatekijät, toimenpiteet ja mahdollisimman <br />
tarkan toteutuksesta vastaavan tahon. Ehdotusten joukossa on monenkokoisia <br />
hankkeita. Käänne nousuun vaatii monimuotoisia tekoja, joista pienetkin ovat <br />
tärkeitä. <br />
<br />
Suuri kiitos kaikille, jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä merkittävän haasteen <br />
ratkaisemiseksi. Erityisen intensiivisesti työssä on ollut mukana sihteeristö ja elintärkeä <br />
kontribuutio on saatu työlle asetetulta ohjausryhmältä. <br />
<br />
13.1.2013 <br />
<br />
Pekka ala-Pietilä <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän puheenjohtaja <br />
<br />
<br />
== 1. Tavoitteena Kitkaton Suomi == <br />
<big>Suomen talouden peruskivet horjuvat monen yhtaikaisen murroksen heiluttamana. Suurin mahdollisuus uuteen kasvuun piilee digitaalisessa taloudessa, jossa menestymiseen Suomella on monia merkittäviä vahvuuksia. ICT 2015 -työryhmän tunnistamat puutteet infrastruktuurissa, rahoitusjärjestelmässä, osaamisessa ja toimintatavoissa hidastavat kuitenkin kasvua.</big> <br />
<br />
<big>Edellä mainituilla alueilla Suomen on tehtävä uudistuksia, joilla nousemme uudelle kasvuaallolle. Silloin Suomi voi nousta tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kitkattomia.</big> <br />
<br />
Suomella on vakava kasvuongelma, jonka keskeisiä syitä ovat globaalin työnjaon <br />
muutos, teknologinen murros ja matalasuhdanne. Ongelmavyyhti näkyy muun <br />
muassa viennin rajuna putoamisena, työttömyyden kasvuna ja kansantalouden <br />
velkaantumisena. <br />
<br />
Työnjaon ja teknologian murros on osa luonnollista talouden evoluutiota. Menettämämme <br />
tilalle syntyy uutta yritystoimintaa. Innovatiivista liiketoimintaa ja uusia <br />
työpaikkoja syntyy nyt kuitenkin hitaammin kuin vanhoja katoaa. Tämä kertoo, että <br />
Suomen kyky uudistua on ympäröivää talouden evoluutiota hitaampaa. Siksi koko <br />
yhteiskunnalle on elintärkeää vauhdittaa määrätietoisesti kasvua ja uuden syntymistä. <br />
Avainkysymys Suomelle on, miten kehitämme uudistumiskykyämme ympäröiviä <br />
muutoksia hyödyntäen. <br />
<br />
Taloudellinen kasvu syntyy työmäärän lisäyksestä, uusista investoinneista ja yritysten <br />
sekä julkisen sektorin kyvystä hyödyntää teknologiaa. Näistä suurin yksittäinen <br />
selittävä tekijä on teknologian hyödyntämisen kyky, joka vastaa noin kahta kolmasosaa <br />
kasvun luonnista. Tieto- ja viestintäteknologia, ICT, on merkittävin yksittäinen <br />
teknologia, jonka varaan kasvun ja tuottavuuden parantamisen voi rakentaa. <br />
Jatkossa käytämme termiä ICT tässä tarkoituksessa. <br />
<br />
Tietotekninen vallankumous on tähän mennessä näkynyt pääosin laitteiden <br />
tehostumisena ja yleistymisenä. Kansalaisten ja yritysten elämää helpottavien digitaalisten <br />
palveluiden aalloista ovat rantautuneet vasta ensimmäiset. ICT tulee muuttamaan <br />
maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. <br />
<br />
Suomen on hypättävä eturivissä digitaalisen aallon rakentamiseen, jos maa <br />
haluaa kasvua ja hyvinvointia. Tämä edellyttää, että Suomi uudistuu kaikilla aloilla <br />
tuomalla digitaalisia elementtejä perinteiseen toimintaan. Tätä tarvitaan sekä yrityksissä <br />
että julkisella sektorilla. Näin nykyisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky <br />
kasvaa ja samalla syntyy täysin uusia lisäarvoa tuovia ratkaisuja. <br />
<br />
Uudistumisessa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin ICT-toimialasta itsessään. <br />
Kyse on ennen kaikkea vanhan ja uuden osaamisen liitosta – kyvystä hyödyntää <br />
ICT:tä monipuolisesti toiminnan kehittämisessä. On erittäin tärkeää saada <br />
<br />
syntymään uutta ICT-liiketoimintaa. Jos mahdollista, vielä oleellisempaa on nostaa <br />
kaikkien toimialojen ja julkisen sektorin palvelukykyä digitaalisten ratkaisujen <br />
avulla. Teknologisen osaamisen lisäksi tarvitsemme monipuolista ymmärrystä <br />
muun muassa asiakkaiden tarpeista, palveluiden rakentamisesta ja uusien ideoiden <br />
kaupallistamisesta. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä lähtee ajatuksesta, että valtion ei tule valita voittajia, vaan <br />
rakentaa uudistumisen ja kasvun edellytyksiä kaikille. Suomeen on saatava lisää <br />
aloittavia yrityksiä ja kasvuyrityksiä sekä samalla täytyy pitää kiinni olemassa olevista, <br />
elinvoimaisista suuryrityksistä. Tässä työssä on tarkasteltu toimintaedellytyksiä, <br />
joiden avulla voidaan tukea erityyppisten yritysten kasvua Suomessa joko suoraan <br />
ICT-palvelujen tuottajina tai ICT:tä hyödyntävinä toimijoina. <br />
<br />
=== ToImInTaEdEllyTykSET hyvISTä parhaIkSI === <br />
<br />
Suomen lähtötilanne matkalla digitaaliseen maailmaan on hyvää keskitasoa. Kansainväliset <br />
vertailut kertovat, että Suomessa on erinomainen peruskoulutustaso. <br />
Yhteiskuntamme on hyvin verkottunut, infrastruktuurimme on kohtuullisella tasolla <br />
ja monet yrittämisen edellytykset ovat vähintään tyydyttävät. <br />
<br />
Meillä on kuitenkin paljon kehitettävää. ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut monia <br />
tärkeitä osaamisalueita, joissa emme ole uudistuneet riittävän nopeasti. Julkinen tietotekninen <br />
arkkitehtuurimme on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja hidastaa <br />
uuden kilpailun syntymistä. Tietyissä ICT:n ydinosaamisissa olemme jääneet jälkeen <br />
nopeimmista kilpailijoista. <br />
<br />
Yritysrahoituksessa on suuria aukkoja. Samoin Suomen pitää löytää nopeampia <br />
toimintatapoja, jotka tukevat uusien digitaalisten palveluiden kehittymistä. Etenkin <br />
julkiselle sektorille kaivataan lisää ketteryyttä, halua poisoppia vanhasta ja tarttua <br />
myös hankaliin asioihin ratkaisuhakuisesti. <br />
<br />
Vahvuuksiamme kehittämällä ja ongelmakohtia parantamalla voidaan synnyttää <br />
Kitkaton Suomi, jossa hyvinvointia tuovan, kilpailukykyisen toiminnan syntymiselle <br />
on parhaat edellytykset. Kitkattomuus on elintärkeää internet-taloudessa, <br />
jossa uudet liikeideat syntyvät ja leviävät entistä nopeammin. ICT 2015 -työryhmä <br />
asetti tavoitteekseen tehdä Suomesta tietotekniikan osaamisen kärkimaan, jossa <br />
yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä <br />
ja kitkattomia. <br />
<br />
=== 21 polkua kITkaTTomaan SuomEEn ===<br />
<br />
Uudistuminen ja kasvu edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan toimintatapa, <br />
joka mahdollistaa pitkän tähtäyksen tavoiteasetannan ja nopean sekä tarkan toimeenpanon. <br />
Ensimmäiset toimenpiteet pitää aloittaa välittömästi, mutta seuraavien <br />
vuosien aikana on päätettävä uusista toimista, joissa huomioidaan ympäristön muutos <br />
ja saavutetut tulokset. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kriittinen massa muutostoimenpiteitä, <br />
jotka vievät samaan suuntaan johdonmukaisesti. ICT 2015 -työryhmän keskeiset <br />
kehittämiskohteet liittyvät: <br />
<br />
:• infrastruktuuriin jonka avulla luodaan yhtenäinen pohja yrityksiä, yhteisöjä ja julkista hallintoa tukevien palvelujen tehokkaalle rakentamiselle <br />
: <br />
:• osaamiseen johon pohjautuen rakennetaan suomalaisten yritysten ylivoimatekijöitä ja kilpailukykyä <br />
: <br />
:• rahoitukseen joka on riittävä yritysten kasvun eri vaiheissa ja riskinottoon kannustava ja <br />
: <br />
:• toimintatapoihin joilla varmistamme kykymme toimia kilpailijamaita nopeammin. <br />
<br />
Neljä toimintaedellytysaluetta sisältää 21 toisiaan tukevaa polkua, joilla Suomen <br />
pitää edetä päättäväisesti ja ripeästi. Näistä neljä kriittistä polkua luo perustan, jota <br />
ilman tulevien vuosien työ ja toimenpiteet rakennetaan hiekan päälle. Muutoksen <br />
toteuttamisen kannalta kriittisiä polkuja ovat seuraavat: <br />
<br />
:• Työryhmä ehdottaa yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamista. Toimenpiteen avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. Näin vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa, että Suomessa aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa rahoitusohjelmaa, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa toimintatapaa, joka mahdollistaa pitkäjänteisen tavoiteasetannan sekä nopean ja tarkan toimeenpanon. Tämän konkretisoimiseksi työryhmä on ehdottanut, että valtioneuvoston kansliaan perustetaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka tulee toimimaan yli eduskuntavaalien ja hallituskausien. Sen tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa. Työryhmä haki ja sai laajan poliittisen tuen tälle ehdotukselleen. Pääministeri Jyrki Katainen on antanut siunauksensa ehdotukselle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän työllä on kymmenen vuoden tähtäin. Kukaan ei kuitenkaan <br />
kykene näkemään, mitä toimenpiteitä Suomen on tehtävä kolmen saati sitten kuuden <br />
vuoden kuluttua. Siksi tässä raportissa lähdetään liikkeelle esittämällä vuodelle <br />
2013 ensimmäiset askeleet kullakin 21 polulla. Valtioneuvoston ICT-asiantuntijaryhmä <br />
ja sen ympärille muotoutuva verkosto tulee omalta osaltaan nostamaan <br />
esiin uusia toimenpiteitä rullaavasti seuraavien vuosien aikana.<br />
<br />
== 2. ICT on uudistumisen ja kasvun moottori ==<br />
<br />
<big>Digitalisointi ja internet-talouden nopea hyödyntäminen ovat murroksessa olevalle Suomelle keskeisiä askeleita kohti uutta kasvua.</big> <br />
<br />
Suomen rakenteellinen kilpailukyky on monissa kansainvälisissä vertailuissa <br />
maailman kärkeä. Olemme esimerkiksi World Economic Forumin lähinnä yhteiskunnan <br />
rakenteellista kilpailukykyä mittaavassa vuoden 2012 vertailussa maailman <br />
kolmanneksi paras. Hausmann & Hidalgon kansakuntien teollisuudenrakennetta <br />
mittaavassa vertailussa Suomi sijoittuu kuudenneksi. <br />
<br />
Lisäksi Suomi on maailman huippua mitä tulee korruption vähäisyyteen tai yleisissä <br />
tietojärjestelmissämme olevien virusten vähäiseen määrään. Koulutusjärjestelmämme <br />
on arvostettu maailman parhaimmaksi useissa Pisa-tutkimuksissa. Samoin <br />
brittiläinen koulutusyhtiö Pearson sijoitti Suomen ykköseksi vertaillessaan 20 kehittyneen <br />
maan koulujärjestelmiä. Hyvä koulutus nostaa yleensäkin Suomen asemaa <br />
lähes kaikissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. <br />
<br />
Kaikki edellä olevat kilpailukykymittarit arvioivat yhteiskuntien ja niiden osien <br />
rakenteellista kyvykkyyttä. Tässä mielessä Suomi on tehnyt hyvää työtä omien <br />
rakenteidensa kehittämisessä useiden vuosikymmenten ajan. <br />
<br />
=== huonoT TEhoT hyväSTä konEESTa === <br />
<br />
Hyödynnämme tätä rakenteellista kilpailukykypotentiaalia kuitenkin puoliteholla. <br />
Esimerkiksi sveitsiläisen IMD:n vuoden 2012 kilpailukykyvertailussa olemme vasta <br />
sijalla 17. IMD selvittää nimenomaan talouden suoriutumista. Yrittäjyysasenteita selvittävässä <br />
Global Entrepreneur Monitor -vertailussa (GEM) Suomi sijoittuu mukana <br />
olevan 26 maan joukossa puoliväliin. Eräiden kasvua ja kansainvälistymishalukkuutta <br />
kuvaavien tekijöiden osalta olemme kolmanneksi viimeisiä. <br />
<br />
Ehkä kaikkien lahjomattomin maan taloudellista tilaa ja kilpailukykyä kuvaava <br />
mittari on kauppataseen ja viennin kehitys. Suomen kauppatase on heikentynyt <br />
tasaisesti vuoden 2000 huipusta, jolloin Suomi vei noin 13 miljardilla enemmän kuin <br />
toi. Pitkä 19 vuoden ylijäämäjakso kääntyi alijäämäksi vuonna 2011. Käänne parempaan <br />
ei tapahdu itsestään. Vientiteollisuuden tuotantoa on siirtynyt Suomesta ulkomaille <br />
ja monet välttämättömät tuontituotteet energia etunenässä ovat kallistuneet. <br />
<br />
Finanssikriisin jälkeisenä vuonna 2009 vientimme putosi 30 prosenttia vuoden <br />
2008 viennin tasosta, joka oli 67 miljardia euroa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, <br />
Etlan mukaan saavutamme vuoden 2008 viennin tason vuonna 2016. Kun inflaatio <br />
huomioidaan, vuosi on 2022 tai 2023. <br />
<br />
=== kolmE ISkua TalouSkaSvullE === <br />
<br />
Suomella on vakavia ongelmia, koska globaalin työnjaon muutos, teknologinen murros <br />
ja suhdannekuoppa huojuttavat taloutta samaan aikaan. Painetta uuden kasvupolun <br />
löytämiseen lisää se, että väestömme ikärakenne on kääntynyt ennätysmäisen <br />
nopeasti kansantalouden kannalta vaikeammaksi ja julkisen sektorin velka on <br />
kasvanut nopeasti. <br />
<br />
Murroksen ja talouteemme kohdistuvien haasteiden seuraukset ovat vakavat. <br />
Suomen vientiteollisuudesta on hävinnyt merkittävä määrä työpaikkoja viimeisten <br />
kymmenen vuoden aikana. <br />
<br />
• Teknologiateollisuudesta on kadonnut kokonaisuudessaan 40 000 työpaikkaa <br />
vuoden 2008 jälkeen. <br />
<br />
• Nokia-klusterista yksistään on hävinnyt 14 000 työpaikkaa parissa vuodessa. <br />
<br />
• Metsäteollisuus on leikannut noin 20 000 työpaikkaa vuoden 2000 jälkeen. <br />
<br />
Pitkän aikavälin tarkastelu paljastaa, että eniten uusia työpaikkoja syntyy pk-yrityksissä. <br />
Vuosina 2002–2011 Suomeen syntyi lähes 120 000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa <br />
ja niistä yli 110 000 on pk-yrityksissä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä <br />
uudesta työpaikasta on syntynyt alle 250 työntekijän yrityksiin. Useampi kuin joka <br />
neljäs on perustettu 1–4 hengen yrityksiin. <br />
<br />
Työpaikkoja on hävinnyt pääasiassa suuryrityksistä ja vientivetoisista yrityksistä <br />
ja syntynyt etupäässä pk-yrityksiin ja kotimarkkinayrityksiin. Tämä rakennemuutos <br />
selittää osaltaan viennin supistumisen. <br />
<br />
Työpaikkojen synnyn ja työllisyystilanteen rinnalla tulee kantaa huolta siitä, <br />
miten Suomessa toimivat yritykset investoivat Suomeen. Sodan jälkeinen teollinen <br />
uudelleenrakentaminen piti investoinnit korkealla tasolla 1990-luvun lamaan asti. <br />
Laman aikana kiinteät investoinnit putosivat alhaisemmalle tasolle, mutta sen jälkeen <br />
aineettomat investoinnit ovat puolestaan nousseet. Finanssikriisin aikaan <br />
kiinteät investoinnit putosivat muuta Eurooppaa enemmän, mutta tutkimus- ja kehitysinvestoinnit <br />
pitivät kokonaisinvestoinnit kohtuullisella tasolla. (Investointeja <br />
Suomeen, Jorma Eloranta TEM-julkaisu 9/2012). <br />
<br />
Nokian säästöohjelmat synkistävät tältä osin näkymiä, koska juuri Nokian t&kpanokset <br />
ovat lähes puolet koko teollisuuden aineettomista investoinneista. Lähivuosina <br />
aineettomat investoinnit eivät paikkaa kiinteiden investointien pudotusta. <br />
<br />
Kuitenkin kasvun kannalta kriittisin kysymys on, kuinka paljon yritykset kehittävät <br />
korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita Suomessa. Kilpailukykyiset, lisäarvoa <br />
luovat tuotteet synnyttävät kasvua voimistavia kerrannaisvaikutuksia talouteemme. <br />
Nokia-klusterin myötä syntynyt voimakas kasvusysäys oli osoitus korkean lisäarvon <br />
tuotteiden vaikutuksesta kasvuun. <br />
<br />
=== TEknologInEn kEhITyS määrää kaSvuvauhdIn === <br />
<br />
Pelkistettynä kansantalouden kasvu syntyy kolmesta komponentista: työn ja pääoman <br />
määrän kasvusta sekä teknologisesta kehityksestä. Taloustieteen nobelisti <br />
<br />
Robert Solow osoitti, että teknologinen kehitys toi vuosina 1890–1995 Yhdysvaltain <br />
talouskasvusta noin kaksi kolmasosaa. <br />
<br />
Suomen mahdollisuudet vaikuttaa työn ja pääoman määrään ovat rajalliset. Suomen <br />
on toki tehtävä kaikkensa, että työpanoksen ja investointien kehitys olisi mahdollisimman <br />
hyvä. Kasvua tulee etsiä erityisesti kolmannesta tekijästä eli teknologiasta <br />
ja sen soveltamisesta yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Äärimmilleen pelkistettynä Suomessa toimivien yritysten tuotteiden kilpailukyky <br />
ratkaisee kasvuvauhtimme. Tuotteiden kilpailukyvyn kehittämisessä ja lisäarvonluonnissa <br />
kyky hyödyntää teknologia on keskeistä. <br />
Tällöin avainkysymykset Suomelle ovat: <br />
<br />
• Mitkä ovat keskeiset lisäarvonluonnin mahdollistavat teknologiat ja ideat? <br />
<br />
• Löytävätkö yritykset parhaimman kasvuympäristön Suomesta vai muualta? <br />
<br />
• Mitä Suomi voi tehdä kilpailukykyisten toimintaedellytysten luomiseksi <br />
yrityksille? <br />
<br />
=== TIEToTEknIIkka on kaSvun mooTTorI === <br />
<br />
ICT on merkittävin kasvua vauhdittava teknologia. Sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnassa <br />
kaikkialle. ICT-osaamista tarvitaan myös kaikilla muilla kasvualoilla kuten <br />
bioteknologiassa, ympäristöteknologiassa ja lääketieteessä. <br />
<br />
Vaikutukset ovat samankaltaisia kaikenlaisissa yhteiskunnissa. Paul Schreyerin <br />
tutkimus vuodelta 2000 osoitti, että ICT-investoinnit ovat lisänneet kasvua G7-maissa. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus kertoo, että internet toi kehittyneiden talouksien kasvusta <br />
keskimäärin viidenneksen vuosina 2004–2009.Tutkimus kertoo myös, että yhtä <br />
internetin hävittämää työpaikkaa kohti syntyi 2,6 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Maailmanpankin tutkimus puolestaan todistaa, että laajakaistainen internet <br />
vauhdittaa talouskasvua kehittyvissä maissa. Tutkimuksen mukaan hallitusten <br />
tulisi yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa kiihdyttää laajakaistaverkkojen rakentamista. <br />
Maailmanpankin mukaan digitaaliset palvelut luovat työpaikkoja etenkin <br />
nuorille. <br />
<br />
=== kIlpaIlukykyä dIgITaalISIlla palvEluIlla === <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa niin kulutustavara- kuin investointihyödykevalmistajien <br />
liiketoimintalogiikkaa muuttuu palveluvetoiseksi. McKinseyn tutkimuksen mukaan <br />
digitaalisuuden suurimpia hyötyjiä eivät ole varsinaiset internet-yritykset, vaan hyödyistä <br />
suurimman osan korjaavat muiden alojen yritykset. Menestyneimmät yritykset <br />
ovat kehittäneet uuden palvelumallin tuotteidensa kilpailukyvyn kehittämiseksi <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. <br />
<br />
Menestys ei kuitenkaan synny pelkästään teknologialla. Liiketoiminnalliset <br />
innovaatiot, brändit ja johtamismallit ovat aivan ratkaisevia asioita myös internet-<br />
maailmassa. Monen modernin internet-yrityksen haasteet ovatkin kovin perinteisiä <br />
puutteita tuotteistamisessa, kaupallistamisessa, ansaintalogiikan kehittämisessä <br />
ja kansainvälistämisessä. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus internetin vaikutuksista päätyy ajatukseen, että menestyneimpiin <br />
internet-valtioihin on syntynyt vahva digitaalisten palveluiden ekosysteemi, <br />
jossa on edistetty osaamista, helpotettu pääoman saamista, kehitetty infrastruktuuria <br />
ja luotu vetovoimainen liiketoimintaympäristö. <br />
<br />
Suomen lähtökohta kansainvälisessä digitaalisessa kilpailussa on Nokia-klusterin <br />
takaiskuista huolimatta hyvä. Monet yhteiskunnan digitaalista suorituskykyä vertailevat <br />
kansainväliset arviot nostavat Suomen maailman kärkijoukkoon. Englantilaisen <br />
Economist Intelligence Unitin vertailussa Suomi oli neljänneksi paras digitaalinen <br />
talous. World Economic Forumin informaatioteknologiaraportin mukaan Suomi <br />
on maailman kolmanneksi parhaiten verkottunut maa. YK:n selvityksen mukaan <br />
Suomen hallinto on yhdeksänneksi paras sähköisessä toiminnassa. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että Suomessa on kansainvälisesti ajatellen hyvä toimintaympäristö, <br />
infrastruktuuri ja osaamistaso. Kaikkein mielenkiintoisinta on, että kansainvälisten <br />
vertailujen mukaan suomalaiset myös soveltavat ICT-teknologiaa monipuolisesti <br />
sekä kotitalouksissa, yrityksissä että julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Yleiskuva Suomen ICT-osaamisesta on hyvä, mutta isoon kuvaan mahtuu monia <br />
merkittäviä kehittämiskohteita, jotka liittyvät infrastruktuuriin, osaamiseen, rahoitukseen <br />
ja toimintatapoihin. Monilla tärkeillä erikoisalueilla osaaminen on kapeaa. <br />
Siksi digitaaliajan yritysten toimintaedellytyksissä on paljon kehitettävää. <br />
<br />
Kaikki edellä mainitut raportit kertovat myös, että moni valtio panostaa merkittävästi <br />
kehittyäkseen digitaalisessa kisassa. Siksi Suomen pitää lisätä olennaisesti <br />
uudistumisvauhtia olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen. Tavoitteena tulee olla <br />
lisäarvon kasvattaminen digitaalisilla palveluilla. <br />
<br />
Nopeus on internet-taloudessa ratkaisevaa sekä uuden kehittämisessä että innovaatioiden <br />
käyttöönotossa. Osaamistarpeet ovat vielä monimuotoisemmat kuin <br />
perinteisessä teollisessa maailmassa. Oleellista Suomelle on synnyttää toimintaedellytykset, <br />
joissa yritysten on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ICT-teknologiaa <br />
kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden lisäarvon luomiseksi. <br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 2 ===== <br />
<br />
• Kansainvälisen työnjaon muutos, teknologinen murros ja suhdannekuoppa ovat leikanneet etenkin vientipainotteisia työpaikkoja huolestuttavalla tavalla. <br />
<br />
• Kyky soveltaa teknologiaa on uuden kasvun merkittävin tekijä. <br />
<br />
• ICT on teknologioista merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde. <br />
<br />
• Äärimmilleen pelkistettynä kasvussa on kyse yritysten kyvystä hyödyntää ICT:tä tuotteidensa ja palveluidensa lisäarvon luomisessa. <br />
<br />
• Avainkysymys Suomelle on, miten synnytetään olosuhteet, joissa yritysten on mielekästä kehittää ja kasvaa Suomessa. Siksi avaamme seuraavassa luvussa kysymystä, mitkä tekijät ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta oleellisia.<br />
<br />
== 3. Yritysten ja julkisen sektorin kilpailukyky internet-taloudessa == <br />
<br />
<big>Digitaalisen talouden kilpailukenttä on muuttunut nopeasti. muutoksen myötä relevantin osaamisen merkitys korostuu yritysten kasvupäätöksissä.</big> <br />
<br />
Digitaalitaloudessa arvonluonnin ja sen ”nappaamisen” logiikat ovat muuttuneet <br />
merkittävästi 2000-luvun kuluessa. Toimialarajat ovat hämärtyneet ja samalla yritysten <br />
kilpailuasetelmat ovat muuttuneet. <br />
<br />
Selvimmin muutos näkyy siinä, miten tuotteet ja palvelut ovat kytkeytyneet <br />
entistä tiiviimmin toisiinsa. Useilla toimialoilla yritysten välisen kilpailun ratkaisijaksi <br />
ovat nousseet palvelut, jotka aiemmin olivat enemmänkin tukitoimintojen <br />
roolissa. Asiakkaat arvioivat usein enemmän palveluista samaansa lisäarvoa kuin <br />
perustuotetta. <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa palveluiden ja tuotteiden yhdistelmiä on lähes loputon <br />
määrä. Samoin saattaa olla näiden tuottajia. Siksi kilpailua käydään entistä enemmän <br />
useiden yritysten muodostamien ekosysteemien välillä. Asiakkailla on runsaasti <br />
vaihtoehtoja, kun he valitsevat itselleen sopivimpia ratkaisuja. Menestys <br />
on yhä enemmän kiinni siitä, kuinka innovatiivisia kokonaisuuksia ekosysteemit <br />
tuottavat. <br />
<br />
Nokian nopea hiipuminen matkapuhelinkilpailun huipulta on osoitus kilpailuasetelmien <br />
muuttumisesta. Yksinkertaistaen ICT-sektorin ekosysteemin muutosta voidaan <br />
kuvata kolmen kerrostuman avulla, (Fransman, 2010 ja Veugelers, 2012). Muutama <br />
vuosi sitten kerrostumat olivat varsin selvästi erotettavissa. <br />
<br />
<br />
Kerros I: Verkkoteknologioiden ja niihin liittyvien laitteiden tarjoajat (esim. Ericsson, Cisco, Nokia) <br />
<br />
Kerros II: Verkko-operaattorit (esimerkiksi Elisa, DNA, Sonera) <br />
<br />
Kerros III: Sovellusalustojen, sisällön ja palveluiden tarjoajat (esim. Google, Amazon, YouTube) <br />
<br />
<br />
Yhdessä käyttäjien kanssa nämä kolme kerrosta muodostivat laajan ICT-ekosysteemin <br />
ja digitaaliset markkinat. Painopiste on nopeasti siirtynyt systeemin kolmanteen <br />
kerrostumaan eli sovellusalustoihin ja palveluihin. Siellä perinteiset toimialarajat ja <br />
ansaintamallit eivät välttämättä päde. Myös laitevalmistajat ja verkko-operaattorit <br />
ovat siirtyneet entistä enemmän sisällön ja palveluiden tuottajiksi. <br />
<br />
Telekommunikaation, internetin, television ja sisällöntuotannon lähentyminen on <br />
edennyt vaiheeseen, jossa rajaa eri teknologioiden välillä on vaikea vetää. Esimerkiksi <br />
matkapuhelimilla ei ole enää erillistä asemaa. Puhelimet ovat vain yksi mahdollinen <br />
päätelaite, jolla hyödynnetään globaalien verkkojen palveluita ja sovelluksia. <br />
<br />
Suomen mahdollisuuksia uudessa tilanteessa voidaan katsoa kahdesta näkökulmasta: <br />
digitaaliteknologian ja -palveluiden tuottajan ja niiden hyödyntäjän näkökulmasta. <br />
(Kuvio ICT-alan ja internetin kerrokset.) <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n TuoTTajana === <br />
<br />
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Eurooppa ja eurooppalaiset ICT-alan yritykset <br />
ovat nopeassa tahdissa menettäneet kilpailuasemiaan yhdysvaltalaisille ja <br />
myös aasialaisille yrityksille (Grajek, 2012, Veugelers, 2012, Fransman, 2010). Ehkä <br />
suhteellisesti eniten muutos koskettaa Suomea, jossa ICT:n osuus kansantaloudesta <br />
on ollut maailman suurimpia. <br />
<br />
Globaali kilpailutilanne on muuttunut nopeasti. Omilla tuotealustoillaan kilpailevien <br />
vertikaalitoimittajien kuten Nokian, Samsungin ja Motorolan kilpailusta on <br />
siirrytty aikaan, jossa sovellus- ja sisältöalustojen päälle rakennetaan ekosysteemejä <br />
kuten Android ja Windows Phone. Myös vertikaalimallit jatkuvat kuten Apple <br />
iOS ja Nokian S40. Samaan aikaan HTML5-standardi yleistyy voimakkaasti standardoiden <br />
edelleen uusia, avoimia rajapintoja. Suomi ja Nokia eivät enää ole päätelaitekilpailusta <br />
ekosysteemikilpailuksi muuttuneessa kisassa globaaleja markkinajohtajia. <br />
Vahvin asema kilpailussa on yrityksillä, joilla on käyttöjärjestelmään tai sovelluksiin <br />
ja palveluihin perustuva oma ekosysteemi, vahva kuluttajabrändi sekä suora <br />
yhteys kuluttajiin. <br />
<br />
Digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa Nokia-klusterin yritykset ovat <br />
edelleen vahvoja. Kilpailu kerroksessa I (verkkoteknologia ja laitteet) on erittäin <br />
kovaa uusien globaalien, usein aasialaisten, toimijoiden laajentaessa markkinoitaan <br />
Eurooppaan ja päätelaitekilpailun muututtua kerroksen III ekosysteemikilpailuksi. <br />
Suomalaisten ICT-yritysten kilpailukenttä on siis laajentunut ja muuttunut kompleksisemmaksi. <br />
Infrastruktuurin merkittävin rakennusvaihe on ohi, vaikka se kehittyykin <br />
edelleen. <br />
<br />
Esimerkiksi Nokia Siemens Networksilla on johtavaa osaamista neljännen sukupolven <br />
verkkoteknologiassa. Tällä on suuri merkitys, kun datamäärät moninkertaistuvat <br />
tietoliikenneverkoissa. Se tarjoaa erikoistuneille suomalaisille yrityksille uusia <br />
liiketoimintamahdollisuuksia, mutta markkinoiden kasvu on hitaampaa kuin päätelaitemarkkinoilla. <br />
Suuri osa lisäarvosta luodaan kuitenkin sovellusalustojen, sisällön <br />
ja palveluiden tuotannossa – kerroksessa III. <br />
<br />
Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet liittyvätkin usein sovellusalustojen <br />
ja palveluiden luomiseen kapeilla erityisalueilla globaaleille markkinoille. <br />
Lisäksi esimerkiksi Nokian erityisosaaminen kartta- ja kameratoimintoihin liittyen <br />
luo pohjan rakentaa lisäarvoa tuotteisiin ja III kerroksen uusia ekosysteemejä. <br />
<br />
Case: Mikrosysteemeistä miljardin euron bisnes <br />
<br />
Muun muassa autoissa, terveysteknologiassa ja mobiililaitteissa käytettävistä mikrosysteemeistä on kehittynyt Suomeen jo lähes miljardin euron liiketoimintaa. Mikrosysteemien MEMS (Micro Electro Mechanical Systems) käyttö on <br />
lisääntynyt nopeasti älykkäiden laitteiden yleistyttyä. <br />
<br />
Mikrosysteemien kehitys alkoi Suomessa jo 1970-luvulla. Nokian panostukset alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen vauhdittivat kuitenkin merkittävästi osaamisen kehittymistä vuosituhannen vaihteessa. Tuossa vaiheessa osaaminen vahvistui myös Nokian alihankkijoilla. Nokian henkilöstövähennyksien myötä osaamista on siirtynyt alihankkijoille myös henkilöstön mukana. VTT:n MemsCat-hankekokonaisuus kannustaa aloittavia yrityksiä kehittämään mikrosysteemeihin perustuvia innovaatioita. Samoin ohjelma kannustaa teollisuusyrityksiä mikrosysteemien hyödyntämiseen. <br />
<br />
Alan kasvunäkymät ovat hyvät. Sulautettuja aistivia mikrojärjestelmiä tarvitaan yhä useammassa paikassa niin kulutustuotteissa kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. Esimerkiksi älykkäitä antureita voidaan käyttää muun muassa törmäys- tai liiketunnistimissa, joilla lisätään turvallisuutta autoissa. Samoin anturit voivat valvoa ilman laatua älykkäässä ilmastointijärjestelmässä. <br />
<br />
=== Eu:n jäykäT SISämarkkInaT hIdaSTavaT kaSvua === <br />
<br />
Merkittävä kilpailukykyongelma suomalaiselle ICT-yritykselle on Euroopan digitaalisten <br />
sisämarkkinoiden jäykkyys. Kuluttajat ja yritykset kohtaavat monenlaista <br />
byrokratiaa ostaessaan digitaalisia tuotteita tai palveluita kotimaansa ulkopuolelta. <br />
Yhdysvalloissa internet-palvelun tarjoaja voi lanseerata tuotteensa kerralla koko <br />
maan markkinoille, kun taas EU:ssa palvelun tarjoaja törmää byrokratiamuuriin. <br />
Tämä voi käytännössä tarkoittaa kymmeniä tai jopa satoja sopimuksia, viranomaislupia <br />
ja maakohtaisia hallinnointijärjestelmiä, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin, <br />
tietosuojaan ja kuluttajansuojaan 27 eri jäsenmaassa. <br />
<br />
Asiakaspohjan laajentaminen muihin EU-maihin edellyttää lisäinvestointeja, <br />
jotka ovat usein pk-yrityksille kynnyskysymys. Erään eurooppalaisen digitaalialan <br />
yrityksen arvion mukaan digitaalisen kuluttajapalvelun laajentaminen uuteen EU-<br />
maahan edellyttää noin kahden miljoonan euron investointia pelkästään lainsäädännön <br />
ja hallintojärjestelmien erojen takia. <br />
<br />
Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen on yksi EU:n lippulaivahankkeista, <br />
mutta käytännön edistyminen on ollut hidasta. <br />
<br />
Digitaalisia sisämarkkinoita voidaan hahmottaa neliosaisen arvoketjumallin <br />
avulla: sisällöntuotanto, digitaalinen palvelu, vuorovaikutus verkossa sekä kuluttaminen <br />
ja tuottaminen päätelaitteessa. Suomessa ja laajemminkin EU:ssa löytyy paljon <br />
vahvuuksia sisällöntuotannossa esimerkiksi pelialalla, kulttuurituotannossa ja <br />
journalismissa. Suomesta löytyy myös vahvaa teknologiaosaamista sekä operaattoreita <br />
ja laitevalmistajia sisältöjen välittämiseen digitaalisesti erilaisilla päätelaitteilla, <br />
kuten matkapuhelimella. Eurooppalaisten kipukohta on arvoketjun sisältöjen <br />
tuotteistaminen. Erityisesti digitaaliset markkinapaikat ovat lähes poikkeuksetta <br />
valuneet amerikkalaisille yrityksille, kuten Amazon, Apple, Google ja Microsoft, <br />
jotka ovat palvelun luomisvaiheessa hyötyneet mittavien kotimarkkinoiden edusta. <br />
<br />
Sisällöntuotanto <br />
<br />
Digitaalinen <br />
palvelu <br />
<br />
Vuorovaikutus <br />
verkossa <br />
<br />
Kuluttaminen <br />
ja tuottaminen <br />
päätelaitteessa <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n hyödynTämISESSä ===<br />
<br />
<br />
Digitaaliteknologian hyödyntämiseen muilla talouden sektoreilla liittyy kaksi suurta <br />
mahdollisuutta: <br />
<br />
:• digitaaliteknologian ja -palveluiden integroiminen osaksi teollisuustuotteita <br />
:• digitaaliteknologian hyödyntäminen globaalien arvoketjujen hallinnassa. <br />
<br />
Raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Teollisuusyritykset myyvät <br />
yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Esimerkiksi Wärtsilä tarjoaa voimalaitoksia <br />
myydessään palvelua, jossa Wärtsilän henkilöstö vastaa laitosten päivittäisestä <br />
operoinnista. <br />
<br />
Teollisuustuotteisiin integroitavat palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian <br />
sovelluksia. Suomen vahvat teollisuusyritykset voivat olla digitaaliteknologian <br />
ja digitaalisten palveluiden tärkeimpiä käyttäjiä. <br />
<br />
Teknologiateollisuuden Etlan tutkijoilla teettämä tutkimus kertoo, että Suomen <br />
teollisuuden viennistä noin kolmannes tulee tuotteista, jotka ovat riippuvaisia ohjelmistoista. <br />
Suuret teollisuusyritykset ovat jo pitkään nostaneet tuotteidensa kilpailukykyä <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. Vuonna 2010 Suomessa toimivat teollisuusyritykset <br />
työllistivät kotimaassa 7900–10800 ohjelmistokehittäjää. Neljä liikevaihdoltaan <br />
suurinta teollisuusyritystä työllisti näistä 74 prosenttia, kertoo Tuomo Nikulaisen, <br />
Jyrki Ali-Yrkön ja Timo Seppälän tutkimus ”Softaa koneisiin”. <br />
<br />
Suuret yritykset ovat monissa asioissa edelläkävijöitä siksi, että niillä on osaamista, <br />
resursseja ja suuret tarpeet ICT:n hyödyntämiseen. Esimerkiksi laivamoottoreita <br />
ja voimalaitosratkaisuja valmistavan Wärtsilän tuotteiden tyypillinen elinikä <br />
on 25 vuotta. Tuotteiden huoltaminen ja uudelleenrakentaminen vaatii suurten tietosisältöjen <br />
hallintaa. Siksi ICT on yhtiölle keskeinen kilpailukyvyn ylläpitäjä, joka <br />
auttaa hallitsemaan suuria tietosisältöjä kustannustehokkaasti, arvioi yhtiön talousjohtaja <br />
Raimo Lindh Tietoviikko-lehdessä. <br />
<br />
Digitaaliteknologia on tehnyt mahdolliseksi tuotannon hajauttamisen yhä pienempiin <br />
osiin ja näiden osien sijoittamisen eri puolille maailmaa. Tätä arvoketjua <br />
tai -verkostoa hallitaan ICT:n avulla. <br />
<br />
Myös yrityksen sisäiset palvelut – suunnittelu, t&k, muotoilu, erilaiset pääkonttoripalvelut <br />
– voidaan irrottaa tieto- ja viestintäteknologian tuella omiksi toiminnoikseen. <br />
Nämä ovat tyypillisesti korkean jalostusarvon ja palkkatason tehtäviä, joista <br />
maat ja alueet kilpailevat. Ne ovat myös toimintoja, jotka synnyttävät aineetonta <br />
pääomaa. Merkittävä osa globaaleissa verkostoissa syntyvästä lisäarvosta on korvausta <br />
tälle pääomalle. <br />
<br />
=== kanSaInvälISET SuomalaISyrITykSET TarvITSEvaT oSaamISTa === <br />
<br />
Kansainvälinen kilpailu tapahtuu yhä enemmän kokonaisten ekosysteemien välillä. <br />
Ekosysteemi tarkoittaa kokonaisuutta, jossa useat toimijat täydentävät toistensa <br />
osaamista ja hyötyvät jokainen toisistaan. Esimerkiksi lentokenttä on paikallinen <br />
ekosysteemi, jossa ravintoloiden, myymälöiden, autovuokraamojen ja lentoyhtiöiden <br />
palvelut tukevat toisiaan. <br />
<br />
Kilpailukykyisessä ekosysteemissä tarvitaan monenlaista osaamista. Professori <br />
Rosabeth Moss Kanter toteaa Harvard Magazinen haastattelussa ekosysteemin <br />
rikastamisesta seuraavasti: <br />
<br />
”Tärkeintä on muistaa neljä asiaa: ideat pitää muuttaa liiketoiminnaksi, pienten <br />
ja suurten yritysten täytyy kohdata, koulutus on yhdistettävä entistä paremmin työtehtäviin <br />
ja toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä tulee rohkaista.” <br />
<br />
Olemme edellä todenneet, että suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin <br />
ja että Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä. <br />
Suuret yritykset ovat kuitenkin elintärkeitä ekosysteemeille ja Suomen kasvulle. <br />
Suurilla yrityksillä on valmiina monia uuden luomisessa tarvittavia tekijöitä, joita <br />
pieniltä usein puuttuu. Suurilla on muun muassa kansainväliset markkinointikoneistot, <br />
kaupallistamisosaamista, rahoituskanavat ja mahdollisuus investoida tutkimukseen <br />
ja tuotekehitykseen. Suomen ei pidä valita pienten ja suurten välillä, vaan <br />
edistää kaikenlaisten yritysten kasvua. <br />
<br />
Kansainvälisesti toimivilla, suurilla suomalaisyrityksillä on paljon vaihtoehtoja, <br />
kun ne etsivät parhaita kohdemaita investoinneilleen. Suoriin investointeihin vaikuttavia <br />
tekijöitä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Unctad on jaotellut ulkomaille <br />
suuntautuvien investointien vetovoimatekijät kolmeen luokkaan: kauppaan liittyvät <br />
tekijät, osaamiseen liittyvät vaikuttimet ja kotimaiset työntötekijät. <br />
<br />
Kauppaan liittyviä tekijöitä ovat muun muassa markkinoiden avoimuus ja koko <br />
sekä mahdollisuus rajat ylittävään integraatioon. <br />
<br />
Osaaminen liittyy muun muassa teknologiaan, pääomaan ja yrittäjyysosaamiseen. <br />
<br />
”Työntäviä voimia” voivat olla muun muassa huono infrastruktuuri, pienet kotimarkkinat, <br />
osaajien puute, pääoman puute, jäykät työvoimamarkkinat sekä verotus. <br />
<br />
Kun kansainvälinen suomalaisyritys pohtii investointia, se arvioi sekä muualle <br />
vetäviä tekijöitä että kotimaasta työntäviä voimia. <br />
<br />
ICT-vetoisessa kasvussa osaaminen on aivan keskeinen syy investointeihin. Sitran <br />
raportti ”Suuri siirtymä” tiivistää lähtökohdan osuvasti: ”Yritysten tieto- ja innovaatiostrategian <br />
peruskysymyksiä on, mistä löydetään sellaista uutta tietoa, joka <br />
täydentää yrityksen omaa osaamista ja mahdollistaa innovaatiot.” <br />
<br />
Tämä on näkynyt parin vuoden aikana ICT-alalla, kun muun muassa Ericsson, Intel, <br />
Electronic Arts, Huawei ja Samsung ovat tuoneet Suomeen kehitystoimintaansa. <br />
<br />
Kansakunnan perusosaamisesta huolehtimisella julkinen sektori voi vaikuttaa <br />
eniten yritysten kilpailuedellytyksiin. Tältä osin voi lainata investointien lisäämistä <br />
pohtineen Jorma Elorannan tekemän raportin johtopäätöstä. <br />
<br />
”Vain oikeasti parhaat voittavat. Perusosaamisen tasoa pitää nostaa koko ajan, <br />
koska kaikki muutkin tekevät niin. Huippuosaamisen taso ja soveltuvuus yritykselle <br />
ovat loppusuoran valtteja. Vain huippuosaaminen vie finaaliin.” <br />
<br />
Tästä syystä työryhmän toimenpide-ehdotuksissa painottuu osaamisen kehittäminen <br />
pitkäjänteisesti niin, että Suomessa noustaan huipulle tärkeillä osaamisalueilla <br />
ja rakennetaan toimintatapoja, joilla tämän osaamisen soveltaminen yrityksissä <br />
nopeutuu.<br />
<br />
=== SuomI TarvITSEE lISää kaSvuyrITykSIä ja STarTup-hEnkEä ===<br />
<br />
Internet-teknologiaan perustuva liiketoiminta on vasta elinkaarensa alussa. Elinkaaren <br />
alkuvaiheessa tarvitaan yrittäjyyttä, innovatiivisia, globaaleille markkinoille tähtääviä <br />
yrityksiä ja riskinottoa. <br />
<br />
Suomessa, kuten Euroopassa yleensäkin, ICT-sektorilla on huomattavasti vähemmän <br />
pieniä ja aloittavia yrityksiä kuin Yhdysvalloissa. Globaalit tietoverkot tarjoavat <br />
kuitenkin pienillekin yrityksille pääsyn maailmanlaajuisille markkinoille nopeasti <br />
ja pienin kustannuksin. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksen mukaan Suomessa oli 668 <br />
kasvuyritystä vuosina 2007–2010. Vähäisestä lukumäärästään huolimatta nuo yritykset <br />
loivat noina vuosina puolet kaikista Suomeen syntyneistä työpaikoista eli <br />
noin 50 000 työpaikkaa. <br />
<br />
Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor kertoo, että Suomessa on <br />
helppo tehdä liiketoimintaa ja taloudellinen vapaus on hyvä. Myös valtion tuki yrittäjyydelle <br />
on monipuolista. <br />
<br />
Samoin EU:n kasvuyritysraportissa todetaan, että Suomi nousee esiin maana, <br />
jossa on useita kasvuyrittäjyyttä tukevia ohjelmia. Ohjelmista huolimatta Suomessa <br />
on vähän kasvuyrityksiä. OECD:n vuoden 2009 vertailu kertoo, että 83 prosenttia <br />
suomalaisista yrityksistä ei kasvanut ollenkaan kolmen edeltävän vuoden aikana. <br />
Esimerkiksi Tanskassa vastaavaan joukkoon kuului vain 47 prosenttia yrityksistä ja <br />
EU 27 maan keskiarvo oli 63 prosenttia. <br />
<br />
Kuvaavaa on sekin, että Deloitten Technology Fast 500 -raporttiin mahtuu 50 norjalaista <br />
kasvuyritystä, kun suomalaisia on noin puolet tuosta määrästä. <br />
<br />
Aalto-yliopiston tutkija Jari Handelberg arvioi väitöskirjassaan, että vähäinen <br />
kasvuyritysten määrä selittyy suomalaisen yhteiskunnan vanhanaikaisilla arvoilla <br />
ja säännöillä. Handelbergin mukaan kasvuyritysten luominen ei ole vain yksittäisten <br />
yrittäjien ja johtajien asia, vaan se on koko yhteisön toiminnan tulosta. Tämä on <br />
oleellista, kun suunnitellaan ja toteutetaan kasvuyrittäjyyttä tukevia, käytännönläheisiä <br />
politiikka- ja kehitysohjelmia ja perustetaan kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Global Entrepreneurship Monitor -selvityksen (GEM 2012) mukaan Suomi menestyy <br />
kansainvälisessä vertailussa heikoimmin juuri yrittäjien asenteita mitattaessa. <br />
Suomalaisyrittäjät tavoittelevat muita vähemmän kasvua, kansainvälistymistä ja <br />
riskipääomaa. <br />
<br />
Suomessa kasvuyrittäjien yhteinen huoli liittyy Suomen yritysverotukseen, joka <br />
on esimerkiksi naapurimaita Viroa ja Ruotsia kireämpää. Lisäksi verotus kohdistuu <br />
usein toiminnan aktiivisuuteen ja transaktioihin, eikä syntyneisiin voittoihin. <br />
Aktiivisen toiminnan verottaminen ei kannusta lisätoimeliaisuuteen ja riskinottoon. <br />
Rahoituksen saatavuus on toinen merkittävä ongelma. Suomessa esimerkiksi pääomasijoitusten <br />
osuus kansantalouden kokoon suhteutettuna on selvästi pienempi <br />
kuin Norjassa ja etenkin Ruotsissa. <br />
<br />
EU:n kasvuyritysraportti puolestaan on päättynyt seuraaviin johtopäätöksiin koko <br />
Euroopan osalta. <br />
<br />
1. Kasvuyrityksiä kannattaa tukea, koska ne luovat eniten uusia työpaikkoja. <br />
2. Tavoitteena voisi olla nopean kasvun sijaan kestävä kasvu. <br />
3. Kasvuyrittäjyyttä voi olla millä alalla tahansa, joten kasvupolitiikan ei pidä tähdätä erityisiin toimialoihin. <br />
4. Julkisen sektorin ei pidä poimia voittajia, vaan luoda olosuhteet, jotka tukevat kasvua. Nämä voivat liittyä esimerkiksi verotukseen, konkurssilainsäädäntöön ja investointisäädöksiin. <br />
5. Koska pääoman saaminen on kasvavien pk-yritysten suuri ongelma, kannattaa kasvua tukevien ohjelmien ykkösprioriteettina olla rahoituskanavien avaaminen. <br />
6. Kansainvälistymistä on tuettava. <br />
<br />
Nopeaa kasvua hakevien startup-yritysten haasteena on Suomen kotimarkkinoiden pienuus. Siksi nämä yritykset tähtäävät heti syntyessään kansainvälisille markkinoille. Tällöin haasteeksi nousee alkuvaiheen rahoituksen lisäksi kansainvälisen huipputason myynti-, markkinointi- ja tuotteistusosaamisen hankkiminen. Harva <br />
pystyy löytämään näitä ainakaan kokonaan Suomesta, joten ulkomaisten huippuosaajien <br />
ja sijoittajien houkuttelu suomalaisyrityksiin on eräs Suomen keskeisimmistä <br />
kilpailutekijöistä. <br />
<br />
Huolimatta ICT-alan isoista irtisanomisista alan kasvuyritysten on vaikea löytää <br />
osaavaa työvoimaa; esimerkiksi pelialalla kilpailu osaajista on jo erittäin kovaa, ja <br />
osaajien puute rajoittaa jo alan yritysten kasvua. <br />
<br />
Suomalaisen korkeakoulusektorin kyky tuottaa huippuosaajia onkin eräs tärkeimmistä <br />
seikoista ICT-sektorin tulevaisuuden kannalta. Yliopistojen tulisi pystyä <br />
panostamaan korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Tätä voisi tukea muun <br />
muassa se, että yliopistot toisivat kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita ja opettajia <br />
Suomeen. <br />
<br />
=== ulkomaISIa yrITykSIä kIInnoSTavaT oSaamISkESkITTymäT === <br />
<br />
Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset menestyvät yleisesti ottaen hyvin. Ulkomaisen <br />
yrityksen henkilöstö on keskimäärin paremmin koulutettua kuin suomalaisten <br />
yritysten. Ulkomaiset yritykset ovat myös hyviä veronmaksajia Suomessa. Silti <br />
Suomi houkuttelee passiivisesti kansainvälisiä yrityksiä. Tästä syystä Suomeen siirtyy <br />
niukasti uutta teknologista osaamista kansainvälisten yritysten mukana. Samoin <br />
Suomi tekee vain vähän työtä sen eteen, että täällä jo toimivat ulkomaiset yritykset <br />
investoisivat lisää esimerkiksi tutkimuskeskuksiin. <br />
<br />
Suomella ei ole yhtään ylivertaista vetovoimatekijää, mutta ei toisaalta myöskään <br />
ylivoimaisen korkeita esteitä investoinneille. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa <br />
koulutustaso, teknologiaosaaminen, toimiva ja vakaa yhteiskunta ja Venäjän markkinoiden <br />
läheisyys. Lisäksi kansainvälinen tutkimus kertoo, että korruptio on Suomessa <br />
vähäistä ja yleisissä tietojärjestelmissä on vähän viruksia. Suomen haasteita <br />
puolestaan ovat Boston Consulting Groupin selvityksen mukaan työelämän jäykkyys, <br />
pienet kotimarkkinat ja heikosti kannustava verotus. <br />
<br />
Eri maista tulevilla yrityksillä ja eri toimialoilla on luonnollisesti hieman erilaisia <br />
arvioita Suomen vetovoimasta. Teknologia-alan yritysten sijoittautumisessa korostuu <br />
osaamisen, verotuksen ja julkisen palveluarkkitehtuurin merkitys. <br />
<br />
Kansainvälisten yritysten Suomen johtajien kommentit kertovat, että Suomeen <br />
pitäisi syntyä riittävän merkittäviä osaamiskeskittymiä, joita pitäisi myös markkinoida <br />
maailmalla. Vahvan ekosysteemin tai osaamisverkoston luominen edellyttää <br />
monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista osaamista, kykyä <br />
ottaa riskiä, sekä yksityistä että julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille <br />
ja palveluille. <br />
<br />
Tarvitaan myös laadukasta sääntelyä ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se <br />
vaatii myös saumatonta yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten tai paikallisten <br />
ekosysteemien täytyy olla kyvykkäitä kansainväliseen vuorovaikutukseen. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain, jos ekosysteemin laatu ja sen ympärille rakentuva osaaminen <br />
ovat maailman huippua. <br />
<br />
Suomi pystyi 1990-luvulla luomaan maailman huippua edustavan ekosysteemin <br />
mobiiliteknologian kehittämiseen. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden, laajamittaisen <br />
tutkimus- ja kehitystoiminnan, korkealuokkaisen opetuksen, yhteisen standardin, <br />
kansainvälisen verkoston sekä vahvan yritysklusterin ansiosta nousimme <br />
mobiilialan suunnannäyttäjiksi. <br />
<br />
Nyt voimme tehdä saman ICT-teknologian soveltamisessa hyödyntämällä mobiiliosaamistamme, <br />
jossa meillä on suhteellinen etu moniin muihin alueisiin verrattuna. <br />
Samalla meidän täytyy uudistaa toimintatapojamme uuteen kilpailutilanteeseen, <br />
markkinadynamiikkaan ja teknologiakehitykseen sopiviksi. <br />
<br />
<br />
Ulkomaiset yritykset Suomessa<br />
<br />
• Suomessa toimii noin 3 000 ulkomaisessa omistuksessa olevaa yritystä. <br />
• Ulkomaisten yritysten osuus kaikista Suomen yrityksistä on vain yksi prosentti. <br />
• Ne tekevät noin viidenneksen kaikkien yritysten vuosiliikevaihdosta, eli reilut 70 miljardia euroa. <br />
• Ne työllistävät noin 215 000 henkeä eli 15 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. <br />
• Ulkomaisten sijoitusten määrä on yli 30 prosenttia bkt:hen verrattuna, hieman OECD-maiden keskiarvoa enemmän. <br />
• Ruotsissa ulkomaisten investointien osuus on yli 60 prosenttia bkt:stä. Amerikkalaisista Pohjoismaihin tehdyistä investoinneista vain kaksi prosenttia suuntautuu Suomeen, ja osuus on laskenut viime vuosina.<br />
<br />
=== julkInEn SEkTorI kIlpaIlukyvyn TukEna ===<br />
<br />
Valtaosa tuote- ja palveluinnovaatioista tehdään yrityksissä. Julkisen sektorin kilpailukyky <br />
vaikuttaa kuitenkin merkittävästi yritysten mahdollisuuksiin kehittyä. Siksi <br />
poliittisten päättäjien valinnat vaikuttavat monella tavalla siihen, kuinka monipuolinen <br />
elinkeinorakenne maahan syntyy. <br />
<br />
Kansainväliset kilpailukykyselvitykset kertovat, että etenkin suomalainen peruskoulutus <br />
on korkeatasoista. Toisaalta esimerkiksi World Economic Forum arvioi Suomen <br />
tieteellisten tutkimuslaitosten tason vasta 18. parhaaksi maailmassa. Suomessa <br />
on erinomaisen hyvää insinöörikoulutusta ja prosessiosaamista, mutta matematiikan <br />
ja tilastotieteen saralla olemme kaukana kärjestä (Conference Board of Canada). <br />
<br />
Suomi on monilla kilpailukyvyn osa-alueilla parhaiden maiden joukossa. Accenturen <br />
analyysin mukaan erityisen tärkeitä ovat kuitenkin osa-alueet, joissa Suomi <br />
menestyy keskinkertaistesti ollen sijoilla 10–25. Näitä ovat mm. infrastruktuuri sekä <br />
erityisesti tuottavuus – yksi kilpailukyvyn tärkeimmistä osatekijöistä. <br />
<br />
ICT:n hyödyntäjänä Suomen julkinen sektori on parantanut vauhtiaan, mikä on <br />
kilpailukyvyn kannalta positiivinen asia. YK:n tuoreimmassa eGovernment-selvityksessä <br />
Suomi oli noussut ICT:n hyödyntäjänä kymmenen askelta ylöspäin sijalle <br />
yhdeksän. <br />
<br />
Selvityksessä alleviivataan, että taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten <br />
tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että hallitukset: <br />
<br />
:• tunnistavat eri hallinalojen synergiamahdollisuudet, jotka sähköiset ratkaisut tuovat <br />
:• muuttavat rakenteita niin, että sähköisen hallinnon mahdollistama yhteistyö voi toteutua <br />
:• edistävät yhteistyötä ja yhteensopivuutta ekosysteemien välillä. <br />
<br />
Syksyllä 2012 julkaistulla julkisen hallinnon ICT-strategialla pyritään vastaamaan <br />
näihin esitettyihin nykyaikaisen hallinnon vaatimuksiin. Sen toimeenpano on ehdottoman <br />
tärkeää. <br />
Boston Consulting Groupin analyysi hallitusten roolista internet-politiikassa korostaa, <br />
että kuilu hyvin verkottuneiden ja jäljessä tulijoiden välillä kasvaa. Onneksi Suomi <br />
kuuluu selvityksen mukaan parhaiden joukkoon (sijalla 7). Selvityksessä korostetaan <br />
yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä matkalla digitaaliseen maailmaan. <br />
<br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 3 ===== <br />
<br />
:• Digitaalisten tuotteiden kasvu on siirtynyt laitteista sovellusalustoihin ja palveluihin. Eurooppalaiset laitevalmistajat ovat menettäneet asemiaan muutoksessa. <br />
:• Teollisuusyritykset myyvät yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian sovelluksia. Näin vanha ja uusi yhdistyvät. <br />
:• Suomi tarvitsee kaiken kokoisia yrityksiä. Siksi täytyy tuntea erilaisten yritysten tarpeet. <br />
:• Suurille suomalaisyrityksille osaaminen on tärkein syy investoida kotimaahan. <br />
:• Kasvuyrityksille rahoitus on merkittävin pullonkaula. <br />
:• Startup-yritysten haasteita ovat rahoituksen ja osaajien löytäminen. Kynnystä kansainvälisten osaajien palkkaamiseen tulee madaltaa. <br />
:• Ulkomaisia yrityksiä vetää maahan osaaminen, jota pitää myös markkinoida. <br />
:• Julkisen sektorin aktiiviset ja passiiviset valinnat vaikuttavat elinkeinorakenteen monipuolisuuteen. <br />
:• ICT:n hyödyntäjänä julkisen sektorin kannattaa edistää ratkaisuja, jotka vauhdittavat innovatiivisten palveluiden syntymistä.<br />
<br />
== 4. Tehokas infrastruktuuri luo kasvulle perustan == <br />
<br />
Tuotantorakenteen murros synnyttää väistämättä kuilun, jossa yhteiskunnan rakenteet tukevat edelleen edellistä vaihetta, vaikka uusi on jo syntymässä. Suomen on uudistettava ICT-infrastruktuuria, jotta uudelle toiminnalle avautuu tilaa.<br />
<br />
Suomalainen palveluarkkitehtuuri on pirstoutunut tavalla, jota havainnollistaa <br />
vertaus maantiehen, joka päättyisi kunnan rajalla ja alkaisi seuraavan kunnan kohdalla <br />
eri paikasta. Jokaiseen virastoon ajettaisiin omaa tietä pitkin. Julkiset ja yksityiset <br />
autot ajaisivat omilla väylillään eri säännöillä. <br />
<br />
YK:n E-Government-selvityksen yksi keskeinen havainto on, että monet jäsenvaltiot <br />
ovat siirtymässä hajautetusta, yhtä tarkoitusta palvelevasta organisaatiomallista <br />
keskitettyyn rakenteeseen, jossa hallitukset toimivat yhtenä kokonaisuutena. <br />
<br />
<br />
Viron kansalllinen sähköisten palvelujen arkkitehtuuri <br />
<br />
Alla kuvataan periaate, jolla toimii Viron palveluarkkitehtuuri X-väylä toimii. <br />
<br />
Tämä auttaa luomaan palvelumalleja, joissa kansalaiset ja yritykset saavat palvelut <br />
yhdestä pisteestä välittämättä, missä organisaatiossa palvelu tuotetaan. Samalla <br />
julkisen hallinnon oma tehokkuus lisääntyy. Suomessa lainsäädäntö takaa ministeriöiden <br />
riippumattomuuden ja kuntien itsenäisyyden, mikä on johtanut pirstoutuneeseen <br />
palveluarkkitehtuuriin. Tehokkaan ICT-infrastruktuurin rakentaminen on <br />
kuitenkin mahdollista nykyisenkin lainsäädännön alla. Tätä tukee vuonna 2011 voimaan <br />
tullut tietohallintolaki, joka antaa mahdollisuuden ohjata koko julkisen hallinnon <br />
tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. <br />
<br />
Pirstoutunut tietojärjestelmäpohja on mahdollista korvata kansallisella palveluarkkitehtuurilla <br />
samaan tapaan kuin Virossa on tehty. Nykyisessä toimintaympäristössä <br />
samaa asiaa tehdään useissa paikoissa, eikä informaatiota pystytä hyödyntämään <br />
yli organisaatiorajojen. Samanaikaista muutosta eri siiloissa vaativat toimenpiteet <br />
eivät nykytoimintaympäristössä ole mahdollisia. <br />
<br />
Kattavan kansallisen sähköisen tunnistamisen varmistaminen tulee olemaan eräs <br />
keskeisistä askeleista tehokkaan ICT-arkkitehtuurin luomisessa. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1, kriittinen) ===== <br />
<br />
Eri toimintoihin kehitettyjen järjestelmien tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille samaa tietoa tarvitseville järjestelmille. Kukin erillisjärjestelmä hallitsee omia tietojaan ja vastaa, että muiden tarvitsemat tiedot ovat reaaliaikaisesti, oikeassa muodossa saatavissa välitysalustan kautta. <br />
<br />
<big>Kansalliset ja muuten merkittävät hankkeet kootaan yhteen kehitysportfolioon,</big> jota priorisoidaan ja koordinoidaan keskitetysti. Kehitysportfoliossa kaikille hankkeille on nimetty omistaja ja toteuttaja. Omistaja vastaa kehitettyjen<br />
ratkaisujen sektorit ylittävästä jalkautuksesta. <br />
<br />
Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu aloitetaan valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla. Suunnittelutyö valmistuu kesäkuun loppuun mennessä 2013. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat määrärahat + laaja toteutusverkosto. <br />
<br />
• Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisu Taltioni on ensimmäinen palvelu, jolla on valmiudet uuden arkkitehtuurin mukaiseen toimintaan. Kyseessä on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa edistävä järjestelmä, jonka kautta kansalaiset saavat kokonaiskuvan omista terveystiedoistaan ja helpon mahdollisuuden edistää omaa hyvinvointiaa,. Terveydenhuollon ammattilaiset <br />
puolestaan saavat hoitoprosessia varten laajemman kokonaiskuvan potilaasta. Ensimmäinen vaihe käynnistynyt 7.1.2013 astuutahona Taltioni Osuuskunta. <br />
<br />
• Forge-pilvipalvelulaboratorio toimii kehitysympäristönä uuden palveluarkkitehtuurin mukaisille palveluille. <br />
<br />
=== rEaalIaIkaInEn TIETo käyTTöön === <br />
<br />
Monia yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja voi automatisoida niin, että rutiinityö vähenee ja ajantasainen tieto lisääntyy.<br />
<br />
<br />
Verkkolaskutus on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin muissa maissa. Verkkolaskutusosaamista <br />
on voitu viedä sekä EU:n harmonisointiprojekteihin että ICT-yritysten <br />
pilvipalveluvientiin. Nyt Suomen tulee hyödyntää verkkolaskutuksen pioneerimaan <br />
osaamista muissakin yritysten toiminnoissa. <br />
<br />
Seuraavaksi tulee automatisoida yritysten viranomaisille toimittamat tiedot <br />
kuten palkanmaksu, alv-raportit, tilinpäätöstiedot, hankinnat ja kirjanpito. <br />
<br />
On arvioitu, että nämä toimet toisivat pelkästään suomalaisille yrityksille yli neljän <br />
miljardin euron hyödyt vuosittain. Myös julkiselle sektorille tulisi merkittävät <br />
säästöt, harmaan talouden torjunta tehostuisi ja Suomi pääsisi vaikuttamaan alan <br />
EU-harmonisointiin ja globaalien standardien syntymiseen. <br />
<br />
Edellä mainitut toimet keventävät julkisen hallinnon työtaakkaa ja yritysten hallinnollista <br />
taakkaa. Yritysten raportointitaakka kevenee vuonna 2013 reaaliaikaisen <br />
tietoon perustuvan raportoinnin myötä, mutta suurempi osa hyödystä saadaan <br />
vuosien 2014-18 aikana. <br />
<br />
Merkittävä hyöty tulee kuormituksen tasaamisen takia. Nyt vuosisykleihin perustuva <br />
viranomaiskäsittely kuormittaa epätasaisesti työvoimaa. Kun myös tietojen <br />
oikeellisuus ja ajantasaisuus paranee, yritysten päätöksenteon perusta vahvistuu. <br />
Kun viranomaispuolella siirrytään hyödyntämään reaaliaikaista tietoa sekä tietojen <br />
prosessointia, ovat samat hyödyt saavutettavissa myös hallinnon puolella. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (polku 2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
<br />
Luodaan julkisen sektorin toimijoille valmius tietojen vastaanottoon hyödyntäen <br />
valtion nykyisiä keskitettyjä ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan. Reaaliaikaisten <br />
tietojen vastaanotto tulee saavuttaa mahdollisimman nopeasti ilman suuria muutoksia <br />
nykyisiin viranomaisjärjestelmiin. Näin varmistetaan pk-sektorille mahdollisuus <br />
siirtyä käyttämään automaattisia ja reaaliaikaisia digitaalisia työkaluja talousseuranta-, <br />
kirjanpito- ja raportointiprosesseissa aikaisessa vaiheessa. <br />
<br />
Reaaliaikaisen tiedon infrastruktuurin toteuttamiseksi perustetaan ensi tilassa <br />
laajapohjainen valtiovarainministeriön johtama ohjausryhmä. Käytännön toteutus <br />
tapahtuu neljässä projektissa, joiden tulisi valmistua viimeistään vuoden 2014 <br />
aikana. <br />
<br />
Ohjausryhmää ja projektia varten tarvitaan Real-Time Economy -ohjelman resurssien <br />
lisäksi täysipäiväiset projektipäälliköt kahdeksi vuodeksi (arvio 5–6 m€). Tietovirtojen <br />
vastaanottopalvelun toteuttamiskustannus on arvion mukaan 5 m€ <br />
(palveluna). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa vuonna 2013. <br />
<br />
<br />
Ensimmäisenä tulee aloittaa seuraavat projektit: <br />
<br />
<br />
Rakennetaan rajapinta palkanmaksukohtaisten tietojen vastaanottoon, ansaintarekisteri ja kansalaistili<br />
<br />
• Siirrytään reaaliaikaiseen palkanmaksukohtaiseen (henkilötasoiseen) palkkaraportointiin <br />
• Varmistetaan verohallinnolle vastaanottovalmius ja selvitetään lainsäädännön muutosvaatimukset <br />
• Samalla aloitetaan reaaliaikaisiin tietovirtoihin perustuvan keskitetyn ansiorekisterin määritystyö <br />
• Perustetaan kansalaistili- ja sopimuskonekonseptin mukainen palvelu tukemaan itsensä työllistämisen mahdollisuuksia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<big>Rajapinta alv-tietojen vastaanottoon ja alv-tietokanta</big> <br />
• Rakennetaan verohallinnolle verkkolaskuun pohjautuvien ALV-raportointitietovirtojen vastaanottokyky <br />
• Otetaan verkkolaskuun perustuva raportointimalli käyttöön rakennusteollisuuden veronumeroraportointiin liittyvien velvollisuuksien automatisoimiseksi (sisältäen työmaa-avaimen ja urakkalaskutustiedot). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Rajapinta tilinpäätöstietojen vastaanottoon strukturoidussa muodossa (XBrl) <br />
<br />
• Rakennetaan sähköisten (strukturoitujen) tilinpäätösten vastaanottokyky Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) sekä verohallinnolle. Selvitetään tässä yhteydessä mahdollisuudet hyödyntää valtionhallinnolla jo käytössä olevia vastaanotto-/välityskanavia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Pk-yritysten kirjanpidon automatisointi (kassapohjaisuus alv-direktiivin suosituksen mukaisesti)<br />
<br />
• Tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta Suomessa voidaan siirtyä ALV-direktiivin suosituksen mukaisesti pk-yritysten maksuperusteisiin ALV-tilityksiin. <br />
<br />
• Koska verkkolasku on perusta pk-yritysten taloushallinnon automatisoinnille, varmistetaan, että myös kuntasektori kokonaisuudessaan sitoutuu verkkolaskutuksen edistämiseen (mm. takarajojen asettamiseen ostolaskujen osalta). Kaikki viranomaismaksut tulee saada verkkolaskuina ja verkkolaskuoperaattoreiden yhteistyön vielä avoimet kohdat tulee hoitaa pikaisesti kuntoon. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
=== yhTEydET vIElä parEmmIkSI === <br />
<br />
Uuden digitaalisen palvelutalouden edistäminen edellyttää kasvavia yhteysnopeuksia ja niiden häiriötöntä toimintaa.<br />
<br />
Uusien digitaalisten palveluiden syntyminen ja kasvu Suomessa edellyttää, että <br />
sekä kiinteiden laajakaistaliittymien että mobiililaajakaistan yhteysnopeudet kasvavat <br />
ja näiden yhteyksien häiriöttömyys paranee. Siksi Suomen digitaalista infrastruktuuria <br />
tulee kehittää edelleen määrätietoisesti. <br />
<br />
Lisäksi Suomen kannattaa panostaa ulkomaanyhteyksien parantamiseen perusinfrastruktuurin <br />
edellytysten ja tietointensiivisen teollisuuden toimintaedellytysten <br />
kehittämiseksi. <br />
<br />
Suomen ulkomaanliikenteen varmistamiseksi tutkitaan suoran Suomen ja Saksan <br />
välisen merikaapelin – Itämeren merikaapelin – rakentamista. Hankkeeseen on mahdollisesti <br />
saatavissa EU:n ns. CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility, Verkkojen <br />
Eurooppa). Samassa yhteydessä selvitetään myös Koillisväylän kautta kulkevan <br />
pohjoisen merikaapelihankkeen tilanne. Tavoitteena on, että Suomi voisi liittymällä <br />
tähän yhteyteen toimia tietoliikenneväylänä Manner-Euroopan ja Aasian välillä. <br />
<br />
Edelläkävijämaan infrastruktuurin kehittämistä tukee hallitusohjelman tavoite <br />
edistää huippunopean laajakaistan tarjontaa ja käyttöä. <br />
<br />
Tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat tiedeyhteisöjen ja yritysten edelläkävijyyttä <br />
tulevaisuuden teknologioissa. Suomen brändiä teknologian koelaboratoriona <br />
mobiilissa infrastruktuurissa tulee kehittää entisestään esimerkiksi tarjoamalla testitaajuudet <br />
korkeakoulujen ja yritysten käyttöön. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (polku 3) ===== <br />
<br />
• LVM myöntää toimiluvat huutokaupalla laajakaistaisen 800 MHz-taajuusaleen matkaviestinkäyttöön eduskunnan loppusyksyllä 2012 hyväksymän lain mukaisesti alkuvuodesta 2013. Toimilupiin liitetään 95–99 prosentin väestöpeittovelvoite sekä sisätilapeittoa koskeva velvoite. Huutokaupan tavoitteena on tuottaa valtiolle vähintään sata miljoonaa euroa. <br />
<br />
• LVM ja Viestintävirasto selvittävät mahdollisuudet myöntää testitaajuuksia 700 MHz ja yli 3 GHz taajuusalueilla korkeakoulujen ja yritysten käyttöön Otaniemen ja Oulun yliopiston kampusten yhteyteen. Tavoitteena on mahdollistaa LTE-A-tekniikkaa käyttävien tuotteiden ja palveluiden paikallinen testikäyttö 700 MHz -alueella vuoden 2013 loppuun mennessä. <br />
<br />
• LVM edistää 700 MHz -taajuusalueen saamista matkaviestinkäyttöön vuoden 2017 alusta kansainvälisissä neuvotteluissa. Samoin pyritään saamaan koko UHF-kaistalle (470-862MHz) tarkoituksenmukainen, kansainvälisesti harmonisoitu käyttösuunnitelma, joka huomioi langattomien laajakaistayhteyksien tarpeet. <br />
<br />
• Sallitaan kunnissa nopeat tavat rakentaa kaapeleita. Kuntien tulisi sallia rakennus- ja lupamääräyksissään uudet kaivuumenetelmät kuten mikro-ojitustekniikka valokaapeliyhteyksien rakentamisessa. Mikro-ojitus on perinteisiä <br />
tapoja huomattavasti nopeampi, edullisempi, aiheuttaa vähemmän rakentamisen häiriötä sekä on myös hiiliystävällisempi vaihtoehto. Tietoyhteiskunnan laajakaistapalveluiden kapasiteettitarve kasvaa nopeasti ja edellyttää tietoliikenneverkkojen kustannustehokasta rakentamista. <br />
<br />
• Tehdään ”Älykäs kaupunki” ja ”Kasvukäytävä” -pilotteja yhteistyössä TEM:n, YM:n, alueellisten virastojen ja yritysten kanssa huippunopeiden laajakaistayhteyksien edistämiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kanSallISET TalkooT avoImEn TIEdon hyödynTämISEkSI === <br />
<br />
<big>Suomella on erinomainen mahdollisuus kehittyä globaaliksi edelläkävijäksi avoimen tiedon ja tietomassojen hyödyntämisessä.</big> <br />
<br />
Tieto on luonnonvaroihin rinnastettava raaka-aine, jonka jalostamisessa ja hyödyn<br />
tämisessä on valtava potentiaali uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisessä.<br />
<br />
Julkisen sektorin tietovarantojen avaamisella arvioidaan olevan suuria taloudellisia <br />
hyötyjä eri maissa. Esimerkkejä julkisen sektorin tietovarannoista ovat paikkatieto, <br />
tilastotieto, säätiedot, julkisrahoitteisissa tutkimushankkeissa tuotettu tieto <br />
ja kirjastojen digitoidut kirjat. <br />
<br />
Julkisella sektorilla onkin useita toisiaan tukevia hankkeita, joiden yhteisenä <br />
visiona on ”Suomi maailman fiksuimpana systeeminä (KIDE) sekä kansainvälisesti <br />
houkuttelevana datan ja siihen liittyvien kehitysympäristöjen sijaintikohteena”. Tietovarantojen <br />
avaaminen mahdollistaa monenlaista liiketoimintaa sekä tehostaa ja <br />
parantaa julkista palvelua. Samoin se parantaa palveluiden yhteentoimivuutta sekä <br />
lisää avointa innovointia yhteiskunnassa. <br />
<br />
Avoimen datan hyödyntämiseen liittyvä laaja verkosto <br />
<br />
Public-private-developer-partnership <br />
<br />
• Kehittäjä- ja käyttäjä<br />
<br />
• Kuluttajat&yritykset (”Midata”) <br />
• Fiksut kaupungit <br />
• Yrityskehitys / yhteiskuntavastuu <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö <br />
• EU Digital Europe yhteisöt <br />
• Horizon 2020 <br />
• Team Finland <br />
<br />
Hallinto <br />
<br />
• Tietoaineistojen avaaminen ja saatavuus<br />
• Tukipalvelut <br />
• Koulutus <br />
<br />
Tutkimus ja koulutus <br />
<br />
• Big Data, data-analytiikka ja algoritmit <br />
• Palveluinnovaatiot <br />
• Liiketoimintamallit <br />
• Taloudelliset vaikutukset <br />
<br />
<br />
ICT2015 <br />
<br />
KIDEohjelma <br />
• Älystrategiat – pilotit <br />
• Forge kehitysympäristö <br />
+ datainfrastruktuurit <br />
• Avoimet tietoaineistot <br />
<br />
VM <br />
• JulkICT-strategia <br />
• Avoimen datan <br />
ohjelma <br />
<br />
TEKES & Suomen Akatemia <br />
• tki-rahoitus <br />
• ketterä rahoitus <br />
”datademo” <br />
<br />
Avoimen tiedon hyödyntäminen vaatii vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. <br />
Lainsäädännön ja hallinnollisten tapojen uudistaminen voi tapahtua vain julkisen <br />
sektorin toimesta. Uudet liiketoimintamallit puolestaan syntyvät yrityksissä. <br />
Siksi on tärkeää koota keskeisistä toimijoista dataosaamisen ekosysteemi ja verkosto. <br />
<br />
Esimerkiksi Quantified Self -ajattelun tavoitteena on varmistaa, että ihminen itse <br />
voi hallita tietojansa sekä antaa luvan omien tietojensa käyttöön julkisissa ja yksityisissä <br />
palveluissa. Tämä vaatii laintarkastelua, jossa yksityisten yritysten (esim. kaupan <br />
ja rahoitusalan) on oltava kumppaneina mukana. <br />
<br />
VM käynnistää avoimen tiedon ohjelman ja toteuttaa kansallisen avoimen datan <br />
portaalin nopealla aikataululla. Näiden avulla tuetaan ja vauhditetaan datan avaamisen <br />
prosesseja hallinnossa ja seurataan niiden vaikutuksia. Avoimen tiedon <br />
ohjelmaa ja sen tukipalvelujen toteutusta viedään eteenpäin systemaattisesti <br />
avoimena ja verkostomaisena yhteistyönä hallinnon osapuolten ja aktiivisten <br />
kehittäjäyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on luoda julkisen datan avaamiselle kestävät <br />
edellytykset ja käytännöt niin, että siitä tulee hallinnon normaalia toimintaa <br />
ja tietojohtamista. <br />
<br />
OKM on käynnistänyt AVOIN-ohjelman edistämään tutkimuksen tietoaineistojen <br />
avaamista hyöty- ja innovaatiokäyttöön. Hankkeessa tehostetaan avattujen tietoaineistojen <br />
laajaa hyödynnettävyyttä ja mahdollistetaan tietoaineistojen tehokas yhdistely. <br />
Toteutukseen tulee saada mukaan aktiivinen kehittäjäyhteisö. <br />
<br />
KIDE-ohjelmassa puolestaan haetaan valtionhallinnon eri sektorit ylittäviä pilotointeja. <br />
Esimerkkinä tästä kansallinen tilannekuva, jossa luodaan reaaliaikainen <br />
näkymä muun muassa säätä ja liikennettä yhdistävälle datalle sekä viranomaisten <br />
että yleisön käyttöön. <br />
<br />
Tekes ja Suomen Akatemia suuntaavat rahoitusta avoimen datan ja tietomassojen <br />
tutkimukseen ja kehitykseen. Alan osaaminen edellyttää, että Suomessa panostetaan <br />
erityisesti data-analyysin ja algoritmiosaamisen lisäämiseen eri oppiasteilla <br />
ja tiedepolitiikassa. <br />
<br />
<br />
Case: Helsinki Region Infoshare<br />
<br />
:HRI tarjoaa Helsingin seudun julkista tietoa kansalaisten, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä kuntien hallinnon käyttöön. Helsingin seudun elinoloista, taloudesta, hyvinvoinnista, työllisyydestä ja liikkumisesta <br />
:on avoimesti saatavaa tietoa vapaasti ja maksutta hyödynnettävissä. Mm. marraskuussa 2012 järjestetty Apps4Finland-kilpailu ja aikaisemmin syksyllä ollut ”Open Knowledge” -festivaali perustuivat avoimen tiedon käytölle ja synnyttivät paljon jo pitkälle kehitettyjä sovelluksia, jotka perustuivat osin HRI-aineistoihin. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Luodaan avoimen datan ekosysteemi (polku 4) =====<br />
<br />
• Kootaan keskeisistä toimijoista muodostuva avoimen tiedon yhteistyöverkosto, jolle nimetään vastuullinen johtaja, ydintiimi ja tukiryhmä. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Varmistetaan lainsäädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. Erityisesti luodaan edellytykset sille, että ihmisellä on oikeus itseään koskevaan digitaaliseen tietoon ja sen hallintaan niin kansalaisena kuin kuluttajanakin. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
<br />
• Kootaan datan asiantuntijoista, yrittäjistä, virkamiehistä ja kehittäjistä osaajapooli ja Code4Europen mukainen kehittäjämalli, josta virastot ja organisaatiot voivat rekrytoida osaamista määräajaksi toteuttamaan projekteja. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Käynnistetään TEKESin toimesta pk-yrityksille nopea ja ketterä rahoitusohjelma (mallina DiGiDemo). <br />
<br />
Vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: TKI-toiminnan osana, katso kriittinen polku 5.<br />
<br />
== 5. Suomi osaamisen avulla kärkeen == <br />
<br />
<big>Suomalainen peruskoulutus on maailman huippua, mutta monilla digitaalitalouden keskeisillä aloilla olemme kaukana kärjestä. Suomen on vastattava uusiin tarpeisiin kehittämällä relevantin osaamisen keskittymiä, jotka kannustavat investoimaan. Työttömiksi jääneiden työllistymismahdollisuuksia puolestaan tulee nostaa täydennyskoulutuksella.</big> <br />
<br />
Taloudellinen ja teknologinen murros on johtanut tilanteeseen, jossa on yhtaikaa <br />
suuri työttömyys ja pula osaavista tekijöistä. Perinteiset alat ovat tehostaneet toimintaansa <br />
eivätkä työllistä entiseen tapaan. Uusille kasvualoille puolestaan ei riitä <br />
ammattilaisia, koska mikään koulutus- tai valmennusjärjestelmä ei pysty vastamaan <br />
kyllin nopeasti syntyviin tarpeisiin. <br />
<br />
Suomessa pula ammattilaisista näkyy nyt muun muassa pelialan ja tietoturvaalan <br />
ammattilaisten niukkuutena. Kyseessä on kuitenkin maailmanlaajuinen <br />
ongelma, joka koskee useita toimialoja. Esimerkiksi EU:n kehitys- ja koulutusorganisaatio <br />
Cedefop painottaa tutkimuksessaan, että uudet työpaikat vaativat entistä <br />
enemmän osaamista. Siksi kansalaisia pitää rohkaista parantamaan ja monipuolistamaan <br />
taitojaan. <br />
<br />
Henkilöstöpalveluyhtiö Manpower toteaa kansainvälisessä selvityksessään, että <br />
noin joka kolmannella työnantajalla on vaikeuksia avoimien työpaikkojen täyttämisessä <br />
suurista työttömyysluvuista huolimatta. Selvityksessä todetaan, että ICT-osaamista <br />
tarvitaan entistä enemmän, mutta se ei ole ainoa vastaus työnantajien haasteisiin. <br />
Esimerkiksi Aasiassa nuorilla ICT-ammattilaisilla on paljon puutteita niin sanotuissa <br />
pehmeissä taidoissa eli vuorovaikutuksessa ja motivaatiossa. <br />
<br />
Osaamista pitää tarkastella sekä työllistävien yritysten että yksittäisten työntekijöiden <br />
näkökulmasta. Edellä luvussa 3. olemme todenneet, että osaaminen on kaiken <br />
kokoisille yrityksille keskeinen syy investoida maahan. Työntekijälle osaaminen <br />
puolestaan avaa työmahdollisuuksia. <br />
<br />
Yrityksille yksittäiset huippuosaajat ovat arvokkaita, mutta osaaminen on yhtä <br />
ihmistä suurempi käsite. Digitaalitaloudessa yksilön osaamisen rinnalla korostuu <br />
osaajatiimien ja verkostojen merkitys. Yritykset haluavat sijoittua sinne, missä on <br />
huippujen lisäksi osaajien verkostoja. Samoin osaamiskeskittymät vetävät puoleensa <br />
uusia osaajia. <br />
<br />
”Yritysten tulee sijoittautua kiinnostaviin innovaatiokeskittymiin perustamalla <br />
sinne tukiasema, josta verkotutaan paikallisessa ekosysteemissä”, kirjoitetaan Sitran <br />
julkaisussa Suuri siirtymä. <br />
<br />
Suomessa tällainen osaamiskeskittymä on ollut yli vuosikymmenen ajan mobiilialalla. <br />
Vielä pidempään olemme olleet metsäteollisuuden voimamaa siksi, että maassa <br />
on ollut laajaa osaamista metsäyhtiöissä, alan laitevalmistajilla, konsulttiyhtiöillä, <br />
tutkimuslaitoksilla ja viranomaisilla. Sama pitää toistaa digitaalisen talouden osalta. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että suomalainen koulujärjestelmä antaa vähintään kohtuulliset <br />
taidot lähes kaikille. Tuon alle voi hukkua se, että olemme pudonneet monilla <br />
digitaalisen talouden osaamisalueilla terävimmästä kärjestä. Tämä karsii Suomesta <br />
kiinnostuneiden yritysten joukkoa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut Suomen menestymisen kannalta seuraavat <br />
teknologiseen osaamiseen liittyvät kehityskohteet. <br />
<br />
• On kehitettävä syvää tietojenkäsittelyosaamista (Computer Science). <br />
<br />
• On varmistettava kriittinen osaamiskeskittymä avainteknologioissa, joita ovat digitaaliset palvelut ja sisällöt, pelillisyys, tietoturva, mobiliteetti ja big data. <br />
<br />
• On laitettava kuntoon tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju. <br />
<br />
• On huomioitava ICT yleisen koulutuspolitiikan kehittämisessä. <br />
<br />
<br />
Rakennemuutoksessa työttömäksi jääneiden ihmisten tukemiseksi puolestaan tarvitaan <br />
toimia, jotka estävät osaamisen katoamisen irtisanomisten ja lomautusten <br />
seurauksena. Samalla on tärkeää muistaa, että ICT-alan rakennemuutoksessa <br />
on jäänyt työttömäksi paljon muitakin kuin ICT-ammattilaisia. Siksi murroksen <br />
aiheuttamaa työttömyyttä pitää ratkoa kehittämällä monipuolisia ratkaisuja eri <br />
osaajaryhmille. <br />
<br />
=== TIETojEnkäSITTElyn SyväoSaamISEn kEhITTämInEn === <br />
<br />
Kansainvälisesti kilpailukykyisen ICT-intensiivisen tuotteen ja palvelun kehittämiseen <br />
tarvitaan laajaa osaamista. Onnistumisen kannalta on keskeistä, että yrityksellä <br />
on käytössään tietotekniikan syväosaajien ydintiimi, joka hallitsee syvällisesti <br />
tietojenkäsittelytieteen keskeiset osa-alueet. <br />
<br />
Kriittisen tärkeitä alueita ovat muun muassa algoritmisuunnittelu, diskreetit <br />
rakenteet sekä ohjelmointikielten periaatteet. Samoin tiimillä pitää olla osaamista <br />
uusimmista ohjelmistoteknologioista ja kyky soveltaa viimeisintä teknologiaa sovellusten <br />
vaatimalla tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa hajautettuja järjestelmiä, <br />
verkkoja, tietokantoja, tiedonlouhintaa, koneoppimista, pilvilaskentaa (cloud computing), <br />
sulautettuja järjestelmiä, tekoälyä ja kryptologiaa. <br />
<br />
Tämän vuoksi tarvitaan kansallinen ohjelma vahvistamaan osaamispohjan kehittymistä <br />
korkeakouluissa. Ohjelman tulee nopeuttaa yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa <br />
olevan osaamisen siirtymistä yrityksiin, jotta uusien ICT-intensiivisten <br />
tuotteiden ja palvelujen kehittyminen vauhdittuu. <br />
<br />
Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittämisessä keskeistä <br />
on avainhenkilökunnan rekrytointi avoimesti ja kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (polku 5, kriittinen) ===== <br />
<br />
ICT-osaamisen tason nostoon tarvitaan laaja-alainen 10 vuoden ohjelma, joka <br />
kokoaa erillään olevat toimenpiteet kokonaisuudeksi. ICT 2023 - ohjelma keskittyy <br />
aiheisiin, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman innovaatiotoiminnan <br />
eri toimijoiden läheistä yhteistyötä. <br />
<br />
TKI-ohjelma (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) muodostuu keskeisille osaamisalueille <br />
kohdentuvista vahvoista ja verkottuneista kärkihankkeista. Välittömästi <br />
käynnistettävät kärkihankkeet kohdistetaan ICT 2015 -työryhmän määrittelemille <br />
ja tunnistetuille strategisille osaamisalueille. Myöhemmin hankejoukkoa täydennetään. <br />
Kärkihankkeissa osaamista kehitetään monialaisesti ottaen huomioon <br />
käyttäjien tarpeet, palveluinnovaatiot ja uudet liiketoimintamallit. <br />
<br />
<br />
<big>Ohjelman organisointi</big> <br />
<br />
Ohjelman organisoinnista vastaa Tekes ja ohjausryhmän muodostavat rahoittajina <br />
Tekes ja Suomen Akatemia. Kullakin kärkihankkeella on lisäksi oma rahoittajista <br />
ja toimijoista muodostettu johtoryhmä. <br />
<br />
Ohjelman toimintaa arvioidaan ja suunnataan uudelleen tarpeen mukaan vuoden <br />
välein. <br />
<br />
<br />
<big>Nykyiset toimijat mukaan omilla työkaluillaan</big> <br />
<br />
Suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä osapuolia ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, <br />
yritykset, rahoittajat (Tekes, Suomen Akatemia), Sitra, TIVIT, ministeriöt (VM, <br />
LVM KIDE-ohjelma, OKM, TEM ym.), kehittäjäyhteisöt ja käyttäjät. <br />
<br />
Tekes osallistuu ohjelmaan usealla yrityksille ja tutkimustoimijoille suunnatulla <br />
rahoitusohjelmalla (innovaatiorahoitus, SHOK-rahoitus, FiDiPro, TUTL-rahoitus <br />
ja ennakointitoiminta). Lisäksi kehitetään erityisesti pk-yrityksille soveltuva Digi-<br />
Demo -tyyppinen ketterä rahoitusohjelma. Tämän tyyppinen rahoitus mahdollistaa <br />
nykyistä helpommin nopeat riskipitoiset kokeilut. Myös alkaville ja kasvuhakuisille <br />
yrityksille suunnattu NIY-rahoitus on käytettävissä. <br />
<br />
Suomen Akatemia osallistuu ohjelmaan muun muassa suunnatuilla hauilla, tutkimusohjelmilla <br />
ja FiDiPro-ohjelmalla ja tarvittaessa myös uusilla instrumenteilla. <br />
<br />
VTT:n erityisroolina on saada olemassa olevat ja kehitettävät teknologiat testiin <br />
ja hyötykäyttöön yrityksille. <br />
<br />
Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, erityisesti TIVIT, ovat mukana <br />
yhteistyössä omien tutkimusohjelmien ja muiden palvelujen kuten palvelujen <br />
kehittämislaboratorio Forgen kautta. <br />
<br />
Sitra ja ministeriöt osallistuvat omien kehittämishankkeiden kautta. Esimerkiksi <br />
Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanon ja avoimen <br />
tiedon ohjelman kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö KIDE-ohjelman kautta. <br />
<br />
<br />
<big>Kärkihankkeiden toteutus</big> <br />
<br />
Ohjelmassa toteutetaan useamman vuoden pituisia kärkihankkeita joustavasti. <br />
Toteutukseen osoitetaan lisää julkista tutkimusrahoitusta vähintään 15 miljoonaa <br />
euroa vuodelle 2013 ja sen jälkeen 20 miljoonaa euroa vuodessa. <br />
<br />
Kärkihankkeita perustetaan Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden toimijoiden <br />
yhteistyönä. Hankkeissa tavoitellaan pitkän tähtäimen tutkimuksen ja nopealiikkeisen <br />
soveltavan tutkimuksen tavoitteiden yhdistämistä. Tähän päästään kärkihankkeisiin <br />
määriteltävillä välitarkasteluilla. <br />
<br />
Kärkihankkeilla suunnataan merkittävää kansallisen tason strategista tutkimusrahoitusta <br />
tietotekniikka-alueelle. Toteutusmuotoina käytetään erilaisia hanketyyppejä <br />
käyttäen sekä kansainvälistä että suomalaista huippuosaamista. Useita <br />
kärkihankkeita voi olla käynnissä yhtä aikaa. Tällaiset hankkeet voisivat nostaa <br />
myös alan ja Suomen houkuttelevuutta. <br />
<br />
Yhtenä tavoitteena on palkata kansainvälisiä, korkeatasoisia alan professoreja <br />
pysyvästi suomalaisiin yliopistoihin. Tällaisten henkilöiden saaminen edellyttää <br />
suurehkoa kertapanostusta, jolla professorit voivat siirtää tutkimustoimintansa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville ja uusille <br />
tutkimusohjelmille, esimerkkinä Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamat <br />
WiFiUS-projektit ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
<br />
Kärkihankkeiden aiheita ovat esimerkiksi avoin tieto, big data, pilvilaskentaan <br />
ja data-analytiikkaan perustuvat palvelut, tietoturva sekä seuraavan sukupolven <br />
verkkojen kehittäminen. <br />
<br />
<br />
<big>Mukaan merkittävimpiin kansainvälisen toiminnan kokonaisuuksiin</big> <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa TKI-ohjelmaa. Euroopassa hyödynnetään <br />
erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta ja eri instrumentteja sekä <br />
yhteistyötä EUREKA-klustereissa. Toimintaan kytketään myös merkittävät kansainväliset <br />
yhteistyöhankkeet, kuten EIT ICT lab -toiminta Suomessa. <br />
<br />
On oleellista houkutella myös ulkomaisia yrityksiä mukaan TKI-toimintaan <br />
Suomessa. Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään kehittyvää Team <br />
Finland -verkostoa. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Lisärahoitusta julkiseen tutkimustoimintaan 15 miljoo<br />
naa euroa vuonna 2013 ja jatkossa 20 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi käyte<br />
tään ohjelmaan osallistuvien nykyisiä TKI- ja ostopalvelumäärärahoja. <br />
<br />
<br />
=== SuomI dIgITaalISTEn palvElujEn EdElläkävIjäkSI === <br />
<br />
Suomi oli pitkään matkapuhelinalan edelläkävijä teknologia- ja toimintatapa-innovaatioineen. <br />
2000-luvulla erityisesti Yhdysvalloista ja Aasiasta nousi kokonaan <br />
uuteen ajatteluun perustuvia perusteknologioita ja soveltamisinnovaatioita. Suomalaiset <br />
yritykset jäivät jälkeen uusien digitaalisten palvelujen, työkalujen ja menetelmien <br />
kehitystyössä ja lopulta myös niiden hyödyntämisessä. <br />
<br />
Suomessa panoksia laitettiin erityisesti palvelulogiikkaan, integrointitoiminnan <br />
optimointiin ja t&k-kustannusten ulkoistamiseen ja leikkaamiseen. Sen sijaan palvelu- <br />
ja tuoteteknologiset investoinnit ja ulostulot ovat olleet vähäisiä aivan viime <br />
aikoihin asti. <br />
<br />
Noustakseen digitaalisten palveluiden ja sisältöjen vientimaaksi Suomen on kehitettävä <br />
osaamista tutkimuksen sekä käytännön tekemisen kautta. Pilvipalvelut on <br />
yksi keskeinen osaamisalue, jota täytyy kehittää nopeasti, koska niissä osaamisemme <br />
on kapeaa. Suomi on kuitenkin pilvipalveluiden etulinjassa ainakin verkkopankkitoiminnassa <br />
ja verkkolaskutuksessa. <br />
<br />
Erittäin tärkeitä ovat julkisen sektorin digitaaliset palveluavaukset kuten päätös <br />
ministeriöiden palveluiden digitalisoinnista. Samoin ensimmäiset kunnat ovat lähdössä <br />
digitalisoinnissa hyvään vauhtiin. <br />
<br />
Sitran aloitteesta kunnat ovat perustaneet kehityksen vauhdittamiseksi kuntien <br />
yhteisen tietohallinnon palveluja tarjoavan yrityksen Tiera Oy. Sen tehtävänä on laatia <br />
yhdessä kuntien kanssa sähköisten palvelujen tiekartat, määritellä niiden yhteinen <br />
kansallinen arkkitehtuuri (yhteistyössä VM/JulkICT-toiminnon kanssa) ja kehittää <br />
tiekarttojen mukaiset palvelut kunnille. <br />
<br />
Tiera toimii yhtäältä kuntien tietohallintoratkaisujen yhtenäistäjänä, kansallisten <br />
ratkaisujen kehittäjänä sekä aiemmin varsin suljettujen markkinoiden avaajana. <br />
<br />
Tieran toimittajalistalla on jo lähes 100 ICT-toimittajaa. Tieran omistajina on vuoden <br />
2013 alussa yli 200 kuntaa sekä kymmeniä kuntayhtymiä ja sen omistajien yhteenlaskettu <br />
väestöpeitto on noin 60 prosenttia. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6) ===== <br />
<br />
Digitalisoidaan kuntien palveluita<br />
<br />
Kuntien palveluissa digitaalisuusaste on parhaissakin kunnissa muutaman <br />
prosentin luokkaa. Kunnissa on akuutti tarve edistää tuottavuutta ja parantaa <br />
palvelua. <br />
<br />
Perustettavassa kuntien pilotissa tunnistetaan joukko konkreettisia palveluja, joiden <br />
digitalisointi vaikuttaa nopeimmin ja tehokkaimmin talouteen ja asiakkaiden <br />
saamaan hyötyyn. Pilotti käynnistetään esikaupallisena kilpailuna (hankL 8 § 6 <br />
kohta), jossa yritykset, kolmannen sektorin organisaatiot, kansalaisyhteenliittymät <br />
ja yksittäiset kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksia. <br />
<br />
Avoimen kilpailutusvaiheen jälkeen käynnistetään normaalin julkisen hankinta<br />
menettelyn mukaisia hankkeita. Ensimmäisiä pilottihankkeita kehitetään Mikke<br />
lin, Oulun, Espoon, Tampereen ja Salon johdolla. <br />
<br />
Käytetään Tiera Oy:tä mahdollisimman laajasti uusien palvelujen kehittämisen <br />
yhteistyökumppanina sekä levityskanavana. Kuntaliitto tukee digitaalisten pal<br />
veluiden leviämistä omilla toimillaan. <br />
<br />
vastuutaho:BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula; Mikkelin kehitysjohtaja <br />
Soile Kuitunen; Espoon ICT-johtaja Matti Franck; ohjelmajohtaja Seppo Haataja <br />
Tredea Oy; Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Digitaalinen logistiikkatiedon hallinta<br />
<br />
Käynnistetään joustavien ja yhteensopivien tuote-, projekti- ja maksutietoratkaisujen <br />
kehitysohjelma. Tavoite on kehittää ratkaisuja, joilla tieto on yhteensopivassa <br />
muodossa läpi koko logistisen ketjun. Tavoite on tehostaa ja nostaa koko <br />
arvoketjun tuottavuutta. Ohjelma mahdollistaa asiakasystävällisten ja tehokkaiden <br />
verkkopalveluiden kehittymisen sekä synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintaa <br />
ja kilpailukykyä digitaalisen tuote- ja logistiikkatiedon hallinnasta. <br />
<br />
Vastuutahot vahvistetaan: mukana muun muassa Kaupan Liitto, Teknologiateollisuus <br />
ry ja Verkkoteollisuus ry. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio ja rakennetaan ensimmäiset pilotit<br />
<br />
Käynnistetään syksyn lisätalousarviossa hyväksytty Forge-pilvipalvelulaboratorio <br />
ja luodaan eri alojen palveludesignlaboratoriota Suomeen. Toteutetaan tarpeiden <br />
ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Vastuutaho:Strategisen huippuosaamisen keskittymä TIVIT, toimitusjohtaja Reijo Paajanen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 4 miljoonaa euroa, hyväksytty syksyn 2012 lisätalousarviossa<br />
<br />
=== pElIllISyyS TulEE kaIkkIallE === <br />
<br />
Pelillisyys ja pelien käyttöliittymän muodot voivat parantaa kaikkien toimialojen <br />
digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Siksi pelialan pelillisyysosaamisen saaminen <br />
käyttöön myös muilla palvelu- ja teollisuuden aloilla on tärkeä osa kilpailukyvyn <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Osaajapula on jo nyt nopeasti kasvaneen pelialan pullonkaula. Haaste kasvaa <br />
entistä suuremmaksi, kun pelialan yhtiöiden määrä kasvaa nopeasti ja toisaalta <br />
osaamista tarvitaan myös pelialan ulkopuolella. Siksi työryhmä esittää alan koulutuksen <br />
lisäämistä ja kehittämistä sekä pelillisyyden siirtämistä yrityksiin ja julkiseen <br />
hallintoon pilottien kautta. <br />
<br />
Pelinkehityksen eri osa-alueiden osaajat eivät ole saman katon alla, mikä heikentää <br />
koulutuksen tehokkuutta sekä uusien yritysten syntymistä. Eri osaajien kouluttaminen <br />
eri kampuksilla ei tue pelinkehittämisen tiimipohjaisuutta. Pelikoulutus on <br />
rakennettu muiden koulutusohjelmien kylkeen ja toimii usein vakiintuneiden alojen <br />
toimintatapojen ehdoilla. <br />
<br />
Pelinkoulutuksen haasteena on tuottaa osaamista, joka vastaa nopeasti muuttuvan <br />
alan tarpeita. Tarvitaan nykyistä paljon läheisempää yhteistyötä jo olemassa olevien <br />
yritysten kanssa sekä alan tutkimuksen laajentamista. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Pelit ja pelillisyys (polku 7) ===== <br />
<br />
<big>Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi</big> <br />
<br />
Kehitetään korkeakoulujen yhteistyötä pelialan koulutuksen laadun ja saatavuu<br />
den parantamiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto); <br />
ylijohtaja Anita Lehikoinen OKM ja pelialan yhteenliittymä Neogames, <br />
KooPee Hiltunen. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Toteutetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Siirretään pelillisyyden osaamista pelialan yrityksistä muille toimialoille ja julki<br />
seen hallintoon. Pilotit toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-<br />
ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Tavoitteena on vuoden 2013 aikana kehittää pelillisyyteen pohjautuvia pilotteja, <br />
mm. ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ratkaisuja, perustuen Taltioni-osuus<br />
kunnan tietokantoihin ja TIVITin Next Media -ohjelmassa. <br />
<br />
Vvastuutaho: Johtaja Antti Kivelä, Sitra; toimitusjohtaja Reijo Paajanen, TIVIT <br />
Next Media -ohjelma. <br />
<br />
<br />
=== TIEToTurva on ElInEhTo === <br />
<br />
Lisääntyvät uutiset tietojärjestelmiin tehdyistä hyökkäyksistä kertovat tietoturvaosaamisen <br />
tärkeydestä. Suomeen tulee luoda kansainvälisesti vetovoimainen tietoturva-<br />
alan osaajien, yritysten, palveluiden ja tutkimuksen keskittymä. Riittävä tietoturvaosaaminen <br />
vahvistaa Suomen ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. <br />
<br />
Suomen tietoturvaosaamisen taso on Euroopan kärkeä, mutta taso on kapea <br />
eikä vastaa tulevaisuuden tarpeita. Kun tietoturvasta on tullut maanpuolustuksellisesti <br />
tärkeä ala, ovat muun muassa USA, Israel ja Kiina investoineet suuria määriä <br />
tietoturvaosaamiseen. <br />
<br />
Suomessa alan yritykset ovat pääosin kasvavia, nuoria ja pieniä. Alan yli 50 yritystä <br />
työllistävät yli 2 000 ihmistä. On arvioitu, että alalla on välitön parinsadan <br />
hengen rekrytointitarve, mutta osaajien puute ja yritysten pieni koko ovat kasvun <br />
pullonkauloja. <br />
<br />
Muita alan yritysten haasteita ovat muun muassa liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaaminen. <br />
Ala on kehittynyt enemmän harrastuneisuuden kuin koulutuksen <br />
seurauksena. Myös alan sääntelyn seuraaminen on suuri haaste pienille yrityksille. <br />
<br />
Alan kannalta on oleellista ymmärtää, että tietoturvassa kyse on enemmän kokonaisten <br />
organisaatioiden ja järjestelmien (esim. sairaala) kuin yksittäisten tietokoneiden <br />
suojaamisesta. <br />
<br />
Eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän yhteistyönä laaditaan parhaillaan kansallista <br />
kyberturvallisuusstrategiaa. Sen mukaan kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä <br />
tulee olla mahdollisuus hyödyntää kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen <br />
syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tietoturva (polku 8) ===== <br />
<br />
<br />
Tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta lisätään<br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja tietoturvaosaamisen koulutukseen ja <br />
liiketoimintalähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM; tietoturvaryhmän puheenjohtaja Timo Kotilainen. Työryhmä täydentää itseään <br />
asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
Perustetaan kansalliset keihäänkärkihankkeet ja pilotit<br />
<br />
Tähdätään systeemisen tason turvallisuusajattelun kehittämiseen sekä julkisella <br />
että yksityisellä sektorilla. Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan <br />
TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
<br />
Perustetaan kyberturvallisuuskeskus<br />
<br />
Kansallisen kyberturvallisuus-strategian ehdotuksen mukaisesti perustetaan <br />
(LVM/ViVI/Cert-Fi-toiminnon ympärille rakennettava) kyberturvallisuuskeskus. <br />
Uuden keskuksen tulisi päätehtävänsä (kyberturvallisuusloukkausten seuranta ja <br />
tulkinta sekä viranomaisten tukeminen) lisäksi voida toimia suomalaisten tietoturvallisuusyritysten <br />
uusien ratkaisujen kehityskumppanina. Näin syntyvät edelläkävijäratkaisut <br />
mahdollistavat turvallisen ja luotettavan sähköisen toimintaympäristön <br />
lisäksi uuden vientiteollisuuden kehittämisen. <br />
<br />
vastuutaho: LVM/Cert-Fi, viestintävirasto pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kyberturvallisuusstrategian mukainen yksi miljoona euroa vuodessa. <br />
<br />
<br />
Kehitetään tietoturva-alan tapahtumia ja vientiä<br />
<br />
Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman ja Team Finlandin <br />
kanssa yhteistyössä.<br />
<br />
=== moBIlITEETISSa pIdETTävä kärkIpaIkka === <br />
<br />
Lähivuosina datamäärät jopa tuhatkertaistuvat nykyisestä ja mobiileja internetiin <br />
kytkettyjä laitteita tulee olemaan miljardeja lisää. Tämä tarjoaa huikeasti mahdollisuuksia <br />
kasvuun ja tuottavuuden lisäämiseen. <br />
<br />
Mobiiliteknologian avulla voidaan tuoda tuottavuuden ja älykkyyden mahdollistavat <br />
langattomat ratkaisut uusille toimialoille hyödyntäen laitteiden yhdistymistä <br />
ja verkottumista. <br />
<br />
Langattomuuteen perustuvat ratkaisut voivat merkitä huomattavaa älykkyyden <br />
ja tuottavuuden lisäystä esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa, teollisuudessa <br />
ja cleantechissa. Edellä mainitut tuotteet ja palvelut yleistyvät erityisesti, jos <br />
luodaan valmiita pitkälle automatisoituja (ns. Plug and Play) ratkaisuja yhteiskunnan <br />
ja teollisuuden eri sektoreille. <br />
<br />
Mobiliteetin edelläkävijyys on perustunut vaativiin asiakkaisiin, osaamiseen <br />
panostamiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön tutkimuksessa ja <br />
standardoinnissa. <br />
<br />
Mobiilin osaamisen ympärille on syntynyt merkittävä ekosysteemi, johon kuuluvat <br />
alan yritykset erityisesti Nokia ja Nokia Siemens Networks tärkeinä veturiyrityksinä, <br />
yliopistot, Tekes, VTT sekä lukuisat muut toimijat. Tätä ekosysteemiä ei voi <br />
siirtää, mutta sen voi menettää, jos emme pidä kiinni sen globaalista kilpailukyvystä. <br />
<br />
Suomessa tulee olla johtavaa tietoliikenne- ja verkkotekniikan koulutusta, joka <br />
mahdollistaa jatkuvuuden alan tutkimuksessa ja tukee opiskelijoiden joustavaa työllistymistä <br />
valmistumisen jälkeen. <br />
<br />
Tietoliikennealan tutkimuksessa käsitellään poikkeuksellisen suurta määrää <br />
reaaliaikaista dataa. Panostaminen t&k-yhteistyöhön tukee merkittävästi datan hallinnan <br />
ja analytiikan yleistä kehitystä Suomessa. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden <br />
houkutella isoja datamääriä analysoivien maailman johtavien yritysten t&k-toimintaa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Kokonaistavoitteena on tietoliikenne- ja verkkotekniikan osaamiseen perustuvan <br />
kilpailukykyisen ekosysteemin luominen Suomeen. Se mahdollistaa alan yritysten <br />
toiminnan ja houkuttelee uusia yrityksiä sekä t&k-investointeja ulkomailta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Mobiiliosaaminen (polku 9) ===== <br />
<br />
Käynnistetään alan useamman vuoden pituinen t&k-hanke<br />
<br />
Hankkeen panostuskohteita ovat esimerkiksi pilvilaskentaan ja data-analytiikkaan <br />
perustuvat palvelut, seuraavan sukupolven verkkojen kehittäminen, <br />
mobiilin teknologian yhdistäminen muihin kotimaisiin edelläkävijäteknologioihin <br />
(mm. multimedia- ja anturiteknologia) ja mobiliteetin laajentaminen <br />
uusille yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreille merkittävien uusien ratkaisujen <br />
mahdollistamiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
lisätään akateemista tutkimusta<br />
<br />
Käynnistetään Suomen Akatemian toteuttama useampivuotinen tutkimusohjelma. <br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville <br />
ja uusille tutkimusohjelmille, esim. WiFiUS ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
Tutkimustyön kansainvälisyyttä lisätään. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa.<br />
<br />
=== BIg daTa vaaTII oSaamISTa === <br />
<br />
Digitaalisessa maailmassa informaation ja tallennetun tiedon määrä on valtava. Kun <br />
yhdistetään älykkäästi ja reaaliajassa näennäisesti turhaa tietoa, pystytään luomaan �<br />
täysin uudentyyppistä, toimialojen rajoja rikkovaa tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi <br />
internet-seilailutieto, anturitiedot ja kävijämäärät. Esimerkiksi Googlen <br />
hakusanan influenssa yleisyys korreloi erittäin hyvin kansallisten influenssa-seurantatilastojen <br />
kanssa. <br />
<br />
Big data on maailmalla kuuma tutkimuksen ja soveltamisen kohde. Big datan <br />
käyttösovellukset ovat lukemattomia: asiakkaiden ostokäyttäytymisen analysointi, <br />
älykkäät energiaverkot ja sairauksien ennaltaehkäisy käyttäytymisen ja erillisten <br />
hoitotoimenpiteiden perusteella. Suomen osaaminen tällä alueella on kapeaa, vaikkakin <br />
tietyiltä aloilta löytyy huippuosaamista. Maailman parhaat osaajat löytyvät <br />
tällä hetkellä yhdysvaltalaisista yrityksistä kuten Google ja Amazon. <br />
<br />
Big data liittyy läheisesti muihin Suomen kriittisiin avainosaamisalueisiin. Tietoliikenteen <br />
osaajina olemme perinteisesti käsitelleet suuria datamääriä. Tietoturva <br />
on tärkeää kaikissa big data -tyyppisissä sovelluksissa ja tietovarannoista louhittavien <br />
tiedonjyvästen integrointi vaatii vahvaa ohjelmisto- ja tietojenkäsittelyosaamista. <br />
Julkisella puolella tietovarantojen avaaminen, yhteinen ICT-palveluarkkitehtuuri <br />
ja perinteisesti Suomessa hyvin toimiva julkinen-yksityinen-yhteistyö avaa <br />
mielenkiintoisia mahdollisuuksia. <br />
<br />
Suurimmaksi ongelmaksi big data tiedon soveltamisessa ja tietojen avaamisessa <br />
toimijat kokevat, että organisaatioilla ei ole riittävästi asiantuntemusta. Organisaatiot <br />
tarvitsevat tähän osaajia ja koulutusta. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Big Data (polku 10) ===== <br />
<br />
Aloitetaan hanke Big data -osaamisen kehittämiseksi<br />
<br />
Tekes ja yliopistot lähtevät yhdessä yritysten (muun muassa Tieto Oy) kanssa <br />
vetämään Big Data -osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
<br />
Big datan koulutusta ja tutkimusta lisätään<br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja Big Datan koulutukseen ja liiketoimin<br />
talähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aalto<br />
yliopisto; puheenjohtaja Markku Lahtinen, ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen, <br />
OKM. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit.<br />
<br />
=== TuTkImukSEn, SovElTamISEn, TuoTTEISTamISEn ja kaupallISTamISEn kETju kunToon === <br />
<br />
Osaamistarpeiden nopeat muutokset lisäävät tarvetta korkeakoulujen ja yritysten <br />
yhteistyöhön. Oppilaitosten pitää tietää, millaisia osaamistarpeita yrityksillä on. <br />
Samalla tavoin yritysten tulee pysytellä ajan tasalla siitä, millaista uutta osaamista <br />
oppilaitoksissa syntyy. Yrityksillä on myös merkittävää osaamista, jota tarvitaan <br />
koulutusohjelmien kehittämisessä. <br />
<br />
Yhteistyötä tarvitaan monella tasolla niin, että tieto kulkee huippututkimuksesta <br />
opetukseen ja sieltä edelleen yritysmaailmaan asti sekä toisinpäin. Tämä tarkoittaa <br />
osapuolten nykyistä läheisempää ja monimuotoisempaa vuorovaikutusta. <br />
<br />
Pelkkä tutkimusyhteistyö ei riitä, vaan siitä syntyvää osaamista pitää siirtää kaupallisesti <br />
menestyviin tuotteisiin. Samalla yritysten tulee ymmärtää perustutkimuksen <br />
merkitys, jota ei saa vaarantaa lyhyen tähtäimen vaatimuksilla. <br />
<br />
Tekniikan Akateemisten Teknologiabarometri kertoo, että ainakin korkeakoulujen <br />
ja yritysten yhteistyössä on tapahtunut suurin romahdus kymmeneen vuoteen. <br />
Korkeakoulut toimivat aikaisempaa itsenäisemmin ja yritykset keskenään. <br />
<br />
Etenkin ICT-ala kehittyy niin nopeasti, että tutkimuksen ja koulutuksen on vaikea <br />
täyttää muuttuvia odotuksia. <br />
<br />
Nopeutuva muutos testaa yhteistyökyvyt. Yhteistyö ei kehity kuitenkaan pelkästään <br />
tahdonvoimalla, vaan Suomeen on välttämätöntä kehittää uusia malleja, jotka <br />
helpottavat yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yksi kehitysaskel tähän suuntaan <br />
olisi palkata oppilaitoksiin välittäjähenkilöitä, jotka toimivat tulkkeina koulutuksen <br />
ja yritysten välillä. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (polku 11) ===== <br />
<br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia<br />
<br />
Jalkautetaan toimintamalli, jossa koulutus, tutkimus ja tuotekehitys toimivat <br />
läheisessä yhteistyössä. (Esimerkiksi Luova monimuotoinen oppiminen Suomessa, <br />
Lumous). Toimintatapaan kuuluu luova, dynaaminen ja kaikkia hyödyttävä <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. <br />
<br />
Tekes käynnistää Postdoc in Residence -ohjelman, joka auttaa pk-yrityksiä saamaan <br />
syväosaamista valmistuvien alan tohtoreiden avulla. Internship-ohjelma <br />
puolestaan yhdistää yrityksiä ja maisteriohjelmista valmistuvia. Ohjelmiin voitaisiin <br />
yhdistää sopiva tuki tai kannuste alentamaan palkkauskynnystä. Tällaiset <br />
ohjelmat ovat myös kilpailuvaltteja, kun rekrytoidaan uusia kansainvälisiä <br />
opiskelijoita. <br />
<br />
Levitetään Hacking factory -toimintaa (Aalto-yliopisto). Toiminta-alusta tuo <br />
yhteen opiskelijat, opettajat ja yritykset uudentyyppiseen oppimisympäristöön, <br />
jossa oppiminen yhdistyy yritysten tarjoamien ongelmien pohjalle rakentuviin <br />
projekteihin. Näissä käytetään avoimen innovaation periaatteita ja keskeistä <br />
on yritysten sitoutuminen hankkeisiin oman henkilöstön konkreettisella <br />
työpanoksella. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä, puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto, <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE, ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM ja pääjohtaja Pekka Soini Tekes. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden <br />
mukaan. <br />
<br />
<br />
Selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa<br />
<br />
Molempien opetuksen tasoa on syytä nostaa ja kansainvälistää. <br />
<br />
vastuutaho: Suomen yliopistot UNIFI ry. ja ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) <br />
yhdessä sekä OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit.<br />
<br />
=== ylEISEn kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn === <br />
<br />
Edellä kuvattu teknologinen osaaminen edellyttää, että Suomeen täytyy kehittää <br />
tietoteknistä osaamista ja valmiuksia monella tasolla niin, että ihmisillä on riittävät <br />
digitaalisen yhteiskunnan lukutaidot. On arvioitu, että 90 prosenttia tämän päivän <br />
ammateista edellyttää vähintään tietotekniikan perusosaamista. <br />
<br />
Tietokirjailija Don Tapscot väittää kuitenkin teoksessaan ”Digiosaamisen ohjelmajulistus”, <br />
että kaikkialla Euroopassa vallitsee kasvava kuilu sen välillä, mitä digitaalinen <br />
mullistus edellyttää ja mitä työvoima osaa ja tietää. Työnantajilla on jatkuvasti <br />
suurempia vaikeuksia löytää työntekijöitä tieteellistä ja teknistä osaamista <br />
vaativiin töihin. Tapscot perustaa väitteensä muun muassa London School of Economicsin <br />
(LSE) eurooppalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan digiajan nuorten osaaminen <br />
on yllättävän heikkoa. <br />
<br />
Euroopan komissio ennustaa digitaalisessa agendassaan, että Euroopassa on <br />
vuonna 2015 jopa miljoona ICT-työpaikkaa täyttämättä, koska osaavia tekijöitä ei <br />
ole riittävästi. <br />
<br />
Haasteet näkyvät myös suomalaisessa työelämässä. Esimerkiksi Vuokko Hämäläisen <br />
ja Kaija Sarannon tutkimus kertoi, että terveydenhuoltoalan akateemisesti koulutetuista <br />
työntekijöistä 57 prosenttia arvioi tietotekniikkaosaamisensa huonoksi ja <br />
39 prosenttia melko huonoiksi. Viestintäyhtiö Soprano puolestaan tutki, että yli 40 <br />
prosentti suomalaisista yritysjohtajista kokee henkilöstön digitaidot puutteellisiksi. <br />
<br />
Kauppakamarin keväällä 2012 tekemä kysely kertoo, että sekä suomalaiset yritysjohtajat <br />
että toisen asteen opiskelijat pitävät tietotekniikkataitoja erityisen tärkeinä. <br />
Yritysjohtajat korostivat, että tietotekniikkaosaamista tarvitaan kaikissa tehtävissä. <br />
Opiskelijat puolestaan uskoivat tarvitsevansa tulevassa työssään tieto- ja viestintäteknologiaan <br />
liittyvää osaamista, vaikka eivät välttämättä olisi olleetkaan kiinnostuneita <br />
tietotekniikka-ammatista. <br />
<br />
Etenkin perusopetuksessa on kuitenkin vaikea vastata kasvavaan tarpeeseen. <br />
Valtakunnallisen Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) -tutkimushankkeen <br />
yhteydessä tehty selvitys kertoo tosin, että tietotekniikan käyttömahdollisuudet <br />
ovat parantuneet kouluissa. Koulujen ja alueiden väliset erot ovat silti suuret. <br />
<br />
Monissa kouluissa tietotekniikkaa on käytössä lähinnä tietotekniikkaluokissa, <br />
joiden käyttöön oppilailla on rajalliset mahdollisuudet. OPTEKin selvitys kertoo, että <br />
rehtorit suhtautuvat aiempaa positiivisemmin tietotekniikan merkitykseen koulun <br />
arjessa ja tunnistavat muutostarpeen. Toisaalta vuonna 2004 tehty perusopetuksen <br />
opetussuunnitelma mainitsee tietotekniikan vain ohimennen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (polku 12) ===== <br />
<br />
Työvoima- ja osaamistarpeen ennakointi <br />
<br />
Tällä hetkellä työvoima- ja osaamistarpeen ennakointia koordinoidaan valtakunnallisesti <br />
usean hallinnonalan yhteistyönä. Osana ennakointitoiminnan kehittämistä <br />
ICT-klusterin erityispiirteet tulee ottaa aikaisempaa konkreettisemmin <br />
huomioon. Ennakoinnin tuloksista tulee tehdä nopeasti päätöksiä, joilla koulutuksen <br />
sisältöä kehitetään joustavasti. Reagointikyvykkyyden toteutumiseen tarvitaan <br />
nykyistä toimivampi yhteistyömalli ennakoinnin, koulutuksesta päättävien <br />
tahojen ja koulutuksen tarjoajien välillä. Ennakointia tulee myös koordinoida valtakunnan <br />
tasolla, jotta osaamistarpeista muodostuu kokonaiskäsitys. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen; OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Peruskoulujen opetussuunnitelmaan internet-ajan tarpeet<br />
<br />
Työryhmä esittää, että peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa <br />
työssä huomioidaan aikaisempaa vahvemmin osaamisen, oppimisen ja <br />
ajattelun taitojen merkitys kaikessa toiminnassa ja elinikäisen oppimisen perustana. <br />
Lisäksi OPS-perusteissa tulisi vahvistaa asenteellisia valmiuksia, kiinnostusta <br />
ja motivaatiota matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan. <br />
Entistä tärkeämpää tulevaisuuden osaamiselle on varmistaa myös perustaidot <br />
hyödyntää digitaalisia palveluita ja sisältöjä – myös omassa oppimisessa ja <br />
kaikessa toiminnassa. <br />
<br />
vastuutaho: Opetushallitus, opetusneuvos Irmeli Halinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit.<br />
<br />
=== kohdEnnETun kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn äkIllISESSä rakEnnEmuuToSTIlanTEESSa === <br />
<br />
ICT-alan rakennemuutos on leikannut Suomesta tähän mennessä noin 14 000 työpaikkaa <br />
parissa vuodessa. Noin 60 prosenttia työpaikkansa menettäneistä on sijoittunut <br />
uusiin työtehtäviin. Nokian ja yhteiskunnan nopeat työllistämistoimet ovat <br />
helpottaneet merkittävästi työttömyysongelmaa. Etenkin ICT-ammattilaisten työllistymistä <br />
on vauhdittanut kansainvälisten ja kotimaisten yritysten nopea reagointi <br />
osaavan työvoiman vapautumiseen. Kotimaisista yrityksistä OP-Pohjola perusti <br />
pankki- ja vakuutuspalveluita kehittävän yksikön Ouluun. Ulkomailta Suomeen ovat <br />
tulleet muun muassa Ericsson, Electronic Arts, Intel, Huawei ja Samsung. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö, Nokia ja muut julkisen sektorin toimijat aloittivat <br />
vuonna 2011 Bridge-ohjelman pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja <br />
Salossa. Ohjelma on koskenut Suomessa noin 4 500 henkilöä, joista noin 40 prosenttia <br />
on löytänyt uuden työn joko Nokialta tai muista yrityksistä. Opiskelemaan on lähtenyt <br />
noin 10 prosenttia. Monille työpaikkaansa vaihtaville on tarjottu tähän liittyviä <br />
muuntokoulutuksia. Lisäksi Bridgen avulla Suomeen on syntynyt yli 400 uutta yritystä. <br />
Tekes puolestaan on rahoittanut Innovation Mill -toimintaa, jossa on syntynyt <br />
Nokian ja NSN:n tuoteideoista jo noin 50 yritystä ja niihin noin 450 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Alan työntekijät ovat tähän mennessä sijoittuneet uusiin tehtäviin kohtuullisen <br />
hyvin. Tilanne vaikeutuu kuitenkin, koska markkinoiden ”imukyky” on heikentynyt. <br />
Siksi nyt on tehtävä uusia toimia, joilla estetään työttömiksi jääneiden osaamisen <br />
rapistuminen. Siihen työryhmä esittää yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin räätälöityä <br />
täsmäkoulutusta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen (polku 13) ===== <br />
<br />
<big>räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutus</big> <br />
<br />
Koulutushankintaa on tarpeen uudistaa ketterämmäksi. Spirit ICT Future on Pirkanmaalla <br />
toteutettava muuntokoulutushanke, jossa on mukana useita yrityksiä. <br />
<br />
Ohjelma tarjoaa ripeästi koulutusta mm. ICT-alalta vapautuneiden osaamisen täydentämiseksi <br />
uuden työnantajan edellyttämällä tavalla. Koulutuksella edistetään <br />
yritysten strategista uusiutumista nykyisten työntekijöiden osaamista täydentämällä. <br />
Tampereen toimintamalli monistetaan muille paikkakunnille. <br />
<br />
vastuutaho: Paikalliset ELY-keskukset pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Salossa. <br />
<br />
<br />
<big>Täydennyskoulutusta korkeakouluihin</big> <br />
<br />
Käynnistetään pikaisesti selvitys korkeakoulujen mahdollisuuksista ja esteistä tarjota <br />
täydennyskoulutusta tai eri aloille kehitettäviä uusia korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia <br />
työryhmän jo tunnistamille kasvualueille. Muun muassa oppisopimustyyppistä <br />
täydennyskoulutusta tulisi kehittää yhteistyössä alan yritysten <br />
kanssa ja suunnata koulutusta nopeasti alojen osaajien tarpeiden tyydyttämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: OKM, TEM, UNIFI ja ARENE. <br />
<br />
<br />
<big>Vieraskielisten kielikoulutus vähennyskelpoiseksi</big> <br />
<br />
ICT-sektorin käynnissä olevan muutoksen aikana myös moni työn perässä Suomeen <br />
muuttanut kansainvälinen osaaja on jäänyt tai jäämässä vaille työtä. Elinkeinoelämän <br />
edustajien tekemissä selvityksissä kielitaidon puutteen on toistuvasti <br />
todettu olevan kaikkein keskeisin ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisen este. <br />
<br />
Henkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat menot ovat yritykselle vähennyskelpoisia <br />
eikä niille ole laissa ilmaistu yksilökohtaista ylärajaa. Koulutettavan pitää olla <br />
työsuhteessa ja koulutuksen tulee edistää työntekijän ammatillista osaamista, <br />
koska muutoin se katsotaan työntekijän osalta palkanlisäksi. Maahanmuuttajien <br />
kielikoulutus voi tässä suhteessa olla joissain tapauksissa tulkinnanvarainen. <br />
On tehtävä selkeä linjaus siitä, että äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai <br />
saamea puhuvien työntekijöiden ammatillinen suomen tai ruotsin kielen koulutus <br />
katsotaan ammatillista osaamista edistäväksi ja täten verovähennyskelpoiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, vero-osasto.<br />
<br />
== 6. Rahoituskuilu on täytettävä ja investoinnit turvattava == <br />
<br />
<big>Aloitus- ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Samoin suurten yritysten rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet. kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta luovien yritysten rahoitus kuntoon. Samoin riskinotto on tehtävä Suomessa mielekkäämmäksi ja houkuttelevammaksi.</big> <br />
<br />
Suomalaisen yritysrahoituksen ja pääomasijoituskentän alakulo on jatkunut jo <br />
useamman vuoden. Muun muassa Suomen Pankin ja työ- ja elinkeinoministeriön <br />
teettämä yritysrahoituskysely kertoo, että etenkin pienten ja keskisuurten yritysten <br />
rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet <br />
niin, että etenkin mikroyritykset nojaavat yhä enemmän vain yhteen pankkiin. <br />
Samoin suuryritysten rahoitus on muuttunut yhä enemmän pankkikeskeiseksi. <br />
Uudet vakavaraisuusvaatimukset puolestaan ovat vähentäneet pankkien lainanantoa. <br />
Yksityinen omapääomaehtoinen raha on vähentynyt, koska tuotot eivät ole vastanneet <br />
otettuja riskejä. Vastaava ilmiö näkyy laajemminkin venture capital -toimialalla <br />
Euroopassa. <br />
<br />
Suomalainen kasvuyritysekosysteemi on viime vuosien aikana kehittynyt hyvään <br />
suuntaan. Internetin ja sähköisen kaupankäynnin yleistyminen, yrittäjäilmapiirin <br />
paraneminen, sekä kasvanut yrityshautomo- ja kiihdyttämötoiminta ovat vauhdittaneet <br />
yrittäjyyttä. <br />
<br />
Kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta liiketoimintaa ja uutta <br />
kasvua luovien yritysten rahoitus sekä kasvun edellytykset kuntoon yrityskoosta <br />
riippumatta. Julkisen ja yksityisen pääoman on tehtävä ennakkoluulotonta yhteistyötä <br />
tällä alueella. Tässä yhteydessä erityisesti aikaisen ja kasvuvaiheen pääomasijoitukset <br />
ja riskirahoitus (ns. venture capital) ovat avainasemassa <br />
<br />
Kaiken ydin on yksityisen, markkinaehtoisen rahoituksen liikkeelle saaminen. <br />
Siksi Suomessa pitää kannustaa yksityistä riskinottoa ja pääomasijoitusmarkkinoiden <br />
kehittymistä. Samalla elinkeino- ja työelämä kehittyy yrittäjävetoisemmaksi <br />
ja verkottuneemmaksi jaetun riskinoton kautta: yhä useampi ihminen toimii yhtä <br />
aikaa työntekijänä, yrittäjänä, omistajana tai yksityissijoittajana. Yksityinen rahoituksen <br />
mukana tulee yleensä myös osaamista ja verkostoja. <br />
<br />
Toimiakseen suomalainen yritysekosysteemi tarvitsee suurten yritysten lisäksi <br />
1) ”innovaatioiden kasvualustaa” eli pieniä, teknologiapainotteisia, innovatiivisia ja <br />
uutta työllisyyttä luovia yrityksiä, sekä 2) vahvasti tuotekehitykseen panostavia ja <br />
globaaliksi huippuosaajiksi tähtääviä kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Kasvuyrityksiä voi syntyä startup-kentän lisäksi myös tunnistamalla ja kehittämällä <br />
potentiaalisia pk-yrityksiä, joilla niukka rahoitus on usein kasvun rajoite. Samoin <br />
spinoffit nähdään keinona synnyttää uusia yrityksiä. Käynnissä olevan ICT-alan <br />
rakennemuutoksen yhteydessä on pyritty kannustamaan yrityksistä eropakettien <br />
kautta tai yt-menettelyllä irtautuvia osaajia perustamaan uusia yrityksiä. Rahoituksen <br />
monipuolistaminen madaltaa etenkin henkilöstön mahdollisuuksia tarttua <br />
spinoff-tilaisuuksiin. <br />
<br />
Kasvun yritysekosysteemi [KUVA]<br />
<br />
<br />
Rahoituksen ja tuotekehityspanosten kasvattamisen edistämiseksi työryhmä esittää <br />
uudenlaisia ratkaisuja, jotka on priorisoitu eri vaiheessa olevien yritysten tarpeet <br />
huomioiden. Startup-kentällä korostuu yksityisen rahoituksen ja pääomasijoitustoiminnan <br />
kehittäminen, kasvuyritysten ja vakiintuneiden suuryritysten kohdalla <br />
taas Suomen kilpailukyky ja houkuttelevuus tuotekehityspanosten ja immateriaalioikeuksien <br />
ja IPR -oikeuksien kohdemaana. <br />
<br />
=== EnkElIrahoITuSTa ja -oSaamISTa SIEmEn- ja kaSvuvaIhEESEEn === <br />
<br />
Innovatiivisten siemen- ja mikroyritysten alkutaipaleella korostuu yksityisen enkelirahoituksen <br />
ja yrittäjyyden merkitys. Suomalaiset noin 300 bisnesenkeliä sijoittavat <br />
vuosittain vain noin 10–15 miljoonaa euroa kotimaisiin yrityksiin. Ruotsin riskipääomayhdistyksen <br />
SVCA:n mukaan maassa on 3000–5000 bisnesenkeliä, jotka sijoittavat <br />
vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Yhdysvalloissa enkelisijoittajat investoivat <br />
huikeat 20 miljardia euroa vuosittain. <br />
<br />
Työryhmä näkeekin enkelisijoittajien merkityksen erittäin olennaisena siemenvaiheen- <br />
ja startup -yritysten kasvun ja rahoituksen edellytyksenä. Bisnesenkelit tuovat <br />
mukanaan tyypillisesti rahoituksen lisäksi kasvuasennetta, kanssayrittäjyyttä, <br />
osaamispääomaa ja kokemusta liiketoiminnan kehittämiseen sen kriittisessä alkuvaiheessa. <br />
Näin he lisäävät yrityksen onnistumisen edellytyksiä. <br />
<br />
Eduskunnassa loppuvuodesta hyväksytty bisnesenkeleille suunnattu kasvuyrityskannustin <br />
on erittäin tärkeä toimenpide kasvun ja yritysekosysteemin kehittymisen <br />
kannalta. Työryhmä pitää tärkeänä, että sijoituskannustin laajennetaan koskemaan <br />
myös yksityisessä tai perheomistuksessa olevia sijoitustoimintaa harjoittavia <br />
yrityksiä sekä yrityskiihdyttämöitä. Samoin määrätietoisen enkelisijoitustoimialan <br />
kehittämisen näkökulmasta on erittäin tärkeää tukea yksittäisten enkelisijoittajien <br />
kykyä hajauttaa panokset laajaan joukkoon kohdeyhtiöitä. <br />
<br />
Jatkoksi enkelirahoituksen kehittämisen osalta työryhmä suosittaa, että selvitetään <br />
yksityisten sijoitusyhtiöiden toimintaedellytysten kehittämistä. Tutkitaan mahdollisuuksia <br />
tehdä listaamattomien yritysten luovutusvoitto verovapaaksi, mikäli <br />
voitto käytetään uudelleen kasvuyhtiösijoituksiin. Näin edesautettaisiin merkittävästi <br />
pääoman kiertoa uusiin kasvuyrityksiin sekä kiihdyttämötoiminnan kehittymistä <br />
sijoitusyhtiöiksi tai ”evergreen” -mallilla toimiviksi rahoittajiksi. Evergreen <br />
-mallissa sijoituksista vapautuvaa pääomaa sijoitetaan eteenpäin uusiin kohdeyrityksiin, <br />
eikä tulouteta yhtiöstä/rahastosta. <br />
<br />
=== kaSvun ja kanSaInvälISTymISEn rahoITuSTa pääomaSIjoITukSIlla === <br />
<br />
Pääomasijoitusmarkkinoita kehittävien toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa <br />
sekä kotimaista että ulkomaista yksityistä rahoitusta siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. <br />
Tavoitteena pitää olla, että Suomeen luodaan kansainvälisesti huippuluokkaa <br />
olevan markkinaehtoisesti toimivan pääomasijoitustoimiala. <br />
<br />
Työryhmä näkee tärkeänä uutena kehitystoimenpiteenä uusien yksityisten, epäsymmetriamallilla <br />
toimivien siemen- ja aikaisen vaiheen pääomarahastojen syntymisen <br />
Suomeen. <br />
<br />
Tähän pyritään esimerkiksi nykyisen Vigo-yrityskiihdyttämötoiminnan jatkamisella <br />
ja kehittämällä niitä kohti uusien yksityisten VC-rahastotiimien muodostumista. <br />
Lisäksi valtion rahoitusta yritysten siemen- ja kasvuvaiheessa tulee painottaa <br />
entistä enemmän pääomarahastojen kautta tapahtuvaksi, suorien sijoitusten <br />
sijaan. <br />
<br />
Pääomasijoitus- eli venture capital -markkinoilla tavoite on turvata uusien Suomeen <br />
sijoittavien VC-rahastojen varainhankinta, rahastojen aiempaa aktiivisempi <br />
osallistuminen varhaisen vaiheen kehitystyöhön, yhtiöiden kasvurahoituskierrosten <br />
toteutuminen (A- ja B-rahoituskierros) sekä keskittyminen yritysten kansainvälistymiseen. <br />
Painopiste tulisi olla myös tehokkaammassa hankevirran markkinoinnissa <br />
kansainvälisille sijoittajille ja kansainvälisten sijoituskierrosten toteuttamisessa. <br />
Tämän vauhdittamiseksi työryhmä esittää uuden ”Kasvurahastojen Rahaston”-tyyppisen <br />
mallin perustamista riittävän laajana. <br />
<br />
Alku- ja kasvuvaiheen rahoitusmallit olisi mielekästä yhdistää yhden public-private-<br />
mallin alle. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita<br />
(polku 14, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Käynnistetään rahoitusohjelma alku- ja kasvuvaiheen yrityksille</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa valtion ja yksityisten rahoittajien yhteistyössä rakennettua <br />
kokonaisvaltaista rahoitusohjelmaa, joka tähtää sekä alkuvaiheen että kasvuvaiheen <br />
yritysten rahoitustilanteen parantamiseen. Riittävän kokoinen rahoitus <br />
edellyttää 60–100 miljoonan euron vuosittaista panostusta, jossa valtio vastaa <br />
40 prosentista ja yksityiset sijoittajat 60 prosentista. Näistä rahoitusohjelman <br />
varoista 40 prosenttia suuntautuu siemen- ja aikaisen vaiheen rahoitukseen ja <br />
60 prosenttia kasvuyritysten rahoittamiseen. <br />
<br />
<big>Kehitetään siemen- ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Kokonaisohjelman osana perustetaan Suomeen eri profiileilla ja toimialoilla toimivia <br />
public-private-rahastoja edellä mainitussa suhteessa. Julkinen toimija huolehtii <br />
sijoituksen pitkäjänteisyydestä ja riittävistä hallinnointiyhtiön kannusteista. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti. Rahastot toimivat <br />
epäsymmetria-periaatteella niin, että valtio tyytyy yksityissijoittajia pienempään <br />
voittoon. Epäsymmetria-mallissa tulee ottaa huomioon EU:n valtiotukisäännöt. <br />
Tekesin riittävä resurssointi rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen/Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 10–16 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
<big>Kehitetään kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Voidaan toteuttaa esimerkiksi perustamalla ns. Kasvurahastojen Rahasto II. <br />
Toteutetaan se riittävän laajana, jotta public-private -kokonaispanostus on 40–60 <br />
miljoonaa euroa vuosittain puhtaasti kasvurahoituspainotteisille VC-rahastosijoituksille. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti ja sijoitukset pitäisi <br />
olla luokiteltavissa yksityiseksi pääomaksi. Teollisuussijoituksen riittävä resurssointi <br />
rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen, Teollisuussijoitus, toimitusjohtaja <br />
Juha Marjosola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 14–24 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
=== kaSvuInvESToInTEIhIn TarvITTavan laInarahoITukSEn SaaTavuudEn varmISTamInEn === <br />
<br />
Yritykset tarvitsevat kasvuvaiheessa investointeihinsa ja käyttöpääomaa varten lainarahoitusta. <br />
Nykyisellään Finnvera voi myöntää sekä lainarahoitusta että takauksia <br />
pankkien myöntämille lainoille. Rakennemuutostilanteen vuoksi Finnveran <br />
rahoitusedellytyksiä on työ- ja elinkeinoministeriön päätöksillä laajennettu. <br />
<br />
Useista rahoitusmarkkinoiden kehityksen rakenteellisista syistä ja suhdannekehityksen <br />
vuoksi pankkien lainarahoitus pk-yrityksille on viime aikoina merkittävästi <br />
tiukentunut, vaikka valtion osallistumisedellytyksiä on vahvistettu. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15A) ===== <br />
<br />
Otetaan käyttöön pk-yritysten joukkovelkakirjalainat. Kasvavien yritysten lainarahoituksen <br />
saatavuuden varmistamiseksi työryhmä esittää, että Finnvera käynnistää <br />
uuden pk-yritysten joukkovelkakirjalaina-järjestelmän. Järjestelmä voidaan <br />
kehittää 2000-luvun alussa käytössä olleen Finnveran pk-yritysten jvk-järjestelmän <br />
pohjalta. Nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa joukkovelkakirjalaina <br />
monipuolistaisi lainainstrumenttien ja rahoittajien syndikointia ja riskinjakoa. <br />
Menettely parantaisi siten myös pankkien lainarahoituksen myöntämisen <br />
edellytyksiä. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
=== InnovaaTIoBokSIlla SIjoITukSET ja TuoTEkEhITySpanoSTukSET SuomEEn === <br />
<br />
Hallituksen esittämä t&k-menojen lisävähennys yritysverotuksessa tähtää tutkimuksen <br />
ja kehittämisen tekemiseen nimenomaan Suomessa. Näiden panostusten <br />
täysimääräiseksi hyödyntämiseksi pitää myös varmistaa, että kehitystyön tuloksena <br />
syntyneiden innovaatioiden omistus pysyy Suomessa. <br />
<br />
Aineettomat oikeudet siirtyvät helposti maasta toiseen, koska niiden omistusmaan <br />
vaihtaminen on yksinkertaista. Innovaatioiden verokannustin, ns. innovaatioboksi, <br />
pyrkii vaikuttamaan siihen, että yritys pitää tai siirtää aineettomat oikeutensa <br />
kyseiseen maahan. Innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa <br />
alhaisemmalla verokannalla. <br />
<br />
Innovaatioboksi tukisi merkittävällä tavalla suomalaisten yritysten kilpailukykyä <br />
innovaatiointensiivisillä aloilla ja loisi paremmat mahdollisuudet houkutella jopa <br />
aivan uutta tutkimus-, tuotekehitys- ja muuta liiketoimintaa ja verotuloja Suomeen. <br />
<br />
Monissa Euroopan maissa on käytössä erilaisia innovaatioboksin muotoja (UK, <br />
Hollanti, Luxemburg, Ranska, Belgia, Unkari, Espanja). Sen vuoksi useat suomalaiset <br />
yritykset selvittävät parhaillaan, missä kannattaa pitää aineettomien oikeuksien <br />
omistus ja mistä niistä saatava taloudellinen hyöty on suurin. <br />
<br />
Työryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Suomeen luodaan nopeasti kansainvälisesti <br />
kilpailukykyinen innovaatioboksi. Innovaatioboksin on katettava erilaiset <br />
aineettomat oikeudet mahdollisimman laajasti, jotta kannustimen vaikuttavuus olisi <br />
riittävä pitämään ja houkuttelemaan aineettomia oikeuksia Suomeen sekä tehokkaasti <br />
kannustamaan yrityksiä kaupallistamaan keksinnöt. Innovaatioboksin tulee <br />
hyödyttää sekä isoja että pienempiä yrityksiä, jotta veturiyrityksinä toimivat isommat <br />
yritykset eivät siirtäisi innovaatiopanostuksiaan ulkomaille ja vetäisi siten <br />
mukanaan myös pienempiä kasvuyrityksiä. Näin turvataan myös nopeimpien kasvuyritysten <br />
pysyminen Suomessa mahdollisissa yrityskauppa ja kansainvälisissä <br />
sijoituskierrostilanteissa (esimerkiksi SuperCell / Rovio). <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15B) ===== <br />
<br />
<big>Luodaan innovaatioille verokannustin</big> <br />
<br />
Luodaan Suomeen innovaatioiden verokannustin (innovaatioboksi), jonka <br />
mukaan innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa merkit<br />
tävästi alhaisemmalla verokannalla (8-12%). <br />
<br />
Alhaisemman verokannan piiriin kuuluvat tulot kaikista keskeisistä aineetto<br />
mista oikeuksista (patentit, tavaramerkit, ohjelmistojen ja muiden luovien teos<br />
ten tekijänoikeudet). <br />
<br />
Innovaatioboksin tulee hyödyttää yhtäläisesti niin isoja kuin pienempiäkin yrityk<br />
siä (ei euromääräistä rajaa). <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Staattiset verovaikutukset yli 200 miljoonaa euroa. <br />
Dynaamiset verovaikutukset tulee arvioida. <br />
<br />
Toteutetaan hallituksen esitys tutkimuksen ja kehityksen kolmen vuoden lisävähennyksestä. <br />
Lisäksi työryhmä ehdottaa vähennyksen muuttamista pysyväksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela.<br />
<br />
== 7. Uusilla toimintatavoilla innovaatioita == <br />
<br />
<big>Uudet innovaatiot vaativat digitaalisessa maailmassa toimintatapoja, joissa korostuvat nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne. Samoja ominaisuuksia vaaditaan äkillisen rakennemuutoksen hoitamisessa.</big> <br />
<br />
Kilpailukyky edellyttää digitaalisessa maailmassa uudenlaisia toimintamalleja <br />
sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Uudet toimintatavat ovat välttämättömiä <br />
siksi, että innovaatioiden pitää syntyä entistä nopeammin ja niiden tekemiseen tarvitaan <br />
entistä enemmän useiden toimijoiden verkostoja. <br />
<br />
Nopean oppimisen vaateen kuvaa erinomaisesti IMD:n professori Peter Lorange <br />
artikkelissaan ”Ultra-rapid Management Processes”. <br />
<br />
”Vaaditaan johtamismalleja, jotka mahdollistavat uusien liiketoimintojen tuomisen <br />
markkinoille ensimmäisenä sekä parhaimpien ideoiden ultranopean levittämisen <br />
maailmalle”. <br />
<br />
Verkostojen voimasta puolestaan kirjoitetaan osuvasti muun muassa Sitran julkaisussa <br />
”Suuri siirtymä”: ”T&k-toiminnan globaalisaation hyödyntäminen edellyttää <br />
siirtymistä hajautettuun organisaatiomalliin, jossa innovaatioprosessi tapahtuu <br />
yhteistyössä eri yksiköiden, partnereiden, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa”. <br />
<br />
Verkostomainen ja nopea toiminta vaatii uudenlaista ajattelua organisaatioiden <br />
johtamisessa. Johtamismallit ovat kehittyneet pitkälti 1900-luvun teollisuudessa, <br />
mikä aiheuttaa haasteita 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Professori CG. Prahalad <br />
kirjoittaakin johtamisen muuttuvan tällä vuosisadalla monella tavalla. ”Johtamista <br />
hallinneet ajatuksemme täytyy arvioida uudestaan muun muassa vallan, <br />
rakenteiden, hierarkian, kontrollin, koordinaation, omistamisen ja kannustimien <br />
osalta”. <br />
<br />
Verkostoitumisen ja nopeuden vaade osuu ensimmäisenä kansainvälisessä kilpailussa <br />
oleviin yrityksiin. Sama vaatimus koskee kuitenkin koko yhteiskuntaa <br />
kolmesta syystä. Yritykset eivät pysty uudenlaiseen toimintatapaan, jos koko muu <br />
yhteiskunta toimii vanhoilla malleilla. Lisäksi julkinen sektori on usein keskeinen <br />
kumppani verkostoissa, joissa kehitetään uusia asioita. Samoin on tärkeää oivaltaa, <br />
että uudet toimintamallit tuovat tehoa myös julkiselle sektorille ja parantavat julkisia <br />
palveluita. <br />
<br />
World Economic Forumin The Global Information Report korostaa, että elämme <br />
hyperverkottuneessa maailmassa, jossa kansalaisten, yritysten ja valtion suhteet <br />
muotoutuvat uudella tavalla. ”Se tuo uusia mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta ja <br />
hyvinvointia synnyttämällä uusia tuotteita ja palveluita sekä parantamalla tapaa, <br />
jolla julkiset palvelut tuotetaan.” <br />
<br />
Samalla on toki syytä muistaa WEF:n varoitus, että hyperverkottuneisuus synnyttää <br />
uusia haasteita kuten tietoturvan murtuminen, verkkorikollisuus ja uhat yksilöiden <br />
tietosuojalle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut edellä kuvattuja tarpeita kehittää nopeutta <br />
ja verkostomaisia toimintamalleja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lukemattomissa <br />
työryhmän käymissä keskusteluissa on noussut esiin samankaltaisia <br />
kokemuksia siitä, kuinka eri toimijat työskentelevät siiloissa, joiden ylittäminen on <br />
syystä tai toisesta vaikeaa. Yritysten ja julkisen sektorin keskustelu on usein mutkikasta <br />
ja yhteistyö eri toimialojen välillä on ohutta. <br />
<br />
Nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne ovat tärkeitä myös silloin, kun ratkotaan <br />
äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamia ongelmia. Tarvitaan ennakkoluulottomia <br />
ratkaisuja, joissa julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Uusia ratkaisumalleja <br />
täytyy kokeilla, koska ei ole olemassa patenttiratkaisuja, joilla ongelmat <br />
voisi takuuvarmasti korjata. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä tekee ehdotuksia, jotka tähtäävät <br />
<br />
• innovatiivisuuteen julkisten palveluiden kehittämisessä, <br />
• erilaisten osaamisten kohtaamiseen ja uudenlaisten ekosysteemien syntymiseen, <br />
• yritysten palveluviidakon purkamiseen ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen sekä <br />
• toiminnan nopeuttamiseen niin, että asioita samalla kehitetään pitkäjänteisesti. <br />
<br />
=== julkISET palvEluT EdElläkävIjöIkSI === <br />
<br />
Julkisella sektorilla on merkittävä tarve tehostaa ja parantaa palveluitaan digitaalisilla <br />
ratkaisuilla. Tarvetta tehokkuuteen lisää julkisen sektorin velan kasvu ja huoltosuhteen <br />
heikkeneminen. Palvelujen parantaminen puolestaan on tärkeää, koska <br />
sähköiseen maailmaan kasvaneet kansalaiset odottavat saavansa yhä enemmän palvelua <br />
verkossa. Yritykset taas voivat saada merkittäviä säästöjä, jos niiden tarvitsemat <br />
julkiset palvelut ovat automatisoituja. <br />
<br />
Työryhmä näkee, että uusia julkisia palveluita tulisi kehittää ennakkoluulottomasti <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Julkiset palveluhankinnat voivat <br />
toimia osaltaan uusien innovaatioiden veturina tilanteissa, joissa uutta teknologiaa <br />
voidaan yhdistää palveluun. <br />
<br />
Tästä erinomaisena esimerkkinä on verohallinnon jos usean vuoden yli jatkunut <br />
johdonmukainen palvelukehitys. Työ lähti liikkeelle työprosessin uudelleenmäärittelystä <br />
ja systeemisen muutoksen tarpeen ymmärtämisestä. Case Vero. <br />
<br />
Uusien palveluiden kehittämisessä pilotit ovat tärkeä toimintamalli, jossa yhdistyvät <br />
nopea toiminnan käynnistäminen ja riskin rajaus. Pilottien avulla asiakas ja toimittaja <br />
voivat luoda täysin uusia palveluita ja prosesseja, joita muut eivät ole vielä testanneet. <br />
<br />
Kokeilukulttuurin hyödyt voivat olla suuret. Julkinen sektori saa innovatiivisia <br />
ratkaisuja, jotka tehostavat ja parantavat palvelua. Yritykset puolestaan saavat referenssejä, <br />
jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä etenkin vientimarkkinoilla. <br />
<br />
Alla ovat keskeiset julkisen sektorin ominaispiirteet, joita digitaalisessa maailmassa <br />
tarvitaan. <br />
<br />
• Nopea palvelu. Tehokas julkinen sektori palvelee asiakaslähtöisemmin sekä <br />
kansalaisia että yrityksiä. <br />
<br />
• älykäs asiakas. Kilpailukykyinen julkinen sektori on myös älykäs asiakas <br />
yksityiselle sektorille. <br />
<br />
• Ennakkoluuloton kokeilija. Julkinen sektori kokeilee rohkeasti uusia ratkaisuja. <br />
Pilotit ovat kokeiluväline, joilla voidaan toimia nopeasti ja pitää riskit <br />
kohtuullisina. <br />
<br />
•kilpailun edistäjä. Kilpailukykyinen julkinen sektori lisää kilpailua kotimarkkinoilla. <br />
<br />
• Tehokkaiden rakenteiden luoja. Julkinen hallinto tukee yhteisiä rakenteita, <br />
jotka mahdollistavat joustavat toimintamallit. <br />
<br />
===== Case Sähköistä verotusta ===== <br />
<br />
:Verottaja on edennyt jo vuosien ajan systemaattisesti kohti automatisoitua palvelua, jossa sekä verovelvollisten että verottajan omat toiminnot on sähköistetty mahdollisimman pitkälle. <br />
: <br />
:Kehitystyö on helpottanut sekä asiakkaan että verohallituksen työtä. Tämä on edellyttänyt, että verottaja on miettinyt kaikki omat prosessinsa uusiksi. Siksi verottaja on edennyt kehityspolulla askeleittain niin, että ensimmäiset askeleet otettiin jo 1990-luvulla. Silloin alkoi kokeilu veroehdotusten tekemisestä valikoiduille asiakkaille. <br />
: <br />
:Monien askeleiden jälkeen kaikki kansalaiset alkoivat saada veroehdotuksen, joiden täydentäminen piti kuitenkin tehdä paperilla. Nyt noin 5,5 miljoonaa asiakasta saa esitäytetyn veroehdotuksen. Täydennettävää on noin 1,5 miljoonalla verotettavalla, joista kolmasosa tekee täydennykset sähköisesti. <br />
: <br />
:Digitalisointi ei ole johtanut henkilöstön irtisanomisiin, mutta henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta. Samaan aikaan monien tehtävät ovat muuttuneet entistä enemmän asiantuntijatehtäviksi. Asiakkaille tämä on tiennyt laadukkaampia ja nopeampia neuvontapalveluita. <br />
: <br />
:Kehitysmahdollisuuksia on edelleen paljon. Esimerkiksi verotilijärjestelmä mahdollistaisi sen, että verovelvollinen voisi kuitata verovelkoja ja –saamisia keskenään. Tämä yksinkertaistaisi rahaliikennettä veronmaksajan ja valtion välillä ja säästäisi kaikkien aikaa ja rahaa. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (polku 16) ===== <br />
<br />
<big>luodaan esikaupallisten pilottien malli julkiselle sektorille</big> <br />
<br />
Kehitetään esikaupallisen vaiheen toimintamalli, jossa esimerkiksi kunta esittää <br />
yrityksille ongelman, johon yritykset etsivät uuden ratkaisun. Sen jälkeen kunnan <br />
haasteet parhaiten ratkaiseva yritys voi jalostaa ratkaisun edelleen tuotteeksi, <br />
jota päästään kokeilemaan. Pilotin kautta luodaan malli, joka monistetaan ja levitetään <br />
julkisen sektorin organisaatioiden käyttöön sekä pidetään huoli palveluiden <br />
ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. <br />
<br />
Esikaupallisella hankinnalla voidaan edistää uusien markkinoiden syntymistä <br />
ja yritys saa samalla kaupallisen referenssin, mikä auttaa kasvu-ja <br />
vientiponnisteluissa. <br />
<br />
Toimeenpano: VM, ICT-johtaja Timo Valli; Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka <br />
Mäki-Lohiluoma. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista</big> <br />
<br />
Suomalaisia ohjelmistoyrityksiä syrjivä sääntely liittyy etenkin Hanselin koordinoimiin <br />
julkisiin kilpailutuksiin. Etenkin referenssivaatimukset kilpailutuksissa <br />
sulkevat usein ulos suomalaiset, pienet ohjelmistoyritykset. Tämä karsii vaihtoehtoja, <br />
tukee asemansa saavuttaneiden suurten yritysten asemaa ja rajoittaa kasvuyrittäjyyttä. <br />
Työryhmä ehdottaa, että julkisen hankinnan ehtoja muokataan niin, <br />
että ne avaavat ovia uusille innovaatioille. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>perustetaan kansalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus</big> <br />
<br />
ICT-2015 työryhmän ehdotuksesta on vuoden 2012 viimeisessä lisätalousarviossa <br />
myönnetty rahoitus kansalaisen SOTE-palvelujen kehittämiskeskuksen <br />
perustamista koskevan selvityksen laatimiseksi. <br />
<br />
Selvityksen perusteella tehdään esitys keskuksen perustamisesta vuonna <br />
2014. Perustettava keskus toimisi palvelujen järjestäjien, ammattilaisten, asiakkaiden <br />
ja ICT-toimittajien yhteistyön, asiakaslähtöisen palvelumuotoilun foorumina <br />
ja yhteisten toimintamallien kehittäjäyhteisönä. Hyödynnetään toiminnassa <br />
VTT:n osaamista ja toimintaa Sote-palveluiden konseptoinnissa ja mallinnuksessa <br />
(tutkimusjohtaja Tatu Koljonen). <br />
<br />
vastuutaho: STM/neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen, VM/ICT-johtaja <br />
Timo Valli ja TEM <br />
<br />
Tarvitavat resurssit: Myönnetty vuoden 2012 viimeisessä lisäbudjetissa <br />
200 000 euroa perustamista koskevan selvityksen laatimiseen, vuodesta 2014 <br />
alkaen varaus selvityksen perusteella budjettiin. <br />
<br />
=== TörmäyTTämISEn ja EkoSySTEEmIEn EdISTämInEn === <br />
<br />
Uusien innovaatioiden syntyminen edellyttää, että erilaiset osaamiset kohtaavat <br />
nykyistä paremmin monella tasolla. Siksi Suomeen tulee kehittää toimintamalleja, <br />
jotka vauhdittavat yhteistyötä sekä vuorovaikutusta niin toimialojen sisällä että eri <br />
toimialojen välillä. <br />
<br />
Esimerkiksi strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit ovat monien arvioiden <br />
mukaan onnistuneet hyvin toimialojen sisäisessä törmäyttämisessä, mutta toimialarajat <br />
ylittävissä kohtaamisissa ja kansainvälisessä yhteistyössä monet näkevät <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Lukuisissa työryhmän käymissä lähetekeskusteluissa on korostunut ekosysteemien <br />
luomisen ja osaamisen ristiinpölytyksen merkitys.Ekosysteemejä tarvitaan, <br />
koska kaikki suurimmat globaalit haasteet edellyttävät systeemisiä ratkaisuja. Esimerkiksi <br />
terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen voi onnistua vain, jos on olemassa <br />
arkkitehtuuri, johon kaikkien yksityisten ja julkisten toimijoiden ratkaisut kytkeytyvät. <br />
Tässä on pienellä maalla aivan erityinen etu, jota pitäisi pystyä hyödyntämään. <br />
<br />
Teknologisten välineiden ja ratkaisujen puute ei ole enää perimmäinen este. <br />
Hidasteet ja esteet ovat organisaatioissa, vanhoissa toimintatavoissa ja prosesseissa <br />
sekä viime kädessä asenteissa. Jotta niitä voidaan muuttaa, tarvitaan uusia tapoja <br />
tehdä työtä sekä työtapoja palvelevaa teknologiaa. Lisäksi tarvitaan ekosysteemejä, <br />
joissa toimintaympäristö viritetään teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä silmälläpitäen <br />
optimaaliseksi. <br />
<br />
Ekosysteemiin kuuluu monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista <br />
osaamista ja riskien oton kyvykkyyttä. Samoin tarvitaan sekä yksityistä että <br />
julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille ja palveluille. Tarvitaan myös laadukasta <br />
regulaatiota ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se vaatii myös saumatonta <br />
yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten ekosysteemin <br />
osien täytyy olla kyvykkäitä kytkeytymään kansainvälisiin verkostoihin. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain sitä kautta, että ekosysteemin laatu ja sen ympärille <br />
rakentuva relevantti osaaminen ovat maailman huippua. <br />
<br />
Törmäyttäminen voi tapahtua ympäristöissä, joissa kohtaamiset ovat luonnollisia. <br />
Siksi kohtaamisia tapahtuu luontevasti esimerkiksi alueiden sisällä tai toimialaverkostoissa. <br />
Digitaalisten palveluiden kehittyminen edellyttää, että ICT-alan osaajat <br />
ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi konepajateollisuuden ammattilaisten <br />
kanssa. <br />
<br />
Alueellisista törmäytyskanavista hyviä esimerkkejä ovat Tampereen Uusi Tehdas, <br />
Oulun Yritystakomo ja useilta paikkakunnilta löytyvät Tampereen mallin mukaiset <br />
Protomo-yrityskiihdyttämöt. Strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit puolestaan <br />
ovat esimerkkejä toimialaverkostoista, joissa saman alan yritykset kehittävät <br />
yhdessä teknologiaa, jota useammat yritykset voivat hyödyntää. <br />
<br />
Nokia-klusterista työttömäksi jäävien osaamisen yhdistäminen puolestaan tarvitsee <br />
akuutteja ratkaisuja, joissa hyödynnetään ekosysteemin ja törmäyttämisen <br />
malleja. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Törmäytys ja verkostohankkeet (polku 17) ===== <br />
<br />
<big>Alueelliset verkostohankkeet </big><br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman Innovatiiviset-ohjelman (INKA) tavoitteena <br />
on vahvistaa kansanvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä <br />
Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan <br />
luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä <br />
ja edelläkävijämarkkinoita. <br />
<br />
Tuetaan alueellisten osaamiskeskittymien syntyä. Kannustetaan alueita rakentamaan <br />
nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet vahvistavat <br />
toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä osaamisohjelmilla, <br />
joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
toimintaa. <br />
<br />
Pilottina avointen järjestelmien osaamiskeskittymän kehittäminen. Kehitetään <br />
digitaalisen osaamisen keskittymää toteuttamalla osaamisohjelmia muun muassa <br />
kokonaisarkkitehtuurien, suurten järjestelmien hallinnan ja avoimien skaalautuvien <br />
palvelujärjestelmien alalla. Suunnataan hankeportfolio tukemaan kansallisen <br />
infrastruktuurin muutosta ja julkishallinnon ja avoimia terveydenhuoltoalan <br />
järjestelmäkehityshankkeita. <br />
<br />
Tavoitteena on luoda verkostot uuden kansallisen veturi-ilmiön muodostamiseksi <br />
ja vaihtoehdoksi suuryrityksille mm. julkishallinnon palvelukehityshankkeissa. <br />
Toteutetaan osaamisohjelmat muutamille valikoiduille erityisosaamisalueille, <br />
jotka edesauttavat kokonaisratkaisujen toteuttamista: <br />
<br />
• Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut ja -strategiat, palveluliiketoiminnan ja teknisten ratkaisujen yhteissuunnittelu <br />
• Suurten järjestelmien tekninen hallinta, optimointi ja toteutus <br />
• Avoimet ja skaalautuvat palvelujärjestelmä-, tietoturva- ja informaationhallinnan kehitysmallit sekä käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta <br />
<br />
Toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana avausprojektin sisällä mahdollisesti <br />
osana tulevaa INKA-ohjelmaa. <br />
<br />
vastuutaho: BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula, STM/neuvotteleva virkamies <br />
Hannu Hämäläinen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kaksi miljoonaa euroa vuodessa 2013–2017. <br />
<br />
<big>Toimialakohtaiset törmäytykset</big> <br />
<br />
<big>Selvitetään edellytykset uusien digitaalisten ekosysteemien rakentamiseen</big> <br />
<br />
Sähköinen terveysteknologia ja älykkäät vanhuuspalvelut ovat suuria kasvumahdollisuuksia <br />
ikärakenteen muuttumisen vuoksi. Selvitetään vuoden 2013 aikana, <br />
löytyykö näiden aihealueiden ympärille yritysten (esim. Mawell Oy) ja tutkimuslaitosten <br />
muodostama joukko, joilla olisi kiinnostusta tehdä näistä laajempi kehitysohjelma. <br />
Yhtenä mahdollisena kohteena on Salo, jossa on jo käynnistetty hyvinvointiteknologian <br />
(erityisesti vanhuspalvelut) kehitysympäristön rakentaminen. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>digitaalisen koulutusliiketoiminnan kehittäminen</big> <br />
<br />
Koulutusliiketoiminnan ja ICT-sektorin törmäyttämöitä pilotoidaan Jyväskylässä, <br />
Tampereella ja Oulussa. Lisäksi Turun yliopistolla, Salon kaupungilla ja paikallisilla <br />
yrityksillä on alan kehityshanke Näistä kaupungeista löytyy valmiita tuotteita, <br />
palveluratkaisuja ja sisältöjä molemmilla sektoreilla joiden yhteistyömahdollisuuksia <br />
ei ole hyödynnetty. <br />
<br />
Törmäyttämisellä on tarkoitus hakea uusia palveluratkaisuja ja nopeita tuloksia. <br />
Tavoitteena on tuoda ICT-ja EDU-sektorit yhteen uudella tavalla, olemassa olevia <br />
rakenteita tehokkaammin ja innovatiivisemmin hyödyntäen. Tällöin saavutettavien, <br />
alueellisten hyvien käytänteiden pohjalta voidaan rakentaa laajemmin <br />
sovellettavia malleja koko maahan. Törmäyttämö luo ihmisten, ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien <br />
yllättäviä kohtaamisia yli toimialojen ja alueiden rajojen. <br />
Uudenlaisen yhteistyön tavoitteena on luoda kansainvälistä liiketoimintaa. <br />
Viennin tueksi luodaan uudet tehokkaat toimintamallit. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
resurssit: 1 miljoona euroa/vuosi. <br />
<br />
<big>Suomen kauppakamareiden digitalisaatiohanke</big> <br />
<br />
Tavoitteena on kertoa etenkin pk-yrityksille, miten informaatioteknologian uusia <br />
mahdollisuuksia voi parhaiten hyödyntää. Hanke esittelee informaatioteknologian <br />
mahdollistamia uusia toimintatapoja sekä askeleita, joiden avulla uusiin teknisiin <br />
ratkaisuihin ja toimintamalleihin kannattaa siirtyä. Samoin kiinnitetään huomiota <br />
digitalisaation haasteisiin kuten tietoturvaan ja itsensä johtamiseen digitaalisessa <br />
ympäristössä. Hankkeen aikana on tilaisuuksia yhdeksäntoista kauppakamarin <br />
alueella sekä valtakunnallinen tilaisuus Helsingissä. Tavoite on digitalisaatiokehityksen <br />
nopeuttaminen. Kohderyhminä ovat etupäässä suomalaiset pk-yritykset, <br />
kunnat ja muut paikalliset toimijat. <br />
<br />
vastuutaho: Keskuskauppakamari, Senior Advisor Ilkka Lakaniemi <br />
<br />
<br />
<big>Sähköinen treffipalvelu ICT-osaajien ja asiakkaiden välille</big> <br />
<br />
Teknologiateollisuus ry:n johdolla tehdään verkkopalvelu, jonka pääteemana <br />
on yritysten uudistuminen. Sivusto on suunnattu etenkin pk-yrityksille, joilla on <br />
nopea tarve uudistua kansainvälisen kilpailun paineessa. Sivustolle rakennetaan <br />
osio, jonka kautta digitaalisista palveluista kiinnostuneet yritykset voivat löytää <br />
oikeanlaista ICT-osaamista juuri omaan tarpeeseensa. Sivustolla myös herätetään <br />
yrityksiä digitaalisten palveluiden mahdollisuuksista case-esimerkkien kautta. <br />
<br />
vastuutaho: Teknologiateollisuus, johtaja Jukka Viitasaari. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>greenICT” ja älykkäät kaupunkiympäristöt</big> <br />
<br />
Tavoitteena on koota suomalaisen energia- ja ympäristöalan sekä ICT-alan huippuosaaminen <br />
(ml. start-up- ja kasvuyritykset) tukemaan laaja-alaisesti kolmen <br />
kaupunkialueen suunnittelua ja kehitystä sekä yritystoiminnan kasvua. Toimenpide <br />
toteutetaan kolmen vuoden aikana. <br />
<br />
vastuutaho: toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 2 milj. euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut Nokia-klusterin ongelmiin (polku 18) ===== <br />
<br />
<big>Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi</big> <br />
<br />
Monissa maissa on pula ICT-osaajista, joita Suomessa puolestaan on jäänyt työttömiksi <br />
rakennemuutoksen takia. Suomalaisten heikkoutena on tuote- ja palveluosaamisen <br />
tuotteistamisen ja markkinoille vieminen. Tästä käytännön esimerkkinä <br />
toimii ICT 2015 -työryhmän työn osana Saksassa ja Sveitsissä tehty <br />
markkina-analyysi, jonka mukaan suomalaisen ICT -osaamisen tuotteistaminen <br />
Saksan ja Sveitsin markkinoille tarjoaa välittömiä liiketoimintamahdollisuuksia <br />
suomalaisyrityksille. <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa pilottitoimenpiteitä, jotka parantavat yritysten kykyä luoda <br />
globaalisti myytäviä tuote- ja palvelukonsepteja: <br />
<br />
• muuntokoulutusta mobiiliosaajille. Yhteiskunnan ja yritysten yhdessä tukema globaalin tuotemarkkinoinnin muuntokoulutus- ja projektityösopimusohjelma, joka tarjoaa alan osaajille nopean siirtymisen matkapuhelimista uusille toimialoille sekä yrityksille kokenutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Erityisenä fokusalueena pilottivaiheessa Tampereen ja Oulun ICT-osaajat. <br />
<br />
• “Ensiasiakkuudesta moniasiakkuuteen”- rahoitusmalli. Uudet rahoitusmallit tukemaan tuotteiden ja palveluiden myyntiä useille asiakkaille ja markkinoille samanaikaisesti (nyt pk-yritykset keskittyvät usein yhteen isoon asiakkaaseen <br />
kotimaassa ja putoavat tyhjän päälle alihankintaverkon purkautuessa). Mallina Vision+, joka ei sijoita omistusosuuteen yrityksessä vaan sen tuotteiden ja palveluiden myyntiin (tuotto provisiona tuotteiden ja palveluiden myynnistä). Osa tässä raportissa ehdotetun alku- ja kasvuvaiheen yrityksille suunnatun rahoitusohjelman (polku 14) resursseista tulisi suunnata <br />
Vision+ -mallisiin rahastoihin. Myös osa vastikkeettomista julkisista yritystuista pitäisi kohdistaa tähän tarkoitukseen (esim. Tekesiin luodaan uusi ”Globaali tuotteistusosaaminen” -ohjelma). Pilottivaiheessa uusi rahoitusmalli <br />
kehitetään ja otetaan koekäyttöön suomalaisen ICT-osaamisen viennissä Saksan ja Sveitsin markkinoille. <br />
<br />
• “Suomi projektitoimisto” asiakasklusterissa Perustetaan Suomi Projektitoimisto Saksan koneenrakennusklusteriin <br />
ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusteriin. Projektitoimistot syntyvät alhaalta ylöspäin kohdemarkkinoilla asuvien, paikalliset liiketoimintamahdollisuudet tuntevien asiantuntijoiden sekä kotimaisten alueellisten elinkeinoyhtiöiden, yritysten ja yliopistojen yhteistyönä. Projektitoimistot tarjoavat suomalaisyrityksille toimipisteen lähellä asiakasta ja mahdollistavat alihankinta- ja liiketoiminnan kehitysprojektit asiakkaan toimitilojen läheisyydessä. Näillä markkinoilla fyysinen läsnäolo on erityisen tärkeää, sillä paikalliset yritykset pitävät alihankintaverkostonsa lähellä. Projektitoimisto toimii ”sillanpääasemana” suomalaisyritysten myynti- ja tuotekehityshenkilöiden lyhyt- tai pitkäaikaiselle työskentelylle kohdemarkkinoilla. Uudenlaiset projektitoimistot Saksan koneenrakennusklusterissa ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusterissa kohdistuvat suomalaisyritysten tarpeisiin, joita julkiset ja yksityiset viennin edistämisorganisaatiot eivät pysty täyttämään maantieteellisen läsnäolon, paikallisten markkinoiden syvätuntemuksen ja toiminnan joustavuuden osalta. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta kehittää konseptia edelleen nyt tehdyn selvityksen pohjalta.<br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 1,5 miljoonaa euroa/vuosi. <br />
<br />
<br />
<big>kaato – kansainväliset yritykset Suomeen</big> <br />
<br />
Vuoden 2012 lisätalousarviossa on myönnetty rahaa Suomen markkinoimiseksi <br />
kiinnostavana ICT-alueen investointikohteena ulkomailla. <br />
<br />
Laajennetaan invest-in-toimintaa tukemalla suoraan kansallisen business-in-toimintamuodon <br />
(suora neuvottelutoiminta hyödyntäen olemassa olevia liiketoimintakontakteja <br />
ja liiketoimintaosaamista) syntymistä ja vapautuvan kapasiteetin <br />
toimintaedellytyksiä. Tässä tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. <br />
Lisäksi TEM tulee laatimaan Suomen maabrändityötä eteenpäin vievälle ulkoministeriön <br />
organisaatiolle Kitkaton Suomi -yhteenvedon, jonka tarkoituksena on <br />
vaihvistaa Suomen osaamisbrändiä. <br />
<br />
Tutkitaan VTT:n systemaattista käyttöä ulkomaisen t&k:n houkuttelussa. Malli <br />
voidaan ottaa esimerkiksi Singaporesta, joka on tuotteistanut jatkuvan ulkomaisen <br />
pääoman houkuttelu- ja kotoutusmallin. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 3 miljoonaa euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
=== palvEluvIIdakon ja laInSäädännön ykSInkErTaISTamInEn === <br />
<br />
Elinkeinoelämän järjestöt ovat vuosien ajan puhuneet ylisääntelyn vaaroista. Sääntelyn <br />
nopeat muutokset on toinen elinkeinoelämän suurista huolista. Vakaa ympäristö <br />
varmistaa parhaiten investointien jatkuvuuden ja sitä kautta myös liiketoiminnan <br />
terveen kehityksen. Se puolestaan edellyttää vahvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän <br />
kanssa. <br />
<br />
Järjestöt eivät ole kannassaan yksin, sillä muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto <br />
on ollut huolissaan ylisääntelystä ja sääntelyn vaikutusten huonosta arvioinnista. <br />
VTV on todennut lausunnossaan, että ”kaikessa sääntelyssä pitää huomioida <br />
riski, että sääntely vähentää kannustusta ja innovatiivisuutta”. <br />
<br />
Tarkastusvirasto toteaa, että järkevä sääntely käsittää koko poliittisen prosessin <br />
lain suunnittelusta sen täytäntöönpanoon, soveltamiseen, arviointiin ja tarkastamiseen. <br />
Viraston mukaan uutta sääntelyä voitaisiin arvioida myös pilottien avulla. <br />
Uuden sääntelyn kokeilu voitaisiin rajata esimerkiksi alue- tai organisaatiokohtaisesti. <br />
VTV nostaa esiin myös, että sääntelyn vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan <br />
hyödyntää uudenlaisia tutkimuksellisia menetelmiä (esimerkiksi living lab -toimintakonseptia), <br />
jotka mahdollistavat oikeudellisesta sääntelystä saadun kokemusperäisen <br />
tiedon systemaattisen keräämisen ja analysoinnin. <br />
<br />
Suomella on monia vahvuuksia, jotka liittyvät yhteiskunnan perusinfrastruktuurin <br />
toimivuuteen, turvallisuuteen, luotettavuuteen ja alhaiseen korruptioon. Samat <br />
seikat voivat toisaalta johtaa yliregulaatioon ja -varovaisuuteen, virheiden välttämiseen <br />
ja varman päälle pelaamiseen, sekä riskinottohaluttomuuteen. <br />
<br />
Ylisääntely ei ainoastaan hidasta kehitystä. Liika sääntely saattaa edistää veronkiertoa <br />
ja muuta harmaata taloutta, totesi Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassaan <br />
tutkija Jenni Pääkkönen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (polku 19) ===== <br />
<br />
<big>yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa</big> <br />
<br />
Alueellisilla ja kansallisilla hankkeilla tuotetaan tällä hetkellä sekava viidakko <br />
hautomo-, startti- ja kiihdytyspalveluita. Palvelut muodostavat asiakkaan näkökul<br />
masta polveilevan, ennakoimattoman ja puutteellisesti ohjatun kokonaisuuden. <br />
<br />
Kasvun Tehoketju -hanke selkeyttää palveluketjun sisältöä ja tehostaa toimintaa <br />
asiakkaiden kannalta. Hankkeessa hyödynnetään Protomo-toiminnasta ja <br />
muista toimintamalleista tehtyjen arviointien tuloksia, tunnistetaan kansallisesti <br />
vaikuttavimmat toimintamallit ja tuotetaan lyhytkestoiset yksittäisprojektit korvaava <br />
yhtenäinen palvelukonsepti, joka on valtakunnallisesti monistettavissa ja <br />
samalla huomioi alueelliset erityispiirteet. Kasvun Tehoketju pilotoidaan välittömästi <br />
1–2:lla alueella ja sitä ryhdytään soveltamaan ainakin Oulun, Tampereen ja <br />
Salon seuduilla sekä pääkaupunkiseudulla. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Madalletaan spinoff-kynnystä lainsäädäntöä ja verotusta selkiinnyttämällä</big> <br />
<br />
Yritysten strategisissa muutostilanteissa spinoffien toteuttamisen kynnystä tulisi <br />
madaltaa. Nyt prosessiin liittyy sekä verotuksellisia että lainsäädännöllisiä haasteita <br />
spinoff-yrityksiin siirtyville henkilöille sekä emoyhtiölle. Lainsäädäntöä ja <br />
verotusta selkiinnyttämällä voidaan merkittävästi lisätä sekä työntekijöiden kiinnostusta <br />
yrittäjyyttä kohtaan että yritysten mahdollisuuksia rahoittaa tai tukea <br />
ydinliiketoiminnan ulkopuolelle jäävien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista <br />
työntekijöiden perustamissa yrityksissä. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>konesaleille oikeus energiaveron palautukseen</big> <br />
<br />
<br />
Pilvipalveluiden yleistyminen lisää ICT-yritysten tarvetta rakentaa lisää tietovarastoja. <br />
Suomella on hyvät mahdollisuudet houkutella tällaisia datacentereitä <br />
vakaan toimintaympäristönsä ansiosta. Suomen tulisi kuitenkin rakentaa datacenter-<br />
strategia. Osana tätä strategiaa ICT-alalle tulisi antaa muun teollisuuden <br />
omaama oikeus energiaveron palautukseen. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää. <br />
<br />
<big>kasvatetaan digitaalisen talouden ekosysteemiä alv-muutoksilla</big> <br />
<br />
Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen ja myyminen on tehtävä kiinnostavaksi <br />
ja kilpailukykyiseksi Suomessa. Olisi tutkittava mahdollisuus ALV-helpotukseen <br />
verkkokaupasta ostettujen tuotteiden osalta. Tämä vahvistaisi suurien <br />
kaupantoimijoiden kiinnostusta ja sijoittamista verkkokaupan ratkaisuihin <br />
ja infrastruktuuriin. Samoin on verkkokaupankäynnin osalta varmistettava suomalaisten <br />
toimijoiden kilpailukyky kotimarkkinoilla. Esimerkiksi eKirjojen, ladattavien <br />
pelien, musiikin ja elokuvien sekä verkossa toimivien sisältöpalveluiden <br />
arvonlisäveron alentaminen toisi huomattavan kasvun mahdollisuuden suomalaisille <br />
toimijoille. Muun muassa perinteisen kirjan tai elokuvalipun ALV on nyt <br />
9 prosenttia, kun taas eKirjan tai verkossa vuokrattavan elokuvan verokanta on <br />
23 prosenttia. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää <br />
<br />
<br />
=== nopEa ToImEEnpano oSana pITkäjänTEISTä kEhITTämISTä === <br />
<br />
Sekä käytäntö että tutkimustieto kertovat, että nopeus on internet-maailmassa erityisen <br />
tärkeää. Digitaaliteknologian sovellukset ovat usein ”ensimmäinen saa leijonanosan” <br />
-tyyppisiä, minkä vuoksi kärjessä oleminen on tärkeää. <br />
<br />
Internetin käyttö kasvaa huimaa vauhtia. Globaali internet-liikenne on kaksinkertaistunut <br />
kahdessa vuodessa. Tämä johtuu laitteiden ja yhteyksien hintojen laskusta <br />
ja uusien palveluiden lisääntymisestä. Suomi ei ole kansainvälisten palveluiden tuottajana <br />
merkittävä toimija yksittäisistä menestystuotteista huolimatta. <br />
<br />
Nopeus ei tarkoita, että juostaan kovempaa. Tärkeintä on löytää koko yhteiskunnassa <br />
entistä älykkäämpiä toimintamalleja, jotka synnyttävät nopeampia tuloksia. <br />
Tämä voi tarkoittaa muun muassa seuraavanlaisia toimintamalleja. <br />
<br />
• Kehitetään uusia asioita kokeilevien pilottien avulla <br />
<br />
• Käydään säännöllistä dialogia asiakkaiden ja toimittajien kesken <br />
<br />
• Nopeutetaan viranomaisten lupamenettelyä <br />
<br />
• Hyödynnetään julkisissa tarjouskilpailuissa avoimia ratkaisuja, jotka avaavat kilpailutilaa pienemmille yrityksille <br />
<br />
• Hyväksytään epäonnistumiset <br />
<br />
• Lopetetaan epäonnistuneet hankkeet ajoissa <br />
<br />
<br />
Nopeiden toimintamallien lisäksi Suomeen tulee synnyttää samanaikaisesti pitkäjänteisen <br />
toiminnan kulttuuri. Tämä on tärkeää monesta syystä. Yrityksien investointikynnys <br />
madaltuu, jos ne voivat luottaa muun muassa lainsäädännön pysyvyyteen. <br />
Samoin yhteiskunnan suuret muutokset kuten siirtymä digitaloudeksi edellyttävät <br />
pitkäjänteistä toimintaa, joka samalla reagoi ajassa tapahtuviin muutoksiin. <br />
<br />
Siksi ICT 2015 -työryhmä ehdottaa ensimmäiseksi toimia, jotka tähtäävät digitaalisen <br />
perustan nopeampaan rakentamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Nopea toteuttaminen (polku 20) ===== <br />
<br />
<big>Vauhditetaan julkishallinnon palveluiden digitalisointia (kIdE)</big> <br />
<br />
Hallitusohjelman mukaan jokainen ministeriö valmistelee älystrategian. Tavoitteena <br />
on julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen pilottien kautta. <br />
Täten koko Suomen talouden ja tuottavuuden kasvua edistetään digitaalisten palveluiden <br />
avulla. Varmistetaan että hankkeet etenevät käytäntöön. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. Kukin hallinnonala vastaa omien proses<br />
sien sähköisten palveluiden kehittämisestä. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan ohjelma</big> <br />
<br />
CIO in Residence -ohjelmassa tarjotaan ICT-sektorin ulkopuolisille pk-yrityksille <br />
mahdollisuus saada määräajaksi (esim. 1-6 kk) ICT-neuvonantaja sparraamaan <br />
kohdeyrityksen johtoryhmää. <br />
<br />
CIOlla (Chief Information Officer) on kyky toimia kohdeyrityksessä liikkeenjohdon <br />
tukena. Vuokra-CIO saa palkkaa, yritykselle järjestely mitoitetaan keston ja <br />
kustannusten puolesta siten, että kynnys CIO:n ottamiseen on matala. Toimenpiteen <br />
tavoite on tarjota etenkin pk-yrityksille nopea tie digitaalisen osaamisen <br />
nostamiseen. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Sähköisen liiketoiminnan osaamisohjelma</big> <br />
<br />
Toteutetaan Pk-yrityksille suunnattu verkkomyynti ja markkinointivalmiuksien <br />
kehittämisohjelma, joka nostaa suomalaisten yritysten valmiuksia internetiin <br />
perustuvan verkkoliiketoiminnan hyödyntämisessä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini; Markkinointiviestinnän Toimistojen <br />
Liitto MTL, toimitusjohtaja Tarja Virmala. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa (myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa) <br />
<br />
===== Pitkäjänteinen kehittäminen (polku 21, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä valtioneuvoston kansliaan</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa perustettavaksi valtioneuvoston yhteyteen ICT-asiantuntijaryhmän, <br />
jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri ja jonka jäseninä ovat toteutuksesta <br />
vastaavien tahojen avainhenkilöt. Työryhmän tehtävä on seurata Kitkaton <br />
Suomi -tavoitteen toteutumista, vauhdittaa toimeenpanoa, sovittaa yhteen <br />
hallinnon alat ylittäviä toimenpiteitä, tehdä omalta osaltaan ehdotuksia rullaavasti <br />
ja maksimoida vaikuttavuutta. Samoin verkostomaisen toiminnan edistäminen <br />
on työryhmän keskeinen tehtävä. <br />
<br />
vastuutaho: Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, VNK. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Varmistetaan toimenpiteiden toteutuminen kaupunkiseuduilla</big> <br />
<br />
Kansallisen ICT-asiantuntijaryhmän tueksi ja työpariksi nimetään kaupunki- tai <br />
kaupunkiseututasoiset verkostomaiset ryhmät, jotka varmistavat korkean osaamisen <br />
työpaikkojen syntymistä tukevien kaupunki- tai aluetasoisten toimenpiteiden <br />
toteutumisen käytännössä. Näiden ryhmien koollekutsumisesta ja johtamisesta <br />
vastaavat kaupunkien elinkeinojohtajat. (Pääkaupunkiseutu, Oulu, Mikkeli, <br />
Tampere ja Salo.)<br />
<br />
Vastuutaho konseptin luomisessa: Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Käynnistetään markkina- ja kilpailijaseuranta Tekesissä</big> <br />
<br />
ICT-työryhmän tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö, <br />
jonka tehtävä on antaa tarvittava ja kriittinen ennakko- ja lähtötieto <br />
ICT -asiantuntijaryhmälle avainkilpailijamaiden kehitysnopeudesta tarvittavien <br />
vuosittaisten uusien toimenpiteiden määrittämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
== 8. 21 polkua Kitkattomaan Suomeen == <br />
<br />
<big>ICT avaa monipuolisimmat mahdollisuudet parantaa tuotteita, synnyttää uutta ja luoda kasvua. Siksi Suomen pitää vähentää tarpeetonta kitkaa, joka estää tarttumasta mahdollisuuksiin. ICT 2015 -työryhmä esittää 21 moniaskelista polkua kitkattomaan Suomeen.</big> <br />
<br />
Suomalaisten hyvinvointia uhkaa useasta samanaikaisesta syystä johtuva kasvuongelma. <br />
Uuden teknologian soveltaminen on todennäköisin ratkaisu ongelmaan. <br />
Historia nimittäin osoittaa, että teknologinen kehitys selittää talouskasvusta suuremman <br />
osan kuin työn ja pääoman määrä yhteensä. <br />
<br />
Höyry ja sähkö ovat olleet talouskasvun kannalta merkittävimpiä yleiskäyttöisiä <br />
teknologioita vajaan 200 vuoden aikana. ICT ja internet ovat monien arvioiden <br />
mukaan vielä suurempia ja nopeammin vaikuttavia voimia. Tähän mennessä digitaalinen <br />
vallankumous on näkynyt eniten laitteissa. Palveluiden suuri aalto kerää <br />
vasta voimiaan. <br />
<br />
Suomi oli useita vuosia matkapuhelinalan veturi, mutta digitaalisten palveluiden <br />
rakentajana kuljemme tavaravaunuissa. Seuraajan asema on huono, koska nopeasti <br />
kulkevassa digitaalisessa taloudessa ensimmäiset korjaavat selvästi muita suuremmat <br />
potit. Digitaalisessa maailmassa kaikki mahdollinen pitää kääntää palveluksi. <br />
<br />
Hyvinvointimme taso riippuukin lähivuosina paljon siitä, kuinka nopeasti <br />
opimme soveltamaan uutta teknologiaa. Meidän pitää monipuolistua teknologian <br />
rakentajasta sen hyödyntäjäksi. Tarvitsemme lisää ICT-yrityksiä, jotka työllistävät <br />
ja kehittävät uusia ratkaisuja meille ja muille. Jopa vielä enemmän tarvitsemme <br />
kuitenkin yrityksiä ja julkista sektoria, jotka parantavat tuotteitaan ja palveluitaan <br />
ICT:n avulla. <br />
<br />
ICT:n tuottajat ja hyödyntäjät muodostavat yhdessä ekosysteemin, jonka osaaminen <br />
ja yhteispeli ratkaisevat koko Suomen menestyksen. Suomen on opittava hyödyntämään <br />
muita nopeammin ja tehokkaammin tietotekniikkaa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut useita kehityskohteita infrastruktuurissa, <br />
osaamisessa, rahoituksessa ja toimintatavoissa. Maa ei voi ottaa kaikissa asioissa <br />
riittävän pitkiä kehitysaskeleita yhdellä kertaa. Siksi työryhmä ehdottaa pitkäjänteistä, <br />
kymmenen vuoden muutokseen tähtäävää kehittämisohjelmaa. <br />
<br />
Tässä raportissa työryhmä esittää 21 keskeisintä toimenpidealuetta - polkua, <br />
joilla otetaan ensimmäiset askeleet vuonna 2013. Näiden kaikkien toimenpiteiden <br />
vaatima vuosittainen lisärahoitus on yhteensä 55–70 miljoonaa euroa. Lisäksi <br />
tulevat verovaikutukset, joista selkeästi suurin yksittäinen liittyy innovaatioiden <br />
verokannustimiin. <br />
<br />
Kymmenvuotisen ohjelman toteuttamista edistää ja koordinoi valtioneuvoston <br />
kansliaan perustettava ICT-asiantuntijaryhmä, jota johtaa valtiosihteeri. Ryhmän <br />
tehtävänä on seurata ja vauhdittaa tässä raportissa esitettyjen keskeisten askeleiden <br />
ottamista. Samoin ryhmä tulee omalta osaltaan esittämään uusia askeleita, joita ei <br />
tässä vaiheessa ole osattu nähdä tai joita ei ole arvioitu yhtä kiireelliseksi kuin raportissa <br />
esitetyt toimet. <br />
<br />
Nyt esitettävistä toimista neljä ovat kriittisiä ja erityisen tärkeitä, jotta Suomi <br />
ottaisi kestäviä, digitaalisia voittoja laajalla rintamalla yksittäisten menestystarinoiden <br />
lisäksi. Nämä neljä ovat kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen <br />
(toimenpide 1), ICT 2023 -tutkimus ja kehitysohjelma (5), rahoitusohjelma kasvuyrityksille <br />
(14) ja pitkäjänteinen kehittäminen, jota varten perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä <br />
(21). <br />
<br />
Seuraavat toimet auttavat Suomea nousemaan tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, <br />
jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat <br />
asiakaslähtöisiä ja kitkattomia. <br />
<br />
<br />
=== Infrastruktuuri === <br />
<br />
===== rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (1) ===== <br />
Näin samaa informaatiota voidaan hyödyntää nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
Ratkaisu auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja parantamaan asiakaspalvelua. <br />
Suunnittelu tehdään valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla <br />
kesäkuun loppuun mennessä. Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisulla Taltionilla <br />
on valmiudet liittyä ensimmäisenä palveluna uuteen arkkitehtuuriin. <br />
<br />
===== rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
Koskee mm. palkkoja, alv-tietoja ja kirjanpitoa. Mahdollistaa arviolta neljän miljardin <br />
euron vuosittaiset säästöt. <br />
<br />
===== vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (3) =====<br />
<br />
Myönnetään mm. toimiluvat laajakaistan 800 MHz-taajuusalueelle, mahdollistetaan <br />
testitaajuudet 700 MHzin ja 3GHz:n alueille korkeakouluille ja yrityksille. Lisäksi <br />
vauhditetaan valokaapeleiden rakentamista uusilla kevyemmillä ratkaisuilla <br />
kuten mikro-ojitus. <br />
<br />
===== luodaan avoimen datan ekosysteemi (4) =====<br />
<br />
Kootaan avoimen tiedon yhteistyöverkosto. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. Varmistetaan lain<br />
säädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. <br />
<br />
=== Osaaminen === <br />
<br />
===== yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (5) ===== <br />
<br />
Kootaan erillään olevat toimenpiteet ICT-osaamisen tason nostoon <br />
10 vuoden ohjelmaksi, jonka ohjausryhmän muodostavat Tekes ja Suomen Akatemia. <br />
Ohjelma toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä t&k-kärkihankkeita <br />
ja verkottuu merkittävimpiin kansainvälisen tutkimusohjelmiin. <br />
<br />
===== digitaaliset palvelut ja sisällöt (6) ===== <br />
Käynnistetään kuntien palveluiden digitalisointi <br />
mm. Oulun ja Mikkelin piloteilla. Palveluiden kehitys ja levitys tehdään <br />
kuntien palvelukehitysyhtiö Tieraa hyödyntäen. Pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi <br />
käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio. <br />
<br />
===== Pelit ja pelillisyys (7) =====<br />
Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi. Toteutetaan ensimmäiset pilotit pelillisyyden viemiseksi pelialan ulkopuolelle Taltionin avulla.<br />
<br />
===== Tietoturva (8) ===== <br />
Lisätään tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta. Kehitetään alan <br />
vientitapahtumia ja perustetaan kyberturvallisuuskeskus. <br />
<br />
===== mobiiliosaaminen (9) ===== <br />
Käynnistetään alalla usean vuoden pituinen t&k-hanke ja <br />
lisätään akateemista tutkimusta TKI-ohjelman puitteissa. <br />
<br />
===== Big data (10) ===== <br />
Lisätään Big Data -alueen koulutusta. Aloitetaan kehityshanke Big <br />
Data-osaamisen kehittämiseksi. <br />
<br />
===== Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (11) ===== <br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia yritysten ja eri oppilaitosten <br />
välillä sekä selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa. <br />
<br />
===== yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (12) ===== <br />
Toteutetaan työvoima- ja osaamistarpeiden <br />
ennakointihanke sekä huomioidaan peruskoulun opetussuunnitelman <br />
uudistuksessa internet-ajan tarpeet. <br />
<br />
===== Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen äkillisessä rakennemuutoksessa (13) =====<br />
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutusta ja viedään täydennyskoulutusta korkeakouluihin.<br />
<br />
=== Rahoitus === <br />
<br />
===== rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustarpeita (14) ===== <br />
Valtio panostaa rahoitusohjelman kautta alku- ja myöhäisemmän kasvuvaiheen yrityksiin kahden eri rahastomallin kautta. <br />
<br />
===== Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (15) ===== <br />
Otetaan pk-yritysten jvk-lainat käyttöön ja toteutetaan innovaatioille verokannustin. <br />
<br />
<br />
=== Toimintatavat ===<br />
<br />
===== julkiset palvelut edelläkävijöiksi (16) ===== <br />
Luodaan julkiselle sektorille esikaupallisten <br />
pilottien malli, joilla voidaan kokeilla uusia palveluratkaisuja rajoitetulla <br />
riskillä. Samoin karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista ja <br />
perustetaan kansalaisten SOTE-palvelujen kehittämiskeskus. <br />
<br />
===== Törmäytys ja verkostohankkeet (17) ===== <br />
Kannustetaan alueita ja toimialoja rakentamaan nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet <br />
vahvistavat toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä <br />
osaamisohjelmilla, joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
liiketoimintaa. Pilottina avointen osaamiskeskittymien vahvistaminen. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut nokia-klusterin ongelmiin (18) ===== <br />
Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi. <br />
Hyödynnetään ICT 2015-ohjelman yhteydessä tehtyä selvitystä Saksan ja Sveitsin <br />
markkinoista, joilla on akuutti ICT-osaajien tarve. <br />
<br />
===== Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (19) ===== <br />
Yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa asiakkaan näkökulmasta Kasvun Tehoketju-<br />
hankkeella. Vähennetään lainsäädännöstä digitaalista taloutta syrjiviä elementtejä: <br />
rinnastetaan digitaalinen palvelu vastaavaan fyysiseen (esim. ekirja) ja <br />
palautetaan energiavero datakeskuksille muun teollisuuden tapaan. <br />
<br />
===== nopeat toimintatavat ja pilotit (20) ===== <br />
Vauhditetaan ministeriöiden palveluiden digitalisointia Kide-hankkeella. Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan <br />
ohjelma. Kehitetään pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan osaamista. <br />
<br />
===== pitkäjänteinen kehittäminen (21) ===== <br />
Valtioneuvoston yhteyteen nimitetään ICT-asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri. Ryhmä tukee, <br />
koordinoi ja vauhdittaa kymmenen vuoden ICT-ohjelman toteuttamista. ICT-työryhmän <br />
tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö. <br />
<br />
== Lähteitä == <br />
<br />
Accenture (2012). ICT 2015 -työryhmälle tehty analyysi. <br />
Baldwin, Richard E. and Evvenett, Simon (2012), Value Creation and Trade in 21st Century Manufactu<br />
<br />
<br />
ring: What Policies for UK Manufacturing. Teoksessa David Greenaway (ed), The UK in a Global World. <br />
How can the UK focus on steps in global value chains that really add value? <br />
Banga Rahsmi ( ), Drivers of outward foreign direct investment from Asian developing economies. <br />
Boston Consulting Group (2012) Investointeja Suomeen. <br />
Boston Consulting Group (2012), Adapt and Adopt: Governments` Role in Internet Policy. <br />
Cedefop (2010) Jobs in Europe to become more knowledge- and skills-intensive <br />
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (2012), lausunto 2/2012. <br />
Eloranta Jorma (2012). Investointeja Suomeen. Ehdotus strategiaksi ja toimintaohjelmaksi Suomen <br />
<br />
<br />
houkuttelvuuden lisäämiseksi yritysten investointikohteena. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
<br />
<br />
9/2012. <br />
Euroopan komissio (2011): Policies in support of high-growth innovative SMEs. An INNO-Grips Policy <br />
Brief by empirica Communication and Technology Research. Principal author: Stefan Lilischkis. Bonn.” <br />
<br />
<br />
Euroopan komissio (2012): The Digital Agenda for Europe - Driving European growth digitally. <br />
COM(2012) 784 final. <br />
Fransman, Martin (2010), The new ICT ecosystem. Cambridge University Press. <br />
<br />
<br />
http://fvca.fi/tietokeskus/tilastot/2012 <br />
Gapgemini Consulting (2012) The Digital Advantage. How digital leaders outperform their peers in <br />
every industry. <br />
<br />
<br />
Jeffrey P. Graham and R. Barry Spaulding (2004) Understanding Foreign Direct Investment. <br />
Grajek, M. (2012), ICT for growth: a targeted approach. Policy Contribution 2012/10, Bruegel <br />
Handelberg Jari (2012), Aspects of Management Team and Firm Growth. Aalto University publication <br />
<br />
<br />
series Doctoral dissertations 76/2012. <br />
Helsingin Sanomat (2012). ”Helsingin yliopiston rehtori suomii yliopistosäästöjä”. 26.3.2012 <br />
Hämäläinen, Saranto (2009). Moniammatillisen terveydenhuoltohenkilöstön koulutustarpeet sekä <br />
<br />
<br />
kehittämis-ja vaikuttamismahdollisuudet tietotekniikan käyttöönotossa <br />
IMD (2012). World Competitiveness Yearbook 2012. <br />
Kauppalehti (2013). Johtajat tyytymättömiä henkilöstön digitaitoihin, 8.1.2013 <br />
Lehti, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. <br />
<br />
<br />
Etla B254. Taloustieto Oy. <br />
Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Internet Suomen taloudessa. Julkaisuja 8/2012 <br />
Manpower Group (2012) Talent Shortage Survey <br />
McKinsey (2012). Tuotteistettua tuottavuutta. Suomeen suuntautuvien investointien lisääminen kove<br />
<br />
<br />
nevassa kansainvälisessä kilpailussa. <br />
<br />
<br />
�<br />
Moss Kanter, Rosabeth (2012). Can America Compete? Harvard Magazine. <br />
<br />
<br />
Nikulainen, Ali-Yrkkö, Seppälä (2011), Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden <br />
uudistajana. (Teknologiateollisuus ry). <br />
Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kil<br />
<br />
<br />
pailussa. Helsinki. Taloustieto Oy. (Sitra 297). <br />
<br />
<br />
Pajarinen, M. – Rouvinen, P. (2012), Internet Suomen taloudessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja <br />
8/2012. <br />
Stadigh Kari (2012). Pääomamarkkinat ja kasvu. Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012. <br />
Svenska Riskkapitalförenigen (2012), Business Angels – a complement to formal private equity. www. <br />
<br />
<br />
svca.se <br />
Tapscot Don (2012) Digiosaamisen ohjelmajulistus The E-skills Manifesto. <br />
Team Finland (2012). Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto. (Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä, <br />
<br />
<br />
puheenjohtaja Matti Alahuhta.) <br />
Tekniikan Akateemiset (2012). Teknologiabarometri 2012. <br />
Tietoviikko (2012). Wärtsilän bisnes ei pyöri ilman tietotekniikkaa, 24.12.2012. <br />
Tilastokeskus (2012). Väestöennuste 2012-2060. <br />
Tilastokeskus (2012). Työvoimatutkimus 2012, syyskuu. <br />
Tullihallitus (2012). Tuonti, vienti ja kauppatase 1990. <br />
Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu (2012). Global Entrepreneurship Monitor – Finnish Report 2011 <br />
<br />
<br />
Sarja A Tutkimusraportteja A1/2012. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2009). Evaluation of the Finnish National Innovation System. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kasvuyrityskatsaus 2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, <br />
<br />
<br />
Innovaatio, 20/2012. <br />
<br />
<br />
Vasara, Hautamäki, Bergroth, Lehtinen, Nilsson, Peuhkuri (2009), Suuri siirtymä – uusia lähestymistapoja <br />
tietämysverkostojen kehittämiseen. Stiran raportteja 79. <br />
Veugelers, R. (2012), New ICT sectors: Platforms for European Growth?. Policy Contribution 2012/14. <br />
<br />
<br />
Bruegel. <br />
<br />
<br />
Viitala Tomi, Peni Laura (2012). Aineettomien oikeuksien verokannustin. Kansainvälinen vertailu ja <br />
Suomen malli. <br />
World Economic Forum ja Deloitte Touche (2012). The Future of Manufacturing Opportunities to drive <br />
<br />
<br />
economic growth. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Europe 2020.Competitiveness Report: Building a More Competi<br />
<br />
<br />
tive Europe. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Competitiveness Report 2012-2013. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Infromation Technology Report 2012. <br />
<br />
<br />
YK (2012). United Nations eGovernment Survey. <br />
<br />
<br />
Ylä-Anttila, Pekka (2012), Digitaaliset palvelut mullistavat maailmankauppaa. ETLA Muistio no. 1 <br />
<br />
<br />
(http://www.etla.fi/aiheet/muistiot/). <br />
<br />
=== Liite 1 === <br />
<br />
SAK:n täydentävä lausuma <br />
<br />
Kokonaisuutena työryhmän raportissa on otettu hyvin huomioon asetetut tavoitteet. <br />
Siinä on arvioitu erinomaisesti ICT- sektorin kehitysnäkymät Suomessa ja kansainvälisesti <br />
sekä julkisen sektorin hyödyntämispotentiaali ja ymmärretty muuttuneet <br />
osaamistarpeet rakennemuutostilanteessa. Erityisen kannatettavia ovat yhtenäistä <br />
infrastruktuuria, uusia toimintatapoja sekä osaamisen kehittämistä koskevat esitykset. <br />
Raportin painokkaimmat toimenpide-esitykset koskevat osaamiseen liittyvien <br />
esitysten lisäksi sitä, miten ICT- toimiala uudistetaan ja sen kilpailukykyä kehitetään <br />
erityisesti rahoitus- ja tuotekehityspanoksia kasvattamalla. Yritysten yhteiskuntavastuun <br />
näkökulmaa on sivuttu ohuelti. <br />
<br />
Tärkeään osaamista käsittelevään kappaleeseen olisi toivottu vielä selkeämpiä <br />
kannanottoja yritysten ja koulutusjärjestelmän vastuista liittyen koko henkilöstön <br />
tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen työpaikoilla. <br />
Lisäksi raportissa olisi ollut tarpeen arvioida syvällisemmin yritysten, valtion ja kuntien <br />
käynnistämien yrittäjyys- sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisäksi työllistymistä <br />
edistävien toimenpiteiden riittävyyttä. <br />
<br />
Jatkokehittämistä olisi vaatinut erityisesti raportin 6. luku, Rahoituskuilu on täytettävä <br />
ja investoinnit turvattava. Verotusta ja pääomamarkkinoiden kehittämistä <br />
koskevia toimenpide-esityksiä olisi ollut tarpeen arvioida puolueettomien veroasiantuntijoiden <br />
toimesta ja osana Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuutta. <br />
Tekstissä ja yhteenvedoissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia talouskasvuun <br />
ja valtiontalouteen ei ole riittävästi analysoitu. Vähintäänkin olisi pitänyt <br />
arvioida veronkevennysten vaikutus verotuloihin. Ns. enkelirahoituksen kehittämiseen <br />
liittyviä veropohjan aukkojen laajennuksia ei ole syytä toteuttaa ilman tarkkaa <br />
kokonaisarviota ja tietoa siitä, miten jo voimassa oleva bisnesenkelikannustin <br />
on toiminut. Enkelirahoituksen yhteyttä epäsymmetrisiin siemen- ja alkuvaiheen <br />
pääomasijoitusrahastoihin olisi ollut syytä tutkia syvällisemmin. Rahaston epäsymmetrisyys <br />
on julkista subventiota ja sen todellinen tarve enkelisijoittajien verotukien <br />
lisäksi jää epäselväksi. Erityisesti työryhmän esittämiä innovaatioiden verokannustinta, <br />
ns. innovaatioboksia kuten myös esitystä kaikista keskeisistä aineettomista <br />
oikeuksista saatavien tulojen siirtämisestä alhaisemman verokannan piiriin <br />
ja yritysten t&k- verotuen laajentamista olisi pitänyt myös selvittää tarkemmin. <br />
Suomen perinteinen yritysverotuksen malli on pohjautunut laajaan veropohjaan ja <br />
mataliin verokantoihin. Toteutuessaan 6. luvun esitykset ovat uusi kavennus veropohjaan <br />
ja sen tuomat verotuottomenetykset jopa satoja miljoonia. Toisaalta innovaatioboksi <br />
voi olla välttämätön verokilpailukeino, mutta tätä ei ole raportissa arvioitu <br />
riittävän perusteellisesti. <br />
<br />
Puutteistaan huolimatta raportti on erittäin hyödyllinen ja tulee todelliseen tarpeeseen <br />
keskellä rakennemuutosta. Jotta sen sisältämien hyvien esitysten toimeenpano <br />
varmistuu, tuemme raportin esitystä Valtioneuvoston kansliaan perustettavasta 10 <br />
vuoden ICT-työryhmästä, jonka päätehtävänä olisi ensisijaisesti seurata raportin toimenpiteiden <br />
toteutumista, sovittaa yhteen hallinnonalan ylittäviä toimia ja vauhdittaa <br />
yhteisymmärryksessä sovittuja toimia. <br />
<br />
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka <br />
<br />
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry<br />
<br />
=== Liite 2 === <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän jäsenet <br />
<br />
Puheenjohtaja: Pekka Ala-Pietilä, Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Esko Aho, Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Nokia Oyj <br />
Tuula Antola, elinkeinojohtaja, Espoon kaupunki <br />
Pia Björkbacka, elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK <br />
Leila Helaakoski, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus <br />
Petteri Koponen, perustajaosakas, Lifeline Ventures <br />
Pertti Korhonen, toimitusjohtaja, Outotec Oyj. <br />
Sami Luukkonen, johtaja, Accenture Oy <br />
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja, Elisa Oyj. <br />
Inka Mero, hallituksen puheenjohtaja, KoppiCatch <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Antti Rantakokko, kaupunginjohtaja, Salon kaupunki <br />
Pekka Soini, pääjohtaja, Tekes <br />
Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja, Tekniikan Akateemiset <br />
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Anni Vepsäläinen, toimitusjohtaja, Diacor Terveyspalvelut Oy <br />
Leena Vestala, ylijohtaja, Pirkanmaan ELY-keskus <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän sihteeristö <br />
<br />
Pekka Ala-Pietilä, pj. Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimuspäällikkö, Etla <br />
Jouni Kangasniemi, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö <br />
Janne Känkänen, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Kirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö <br />
Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra <br />
Mika Lautanala, toimialajohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Anssi Paasivirta, johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Jari Pasanen, strategiajohtaja, SEK & Grey <br />
Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, Tekniikan akateemiset <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Risto Pennanen, toimitusjohtaja, Attention Communication <br />
Olli Pirttijärvi, johtaja, Nokia Siemens Networks <br />
Jukka Viitasaari, johtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Tapio Virkkunen, kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
<br />
<br />
<big>Seurantaryhmä vauhdittamaan ICT-ehdotusten toimeenpanoa</big> <br />
<br />
Valtioneuvoston kanslia asetti torstaina 17. tammikuuta seurantaryhmän koordinoimaan <br />
ICT-kehittämishankkeissa syntyneiden linjausten ja ehdotusten toimeenpanoa. <br />
<br />
Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston <br />
kansliasta. Ryhmän muut jäsenet ovat hallituksen puheenjohtaja <br />
Pekka Ala-Pietilä Solidiumista, kansanedustaja Jouni Backman, alivaltiosihteeri <br />
Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, yrittäjä Petteri Koponen Lifeline Venturesista, <br />
yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta, vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen <br />
Sitrasta, pääjohtaja Heikki Mannila Suomen Akatemiasta, lainsäädäntöneuvos <br />
Kirsi Miettinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, ylijohtaja Petri Peltonen työ- <br />
ja elinkeinoministeriöstä, pääjohtaja Pekka Soini Tekesistä ja ICT-johtaja Timo Valli <br />
valtiovarainministeriöstä. <br />
<br />
Seurantaryhmän toimikausi alkaa heti ja päättyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen <br />
kauden päättyessä. <br />
<br />
<br />
<br />
<big>21 polkua Kitkattomaan Suomeen – <br />
ICT 2015 -työryhmän raportti</big> <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka <br />
Ala-Pietilän johdolla toimivan ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella stra <br />
tegia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi sekä tieto- ja vies <br />
tintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen mahdollisuuksia <br />
kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työmi <br />
nisteri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” <br />
määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen nostamiseksi tietotek <br />
niikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. <br />
Seuraavien vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut <br />
tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuu <br />
rin avulla palveluita voidaan luoda nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma <br />
kokoaa yhteen alan keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yrityk <br />
set ja rahoittajat. <br />
3. <br />
Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritys <br />
ten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusohjelma vaatii valtiolta vuosittain noin <br />
25–40 miljoonan euron panostukset. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kans <br />
lia asetti raportin luovutuspäivänä valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan <br />
ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
<br />
Tätä julkaisua myy: <br />
<br />
Netmarket <br />
<br />
Edita Publishing Oy <br />
www.edita.fi/netmarket <br />
asiakaspalvelu.publishing@edita.fi <br />
<br />
Puhelin 020 450 05 <br />
Faksi 020 450 2380 <br />
<br />
Painettu <br />
ISSN 1797-3554 <br />
ISBN 978-952-227-733-6 <br />
<br />
Verkkojulkaisu <br />
<br />
ISSN 1797-3562 <br />
ISBN 978-952-227-734-3</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=21_polkua_kitkattomaan_Suomeen_-_ICT_2015-ty%C3%B6ryhm%C3%A4n_loppuraportti&diff=2775721 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti2014-12-01T12:09:24Z<p>Vaula: /* ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (polku 11) */</p>
<hr />
<div><br />
21 polkua Kitkattomaan <br />
Suomeen <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän raportti <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
Innovaatio <br />
4/2013 <br />
<br />
Tiivistelmä | Referat | Abstract <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän johdolla toimivan <br />
ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella strategia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi <br />
sekä tieto- ja viestintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työministeri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. <br />
Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen <br />
nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. Seuraavien <br />
vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuurin avulla palveluita voidaan luoda <br />
nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen alan keskeiset <br />
osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
3. Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia asetti raportin luovutuspäivänä <br />
valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
ICT 2015 -työhön osallistui yli 250 asiantuntijaa eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Useat raportin toimenpiteistä <br />
perustuvat näiltä asiantuntijoilta tulleisiin ehdotuksiin. Myös käytännön työssä Suomen nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen <br />
kärkimaaksi toimialaklusterit ja alueelliset ekosysteemit ovat keskeisessä roolissa. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Elinkeino-ja innovaatio-osasto/Tapio Virkkunen, puh. 029 506 0077 <br />
<br />
Asiasanat | Nyckelord | Key words <br />
<br />
ICT, tieto- ja viestintäteknologia, rakennemuutos, uudistuminen, kilpailukyky <br />
<br />
<br />
== Lukijalle == <br />
<br />
<br />
Hyvä lukija, <br />
<br />
yhdeksän kuukautta on pitkä ja lyhyt aika. Se on pitkä aika odottaa konkreettisia <br />
toimenpiteitä. Se on lyhyt aika etsiä oleellisia vastauksia laajaan haasteeseen, jonka <br />
koko yhteiskunnan taloudellinen ja tekninen murros on asettanut. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on työskennellyt tuon yhdeksän kuukautta. Työryhmä on tarvinnut <br />
paljon lähtötietoa ja syötteitä. Niitä se on myös saanut, kiitos noin 250 henkilön, <br />
jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä haasteen ratkaisemiseksi. <br />
<br />
Yhdeksän kuukautta on tuntunut lyhyeltä ajalta ymmärtää todella syvällisesti, <br />
mitkä ovat juuri niitä oleellisia toimenpiteitä, jotka pitää toteuttaa vuonna 2013, <br />
jotta muutosnopeus ja vaikuttavuus olisivat mahdollisimman suuria. <br />
<br />
Olemme karsineet raportista toimenpiteitä, joiden aika tulee kenties myöhemmin. <br />
Olemme voineet karsia myös toimenpiteitä, joiden pitäisi olla mukana jo tässä <br />
vaiheessa. Työryhmän näkemys nopeimpia tekoja vaativista asioista tiivistyy 21 polkuun, <br />
jotka tämä raportti esittelee. <br />
<br />
Työryhmän loppuraportti on kuitenkin vasta alkulaukaus tekemiselle. Kyseessä <br />
on enemmän prosessi kuin projekti. Prosessissa ohjakset ottaa valtioneuvoston ICT-<br />
asiantuntijaryhmä, joka vauhdittaa toimenpiteitä ja ehdottaa uusia. Ehdotetuille toimenpiteille <br />
on etsitty myös vastuutaho, joka on valmis viemään ehdotuksen käytäntöön. <br />
Näin varmistetaan, että toimenpiteillä on koti. <br />
<br />
Kun asiantuntijatyöryhmä perustetaan, avataan myös kotisivu kommentteja ja <br />
uusia ehdotuksia varten. Näin prosessista tulee oppiva, joustava ja itseään korjaava. <br />
<br />
Työryhmä on kirjoittanut raporttinsa niin, että lukija saa kokonaiskuvan lukemalla <br />
johdantoluvun 1 ”Tavoitteena Kitkaton Suomi” ja johtopäätösluvun 8 eli ”21 <br />
polkua Kitkattomaan Suomeen”. <br />
<br />
Luvussa 2 ja 3 kuvataan taloudellinen ympäristö ja kasvun haasteet sekä mahdollisuudet. <br />
Samoin kuvataan vetovoimatekijät, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan <br />
juuri Suomeen. <br />
<br />
Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä kertovissa luvuissa 4-7 olemme kuvanneet <br />
toimenpiteisiin liittyvät keskeiset taustatekijät, toimenpiteet ja mahdollisimman <br />
tarkan toteutuksesta vastaavan tahon. Ehdotusten joukossa on monenkokoisia <br />
hankkeita. Käänne nousuun vaatii monimuotoisia tekoja, joista pienetkin ovat <br />
tärkeitä. <br />
<br />
Suuri kiitos kaikille, jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä merkittävän haasteen <br />
ratkaisemiseksi. Erityisen intensiivisesti työssä on ollut mukana sihteeristö ja elintärkeä <br />
kontribuutio on saatu työlle asetetulta ohjausryhmältä. <br />
<br />
13.1.2013 <br />
<br />
Pekka ala-Pietilä <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän puheenjohtaja <br />
<br />
<br />
== 1. Tavoitteena Kitkaton Suomi == <br />
<big>Suomen talouden peruskivet horjuvat monen yhtaikaisen murroksen heiluttamana. Suurin mahdollisuus uuteen kasvuun piilee digitaalisessa taloudessa, jossa menestymiseen Suomella on monia merkittäviä vahvuuksia. ICT 2015 -työryhmän tunnistamat puutteet infrastruktuurissa, rahoitusjärjestelmässä, osaamisessa ja toimintatavoissa hidastavat kuitenkin kasvua.</big> <br />
<br />
<big>Edellä mainituilla alueilla Suomen on tehtävä uudistuksia, joilla nousemme uudelle kasvuaallolle. Silloin Suomi voi nousta tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kitkattomia.</big> <br />
<br />
Suomella on vakava kasvuongelma, jonka keskeisiä syitä ovat globaalin työnjaon <br />
muutos, teknologinen murros ja matalasuhdanne. Ongelmavyyhti näkyy muun <br />
muassa viennin rajuna putoamisena, työttömyyden kasvuna ja kansantalouden <br />
velkaantumisena. <br />
<br />
Työnjaon ja teknologian murros on osa luonnollista talouden evoluutiota. Menettämämme <br />
tilalle syntyy uutta yritystoimintaa. Innovatiivista liiketoimintaa ja uusia <br />
työpaikkoja syntyy nyt kuitenkin hitaammin kuin vanhoja katoaa. Tämä kertoo, että <br />
Suomen kyky uudistua on ympäröivää talouden evoluutiota hitaampaa. Siksi koko <br />
yhteiskunnalle on elintärkeää vauhdittaa määrätietoisesti kasvua ja uuden syntymistä. <br />
Avainkysymys Suomelle on, miten kehitämme uudistumiskykyämme ympäröiviä <br />
muutoksia hyödyntäen. <br />
<br />
Taloudellinen kasvu syntyy työmäärän lisäyksestä, uusista investoinneista ja yritysten <br />
sekä julkisen sektorin kyvystä hyödyntää teknologiaa. Näistä suurin yksittäinen <br />
selittävä tekijä on teknologian hyödyntämisen kyky, joka vastaa noin kahta kolmasosaa <br />
kasvun luonnista. Tieto- ja viestintäteknologia, ICT, on merkittävin yksittäinen <br />
teknologia, jonka varaan kasvun ja tuottavuuden parantamisen voi rakentaa. <br />
Jatkossa käytämme termiä ICT tässä tarkoituksessa. <br />
<br />
Tietotekninen vallankumous on tähän mennessä näkynyt pääosin laitteiden <br />
tehostumisena ja yleistymisenä. Kansalaisten ja yritysten elämää helpottavien digitaalisten <br />
palveluiden aalloista ovat rantautuneet vasta ensimmäiset. ICT tulee muuttamaan <br />
maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. <br />
<br />
Suomen on hypättävä eturivissä digitaalisen aallon rakentamiseen, jos maa <br />
haluaa kasvua ja hyvinvointia. Tämä edellyttää, että Suomi uudistuu kaikilla aloilla <br />
tuomalla digitaalisia elementtejä perinteiseen toimintaan. Tätä tarvitaan sekä yrityksissä <br />
että julkisella sektorilla. Näin nykyisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky <br />
kasvaa ja samalla syntyy täysin uusia lisäarvoa tuovia ratkaisuja. <br />
<br />
Uudistumisessa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin ICT-toimialasta itsessään. <br />
Kyse on ennen kaikkea vanhan ja uuden osaamisen liitosta – kyvystä hyödyntää <br />
ICT:tä monipuolisesti toiminnan kehittämisessä. On erittäin tärkeää saada <br />
<br />
syntymään uutta ICT-liiketoimintaa. Jos mahdollista, vielä oleellisempaa on nostaa <br />
kaikkien toimialojen ja julkisen sektorin palvelukykyä digitaalisten ratkaisujen <br />
avulla. Teknologisen osaamisen lisäksi tarvitsemme monipuolista ymmärrystä <br />
muun muassa asiakkaiden tarpeista, palveluiden rakentamisesta ja uusien ideoiden <br />
kaupallistamisesta. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä lähtee ajatuksesta, että valtion ei tule valita voittajia, vaan <br />
rakentaa uudistumisen ja kasvun edellytyksiä kaikille. Suomeen on saatava lisää <br />
aloittavia yrityksiä ja kasvuyrityksiä sekä samalla täytyy pitää kiinni olemassa olevista, <br />
elinvoimaisista suuryrityksistä. Tässä työssä on tarkasteltu toimintaedellytyksiä, <br />
joiden avulla voidaan tukea erityyppisten yritysten kasvua Suomessa joko suoraan <br />
ICT-palvelujen tuottajina tai ICT:tä hyödyntävinä toimijoina. <br />
<br />
=== ToImInTaEdEllyTykSET hyvISTä parhaIkSI === <br />
<br />
Suomen lähtötilanne matkalla digitaaliseen maailmaan on hyvää keskitasoa. Kansainväliset <br />
vertailut kertovat, että Suomessa on erinomainen peruskoulutustaso. <br />
Yhteiskuntamme on hyvin verkottunut, infrastruktuurimme on kohtuullisella tasolla <br />
ja monet yrittämisen edellytykset ovat vähintään tyydyttävät. <br />
<br />
Meillä on kuitenkin paljon kehitettävää. ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut monia <br />
tärkeitä osaamisalueita, joissa emme ole uudistuneet riittävän nopeasti. Julkinen tietotekninen <br />
arkkitehtuurimme on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja hidastaa <br />
uuden kilpailun syntymistä. Tietyissä ICT:n ydinosaamisissa olemme jääneet jälkeen <br />
nopeimmista kilpailijoista. <br />
<br />
Yritysrahoituksessa on suuria aukkoja. Samoin Suomen pitää löytää nopeampia <br />
toimintatapoja, jotka tukevat uusien digitaalisten palveluiden kehittymistä. Etenkin <br />
julkiselle sektorille kaivataan lisää ketteryyttä, halua poisoppia vanhasta ja tarttua <br />
myös hankaliin asioihin ratkaisuhakuisesti. <br />
<br />
Vahvuuksiamme kehittämällä ja ongelmakohtia parantamalla voidaan synnyttää <br />
Kitkaton Suomi, jossa hyvinvointia tuovan, kilpailukykyisen toiminnan syntymiselle <br />
on parhaat edellytykset. Kitkattomuus on elintärkeää internet-taloudessa, <br />
jossa uudet liikeideat syntyvät ja leviävät entistä nopeammin. ICT 2015 -työryhmä <br />
asetti tavoitteekseen tehdä Suomesta tietotekniikan osaamisen kärkimaan, jossa <br />
yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä <br />
ja kitkattomia. <br />
<br />
=== 21 polkua kITkaTTomaan SuomEEn ===<br />
<br />
Uudistuminen ja kasvu edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan toimintatapa, <br />
joka mahdollistaa pitkän tähtäyksen tavoiteasetannan ja nopean sekä tarkan toimeenpanon. <br />
Ensimmäiset toimenpiteet pitää aloittaa välittömästi, mutta seuraavien <br />
vuosien aikana on päätettävä uusista toimista, joissa huomioidaan ympäristön muutos <br />
ja saavutetut tulokset. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kriittinen massa muutostoimenpiteitä, <br />
jotka vievät samaan suuntaan johdonmukaisesti. ICT 2015 -työryhmän keskeiset <br />
kehittämiskohteet liittyvät: <br />
<br />
:• infrastruktuuriin jonka avulla luodaan yhtenäinen pohja yrityksiä, yhteisöjä ja julkista hallintoa tukevien palvelujen tehokkaalle rakentamiselle <br />
: <br />
:• osaamiseen johon pohjautuen rakennetaan suomalaisten yritysten ylivoimatekijöitä ja kilpailukykyä <br />
: <br />
:• rahoitukseen joka on riittävä yritysten kasvun eri vaiheissa ja riskinottoon kannustava ja <br />
: <br />
:• toimintatapoihin joilla varmistamme kykymme toimia kilpailijamaita nopeammin. <br />
<br />
Neljä toimintaedellytysaluetta sisältää 21 toisiaan tukevaa polkua, joilla Suomen <br />
pitää edetä päättäväisesti ja ripeästi. Näistä neljä kriittistä polkua luo perustan, jota <br />
ilman tulevien vuosien työ ja toimenpiteet rakennetaan hiekan päälle. Muutoksen <br />
toteuttamisen kannalta kriittisiä polkuja ovat seuraavat: <br />
<br />
:• Työryhmä ehdottaa yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamista. Toimenpiteen avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. Näin vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa, että Suomessa aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa rahoitusohjelmaa, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa toimintatapaa, joka mahdollistaa pitkäjänteisen tavoiteasetannan sekä nopean ja tarkan toimeenpanon. Tämän konkretisoimiseksi työryhmä on ehdottanut, että valtioneuvoston kansliaan perustetaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka tulee toimimaan yli eduskuntavaalien ja hallituskausien. Sen tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa. Työryhmä haki ja sai laajan poliittisen tuen tälle ehdotukselleen. Pääministeri Jyrki Katainen on antanut siunauksensa ehdotukselle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän työllä on kymmenen vuoden tähtäin. Kukaan ei kuitenkaan <br />
kykene näkemään, mitä toimenpiteitä Suomen on tehtävä kolmen saati sitten kuuden <br />
vuoden kuluttua. Siksi tässä raportissa lähdetään liikkeelle esittämällä vuodelle <br />
2013 ensimmäiset askeleet kullakin 21 polulla. Valtioneuvoston ICT-asiantuntijaryhmä <br />
ja sen ympärille muotoutuva verkosto tulee omalta osaltaan nostamaan <br />
esiin uusia toimenpiteitä rullaavasti seuraavien vuosien aikana.<br />
<br />
== 2. ICT on uudistumisen ja kasvun moottori ==<br />
<br />
<big>Digitalisointi ja internet-talouden nopea hyödyntäminen ovat murroksessa olevalle Suomelle keskeisiä askeleita kohti uutta kasvua.</big> <br />
<br />
Suomen rakenteellinen kilpailukyky on monissa kansainvälisissä vertailuissa <br />
maailman kärkeä. Olemme esimerkiksi World Economic Forumin lähinnä yhteiskunnan <br />
rakenteellista kilpailukykyä mittaavassa vuoden 2012 vertailussa maailman <br />
kolmanneksi paras. Hausmann & Hidalgon kansakuntien teollisuudenrakennetta <br />
mittaavassa vertailussa Suomi sijoittuu kuudenneksi. <br />
<br />
Lisäksi Suomi on maailman huippua mitä tulee korruption vähäisyyteen tai yleisissä <br />
tietojärjestelmissämme olevien virusten vähäiseen määrään. Koulutusjärjestelmämme <br />
on arvostettu maailman parhaimmaksi useissa Pisa-tutkimuksissa. Samoin <br />
brittiläinen koulutusyhtiö Pearson sijoitti Suomen ykköseksi vertaillessaan 20 kehittyneen <br />
maan koulujärjestelmiä. Hyvä koulutus nostaa yleensäkin Suomen asemaa <br />
lähes kaikissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. <br />
<br />
Kaikki edellä olevat kilpailukykymittarit arvioivat yhteiskuntien ja niiden osien <br />
rakenteellista kyvykkyyttä. Tässä mielessä Suomi on tehnyt hyvää työtä omien <br />
rakenteidensa kehittämisessä useiden vuosikymmenten ajan. <br />
<br />
=== huonoT TEhoT hyväSTä konEESTa === <br />
<br />
Hyödynnämme tätä rakenteellista kilpailukykypotentiaalia kuitenkin puoliteholla. <br />
Esimerkiksi sveitsiläisen IMD:n vuoden 2012 kilpailukykyvertailussa olemme vasta <br />
sijalla 17. IMD selvittää nimenomaan talouden suoriutumista. Yrittäjyysasenteita selvittävässä <br />
Global Entrepreneur Monitor -vertailussa (GEM) Suomi sijoittuu mukana <br />
olevan 26 maan joukossa puoliväliin. Eräiden kasvua ja kansainvälistymishalukkuutta <br />
kuvaavien tekijöiden osalta olemme kolmanneksi viimeisiä. <br />
<br />
Ehkä kaikkien lahjomattomin maan taloudellista tilaa ja kilpailukykyä kuvaava <br />
mittari on kauppataseen ja viennin kehitys. Suomen kauppatase on heikentynyt <br />
tasaisesti vuoden 2000 huipusta, jolloin Suomi vei noin 13 miljardilla enemmän kuin <br />
toi. Pitkä 19 vuoden ylijäämäjakso kääntyi alijäämäksi vuonna 2011. Käänne parempaan <br />
ei tapahdu itsestään. Vientiteollisuuden tuotantoa on siirtynyt Suomesta ulkomaille <br />
ja monet välttämättömät tuontituotteet energia etunenässä ovat kallistuneet. <br />
<br />
Finanssikriisin jälkeisenä vuonna 2009 vientimme putosi 30 prosenttia vuoden <br />
2008 viennin tasosta, joka oli 67 miljardia euroa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, <br />
Etlan mukaan saavutamme vuoden 2008 viennin tason vuonna 2016. Kun inflaatio <br />
huomioidaan, vuosi on 2022 tai 2023. <br />
<br />
=== kolmE ISkua TalouSkaSvullE === <br />
<br />
Suomella on vakavia ongelmia, koska globaalin työnjaon muutos, teknologinen murros <br />
ja suhdannekuoppa huojuttavat taloutta samaan aikaan. Painetta uuden kasvupolun <br />
löytämiseen lisää se, että väestömme ikärakenne on kääntynyt ennätysmäisen <br />
nopeasti kansantalouden kannalta vaikeammaksi ja julkisen sektorin velka on <br />
kasvanut nopeasti. <br />
<br />
Murroksen ja talouteemme kohdistuvien haasteiden seuraukset ovat vakavat. <br />
Suomen vientiteollisuudesta on hävinnyt merkittävä määrä työpaikkoja viimeisten <br />
kymmenen vuoden aikana. <br />
<br />
• Teknologiateollisuudesta on kadonnut kokonaisuudessaan 40 000 työpaikkaa <br />
vuoden 2008 jälkeen. <br />
<br />
• Nokia-klusterista yksistään on hävinnyt 14 000 työpaikkaa parissa vuodessa. <br />
<br />
• Metsäteollisuus on leikannut noin 20 000 työpaikkaa vuoden 2000 jälkeen. <br />
<br />
Pitkän aikavälin tarkastelu paljastaa, että eniten uusia työpaikkoja syntyy pk-yrityksissä. <br />
Vuosina 2002–2011 Suomeen syntyi lähes 120 000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa <br />
ja niistä yli 110 000 on pk-yrityksissä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä <br />
uudesta työpaikasta on syntynyt alle 250 työntekijän yrityksiin. Useampi kuin joka <br />
neljäs on perustettu 1–4 hengen yrityksiin. <br />
<br />
Työpaikkoja on hävinnyt pääasiassa suuryrityksistä ja vientivetoisista yrityksistä <br />
ja syntynyt etupäässä pk-yrityksiin ja kotimarkkinayrityksiin. Tämä rakennemuutos <br />
selittää osaltaan viennin supistumisen. <br />
<br />
Työpaikkojen synnyn ja työllisyystilanteen rinnalla tulee kantaa huolta siitä, <br />
miten Suomessa toimivat yritykset investoivat Suomeen. Sodan jälkeinen teollinen <br />
uudelleenrakentaminen piti investoinnit korkealla tasolla 1990-luvun lamaan asti. <br />
Laman aikana kiinteät investoinnit putosivat alhaisemmalle tasolle, mutta sen jälkeen <br />
aineettomat investoinnit ovat puolestaan nousseet. Finanssikriisin aikaan <br />
kiinteät investoinnit putosivat muuta Eurooppaa enemmän, mutta tutkimus- ja kehitysinvestoinnit <br />
pitivät kokonaisinvestoinnit kohtuullisella tasolla. (Investointeja <br />
Suomeen, Jorma Eloranta TEM-julkaisu 9/2012). <br />
<br />
Nokian säästöohjelmat synkistävät tältä osin näkymiä, koska juuri Nokian t&kpanokset <br />
ovat lähes puolet koko teollisuuden aineettomista investoinneista. Lähivuosina <br />
aineettomat investoinnit eivät paikkaa kiinteiden investointien pudotusta. <br />
<br />
Kuitenkin kasvun kannalta kriittisin kysymys on, kuinka paljon yritykset kehittävät <br />
korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita Suomessa. Kilpailukykyiset, lisäarvoa <br />
luovat tuotteet synnyttävät kasvua voimistavia kerrannaisvaikutuksia talouteemme. <br />
Nokia-klusterin myötä syntynyt voimakas kasvusysäys oli osoitus korkean lisäarvon <br />
tuotteiden vaikutuksesta kasvuun. <br />
<br />
=== TEknologInEn kEhITyS määrää kaSvuvauhdIn === <br />
<br />
Pelkistettynä kansantalouden kasvu syntyy kolmesta komponentista: työn ja pääoman <br />
määrän kasvusta sekä teknologisesta kehityksestä. Taloustieteen nobelisti <br />
<br />
Robert Solow osoitti, että teknologinen kehitys toi vuosina 1890–1995 Yhdysvaltain <br />
talouskasvusta noin kaksi kolmasosaa. <br />
<br />
Suomen mahdollisuudet vaikuttaa työn ja pääoman määrään ovat rajalliset. Suomen <br />
on toki tehtävä kaikkensa, että työpanoksen ja investointien kehitys olisi mahdollisimman <br />
hyvä. Kasvua tulee etsiä erityisesti kolmannesta tekijästä eli teknologiasta <br />
ja sen soveltamisesta yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Äärimmilleen pelkistettynä Suomessa toimivien yritysten tuotteiden kilpailukyky <br />
ratkaisee kasvuvauhtimme. Tuotteiden kilpailukyvyn kehittämisessä ja lisäarvonluonnissa <br />
kyky hyödyntää teknologia on keskeistä. <br />
Tällöin avainkysymykset Suomelle ovat: <br />
<br />
• Mitkä ovat keskeiset lisäarvonluonnin mahdollistavat teknologiat ja ideat? <br />
<br />
• Löytävätkö yritykset parhaimman kasvuympäristön Suomesta vai muualta? <br />
<br />
• Mitä Suomi voi tehdä kilpailukykyisten toimintaedellytysten luomiseksi <br />
yrityksille? <br />
<br />
=== TIEToTEknIIkka on kaSvun mooTTorI === <br />
<br />
ICT on merkittävin kasvua vauhdittava teknologia. Sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnassa <br />
kaikkialle. ICT-osaamista tarvitaan myös kaikilla muilla kasvualoilla kuten <br />
bioteknologiassa, ympäristöteknologiassa ja lääketieteessä. <br />
<br />
Vaikutukset ovat samankaltaisia kaikenlaisissa yhteiskunnissa. Paul Schreyerin <br />
tutkimus vuodelta 2000 osoitti, että ICT-investoinnit ovat lisänneet kasvua G7-maissa. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus kertoo, että internet toi kehittyneiden talouksien kasvusta <br />
keskimäärin viidenneksen vuosina 2004–2009.Tutkimus kertoo myös, että yhtä <br />
internetin hävittämää työpaikkaa kohti syntyi 2,6 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Maailmanpankin tutkimus puolestaan todistaa, että laajakaistainen internet <br />
vauhdittaa talouskasvua kehittyvissä maissa. Tutkimuksen mukaan hallitusten <br />
tulisi yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa kiihdyttää laajakaistaverkkojen rakentamista. <br />
Maailmanpankin mukaan digitaaliset palvelut luovat työpaikkoja etenkin <br />
nuorille. <br />
<br />
=== kIlpaIlukykyä dIgITaalISIlla palvEluIlla === <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa niin kulutustavara- kuin investointihyödykevalmistajien <br />
liiketoimintalogiikkaa muuttuu palveluvetoiseksi. McKinseyn tutkimuksen mukaan <br />
digitaalisuuden suurimpia hyötyjiä eivät ole varsinaiset internet-yritykset, vaan hyödyistä <br />
suurimman osan korjaavat muiden alojen yritykset. Menestyneimmät yritykset <br />
ovat kehittäneet uuden palvelumallin tuotteidensa kilpailukyvyn kehittämiseksi <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. <br />
<br />
Menestys ei kuitenkaan synny pelkästään teknologialla. Liiketoiminnalliset <br />
innovaatiot, brändit ja johtamismallit ovat aivan ratkaisevia asioita myös internet-<br />
maailmassa. Monen modernin internet-yrityksen haasteet ovatkin kovin perinteisiä <br />
puutteita tuotteistamisessa, kaupallistamisessa, ansaintalogiikan kehittämisessä <br />
ja kansainvälistämisessä. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus internetin vaikutuksista päätyy ajatukseen, että menestyneimpiin <br />
internet-valtioihin on syntynyt vahva digitaalisten palveluiden ekosysteemi, <br />
jossa on edistetty osaamista, helpotettu pääoman saamista, kehitetty infrastruktuuria <br />
ja luotu vetovoimainen liiketoimintaympäristö. <br />
<br />
Suomen lähtökohta kansainvälisessä digitaalisessa kilpailussa on Nokia-klusterin <br />
takaiskuista huolimatta hyvä. Monet yhteiskunnan digitaalista suorituskykyä vertailevat <br />
kansainväliset arviot nostavat Suomen maailman kärkijoukkoon. Englantilaisen <br />
Economist Intelligence Unitin vertailussa Suomi oli neljänneksi paras digitaalinen <br />
talous. World Economic Forumin informaatioteknologiaraportin mukaan Suomi <br />
on maailman kolmanneksi parhaiten verkottunut maa. YK:n selvityksen mukaan <br />
Suomen hallinto on yhdeksänneksi paras sähköisessä toiminnassa. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että Suomessa on kansainvälisesti ajatellen hyvä toimintaympäristö, <br />
infrastruktuuri ja osaamistaso. Kaikkein mielenkiintoisinta on, että kansainvälisten <br />
vertailujen mukaan suomalaiset myös soveltavat ICT-teknologiaa monipuolisesti <br />
sekä kotitalouksissa, yrityksissä että julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Yleiskuva Suomen ICT-osaamisesta on hyvä, mutta isoon kuvaan mahtuu monia <br />
merkittäviä kehittämiskohteita, jotka liittyvät infrastruktuuriin, osaamiseen, rahoitukseen <br />
ja toimintatapoihin. Monilla tärkeillä erikoisalueilla osaaminen on kapeaa. <br />
Siksi digitaaliajan yritysten toimintaedellytyksissä on paljon kehitettävää. <br />
<br />
Kaikki edellä mainitut raportit kertovat myös, että moni valtio panostaa merkittävästi <br />
kehittyäkseen digitaalisessa kisassa. Siksi Suomen pitää lisätä olennaisesti <br />
uudistumisvauhtia olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen. Tavoitteena tulee olla <br />
lisäarvon kasvattaminen digitaalisilla palveluilla. <br />
<br />
Nopeus on internet-taloudessa ratkaisevaa sekä uuden kehittämisessä että innovaatioiden <br />
käyttöönotossa. Osaamistarpeet ovat vielä monimuotoisemmat kuin <br />
perinteisessä teollisessa maailmassa. Oleellista Suomelle on synnyttää toimintaedellytykset, <br />
joissa yritysten on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ICT-teknologiaa <br />
kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden lisäarvon luomiseksi. <br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 2 ===== <br />
<br />
• Kansainvälisen työnjaon muutos, teknologinen murros ja suhdannekuoppa ovat leikanneet etenkin vientipainotteisia työpaikkoja huolestuttavalla tavalla. <br />
<br />
• Kyky soveltaa teknologiaa on uuden kasvun merkittävin tekijä. <br />
<br />
• ICT on teknologioista merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde. <br />
<br />
• Äärimmilleen pelkistettynä kasvussa on kyse yritysten kyvystä hyödyntää ICT:tä tuotteidensa ja palveluidensa lisäarvon luomisessa. <br />
<br />
• Avainkysymys Suomelle on, miten synnytetään olosuhteet, joissa yritysten on mielekästä kehittää ja kasvaa Suomessa. Siksi avaamme seuraavassa luvussa kysymystä, mitkä tekijät ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta oleellisia.<br />
<br />
== 3. Yritysten ja julkisen sektorin kilpailukyky internet-taloudessa == <br />
<br />
<big>Digitaalisen talouden kilpailukenttä on muuttunut nopeasti. muutoksen myötä relevantin osaamisen merkitys korostuu yritysten kasvupäätöksissä.</big> <br />
<br />
Digitaalitaloudessa arvonluonnin ja sen ”nappaamisen” logiikat ovat muuttuneet <br />
merkittävästi 2000-luvun kuluessa. Toimialarajat ovat hämärtyneet ja samalla yritysten <br />
kilpailuasetelmat ovat muuttuneet. <br />
<br />
Selvimmin muutos näkyy siinä, miten tuotteet ja palvelut ovat kytkeytyneet <br />
entistä tiiviimmin toisiinsa. Useilla toimialoilla yritysten välisen kilpailun ratkaisijaksi <br />
ovat nousseet palvelut, jotka aiemmin olivat enemmänkin tukitoimintojen <br />
roolissa. Asiakkaat arvioivat usein enemmän palveluista samaansa lisäarvoa kuin <br />
perustuotetta. <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa palveluiden ja tuotteiden yhdistelmiä on lähes loputon <br />
määrä. Samoin saattaa olla näiden tuottajia. Siksi kilpailua käydään entistä enemmän <br />
useiden yritysten muodostamien ekosysteemien välillä. Asiakkailla on runsaasti <br />
vaihtoehtoja, kun he valitsevat itselleen sopivimpia ratkaisuja. Menestys <br />
on yhä enemmän kiinni siitä, kuinka innovatiivisia kokonaisuuksia ekosysteemit <br />
tuottavat. <br />
<br />
Nokian nopea hiipuminen matkapuhelinkilpailun huipulta on osoitus kilpailuasetelmien <br />
muuttumisesta. Yksinkertaistaen ICT-sektorin ekosysteemin muutosta voidaan <br />
kuvata kolmen kerrostuman avulla, (Fransman, 2010 ja Veugelers, 2012). Muutama <br />
vuosi sitten kerrostumat olivat varsin selvästi erotettavissa. <br />
<br />
<br />
Kerros I: Verkkoteknologioiden ja niihin liittyvien laitteiden tarjoajat (esim. Ericsson, Cisco, Nokia) <br />
<br />
Kerros II: Verkko-operaattorit (esimerkiksi Elisa, DNA, Sonera) <br />
<br />
Kerros III: Sovellusalustojen, sisällön ja palveluiden tarjoajat (esim. Google, Amazon, YouTube) <br />
<br />
<br />
Yhdessä käyttäjien kanssa nämä kolme kerrosta muodostivat laajan ICT-ekosysteemin <br />
ja digitaaliset markkinat. Painopiste on nopeasti siirtynyt systeemin kolmanteen <br />
kerrostumaan eli sovellusalustoihin ja palveluihin. Siellä perinteiset toimialarajat ja <br />
ansaintamallit eivät välttämättä päde. Myös laitevalmistajat ja verkko-operaattorit <br />
ovat siirtyneet entistä enemmän sisällön ja palveluiden tuottajiksi. <br />
<br />
Telekommunikaation, internetin, television ja sisällöntuotannon lähentyminen on <br />
edennyt vaiheeseen, jossa rajaa eri teknologioiden välillä on vaikea vetää. Esimerkiksi <br />
matkapuhelimilla ei ole enää erillistä asemaa. Puhelimet ovat vain yksi mahdollinen <br />
päätelaite, jolla hyödynnetään globaalien verkkojen palveluita ja sovelluksia. <br />
<br />
Suomen mahdollisuuksia uudessa tilanteessa voidaan katsoa kahdesta näkökulmasta: <br />
digitaaliteknologian ja -palveluiden tuottajan ja niiden hyödyntäjän näkökulmasta. <br />
(Kuvio ICT-alan ja internetin kerrokset.) <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n TuoTTajana === <br />
<br />
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Eurooppa ja eurooppalaiset ICT-alan yritykset <br />
ovat nopeassa tahdissa menettäneet kilpailuasemiaan yhdysvaltalaisille ja <br />
myös aasialaisille yrityksille (Grajek, 2012, Veugelers, 2012, Fransman, 2010). Ehkä <br />
suhteellisesti eniten muutos koskettaa Suomea, jossa ICT:n osuus kansantaloudesta <br />
on ollut maailman suurimpia. <br />
<br />
Globaali kilpailutilanne on muuttunut nopeasti. Omilla tuotealustoillaan kilpailevien <br />
vertikaalitoimittajien kuten Nokian, Samsungin ja Motorolan kilpailusta on <br />
siirrytty aikaan, jossa sovellus- ja sisältöalustojen päälle rakennetaan ekosysteemejä <br />
kuten Android ja Windows Phone. Myös vertikaalimallit jatkuvat kuten Apple <br />
iOS ja Nokian S40. Samaan aikaan HTML5-standardi yleistyy voimakkaasti standardoiden <br />
edelleen uusia, avoimia rajapintoja. Suomi ja Nokia eivät enää ole päätelaitekilpailusta <br />
ekosysteemikilpailuksi muuttuneessa kisassa globaaleja markkinajohtajia. <br />
Vahvin asema kilpailussa on yrityksillä, joilla on käyttöjärjestelmään tai sovelluksiin <br />
ja palveluihin perustuva oma ekosysteemi, vahva kuluttajabrändi sekä suora <br />
yhteys kuluttajiin. <br />
<br />
Digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa Nokia-klusterin yritykset ovat <br />
edelleen vahvoja. Kilpailu kerroksessa I (verkkoteknologia ja laitteet) on erittäin <br />
kovaa uusien globaalien, usein aasialaisten, toimijoiden laajentaessa markkinoitaan <br />
Eurooppaan ja päätelaitekilpailun muututtua kerroksen III ekosysteemikilpailuksi. <br />
Suomalaisten ICT-yritysten kilpailukenttä on siis laajentunut ja muuttunut kompleksisemmaksi. <br />
Infrastruktuurin merkittävin rakennusvaihe on ohi, vaikka se kehittyykin <br />
edelleen. <br />
<br />
Esimerkiksi Nokia Siemens Networksilla on johtavaa osaamista neljännen sukupolven <br />
verkkoteknologiassa. Tällä on suuri merkitys, kun datamäärät moninkertaistuvat <br />
tietoliikenneverkoissa. Se tarjoaa erikoistuneille suomalaisille yrityksille uusia <br />
liiketoimintamahdollisuuksia, mutta markkinoiden kasvu on hitaampaa kuin päätelaitemarkkinoilla. <br />
Suuri osa lisäarvosta luodaan kuitenkin sovellusalustojen, sisällön <br />
ja palveluiden tuotannossa – kerroksessa III. <br />
<br />
Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet liittyvätkin usein sovellusalustojen <br />
ja palveluiden luomiseen kapeilla erityisalueilla globaaleille markkinoille. <br />
Lisäksi esimerkiksi Nokian erityisosaaminen kartta- ja kameratoimintoihin liittyen <br />
luo pohjan rakentaa lisäarvoa tuotteisiin ja III kerroksen uusia ekosysteemejä. <br />
<br />
Case: Mikrosysteemeistä miljardin euron bisnes <br />
<br />
Muun muassa autoissa, terveysteknologiassa ja mobiililaitteissa käytettävistä mikrosysteemeistä on kehittynyt Suomeen jo lähes miljardin euron liiketoimintaa. Mikrosysteemien MEMS (Micro Electro Mechanical Systems) käyttö on <br />
lisääntynyt nopeasti älykkäiden laitteiden yleistyttyä. <br />
<br />
Mikrosysteemien kehitys alkoi Suomessa jo 1970-luvulla. Nokian panostukset alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen vauhdittivat kuitenkin merkittävästi osaamisen kehittymistä vuosituhannen vaihteessa. Tuossa vaiheessa osaaminen vahvistui myös Nokian alihankkijoilla. Nokian henkilöstövähennyksien myötä osaamista on siirtynyt alihankkijoille myös henkilöstön mukana. VTT:n MemsCat-hankekokonaisuus kannustaa aloittavia yrityksiä kehittämään mikrosysteemeihin perustuvia innovaatioita. Samoin ohjelma kannustaa teollisuusyrityksiä mikrosysteemien hyödyntämiseen. <br />
<br />
Alan kasvunäkymät ovat hyvät. Sulautettuja aistivia mikrojärjestelmiä tarvitaan yhä useammassa paikassa niin kulutustuotteissa kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. Esimerkiksi älykkäitä antureita voidaan käyttää muun muassa törmäys- tai liiketunnistimissa, joilla lisätään turvallisuutta autoissa. Samoin anturit voivat valvoa ilman laatua älykkäässä ilmastointijärjestelmässä. <br />
<br />
=== Eu:n jäykäT SISämarkkInaT hIdaSTavaT kaSvua === <br />
<br />
Merkittävä kilpailukykyongelma suomalaiselle ICT-yritykselle on Euroopan digitaalisten <br />
sisämarkkinoiden jäykkyys. Kuluttajat ja yritykset kohtaavat monenlaista <br />
byrokratiaa ostaessaan digitaalisia tuotteita tai palveluita kotimaansa ulkopuolelta. <br />
Yhdysvalloissa internet-palvelun tarjoaja voi lanseerata tuotteensa kerralla koko <br />
maan markkinoille, kun taas EU:ssa palvelun tarjoaja törmää byrokratiamuuriin. <br />
Tämä voi käytännössä tarkoittaa kymmeniä tai jopa satoja sopimuksia, viranomaislupia <br />
ja maakohtaisia hallinnointijärjestelmiä, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin, <br />
tietosuojaan ja kuluttajansuojaan 27 eri jäsenmaassa. <br />
<br />
Asiakaspohjan laajentaminen muihin EU-maihin edellyttää lisäinvestointeja, <br />
jotka ovat usein pk-yrityksille kynnyskysymys. Erään eurooppalaisen digitaalialan <br />
yrityksen arvion mukaan digitaalisen kuluttajapalvelun laajentaminen uuteen EU-<br />
maahan edellyttää noin kahden miljoonan euron investointia pelkästään lainsäädännön <br />
ja hallintojärjestelmien erojen takia. <br />
<br />
Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen on yksi EU:n lippulaivahankkeista, <br />
mutta käytännön edistyminen on ollut hidasta. <br />
<br />
Digitaalisia sisämarkkinoita voidaan hahmottaa neliosaisen arvoketjumallin <br />
avulla: sisällöntuotanto, digitaalinen palvelu, vuorovaikutus verkossa sekä kuluttaminen <br />
ja tuottaminen päätelaitteessa. Suomessa ja laajemminkin EU:ssa löytyy paljon <br />
vahvuuksia sisällöntuotannossa esimerkiksi pelialalla, kulttuurituotannossa ja <br />
journalismissa. Suomesta löytyy myös vahvaa teknologiaosaamista sekä operaattoreita <br />
ja laitevalmistajia sisältöjen välittämiseen digitaalisesti erilaisilla päätelaitteilla, <br />
kuten matkapuhelimella. Eurooppalaisten kipukohta on arvoketjun sisältöjen <br />
tuotteistaminen. Erityisesti digitaaliset markkinapaikat ovat lähes poikkeuksetta <br />
valuneet amerikkalaisille yrityksille, kuten Amazon, Apple, Google ja Microsoft, <br />
jotka ovat palvelun luomisvaiheessa hyötyneet mittavien kotimarkkinoiden edusta. <br />
<br />
Sisällöntuotanto <br />
<br />
Digitaalinen <br />
palvelu <br />
<br />
Vuorovaikutus <br />
verkossa <br />
<br />
Kuluttaminen <br />
ja tuottaminen <br />
päätelaitteessa <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n hyödynTämISESSä ===<br />
<br />
<br />
Digitaaliteknologian hyödyntämiseen muilla talouden sektoreilla liittyy kaksi suurta <br />
mahdollisuutta: <br />
<br />
:• digitaaliteknologian ja -palveluiden integroiminen osaksi teollisuustuotteita <br />
:• digitaaliteknologian hyödyntäminen globaalien arvoketjujen hallinnassa. <br />
<br />
Raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Teollisuusyritykset myyvät <br />
yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Esimerkiksi Wärtsilä tarjoaa voimalaitoksia <br />
myydessään palvelua, jossa Wärtsilän henkilöstö vastaa laitosten päivittäisestä <br />
operoinnista. <br />
<br />
Teollisuustuotteisiin integroitavat palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian <br />
sovelluksia. Suomen vahvat teollisuusyritykset voivat olla digitaaliteknologian <br />
ja digitaalisten palveluiden tärkeimpiä käyttäjiä. <br />
<br />
Teknologiateollisuuden Etlan tutkijoilla teettämä tutkimus kertoo, että Suomen <br />
teollisuuden viennistä noin kolmannes tulee tuotteista, jotka ovat riippuvaisia ohjelmistoista. <br />
Suuret teollisuusyritykset ovat jo pitkään nostaneet tuotteidensa kilpailukykyä <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. Vuonna 2010 Suomessa toimivat teollisuusyritykset <br />
työllistivät kotimaassa 7900–10800 ohjelmistokehittäjää. Neljä liikevaihdoltaan <br />
suurinta teollisuusyritystä työllisti näistä 74 prosenttia, kertoo Tuomo Nikulaisen, <br />
Jyrki Ali-Yrkön ja Timo Seppälän tutkimus ”Softaa koneisiin”. <br />
<br />
Suuret yritykset ovat monissa asioissa edelläkävijöitä siksi, että niillä on osaamista, <br />
resursseja ja suuret tarpeet ICT:n hyödyntämiseen. Esimerkiksi laivamoottoreita <br />
ja voimalaitosratkaisuja valmistavan Wärtsilän tuotteiden tyypillinen elinikä <br />
on 25 vuotta. Tuotteiden huoltaminen ja uudelleenrakentaminen vaatii suurten tietosisältöjen <br />
hallintaa. Siksi ICT on yhtiölle keskeinen kilpailukyvyn ylläpitäjä, joka <br />
auttaa hallitsemaan suuria tietosisältöjä kustannustehokkaasti, arvioi yhtiön talousjohtaja <br />
Raimo Lindh Tietoviikko-lehdessä. <br />
<br />
Digitaaliteknologia on tehnyt mahdolliseksi tuotannon hajauttamisen yhä pienempiin <br />
osiin ja näiden osien sijoittamisen eri puolille maailmaa. Tätä arvoketjua <br />
tai -verkostoa hallitaan ICT:n avulla. <br />
<br />
Myös yrityksen sisäiset palvelut – suunnittelu, t&k, muotoilu, erilaiset pääkonttoripalvelut <br />
– voidaan irrottaa tieto- ja viestintäteknologian tuella omiksi toiminnoikseen. <br />
Nämä ovat tyypillisesti korkean jalostusarvon ja palkkatason tehtäviä, joista <br />
maat ja alueet kilpailevat. Ne ovat myös toimintoja, jotka synnyttävät aineetonta <br />
pääomaa. Merkittävä osa globaaleissa verkostoissa syntyvästä lisäarvosta on korvausta <br />
tälle pääomalle. <br />
<br />
=== kanSaInvälISET SuomalaISyrITykSET TarvITSEvaT oSaamISTa === <br />
<br />
Kansainvälinen kilpailu tapahtuu yhä enemmän kokonaisten ekosysteemien välillä. <br />
Ekosysteemi tarkoittaa kokonaisuutta, jossa useat toimijat täydentävät toistensa <br />
osaamista ja hyötyvät jokainen toisistaan. Esimerkiksi lentokenttä on paikallinen <br />
ekosysteemi, jossa ravintoloiden, myymälöiden, autovuokraamojen ja lentoyhtiöiden <br />
palvelut tukevat toisiaan. <br />
<br />
Kilpailukykyisessä ekosysteemissä tarvitaan monenlaista osaamista. Professori <br />
Rosabeth Moss Kanter toteaa Harvard Magazinen haastattelussa ekosysteemin <br />
rikastamisesta seuraavasti: <br />
<br />
”Tärkeintä on muistaa neljä asiaa: ideat pitää muuttaa liiketoiminnaksi, pienten <br />
ja suurten yritysten täytyy kohdata, koulutus on yhdistettävä entistä paremmin työtehtäviin <br />
ja toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä tulee rohkaista.” <br />
<br />
Olemme edellä todenneet, että suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin <br />
ja että Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä. <br />
Suuret yritykset ovat kuitenkin elintärkeitä ekosysteemeille ja Suomen kasvulle. <br />
Suurilla yrityksillä on valmiina monia uuden luomisessa tarvittavia tekijöitä, joita <br />
pieniltä usein puuttuu. Suurilla on muun muassa kansainväliset markkinointikoneistot, <br />
kaupallistamisosaamista, rahoituskanavat ja mahdollisuus investoida tutkimukseen <br />
ja tuotekehitykseen. Suomen ei pidä valita pienten ja suurten välillä, vaan <br />
edistää kaikenlaisten yritysten kasvua. <br />
<br />
Kansainvälisesti toimivilla, suurilla suomalaisyrityksillä on paljon vaihtoehtoja, <br />
kun ne etsivät parhaita kohdemaita investoinneilleen. Suoriin investointeihin vaikuttavia <br />
tekijöitä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Unctad on jaotellut ulkomaille <br />
suuntautuvien investointien vetovoimatekijät kolmeen luokkaan: kauppaan liittyvät <br />
tekijät, osaamiseen liittyvät vaikuttimet ja kotimaiset työntötekijät. <br />
<br />
Kauppaan liittyviä tekijöitä ovat muun muassa markkinoiden avoimuus ja koko <br />
sekä mahdollisuus rajat ylittävään integraatioon. <br />
<br />
Osaaminen liittyy muun muassa teknologiaan, pääomaan ja yrittäjyysosaamiseen. <br />
<br />
”Työntäviä voimia” voivat olla muun muassa huono infrastruktuuri, pienet kotimarkkinat, <br />
osaajien puute, pääoman puute, jäykät työvoimamarkkinat sekä verotus. <br />
<br />
Kun kansainvälinen suomalaisyritys pohtii investointia, se arvioi sekä muualle <br />
vetäviä tekijöitä että kotimaasta työntäviä voimia. <br />
<br />
ICT-vetoisessa kasvussa osaaminen on aivan keskeinen syy investointeihin. Sitran <br />
raportti ”Suuri siirtymä” tiivistää lähtökohdan osuvasti: ”Yritysten tieto- ja innovaatiostrategian <br />
peruskysymyksiä on, mistä löydetään sellaista uutta tietoa, joka <br />
täydentää yrityksen omaa osaamista ja mahdollistaa innovaatiot.” <br />
<br />
Tämä on näkynyt parin vuoden aikana ICT-alalla, kun muun muassa Ericsson, Intel, <br />
Electronic Arts, Huawei ja Samsung ovat tuoneet Suomeen kehitystoimintaansa. <br />
<br />
Kansakunnan perusosaamisesta huolehtimisella julkinen sektori voi vaikuttaa <br />
eniten yritysten kilpailuedellytyksiin. Tältä osin voi lainata investointien lisäämistä <br />
pohtineen Jorma Elorannan tekemän raportin johtopäätöstä. <br />
<br />
”Vain oikeasti parhaat voittavat. Perusosaamisen tasoa pitää nostaa koko ajan, <br />
koska kaikki muutkin tekevät niin. Huippuosaamisen taso ja soveltuvuus yritykselle <br />
ovat loppusuoran valtteja. Vain huippuosaaminen vie finaaliin.” <br />
<br />
Tästä syystä työryhmän toimenpide-ehdotuksissa painottuu osaamisen kehittäminen <br />
pitkäjänteisesti niin, että Suomessa noustaan huipulle tärkeillä osaamisalueilla <br />
ja rakennetaan toimintatapoja, joilla tämän osaamisen soveltaminen yrityksissä <br />
nopeutuu.<br />
<br />
=== SuomI TarvITSEE lISää kaSvuyrITykSIä ja STarTup-hEnkEä ===<br />
<br />
Internet-teknologiaan perustuva liiketoiminta on vasta elinkaarensa alussa. Elinkaaren <br />
alkuvaiheessa tarvitaan yrittäjyyttä, innovatiivisia, globaaleille markkinoille tähtääviä <br />
yrityksiä ja riskinottoa. <br />
<br />
Suomessa, kuten Euroopassa yleensäkin, ICT-sektorilla on huomattavasti vähemmän <br />
pieniä ja aloittavia yrityksiä kuin Yhdysvalloissa. Globaalit tietoverkot tarjoavat <br />
kuitenkin pienillekin yrityksille pääsyn maailmanlaajuisille markkinoille nopeasti <br />
ja pienin kustannuksin. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksen mukaan Suomessa oli 668 <br />
kasvuyritystä vuosina 2007–2010. Vähäisestä lukumäärästään huolimatta nuo yritykset <br />
loivat noina vuosina puolet kaikista Suomeen syntyneistä työpaikoista eli <br />
noin 50 000 työpaikkaa. <br />
<br />
Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor kertoo, että Suomessa on <br />
helppo tehdä liiketoimintaa ja taloudellinen vapaus on hyvä. Myös valtion tuki yrittäjyydelle <br />
on monipuolista. <br />
<br />
Samoin EU:n kasvuyritysraportissa todetaan, että Suomi nousee esiin maana, <br />
jossa on useita kasvuyrittäjyyttä tukevia ohjelmia. Ohjelmista huolimatta Suomessa <br />
on vähän kasvuyrityksiä. OECD:n vuoden 2009 vertailu kertoo, että 83 prosenttia <br />
suomalaisista yrityksistä ei kasvanut ollenkaan kolmen edeltävän vuoden aikana. <br />
Esimerkiksi Tanskassa vastaavaan joukkoon kuului vain 47 prosenttia yrityksistä ja <br />
EU 27 maan keskiarvo oli 63 prosenttia. <br />
<br />
Kuvaavaa on sekin, että Deloitten Technology Fast 500 -raporttiin mahtuu 50 norjalaista <br />
kasvuyritystä, kun suomalaisia on noin puolet tuosta määrästä. <br />
<br />
Aalto-yliopiston tutkija Jari Handelberg arvioi väitöskirjassaan, että vähäinen <br />
kasvuyritysten määrä selittyy suomalaisen yhteiskunnan vanhanaikaisilla arvoilla <br />
ja säännöillä. Handelbergin mukaan kasvuyritysten luominen ei ole vain yksittäisten <br />
yrittäjien ja johtajien asia, vaan se on koko yhteisön toiminnan tulosta. Tämä on <br />
oleellista, kun suunnitellaan ja toteutetaan kasvuyrittäjyyttä tukevia, käytännönläheisiä <br />
politiikka- ja kehitysohjelmia ja perustetaan kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Global Entrepreneurship Monitor -selvityksen (GEM 2012) mukaan Suomi menestyy <br />
kansainvälisessä vertailussa heikoimmin juuri yrittäjien asenteita mitattaessa. <br />
Suomalaisyrittäjät tavoittelevat muita vähemmän kasvua, kansainvälistymistä ja <br />
riskipääomaa. <br />
<br />
Suomessa kasvuyrittäjien yhteinen huoli liittyy Suomen yritysverotukseen, joka <br />
on esimerkiksi naapurimaita Viroa ja Ruotsia kireämpää. Lisäksi verotus kohdistuu <br />
usein toiminnan aktiivisuuteen ja transaktioihin, eikä syntyneisiin voittoihin. <br />
Aktiivisen toiminnan verottaminen ei kannusta lisätoimeliaisuuteen ja riskinottoon. <br />
Rahoituksen saatavuus on toinen merkittävä ongelma. Suomessa esimerkiksi pääomasijoitusten <br />
osuus kansantalouden kokoon suhteutettuna on selvästi pienempi <br />
kuin Norjassa ja etenkin Ruotsissa. <br />
<br />
EU:n kasvuyritysraportti puolestaan on päättynyt seuraaviin johtopäätöksiin koko <br />
Euroopan osalta. <br />
<br />
1. Kasvuyrityksiä kannattaa tukea, koska ne luovat eniten uusia työpaikkoja. <br />
2. Tavoitteena voisi olla nopean kasvun sijaan kestävä kasvu. <br />
3. Kasvuyrittäjyyttä voi olla millä alalla tahansa, joten kasvupolitiikan ei pidä tähdätä erityisiin toimialoihin. <br />
4. Julkisen sektorin ei pidä poimia voittajia, vaan luoda olosuhteet, jotka tukevat kasvua. Nämä voivat liittyä esimerkiksi verotukseen, konkurssilainsäädäntöön ja investointisäädöksiin. <br />
5. Koska pääoman saaminen on kasvavien pk-yritysten suuri ongelma, kannattaa kasvua tukevien ohjelmien ykkösprioriteettina olla rahoituskanavien avaaminen. <br />
6. Kansainvälistymistä on tuettava. <br />
<br />
Nopeaa kasvua hakevien startup-yritysten haasteena on Suomen kotimarkkinoiden pienuus. Siksi nämä yritykset tähtäävät heti syntyessään kansainvälisille markkinoille. Tällöin haasteeksi nousee alkuvaiheen rahoituksen lisäksi kansainvälisen huipputason myynti-, markkinointi- ja tuotteistusosaamisen hankkiminen. Harva <br />
pystyy löytämään näitä ainakaan kokonaan Suomesta, joten ulkomaisten huippuosaajien <br />
ja sijoittajien houkuttelu suomalaisyrityksiin on eräs Suomen keskeisimmistä <br />
kilpailutekijöistä. <br />
<br />
Huolimatta ICT-alan isoista irtisanomisista alan kasvuyritysten on vaikea löytää <br />
osaavaa työvoimaa; esimerkiksi pelialalla kilpailu osaajista on jo erittäin kovaa, ja <br />
osaajien puute rajoittaa jo alan yritysten kasvua. <br />
<br />
Suomalaisen korkeakoulusektorin kyky tuottaa huippuosaajia onkin eräs tärkeimmistä <br />
seikoista ICT-sektorin tulevaisuuden kannalta. Yliopistojen tulisi pystyä <br />
panostamaan korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Tätä voisi tukea muun <br />
muassa se, että yliopistot toisivat kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita ja opettajia <br />
Suomeen. <br />
<br />
=== ulkomaISIa yrITykSIä kIInnoSTavaT oSaamISkESkITTymäT === <br />
<br />
Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset menestyvät yleisesti ottaen hyvin. Ulkomaisen <br />
yrityksen henkilöstö on keskimäärin paremmin koulutettua kuin suomalaisten <br />
yritysten. Ulkomaiset yritykset ovat myös hyviä veronmaksajia Suomessa. Silti <br />
Suomi houkuttelee passiivisesti kansainvälisiä yrityksiä. Tästä syystä Suomeen siirtyy <br />
niukasti uutta teknologista osaamista kansainvälisten yritysten mukana. Samoin <br />
Suomi tekee vain vähän työtä sen eteen, että täällä jo toimivat ulkomaiset yritykset <br />
investoisivat lisää esimerkiksi tutkimuskeskuksiin. <br />
<br />
Suomella ei ole yhtään ylivertaista vetovoimatekijää, mutta ei toisaalta myöskään <br />
ylivoimaisen korkeita esteitä investoinneille. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa <br />
koulutustaso, teknologiaosaaminen, toimiva ja vakaa yhteiskunta ja Venäjän markkinoiden <br />
läheisyys. Lisäksi kansainvälinen tutkimus kertoo, että korruptio on Suomessa <br />
vähäistä ja yleisissä tietojärjestelmissä on vähän viruksia. Suomen haasteita <br />
puolestaan ovat Boston Consulting Groupin selvityksen mukaan työelämän jäykkyys, <br />
pienet kotimarkkinat ja heikosti kannustava verotus. <br />
<br />
Eri maista tulevilla yrityksillä ja eri toimialoilla on luonnollisesti hieman erilaisia <br />
arvioita Suomen vetovoimasta. Teknologia-alan yritysten sijoittautumisessa korostuu <br />
osaamisen, verotuksen ja julkisen palveluarkkitehtuurin merkitys. <br />
<br />
Kansainvälisten yritysten Suomen johtajien kommentit kertovat, että Suomeen <br />
pitäisi syntyä riittävän merkittäviä osaamiskeskittymiä, joita pitäisi myös markkinoida <br />
maailmalla. Vahvan ekosysteemin tai osaamisverkoston luominen edellyttää <br />
monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista osaamista, kykyä <br />
ottaa riskiä, sekä yksityistä että julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille <br />
ja palveluille. <br />
<br />
Tarvitaan myös laadukasta sääntelyä ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se <br />
vaatii myös saumatonta yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten tai paikallisten <br />
ekosysteemien täytyy olla kyvykkäitä kansainväliseen vuorovaikutukseen. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain, jos ekosysteemin laatu ja sen ympärille rakentuva osaaminen <br />
ovat maailman huippua. <br />
<br />
Suomi pystyi 1990-luvulla luomaan maailman huippua edustavan ekosysteemin <br />
mobiiliteknologian kehittämiseen. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden, laajamittaisen <br />
tutkimus- ja kehitystoiminnan, korkealuokkaisen opetuksen, yhteisen standardin, <br />
kansainvälisen verkoston sekä vahvan yritysklusterin ansiosta nousimme <br />
mobiilialan suunnannäyttäjiksi. <br />
<br />
Nyt voimme tehdä saman ICT-teknologian soveltamisessa hyödyntämällä mobiiliosaamistamme, <br />
jossa meillä on suhteellinen etu moniin muihin alueisiin verrattuna. <br />
Samalla meidän täytyy uudistaa toimintatapojamme uuteen kilpailutilanteeseen, <br />
markkinadynamiikkaan ja teknologiakehitykseen sopiviksi. <br />
<br />
<br />
Ulkomaiset yritykset Suomessa<br />
<br />
• Suomessa toimii noin 3 000 ulkomaisessa omistuksessa olevaa yritystä. <br />
• Ulkomaisten yritysten osuus kaikista Suomen yrityksistä on vain yksi prosentti. <br />
• Ne tekevät noin viidenneksen kaikkien yritysten vuosiliikevaihdosta, eli reilut 70 miljardia euroa. <br />
• Ne työllistävät noin 215 000 henkeä eli 15 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. <br />
• Ulkomaisten sijoitusten määrä on yli 30 prosenttia bkt:hen verrattuna, hieman OECD-maiden keskiarvoa enemmän. <br />
• Ruotsissa ulkomaisten investointien osuus on yli 60 prosenttia bkt:stä. Amerikkalaisista Pohjoismaihin tehdyistä investoinneista vain kaksi prosenttia suuntautuu Suomeen, ja osuus on laskenut viime vuosina.<br />
<br />
=== julkInEn SEkTorI kIlpaIlukyvyn TukEna ===<br />
<br />
Valtaosa tuote- ja palveluinnovaatioista tehdään yrityksissä. Julkisen sektorin kilpailukyky <br />
vaikuttaa kuitenkin merkittävästi yritysten mahdollisuuksiin kehittyä. Siksi <br />
poliittisten päättäjien valinnat vaikuttavat monella tavalla siihen, kuinka monipuolinen <br />
elinkeinorakenne maahan syntyy. <br />
<br />
Kansainväliset kilpailukykyselvitykset kertovat, että etenkin suomalainen peruskoulutus <br />
on korkeatasoista. Toisaalta esimerkiksi World Economic Forum arvioi Suomen <br />
tieteellisten tutkimuslaitosten tason vasta 18. parhaaksi maailmassa. Suomessa <br />
on erinomaisen hyvää insinöörikoulutusta ja prosessiosaamista, mutta matematiikan <br />
ja tilastotieteen saralla olemme kaukana kärjestä (Conference Board of Canada). <br />
<br />
Suomi on monilla kilpailukyvyn osa-alueilla parhaiden maiden joukossa. Accenturen <br />
analyysin mukaan erityisen tärkeitä ovat kuitenkin osa-alueet, joissa Suomi <br />
menestyy keskinkertaistesti ollen sijoilla 10–25. Näitä ovat mm. infrastruktuuri sekä <br />
erityisesti tuottavuus – yksi kilpailukyvyn tärkeimmistä osatekijöistä. <br />
<br />
ICT:n hyödyntäjänä Suomen julkinen sektori on parantanut vauhtiaan, mikä on <br />
kilpailukyvyn kannalta positiivinen asia. YK:n tuoreimmassa eGovernment-selvityksessä <br />
Suomi oli noussut ICT:n hyödyntäjänä kymmenen askelta ylöspäin sijalle <br />
yhdeksän. <br />
<br />
Selvityksessä alleviivataan, että taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten <br />
tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että hallitukset: <br />
<br />
:• tunnistavat eri hallinalojen synergiamahdollisuudet, jotka sähköiset ratkaisut tuovat <br />
:• muuttavat rakenteita niin, että sähköisen hallinnon mahdollistama yhteistyö voi toteutua <br />
:• edistävät yhteistyötä ja yhteensopivuutta ekosysteemien välillä. <br />
<br />
Syksyllä 2012 julkaistulla julkisen hallinnon ICT-strategialla pyritään vastaamaan <br />
näihin esitettyihin nykyaikaisen hallinnon vaatimuksiin. Sen toimeenpano on ehdottoman <br />
tärkeää. <br />
Boston Consulting Groupin analyysi hallitusten roolista internet-politiikassa korostaa, <br />
että kuilu hyvin verkottuneiden ja jäljessä tulijoiden välillä kasvaa. Onneksi Suomi <br />
kuuluu selvityksen mukaan parhaiden joukkoon (sijalla 7). Selvityksessä korostetaan <br />
yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä matkalla digitaaliseen maailmaan. <br />
<br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 3 ===== <br />
<br />
:• Digitaalisten tuotteiden kasvu on siirtynyt laitteista sovellusalustoihin ja palveluihin. Eurooppalaiset laitevalmistajat ovat menettäneet asemiaan muutoksessa. <br />
:• Teollisuusyritykset myyvät yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian sovelluksia. Näin vanha ja uusi yhdistyvät. <br />
:• Suomi tarvitsee kaiken kokoisia yrityksiä. Siksi täytyy tuntea erilaisten yritysten tarpeet. <br />
:• Suurille suomalaisyrityksille osaaminen on tärkein syy investoida kotimaahan. <br />
:• Kasvuyrityksille rahoitus on merkittävin pullonkaula. <br />
:• Startup-yritysten haasteita ovat rahoituksen ja osaajien löytäminen. Kynnystä kansainvälisten osaajien palkkaamiseen tulee madaltaa. <br />
:• Ulkomaisia yrityksiä vetää maahan osaaminen, jota pitää myös markkinoida. <br />
:• Julkisen sektorin aktiiviset ja passiiviset valinnat vaikuttavat elinkeinorakenteen monipuolisuuteen. <br />
:• ICT:n hyödyntäjänä julkisen sektorin kannattaa edistää ratkaisuja, jotka vauhdittavat innovatiivisten palveluiden syntymistä.<br />
<br />
== 4. Tehokas infrastruktuuri luo kasvulle perustan == <br />
<br />
Tuotantorakenteen murros synnyttää väistämättä kuilun, jossa yhteiskunnan rakenteet tukevat edelleen edellistä vaihetta, vaikka uusi on jo syntymässä. Suomen on uudistettava ICT-infrastruktuuria, jotta uudelle toiminnalle avautuu tilaa.<br />
<br />
Suomalainen palveluarkkitehtuuri on pirstoutunut tavalla, jota havainnollistaa <br />
vertaus maantiehen, joka päättyisi kunnan rajalla ja alkaisi seuraavan kunnan kohdalla <br />
eri paikasta. Jokaiseen virastoon ajettaisiin omaa tietä pitkin. Julkiset ja yksityiset <br />
autot ajaisivat omilla väylillään eri säännöillä. <br />
<br />
YK:n E-Government-selvityksen yksi keskeinen havainto on, että monet jäsenvaltiot <br />
ovat siirtymässä hajautetusta, yhtä tarkoitusta palvelevasta organisaatiomallista <br />
keskitettyyn rakenteeseen, jossa hallitukset toimivat yhtenä kokonaisuutena. <br />
<br />
<br />
Viron kansalllinen sähköisten palvelujen arkkitehtuuri <br />
<br />
Alla kuvataan periaate, jolla toimii Viron palveluarkkitehtuuri X-väylä toimii. <br />
<br />
Tämä auttaa luomaan palvelumalleja, joissa kansalaiset ja yritykset saavat palvelut <br />
yhdestä pisteestä välittämättä, missä organisaatiossa palvelu tuotetaan. Samalla <br />
julkisen hallinnon oma tehokkuus lisääntyy. Suomessa lainsäädäntö takaa ministeriöiden <br />
riippumattomuuden ja kuntien itsenäisyyden, mikä on johtanut pirstoutuneeseen <br />
palveluarkkitehtuuriin. Tehokkaan ICT-infrastruktuurin rakentaminen on <br />
kuitenkin mahdollista nykyisenkin lainsäädännön alla. Tätä tukee vuonna 2011 voimaan <br />
tullut tietohallintolaki, joka antaa mahdollisuuden ohjata koko julkisen hallinnon <br />
tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. <br />
<br />
Pirstoutunut tietojärjestelmäpohja on mahdollista korvata kansallisella palveluarkkitehtuurilla <br />
samaan tapaan kuin Virossa on tehty. Nykyisessä toimintaympäristössä <br />
samaa asiaa tehdään useissa paikoissa, eikä informaatiota pystytä hyödyntämään <br />
yli organisaatiorajojen. Samanaikaista muutosta eri siiloissa vaativat toimenpiteet <br />
eivät nykytoimintaympäristössä ole mahdollisia. <br />
<br />
Kattavan kansallisen sähköisen tunnistamisen varmistaminen tulee olemaan eräs <br />
keskeisistä askeleista tehokkaan ICT-arkkitehtuurin luomisessa. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1, kriittinen) ===== <br />
<br />
Eri toimintoihin kehitettyjen järjestelmien tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille samaa tietoa tarvitseville järjestelmille. Kukin erillisjärjestelmä hallitsee omia tietojaan ja vastaa, että muiden tarvitsemat tiedot ovat reaaliaikaisesti, oikeassa muodossa saatavissa välitysalustan kautta. <br />
<br />
<big>Kansalliset ja muuten merkittävät hankkeet kootaan yhteen kehitysportfolioon,</big> jota priorisoidaan ja koordinoidaan keskitetysti. Kehitysportfoliossa kaikille hankkeille on nimetty omistaja ja toteuttaja. Omistaja vastaa kehitettyjen<br />
ratkaisujen sektorit ylittävästä jalkautuksesta. <br />
<br />
Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu aloitetaan valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla. Suunnittelutyö valmistuu kesäkuun loppuun mennessä 2013. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat määrärahat + laaja toteutusverkosto. <br />
<br />
• Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisu Taltioni on ensimmäinen palvelu, jolla on valmiudet uuden arkkitehtuurin mukaiseen toimintaan. Kyseessä on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa edistävä järjestelmä, jonka kautta kansalaiset saavat kokonaiskuvan omista terveystiedoistaan ja helpon mahdollisuuden edistää omaa hyvinvointiaa,. Terveydenhuollon ammattilaiset <br />
puolestaan saavat hoitoprosessia varten laajemman kokonaiskuvan potilaasta. Ensimmäinen vaihe käynnistynyt 7.1.2013 astuutahona Taltioni Osuuskunta. <br />
<br />
• Forge-pilvipalvelulaboratorio toimii kehitysympäristönä uuden palveluarkkitehtuurin mukaisille palveluille. <br />
<br />
=== rEaalIaIkaInEn TIETo käyTTöön === <br />
<br />
Monia yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja voi automatisoida niin, että rutiinityö vähenee ja ajantasainen tieto lisääntyy.<br />
<br />
<br />
Verkkolaskutus on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin muissa maissa. Verkkolaskutusosaamista <br />
on voitu viedä sekä EU:n harmonisointiprojekteihin että ICT-yritysten <br />
pilvipalveluvientiin. Nyt Suomen tulee hyödyntää verkkolaskutuksen pioneerimaan <br />
osaamista muissakin yritysten toiminnoissa. <br />
<br />
Seuraavaksi tulee automatisoida yritysten viranomaisille toimittamat tiedot <br />
kuten palkanmaksu, alv-raportit, tilinpäätöstiedot, hankinnat ja kirjanpito. <br />
<br />
On arvioitu, että nämä toimet toisivat pelkästään suomalaisille yrityksille yli neljän <br />
miljardin euron hyödyt vuosittain. Myös julkiselle sektorille tulisi merkittävät <br />
säästöt, harmaan talouden torjunta tehostuisi ja Suomi pääsisi vaikuttamaan alan <br />
EU-harmonisointiin ja globaalien standardien syntymiseen. <br />
<br />
Edellä mainitut toimet keventävät julkisen hallinnon työtaakkaa ja yritysten hallinnollista <br />
taakkaa. Yritysten raportointitaakka kevenee vuonna 2013 reaaliaikaisen <br />
tietoon perustuvan raportoinnin myötä, mutta suurempi osa hyödystä saadaan <br />
vuosien 2014-18 aikana. <br />
<br />
Merkittävä hyöty tulee kuormituksen tasaamisen takia. Nyt vuosisykleihin perustuva <br />
viranomaiskäsittely kuormittaa epätasaisesti työvoimaa. Kun myös tietojen <br />
oikeellisuus ja ajantasaisuus paranee, yritysten päätöksenteon perusta vahvistuu. <br />
Kun viranomaispuolella siirrytään hyödyntämään reaaliaikaista tietoa sekä tietojen <br />
prosessointia, ovat samat hyödyt saavutettavissa myös hallinnon puolella. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (polku 2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
<br />
Luodaan julkisen sektorin toimijoille valmius tietojen vastaanottoon hyödyntäen <br />
valtion nykyisiä keskitettyjä ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan. Reaaliaikaisten <br />
tietojen vastaanotto tulee saavuttaa mahdollisimman nopeasti ilman suuria muutoksia <br />
nykyisiin viranomaisjärjestelmiin. Näin varmistetaan pk-sektorille mahdollisuus <br />
siirtyä käyttämään automaattisia ja reaaliaikaisia digitaalisia työkaluja talousseuranta-, <br />
kirjanpito- ja raportointiprosesseissa aikaisessa vaiheessa. <br />
<br />
Reaaliaikaisen tiedon infrastruktuurin toteuttamiseksi perustetaan ensi tilassa <br />
laajapohjainen valtiovarainministeriön johtama ohjausryhmä. Käytännön toteutus <br />
tapahtuu neljässä projektissa, joiden tulisi valmistua viimeistään vuoden 2014 <br />
aikana. <br />
<br />
Ohjausryhmää ja projektia varten tarvitaan Real-Time Economy -ohjelman resurssien <br />
lisäksi täysipäiväiset projektipäälliköt kahdeksi vuodeksi (arvio 5–6 m€). Tietovirtojen <br />
vastaanottopalvelun toteuttamiskustannus on arvion mukaan 5 m€ <br />
(palveluna). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa vuonna 2013. <br />
<br />
<br />
Ensimmäisenä tulee aloittaa seuraavat projektit: <br />
<br />
<br />
Rakennetaan rajapinta palkanmaksukohtaisten tietojen vastaanottoon, ansaintarekisteri ja kansalaistili<br />
<br />
• Siirrytään reaaliaikaiseen palkanmaksukohtaiseen (henkilötasoiseen) palkkaraportointiin <br />
• Varmistetaan verohallinnolle vastaanottovalmius ja selvitetään lainsäädännön muutosvaatimukset <br />
• Samalla aloitetaan reaaliaikaisiin tietovirtoihin perustuvan keskitetyn ansiorekisterin määritystyö <br />
• Perustetaan kansalaistili- ja sopimuskonekonseptin mukainen palvelu tukemaan itsensä työllistämisen mahdollisuuksia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<big>Rajapinta alv-tietojen vastaanottoon ja alv-tietokanta</big> <br />
• Rakennetaan verohallinnolle verkkolaskuun pohjautuvien ALV-raportointitietovirtojen vastaanottokyky <br />
• Otetaan verkkolaskuun perustuva raportointimalli käyttöön rakennusteollisuuden veronumeroraportointiin liittyvien velvollisuuksien automatisoimiseksi (sisältäen työmaa-avaimen ja urakkalaskutustiedot). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Rajapinta tilinpäätöstietojen vastaanottoon strukturoidussa muodossa (XBrl) <br />
<br />
• Rakennetaan sähköisten (strukturoitujen) tilinpäätösten vastaanottokyky Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) sekä verohallinnolle. Selvitetään tässä yhteydessä mahdollisuudet hyödyntää valtionhallinnolla jo käytössä olevia vastaanotto-/välityskanavia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Pk-yritysten kirjanpidon automatisointi (kassapohjaisuus alv-direktiivin suosituksen mukaisesti)<br />
<br />
• Tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta Suomessa voidaan siirtyä ALV-direktiivin suosituksen mukaisesti pk-yritysten maksuperusteisiin ALV-tilityksiin. <br />
<br />
• Koska verkkolasku on perusta pk-yritysten taloushallinnon automatisoinnille, varmistetaan, että myös kuntasektori kokonaisuudessaan sitoutuu verkkolaskutuksen edistämiseen (mm. takarajojen asettamiseen ostolaskujen osalta). Kaikki viranomaismaksut tulee saada verkkolaskuina ja verkkolaskuoperaattoreiden yhteistyön vielä avoimet kohdat tulee hoitaa pikaisesti kuntoon. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
=== yhTEydET vIElä parEmmIkSI === <br />
<br />
Uuden digitaalisen palvelutalouden edistäminen edellyttää kasvavia yhteysnopeuksia ja niiden häiriötöntä toimintaa.<br />
<br />
Uusien digitaalisten palveluiden syntyminen ja kasvu Suomessa edellyttää, että <br />
sekä kiinteiden laajakaistaliittymien että mobiililaajakaistan yhteysnopeudet kasvavat <br />
ja näiden yhteyksien häiriöttömyys paranee. Siksi Suomen digitaalista infrastruktuuria <br />
tulee kehittää edelleen määrätietoisesti. <br />
<br />
Lisäksi Suomen kannattaa panostaa ulkomaanyhteyksien parantamiseen perusinfrastruktuurin <br />
edellytysten ja tietointensiivisen teollisuuden toimintaedellytysten <br />
kehittämiseksi. <br />
<br />
Suomen ulkomaanliikenteen varmistamiseksi tutkitaan suoran Suomen ja Saksan <br />
välisen merikaapelin – Itämeren merikaapelin – rakentamista. Hankkeeseen on mahdollisesti <br />
saatavissa EU:n ns. CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility, Verkkojen <br />
Eurooppa). Samassa yhteydessä selvitetään myös Koillisväylän kautta kulkevan <br />
pohjoisen merikaapelihankkeen tilanne. Tavoitteena on, että Suomi voisi liittymällä <br />
tähän yhteyteen toimia tietoliikenneväylänä Manner-Euroopan ja Aasian välillä. <br />
<br />
Edelläkävijämaan infrastruktuurin kehittämistä tukee hallitusohjelman tavoite <br />
edistää huippunopean laajakaistan tarjontaa ja käyttöä. <br />
<br />
Tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat tiedeyhteisöjen ja yritysten edelläkävijyyttä <br />
tulevaisuuden teknologioissa. Suomen brändiä teknologian koelaboratoriona <br />
mobiilissa infrastruktuurissa tulee kehittää entisestään esimerkiksi tarjoamalla testitaajuudet <br />
korkeakoulujen ja yritysten käyttöön. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (polku 3) ===== <br />
<br />
• LVM myöntää toimiluvat huutokaupalla laajakaistaisen 800 MHz-taajuusaleen matkaviestinkäyttöön eduskunnan loppusyksyllä 2012 hyväksymän lain mukaisesti alkuvuodesta 2013. Toimilupiin liitetään 95–99 prosentin väestöpeittovelvoite sekä sisätilapeittoa koskeva velvoite. Huutokaupan tavoitteena on tuottaa valtiolle vähintään sata miljoonaa euroa. <br />
<br />
• LVM ja Viestintävirasto selvittävät mahdollisuudet myöntää testitaajuuksia 700 MHz ja yli 3 GHz taajuusalueilla korkeakoulujen ja yritysten käyttöön Otaniemen ja Oulun yliopiston kampusten yhteyteen. Tavoitteena on mahdollistaa LTE-A-tekniikkaa käyttävien tuotteiden ja palveluiden paikallinen testikäyttö 700 MHz -alueella vuoden 2013 loppuun mennessä. <br />
<br />
• LVM edistää 700 MHz -taajuusalueen saamista matkaviestinkäyttöön vuoden 2017 alusta kansainvälisissä neuvotteluissa. Samoin pyritään saamaan koko UHF-kaistalle (470-862MHz) tarkoituksenmukainen, kansainvälisesti harmonisoitu käyttösuunnitelma, joka huomioi langattomien laajakaistayhteyksien tarpeet. <br />
<br />
• Sallitaan kunnissa nopeat tavat rakentaa kaapeleita. Kuntien tulisi sallia rakennus- ja lupamääräyksissään uudet kaivuumenetelmät kuten mikro-ojitustekniikka valokaapeliyhteyksien rakentamisessa. Mikro-ojitus on perinteisiä <br />
tapoja huomattavasti nopeampi, edullisempi, aiheuttaa vähemmän rakentamisen häiriötä sekä on myös hiiliystävällisempi vaihtoehto. Tietoyhteiskunnan laajakaistapalveluiden kapasiteettitarve kasvaa nopeasti ja edellyttää tietoliikenneverkkojen kustannustehokasta rakentamista. <br />
<br />
• Tehdään ”Älykäs kaupunki” ja ”Kasvukäytävä” -pilotteja yhteistyössä TEM:n, YM:n, alueellisten virastojen ja yritysten kanssa huippunopeiden laajakaistayhteyksien edistämiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kanSallISET TalkooT avoImEn TIEdon hyödynTämISEkSI === <br />
<br />
<big>Suomella on erinomainen mahdollisuus kehittyä globaaliksi edelläkävijäksi avoimen tiedon ja tietomassojen hyödyntämisessä.</big> <br />
<br />
Tieto on luonnonvaroihin rinnastettava raaka-aine, jonka jalostamisessa ja hyödyn<br />
tämisessä on valtava potentiaali uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisessä.<br />
<br />
Julkisen sektorin tietovarantojen avaamisella arvioidaan olevan suuria taloudellisia <br />
hyötyjä eri maissa. Esimerkkejä julkisen sektorin tietovarannoista ovat paikkatieto, <br />
tilastotieto, säätiedot, julkisrahoitteisissa tutkimushankkeissa tuotettu tieto <br />
ja kirjastojen digitoidut kirjat. <br />
<br />
Julkisella sektorilla onkin useita toisiaan tukevia hankkeita, joiden yhteisenä <br />
visiona on ”Suomi maailman fiksuimpana systeeminä (KIDE) sekä kansainvälisesti <br />
houkuttelevana datan ja siihen liittyvien kehitysympäristöjen sijaintikohteena”. Tietovarantojen <br />
avaaminen mahdollistaa monenlaista liiketoimintaa sekä tehostaa ja <br />
parantaa julkista palvelua. Samoin se parantaa palveluiden yhteentoimivuutta sekä <br />
lisää avointa innovointia yhteiskunnassa. <br />
<br />
Avoimen datan hyödyntämiseen liittyvä laaja verkosto <br />
<br />
Public-private-developer-partnership <br />
<br />
• Kehittäjä- ja käyttäjä<br />
<br />
• Kuluttajat&yritykset (”Midata”) <br />
• Fiksut kaupungit <br />
• Yrityskehitys / yhteiskuntavastuu <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö <br />
• EU Digital Europe yhteisöt <br />
• Horizon 2020 <br />
• Team Finland <br />
<br />
Hallinto <br />
<br />
• Tietoaineistojen avaaminen ja saatavuus<br />
• Tukipalvelut <br />
• Koulutus <br />
<br />
Tutkimus ja koulutus <br />
<br />
• Big Data, data-analytiikka ja algoritmit <br />
• Palveluinnovaatiot <br />
• Liiketoimintamallit <br />
• Taloudelliset vaikutukset <br />
<br />
<br />
ICT2015 <br />
<br />
KIDEohjelma <br />
• Älystrategiat – pilotit <br />
• Forge kehitysympäristö <br />
+ datainfrastruktuurit <br />
• Avoimet tietoaineistot <br />
<br />
VM <br />
• JulkICT-strategia <br />
• Avoimen datan <br />
ohjelma <br />
<br />
TEKES & Suomen Akatemia <br />
• tki-rahoitus <br />
• ketterä rahoitus <br />
”datademo” <br />
<br />
Avoimen tiedon hyödyntäminen vaatii vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. <br />
Lainsäädännön ja hallinnollisten tapojen uudistaminen voi tapahtua vain julkisen <br />
sektorin toimesta. Uudet liiketoimintamallit puolestaan syntyvät yrityksissä. <br />
Siksi on tärkeää koota keskeisistä toimijoista dataosaamisen ekosysteemi ja verkosto. <br />
<br />
Esimerkiksi Quantified Self -ajattelun tavoitteena on varmistaa, että ihminen itse <br />
voi hallita tietojansa sekä antaa luvan omien tietojensa käyttöön julkisissa ja yksityisissä <br />
palveluissa. Tämä vaatii laintarkastelua, jossa yksityisten yritysten (esim. kaupan <br />
ja rahoitusalan) on oltava kumppaneina mukana. <br />
<br />
VM käynnistää avoimen tiedon ohjelman ja toteuttaa kansallisen avoimen datan <br />
portaalin nopealla aikataululla. Näiden avulla tuetaan ja vauhditetaan datan avaamisen <br />
prosesseja hallinnossa ja seurataan niiden vaikutuksia. Avoimen tiedon <br />
ohjelmaa ja sen tukipalvelujen toteutusta viedään eteenpäin systemaattisesti <br />
avoimena ja verkostomaisena yhteistyönä hallinnon osapuolten ja aktiivisten <br />
kehittäjäyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on luoda julkisen datan avaamiselle kestävät <br />
edellytykset ja käytännöt niin, että siitä tulee hallinnon normaalia toimintaa <br />
ja tietojohtamista. <br />
<br />
OKM on käynnistänyt AVOIN-ohjelman edistämään tutkimuksen tietoaineistojen <br />
avaamista hyöty- ja innovaatiokäyttöön. Hankkeessa tehostetaan avattujen tietoaineistojen <br />
laajaa hyödynnettävyyttä ja mahdollistetaan tietoaineistojen tehokas yhdistely. <br />
Toteutukseen tulee saada mukaan aktiivinen kehittäjäyhteisö. <br />
<br />
KIDE-ohjelmassa puolestaan haetaan valtionhallinnon eri sektorit ylittäviä pilotointeja. <br />
Esimerkkinä tästä kansallinen tilannekuva, jossa luodaan reaaliaikainen <br />
näkymä muun muassa säätä ja liikennettä yhdistävälle datalle sekä viranomaisten <br />
että yleisön käyttöön. <br />
<br />
Tekes ja Suomen Akatemia suuntaavat rahoitusta avoimen datan ja tietomassojen <br />
tutkimukseen ja kehitykseen. Alan osaaminen edellyttää, että Suomessa panostetaan <br />
erityisesti data-analyysin ja algoritmiosaamisen lisäämiseen eri oppiasteilla <br />
ja tiedepolitiikassa. <br />
<br />
<br />
Case: Helsinki Region Infoshare<br />
<br />
:HRI tarjoaa Helsingin seudun julkista tietoa kansalaisten, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä kuntien hallinnon käyttöön. Helsingin seudun elinoloista, taloudesta, hyvinvoinnista, työllisyydestä ja liikkumisesta <br />
:on avoimesti saatavaa tietoa vapaasti ja maksutta hyödynnettävissä. Mm. marraskuussa 2012 järjestetty Apps4Finland-kilpailu ja aikaisemmin syksyllä ollut ”Open Knowledge” -festivaali perustuivat avoimen tiedon käytölle ja synnyttivät paljon jo pitkälle kehitettyjä sovelluksia, jotka perustuivat osin HRI-aineistoihin. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Luodaan avoimen datan ekosysteemi (polku 4) =====<br />
<br />
• Kootaan keskeisistä toimijoista muodostuva avoimen tiedon yhteistyöverkosto, jolle nimetään vastuullinen johtaja, ydintiimi ja tukiryhmä. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Varmistetaan lainsäädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. Erityisesti luodaan edellytykset sille, että ihmisellä on oikeus itseään koskevaan digitaaliseen tietoon ja sen hallintaan niin kansalaisena kuin kuluttajanakin. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
<br />
• Kootaan datan asiantuntijoista, yrittäjistä, virkamiehistä ja kehittäjistä osaajapooli ja Code4Europen mukainen kehittäjämalli, josta virastot ja organisaatiot voivat rekrytoida osaamista määräajaksi toteuttamaan projekteja. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Käynnistetään TEKESin toimesta pk-yrityksille nopea ja ketterä rahoitusohjelma (mallina DiGiDemo). <br />
<br />
Vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: TKI-toiminnan osana, katso kriittinen polku 5.<br />
<br />
== 5. Suomi osaamisen avulla kärkeen == <br />
<br />
<big>Suomalainen peruskoulutus on maailman huippua, mutta monilla digitaalitalouden keskeisillä aloilla olemme kaukana kärjestä. Suomen on vastattava uusiin tarpeisiin kehittämällä relevantin osaamisen keskittymiä, jotka kannustavat investoimaan. Työttömiksi jääneiden työllistymismahdollisuuksia puolestaan tulee nostaa täydennyskoulutuksella.</big> <br />
<br />
Taloudellinen ja teknologinen murros on johtanut tilanteeseen, jossa on yhtaikaa <br />
suuri työttömyys ja pula osaavista tekijöistä. Perinteiset alat ovat tehostaneet toimintaansa <br />
eivätkä työllistä entiseen tapaan. Uusille kasvualoille puolestaan ei riitä <br />
ammattilaisia, koska mikään koulutus- tai valmennusjärjestelmä ei pysty vastamaan <br />
kyllin nopeasti syntyviin tarpeisiin. <br />
<br />
Suomessa pula ammattilaisista näkyy nyt muun muassa pelialan ja tietoturvaalan <br />
ammattilaisten niukkuutena. Kyseessä on kuitenkin maailmanlaajuinen <br />
ongelma, joka koskee useita toimialoja. Esimerkiksi EU:n kehitys- ja koulutusorganisaatio <br />
Cedefop painottaa tutkimuksessaan, että uudet työpaikat vaativat entistä <br />
enemmän osaamista. Siksi kansalaisia pitää rohkaista parantamaan ja monipuolistamaan <br />
taitojaan. <br />
<br />
Henkilöstöpalveluyhtiö Manpower toteaa kansainvälisessä selvityksessään, että <br />
noin joka kolmannella työnantajalla on vaikeuksia avoimien työpaikkojen täyttämisessä <br />
suurista työttömyysluvuista huolimatta. Selvityksessä todetaan, että ICT-osaamista <br />
tarvitaan entistä enemmän, mutta se ei ole ainoa vastaus työnantajien haasteisiin. <br />
Esimerkiksi Aasiassa nuorilla ICT-ammattilaisilla on paljon puutteita niin sanotuissa <br />
pehmeissä taidoissa eli vuorovaikutuksessa ja motivaatiossa. <br />
<br />
Osaamista pitää tarkastella sekä työllistävien yritysten että yksittäisten työntekijöiden <br />
näkökulmasta. Edellä luvussa 3. olemme todenneet, että osaaminen on kaiken <br />
kokoisille yrityksille keskeinen syy investoida maahan. Työntekijälle osaaminen <br />
puolestaan avaa työmahdollisuuksia. <br />
<br />
Yrityksille yksittäiset huippuosaajat ovat arvokkaita, mutta osaaminen on yhtä <br />
ihmistä suurempi käsite. Digitaalitaloudessa yksilön osaamisen rinnalla korostuu <br />
osaajatiimien ja verkostojen merkitys. Yritykset haluavat sijoittua sinne, missä on <br />
huippujen lisäksi osaajien verkostoja. Samoin osaamiskeskittymät vetävät puoleensa <br />
uusia osaajia. <br />
<br />
”Yritysten tulee sijoittautua kiinnostaviin innovaatiokeskittymiin perustamalla <br />
sinne tukiasema, josta verkotutaan paikallisessa ekosysteemissä”, kirjoitetaan Sitran <br />
julkaisussa Suuri siirtymä. <br />
<br />
Suomessa tällainen osaamiskeskittymä on ollut yli vuosikymmenen ajan mobiilialalla. <br />
Vielä pidempään olemme olleet metsäteollisuuden voimamaa siksi, että maassa <br />
on ollut laajaa osaamista metsäyhtiöissä, alan laitevalmistajilla, konsulttiyhtiöillä, <br />
tutkimuslaitoksilla ja viranomaisilla. Sama pitää toistaa digitaalisen talouden osalta. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että suomalainen koulujärjestelmä antaa vähintään kohtuulliset <br />
taidot lähes kaikille. Tuon alle voi hukkua se, että olemme pudonneet monilla <br />
digitaalisen talouden osaamisalueilla terävimmästä kärjestä. Tämä karsii Suomesta <br />
kiinnostuneiden yritysten joukkoa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut Suomen menestymisen kannalta seuraavat <br />
teknologiseen osaamiseen liittyvät kehityskohteet. <br />
<br />
• On kehitettävä syvää tietojenkäsittelyosaamista (Computer Science). <br />
<br />
• On varmistettava kriittinen osaamiskeskittymä avainteknologioissa, joita ovat digitaaliset palvelut ja sisällöt, pelillisyys, tietoturva, mobiliteetti ja big data. <br />
<br />
• On laitettava kuntoon tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju. <br />
<br />
• On huomioitava ICT yleisen koulutuspolitiikan kehittämisessä. <br />
<br />
<br />
Rakennemuutoksessa työttömäksi jääneiden ihmisten tukemiseksi puolestaan tarvitaan <br />
toimia, jotka estävät osaamisen katoamisen irtisanomisten ja lomautusten <br />
seurauksena. Samalla on tärkeää muistaa, että ICT-alan rakennemuutoksessa <br />
on jäänyt työttömäksi paljon muitakin kuin ICT-ammattilaisia. Siksi murroksen <br />
aiheuttamaa työttömyyttä pitää ratkoa kehittämällä monipuolisia ratkaisuja eri <br />
osaajaryhmille. <br />
<br />
=== TIETojEnkäSITTElyn SyväoSaamISEn kEhITTämInEn === <br />
<br />
Kansainvälisesti kilpailukykyisen ICT-intensiivisen tuotteen ja palvelun kehittämiseen <br />
tarvitaan laajaa osaamista. Onnistumisen kannalta on keskeistä, että yrityksellä <br />
on käytössään tietotekniikan syväosaajien ydintiimi, joka hallitsee syvällisesti <br />
tietojenkäsittelytieteen keskeiset osa-alueet. <br />
<br />
Kriittisen tärkeitä alueita ovat muun muassa algoritmisuunnittelu, diskreetit <br />
rakenteet sekä ohjelmointikielten periaatteet. Samoin tiimillä pitää olla osaamista <br />
uusimmista ohjelmistoteknologioista ja kyky soveltaa viimeisintä teknologiaa sovellusten <br />
vaatimalla tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa hajautettuja järjestelmiä, <br />
verkkoja, tietokantoja, tiedonlouhintaa, koneoppimista, pilvilaskentaa (cloud computing), <br />
sulautettuja järjestelmiä, tekoälyä ja kryptologiaa. <br />
<br />
Tämän vuoksi tarvitaan kansallinen ohjelma vahvistamaan osaamispohjan kehittymistä <br />
korkeakouluissa. Ohjelman tulee nopeuttaa yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa <br />
olevan osaamisen siirtymistä yrityksiin, jotta uusien ICT-intensiivisten <br />
tuotteiden ja palvelujen kehittyminen vauhdittuu. <br />
<br />
Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittämisessä keskeistä <br />
on avainhenkilökunnan rekrytointi avoimesti ja kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (polku 5, kriittinen) ===== <br />
<br />
ICT-osaamisen tason nostoon tarvitaan laaja-alainen 10 vuoden ohjelma, joka <br />
kokoaa erillään olevat toimenpiteet kokonaisuudeksi. ICT 2023 - ohjelma keskittyy <br />
aiheisiin, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman innovaatiotoiminnan <br />
eri toimijoiden läheistä yhteistyötä. <br />
<br />
TKI-ohjelma (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) muodostuu keskeisille osaamisalueille <br />
kohdentuvista vahvoista ja verkottuneista kärkihankkeista. Välittömästi <br />
käynnistettävät kärkihankkeet kohdistetaan ICT 2015 -työryhmän määrittelemille <br />
ja tunnistetuille strategisille osaamisalueille. Myöhemmin hankejoukkoa täydennetään. <br />
Kärkihankkeissa osaamista kehitetään monialaisesti ottaen huomioon <br />
käyttäjien tarpeet, palveluinnovaatiot ja uudet liiketoimintamallit. <br />
<br />
<br />
<big>Ohjelman organisointi</big> <br />
<br />
Ohjelman organisoinnista vastaa Tekes ja ohjausryhmän muodostavat rahoittajina <br />
Tekes ja Suomen Akatemia. Kullakin kärkihankkeella on lisäksi oma rahoittajista <br />
ja toimijoista muodostettu johtoryhmä. <br />
<br />
Ohjelman toimintaa arvioidaan ja suunnataan uudelleen tarpeen mukaan vuoden <br />
välein. <br />
<br />
<br />
<big>Nykyiset toimijat mukaan omilla työkaluillaan</big> <br />
<br />
Suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä osapuolia ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, <br />
yritykset, rahoittajat (Tekes, Suomen Akatemia), Sitra, TIVIT, ministeriöt (VM, <br />
LVM KIDE-ohjelma, OKM, TEM ym.), kehittäjäyhteisöt ja käyttäjät. <br />
<br />
Tekes osallistuu ohjelmaan usealla yrityksille ja tutkimustoimijoille suunnatulla <br />
rahoitusohjelmalla (innovaatiorahoitus, SHOK-rahoitus, FiDiPro, TUTL-rahoitus <br />
ja ennakointitoiminta). Lisäksi kehitetään erityisesti pk-yrityksille soveltuva Digi-<br />
Demo -tyyppinen ketterä rahoitusohjelma. Tämän tyyppinen rahoitus mahdollistaa <br />
nykyistä helpommin nopeat riskipitoiset kokeilut. Myös alkaville ja kasvuhakuisille <br />
yrityksille suunnattu NIY-rahoitus on käytettävissä. <br />
<br />
Suomen Akatemia osallistuu ohjelmaan muun muassa suunnatuilla hauilla, tutkimusohjelmilla <br />
ja FiDiPro-ohjelmalla ja tarvittaessa myös uusilla instrumenteilla. <br />
<br />
VTT:n erityisroolina on saada olemassa olevat ja kehitettävät teknologiat testiin <br />
ja hyötykäyttöön yrityksille. <br />
<br />
Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, erityisesti TIVIT, ovat mukana <br />
yhteistyössä omien tutkimusohjelmien ja muiden palvelujen kuten palvelujen <br />
kehittämislaboratorio Forgen kautta. <br />
<br />
Sitra ja ministeriöt osallistuvat omien kehittämishankkeiden kautta. Esimerkiksi <br />
Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanon ja avoimen <br />
tiedon ohjelman kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö KIDE-ohjelman kautta. <br />
<br />
<br />
<big>Kärkihankkeiden toteutus</big> <br />
<br />
Ohjelmassa toteutetaan useamman vuoden pituisia kärkihankkeita joustavasti. <br />
Toteutukseen osoitetaan lisää julkista tutkimusrahoitusta vähintään 15 miljoonaa <br />
euroa vuodelle 2013 ja sen jälkeen 20 miljoonaa euroa vuodessa. <br />
<br />
Kärkihankkeita perustetaan Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden toimijoiden <br />
yhteistyönä. Hankkeissa tavoitellaan pitkän tähtäimen tutkimuksen ja nopealiikkeisen <br />
soveltavan tutkimuksen tavoitteiden yhdistämistä. Tähän päästään kärkihankkeisiin <br />
määriteltävillä välitarkasteluilla. <br />
<br />
Kärkihankkeilla suunnataan merkittävää kansallisen tason strategista tutkimusrahoitusta <br />
tietotekniikka-alueelle. Toteutusmuotoina käytetään erilaisia hanketyyppejä <br />
käyttäen sekä kansainvälistä että suomalaista huippuosaamista. Useita <br />
kärkihankkeita voi olla käynnissä yhtä aikaa. Tällaiset hankkeet voisivat nostaa <br />
myös alan ja Suomen houkuttelevuutta. <br />
<br />
Yhtenä tavoitteena on palkata kansainvälisiä, korkeatasoisia alan professoreja <br />
pysyvästi suomalaisiin yliopistoihin. Tällaisten henkilöiden saaminen edellyttää <br />
suurehkoa kertapanostusta, jolla professorit voivat siirtää tutkimustoimintansa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville ja uusille <br />
tutkimusohjelmille, esimerkkinä Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamat <br />
WiFiUS-projektit ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
<br />
Kärkihankkeiden aiheita ovat esimerkiksi avoin tieto, big data, pilvilaskentaan <br />
ja data-analytiikkaan perustuvat palvelut, tietoturva sekä seuraavan sukupolven <br />
verkkojen kehittäminen. <br />
<br />
<br />
<big>Mukaan merkittävimpiin kansainvälisen toiminnan kokonaisuuksiin</big> <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa TKI-ohjelmaa. Euroopassa hyödynnetään <br />
erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta ja eri instrumentteja sekä <br />
yhteistyötä EUREKA-klustereissa. Toimintaan kytketään myös merkittävät kansainväliset <br />
yhteistyöhankkeet, kuten EIT ICT lab -toiminta Suomessa. <br />
<br />
On oleellista houkutella myös ulkomaisia yrityksiä mukaan TKI-toimintaan <br />
Suomessa. Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään kehittyvää Team <br />
Finland -verkostoa. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Lisärahoitusta julkiseen tutkimustoimintaan 15 miljoo<br />
naa euroa vuonna 2013 ja jatkossa 20 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi käyte<br />
tään ohjelmaan osallistuvien nykyisiä TKI- ja ostopalvelumäärärahoja. <br />
<br />
<br />
=== SuomI dIgITaalISTEn palvElujEn EdElläkävIjäkSI === <br />
<br />
Suomi oli pitkään matkapuhelinalan edelläkävijä teknologia- ja toimintatapa-innovaatioineen. <br />
2000-luvulla erityisesti Yhdysvalloista ja Aasiasta nousi kokonaan <br />
uuteen ajatteluun perustuvia perusteknologioita ja soveltamisinnovaatioita. Suomalaiset <br />
yritykset jäivät jälkeen uusien digitaalisten palvelujen, työkalujen ja menetelmien <br />
kehitystyössä ja lopulta myös niiden hyödyntämisessä. <br />
<br />
Suomessa panoksia laitettiin erityisesti palvelulogiikkaan, integrointitoiminnan <br />
optimointiin ja t&k-kustannusten ulkoistamiseen ja leikkaamiseen. Sen sijaan palvelu- <br />
ja tuoteteknologiset investoinnit ja ulostulot ovat olleet vähäisiä aivan viime <br />
aikoihin asti. <br />
<br />
Noustakseen digitaalisten palveluiden ja sisältöjen vientimaaksi Suomen on kehitettävä <br />
osaamista tutkimuksen sekä käytännön tekemisen kautta. Pilvipalvelut on <br />
yksi keskeinen osaamisalue, jota täytyy kehittää nopeasti, koska niissä osaamisemme <br />
on kapeaa. Suomi on kuitenkin pilvipalveluiden etulinjassa ainakin verkkopankkitoiminnassa <br />
ja verkkolaskutuksessa. <br />
<br />
Erittäin tärkeitä ovat julkisen sektorin digitaaliset palveluavaukset kuten päätös <br />
ministeriöiden palveluiden digitalisoinnista. Samoin ensimmäiset kunnat ovat lähdössä <br />
digitalisoinnissa hyvään vauhtiin. <br />
<br />
Sitran aloitteesta kunnat ovat perustaneet kehityksen vauhdittamiseksi kuntien <br />
yhteisen tietohallinnon palveluja tarjoavan yrityksen Tiera Oy. Sen tehtävänä on laatia <br />
yhdessä kuntien kanssa sähköisten palvelujen tiekartat, määritellä niiden yhteinen <br />
kansallinen arkkitehtuuri (yhteistyössä VM/JulkICT-toiminnon kanssa) ja kehittää <br />
tiekarttojen mukaiset palvelut kunnille. <br />
<br />
Tiera toimii yhtäältä kuntien tietohallintoratkaisujen yhtenäistäjänä, kansallisten <br />
ratkaisujen kehittäjänä sekä aiemmin varsin suljettujen markkinoiden avaajana. <br />
<br />
Tieran toimittajalistalla on jo lähes 100 ICT-toimittajaa. Tieran omistajina on vuoden <br />
2013 alussa yli 200 kuntaa sekä kymmeniä kuntayhtymiä ja sen omistajien yhteenlaskettu <br />
väestöpeitto on noin 60 prosenttia. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6) ===== <br />
<br />
Digitalisoidaan kuntien palveluita<br />
<br />
Kuntien palveluissa digitaalisuusaste on parhaissakin kunnissa muutaman <br />
prosentin luokkaa. Kunnissa on akuutti tarve edistää tuottavuutta ja parantaa <br />
palvelua. <br />
<br />
Perustettavassa kuntien pilotissa tunnistetaan joukko konkreettisia palveluja, joiden <br />
digitalisointi vaikuttaa nopeimmin ja tehokkaimmin talouteen ja asiakkaiden <br />
saamaan hyötyyn. Pilotti käynnistetään esikaupallisena kilpailuna (hankL 8 § 6 <br />
kohta), jossa yritykset, kolmannen sektorin organisaatiot, kansalaisyhteenliittymät <br />
ja yksittäiset kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksia. <br />
<br />
Avoimen kilpailutusvaiheen jälkeen käynnistetään normaalin julkisen hankinta<br />
menettelyn mukaisia hankkeita. Ensimmäisiä pilottihankkeita kehitetään Mikke<br />
lin, Oulun, Espoon, Tampereen ja Salon johdolla. <br />
<br />
Käytetään Tiera Oy:tä mahdollisimman laajasti uusien palvelujen kehittämisen <br />
yhteistyökumppanina sekä levityskanavana. Kuntaliitto tukee digitaalisten pal<br />
veluiden leviämistä omilla toimillaan. <br />
<br />
vastuutaho:BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula; Mikkelin kehitysjohtaja <br />
Soile Kuitunen; Espoon ICT-johtaja Matti Franck; ohjelmajohtaja Seppo Haataja <br />
Tredea Oy; Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Digitaalinen logistiikkatiedon hallinta<br />
<br />
Käynnistetään joustavien ja yhteensopivien tuote-, projekti- ja maksutietoratkaisujen <br />
kehitysohjelma. Tavoite on kehittää ratkaisuja, joilla tieto on yhteensopivassa <br />
muodossa läpi koko logistisen ketjun. Tavoite on tehostaa ja nostaa koko <br />
arvoketjun tuottavuutta. Ohjelma mahdollistaa asiakasystävällisten ja tehokkaiden <br />
verkkopalveluiden kehittymisen sekä synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintaa <br />
ja kilpailukykyä digitaalisen tuote- ja logistiikkatiedon hallinnasta. <br />
<br />
Vastuutahot vahvistetaan: mukana muun muassa Kaupan Liitto, Teknologiateollisuus <br />
ry ja Verkkoteollisuus ry. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio ja rakennetaan ensimmäiset pilotit<br />
<br />
Käynnistetään syksyn lisätalousarviossa hyväksytty Forge-pilvipalvelulaboratorio <br />
ja luodaan eri alojen palveludesignlaboratoriota Suomeen. Toteutetaan tarpeiden <br />
ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Vastuutaho:Strategisen huippuosaamisen keskittymä TIVIT, toimitusjohtaja Reijo Paajanen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 4 miljoonaa euroa, hyväksytty syksyn 2012 lisätalousarviossa<br />
<br />
=== pElIllISyyS TulEE kaIkkIallE === <br />
<br />
Pelillisyys ja pelien käyttöliittymän muodot voivat parantaa kaikkien toimialojen <br />
digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Siksi pelialan pelillisyysosaamisen saaminen <br />
käyttöön myös muilla palvelu- ja teollisuuden aloilla on tärkeä osa kilpailukyvyn <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Osaajapula on jo nyt nopeasti kasvaneen pelialan pullonkaula. Haaste kasvaa <br />
entistä suuremmaksi, kun pelialan yhtiöiden määrä kasvaa nopeasti ja toisaalta <br />
osaamista tarvitaan myös pelialan ulkopuolella. Siksi työryhmä esittää alan koulutuksen <br />
lisäämistä ja kehittämistä sekä pelillisyyden siirtämistä yrityksiin ja julkiseen <br />
hallintoon pilottien kautta. <br />
<br />
Pelinkehityksen eri osa-alueiden osaajat eivät ole saman katon alla, mikä heikentää <br />
koulutuksen tehokkuutta sekä uusien yritysten syntymistä. Eri osaajien kouluttaminen <br />
eri kampuksilla ei tue pelinkehittämisen tiimipohjaisuutta. Pelikoulutus on <br />
rakennettu muiden koulutusohjelmien kylkeen ja toimii usein vakiintuneiden alojen <br />
toimintatapojen ehdoilla. <br />
<br />
Pelinkoulutuksen haasteena on tuottaa osaamista, joka vastaa nopeasti muuttuvan <br />
alan tarpeita. Tarvitaan nykyistä paljon läheisempää yhteistyötä jo olemassa olevien <br />
yritysten kanssa sekä alan tutkimuksen laajentamista. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Pelit ja pelillisyys (polku 7) ===== <br />
<br />
<big>Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi</big> <br />
<br />
Kehitetään korkeakoulujen yhteistyötä pelialan koulutuksen laadun ja saatavuu<br />
den parantamiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto); <br />
ylijohtaja Anita Lehikoinen OKM ja pelialan yhteenliittymä Neogames, <br />
KooPee Hiltunen. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Toteutetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Siirretään pelillisyyden osaamista pelialan yrityksistä muille toimialoille ja julki<br />
seen hallintoon. Pilotit toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-<br />
ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Tavoitteena on vuoden 2013 aikana kehittää pelillisyyteen pohjautuvia pilotteja, <br />
mm. ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ratkaisuja, perustuen Taltioni-osuus<br />
kunnan tietokantoihin ja TIVITin Next Media -ohjelmassa. <br />
<br />
Vvastuutaho: Johtaja Antti Kivelä, Sitra; toimitusjohtaja Reijo Paajanen, TIVIT <br />
Next Media -ohjelma. <br />
<br />
<br />
=== TIEToTurva on ElInEhTo === <br />
<br />
Lisääntyvät uutiset tietojärjestelmiin tehdyistä hyökkäyksistä kertovat tietoturvaosaamisen <br />
tärkeydestä. Suomeen tulee luoda kansainvälisesti vetovoimainen tietoturva-<br />
alan osaajien, yritysten, palveluiden ja tutkimuksen keskittymä. Riittävä tietoturvaosaaminen <br />
vahvistaa Suomen ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. <br />
<br />
Suomen tietoturvaosaamisen taso on Euroopan kärkeä, mutta taso on kapea <br />
eikä vastaa tulevaisuuden tarpeita. Kun tietoturvasta on tullut maanpuolustuksellisesti <br />
tärkeä ala, ovat muun muassa USA, Israel ja Kiina investoineet suuria määriä <br />
tietoturvaosaamiseen. <br />
<br />
Suomessa alan yritykset ovat pääosin kasvavia, nuoria ja pieniä. Alan yli 50 yritystä <br />
työllistävät yli 2 000 ihmistä. On arvioitu, että alalla on välitön parinsadan <br />
hengen rekrytointitarve, mutta osaajien puute ja yritysten pieni koko ovat kasvun <br />
pullonkauloja. <br />
<br />
Muita alan yritysten haasteita ovat muun muassa liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaaminen. <br />
Ala on kehittynyt enemmän harrastuneisuuden kuin koulutuksen <br />
seurauksena. Myös alan sääntelyn seuraaminen on suuri haaste pienille yrityksille. <br />
<br />
Alan kannalta on oleellista ymmärtää, että tietoturvassa kyse on enemmän kokonaisten <br />
organisaatioiden ja järjestelmien (esim. sairaala) kuin yksittäisten tietokoneiden <br />
suojaamisesta. <br />
<br />
Eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän yhteistyönä laaditaan parhaillaan kansallista <br />
kyberturvallisuusstrategiaa. Sen mukaan kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä <br />
tulee olla mahdollisuus hyödyntää kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen <br />
syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tietoturva (polku 8) ===== <br />
<br />
<br />
Tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta lisätään<br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja tietoturvaosaamisen koulutukseen ja <br />
liiketoimintalähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM; tietoturvaryhmän puheenjohtaja Timo Kotilainen. Työryhmä täydentää itseään <br />
asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
Perustetaan kansalliset keihäänkärkihankkeet ja pilotit<br />
<br />
Tähdätään systeemisen tason turvallisuusajattelun kehittämiseen sekä julkisella <br />
että yksityisellä sektorilla. Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan <br />
TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
<br />
Perustetaan kyberturvallisuuskeskus<br />
<br />
Kansallisen kyberturvallisuus-strategian ehdotuksen mukaisesti perustetaan <br />
(LVM/ViVI/Cert-Fi-toiminnon ympärille rakennettava) kyberturvallisuuskeskus. <br />
Uuden keskuksen tulisi päätehtävänsä (kyberturvallisuusloukkausten seuranta ja <br />
tulkinta sekä viranomaisten tukeminen) lisäksi voida toimia suomalaisten tietoturvallisuusyritysten <br />
uusien ratkaisujen kehityskumppanina. Näin syntyvät edelläkävijäratkaisut <br />
mahdollistavat turvallisen ja luotettavan sähköisen toimintaympäristön <br />
lisäksi uuden vientiteollisuuden kehittämisen. <br />
<br />
vastuutaho: LVM/Cert-Fi, viestintävirasto pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kyberturvallisuusstrategian mukainen yksi miljoona euroa vuodessa. <br />
<br />
<br />
Kehitetään tietoturva-alan tapahtumia ja vientiä<br />
<br />
Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman ja Team Finlandin <br />
kanssa yhteistyössä.<br />
<br />
=== moBIlITEETISSa pIdETTävä kärkIpaIkka === <br />
<br />
Lähivuosina datamäärät jopa tuhatkertaistuvat nykyisestä ja mobiileja internetiin <br />
kytkettyjä laitteita tulee olemaan miljardeja lisää. Tämä tarjoaa huikeasti mahdollisuuksia <br />
kasvuun ja tuottavuuden lisäämiseen. <br />
<br />
Mobiiliteknologian avulla voidaan tuoda tuottavuuden ja älykkyyden mahdollistavat <br />
langattomat ratkaisut uusille toimialoille hyödyntäen laitteiden yhdistymistä <br />
ja verkottumista. <br />
<br />
Langattomuuteen perustuvat ratkaisut voivat merkitä huomattavaa älykkyyden <br />
ja tuottavuuden lisäystä esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa, teollisuudessa <br />
ja cleantechissa. Edellä mainitut tuotteet ja palvelut yleistyvät erityisesti, jos <br />
luodaan valmiita pitkälle automatisoituja (ns. Plug and Play) ratkaisuja yhteiskunnan <br />
ja teollisuuden eri sektoreille. <br />
<br />
Mobiliteetin edelläkävijyys on perustunut vaativiin asiakkaisiin, osaamiseen <br />
panostamiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön tutkimuksessa ja <br />
standardoinnissa. <br />
<br />
Mobiilin osaamisen ympärille on syntynyt merkittävä ekosysteemi, johon kuuluvat <br />
alan yritykset erityisesti Nokia ja Nokia Siemens Networks tärkeinä veturiyrityksinä, <br />
yliopistot, Tekes, VTT sekä lukuisat muut toimijat. Tätä ekosysteemiä ei voi <br />
siirtää, mutta sen voi menettää, jos emme pidä kiinni sen globaalista kilpailukyvystä. <br />
<br />
Suomessa tulee olla johtavaa tietoliikenne- ja verkkotekniikan koulutusta, joka <br />
mahdollistaa jatkuvuuden alan tutkimuksessa ja tukee opiskelijoiden joustavaa työllistymistä <br />
valmistumisen jälkeen. <br />
<br />
Tietoliikennealan tutkimuksessa käsitellään poikkeuksellisen suurta määrää <br />
reaaliaikaista dataa. Panostaminen t&k-yhteistyöhön tukee merkittävästi datan hallinnan <br />
ja analytiikan yleistä kehitystä Suomessa. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden <br />
houkutella isoja datamääriä analysoivien maailman johtavien yritysten t&k-toimintaa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Kokonaistavoitteena on tietoliikenne- ja verkkotekniikan osaamiseen perustuvan <br />
kilpailukykyisen ekosysteemin luominen Suomeen. Se mahdollistaa alan yritysten <br />
toiminnan ja houkuttelee uusia yrityksiä sekä t&k-investointeja ulkomailta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Mobiiliosaaminen (polku 9) ===== <br />
<br />
Käynnistetään alan useamman vuoden pituinen t&k-hanke<br />
<br />
Hankkeen panostuskohteita ovat esimerkiksi pilvilaskentaan ja data-analytiikkaan <br />
perustuvat palvelut, seuraavan sukupolven verkkojen kehittäminen, <br />
mobiilin teknologian yhdistäminen muihin kotimaisiin edelläkävijäteknologioihin <br />
(mm. multimedia- ja anturiteknologia) ja mobiliteetin laajentaminen <br />
uusille yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreille merkittävien uusien ratkaisujen <br />
mahdollistamiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
lisätään akateemista tutkimusta<br />
<br />
Käynnistetään Suomen Akatemian toteuttama useampivuotinen tutkimusohjelma. <br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville <br />
ja uusille tutkimusohjelmille, esim. WiFiUS ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
Tutkimustyön kansainvälisyyttä lisätään. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa.<br />
<br />
=== BIg daTa vaaTII oSaamISTa === <br />
<br />
Digitaalisessa maailmassa informaation ja tallennetun tiedon määrä on valtava. Kun <br />
yhdistetään älykkäästi ja reaaliajassa näennäisesti turhaa tietoa, pystytään luomaan �<br />
täysin uudentyyppistä, toimialojen rajoja rikkovaa tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi <br />
internet-seilailutieto, anturitiedot ja kävijämäärät. Esimerkiksi Googlen <br />
hakusanan influenssa yleisyys korreloi erittäin hyvin kansallisten influenssa-seurantatilastojen <br />
kanssa. <br />
<br />
Big data on maailmalla kuuma tutkimuksen ja soveltamisen kohde. Big datan <br />
käyttösovellukset ovat lukemattomia: asiakkaiden ostokäyttäytymisen analysointi, <br />
älykkäät energiaverkot ja sairauksien ennaltaehkäisy käyttäytymisen ja erillisten <br />
hoitotoimenpiteiden perusteella. Suomen osaaminen tällä alueella on kapeaa, vaikkakin <br />
tietyiltä aloilta löytyy huippuosaamista. Maailman parhaat osaajat löytyvät <br />
tällä hetkellä yhdysvaltalaisista yrityksistä kuten Google ja Amazon. <br />
<br />
Big data liittyy läheisesti muihin Suomen kriittisiin avainosaamisalueisiin. Tietoliikenteen <br />
osaajina olemme perinteisesti käsitelleet suuria datamääriä. Tietoturva <br />
on tärkeää kaikissa big data -tyyppisissä sovelluksissa ja tietovarannoista louhittavien <br />
tiedonjyvästen integrointi vaatii vahvaa ohjelmisto- ja tietojenkäsittelyosaamista. <br />
Julkisella puolella tietovarantojen avaaminen, yhteinen ICT-palveluarkkitehtuuri <br />
ja perinteisesti Suomessa hyvin toimiva julkinen-yksityinen-yhteistyö avaa <br />
mielenkiintoisia mahdollisuuksia. <br />
<br />
Suurimmaksi ongelmaksi big data tiedon soveltamisessa ja tietojen avaamisessa <br />
toimijat kokevat, että organisaatioilla ei ole riittävästi asiantuntemusta. Organisaatiot <br />
tarvitsevat tähän osaajia ja koulutusta. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Big Data (polku 10) ===== <br />
<br />
Aloitetaan hanke Big data -osaamisen kehittämiseksi<br />
<br />
Tekes ja yliopistot lähtevät yhdessä yritysten (muun muassa Tieto Oy) kanssa <br />
vetämään Big Data -osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
<br />
Big datan koulutusta ja tutkimusta lisätään<br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja Big Datan koulutukseen ja liiketoimin<br />
talähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aalto<br />
yliopisto; puheenjohtaja Markku Lahtinen, ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen, <br />
OKM. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit.<br />
<br />
=== TuTkImukSEn, SovElTamISEn, TuoTTEISTamISEn ja kaupallISTamISEn kETju kunToon === <br />
<br />
Osaamistarpeiden nopeat muutokset lisäävät tarvetta korkeakoulujen ja yritysten <br />
yhteistyöhön. Oppilaitosten pitää tietää, millaisia osaamistarpeita yrityksillä on. <br />
Samalla tavoin yritysten tulee pysytellä ajan tasalla siitä, millaista uutta osaamista <br />
oppilaitoksissa syntyy. Yrityksillä on myös merkittävää osaamista, jota tarvitaan <br />
koulutusohjelmien kehittämisessä. <br />
<br />
Yhteistyötä tarvitaan monella tasolla niin, että tieto kulkee huippututkimuksesta <br />
opetukseen ja sieltä edelleen yritysmaailmaan asti sekä toisinpäin. Tämä tarkoittaa <br />
osapuolten nykyistä läheisempää ja monimuotoisempaa vuorovaikutusta. <br />
<br />
Pelkkä tutkimusyhteistyö ei riitä, vaan siitä syntyvää osaamista pitää siirtää kaupallisesti <br />
menestyviin tuotteisiin. Samalla yritysten tulee ymmärtää perustutkimuksen <br />
merkitys, jota ei saa vaarantaa lyhyen tähtäimen vaatimuksilla. <br />
<br />
Tekniikan Akateemisten Teknologiabarometri kertoo, että ainakin korkeakoulujen <br />
ja yritysten yhteistyössä on tapahtunut suurin romahdus kymmeneen vuoteen. <br />
Korkeakoulut toimivat aikaisempaa itsenäisemmin ja yritykset keskenään. <br />
<br />
Etenkin ICT-ala kehittyy niin nopeasti, että tutkimuksen ja koulutuksen on vaikea <br />
täyttää muuttuvia odotuksia. <br />
<br />
Nopeutuva muutos testaa yhteistyökyvyt. Yhteistyö ei kehity kuitenkaan pelkästään <br />
tahdonvoimalla, vaan Suomeen on välttämätöntä kehittää uusia malleja, jotka <br />
helpottavat yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yksi kehitysaskel tähän suuntaan <br />
olisi palkata oppilaitoksiin välittäjähenkilöitä, jotka toimivat tulkkeina koulutuksen <br />
ja yritysten välillä. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (polku 11) ===== <br />
<br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia<br />
<br />
Jalkautetaan toimintamalli, jossa koulutus, tutkimus ja tuotekehitys toimivat <br />
läheisessä yhteistyössä. (Esimerkiksi Luova monimuotoinen oppiminen Suomessa, <br />
Lumous). Toimintatapaan kuuluu luova, dynaaminen ja kaikkia hyödyttävä <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. <br />
<br />
Tekes käynnistää Postdoc in Residence -ohjelman, joka auttaa pk-yrityksiä saamaan <br />
syväosaamista valmistuvien alan tohtoreiden avulla. Internship-ohjelma <br />
puolestaan yhdistää yrityksiä ja maisteriohjelmista valmistuvia. Ohjelmiin voitaisiin <br />
yhdistää sopiva tuki tai kannuste alentamaan palkkauskynnystä. Tällaiset <br />
ohjelmat ovat myös kilpailuvaltteja, kun rekrytoidaan uusia kansainvälisiä <br />
opiskelijoita. <br />
<br />
Levitetään Hacking factory -toimintaa (Aalto-yliopisto). Toiminta-alusta tuo <br />
yhteen opiskelijat, opettajat ja yritykset uudentyyppiseen oppimisympäristöön, <br />
jossa oppiminen yhdistyy yritysten tarjoamien ongelmien pohjalle rakentuviin <br />
projekteihin. Näissä käytetään avoimen innovaation periaatteita ja keskeistä <br />
on yritysten sitoutuminen hankkeisiin oman henkilöstön konkreettisella <br />
työpanoksella. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä, puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto, <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE, ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM ja pääjohtaja Pekka Soini Tekes. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden <br />
mukaan. <br />
<br />
<br />
Selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa<br />
<br />
Molempien opetuksen tasoa on syytä nostaa ja kansainvälistää. <br />
<br />
vastuutaho: Suomen yliopistot UNIFI ry. ja ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) <br />
yhdessä sekä OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit.<br />
<br />
=== ylEISEn kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn === <br />
<br />
Edellä kuvattu teknologinen osaaminen edellyttää, että Suomeen täytyy kehittää <br />
tietoteknistä osaamista ja valmiuksia monella tasolla niin, että ihmisillä on riittävät <br />
digitaalisen yhteiskunnan lukutaidot. On arvioitu, että 90 prosenttia tämän päivän <br />
ammateista edellyttää vähintään tietotekniikan perusosaamista. <br />
<br />
Tietokirjailija Don Tapscot väittää kuitenkin teoksessaan ”Digiosaamisen ohjelmajulistus”, <br />
että kaikkialla Euroopassa vallitsee kasvava kuilu sen välillä, mitä digitaalinen <br />
mullistus edellyttää ja mitä työvoima osaa ja tietää. Työnantajilla on jatkuvasti <br />
suurempia vaikeuksia löytää työntekijöitä tieteellistä ja teknistä osaamista <br />
vaativiin töihin. Tapscot perustaa väitteensä muun muassa London School of Economicsin <br />
(LSE) eurooppalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan digiajan nuorten osaaminen <br />
on yllättävän heikkoa. <br />
<br />
Euroopan komissio ennustaa digitaalisessa agendassaan, että Euroopassa on <br />
vuonna 2015 jopa miljoona ICT-työpaikkaa täyttämättä, koska osaavia tekijöitä ei <br />
ole riittävästi. <br />
<br />
Haasteet näkyvät myös suomalaisessa työelämässä. Esimerkiksi Vuokko Hämäläisen <br />
ja Kaija Sarannon tutkimus kertoi, että terveydenhuoltoalan akateemisesti koulutetuista <br />
työntekijöistä 57 prosenttia arvioi tietotekniikkaosaamisensa huonoksi ja <br />
39 prosenttia melko huonoiksi. Viestintäyhtiö Soprano puolestaan tutki, että yli 40 <br />
prosentti suomalaisista yritysjohtajista kokee henkilöstön digitaidot puutteellisiksi. <br />
<br />
Kauppakamarin keväällä 2012 tekemä kysely kertoo, että sekä suomalaiset yritysjohtajat <br />
että toisen asteen opiskelijat pitävät tietotekniikkataitoja erityisen tärkeinä. <br />
Yritysjohtajat korostivat, että tietotekniikkaosaamista tarvitaan kaikissa tehtävissä. <br />
Opiskelijat puolestaan uskoivat tarvitsevansa tulevassa työssään tieto- ja viestintäteknologiaan <br />
liittyvää osaamista, vaikka eivät välttämättä olisi olleetkaan kiinnostuneita <br />
tietotekniikka-ammatista. <br />
<br />
Etenkin perusopetuksessa on kuitenkin vaikea vastata kasvavaan tarpeeseen. <br />
Valtakunnallisen Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) -tutkimushankkeen <br />
yhteydessä tehty selvitys kertoo tosin, että tietotekniikan käyttömahdollisuudet <br />
ovat parantuneet kouluissa. Koulujen ja alueiden väliset erot ovat silti suuret. <br />
<br />
Monissa kouluissa tietotekniikkaa on käytössä lähinnä tietotekniikkaluokissa, <br />
joiden käyttöön oppilailla on rajalliset mahdollisuudet. OPTEKin selvitys kertoo, että <br />
rehtorit suhtautuvat aiempaa positiivisemmin tietotekniikan merkitykseen koulun <br />
arjessa ja tunnistavat muutostarpeen. Toisaalta vuonna 2004 tehty perusopetuksen <br />
opetussuunnitelma mainitsee tietotekniikan vain ohimennen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (polku 12) ===== <br />
<br />
Työvoima- ja osaamistarpeen ennakointi <br />
<br />
Tällä hetkellä työvoima- ja osaamistarpeen ennakointia koordinoidaan valtakunnallisesti <br />
usean hallinnonalan yhteistyönä. Osana ennakointitoiminnan kehittämistä <br />
ICT-klusterin erityispiirteet tulee ottaa aikaisempaa konkreettisemmin <br />
huomioon. Ennakoinnin tuloksista tulee tehdä nopeasti päätöksiä, joilla koulutuksen <br />
sisältöä kehitetään joustavasti. Reagointikyvykkyyden toteutumiseen tarvitaan <br />
nykyistä toimivampi yhteistyömalli ennakoinnin, koulutuksesta päättävien <br />
tahojen ja koulutuksen tarjoajien välillä. Ennakointia tulee myös koordinoida valtakunnan <br />
tasolla, jotta osaamistarpeista muodostuu kokonaiskäsitys. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen; OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>peruskoulujen opetussuunnitelmaan internet-ajan tarpeet</big> <br />
<br />
Työryhmä esittää, että peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa <br />
työssä huomioidaan aikaisempaa vahvemmin osaamisen, oppimisen ja <br />
ajattelun taitojen merkitys kaikessa toiminnassa ja elinikäisen oppimisen perustana. <br />
Lisäksi OPS-perusteissa tulisi vahvistaa asenteellisia valmiuksia, kiinnostusta <br />
ja motivaatiota matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan. <br />
Entistä tärkeämpää tulevaisuuden osaamiselle on varmistaa myös perustaidot <br />
hyödyntää digitaalisia palveluita ja sisältöjä – myös omassa oppimisessa ja <br />
kaikessa toiminnassa. <br />
<br />
vastuutaho: Opetushallitus, opetusneuvos Irmeli Halinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kohdEnnETun kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn äkIllISESSä rakEnnEmuuToSTIlanTEESSa === <br />
<br />
ICT-alan rakennemuutos on leikannut Suomesta tähän mennessä noin 14 000 työpaikkaa <br />
parissa vuodessa. Noin 60 prosenttia työpaikkansa menettäneistä on sijoittunut <br />
uusiin työtehtäviin. Nokian ja yhteiskunnan nopeat työllistämistoimet ovat <br />
helpottaneet merkittävästi työttömyysongelmaa. Etenkin ICT-ammattilaisten työllistymistä <br />
on vauhdittanut kansainvälisten ja kotimaisten yritysten nopea reagointi <br />
osaavan työvoiman vapautumiseen. Kotimaisista yrityksistä OP-Pohjola perusti <br />
pankki- ja vakuutuspalveluita kehittävän yksikön Ouluun. Ulkomailta Suomeen ovat <br />
tulleet muun muassa Ericsson, Electronic Arts, Intel, Huawei ja Samsung. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö, Nokia ja muut julkisen sektorin toimijat aloittivat <br />
vuonna 2011 Bridge-ohjelman pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja <br />
Salossa. Ohjelma on koskenut Suomessa noin 4 500 henkilöä, joista noin 40 prosenttia <br />
on löytänyt uuden työn joko Nokialta tai muista yrityksistä. Opiskelemaan on lähtenyt <br />
noin 10 prosenttia. Monille työpaikkaansa vaihtaville on tarjottu tähän liittyviä <br />
muuntokoulutuksia. Lisäksi Bridgen avulla Suomeen on syntynyt yli 400 uutta yritystä. <br />
Tekes puolestaan on rahoittanut Innovation Mill -toimintaa, jossa on syntynyt <br />
Nokian ja NSN:n tuoteideoista jo noin 50 yritystä ja niihin noin 450 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Alan työntekijät ovat tähän mennessä sijoittuneet uusiin tehtäviin kohtuullisen <br />
hyvin. Tilanne vaikeutuu kuitenkin, koska markkinoiden ”imukyky” on heikentynyt. <br />
Siksi nyt on tehtävä uusia toimia, joilla estetään työttömiksi jääneiden osaamisen <br />
rapistuminen. Siihen työryhmä esittää yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin räätälöityä <br />
täsmäkoulutusta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen (polku 13) ===== <br />
<br />
<big>räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutus</big> <br />
<br />
Koulutushankintaa on tarpeen uudistaa ketterämmäksi. Spirit ICT Future on Pirkanmaalla <br />
toteutettava muuntokoulutushanke, jossa on mukana useita yrityksiä. <br />
<br />
Ohjelma tarjoaa ripeästi koulutusta mm. ICT-alalta vapautuneiden osaamisen täydentämiseksi <br />
uuden työnantajan edellyttämällä tavalla. Koulutuksella edistetään <br />
yritysten strategista uusiutumista nykyisten työntekijöiden osaamista täydentämällä. <br />
Tampereen toimintamalli monistetaan muille paikkakunnille. <br />
<br />
vastuutaho: Paikalliset ELY-keskukset pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Salossa. <br />
<br />
<br />
<big>Täydennyskoulutusta korkeakouluihin</big> <br />
<br />
Käynnistetään pikaisesti selvitys korkeakoulujen mahdollisuuksista ja esteistä tarjota <br />
täydennyskoulutusta tai eri aloille kehitettäviä uusia korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia <br />
työryhmän jo tunnistamille kasvualueille. Muun muassa oppisopimustyyppistä <br />
täydennyskoulutusta tulisi kehittää yhteistyössä alan yritysten <br />
kanssa ja suunnata koulutusta nopeasti alojen osaajien tarpeiden tyydyttämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: OKM, TEM, UNIFI ja ARENE. <br />
<br />
<br />
<big>Vieraskielisten kielikoulutus vähennyskelpoiseksi</big> <br />
<br />
ICT-sektorin käynnissä olevan muutoksen aikana myös moni työn perässä Suomeen <br />
muuttanut kansainvälinen osaaja on jäänyt tai jäämässä vaille työtä. Elinkeinoelämän <br />
edustajien tekemissä selvityksissä kielitaidon puutteen on toistuvasti <br />
todettu olevan kaikkein keskeisin ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisen este. <br />
<br />
Henkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat menot ovat yritykselle vähennyskelpoisia <br />
eikä niille ole laissa ilmaistu yksilökohtaista ylärajaa. Koulutettavan pitää olla <br />
työsuhteessa ja koulutuksen tulee edistää työntekijän ammatillista osaamista, <br />
koska muutoin se katsotaan työntekijän osalta palkanlisäksi. Maahanmuuttajien <br />
kielikoulutus voi tässä suhteessa olla joissain tapauksissa tulkinnanvarainen. <br />
On tehtävä selkeä linjaus siitä, että äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai <br />
saamea puhuvien työntekijöiden ammatillinen suomen tai ruotsin kielen koulutus <br />
katsotaan ammatillista osaamista edistäväksi ja täten verovähennyskelpoiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, vero-osasto.<br />
<br />
== 6. Rahoituskuilu on täytettävä ja investoinnit turvattava == <br />
<br />
<big>Aloitus- ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Samoin suurten yritysten rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet. kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta luovien yritysten rahoitus kuntoon. Samoin riskinotto on tehtävä Suomessa mielekkäämmäksi ja houkuttelevammaksi.</big> <br />
<br />
Suomalaisen yritysrahoituksen ja pääomasijoituskentän alakulo on jatkunut jo <br />
useamman vuoden. Muun muassa Suomen Pankin ja työ- ja elinkeinoministeriön <br />
teettämä yritysrahoituskysely kertoo, että etenkin pienten ja keskisuurten yritysten <br />
rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet <br />
niin, että etenkin mikroyritykset nojaavat yhä enemmän vain yhteen pankkiin. <br />
Samoin suuryritysten rahoitus on muuttunut yhä enemmän pankkikeskeiseksi. <br />
Uudet vakavaraisuusvaatimukset puolestaan ovat vähentäneet pankkien lainanantoa. <br />
Yksityinen omapääomaehtoinen raha on vähentynyt, koska tuotot eivät ole vastanneet <br />
otettuja riskejä. Vastaava ilmiö näkyy laajemminkin venture capital -toimialalla <br />
Euroopassa. <br />
<br />
Suomalainen kasvuyritysekosysteemi on viime vuosien aikana kehittynyt hyvään <br />
suuntaan. Internetin ja sähköisen kaupankäynnin yleistyminen, yrittäjäilmapiirin <br />
paraneminen, sekä kasvanut yrityshautomo- ja kiihdyttämötoiminta ovat vauhdittaneet <br />
yrittäjyyttä. <br />
<br />
Kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta liiketoimintaa ja uutta <br />
kasvua luovien yritysten rahoitus sekä kasvun edellytykset kuntoon yrityskoosta <br />
riippumatta. Julkisen ja yksityisen pääoman on tehtävä ennakkoluulotonta yhteistyötä <br />
tällä alueella. Tässä yhteydessä erityisesti aikaisen ja kasvuvaiheen pääomasijoitukset <br />
ja riskirahoitus (ns. venture capital) ovat avainasemassa <br />
<br />
Kaiken ydin on yksityisen, markkinaehtoisen rahoituksen liikkeelle saaminen. <br />
Siksi Suomessa pitää kannustaa yksityistä riskinottoa ja pääomasijoitusmarkkinoiden <br />
kehittymistä. Samalla elinkeino- ja työelämä kehittyy yrittäjävetoisemmaksi <br />
ja verkottuneemmaksi jaetun riskinoton kautta: yhä useampi ihminen toimii yhtä <br />
aikaa työntekijänä, yrittäjänä, omistajana tai yksityissijoittajana. Yksityinen rahoituksen <br />
mukana tulee yleensä myös osaamista ja verkostoja. <br />
<br />
Toimiakseen suomalainen yritysekosysteemi tarvitsee suurten yritysten lisäksi <br />
1) ”innovaatioiden kasvualustaa” eli pieniä, teknologiapainotteisia, innovatiivisia ja <br />
uutta työllisyyttä luovia yrityksiä, sekä 2) vahvasti tuotekehitykseen panostavia ja <br />
globaaliksi huippuosaajiksi tähtääviä kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Kasvuyrityksiä voi syntyä startup-kentän lisäksi myös tunnistamalla ja kehittämällä <br />
potentiaalisia pk-yrityksiä, joilla niukka rahoitus on usein kasvun rajoite. Samoin <br />
spinoffit nähdään keinona synnyttää uusia yrityksiä. Käynnissä olevan ICT-alan <br />
rakennemuutoksen yhteydessä on pyritty kannustamaan yrityksistä eropakettien <br />
kautta tai yt-menettelyllä irtautuvia osaajia perustamaan uusia yrityksiä. Rahoituksen <br />
monipuolistaminen madaltaa etenkin henkilöstön mahdollisuuksia tarttua <br />
spinoff-tilaisuuksiin. <br />
<br />
Kasvun yritysekosysteemi [KUVA]<br />
<br />
<br />
Rahoituksen ja tuotekehityspanosten kasvattamisen edistämiseksi työryhmä esittää <br />
uudenlaisia ratkaisuja, jotka on priorisoitu eri vaiheessa olevien yritysten tarpeet <br />
huomioiden. Startup-kentällä korostuu yksityisen rahoituksen ja pääomasijoitustoiminnan <br />
kehittäminen, kasvuyritysten ja vakiintuneiden suuryritysten kohdalla <br />
taas Suomen kilpailukyky ja houkuttelevuus tuotekehityspanosten ja immateriaalioikeuksien <br />
ja IPR -oikeuksien kohdemaana. <br />
<br />
=== EnkElIrahoITuSTa ja -oSaamISTa SIEmEn- ja kaSvuvaIhEESEEn === <br />
<br />
Innovatiivisten siemen- ja mikroyritysten alkutaipaleella korostuu yksityisen enkelirahoituksen <br />
ja yrittäjyyden merkitys. Suomalaiset noin 300 bisnesenkeliä sijoittavat <br />
vuosittain vain noin 10–15 miljoonaa euroa kotimaisiin yrityksiin. Ruotsin riskipääomayhdistyksen <br />
SVCA:n mukaan maassa on 3000–5000 bisnesenkeliä, jotka sijoittavat <br />
vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Yhdysvalloissa enkelisijoittajat investoivat <br />
huikeat 20 miljardia euroa vuosittain. <br />
<br />
Työryhmä näkeekin enkelisijoittajien merkityksen erittäin olennaisena siemenvaiheen- <br />
ja startup -yritysten kasvun ja rahoituksen edellytyksenä. Bisnesenkelit tuovat <br />
mukanaan tyypillisesti rahoituksen lisäksi kasvuasennetta, kanssayrittäjyyttä, <br />
osaamispääomaa ja kokemusta liiketoiminnan kehittämiseen sen kriittisessä alkuvaiheessa. <br />
Näin he lisäävät yrityksen onnistumisen edellytyksiä. <br />
<br />
Eduskunnassa loppuvuodesta hyväksytty bisnesenkeleille suunnattu kasvuyrityskannustin <br />
on erittäin tärkeä toimenpide kasvun ja yritysekosysteemin kehittymisen <br />
kannalta. Työryhmä pitää tärkeänä, että sijoituskannustin laajennetaan koskemaan <br />
myös yksityisessä tai perheomistuksessa olevia sijoitustoimintaa harjoittavia <br />
yrityksiä sekä yrityskiihdyttämöitä. Samoin määrätietoisen enkelisijoitustoimialan <br />
kehittämisen näkökulmasta on erittäin tärkeää tukea yksittäisten enkelisijoittajien <br />
kykyä hajauttaa panokset laajaan joukkoon kohdeyhtiöitä. <br />
<br />
Jatkoksi enkelirahoituksen kehittämisen osalta työryhmä suosittaa, että selvitetään <br />
yksityisten sijoitusyhtiöiden toimintaedellytysten kehittämistä. Tutkitaan mahdollisuuksia <br />
tehdä listaamattomien yritysten luovutusvoitto verovapaaksi, mikäli <br />
voitto käytetään uudelleen kasvuyhtiösijoituksiin. Näin edesautettaisiin merkittävästi <br />
pääoman kiertoa uusiin kasvuyrityksiin sekä kiihdyttämötoiminnan kehittymistä <br />
sijoitusyhtiöiksi tai ”evergreen” -mallilla toimiviksi rahoittajiksi. Evergreen <br />
-mallissa sijoituksista vapautuvaa pääomaa sijoitetaan eteenpäin uusiin kohdeyrityksiin, <br />
eikä tulouteta yhtiöstä/rahastosta. <br />
<br />
=== kaSvun ja kanSaInvälISTymISEn rahoITuSTa pääomaSIjoITukSIlla === <br />
<br />
Pääomasijoitusmarkkinoita kehittävien toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa <br />
sekä kotimaista että ulkomaista yksityistä rahoitusta siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. <br />
Tavoitteena pitää olla, että Suomeen luodaan kansainvälisesti huippuluokkaa <br />
olevan markkinaehtoisesti toimivan pääomasijoitustoimiala. <br />
<br />
Työryhmä näkee tärkeänä uutena kehitystoimenpiteenä uusien yksityisten, epäsymmetriamallilla <br />
toimivien siemen- ja aikaisen vaiheen pääomarahastojen syntymisen <br />
Suomeen. <br />
<br />
Tähän pyritään esimerkiksi nykyisen Vigo-yrityskiihdyttämötoiminnan jatkamisella <br />
ja kehittämällä niitä kohti uusien yksityisten VC-rahastotiimien muodostumista. <br />
Lisäksi valtion rahoitusta yritysten siemen- ja kasvuvaiheessa tulee painottaa <br />
entistä enemmän pääomarahastojen kautta tapahtuvaksi, suorien sijoitusten <br />
sijaan. <br />
<br />
Pääomasijoitus- eli venture capital -markkinoilla tavoite on turvata uusien Suomeen <br />
sijoittavien VC-rahastojen varainhankinta, rahastojen aiempaa aktiivisempi <br />
osallistuminen varhaisen vaiheen kehitystyöhön, yhtiöiden kasvurahoituskierrosten <br />
toteutuminen (A- ja B-rahoituskierros) sekä keskittyminen yritysten kansainvälistymiseen. <br />
Painopiste tulisi olla myös tehokkaammassa hankevirran markkinoinnissa <br />
kansainvälisille sijoittajille ja kansainvälisten sijoituskierrosten toteuttamisessa. <br />
Tämän vauhdittamiseksi työryhmä esittää uuden ”Kasvurahastojen Rahaston”-tyyppisen <br />
mallin perustamista riittävän laajana. <br />
<br />
Alku- ja kasvuvaiheen rahoitusmallit olisi mielekästä yhdistää yhden public-private-<br />
mallin alle. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita<br />
(polku 14, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Käynnistetään rahoitusohjelma alku- ja kasvuvaiheen yrityksille</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa valtion ja yksityisten rahoittajien yhteistyössä rakennettua <br />
kokonaisvaltaista rahoitusohjelmaa, joka tähtää sekä alkuvaiheen että kasvuvaiheen <br />
yritysten rahoitustilanteen parantamiseen. Riittävän kokoinen rahoitus <br />
edellyttää 60–100 miljoonan euron vuosittaista panostusta, jossa valtio vastaa <br />
40 prosentista ja yksityiset sijoittajat 60 prosentista. Näistä rahoitusohjelman <br />
varoista 40 prosenttia suuntautuu siemen- ja aikaisen vaiheen rahoitukseen ja <br />
60 prosenttia kasvuyritysten rahoittamiseen. <br />
<br />
<big>Kehitetään siemen- ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Kokonaisohjelman osana perustetaan Suomeen eri profiileilla ja toimialoilla toimivia <br />
public-private-rahastoja edellä mainitussa suhteessa. Julkinen toimija huolehtii <br />
sijoituksen pitkäjänteisyydestä ja riittävistä hallinnointiyhtiön kannusteista. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti. Rahastot toimivat <br />
epäsymmetria-periaatteella niin, että valtio tyytyy yksityissijoittajia pienempään <br />
voittoon. Epäsymmetria-mallissa tulee ottaa huomioon EU:n valtiotukisäännöt. <br />
Tekesin riittävä resurssointi rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen/Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 10–16 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
<big>Kehitetään kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Voidaan toteuttaa esimerkiksi perustamalla ns. Kasvurahastojen Rahasto II. <br />
Toteutetaan se riittävän laajana, jotta public-private -kokonaispanostus on 40–60 <br />
miljoonaa euroa vuosittain puhtaasti kasvurahoituspainotteisille VC-rahastosijoituksille. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti ja sijoitukset pitäisi <br />
olla luokiteltavissa yksityiseksi pääomaksi. Teollisuussijoituksen riittävä resurssointi <br />
rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen, Teollisuussijoitus, toimitusjohtaja <br />
Juha Marjosola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 14–24 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
=== kaSvuInvESToInTEIhIn TarvITTavan laInarahoITukSEn SaaTavuudEn varmISTamInEn === <br />
<br />
Yritykset tarvitsevat kasvuvaiheessa investointeihinsa ja käyttöpääomaa varten lainarahoitusta. <br />
Nykyisellään Finnvera voi myöntää sekä lainarahoitusta että takauksia <br />
pankkien myöntämille lainoille. Rakennemuutostilanteen vuoksi Finnveran <br />
rahoitusedellytyksiä on työ- ja elinkeinoministeriön päätöksillä laajennettu. <br />
<br />
Useista rahoitusmarkkinoiden kehityksen rakenteellisista syistä ja suhdannekehityksen <br />
vuoksi pankkien lainarahoitus pk-yrityksille on viime aikoina merkittävästi <br />
tiukentunut, vaikka valtion osallistumisedellytyksiä on vahvistettu. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15A) ===== <br />
<br />
Otetaan käyttöön pk-yritysten joukkovelkakirjalainat. Kasvavien yritysten lainarahoituksen <br />
saatavuuden varmistamiseksi työryhmä esittää, että Finnvera käynnistää <br />
uuden pk-yritysten joukkovelkakirjalaina-järjestelmän. Järjestelmä voidaan <br />
kehittää 2000-luvun alussa käytössä olleen Finnveran pk-yritysten jvk-järjestelmän <br />
pohjalta. Nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa joukkovelkakirjalaina <br />
monipuolistaisi lainainstrumenttien ja rahoittajien syndikointia ja riskinjakoa. <br />
Menettely parantaisi siten myös pankkien lainarahoituksen myöntämisen <br />
edellytyksiä. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
=== InnovaaTIoBokSIlla SIjoITukSET ja TuoTEkEhITySpanoSTukSET SuomEEn === <br />
<br />
Hallituksen esittämä t&k-menojen lisävähennys yritysverotuksessa tähtää tutkimuksen <br />
ja kehittämisen tekemiseen nimenomaan Suomessa. Näiden panostusten <br />
täysimääräiseksi hyödyntämiseksi pitää myös varmistaa, että kehitystyön tuloksena <br />
syntyneiden innovaatioiden omistus pysyy Suomessa. <br />
<br />
Aineettomat oikeudet siirtyvät helposti maasta toiseen, koska niiden omistusmaan <br />
vaihtaminen on yksinkertaista. Innovaatioiden verokannustin, ns. innovaatioboksi, <br />
pyrkii vaikuttamaan siihen, että yritys pitää tai siirtää aineettomat oikeutensa <br />
kyseiseen maahan. Innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa <br />
alhaisemmalla verokannalla. <br />
<br />
Innovaatioboksi tukisi merkittävällä tavalla suomalaisten yritysten kilpailukykyä <br />
innovaatiointensiivisillä aloilla ja loisi paremmat mahdollisuudet houkutella jopa <br />
aivan uutta tutkimus-, tuotekehitys- ja muuta liiketoimintaa ja verotuloja Suomeen. <br />
<br />
Monissa Euroopan maissa on käytössä erilaisia innovaatioboksin muotoja (UK, <br />
Hollanti, Luxemburg, Ranska, Belgia, Unkari, Espanja). Sen vuoksi useat suomalaiset <br />
yritykset selvittävät parhaillaan, missä kannattaa pitää aineettomien oikeuksien <br />
omistus ja mistä niistä saatava taloudellinen hyöty on suurin. <br />
<br />
Työryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Suomeen luodaan nopeasti kansainvälisesti <br />
kilpailukykyinen innovaatioboksi. Innovaatioboksin on katettava erilaiset <br />
aineettomat oikeudet mahdollisimman laajasti, jotta kannustimen vaikuttavuus olisi <br />
riittävä pitämään ja houkuttelemaan aineettomia oikeuksia Suomeen sekä tehokkaasti <br />
kannustamaan yrityksiä kaupallistamaan keksinnöt. Innovaatioboksin tulee <br />
hyödyttää sekä isoja että pienempiä yrityksiä, jotta veturiyrityksinä toimivat isommat <br />
yritykset eivät siirtäisi innovaatiopanostuksiaan ulkomaille ja vetäisi siten <br />
mukanaan myös pienempiä kasvuyrityksiä. Näin turvataan myös nopeimpien kasvuyritysten <br />
pysyminen Suomessa mahdollisissa yrityskauppa ja kansainvälisissä <br />
sijoituskierrostilanteissa (esimerkiksi SuperCell / Rovio). <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15B) ===== <br />
<br />
<big>Luodaan innovaatioille verokannustin</big> <br />
<br />
Luodaan Suomeen innovaatioiden verokannustin (innovaatioboksi), jonka <br />
mukaan innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa merkit<br />
tävästi alhaisemmalla verokannalla (8-12%). <br />
<br />
Alhaisemman verokannan piiriin kuuluvat tulot kaikista keskeisistä aineetto<br />
mista oikeuksista (patentit, tavaramerkit, ohjelmistojen ja muiden luovien teos<br />
ten tekijänoikeudet). <br />
<br />
Innovaatioboksin tulee hyödyttää yhtäläisesti niin isoja kuin pienempiäkin yrityk<br />
siä (ei euromääräistä rajaa). <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Staattiset verovaikutukset yli 200 miljoonaa euroa. <br />
Dynaamiset verovaikutukset tulee arvioida. <br />
<br />
Toteutetaan hallituksen esitys tutkimuksen ja kehityksen kolmen vuoden lisävähennyksestä. <br />
Lisäksi työryhmä ehdottaa vähennyksen muuttamista pysyväksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela.<br />
<br />
== 7. Uusilla toimintatavoilla innovaatioita == <br />
<br />
<big>Uudet innovaatiot vaativat digitaalisessa maailmassa toimintatapoja, joissa korostuvat nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne. Samoja ominaisuuksia vaaditaan äkillisen rakennemuutoksen hoitamisessa.</big> <br />
<br />
Kilpailukyky edellyttää digitaalisessa maailmassa uudenlaisia toimintamalleja <br />
sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Uudet toimintatavat ovat välttämättömiä <br />
siksi, että innovaatioiden pitää syntyä entistä nopeammin ja niiden tekemiseen tarvitaan <br />
entistä enemmän useiden toimijoiden verkostoja. <br />
<br />
Nopean oppimisen vaateen kuvaa erinomaisesti IMD:n professori Peter Lorange <br />
artikkelissaan ”Ultra-rapid Management Processes”. <br />
<br />
”Vaaditaan johtamismalleja, jotka mahdollistavat uusien liiketoimintojen tuomisen <br />
markkinoille ensimmäisenä sekä parhaimpien ideoiden ultranopean levittämisen <br />
maailmalle”. <br />
<br />
Verkostojen voimasta puolestaan kirjoitetaan osuvasti muun muassa Sitran julkaisussa <br />
”Suuri siirtymä”: ”T&k-toiminnan globaalisaation hyödyntäminen edellyttää <br />
siirtymistä hajautettuun organisaatiomalliin, jossa innovaatioprosessi tapahtuu <br />
yhteistyössä eri yksiköiden, partnereiden, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa”. <br />
<br />
Verkostomainen ja nopea toiminta vaatii uudenlaista ajattelua organisaatioiden <br />
johtamisessa. Johtamismallit ovat kehittyneet pitkälti 1900-luvun teollisuudessa, <br />
mikä aiheuttaa haasteita 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Professori CG. Prahalad <br />
kirjoittaakin johtamisen muuttuvan tällä vuosisadalla monella tavalla. ”Johtamista <br />
hallinneet ajatuksemme täytyy arvioida uudestaan muun muassa vallan, <br />
rakenteiden, hierarkian, kontrollin, koordinaation, omistamisen ja kannustimien <br />
osalta”. <br />
<br />
Verkostoitumisen ja nopeuden vaade osuu ensimmäisenä kansainvälisessä kilpailussa <br />
oleviin yrityksiin. Sama vaatimus koskee kuitenkin koko yhteiskuntaa <br />
kolmesta syystä. Yritykset eivät pysty uudenlaiseen toimintatapaan, jos koko muu <br />
yhteiskunta toimii vanhoilla malleilla. Lisäksi julkinen sektori on usein keskeinen <br />
kumppani verkostoissa, joissa kehitetään uusia asioita. Samoin on tärkeää oivaltaa, <br />
että uudet toimintamallit tuovat tehoa myös julkiselle sektorille ja parantavat julkisia <br />
palveluita. <br />
<br />
World Economic Forumin The Global Information Report korostaa, että elämme <br />
hyperverkottuneessa maailmassa, jossa kansalaisten, yritysten ja valtion suhteet <br />
muotoutuvat uudella tavalla. ”Se tuo uusia mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta ja <br />
hyvinvointia synnyttämällä uusia tuotteita ja palveluita sekä parantamalla tapaa, <br />
jolla julkiset palvelut tuotetaan.” <br />
<br />
Samalla on toki syytä muistaa WEF:n varoitus, että hyperverkottuneisuus synnyttää <br />
uusia haasteita kuten tietoturvan murtuminen, verkkorikollisuus ja uhat yksilöiden <br />
tietosuojalle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut edellä kuvattuja tarpeita kehittää nopeutta <br />
ja verkostomaisia toimintamalleja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lukemattomissa <br />
työryhmän käymissä keskusteluissa on noussut esiin samankaltaisia <br />
kokemuksia siitä, kuinka eri toimijat työskentelevät siiloissa, joiden ylittäminen on <br />
syystä tai toisesta vaikeaa. Yritysten ja julkisen sektorin keskustelu on usein mutkikasta <br />
ja yhteistyö eri toimialojen välillä on ohutta. <br />
<br />
Nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne ovat tärkeitä myös silloin, kun ratkotaan <br />
äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamia ongelmia. Tarvitaan ennakkoluulottomia <br />
ratkaisuja, joissa julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Uusia ratkaisumalleja <br />
täytyy kokeilla, koska ei ole olemassa patenttiratkaisuja, joilla ongelmat <br />
voisi takuuvarmasti korjata. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä tekee ehdotuksia, jotka tähtäävät <br />
<br />
• innovatiivisuuteen julkisten palveluiden kehittämisessä, <br />
• erilaisten osaamisten kohtaamiseen ja uudenlaisten ekosysteemien syntymiseen, <br />
• yritysten palveluviidakon purkamiseen ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen sekä <br />
• toiminnan nopeuttamiseen niin, että asioita samalla kehitetään pitkäjänteisesti. <br />
<br />
=== julkISET palvEluT EdElläkävIjöIkSI === <br />
<br />
Julkisella sektorilla on merkittävä tarve tehostaa ja parantaa palveluitaan digitaalisilla <br />
ratkaisuilla. Tarvetta tehokkuuteen lisää julkisen sektorin velan kasvu ja huoltosuhteen <br />
heikkeneminen. Palvelujen parantaminen puolestaan on tärkeää, koska <br />
sähköiseen maailmaan kasvaneet kansalaiset odottavat saavansa yhä enemmän palvelua <br />
verkossa. Yritykset taas voivat saada merkittäviä säästöjä, jos niiden tarvitsemat <br />
julkiset palvelut ovat automatisoituja. <br />
<br />
Työryhmä näkee, että uusia julkisia palveluita tulisi kehittää ennakkoluulottomasti <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Julkiset palveluhankinnat voivat <br />
toimia osaltaan uusien innovaatioiden veturina tilanteissa, joissa uutta teknologiaa <br />
voidaan yhdistää palveluun. <br />
<br />
Tästä erinomaisena esimerkkinä on verohallinnon jos usean vuoden yli jatkunut <br />
johdonmukainen palvelukehitys. Työ lähti liikkeelle työprosessin uudelleenmäärittelystä <br />
ja systeemisen muutoksen tarpeen ymmärtämisestä. Case Vero. <br />
<br />
Uusien palveluiden kehittämisessä pilotit ovat tärkeä toimintamalli, jossa yhdistyvät <br />
nopea toiminnan käynnistäminen ja riskin rajaus. Pilottien avulla asiakas ja toimittaja <br />
voivat luoda täysin uusia palveluita ja prosesseja, joita muut eivät ole vielä testanneet. <br />
<br />
Kokeilukulttuurin hyödyt voivat olla suuret. Julkinen sektori saa innovatiivisia <br />
ratkaisuja, jotka tehostavat ja parantavat palvelua. Yritykset puolestaan saavat referenssejä, <br />
jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä etenkin vientimarkkinoilla. <br />
<br />
Alla ovat keskeiset julkisen sektorin ominaispiirteet, joita digitaalisessa maailmassa <br />
tarvitaan. <br />
<br />
• Nopea palvelu. Tehokas julkinen sektori palvelee asiakaslähtöisemmin sekä <br />
kansalaisia että yrityksiä. <br />
<br />
• älykäs asiakas. Kilpailukykyinen julkinen sektori on myös älykäs asiakas <br />
yksityiselle sektorille. <br />
<br />
• Ennakkoluuloton kokeilija. Julkinen sektori kokeilee rohkeasti uusia ratkaisuja. <br />
Pilotit ovat kokeiluväline, joilla voidaan toimia nopeasti ja pitää riskit <br />
kohtuullisina. <br />
<br />
•kilpailun edistäjä. Kilpailukykyinen julkinen sektori lisää kilpailua kotimarkkinoilla. <br />
<br />
• Tehokkaiden rakenteiden luoja. Julkinen hallinto tukee yhteisiä rakenteita, <br />
jotka mahdollistavat joustavat toimintamallit. <br />
<br />
===== Case Sähköistä verotusta ===== <br />
<br />
:Verottaja on edennyt jo vuosien ajan systemaattisesti kohti automatisoitua palvelua, jossa sekä verovelvollisten että verottajan omat toiminnot on sähköistetty mahdollisimman pitkälle. <br />
: <br />
:Kehitystyö on helpottanut sekä asiakkaan että verohallituksen työtä. Tämä on edellyttänyt, että verottaja on miettinyt kaikki omat prosessinsa uusiksi. Siksi verottaja on edennyt kehityspolulla askeleittain niin, että ensimmäiset askeleet otettiin jo 1990-luvulla. Silloin alkoi kokeilu veroehdotusten tekemisestä valikoiduille asiakkaille. <br />
: <br />
:Monien askeleiden jälkeen kaikki kansalaiset alkoivat saada veroehdotuksen, joiden täydentäminen piti kuitenkin tehdä paperilla. Nyt noin 5,5 miljoonaa asiakasta saa esitäytetyn veroehdotuksen. Täydennettävää on noin 1,5 miljoonalla verotettavalla, joista kolmasosa tekee täydennykset sähköisesti. <br />
: <br />
:Digitalisointi ei ole johtanut henkilöstön irtisanomisiin, mutta henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta. Samaan aikaan monien tehtävät ovat muuttuneet entistä enemmän asiantuntijatehtäviksi. Asiakkaille tämä on tiennyt laadukkaampia ja nopeampia neuvontapalveluita. <br />
: <br />
:Kehitysmahdollisuuksia on edelleen paljon. Esimerkiksi verotilijärjestelmä mahdollistaisi sen, että verovelvollinen voisi kuitata verovelkoja ja –saamisia keskenään. Tämä yksinkertaistaisi rahaliikennettä veronmaksajan ja valtion välillä ja säästäisi kaikkien aikaa ja rahaa. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (polku 16) ===== <br />
<br />
<big>luodaan esikaupallisten pilottien malli julkiselle sektorille</big> <br />
<br />
Kehitetään esikaupallisen vaiheen toimintamalli, jossa esimerkiksi kunta esittää <br />
yrityksille ongelman, johon yritykset etsivät uuden ratkaisun. Sen jälkeen kunnan <br />
haasteet parhaiten ratkaiseva yritys voi jalostaa ratkaisun edelleen tuotteeksi, <br />
jota päästään kokeilemaan. Pilotin kautta luodaan malli, joka monistetaan ja levitetään <br />
julkisen sektorin organisaatioiden käyttöön sekä pidetään huoli palveluiden <br />
ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. <br />
<br />
Esikaupallisella hankinnalla voidaan edistää uusien markkinoiden syntymistä <br />
ja yritys saa samalla kaupallisen referenssin, mikä auttaa kasvu-ja <br />
vientiponnisteluissa. <br />
<br />
Toimeenpano: VM, ICT-johtaja Timo Valli; Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka <br />
Mäki-Lohiluoma. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista</big> <br />
<br />
Suomalaisia ohjelmistoyrityksiä syrjivä sääntely liittyy etenkin Hanselin koordinoimiin <br />
julkisiin kilpailutuksiin. Etenkin referenssivaatimukset kilpailutuksissa <br />
sulkevat usein ulos suomalaiset, pienet ohjelmistoyritykset. Tämä karsii vaihtoehtoja, <br />
tukee asemansa saavuttaneiden suurten yritysten asemaa ja rajoittaa kasvuyrittäjyyttä. <br />
Työryhmä ehdottaa, että julkisen hankinnan ehtoja muokataan niin, <br />
että ne avaavat ovia uusille innovaatioille. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>perustetaan kansalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus</big> <br />
<br />
ICT-2015 työryhmän ehdotuksesta on vuoden 2012 viimeisessä lisätalousarviossa <br />
myönnetty rahoitus kansalaisen SOTE-palvelujen kehittämiskeskuksen <br />
perustamista koskevan selvityksen laatimiseksi. <br />
<br />
Selvityksen perusteella tehdään esitys keskuksen perustamisesta vuonna <br />
2014. Perustettava keskus toimisi palvelujen järjestäjien, ammattilaisten, asiakkaiden <br />
ja ICT-toimittajien yhteistyön, asiakaslähtöisen palvelumuotoilun foorumina <br />
ja yhteisten toimintamallien kehittäjäyhteisönä. Hyödynnetään toiminnassa <br />
VTT:n osaamista ja toimintaa Sote-palveluiden konseptoinnissa ja mallinnuksessa <br />
(tutkimusjohtaja Tatu Koljonen). <br />
<br />
vastuutaho: STM/neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen, VM/ICT-johtaja <br />
Timo Valli ja TEM <br />
<br />
Tarvitavat resurssit: Myönnetty vuoden 2012 viimeisessä lisäbudjetissa <br />
200 000 euroa perustamista koskevan selvityksen laatimiseen, vuodesta 2014 <br />
alkaen varaus selvityksen perusteella budjettiin. <br />
<br />
=== TörmäyTTämISEn ja EkoSySTEEmIEn EdISTämInEn === <br />
<br />
Uusien innovaatioiden syntyminen edellyttää, että erilaiset osaamiset kohtaavat <br />
nykyistä paremmin monella tasolla. Siksi Suomeen tulee kehittää toimintamalleja, <br />
jotka vauhdittavat yhteistyötä sekä vuorovaikutusta niin toimialojen sisällä että eri <br />
toimialojen välillä. <br />
<br />
Esimerkiksi strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit ovat monien arvioiden <br />
mukaan onnistuneet hyvin toimialojen sisäisessä törmäyttämisessä, mutta toimialarajat <br />
ylittävissä kohtaamisissa ja kansainvälisessä yhteistyössä monet näkevät <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Lukuisissa työryhmän käymissä lähetekeskusteluissa on korostunut ekosysteemien <br />
luomisen ja osaamisen ristiinpölytyksen merkitys.Ekosysteemejä tarvitaan, <br />
koska kaikki suurimmat globaalit haasteet edellyttävät systeemisiä ratkaisuja. Esimerkiksi <br />
terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen voi onnistua vain, jos on olemassa <br />
arkkitehtuuri, johon kaikkien yksityisten ja julkisten toimijoiden ratkaisut kytkeytyvät. <br />
Tässä on pienellä maalla aivan erityinen etu, jota pitäisi pystyä hyödyntämään. <br />
<br />
Teknologisten välineiden ja ratkaisujen puute ei ole enää perimmäinen este. <br />
Hidasteet ja esteet ovat organisaatioissa, vanhoissa toimintatavoissa ja prosesseissa <br />
sekä viime kädessä asenteissa. Jotta niitä voidaan muuttaa, tarvitaan uusia tapoja <br />
tehdä työtä sekä työtapoja palvelevaa teknologiaa. Lisäksi tarvitaan ekosysteemejä, <br />
joissa toimintaympäristö viritetään teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä silmälläpitäen <br />
optimaaliseksi. <br />
<br />
Ekosysteemiin kuuluu monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista <br />
osaamista ja riskien oton kyvykkyyttä. Samoin tarvitaan sekä yksityistä että <br />
julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille ja palveluille. Tarvitaan myös laadukasta <br />
regulaatiota ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se vaatii myös saumatonta <br />
yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten ekosysteemin <br />
osien täytyy olla kyvykkäitä kytkeytymään kansainvälisiin verkostoihin. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain sitä kautta, että ekosysteemin laatu ja sen ympärille <br />
rakentuva relevantti osaaminen ovat maailman huippua. <br />
<br />
Törmäyttäminen voi tapahtua ympäristöissä, joissa kohtaamiset ovat luonnollisia. <br />
Siksi kohtaamisia tapahtuu luontevasti esimerkiksi alueiden sisällä tai toimialaverkostoissa. <br />
Digitaalisten palveluiden kehittyminen edellyttää, että ICT-alan osaajat <br />
ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi konepajateollisuuden ammattilaisten <br />
kanssa. <br />
<br />
Alueellisista törmäytyskanavista hyviä esimerkkejä ovat Tampereen Uusi Tehdas, <br />
Oulun Yritystakomo ja useilta paikkakunnilta löytyvät Tampereen mallin mukaiset <br />
Protomo-yrityskiihdyttämöt. Strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit puolestaan <br />
ovat esimerkkejä toimialaverkostoista, joissa saman alan yritykset kehittävät <br />
yhdessä teknologiaa, jota useammat yritykset voivat hyödyntää. <br />
<br />
Nokia-klusterista työttömäksi jäävien osaamisen yhdistäminen puolestaan tarvitsee <br />
akuutteja ratkaisuja, joissa hyödynnetään ekosysteemin ja törmäyttämisen <br />
malleja. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Törmäytys ja verkostohankkeet (polku 17) ===== <br />
<br />
<big>Alueelliset verkostohankkeet </big><br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman Innovatiiviset-ohjelman (INKA) tavoitteena <br />
on vahvistaa kansanvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä <br />
Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan <br />
luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä <br />
ja edelläkävijämarkkinoita. <br />
<br />
Tuetaan alueellisten osaamiskeskittymien syntyä. Kannustetaan alueita rakentamaan <br />
nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet vahvistavat <br />
toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä osaamisohjelmilla, <br />
joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
toimintaa. <br />
<br />
Pilottina avointen järjestelmien osaamiskeskittymän kehittäminen. Kehitetään <br />
digitaalisen osaamisen keskittymää toteuttamalla osaamisohjelmia muun muassa <br />
kokonaisarkkitehtuurien, suurten järjestelmien hallinnan ja avoimien skaalautuvien <br />
palvelujärjestelmien alalla. Suunnataan hankeportfolio tukemaan kansallisen <br />
infrastruktuurin muutosta ja julkishallinnon ja avoimia terveydenhuoltoalan <br />
järjestelmäkehityshankkeita. <br />
<br />
Tavoitteena on luoda verkostot uuden kansallisen veturi-ilmiön muodostamiseksi <br />
ja vaihtoehdoksi suuryrityksille mm. julkishallinnon palvelukehityshankkeissa. <br />
Toteutetaan osaamisohjelmat muutamille valikoiduille erityisosaamisalueille, <br />
jotka edesauttavat kokonaisratkaisujen toteuttamista: <br />
<br />
• Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut ja -strategiat, palveluliiketoiminnan ja teknisten ratkaisujen yhteissuunnittelu <br />
• Suurten järjestelmien tekninen hallinta, optimointi ja toteutus <br />
• Avoimet ja skaalautuvat palvelujärjestelmä-, tietoturva- ja informaationhallinnan kehitysmallit sekä käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta <br />
<br />
Toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana avausprojektin sisällä mahdollisesti <br />
osana tulevaa INKA-ohjelmaa. <br />
<br />
vastuutaho: BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula, STM/neuvotteleva virkamies <br />
Hannu Hämäläinen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kaksi miljoonaa euroa vuodessa 2013–2017. <br />
<br />
<big>Toimialakohtaiset törmäytykset</big> <br />
<br />
<big>Selvitetään edellytykset uusien digitaalisten ekosysteemien rakentamiseen</big> <br />
<br />
Sähköinen terveysteknologia ja älykkäät vanhuuspalvelut ovat suuria kasvumahdollisuuksia <br />
ikärakenteen muuttumisen vuoksi. Selvitetään vuoden 2013 aikana, <br />
löytyykö näiden aihealueiden ympärille yritysten (esim. Mawell Oy) ja tutkimuslaitosten <br />
muodostama joukko, joilla olisi kiinnostusta tehdä näistä laajempi kehitysohjelma. <br />
Yhtenä mahdollisena kohteena on Salo, jossa on jo käynnistetty hyvinvointiteknologian <br />
(erityisesti vanhuspalvelut) kehitysympäristön rakentaminen. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>digitaalisen koulutusliiketoiminnan kehittäminen</big> <br />
<br />
Koulutusliiketoiminnan ja ICT-sektorin törmäyttämöitä pilotoidaan Jyväskylässä, <br />
Tampereella ja Oulussa. Lisäksi Turun yliopistolla, Salon kaupungilla ja paikallisilla <br />
yrityksillä on alan kehityshanke Näistä kaupungeista löytyy valmiita tuotteita, <br />
palveluratkaisuja ja sisältöjä molemmilla sektoreilla joiden yhteistyömahdollisuuksia <br />
ei ole hyödynnetty. <br />
<br />
Törmäyttämisellä on tarkoitus hakea uusia palveluratkaisuja ja nopeita tuloksia. <br />
Tavoitteena on tuoda ICT-ja EDU-sektorit yhteen uudella tavalla, olemassa olevia <br />
rakenteita tehokkaammin ja innovatiivisemmin hyödyntäen. Tällöin saavutettavien, <br />
alueellisten hyvien käytänteiden pohjalta voidaan rakentaa laajemmin <br />
sovellettavia malleja koko maahan. Törmäyttämö luo ihmisten, ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien <br />
yllättäviä kohtaamisia yli toimialojen ja alueiden rajojen. <br />
Uudenlaisen yhteistyön tavoitteena on luoda kansainvälistä liiketoimintaa. <br />
Viennin tueksi luodaan uudet tehokkaat toimintamallit. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
resurssit: 1 miljoona euroa/vuosi. <br />
<br />
<big>Suomen kauppakamareiden digitalisaatiohanke</big> <br />
<br />
Tavoitteena on kertoa etenkin pk-yrityksille, miten informaatioteknologian uusia <br />
mahdollisuuksia voi parhaiten hyödyntää. Hanke esittelee informaatioteknologian <br />
mahdollistamia uusia toimintatapoja sekä askeleita, joiden avulla uusiin teknisiin <br />
ratkaisuihin ja toimintamalleihin kannattaa siirtyä. Samoin kiinnitetään huomiota <br />
digitalisaation haasteisiin kuten tietoturvaan ja itsensä johtamiseen digitaalisessa <br />
ympäristössä. Hankkeen aikana on tilaisuuksia yhdeksäntoista kauppakamarin <br />
alueella sekä valtakunnallinen tilaisuus Helsingissä. Tavoite on digitalisaatiokehityksen <br />
nopeuttaminen. Kohderyhminä ovat etupäässä suomalaiset pk-yritykset, <br />
kunnat ja muut paikalliset toimijat. <br />
<br />
vastuutaho: Keskuskauppakamari, Senior Advisor Ilkka Lakaniemi <br />
<br />
<br />
<big>Sähköinen treffipalvelu ICT-osaajien ja asiakkaiden välille</big> <br />
<br />
Teknologiateollisuus ry:n johdolla tehdään verkkopalvelu, jonka pääteemana <br />
on yritysten uudistuminen. Sivusto on suunnattu etenkin pk-yrityksille, joilla on <br />
nopea tarve uudistua kansainvälisen kilpailun paineessa. Sivustolle rakennetaan <br />
osio, jonka kautta digitaalisista palveluista kiinnostuneet yritykset voivat löytää <br />
oikeanlaista ICT-osaamista juuri omaan tarpeeseensa. Sivustolla myös herätetään <br />
yrityksiä digitaalisten palveluiden mahdollisuuksista case-esimerkkien kautta. <br />
<br />
vastuutaho: Teknologiateollisuus, johtaja Jukka Viitasaari. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>greenICT” ja älykkäät kaupunkiympäristöt</big> <br />
<br />
Tavoitteena on koota suomalaisen energia- ja ympäristöalan sekä ICT-alan huippuosaaminen <br />
(ml. start-up- ja kasvuyritykset) tukemaan laaja-alaisesti kolmen <br />
kaupunkialueen suunnittelua ja kehitystä sekä yritystoiminnan kasvua. Toimenpide <br />
toteutetaan kolmen vuoden aikana. <br />
<br />
vastuutaho: toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 2 milj. euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut Nokia-klusterin ongelmiin (polku 18) ===== <br />
<br />
<big>Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi</big> <br />
<br />
Monissa maissa on pula ICT-osaajista, joita Suomessa puolestaan on jäänyt työttömiksi <br />
rakennemuutoksen takia. Suomalaisten heikkoutena on tuote- ja palveluosaamisen <br />
tuotteistamisen ja markkinoille vieminen. Tästä käytännön esimerkkinä <br />
toimii ICT 2015 -työryhmän työn osana Saksassa ja Sveitsissä tehty <br />
markkina-analyysi, jonka mukaan suomalaisen ICT -osaamisen tuotteistaminen <br />
Saksan ja Sveitsin markkinoille tarjoaa välittömiä liiketoimintamahdollisuuksia <br />
suomalaisyrityksille. <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa pilottitoimenpiteitä, jotka parantavat yritysten kykyä luoda <br />
globaalisti myytäviä tuote- ja palvelukonsepteja: <br />
<br />
• muuntokoulutusta mobiiliosaajille. Yhteiskunnan ja yritysten yhdessä tukema globaalin tuotemarkkinoinnin muuntokoulutus- ja projektityösopimusohjelma, joka tarjoaa alan osaajille nopean siirtymisen matkapuhelimista uusille toimialoille sekä yrityksille kokenutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Erityisenä fokusalueena pilottivaiheessa Tampereen ja Oulun ICT-osaajat. <br />
<br />
• “Ensiasiakkuudesta moniasiakkuuteen”- rahoitusmalli. Uudet rahoitusmallit tukemaan tuotteiden ja palveluiden myyntiä useille asiakkaille ja markkinoille samanaikaisesti (nyt pk-yritykset keskittyvät usein yhteen isoon asiakkaaseen <br />
kotimaassa ja putoavat tyhjän päälle alihankintaverkon purkautuessa). Mallina Vision+, joka ei sijoita omistusosuuteen yrityksessä vaan sen tuotteiden ja palveluiden myyntiin (tuotto provisiona tuotteiden ja palveluiden myynnistä). Osa tässä raportissa ehdotetun alku- ja kasvuvaiheen yrityksille suunnatun rahoitusohjelman (polku 14) resursseista tulisi suunnata <br />
Vision+ -mallisiin rahastoihin. Myös osa vastikkeettomista julkisista yritystuista pitäisi kohdistaa tähän tarkoitukseen (esim. Tekesiin luodaan uusi ”Globaali tuotteistusosaaminen” -ohjelma). Pilottivaiheessa uusi rahoitusmalli <br />
kehitetään ja otetaan koekäyttöön suomalaisen ICT-osaamisen viennissä Saksan ja Sveitsin markkinoille. <br />
<br />
• “Suomi projektitoimisto” asiakasklusterissa Perustetaan Suomi Projektitoimisto Saksan koneenrakennusklusteriin <br />
ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusteriin. Projektitoimistot syntyvät alhaalta ylöspäin kohdemarkkinoilla asuvien, paikalliset liiketoimintamahdollisuudet tuntevien asiantuntijoiden sekä kotimaisten alueellisten elinkeinoyhtiöiden, yritysten ja yliopistojen yhteistyönä. Projektitoimistot tarjoavat suomalaisyrityksille toimipisteen lähellä asiakasta ja mahdollistavat alihankinta- ja liiketoiminnan kehitysprojektit asiakkaan toimitilojen läheisyydessä. Näillä markkinoilla fyysinen läsnäolo on erityisen tärkeää, sillä paikalliset yritykset pitävät alihankintaverkostonsa lähellä. Projektitoimisto toimii ”sillanpääasemana” suomalaisyritysten myynti- ja tuotekehityshenkilöiden lyhyt- tai pitkäaikaiselle työskentelylle kohdemarkkinoilla. Uudenlaiset projektitoimistot Saksan koneenrakennusklusterissa ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusterissa kohdistuvat suomalaisyritysten tarpeisiin, joita julkiset ja yksityiset viennin edistämisorganisaatiot eivät pysty täyttämään maantieteellisen läsnäolon, paikallisten markkinoiden syvätuntemuksen ja toiminnan joustavuuden osalta. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta kehittää konseptia edelleen nyt tehdyn selvityksen pohjalta.<br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 1,5 miljoonaa euroa/vuosi. <br />
<br />
<br />
<big>kaato – kansainväliset yritykset Suomeen</big> <br />
<br />
Vuoden 2012 lisätalousarviossa on myönnetty rahaa Suomen markkinoimiseksi <br />
kiinnostavana ICT-alueen investointikohteena ulkomailla. <br />
<br />
Laajennetaan invest-in-toimintaa tukemalla suoraan kansallisen business-in-toimintamuodon <br />
(suora neuvottelutoiminta hyödyntäen olemassa olevia liiketoimintakontakteja <br />
ja liiketoimintaosaamista) syntymistä ja vapautuvan kapasiteetin <br />
toimintaedellytyksiä. Tässä tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. <br />
Lisäksi TEM tulee laatimaan Suomen maabrändityötä eteenpäin vievälle ulkoministeriön <br />
organisaatiolle Kitkaton Suomi -yhteenvedon, jonka tarkoituksena on <br />
vaihvistaa Suomen osaamisbrändiä. <br />
<br />
Tutkitaan VTT:n systemaattista käyttöä ulkomaisen t&k:n houkuttelussa. Malli <br />
voidaan ottaa esimerkiksi Singaporesta, joka on tuotteistanut jatkuvan ulkomaisen <br />
pääoman houkuttelu- ja kotoutusmallin. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 3 miljoonaa euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
=== palvEluvIIdakon ja laInSäädännön ykSInkErTaISTamInEn === <br />
<br />
Elinkeinoelämän järjestöt ovat vuosien ajan puhuneet ylisääntelyn vaaroista. Sääntelyn <br />
nopeat muutokset on toinen elinkeinoelämän suurista huolista. Vakaa ympäristö <br />
varmistaa parhaiten investointien jatkuvuuden ja sitä kautta myös liiketoiminnan <br />
terveen kehityksen. Se puolestaan edellyttää vahvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän <br />
kanssa. <br />
<br />
Järjestöt eivät ole kannassaan yksin, sillä muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto <br />
on ollut huolissaan ylisääntelystä ja sääntelyn vaikutusten huonosta arvioinnista. <br />
VTV on todennut lausunnossaan, että ”kaikessa sääntelyssä pitää huomioida <br />
riski, että sääntely vähentää kannustusta ja innovatiivisuutta”. <br />
<br />
Tarkastusvirasto toteaa, että järkevä sääntely käsittää koko poliittisen prosessin <br />
lain suunnittelusta sen täytäntöönpanoon, soveltamiseen, arviointiin ja tarkastamiseen. <br />
Viraston mukaan uutta sääntelyä voitaisiin arvioida myös pilottien avulla. <br />
Uuden sääntelyn kokeilu voitaisiin rajata esimerkiksi alue- tai organisaatiokohtaisesti. <br />
VTV nostaa esiin myös, että sääntelyn vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan <br />
hyödyntää uudenlaisia tutkimuksellisia menetelmiä (esimerkiksi living lab -toimintakonseptia), <br />
jotka mahdollistavat oikeudellisesta sääntelystä saadun kokemusperäisen <br />
tiedon systemaattisen keräämisen ja analysoinnin. <br />
<br />
Suomella on monia vahvuuksia, jotka liittyvät yhteiskunnan perusinfrastruktuurin <br />
toimivuuteen, turvallisuuteen, luotettavuuteen ja alhaiseen korruptioon. Samat <br />
seikat voivat toisaalta johtaa yliregulaatioon ja -varovaisuuteen, virheiden välttämiseen <br />
ja varman päälle pelaamiseen, sekä riskinottohaluttomuuteen. <br />
<br />
Ylisääntely ei ainoastaan hidasta kehitystä. Liika sääntely saattaa edistää veronkiertoa <br />
ja muuta harmaata taloutta, totesi Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassaan <br />
tutkija Jenni Pääkkönen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (polku 19) ===== <br />
<br />
<big>yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa</big> <br />
<br />
Alueellisilla ja kansallisilla hankkeilla tuotetaan tällä hetkellä sekava viidakko <br />
hautomo-, startti- ja kiihdytyspalveluita. Palvelut muodostavat asiakkaan näkökul<br />
masta polveilevan, ennakoimattoman ja puutteellisesti ohjatun kokonaisuuden. <br />
<br />
Kasvun Tehoketju -hanke selkeyttää palveluketjun sisältöä ja tehostaa toimintaa <br />
asiakkaiden kannalta. Hankkeessa hyödynnetään Protomo-toiminnasta ja <br />
muista toimintamalleista tehtyjen arviointien tuloksia, tunnistetaan kansallisesti <br />
vaikuttavimmat toimintamallit ja tuotetaan lyhytkestoiset yksittäisprojektit korvaava <br />
yhtenäinen palvelukonsepti, joka on valtakunnallisesti monistettavissa ja <br />
samalla huomioi alueelliset erityispiirteet. Kasvun Tehoketju pilotoidaan välittömästi <br />
1–2:lla alueella ja sitä ryhdytään soveltamaan ainakin Oulun, Tampereen ja <br />
Salon seuduilla sekä pääkaupunkiseudulla. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Madalletaan spinoff-kynnystä lainsäädäntöä ja verotusta selkiinnyttämällä</big> <br />
<br />
Yritysten strategisissa muutostilanteissa spinoffien toteuttamisen kynnystä tulisi <br />
madaltaa. Nyt prosessiin liittyy sekä verotuksellisia että lainsäädännöllisiä haasteita <br />
spinoff-yrityksiin siirtyville henkilöille sekä emoyhtiölle. Lainsäädäntöä ja <br />
verotusta selkiinnyttämällä voidaan merkittävästi lisätä sekä työntekijöiden kiinnostusta <br />
yrittäjyyttä kohtaan että yritysten mahdollisuuksia rahoittaa tai tukea <br />
ydinliiketoiminnan ulkopuolelle jäävien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista <br />
työntekijöiden perustamissa yrityksissä. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>konesaleille oikeus energiaveron palautukseen</big> <br />
<br />
<br />
Pilvipalveluiden yleistyminen lisää ICT-yritysten tarvetta rakentaa lisää tietovarastoja. <br />
Suomella on hyvät mahdollisuudet houkutella tällaisia datacentereitä <br />
vakaan toimintaympäristönsä ansiosta. Suomen tulisi kuitenkin rakentaa datacenter-<br />
strategia. Osana tätä strategiaa ICT-alalle tulisi antaa muun teollisuuden <br />
omaama oikeus energiaveron palautukseen. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää. <br />
<br />
<big>kasvatetaan digitaalisen talouden ekosysteemiä alv-muutoksilla</big> <br />
<br />
Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen ja myyminen on tehtävä kiinnostavaksi <br />
ja kilpailukykyiseksi Suomessa. Olisi tutkittava mahdollisuus ALV-helpotukseen <br />
verkkokaupasta ostettujen tuotteiden osalta. Tämä vahvistaisi suurien <br />
kaupantoimijoiden kiinnostusta ja sijoittamista verkkokaupan ratkaisuihin <br />
ja infrastruktuuriin. Samoin on verkkokaupankäynnin osalta varmistettava suomalaisten <br />
toimijoiden kilpailukyky kotimarkkinoilla. Esimerkiksi eKirjojen, ladattavien <br />
pelien, musiikin ja elokuvien sekä verkossa toimivien sisältöpalveluiden <br />
arvonlisäveron alentaminen toisi huomattavan kasvun mahdollisuuden suomalaisille <br />
toimijoille. Muun muassa perinteisen kirjan tai elokuvalipun ALV on nyt <br />
9 prosenttia, kun taas eKirjan tai verkossa vuokrattavan elokuvan verokanta on <br />
23 prosenttia. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää <br />
<br />
<br />
=== nopEa ToImEEnpano oSana pITkäjänTEISTä kEhITTämISTä === <br />
<br />
Sekä käytäntö että tutkimustieto kertovat, että nopeus on internet-maailmassa erityisen <br />
tärkeää. Digitaaliteknologian sovellukset ovat usein ”ensimmäinen saa leijonanosan” <br />
-tyyppisiä, minkä vuoksi kärjessä oleminen on tärkeää. <br />
<br />
Internetin käyttö kasvaa huimaa vauhtia. Globaali internet-liikenne on kaksinkertaistunut <br />
kahdessa vuodessa. Tämä johtuu laitteiden ja yhteyksien hintojen laskusta <br />
ja uusien palveluiden lisääntymisestä. Suomi ei ole kansainvälisten palveluiden tuottajana <br />
merkittävä toimija yksittäisistä menestystuotteista huolimatta. <br />
<br />
Nopeus ei tarkoita, että juostaan kovempaa. Tärkeintä on löytää koko yhteiskunnassa <br />
entistä älykkäämpiä toimintamalleja, jotka synnyttävät nopeampia tuloksia. <br />
Tämä voi tarkoittaa muun muassa seuraavanlaisia toimintamalleja. <br />
<br />
• Kehitetään uusia asioita kokeilevien pilottien avulla <br />
<br />
• Käydään säännöllistä dialogia asiakkaiden ja toimittajien kesken <br />
<br />
• Nopeutetaan viranomaisten lupamenettelyä <br />
<br />
• Hyödynnetään julkisissa tarjouskilpailuissa avoimia ratkaisuja, jotka avaavat kilpailutilaa pienemmille yrityksille <br />
<br />
• Hyväksytään epäonnistumiset <br />
<br />
• Lopetetaan epäonnistuneet hankkeet ajoissa <br />
<br />
<br />
Nopeiden toimintamallien lisäksi Suomeen tulee synnyttää samanaikaisesti pitkäjänteisen <br />
toiminnan kulttuuri. Tämä on tärkeää monesta syystä. Yrityksien investointikynnys <br />
madaltuu, jos ne voivat luottaa muun muassa lainsäädännön pysyvyyteen. <br />
Samoin yhteiskunnan suuret muutokset kuten siirtymä digitaloudeksi edellyttävät <br />
pitkäjänteistä toimintaa, joka samalla reagoi ajassa tapahtuviin muutoksiin. <br />
<br />
Siksi ICT 2015 -työryhmä ehdottaa ensimmäiseksi toimia, jotka tähtäävät digitaalisen <br />
perustan nopeampaan rakentamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Nopea toteuttaminen (polku 20) ===== <br />
<br />
<big>Vauhditetaan julkishallinnon palveluiden digitalisointia (kIdE)</big> <br />
<br />
Hallitusohjelman mukaan jokainen ministeriö valmistelee älystrategian. Tavoitteena <br />
on julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen pilottien kautta. <br />
Täten koko Suomen talouden ja tuottavuuden kasvua edistetään digitaalisten palveluiden <br />
avulla. Varmistetaan että hankkeet etenevät käytäntöön. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. Kukin hallinnonala vastaa omien proses<br />
sien sähköisten palveluiden kehittämisestä. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan ohjelma</big> <br />
<br />
CIO in Residence -ohjelmassa tarjotaan ICT-sektorin ulkopuolisille pk-yrityksille <br />
mahdollisuus saada määräajaksi (esim. 1-6 kk) ICT-neuvonantaja sparraamaan <br />
kohdeyrityksen johtoryhmää. <br />
<br />
CIOlla (Chief Information Officer) on kyky toimia kohdeyrityksessä liikkeenjohdon <br />
tukena. Vuokra-CIO saa palkkaa, yritykselle järjestely mitoitetaan keston ja <br />
kustannusten puolesta siten, että kynnys CIO:n ottamiseen on matala. Toimenpiteen <br />
tavoite on tarjota etenkin pk-yrityksille nopea tie digitaalisen osaamisen <br />
nostamiseen. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Sähköisen liiketoiminnan osaamisohjelma</big> <br />
<br />
Toteutetaan Pk-yrityksille suunnattu verkkomyynti ja markkinointivalmiuksien <br />
kehittämisohjelma, joka nostaa suomalaisten yritysten valmiuksia internetiin <br />
perustuvan verkkoliiketoiminnan hyödyntämisessä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini; Markkinointiviestinnän Toimistojen <br />
Liitto MTL, toimitusjohtaja Tarja Virmala. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa (myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa) <br />
<br />
===== Pitkäjänteinen kehittäminen (polku 21, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä valtioneuvoston kansliaan</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa perustettavaksi valtioneuvoston yhteyteen ICT-asiantuntijaryhmän, <br />
jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri ja jonka jäseninä ovat toteutuksesta <br />
vastaavien tahojen avainhenkilöt. Työryhmän tehtävä on seurata Kitkaton <br />
Suomi -tavoitteen toteutumista, vauhdittaa toimeenpanoa, sovittaa yhteen <br />
hallinnon alat ylittäviä toimenpiteitä, tehdä omalta osaltaan ehdotuksia rullaavasti <br />
ja maksimoida vaikuttavuutta. Samoin verkostomaisen toiminnan edistäminen <br />
on työryhmän keskeinen tehtävä. <br />
<br />
vastuutaho: Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, VNK. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Varmistetaan toimenpiteiden toteutuminen kaupunkiseuduilla</big> <br />
<br />
Kansallisen ICT-asiantuntijaryhmän tueksi ja työpariksi nimetään kaupunki- tai <br />
kaupunkiseututasoiset verkostomaiset ryhmät, jotka varmistavat korkean osaamisen <br />
työpaikkojen syntymistä tukevien kaupunki- tai aluetasoisten toimenpiteiden <br />
toteutumisen käytännössä. Näiden ryhmien koollekutsumisesta ja johtamisesta <br />
vastaavat kaupunkien elinkeinojohtajat. (Pääkaupunkiseutu, Oulu, Mikkeli, <br />
Tampere ja Salo.)<br />
<br />
Vastuutaho konseptin luomisessa: Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Käynnistetään markkina- ja kilpailijaseuranta Tekesissä</big> <br />
<br />
ICT-työryhmän tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö, <br />
jonka tehtävä on antaa tarvittava ja kriittinen ennakko- ja lähtötieto <br />
ICT -asiantuntijaryhmälle avainkilpailijamaiden kehitysnopeudesta tarvittavien <br />
vuosittaisten uusien toimenpiteiden määrittämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
== 8. 21 polkua Kitkattomaan Suomeen == <br />
<br />
<big>ICT avaa monipuolisimmat mahdollisuudet parantaa tuotteita, synnyttää uutta ja luoda kasvua. Siksi Suomen pitää vähentää tarpeetonta kitkaa, joka estää tarttumasta mahdollisuuksiin. ICT 2015 -työryhmä esittää 21 moniaskelista polkua kitkattomaan Suomeen.</big> <br />
<br />
Suomalaisten hyvinvointia uhkaa useasta samanaikaisesta syystä johtuva kasvuongelma. <br />
Uuden teknologian soveltaminen on todennäköisin ratkaisu ongelmaan. <br />
Historia nimittäin osoittaa, että teknologinen kehitys selittää talouskasvusta suuremman <br />
osan kuin työn ja pääoman määrä yhteensä. <br />
<br />
Höyry ja sähkö ovat olleet talouskasvun kannalta merkittävimpiä yleiskäyttöisiä <br />
teknologioita vajaan 200 vuoden aikana. ICT ja internet ovat monien arvioiden <br />
mukaan vielä suurempia ja nopeammin vaikuttavia voimia. Tähän mennessä digitaalinen <br />
vallankumous on näkynyt eniten laitteissa. Palveluiden suuri aalto kerää <br />
vasta voimiaan. <br />
<br />
Suomi oli useita vuosia matkapuhelinalan veturi, mutta digitaalisten palveluiden <br />
rakentajana kuljemme tavaravaunuissa. Seuraajan asema on huono, koska nopeasti <br />
kulkevassa digitaalisessa taloudessa ensimmäiset korjaavat selvästi muita suuremmat <br />
potit. Digitaalisessa maailmassa kaikki mahdollinen pitää kääntää palveluksi. <br />
<br />
Hyvinvointimme taso riippuukin lähivuosina paljon siitä, kuinka nopeasti <br />
opimme soveltamaan uutta teknologiaa. Meidän pitää monipuolistua teknologian <br />
rakentajasta sen hyödyntäjäksi. Tarvitsemme lisää ICT-yrityksiä, jotka työllistävät <br />
ja kehittävät uusia ratkaisuja meille ja muille. Jopa vielä enemmän tarvitsemme <br />
kuitenkin yrityksiä ja julkista sektoria, jotka parantavat tuotteitaan ja palveluitaan <br />
ICT:n avulla. <br />
<br />
ICT:n tuottajat ja hyödyntäjät muodostavat yhdessä ekosysteemin, jonka osaaminen <br />
ja yhteispeli ratkaisevat koko Suomen menestyksen. Suomen on opittava hyödyntämään <br />
muita nopeammin ja tehokkaammin tietotekniikkaa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut useita kehityskohteita infrastruktuurissa, <br />
osaamisessa, rahoituksessa ja toimintatavoissa. Maa ei voi ottaa kaikissa asioissa <br />
riittävän pitkiä kehitysaskeleita yhdellä kertaa. Siksi työryhmä ehdottaa pitkäjänteistä, <br />
kymmenen vuoden muutokseen tähtäävää kehittämisohjelmaa. <br />
<br />
Tässä raportissa työryhmä esittää 21 keskeisintä toimenpidealuetta - polkua, <br />
joilla otetaan ensimmäiset askeleet vuonna 2013. Näiden kaikkien toimenpiteiden <br />
vaatima vuosittainen lisärahoitus on yhteensä 55–70 miljoonaa euroa. Lisäksi <br />
tulevat verovaikutukset, joista selkeästi suurin yksittäinen liittyy innovaatioiden <br />
verokannustimiin. <br />
<br />
Kymmenvuotisen ohjelman toteuttamista edistää ja koordinoi valtioneuvoston <br />
kansliaan perustettava ICT-asiantuntijaryhmä, jota johtaa valtiosihteeri. Ryhmän <br />
tehtävänä on seurata ja vauhdittaa tässä raportissa esitettyjen keskeisten askeleiden <br />
ottamista. Samoin ryhmä tulee omalta osaltaan esittämään uusia askeleita, joita ei <br />
tässä vaiheessa ole osattu nähdä tai joita ei ole arvioitu yhtä kiireelliseksi kuin raportissa <br />
esitetyt toimet. <br />
<br />
Nyt esitettävistä toimista neljä ovat kriittisiä ja erityisen tärkeitä, jotta Suomi <br />
ottaisi kestäviä, digitaalisia voittoja laajalla rintamalla yksittäisten menestystarinoiden <br />
lisäksi. Nämä neljä ovat kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen <br />
(toimenpide 1), ICT 2023 -tutkimus ja kehitysohjelma (5), rahoitusohjelma kasvuyrityksille <br />
(14) ja pitkäjänteinen kehittäminen, jota varten perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä <br />
(21). <br />
<br />
Seuraavat toimet auttavat Suomea nousemaan tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, <br />
jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat <br />
asiakaslähtöisiä ja kitkattomia. <br />
<br />
<br />
=== Infrastruktuuri === <br />
<br />
===== rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (1) ===== <br />
Näin samaa informaatiota voidaan hyödyntää nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
Ratkaisu auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja parantamaan asiakaspalvelua. <br />
Suunnittelu tehdään valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla <br />
kesäkuun loppuun mennessä. Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisulla Taltionilla <br />
on valmiudet liittyä ensimmäisenä palveluna uuteen arkkitehtuuriin. <br />
<br />
===== rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
Koskee mm. palkkoja, alv-tietoja ja kirjanpitoa. Mahdollistaa arviolta neljän miljardin <br />
euron vuosittaiset säästöt. <br />
<br />
===== vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (3) =====<br />
<br />
Myönnetään mm. toimiluvat laajakaistan 800 MHz-taajuusalueelle, mahdollistetaan <br />
testitaajuudet 700 MHzin ja 3GHz:n alueille korkeakouluille ja yrityksille. Lisäksi <br />
vauhditetaan valokaapeleiden rakentamista uusilla kevyemmillä ratkaisuilla <br />
kuten mikro-ojitus. <br />
<br />
===== luodaan avoimen datan ekosysteemi (4) =====<br />
<br />
Kootaan avoimen tiedon yhteistyöverkosto. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. Varmistetaan lain<br />
säädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. <br />
<br />
=== Osaaminen === <br />
<br />
===== yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (5) ===== <br />
<br />
Kootaan erillään olevat toimenpiteet ICT-osaamisen tason nostoon <br />
10 vuoden ohjelmaksi, jonka ohjausryhmän muodostavat Tekes ja Suomen Akatemia. <br />
Ohjelma toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä t&k-kärkihankkeita <br />
ja verkottuu merkittävimpiin kansainvälisen tutkimusohjelmiin. <br />
<br />
===== digitaaliset palvelut ja sisällöt (6) ===== <br />
Käynnistetään kuntien palveluiden digitalisointi <br />
mm. Oulun ja Mikkelin piloteilla. Palveluiden kehitys ja levitys tehdään <br />
kuntien palvelukehitysyhtiö Tieraa hyödyntäen. Pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi <br />
käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio. <br />
<br />
===== Pelit ja pelillisyys (7) =====<br />
Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi. Toteutetaan ensimmäiset pilotit pelillisyyden viemiseksi pelialan ulkopuolelle Taltionin avulla.<br />
<br />
===== Tietoturva (8) ===== <br />
Lisätään tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta. Kehitetään alan <br />
vientitapahtumia ja perustetaan kyberturvallisuuskeskus. <br />
<br />
===== mobiiliosaaminen (9) ===== <br />
Käynnistetään alalla usean vuoden pituinen t&k-hanke ja <br />
lisätään akateemista tutkimusta TKI-ohjelman puitteissa. <br />
<br />
===== Big data (10) ===== <br />
Lisätään Big Data -alueen koulutusta. Aloitetaan kehityshanke Big <br />
Data-osaamisen kehittämiseksi. <br />
<br />
===== Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (11) ===== <br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia yritysten ja eri oppilaitosten <br />
välillä sekä selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa. <br />
<br />
===== yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (12) ===== <br />
Toteutetaan työvoima- ja osaamistarpeiden <br />
ennakointihanke sekä huomioidaan peruskoulun opetussuunnitelman <br />
uudistuksessa internet-ajan tarpeet. <br />
<br />
===== Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen äkillisessä rakennemuutoksessa (13) =====<br />
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutusta ja viedään täydennyskoulutusta korkeakouluihin.<br />
<br />
=== Rahoitus === <br />
<br />
===== rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustarpeita (14) ===== <br />
Valtio panostaa rahoitusohjelman kautta alku- ja myöhäisemmän kasvuvaiheen yrityksiin kahden eri rahastomallin kautta. <br />
<br />
===== Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (15) ===== <br />
Otetaan pk-yritysten jvk-lainat käyttöön ja toteutetaan innovaatioille verokannustin. <br />
<br />
<br />
=== Toimintatavat ===<br />
<br />
===== julkiset palvelut edelläkävijöiksi (16) ===== <br />
Luodaan julkiselle sektorille esikaupallisten <br />
pilottien malli, joilla voidaan kokeilla uusia palveluratkaisuja rajoitetulla <br />
riskillä. Samoin karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista ja <br />
perustetaan kansalaisten SOTE-palvelujen kehittämiskeskus. <br />
<br />
===== Törmäytys ja verkostohankkeet (17) ===== <br />
Kannustetaan alueita ja toimialoja rakentamaan nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet <br />
vahvistavat toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä <br />
osaamisohjelmilla, joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
liiketoimintaa. Pilottina avointen osaamiskeskittymien vahvistaminen. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut nokia-klusterin ongelmiin (18) ===== <br />
Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi. <br />
Hyödynnetään ICT 2015-ohjelman yhteydessä tehtyä selvitystä Saksan ja Sveitsin <br />
markkinoista, joilla on akuutti ICT-osaajien tarve. <br />
<br />
===== Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (19) ===== <br />
Yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa asiakkaan näkökulmasta Kasvun Tehoketju-<br />
hankkeella. Vähennetään lainsäädännöstä digitaalista taloutta syrjiviä elementtejä: <br />
rinnastetaan digitaalinen palvelu vastaavaan fyysiseen (esim. ekirja) ja <br />
palautetaan energiavero datakeskuksille muun teollisuuden tapaan. <br />
<br />
===== nopeat toimintatavat ja pilotit (20) ===== <br />
Vauhditetaan ministeriöiden palveluiden digitalisointia Kide-hankkeella. Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan <br />
ohjelma. Kehitetään pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan osaamista. <br />
<br />
===== pitkäjänteinen kehittäminen (21) ===== <br />
Valtioneuvoston yhteyteen nimitetään ICT-asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri. Ryhmä tukee, <br />
koordinoi ja vauhdittaa kymmenen vuoden ICT-ohjelman toteuttamista. ICT-työryhmän <br />
tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö. <br />
<br />
== Lähteitä == <br />
<br />
Accenture (2012). ICT 2015 -työryhmälle tehty analyysi. <br />
Baldwin, Richard E. and Evvenett, Simon (2012), Value Creation and Trade in 21st Century Manufactu<br />
<br />
<br />
ring: What Policies for UK Manufacturing. Teoksessa David Greenaway (ed), The UK in a Global World. <br />
How can the UK focus on steps in global value chains that really add value? <br />
Banga Rahsmi ( ), Drivers of outward foreign direct investment from Asian developing economies. <br />
Boston Consulting Group (2012) Investointeja Suomeen. <br />
Boston Consulting Group (2012), Adapt and Adopt: Governments` Role in Internet Policy. <br />
Cedefop (2010) Jobs in Europe to become more knowledge- and skills-intensive <br />
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (2012), lausunto 2/2012. <br />
Eloranta Jorma (2012). Investointeja Suomeen. Ehdotus strategiaksi ja toimintaohjelmaksi Suomen <br />
<br />
<br />
houkuttelvuuden lisäämiseksi yritysten investointikohteena. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
<br />
<br />
9/2012. <br />
Euroopan komissio (2011): Policies in support of high-growth innovative SMEs. An INNO-Grips Policy <br />
Brief by empirica Communication and Technology Research. Principal author: Stefan Lilischkis. Bonn.” <br />
<br />
<br />
Euroopan komissio (2012): The Digital Agenda for Europe - Driving European growth digitally. <br />
COM(2012) 784 final. <br />
Fransman, Martin (2010), The new ICT ecosystem. Cambridge University Press. <br />
<br />
<br />
http://fvca.fi/tietokeskus/tilastot/2012 <br />
Gapgemini Consulting (2012) The Digital Advantage. How digital leaders outperform their peers in <br />
every industry. <br />
<br />
<br />
Jeffrey P. Graham and R. Barry Spaulding (2004) Understanding Foreign Direct Investment. <br />
Grajek, M. (2012), ICT for growth: a targeted approach. Policy Contribution 2012/10, Bruegel <br />
Handelberg Jari (2012), Aspects of Management Team and Firm Growth. Aalto University publication <br />
<br />
<br />
series Doctoral dissertations 76/2012. <br />
Helsingin Sanomat (2012). ”Helsingin yliopiston rehtori suomii yliopistosäästöjä”. 26.3.2012 <br />
Hämäläinen, Saranto (2009). Moniammatillisen terveydenhuoltohenkilöstön koulutustarpeet sekä <br />
<br />
<br />
kehittämis-ja vaikuttamismahdollisuudet tietotekniikan käyttöönotossa <br />
IMD (2012). World Competitiveness Yearbook 2012. <br />
Kauppalehti (2013). Johtajat tyytymättömiä henkilöstön digitaitoihin, 8.1.2013 <br />
Lehti, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. <br />
<br />
<br />
Etla B254. Taloustieto Oy. <br />
Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Internet Suomen taloudessa. Julkaisuja 8/2012 <br />
Manpower Group (2012) Talent Shortage Survey <br />
McKinsey (2012). Tuotteistettua tuottavuutta. Suomeen suuntautuvien investointien lisääminen kove<br />
<br />
<br />
nevassa kansainvälisessä kilpailussa. <br />
<br />
<br />
�<br />
Moss Kanter, Rosabeth (2012). Can America Compete? Harvard Magazine. <br />
<br />
<br />
Nikulainen, Ali-Yrkkö, Seppälä (2011), Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden <br />
uudistajana. (Teknologiateollisuus ry). <br />
Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kil<br />
<br />
<br />
pailussa. Helsinki. Taloustieto Oy. (Sitra 297). <br />
<br />
<br />
Pajarinen, M. – Rouvinen, P. (2012), Internet Suomen taloudessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja <br />
8/2012. <br />
Stadigh Kari (2012). Pääomamarkkinat ja kasvu. Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012. <br />
Svenska Riskkapitalförenigen (2012), Business Angels – a complement to formal private equity. www. <br />
<br />
<br />
svca.se <br />
Tapscot Don (2012) Digiosaamisen ohjelmajulistus The E-skills Manifesto. <br />
Team Finland (2012). Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto. (Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä, <br />
<br />
<br />
puheenjohtaja Matti Alahuhta.) <br />
Tekniikan Akateemiset (2012). Teknologiabarometri 2012. <br />
Tietoviikko (2012). Wärtsilän bisnes ei pyöri ilman tietotekniikkaa, 24.12.2012. <br />
Tilastokeskus (2012). Väestöennuste 2012-2060. <br />
Tilastokeskus (2012). Työvoimatutkimus 2012, syyskuu. <br />
Tullihallitus (2012). Tuonti, vienti ja kauppatase 1990. <br />
Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu (2012). Global Entrepreneurship Monitor – Finnish Report 2011 <br />
<br />
<br />
Sarja A Tutkimusraportteja A1/2012. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2009). Evaluation of the Finnish National Innovation System. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kasvuyrityskatsaus 2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, <br />
<br />
<br />
Innovaatio, 20/2012. <br />
<br />
<br />
Vasara, Hautamäki, Bergroth, Lehtinen, Nilsson, Peuhkuri (2009), Suuri siirtymä – uusia lähestymistapoja <br />
tietämysverkostojen kehittämiseen. Stiran raportteja 79. <br />
Veugelers, R. (2012), New ICT sectors: Platforms for European Growth?. Policy Contribution 2012/14. <br />
<br />
<br />
Bruegel. <br />
<br />
<br />
Viitala Tomi, Peni Laura (2012). Aineettomien oikeuksien verokannustin. Kansainvälinen vertailu ja <br />
Suomen malli. <br />
World Economic Forum ja Deloitte Touche (2012). The Future of Manufacturing Opportunities to drive <br />
<br />
<br />
economic growth. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Europe 2020.Competitiveness Report: Building a More Competi<br />
<br />
<br />
tive Europe. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Competitiveness Report 2012-2013. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Infromation Technology Report 2012. <br />
<br />
<br />
YK (2012). United Nations eGovernment Survey. <br />
<br />
<br />
Ylä-Anttila, Pekka (2012), Digitaaliset palvelut mullistavat maailmankauppaa. ETLA Muistio no. 1 <br />
<br />
<br />
(http://www.etla.fi/aiheet/muistiot/). <br />
<br />
=== Liite 1 === <br />
<br />
SAK:n täydentävä lausuma <br />
<br />
Kokonaisuutena työryhmän raportissa on otettu hyvin huomioon asetetut tavoitteet. <br />
Siinä on arvioitu erinomaisesti ICT- sektorin kehitysnäkymät Suomessa ja kansainvälisesti <br />
sekä julkisen sektorin hyödyntämispotentiaali ja ymmärretty muuttuneet <br />
osaamistarpeet rakennemuutostilanteessa. Erityisen kannatettavia ovat yhtenäistä <br />
infrastruktuuria, uusia toimintatapoja sekä osaamisen kehittämistä koskevat esitykset. <br />
Raportin painokkaimmat toimenpide-esitykset koskevat osaamiseen liittyvien <br />
esitysten lisäksi sitä, miten ICT- toimiala uudistetaan ja sen kilpailukykyä kehitetään <br />
erityisesti rahoitus- ja tuotekehityspanoksia kasvattamalla. Yritysten yhteiskuntavastuun <br />
näkökulmaa on sivuttu ohuelti. <br />
<br />
Tärkeään osaamista käsittelevään kappaleeseen olisi toivottu vielä selkeämpiä <br />
kannanottoja yritysten ja koulutusjärjestelmän vastuista liittyen koko henkilöstön <br />
tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen työpaikoilla. <br />
Lisäksi raportissa olisi ollut tarpeen arvioida syvällisemmin yritysten, valtion ja kuntien <br />
käynnistämien yrittäjyys- sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisäksi työllistymistä <br />
edistävien toimenpiteiden riittävyyttä. <br />
<br />
Jatkokehittämistä olisi vaatinut erityisesti raportin 6. luku, Rahoituskuilu on täytettävä <br />
ja investoinnit turvattava. Verotusta ja pääomamarkkinoiden kehittämistä <br />
koskevia toimenpide-esityksiä olisi ollut tarpeen arvioida puolueettomien veroasiantuntijoiden <br />
toimesta ja osana Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuutta. <br />
Tekstissä ja yhteenvedoissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia talouskasvuun <br />
ja valtiontalouteen ei ole riittävästi analysoitu. Vähintäänkin olisi pitänyt <br />
arvioida veronkevennysten vaikutus verotuloihin. Ns. enkelirahoituksen kehittämiseen <br />
liittyviä veropohjan aukkojen laajennuksia ei ole syytä toteuttaa ilman tarkkaa <br />
kokonaisarviota ja tietoa siitä, miten jo voimassa oleva bisnesenkelikannustin <br />
on toiminut. Enkelirahoituksen yhteyttä epäsymmetrisiin siemen- ja alkuvaiheen <br />
pääomasijoitusrahastoihin olisi ollut syytä tutkia syvällisemmin. Rahaston epäsymmetrisyys <br />
on julkista subventiota ja sen todellinen tarve enkelisijoittajien verotukien <br />
lisäksi jää epäselväksi. Erityisesti työryhmän esittämiä innovaatioiden verokannustinta, <br />
ns. innovaatioboksia kuten myös esitystä kaikista keskeisistä aineettomista <br />
oikeuksista saatavien tulojen siirtämisestä alhaisemman verokannan piiriin <br />
ja yritysten t&k- verotuen laajentamista olisi pitänyt myös selvittää tarkemmin. <br />
Suomen perinteinen yritysverotuksen malli on pohjautunut laajaan veropohjaan ja <br />
mataliin verokantoihin. Toteutuessaan 6. luvun esitykset ovat uusi kavennus veropohjaan <br />
ja sen tuomat verotuottomenetykset jopa satoja miljoonia. Toisaalta innovaatioboksi <br />
voi olla välttämätön verokilpailukeino, mutta tätä ei ole raportissa arvioitu <br />
riittävän perusteellisesti. <br />
<br />
Puutteistaan huolimatta raportti on erittäin hyödyllinen ja tulee todelliseen tarpeeseen <br />
keskellä rakennemuutosta. Jotta sen sisältämien hyvien esitysten toimeenpano <br />
varmistuu, tuemme raportin esitystä Valtioneuvoston kansliaan perustettavasta 10 <br />
vuoden ICT-työryhmästä, jonka päätehtävänä olisi ensisijaisesti seurata raportin toimenpiteiden <br />
toteutumista, sovittaa yhteen hallinnonalan ylittäviä toimia ja vauhdittaa <br />
yhteisymmärryksessä sovittuja toimia. <br />
<br />
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka <br />
<br />
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry<br />
<br />
=== Liite 2 === <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän jäsenet <br />
<br />
Puheenjohtaja: Pekka Ala-Pietilä, Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Esko Aho, Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Nokia Oyj <br />
Tuula Antola, elinkeinojohtaja, Espoon kaupunki <br />
Pia Björkbacka, elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK <br />
Leila Helaakoski, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus <br />
Petteri Koponen, perustajaosakas, Lifeline Ventures <br />
Pertti Korhonen, toimitusjohtaja, Outotec Oyj. <br />
Sami Luukkonen, johtaja, Accenture Oy <br />
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja, Elisa Oyj. <br />
Inka Mero, hallituksen puheenjohtaja, KoppiCatch <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Antti Rantakokko, kaupunginjohtaja, Salon kaupunki <br />
Pekka Soini, pääjohtaja, Tekes <br />
Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja, Tekniikan Akateemiset <br />
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Anni Vepsäläinen, toimitusjohtaja, Diacor Terveyspalvelut Oy <br />
Leena Vestala, ylijohtaja, Pirkanmaan ELY-keskus <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän sihteeristö <br />
<br />
Pekka Ala-Pietilä, pj. Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimuspäällikkö, Etla <br />
Jouni Kangasniemi, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö <br />
Janne Känkänen, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Kirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö <br />
Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra <br />
Mika Lautanala, toimialajohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Anssi Paasivirta, johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Jari Pasanen, strategiajohtaja, SEK & Grey <br />
Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, Tekniikan akateemiset <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Risto Pennanen, toimitusjohtaja, Attention Communication <br />
Olli Pirttijärvi, johtaja, Nokia Siemens Networks <br />
Jukka Viitasaari, johtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Tapio Virkkunen, kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
<br />
<br />
<big>Seurantaryhmä vauhdittamaan ICT-ehdotusten toimeenpanoa</big> <br />
<br />
Valtioneuvoston kanslia asetti torstaina 17. tammikuuta seurantaryhmän koordinoimaan <br />
ICT-kehittämishankkeissa syntyneiden linjausten ja ehdotusten toimeenpanoa. <br />
<br />
Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston <br />
kansliasta. Ryhmän muut jäsenet ovat hallituksen puheenjohtaja <br />
Pekka Ala-Pietilä Solidiumista, kansanedustaja Jouni Backman, alivaltiosihteeri <br />
Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, yrittäjä Petteri Koponen Lifeline Venturesista, <br />
yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta, vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen <br />
Sitrasta, pääjohtaja Heikki Mannila Suomen Akatemiasta, lainsäädäntöneuvos <br />
Kirsi Miettinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, ylijohtaja Petri Peltonen työ- <br />
ja elinkeinoministeriöstä, pääjohtaja Pekka Soini Tekesistä ja ICT-johtaja Timo Valli <br />
valtiovarainministeriöstä. <br />
<br />
Seurantaryhmän toimikausi alkaa heti ja päättyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen <br />
kauden päättyessä. <br />
<br />
<br />
<br />
<big>21 polkua Kitkattomaan Suomeen – <br />
ICT 2015 -työryhmän raportti</big> <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka <br />
Ala-Pietilän johdolla toimivan ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella stra <br />
tegia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi sekä tieto- ja vies <br />
tintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen mahdollisuuksia <br />
kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työmi <br />
nisteri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” <br />
määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen nostamiseksi tietotek <br />
niikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. <br />
Seuraavien vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut <br />
tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuu <br />
rin avulla palveluita voidaan luoda nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma <br />
kokoaa yhteen alan keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yrityk <br />
set ja rahoittajat. <br />
3. <br />
Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritys <br />
ten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusohjelma vaatii valtiolta vuosittain noin <br />
25–40 miljoonan euron panostukset. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kans <br />
lia asetti raportin luovutuspäivänä valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan <br />
ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
<br />
Tätä julkaisua myy: <br />
<br />
Netmarket <br />
<br />
Edita Publishing Oy <br />
www.edita.fi/netmarket <br />
asiakaspalvelu.publishing@edita.fi <br />
<br />
Puhelin 020 450 05 <br />
Faksi 020 450 2380 <br />
<br />
Painettu <br />
ISSN 1797-3554 <br />
ISBN 978-952-227-733-6 <br />
<br />
Verkkojulkaisu <br />
<br />
ISSN 1797-3562 <br />
ISBN 978-952-227-734-3</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=21_polkua_kitkattomaan_Suomeen_-_ICT_2015-ty%C3%B6ryhm%C3%A4n_loppuraportti&diff=2775621 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti2014-12-01T12:08:57Z<p>Vaula: /* ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Big Data (polku 10) */</p>
<hr />
<div><br />
21 polkua Kitkattomaan <br />
Suomeen <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän raportti <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
Innovaatio <br />
4/2013 <br />
<br />
Tiivistelmä | Referat | Abstract <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän johdolla toimivan <br />
ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella strategia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi <br />
sekä tieto- ja viestintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työministeri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. <br />
Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen <br />
nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. Seuraavien <br />
vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuurin avulla palveluita voidaan luoda <br />
nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen alan keskeiset <br />
osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
3. Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia asetti raportin luovutuspäivänä <br />
valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
ICT 2015 -työhön osallistui yli 250 asiantuntijaa eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Useat raportin toimenpiteistä <br />
perustuvat näiltä asiantuntijoilta tulleisiin ehdotuksiin. Myös käytännön työssä Suomen nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen <br />
kärkimaaksi toimialaklusterit ja alueelliset ekosysteemit ovat keskeisessä roolissa. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Elinkeino-ja innovaatio-osasto/Tapio Virkkunen, puh. 029 506 0077 <br />
<br />
Asiasanat | Nyckelord | Key words <br />
<br />
ICT, tieto- ja viestintäteknologia, rakennemuutos, uudistuminen, kilpailukyky <br />
<br />
<br />
== Lukijalle == <br />
<br />
<br />
Hyvä lukija, <br />
<br />
yhdeksän kuukautta on pitkä ja lyhyt aika. Se on pitkä aika odottaa konkreettisia <br />
toimenpiteitä. Se on lyhyt aika etsiä oleellisia vastauksia laajaan haasteeseen, jonka <br />
koko yhteiskunnan taloudellinen ja tekninen murros on asettanut. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on työskennellyt tuon yhdeksän kuukautta. Työryhmä on tarvinnut <br />
paljon lähtötietoa ja syötteitä. Niitä se on myös saanut, kiitos noin 250 henkilön, <br />
jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä haasteen ratkaisemiseksi. <br />
<br />
Yhdeksän kuukautta on tuntunut lyhyeltä ajalta ymmärtää todella syvällisesti, <br />
mitkä ovat juuri niitä oleellisia toimenpiteitä, jotka pitää toteuttaa vuonna 2013, <br />
jotta muutosnopeus ja vaikuttavuus olisivat mahdollisimman suuria. <br />
<br />
Olemme karsineet raportista toimenpiteitä, joiden aika tulee kenties myöhemmin. <br />
Olemme voineet karsia myös toimenpiteitä, joiden pitäisi olla mukana jo tässä <br />
vaiheessa. Työryhmän näkemys nopeimpia tekoja vaativista asioista tiivistyy 21 polkuun, <br />
jotka tämä raportti esittelee. <br />
<br />
Työryhmän loppuraportti on kuitenkin vasta alkulaukaus tekemiselle. Kyseessä <br />
on enemmän prosessi kuin projekti. Prosessissa ohjakset ottaa valtioneuvoston ICT-<br />
asiantuntijaryhmä, joka vauhdittaa toimenpiteitä ja ehdottaa uusia. Ehdotetuille toimenpiteille <br />
on etsitty myös vastuutaho, joka on valmis viemään ehdotuksen käytäntöön. <br />
Näin varmistetaan, että toimenpiteillä on koti. <br />
<br />
Kun asiantuntijatyöryhmä perustetaan, avataan myös kotisivu kommentteja ja <br />
uusia ehdotuksia varten. Näin prosessista tulee oppiva, joustava ja itseään korjaava. <br />
<br />
Työryhmä on kirjoittanut raporttinsa niin, että lukija saa kokonaiskuvan lukemalla <br />
johdantoluvun 1 ”Tavoitteena Kitkaton Suomi” ja johtopäätösluvun 8 eli ”21 <br />
polkua Kitkattomaan Suomeen”. <br />
<br />
Luvussa 2 ja 3 kuvataan taloudellinen ympäristö ja kasvun haasteet sekä mahdollisuudet. <br />
Samoin kuvataan vetovoimatekijät, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan <br />
juuri Suomeen. <br />
<br />
Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä kertovissa luvuissa 4-7 olemme kuvanneet <br />
toimenpiteisiin liittyvät keskeiset taustatekijät, toimenpiteet ja mahdollisimman <br />
tarkan toteutuksesta vastaavan tahon. Ehdotusten joukossa on monenkokoisia <br />
hankkeita. Käänne nousuun vaatii monimuotoisia tekoja, joista pienetkin ovat <br />
tärkeitä. <br />
<br />
Suuri kiitos kaikille, jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä merkittävän haasteen <br />
ratkaisemiseksi. Erityisen intensiivisesti työssä on ollut mukana sihteeristö ja elintärkeä <br />
kontribuutio on saatu työlle asetetulta ohjausryhmältä. <br />
<br />
13.1.2013 <br />
<br />
Pekka ala-Pietilä <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän puheenjohtaja <br />
<br />
<br />
== 1. Tavoitteena Kitkaton Suomi == <br />
<big>Suomen talouden peruskivet horjuvat monen yhtaikaisen murroksen heiluttamana. Suurin mahdollisuus uuteen kasvuun piilee digitaalisessa taloudessa, jossa menestymiseen Suomella on monia merkittäviä vahvuuksia. ICT 2015 -työryhmän tunnistamat puutteet infrastruktuurissa, rahoitusjärjestelmässä, osaamisessa ja toimintatavoissa hidastavat kuitenkin kasvua.</big> <br />
<br />
<big>Edellä mainituilla alueilla Suomen on tehtävä uudistuksia, joilla nousemme uudelle kasvuaallolle. Silloin Suomi voi nousta tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kitkattomia.</big> <br />
<br />
Suomella on vakava kasvuongelma, jonka keskeisiä syitä ovat globaalin työnjaon <br />
muutos, teknologinen murros ja matalasuhdanne. Ongelmavyyhti näkyy muun <br />
muassa viennin rajuna putoamisena, työttömyyden kasvuna ja kansantalouden <br />
velkaantumisena. <br />
<br />
Työnjaon ja teknologian murros on osa luonnollista talouden evoluutiota. Menettämämme <br />
tilalle syntyy uutta yritystoimintaa. Innovatiivista liiketoimintaa ja uusia <br />
työpaikkoja syntyy nyt kuitenkin hitaammin kuin vanhoja katoaa. Tämä kertoo, että <br />
Suomen kyky uudistua on ympäröivää talouden evoluutiota hitaampaa. Siksi koko <br />
yhteiskunnalle on elintärkeää vauhdittaa määrätietoisesti kasvua ja uuden syntymistä. <br />
Avainkysymys Suomelle on, miten kehitämme uudistumiskykyämme ympäröiviä <br />
muutoksia hyödyntäen. <br />
<br />
Taloudellinen kasvu syntyy työmäärän lisäyksestä, uusista investoinneista ja yritysten <br />
sekä julkisen sektorin kyvystä hyödyntää teknologiaa. Näistä suurin yksittäinen <br />
selittävä tekijä on teknologian hyödyntämisen kyky, joka vastaa noin kahta kolmasosaa <br />
kasvun luonnista. Tieto- ja viestintäteknologia, ICT, on merkittävin yksittäinen <br />
teknologia, jonka varaan kasvun ja tuottavuuden parantamisen voi rakentaa. <br />
Jatkossa käytämme termiä ICT tässä tarkoituksessa. <br />
<br />
Tietotekninen vallankumous on tähän mennessä näkynyt pääosin laitteiden <br />
tehostumisena ja yleistymisenä. Kansalaisten ja yritysten elämää helpottavien digitaalisten <br />
palveluiden aalloista ovat rantautuneet vasta ensimmäiset. ICT tulee muuttamaan <br />
maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. <br />
<br />
Suomen on hypättävä eturivissä digitaalisen aallon rakentamiseen, jos maa <br />
haluaa kasvua ja hyvinvointia. Tämä edellyttää, että Suomi uudistuu kaikilla aloilla <br />
tuomalla digitaalisia elementtejä perinteiseen toimintaan. Tätä tarvitaan sekä yrityksissä <br />
että julkisella sektorilla. Näin nykyisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky <br />
kasvaa ja samalla syntyy täysin uusia lisäarvoa tuovia ratkaisuja. <br />
<br />
Uudistumisessa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin ICT-toimialasta itsessään. <br />
Kyse on ennen kaikkea vanhan ja uuden osaamisen liitosta – kyvystä hyödyntää <br />
ICT:tä monipuolisesti toiminnan kehittämisessä. On erittäin tärkeää saada <br />
<br />
syntymään uutta ICT-liiketoimintaa. Jos mahdollista, vielä oleellisempaa on nostaa <br />
kaikkien toimialojen ja julkisen sektorin palvelukykyä digitaalisten ratkaisujen <br />
avulla. Teknologisen osaamisen lisäksi tarvitsemme monipuolista ymmärrystä <br />
muun muassa asiakkaiden tarpeista, palveluiden rakentamisesta ja uusien ideoiden <br />
kaupallistamisesta. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä lähtee ajatuksesta, että valtion ei tule valita voittajia, vaan <br />
rakentaa uudistumisen ja kasvun edellytyksiä kaikille. Suomeen on saatava lisää <br />
aloittavia yrityksiä ja kasvuyrityksiä sekä samalla täytyy pitää kiinni olemassa olevista, <br />
elinvoimaisista suuryrityksistä. Tässä työssä on tarkasteltu toimintaedellytyksiä, <br />
joiden avulla voidaan tukea erityyppisten yritysten kasvua Suomessa joko suoraan <br />
ICT-palvelujen tuottajina tai ICT:tä hyödyntävinä toimijoina. <br />
<br />
=== ToImInTaEdEllyTykSET hyvISTä parhaIkSI === <br />
<br />
Suomen lähtötilanne matkalla digitaaliseen maailmaan on hyvää keskitasoa. Kansainväliset <br />
vertailut kertovat, että Suomessa on erinomainen peruskoulutustaso. <br />
Yhteiskuntamme on hyvin verkottunut, infrastruktuurimme on kohtuullisella tasolla <br />
ja monet yrittämisen edellytykset ovat vähintään tyydyttävät. <br />
<br />
Meillä on kuitenkin paljon kehitettävää. ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut monia <br />
tärkeitä osaamisalueita, joissa emme ole uudistuneet riittävän nopeasti. Julkinen tietotekninen <br />
arkkitehtuurimme on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja hidastaa <br />
uuden kilpailun syntymistä. Tietyissä ICT:n ydinosaamisissa olemme jääneet jälkeen <br />
nopeimmista kilpailijoista. <br />
<br />
Yritysrahoituksessa on suuria aukkoja. Samoin Suomen pitää löytää nopeampia <br />
toimintatapoja, jotka tukevat uusien digitaalisten palveluiden kehittymistä. Etenkin <br />
julkiselle sektorille kaivataan lisää ketteryyttä, halua poisoppia vanhasta ja tarttua <br />
myös hankaliin asioihin ratkaisuhakuisesti. <br />
<br />
Vahvuuksiamme kehittämällä ja ongelmakohtia parantamalla voidaan synnyttää <br />
Kitkaton Suomi, jossa hyvinvointia tuovan, kilpailukykyisen toiminnan syntymiselle <br />
on parhaat edellytykset. Kitkattomuus on elintärkeää internet-taloudessa, <br />
jossa uudet liikeideat syntyvät ja leviävät entistä nopeammin. ICT 2015 -työryhmä <br />
asetti tavoitteekseen tehdä Suomesta tietotekniikan osaamisen kärkimaan, jossa <br />
yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä <br />
ja kitkattomia. <br />
<br />
=== 21 polkua kITkaTTomaan SuomEEn ===<br />
<br />
Uudistuminen ja kasvu edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan toimintatapa, <br />
joka mahdollistaa pitkän tähtäyksen tavoiteasetannan ja nopean sekä tarkan toimeenpanon. <br />
Ensimmäiset toimenpiteet pitää aloittaa välittömästi, mutta seuraavien <br />
vuosien aikana on päätettävä uusista toimista, joissa huomioidaan ympäristön muutos <br />
ja saavutetut tulokset. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kriittinen massa muutostoimenpiteitä, <br />
jotka vievät samaan suuntaan johdonmukaisesti. ICT 2015 -työryhmän keskeiset <br />
kehittämiskohteet liittyvät: <br />
<br />
:• infrastruktuuriin jonka avulla luodaan yhtenäinen pohja yrityksiä, yhteisöjä ja julkista hallintoa tukevien palvelujen tehokkaalle rakentamiselle <br />
: <br />
:• osaamiseen johon pohjautuen rakennetaan suomalaisten yritysten ylivoimatekijöitä ja kilpailukykyä <br />
: <br />
:• rahoitukseen joka on riittävä yritysten kasvun eri vaiheissa ja riskinottoon kannustava ja <br />
: <br />
:• toimintatapoihin joilla varmistamme kykymme toimia kilpailijamaita nopeammin. <br />
<br />
Neljä toimintaedellytysaluetta sisältää 21 toisiaan tukevaa polkua, joilla Suomen <br />
pitää edetä päättäväisesti ja ripeästi. Näistä neljä kriittistä polkua luo perustan, jota <br />
ilman tulevien vuosien työ ja toimenpiteet rakennetaan hiekan päälle. Muutoksen <br />
toteuttamisen kannalta kriittisiä polkuja ovat seuraavat: <br />
<br />
:• Työryhmä ehdottaa yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamista. Toimenpiteen avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. Näin vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa, että Suomessa aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa rahoitusohjelmaa, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa toimintatapaa, joka mahdollistaa pitkäjänteisen tavoiteasetannan sekä nopean ja tarkan toimeenpanon. Tämän konkretisoimiseksi työryhmä on ehdottanut, että valtioneuvoston kansliaan perustetaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka tulee toimimaan yli eduskuntavaalien ja hallituskausien. Sen tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa. Työryhmä haki ja sai laajan poliittisen tuen tälle ehdotukselleen. Pääministeri Jyrki Katainen on antanut siunauksensa ehdotukselle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän työllä on kymmenen vuoden tähtäin. Kukaan ei kuitenkaan <br />
kykene näkemään, mitä toimenpiteitä Suomen on tehtävä kolmen saati sitten kuuden <br />
vuoden kuluttua. Siksi tässä raportissa lähdetään liikkeelle esittämällä vuodelle <br />
2013 ensimmäiset askeleet kullakin 21 polulla. Valtioneuvoston ICT-asiantuntijaryhmä <br />
ja sen ympärille muotoutuva verkosto tulee omalta osaltaan nostamaan <br />
esiin uusia toimenpiteitä rullaavasti seuraavien vuosien aikana.<br />
<br />
== 2. ICT on uudistumisen ja kasvun moottori ==<br />
<br />
<big>Digitalisointi ja internet-talouden nopea hyödyntäminen ovat murroksessa olevalle Suomelle keskeisiä askeleita kohti uutta kasvua.</big> <br />
<br />
Suomen rakenteellinen kilpailukyky on monissa kansainvälisissä vertailuissa <br />
maailman kärkeä. Olemme esimerkiksi World Economic Forumin lähinnä yhteiskunnan <br />
rakenteellista kilpailukykyä mittaavassa vuoden 2012 vertailussa maailman <br />
kolmanneksi paras. Hausmann & Hidalgon kansakuntien teollisuudenrakennetta <br />
mittaavassa vertailussa Suomi sijoittuu kuudenneksi. <br />
<br />
Lisäksi Suomi on maailman huippua mitä tulee korruption vähäisyyteen tai yleisissä <br />
tietojärjestelmissämme olevien virusten vähäiseen määrään. Koulutusjärjestelmämme <br />
on arvostettu maailman parhaimmaksi useissa Pisa-tutkimuksissa. Samoin <br />
brittiläinen koulutusyhtiö Pearson sijoitti Suomen ykköseksi vertaillessaan 20 kehittyneen <br />
maan koulujärjestelmiä. Hyvä koulutus nostaa yleensäkin Suomen asemaa <br />
lähes kaikissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. <br />
<br />
Kaikki edellä olevat kilpailukykymittarit arvioivat yhteiskuntien ja niiden osien <br />
rakenteellista kyvykkyyttä. Tässä mielessä Suomi on tehnyt hyvää työtä omien <br />
rakenteidensa kehittämisessä useiden vuosikymmenten ajan. <br />
<br />
=== huonoT TEhoT hyväSTä konEESTa === <br />
<br />
Hyödynnämme tätä rakenteellista kilpailukykypotentiaalia kuitenkin puoliteholla. <br />
Esimerkiksi sveitsiläisen IMD:n vuoden 2012 kilpailukykyvertailussa olemme vasta <br />
sijalla 17. IMD selvittää nimenomaan talouden suoriutumista. Yrittäjyysasenteita selvittävässä <br />
Global Entrepreneur Monitor -vertailussa (GEM) Suomi sijoittuu mukana <br />
olevan 26 maan joukossa puoliväliin. Eräiden kasvua ja kansainvälistymishalukkuutta <br />
kuvaavien tekijöiden osalta olemme kolmanneksi viimeisiä. <br />
<br />
Ehkä kaikkien lahjomattomin maan taloudellista tilaa ja kilpailukykyä kuvaava <br />
mittari on kauppataseen ja viennin kehitys. Suomen kauppatase on heikentynyt <br />
tasaisesti vuoden 2000 huipusta, jolloin Suomi vei noin 13 miljardilla enemmän kuin <br />
toi. Pitkä 19 vuoden ylijäämäjakso kääntyi alijäämäksi vuonna 2011. Käänne parempaan <br />
ei tapahdu itsestään. Vientiteollisuuden tuotantoa on siirtynyt Suomesta ulkomaille <br />
ja monet välttämättömät tuontituotteet energia etunenässä ovat kallistuneet. <br />
<br />
Finanssikriisin jälkeisenä vuonna 2009 vientimme putosi 30 prosenttia vuoden <br />
2008 viennin tasosta, joka oli 67 miljardia euroa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, <br />
Etlan mukaan saavutamme vuoden 2008 viennin tason vuonna 2016. Kun inflaatio <br />
huomioidaan, vuosi on 2022 tai 2023. <br />
<br />
=== kolmE ISkua TalouSkaSvullE === <br />
<br />
Suomella on vakavia ongelmia, koska globaalin työnjaon muutos, teknologinen murros <br />
ja suhdannekuoppa huojuttavat taloutta samaan aikaan. Painetta uuden kasvupolun <br />
löytämiseen lisää se, että väestömme ikärakenne on kääntynyt ennätysmäisen <br />
nopeasti kansantalouden kannalta vaikeammaksi ja julkisen sektorin velka on <br />
kasvanut nopeasti. <br />
<br />
Murroksen ja talouteemme kohdistuvien haasteiden seuraukset ovat vakavat. <br />
Suomen vientiteollisuudesta on hävinnyt merkittävä määrä työpaikkoja viimeisten <br />
kymmenen vuoden aikana. <br />
<br />
• Teknologiateollisuudesta on kadonnut kokonaisuudessaan 40 000 työpaikkaa <br />
vuoden 2008 jälkeen. <br />
<br />
• Nokia-klusterista yksistään on hävinnyt 14 000 työpaikkaa parissa vuodessa. <br />
<br />
• Metsäteollisuus on leikannut noin 20 000 työpaikkaa vuoden 2000 jälkeen. <br />
<br />
Pitkän aikavälin tarkastelu paljastaa, että eniten uusia työpaikkoja syntyy pk-yrityksissä. <br />
Vuosina 2002–2011 Suomeen syntyi lähes 120 000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa <br />
ja niistä yli 110 000 on pk-yrityksissä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä <br />
uudesta työpaikasta on syntynyt alle 250 työntekijän yrityksiin. Useampi kuin joka <br />
neljäs on perustettu 1–4 hengen yrityksiin. <br />
<br />
Työpaikkoja on hävinnyt pääasiassa suuryrityksistä ja vientivetoisista yrityksistä <br />
ja syntynyt etupäässä pk-yrityksiin ja kotimarkkinayrityksiin. Tämä rakennemuutos <br />
selittää osaltaan viennin supistumisen. <br />
<br />
Työpaikkojen synnyn ja työllisyystilanteen rinnalla tulee kantaa huolta siitä, <br />
miten Suomessa toimivat yritykset investoivat Suomeen. Sodan jälkeinen teollinen <br />
uudelleenrakentaminen piti investoinnit korkealla tasolla 1990-luvun lamaan asti. <br />
Laman aikana kiinteät investoinnit putosivat alhaisemmalle tasolle, mutta sen jälkeen <br />
aineettomat investoinnit ovat puolestaan nousseet. Finanssikriisin aikaan <br />
kiinteät investoinnit putosivat muuta Eurooppaa enemmän, mutta tutkimus- ja kehitysinvestoinnit <br />
pitivät kokonaisinvestoinnit kohtuullisella tasolla. (Investointeja <br />
Suomeen, Jorma Eloranta TEM-julkaisu 9/2012). <br />
<br />
Nokian säästöohjelmat synkistävät tältä osin näkymiä, koska juuri Nokian t&kpanokset <br />
ovat lähes puolet koko teollisuuden aineettomista investoinneista. Lähivuosina <br />
aineettomat investoinnit eivät paikkaa kiinteiden investointien pudotusta. <br />
<br />
Kuitenkin kasvun kannalta kriittisin kysymys on, kuinka paljon yritykset kehittävät <br />
korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita Suomessa. Kilpailukykyiset, lisäarvoa <br />
luovat tuotteet synnyttävät kasvua voimistavia kerrannaisvaikutuksia talouteemme. <br />
Nokia-klusterin myötä syntynyt voimakas kasvusysäys oli osoitus korkean lisäarvon <br />
tuotteiden vaikutuksesta kasvuun. <br />
<br />
=== TEknologInEn kEhITyS määrää kaSvuvauhdIn === <br />
<br />
Pelkistettynä kansantalouden kasvu syntyy kolmesta komponentista: työn ja pääoman <br />
määrän kasvusta sekä teknologisesta kehityksestä. Taloustieteen nobelisti <br />
<br />
Robert Solow osoitti, että teknologinen kehitys toi vuosina 1890–1995 Yhdysvaltain <br />
talouskasvusta noin kaksi kolmasosaa. <br />
<br />
Suomen mahdollisuudet vaikuttaa työn ja pääoman määrään ovat rajalliset. Suomen <br />
on toki tehtävä kaikkensa, että työpanoksen ja investointien kehitys olisi mahdollisimman <br />
hyvä. Kasvua tulee etsiä erityisesti kolmannesta tekijästä eli teknologiasta <br />
ja sen soveltamisesta yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Äärimmilleen pelkistettynä Suomessa toimivien yritysten tuotteiden kilpailukyky <br />
ratkaisee kasvuvauhtimme. Tuotteiden kilpailukyvyn kehittämisessä ja lisäarvonluonnissa <br />
kyky hyödyntää teknologia on keskeistä. <br />
Tällöin avainkysymykset Suomelle ovat: <br />
<br />
• Mitkä ovat keskeiset lisäarvonluonnin mahdollistavat teknologiat ja ideat? <br />
<br />
• Löytävätkö yritykset parhaimman kasvuympäristön Suomesta vai muualta? <br />
<br />
• Mitä Suomi voi tehdä kilpailukykyisten toimintaedellytysten luomiseksi <br />
yrityksille? <br />
<br />
=== TIEToTEknIIkka on kaSvun mooTTorI === <br />
<br />
ICT on merkittävin kasvua vauhdittava teknologia. Sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnassa <br />
kaikkialle. ICT-osaamista tarvitaan myös kaikilla muilla kasvualoilla kuten <br />
bioteknologiassa, ympäristöteknologiassa ja lääketieteessä. <br />
<br />
Vaikutukset ovat samankaltaisia kaikenlaisissa yhteiskunnissa. Paul Schreyerin <br />
tutkimus vuodelta 2000 osoitti, että ICT-investoinnit ovat lisänneet kasvua G7-maissa. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus kertoo, että internet toi kehittyneiden talouksien kasvusta <br />
keskimäärin viidenneksen vuosina 2004–2009.Tutkimus kertoo myös, että yhtä <br />
internetin hävittämää työpaikkaa kohti syntyi 2,6 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Maailmanpankin tutkimus puolestaan todistaa, että laajakaistainen internet <br />
vauhdittaa talouskasvua kehittyvissä maissa. Tutkimuksen mukaan hallitusten <br />
tulisi yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa kiihdyttää laajakaistaverkkojen rakentamista. <br />
Maailmanpankin mukaan digitaaliset palvelut luovat työpaikkoja etenkin <br />
nuorille. <br />
<br />
=== kIlpaIlukykyä dIgITaalISIlla palvEluIlla === <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa niin kulutustavara- kuin investointihyödykevalmistajien <br />
liiketoimintalogiikkaa muuttuu palveluvetoiseksi. McKinseyn tutkimuksen mukaan <br />
digitaalisuuden suurimpia hyötyjiä eivät ole varsinaiset internet-yritykset, vaan hyödyistä <br />
suurimman osan korjaavat muiden alojen yritykset. Menestyneimmät yritykset <br />
ovat kehittäneet uuden palvelumallin tuotteidensa kilpailukyvyn kehittämiseksi <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. <br />
<br />
Menestys ei kuitenkaan synny pelkästään teknologialla. Liiketoiminnalliset <br />
innovaatiot, brändit ja johtamismallit ovat aivan ratkaisevia asioita myös internet-<br />
maailmassa. Monen modernin internet-yrityksen haasteet ovatkin kovin perinteisiä <br />
puutteita tuotteistamisessa, kaupallistamisessa, ansaintalogiikan kehittämisessä <br />
ja kansainvälistämisessä. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus internetin vaikutuksista päätyy ajatukseen, että menestyneimpiin <br />
internet-valtioihin on syntynyt vahva digitaalisten palveluiden ekosysteemi, <br />
jossa on edistetty osaamista, helpotettu pääoman saamista, kehitetty infrastruktuuria <br />
ja luotu vetovoimainen liiketoimintaympäristö. <br />
<br />
Suomen lähtökohta kansainvälisessä digitaalisessa kilpailussa on Nokia-klusterin <br />
takaiskuista huolimatta hyvä. Monet yhteiskunnan digitaalista suorituskykyä vertailevat <br />
kansainväliset arviot nostavat Suomen maailman kärkijoukkoon. Englantilaisen <br />
Economist Intelligence Unitin vertailussa Suomi oli neljänneksi paras digitaalinen <br />
talous. World Economic Forumin informaatioteknologiaraportin mukaan Suomi <br />
on maailman kolmanneksi parhaiten verkottunut maa. YK:n selvityksen mukaan <br />
Suomen hallinto on yhdeksänneksi paras sähköisessä toiminnassa. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että Suomessa on kansainvälisesti ajatellen hyvä toimintaympäristö, <br />
infrastruktuuri ja osaamistaso. Kaikkein mielenkiintoisinta on, että kansainvälisten <br />
vertailujen mukaan suomalaiset myös soveltavat ICT-teknologiaa monipuolisesti <br />
sekä kotitalouksissa, yrityksissä että julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Yleiskuva Suomen ICT-osaamisesta on hyvä, mutta isoon kuvaan mahtuu monia <br />
merkittäviä kehittämiskohteita, jotka liittyvät infrastruktuuriin, osaamiseen, rahoitukseen <br />
ja toimintatapoihin. Monilla tärkeillä erikoisalueilla osaaminen on kapeaa. <br />
Siksi digitaaliajan yritysten toimintaedellytyksissä on paljon kehitettävää. <br />
<br />
Kaikki edellä mainitut raportit kertovat myös, että moni valtio panostaa merkittävästi <br />
kehittyäkseen digitaalisessa kisassa. Siksi Suomen pitää lisätä olennaisesti <br />
uudistumisvauhtia olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen. Tavoitteena tulee olla <br />
lisäarvon kasvattaminen digitaalisilla palveluilla. <br />
<br />
Nopeus on internet-taloudessa ratkaisevaa sekä uuden kehittämisessä että innovaatioiden <br />
käyttöönotossa. Osaamistarpeet ovat vielä monimuotoisemmat kuin <br />
perinteisessä teollisessa maailmassa. Oleellista Suomelle on synnyttää toimintaedellytykset, <br />
joissa yritysten on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ICT-teknologiaa <br />
kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden lisäarvon luomiseksi. <br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 2 ===== <br />
<br />
• Kansainvälisen työnjaon muutos, teknologinen murros ja suhdannekuoppa ovat leikanneet etenkin vientipainotteisia työpaikkoja huolestuttavalla tavalla. <br />
<br />
• Kyky soveltaa teknologiaa on uuden kasvun merkittävin tekijä. <br />
<br />
• ICT on teknologioista merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde. <br />
<br />
• Äärimmilleen pelkistettynä kasvussa on kyse yritysten kyvystä hyödyntää ICT:tä tuotteidensa ja palveluidensa lisäarvon luomisessa. <br />
<br />
• Avainkysymys Suomelle on, miten synnytetään olosuhteet, joissa yritysten on mielekästä kehittää ja kasvaa Suomessa. Siksi avaamme seuraavassa luvussa kysymystä, mitkä tekijät ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta oleellisia.<br />
<br />
== 3. Yritysten ja julkisen sektorin kilpailukyky internet-taloudessa == <br />
<br />
<big>Digitaalisen talouden kilpailukenttä on muuttunut nopeasti. muutoksen myötä relevantin osaamisen merkitys korostuu yritysten kasvupäätöksissä.</big> <br />
<br />
Digitaalitaloudessa arvonluonnin ja sen ”nappaamisen” logiikat ovat muuttuneet <br />
merkittävästi 2000-luvun kuluessa. Toimialarajat ovat hämärtyneet ja samalla yritysten <br />
kilpailuasetelmat ovat muuttuneet. <br />
<br />
Selvimmin muutos näkyy siinä, miten tuotteet ja palvelut ovat kytkeytyneet <br />
entistä tiiviimmin toisiinsa. Useilla toimialoilla yritysten välisen kilpailun ratkaisijaksi <br />
ovat nousseet palvelut, jotka aiemmin olivat enemmänkin tukitoimintojen <br />
roolissa. Asiakkaat arvioivat usein enemmän palveluista samaansa lisäarvoa kuin <br />
perustuotetta. <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa palveluiden ja tuotteiden yhdistelmiä on lähes loputon <br />
määrä. Samoin saattaa olla näiden tuottajia. Siksi kilpailua käydään entistä enemmän <br />
useiden yritysten muodostamien ekosysteemien välillä. Asiakkailla on runsaasti <br />
vaihtoehtoja, kun he valitsevat itselleen sopivimpia ratkaisuja. Menestys <br />
on yhä enemmän kiinni siitä, kuinka innovatiivisia kokonaisuuksia ekosysteemit <br />
tuottavat. <br />
<br />
Nokian nopea hiipuminen matkapuhelinkilpailun huipulta on osoitus kilpailuasetelmien <br />
muuttumisesta. Yksinkertaistaen ICT-sektorin ekosysteemin muutosta voidaan <br />
kuvata kolmen kerrostuman avulla, (Fransman, 2010 ja Veugelers, 2012). Muutama <br />
vuosi sitten kerrostumat olivat varsin selvästi erotettavissa. <br />
<br />
<br />
Kerros I: Verkkoteknologioiden ja niihin liittyvien laitteiden tarjoajat (esim. Ericsson, Cisco, Nokia) <br />
<br />
Kerros II: Verkko-operaattorit (esimerkiksi Elisa, DNA, Sonera) <br />
<br />
Kerros III: Sovellusalustojen, sisällön ja palveluiden tarjoajat (esim. Google, Amazon, YouTube) <br />
<br />
<br />
Yhdessä käyttäjien kanssa nämä kolme kerrosta muodostivat laajan ICT-ekosysteemin <br />
ja digitaaliset markkinat. Painopiste on nopeasti siirtynyt systeemin kolmanteen <br />
kerrostumaan eli sovellusalustoihin ja palveluihin. Siellä perinteiset toimialarajat ja <br />
ansaintamallit eivät välttämättä päde. Myös laitevalmistajat ja verkko-operaattorit <br />
ovat siirtyneet entistä enemmän sisällön ja palveluiden tuottajiksi. <br />
<br />
Telekommunikaation, internetin, television ja sisällöntuotannon lähentyminen on <br />
edennyt vaiheeseen, jossa rajaa eri teknologioiden välillä on vaikea vetää. Esimerkiksi <br />
matkapuhelimilla ei ole enää erillistä asemaa. Puhelimet ovat vain yksi mahdollinen <br />
päätelaite, jolla hyödynnetään globaalien verkkojen palveluita ja sovelluksia. <br />
<br />
Suomen mahdollisuuksia uudessa tilanteessa voidaan katsoa kahdesta näkökulmasta: <br />
digitaaliteknologian ja -palveluiden tuottajan ja niiden hyödyntäjän näkökulmasta. <br />
(Kuvio ICT-alan ja internetin kerrokset.) <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n TuoTTajana === <br />
<br />
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Eurooppa ja eurooppalaiset ICT-alan yritykset <br />
ovat nopeassa tahdissa menettäneet kilpailuasemiaan yhdysvaltalaisille ja <br />
myös aasialaisille yrityksille (Grajek, 2012, Veugelers, 2012, Fransman, 2010). Ehkä <br />
suhteellisesti eniten muutos koskettaa Suomea, jossa ICT:n osuus kansantaloudesta <br />
on ollut maailman suurimpia. <br />
<br />
Globaali kilpailutilanne on muuttunut nopeasti. Omilla tuotealustoillaan kilpailevien <br />
vertikaalitoimittajien kuten Nokian, Samsungin ja Motorolan kilpailusta on <br />
siirrytty aikaan, jossa sovellus- ja sisältöalustojen päälle rakennetaan ekosysteemejä <br />
kuten Android ja Windows Phone. Myös vertikaalimallit jatkuvat kuten Apple <br />
iOS ja Nokian S40. Samaan aikaan HTML5-standardi yleistyy voimakkaasti standardoiden <br />
edelleen uusia, avoimia rajapintoja. Suomi ja Nokia eivät enää ole päätelaitekilpailusta <br />
ekosysteemikilpailuksi muuttuneessa kisassa globaaleja markkinajohtajia. <br />
Vahvin asema kilpailussa on yrityksillä, joilla on käyttöjärjestelmään tai sovelluksiin <br />
ja palveluihin perustuva oma ekosysteemi, vahva kuluttajabrändi sekä suora <br />
yhteys kuluttajiin. <br />
<br />
Digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa Nokia-klusterin yritykset ovat <br />
edelleen vahvoja. Kilpailu kerroksessa I (verkkoteknologia ja laitteet) on erittäin <br />
kovaa uusien globaalien, usein aasialaisten, toimijoiden laajentaessa markkinoitaan <br />
Eurooppaan ja päätelaitekilpailun muututtua kerroksen III ekosysteemikilpailuksi. <br />
Suomalaisten ICT-yritysten kilpailukenttä on siis laajentunut ja muuttunut kompleksisemmaksi. <br />
Infrastruktuurin merkittävin rakennusvaihe on ohi, vaikka se kehittyykin <br />
edelleen. <br />
<br />
Esimerkiksi Nokia Siemens Networksilla on johtavaa osaamista neljännen sukupolven <br />
verkkoteknologiassa. Tällä on suuri merkitys, kun datamäärät moninkertaistuvat <br />
tietoliikenneverkoissa. Se tarjoaa erikoistuneille suomalaisille yrityksille uusia <br />
liiketoimintamahdollisuuksia, mutta markkinoiden kasvu on hitaampaa kuin päätelaitemarkkinoilla. <br />
Suuri osa lisäarvosta luodaan kuitenkin sovellusalustojen, sisällön <br />
ja palveluiden tuotannossa – kerroksessa III. <br />
<br />
Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet liittyvätkin usein sovellusalustojen <br />
ja palveluiden luomiseen kapeilla erityisalueilla globaaleille markkinoille. <br />
Lisäksi esimerkiksi Nokian erityisosaaminen kartta- ja kameratoimintoihin liittyen <br />
luo pohjan rakentaa lisäarvoa tuotteisiin ja III kerroksen uusia ekosysteemejä. <br />
<br />
Case: Mikrosysteemeistä miljardin euron bisnes <br />
<br />
Muun muassa autoissa, terveysteknologiassa ja mobiililaitteissa käytettävistä mikrosysteemeistä on kehittynyt Suomeen jo lähes miljardin euron liiketoimintaa. Mikrosysteemien MEMS (Micro Electro Mechanical Systems) käyttö on <br />
lisääntynyt nopeasti älykkäiden laitteiden yleistyttyä. <br />
<br />
Mikrosysteemien kehitys alkoi Suomessa jo 1970-luvulla. Nokian panostukset alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen vauhdittivat kuitenkin merkittävästi osaamisen kehittymistä vuosituhannen vaihteessa. Tuossa vaiheessa osaaminen vahvistui myös Nokian alihankkijoilla. Nokian henkilöstövähennyksien myötä osaamista on siirtynyt alihankkijoille myös henkilöstön mukana. VTT:n MemsCat-hankekokonaisuus kannustaa aloittavia yrityksiä kehittämään mikrosysteemeihin perustuvia innovaatioita. Samoin ohjelma kannustaa teollisuusyrityksiä mikrosysteemien hyödyntämiseen. <br />
<br />
Alan kasvunäkymät ovat hyvät. Sulautettuja aistivia mikrojärjestelmiä tarvitaan yhä useammassa paikassa niin kulutustuotteissa kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. Esimerkiksi älykkäitä antureita voidaan käyttää muun muassa törmäys- tai liiketunnistimissa, joilla lisätään turvallisuutta autoissa. Samoin anturit voivat valvoa ilman laatua älykkäässä ilmastointijärjestelmässä. <br />
<br />
=== Eu:n jäykäT SISämarkkInaT hIdaSTavaT kaSvua === <br />
<br />
Merkittävä kilpailukykyongelma suomalaiselle ICT-yritykselle on Euroopan digitaalisten <br />
sisämarkkinoiden jäykkyys. Kuluttajat ja yritykset kohtaavat monenlaista <br />
byrokratiaa ostaessaan digitaalisia tuotteita tai palveluita kotimaansa ulkopuolelta. <br />
Yhdysvalloissa internet-palvelun tarjoaja voi lanseerata tuotteensa kerralla koko <br />
maan markkinoille, kun taas EU:ssa palvelun tarjoaja törmää byrokratiamuuriin. <br />
Tämä voi käytännössä tarkoittaa kymmeniä tai jopa satoja sopimuksia, viranomaislupia <br />
ja maakohtaisia hallinnointijärjestelmiä, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin, <br />
tietosuojaan ja kuluttajansuojaan 27 eri jäsenmaassa. <br />
<br />
Asiakaspohjan laajentaminen muihin EU-maihin edellyttää lisäinvestointeja, <br />
jotka ovat usein pk-yrityksille kynnyskysymys. Erään eurooppalaisen digitaalialan <br />
yrityksen arvion mukaan digitaalisen kuluttajapalvelun laajentaminen uuteen EU-<br />
maahan edellyttää noin kahden miljoonan euron investointia pelkästään lainsäädännön <br />
ja hallintojärjestelmien erojen takia. <br />
<br />
Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen on yksi EU:n lippulaivahankkeista, <br />
mutta käytännön edistyminen on ollut hidasta. <br />
<br />
Digitaalisia sisämarkkinoita voidaan hahmottaa neliosaisen arvoketjumallin <br />
avulla: sisällöntuotanto, digitaalinen palvelu, vuorovaikutus verkossa sekä kuluttaminen <br />
ja tuottaminen päätelaitteessa. Suomessa ja laajemminkin EU:ssa löytyy paljon <br />
vahvuuksia sisällöntuotannossa esimerkiksi pelialalla, kulttuurituotannossa ja <br />
journalismissa. Suomesta löytyy myös vahvaa teknologiaosaamista sekä operaattoreita <br />
ja laitevalmistajia sisältöjen välittämiseen digitaalisesti erilaisilla päätelaitteilla, <br />
kuten matkapuhelimella. Eurooppalaisten kipukohta on arvoketjun sisältöjen <br />
tuotteistaminen. Erityisesti digitaaliset markkinapaikat ovat lähes poikkeuksetta <br />
valuneet amerikkalaisille yrityksille, kuten Amazon, Apple, Google ja Microsoft, <br />
jotka ovat palvelun luomisvaiheessa hyötyneet mittavien kotimarkkinoiden edusta. <br />
<br />
Sisällöntuotanto <br />
<br />
Digitaalinen <br />
palvelu <br />
<br />
Vuorovaikutus <br />
verkossa <br />
<br />
Kuluttaminen <br />
ja tuottaminen <br />
päätelaitteessa <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n hyödynTämISESSä ===<br />
<br />
<br />
Digitaaliteknologian hyödyntämiseen muilla talouden sektoreilla liittyy kaksi suurta <br />
mahdollisuutta: <br />
<br />
:• digitaaliteknologian ja -palveluiden integroiminen osaksi teollisuustuotteita <br />
:• digitaaliteknologian hyödyntäminen globaalien arvoketjujen hallinnassa. <br />
<br />
Raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Teollisuusyritykset myyvät <br />
yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Esimerkiksi Wärtsilä tarjoaa voimalaitoksia <br />
myydessään palvelua, jossa Wärtsilän henkilöstö vastaa laitosten päivittäisestä <br />
operoinnista. <br />
<br />
Teollisuustuotteisiin integroitavat palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian <br />
sovelluksia. Suomen vahvat teollisuusyritykset voivat olla digitaaliteknologian <br />
ja digitaalisten palveluiden tärkeimpiä käyttäjiä. <br />
<br />
Teknologiateollisuuden Etlan tutkijoilla teettämä tutkimus kertoo, että Suomen <br />
teollisuuden viennistä noin kolmannes tulee tuotteista, jotka ovat riippuvaisia ohjelmistoista. <br />
Suuret teollisuusyritykset ovat jo pitkään nostaneet tuotteidensa kilpailukykyä <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. Vuonna 2010 Suomessa toimivat teollisuusyritykset <br />
työllistivät kotimaassa 7900–10800 ohjelmistokehittäjää. Neljä liikevaihdoltaan <br />
suurinta teollisuusyritystä työllisti näistä 74 prosenttia, kertoo Tuomo Nikulaisen, <br />
Jyrki Ali-Yrkön ja Timo Seppälän tutkimus ”Softaa koneisiin”. <br />
<br />
Suuret yritykset ovat monissa asioissa edelläkävijöitä siksi, että niillä on osaamista, <br />
resursseja ja suuret tarpeet ICT:n hyödyntämiseen. Esimerkiksi laivamoottoreita <br />
ja voimalaitosratkaisuja valmistavan Wärtsilän tuotteiden tyypillinen elinikä <br />
on 25 vuotta. Tuotteiden huoltaminen ja uudelleenrakentaminen vaatii suurten tietosisältöjen <br />
hallintaa. Siksi ICT on yhtiölle keskeinen kilpailukyvyn ylläpitäjä, joka <br />
auttaa hallitsemaan suuria tietosisältöjä kustannustehokkaasti, arvioi yhtiön talousjohtaja <br />
Raimo Lindh Tietoviikko-lehdessä. <br />
<br />
Digitaaliteknologia on tehnyt mahdolliseksi tuotannon hajauttamisen yhä pienempiin <br />
osiin ja näiden osien sijoittamisen eri puolille maailmaa. Tätä arvoketjua <br />
tai -verkostoa hallitaan ICT:n avulla. <br />
<br />
Myös yrityksen sisäiset palvelut – suunnittelu, t&k, muotoilu, erilaiset pääkonttoripalvelut <br />
– voidaan irrottaa tieto- ja viestintäteknologian tuella omiksi toiminnoikseen. <br />
Nämä ovat tyypillisesti korkean jalostusarvon ja palkkatason tehtäviä, joista <br />
maat ja alueet kilpailevat. Ne ovat myös toimintoja, jotka synnyttävät aineetonta <br />
pääomaa. Merkittävä osa globaaleissa verkostoissa syntyvästä lisäarvosta on korvausta <br />
tälle pääomalle. <br />
<br />
=== kanSaInvälISET SuomalaISyrITykSET TarvITSEvaT oSaamISTa === <br />
<br />
Kansainvälinen kilpailu tapahtuu yhä enemmän kokonaisten ekosysteemien välillä. <br />
Ekosysteemi tarkoittaa kokonaisuutta, jossa useat toimijat täydentävät toistensa <br />
osaamista ja hyötyvät jokainen toisistaan. Esimerkiksi lentokenttä on paikallinen <br />
ekosysteemi, jossa ravintoloiden, myymälöiden, autovuokraamojen ja lentoyhtiöiden <br />
palvelut tukevat toisiaan. <br />
<br />
Kilpailukykyisessä ekosysteemissä tarvitaan monenlaista osaamista. Professori <br />
Rosabeth Moss Kanter toteaa Harvard Magazinen haastattelussa ekosysteemin <br />
rikastamisesta seuraavasti: <br />
<br />
”Tärkeintä on muistaa neljä asiaa: ideat pitää muuttaa liiketoiminnaksi, pienten <br />
ja suurten yritysten täytyy kohdata, koulutus on yhdistettävä entistä paremmin työtehtäviin <br />
ja toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä tulee rohkaista.” <br />
<br />
Olemme edellä todenneet, että suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin <br />
ja että Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä. <br />
Suuret yritykset ovat kuitenkin elintärkeitä ekosysteemeille ja Suomen kasvulle. <br />
Suurilla yrityksillä on valmiina monia uuden luomisessa tarvittavia tekijöitä, joita <br />
pieniltä usein puuttuu. Suurilla on muun muassa kansainväliset markkinointikoneistot, <br />
kaupallistamisosaamista, rahoituskanavat ja mahdollisuus investoida tutkimukseen <br />
ja tuotekehitykseen. Suomen ei pidä valita pienten ja suurten välillä, vaan <br />
edistää kaikenlaisten yritysten kasvua. <br />
<br />
Kansainvälisesti toimivilla, suurilla suomalaisyrityksillä on paljon vaihtoehtoja, <br />
kun ne etsivät parhaita kohdemaita investoinneilleen. Suoriin investointeihin vaikuttavia <br />
tekijöitä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Unctad on jaotellut ulkomaille <br />
suuntautuvien investointien vetovoimatekijät kolmeen luokkaan: kauppaan liittyvät <br />
tekijät, osaamiseen liittyvät vaikuttimet ja kotimaiset työntötekijät. <br />
<br />
Kauppaan liittyviä tekijöitä ovat muun muassa markkinoiden avoimuus ja koko <br />
sekä mahdollisuus rajat ylittävään integraatioon. <br />
<br />
Osaaminen liittyy muun muassa teknologiaan, pääomaan ja yrittäjyysosaamiseen. <br />
<br />
”Työntäviä voimia” voivat olla muun muassa huono infrastruktuuri, pienet kotimarkkinat, <br />
osaajien puute, pääoman puute, jäykät työvoimamarkkinat sekä verotus. <br />
<br />
Kun kansainvälinen suomalaisyritys pohtii investointia, se arvioi sekä muualle <br />
vetäviä tekijöitä että kotimaasta työntäviä voimia. <br />
<br />
ICT-vetoisessa kasvussa osaaminen on aivan keskeinen syy investointeihin. Sitran <br />
raportti ”Suuri siirtymä” tiivistää lähtökohdan osuvasti: ”Yritysten tieto- ja innovaatiostrategian <br />
peruskysymyksiä on, mistä löydetään sellaista uutta tietoa, joka <br />
täydentää yrityksen omaa osaamista ja mahdollistaa innovaatiot.” <br />
<br />
Tämä on näkynyt parin vuoden aikana ICT-alalla, kun muun muassa Ericsson, Intel, <br />
Electronic Arts, Huawei ja Samsung ovat tuoneet Suomeen kehitystoimintaansa. <br />
<br />
Kansakunnan perusosaamisesta huolehtimisella julkinen sektori voi vaikuttaa <br />
eniten yritysten kilpailuedellytyksiin. Tältä osin voi lainata investointien lisäämistä <br />
pohtineen Jorma Elorannan tekemän raportin johtopäätöstä. <br />
<br />
”Vain oikeasti parhaat voittavat. Perusosaamisen tasoa pitää nostaa koko ajan, <br />
koska kaikki muutkin tekevät niin. Huippuosaamisen taso ja soveltuvuus yritykselle <br />
ovat loppusuoran valtteja. Vain huippuosaaminen vie finaaliin.” <br />
<br />
Tästä syystä työryhmän toimenpide-ehdotuksissa painottuu osaamisen kehittäminen <br />
pitkäjänteisesti niin, että Suomessa noustaan huipulle tärkeillä osaamisalueilla <br />
ja rakennetaan toimintatapoja, joilla tämän osaamisen soveltaminen yrityksissä <br />
nopeutuu.<br />
<br />
=== SuomI TarvITSEE lISää kaSvuyrITykSIä ja STarTup-hEnkEä ===<br />
<br />
Internet-teknologiaan perustuva liiketoiminta on vasta elinkaarensa alussa. Elinkaaren <br />
alkuvaiheessa tarvitaan yrittäjyyttä, innovatiivisia, globaaleille markkinoille tähtääviä <br />
yrityksiä ja riskinottoa. <br />
<br />
Suomessa, kuten Euroopassa yleensäkin, ICT-sektorilla on huomattavasti vähemmän <br />
pieniä ja aloittavia yrityksiä kuin Yhdysvalloissa. Globaalit tietoverkot tarjoavat <br />
kuitenkin pienillekin yrityksille pääsyn maailmanlaajuisille markkinoille nopeasti <br />
ja pienin kustannuksin. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksen mukaan Suomessa oli 668 <br />
kasvuyritystä vuosina 2007–2010. Vähäisestä lukumäärästään huolimatta nuo yritykset <br />
loivat noina vuosina puolet kaikista Suomeen syntyneistä työpaikoista eli <br />
noin 50 000 työpaikkaa. <br />
<br />
Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor kertoo, että Suomessa on <br />
helppo tehdä liiketoimintaa ja taloudellinen vapaus on hyvä. Myös valtion tuki yrittäjyydelle <br />
on monipuolista. <br />
<br />
Samoin EU:n kasvuyritysraportissa todetaan, että Suomi nousee esiin maana, <br />
jossa on useita kasvuyrittäjyyttä tukevia ohjelmia. Ohjelmista huolimatta Suomessa <br />
on vähän kasvuyrityksiä. OECD:n vuoden 2009 vertailu kertoo, että 83 prosenttia <br />
suomalaisista yrityksistä ei kasvanut ollenkaan kolmen edeltävän vuoden aikana. <br />
Esimerkiksi Tanskassa vastaavaan joukkoon kuului vain 47 prosenttia yrityksistä ja <br />
EU 27 maan keskiarvo oli 63 prosenttia. <br />
<br />
Kuvaavaa on sekin, että Deloitten Technology Fast 500 -raporttiin mahtuu 50 norjalaista <br />
kasvuyritystä, kun suomalaisia on noin puolet tuosta määrästä. <br />
<br />
Aalto-yliopiston tutkija Jari Handelberg arvioi väitöskirjassaan, että vähäinen <br />
kasvuyritysten määrä selittyy suomalaisen yhteiskunnan vanhanaikaisilla arvoilla <br />
ja säännöillä. Handelbergin mukaan kasvuyritysten luominen ei ole vain yksittäisten <br />
yrittäjien ja johtajien asia, vaan se on koko yhteisön toiminnan tulosta. Tämä on <br />
oleellista, kun suunnitellaan ja toteutetaan kasvuyrittäjyyttä tukevia, käytännönläheisiä <br />
politiikka- ja kehitysohjelmia ja perustetaan kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Global Entrepreneurship Monitor -selvityksen (GEM 2012) mukaan Suomi menestyy <br />
kansainvälisessä vertailussa heikoimmin juuri yrittäjien asenteita mitattaessa. <br />
Suomalaisyrittäjät tavoittelevat muita vähemmän kasvua, kansainvälistymistä ja <br />
riskipääomaa. <br />
<br />
Suomessa kasvuyrittäjien yhteinen huoli liittyy Suomen yritysverotukseen, joka <br />
on esimerkiksi naapurimaita Viroa ja Ruotsia kireämpää. Lisäksi verotus kohdistuu <br />
usein toiminnan aktiivisuuteen ja transaktioihin, eikä syntyneisiin voittoihin. <br />
Aktiivisen toiminnan verottaminen ei kannusta lisätoimeliaisuuteen ja riskinottoon. <br />
Rahoituksen saatavuus on toinen merkittävä ongelma. Suomessa esimerkiksi pääomasijoitusten <br />
osuus kansantalouden kokoon suhteutettuna on selvästi pienempi <br />
kuin Norjassa ja etenkin Ruotsissa. <br />
<br />
EU:n kasvuyritysraportti puolestaan on päättynyt seuraaviin johtopäätöksiin koko <br />
Euroopan osalta. <br />
<br />
1. Kasvuyrityksiä kannattaa tukea, koska ne luovat eniten uusia työpaikkoja. <br />
2. Tavoitteena voisi olla nopean kasvun sijaan kestävä kasvu. <br />
3. Kasvuyrittäjyyttä voi olla millä alalla tahansa, joten kasvupolitiikan ei pidä tähdätä erityisiin toimialoihin. <br />
4. Julkisen sektorin ei pidä poimia voittajia, vaan luoda olosuhteet, jotka tukevat kasvua. Nämä voivat liittyä esimerkiksi verotukseen, konkurssilainsäädäntöön ja investointisäädöksiin. <br />
5. Koska pääoman saaminen on kasvavien pk-yritysten suuri ongelma, kannattaa kasvua tukevien ohjelmien ykkösprioriteettina olla rahoituskanavien avaaminen. <br />
6. Kansainvälistymistä on tuettava. <br />
<br />
Nopeaa kasvua hakevien startup-yritysten haasteena on Suomen kotimarkkinoiden pienuus. Siksi nämä yritykset tähtäävät heti syntyessään kansainvälisille markkinoille. Tällöin haasteeksi nousee alkuvaiheen rahoituksen lisäksi kansainvälisen huipputason myynti-, markkinointi- ja tuotteistusosaamisen hankkiminen. Harva <br />
pystyy löytämään näitä ainakaan kokonaan Suomesta, joten ulkomaisten huippuosaajien <br />
ja sijoittajien houkuttelu suomalaisyrityksiin on eräs Suomen keskeisimmistä <br />
kilpailutekijöistä. <br />
<br />
Huolimatta ICT-alan isoista irtisanomisista alan kasvuyritysten on vaikea löytää <br />
osaavaa työvoimaa; esimerkiksi pelialalla kilpailu osaajista on jo erittäin kovaa, ja <br />
osaajien puute rajoittaa jo alan yritysten kasvua. <br />
<br />
Suomalaisen korkeakoulusektorin kyky tuottaa huippuosaajia onkin eräs tärkeimmistä <br />
seikoista ICT-sektorin tulevaisuuden kannalta. Yliopistojen tulisi pystyä <br />
panostamaan korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Tätä voisi tukea muun <br />
muassa se, että yliopistot toisivat kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita ja opettajia <br />
Suomeen. <br />
<br />
=== ulkomaISIa yrITykSIä kIInnoSTavaT oSaamISkESkITTymäT === <br />
<br />
Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset menestyvät yleisesti ottaen hyvin. Ulkomaisen <br />
yrityksen henkilöstö on keskimäärin paremmin koulutettua kuin suomalaisten <br />
yritysten. Ulkomaiset yritykset ovat myös hyviä veronmaksajia Suomessa. Silti <br />
Suomi houkuttelee passiivisesti kansainvälisiä yrityksiä. Tästä syystä Suomeen siirtyy <br />
niukasti uutta teknologista osaamista kansainvälisten yritysten mukana. Samoin <br />
Suomi tekee vain vähän työtä sen eteen, että täällä jo toimivat ulkomaiset yritykset <br />
investoisivat lisää esimerkiksi tutkimuskeskuksiin. <br />
<br />
Suomella ei ole yhtään ylivertaista vetovoimatekijää, mutta ei toisaalta myöskään <br />
ylivoimaisen korkeita esteitä investoinneille. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa <br />
koulutustaso, teknologiaosaaminen, toimiva ja vakaa yhteiskunta ja Venäjän markkinoiden <br />
läheisyys. Lisäksi kansainvälinen tutkimus kertoo, että korruptio on Suomessa <br />
vähäistä ja yleisissä tietojärjestelmissä on vähän viruksia. Suomen haasteita <br />
puolestaan ovat Boston Consulting Groupin selvityksen mukaan työelämän jäykkyys, <br />
pienet kotimarkkinat ja heikosti kannustava verotus. <br />
<br />
Eri maista tulevilla yrityksillä ja eri toimialoilla on luonnollisesti hieman erilaisia <br />
arvioita Suomen vetovoimasta. Teknologia-alan yritysten sijoittautumisessa korostuu <br />
osaamisen, verotuksen ja julkisen palveluarkkitehtuurin merkitys. <br />
<br />
Kansainvälisten yritysten Suomen johtajien kommentit kertovat, että Suomeen <br />
pitäisi syntyä riittävän merkittäviä osaamiskeskittymiä, joita pitäisi myös markkinoida <br />
maailmalla. Vahvan ekosysteemin tai osaamisverkoston luominen edellyttää <br />
monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista osaamista, kykyä <br />
ottaa riskiä, sekä yksityistä että julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille <br />
ja palveluille. <br />
<br />
Tarvitaan myös laadukasta sääntelyä ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se <br />
vaatii myös saumatonta yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten tai paikallisten <br />
ekosysteemien täytyy olla kyvykkäitä kansainväliseen vuorovaikutukseen. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain, jos ekosysteemin laatu ja sen ympärille rakentuva osaaminen <br />
ovat maailman huippua. <br />
<br />
Suomi pystyi 1990-luvulla luomaan maailman huippua edustavan ekosysteemin <br />
mobiiliteknologian kehittämiseen. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden, laajamittaisen <br />
tutkimus- ja kehitystoiminnan, korkealuokkaisen opetuksen, yhteisen standardin, <br />
kansainvälisen verkoston sekä vahvan yritysklusterin ansiosta nousimme <br />
mobiilialan suunnannäyttäjiksi. <br />
<br />
Nyt voimme tehdä saman ICT-teknologian soveltamisessa hyödyntämällä mobiiliosaamistamme, <br />
jossa meillä on suhteellinen etu moniin muihin alueisiin verrattuna. <br />
Samalla meidän täytyy uudistaa toimintatapojamme uuteen kilpailutilanteeseen, <br />
markkinadynamiikkaan ja teknologiakehitykseen sopiviksi. <br />
<br />
<br />
Ulkomaiset yritykset Suomessa<br />
<br />
• Suomessa toimii noin 3 000 ulkomaisessa omistuksessa olevaa yritystä. <br />
• Ulkomaisten yritysten osuus kaikista Suomen yrityksistä on vain yksi prosentti. <br />
• Ne tekevät noin viidenneksen kaikkien yritysten vuosiliikevaihdosta, eli reilut 70 miljardia euroa. <br />
• Ne työllistävät noin 215 000 henkeä eli 15 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. <br />
• Ulkomaisten sijoitusten määrä on yli 30 prosenttia bkt:hen verrattuna, hieman OECD-maiden keskiarvoa enemmän. <br />
• Ruotsissa ulkomaisten investointien osuus on yli 60 prosenttia bkt:stä. Amerikkalaisista Pohjoismaihin tehdyistä investoinneista vain kaksi prosenttia suuntautuu Suomeen, ja osuus on laskenut viime vuosina.<br />
<br />
=== julkInEn SEkTorI kIlpaIlukyvyn TukEna ===<br />
<br />
Valtaosa tuote- ja palveluinnovaatioista tehdään yrityksissä. Julkisen sektorin kilpailukyky <br />
vaikuttaa kuitenkin merkittävästi yritysten mahdollisuuksiin kehittyä. Siksi <br />
poliittisten päättäjien valinnat vaikuttavat monella tavalla siihen, kuinka monipuolinen <br />
elinkeinorakenne maahan syntyy. <br />
<br />
Kansainväliset kilpailukykyselvitykset kertovat, että etenkin suomalainen peruskoulutus <br />
on korkeatasoista. Toisaalta esimerkiksi World Economic Forum arvioi Suomen <br />
tieteellisten tutkimuslaitosten tason vasta 18. parhaaksi maailmassa. Suomessa <br />
on erinomaisen hyvää insinöörikoulutusta ja prosessiosaamista, mutta matematiikan <br />
ja tilastotieteen saralla olemme kaukana kärjestä (Conference Board of Canada). <br />
<br />
Suomi on monilla kilpailukyvyn osa-alueilla parhaiden maiden joukossa. Accenturen <br />
analyysin mukaan erityisen tärkeitä ovat kuitenkin osa-alueet, joissa Suomi <br />
menestyy keskinkertaistesti ollen sijoilla 10–25. Näitä ovat mm. infrastruktuuri sekä <br />
erityisesti tuottavuus – yksi kilpailukyvyn tärkeimmistä osatekijöistä. <br />
<br />
ICT:n hyödyntäjänä Suomen julkinen sektori on parantanut vauhtiaan, mikä on <br />
kilpailukyvyn kannalta positiivinen asia. YK:n tuoreimmassa eGovernment-selvityksessä <br />
Suomi oli noussut ICT:n hyödyntäjänä kymmenen askelta ylöspäin sijalle <br />
yhdeksän. <br />
<br />
Selvityksessä alleviivataan, että taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten <br />
tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että hallitukset: <br />
<br />
:• tunnistavat eri hallinalojen synergiamahdollisuudet, jotka sähköiset ratkaisut tuovat <br />
:• muuttavat rakenteita niin, että sähköisen hallinnon mahdollistama yhteistyö voi toteutua <br />
:• edistävät yhteistyötä ja yhteensopivuutta ekosysteemien välillä. <br />
<br />
Syksyllä 2012 julkaistulla julkisen hallinnon ICT-strategialla pyritään vastaamaan <br />
näihin esitettyihin nykyaikaisen hallinnon vaatimuksiin. Sen toimeenpano on ehdottoman <br />
tärkeää. <br />
Boston Consulting Groupin analyysi hallitusten roolista internet-politiikassa korostaa, <br />
että kuilu hyvin verkottuneiden ja jäljessä tulijoiden välillä kasvaa. Onneksi Suomi <br />
kuuluu selvityksen mukaan parhaiden joukkoon (sijalla 7). Selvityksessä korostetaan <br />
yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä matkalla digitaaliseen maailmaan. <br />
<br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 3 ===== <br />
<br />
:• Digitaalisten tuotteiden kasvu on siirtynyt laitteista sovellusalustoihin ja palveluihin. Eurooppalaiset laitevalmistajat ovat menettäneet asemiaan muutoksessa. <br />
:• Teollisuusyritykset myyvät yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian sovelluksia. Näin vanha ja uusi yhdistyvät. <br />
:• Suomi tarvitsee kaiken kokoisia yrityksiä. Siksi täytyy tuntea erilaisten yritysten tarpeet. <br />
:• Suurille suomalaisyrityksille osaaminen on tärkein syy investoida kotimaahan. <br />
:• Kasvuyrityksille rahoitus on merkittävin pullonkaula. <br />
:• Startup-yritysten haasteita ovat rahoituksen ja osaajien löytäminen. Kynnystä kansainvälisten osaajien palkkaamiseen tulee madaltaa. <br />
:• Ulkomaisia yrityksiä vetää maahan osaaminen, jota pitää myös markkinoida. <br />
:• Julkisen sektorin aktiiviset ja passiiviset valinnat vaikuttavat elinkeinorakenteen monipuolisuuteen. <br />
:• ICT:n hyödyntäjänä julkisen sektorin kannattaa edistää ratkaisuja, jotka vauhdittavat innovatiivisten palveluiden syntymistä.<br />
<br />
== 4. Tehokas infrastruktuuri luo kasvulle perustan == <br />
<br />
Tuotantorakenteen murros synnyttää väistämättä kuilun, jossa yhteiskunnan rakenteet tukevat edelleen edellistä vaihetta, vaikka uusi on jo syntymässä. Suomen on uudistettava ICT-infrastruktuuria, jotta uudelle toiminnalle avautuu tilaa.<br />
<br />
Suomalainen palveluarkkitehtuuri on pirstoutunut tavalla, jota havainnollistaa <br />
vertaus maantiehen, joka päättyisi kunnan rajalla ja alkaisi seuraavan kunnan kohdalla <br />
eri paikasta. Jokaiseen virastoon ajettaisiin omaa tietä pitkin. Julkiset ja yksityiset <br />
autot ajaisivat omilla väylillään eri säännöillä. <br />
<br />
YK:n E-Government-selvityksen yksi keskeinen havainto on, että monet jäsenvaltiot <br />
ovat siirtymässä hajautetusta, yhtä tarkoitusta palvelevasta organisaatiomallista <br />
keskitettyyn rakenteeseen, jossa hallitukset toimivat yhtenä kokonaisuutena. <br />
<br />
<br />
Viron kansalllinen sähköisten palvelujen arkkitehtuuri <br />
<br />
Alla kuvataan periaate, jolla toimii Viron palveluarkkitehtuuri X-väylä toimii. <br />
<br />
Tämä auttaa luomaan palvelumalleja, joissa kansalaiset ja yritykset saavat palvelut <br />
yhdestä pisteestä välittämättä, missä organisaatiossa palvelu tuotetaan. Samalla <br />
julkisen hallinnon oma tehokkuus lisääntyy. Suomessa lainsäädäntö takaa ministeriöiden <br />
riippumattomuuden ja kuntien itsenäisyyden, mikä on johtanut pirstoutuneeseen <br />
palveluarkkitehtuuriin. Tehokkaan ICT-infrastruktuurin rakentaminen on <br />
kuitenkin mahdollista nykyisenkin lainsäädännön alla. Tätä tukee vuonna 2011 voimaan <br />
tullut tietohallintolaki, joka antaa mahdollisuuden ohjata koko julkisen hallinnon <br />
tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. <br />
<br />
Pirstoutunut tietojärjestelmäpohja on mahdollista korvata kansallisella palveluarkkitehtuurilla <br />
samaan tapaan kuin Virossa on tehty. Nykyisessä toimintaympäristössä <br />
samaa asiaa tehdään useissa paikoissa, eikä informaatiota pystytä hyödyntämään <br />
yli organisaatiorajojen. Samanaikaista muutosta eri siiloissa vaativat toimenpiteet <br />
eivät nykytoimintaympäristössä ole mahdollisia. <br />
<br />
Kattavan kansallisen sähköisen tunnistamisen varmistaminen tulee olemaan eräs <br />
keskeisistä askeleista tehokkaan ICT-arkkitehtuurin luomisessa. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1, kriittinen) ===== <br />
<br />
Eri toimintoihin kehitettyjen järjestelmien tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille samaa tietoa tarvitseville järjestelmille. Kukin erillisjärjestelmä hallitsee omia tietojaan ja vastaa, että muiden tarvitsemat tiedot ovat reaaliaikaisesti, oikeassa muodossa saatavissa välitysalustan kautta. <br />
<br />
<big>Kansalliset ja muuten merkittävät hankkeet kootaan yhteen kehitysportfolioon,</big> jota priorisoidaan ja koordinoidaan keskitetysti. Kehitysportfoliossa kaikille hankkeille on nimetty omistaja ja toteuttaja. Omistaja vastaa kehitettyjen<br />
ratkaisujen sektorit ylittävästä jalkautuksesta. <br />
<br />
Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu aloitetaan valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla. Suunnittelutyö valmistuu kesäkuun loppuun mennessä 2013. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat määrärahat + laaja toteutusverkosto. <br />
<br />
• Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisu Taltioni on ensimmäinen palvelu, jolla on valmiudet uuden arkkitehtuurin mukaiseen toimintaan. Kyseessä on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa edistävä järjestelmä, jonka kautta kansalaiset saavat kokonaiskuvan omista terveystiedoistaan ja helpon mahdollisuuden edistää omaa hyvinvointiaa,. Terveydenhuollon ammattilaiset <br />
puolestaan saavat hoitoprosessia varten laajemman kokonaiskuvan potilaasta. Ensimmäinen vaihe käynnistynyt 7.1.2013 astuutahona Taltioni Osuuskunta. <br />
<br />
• Forge-pilvipalvelulaboratorio toimii kehitysympäristönä uuden palveluarkkitehtuurin mukaisille palveluille. <br />
<br />
=== rEaalIaIkaInEn TIETo käyTTöön === <br />
<br />
Monia yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja voi automatisoida niin, että rutiinityö vähenee ja ajantasainen tieto lisääntyy.<br />
<br />
<br />
Verkkolaskutus on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin muissa maissa. Verkkolaskutusosaamista <br />
on voitu viedä sekä EU:n harmonisointiprojekteihin että ICT-yritysten <br />
pilvipalveluvientiin. Nyt Suomen tulee hyödyntää verkkolaskutuksen pioneerimaan <br />
osaamista muissakin yritysten toiminnoissa. <br />
<br />
Seuraavaksi tulee automatisoida yritysten viranomaisille toimittamat tiedot <br />
kuten palkanmaksu, alv-raportit, tilinpäätöstiedot, hankinnat ja kirjanpito. <br />
<br />
On arvioitu, että nämä toimet toisivat pelkästään suomalaisille yrityksille yli neljän <br />
miljardin euron hyödyt vuosittain. Myös julkiselle sektorille tulisi merkittävät <br />
säästöt, harmaan talouden torjunta tehostuisi ja Suomi pääsisi vaikuttamaan alan <br />
EU-harmonisointiin ja globaalien standardien syntymiseen. <br />
<br />
Edellä mainitut toimet keventävät julkisen hallinnon työtaakkaa ja yritysten hallinnollista <br />
taakkaa. Yritysten raportointitaakka kevenee vuonna 2013 reaaliaikaisen <br />
tietoon perustuvan raportoinnin myötä, mutta suurempi osa hyödystä saadaan <br />
vuosien 2014-18 aikana. <br />
<br />
Merkittävä hyöty tulee kuormituksen tasaamisen takia. Nyt vuosisykleihin perustuva <br />
viranomaiskäsittely kuormittaa epätasaisesti työvoimaa. Kun myös tietojen <br />
oikeellisuus ja ajantasaisuus paranee, yritysten päätöksenteon perusta vahvistuu. <br />
Kun viranomaispuolella siirrytään hyödyntämään reaaliaikaista tietoa sekä tietojen <br />
prosessointia, ovat samat hyödyt saavutettavissa myös hallinnon puolella. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (polku 2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
<br />
Luodaan julkisen sektorin toimijoille valmius tietojen vastaanottoon hyödyntäen <br />
valtion nykyisiä keskitettyjä ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan. Reaaliaikaisten <br />
tietojen vastaanotto tulee saavuttaa mahdollisimman nopeasti ilman suuria muutoksia <br />
nykyisiin viranomaisjärjestelmiin. Näin varmistetaan pk-sektorille mahdollisuus <br />
siirtyä käyttämään automaattisia ja reaaliaikaisia digitaalisia työkaluja talousseuranta-, <br />
kirjanpito- ja raportointiprosesseissa aikaisessa vaiheessa. <br />
<br />
Reaaliaikaisen tiedon infrastruktuurin toteuttamiseksi perustetaan ensi tilassa <br />
laajapohjainen valtiovarainministeriön johtama ohjausryhmä. Käytännön toteutus <br />
tapahtuu neljässä projektissa, joiden tulisi valmistua viimeistään vuoden 2014 <br />
aikana. <br />
<br />
Ohjausryhmää ja projektia varten tarvitaan Real-Time Economy -ohjelman resurssien <br />
lisäksi täysipäiväiset projektipäälliköt kahdeksi vuodeksi (arvio 5–6 m€). Tietovirtojen <br />
vastaanottopalvelun toteuttamiskustannus on arvion mukaan 5 m€ <br />
(palveluna). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa vuonna 2013. <br />
<br />
<br />
Ensimmäisenä tulee aloittaa seuraavat projektit: <br />
<br />
<br />
Rakennetaan rajapinta palkanmaksukohtaisten tietojen vastaanottoon, ansaintarekisteri ja kansalaistili<br />
<br />
• Siirrytään reaaliaikaiseen palkanmaksukohtaiseen (henkilötasoiseen) palkkaraportointiin <br />
• Varmistetaan verohallinnolle vastaanottovalmius ja selvitetään lainsäädännön muutosvaatimukset <br />
• Samalla aloitetaan reaaliaikaisiin tietovirtoihin perustuvan keskitetyn ansiorekisterin määritystyö <br />
• Perustetaan kansalaistili- ja sopimuskonekonseptin mukainen palvelu tukemaan itsensä työllistämisen mahdollisuuksia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<big>Rajapinta alv-tietojen vastaanottoon ja alv-tietokanta</big> <br />
• Rakennetaan verohallinnolle verkkolaskuun pohjautuvien ALV-raportointitietovirtojen vastaanottokyky <br />
• Otetaan verkkolaskuun perustuva raportointimalli käyttöön rakennusteollisuuden veronumeroraportointiin liittyvien velvollisuuksien automatisoimiseksi (sisältäen työmaa-avaimen ja urakkalaskutustiedot). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Rajapinta tilinpäätöstietojen vastaanottoon strukturoidussa muodossa (XBrl) <br />
<br />
• Rakennetaan sähköisten (strukturoitujen) tilinpäätösten vastaanottokyky Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) sekä verohallinnolle. Selvitetään tässä yhteydessä mahdollisuudet hyödyntää valtionhallinnolla jo käytössä olevia vastaanotto-/välityskanavia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Pk-yritysten kirjanpidon automatisointi (kassapohjaisuus alv-direktiivin suosituksen mukaisesti)<br />
<br />
• Tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta Suomessa voidaan siirtyä ALV-direktiivin suosituksen mukaisesti pk-yritysten maksuperusteisiin ALV-tilityksiin. <br />
<br />
• Koska verkkolasku on perusta pk-yritysten taloushallinnon automatisoinnille, varmistetaan, että myös kuntasektori kokonaisuudessaan sitoutuu verkkolaskutuksen edistämiseen (mm. takarajojen asettamiseen ostolaskujen osalta). Kaikki viranomaismaksut tulee saada verkkolaskuina ja verkkolaskuoperaattoreiden yhteistyön vielä avoimet kohdat tulee hoitaa pikaisesti kuntoon. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
=== yhTEydET vIElä parEmmIkSI === <br />
<br />
Uuden digitaalisen palvelutalouden edistäminen edellyttää kasvavia yhteysnopeuksia ja niiden häiriötöntä toimintaa.<br />
<br />
Uusien digitaalisten palveluiden syntyminen ja kasvu Suomessa edellyttää, että <br />
sekä kiinteiden laajakaistaliittymien että mobiililaajakaistan yhteysnopeudet kasvavat <br />
ja näiden yhteyksien häiriöttömyys paranee. Siksi Suomen digitaalista infrastruktuuria <br />
tulee kehittää edelleen määrätietoisesti. <br />
<br />
Lisäksi Suomen kannattaa panostaa ulkomaanyhteyksien parantamiseen perusinfrastruktuurin <br />
edellytysten ja tietointensiivisen teollisuuden toimintaedellytysten <br />
kehittämiseksi. <br />
<br />
Suomen ulkomaanliikenteen varmistamiseksi tutkitaan suoran Suomen ja Saksan <br />
välisen merikaapelin – Itämeren merikaapelin – rakentamista. Hankkeeseen on mahdollisesti <br />
saatavissa EU:n ns. CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility, Verkkojen <br />
Eurooppa). Samassa yhteydessä selvitetään myös Koillisväylän kautta kulkevan <br />
pohjoisen merikaapelihankkeen tilanne. Tavoitteena on, että Suomi voisi liittymällä <br />
tähän yhteyteen toimia tietoliikenneväylänä Manner-Euroopan ja Aasian välillä. <br />
<br />
Edelläkävijämaan infrastruktuurin kehittämistä tukee hallitusohjelman tavoite <br />
edistää huippunopean laajakaistan tarjontaa ja käyttöä. <br />
<br />
Tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat tiedeyhteisöjen ja yritysten edelläkävijyyttä <br />
tulevaisuuden teknologioissa. Suomen brändiä teknologian koelaboratoriona <br />
mobiilissa infrastruktuurissa tulee kehittää entisestään esimerkiksi tarjoamalla testitaajuudet <br />
korkeakoulujen ja yritysten käyttöön. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (polku 3) ===== <br />
<br />
• LVM myöntää toimiluvat huutokaupalla laajakaistaisen 800 MHz-taajuusaleen matkaviestinkäyttöön eduskunnan loppusyksyllä 2012 hyväksymän lain mukaisesti alkuvuodesta 2013. Toimilupiin liitetään 95–99 prosentin väestöpeittovelvoite sekä sisätilapeittoa koskeva velvoite. Huutokaupan tavoitteena on tuottaa valtiolle vähintään sata miljoonaa euroa. <br />
<br />
• LVM ja Viestintävirasto selvittävät mahdollisuudet myöntää testitaajuuksia 700 MHz ja yli 3 GHz taajuusalueilla korkeakoulujen ja yritysten käyttöön Otaniemen ja Oulun yliopiston kampusten yhteyteen. Tavoitteena on mahdollistaa LTE-A-tekniikkaa käyttävien tuotteiden ja palveluiden paikallinen testikäyttö 700 MHz -alueella vuoden 2013 loppuun mennessä. <br />
<br />
• LVM edistää 700 MHz -taajuusalueen saamista matkaviestinkäyttöön vuoden 2017 alusta kansainvälisissä neuvotteluissa. Samoin pyritään saamaan koko UHF-kaistalle (470-862MHz) tarkoituksenmukainen, kansainvälisesti harmonisoitu käyttösuunnitelma, joka huomioi langattomien laajakaistayhteyksien tarpeet. <br />
<br />
• Sallitaan kunnissa nopeat tavat rakentaa kaapeleita. Kuntien tulisi sallia rakennus- ja lupamääräyksissään uudet kaivuumenetelmät kuten mikro-ojitustekniikka valokaapeliyhteyksien rakentamisessa. Mikro-ojitus on perinteisiä <br />
tapoja huomattavasti nopeampi, edullisempi, aiheuttaa vähemmän rakentamisen häiriötä sekä on myös hiiliystävällisempi vaihtoehto. Tietoyhteiskunnan laajakaistapalveluiden kapasiteettitarve kasvaa nopeasti ja edellyttää tietoliikenneverkkojen kustannustehokasta rakentamista. <br />
<br />
• Tehdään ”Älykäs kaupunki” ja ”Kasvukäytävä” -pilotteja yhteistyössä TEM:n, YM:n, alueellisten virastojen ja yritysten kanssa huippunopeiden laajakaistayhteyksien edistämiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kanSallISET TalkooT avoImEn TIEdon hyödynTämISEkSI === <br />
<br />
<big>Suomella on erinomainen mahdollisuus kehittyä globaaliksi edelläkävijäksi avoimen tiedon ja tietomassojen hyödyntämisessä.</big> <br />
<br />
Tieto on luonnonvaroihin rinnastettava raaka-aine, jonka jalostamisessa ja hyödyn<br />
tämisessä on valtava potentiaali uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisessä.<br />
<br />
Julkisen sektorin tietovarantojen avaamisella arvioidaan olevan suuria taloudellisia <br />
hyötyjä eri maissa. Esimerkkejä julkisen sektorin tietovarannoista ovat paikkatieto, <br />
tilastotieto, säätiedot, julkisrahoitteisissa tutkimushankkeissa tuotettu tieto <br />
ja kirjastojen digitoidut kirjat. <br />
<br />
Julkisella sektorilla onkin useita toisiaan tukevia hankkeita, joiden yhteisenä <br />
visiona on ”Suomi maailman fiksuimpana systeeminä (KIDE) sekä kansainvälisesti <br />
houkuttelevana datan ja siihen liittyvien kehitysympäristöjen sijaintikohteena”. Tietovarantojen <br />
avaaminen mahdollistaa monenlaista liiketoimintaa sekä tehostaa ja <br />
parantaa julkista palvelua. Samoin se parantaa palveluiden yhteentoimivuutta sekä <br />
lisää avointa innovointia yhteiskunnassa. <br />
<br />
Avoimen datan hyödyntämiseen liittyvä laaja verkosto <br />
<br />
Public-private-developer-partnership <br />
<br />
• Kehittäjä- ja käyttäjä<br />
<br />
• Kuluttajat&yritykset (”Midata”) <br />
• Fiksut kaupungit <br />
• Yrityskehitys / yhteiskuntavastuu <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö <br />
• EU Digital Europe yhteisöt <br />
• Horizon 2020 <br />
• Team Finland <br />
<br />
Hallinto <br />
<br />
• Tietoaineistojen avaaminen ja saatavuus<br />
• Tukipalvelut <br />
• Koulutus <br />
<br />
Tutkimus ja koulutus <br />
<br />
• Big Data, data-analytiikka ja algoritmit <br />
• Palveluinnovaatiot <br />
• Liiketoimintamallit <br />
• Taloudelliset vaikutukset <br />
<br />
<br />
ICT2015 <br />
<br />
KIDEohjelma <br />
• Älystrategiat – pilotit <br />
• Forge kehitysympäristö <br />
+ datainfrastruktuurit <br />
• Avoimet tietoaineistot <br />
<br />
VM <br />
• JulkICT-strategia <br />
• Avoimen datan <br />
ohjelma <br />
<br />
TEKES & Suomen Akatemia <br />
• tki-rahoitus <br />
• ketterä rahoitus <br />
”datademo” <br />
<br />
Avoimen tiedon hyödyntäminen vaatii vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. <br />
Lainsäädännön ja hallinnollisten tapojen uudistaminen voi tapahtua vain julkisen <br />
sektorin toimesta. Uudet liiketoimintamallit puolestaan syntyvät yrityksissä. <br />
Siksi on tärkeää koota keskeisistä toimijoista dataosaamisen ekosysteemi ja verkosto. <br />
<br />
Esimerkiksi Quantified Self -ajattelun tavoitteena on varmistaa, että ihminen itse <br />
voi hallita tietojansa sekä antaa luvan omien tietojensa käyttöön julkisissa ja yksityisissä <br />
palveluissa. Tämä vaatii laintarkastelua, jossa yksityisten yritysten (esim. kaupan <br />
ja rahoitusalan) on oltava kumppaneina mukana. <br />
<br />
VM käynnistää avoimen tiedon ohjelman ja toteuttaa kansallisen avoimen datan <br />
portaalin nopealla aikataululla. Näiden avulla tuetaan ja vauhditetaan datan avaamisen <br />
prosesseja hallinnossa ja seurataan niiden vaikutuksia. Avoimen tiedon <br />
ohjelmaa ja sen tukipalvelujen toteutusta viedään eteenpäin systemaattisesti <br />
avoimena ja verkostomaisena yhteistyönä hallinnon osapuolten ja aktiivisten <br />
kehittäjäyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on luoda julkisen datan avaamiselle kestävät <br />
edellytykset ja käytännöt niin, että siitä tulee hallinnon normaalia toimintaa <br />
ja tietojohtamista. <br />
<br />
OKM on käynnistänyt AVOIN-ohjelman edistämään tutkimuksen tietoaineistojen <br />
avaamista hyöty- ja innovaatiokäyttöön. Hankkeessa tehostetaan avattujen tietoaineistojen <br />
laajaa hyödynnettävyyttä ja mahdollistetaan tietoaineistojen tehokas yhdistely. <br />
Toteutukseen tulee saada mukaan aktiivinen kehittäjäyhteisö. <br />
<br />
KIDE-ohjelmassa puolestaan haetaan valtionhallinnon eri sektorit ylittäviä pilotointeja. <br />
Esimerkkinä tästä kansallinen tilannekuva, jossa luodaan reaaliaikainen <br />
näkymä muun muassa säätä ja liikennettä yhdistävälle datalle sekä viranomaisten <br />
että yleisön käyttöön. <br />
<br />
Tekes ja Suomen Akatemia suuntaavat rahoitusta avoimen datan ja tietomassojen <br />
tutkimukseen ja kehitykseen. Alan osaaminen edellyttää, että Suomessa panostetaan <br />
erityisesti data-analyysin ja algoritmiosaamisen lisäämiseen eri oppiasteilla <br />
ja tiedepolitiikassa. <br />
<br />
<br />
Case: Helsinki Region Infoshare<br />
<br />
:HRI tarjoaa Helsingin seudun julkista tietoa kansalaisten, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä kuntien hallinnon käyttöön. Helsingin seudun elinoloista, taloudesta, hyvinvoinnista, työllisyydestä ja liikkumisesta <br />
:on avoimesti saatavaa tietoa vapaasti ja maksutta hyödynnettävissä. Mm. marraskuussa 2012 järjestetty Apps4Finland-kilpailu ja aikaisemmin syksyllä ollut ”Open Knowledge” -festivaali perustuivat avoimen tiedon käytölle ja synnyttivät paljon jo pitkälle kehitettyjä sovelluksia, jotka perustuivat osin HRI-aineistoihin. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Luodaan avoimen datan ekosysteemi (polku 4) =====<br />
<br />
• Kootaan keskeisistä toimijoista muodostuva avoimen tiedon yhteistyöverkosto, jolle nimetään vastuullinen johtaja, ydintiimi ja tukiryhmä. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Varmistetaan lainsäädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. Erityisesti luodaan edellytykset sille, että ihmisellä on oikeus itseään koskevaan digitaaliseen tietoon ja sen hallintaan niin kansalaisena kuin kuluttajanakin. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
<br />
• Kootaan datan asiantuntijoista, yrittäjistä, virkamiehistä ja kehittäjistä osaajapooli ja Code4Europen mukainen kehittäjämalli, josta virastot ja organisaatiot voivat rekrytoida osaamista määräajaksi toteuttamaan projekteja. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Käynnistetään TEKESin toimesta pk-yrityksille nopea ja ketterä rahoitusohjelma (mallina DiGiDemo). <br />
<br />
Vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: TKI-toiminnan osana, katso kriittinen polku 5.<br />
<br />
== 5. Suomi osaamisen avulla kärkeen == <br />
<br />
<big>Suomalainen peruskoulutus on maailman huippua, mutta monilla digitaalitalouden keskeisillä aloilla olemme kaukana kärjestä. Suomen on vastattava uusiin tarpeisiin kehittämällä relevantin osaamisen keskittymiä, jotka kannustavat investoimaan. Työttömiksi jääneiden työllistymismahdollisuuksia puolestaan tulee nostaa täydennyskoulutuksella.</big> <br />
<br />
Taloudellinen ja teknologinen murros on johtanut tilanteeseen, jossa on yhtaikaa <br />
suuri työttömyys ja pula osaavista tekijöistä. Perinteiset alat ovat tehostaneet toimintaansa <br />
eivätkä työllistä entiseen tapaan. Uusille kasvualoille puolestaan ei riitä <br />
ammattilaisia, koska mikään koulutus- tai valmennusjärjestelmä ei pysty vastamaan <br />
kyllin nopeasti syntyviin tarpeisiin. <br />
<br />
Suomessa pula ammattilaisista näkyy nyt muun muassa pelialan ja tietoturvaalan <br />
ammattilaisten niukkuutena. Kyseessä on kuitenkin maailmanlaajuinen <br />
ongelma, joka koskee useita toimialoja. Esimerkiksi EU:n kehitys- ja koulutusorganisaatio <br />
Cedefop painottaa tutkimuksessaan, että uudet työpaikat vaativat entistä <br />
enemmän osaamista. Siksi kansalaisia pitää rohkaista parantamaan ja monipuolistamaan <br />
taitojaan. <br />
<br />
Henkilöstöpalveluyhtiö Manpower toteaa kansainvälisessä selvityksessään, että <br />
noin joka kolmannella työnantajalla on vaikeuksia avoimien työpaikkojen täyttämisessä <br />
suurista työttömyysluvuista huolimatta. Selvityksessä todetaan, että ICT-osaamista <br />
tarvitaan entistä enemmän, mutta se ei ole ainoa vastaus työnantajien haasteisiin. <br />
Esimerkiksi Aasiassa nuorilla ICT-ammattilaisilla on paljon puutteita niin sanotuissa <br />
pehmeissä taidoissa eli vuorovaikutuksessa ja motivaatiossa. <br />
<br />
Osaamista pitää tarkastella sekä työllistävien yritysten että yksittäisten työntekijöiden <br />
näkökulmasta. Edellä luvussa 3. olemme todenneet, että osaaminen on kaiken <br />
kokoisille yrityksille keskeinen syy investoida maahan. Työntekijälle osaaminen <br />
puolestaan avaa työmahdollisuuksia. <br />
<br />
Yrityksille yksittäiset huippuosaajat ovat arvokkaita, mutta osaaminen on yhtä <br />
ihmistä suurempi käsite. Digitaalitaloudessa yksilön osaamisen rinnalla korostuu <br />
osaajatiimien ja verkostojen merkitys. Yritykset haluavat sijoittua sinne, missä on <br />
huippujen lisäksi osaajien verkostoja. Samoin osaamiskeskittymät vetävät puoleensa <br />
uusia osaajia. <br />
<br />
”Yritysten tulee sijoittautua kiinnostaviin innovaatiokeskittymiin perustamalla <br />
sinne tukiasema, josta verkotutaan paikallisessa ekosysteemissä”, kirjoitetaan Sitran <br />
julkaisussa Suuri siirtymä. <br />
<br />
Suomessa tällainen osaamiskeskittymä on ollut yli vuosikymmenen ajan mobiilialalla. <br />
Vielä pidempään olemme olleet metsäteollisuuden voimamaa siksi, että maassa <br />
on ollut laajaa osaamista metsäyhtiöissä, alan laitevalmistajilla, konsulttiyhtiöillä, <br />
tutkimuslaitoksilla ja viranomaisilla. Sama pitää toistaa digitaalisen talouden osalta. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että suomalainen koulujärjestelmä antaa vähintään kohtuulliset <br />
taidot lähes kaikille. Tuon alle voi hukkua se, että olemme pudonneet monilla <br />
digitaalisen talouden osaamisalueilla terävimmästä kärjestä. Tämä karsii Suomesta <br />
kiinnostuneiden yritysten joukkoa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut Suomen menestymisen kannalta seuraavat <br />
teknologiseen osaamiseen liittyvät kehityskohteet. <br />
<br />
• On kehitettävä syvää tietojenkäsittelyosaamista (Computer Science). <br />
<br />
• On varmistettava kriittinen osaamiskeskittymä avainteknologioissa, joita ovat digitaaliset palvelut ja sisällöt, pelillisyys, tietoturva, mobiliteetti ja big data. <br />
<br />
• On laitettava kuntoon tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju. <br />
<br />
• On huomioitava ICT yleisen koulutuspolitiikan kehittämisessä. <br />
<br />
<br />
Rakennemuutoksessa työttömäksi jääneiden ihmisten tukemiseksi puolestaan tarvitaan <br />
toimia, jotka estävät osaamisen katoamisen irtisanomisten ja lomautusten <br />
seurauksena. Samalla on tärkeää muistaa, että ICT-alan rakennemuutoksessa <br />
on jäänyt työttömäksi paljon muitakin kuin ICT-ammattilaisia. Siksi murroksen <br />
aiheuttamaa työttömyyttä pitää ratkoa kehittämällä monipuolisia ratkaisuja eri <br />
osaajaryhmille. <br />
<br />
=== TIETojEnkäSITTElyn SyväoSaamISEn kEhITTämInEn === <br />
<br />
Kansainvälisesti kilpailukykyisen ICT-intensiivisen tuotteen ja palvelun kehittämiseen <br />
tarvitaan laajaa osaamista. Onnistumisen kannalta on keskeistä, että yrityksellä <br />
on käytössään tietotekniikan syväosaajien ydintiimi, joka hallitsee syvällisesti <br />
tietojenkäsittelytieteen keskeiset osa-alueet. <br />
<br />
Kriittisen tärkeitä alueita ovat muun muassa algoritmisuunnittelu, diskreetit <br />
rakenteet sekä ohjelmointikielten periaatteet. Samoin tiimillä pitää olla osaamista <br />
uusimmista ohjelmistoteknologioista ja kyky soveltaa viimeisintä teknologiaa sovellusten <br />
vaatimalla tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa hajautettuja järjestelmiä, <br />
verkkoja, tietokantoja, tiedonlouhintaa, koneoppimista, pilvilaskentaa (cloud computing), <br />
sulautettuja järjestelmiä, tekoälyä ja kryptologiaa. <br />
<br />
Tämän vuoksi tarvitaan kansallinen ohjelma vahvistamaan osaamispohjan kehittymistä <br />
korkeakouluissa. Ohjelman tulee nopeuttaa yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa <br />
olevan osaamisen siirtymistä yrityksiin, jotta uusien ICT-intensiivisten <br />
tuotteiden ja palvelujen kehittyminen vauhdittuu. <br />
<br />
Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittämisessä keskeistä <br />
on avainhenkilökunnan rekrytointi avoimesti ja kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (polku 5, kriittinen) ===== <br />
<br />
ICT-osaamisen tason nostoon tarvitaan laaja-alainen 10 vuoden ohjelma, joka <br />
kokoaa erillään olevat toimenpiteet kokonaisuudeksi. ICT 2023 - ohjelma keskittyy <br />
aiheisiin, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman innovaatiotoiminnan <br />
eri toimijoiden läheistä yhteistyötä. <br />
<br />
TKI-ohjelma (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) muodostuu keskeisille osaamisalueille <br />
kohdentuvista vahvoista ja verkottuneista kärkihankkeista. Välittömästi <br />
käynnistettävät kärkihankkeet kohdistetaan ICT 2015 -työryhmän määrittelemille <br />
ja tunnistetuille strategisille osaamisalueille. Myöhemmin hankejoukkoa täydennetään. <br />
Kärkihankkeissa osaamista kehitetään monialaisesti ottaen huomioon <br />
käyttäjien tarpeet, palveluinnovaatiot ja uudet liiketoimintamallit. <br />
<br />
<br />
<big>Ohjelman organisointi</big> <br />
<br />
Ohjelman organisoinnista vastaa Tekes ja ohjausryhmän muodostavat rahoittajina <br />
Tekes ja Suomen Akatemia. Kullakin kärkihankkeella on lisäksi oma rahoittajista <br />
ja toimijoista muodostettu johtoryhmä. <br />
<br />
Ohjelman toimintaa arvioidaan ja suunnataan uudelleen tarpeen mukaan vuoden <br />
välein. <br />
<br />
<br />
<big>Nykyiset toimijat mukaan omilla työkaluillaan</big> <br />
<br />
Suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä osapuolia ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, <br />
yritykset, rahoittajat (Tekes, Suomen Akatemia), Sitra, TIVIT, ministeriöt (VM, <br />
LVM KIDE-ohjelma, OKM, TEM ym.), kehittäjäyhteisöt ja käyttäjät. <br />
<br />
Tekes osallistuu ohjelmaan usealla yrityksille ja tutkimustoimijoille suunnatulla <br />
rahoitusohjelmalla (innovaatiorahoitus, SHOK-rahoitus, FiDiPro, TUTL-rahoitus <br />
ja ennakointitoiminta). Lisäksi kehitetään erityisesti pk-yrityksille soveltuva Digi-<br />
Demo -tyyppinen ketterä rahoitusohjelma. Tämän tyyppinen rahoitus mahdollistaa <br />
nykyistä helpommin nopeat riskipitoiset kokeilut. Myös alkaville ja kasvuhakuisille <br />
yrityksille suunnattu NIY-rahoitus on käytettävissä. <br />
<br />
Suomen Akatemia osallistuu ohjelmaan muun muassa suunnatuilla hauilla, tutkimusohjelmilla <br />
ja FiDiPro-ohjelmalla ja tarvittaessa myös uusilla instrumenteilla. <br />
<br />
VTT:n erityisroolina on saada olemassa olevat ja kehitettävät teknologiat testiin <br />
ja hyötykäyttöön yrityksille. <br />
<br />
Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, erityisesti TIVIT, ovat mukana <br />
yhteistyössä omien tutkimusohjelmien ja muiden palvelujen kuten palvelujen <br />
kehittämislaboratorio Forgen kautta. <br />
<br />
Sitra ja ministeriöt osallistuvat omien kehittämishankkeiden kautta. Esimerkiksi <br />
Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanon ja avoimen <br />
tiedon ohjelman kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö KIDE-ohjelman kautta. <br />
<br />
<br />
<big>Kärkihankkeiden toteutus</big> <br />
<br />
Ohjelmassa toteutetaan useamman vuoden pituisia kärkihankkeita joustavasti. <br />
Toteutukseen osoitetaan lisää julkista tutkimusrahoitusta vähintään 15 miljoonaa <br />
euroa vuodelle 2013 ja sen jälkeen 20 miljoonaa euroa vuodessa. <br />
<br />
Kärkihankkeita perustetaan Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden toimijoiden <br />
yhteistyönä. Hankkeissa tavoitellaan pitkän tähtäimen tutkimuksen ja nopealiikkeisen <br />
soveltavan tutkimuksen tavoitteiden yhdistämistä. Tähän päästään kärkihankkeisiin <br />
määriteltävillä välitarkasteluilla. <br />
<br />
Kärkihankkeilla suunnataan merkittävää kansallisen tason strategista tutkimusrahoitusta <br />
tietotekniikka-alueelle. Toteutusmuotoina käytetään erilaisia hanketyyppejä <br />
käyttäen sekä kansainvälistä että suomalaista huippuosaamista. Useita <br />
kärkihankkeita voi olla käynnissä yhtä aikaa. Tällaiset hankkeet voisivat nostaa <br />
myös alan ja Suomen houkuttelevuutta. <br />
<br />
Yhtenä tavoitteena on palkata kansainvälisiä, korkeatasoisia alan professoreja <br />
pysyvästi suomalaisiin yliopistoihin. Tällaisten henkilöiden saaminen edellyttää <br />
suurehkoa kertapanostusta, jolla professorit voivat siirtää tutkimustoimintansa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville ja uusille <br />
tutkimusohjelmille, esimerkkinä Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamat <br />
WiFiUS-projektit ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
<br />
Kärkihankkeiden aiheita ovat esimerkiksi avoin tieto, big data, pilvilaskentaan <br />
ja data-analytiikkaan perustuvat palvelut, tietoturva sekä seuraavan sukupolven <br />
verkkojen kehittäminen. <br />
<br />
<br />
<big>Mukaan merkittävimpiin kansainvälisen toiminnan kokonaisuuksiin</big> <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa TKI-ohjelmaa. Euroopassa hyödynnetään <br />
erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta ja eri instrumentteja sekä <br />
yhteistyötä EUREKA-klustereissa. Toimintaan kytketään myös merkittävät kansainväliset <br />
yhteistyöhankkeet, kuten EIT ICT lab -toiminta Suomessa. <br />
<br />
On oleellista houkutella myös ulkomaisia yrityksiä mukaan TKI-toimintaan <br />
Suomessa. Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään kehittyvää Team <br />
Finland -verkostoa. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Lisärahoitusta julkiseen tutkimustoimintaan 15 miljoo<br />
naa euroa vuonna 2013 ja jatkossa 20 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi käyte<br />
tään ohjelmaan osallistuvien nykyisiä TKI- ja ostopalvelumäärärahoja. <br />
<br />
<br />
=== SuomI dIgITaalISTEn palvElujEn EdElläkävIjäkSI === <br />
<br />
Suomi oli pitkään matkapuhelinalan edelläkävijä teknologia- ja toimintatapa-innovaatioineen. <br />
2000-luvulla erityisesti Yhdysvalloista ja Aasiasta nousi kokonaan <br />
uuteen ajatteluun perustuvia perusteknologioita ja soveltamisinnovaatioita. Suomalaiset <br />
yritykset jäivät jälkeen uusien digitaalisten palvelujen, työkalujen ja menetelmien <br />
kehitystyössä ja lopulta myös niiden hyödyntämisessä. <br />
<br />
Suomessa panoksia laitettiin erityisesti palvelulogiikkaan, integrointitoiminnan <br />
optimointiin ja t&k-kustannusten ulkoistamiseen ja leikkaamiseen. Sen sijaan palvelu- <br />
ja tuoteteknologiset investoinnit ja ulostulot ovat olleet vähäisiä aivan viime <br />
aikoihin asti. <br />
<br />
Noustakseen digitaalisten palveluiden ja sisältöjen vientimaaksi Suomen on kehitettävä <br />
osaamista tutkimuksen sekä käytännön tekemisen kautta. Pilvipalvelut on <br />
yksi keskeinen osaamisalue, jota täytyy kehittää nopeasti, koska niissä osaamisemme <br />
on kapeaa. Suomi on kuitenkin pilvipalveluiden etulinjassa ainakin verkkopankkitoiminnassa <br />
ja verkkolaskutuksessa. <br />
<br />
Erittäin tärkeitä ovat julkisen sektorin digitaaliset palveluavaukset kuten päätös <br />
ministeriöiden palveluiden digitalisoinnista. Samoin ensimmäiset kunnat ovat lähdössä <br />
digitalisoinnissa hyvään vauhtiin. <br />
<br />
Sitran aloitteesta kunnat ovat perustaneet kehityksen vauhdittamiseksi kuntien <br />
yhteisen tietohallinnon palveluja tarjoavan yrityksen Tiera Oy. Sen tehtävänä on laatia <br />
yhdessä kuntien kanssa sähköisten palvelujen tiekartat, määritellä niiden yhteinen <br />
kansallinen arkkitehtuuri (yhteistyössä VM/JulkICT-toiminnon kanssa) ja kehittää <br />
tiekarttojen mukaiset palvelut kunnille. <br />
<br />
Tiera toimii yhtäältä kuntien tietohallintoratkaisujen yhtenäistäjänä, kansallisten <br />
ratkaisujen kehittäjänä sekä aiemmin varsin suljettujen markkinoiden avaajana. <br />
<br />
Tieran toimittajalistalla on jo lähes 100 ICT-toimittajaa. Tieran omistajina on vuoden <br />
2013 alussa yli 200 kuntaa sekä kymmeniä kuntayhtymiä ja sen omistajien yhteenlaskettu <br />
väestöpeitto on noin 60 prosenttia. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6) ===== <br />
<br />
Digitalisoidaan kuntien palveluita<br />
<br />
Kuntien palveluissa digitaalisuusaste on parhaissakin kunnissa muutaman <br />
prosentin luokkaa. Kunnissa on akuutti tarve edistää tuottavuutta ja parantaa <br />
palvelua. <br />
<br />
Perustettavassa kuntien pilotissa tunnistetaan joukko konkreettisia palveluja, joiden <br />
digitalisointi vaikuttaa nopeimmin ja tehokkaimmin talouteen ja asiakkaiden <br />
saamaan hyötyyn. Pilotti käynnistetään esikaupallisena kilpailuna (hankL 8 § 6 <br />
kohta), jossa yritykset, kolmannen sektorin organisaatiot, kansalaisyhteenliittymät <br />
ja yksittäiset kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksia. <br />
<br />
Avoimen kilpailutusvaiheen jälkeen käynnistetään normaalin julkisen hankinta<br />
menettelyn mukaisia hankkeita. Ensimmäisiä pilottihankkeita kehitetään Mikke<br />
lin, Oulun, Espoon, Tampereen ja Salon johdolla. <br />
<br />
Käytetään Tiera Oy:tä mahdollisimman laajasti uusien palvelujen kehittämisen <br />
yhteistyökumppanina sekä levityskanavana. Kuntaliitto tukee digitaalisten pal<br />
veluiden leviämistä omilla toimillaan. <br />
<br />
vastuutaho:BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula; Mikkelin kehitysjohtaja <br />
Soile Kuitunen; Espoon ICT-johtaja Matti Franck; ohjelmajohtaja Seppo Haataja <br />
Tredea Oy; Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Digitaalinen logistiikkatiedon hallinta<br />
<br />
Käynnistetään joustavien ja yhteensopivien tuote-, projekti- ja maksutietoratkaisujen <br />
kehitysohjelma. Tavoite on kehittää ratkaisuja, joilla tieto on yhteensopivassa <br />
muodossa läpi koko logistisen ketjun. Tavoite on tehostaa ja nostaa koko <br />
arvoketjun tuottavuutta. Ohjelma mahdollistaa asiakasystävällisten ja tehokkaiden <br />
verkkopalveluiden kehittymisen sekä synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintaa <br />
ja kilpailukykyä digitaalisen tuote- ja logistiikkatiedon hallinnasta. <br />
<br />
Vastuutahot vahvistetaan: mukana muun muassa Kaupan Liitto, Teknologiateollisuus <br />
ry ja Verkkoteollisuus ry. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio ja rakennetaan ensimmäiset pilotit<br />
<br />
Käynnistetään syksyn lisätalousarviossa hyväksytty Forge-pilvipalvelulaboratorio <br />
ja luodaan eri alojen palveludesignlaboratoriota Suomeen. Toteutetaan tarpeiden <br />
ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Vastuutaho:Strategisen huippuosaamisen keskittymä TIVIT, toimitusjohtaja Reijo Paajanen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 4 miljoonaa euroa, hyväksytty syksyn 2012 lisätalousarviossa<br />
<br />
=== pElIllISyyS TulEE kaIkkIallE === <br />
<br />
Pelillisyys ja pelien käyttöliittymän muodot voivat parantaa kaikkien toimialojen <br />
digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Siksi pelialan pelillisyysosaamisen saaminen <br />
käyttöön myös muilla palvelu- ja teollisuuden aloilla on tärkeä osa kilpailukyvyn <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Osaajapula on jo nyt nopeasti kasvaneen pelialan pullonkaula. Haaste kasvaa <br />
entistä suuremmaksi, kun pelialan yhtiöiden määrä kasvaa nopeasti ja toisaalta <br />
osaamista tarvitaan myös pelialan ulkopuolella. Siksi työryhmä esittää alan koulutuksen <br />
lisäämistä ja kehittämistä sekä pelillisyyden siirtämistä yrityksiin ja julkiseen <br />
hallintoon pilottien kautta. <br />
<br />
Pelinkehityksen eri osa-alueiden osaajat eivät ole saman katon alla, mikä heikentää <br />
koulutuksen tehokkuutta sekä uusien yritysten syntymistä. Eri osaajien kouluttaminen <br />
eri kampuksilla ei tue pelinkehittämisen tiimipohjaisuutta. Pelikoulutus on <br />
rakennettu muiden koulutusohjelmien kylkeen ja toimii usein vakiintuneiden alojen <br />
toimintatapojen ehdoilla. <br />
<br />
Pelinkoulutuksen haasteena on tuottaa osaamista, joka vastaa nopeasti muuttuvan <br />
alan tarpeita. Tarvitaan nykyistä paljon läheisempää yhteistyötä jo olemassa olevien <br />
yritysten kanssa sekä alan tutkimuksen laajentamista. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Pelit ja pelillisyys (polku 7) ===== <br />
<br />
<big>Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi</big> <br />
<br />
Kehitetään korkeakoulujen yhteistyötä pelialan koulutuksen laadun ja saatavuu<br />
den parantamiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto); <br />
ylijohtaja Anita Lehikoinen OKM ja pelialan yhteenliittymä Neogames, <br />
KooPee Hiltunen. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Toteutetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Siirretään pelillisyyden osaamista pelialan yrityksistä muille toimialoille ja julki<br />
seen hallintoon. Pilotit toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-<br />
ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Tavoitteena on vuoden 2013 aikana kehittää pelillisyyteen pohjautuvia pilotteja, <br />
mm. ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ratkaisuja, perustuen Taltioni-osuus<br />
kunnan tietokantoihin ja TIVITin Next Media -ohjelmassa. <br />
<br />
Vvastuutaho: Johtaja Antti Kivelä, Sitra; toimitusjohtaja Reijo Paajanen, TIVIT <br />
Next Media -ohjelma. <br />
<br />
<br />
=== TIEToTurva on ElInEhTo === <br />
<br />
Lisääntyvät uutiset tietojärjestelmiin tehdyistä hyökkäyksistä kertovat tietoturvaosaamisen <br />
tärkeydestä. Suomeen tulee luoda kansainvälisesti vetovoimainen tietoturva-<br />
alan osaajien, yritysten, palveluiden ja tutkimuksen keskittymä. Riittävä tietoturvaosaaminen <br />
vahvistaa Suomen ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. <br />
<br />
Suomen tietoturvaosaamisen taso on Euroopan kärkeä, mutta taso on kapea <br />
eikä vastaa tulevaisuuden tarpeita. Kun tietoturvasta on tullut maanpuolustuksellisesti <br />
tärkeä ala, ovat muun muassa USA, Israel ja Kiina investoineet suuria määriä <br />
tietoturvaosaamiseen. <br />
<br />
Suomessa alan yritykset ovat pääosin kasvavia, nuoria ja pieniä. Alan yli 50 yritystä <br />
työllistävät yli 2 000 ihmistä. On arvioitu, että alalla on välitön parinsadan <br />
hengen rekrytointitarve, mutta osaajien puute ja yritysten pieni koko ovat kasvun <br />
pullonkauloja. <br />
<br />
Muita alan yritysten haasteita ovat muun muassa liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaaminen. <br />
Ala on kehittynyt enemmän harrastuneisuuden kuin koulutuksen <br />
seurauksena. Myös alan sääntelyn seuraaminen on suuri haaste pienille yrityksille. <br />
<br />
Alan kannalta on oleellista ymmärtää, että tietoturvassa kyse on enemmän kokonaisten <br />
organisaatioiden ja järjestelmien (esim. sairaala) kuin yksittäisten tietokoneiden <br />
suojaamisesta. <br />
<br />
Eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän yhteistyönä laaditaan parhaillaan kansallista <br />
kyberturvallisuusstrategiaa. Sen mukaan kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä <br />
tulee olla mahdollisuus hyödyntää kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen <br />
syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tietoturva (polku 8) ===== <br />
<br />
<br />
Tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta lisätään<br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja tietoturvaosaamisen koulutukseen ja <br />
liiketoimintalähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM; tietoturvaryhmän puheenjohtaja Timo Kotilainen. Työryhmä täydentää itseään <br />
asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
Perustetaan kansalliset keihäänkärkihankkeet ja pilotit<br />
<br />
Tähdätään systeemisen tason turvallisuusajattelun kehittämiseen sekä julkisella <br />
että yksityisellä sektorilla. Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan <br />
TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
<br />
Perustetaan kyberturvallisuuskeskus<br />
<br />
Kansallisen kyberturvallisuus-strategian ehdotuksen mukaisesti perustetaan <br />
(LVM/ViVI/Cert-Fi-toiminnon ympärille rakennettava) kyberturvallisuuskeskus. <br />
Uuden keskuksen tulisi päätehtävänsä (kyberturvallisuusloukkausten seuranta ja <br />
tulkinta sekä viranomaisten tukeminen) lisäksi voida toimia suomalaisten tietoturvallisuusyritysten <br />
uusien ratkaisujen kehityskumppanina. Näin syntyvät edelläkävijäratkaisut <br />
mahdollistavat turvallisen ja luotettavan sähköisen toimintaympäristön <br />
lisäksi uuden vientiteollisuuden kehittämisen. <br />
<br />
vastuutaho: LVM/Cert-Fi, viestintävirasto pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kyberturvallisuusstrategian mukainen yksi miljoona euroa vuodessa. <br />
<br />
<br />
Kehitetään tietoturva-alan tapahtumia ja vientiä<br />
<br />
Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman ja Team Finlandin <br />
kanssa yhteistyössä.<br />
<br />
=== moBIlITEETISSa pIdETTävä kärkIpaIkka === <br />
<br />
Lähivuosina datamäärät jopa tuhatkertaistuvat nykyisestä ja mobiileja internetiin <br />
kytkettyjä laitteita tulee olemaan miljardeja lisää. Tämä tarjoaa huikeasti mahdollisuuksia <br />
kasvuun ja tuottavuuden lisäämiseen. <br />
<br />
Mobiiliteknologian avulla voidaan tuoda tuottavuuden ja älykkyyden mahdollistavat <br />
langattomat ratkaisut uusille toimialoille hyödyntäen laitteiden yhdistymistä <br />
ja verkottumista. <br />
<br />
Langattomuuteen perustuvat ratkaisut voivat merkitä huomattavaa älykkyyden <br />
ja tuottavuuden lisäystä esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa, teollisuudessa <br />
ja cleantechissa. Edellä mainitut tuotteet ja palvelut yleistyvät erityisesti, jos <br />
luodaan valmiita pitkälle automatisoituja (ns. Plug and Play) ratkaisuja yhteiskunnan <br />
ja teollisuuden eri sektoreille. <br />
<br />
Mobiliteetin edelläkävijyys on perustunut vaativiin asiakkaisiin, osaamiseen <br />
panostamiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön tutkimuksessa ja <br />
standardoinnissa. <br />
<br />
Mobiilin osaamisen ympärille on syntynyt merkittävä ekosysteemi, johon kuuluvat <br />
alan yritykset erityisesti Nokia ja Nokia Siemens Networks tärkeinä veturiyrityksinä, <br />
yliopistot, Tekes, VTT sekä lukuisat muut toimijat. Tätä ekosysteemiä ei voi <br />
siirtää, mutta sen voi menettää, jos emme pidä kiinni sen globaalista kilpailukyvystä. <br />
<br />
Suomessa tulee olla johtavaa tietoliikenne- ja verkkotekniikan koulutusta, joka <br />
mahdollistaa jatkuvuuden alan tutkimuksessa ja tukee opiskelijoiden joustavaa työllistymistä <br />
valmistumisen jälkeen. <br />
<br />
Tietoliikennealan tutkimuksessa käsitellään poikkeuksellisen suurta määrää <br />
reaaliaikaista dataa. Panostaminen t&k-yhteistyöhön tukee merkittävästi datan hallinnan <br />
ja analytiikan yleistä kehitystä Suomessa. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden <br />
houkutella isoja datamääriä analysoivien maailman johtavien yritysten t&k-toimintaa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Kokonaistavoitteena on tietoliikenne- ja verkkotekniikan osaamiseen perustuvan <br />
kilpailukykyisen ekosysteemin luominen Suomeen. Se mahdollistaa alan yritysten <br />
toiminnan ja houkuttelee uusia yrityksiä sekä t&k-investointeja ulkomailta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Mobiiliosaaminen (polku 9) ===== <br />
<br />
Käynnistetään alan useamman vuoden pituinen t&k-hanke<br />
<br />
Hankkeen panostuskohteita ovat esimerkiksi pilvilaskentaan ja data-analytiikkaan <br />
perustuvat palvelut, seuraavan sukupolven verkkojen kehittäminen, <br />
mobiilin teknologian yhdistäminen muihin kotimaisiin edelläkävijäteknologioihin <br />
(mm. multimedia- ja anturiteknologia) ja mobiliteetin laajentaminen <br />
uusille yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreille merkittävien uusien ratkaisujen <br />
mahdollistamiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
lisätään akateemista tutkimusta<br />
<br />
Käynnistetään Suomen Akatemian toteuttama useampivuotinen tutkimusohjelma. <br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville <br />
ja uusille tutkimusohjelmille, esim. WiFiUS ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
Tutkimustyön kansainvälisyyttä lisätään. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa.<br />
<br />
=== BIg daTa vaaTII oSaamISTa === <br />
<br />
Digitaalisessa maailmassa informaation ja tallennetun tiedon määrä on valtava. Kun <br />
yhdistetään älykkäästi ja reaaliajassa näennäisesti turhaa tietoa, pystytään luomaan �<br />
täysin uudentyyppistä, toimialojen rajoja rikkovaa tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi <br />
internet-seilailutieto, anturitiedot ja kävijämäärät. Esimerkiksi Googlen <br />
hakusanan influenssa yleisyys korreloi erittäin hyvin kansallisten influenssa-seurantatilastojen <br />
kanssa. <br />
<br />
Big data on maailmalla kuuma tutkimuksen ja soveltamisen kohde. Big datan <br />
käyttösovellukset ovat lukemattomia: asiakkaiden ostokäyttäytymisen analysointi, <br />
älykkäät energiaverkot ja sairauksien ennaltaehkäisy käyttäytymisen ja erillisten <br />
hoitotoimenpiteiden perusteella. Suomen osaaminen tällä alueella on kapeaa, vaikkakin <br />
tietyiltä aloilta löytyy huippuosaamista. Maailman parhaat osaajat löytyvät <br />
tällä hetkellä yhdysvaltalaisista yrityksistä kuten Google ja Amazon. <br />
<br />
Big data liittyy läheisesti muihin Suomen kriittisiin avainosaamisalueisiin. Tietoliikenteen <br />
osaajina olemme perinteisesti käsitelleet suuria datamääriä. Tietoturva <br />
on tärkeää kaikissa big data -tyyppisissä sovelluksissa ja tietovarannoista louhittavien <br />
tiedonjyvästen integrointi vaatii vahvaa ohjelmisto- ja tietojenkäsittelyosaamista. <br />
Julkisella puolella tietovarantojen avaaminen, yhteinen ICT-palveluarkkitehtuuri <br />
ja perinteisesti Suomessa hyvin toimiva julkinen-yksityinen-yhteistyö avaa <br />
mielenkiintoisia mahdollisuuksia. <br />
<br />
Suurimmaksi ongelmaksi big data tiedon soveltamisessa ja tietojen avaamisessa <br />
toimijat kokevat, että organisaatioilla ei ole riittävästi asiantuntemusta. Organisaatiot <br />
tarvitsevat tähän osaajia ja koulutusta. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Big Data (polku 10) ===== <br />
<br />
Aloitetaan hanke Big data -osaamisen kehittämiseksi<br />
<br />
Tekes ja yliopistot lähtevät yhdessä yritysten (muun muassa Tieto Oy) kanssa <br />
vetämään Big Data -osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
<br />
Big datan koulutusta ja tutkimusta lisätään<br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja Big Datan koulutukseen ja liiketoimin<br />
talähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aalto<br />
yliopisto; puheenjohtaja Markku Lahtinen, ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen, <br />
OKM. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit.<br />
<br />
=== TuTkImukSEn, SovElTamISEn, TuoTTEISTamISEn ja kaupallISTamISEn kETju kunToon === <br />
<br />
Osaamistarpeiden nopeat muutokset lisäävät tarvetta korkeakoulujen ja yritysten <br />
yhteistyöhön. Oppilaitosten pitää tietää, millaisia osaamistarpeita yrityksillä on. <br />
Samalla tavoin yritysten tulee pysytellä ajan tasalla siitä, millaista uutta osaamista <br />
oppilaitoksissa syntyy. Yrityksillä on myös merkittävää osaamista, jota tarvitaan <br />
koulutusohjelmien kehittämisessä. <br />
<br />
Yhteistyötä tarvitaan monella tasolla niin, että tieto kulkee huippututkimuksesta <br />
opetukseen ja sieltä edelleen yritysmaailmaan asti sekä toisinpäin. Tämä tarkoittaa <br />
osapuolten nykyistä läheisempää ja monimuotoisempaa vuorovaikutusta. <br />
<br />
Pelkkä tutkimusyhteistyö ei riitä, vaan siitä syntyvää osaamista pitää siirtää kaupallisesti <br />
menestyviin tuotteisiin. Samalla yritysten tulee ymmärtää perustutkimuksen <br />
merkitys, jota ei saa vaarantaa lyhyen tähtäimen vaatimuksilla. <br />
<br />
Tekniikan Akateemisten Teknologiabarometri kertoo, että ainakin korkeakoulujen <br />
ja yritysten yhteistyössä on tapahtunut suurin romahdus kymmeneen vuoteen. <br />
Korkeakoulut toimivat aikaisempaa itsenäisemmin ja yritykset keskenään. <br />
<br />
Etenkin ICT-ala kehittyy niin nopeasti, että tutkimuksen ja koulutuksen on vaikea <br />
täyttää muuttuvia odotuksia. <br />
<br />
Nopeutuva muutos testaa yhteistyökyvyt. Yhteistyö ei kehity kuitenkaan pelkästään <br />
tahdonvoimalla, vaan Suomeen on välttämätöntä kehittää uusia malleja, jotka <br />
helpottavat yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yksi kehitysaskel tähän suuntaan <br />
olisi palkata oppilaitoksiin välittäjähenkilöitä, jotka toimivat tulkkeina koulutuksen <br />
ja yritysten välillä. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (polku 11) ===== <br />
<br />
<big>kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia</big> <br />
<br />
Jalkautetaan toimintamalli, jossa koulutus, tutkimus ja tuotekehitys toimivat <br />
läheisessä yhteistyössä. (Esimerkiksi Luova monimuotoinen oppiminen Suomessa, <br />
Lumous). Toimintatapaan kuuluu luova, dynaaminen ja kaikkia hyödyttävä <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. <br />
<br />
Tekes käynnistää Postdoc in Residence -ohjelman, joka auttaa pk-yrityksiä saamaan <br />
syväosaamista valmistuvien alan tohtoreiden avulla. Internship-ohjelma <br />
puolestaan yhdistää yrityksiä ja maisteriohjelmista valmistuvia. Ohjelmiin voitaisiin <br />
yhdistää sopiva tuki tai kannuste alentamaan palkkauskynnystä. Tällaiset <br />
ohjelmat ovat myös kilpailuvaltteja, kun rekrytoidaan uusia kansainvälisiä <br />
opiskelijoita. <br />
<br />
Levitetään Hacking factory -toimintaa (Aalto-yliopisto). Toiminta-alusta tuo <br />
yhteen opiskelijat, opettajat ja yritykset uudentyyppiseen oppimisympäristöön, <br />
jossa oppiminen yhdistyy yritysten tarjoamien ongelmien pohjalle rakentuviin <br />
projekteihin. Näissä käytetään avoimen innovaation periaatteita ja keskeistä <br />
on yritysten sitoutuminen hankkeisiin oman henkilöstön konkreettisella <br />
työpanoksella. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä, puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto, <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE, ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM ja pääjohtaja Pekka Soini Tekes. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden <br />
mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa</big> <br />
<br />
Molempien opetuksen tasoa on syytä nostaa ja kansainvälistää. <br />
<br />
vastuutaho: Suomen yliopistot UNIFI ry. ja ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) <br />
yhdessä sekä OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== ylEISEn kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn === <br />
<br />
Edellä kuvattu teknologinen osaaminen edellyttää, että Suomeen täytyy kehittää <br />
tietoteknistä osaamista ja valmiuksia monella tasolla niin, että ihmisillä on riittävät <br />
digitaalisen yhteiskunnan lukutaidot. On arvioitu, että 90 prosenttia tämän päivän <br />
ammateista edellyttää vähintään tietotekniikan perusosaamista. <br />
<br />
Tietokirjailija Don Tapscot väittää kuitenkin teoksessaan ”Digiosaamisen ohjelmajulistus”, <br />
että kaikkialla Euroopassa vallitsee kasvava kuilu sen välillä, mitä digitaalinen <br />
mullistus edellyttää ja mitä työvoima osaa ja tietää. Työnantajilla on jatkuvasti <br />
suurempia vaikeuksia löytää työntekijöitä tieteellistä ja teknistä osaamista <br />
vaativiin töihin. Tapscot perustaa väitteensä muun muassa London School of Economicsin <br />
(LSE) eurooppalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan digiajan nuorten osaaminen <br />
on yllättävän heikkoa. <br />
<br />
Euroopan komissio ennustaa digitaalisessa agendassaan, että Euroopassa on <br />
vuonna 2015 jopa miljoona ICT-työpaikkaa täyttämättä, koska osaavia tekijöitä ei <br />
ole riittävästi. <br />
<br />
Haasteet näkyvät myös suomalaisessa työelämässä. Esimerkiksi Vuokko Hämäläisen <br />
ja Kaija Sarannon tutkimus kertoi, että terveydenhuoltoalan akateemisesti koulutetuista <br />
työntekijöistä 57 prosenttia arvioi tietotekniikkaosaamisensa huonoksi ja <br />
39 prosenttia melko huonoiksi. Viestintäyhtiö Soprano puolestaan tutki, että yli 40 <br />
prosentti suomalaisista yritysjohtajista kokee henkilöstön digitaidot puutteellisiksi. <br />
<br />
Kauppakamarin keväällä 2012 tekemä kysely kertoo, että sekä suomalaiset yritysjohtajat <br />
että toisen asteen opiskelijat pitävät tietotekniikkataitoja erityisen tärkeinä. <br />
Yritysjohtajat korostivat, että tietotekniikkaosaamista tarvitaan kaikissa tehtävissä. <br />
Opiskelijat puolestaan uskoivat tarvitsevansa tulevassa työssään tieto- ja viestintäteknologiaan <br />
liittyvää osaamista, vaikka eivät välttämättä olisi olleetkaan kiinnostuneita <br />
tietotekniikka-ammatista. <br />
<br />
Etenkin perusopetuksessa on kuitenkin vaikea vastata kasvavaan tarpeeseen. <br />
Valtakunnallisen Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) -tutkimushankkeen <br />
yhteydessä tehty selvitys kertoo tosin, että tietotekniikan käyttömahdollisuudet <br />
ovat parantuneet kouluissa. Koulujen ja alueiden väliset erot ovat silti suuret. <br />
<br />
Monissa kouluissa tietotekniikkaa on käytössä lähinnä tietotekniikkaluokissa, <br />
joiden käyttöön oppilailla on rajalliset mahdollisuudet. OPTEKin selvitys kertoo, että <br />
rehtorit suhtautuvat aiempaa positiivisemmin tietotekniikan merkitykseen koulun <br />
arjessa ja tunnistavat muutostarpeen. Toisaalta vuonna 2004 tehty perusopetuksen <br />
opetussuunnitelma mainitsee tietotekniikan vain ohimennen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (polku 12) ===== <br />
<br />
Työvoima- ja osaamistarpeen ennakointi <br />
<br />
Tällä hetkellä työvoima- ja osaamistarpeen ennakointia koordinoidaan valtakunnallisesti <br />
usean hallinnonalan yhteistyönä. Osana ennakointitoiminnan kehittämistä <br />
ICT-klusterin erityispiirteet tulee ottaa aikaisempaa konkreettisemmin <br />
huomioon. Ennakoinnin tuloksista tulee tehdä nopeasti päätöksiä, joilla koulutuksen <br />
sisältöä kehitetään joustavasti. Reagointikyvykkyyden toteutumiseen tarvitaan <br />
nykyistä toimivampi yhteistyömalli ennakoinnin, koulutuksesta päättävien <br />
tahojen ja koulutuksen tarjoajien välillä. Ennakointia tulee myös koordinoida valtakunnan <br />
tasolla, jotta osaamistarpeista muodostuu kokonaiskäsitys. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen; OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>peruskoulujen opetussuunnitelmaan internet-ajan tarpeet</big> <br />
<br />
Työryhmä esittää, että peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa <br />
työssä huomioidaan aikaisempaa vahvemmin osaamisen, oppimisen ja <br />
ajattelun taitojen merkitys kaikessa toiminnassa ja elinikäisen oppimisen perustana. <br />
Lisäksi OPS-perusteissa tulisi vahvistaa asenteellisia valmiuksia, kiinnostusta <br />
ja motivaatiota matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan. <br />
Entistä tärkeämpää tulevaisuuden osaamiselle on varmistaa myös perustaidot <br />
hyödyntää digitaalisia palveluita ja sisältöjä – myös omassa oppimisessa ja <br />
kaikessa toiminnassa. <br />
<br />
vastuutaho: Opetushallitus, opetusneuvos Irmeli Halinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kohdEnnETun kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn äkIllISESSä rakEnnEmuuToSTIlanTEESSa === <br />
<br />
ICT-alan rakennemuutos on leikannut Suomesta tähän mennessä noin 14 000 työpaikkaa <br />
parissa vuodessa. Noin 60 prosenttia työpaikkansa menettäneistä on sijoittunut <br />
uusiin työtehtäviin. Nokian ja yhteiskunnan nopeat työllistämistoimet ovat <br />
helpottaneet merkittävästi työttömyysongelmaa. Etenkin ICT-ammattilaisten työllistymistä <br />
on vauhdittanut kansainvälisten ja kotimaisten yritysten nopea reagointi <br />
osaavan työvoiman vapautumiseen. Kotimaisista yrityksistä OP-Pohjola perusti <br />
pankki- ja vakuutuspalveluita kehittävän yksikön Ouluun. Ulkomailta Suomeen ovat <br />
tulleet muun muassa Ericsson, Electronic Arts, Intel, Huawei ja Samsung. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö, Nokia ja muut julkisen sektorin toimijat aloittivat <br />
vuonna 2011 Bridge-ohjelman pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja <br />
Salossa. Ohjelma on koskenut Suomessa noin 4 500 henkilöä, joista noin 40 prosenttia <br />
on löytänyt uuden työn joko Nokialta tai muista yrityksistä. Opiskelemaan on lähtenyt <br />
noin 10 prosenttia. Monille työpaikkaansa vaihtaville on tarjottu tähän liittyviä <br />
muuntokoulutuksia. Lisäksi Bridgen avulla Suomeen on syntynyt yli 400 uutta yritystä. <br />
Tekes puolestaan on rahoittanut Innovation Mill -toimintaa, jossa on syntynyt <br />
Nokian ja NSN:n tuoteideoista jo noin 50 yritystä ja niihin noin 450 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Alan työntekijät ovat tähän mennessä sijoittuneet uusiin tehtäviin kohtuullisen <br />
hyvin. Tilanne vaikeutuu kuitenkin, koska markkinoiden ”imukyky” on heikentynyt. <br />
Siksi nyt on tehtävä uusia toimia, joilla estetään työttömiksi jääneiden osaamisen <br />
rapistuminen. Siihen työryhmä esittää yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin räätälöityä <br />
täsmäkoulutusta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen (polku 13) ===== <br />
<br />
<big>räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutus</big> <br />
<br />
Koulutushankintaa on tarpeen uudistaa ketterämmäksi. Spirit ICT Future on Pirkanmaalla <br />
toteutettava muuntokoulutushanke, jossa on mukana useita yrityksiä. <br />
<br />
Ohjelma tarjoaa ripeästi koulutusta mm. ICT-alalta vapautuneiden osaamisen täydentämiseksi <br />
uuden työnantajan edellyttämällä tavalla. Koulutuksella edistetään <br />
yritysten strategista uusiutumista nykyisten työntekijöiden osaamista täydentämällä. <br />
Tampereen toimintamalli monistetaan muille paikkakunnille. <br />
<br />
vastuutaho: Paikalliset ELY-keskukset pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Salossa. <br />
<br />
<br />
<big>Täydennyskoulutusta korkeakouluihin</big> <br />
<br />
Käynnistetään pikaisesti selvitys korkeakoulujen mahdollisuuksista ja esteistä tarjota <br />
täydennyskoulutusta tai eri aloille kehitettäviä uusia korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia <br />
työryhmän jo tunnistamille kasvualueille. Muun muassa oppisopimustyyppistä <br />
täydennyskoulutusta tulisi kehittää yhteistyössä alan yritysten <br />
kanssa ja suunnata koulutusta nopeasti alojen osaajien tarpeiden tyydyttämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: OKM, TEM, UNIFI ja ARENE. <br />
<br />
<br />
<big>Vieraskielisten kielikoulutus vähennyskelpoiseksi</big> <br />
<br />
ICT-sektorin käynnissä olevan muutoksen aikana myös moni työn perässä Suomeen <br />
muuttanut kansainvälinen osaaja on jäänyt tai jäämässä vaille työtä. Elinkeinoelämän <br />
edustajien tekemissä selvityksissä kielitaidon puutteen on toistuvasti <br />
todettu olevan kaikkein keskeisin ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisen este. <br />
<br />
Henkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat menot ovat yritykselle vähennyskelpoisia <br />
eikä niille ole laissa ilmaistu yksilökohtaista ylärajaa. Koulutettavan pitää olla <br />
työsuhteessa ja koulutuksen tulee edistää työntekijän ammatillista osaamista, <br />
koska muutoin se katsotaan työntekijän osalta palkanlisäksi. Maahanmuuttajien <br />
kielikoulutus voi tässä suhteessa olla joissain tapauksissa tulkinnanvarainen. <br />
On tehtävä selkeä linjaus siitä, että äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai <br />
saamea puhuvien työntekijöiden ammatillinen suomen tai ruotsin kielen koulutus <br />
katsotaan ammatillista osaamista edistäväksi ja täten verovähennyskelpoiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, vero-osasto.<br />
<br />
== 6. Rahoituskuilu on täytettävä ja investoinnit turvattava == <br />
<br />
<big>Aloitus- ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Samoin suurten yritysten rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet. kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta luovien yritysten rahoitus kuntoon. Samoin riskinotto on tehtävä Suomessa mielekkäämmäksi ja houkuttelevammaksi.</big> <br />
<br />
Suomalaisen yritysrahoituksen ja pääomasijoituskentän alakulo on jatkunut jo <br />
useamman vuoden. Muun muassa Suomen Pankin ja työ- ja elinkeinoministeriön <br />
teettämä yritysrahoituskysely kertoo, että etenkin pienten ja keskisuurten yritysten <br />
rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet <br />
niin, että etenkin mikroyritykset nojaavat yhä enemmän vain yhteen pankkiin. <br />
Samoin suuryritysten rahoitus on muuttunut yhä enemmän pankkikeskeiseksi. <br />
Uudet vakavaraisuusvaatimukset puolestaan ovat vähentäneet pankkien lainanantoa. <br />
Yksityinen omapääomaehtoinen raha on vähentynyt, koska tuotot eivät ole vastanneet <br />
otettuja riskejä. Vastaava ilmiö näkyy laajemminkin venture capital -toimialalla <br />
Euroopassa. <br />
<br />
Suomalainen kasvuyritysekosysteemi on viime vuosien aikana kehittynyt hyvään <br />
suuntaan. Internetin ja sähköisen kaupankäynnin yleistyminen, yrittäjäilmapiirin <br />
paraneminen, sekä kasvanut yrityshautomo- ja kiihdyttämötoiminta ovat vauhdittaneet <br />
yrittäjyyttä. <br />
<br />
Kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta liiketoimintaa ja uutta <br />
kasvua luovien yritysten rahoitus sekä kasvun edellytykset kuntoon yrityskoosta <br />
riippumatta. Julkisen ja yksityisen pääoman on tehtävä ennakkoluulotonta yhteistyötä <br />
tällä alueella. Tässä yhteydessä erityisesti aikaisen ja kasvuvaiheen pääomasijoitukset <br />
ja riskirahoitus (ns. venture capital) ovat avainasemassa <br />
<br />
Kaiken ydin on yksityisen, markkinaehtoisen rahoituksen liikkeelle saaminen. <br />
Siksi Suomessa pitää kannustaa yksityistä riskinottoa ja pääomasijoitusmarkkinoiden <br />
kehittymistä. Samalla elinkeino- ja työelämä kehittyy yrittäjävetoisemmaksi <br />
ja verkottuneemmaksi jaetun riskinoton kautta: yhä useampi ihminen toimii yhtä <br />
aikaa työntekijänä, yrittäjänä, omistajana tai yksityissijoittajana. Yksityinen rahoituksen <br />
mukana tulee yleensä myös osaamista ja verkostoja. <br />
<br />
Toimiakseen suomalainen yritysekosysteemi tarvitsee suurten yritysten lisäksi <br />
1) ”innovaatioiden kasvualustaa” eli pieniä, teknologiapainotteisia, innovatiivisia ja <br />
uutta työllisyyttä luovia yrityksiä, sekä 2) vahvasti tuotekehitykseen panostavia ja <br />
globaaliksi huippuosaajiksi tähtääviä kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Kasvuyrityksiä voi syntyä startup-kentän lisäksi myös tunnistamalla ja kehittämällä <br />
potentiaalisia pk-yrityksiä, joilla niukka rahoitus on usein kasvun rajoite. Samoin <br />
spinoffit nähdään keinona synnyttää uusia yrityksiä. Käynnissä olevan ICT-alan <br />
rakennemuutoksen yhteydessä on pyritty kannustamaan yrityksistä eropakettien <br />
kautta tai yt-menettelyllä irtautuvia osaajia perustamaan uusia yrityksiä. Rahoituksen <br />
monipuolistaminen madaltaa etenkin henkilöstön mahdollisuuksia tarttua <br />
spinoff-tilaisuuksiin. <br />
<br />
Kasvun yritysekosysteemi [KUVA]<br />
<br />
<br />
Rahoituksen ja tuotekehityspanosten kasvattamisen edistämiseksi työryhmä esittää <br />
uudenlaisia ratkaisuja, jotka on priorisoitu eri vaiheessa olevien yritysten tarpeet <br />
huomioiden. Startup-kentällä korostuu yksityisen rahoituksen ja pääomasijoitustoiminnan <br />
kehittäminen, kasvuyritysten ja vakiintuneiden suuryritysten kohdalla <br />
taas Suomen kilpailukyky ja houkuttelevuus tuotekehityspanosten ja immateriaalioikeuksien <br />
ja IPR -oikeuksien kohdemaana. <br />
<br />
=== EnkElIrahoITuSTa ja -oSaamISTa SIEmEn- ja kaSvuvaIhEESEEn === <br />
<br />
Innovatiivisten siemen- ja mikroyritysten alkutaipaleella korostuu yksityisen enkelirahoituksen <br />
ja yrittäjyyden merkitys. Suomalaiset noin 300 bisnesenkeliä sijoittavat <br />
vuosittain vain noin 10–15 miljoonaa euroa kotimaisiin yrityksiin. Ruotsin riskipääomayhdistyksen <br />
SVCA:n mukaan maassa on 3000–5000 bisnesenkeliä, jotka sijoittavat <br />
vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Yhdysvalloissa enkelisijoittajat investoivat <br />
huikeat 20 miljardia euroa vuosittain. <br />
<br />
Työryhmä näkeekin enkelisijoittajien merkityksen erittäin olennaisena siemenvaiheen- <br />
ja startup -yritysten kasvun ja rahoituksen edellytyksenä. Bisnesenkelit tuovat <br />
mukanaan tyypillisesti rahoituksen lisäksi kasvuasennetta, kanssayrittäjyyttä, <br />
osaamispääomaa ja kokemusta liiketoiminnan kehittämiseen sen kriittisessä alkuvaiheessa. <br />
Näin he lisäävät yrityksen onnistumisen edellytyksiä. <br />
<br />
Eduskunnassa loppuvuodesta hyväksytty bisnesenkeleille suunnattu kasvuyrityskannustin <br />
on erittäin tärkeä toimenpide kasvun ja yritysekosysteemin kehittymisen <br />
kannalta. Työryhmä pitää tärkeänä, että sijoituskannustin laajennetaan koskemaan <br />
myös yksityisessä tai perheomistuksessa olevia sijoitustoimintaa harjoittavia <br />
yrityksiä sekä yrityskiihdyttämöitä. Samoin määrätietoisen enkelisijoitustoimialan <br />
kehittämisen näkökulmasta on erittäin tärkeää tukea yksittäisten enkelisijoittajien <br />
kykyä hajauttaa panokset laajaan joukkoon kohdeyhtiöitä. <br />
<br />
Jatkoksi enkelirahoituksen kehittämisen osalta työryhmä suosittaa, että selvitetään <br />
yksityisten sijoitusyhtiöiden toimintaedellytysten kehittämistä. Tutkitaan mahdollisuuksia <br />
tehdä listaamattomien yritysten luovutusvoitto verovapaaksi, mikäli <br />
voitto käytetään uudelleen kasvuyhtiösijoituksiin. Näin edesautettaisiin merkittävästi <br />
pääoman kiertoa uusiin kasvuyrityksiin sekä kiihdyttämötoiminnan kehittymistä <br />
sijoitusyhtiöiksi tai ”evergreen” -mallilla toimiviksi rahoittajiksi. Evergreen <br />
-mallissa sijoituksista vapautuvaa pääomaa sijoitetaan eteenpäin uusiin kohdeyrityksiin, <br />
eikä tulouteta yhtiöstä/rahastosta. <br />
<br />
=== kaSvun ja kanSaInvälISTymISEn rahoITuSTa pääomaSIjoITukSIlla === <br />
<br />
Pääomasijoitusmarkkinoita kehittävien toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa <br />
sekä kotimaista että ulkomaista yksityistä rahoitusta siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. <br />
Tavoitteena pitää olla, että Suomeen luodaan kansainvälisesti huippuluokkaa <br />
olevan markkinaehtoisesti toimivan pääomasijoitustoimiala. <br />
<br />
Työryhmä näkee tärkeänä uutena kehitystoimenpiteenä uusien yksityisten, epäsymmetriamallilla <br />
toimivien siemen- ja aikaisen vaiheen pääomarahastojen syntymisen <br />
Suomeen. <br />
<br />
Tähän pyritään esimerkiksi nykyisen Vigo-yrityskiihdyttämötoiminnan jatkamisella <br />
ja kehittämällä niitä kohti uusien yksityisten VC-rahastotiimien muodostumista. <br />
Lisäksi valtion rahoitusta yritysten siemen- ja kasvuvaiheessa tulee painottaa <br />
entistä enemmän pääomarahastojen kautta tapahtuvaksi, suorien sijoitusten <br />
sijaan. <br />
<br />
Pääomasijoitus- eli venture capital -markkinoilla tavoite on turvata uusien Suomeen <br />
sijoittavien VC-rahastojen varainhankinta, rahastojen aiempaa aktiivisempi <br />
osallistuminen varhaisen vaiheen kehitystyöhön, yhtiöiden kasvurahoituskierrosten <br />
toteutuminen (A- ja B-rahoituskierros) sekä keskittyminen yritysten kansainvälistymiseen. <br />
Painopiste tulisi olla myös tehokkaammassa hankevirran markkinoinnissa <br />
kansainvälisille sijoittajille ja kansainvälisten sijoituskierrosten toteuttamisessa. <br />
Tämän vauhdittamiseksi työryhmä esittää uuden ”Kasvurahastojen Rahaston”-tyyppisen <br />
mallin perustamista riittävän laajana. <br />
<br />
Alku- ja kasvuvaiheen rahoitusmallit olisi mielekästä yhdistää yhden public-private-<br />
mallin alle. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita<br />
(polku 14, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Käynnistetään rahoitusohjelma alku- ja kasvuvaiheen yrityksille</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa valtion ja yksityisten rahoittajien yhteistyössä rakennettua <br />
kokonaisvaltaista rahoitusohjelmaa, joka tähtää sekä alkuvaiheen että kasvuvaiheen <br />
yritysten rahoitustilanteen parantamiseen. Riittävän kokoinen rahoitus <br />
edellyttää 60–100 miljoonan euron vuosittaista panostusta, jossa valtio vastaa <br />
40 prosentista ja yksityiset sijoittajat 60 prosentista. Näistä rahoitusohjelman <br />
varoista 40 prosenttia suuntautuu siemen- ja aikaisen vaiheen rahoitukseen ja <br />
60 prosenttia kasvuyritysten rahoittamiseen. <br />
<br />
<big>Kehitetään siemen- ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Kokonaisohjelman osana perustetaan Suomeen eri profiileilla ja toimialoilla toimivia <br />
public-private-rahastoja edellä mainitussa suhteessa. Julkinen toimija huolehtii <br />
sijoituksen pitkäjänteisyydestä ja riittävistä hallinnointiyhtiön kannusteista. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti. Rahastot toimivat <br />
epäsymmetria-periaatteella niin, että valtio tyytyy yksityissijoittajia pienempään <br />
voittoon. Epäsymmetria-mallissa tulee ottaa huomioon EU:n valtiotukisäännöt. <br />
Tekesin riittävä resurssointi rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen/Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 10–16 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
<big>Kehitetään kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Voidaan toteuttaa esimerkiksi perustamalla ns. Kasvurahastojen Rahasto II. <br />
Toteutetaan se riittävän laajana, jotta public-private -kokonaispanostus on 40–60 <br />
miljoonaa euroa vuosittain puhtaasti kasvurahoituspainotteisille VC-rahastosijoituksille. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti ja sijoitukset pitäisi <br />
olla luokiteltavissa yksityiseksi pääomaksi. Teollisuussijoituksen riittävä resurssointi <br />
rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen, Teollisuussijoitus, toimitusjohtaja <br />
Juha Marjosola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 14–24 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
=== kaSvuInvESToInTEIhIn TarvITTavan laInarahoITukSEn SaaTavuudEn varmISTamInEn === <br />
<br />
Yritykset tarvitsevat kasvuvaiheessa investointeihinsa ja käyttöpääomaa varten lainarahoitusta. <br />
Nykyisellään Finnvera voi myöntää sekä lainarahoitusta että takauksia <br />
pankkien myöntämille lainoille. Rakennemuutostilanteen vuoksi Finnveran <br />
rahoitusedellytyksiä on työ- ja elinkeinoministeriön päätöksillä laajennettu. <br />
<br />
Useista rahoitusmarkkinoiden kehityksen rakenteellisista syistä ja suhdannekehityksen <br />
vuoksi pankkien lainarahoitus pk-yrityksille on viime aikoina merkittävästi <br />
tiukentunut, vaikka valtion osallistumisedellytyksiä on vahvistettu. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15A) ===== <br />
<br />
Otetaan käyttöön pk-yritysten joukkovelkakirjalainat. Kasvavien yritysten lainarahoituksen <br />
saatavuuden varmistamiseksi työryhmä esittää, että Finnvera käynnistää <br />
uuden pk-yritysten joukkovelkakirjalaina-järjestelmän. Järjestelmä voidaan <br />
kehittää 2000-luvun alussa käytössä olleen Finnveran pk-yritysten jvk-järjestelmän <br />
pohjalta. Nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa joukkovelkakirjalaina <br />
monipuolistaisi lainainstrumenttien ja rahoittajien syndikointia ja riskinjakoa. <br />
Menettely parantaisi siten myös pankkien lainarahoituksen myöntämisen <br />
edellytyksiä. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
=== InnovaaTIoBokSIlla SIjoITukSET ja TuoTEkEhITySpanoSTukSET SuomEEn === <br />
<br />
Hallituksen esittämä t&k-menojen lisävähennys yritysverotuksessa tähtää tutkimuksen <br />
ja kehittämisen tekemiseen nimenomaan Suomessa. Näiden panostusten <br />
täysimääräiseksi hyödyntämiseksi pitää myös varmistaa, että kehitystyön tuloksena <br />
syntyneiden innovaatioiden omistus pysyy Suomessa. <br />
<br />
Aineettomat oikeudet siirtyvät helposti maasta toiseen, koska niiden omistusmaan <br />
vaihtaminen on yksinkertaista. Innovaatioiden verokannustin, ns. innovaatioboksi, <br />
pyrkii vaikuttamaan siihen, että yritys pitää tai siirtää aineettomat oikeutensa <br />
kyseiseen maahan. Innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa <br />
alhaisemmalla verokannalla. <br />
<br />
Innovaatioboksi tukisi merkittävällä tavalla suomalaisten yritysten kilpailukykyä <br />
innovaatiointensiivisillä aloilla ja loisi paremmat mahdollisuudet houkutella jopa <br />
aivan uutta tutkimus-, tuotekehitys- ja muuta liiketoimintaa ja verotuloja Suomeen. <br />
<br />
Monissa Euroopan maissa on käytössä erilaisia innovaatioboksin muotoja (UK, <br />
Hollanti, Luxemburg, Ranska, Belgia, Unkari, Espanja). Sen vuoksi useat suomalaiset <br />
yritykset selvittävät parhaillaan, missä kannattaa pitää aineettomien oikeuksien <br />
omistus ja mistä niistä saatava taloudellinen hyöty on suurin. <br />
<br />
Työryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Suomeen luodaan nopeasti kansainvälisesti <br />
kilpailukykyinen innovaatioboksi. Innovaatioboksin on katettava erilaiset <br />
aineettomat oikeudet mahdollisimman laajasti, jotta kannustimen vaikuttavuus olisi <br />
riittävä pitämään ja houkuttelemaan aineettomia oikeuksia Suomeen sekä tehokkaasti <br />
kannustamaan yrityksiä kaupallistamaan keksinnöt. Innovaatioboksin tulee <br />
hyödyttää sekä isoja että pienempiä yrityksiä, jotta veturiyrityksinä toimivat isommat <br />
yritykset eivät siirtäisi innovaatiopanostuksiaan ulkomaille ja vetäisi siten <br />
mukanaan myös pienempiä kasvuyrityksiä. Näin turvataan myös nopeimpien kasvuyritysten <br />
pysyminen Suomessa mahdollisissa yrityskauppa ja kansainvälisissä <br />
sijoituskierrostilanteissa (esimerkiksi SuperCell / Rovio). <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15B) ===== <br />
<br />
<big>Luodaan innovaatioille verokannustin</big> <br />
<br />
Luodaan Suomeen innovaatioiden verokannustin (innovaatioboksi), jonka <br />
mukaan innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa merkit<br />
tävästi alhaisemmalla verokannalla (8-12%). <br />
<br />
Alhaisemman verokannan piiriin kuuluvat tulot kaikista keskeisistä aineetto<br />
mista oikeuksista (patentit, tavaramerkit, ohjelmistojen ja muiden luovien teos<br />
ten tekijänoikeudet). <br />
<br />
Innovaatioboksin tulee hyödyttää yhtäläisesti niin isoja kuin pienempiäkin yrityk<br />
siä (ei euromääräistä rajaa). <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Staattiset verovaikutukset yli 200 miljoonaa euroa. <br />
Dynaamiset verovaikutukset tulee arvioida. <br />
<br />
Toteutetaan hallituksen esitys tutkimuksen ja kehityksen kolmen vuoden lisävähennyksestä. <br />
Lisäksi työryhmä ehdottaa vähennyksen muuttamista pysyväksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela.<br />
<br />
== 7. Uusilla toimintatavoilla innovaatioita == <br />
<br />
<big>Uudet innovaatiot vaativat digitaalisessa maailmassa toimintatapoja, joissa korostuvat nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne. Samoja ominaisuuksia vaaditaan äkillisen rakennemuutoksen hoitamisessa.</big> <br />
<br />
Kilpailukyky edellyttää digitaalisessa maailmassa uudenlaisia toimintamalleja <br />
sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Uudet toimintatavat ovat välttämättömiä <br />
siksi, että innovaatioiden pitää syntyä entistä nopeammin ja niiden tekemiseen tarvitaan <br />
entistä enemmän useiden toimijoiden verkostoja. <br />
<br />
Nopean oppimisen vaateen kuvaa erinomaisesti IMD:n professori Peter Lorange <br />
artikkelissaan ”Ultra-rapid Management Processes”. <br />
<br />
”Vaaditaan johtamismalleja, jotka mahdollistavat uusien liiketoimintojen tuomisen <br />
markkinoille ensimmäisenä sekä parhaimpien ideoiden ultranopean levittämisen <br />
maailmalle”. <br />
<br />
Verkostojen voimasta puolestaan kirjoitetaan osuvasti muun muassa Sitran julkaisussa <br />
”Suuri siirtymä”: ”T&k-toiminnan globaalisaation hyödyntäminen edellyttää <br />
siirtymistä hajautettuun organisaatiomalliin, jossa innovaatioprosessi tapahtuu <br />
yhteistyössä eri yksiköiden, partnereiden, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa”. <br />
<br />
Verkostomainen ja nopea toiminta vaatii uudenlaista ajattelua organisaatioiden <br />
johtamisessa. Johtamismallit ovat kehittyneet pitkälti 1900-luvun teollisuudessa, <br />
mikä aiheuttaa haasteita 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Professori CG. Prahalad <br />
kirjoittaakin johtamisen muuttuvan tällä vuosisadalla monella tavalla. ”Johtamista <br />
hallinneet ajatuksemme täytyy arvioida uudestaan muun muassa vallan, <br />
rakenteiden, hierarkian, kontrollin, koordinaation, omistamisen ja kannustimien <br />
osalta”. <br />
<br />
Verkostoitumisen ja nopeuden vaade osuu ensimmäisenä kansainvälisessä kilpailussa <br />
oleviin yrityksiin. Sama vaatimus koskee kuitenkin koko yhteiskuntaa <br />
kolmesta syystä. Yritykset eivät pysty uudenlaiseen toimintatapaan, jos koko muu <br />
yhteiskunta toimii vanhoilla malleilla. Lisäksi julkinen sektori on usein keskeinen <br />
kumppani verkostoissa, joissa kehitetään uusia asioita. Samoin on tärkeää oivaltaa, <br />
että uudet toimintamallit tuovat tehoa myös julkiselle sektorille ja parantavat julkisia <br />
palveluita. <br />
<br />
World Economic Forumin The Global Information Report korostaa, että elämme <br />
hyperverkottuneessa maailmassa, jossa kansalaisten, yritysten ja valtion suhteet <br />
muotoutuvat uudella tavalla. ”Se tuo uusia mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta ja <br />
hyvinvointia synnyttämällä uusia tuotteita ja palveluita sekä parantamalla tapaa, <br />
jolla julkiset palvelut tuotetaan.” <br />
<br />
Samalla on toki syytä muistaa WEF:n varoitus, että hyperverkottuneisuus synnyttää <br />
uusia haasteita kuten tietoturvan murtuminen, verkkorikollisuus ja uhat yksilöiden <br />
tietosuojalle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut edellä kuvattuja tarpeita kehittää nopeutta <br />
ja verkostomaisia toimintamalleja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lukemattomissa <br />
työryhmän käymissä keskusteluissa on noussut esiin samankaltaisia <br />
kokemuksia siitä, kuinka eri toimijat työskentelevät siiloissa, joiden ylittäminen on <br />
syystä tai toisesta vaikeaa. Yritysten ja julkisen sektorin keskustelu on usein mutkikasta <br />
ja yhteistyö eri toimialojen välillä on ohutta. <br />
<br />
Nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne ovat tärkeitä myös silloin, kun ratkotaan <br />
äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamia ongelmia. Tarvitaan ennakkoluulottomia <br />
ratkaisuja, joissa julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Uusia ratkaisumalleja <br />
täytyy kokeilla, koska ei ole olemassa patenttiratkaisuja, joilla ongelmat <br />
voisi takuuvarmasti korjata. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä tekee ehdotuksia, jotka tähtäävät <br />
<br />
• innovatiivisuuteen julkisten palveluiden kehittämisessä, <br />
• erilaisten osaamisten kohtaamiseen ja uudenlaisten ekosysteemien syntymiseen, <br />
• yritysten palveluviidakon purkamiseen ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen sekä <br />
• toiminnan nopeuttamiseen niin, että asioita samalla kehitetään pitkäjänteisesti. <br />
<br />
=== julkISET palvEluT EdElläkävIjöIkSI === <br />
<br />
Julkisella sektorilla on merkittävä tarve tehostaa ja parantaa palveluitaan digitaalisilla <br />
ratkaisuilla. Tarvetta tehokkuuteen lisää julkisen sektorin velan kasvu ja huoltosuhteen <br />
heikkeneminen. Palvelujen parantaminen puolestaan on tärkeää, koska <br />
sähköiseen maailmaan kasvaneet kansalaiset odottavat saavansa yhä enemmän palvelua <br />
verkossa. Yritykset taas voivat saada merkittäviä säästöjä, jos niiden tarvitsemat <br />
julkiset palvelut ovat automatisoituja. <br />
<br />
Työryhmä näkee, että uusia julkisia palveluita tulisi kehittää ennakkoluulottomasti <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Julkiset palveluhankinnat voivat <br />
toimia osaltaan uusien innovaatioiden veturina tilanteissa, joissa uutta teknologiaa <br />
voidaan yhdistää palveluun. <br />
<br />
Tästä erinomaisena esimerkkinä on verohallinnon jos usean vuoden yli jatkunut <br />
johdonmukainen palvelukehitys. Työ lähti liikkeelle työprosessin uudelleenmäärittelystä <br />
ja systeemisen muutoksen tarpeen ymmärtämisestä. Case Vero. <br />
<br />
Uusien palveluiden kehittämisessä pilotit ovat tärkeä toimintamalli, jossa yhdistyvät <br />
nopea toiminnan käynnistäminen ja riskin rajaus. Pilottien avulla asiakas ja toimittaja <br />
voivat luoda täysin uusia palveluita ja prosesseja, joita muut eivät ole vielä testanneet. <br />
<br />
Kokeilukulttuurin hyödyt voivat olla suuret. Julkinen sektori saa innovatiivisia <br />
ratkaisuja, jotka tehostavat ja parantavat palvelua. Yritykset puolestaan saavat referenssejä, <br />
jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä etenkin vientimarkkinoilla. <br />
<br />
Alla ovat keskeiset julkisen sektorin ominaispiirteet, joita digitaalisessa maailmassa <br />
tarvitaan. <br />
<br />
• Nopea palvelu. Tehokas julkinen sektori palvelee asiakaslähtöisemmin sekä <br />
kansalaisia että yrityksiä. <br />
<br />
• älykäs asiakas. Kilpailukykyinen julkinen sektori on myös älykäs asiakas <br />
yksityiselle sektorille. <br />
<br />
• Ennakkoluuloton kokeilija. Julkinen sektori kokeilee rohkeasti uusia ratkaisuja. <br />
Pilotit ovat kokeiluväline, joilla voidaan toimia nopeasti ja pitää riskit <br />
kohtuullisina. <br />
<br />
•kilpailun edistäjä. Kilpailukykyinen julkinen sektori lisää kilpailua kotimarkkinoilla. <br />
<br />
• Tehokkaiden rakenteiden luoja. Julkinen hallinto tukee yhteisiä rakenteita, <br />
jotka mahdollistavat joustavat toimintamallit. <br />
<br />
===== Case Sähköistä verotusta ===== <br />
<br />
:Verottaja on edennyt jo vuosien ajan systemaattisesti kohti automatisoitua palvelua, jossa sekä verovelvollisten että verottajan omat toiminnot on sähköistetty mahdollisimman pitkälle. <br />
: <br />
:Kehitystyö on helpottanut sekä asiakkaan että verohallituksen työtä. Tämä on edellyttänyt, että verottaja on miettinyt kaikki omat prosessinsa uusiksi. Siksi verottaja on edennyt kehityspolulla askeleittain niin, että ensimmäiset askeleet otettiin jo 1990-luvulla. Silloin alkoi kokeilu veroehdotusten tekemisestä valikoiduille asiakkaille. <br />
: <br />
:Monien askeleiden jälkeen kaikki kansalaiset alkoivat saada veroehdotuksen, joiden täydentäminen piti kuitenkin tehdä paperilla. Nyt noin 5,5 miljoonaa asiakasta saa esitäytetyn veroehdotuksen. Täydennettävää on noin 1,5 miljoonalla verotettavalla, joista kolmasosa tekee täydennykset sähköisesti. <br />
: <br />
:Digitalisointi ei ole johtanut henkilöstön irtisanomisiin, mutta henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta. Samaan aikaan monien tehtävät ovat muuttuneet entistä enemmän asiantuntijatehtäviksi. Asiakkaille tämä on tiennyt laadukkaampia ja nopeampia neuvontapalveluita. <br />
: <br />
:Kehitysmahdollisuuksia on edelleen paljon. Esimerkiksi verotilijärjestelmä mahdollistaisi sen, että verovelvollinen voisi kuitata verovelkoja ja –saamisia keskenään. Tämä yksinkertaistaisi rahaliikennettä veronmaksajan ja valtion välillä ja säästäisi kaikkien aikaa ja rahaa. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (polku 16) ===== <br />
<br />
<big>luodaan esikaupallisten pilottien malli julkiselle sektorille</big> <br />
<br />
Kehitetään esikaupallisen vaiheen toimintamalli, jossa esimerkiksi kunta esittää <br />
yrityksille ongelman, johon yritykset etsivät uuden ratkaisun. Sen jälkeen kunnan <br />
haasteet parhaiten ratkaiseva yritys voi jalostaa ratkaisun edelleen tuotteeksi, <br />
jota päästään kokeilemaan. Pilotin kautta luodaan malli, joka monistetaan ja levitetään <br />
julkisen sektorin organisaatioiden käyttöön sekä pidetään huoli palveluiden <br />
ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. <br />
<br />
Esikaupallisella hankinnalla voidaan edistää uusien markkinoiden syntymistä <br />
ja yritys saa samalla kaupallisen referenssin, mikä auttaa kasvu-ja <br />
vientiponnisteluissa. <br />
<br />
Toimeenpano: VM, ICT-johtaja Timo Valli; Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka <br />
Mäki-Lohiluoma. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista</big> <br />
<br />
Suomalaisia ohjelmistoyrityksiä syrjivä sääntely liittyy etenkin Hanselin koordinoimiin <br />
julkisiin kilpailutuksiin. Etenkin referenssivaatimukset kilpailutuksissa <br />
sulkevat usein ulos suomalaiset, pienet ohjelmistoyritykset. Tämä karsii vaihtoehtoja, <br />
tukee asemansa saavuttaneiden suurten yritysten asemaa ja rajoittaa kasvuyrittäjyyttä. <br />
Työryhmä ehdottaa, että julkisen hankinnan ehtoja muokataan niin, <br />
että ne avaavat ovia uusille innovaatioille. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>perustetaan kansalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus</big> <br />
<br />
ICT-2015 työryhmän ehdotuksesta on vuoden 2012 viimeisessä lisätalousarviossa <br />
myönnetty rahoitus kansalaisen SOTE-palvelujen kehittämiskeskuksen <br />
perustamista koskevan selvityksen laatimiseksi. <br />
<br />
Selvityksen perusteella tehdään esitys keskuksen perustamisesta vuonna <br />
2014. Perustettava keskus toimisi palvelujen järjestäjien, ammattilaisten, asiakkaiden <br />
ja ICT-toimittajien yhteistyön, asiakaslähtöisen palvelumuotoilun foorumina <br />
ja yhteisten toimintamallien kehittäjäyhteisönä. Hyödynnetään toiminnassa <br />
VTT:n osaamista ja toimintaa Sote-palveluiden konseptoinnissa ja mallinnuksessa <br />
(tutkimusjohtaja Tatu Koljonen). <br />
<br />
vastuutaho: STM/neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen, VM/ICT-johtaja <br />
Timo Valli ja TEM <br />
<br />
Tarvitavat resurssit: Myönnetty vuoden 2012 viimeisessä lisäbudjetissa <br />
200 000 euroa perustamista koskevan selvityksen laatimiseen, vuodesta 2014 <br />
alkaen varaus selvityksen perusteella budjettiin. <br />
<br />
=== TörmäyTTämISEn ja EkoSySTEEmIEn EdISTämInEn === <br />
<br />
Uusien innovaatioiden syntyminen edellyttää, että erilaiset osaamiset kohtaavat <br />
nykyistä paremmin monella tasolla. Siksi Suomeen tulee kehittää toimintamalleja, <br />
jotka vauhdittavat yhteistyötä sekä vuorovaikutusta niin toimialojen sisällä että eri <br />
toimialojen välillä. <br />
<br />
Esimerkiksi strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit ovat monien arvioiden <br />
mukaan onnistuneet hyvin toimialojen sisäisessä törmäyttämisessä, mutta toimialarajat <br />
ylittävissä kohtaamisissa ja kansainvälisessä yhteistyössä monet näkevät <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Lukuisissa työryhmän käymissä lähetekeskusteluissa on korostunut ekosysteemien <br />
luomisen ja osaamisen ristiinpölytyksen merkitys.Ekosysteemejä tarvitaan, <br />
koska kaikki suurimmat globaalit haasteet edellyttävät systeemisiä ratkaisuja. Esimerkiksi <br />
terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen voi onnistua vain, jos on olemassa <br />
arkkitehtuuri, johon kaikkien yksityisten ja julkisten toimijoiden ratkaisut kytkeytyvät. <br />
Tässä on pienellä maalla aivan erityinen etu, jota pitäisi pystyä hyödyntämään. <br />
<br />
Teknologisten välineiden ja ratkaisujen puute ei ole enää perimmäinen este. <br />
Hidasteet ja esteet ovat organisaatioissa, vanhoissa toimintatavoissa ja prosesseissa <br />
sekä viime kädessä asenteissa. Jotta niitä voidaan muuttaa, tarvitaan uusia tapoja <br />
tehdä työtä sekä työtapoja palvelevaa teknologiaa. Lisäksi tarvitaan ekosysteemejä, <br />
joissa toimintaympäristö viritetään teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä silmälläpitäen <br />
optimaaliseksi. <br />
<br />
Ekosysteemiin kuuluu monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista <br />
osaamista ja riskien oton kyvykkyyttä. Samoin tarvitaan sekä yksityistä että <br />
julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille ja palveluille. Tarvitaan myös laadukasta <br />
regulaatiota ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se vaatii myös saumatonta <br />
yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten ekosysteemin <br />
osien täytyy olla kyvykkäitä kytkeytymään kansainvälisiin verkostoihin. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain sitä kautta, että ekosysteemin laatu ja sen ympärille <br />
rakentuva relevantti osaaminen ovat maailman huippua. <br />
<br />
Törmäyttäminen voi tapahtua ympäristöissä, joissa kohtaamiset ovat luonnollisia. <br />
Siksi kohtaamisia tapahtuu luontevasti esimerkiksi alueiden sisällä tai toimialaverkostoissa. <br />
Digitaalisten palveluiden kehittyminen edellyttää, että ICT-alan osaajat <br />
ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi konepajateollisuuden ammattilaisten <br />
kanssa. <br />
<br />
Alueellisista törmäytyskanavista hyviä esimerkkejä ovat Tampereen Uusi Tehdas, <br />
Oulun Yritystakomo ja useilta paikkakunnilta löytyvät Tampereen mallin mukaiset <br />
Protomo-yrityskiihdyttämöt. Strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit puolestaan <br />
ovat esimerkkejä toimialaverkostoista, joissa saman alan yritykset kehittävät <br />
yhdessä teknologiaa, jota useammat yritykset voivat hyödyntää. <br />
<br />
Nokia-klusterista työttömäksi jäävien osaamisen yhdistäminen puolestaan tarvitsee <br />
akuutteja ratkaisuja, joissa hyödynnetään ekosysteemin ja törmäyttämisen <br />
malleja. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Törmäytys ja verkostohankkeet (polku 17) ===== <br />
<br />
<big>Alueelliset verkostohankkeet </big><br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman Innovatiiviset-ohjelman (INKA) tavoitteena <br />
on vahvistaa kansanvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä <br />
Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan <br />
luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä <br />
ja edelläkävijämarkkinoita. <br />
<br />
Tuetaan alueellisten osaamiskeskittymien syntyä. Kannustetaan alueita rakentamaan <br />
nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet vahvistavat <br />
toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä osaamisohjelmilla, <br />
joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
toimintaa. <br />
<br />
Pilottina avointen järjestelmien osaamiskeskittymän kehittäminen. Kehitetään <br />
digitaalisen osaamisen keskittymää toteuttamalla osaamisohjelmia muun muassa <br />
kokonaisarkkitehtuurien, suurten järjestelmien hallinnan ja avoimien skaalautuvien <br />
palvelujärjestelmien alalla. Suunnataan hankeportfolio tukemaan kansallisen <br />
infrastruktuurin muutosta ja julkishallinnon ja avoimia terveydenhuoltoalan <br />
järjestelmäkehityshankkeita. <br />
<br />
Tavoitteena on luoda verkostot uuden kansallisen veturi-ilmiön muodostamiseksi <br />
ja vaihtoehdoksi suuryrityksille mm. julkishallinnon palvelukehityshankkeissa. <br />
Toteutetaan osaamisohjelmat muutamille valikoiduille erityisosaamisalueille, <br />
jotka edesauttavat kokonaisratkaisujen toteuttamista: <br />
<br />
• Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut ja -strategiat, palveluliiketoiminnan ja teknisten ratkaisujen yhteissuunnittelu <br />
• Suurten järjestelmien tekninen hallinta, optimointi ja toteutus <br />
• Avoimet ja skaalautuvat palvelujärjestelmä-, tietoturva- ja informaationhallinnan kehitysmallit sekä käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta <br />
<br />
Toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana avausprojektin sisällä mahdollisesti <br />
osana tulevaa INKA-ohjelmaa. <br />
<br />
vastuutaho: BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula, STM/neuvotteleva virkamies <br />
Hannu Hämäläinen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kaksi miljoonaa euroa vuodessa 2013–2017. <br />
<br />
<big>Toimialakohtaiset törmäytykset</big> <br />
<br />
<big>Selvitetään edellytykset uusien digitaalisten ekosysteemien rakentamiseen</big> <br />
<br />
Sähköinen terveysteknologia ja älykkäät vanhuuspalvelut ovat suuria kasvumahdollisuuksia <br />
ikärakenteen muuttumisen vuoksi. Selvitetään vuoden 2013 aikana, <br />
löytyykö näiden aihealueiden ympärille yritysten (esim. Mawell Oy) ja tutkimuslaitosten <br />
muodostama joukko, joilla olisi kiinnostusta tehdä näistä laajempi kehitysohjelma. <br />
Yhtenä mahdollisena kohteena on Salo, jossa on jo käynnistetty hyvinvointiteknologian <br />
(erityisesti vanhuspalvelut) kehitysympäristön rakentaminen. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>digitaalisen koulutusliiketoiminnan kehittäminen</big> <br />
<br />
Koulutusliiketoiminnan ja ICT-sektorin törmäyttämöitä pilotoidaan Jyväskylässä, <br />
Tampereella ja Oulussa. Lisäksi Turun yliopistolla, Salon kaupungilla ja paikallisilla <br />
yrityksillä on alan kehityshanke Näistä kaupungeista löytyy valmiita tuotteita, <br />
palveluratkaisuja ja sisältöjä molemmilla sektoreilla joiden yhteistyömahdollisuuksia <br />
ei ole hyödynnetty. <br />
<br />
Törmäyttämisellä on tarkoitus hakea uusia palveluratkaisuja ja nopeita tuloksia. <br />
Tavoitteena on tuoda ICT-ja EDU-sektorit yhteen uudella tavalla, olemassa olevia <br />
rakenteita tehokkaammin ja innovatiivisemmin hyödyntäen. Tällöin saavutettavien, <br />
alueellisten hyvien käytänteiden pohjalta voidaan rakentaa laajemmin <br />
sovellettavia malleja koko maahan. Törmäyttämö luo ihmisten, ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien <br />
yllättäviä kohtaamisia yli toimialojen ja alueiden rajojen. <br />
Uudenlaisen yhteistyön tavoitteena on luoda kansainvälistä liiketoimintaa. <br />
Viennin tueksi luodaan uudet tehokkaat toimintamallit. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
resurssit: 1 miljoona euroa/vuosi. <br />
<br />
<big>Suomen kauppakamareiden digitalisaatiohanke</big> <br />
<br />
Tavoitteena on kertoa etenkin pk-yrityksille, miten informaatioteknologian uusia <br />
mahdollisuuksia voi parhaiten hyödyntää. Hanke esittelee informaatioteknologian <br />
mahdollistamia uusia toimintatapoja sekä askeleita, joiden avulla uusiin teknisiin <br />
ratkaisuihin ja toimintamalleihin kannattaa siirtyä. Samoin kiinnitetään huomiota <br />
digitalisaation haasteisiin kuten tietoturvaan ja itsensä johtamiseen digitaalisessa <br />
ympäristössä. Hankkeen aikana on tilaisuuksia yhdeksäntoista kauppakamarin <br />
alueella sekä valtakunnallinen tilaisuus Helsingissä. Tavoite on digitalisaatiokehityksen <br />
nopeuttaminen. Kohderyhminä ovat etupäässä suomalaiset pk-yritykset, <br />
kunnat ja muut paikalliset toimijat. <br />
<br />
vastuutaho: Keskuskauppakamari, Senior Advisor Ilkka Lakaniemi <br />
<br />
<br />
<big>Sähköinen treffipalvelu ICT-osaajien ja asiakkaiden välille</big> <br />
<br />
Teknologiateollisuus ry:n johdolla tehdään verkkopalvelu, jonka pääteemana <br />
on yritysten uudistuminen. Sivusto on suunnattu etenkin pk-yrityksille, joilla on <br />
nopea tarve uudistua kansainvälisen kilpailun paineessa. Sivustolle rakennetaan <br />
osio, jonka kautta digitaalisista palveluista kiinnostuneet yritykset voivat löytää <br />
oikeanlaista ICT-osaamista juuri omaan tarpeeseensa. Sivustolla myös herätetään <br />
yrityksiä digitaalisten palveluiden mahdollisuuksista case-esimerkkien kautta. <br />
<br />
vastuutaho: Teknologiateollisuus, johtaja Jukka Viitasaari. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>greenICT” ja älykkäät kaupunkiympäristöt</big> <br />
<br />
Tavoitteena on koota suomalaisen energia- ja ympäristöalan sekä ICT-alan huippuosaaminen <br />
(ml. start-up- ja kasvuyritykset) tukemaan laaja-alaisesti kolmen <br />
kaupunkialueen suunnittelua ja kehitystä sekä yritystoiminnan kasvua. Toimenpide <br />
toteutetaan kolmen vuoden aikana. <br />
<br />
vastuutaho: toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 2 milj. euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut Nokia-klusterin ongelmiin (polku 18) ===== <br />
<br />
<big>Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi</big> <br />
<br />
Monissa maissa on pula ICT-osaajista, joita Suomessa puolestaan on jäänyt työttömiksi <br />
rakennemuutoksen takia. Suomalaisten heikkoutena on tuote- ja palveluosaamisen <br />
tuotteistamisen ja markkinoille vieminen. Tästä käytännön esimerkkinä <br />
toimii ICT 2015 -työryhmän työn osana Saksassa ja Sveitsissä tehty <br />
markkina-analyysi, jonka mukaan suomalaisen ICT -osaamisen tuotteistaminen <br />
Saksan ja Sveitsin markkinoille tarjoaa välittömiä liiketoimintamahdollisuuksia <br />
suomalaisyrityksille. <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa pilottitoimenpiteitä, jotka parantavat yritysten kykyä luoda <br />
globaalisti myytäviä tuote- ja palvelukonsepteja: <br />
<br />
• muuntokoulutusta mobiiliosaajille. Yhteiskunnan ja yritysten yhdessä tukema globaalin tuotemarkkinoinnin muuntokoulutus- ja projektityösopimusohjelma, joka tarjoaa alan osaajille nopean siirtymisen matkapuhelimista uusille toimialoille sekä yrityksille kokenutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Erityisenä fokusalueena pilottivaiheessa Tampereen ja Oulun ICT-osaajat. <br />
<br />
• “Ensiasiakkuudesta moniasiakkuuteen”- rahoitusmalli. Uudet rahoitusmallit tukemaan tuotteiden ja palveluiden myyntiä useille asiakkaille ja markkinoille samanaikaisesti (nyt pk-yritykset keskittyvät usein yhteen isoon asiakkaaseen <br />
kotimaassa ja putoavat tyhjän päälle alihankintaverkon purkautuessa). Mallina Vision+, joka ei sijoita omistusosuuteen yrityksessä vaan sen tuotteiden ja palveluiden myyntiin (tuotto provisiona tuotteiden ja palveluiden myynnistä). Osa tässä raportissa ehdotetun alku- ja kasvuvaiheen yrityksille suunnatun rahoitusohjelman (polku 14) resursseista tulisi suunnata <br />
Vision+ -mallisiin rahastoihin. Myös osa vastikkeettomista julkisista yritystuista pitäisi kohdistaa tähän tarkoitukseen (esim. Tekesiin luodaan uusi ”Globaali tuotteistusosaaminen” -ohjelma). Pilottivaiheessa uusi rahoitusmalli <br />
kehitetään ja otetaan koekäyttöön suomalaisen ICT-osaamisen viennissä Saksan ja Sveitsin markkinoille. <br />
<br />
• “Suomi projektitoimisto” asiakasklusterissa Perustetaan Suomi Projektitoimisto Saksan koneenrakennusklusteriin <br />
ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusteriin. Projektitoimistot syntyvät alhaalta ylöspäin kohdemarkkinoilla asuvien, paikalliset liiketoimintamahdollisuudet tuntevien asiantuntijoiden sekä kotimaisten alueellisten elinkeinoyhtiöiden, yritysten ja yliopistojen yhteistyönä. Projektitoimistot tarjoavat suomalaisyrityksille toimipisteen lähellä asiakasta ja mahdollistavat alihankinta- ja liiketoiminnan kehitysprojektit asiakkaan toimitilojen läheisyydessä. Näillä markkinoilla fyysinen läsnäolo on erityisen tärkeää, sillä paikalliset yritykset pitävät alihankintaverkostonsa lähellä. Projektitoimisto toimii ”sillanpääasemana” suomalaisyritysten myynti- ja tuotekehityshenkilöiden lyhyt- tai pitkäaikaiselle työskentelylle kohdemarkkinoilla. Uudenlaiset projektitoimistot Saksan koneenrakennusklusterissa ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusterissa kohdistuvat suomalaisyritysten tarpeisiin, joita julkiset ja yksityiset viennin edistämisorganisaatiot eivät pysty täyttämään maantieteellisen läsnäolon, paikallisten markkinoiden syvätuntemuksen ja toiminnan joustavuuden osalta. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta kehittää konseptia edelleen nyt tehdyn selvityksen pohjalta.<br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 1,5 miljoonaa euroa/vuosi. <br />
<br />
<br />
<big>kaato – kansainväliset yritykset Suomeen</big> <br />
<br />
Vuoden 2012 lisätalousarviossa on myönnetty rahaa Suomen markkinoimiseksi <br />
kiinnostavana ICT-alueen investointikohteena ulkomailla. <br />
<br />
Laajennetaan invest-in-toimintaa tukemalla suoraan kansallisen business-in-toimintamuodon <br />
(suora neuvottelutoiminta hyödyntäen olemassa olevia liiketoimintakontakteja <br />
ja liiketoimintaosaamista) syntymistä ja vapautuvan kapasiteetin <br />
toimintaedellytyksiä. Tässä tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. <br />
Lisäksi TEM tulee laatimaan Suomen maabrändityötä eteenpäin vievälle ulkoministeriön <br />
organisaatiolle Kitkaton Suomi -yhteenvedon, jonka tarkoituksena on <br />
vaihvistaa Suomen osaamisbrändiä. <br />
<br />
Tutkitaan VTT:n systemaattista käyttöä ulkomaisen t&k:n houkuttelussa. Malli <br />
voidaan ottaa esimerkiksi Singaporesta, joka on tuotteistanut jatkuvan ulkomaisen <br />
pääoman houkuttelu- ja kotoutusmallin. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 3 miljoonaa euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
=== palvEluvIIdakon ja laInSäädännön ykSInkErTaISTamInEn === <br />
<br />
Elinkeinoelämän järjestöt ovat vuosien ajan puhuneet ylisääntelyn vaaroista. Sääntelyn <br />
nopeat muutokset on toinen elinkeinoelämän suurista huolista. Vakaa ympäristö <br />
varmistaa parhaiten investointien jatkuvuuden ja sitä kautta myös liiketoiminnan <br />
terveen kehityksen. Se puolestaan edellyttää vahvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän <br />
kanssa. <br />
<br />
Järjestöt eivät ole kannassaan yksin, sillä muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto <br />
on ollut huolissaan ylisääntelystä ja sääntelyn vaikutusten huonosta arvioinnista. <br />
VTV on todennut lausunnossaan, että ”kaikessa sääntelyssä pitää huomioida <br />
riski, että sääntely vähentää kannustusta ja innovatiivisuutta”. <br />
<br />
Tarkastusvirasto toteaa, että järkevä sääntely käsittää koko poliittisen prosessin <br />
lain suunnittelusta sen täytäntöönpanoon, soveltamiseen, arviointiin ja tarkastamiseen. <br />
Viraston mukaan uutta sääntelyä voitaisiin arvioida myös pilottien avulla. <br />
Uuden sääntelyn kokeilu voitaisiin rajata esimerkiksi alue- tai organisaatiokohtaisesti. <br />
VTV nostaa esiin myös, että sääntelyn vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan <br />
hyödyntää uudenlaisia tutkimuksellisia menetelmiä (esimerkiksi living lab -toimintakonseptia), <br />
jotka mahdollistavat oikeudellisesta sääntelystä saadun kokemusperäisen <br />
tiedon systemaattisen keräämisen ja analysoinnin. <br />
<br />
Suomella on monia vahvuuksia, jotka liittyvät yhteiskunnan perusinfrastruktuurin <br />
toimivuuteen, turvallisuuteen, luotettavuuteen ja alhaiseen korruptioon. Samat <br />
seikat voivat toisaalta johtaa yliregulaatioon ja -varovaisuuteen, virheiden välttämiseen <br />
ja varman päälle pelaamiseen, sekä riskinottohaluttomuuteen. <br />
<br />
Ylisääntely ei ainoastaan hidasta kehitystä. Liika sääntely saattaa edistää veronkiertoa <br />
ja muuta harmaata taloutta, totesi Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassaan <br />
tutkija Jenni Pääkkönen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (polku 19) ===== <br />
<br />
<big>yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa</big> <br />
<br />
Alueellisilla ja kansallisilla hankkeilla tuotetaan tällä hetkellä sekava viidakko <br />
hautomo-, startti- ja kiihdytyspalveluita. Palvelut muodostavat asiakkaan näkökul<br />
masta polveilevan, ennakoimattoman ja puutteellisesti ohjatun kokonaisuuden. <br />
<br />
Kasvun Tehoketju -hanke selkeyttää palveluketjun sisältöä ja tehostaa toimintaa <br />
asiakkaiden kannalta. Hankkeessa hyödynnetään Protomo-toiminnasta ja <br />
muista toimintamalleista tehtyjen arviointien tuloksia, tunnistetaan kansallisesti <br />
vaikuttavimmat toimintamallit ja tuotetaan lyhytkestoiset yksittäisprojektit korvaava <br />
yhtenäinen palvelukonsepti, joka on valtakunnallisesti monistettavissa ja <br />
samalla huomioi alueelliset erityispiirteet. Kasvun Tehoketju pilotoidaan välittömästi <br />
1–2:lla alueella ja sitä ryhdytään soveltamaan ainakin Oulun, Tampereen ja <br />
Salon seuduilla sekä pääkaupunkiseudulla. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Madalletaan spinoff-kynnystä lainsäädäntöä ja verotusta selkiinnyttämällä</big> <br />
<br />
Yritysten strategisissa muutostilanteissa spinoffien toteuttamisen kynnystä tulisi <br />
madaltaa. Nyt prosessiin liittyy sekä verotuksellisia että lainsäädännöllisiä haasteita <br />
spinoff-yrityksiin siirtyville henkilöille sekä emoyhtiölle. Lainsäädäntöä ja <br />
verotusta selkiinnyttämällä voidaan merkittävästi lisätä sekä työntekijöiden kiinnostusta <br />
yrittäjyyttä kohtaan että yritysten mahdollisuuksia rahoittaa tai tukea <br />
ydinliiketoiminnan ulkopuolelle jäävien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista <br />
työntekijöiden perustamissa yrityksissä. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>konesaleille oikeus energiaveron palautukseen</big> <br />
<br />
<br />
Pilvipalveluiden yleistyminen lisää ICT-yritysten tarvetta rakentaa lisää tietovarastoja. <br />
Suomella on hyvät mahdollisuudet houkutella tällaisia datacentereitä <br />
vakaan toimintaympäristönsä ansiosta. Suomen tulisi kuitenkin rakentaa datacenter-<br />
strategia. Osana tätä strategiaa ICT-alalle tulisi antaa muun teollisuuden <br />
omaama oikeus energiaveron palautukseen. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää. <br />
<br />
<big>kasvatetaan digitaalisen talouden ekosysteemiä alv-muutoksilla</big> <br />
<br />
Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen ja myyminen on tehtävä kiinnostavaksi <br />
ja kilpailukykyiseksi Suomessa. Olisi tutkittava mahdollisuus ALV-helpotukseen <br />
verkkokaupasta ostettujen tuotteiden osalta. Tämä vahvistaisi suurien <br />
kaupantoimijoiden kiinnostusta ja sijoittamista verkkokaupan ratkaisuihin <br />
ja infrastruktuuriin. Samoin on verkkokaupankäynnin osalta varmistettava suomalaisten <br />
toimijoiden kilpailukyky kotimarkkinoilla. Esimerkiksi eKirjojen, ladattavien <br />
pelien, musiikin ja elokuvien sekä verkossa toimivien sisältöpalveluiden <br />
arvonlisäveron alentaminen toisi huomattavan kasvun mahdollisuuden suomalaisille <br />
toimijoille. Muun muassa perinteisen kirjan tai elokuvalipun ALV on nyt <br />
9 prosenttia, kun taas eKirjan tai verkossa vuokrattavan elokuvan verokanta on <br />
23 prosenttia. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää <br />
<br />
<br />
=== nopEa ToImEEnpano oSana pITkäjänTEISTä kEhITTämISTä === <br />
<br />
Sekä käytäntö että tutkimustieto kertovat, että nopeus on internet-maailmassa erityisen <br />
tärkeää. Digitaaliteknologian sovellukset ovat usein ”ensimmäinen saa leijonanosan” <br />
-tyyppisiä, minkä vuoksi kärjessä oleminen on tärkeää. <br />
<br />
Internetin käyttö kasvaa huimaa vauhtia. Globaali internet-liikenne on kaksinkertaistunut <br />
kahdessa vuodessa. Tämä johtuu laitteiden ja yhteyksien hintojen laskusta <br />
ja uusien palveluiden lisääntymisestä. Suomi ei ole kansainvälisten palveluiden tuottajana <br />
merkittävä toimija yksittäisistä menestystuotteista huolimatta. <br />
<br />
Nopeus ei tarkoita, että juostaan kovempaa. Tärkeintä on löytää koko yhteiskunnassa <br />
entistä älykkäämpiä toimintamalleja, jotka synnyttävät nopeampia tuloksia. <br />
Tämä voi tarkoittaa muun muassa seuraavanlaisia toimintamalleja. <br />
<br />
• Kehitetään uusia asioita kokeilevien pilottien avulla <br />
<br />
• Käydään säännöllistä dialogia asiakkaiden ja toimittajien kesken <br />
<br />
• Nopeutetaan viranomaisten lupamenettelyä <br />
<br />
• Hyödynnetään julkisissa tarjouskilpailuissa avoimia ratkaisuja, jotka avaavat kilpailutilaa pienemmille yrityksille <br />
<br />
• Hyväksytään epäonnistumiset <br />
<br />
• Lopetetaan epäonnistuneet hankkeet ajoissa <br />
<br />
<br />
Nopeiden toimintamallien lisäksi Suomeen tulee synnyttää samanaikaisesti pitkäjänteisen <br />
toiminnan kulttuuri. Tämä on tärkeää monesta syystä. Yrityksien investointikynnys <br />
madaltuu, jos ne voivat luottaa muun muassa lainsäädännön pysyvyyteen. <br />
Samoin yhteiskunnan suuret muutokset kuten siirtymä digitaloudeksi edellyttävät <br />
pitkäjänteistä toimintaa, joka samalla reagoi ajassa tapahtuviin muutoksiin. <br />
<br />
Siksi ICT 2015 -työryhmä ehdottaa ensimmäiseksi toimia, jotka tähtäävät digitaalisen <br />
perustan nopeampaan rakentamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Nopea toteuttaminen (polku 20) ===== <br />
<br />
<big>Vauhditetaan julkishallinnon palveluiden digitalisointia (kIdE)</big> <br />
<br />
Hallitusohjelman mukaan jokainen ministeriö valmistelee älystrategian. Tavoitteena <br />
on julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen pilottien kautta. <br />
Täten koko Suomen talouden ja tuottavuuden kasvua edistetään digitaalisten palveluiden <br />
avulla. Varmistetaan että hankkeet etenevät käytäntöön. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. Kukin hallinnonala vastaa omien proses<br />
sien sähköisten palveluiden kehittämisestä. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan ohjelma</big> <br />
<br />
CIO in Residence -ohjelmassa tarjotaan ICT-sektorin ulkopuolisille pk-yrityksille <br />
mahdollisuus saada määräajaksi (esim. 1-6 kk) ICT-neuvonantaja sparraamaan <br />
kohdeyrityksen johtoryhmää. <br />
<br />
CIOlla (Chief Information Officer) on kyky toimia kohdeyrityksessä liikkeenjohdon <br />
tukena. Vuokra-CIO saa palkkaa, yritykselle järjestely mitoitetaan keston ja <br />
kustannusten puolesta siten, että kynnys CIO:n ottamiseen on matala. Toimenpiteen <br />
tavoite on tarjota etenkin pk-yrityksille nopea tie digitaalisen osaamisen <br />
nostamiseen. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Sähköisen liiketoiminnan osaamisohjelma</big> <br />
<br />
Toteutetaan Pk-yrityksille suunnattu verkkomyynti ja markkinointivalmiuksien <br />
kehittämisohjelma, joka nostaa suomalaisten yritysten valmiuksia internetiin <br />
perustuvan verkkoliiketoiminnan hyödyntämisessä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini; Markkinointiviestinnän Toimistojen <br />
Liitto MTL, toimitusjohtaja Tarja Virmala. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa (myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa) <br />
<br />
===== Pitkäjänteinen kehittäminen (polku 21, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä valtioneuvoston kansliaan</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa perustettavaksi valtioneuvoston yhteyteen ICT-asiantuntijaryhmän, <br />
jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri ja jonka jäseninä ovat toteutuksesta <br />
vastaavien tahojen avainhenkilöt. Työryhmän tehtävä on seurata Kitkaton <br />
Suomi -tavoitteen toteutumista, vauhdittaa toimeenpanoa, sovittaa yhteen <br />
hallinnon alat ylittäviä toimenpiteitä, tehdä omalta osaltaan ehdotuksia rullaavasti <br />
ja maksimoida vaikuttavuutta. Samoin verkostomaisen toiminnan edistäminen <br />
on työryhmän keskeinen tehtävä. <br />
<br />
vastuutaho: Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, VNK. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Varmistetaan toimenpiteiden toteutuminen kaupunkiseuduilla</big> <br />
<br />
Kansallisen ICT-asiantuntijaryhmän tueksi ja työpariksi nimetään kaupunki- tai <br />
kaupunkiseututasoiset verkostomaiset ryhmät, jotka varmistavat korkean osaamisen <br />
työpaikkojen syntymistä tukevien kaupunki- tai aluetasoisten toimenpiteiden <br />
toteutumisen käytännössä. Näiden ryhmien koollekutsumisesta ja johtamisesta <br />
vastaavat kaupunkien elinkeinojohtajat. (Pääkaupunkiseutu, Oulu, Mikkeli, <br />
Tampere ja Salo.)<br />
<br />
Vastuutaho konseptin luomisessa: Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Käynnistetään markkina- ja kilpailijaseuranta Tekesissä</big> <br />
<br />
ICT-työryhmän tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö, <br />
jonka tehtävä on antaa tarvittava ja kriittinen ennakko- ja lähtötieto <br />
ICT -asiantuntijaryhmälle avainkilpailijamaiden kehitysnopeudesta tarvittavien <br />
vuosittaisten uusien toimenpiteiden määrittämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
== 8. 21 polkua Kitkattomaan Suomeen == <br />
<br />
<big>ICT avaa monipuolisimmat mahdollisuudet parantaa tuotteita, synnyttää uutta ja luoda kasvua. Siksi Suomen pitää vähentää tarpeetonta kitkaa, joka estää tarttumasta mahdollisuuksiin. ICT 2015 -työryhmä esittää 21 moniaskelista polkua kitkattomaan Suomeen.</big> <br />
<br />
Suomalaisten hyvinvointia uhkaa useasta samanaikaisesta syystä johtuva kasvuongelma. <br />
Uuden teknologian soveltaminen on todennäköisin ratkaisu ongelmaan. <br />
Historia nimittäin osoittaa, että teknologinen kehitys selittää talouskasvusta suuremman <br />
osan kuin työn ja pääoman määrä yhteensä. <br />
<br />
Höyry ja sähkö ovat olleet talouskasvun kannalta merkittävimpiä yleiskäyttöisiä <br />
teknologioita vajaan 200 vuoden aikana. ICT ja internet ovat monien arvioiden <br />
mukaan vielä suurempia ja nopeammin vaikuttavia voimia. Tähän mennessä digitaalinen <br />
vallankumous on näkynyt eniten laitteissa. Palveluiden suuri aalto kerää <br />
vasta voimiaan. <br />
<br />
Suomi oli useita vuosia matkapuhelinalan veturi, mutta digitaalisten palveluiden <br />
rakentajana kuljemme tavaravaunuissa. Seuraajan asema on huono, koska nopeasti <br />
kulkevassa digitaalisessa taloudessa ensimmäiset korjaavat selvästi muita suuremmat <br />
potit. Digitaalisessa maailmassa kaikki mahdollinen pitää kääntää palveluksi. <br />
<br />
Hyvinvointimme taso riippuukin lähivuosina paljon siitä, kuinka nopeasti <br />
opimme soveltamaan uutta teknologiaa. Meidän pitää monipuolistua teknologian <br />
rakentajasta sen hyödyntäjäksi. Tarvitsemme lisää ICT-yrityksiä, jotka työllistävät <br />
ja kehittävät uusia ratkaisuja meille ja muille. Jopa vielä enemmän tarvitsemme <br />
kuitenkin yrityksiä ja julkista sektoria, jotka parantavat tuotteitaan ja palveluitaan <br />
ICT:n avulla. <br />
<br />
ICT:n tuottajat ja hyödyntäjät muodostavat yhdessä ekosysteemin, jonka osaaminen <br />
ja yhteispeli ratkaisevat koko Suomen menestyksen. Suomen on opittava hyödyntämään <br />
muita nopeammin ja tehokkaammin tietotekniikkaa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut useita kehityskohteita infrastruktuurissa, <br />
osaamisessa, rahoituksessa ja toimintatavoissa. Maa ei voi ottaa kaikissa asioissa <br />
riittävän pitkiä kehitysaskeleita yhdellä kertaa. Siksi työryhmä ehdottaa pitkäjänteistä, <br />
kymmenen vuoden muutokseen tähtäävää kehittämisohjelmaa. <br />
<br />
Tässä raportissa työryhmä esittää 21 keskeisintä toimenpidealuetta - polkua, <br />
joilla otetaan ensimmäiset askeleet vuonna 2013. Näiden kaikkien toimenpiteiden <br />
vaatima vuosittainen lisärahoitus on yhteensä 55–70 miljoonaa euroa. Lisäksi <br />
tulevat verovaikutukset, joista selkeästi suurin yksittäinen liittyy innovaatioiden <br />
verokannustimiin. <br />
<br />
Kymmenvuotisen ohjelman toteuttamista edistää ja koordinoi valtioneuvoston <br />
kansliaan perustettava ICT-asiantuntijaryhmä, jota johtaa valtiosihteeri. Ryhmän <br />
tehtävänä on seurata ja vauhdittaa tässä raportissa esitettyjen keskeisten askeleiden <br />
ottamista. Samoin ryhmä tulee omalta osaltaan esittämään uusia askeleita, joita ei <br />
tässä vaiheessa ole osattu nähdä tai joita ei ole arvioitu yhtä kiireelliseksi kuin raportissa <br />
esitetyt toimet. <br />
<br />
Nyt esitettävistä toimista neljä ovat kriittisiä ja erityisen tärkeitä, jotta Suomi <br />
ottaisi kestäviä, digitaalisia voittoja laajalla rintamalla yksittäisten menestystarinoiden <br />
lisäksi. Nämä neljä ovat kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen <br />
(toimenpide 1), ICT 2023 -tutkimus ja kehitysohjelma (5), rahoitusohjelma kasvuyrityksille <br />
(14) ja pitkäjänteinen kehittäminen, jota varten perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä <br />
(21). <br />
<br />
Seuraavat toimet auttavat Suomea nousemaan tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, <br />
jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat <br />
asiakaslähtöisiä ja kitkattomia. <br />
<br />
<br />
=== Infrastruktuuri === <br />
<br />
===== rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (1) ===== <br />
Näin samaa informaatiota voidaan hyödyntää nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
Ratkaisu auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja parantamaan asiakaspalvelua. <br />
Suunnittelu tehdään valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla <br />
kesäkuun loppuun mennessä. Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisulla Taltionilla <br />
on valmiudet liittyä ensimmäisenä palveluna uuteen arkkitehtuuriin. <br />
<br />
===== rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
Koskee mm. palkkoja, alv-tietoja ja kirjanpitoa. Mahdollistaa arviolta neljän miljardin <br />
euron vuosittaiset säästöt. <br />
<br />
===== vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (3) =====<br />
<br />
Myönnetään mm. toimiluvat laajakaistan 800 MHz-taajuusalueelle, mahdollistetaan <br />
testitaajuudet 700 MHzin ja 3GHz:n alueille korkeakouluille ja yrityksille. Lisäksi <br />
vauhditetaan valokaapeleiden rakentamista uusilla kevyemmillä ratkaisuilla <br />
kuten mikro-ojitus. <br />
<br />
===== luodaan avoimen datan ekosysteemi (4) =====<br />
<br />
Kootaan avoimen tiedon yhteistyöverkosto. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. Varmistetaan lain<br />
säädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. <br />
<br />
=== Osaaminen === <br />
<br />
===== yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (5) ===== <br />
<br />
Kootaan erillään olevat toimenpiteet ICT-osaamisen tason nostoon <br />
10 vuoden ohjelmaksi, jonka ohjausryhmän muodostavat Tekes ja Suomen Akatemia. <br />
Ohjelma toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä t&k-kärkihankkeita <br />
ja verkottuu merkittävimpiin kansainvälisen tutkimusohjelmiin. <br />
<br />
===== digitaaliset palvelut ja sisällöt (6) ===== <br />
Käynnistetään kuntien palveluiden digitalisointi <br />
mm. Oulun ja Mikkelin piloteilla. Palveluiden kehitys ja levitys tehdään <br />
kuntien palvelukehitysyhtiö Tieraa hyödyntäen. Pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi <br />
käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio. <br />
<br />
===== Pelit ja pelillisyys (7) =====<br />
Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi. Toteutetaan ensimmäiset pilotit pelillisyyden viemiseksi pelialan ulkopuolelle Taltionin avulla.<br />
<br />
===== Tietoturva (8) ===== <br />
Lisätään tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta. Kehitetään alan <br />
vientitapahtumia ja perustetaan kyberturvallisuuskeskus. <br />
<br />
===== mobiiliosaaminen (9) ===== <br />
Käynnistetään alalla usean vuoden pituinen t&k-hanke ja <br />
lisätään akateemista tutkimusta TKI-ohjelman puitteissa. <br />
<br />
===== Big data (10) ===== <br />
Lisätään Big Data -alueen koulutusta. Aloitetaan kehityshanke Big <br />
Data-osaamisen kehittämiseksi. <br />
<br />
===== Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (11) ===== <br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia yritysten ja eri oppilaitosten <br />
välillä sekä selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa. <br />
<br />
===== yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (12) ===== <br />
Toteutetaan työvoima- ja osaamistarpeiden <br />
ennakointihanke sekä huomioidaan peruskoulun opetussuunnitelman <br />
uudistuksessa internet-ajan tarpeet. <br />
<br />
===== Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen äkillisessä rakennemuutoksessa (13) =====<br />
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutusta ja viedään täydennyskoulutusta korkeakouluihin.<br />
<br />
=== Rahoitus === <br />
<br />
===== rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustarpeita (14) ===== <br />
Valtio panostaa rahoitusohjelman kautta alku- ja myöhäisemmän kasvuvaiheen yrityksiin kahden eri rahastomallin kautta. <br />
<br />
===== Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (15) ===== <br />
Otetaan pk-yritysten jvk-lainat käyttöön ja toteutetaan innovaatioille verokannustin. <br />
<br />
<br />
=== Toimintatavat ===<br />
<br />
===== julkiset palvelut edelläkävijöiksi (16) ===== <br />
Luodaan julkiselle sektorille esikaupallisten <br />
pilottien malli, joilla voidaan kokeilla uusia palveluratkaisuja rajoitetulla <br />
riskillä. Samoin karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista ja <br />
perustetaan kansalaisten SOTE-palvelujen kehittämiskeskus. <br />
<br />
===== Törmäytys ja verkostohankkeet (17) ===== <br />
Kannustetaan alueita ja toimialoja rakentamaan nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet <br />
vahvistavat toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä <br />
osaamisohjelmilla, joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
liiketoimintaa. Pilottina avointen osaamiskeskittymien vahvistaminen. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut nokia-klusterin ongelmiin (18) ===== <br />
Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi. <br />
Hyödynnetään ICT 2015-ohjelman yhteydessä tehtyä selvitystä Saksan ja Sveitsin <br />
markkinoista, joilla on akuutti ICT-osaajien tarve. <br />
<br />
===== Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (19) ===== <br />
Yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa asiakkaan näkökulmasta Kasvun Tehoketju-<br />
hankkeella. Vähennetään lainsäädännöstä digitaalista taloutta syrjiviä elementtejä: <br />
rinnastetaan digitaalinen palvelu vastaavaan fyysiseen (esim. ekirja) ja <br />
palautetaan energiavero datakeskuksille muun teollisuuden tapaan. <br />
<br />
===== nopeat toimintatavat ja pilotit (20) ===== <br />
Vauhditetaan ministeriöiden palveluiden digitalisointia Kide-hankkeella. Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan <br />
ohjelma. Kehitetään pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan osaamista. <br />
<br />
===== pitkäjänteinen kehittäminen (21) ===== <br />
Valtioneuvoston yhteyteen nimitetään ICT-asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri. Ryhmä tukee, <br />
koordinoi ja vauhdittaa kymmenen vuoden ICT-ohjelman toteuttamista. ICT-työryhmän <br />
tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö. <br />
<br />
== Lähteitä == <br />
<br />
Accenture (2012). ICT 2015 -työryhmälle tehty analyysi. <br />
Baldwin, Richard E. and Evvenett, Simon (2012), Value Creation and Trade in 21st Century Manufactu<br />
<br />
<br />
ring: What Policies for UK Manufacturing. Teoksessa David Greenaway (ed), The UK in a Global World. <br />
How can the UK focus on steps in global value chains that really add value? <br />
Banga Rahsmi ( ), Drivers of outward foreign direct investment from Asian developing economies. <br />
Boston Consulting Group (2012) Investointeja Suomeen. <br />
Boston Consulting Group (2012), Adapt and Adopt: Governments` Role in Internet Policy. <br />
Cedefop (2010) Jobs in Europe to become more knowledge- and skills-intensive <br />
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (2012), lausunto 2/2012. <br />
Eloranta Jorma (2012). Investointeja Suomeen. Ehdotus strategiaksi ja toimintaohjelmaksi Suomen <br />
<br />
<br />
houkuttelvuuden lisäämiseksi yritysten investointikohteena. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
<br />
<br />
9/2012. <br />
Euroopan komissio (2011): Policies in support of high-growth innovative SMEs. An INNO-Grips Policy <br />
Brief by empirica Communication and Technology Research. Principal author: Stefan Lilischkis. Bonn.” <br />
<br />
<br />
Euroopan komissio (2012): The Digital Agenda for Europe - Driving European growth digitally. <br />
COM(2012) 784 final. <br />
Fransman, Martin (2010), The new ICT ecosystem. Cambridge University Press. <br />
<br />
<br />
http://fvca.fi/tietokeskus/tilastot/2012 <br />
Gapgemini Consulting (2012) The Digital Advantage. How digital leaders outperform their peers in <br />
every industry. <br />
<br />
<br />
Jeffrey P. Graham and R. Barry Spaulding (2004) Understanding Foreign Direct Investment. <br />
Grajek, M. (2012), ICT for growth: a targeted approach. Policy Contribution 2012/10, Bruegel <br />
Handelberg Jari (2012), Aspects of Management Team and Firm Growth. Aalto University publication <br />
<br />
<br />
series Doctoral dissertations 76/2012. <br />
Helsingin Sanomat (2012). ”Helsingin yliopiston rehtori suomii yliopistosäästöjä”. 26.3.2012 <br />
Hämäläinen, Saranto (2009). Moniammatillisen terveydenhuoltohenkilöstön koulutustarpeet sekä <br />
<br />
<br />
kehittämis-ja vaikuttamismahdollisuudet tietotekniikan käyttöönotossa <br />
IMD (2012). World Competitiveness Yearbook 2012. <br />
Kauppalehti (2013). Johtajat tyytymättömiä henkilöstön digitaitoihin, 8.1.2013 <br />
Lehti, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. <br />
<br />
<br />
Etla B254. Taloustieto Oy. <br />
Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Internet Suomen taloudessa. Julkaisuja 8/2012 <br />
Manpower Group (2012) Talent Shortage Survey <br />
McKinsey (2012). Tuotteistettua tuottavuutta. Suomeen suuntautuvien investointien lisääminen kove<br />
<br />
<br />
nevassa kansainvälisessä kilpailussa. <br />
<br />
<br />
�<br />
Moss Kanter, Rosabeth (2012). Can America Compete? Harvard Magazine. <br />
<br />
<br />
Nikulainen, Ali-Yrkkö, Seppälä (2011), Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden <br />
uudistajana. (Teknologiateollisuus ry). <br />
Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kil<br />
<br />
<br />
pailussa. Helsinki. Taloustieto Oy. (Sitra 297). <br />
<br />
<br />
Pajarinen, M. – Rouvinen, P. (2012), Internet Suomen taloudessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja <br />
8/2012. <br />
Stadigh Kari (2012). Pääomamarkkinat ja kasvu. Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012. <br />
Svenska Riskkapitalförenigen (2012), Business Angels – a complement to formal private equity. www. <br />
<br />
<br />
svca.se <br />
Tapscot Don (2012) Digiosaamisen ohjelmajulistus The E-skills Manifesto. <br />
Team Finland (2012). Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto. (Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä, <br />
<br />
<br />
puheenjohtaja Matti Alahuhta.) <br />
Tekniikan Akateemiset (2012). Teknologiabarometri 2012. <br />
Tietoviikko (2012). Wärtsilän bisnes ei pyöri ilman tietotekniikkaa, 24.12.2012. <br />
Tilastokeskus (2012). Väestöennuste 2012-2060. <br />
Tilastokeskus (2012). Työvoimatutkimus 2012, syyskuu. <br />
Tullihallitus (2012). Tuonti, vienti ja kauppatase 1990. <br />
Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu (2012). Global Entrepreneurship Monitor – Finnish Report 2011 <br />
<br />
<br />
Sarja A Tutkimusraportteja A1/2012. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2009). Evaluation of the Finnish National Innovation System. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kasvuyrityskatsaus 2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, <br />
<br />
<br />
Innovaatio, 20/2012. <br />
<br />
<br />
Vasara, Hautamäki, Bergroth, Lehtinen, Nilsson, Peuhkuri (2009), Suuri siirtymä – uusia lähestymistapoja <br />
tietämysverkostojen kehittämiseen. Stiran raportteja 79. <br />
Veugelers, R. (2012), New ICT sectors: Platforms for European Growth?. Policy Contribution 2012/14. <br />
<br />
<br />
Bruegel. <br />
<br />
<br />
Viitala Tomi, Peni Laura (2012). Aineettomien oikeuksien verokannustin. Kansainvälinen vertailu ja <br />
Suomen malli. <br />
World Economic Forum ja Deloitte Touche (2012). The Future of Manufacturing Opportunities to drive <br />
<br />
<br />
economic growth. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Europe 2020.Competitiveness Report: Building a More Competi<br />
<br />
<br />
tive Europe. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Competitiveness Report 2012-2013. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Infromation Technology Report 2012. <br />
<br />
<br />
YK (2012). United Nations eGovernment Survey. <br />
<br />
<br />
Ylä-Anttila, Pekka (2012), Digitaaliset palvelut mullistavat maailmankauppaa. ETLA Muistio no. 1 <br />
<br />
<br />
(http://www.etla.fi/aiheet/muistiot/). <br />
<br />
=== Liite 1 === <br />
<br />
SAK:n täydentävä lausuma <br />
<br />
Kokonaisuutena työryhmän raportissa on otettu hyvin huomioon asetetut tavoitteet. <br />
Siinä on arvioitu erinomaisesti ICT- sektorin kehitysnäkymät Suomessa ja kansainvälisesti <br />
sekä julkisen sektorin hyödyntämispotentiaali ja ymmärretty muuttuneet <br />
osaamistarpeet rakennemuutostilanteessa. Erityisen kannatettavia ovat yhtenäistä <br />
infrastruktuuria, uusia toimintatapoja sekä osaamisen kehittämistä koskevat esitykset. <br />
Raportin painokkaimmat toimenpide-esitykset koskevat osaamiseen liittyvien <br />
esitysten lisäksi sitä, miten ICT- toimiala uudistetaan ja sen kilpailukykyä kehitetään <br />
erityisesti rahoitus- ja tuotekehityspanoksia kasvattamalla. Yritysten yhteiskuntavastuun <br />
näkökulmaa on sivuttu ohuelti. <br />
<br />
Tärkeään osaamista käsittelevään kappaleeseen olisi toivottu vielä selkeämpiä <br />
kannanottoja yritysten ja koulutusjärjestelmän vastuista liittyen koko henkilöstön <br />
tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen työpaikoilla. <br />
Lisäksi raportissa olisi ollut tarpeen arvioida syvällisemmin yritysten, valtion ja kuntien <br />
käynnistämien yrittäjyys- sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisäksi työllistymistä <br />
edistävien toimenpiteiden riittävyyttä. <br />
<br />
Jatkokehittämistä olisi vaatinut erityisesti raportin 6. luku, Rahoituskuilu on täytettävä <br />
ja investoinnit turvattava. Verotusta ja pääomamarkkinoiden kehittämistä <br />
koskevia toimenpide-esityksiä olisi ollut tarpeen arvioida puolueettomien veroasiantuntijoiden <br />
toimesta ja osana Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuutta. <br />
Tekstissä ja yhteenvedoissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia talouskasvuun <br />
ja valtiontalouteen ei ole riittävästi analysoitu. Vähintäänkin olisi pitänyt <br />
arvioida veronkevennysten vaikutus verotuloihin. Ns. enkelirahoituksen kehittämiseen <br />
liittyviä veropohjan aukkojen laajennuksia ei ole syytä toteuttaa ilman tarkkaa <br />
kokonaisarviota ja tietoa siitä, miten jo voimassa oleva bisnesenkelikannustin <br />
on toiminut. Enkelirahoituksen yhteyttä epäsymmetrisiin siemen- ja alkuvaiheen <br />
pääomasijoitusrahastoihin olisi ollut syytä tutkia syvällisemmin. Rahaston epäsymmetrisyys <br />
on julkista subventiota ja sen todellinen tarve enkelisijoittajien verotukien <br />
lisäksi jää epäselväksi. Erityisesti työryhmän esittämiä innovaatioiden verokannustinta, <br />
ns. innovaatioboksia kuten myös esitystä kaikista keskeisistä aineettomista <br />
oikeuksista saatavien tulojen siirtämisestä alhaisemman verokannan piiriin <br />
ja yritysten t&k- verotuen laajentamista olisi pitänyt myös selvittää tarkemmin. <br />
Suomen perinteinen yritysverotuksen malli on pohjautunut laajaan veropohjaan ja <br />
mataliin verokantoihin. Toteutuessaan 6. luvun esitykset ovat uusi kavennus veropohjaan <br />
ja sen tuomat verotuottomenetykset jopa satoja miljoonia. Toisaalta innovaatioboksi <br />
voi olla välttämätön verokilpailukeino, mutta tätä ei ole raportissa arvioitu <br />
riittävän perusteellisesti. <br />
<br />
Puutteistaan huolimatta raportti on erittäin hyödyllinen ja tulee todelliseen tarpeeseen <br />
keskellä rakennemuutosta. Jotta sen sisältämien hyvien esitysten toimeenpano <br />
varmistuu, tuemme raportin esitystä Valtioneuvoston kansliaan perustettavasta 10 <br />
vuoden ICT-työryhmästä, jonka päätehtävänä olisi ensisijaisesti seurata raportin toimenpiteiden <br />
toteutumista, sovittaa yhteen hallinnonalan ylittäviä toimia ja vauhdittaa <br />
yhteisymmärryksessä sovittuja toimia. <br />
<br />
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka <br />
<br />
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry<br />
<br />
=== Liite 2 === <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän jäsenet <br />
<br />
Puheenjohtaja: Pekka Ala-Pietilä, Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Esko Aho, Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Nokia Oyj <br />
Tuula Antola, elinkeinojohtaja, Espoon kaupunki <br />
Pia Björkbacka, elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK <br />
Leila Helaakoski, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus <br />
Petteri Koponen, perustajaosakas, Lifeline Ventures <br />
Pertti Korhonen, toimitusjohtaja, Outotec Oyj. <br />
Sami Luukkonen, johtaja, Accenture Oy <br />
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja, Elisa Oyj. <br />
Inka Mero, hallituksen puheenjohtaja, KoppiCatch <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Antti Rantakokko, kaupunginjohtaja, Salon kaupunki <br />
Pekka Soini, pääjohtaja, Tekes <br />
Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja, Tekniikan Akateemiset <br />
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Anni Vepsäläinen, toimitusjohtaja, Diacor Terveyspalvelut Oy <br />
Leena Vestala, ylijohtaja, Pirkanmaan ELY-keskus <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän sihteeristö <br />
<br />
Pekka Ala-Pietilä, pj. Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimuspäällikkö, Etla <br />
Jouni Kangasniemi, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö <br />
Janne Känkänen, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Kirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö <br />
Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra <br />
Mika Lautanala, toimialajohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Anssi Paasivirta, johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Jari Pasanen, strategiajohtaja, SEK & Grey <br />
Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, Tekniikan akateemiset <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Risto Pennanen, toimitusjohtaja, Attention Communication <br />
Olli Pirttijärvi, johtaja, Nokia Siemens Networks <br />
Jukka Viitasaari, johtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Tapio Virkkunen, kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
<br />
<br />
<big>Seurantaryhmä vauhdittamaan ICT-ehdotusten toimeenpanoa</big> <br />
<br />
Valtioneuvoston kanslia asetti torstaina 17. tammikuuta seurantaryhmän koordinoimaan <br />
ICT-kehittämishankkeissa syntyneiden linjausten ja ehdotusten toimeenpanoa. <br />
<br />
Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston <br />
kansliasta. Ryhmän muut jäsenet ovat hallituksen puheenjohtaja <br />
Pekka Ala-Pietilä Solidiumista, kansanedustaja Jouni Backman, alivaltiosihteeri <br />
Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, yrittäjä Petteri Koponen Lifeline Venturesista, <br />
yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta, vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen <br />
Sitrasta, pääjohtaja Heikki Mannila Suomen Akatemiasta, lainsäädäntöneuvos <br />
Kirsi Miettinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, ylijohtaja Petri Peltonen työ- <br />
ja elinkeinoministeriöstä, pääjohtaja Pekka Soini Tekesistä ja ICT-johtaja Timo Valli <br />
valtiovarainministeriöstä. <br />
<br />
Seurantaryhmän toimikausi alkaa heti ja päättyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen <br />
kauden päättyessä. <br />
<br />
<br />
<br />
<big>21 polkua Kitkattomaan Suomeen – <br />
ICT 2015 -työryhmän raportti</big> <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka <br />
Ala-Pietilän johdolla toimivan ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella stra <br />
tegia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi sekä tieto- ja vies <br />
tintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen mahdollisuuksia <br />
kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työmi <br />
nisteri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” <br />
määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen nostamiseksi tietotek <br />
niikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. <br />
Seuraavien vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut <br />
tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuu <br />
rin avulla palveluita voidaan luoda nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma <br />
kokoaa yhteen alan keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yrityk <br />
set ja rahoittajat. <br />
3. <br />
Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritys <br />
ten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusohjelma vaatii valtiolta vuosittain noin <br />
25–40 miljoonan euron panostukset. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kans <br />
lia asetti raportin luovutuspäivänä valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan <br />
ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
<br />
Tätä julkaisua myy: <br />
<br />
Netmarket <br />
<br />
Edita Publishing Oy <br />
www.edita.fi/netmarket <br />
asiakaspalvelu.publishing@edita.fi <br />
<br />
Puhelin 020 450 05 <br />
Faksi 020 450 2380 <br />
<br />
Painettu <br />
ISSN 1797-3554 <br />
ISBN 978-952-227-733-6 <br />
<br />
Verkkojulkaisu <br />
<br />
ISSN 1797-3562 <br />
ISBN 978-952-227-734-3</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=21_polkua_kitkattomaan_Suomeen_-_ICT_2015-ty%C3%B6ryhm%C3%A4n_loppuraportti&diff=2775521 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti2014-12-01T12:08:37Z<p>Vaula: /* ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Mobiiliosaaminen (polku 9) */</p>
<hr />
<div><br />
21 polkua Kitkattomaan <br />
Suomeen <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän raportti <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
Innovaatio <br />
4/2013 <br />
<br />
Tiivistelmä | Referat | Abstract <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän johdolla toimivan <br />
ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella strategia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi <br />
sekä tieto- ja viestintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työministeri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. <br />
Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen <br />
nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. Seuraavien <br />
vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuurin avulla palveluita voidaan luoda <br />
nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen alan keskeiset <br />
osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
3. Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia asetti raportin luovutuspäivänä <br />
valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
ICT 2015 -työhön osallistui yli 250 asiantuntijaa eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Useat raportin toimenpiteistä <br />
perustuvat näiltä asiantuntijoilta tulleisiin ehdotuksiin. Myös käytännön työssä Suomen nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen <br />
kärkimaaksi toimialaklusterit ja alueelliset ekosysteemit ovat keskeisessä roolissa. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Elinkeino-ja innovaatio-osasto/Tapio Virkkunen, puh. 029 506 0077 <br />
<br />
Asiasanat | Nyckelord | Key words <br />
<br />
ICT, tieto- ja viestintäteknologia, rakennemuutos, uudistuminen, kilpailukyky <br />
<br />
<br />
== Lukijalle == <br />
<br />
<br />
Hyvä lukija, <br />
<br />
yhdeksän kuukautta on pitkä ja lyhyt aika. Se on pitkä aika odottaa konkreettisia <br />
toimenpiteitä. Se on lyhyt aika etsiä oleellisia vastauksia laajaan haasteeseen, jonka <br />
koko yhteiskunnan taloudellinen ja tekninen murros on asettanut. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on työskennellyt tuon yhdeksän kuukautta. Työryhmä on tarvinnut <br />
paljon lähtötietoa ja syötteitä. Niitä se on myös saanut, kiitos noin 250 henkilön, <br />
jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä haasteen ratkaisemiseksi. <br />
<br />
Yhdeksän kuukautta on tuntunut lyhyeltä ajalta ymmärtää todella syvällisesti, <br />
mitkä ovat juuri niitä oleellisia toimenpiteitä, jotka pitää toteuttaa vuonna 2013, <br />
jotta muutosnopeus ja vaikuttavuus olisivat mahdollisimman suuria. <br />
<br />
Olemme karsineet raportista toimenpiteitä, joiden aika tulee kenties myöhemmin. <br />
Olemme voineet karsia myös toimenpiteitä, joiden pitäisi olla mukana jo tässä <br />
vaiheessa. Työryhmän näkemys nopeimpia tekoja vaativista asioista tiivistyy 21 polkuun, <br />
jotka tämä raportti esittelee. <br />
<br />
Työryhmän loppuraportti on kuitenkin vasta alkulaukaus tekemiselle. Kyseessä <br />
on enemmän prosessi kuin projekti. Prosessissa ohjakset ottaa valtioneuvoston ICT-<br />
asiantuntijaryhmä, joka vauhdittaa toimenpiteitä ja ehdottaa uusia. Ehdotetuille toimenpiteille <br />
on etsitty myös vastuutaho, joka on valmis viemään ehdotuksen käytäntöön. <br />
Näin varmistetaan, että toimenpiteillä on koti. <br />
<br />
Kun asiantuntijatyöryhmä perustetaan, avataan myös kotisivu kommentteja ja <br />
uusia ehdotuksia varten. Näin prosessista tulee oppiva, joustava ja itseään korjaava. <br />
<br />
Työryhmä on kirjoittanut raporttinsa niin, että lukija saa kokonaiskuvan lukemalla <br />
johdantoluvun 1 ”Tavoitteena Kitkaton Suomi” ja johtopäätösluvun 8 eli ”21 <br />
polkua Kitkattomaan Suomeen”. <br />
<br />
Luvussa 2 ja 3 kuvataan taloudellinen ympäristö ja kasvun haasteet sekä mahdollisuudet. <br />
Samoin kuvataan vetovoimatekijät, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan <br />
juuri Suomeen. <br />
<br />
Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä kertovissa luvuissa 4-7 olemme kuvanneet <br />
toimenpiteisiin liittyvät keskeiset taustatekijät, toimenpiteet ja mahdollisimman <br />
tarkan toteutuksesta vastaavan tahon. Ehdotusten joukossa on monenkokoisia <br />
hankkeita. Käänne nousuun vaatii monimuotoisia tekoja, joista pienetkin ovat <br />
tärkeitä. <br />
<br />
Suuri kiitos kaikille, jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä merkittävän haasteen <br />
ratkaisemiseksi. Erityisen intensiivisesti työssä on ollut mukana sihteeristö ja elintärkeä <br />
kontribuutio on saatu työlle asetetulta ohjausryhmältä. <br />
<br />
13.1.2013 <br />
<br />
Pekka ala-Pietilä <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän puheenjohtaja <br />
<br />
<br />
== 1. Tavoitteena Kitkaton Suomi == <br />
<big>Suomen talouden peruskivet horjuvat monen yhtaikaisen murroksen heiluttamana. Suurin mahdollisuus uuteen kasvuun piilee digitaalisessa taloudessa, jossa menestymiseen Suomella on monia merkittäviä vahvuuksia. ICT 2015 -työryhmän tunnistamat puutteet infrastruktuurissa, rahoitusjärjestelmässä, osaamisessa ja toimintatavoissa hidastavat kuitenkin kasvua.</big> <br />
<br />
<big>Edellä mainituilla alueilla Suomen on tehtävä uudistuksia, joilla nousemme uudelle kasvuaallolle. Silloin Suomi voi nousta tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kitkattomia.</big> <br />
<br />
Suomella on vakava kasvuongelma, jonka keskeisiä syitä ovat globaalin työnjaon <br />
muutos, teknologinen murros ja matalasuhdanne. Ongelmavyyhti näkyy muun <br />
muassa viennin rajuna putoamisena, työttömyyden kasvuna ja kansantalouden <br />
velkaantumisena. <br />
<br />
Työnjaon ja teknologian murros on osa luonnollista talouden evoluutiota. Menettämämme <br />
tilalle syntyy uutta yritystoimintaa. Innovatiivista liiketoimintaa ja uusia <br />
työpaikkoja syntyy nyt kuitenkin hitaammin kuin vanhoja katoaa. Tämä kertoo, että <br />
Suomen kyky uudistua on ympäröivää talouden evoluutiota hitaampaa. Siksi koko <br />
yhteiskunnalle on elintärkeää vauhdittaa määrätietoisesti kasvua ja uuden syntymistä. <br />
Avainkysymys Suomelle on, miten kehitämme uudistumiskykyämme ympäröiviä <br />
muutoksia hyödyntäen. <br />
<br />
Taloudellinen kasvu syntyy työmäärän lisäyksestä, uusista investoinneista ja yritysten <br />
sekä julkisen sektorin kyvystä hyödyntää teknologiaa. Näistä suurin yksittäinen <br />
selittävä tekijä on teknologian hyödyntämisen kyky, joka vastaa noin kahta kolmasosaa <br />
kasvun luonnista. Tieto- ja viestintäteknologia, ICT, on merkittävin yksittäinen <br />
teknologia, jonka varaan kasvun ja tuottavuuden parantamisen voi rakentaa. <br />
Jatkossa käytämme termiä ICT tässä tarkoituksessa. <br />
<br />
Tietotekninen vallankumous on tähän mennessä näkynyt pääosin laitteiden <br />
tehostumisena ja yleistymisenä. Kansalaisten ja yritysten elämää helpottavien digitaalisten <br />
palveluiden aalloista ovat rantautuneet vasta ensimmäiset. ICT tulee muuttamaan <br />
maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. <br />
<br />
Suomen on hypättävä eturivissä digitaalisen aallon rakentamiseen, jos maa <br />
haluaa kasvua ja hyvinvointia. Tämä edellyttää, että Suomi uudistuu kaikilla aloilla <br />
tuomalla digitaalisia elementtejä perinteiseen toimintaan. Tätä tarvitaan sekä yrityksissä <br />
että julkisella sektorilla. Näin nykyisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky <br />
kasvaa ja samalla syntyy täysin uusia lisäarvoa tuovia ratkaisuja. <br />
<br />
Uudistumisessa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin ICT-toimialasta itsessään. <br />
Kyse on ennen kaikkea vanhan ja uuden osaamisen liitosta – kyvystä hyödyntää <br />
ICT:tä monipuolisesti toiminnan kehittämisessä. On erittäin tärkeää saada <br />
<br />
syntymään uutta ICT-liiketoimintaa. Jos mahdollista, vielä oleellisempaa on nostaa <br />
kaikkien toimialojen ja julkisen sektorin palvelukykyä digitaalisten ratkaisujen <br />
avulla. Teknologisen osaamisen lisäksi tarvitsemme monipuolista ymmärrystä <br />
muun muassa asiakkaiden tarpeista, palveluiden rakentamisesta ja uusien ideoiden <br />
kaupallistamisesta. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä lähtee ajatuksesta, että valtion ei tule valita voittajia, vaan <br />
rakentaa uudistumisen ja kasvun edellytyksiä kaikille. Suomeen on saatava lisää <br />
aloittavia yrityksiä ja kasvuyrityksiä sekä samalla täytyy pitää kiinni olemassa olevista, <br />
elinvoimaisista suuryrityksistä. Tässä työssä on tarkasteltu toimintaedellytyksiä, <br />
joiden avulla voidaan tukea erityyppisten yritysten kasvua Suomessa joko suoraan <br />
ICT-palvelujen tuottajina tai ICT:tä hyödyntävinä toimijoina. <br />
<br />
=== ToImInTaEdEllyTykSET hyvISTä parhaIkSI === <br />
<br />
Suomen lähtötilanne matkalla digitaaliseen maailmaan on hyvää keskitasoa. Kansainväliset <br />
vertailut kertovat, että Suomessa on erinomainen peruskoulutustaso. <br />
Yhteiskuntamme on hyvin verkottunut, infrastruktuurimme on kohtuullisella tasolla <br />
ja monet yrittämisen edellytykset ovat vähintään tyydyttävät. <br />
<br />
Meillä on kuitenkin paljon kehitettävää. ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut monia <br />
tärkeitä osaamisalueita, joissa emme ole uudistuneet riittävän nopeasti. Julkinen tietotekninen <br />
arkkitehtuurimme on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja hidastaa <br />
uuden kilpailun syntymistä. Tietyissä ICT:n ydinosaamisissa olemme jääneet jälkeen <br />
nopeimmista kilpailijoista. <br />
<br />
Yritysrahoituksessa on suuria aukkoja. Samoin Suomen pitää löytää nopeampia <br />
toimintatapoja, jotka tukevat uusien digitaalisten palveluiden kehittymistä. Etenkin <br />
julkiselle sektorille kaivataan lisää ketteryyttä, halua poisoppia vanhasta ja tarttua <br />
myös hankaliin asioihin ratkaisuhakuisesti. <br />
<br />
Vahvuuksiamme kehittämällä ja ongelmakohtia parantamalla voidaan synnyttää <br />
Kitkaton Suomi, jossa hyvinvointia tuovan, kilpailukykyisen toiminnan syntymiselle <br />
on parhaat edellytykset. Kitkattomuus on elintärkeää internet-taloudessa, <br />
jossa uudet liikeideat syntyvät ja leviävät entistä nopeammin. ICT 2015 -työryhmä <br />
asetti tavoitteekseen tehdä Suomesta tietotekniikan osaamisen kärkimaan, jossa <br />
yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä <br />
ja kitkattomia. <br />
<br />
=== 21 polkua kITkaTTomaan SuomEEn ===<br />
<br />
Uudistuminen ja kasvu edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan toimintatapa, <br />
joka mahdollistaa pitkän tähtäyksen tavoiteasetannan ja nopean sekä tarkan toimeenpanon. <br />
Ensimmäiset toimenpiteet pitää aloittaa välittömästi, mutta seuraavien <br />
vuosien aikana on päätettävä uusista toimista, joissa huomioidaan ympäristön muutos <br />
ja saavutetut tulokset. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kriittinen massa muutostoimenpiteitä, <br />
jotka vievät samaan suuntaan johdonmukaisesti. ICT 2015 -työryhmän keskeiset <br />
kehittämiskohteet liittyvät: <br />
<br />
:• infrastruktuuriin jonka avulla luodaan yhtenäinen pohja yrityksiä, yhteisöjä ja julkista hallintoa tukevien palvelujen tehokkaalle rakentamiselle <br />
: <br />
:• osaamiseen johon pohjautuen rakennetaan suomalaisten yritysten ylivoimatekijöitä ja kilpailukykyä <br />
: <br />
:• rahoitukseen joka on riittävä yritysten kasvun eri vaiheissa ja riskinottoon kannustava ja <br />
: <br />
:• toimintatapoihin joilla varmistamme kykymme toimia kilpailijamaita nopeammin. <br />
<br />
Neljä toimintaedellytysaluetta sisältää 21 toisiaan tukevaa polkua, joilla Suomen <br />
pitää edetä päättäväisesti ja ripeästi. Näistä neljä kriittistä polkua luo perustan, jota <br />
ilman tulevien vuosien työ ja toimenpiteet rakennetaan hiekan päälle. Muutoksen <br />
toteuttamisen kannalta kriittisiä polkuja ovat seuraavat: <br />
<br />
:• Työryhmä ehdottaa yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamista. Toimenpiteen avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. Näin vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa, että Suomessa aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa rahoitusohjelmaa, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa toimintatapaa, joka mahdollistaa pitkäjänteisen tavoiteasetannan sekä nopean ja tarkan toimeenpanon. Tämän konkretisoimiseksi työryhmä on ehdottanut, että valtioneuvoston kansliaan perustetaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka tulee toimimaan yli eduskuntavaalien ja hallituskausien. Sen tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa. Työryhmä haki ja sai laajan poliittisen tuen tälle ehdotukselleen. Pääministeri Jyrki Katainen on antanut siunauksensa ehdotukselle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän työllä on kymmenen vuoden tähtäin. Kukaan ei kuitenkaan <br />
kykene näkemään, mitä toimenpiteitä Suomen on tehtävä kolmen saati sitten kuuden <br />
vuoden kuluttua. Siksi tässä raportissa lähdetään liikkeelle esittämällä vuodelle <br />
2013 ensimmäiset askeleet kullakin 21 polulla. Valtioneuvoston ICT-asiantuntijaryhmä <br />
ja sen ympärille muotoutuva verkosto tulee omalta osaltaan nostamaan <br />
esiin uusia toimenpiteitä rullaavasti seuraavien vuosien aikana.<br />
<br />
== 2. ICT on uudistumisen ja kasvun moottori ==<br />
<br />
<big>Digitalisointi ja internet-talouden nopea hyödyntäminen ovat murroksessa olevalle Suomelle keskeisiä askeleita kohti uutta kasvua.</big> <br />
<br />
Suomen rakenteellinen kilpailukyky on monissa kansainvälisissä vertailuissa <br />
maailman kärkeä. Olemme esimerkiksi World Economic Forumin lähinnä yhteiskunnan <br />
rakenteellista kilpailukykyä mittaavassa vuoden 2012 vertailussa maailman <br />
kolmanneksi paras. Hausmann & Hidalgon kansakuntien teollisuudenrakennetta <br />
mittaavassa vertailussa Suomi sijoittuu kuudenneksi. <br />
<br />
Lisäksi Suomi on maailman huippua mitä tulee korruption vähäisyyteen tai yleisissä <br />
tietojärjestelmissämme olevien virusten vähäiseen määrään. Koulutusjärjestelmämme <br />
on arvostettu maailman parhaimmaksi useissa Pisa-tutkimuksissa. Samoin <br />
brittiläinen koulutusyhtiö Pearson sijoitti Suomen ykköseksi vertaillessaan 20 kehittyneen <br />
maan koulujärjestelmiä. Hyvä koulutus nostaa yleensäkin Suomen asemaa <br />
lähes kaikissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. <br />
<br />
Kaikki edellä olevat kilpailukykymittarit arvioivat yhteiskuntien ja niiden osien <br />
rakenteellista kyvykkyyttä. Tässä mielessä Suomi on tehnyt hyvää työtä omien <br />
rakenteidensa kehittämisessä useiden vuosikymmenten ajan. <br />
<br />
=== huonoT TEhoT hyväSTä konEESTa === <br />
<br />
Hyödynnämme tätä rakenteellista kilpailukykypotentiaalia kuitenkin puoliteholla. <br />
Esimerkiksi sveitsiläisen IMD:n vuoden 2012 kilpailukykyvertailussa olemme vasta <br />
sijalla 17. IMD selvittää nimenomaan talouden suoriutumista. Yrittäjyysasenteita selvittävässä <br />
Global Entrepreneur Monitor -vertailussa (GEM) Suomi sijoittuu mukana <br />
olevan 26 maan joukossa puoliväliin. Eräiden kasvua ja kansainvälistymishalukkuutta <br />
kuvaavien tekijöiden osalta olemme kolmanneksi viimeisiä. <br />
<br />
Ehkä kaikkien lahjomattomin maan taloudellista tilaa ja kilpailukykyä kuvaava <br />
mittari on kauppataseen ja viennin kehitys. Suomen kauppatase on heikentynyt <br />
tasaisesti vuoden 2000 huipusta, jolloin Suomi vei noin 13 miljardilla enemmän kuin <br />
toi. Pitkä 19 vuoden ylijäämäjakso kääntyi alijäämäksi vuonna 2011. Käänne parempaan <br />
ei tapahdu itsestään. Vientiteollisuuden tuotantoa on siirtynyt Suomesta ulkomaille <br />
ja monet välttämättömät tuontituotteet energia etunenässä ovat kallistuneet. <br />
<br />
Finanssikriisin jälkeisenä vuonna 2009 vientimme putosi 30 prosenttia vuoden <br />
2008 viennin tasosta, joka oli 67 miljardia euroa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, <br />
Etlan mukaan saavutamme vuoden 2008 viennin tason vuonna 2016. Kun inflaatio <br />
huomioidaan, vuosi on 2022 tai 2023. <br />
<br />
=== kolmE ISkua TalouSkaSvullE === <br />
<br />
Suomella on vakavia ongelmia, koska globaalin työnjaon muutos, teknologinen murros <br />
ja suhdannekuoppa huojuttavat taloutta samaan aikaan. Painetta uuden kasvupolun <br />
löytämiseen lisää se, että väestömme ikärakenne on kääntynyt ennätysmäisen <br />
nopeasti kansantalouden kannalta vaikeammaksi ja julkisen sektorin velka on <br />
kasvanut nopeasti. <br />
<br />
Murroksen ja talouteemme kohdistuvien haasteiden seuraukset ovat vakavat. <br />
Suomen vientiteollisuudesta on hävinnyt merkittävä määrä työpaikkoja viimeisten <br />
kymmenen vuoden aikana. <br />
<br />
• Teknologiateollisuudesta on kadonnut kokonaisuudessaan 40 000 työpaikkaa <br />
vuoden 2008 jälkeen. <br />
<br />
• Nokia-klusterista yksistään on hävinnyt 14 000 työpaikkaa parissa vuodessa. <br />
<br />
• Metsäteollisuus on leikannut noin 20 000 työpaikkaa vuoden 2000 jälkeen. <br />
<br />
Pitkän aikavälin tarkastelu paljastaa, että eniten uusia työpaikkoja syntyy pk-yrityksissä. <br />
Vuosina 2002–2011 Suomeen syntyi lähes 120 000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa <br />
ja niistä yli 110 000 on pk-yrityksissä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä <br />
uudesta työpaikasta on syntynyt alle 250 työntekijän yrityksiin. Useampi kuin joka <br />
neljäs on perustettu 1–4 hengen yrityksiin. <br />
<br />
Työpaikkoja on hävinnyt pääasiassa suuryrityksistä ja vientivetoisista yrityksistä <br />
ja syntynyt etupäässä pk-yrityksiin ja kotimarkkinayrityksiin. Tämä rakennemuutos <br />
selittää osaltaan viennin supistumisen. <br />
<br />
Työpaikkojen synnyn ja työllisyystilanteen rinnalla tulee kantaa huolta siitä, <br />
miten Suomessa toimivat yritykset investoivat Suomeen. Sodan jälkeinen teollinen <br />
uudelleenrakentaminen piti investoinnit korkealla tasolla 1990-luvun lamaan asti. <br />
Laman aikana kiinteät investoinnit putosivat alhaisemmalle tasolle, mutta sen jälkeen <br />
aineettomat investoinnit ovat puolestaan nousseet. Finanssikriisin aikaan <br />
kiinteät investoinnit putosivat muuta Eurooppaa enemmän, mutta tutkimus- ja kehitysinvestoinnit <br />
pitivät kokonaisinvestoinnit kohtuullisella tasolla. (Investointeja <br />
Suomeen, Jorma Eloranta TEM-julkaisu 9/2012). <br />
<br />
Nokian säästöohjelmat synkistävät tältä osin näkymiä, koska juuri Nokian t&kpanokset <br />
ovat lähes puolet koko teollisuuden aineettomista investoinneista. Lähivuosina <br />
aineettomat investoinnit eivät paikkaa kiinteiden investointien pudotusta. <br />
<br />
Kuitenkin kasvun kannalta kriittisin kysymys on, kuinka paljon yritykset kehittävät <br />
korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita Suomessa. Kilpailukykyiset, lisäarvoa <br />
luovat tuotteet synnyttävät kasvua voimistavia kerrannaisvaikutuksia talouteemme. <br />
Nokia-klusterin myötä syntynyt voimakas kasvusysäys oli osoitus korkean lisäarvon <br />
tuotteiden vaikutuksesta kasvuun. <br />
<br />
=== TEknologInEn kEhITyS määrää kaSvuvauhdIn === <br />
<br />
Pelkistettynä kansantalouden kasvu syntyy kolmesta komponentista: työn ja pääoman <br />
määrän kasvusta sekä teknologisesta kehityksestä. Taloustieteen nobelisti <br />
<br />
Robert Solow osoitti, että teknologinen kehitys toi vuosina 1890–1995 Yhdysvaltain <br />
talouskasvusta noin kaksi kolmasosaa. <br />
<br />
Suomen mahdollisuudet vaikuttaa työn ja pääoman määrään ovat rajalliset. Suomen <br />
on toki tehtävä kaikkensa, että työpanoksen ja investointien kehitys olisi mahdollisimman <br />
hyvä. Kasvua tulee etsiä erityisesti kolmannesta tekijästä eli teknologiasta <br />
ja sen soveltamisesta yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Äärimmilleen pelkistettynä Suomessa toimivien yritysten tuotteiden kilpailukyky <br />
ratkaisee kasvuvauhtimme. Tuotteiden kilpailukyvyn kehittämisessä ja lisäarvonluonnissa <br />
kyky hyödyntää teknologia on keskeistä. <br />
Tällöin avainkysymykset Suomelle ovat: <br />
<br />
• Mitkä ovat keskeiset lisäarvonluonnin mahdollistavat teknologiat ja ideat? <br />
<br />
• Löytävätkö yritykset parhaimman kasvuympäristön Suomesta vai muualta? <br />
<br />
• Mitä Suomi voi tehdä kilpailukykyisten toimintaedellytysten luomiseksi <br />
yrityksille? <br />
<br />
=== TIEToTEknIIkka on kaSvun mooTTorI === <br />
<br />
ICT on merkittävin kasvua vauhdittava teknologia. Sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnassa <br />
kaikkialle. ICT-osaamista tarvitaan myös kaikilla muilla kasvualoilla kuten <br />
bioteknologiassa, ympäristöteknologiassa ja lääketieteessä. <br />
<br />
Vaikutukset ovat samankaltaisia kaikenlaisissa yhteiskunnissa. Paul Schreyerin <br />
tutkimus vuodelta 2000 osoitti, että ICT-investoinnit ovat lisänneet kasvua G7-maissa. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus kertoo, että internet toi kehittyneiden talouksien kasvusta <br />
keskimäärin viidenneksen vuosina 2004–2009.Tutkimus kertoo myös, että yhtä <br />
internetin hävittämää työpaikkaa kohti syntyi 2,6 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Maailmanpankin tutkimus puolestaan todistaa, että laajakaistainen internet <br />
vauhdittaa talouskasvua kehittyvissä maissa. Tutkimuksen mukaan hallitusten <br />
tulisi yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa kiihdyttää laajakaistaverkkojen rakentamista. <br />
Maailmanpankin mukaan digitaaliset palvelut luovat työpaikkoja etenkin <br />
nuorille. <br />
<br />
=== kIlpaIlukykyä dIgITaalISIlla palvEluIlla === <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa niin kulutustavara- kuin investointihyödykevalmistajien <br />
liiketoimintalogiikkaa muuttuu palveluvetoiseksi. McKinseyn tutkimuksen mukaan <br />
digitaalisuuden suurimpia hyötyjiä eivät ole varsinaiset internet-yritykset, vaan hyödyistä <br />
suurimman osan korjaavat muiden alojen yritykset. Menestyneimmät yritykset <br />
ovat kehittäneet uuden palvelumallin tuotteidensa kilpailukyvyn kehittämiseksi <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. <br />
<br />
Menestys ei kuitenkaan synny pelkästään teknologialla. Liiketoiminnalliset <br />
innovaatiot, brändit ja johtamismallit ovat aivan ratkaisevia asioita myös internet-<br />
maailmassa. Monen modernin internet-yrityksen haasteet ovatkin kovin perinteisiä <br />
puutteita tuotteistamisessa, kaupallistamisessa, ansaintalogiikan kehittämisessä <br />
ja kansainvälistämisessä. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus internetin vaikutuksista päätyy ajatukseen, että menestyneimpiin <br />
internet-valtioihin on syntynyt vahva digitaalisten palveluiden ekosysteemi, <br />
jossa on edistetty osaamista, helpotettu pääoman saamista, kehitetty infrastruktuuria <br />
ja luotu vetovoimainen liiketoimintaympäristö. <br />
<br />
Suomen lähtökohta kansainvälisessä digitaalisessa kilpailussa on Nokia-klusterin <br />
takaiskuista huolimatta hyvä. Monet yhteiskunnan digitaalista suorituskykyä vertailevat <br />
kansainväliset arviot nostavat Suomen maailman kärkijoukkoon. Englantilaisen <br />
Economist Intelligence Unitin vertailussa Suomi oli neljänneksi paras digitaalinen <br />
talous. World Economic Forumin informaatioteknologiaraportin mukaan Suomi <br />
on maailman kolmanneksi parhaiten verkottunut maa. YK:n selvityksen mukaan <br />
Suomen hallinto on yhdeksänneksi paras sähköisessä toiminnassa. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että Suomessa on kansainvälisesti ajatellen hyvä toimintaympäristö, <br />
infrastruktuuri ja osaamistaso. Kaikkein mielenkiintoisinta on, että kansainvälisten <br />
vertailujen mukaan suomalaiset myös soveltavat ICT-teknologiaa monipuolisesti <br />
sekä kotitalouksissa, yrityksissä että julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Yleiskuva Suomen ICT-osaamisesta on hyvä, mutta isoon kuvaan mahtuu monia <br />
merkittäviä kehittämiskohteita, jotka liittyvät infrastruktuuriin, osaamiseen, rahoitukseen <br />
ja toimintatapoihin. Monilla tärkeillä erikoisalueilla osaaminen on kapeaa. <br />
Siksi digitaaliajan yritysten toimintaedellytyksissä on paljon kehitettävää. <br />
<br />
Kaikki edellä mainitut raportit kertovat myös, että moni valtio panostaa merkittävästi <br />
kehittyäkseen digitaalisessa kisassa. Siksi Suomen pitää lisätä olennaisesti <br />
uudistumisvauhtia olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen. Tavoitteena tulee olla <br />
lisäarvon kasvattaminen digitaalisilla palveluilla. <br />
<br />
Nopeus on internet-taloudessa ratkaisevaa sekä uuden kehittämisessä että innovaatioiden <br />
käyttöönotossa. Osaamistarpeet ovat vielä monimuotoisemmat kuin <br />
perinteisessä teollisessa maailmassa. Oleellista Suomelle on synnyttää toimintaedellytykset, <br />
joissa yritysten on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ICT-teknologiaa <br />
kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden lisäarvon luomiseksi. <br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 2 ===== <br />
<br />
• Kansainvälisen työnjaon muutos, teknologinen murros ja suhdannekuoppa ovat leikanneet etenkin vientipainotteisia työpaikkoja huolestuttavalla tavalla. <br />
<br />
• Kyky soveltaa teknologiaa on uuden kasvun merkittävin tekijä. <br />
<br />
• ICT on teknologioista merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde. <br />
<br />
• Äärimmilleen pelkistettynä kasvussa on kyse yritysten kyvystä hyödyntää ICT:tä tuotteidensa ja palveluidensa lisäarvon luomisessa. <br />
<br />
• Avainkysymys Suomelle on, miten synnytetään olosuhteet, joissa yritysten on mielekästä kehittää ja kasvaa Suomessa. Siksi avaamme seuraavassa luvussa kysymystä, mitkä tekijät ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta oleellisia.<br />
<br />
== 3. Yritysten ja julkisen sektorin kilpailukyky internet-taloudessa == <br />
<br />
<big>Digitaalisen talouden kilpailukenttä on muuttunut nopeasti. muutoksen myötä relevantin osaamisen merkitys korostuu yritysten kasvupäätöksissä.</big> <br />
<br />
Digitaalitaloudessa arvonluonnin ja sen ”nappaamisen” logiikat ovat muuttuneet <br />
merkittävästi 2000-luvun kuluessa. Toimialarajat ovat hämärtyneet ja samalla yritysten <br />
kilpailuasetelmat ovat muuttuneet. <br />
<br />
Selvimmin muutos näkyy siinä, miten tuotteet ja palvelut ovat kytkeytyneet <br />
entistä tiiviimmin toisiinsa. Useilla toimialoilla yritysten välisen kilpailun ratkaisijaksi <br />
ovat nousseet palvelut, jotka aiemmin olivat enemmänkin tukitoimintojen <br />
roolissa. Asiakkaat arvioivat usein enemmän palveluista samaansa lisäarvoa kuin <br />
perustuotetta. <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa palveluiden ja tuotteiden yhdistelmiä on lähes loputon <br />
määrä. Samoin saattaa olla näiden tuottajia. Siksi kilpailua käydään entistä enemmän <br />
useiden yritysten muodostamien ekosysteemien välillä. Asiakkailla on runsaasti <br />
vaihtoehtoja, kun he valitsevat itselleen sopivimpia ratkaisuja. Menestys <br />
on yhä enemmän kiinni siitä, kuinka innovatiivisia kokonaisuuksia ekosysteemit <br />
tuottavat. <br />
<br />
Nokian nopea hiipuminen matkapuhelinkilpailun huipulta on osoitus kilpailuasetelmien <br />
muuttumisesta. Yksinkertaistaen ICT-sektorin ekosysteemin muutosta voidaan <br />
kuvata kolmen kerrostuman avulla, (Fransman, 2010 ja Veugelers, 2012). Muutama <br />
vuosi sitten kerrostumat olivat varsin selvästi erotettavissa. <br />
<br />
<br />
Kerros I: Verkkoteknologioiden ja niihin liittyvien laitteiden tarjoajat (esim. Ericsson, Cisco, Nokia) <br />
<br />
Kerros II: Verkko-operaattorit (esimerkiksi Elisa, DNA, Sonera) <br />
<br />
Kerros III: Sovellusalustojen, sisällön ja palveluiden tarjoajat (esim. Google, Amazon, YouTube) <br />
<br />
<br />
Yhdessä käyttäjien kanssa nämä kolme kerrosta muodostivat laajan ICT-ekosysteemin <br />
ja digitaaliset markkinat. Painopiste on nopeasti siirtynyt systeemin kolmanteen <br />
kerrostumaan eli sovellusalustoihin ja palveluihin. Siellä perinteiset toimialarajat ja <br />
ansaintamallit eivät välttämättä päde. Myös laitevalmistajat ja verkko-operaattorit <br />
ovat siirtyneet entistä enemmän sisällön ja palveluiden tuottajiksi. <br />
<br />
Telekommunikaation, internetin, television ja sisällöntuotannon lähentyminen on <br />
edennyt vaiheeseen, jossa rajaa eri teknologioiden välillä on vaikea vetää. Esimerkiksi <br />
matkapuhelimilla ei ole enää erillistä asemaa. Puhelimet ovat vain yksi mahdollinen <br />
päätelaite, jolla hyödynnetään globaalien verkkojen palveluita ja sovelluksia. <br />
<br />
Suomen mahdollisuuksia uudessa tilanteessa voidaan katsoa kahdesta näkökulmasta: <br />
digitaaliteknologian ja -palveluiden tuottajan ja niiden hyödyntäjän näkökulmasta. <br />
(Kuvio ICT-alan ja internetin kerrokset.) <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n TuoTTajana === <br />
<br />
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Eurooppa ja eurooppalaiset ICT-alan yritykset <br />
ovat nopeassa tahdissa menettäneet kilpailuasemiaan yhdysvaltalaisille ja <br />
myös aasialaisille yrityksille (Grajek, 2012, Veugelers, 2012, Fransman, 2010). Ehkä <br />
suhteellisesti eniten muutos koskettaa Suomea, jossa ICT:n osuus kansantaloudesta <br />
on ollut maailman suurimpia. <br />
<br />
Globaali kilpailutilanne on muuttunut nopeasti. Omilla tuotealustoillaan kilpailevien <br />
vertikaalitoimittajien kuten Nokian, Samsungin ja Motorolan kilpailusta on <br />
siirrytty aikaan, jossa sovellus- ja sisältöalustojen päälle rakennetaan ekosysteemejä <br />
kuten Android ja Windows Phone. Myös vertikaalimallit jatkuvat kuten Apple <br />
iOS ja Nokian S40. Samaan aikaan HTML5-standardi yleistyy voimakkaasti standardoiden <br />
edelleen uusia, avoimia rajapintoja. Suomi ja Nokia eivät enää ole päätelaitekilpailusta <br />
ekosysteemikilpailuksi muuttuneessa kisassa globaaleja markkinajohtajia. <br />
Vahvin asema kilpailussa on yrityksillä, joilla on käyttöjärjestelmään tai sovelluksiin <br />
ja palveluihin perustuva oma ekosysteemi, vahva kuluttajabrändi sekä suora <br />
yhteys kuluttajiin. <br />
<br />
Digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa Nokia-klusterin yritykset ovat <br />
edelleen vahvoja. Kilpailu kerroksessa I (verkkoteknologia ja laitteet) on erittäin <br />
kovaa uusien globaalien, usein aasialaisten, toimijoiden laajentaessa markkinoitaan <br />
Eurooppaan ja päätelaitekilpailun muututtua kerroksen III ekosysteemikilpailuksi. <br />
Suomalaisten ICT-yritysten kilpailukenttä on siis laajentunut ja muuttunut kompleksisemmaksi. <br />
Infrastruktuurin merkittävin rakennusvaihe on ohi, vaikka se kehittyykin <br />
edelleen. <br />
<br />
Esimerkiksi Nokia Siemens Networksilla on johtavaa osaamista neljännen sukupolven <br />
verkkoteknologiassa. Tällä on suuri merkitys, kun datamäärät moninkertaistuvat <br />
tietoliikenneverkoissa. Se tarjoaa erikoistuneille suomalaisille yrityksille uusia <br />
liiketoimintamahdollisuuksia, mutta markkinoiden kasvu on hitaampaa kuin päätelaitemarkkinoilla. <br />
Suuri osa lisäarvosta luodaan kuitenkin sovellusalustojen, sisällön <br />
ja palveluiden tuotannossa – kerroksessa III. <br />
<br />
Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet liittyvätkin usein sovellusalustojen <br />
ja palveluiden luomiseen kapeilla erityisalueilla globaaleille markkinoille. <br />
Lisäksi esimerkiksi Nokian erityisosaaminen kartta- ja kameratoimintoihin liittyen <br />
luo pohjan rakentaa lisäarvoa tuotteisiin ja III kerroksen uusia ekosysteemejä. <br />
<br />
Case: Mikrosysteemeistä miljardin euron bisnes <br />
<br />
Muun muassa autoissa, terveysteknologiassa ja mobiililaitteissa käytettävistä mikrosysteemeistä on kehittynyt Suomeen jo lähes miljardin euron liiketoimintaa. Mikrosysteemien MEMS (Micro Electro Mechanical Systems) käyttö on <br />
lisääntynyt nopeasti älykkäiden laitteiden yleistyttyä. <br />
<br />
Mikrosysteemien kehitys alkoi Suomessa jo 1970-luvulla. Nokian panostukset alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen vauhdittivat kuitenkin merkittävästi osaamisen kehittymistä vuosituhannen vaihteessa. Tuossa vaiheessa osaaminen vahvistui myös Nokian alihankkijoilla. Nokian henkilöstövähennyksien myötä osaamista on siirtynyt alihankkijoille myös henkilöstön mukana. VTT:n MemsCat-hankekokonaisuus kannustaa aloittavia yrityksiä kehittämään mikrosysteemeihin perustuvia innovaatioita. Samoin ohjelma kannustaa teollisuusyrityksiä mikrosysteemien hyödyntämiseen. <br />
<br />
Alan kasvunäkymät ovat hyvät. Sulautettuja aistivia mikrojärjestelmiä tarvitaan yhä useammassa paikassa niin kulutustuotteissa kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. Esimerkiksi älykkäitä antureita voidaan käyttää muun muassa törmäys- tai liiketunnistimissa, joilla lisätään turvallisuutta autoissa. Samoin anturit voivat valvoa ilman laatua älykkäässä ilmastointijärjestelmässä. <br />
<br />
=== Eu:n jäykäT SISämarkkInaT hIdaSTavaT kaSvua === <br />
<br />
Merkittävä kilpailukykyongelma suomalaiselle ICT-yritykselle on Euroopan digitaalisten <br />
sisämarkkinoiden jäykkyys. Kuluttajat ja yritykset kohtaavat monenlaista <br />
byrokratiaa ostaessaan digitaalisia tuotteita tai palveluita kotimaansa ulkopuolelta. <br />
Yhdysvalloissa internet-palvelun tarjoaja voi lanseerata tuotteensa kerralla koko <br />
maan markkinoille, kun taas EU:ssa palvelun tarjoaja törmää byrokratiamuuriin. <br />
Tämä voi käytännössä tarkoittaa kymmeniä tai jopa satoja sopimuksia, viranomaislupia <br />
ja maakohtaisia hallinnointijärjestelmiä, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin, <br />
tietosuojaan ja kuluttajansuojaan 27 eri jäsenmaassa. <br />
<br />
Asiakaspohjan laajentaminen muihin EU-maihin edellyttää lisäinvestointeja, <br />
jotka ovat usein pk-yrityksille kynnyskysymys. Erään eurooppalaisen digitaalialan <br />
yrityksen arvion mukaan digitaalisen kuluttajapalvelun laajentaminen uuteen EU-<br />
maahan edellyttää noin kahden miljoonan euron investointia pelkästään lainsäädännön <br />
ja hallintojärjestelmien erojen takia. <br />
<br />
Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen on yksi EU:n lippulaivahankkeista, <br />
mutta käytännön edistyminen on ollut hidasta. <br />
<br />
Digitaalisia sisämarkkinoita voidaan hahmottaa neliosaisen arvoketjumallin <br />
avulla: sisällöntuotanto, digitaalinen palvelu, vuorovaikutus verkossa sekä kuluttaminen <br />
ja tuottaminen päätelaitteessa. Suomessa ja laajemminkin EU:ssa löytyy paljon <br />
vahvuuksia sisällöntuotannossa esimerkiksi pelialalla, kulttuurituotannossa ja <br />
journalismissa. Suomesta löytyy myös vahvaa teknologiaosaamista sekä operaattoreita <br />
ja laitevalmistajia sisältöjen välittämiseen digitaalisesti erilaisilla päätelaitteilla, <br />
kuten matkapuhelimella. Eurooppalaisten kipukohta on arvoketjun sisältöjen <br />
tuotteistaminen. Erityisesti digitaaliset markkinapaikat ovat lähes poikkeuksetta <br />
valuneet amerikkalaisille yrityksille, kuten Amazon, Apple, Google ja Microsoft, <br />
jotka ovat palvelun luomisvaiheessa hyötyneet mittavien kotimarkkinoiden edusta. <br />
<br />
Sisällöntuotanto <br />
<br />
Digitaalinen <br />
palvelu <br />
<br />
Vuorovaikutus <br />
verkossa <br />
<br />
Kuluttaminen <br />
ja tuottaminen <br />
päätelaitteessa <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n hyödynTämISESSä ===<br />
<br />
<br />
Digitaaliteknologian hyödyntämiseen muilla talouden sektoreilla liittyy kaksi suurta <br />
mahdollisuutta: <br />
<br />
:• digitaaliteknologian ja -palveluiden integroiminen osaksi teollisuustuotteita <br />
:• digitaaliteknologian hyödyntäminen globaalien arvoketjujen hallinnassa. <br />
<br />
Raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Teollisuusyritykset myyvät <br />
yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Esimerkiksi Wärtsilä tarjoaa voimalaitoksia <br />
myydessään palvelua, jossa Wärtsilän henkilöstö vastaa laitosten päivittäisestä <br />
operoinnista. <br />
<br />
Teollisuustuotteisiin integroitavat palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian <br />
sovelluksia. Suomen vahvat teollisuusyritykset voivat olla digitaaliteknologian <br />
ja digitaalisten palveluiden tärkeimpiä käyttäjiä. <br />
<br />
Teknologiateollisuuden Etlan tutkijoilla teettämä tutkimus kertoo, että Suomen <br />
teollisuuden viennistä noin kolmannes tulee tuotteista, jotka ovat riippuvaisia ohjelmistoista. <br />
Suuret teollisuusyritykset ovat jo pitkään nostaneet tuotteidensa kilpailukykyä <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. Vuonna 2010 Suomessa toimivat teollisuusyritykset <br />
työllistivät kotimaassa 7900–10800 ohjelmistokehittäjää. Neljä liikevaihdoltaan <br />
suurinta teollisuusyritystä työllisti näistä 74 prosenttia, kertoo Tuomo Nikulaisen, <br />
Jyrki Ali-Yrkön ja Timo Seppälän tutkimus ”Softaa koneisiin”. <br />
<br />
Suuret yritykset ovat monissa asioissa edelläkävijöitä siksi, että niillä on osaamista, <br />
resursseja ja suuret tarpeet ICT:n hyödyntämiseen. Esimerkiksi laivamoottoreita <br />
ja voimalaitosratkaisuja valmistavan Wärtsilän tuotteiden tyypillinen elinikä <br />
on 25 vuotta. Tuotteiden huoltaminen ja uudelleenrakentaminen vaatii suurten tietosisältöjen <br />
hallintaa. Siksi ICT on yhtiölle keskeinen kilpailukyvyn ylläpitäjä, joka <br />
auttaa hallitsemaan suuria tietosisältöjä kustannustehokkaasti, arvioi yhtiön talousjohtaja <br />
Raimo Lindh Tietoviikko-lehdessä. <br />
<br />
Digitaaliteknologia on tehnyt mahdolliseksi tuotannon hajauttamisen yhä pienempiin <br />
osiin ja näiden osien sijoittamisen eri puolille maailmaa. Tätä arvoketjua <br />
tai -verkostoa hallitaan ICT:n avulla. <br />
<br />
Myös yrityksen sisäiset palvelut – suunnittelu, t&k, muotoilu, erilaiset pääkonttoripalvelut <br />
– voidaan irrottaa tieto- ja viestintäteknologian tuella omiksi toiminnoikseen. <br />
Nämä ovat tyypillisesti korkean jalostusarvon ja palkkatason tehtäviä, joista <br />
maat ja alueet kilpailevat. Ne ovat myös toimintoja, jotka synnyttävät aineetonta <br />
pääomaa. Merkittävä osa globaaleissa verkostoissa syntyvästä lisäarvosta on korvausta <br />
tälle pääomalle. <br />
<br />
=== kanSaInvälISET SuomalaISyrITykSET TarvITSEvaT oSaamISTa === <br />
<br />
Kansainvälinen kilpailu tapahtuu yhä enemmän kokonaisten ekosysteemien välillä. <br />
Ekosysteemi tarkoittaa kokonaisuutta, jossa useat toimijat täydentävät toistensa <br />
osaamista ja hyötyvät jokainen toisistaan. Esimerkiksi lentokenttä on paikallinen <br />
ekosysteemi, jossa ravintoloiden, myymälöiden, autovuokraamojen ja lentoyhtiöiden <br />
palvelut tukevat toisiaan. <br />
<br />
Kilpailukykyisessä ekosysteemissä tarvitaan monenlaista osaamista. Professori <br />
Rosabeth Moss Kanter toteaa Harvard Magazinen haastattelussa ekosysteemin <br />
rikastamisesta seuraavasti: <br />
<br />
”Tärkeintä on muistaa neljä asiaa: ideat pitää muuttaa liiketoiminnaksi, pienten <br />
ja suurten yritysten täytyy kohdata, koulutus on yhdistettävä entistä paremmin työtehtäviin <br />
ja toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä tulee rohkaista.” <br />
<br />
Olemme edellä todenneet, että suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin <br />
ja että Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä. <br />
Suuret yritykset ovat kuitenkin elintärkeitä ekosysteemeille ja Suomen kasvulle. <br />
Suurilla yrityksillä on valmiina monia uuden luomisessa tarvittavia tekijöitä, joita <br />
pieniltä usein puuttuu. Suurilla on muun muassa kansainväliset markkinointikoneistot, <br />
kaupallistamisosaamista, rahoituskanavat ja mahdollisuus investoida tutkimukseen <br />
ja tuotekehitykseen. Suomen ei pidä valita pienten ja suurten välillä, vaan <br />
edistää kaikenlaisten yritysten kasvua. <br />
<br />
Kansainvälisesti toimivilla, suurilla suomalaisyrityksillä on paljon vaihtoehtoja, <br />
kun ne etsivät parhaita kohdemaita investoinneilleen. Suoriin investointeihin vaikuttavia <br />
tekijöitä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Unctad on jaotellut ulkomaille <br />
suuntautuvien investointien vetovoimatekijät kolmeen luokkaan: kauppaan liittyvät <br />
tekijät, osaamiseen liittyvät vaikuttimet ja kotimaiset työntötekijät. <br />
<br />
Kauppaan liittyviä tekijöitä ovat muun muassa markkinoiden avoimuus ja koko <br />
sekä mahdollisuus rajat ylittävään integraatioon. <br />
<br />
Osaaminen liittyy muun muassa teknologiaan, pääomaan ja yrittäjyysosaamiseen. <br />
<br />
”Työntäviä voimia” voivat olla muun muassa huono infrastruktuuri, pienet kotimarkkinat, <br />
osaajien puute, pääoman puute, jäykät työvoimamarkkinat sekä verotus. <br />
<br />
Kun kansainvälinen suomalaisyritys pohtii investointia, se arvioi sekä muualle <br />
vetäviä tekijöitä että kotimaasta työntäviä voimia. <br />
<br />
ICT-vetoisessa kasvussa osaaminen on aivan keskeinen syy investointeihin. Sitran <br />
raportti ”Suuri siirtymä” tiivistää lähtökohdan osuvasti: ”Yritysten tieto- ja innovaatiostrategian <br />
peruskysymyksiä on, mistä löydetään sellaista uutta tietoa, joka <br />
täydentää yrityksen omaa osaamista ja mahdollistaa innovaatiot.” <br />
<br />
Tämä on näkynyt parin vuoden aikana ICT-alalla, kun muun muassa Ericsson, Intel, <br />
Electronic Arts, Huawei ja Samsung ovat tuoneet Suomeen kehitystoimintaansa. <br />
<br />
Kansakunnan perusosaamisesta huolehtimisella julkinen sektori voi vaikuttaa <br />
eniten yritysten kilpailuedellytyksiin. Tältä osin voi lainata investointien lisäämistä <br />
pohtineen Jorma Elorannan tekemän raportin johtopäätöstä. <br />
<br />
”Vain oikeasti parhaat voittavat. Perusosaamisen tasoa pitää nostaa koko ajan, <br />
koska kaikki muutkin tekevät niin. Huippuosaamisen taso ja soveltuvuus yritykselle <br />
ovat loppusuoran valtteja. Vain huippuosaaminen vie finaaliin.” <br />
<br />
Tästä syystä työryhmän toimenpide-ehdotuksissa painottuu osaamisen kehittäminen <br />
pitkäjänteisesti niin, että Suomessa noustaan huipulle tärkeillä osaamisalueilla <br />
ja rakennetaan toimintatapoja, joilla tämän osaamisen soveltaminen yrityksissä <br />
nopeutuu.<br />
<br />
=== SuomI TarvITSEE lISää kaSvuyrITykSIä ja STarTup-hEnkEä ===<br />
<br />
Internet-teknologiaan perustuva liiketoiminta on vasta elinkaarensa alussa. Elinkaaren <br />
alkuvaiheessa tarvitaan yrittäjyyttä, innovatiivisia, globaaleille markkinoille tähtääviä <br />
yrityksiä ja riskinottoa. <br />
<br />
Suomessa, kuten Euroopassa yleensäkin, ICT-sektorilla on huomattavasti vähemmän <br />
pieniä ja aloittavia yrityksiä kuin Yhdysvalloissa. Globaalit tietoverkot tarjoavat <br />
kuitenkin pienillekin yrityksille pääsyn maailmanlaajuisille markkinoille nopeasti <br />
ja pienin kustannuksin. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksen mukaan Suomessa oli 668 <br />
kasvuyritystä vuosina 2007–2010. Vähäisestä lukumäärästään huolimatta nuo yritykset <br />
loivat noina vuosina puolet kaikista Suomeen syntyneistä työpaikoista eli <br />
noin 50 000 työpaikkaa. <br />
<br />
Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor kertoo, että Suomessa on <br />
helppo tehdä liiketoimintaa ja taloudellinen vapaus on hyvä. Myös valtion tuki yrittäjyydelle <br />
on monipuolista. <br />
<br />
Samoin EU:n kasvuyritysraportissa todetaan, että Suomi nousee esiin maana, <br />
jossa on useita kasvuyrittäjyyttä tukevia ohjelmia. Ohjelmista huolimatta Suomessa <br />
on vähän kasvuyrityksiä. OECD:n vuoden 2009 vertailu kertoo, että 83 prosenttia <br />
suomalaisista yrityksistä ei kasvanut ollenkaan kolmen edeltävän vuoden aikana. <br />
Esimerkiksi Tanskassa vastaavaan joukkoon kuului vain 47 prosenttia yrityksistä ja <br />
EU 27 maan keskiarvo oli 63 prosenttia. <br />
<br />
Kuvaavaa on sekin, että Deloitten Technology Fast 500 -raporttiin mahtuu 50 norjalaista <br />
kasvuyritystä, kun suomalaisia on noin puolet tuosta määrästä. <br />
<br />
Aalto-yliopiston tutkija Jari Handelberg arvioi väitöskirjassaan, että vähäinen <br />
kasvuyritysten määrä selittyy suomalaisen yhteiskunnan vanhanaikaisilla arvoilla <br />
ja säännöillä. Handelbergin mukaan kasvuyritysten luominen ei ole vain yksittäisten <br />
yrittäjien ja johtajien asia, vaan se on koko yhteisön toiminnan tulosta. Tämä on <br />
oleellista, kun suunnitellaan ja toteutetaan kasvuyrittäjyyttä tukevia, käytännönläheisiä <br />
politiikka- ja kehitysohjelmia ja perustetaan kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Global Entrepreneurship Monitor -selvityksen (GEM 2012) mukaan Suomi menestyy <br />
kansainvälisessä vertailussa heikoimmin juuri yrittäjien asenteita mitattaessa. <br />
Suomalaisyrittäjät tavoittelevat muita vähemmän kasvua, kansainvälistymistä ja <br />
riskipääomaa. <br />
<br />
Suomessa kasvuyrittäjien yhteinen huoli liittyy Suomen yritysverotukseen, joka <br />
on esimerkiksi naapurimaita Viroa ja Ruotsia kireämpää. Lisäksi verotus kohdistuu <br />
usein toiminnan aktiivisuuteen ja transaktioihin, eikä syntyneisiin voittoihin. <br />
Aktiivisen toiminnan verottaminen ei kannusta lisätoimeliaisuuteen ja riskinottoon. <br />
Rahoituksen saatavuus on toinen merkittävä ongelma. Suomessa esimerkiksi pääomasijoitusten <br />
osuus kansantalouden kokoon suhteutettuna on selvästi pienempi <br />
kuin Norjassa ja etenkin Ruotsissa. <br />
<br />
EU:n kasvuyritysraportti puolestaan on päättynyt seuraaviin johtopäätöksiin koko <br />
Euroopan osalta. <br />
<br />
1. Kasvuyrityksiä kannattaa tukea, koska ne luovat eniten uusia työpaikkoja. <br />
2. Tavoitteena voisi olla nopean kasvun sijaan kestävä kasvu. <br />
3. Kasvuyrittäjyyttä voi olla millä alalla tahansa, joten kasvupolitiikan ei pidä tähdätä erityisiin toimialoihin. <br />
4. Julkisen sektorin ei pidä poimia voittajia, vaan luoda olosuhteet, jotka tukevat kasvua. Nämä voivat liittyä esimerkiksi verotukseen, konkurssilainsäädäntöön ja investointisäädöksiin. <br />
5. Koska pääoman saaminen on kasvavien pk-yritysten suuri ongelma, kannattaa kasvua tukevien ohjelmien ykkösprioriteettina olla rahoituskanavien avaaminen. <br />
6. Kansainvälistymistä on tuettava. <br />
<br />
Nopeaa kasvua hakevien startup-yritysten haasteena on Suomen kotimarkkinoiden pienuus. Siksi nämä yritykset tähtäävät heti syntyessään kansainvälisille markkinoille. Tällöin haasteeksi nousee alkuvaiheen rahoituksen lisäksi kansainvälisen huipputason myynti-, markkinointi- ja tuotteistusosaamisen hankkiminen. Harva <br />
pystyy löytämään näitä ainakaan kokonaan Suomesta, joten ulkomaisten huippuosaajien <br />
ja sijoittajien houkuttelu suomalaisyrityksiin on eräs Suomen keskeisimmistä <br />
kilpailutekijöistä. <br />
<br />
Huolimatta ICT-alan isoista irtisanomisista alan kasvuyritysten on vaikea löytää <br />
osaavaa työvoimaa; esimerkiksi pelialalla kilpailu osaajista on jo erittäin kovaa, ja <br />
osaajien puute rajoittaa jo alan yritysten kasvua. <br />
<br />
Suomalaisen korkeakoulusektorin kyky tuottaa huippuosaajia onkin eräs tärkeimmistä <br />
seikoista ICT-sektorin tulevaisuuden kannalta. Yliopistojen tulisi pystyä <br />
panostamaan korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Tätä voisi tukea muun <br />
muassa se, että yliopistot toisivat kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita ja opettajia <br />
Suomeen. <br />
<br />
=== ulkomaISIa yrITykSIä kIInnoSTavaT oSaamISkESkITTymäT === <br />
<br />
Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset menestyvät yleisesti ottaen hyvin. Ulkomaisen <br />
yrityksen henkilöstö on keskimäärin paremmin koulutettua kuin suomalaisten <br />
yritysten. Ulkomaiset yritykset ovat myös hyviä veronmaksajia Suomessa. Silti <br />
Suomi houkuttelee passiivisesti kansainvälisiä yrityksiä. Tästä syystä Suomeen siirtyy <br />
niukasti uutta teknologista osaamista kansainvälisten yritysten mukana. Samoin <br />
Suomi tekee vain vähän työtä sen eteen, että täällä jo toimivat ulkomaiset yritykset <br />
investoisivat lisää esimerkiksi tutkimuskeskuksiin. <br />
<br />
Suomella ei ole yhtään ylivertaista vetovoimatekijää, mutta ei toisaalta myöskään <br />
ylivoimaisen korkeita esteitä investoinneille. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa <br />
koulutustaso, teknologiaosaaminen, toimiva ja vakaa yhteiskunta ja Venäjän markkinoiden <br />
läheisyys. Lisäksi kansainvälinen tutkimus kertoo, että korruptio on Suomessa <br />
vähäistä ja yleisissä tietojärjestelmissä on vähän viruksia. Suomen haasteita <br />
puolestaan ovat Boston Consulting Groupin selvityksen mukaan työelämän jäykkyys, <br />
pienet kotimarkkinat ja heikosti kannustava verotus. <br />
<br />
Eri maista tulevilla yrityksillä ja eri toimialoilla on luonnollisesti hieman erilaisia <br />
arvioita Suomen vetovoimasta. Teknologia-alan yritysten sijoittautumisessa korostuu <br />
osaamisen, verotuksen ja julkisen palveluarkkitehtuurin merkitys. <br />
<br />
Kansainvälisten yritysten Suomen johtajien kommentit kertovat, että Suomeen <br />
pitäisi syntyä riittävän merkittäviä osaamiskeskittymiä, joita pitäisi myös markkinoida <br />
maailmalla. Vahvan ekosysteemin tai osaamisverkoston luominen edellyttää <br />
monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista osaamista, kykyä <br />
ottaa riskiä, sekä yksityistä että julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille <br />
ja palveluille. <br />
<br />
Tarvitaan myös laadukasta sääntelyä ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se <br />
vaatii myös saumatonta yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten tai paikallisten <br />
ekosysteemien täytyy olla kyvykkäitä kansainväliseen vuorovaikutukseen. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain, jos ekosysteemin laatu ja sen ympärille rakentuva osaaminen <br />
ovat maailman huippua. <br />
<br />
Suomi pystyi 1990-luvulla luomaan maailman huippua edustavan ekosysteemin <br />
mobiiliteknologian kehittämiseen. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden, laajamittaisen <br />
tutkimus- ja kehitystoiminnan, korkealuokkaisen opetuksen, yhteisen standardin, <br />
kansainvälisen verkoston sekä vahvan yritysklusterin ansiosta nousimme <br />
mobiilialan suunnannäyttäjiksi. <br />
<br />
Nyt voimme tehdä saman ICT-teknologian soveltamisessa hyödyntämällä mobiiliosaamistamme, <br />
jossa meillä on suhteellinen etu moniin muihin alueisiin verrattuna. <br />
Samalla meidän täytyy uudistaa toimintatapojamme uuteen kilpailutilanteeseen, <br />
markkinadynamiikkaan ja teknologiakehitykseen sopiviksi. <br />
<br />
<br />
Ulkomaiset yritykset Suomessa<br />
<br />
• Suomessa toimii noin 3 000 ulkomaisessa omistuksessa olevaa yritystä. <br />
• Ulkomaisten yritysten osuus kaikista Suomen yrityksistä on vain yksi prosentti. <br />
• Ne tekevät noin viidenneksen kaikkien yritysten vuosiliikevaihdosta, eli reilut 70 miljardia euroa. <br />
• Ne työllistävät noin 215 000 henkeä eli 15 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. <br />
• Ulkomaisten sijoitusten määrä on yli 30 prosenttia bkt:hen verrattuna, hieman OECD-maiden keskiarvoa enemmän. <br />
• Ruotsissa ulkomaisten investointien osuus on yli 60 prosenttia bkt:stä. Amerikkalaisista Pohjoismaihin tehdyistä investoinneista vain kaksi prosenttia suuntautuu Suomeen, ja osuus on laskenut viime vuosina.<br />
<br />
=== julkInEn SEkTorI kIlpaIlukyvyn TukEna ===<br />
<br />
Valtaosa tuote- ja palveluinnovaatioista tehdään yrityksissä. Julkisen sektorin kilpailukyky <br />
vaikuttaa kuitenkin merkittävästi yritysten mahdollisuuksiin kehittyä. Siksi <br />
poliittisten päättäjien valinnat vaikuttavat monella tavalla siihen, kuinka monipuolinen <br />
elinkeinorakenne maahan syntyy. <br />
<br />
Kansainväliset kilpailukykyselvitykset kertovat, että etenkin suomalainen peruskoulutus <br />
on korkeatasoista. Toisaalta esimerkiksi World Economic Forum arvioi Suomen <br />
tieteellisten tutkimuslaitosten tason vasta 18. parhaaksi maailmassa. Suomessa <br />
on erinomaisen hyvää insinöörikoulutusta ja prosessiosaamista, mutta matematiikan <br />
ja tilastotieteen saralla olemme kaukana kärjestä (Conference Board of Canada). <br />
<br />
Suomi on monilla kilpailukyvyn osa-alueilla parhaiden maiden joukossa. Accenturen <br />
analyysin mukaan erityisen tärkeitä ovat kuitenkin osa-alueet, joissa Suomi <br />
menestyy keskinkertaistesti ollen sijoilla 10–25. Näitä ovat mm. infrastruktuuri sekä <br />
erityisesti tuottavuus – yksi kilpailukyvyn tärkeimmistä osatekijöistä. <br />
<br />
ICT:n hyödyntäjänä Suomen julkinen sektori on parantanut vauhtiaan, mikä on <br />
kilpailukyvyn kannalta positiivinen asia. YK:n tuoreimmassa eGovernment-selvityksessä <br />
Suomi oli noussut ICT:n hyödyntäjänä kymmenen askelta ylöspäin sijalle <br />
yhdeksän. <br />
<br />
Selvityksessä alleviivataan, että taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten <br />
tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että hallitukset: <br />
<br />
:• tunnistavat eri hallinalojen synergiamahdollisuudet, jotka sähköiset ratkaisut tuovat <br />
:• muuttavat rakenteita niin, että sähköisen hallinnon mahdollistama yhteistyö voi toteutua <br />
:• edistävät yhteistyötä ja yhteensopivuutta ekosysteemien välillä. <br />
<br />
Syksyllä 2012 julkaistulla julkisen hallinnon ICT-strategialla pyritään vastaamaan <br />
näihin esitettyihin nykyaikaisen hallinnon vaatimuksiin. Sen toimeenpano on ehdottoman <br />
tärkeää. <br />
Boston Consulting Groupin analyysi hallitusten roolista internet-politiikassa korostaa, <br />
että kuilu hyvin verkottuneiden ja jäljessä tulijoiden välillä kasvaa. Onneksi Suomi <br />
kuuluu selvityksen mukaan parhaiden joukkoon (sijalla 7). Selvityksessä korostetaan <br />
yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä matkalla digitaaliseen maailmaan. <br />
<br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 3 ===== <br />
<br />
:• Digitaalisten tuotteiden kasvu on siirtynyt laitteista sovellusalustoihin ja palveluihin. Eurooppalaiset laitevalmistajat ovat menettäneet asemiaan muutoksessa. <br />
:• Teollisuusyritykset myyvät yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian sovelluksia. Näin vanha ja uusi yhdistyvät. <br />
:• Suomi tarvitsee kaiken kokoisia yrityksiä. Siksi täytyy tuntea erilaisten yritysten tarpeet. <br />
:• Suurille suomalaisyrityksille osaaminen on tärkein syy investoida kotimaahan. <br />
:• Kasvuyrityksille rahoitus on merkittävin pullonkaula. <br />
:• Startup-yritysten haasteita ovat rahoituksen ja osaajien löytäminen. Kynnystä kansainvälisten osaajien palkkaamiseen tulee madaltaa. <br />
:• Ulkomaisia yrityksiä vetää maahan osaaminen, jota pitää myös markkinoida. <br />
:• Julkisen sektorin aktiiviset ja passiiviset valinnat vaikuttavat elinkeinorakenteen monipuolisuuteen. <br />
:• ICT:n hyödyntäjänä julkisen sektorin kannattaa edistää ratkaisuja, jotka vauhdittavat innovatiivisten palveluiden syntymistä.<br />
<br />
== 4. Tehokas infrastruktuuri luo kasvulle perustan == <br />
<br />
Tuotantorakenteen murros synnyttää väistämättä kuilun, jossa yhteiskunnan rakenteet tukevat edelleen edellistä vaihetta, vaikka uusi on jo syntymässä. Suomen on uudistettava ICT-infrastruktuuria, jotta uudelle toiminnalle avautuu tilaa.<br />
<br />
Suomalainen palveluarkkitehtuuri on pirstoutunut tavalla, jota havainnollistaa <br />
vertaus maantiehen, joka päättyisi kunnan rajalla ja alkaisi seuraavan kunnan kohdalla <br />
eri paikasta. Jokaiseen virastoon ajettaisiin omaa tietä pitkin. Julkiset ja yksityiset <br />
autot ajaisivat omilla väylillään eri säännöillä. <br />
<br />
YK:n E-Government-selvityksen yksi keskeinen havainto on, että monet jäsenvaltiot <br />
ovat siirtymässä hajautetusta, yhtä tarkoitusta palvelevasta organisaatiomallista <br />
keskitettyyn rakenteeseen, jossa hallitukset toimivat yhtenä kokonaisuutena. <br />
<br />
<br />
Viron kansalllinen sähköisten palvelujen arkkitehtuuri <br />
<br />
Alla kuvataan periaate, jolla toimii Viron palveluarkkitehtuuri X-väylä toimii. <br />
<br />
Tämä auttaa luomaan palvelumalleja, joissa kansalaiset ja yritykset saavat palvelut <br />
yhdestä pisteestä välittämättä, missä organisaatiossa palvelu tuotetaan. Samalla <br />
julkisen hallinnon oma tehokkuus lisääntyy. Suomessa lainsäädäntö takaa ministeriöiden <br />
riippumattomuuden ja kuntien itsenäisyyden, mikä on johtanut pirstoutuneeseen <br />
palveluarkkitehtuuriin. Tehokkaan ICT-infrastruktuurin rakentaminen on <br />
kuitenkin mahdollista nykyisenkin lainsäädännön alla. Tätä tukee vuonna 2011 voimaan <br />
tullut tietohallintolaki, joka antaa mahdollisuuden ohjata koko julkisen hallinnon <br />
tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. <br />
<br />
Pirstoutunut tietojärjestelmäpohja on mahdollista korvata kansallisella palveluarkkitehtuurilla <br />
samaan tapaan kuin Virossa on tehty. Nykyisessä toimintaympäristössä <br />
samaa asiaa tehdään useissa paikoissa, eikä informaatiota pystytä hyödyntämään <br />
yli organisaatiorajojen. Samanaikaista muutosta eri siiloissa vaativat toimenpiteet <br />
eivät nykytoimintaympäristössä ole mahdollisia. <br />
<br />
Kattavan kansallisen sähköisen tunnistamisen varmistaminen tulee olemaan eräs <br />
keskeisistä askeleista tehokkaan ICT-arkkitehtuurin luomisessa. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1, kriittinen) ===== <br />
<br />
Eri toimintoihin kehitettyjen järjestelmien tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille samaa tietoa tarvitseville järjestelmille. Kukin erillisjärjestelmä hallitsee omia tietojaan ja vastaa, että muiden tarvitsemat tiedot ovat reaaliaikaisesti, oikeassa muodossa saatavissa välitysalustan kautta. <br />
<br />
<big>Kansalliset ja muuten merkittävät hankkeet kootaan yhteen kehitysportfolioon,</big> jota priorisoidaan ja koordinoidaan keskitetysti. Kehitysportfoliossa kaikille hankkeille on nimetty omistaja ja toteuttaja. Omistaja vastaa kehitettyjen<br />
ratkaisujen sektorit ylittävästä jalkautuksesta. <br />
<br />
Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu aloitetaan valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla. Suunnittelutyö valmistuu kesäkuun loppuun mennessä 2013. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat määrärahat + laaja toteutusverkosto. <br />
<br />
• Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisu Taltioni on ensimmäinen palvelu, jolla on valmiudet uuden arkkitehtuurin mukaiseen toimintaan. Kyseessä on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa edistävä järjestelmä, jonka kautta kansalaiset saavat kokonaiskuvan omista terveystiedoistaan ja helpon mahdollisuuden edistää omaa hyvinvointiaa,. Terveydenhuollon ammattilaiset <br />
puolestaan saavat hoitoprosessia varten laajemman kokonaiskuvan potilaasta. Ensimmäinen vaihe käynnistynyt 7.1.2013 astuutahona Taltioni Osuuskunta. <br />
<br />
• Forge-pilvipalvelulaboratorio toimii kehitysympäristönä uuden palveluarkkitehtuurin mukaisille palveluille. <br />
<br />
=== rEaalIaIkaInEn TIETo käyTTöön === <br />
<br />
Monia yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja voi automatisoida niin, että rutiinityö vähenee ja ajantasainen tieto lisääntyy.<br />
<br />
<br />
Verkkolaskutus on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin muissa maissa. Verkkolaskutusosaamista <br />
on voitu viedä sekä EU:n harmonisointiprojekteihin että ICT-yritysten <br />
pilvipalveluvientiin. Nyt Suomen tulee hyödyntää verkkolaskutuksen pioneerimaan <br />
osaamista muissakin yritysten toiminnoissa. <br />
<br />
Seuraavaksi tulee automatisoida yritysten viranomaisille toimittamat tiedot <br />
kuten palkanmaksu, alv-raportit, tilinpäätöstiedot, hankinnat ja kirjanpito. <br />
<br />
On arvioitu, että nämä toimet toisivat pelkästään suomalaisille yrityksille yli neljän <br />
miljardin euron hyödyt vuosittain. Myös julkiselle sektorille tulisi merkittävät <br />
säästöt, harmaan talouden torjunta tehostuisi ja Suomi pääsisi vaikuttamaan alan <br />
EU-harmonisointiin ja globaalien standardien syntymiseen. <br />
<br />
Edellä mainitut toimet keventävät julkisen hallinnon työtaakkaa ja yritysten hallinnollista <br />
taakkaa. Yritysten raportointitaakka kevenee vuonna 2013 reaaliaikaisen <br />
tietoon perustuvan raportoinnin myötä, mutta suurempi osa hyödystä saadaan <br />
vuosien 2014-18 aikana. <br />
<br />
Merkittävä hyöty tulee kuormituksen tasaamisen takia. Nyt vuosisykleihin perustuva <br />
viranomaiskäsittely kuormittaa epätasaisesti työvoimaa. Kun myös tietojen <br />
oikeellisuus ja ajantasaisuus paranee, yritysten päätöksenteon perusta vahvistuu. <br />
Kun viranomaispuolella siirrytään hyödyntämään reaaliaikaista tietoa sekä tietojen <br />
prosessointia, ovat samat hyödyt saavutettavissa myös hallinnon puolella. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (polku 2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
<br />
Luodaan julkisen sektorin toimijoille valmius tietojen vastaanottoon hyödyntäen <br />
valtion nykyisiä keskitettyjä ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan. Reaaliaikaisten <br />
tietojen vastaanotto tulee saavuttaa mahdollisimman nopeasti ilman suuria muutoksia <br />
nykyisiin viranomaisjärjestelmiin. Näin varmistetaan pk-sektorille mahdollisuus <br />
siirtyä käyttämään automaattisia ja reaaliaikaisia digitaalisia työkaluja talousseuranta-, <br />
kirjanpito- ja raportointiprosesseissa aikaisessa vaiheessa. <br />
<br />
Reaaliaikaisen tiedon infrastruktuurin toteuttamiseksi perustetaan ensi tilassa <br />
laajapohjainen valtiovarainministeriön johtama ohjausryhmä. Käytännön toteutus <br />
tapahtuu neljässä projektissa, joiden tulisi valmistua viimeistään vuoden 2014 <br />
aikana. <br />
<br />
Ohjausryhmää ja projektia varten tarvitaan Real-Time Economy -ohjelman resurssien <br />
lisäksi täysipäiväiset projektipäälliköt kahdeksi vuodeksi (arvio 5–6 m€). Tietovirtojen <br />
vastaanottopalvelun toteuttamiskustannus on arvion mukaan 5 m€ <br />
(palveluna). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa vuonna 2013. <br />
<br />
<br />
Ensimmäisenä tulee aloittaa seuraavat projektit: <br />
<br />
<br />
Rakennetaan rajapinta palkanmaksukohtaisten tietojen vastaanottoon, ansaintarekisteri ja kansalaistili<br />
<br />
• Siirrytään reaaliaikaiseen palkanmaksukohtaiseen (henkilötasoiseen) palkkaraportointiin <br />
• Varmistetaan verohallinnolle vastaanottovalmius ja selvitetään lainsäädännön muutosvaatimukset <br />
• Samalla aloitetaan reaaliaikaisiin tietovirtoihin perustuvan keskitetyn ansiorekisterin määritystyö <br />
• Perustetaan kansalaistili- ja sopimuskonekonseptin mukainen palvelu tukemaan itsensä työllistämisen mahdollisuuksia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<big>Rajapinta alv-tietojen vastaanottoon ja alv-tietokanta</big> <br />
• Rakennetaan verohallinnolle verkkolaskuun pohjautuvien ALV-raportointitietovirtojen vastaanottokyky <br />
• Otetaan verkkolaskuun perustuva raportointimalli käyttöön rakennusteollisuuden veronumeroraportointiin liittyvien velvollisuuksien automatisoimiseksi (sisältäen työmaa-avaimen ja urakkalaskutustiedot). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Rajapinta tilinpäätöstietojen vastaanottoon strukturoidussa muodossa (XBrl) <br />
<br />
• Rakennetaan sähköisten (strukturoitujen) tilinpäätösten vastaanottokyky Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) sekä verohallinnolle. Selvitetään tässä yhteydessä mahdollisuudet hyödyntää valtionhallinnolla jo käytössä olevia vastaanotto-/välityskanavia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Pk-yritysten kirjanpidon automatisointi (kassapohjaisuus alv-direktiivin suosituksen mukaisesti)<br />
<br />
• Tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta Suomessa voidaan siirtyä ALV-direktiivin suosituksen mukaisesti pk-yritysten maksuperusteisiin ALV-tilityksiin. <br />
<br />
• Koska verkkolasku on perusta pk-yritysten taloushallinnon automatisoinnille, varmistetaan, että myös kuntasektori kokonaisuudessaan sitoutuu verkkolaskutuksen edistämiseen (mm. takarajojen asettamiseen ostolaskujen osalta). Kaikki viranomaismaksut tulee saada verkkolaskuina ja verkkolaskuoperaattoreiden yhteistyön vielä avoimet kohdat tulee hoitaa pikaisesti kuntoon. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
=== yhTEydET vIElä parEmmIkSI === <br />
<br />
Uuden digitaalisen palvelutalouden edistäminen edellyttää kasvavia yhteysnopeuksia ja niiden häiriötöntä toimintaa.<br />
<br />
Uusien digitaalisten palveluiden syntyminen ja kasvu Suomessa edellyttää, että <br />
sekä kiinteiden laajakaistaliittymien että mobiililaajakaistan yhteysnopeudet kasvavat <br />
ja näiden yhteyksien häiriöttömyys paranee. Siksi Suomen digitaalista infrastruktuuria <br />
tulee kehittää edelleen määrätietoisesti. <br />
<br />
Lisäksi Suomen kannattaa panostaa ulkomaanyhteyksien parantamiseen perusinfrastruktuurin <br />
edellytysten ja tietointensiivisen teollisuuden toimintaedellytysten <br />
kehittämiseksi. <br />
<br />
Suomen ulkomaanliikenteen varmistamiseksi tutkitaan suoran Suomen ja Saksan <br />
välisen merikaapelin – Itämeren merikaapelin – rakentamista. Hankkeeseen on mahdollisesti <br />
saatavissa EU:n ns. CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility, Verkkojen <br />
Eurooppa). Samassa yhteydessä selvitetään myös Koillisväylän kautta kulkevan <br />
pohjoisen merikaapelihankkeen tilanne. Tavoitteena on, että Suomi voisi liittymällä <br />
tähän yhteyteen toimia tietoliikenneväylänä Manner-Euroopan ja Aasian välillä. <br />
<br />
Edelläkävijämaan infrastruktuurin kehittämistä tukee hallitusohjelman tavoite <br />
edistää huippunopean laajakaistan tarjontaa ja käyttöä. <br />
<br />
Tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat tiedeyhteisöjen ja yritysten edelläkävijyyttä <br />
tulevaisuuden teknologioissa. Suomen brändiä teknologian koelaboratoriona <br />
mobiilissa infrastruktuurissa tulee kehittää entisestään esimerkiksi tarjoamalla testitaajuudet <br />
korkeakoulujen ja yritysten käyttöön. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (polku 3) ===== <br />
<br />
• LVM myöntää toimiluvat huutokaupalla laajakaistaisen 800 MHz-taajuusaleen matkaviestinkäyttöön eduskunnan loppusyksyllä 2012 hyväksymän lain mukaisesti alkuvuodesta 2013. Toimilupiin liitetään 95–99 prosentin väestöpeittovelvoite sekä sisätilapeittoa koskeva velvoite. Huutokaupan tavoitteena on tuottaa valtiolle vähintään sata miljoonaa euroa. <br />
<br />
• LVM ja Viestintävirasto selvittävät mahdollisuudet myöntää testitaajuuksia 700 MHz ja yli 3 GHz taajuusalueilla korkeakoulujen ja yritysten käyttöön Otaniemen ja Oulun yliopiston kampusten yhteyteen. Tavoitteena on mahdollistaa LTE-A-tekniikkaa käyttävien tuotteiden ja palveluiden paikallinen testikäyttö 700 MHz -alueella vuoden 2013 loppuun mennessä. <br />
<br />
• LVM edistää 700 MHz -taajuusalueen saamista matkaviestinkäyttöön vuoden 2017 alusta kansainvälisissä neuvotteluissa. Samoin pyritään saamaan koko UHF-kaistalle (470-862MHz) tarkoituksenmukainen, kansainvälisesti harmonisoitu käyttösuunnitelma, joka huomioi langattomien laajakaistayhteyksien tarpeet. <br />
<br />
• Sallitaan kunnissa nopeat tavat rakentaa kaapeleita. Kuntien tulisi sallia rakennus- ja lupamääräyksissään uudet kaivuumenetelmät kuten mikro-ojitustekniikka valokaapeliyhteyksien rakentamisessa. Mikro-ojitus on perinteisiä <br />
tapoja huomattavasti nopeampi, edullisempi, aiheuttaa vähemmän rakentamisen häiriötä sekä on myös hiiliystävällisempi vaihtoehto. Tietoyhteiskunnan laajakaistapalveluiden kapasiteettitarve kasvaa nopeasti ja edellyttää tietoliikenneverkkojen kustannustehokasta rakentamista. <br />
<br />
• Tehdään ”Älykäs kaupunki” ja ”Kasvukäytävä” -pilotteja yhteistyössä TEM:n, YM:n, alueellisten virastojen ja yritysten kanssa huippunopeiden laajakaistayhteyksien edistämiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kanSallISET TalkooT avoImEn TIEdon hyödynTämISEkSI === <br />
<br />
<big>Suomella on erinomainen mahdollisuus kehittyä globaaliksi edelläkävijäksi avoimen tiedon ja tietomassojen hyödyntämisessä.</big> <br />
<br />
Tieto on luonnonvaroihin rinnastettava raaka-aine, jonka jalostamisessa ja hyödyn<br />
tämisessä on valtava potentiaali uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisessä.<br />
<br />
Julkisen sektorin tietovarantojen avaamisella arvioidaan olevan suuria taloudellisia <br />
hyötyjä eri maissa. Esimerkkejä julkisen sektorin tietovarannoista ovat paikkatieto, <br />
tilastotieto, säätiedot, julkisrahoitteisissa tutkimushankkeissa tuotettu tieto <br />
ja kirjastojen digitoidut kirjat. <br />
<br />
Julkisella sektorilla onkin useita toisiaan tukevia hankkeita, joiden yhteisenä <br />
visiona on ”Suomi maailman fiksuimpana systeeminä (KIDE) sekä kansainvälisesti <br />
houkuttelevana datan ja siihen liittyvien kehitysympäristöjen sijaintikohteena”. Tietovarantojen <br />
avaaminen mahdollistaa monenlaista liiketoimintaa sekä tehostaa ja <br />
parantaa julkista palvelua. Samoin se parantaa palveluiden yhteentoimivuutta sekä <br />
lisää avointa innovointia yhteiskunnassa. <br />
<br />
Avoimen datan hyödyntämiseen liittyvä laaja verkosto <br />
<br />
Public-private-developer-partnership <br />
<br />
• Kehittäjä- ja käyttäjä<br />
<br />
• Kuluttajat&yritykset (”Midata”) <br />
• Fiksut kaupungit <br />
• Yrityskehitys / yhteiskuntavastuu <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö <br />
• EU Digital Europe yhteisöt <br />
• Horizon 2020 <br />
• Team Finland <br />
<br />
Hallinto <br />
<br />
• Tietoaineistojen avaaminen ja saatavuus<br />
• Tukipalvelut <br />
• Koulutus <br />
<br />
Tutkimus ja koulutus <br />
<br />
• Big Data, data-analytiikka ja algoritmit <br />
• Palveluinnovaatiot <br />
• Liiketoimintamallit <br />
• Taloudelliset vaikutukset <br />
<br />
<br />
ICT2015 <br />
<br />
KIDEohjelma <br />
• Älystrategiat – pilotit <br />
• Forge kehitysympäristö <br />
+ datainfrastruktuurit <br />
• Avoimet tietoaineistot <br />
<br />
VM <br />
• JulkICT-strategia <br />
• Avoimen datan <br />
ohjelma <br />
<br />
TEKES & Suomen Akatemia <br />
• tki-rahoitus <br />
• ketterä rahoitus <br />
”datademo” <br />
<br />
Avoimen tiedon hyödyntäminen vaatii vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. <br />
Lainsäädännön ja hallinnollisten tapojen uudistaminen voi tapahtua vain julkisen <br />
sektorin toimesta. Uudet liiketoimintamallit puolestaan syntyvät yrityksissä. <br />
Siksi on tärkeää koota keskeisistä toimijoista dataosaamisen ekosysteemi ja verkosto. <br />
<br />
Esimerkiksi Quantified Self -ajattelun tavoitteena on varmistaa, että ihminen itse <br />
voi hallita tietojansa sekä antaa luvan omien tietojensa käyttöön julkisissa ja yksityisissä <br />
palveluissa. Tämä vaatii laintarkastelua, jossa yksityisten yritysten (esim. kaupan <br />
ja rahoitusalan) on oltava kumppaneina mukana. <br />
<br />
VM käynnistää avoimen tiedon ohjelman ja toteuttaa kansallisen avoimen datan <br />
portaalin nopealla aikataululla. Näiden avulla tuetaan ja vauhditetaan datan avaamisen <br />
prosesseja hallinnossa ja seurataan niiden vaikutuksia. Avoimen tiedon <br />
ohjelmaa ja sen tukipalvelujen toteutusta viedään eteenpäin systemaattisesti <br />
avoimena ja verkostomaisena yhteistyönä hallinnon osapuolten ja aktiivisten <br />
kehittäjäyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on luoda julkisen datan avaamiselle kestävät <br />
edellytykset ja käytännöt niin, että siitä tulee hallinnon normaalia toimintaa <br />
ja tietojohtamista. <br />
<br />
OKM on käynnistänyt AVOIN-ohjelman edistämään tutkimuksen tietoaineistojen <br />
avaamista hyöty- ja innovaatiokäyttöön. Hankkeessa tehostetaan avattujen tietoaineistojen <br />
laajaa hyödynnettävyyttä ja mahdollistetaan tietoaineistojen tehokas yhdistely. <br />
Toteutukseen tulee saada mukaan aktiivinen kehittäjäyhteisö. <br />
<br />
KIDE-ohjelmassa puolestaan haetaan valtionhallinnon eri sektorit ylittäviä pilotointeja. <br />
Esimerkkinä tästä kansallinen tilannekuva, jossa luodaan reaaliaikainen <br />
näkymä muun muassa säätä ja liikennettä yhdistävälle datalle sekä viranomaisten <br />
että yleisön käyttöön. <br />
<br />
Tekes ja Suomen Akatemia suuntaavat rahoitusta avoimen datan ja tietomassojen <br />
tutkimukseen ja kehitykseen. Alan osaaminen edellyttää, että Suomessa panostetaan <br />
erityisesti data-analyysin ja algoritmiosaamisen lisäämiseen eri oppiasteilla <br />
ja tiedepolitiikassa. <br />
<br />
<br />
Case: Helsinki Region Infoshare<br />
<br />
:HRI tarjoaa Helsingin seudun julkista tietoa kansalaisten, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä kuntien hallinnon käyttöön. Helsingin seudun elinoloista, taloudesta, hyvinvoinnista, työllisyydestä ja liikkumisesta <br />
:on avoimesti saatavaa tietoa vapaasti ja maksutta hyödynnettävissä. Mm. marraskuussa 2012 järjestetty Apps4Finland-kilpailu ja aikaisemmin syksyllä ollut ”Open Knowledge” -festivaali perustuivat avoimen tiedon käytölle ja synnyttivät paljon jo pitkälle kehitettyjä sovelluksia, jotka perustuivat osin HRI-aineistoihin. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Luodaan avoimen datan ekosysteemi (polku 4) =====<br />
<br />
• Kootaan keskeisistä toimijoista muodostuva avoimen tiedon yhteistyöverkosto, jolle nimetään vastuullinen johtaja, ydintiimi ja tukiryhmä. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Varmistetaan lainsäädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. Erityisesti luodaan edellytykset sille, että ihmisellä on oikeus itseään koskevaan digitaaliseen tietoon ja sen hallintaan niin kansalaisena kuin kuluttajanakin. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
<br />
• Kootaan datan asiantuntijoista, yrittäjistä, virkamiehistä ja kehittäjistä osaajapooli ja Code4Europen mukainen kehittäjämalli, josta virastot ja organisaatiot voivat rekrytoida osaamista määräajaksi toteuttamaan projekteja. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Käynnistetään TEKESin toimesta pk-yrityksille nopea ja ketterä rahoitusohjelma (mallina DiGiDemo). <br />
<br />
Vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: TKI-toiminnan osana, katso kriittinen polku 5.<br />
<br />
== 5. Suomi osaamisen avulla kärkeen == <br />
<br />
<big>Suomalainen peruskoulutus on maailman huippua, mutta monilla digitaalitalouden keskeisillä aloilla olemme kaukana kärjestä. Suomen on vastattava uusiin tarpeisiin kehittämällä relevantin osaamisen keskittymiä, jotka kannustavat investoimaan. Työttömiksi jääneiden työllistymismahdollisuuksia puolestaan tulee nostaa täydennyskoulutuksella.</big> <br />
<br />
Taloudellinen ja teknologinen murros on johtanut tilanteeseen, jossa on yhtaikaa <br />
suuri työttömyys ja pula osaavista tekijöistä. Perinteiset alat ovat tehostaneet toimintaansa <br />
eivätkä työllistä entiseen tapaan. Uusille kasvualoille puolestaan ei riitä <br />
ammattilaisia, koska mikään koulutus- tai valmennusjärjestelmä ei pysty vastamaan <br />
kyllin nopeasti syntyviin tarpeisiin. <br />
<br />
Suomessa pula ammattilaisista näkyy nyt muun muassa pelialan ja tietoturvaalan <br />
ammattilaisten niukkuutena. Kyseessä on kuitenkin maailmanlaajuinen <br />
ongelma, joka koskee useita toimialoja. Esimerkiksi EU:n kehitys- ja koulutusorganisaatio <br />
Cedefop painottaa tutkimuksessaan, että uudet työpaikat vaativat entistä <br />
enemmän osaamista. Siksi kansalaisia pitää rohkaista parantamaan ja monipuolistamaan <br />
taitojaan. <br />
<br />
Henkilöstöpalveluyhtiö Manpower toteaa kansainvälisessä selvityksessään, että <br />
noin joka kolmannella työnantajalla on vaikeuksia avoimien työpaikkojen täyttämisessä <br />
suurista työttömyysluvuista huolimatta. Selvityksessä todetaan, että ICT-osaamista <br />
tarvitaan entistä enemmän, mutta se ei ole ainoa vastaus työnantajien haasteisiin. <br />
Esimerkiksi Aasiassa nuorilla ICT-ammattilaisilla on paljon puutteita niin sanotuissa <br />
pehmeissä taidoissa eli vuorovaikutuksessa ja motivaatiossa. <br />
<br />
Osaamista pitää tarkastella sekä työllistävien yritysten että yksittäisten työntekijöiden <br />
näkökulmasta. Edellä luvussa 3. olemme todenneet, että osaaminen on kaiken <br />
kokoisille yrityksille keskeinen syy investoida maahan. Työntekijälle osaaminen <br />
puolestaan avaa työmahdollisuuksia. <br />
<br />
Yrityksille yksittäiset huippuosaajat ovat arvokkaita, mutta osaaminen on yhtä <br />
ihmistä suurempi käsite. Digitaalitaloudessa yksilön osaamisen rinnalla korostuu <br />
osaajatiimien ja verkostojen merkitys. Yritykset haluavat sijoittua sinne, missä on <br />
huippujen lisäksi osaajien verkostoja. Samoin osaamiskeskittymät vetävät puoleensa <br />
uusia osaajia. <br />
<br />
”Yritysten tulee sijoittautua kiinnostaviin innovaatiokeskittymiin perustamalla <br />
sinne tukiasema, josta verkotutaan paikallisessa ekosysteemissä”, kirjoitetaan Sitran <br />
julkaisussa Suuri siirtymä. <br />
<br />
Suomessa tällainen osaamiskeskittymä on ollut yli vuosikymmenen ajan mobiilialalla. <br />
Vielä pidempään olemme olleet metsäteollisuuden voimamaa siksi, että maassa <br />
on ollut laajaa osaamista metsäyhtiöissä, alan laitevalmistajilla, konsulttiyhtiöillä, <br />
tutkimuslaitoksilla ja viranomaisilla. Sama pitää toistaa digitaalisen talouden osalta. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että suomalainen koulujärjestelmä antaa vähintään kohtuulliset <br />
taidot lähes kaikille. Tuon alle voi hukkua se, että olemme pudonneet monilla <br />
digitaalisen talouden osaamisalueilla terävimmästä kärjestä. Tämä karsii Suomesta <br />
kiinnostuneiden yritysten joukkoa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut Suomen menestymisen kannalta seuraavat <br />
teknologiseen osaamiseen liittyvät kehityskohteet. <br />
<br />
• On kehitettävä syvää tietojenkäsittelyosaamista (Computer Science). <br />
<br />
• On varmistettava kriittinen osaamiskeskittymä avainteknologioissa, joita ovat digitaaliset palvelut ja sisällöt, pelillisyys, tietoturva, mobiliteetti ja big data. <br />
<br />
• On laitettava kuntoon tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju. <br />
<br />
• On huomioitava ICT yleisen koulutuspolitiikan kehittämisessä. <br />
<br />
<br />
Rakennemuutoksessa työttömäksi jääneiden ihmisten tukemiseksi puolestaan tarvitaan <br />
toimia, jotka estävät osaamisen katoamisen irtisanomisten ja lomautusten <br />
seurauksena. Samalla on tärkeää muistaa, että ICT-alan rakennemuutoksessa <br />
on jäänyt työttömäksi paljon muitakin kuin ICT-ammattilaisia. Siksi murroksen <br />
aiheuttamaa työttömyyttä pitää ratkoa kehittämällä monipuolisia ratkaisuja eri <br />
osaajaryhmille. <br />
<br />
=== TIETojEnkäSITTElyn SyväoSaamISEn kEhITTämInEn === <br />
<br />
Kansainvälisesti kilpailukykyisen ICT-intensiivisen tuotteen ja palvelun kehittämiseen <br />
tarvitaan laajaa osaamista. Onnistumisen kannalta on keskeistä, että yrityksellä <br />
on käytössään tietotekniikan syväosaajien ydintiimi, joka hallitsee syvällisesti <br />
tietojenkäsittelytieteen keskeiset osa-alueet. <br />
<br />
Kriittisen tärkeitä alueita ovat muun muassa algoritmisuunnittelu, diskreetit <br />
rakenteet sekä ohjelmointikielten periaatteet. Samoin tiimillä pitää olla osaamista <br />
uusimmista ohjelmistoteknologioista ja kyky soveltaa viimeisintä teknologiaa sovellusten <br />
vaatimalla tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa hajautettuja järjestelmiä, <br />
verkkoja, tietokantoja, tiedonlouhintaa, koneoppimista, pilvilaskentaa (cloud computing), <br />
sulautettuja järjestelmiä, tekoälyä ja kryptologiaa. <br />
<br />
Tämän vuoksi tarvitaan kansallinen ohjelma vahvistamaan osaamispohjan kehittymistä <br />
korkeakouluissa. Ohjelman tulee nopeuttaa yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa <br />
olevan osaamisen siirtymistä yrityksiin, jotta uusien ICT-intensiivisten <br />
tuotteiden ja palvelujen kehittyminen vauhdittuu. <br />
<br />
Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittämisessä keskeistä <br />
on avainhenkilökunnan rekrytointi avoimesti ja kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (polku 5, kriittinen) ===== <br />
<br />
ICT-osaamisen tason nostoon tarvitaan laaja-alainen 10 vuoden ohjelma, joka <br />
kokoaa erillään olevat toimenpiteet kokonaisuudeksi. ICT 2023 - ohjelma keskittyy <br />
aiheisiin, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman innovaatiotoiminnan <br />
eri toimijoiden läheistä yhteistyötä. <br />
<br />
TKI-ohjelma (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) muodostuu keskeisille osaamisalueille <br />
kohdentuvista vahvoista ja verkottuneista kärkihankkeista. Välittömästi <br />
käynnistettävät kärkihankkeet kohdistetaan ICT 2015 -työryhmän määrittelemille <br />
ja tunnistetuille strategisille osaamisalueille. Myöhemmin hankejoukkoa täydennetään. <br />
Kärkihankkeissa osaamista kehitetään monialaisesti ottaen huomioon <br />
käyttäjien tarpeet, palveluinnovaatiot ja uudet liiketoimintamallit. <br />
<br />
<br />
<big>Ohjelman organisointi</big> <br />
<br />
Ohjelman organisoinnista vastaa Tekes ja ohjausryhmän muodostavat rahoittajina <br />
Tekes ja Suomen Akatemia. Kullakin kärkihankkeella on lisäksi oma rahoittajista <br />
ja toimijoista muodostettu johtoryhmä. <br />
<br />
Ohjelman toimintaa arvioidaan ja suunnataan uudelleen tarpeen mukaan vuoden <br />
välein. <br />
<br />
<br />
<big>Nykyiset toimijat mukaan omilla työkaluillaan</big> <br />
<br />
Suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä osapuolia ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, <br />
yritykset, rahoittajat (Tekes, Suomen Akatemia), Sitra, TIVIT, ministeriöt (VM, <br />
LVM KIDE-ohjelma, OKM, TEM ym.), kehittäjäyhteisöt ja käyttäjät. <br />
<br />
Tekes osallistuu ohjelmaan usealla yrityksille ja tutkimustoimijoille suunnatulla <br />
rahoitusohjelmalla (innovaatiorahoitus, SHOK-rahoitus, FiDiPro, TUTL-rahoitus <br />
ja ennakointitoiminta). Lisäksi kehitetään erityisesti pk-yrityksille soveltuva Digi-<br />
Demo -tyyppinen ketterä rahoitusohjelma. Tämän tyyppinen rahoitus mahdollistaa <br />
nykyistä helpommin nopeat riskipitoiset kokeilut. Myös alkaville ja kasvuhakuisille <br />
yrityksille suunnattu NIY-rahoitus on käytettävissä. <br />
<br />
Suomen Akatemia osallistuu ohjelmaan muun muassa suunnatuilla hauilla, tutkimusohjelmilla <br />
ja FiDiPro-ohjelmalla ja tarvittaessa myös uusilla instrumenteilla. <br />
<br />
VTT:n erityisroolina on saada olemassa olevat ja kehitettävät teknologiat testiin <br />
ja hyötykäyttöön yrityksille. <br />
<br />
Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, erityisesti TIVIT, ovat mukana <br />
yhteistyössä omien tutkimusohjelmien ja muiden palvelujen kuten palvelujen <br />
kehittämislaboratorio Forgen kautta. <br />
<br />
Sitra ja ministeriöt osallistuvat omien kehittämishankkeiden kautta. Esimerkiksi <br />
Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanon ja avoimen <br />
tiedon ohjelman kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö KIDE-ohjelman kautta. <br />
<br />
<br />
<big>Kärkihankkeiden toteutus</big> <br />
<br />
Ohjelmassa toteutetaan useamman vuoden pituisia kärkihankkeita joustavasti. <br />
Toteutukseen osoitetaan lisää julkista tutkimusrahoitusta vähintään 15 miljoonaa <br />
euroa vuodelle 2013 ja sen jälkeen 20 miljoonaa euroa vuodessa. <br />
<br />
Kärkihankkeita perustetaan Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden toimijoiden <br />
yhteistyönä. Hankkeissa tavoitellaan pitkän tähtäimen tutkimuksen ja nopealiikkeisen <br />
soveltavan tutkimuksen tavoitteiden yhdistämistä. Tähän päästään kärkihankkeisiin <br />
määriteltävillä välitarkasteluilla. <br />
<br />
Kärkihankkeilla suunnataan merkittävää kansallisen tason strategista tutkimusrahoitusta <br />
tietotekniikka-alueelle. Toteutusmuotoina käytetään erilaisia hanketyyppejä <br />
käyttäen sekä kansainvälistä että suomalaista huippuosaamista. Useita <br />
kärkihankkeita voi olla käynnissä yhtä aikaa. Tällaiset hankkeet voisivat nostaa <br />
myös alan ja Suomen houkuttelevuutta. <br />
<br />
Yhtenä tavoitteena on palkata kansainvälisiä, korkeatasoisia alan professoreja <br />
pysyvästi suomalaisiin yliopistoihin. Tällaisten henkilöiden saaminen edellyttää <br />
suurehkoa kertapanostusta, jolla professorit voivat siirtää tutkimustoimintansa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville ja uusille <br />
tutkimusohjelmille, esimerkkinä Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamat <br />
WiFiUS-projektit ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
<br />
Kärkihankkeiden aiheita ovat esimerkiksi avoin tieto, big data, pilvilaskentaan <br />
ja data-analytiikkaan perustuvat palvelut, tietoturva sekä seuraavan sukupolven <br />
verkkojen kehittäminen. <br />
<br />
<br />
<big>Mukaan merkittävimpiin kansainvälisen toiminnan kokonaisuuksiin</big> <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa TKI-ohjelmaa. Euroopassa hyödynnetään <br />
erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta ja eri instrumentteja sekä <br />
yhteistyötä EUREKA-klustereissa. Toimintaan kytketään myös merkittävät kansainväliset <br />
yhteistyöhankkeet, kuten EIT ICT lab -toiminta Suomessa. <br />
<br />
On oleellista houkutella myös ulkomaisia yrityksiä mukaan TKI-toimintaan <br />
Suomessa. Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään kehittyvää Team <br />
Finland -verkostoa. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Lisärahoitusta julkiseen tutkimustoimintaan 15 miljoo<br />
naa euroa vuonna 2013 ja jatkossa 20 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi käyte<br />
tään ohjelmaan osallistuvien nykyisiä TKI- ja ostopalvelumäärärahoja. <br />
<br />
<br />
=== SuomI dIgITaalISTEn palvElujEn EdElläkävIjäkSI === <br />
<br />
Suomi oli pitkään matkapuhelinalan edelläkävijä teknologia- ja toimintatapa-innovaatioineen. <br />
2000-luvulla erityisesti Yhdysvalloista ja Aasiasta nousi kokonaan <br />
uuteen ajatteluun perustuvia perusteknologioita ja soveltamisinnovaatioita. Suomalaiset <br />
yritykset jäivät jälkeen uusien digitaalisten palvelujen, työkalujen ja menetelmien <br />
kehitystyössä ja lopulta myös niiden hyödyntämisessä. <br />
<br />
Suomessa panoksia laitettiin erityisesti palvelulogiikkaan, integrointitoiminnan <br />
optimointiin ja t&k-kustannusten ulkoistamiseen ja leikkaamiseen. Sen sijaan palvelu- <br />
ja tuoteteknologiset investoinnit ja ulostulot ovat olleet vähäisiä aivan viime <br />
aikoihin asti. <br />
<br />
Noustakseen digitaalisten palveluiden ja sisältöjen vientimaaksi Suomen on kehitettävä <br />
osaamista tutkimuksen sekä käytännön tekemisen kautta. Pilvipalvelut on <br />
yksi keskeinen osaamisalue, jota täytyy kehittää nopeasti, koska niissä osaamisemme <br />
on kapeaa. Suomi on kuitenkin pilvipalveluiden etulinjassa ainakin verkkopankkitoiminnassa <br />
ja verkkolaskutuksessa. <br />
<br />
Erittäin tärkeitä ovat julkisen sektorin digitaaliset palveluavaukset kuten päätös <br />
ministeriöiden palveluiden digitalisoinnista. Samoin ensimmäiset kunnat ovat lähdössä <br />
digitalisoinnissa hyvään vauhtiin. <br />
<br />
Sitran aloitteesta kunnat ovat perustaneet kehityksen vauhdittamiseksi kuntien <br />
yhteisen tietohallinnon palveluja tarjoavan yrityksen Tiera Oy. Sen tehtävänä on laatia <br />
yhdessä kuntien kanssa sähköisten palvelujen tiekartat, määritellä niiden yhteinen <br />
kansallinen arkkitehtuuri (yhteistyössä VM/JulkICT-toiminnon kanssa) ja kehittää <br />
tiekarttojen mukaiset palvelut kunnille. <br />
<br />
Tiera toimii yhtäältä kuntien tietohallintoratkaisujen yhtenäistäjänä, kansallisten <br />
ratkaisujen kehittäjänä sekä aiemmin varsin suljettujen markkinoiden avaajana. <br />
<br />
Tieran toimittajalistalla on jo lähes 100 ICT-toimittajaa. Tieran omistajina on vuoden <br />
2013 alussa yli 200 kuntaa sekä kymmeniä kuntayhtymiä ja sen omistajien yhteenlaskettu <br />
väestöpeitto on noin 60 prosenttia. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6) ===== <br />
<br />
Digitalisoidaan kuntien palveluita<br />
<br />
Kuntien palveluissa digitaalisuusaste on parhaissakin kunnissa muutaman <br />
prosentin luokkaa. Kunnissa on akuutti tarve edistää tuottavuutta ja parantaa <br />
palvelua. <br />
<br />
Perustettavassa kuntien pilotissa tunnistetaan joukko konkreettisia palveluja, joiden <br />
digitalisointi vaikuttaa nopeimmin ja tehokkaimmin talouteen ja asiakkaiden <br />
saamaan hyötyyn. Pilotti käynnistetään esikaupallisena kilpailuna (hankL 8 § 6 <br />
kohta), jossa yritykset, kolmannen sektorin organisaatiot, kansalaisyhteenliittymät <br />
ja yksittäiset kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksia. <br />
<br />
Avoimen kilpailutusvaiheen jälkeen käynnistetään normaalin julkisen hankinta<br />
menettelyn mukaisia hankkeita. Ensimmäisiä pilottihankkeita kehitetään Mikke<br />
lin, Oulun, Espoon, Tampereen ja Salon johdolla. <br />
<br />
Käytetään Tiera Oy:tä mahdollisimman laajasti uusien palvelujen kehittämisen <br />
yhteistyökumppanina sekä levityskanavana. Kuntaliitto tukee digitaalisten pal<br />
veluiden leviämistä omilla toimillaan. <br />
<br />
vastuutaho:BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula; Mikkelin kehitysjohtaja <br />
Soile Kuitunen; Espoon ICT-johtaja Matti Franck; ohjelmajohtaja Seppo Haataja <br />
Tredea Oy; Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Digitaalinen logistiikkatiedon hallinta<br />
<br />
Käynnistetään joustavien ja yhteensopivien tuote-, projekti- ja maksutietoratkaisujen <br />
kehitysohjelma. Tavoite on kehittää ratkaisuja, joilla tieto on yhteensopivassa <br />
muodossa läpi koko logistisen ketjun. Tavoite on tehostaa ja nostaa koko <br />
arvoketjun tuottavuutta. Ohjelma mahdollistaa asiakasystävällisten ja tehokkaiden <br />
verkkopalveluiden kehittymisen sekä synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintaa <br />
ja kilpailukykyä digitaalisen tuote- ja logistiikkatiedon hallinnasta. <br />
<br />
Vastuutahot vahvistetaan: mukana muun muassa Kaupan Liitto, Teknologiateollisuus <br />
ry ja Verkkoteollisuus ry. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio ja rakennetaan ensimmäiset pilotit<br />
<br />
Käynnistetään syksyn lisätalousarviossa hyväksytty Forge-pilvipalvelulaboratorio <br />
ja luodaan eri alojen palveludesignlaboratoriota Suomeen. Toteutetaan tarpeiden <br />
ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Vastuutaho:Strategisen huippuosaamisen keskittymä TIVIT, toimitusjohtaja Reijo Paajanen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 4 miljoonaa euroa, hyväksytty syksyn 2012 lisätalousarviossa<br />
<br />
=== pElIllISyyS TulEE kaIkkIallE === <br />
<br />
Pelillisyys ja pelien käyttöliittymän muodot voivat parantaa kaikkien toimialojen <br />
digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Siksi pelialan pelillisyysosaamisen saaminen <br />
käyttöön myös muilla palvelu- ja teollisuuden aloilla on tärkeä osa kilpailukyvyn <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Osaajapula on jo nyt nopeasti kasvaneen pelialan pullonkaula. Haaste kasvaa <br />
entistä suuremmaksi, kun pelialan yhtiöiden määrä kasvaa nopeasti ja toisaalta <br />
osaamista tarvitaan myös pelialan ulkopuolella. Siksi työryhmä esittää alan koulutuksen <br />
lisäämistä ja kehittämistä sekä pelillisyyden siirtämistä yrityksiin ja julkiseen <br />
hallintoon pilottien kautta. <br />
<br />
Pelinkehityksen eri osa-alueiden osaajat eivät ole saman katon alla, mikä heikentää <br />
koulutuksen tehokkuutta sekä uusien yritysten syntymistä. Eri osaajien kouluttaminen <br />
eri kampuksilla ei tue pelinkehittämisen tiimipohjaisuutta. Pelikoulutus on <br />
rakennettu muiden koulutusohjelmien kylkeen ja toimii usein vakiintuneiden alojen <br />
toimintatapojen ehdoilla. <br />
<br />
Pelinkoulutuksen haasteena on tuottaa osaamista, joka vastaa nopeasti muuttuvan <br />
alan tarpeita. Tarvitaan nykyistä paljon läheisempää yhteistyötä jo olemassa olevien <br />
yritysten kanssa sekä alan tutkimuksen laajentamista. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Pelit ja pelillisyys (polku 7) ===== <br />
<br />
<big>Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi</big> <br />
<br />
Kehitetään korkeakoulujen yhteistyötä pelialan koulutuksen laadun ja saatavuu<br />
den parantamiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto); <br />
ylijohtaja Anita Lehikoinen OKM ja pelialan yhteenliittymä Neogames, <br />
KooPee Hiltunen. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Toteutetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Siirretään pelillisyyden osaamista pelialan yrityksistä muille toimialoille ja julki<br />
seen hallintoon. Pilotit toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-<br />
ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Tavoitteena on vuoden 2013 aikana kehittää pelillisyyteen pohjautuvia pilotteja, <br />
mm. ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ratkaisuja, perustuen Taltioni-osuus<br />
kunnan tietokantoihin ja TIVITin Next Media -ohjelmassa. <br />
<br />
Vvastuutaho: Johtaja Antti Kivelä, Sitra; toimitusjohtaja Reijo Paajanen, TIVIT <br />
Next Media -ohjelma. <br />
<br />
<br />
=== TIEToTurva on ElInEhTo === <br />
<br />
Lisääntyvät uutiset tietojärjestelmiin tehdyistä hyökkäyksistä kertovat tietoturvaosaamisen <br />
tärkeydestä. Suomeen tulee luoda kansainvälisesti vetovoimainen tietoturva-<br />
alan osaajien, yritysten, palveluiden ja tutkimuksen keskittymä. Riittävä tietoturvaosaaminen <br />
vahvistaa Suomen ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. <br />
<br />
Suomen tietoturvaosaamisen taso on Euroopan kärkeä, mutta taso on kapea <br />
eikä vastaa tulevaisuuden tarpeita. Kun tietoturvasta on tullut maanpuolustuksellisesti <br />
tärkeä ala, ovat muun muassa USA, Israel ja Kiina investoineet suuria määriä <br />
tietoturvaosaamiseen. <br />
<br />
Suomessa alan yritykset ovat pääosin kasvavia, nuoria ja pieniä. Alan yli 50 yritystä <br />
työllistävät yli 2 000 ihmistä. On arvioitu, että alalla on välitön parinsadan <br />
hengen rekrytointitarve, mutta osaajien puute ja yritysten pieni koko ovat kasvun <br />
pullonkauloja. <br />
<br />
Muita alan yritysten haasteita ovat muun muassa liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaaminen. <br />
Ala on kehittynyt enemmän harrastuneisuuden kuin koulutuksen <br />
seurauksena. Myös alan sääntelyn seuraaminen on suuri haaste pienille yrityksille. <br />
<br />
Alan kannalta on oleellista ymmärtää, että tietoturvassa kyse on enemmän kokonaisten <br />
organisaatioiden ja järjestelmien (esim. sairaala) kuin yksittäisten tietokoneiden <br />
suojaamisesta. <br />
<br />
Eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän yhteistyönä laaditaan parhaillaan kansallista <br />
kyberturvallisuusstrategiaa. Sen mukaan kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä <br />
tulee olla mahdollisuus hyödyntää kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen <br />
syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tietoturva (polku 8) ===== <br />
<br />
<br />
Tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta lisätään<br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja tietoturvaosaamisen koulutukseen ja <br />
liiketoimintalähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM; tietoturvaryhmän puheenjohtaja Timo Kotilainen. Työryhmä täydentää itseään <br />
asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
Perustetaan kansalliset keihäänkärkihankkeet ja pilotit<br />
<br />
Tähdätään systeemisen tason turvallisuusajattelun kehittämiseen sekä julkisella <br />
että yksityisellä sektorilla. Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan <br />
TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
<br />
Perustetaan kyberturvallisuuskeskus<br />
<br />
Kansallisen kyberturvallisuus-strategian ehdotuksen mukaisesti perustetaan <br />
(LVM/ViVI/Cert-Fi-toiminnon ympärille rakennettava) kyberturvallisuuskeskus. <br />
Uuden keskuksen tulisi päätehtävänsä (kyberturvallisuusloukkausten seuranta ja <br />
tulkinta sekä viranomaisten tukeminen) lisäksi voida toimia suomalaisten tietoturvallisuusyritysten <br />
uusien ratkaisujen kehityskumppanina. Näin syntyvät edelläkävijäratkaisut <br />
mahdollistavat turvallisen ja luotettavan sähköisen toimintaympäristön <br />
lisäksi uuden vientiteollisuuden kehittämisen. <br />
<br />
vastuutaho: LVM/Cert-Fi, viestintävirasto pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kyberturvallisuusstrategian mukainen yksi miljoona euroa vuodessa. <br />
<br />
<br />
Kehitetään tietoturva-alan tapahtumia ja vientiä<br />
<br />
Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman ja Team Finlandin <br />
kanssa yhteistyössä.<br />
<br />
=== moBIlITEETISSa pIdETTävä kärkIpaIkka === <br />
<br />
Lähivuosina datamäärät jopa tuhatkertaistuvat nykyisestä ja mobiileja internetiin <br />
kytkettyjä laitteita tulee olemaan miljardeja lisää. Tämä tarjoaa huikeasti mahdollisuuksia <br />
kasvuun ja tuottavuuden lisäämiseen. <br />
<br />
Mobiiliteknologian avulla voidaan tuoda tuottavuuden ja älykkyyden mahdollistavat <br />
langattomat ratkaisut uusille toimialoille hyödyntäen laitteiden yhdistymistä <br />
ja verkottumista. <br />
<br />
Langattomuuteen perustuvat ratkaisut voivat merkitä huomattavaa älykkyyden <br />
ja tuottavuuden lisäystä esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa, teollisuudessa <br />
ja cleantechissa. Edellä mainitut tuotteet ja palvelut yleistyvät erityisesti, jos <br />
luodaan valmiita pitkälle automatisoituja (ns. Plug and Play) ratkaisuja yhteiskunnan <br />
ja teollisuuden eri sektoreille. <br />
<br />
Mobiliteetin edelläkävijyys on perustunut vaativiin asiakkaisiin, osaamiseen <br />
panostamiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön tutkimuksessa ja <br />
standardoinnissa. <br />
<br />
Mobiilin osaamisen ympärille on syntynyt merkittävä ekosysteemi, johon kuuluvat <br />
alan yritykset erityisesti Nokia ja Nokia Siemens Networks tärkeinä veturiyrityksinä, <br />
yliopistot, Tekes, VTT sekä lukuisat muut toimijat. Tätä ekosysteemiä ei voi <br />
siirtää, mutta sen voi menettää, jos emme pidä kiinni sen globaalista kilpailukyvystä. <br />
<br />
Suomessa tulee olla johtavaa tietoliikenne- ja verkkotekniikan koulutusta, joka <br />
mahdollistaa jatkuvuuden alan tutkimuksessa ja tukee opiskelijoiden joustavaa työllistymistä <br />
valmistumisen jälkeen. <br />
<br />
Tietoliikennealan tutkimuksessa käsitellään poikkeuksellisen suurta määrää <br />
reaaliaikaista dataa. Panostaminen t&k-yhteistyöhön tukee merkittävästi datan hallinnan <br />
ja analytiikan yleistä kehitystä Suomessa. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden <br />
houkutella isoja datamääriä analysoivien maailman johtavien yritysten t&k-toimintaa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Kokonaistavoitteena on tietoliikenne- ja verkkotekniikan osaamiseen perustuvan <br />
kilpailukykyisen ekosysteemin luominen Suomeen. Se mahdollistaa alan yritysten <br />
toiminnan ja houkuttelee uusia yrityksiä sekä t&k-investointeja ulkomailta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Mobiiliosaaminen (polku 9) ===== <br />
<br />
Käynnistetään alan useamman vuoden pituinen t&k-hanke<br />
<br />
Hankkeen panostuskohteita ovat esimerkiksi pilvilaskentaan ja data-analytiikkaan <br />
perustuvat palvelut, seuraavan sukupolven verkkojen kehittäminen, <br />
mobiilin teknologian yhdistäminen muihin kotimaisiin edelläkävijäteknologioihin <br />
(mm. multimedia- ja anturiteknologia) ja mobiliteetin laajentaminen <br />
uusille yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreille merkittävien uusien ratkaisujen <br />
mahdollistamiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
lisätään akateemista tutkimusta<br />
<br />
Käynnistetään Suomen Akatemian toteuttama useampivuotinen tutkimusohjelma. <br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville <br />
ja uusille tutkimusohjelmille, esim. WiFiUS ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
Tutkimustyön kansainvälisyyttä lisätään. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa.<br />
<br />
=== BIg daTa vaaTII oSaamISTa === <br />
<br />
Digitaalisessa maailmassa informaation ja tallennetun tiedon määrä on valtava. Kun <br />
yhdistetään älykkäästi ja reaaliajassa näennäisesti turhaa tietoa, pystytään luomaan �<br />
täysin uudentyyppistä, toimialojen rajoja rikkovaa tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi <br />
internet-seilailutieto, anturitiedot ja kävijämäärät. Esimerkiksi Googlen <br />
hakusanan influenssa yleisyys korreloi erittäin hyvin kansallisten influenssa-seurantatilastojen <br />
kanssa. <br />
<br />
Big data on maailmalla kuuma tutkimuksen ja soveltamisen kohde. Big datan <br />
käyttösovellukset ovat lukemattomia: asiakkaiden ostokäyttäytymisen analysointi, <br />
älykkäät energiaverkot ja sairauksien ennaltaehkäisy käyttäytymisen ja erillisten <br />
hoitotoimenpiteiden perusteella. Suomen osaaminen tällä alueella on kapeaa, vaikkakin <br />
tietyiltä aloilta löytyy huippuosaamista. Maailman parhaat osaajat löytyvät <br />
tällä hetkellä yhdysvaltalaisista yrityksistä kuten Google ja Amazon. <br />
<br />
Big data liittyy läheisesti muihin Suomen kriittisiin avainosaamisalueisiin. Tietoliikenteen <br />
osaajina olemme perinteisesti käsitelleet suuria datamääriä. Tietoturva <br />
on tärkeää kaikissa big data -tyyppisissä sovelluksissa ja tietovarannoista louhittavien <br />
tiedonjyvästen integrointi vaatii vahvaa ohjelmisto- ja tietojenkäsittelyosaamista. <br />
Julkisella puolella tietovarantojen avaaminen, yhteinen ICT-palveluarkkitehtuuri <br />
ja perinteisesti Suomessa hyvin toimiva julkinen-yksityinen-yhteistyö avaa <br />
mielenkiintoisia mahdollisuuksia. <br />
<br />
Suurimmaksi ongelmaksi big data tiedon soveltamisessa ja tietojen avaamisessa <br />
toimijat kokevat, että organisaatioilla ei ole riittävästi asiantuntemusta. Organisaatiot <br />
tarvitsevat tähän osaajia ja koulutusta. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Big Data (polku 10) ===== <br />
<br />
<big>aloitetaan hanke Big data -osaamisen kehittämiseksi</big> <br />
<br />
Tekes ja yliopistot lähtevät yhdessä yritysten (muun muassa Tieto Oy) kanssa <br />
vetämään Big Data -osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
<br />
<big>Big datan koulutusta ja tutkimusta lisätään</big> <br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja Big Datan koulutukseen ja liiketoimin<br />
talähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aalto<br />
yliopisto; puheenjohtaja Markku Lahtinen, ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen, <br />
OKM. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== TuTkImukSEn, SovElTamISEn, TuoTTEISTamISEn ja kaupallISTamISEn kETju kunToon === <br />
<br />
Osaamistarpeiden nopeat muutokset lisäävät tarvetta korkeakoulujen ja yritysten <br />
yhteistyöhön. Oppilaitosten pitää tietää, millaisia osaamistarpeita yrityksillä on. <br />
Samalla tavoin yritysten tulee pysytellä ajan tasalla siitä, millaista uutta osaamista <br />
oppilaitoksissa syntyy. Yrityksillä on myös merkittävää osaamista, jota tarvitaan <br />
koulutusohjelmien kehittämisessä. <br />
<br />
Yhteistyötä tarvitaan monella tasolla niin, että tieto kulkee huippututkimuksesta <br />
opetukseen ja sieltä edelleen yritysmaailmaan asti sekä toisinpäin. Tämä tarkoittaa <br />
osapuolten nykyistä läheisempää ja monimuotoisempaa vuorovaikutusta. <br />
<br />
Pelkkä tutkimusyhteistyö ei riitä, vaan siitä syntyvää osaamista pitää siirtää kaupallisesti <br />
menestyviin tuotteisiin. Samalla yritysten tulee ymmärtää perustutkimuksen <br />
merkitys, jota ei saa vaarantaa lyhyen tähtäimen vaatimuksilla. <br />
<br />
Tekniikan Akateemisten Teknologiabarometri kertoo, että ainakin korkeakoulujen <br />
ja yritysten yhteistyössä on tapahtunut suurin romahdus kymmeneen vuoteen. <br />
Korkeakoulut toimivat aikaisempaa itsenäisemmin ja yritykset keskenään. <br />
<br />
Etenkin ICT-ala kehittyy niin nopeasti, että tutkimuksen ja koulutuksen on vaikea <br />
täyttää muuttuvia odotuksia. <br />
<br />
Nopeutuva muutos testaa yhteistyökyvyt. Yhteistyö ei kehity kuitenkaan pelkästään <br />
tahdonvoimalla, vaan Suomeen on välttämätöntä kehittää uusia malleja, jotka <br />
helpottavat yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yksi kehitysaskel tähän suuntaan <br />
olisi palkata oppilaitoksiin välittäjähenkilöitä, jotka toimivat tulkkeina koulutuksen <br />
ja yritysten välillä. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (polku 11) ===== <br />
<br />
<big>kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia</big> <br />
<br />
Jalkautetaan toimintamalli, jossa koulutus, tutkimus ja tuotekehitys toimivat <br />
läheisessä yhteistyössä. (Esimerkiksi Luova monimuotoinen oppiminen Suomessa, <br />
Lumous). Toimintatapaan kuuluu luova, dynaaminen ja kaikkia hyödyttävä <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. <br />
<br />
Tekes käynnistää Postdoc in Residence -ohjelman, joka auttaa pk-yrityksiä saamaan <br />
syväosaamista valmistuvien alan tohtoreiden avulla. Internship-ohjelma <br />
puolestaan yhdistää yrityksiä ja maisteriohjelmista valmistuvia. Ohjelmiin voitaisiin <br />
yhdistää sopiva tuki tai kannuste alentamaan palkkauskynnystä. Tällaiset <br />
ohjelmat ovat myös kilpailuvaltteja, kun rekrytoidaan uusia kansainvälisiä <br />
opiskelijoita. <br />
<br />
Levitetään Hacking factory -toimintaa (Aalto-yliopisto). Toiminta-alusta tuo <br />
yhteen opiskelijat, opettajat ja yritykset uudentyyppiseen oppimisympäristöön, <br />
jossa oppiminen yhdistyy yritysten tarjoamien ongelmien pohjalle rakentuviin <br />
projekteihin. Näissä käytetään avoimen innovaation periaatteita ja keskeistä <br />
on yritysten sitoutuminen hankkeisiin oman henkilöstön konkreettisella <br />
työpanoksella. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä, puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto, <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE, ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM ja pääjohtaja Pekka Soini Tekes. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden <br />
mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa</big> <br />
<br />
Molempien opetuksen tasoa on syytä nostaa ja kansainvälistää. <br />
<br />
vastuutaho: Suomen yliopistot UNIFI ry. ja ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) <br />
yhdessä sekä OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== ylEISEn kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn === <br />
<br />
Edellä kuvattu teknologinen osaaminen edellyttää, että Suomeen täytyy kehittää <br />
tietoteknistä osaamista ja valmiuksia monella tasolla niin, että ihmisillä on riittävät <br />
digitaalisen yhteiskunnan lukutaidot. On arvioitu, että 90 prosenttia tämän päivän <br />
ammateista edellyttää vähintään tietotekniikan perusosaamista. <br />
<br />
Tietokirjailija Don Tapscot väittää kuitenkin teoksessaan ”Digiosaamisen ohjelmajulistus”, <br />
että kaikkialla Euroopassa vallitsee kasvava kuilu sen välillä, mitä digitaalinen <br />
mullistus edellyttää ja mitä työvoima osaa ja tietää. Työnantajilla on jatkuvasti <br />
suurempia vaikeuksia löytää työntekijöitä tieteellistä ja teknistä osaamista <br />
vaativiin töihin. Tapscot perustaa väitteensä muun muassa London School of Economicsin <br />
(LSE) eurooppalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan digiajan nuorten osaaminen <br />
on yllättävän heikkoa. <br />
<br />
Euroopan komissio ennustaa digitaalisessa agendassaan, että Euroopassa on <br />
vuonna 2015 jopa miljoona ICT-työpaikkaa täyttämättä, koska osaavia tekijöitä ei <br />
ole riittävästi. <br />
<br />
Haasteet näkyvät myös suomalaisessa työelämässä. Esimerkiksi Vuokko Hämäläisen <br />
ja Kaija Sarannon tutkimus kertoi, että terveydenhuoltoalan akateemisesti koulutetuista <br />
työntekijöistä 57 prosenttia arvioi tietotekniikkaosaamisensa huonoksi ja <br />
39 prosenttia melko huonoiksi. Viestintäyhtiö Soprano puolestaan tutki, että yli 40 <br />
prosentti suomalaisista yritysjohtajista kokee henkilöstön digitaidot puutteellisiksi. <br />
<br />
Kauppakamarin keväällä 2012 tekemä kysely kertoo, että sekä suomalaiset yritysjohtajat <br />
että toisen asteen opiskelijat pitävät tietotekniikkataitoja erityisen tärkeinä. <br />
Yritysjohtajat korostivat, että tietotekniikkaosaamista tarvitaan kaikissa tehtävissä. <br />
Opiskelijat puolestaan uskoivat tarvitsevansa tulevassa työssään tieto- ja viestintäteknologiaan <br />
liittyvää osaamista, vaikka eivät välttämättä olisi olleetkaan kiinnostuneita <br />
tietotekniikka-ammatista. <br />
<br />
Etenkin perusopetuksessa on kuitenkin vaikea vastata kasvavaan tarpeeseen. <br />
Valtakunnallisen Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) -tutkimushankkeen <br />
yhteydessä tehty selvitys kertoo tosin, että tietotekniikan käyttömahdollisuudet <br />
ovat parantuneet kouluissa. Koulujen ja alueiden väliset erot ovat silti suuret. <br />
<br />
Monissa kouluissa tietotekniikkaa on käytössä lähinnä tietotekniikkaluokissa, <br />
joiden käyttöön oppilailla on rajalliset mahdollisuudet. OPTEKin selvitys kertoo, että <br />
rehtorit suhtautuvat aiempaa positiivisemmin tietotekniikan merkitykseen koulun <br />
arjessa ja tunnistavat muutostarpeen. Toisaalta vuonna 2004 tehty perusopetuksen <br />
opetussuunnitelma mainitsee tietotekniikan vain ohimennen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (polku 12) ===== <br />
<br />
Työvoima- ja osaamistarpeen ennakointi <br />
<br />
Tällä hetkellä työvoima- ja osaamistarpeen ennakointia koordinoidaan valtakunnallisesti <br />
usean hallinnonalan yhteistyönä. Osana ennakointitoiminnan kehittämistä <br />
ICT-klusterin erityispiirteet tulee ottaa aikaisempaa konkreettisemmin <br />
huomioon. Ennakoinnin tuloksista tulee tehdä nopeasti päätöksiä, joilla koulutuksen <br />
sisältöä kehitetään joustavasti. Reagointikyvykkyyden toteutumiseen tarvitaan <br />
nykyistä toimivampi yhteistyömalli ennakoinnin, koulutuksesta päättävien <br />
tahojen ja koulutuksen tarjoajien välillä. Ennakointia tulee myös koordinoida valtakunnan <br />
tasolla, jotta osaamistarpeista muodostuu kokonaiskäsitys. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen; OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>peruskoulujen opetussuunnitelmaan internet-ajan tarpeet</big> <br />
<br />
Työryhmä esittää, että peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa <br />
työssä huomioidaan aikaisempaa vahvemmin osaamisen, oppimisen ja <br />
ajattelun taitojen merkitys kaikessa toiminnassa ja elinikäisen oppimisen perustana. <br />
Lisäksi OPS-perusteissa tulisi vahvistaa asenteellisia valmiuksia, kiinnostusta <br />
ja motivaatiota matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan. <br />
Entistä tärkeämpää tulevaisuuden osaamiselle on varmistaa myös perustaidot <br />
hyödyntää digitaalisia palveluita ja sisältöjä – myös omassa oppimisessa ja <br />
kaikessa toiminnassa. <br />
<br />
vastuutaho: Opetushallitus, opetusneuvos Irmeli Halinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kohdEnnETun kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn äkIllISESSä rakEnnEmuuToSTIlanTEESSa === <br />
<br />
ICT-alan rakennemuutos on leikannut Suomesta tähän mennessä noin 14 000 työpaikkaa <br />
parissa vuodessa. Noin 60 prosenttia työpaikkansa menettäneistä on sijoittunut <br />
uusiin työtehtäviin. Nokian ja yhteiskunnan nopeat työllistämistoimet ovat <br />
helpottaneet merkittävästi työttömyysongelmaa. Etenkin ICT-ammattilaisten työllistymistä <br />
on vauhdittanut kansainvälisten ja kotimaisten yritysten nopea reagointi <br />
osaavan työvoiman vapautumiseen. Kotimaisista yrityksistä OP-Pohjola perusti <br />
pankki- ja vakuutuspalveluita kehittävän yksikön Ouluun. Ulkomailta Suomeen ovat <br />
tulleet muun muassa Ericsson, Electronic Arts, Intel, Huawei ja Samsung. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö, Nokia ja muut julkisen sektorin toimijat aloittivat <br />
vuonna 2011 Bridge-ohjelman pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja <br />
Salossa. Ohjelma on koskenut Suomessa noin 4 500 henkilöä, joista noin 40 prosenttia <br />
on löytänyt uuden työn joko Nokialta tai muista yrityksistä. Opiskelemaan on lähtenyt <br />
noin 10 prosenttia. Monille työpaikkaansa vaihtaville on tarjottu tähän liittyviä <br />
muuntokoulutuksia. Lisäksi Bridgen avulla Suomeen on syntynyt yli 400 uutta yritystä. <br />
Tekes puolestaan on rahoittanut Innovation Mill -toimintaa, jossa on syntynyt <br />
Nokian ja NSN:n tuoteideoista jo noin 50 yritystä ja niihin noin 450 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Alan työntekijät ovat tähän mennessä sijoittuneet uusiin tehtäviin kohtuullisen <br />
hyvin. Tilanne vaikeutuu kuitenkin, koska markkinoiden ”imukyky” on heikentynyt. <br />
Siksi nyt on tehtävä uusia toimia, joilla estetään työttömiksi jääneiden osaamisen <br />
rapistuminen. Siihen työryhmä esittää yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin räätälöityä <br />
täsmäkoulutusta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen (polku 13) ===== <br />
<br />
<big>räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutus</big> <br />
<br />
Koulutushankintaa on tarpeen uudistaa ketterämmäksi. Spirit ICT Future on Pirkanmaalla <br />
toteutettava muuntokoulutushanke, jossa on mukana useita yrityksiä. <br />
<br />
Ohjelma tarjoaa ripeästi koulutusta mm. ICT-alalta vapautuneiden osaamisen täydentämiseksi <br />
uuden työnantajan edellyttämällä tavalla. Koulutuksella edistetään <br />
yritysten strategista uusiutumista nykyisten työntekijöiden osaamista täydentämällä. <br />
Tampereen toimintamalli monistetaan muille paikkakunnille. <br />
<br />
vastuutaho: Paikalliset ELY-keskukset pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Salossa. <br />
<br />
<br />
<big>Täydennyskoulutusta korkeakouluihin</big> <br />
<br />
Käynnistetään pikaisesti selvitys korkeakoulujen mahdollisuuksista ja esteistä tarjota <br />
täydennyskoulutusta tai eri aloille kehitettäviä uusia korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia <br />
työryhmän jo tunnistamille kasvualueille. Muun muassa oppisopimustyyppistä <br />
täydennyskoulutusta tulisi kehittää yhteistyössä alan yritysten <br />
kanssa ja suunnata koulutusta nopeasti alojen osaajien tarpeiden tyydyttämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: OKM, TEM, UNIFI ja ARENE. <br />
<br />
<br />
<big>Vieraskielisten kielikoulutus vähennyskelpoiseksi</big> <br />
<br />
ICT-sektorin käynnissä olevan muutoksen aikana myös moni työn perässä Suomeen <br />
muuttanut kansainvälinen osaaja on jäänyt tai jäämässä vaille työtä. Elinkeinoelämän <br />
edustajien tekemissä selvityksissä kielitaidon puutteen on toistuvasti <br />
todettu olevan kaikkein keskeisin ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisen este. <br />
<br />
Henkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat menot ovat yritykselle vähennyskelpoisia <br />
eikä niille ole laissa ilmaistu yksilökohtaista ylärajaa. Koulutettavan pitää olla <br />
työsuhteessa ja koulutuksen tulee edistää työntekijän ammatillista osaamista, <br />
koska muutoin se katsotaan työntekijän osalta palkanlisäksi. Maahanmuuttajien <br />
kielikoulutus voi tässä suhteessa olla joissain tapauksissa tulkinnanvarainen. <br />
On tehtävä selkeä linjaus siitä, että äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai <br />
saamea puhuvien työntekijöiden ammatillinen suomen tai ruotsin kielen koulutus <br />
katsotaan ammatillista osaamista edistäväksi ja täten verovähennyskelpoiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, vero-osasto.<br />
<br />
== 6. Rahoituskuilu on täytettävä ja investoinnit turvattava == <br />
<br />
<big>Aloitus- ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Samoin suurten yritysten rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet. kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta luovien yritysten rahoitus kuntoon. Samoin riskinotto on tehtävä Suomessa mielekkäämmäksi ja houkuttelevammaksi.</big> <br />
<br />
Suomalaisen yritysrahoituksen ja pääomasijoituskentän alakulo on jatkunut jo <br />
useamman vuoden. Muun muassa Suomen Pankin ja työ- ja elinkeinoministeriön <br />
teettämä yritysrahoituskysely kertoo, että etenkin pienten ja keskisuurten yritysten <br />
rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet <br />
niin, että etenkin mikroyritykset nojaavat yhä enemmän vain yhteen pankkiin. <br />
Samoin suuryritysten rahoitus on muuttunut yhä enemmän pankkikeskeiseksi. <br />
Uudet vakavaraisuusvaatimukset puolestaan ovat vähentäneet pankkien lainanantoa. <br />
Yksityinen omapääomaehtoinen raha on vähentynyt, koska tuotot eivät ole vastanneet <br />
otettuja riskejä. Vastaava ilmiö näkyy laajemminkin venture capital -toimialalla <br />
Euroopassa. <br />
<br />
Suomalainen kasvuyritysekosysteemi on viime vuosien aikana kehittynyt hyvään <br />
suuntaan. Internetin ja sähköisen kaupankäynnin yleistyminen, yrittäjäilmapiirin <br />
paraneminen, sekä kasvanut yrityshautomo- ja kiihdyttämötoiminta ovat vauhdittaneet <br />
yrittäjyyttä. <br />
<br />
Kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta liiketoimintaa ja uutta <br />
kasvua luovien yritysten rahoitus sekä kasvun edellytykset kuntoon yrityskoosta <br />
riippumatta. Julkisen ja yksityisen pääoman on tehtävä ennakkoluulotonta yhteistyötä <br />
tällä alueella. Tässä yhteydessä erityisesti aikaisen ja kasvuvaiheen pääomasijoitukset <br />
ja riskirahoitus (ns. venture capital) ovat avainasemassa <br />
<br />
Kaiken ydin on yksityisen, markkinaehtoisen rahoituksen liikkeelle saaminen. <br />
Siksi Suomessa pitää kannustaa yksityistä riskinottoa ja pääomasijoitusmarkkinoiden <br />
kehittymistä. Samalla elinkeino- ja työelämä kehittyy yrittäjävetoisemmaksi <br />
ja verkottuneemmaksi jaetun riskinoton kautta: yhä useampi ihminen toimii yhtä <br />
aikaa työntekijänä, yrittäjänä, omistajana tai yksityissijoittajana. Yksityinen rahoituksen <br />
mukana tulee yleensä myös osaamista ja verkostoja. <br />
<br />
Toimiakseen suomalainen yritysekosysteemi tarvitsee suurten yritysten lisäksi <br />
1) ”innovaatioiden kasvualustaa” eli pieniä, teknologiapainotteisia, innovatiivisia ja <br />
uutta työllisyyttä luovia yrityksiä, sekä 2) vahvasti tuotekehitykseen panostavia ja <br />
globaaliksi huippuosaajiksi tähtääviä kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Kasvuyrityksiä voi syntyä startup-kentän lisäksi myös tunnistamalla ja kehittämällä <br />
potentiaalisia pk-yrityksiä, joilla niukka rahoitus on usein kasvun rajoite. Samoin <br />
spinoffit nähdään keinona synnyttää uusia yrityksiä. Käynnissä olevan ICT-alan <br />
rakennemuutoksen yhteydessä on pyritty kannustamaan yrityksistä eropakettien <br />
kautta tai yt-menettelyllä irtautuvia osaajia perustamaan uusia yrityksiä. Rahoituksen <br />
monipuolistaminen madaltaa etenkin henkilöstön mahdollisuuksia tarttua <br />
spinoff-tilaisuuksiin. <br />
<br />
Kasvun yritysekosysteemi [KUVA]<br />
<br />
<br />
Rahoituksen ja tuotekehityspanosten kasvattamisen edistämiseksi työryhmä esittää <br />
uudenlaisia ratkaisuja, jotka on priorisoitu eri vaiheessa olevien yritysten tarpeet <br />
huomioiden. Startup-kentällä korostuu yksityisen rahoituksen ja pääomasijoitustoiminnan <br />
kehittäminen, kasvuyritysten ja vakiintuneiden suuryritysten kohdalla <br />
taas Suomen kilpailukyky ja houkuttelevuus tuotekehityspanosten ja immateriaalioikeuksien <br />
ja IPR -oikeuksien kohdemaana. <br />
<br />
=== EnkElIrahoITuSTa ja -oSaamISTa SIEmEn- ja kaSvuvaIhEESEEn === <br />
<br />
Innovatiivisten siemen- ja mikroyritysten alkutaipaleella korostuu yksityisen enkelirahoituksen <br />
ja yrittäjyyden merkitys. Suomalaiset noin 300 bisnesenkeliä sijoittavat <br />
vuosittain vain noin 10–15 miljoonaa euroa kotimaisiin yrityksiin. Ruotsin riskipääomayhdistyksen <br />
SVCA:n mukaan maassa on 3000–5000 bisnesenkeliä, jotka sijoittavat <br />
vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Yhdysvalloissa enkelisijoittajat investoivat <br />
huikeat 20 miljardia euroa vuosittain. <br />
<br />
Työryhmä näkeekin enkelisijoittajien merkityksen erittäin olennaisena siemenvaiheen- <br />
ja startup -yritysten kasvun ja rahoituksen edellytyksenä. Bisnesenkelit tuovat <br />
mukanaan tyypillisesti rahoituksen lisäksi kasvuasennetta, kanssayrittäjyyttä, <br />
osaamispääomaa ja kokemusta liiketoiminnan kehittämiseen sen kriittisessä alkuvaiheessa. <br />
Näin he lisäävät yrityksen onnistumisen edellytyksiä. <br />
<br />
Eduskunnassa loppuvuodesta hyväksytty bisnesenkeleille suunnattu kasvuyrityskannustin <br />
on erittäin tärkeä toimenpide kasvun ja yritysekosysteemin kehittymisen <br />
kannalta. Työryhmä pitää tärkeänä, että sijoituskannustin laajennetaan koskemaan <br />
myös yksityisessä tai perheomistuksessa olevia sijoitustoimintaa harjoittavia <br />
yrityksiä sekä yrityskiihdyttämöitä. Samoin määrätietoisen enkelisijoitustoimialan <br />
kehittämisen näkökulmasta on erittäin tärkeää tukea yksittäisten enkelisijoittajien <br />
kykyä hajauttaa panokset laajaan joukkoon kohdeyhtiöitä. <br />
<br />
Jatkoksi enkelirahoituksen kehittämisen osalta työryhmä suosittaa, että selvitetään <br />
yksityisten sijoitusyhtiöiden toimintaedellytysten kehittämistä. Tutkitaan mahdollisuuksia <br />
tehdä listaamattomien yritysten luovutusvoitto verovapaaksi, mikäli <br />
voitto käytetään uudelleen kasvuyhtiösijoituksiin. Näin edesautettaisiin merkittävästi <br />
pääoman kiertoa uusiin kasvuyrityksiin sekä kiihdyttämötoiminnan kehittymistä <br />
sijoitusyhtiöiksi tai ”evergreen” -mallilla toimiviksi rahoittajiksi. Evergreen <br />
-mallissa sijoituksista vapautuvaa pääomaa sijoitetaan eteenpäin uusiin kohdeyrityksiin, <br />
eikä tulouteta yhtiöstä/rahastosta. <br />
<br />
=== kaSvun ja kanSaInvälISTymISEn rahoITuSTa pääomaSIjoITukSIlla === <br />
<br />
Pääomasijoitusmarkkinoita kehittävien toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa <br />
sekä kotimaista että ulkomaista yksityistä rahoitusta siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. <br />
Tavoitteena pitää olla, että Suomeen luodaan kansainvälisesti huippuluokkaa <br />
olevan markkinaehtoisesti toimivan pääomasijoitustoimiala. <br />
<br />
Työryhmä näkee tärkeänä uutena kehitystoimenpiteenä uusien yksityisten, epäsymmetriamallilla <br />
toimivien siemen- ja aikaisen vaiheen pääomarahastojen syntymisen <br />
Suomeen. <br />
<br />
Tähän pyritään esimerkiksi nykyisen Vigo-yrityskiihdyttämötoiminnan jatkamisella <br />
ja kehittämällä niitä kohti uusien yksityisten VC-rahastotiimien muodostumista. <br />
Lisäksi valtion rahoitusta yritysten siemen- ja kasvuvaiheessa tulee painottaa <br />
entistä enemmän pääomarahastojen kautta tapahtuvaksi, suorien sijoitusten <br />
sijaan. <br />
<br />
Pääomasijoitus- eli venture capital -markkinoilla tavoite on turvata uusien Suomeen <br />
sijoittavien VC-rahastojen varainhankinta, rahastojen aiempaa aktiivisempi <br />
osallistuminen varhaisen vaiheen kehitystyöhön, yhtiöiden kasvurahoituskierrosten <br />
toteutuminen (A- ja B-rahoituskierros) sekä keskittyminen yritysten kansainvälistymiseen. <br />
Painopiste tulisi olla myös tehokkaammassa hankevirran markkinoinnissa <br />
kansainvälisille sijoittajille ja kansainvälisten sijoituskierrosten toteuttamisessa. <br />
Tämän vauhdittamiseksi työryhmä esittää uuden ”Kasvurahastojen Rahaston”-tyyppisen <br />
mallin perustamista riittävän laajana. <br />
<br />
Alku- ja kasvuvaiheen rahoitusmallit olisi mielekästä yhdistää yhden public-private-<br />
mallin alle. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita<br />
(polku 14, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Käynnistetään rahoitusohjelma alku- ja kasvuvaiheen yrityksille</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa valtion ja yksityisten rahoittajien yhteistyössä rakennettua <br />
kokonaisvaltaista rahoitusohjelmaa, joka tähtää sekä alkuvaiheen että kasvuvaiheen <br />
yritysten rahoitustilanteen parantamiseen. Riittävän kokoinen rahoitus <br />
edellyttää 60–100 miljoonan euron vuosittaista panostusta, jossa valtio vastaa <br />
40 prosentista ja yksityiset sijoittajat 60 prosentista. Näistä rahoitusohjelman <br />
varoista 40 prosenttia suuntautuu siemen- ja aikaisen vaiheen rahoitukseen ja <br />
60 prosenttia kasvuyritysten rahoittamiseen. <br />
<br />
<big>Kehitetään siemen- ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Kokonaisohjelman osana perustetaan Suomeen eri profiileilla ja toimialoilla toimivia <br />
public-private-rahastoja edellä mainitussa suhteessa. Julkinen toimija huolehtii <br />
sijoituksen pitkäjänteisyydestä ja riittävistä hallinnointiyhtiön kannusteista. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti. Rahastot toimivat <br />
epäsymmetria-periaatteella niin, että valtio tyytyy yksityissijoittajia pienempään <br />
voittoon. Epäsymmetria-mallissa tulee ottaa huomioon EU:n valtiotukisäännöt. <br />
Tekesin riittävä resurssointi rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen/Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 10–16 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
<big>Kehitetään kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Voidaan toteuttaa esimerkiksi perustamalla ns. Kasvurahastojen Rahasto II. <br />
Toteutetaan se riittävän laajana, jotta public-private -kokonaispanostus on 40–60 <br />
miljoonaa euroa vuosittain puhtaasti kasvurahoituspainotteisille VC-rahastosijoituksille. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti ja sijoitukset pitäisi <br />
olla luokiteltavissa yksityiseksi pääomaksi. Teollisuussijoituksen riittävä resurssointi <br />
rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen, Teollisuussijoitus, toimitusjohtaja <br />
Juha Marjosola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 14–24 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
=== kaSvuInvESToInTEIhIn TarvITTavan laInarahoITukSEn SaaTavuudEn varmISTamInEn === <br />
<br />
Yritykset tarvitsevat kasvuvaiheessa investointeihinsa ja käyttöpääomaa varten lainarahoitusta. <br />
Nykyisellään Finnvera voi myöntää sekä lainarahoitusta että takauksia <br />
pankkien myöntämille lainoille. Rakennemuutostilanteen vuoksi Finnveran <br />
rahoitusedellytyksiä on työ- ja elinkeinoministeriön päätöksillä laajennettu. <br />
<br />
Useista rahoitusmarkkinoiden kehityksen rakenteellisista syistä ja suhdannekehityksen <br />
vuoksi pankkien lainarahoitus pk-yrityksille on viime aikoina merkittävästi <br />
tiukentunut, vaikka valtion osallistumisedellytyksiä on vahvistettu. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15A) ===== <br />
<br />
Otetaan käyttöön pk-yritysten joukkovelkakirjalainat. Kasvavien yritysten lainarahoituksen <br />
saatavuuden varmistamiseksi työryhmä esittää, että Finnvera käynnistää <br />
uuden pk-yritysten joukkovelkakirjalaina-järjestelmän. Järjestelmä voidaan <br />
kehittää 2000-luvun alussa käytössä olleen Finnveran pk-yritysten jvk-järjestelmän <br />
pohjalta. Nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa joukkovelkakirjalaina <br />
monipuolistaisi lainainstrumenttien ja rahoittajien syndikointia ja riskinjakoa. <br />
Menettely parantaisi siten myös pankkien lainarahoituksen myöntämisen <br />
edellytyksiä. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
=== InnovaaTIoBokSIlla SIjoITukSET ja TuoTEkEhITySpanoSTukSET SuomEEn === <br />
<br />
Hallituksen esittämä t&k-menojen lisävähennys yritysverotuksessa tähtää tutkimuksen <br />
ja kehittämisen tekemiseen nimenomaan Suomessa. Näiden panostusten <br />
täysimääräiseksi hyödyntämiseksi pitää myös varmistaa, että kehitystyön tuloksena <br />
syntyneiden innovaatioiden omistus pysyy Suomessa. <br />
<br />
Aineettomat oikeudet siirtyvät helposti maasta toiseen, koska niiden omistusmaan <br />
vaihtaminen on yksinkertaista. Innovaatioiden verokannustin, ns. innovaatioboksi, <br />
pyrkii vaikuttamaan siihen, että yritys pitää tai siirtää aineettomat oikeutensa <br />
kyseiseen maahan. Innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa <br />
alhaisemmalla verokannalla. <br />
<br />
Innovaatioboksi tukisi merkittävällä tavalla suomalaisten yritysten kilpailukykyä <br />
innovaatiointensiivisillä aloilla ja loisi paremmat mahdollisuudet houkutella jopa <br />
aivan uutta tutkimus-, tuotekehitys- ja muuta liiketoimintaa ja verotuloja Suomeen. <br />
<br />
Monissa Euroopan maissa on käytössä erilaisia innovaatioboksin muotoja (UK, <br />
Hollanti, Luxemburg, Ranska, Belgia, Unkari, Espanja). Sen vuoksi useat suomalaiset <br />
yritykset selvittävät parhaillaan, missä kannattaa pitää aineettomien oikeuksien <br />
omistus ja mistä niistä saatava taloudellinen hyöty on suurin. <br />
<br />
Työryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Suomeen luodaan nopeasti kansainvälisesti <br />
kilpailukykyinen innovaatioboksi. Innovaatioboksin on katettava erilaiset <br />
aineettomat oikeudet mahdollisimman laajasti, jotta kannustimen vaikuttavuus olisi <br />
riittävä pitämään ja houkuttelemaan aineettomia oikeuksia Suomeen sekä tehokkaasti <br />
kannustamaan yrityksiä kaupallistamaan keksinnöt. Innovaatioboksin tulee <br />
hyödyttää sekä isoja että pienempiä yrityksiä, jotta veturiyrityksinä toimivat isommat <br />
yritykset eivät siirtäisi innovaatiopanostuksiaan ulkomaille ja vetäisi siten <br />
mukanaan myös pienempiä kasvuyrityksiä. Näin turvataan myös nopeimpien kasvuyritysten <br />
pysyminen Suomessa mahdollisissa yrityskauppa ja kansainvälisissä <br />
sijoituskierrostilanteissa (esimerkiksi SuperCell / Rovio). <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15B) ===== <br />
<br />
<big>Luodaan innovaatioille verokannustin</big> <br />
<br />
Luodaan Suomeen innovaatioiden verokannustin (innovaatioboksi), jonka <br />
mukaan innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa merkit<br />
tävästi alhaisemmalla verokannalla (8-12%). <br />
<br />
Alhaisemman verokannan piiriin kuuluvat tulot kaikista keskeisistä aineetto<br />
mista oikeuksista (patentit, tavaramerkit, ohjelmistojen ja muiden luovien teos<br />
ten tekijänoikeudet). <br />
<br />
Innovaatioboksin tulee hyödyttää yhtäläisesti niin isoja kuin pienempiäkin yrityk<br />
siä (ei euromääräistä rajaa). <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Staattiset verovaikutukset yli 200 miljoonaa euroa. <br />
Dynaamiset verovaikutukset tulee arvioida. <br />
<br />
Toteutetaan hallituksen esitys tutkimuksen ja kehityksen kolmen vuoden lisävähennyksestä. <br />
Lisäksi työryhmä ehdottaa vähennyksen muuttamista pysyväksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela.<br />
<br />
== 7. Uusilla toimintatavoilla innovaatioita == <br />
<br />
<big>Uudet innovaatiot vaativat digitaalisessa maailmassa toimintatapoja, joissa korostuvat nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne. Samoja ominaisuuksia vaaditaan äkillisen rakennemuutoksen hoitamisessa.</big> <br />
<br />
Kilpailukyky edellyttää digitaalisessa maailmassa uudenlaisia toimintamalleja <br />
sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Uudet toimintatavat ovat välttämättömiä <br />
siksi, että innovaatioiden pitää syntyä entistä nopeammin ja niiden tekemiseen tarvitaan <br />
entistä enemmän useiden toimijoiden verkostoja. <br />
<br />
Nopean oppimisen vaateen kuvaa erinomaisesti IMD:n professori Peter Lorange <br />
artikkelissaan ”Ultra-rapid Management Processes”. <br />
<br />
”Vaaditaan johtamismalleja, jotka mahdollistavat uusien liiketoimintojen tuomisen <br />
markkinoille ensimmäisenä sekä parhaimpien ideoiden ultranopean levittämisen <br />
maailmalle”. <br />
<br />
Verkostojen voimasta puolestaan kirjoitetaan osuvasti muun muassa Sitran julkaisussa <br />
”Suuri siirtymä”: ”T&k-toiminnan globaalisaation hyödyntäminen edellyttää <br />
siirtymistä hajautettuun organisaatiomalliin, jossa innovaatioprosessi tapahtuu <br />
yhteistyössä eri yksiköiden, partnereiden, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa”. <br />
<br />
Verkostomainen ja nopea toiminta vaatii uudenlaista ajattelua organisaatioiden <br />
johtamisessa. Johtamismallit ovat kehittyneet pitkälti 1900-luvun teollisuudessa, <br />
mikä aiheuttaa haasteita 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Professori CG. Prahalad <br />
kirjoittaakin johtamisen muuttuvan tällä vuosisadalla monella tavalla. ”Johtamista <br />
hallinneet ajatuksemme täytyy arvioida uudestaan muun muassa vallan, <br />
rakenteiden, hierarkian, kontrollin, koordinaation, omistamisen ja kannustimien <br />
osalta”. <br />
<br />
Verkostoitumisen ja nopeuden vaade osuu ensimmäisenä kansainvälisessä kilpailussa <br />
oleviin yrityksiin. Sama vaatimus koskee kuitenkin koko yhteiskuntaa <br />
kolmesta syystä. Yritykset eivät pysty uudenlaiseen toimintatapaan, jos koko muu <br />
yhteiskunta toimii vanhoilla malleilla. Lisäksi julkinen sektori on usein keskeinen <br />
kumppani verkostoissa, joissa kehitetään uusia asioita. Samoin on tärkeää oivaltaa, <br />
että uudet toimintamallit tuovat tehoa myös julkiselle sektorille ja parantavat julkisia <br />
palveluita. <br />
<br />
World Economic Forumin The Global Information Report korostaa, että elämme <br />
hyperverkottuneessa maailmassa, jossa kansalaisten, yritysten ja valtion suhteet <br />
muotoutuvat uudella tavalla. ”Se tuo uusia mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta ja <br />
hyvinvointia synnyttämällä uusia tuotteita ja palveluita sekä parantamalla tapaa, <br />
jolla julkiset palvelut tuotetaan.” <br />
<br />
Samalla on toki syytä muistaa WEF:n varoitus, että hyperverkottuneisuus synnyttää <br />
uusia haasteita kuten tietoturvan murtuminen, verkkorikollisuus ja uhat yksilöiden <br />
tietosuojalle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut edellä kuvattuja tarpeita kehittää nopeutta <br />
ja verkostomaisia toimintamalleja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lukemattomissa <br />
työryhmän käymissä keskusteluissa on noussut esiin samankaltaisia <br />
kokemuksia siitä, kuinka eri toimijat työskentelevät siiloissa, joiden ylittäminen on <br />
syystä tai toisesta vaikeaa. Yritysten ja julkisen sektorin keskustelu on usein mutkikasta <br />
ja yhteistyö eri toimialojen välillä on ohutta. <br />
<br />
Nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne ovat tärkeitä myös silloin, kun ratkotaan <br />
äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamia ongelmia. Tarvitaan ennakkoluulottomia <br />
ratkaisuja, joissa julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Uusia ratkaisumalleja <br />
täytyy kokeilla, koska ei ole olemassa patenttiratkaisuja, joilla ongelmat <br />
voisi takuuvarmasti korjata. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä tekee ehdotuksia, jotka tähtäävät <br />
<br />
• innovatiivisuuteen julkisten palveluiden kehittämisessä, <br />
• erilaisten osaamisten kohtaamiseen ja uudenlaisten ekosysteemien syntymiseen, <br />
• yritysten palveluviidakon purkamiseen ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen sekä <br />
• toiminnan nopeuttamiseen niin, että asioita samalla kehitetään pitkäjänteisesti. <br />
<br />
=== julkISET palvEluT EdElläkävIjöIkSI === <br />
<br />
Julkisella sektorilla on merkittävä tarve tehostaa ja parantaa palveluitaan digitaalisilla <br />
ratkaisuilla. Tarvetta tehokkuuteen lisää julkisen sektorin velan kasvu ja huoltosuhteen <br />
heikkeneminen. Palvelujen parantaminen puolestaan on tärkeää, koska <br />
sähköiseen maailmaan kasvaneet kansalaiset odottavat saavansa yhä enemmän palvelua <br />
verkossa. Yritykset taas voivat saada merkittäviä säästöjä, jos niiden tarvitsemat <br />
julkiset palvelut ovat automatisoituja. <br />
<br />
Työryhmä näkee, että uusia julkisia palveluita tulisi kehittää ennakkoluulottomasti <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Julkiset palveluhankinnat voivat <br />
toimia osaltaan uusien innovaatioiden veturina tilanteissa, joissa uutta teknologiaa <br />
voidaan yhdistää palveluun. <br />
<br />
Tästä erinomaisena esimerkkinä on verohallinnon jos usean vuoden yli jatkunut <br />
johdonmukainen palvelukehitys. Työ lähti liikkeelle työprosessin uudelleenmäärittelystä <br />
ja systeemisen muutoksen tarpeen ymmärtämisestä. Case Vero. <br />
<br />
Uusien palveluiden kehittämisessä pilotit ovat tärkeä toimintamalli, jossa yhdistyvät <br />
nopea toiminnan käynnistäminen ja riskin rajaus. Pilottien avulla asiakas ja toimittaja <br />
voivat luoda täysin uusia palveluita ja prosesseja, joita muut eivät ole vielä testanneet. <br />
<br />
Kokeilukulttuurin hyödyt voivat olla suuret. Julkinen sektori saa innovatiivisia <br />
ratkaisuja, jotka tehostavat ja parantavat palvelua. Yritykset puolestaan saavat referenssejä, <br />
jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä etenkin vientimarkkinoilla. <br />
<br />
Alla ovat keskeiset julkisen sektorin ominaispiirteet, joita digitaalisessa maailmassa <br />
tarvitaan. <br />
<br />
• Nopea palvelu. Tehokas julkinen sektori palvelee asiakaslähtöisemmin sekä <br />
kansalaisia että yrityksiä. <br />
<br />
• älykäs asiakas. Kilpailukykyinen julkinen sektori on myös älykäs asiakas <br />
yksityiselle sektorille. <br />
<br />
• Ennakkoluuloton kokeilija. Julkinen sektori kokeilee rohkeasti uusia ratkaisuja. <br />
Pilotit ovat kokeiluväline, joilla voidaan toimia nopeasti ja pitää riskit <br />
kohtuullisina. <br />
<br />
•kilpailun edistäjä. Kilpailukykyinen julkinen sektori lisää kilpailua kotimarkkinoilla. <br />
<br />
• Tehokkaiden rakenteiden luoja. Julkinen hallinto tukee yhteisiä rakenteita, <br />
jotka mahdollistavat joustavat toimintamallit. <br />
<br />
===== Case Sähköistä verotusta ===== <br />
<br />
:Verottaja on edennyt jo vuosien ajan systemaattisesti kohti automatisoitua palvelua, jossa sekä verovelvollisten että verottajan omat toiminnot on sähköistetty mahdollisimman pitkälle. <br />
: <br />
:Kehitystyö on helpottanut sekä asiakkaan että verohallituksen työtä. Tämä on edellyttänyt, että verottaja on miettinyt kaikki omat prosessinsa uusiksi. Siksi verottaja on edennyt kehityspolulla askeleittain niin, että ensimmäiset askeleet otettiin jo 1990-luvulla. Silloin alkoi kokeilu veroehdotusten tekemisestä valikoiduille asiakkaille. <br />
: <br />
:Monien askeleiden jälkeen kaikki kansalaiset alkoivat saada veroehdotuksen, joiden täydentäminen piti kuitenkin tehdä paperilla. Nyt noin 5,5 miljoonaa asiakasta saa esitäytetyn veroehdotuksen. Täydennettävää on noin 1,5 miljoonalla verotettavalla, joista kolmasosa tekee täydennykset sähköisesti. <br />
: <br />
:Digitalisointi ei ole johtanut henkilöstön irtisanomisiin, mutta henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta. Samaan aikaan monien tehtävät ovat muuttuneet entistä enemmän asiantuntijatehtäviksi. Asiakkaille tämä on tiennyt laadukkaampia ja nopeampia neuvontapalveluita. <br />
: <br />
:Kehitysmahdollisuuksia on edelleen paljon. Esimerkiksi verotilijärjestelmä mahdollistaisi sen, että verovelvollinen voisi kuitata verovelkoja ja –saamisia keskenään. Tämä yksinkertaistaisi rahaliikennettä veronmaksajan ja valtion välillä ja säästäisi kaikkien aikaa ja rahaa. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (polku 16) ===== <br />
<br />
<big>luodaan esikaupallisten pilottien malli julkiselle sektorille</big> <br />
<br />
Kehitetään esikaupallisen vaiheen toimintamalli, jossa esimerkiksi kunta esittää <br />
yrityksille ongelman, johon yritykset etsivät uuden ratkaisun. Sen jälkeen kunnan <br />
haasteet parhaiten ratkaiseva yritys voi jalostaa ratkaisun edelleen tuotteeksi, <br />
jota päästään kokeilemaan. Pilotin kautta luodaan malli, joka monistetaan ja levitetään <br />
julkisen sektorin organisaatioiden käyttöön sekä pidetään huoli palveluiden <br />
ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. <br />
<br />
Esikaupallisella hankinnalla voidaan edistää uusien markkinoiden syntymistä <br />
ja yritys saa samalla kaupallisen referenssin, mikä auttaa kasvu-ja <br />
vientiponnisteluissa. <br />
<br />
Toimeenpano: VM, ICT-johtaja Timo Valli; Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka <br />
Mäki-Lohiluoma. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista</big> <br />
<br />
Suomalaisia ohjelmistoyrityksiä syrjivä sääntely liittyy etenkin Hanselin koordinoimiin <br />
julkisiin kilpailutuksiin. Etenkin referenssivaatimukset kilpailutuksissa <br />
sulkevat usein ulos suomalaiset, pienet ohjelmistoyritykset. Tämä karsii vaihtoehtoja, <br />
tukee asemansa saavuttaneiden suurten yritysten asemaa ja rajoittaa kasvuyrittäjyyttä. <br />
Työryhmä ehdottaa, että julkisen hankinnan ehtoja muokataan niin, <br />
että ne avaavat ovia uusille innovaatioille. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>perustetaan kansalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus</big> <br />
<br />
ICT-2015 työryhmän ehdotuksesta on vuoden 2012 viimeisessä lisätalousarviossa <br />
myönnetty rahoitus kansalaisen SOTE-palvelujen kehittämiskeskuksen <br />
perustamista koskevan selvityksen laatimiseksi. <br />
<br />
Selvityksen perusteella tehdään esitys keskuksen perustamisesta vuonna <br />
2014. Perustettava keskus toimisi palvelujen järjestäjien, ammattilaisten, asiakkaiden <br />
ja ICT-toimittajien yhteistyön, asiakaslähtöisen palvelumuotoilun foorumina <br />
ja yhteisten toimintamallien kehittäjäyhteisönä. Hyödynnetään toiminnassa <br />
VTT:n osaamista ja toimintaa Sote-palveluiden konseptoinnissa ja mallinnuksessa <br />
(tutkimusjohtaja Tatu Koljonen). <br />
<br />
vastuutaho: STM/neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen, VM/ICT-johtaja <br />
Timo Valli ja TEM <br />
<br />
Tarvitavat resurssit: Myönnetty vuoden 2012 viimeisessä lisäbudjetissa <br />
200 000 euroa perustamista koskevan selvityksen laatimiseen, vuodesta 2014 <br />
alkaen varaus selvityksen perusteella budjettiin. <br />
<br />
=== TörmäyTTämISEn ja EkoSySTEEmIEn EdISTämInEn === <br />
<br />
Uusien innovaatioiden syntyminen edellyttää, että erilaiset osaamiset kohtaavat <br />
nykyistä paremmin monella tasolla. Siksi Suomeen tulee kehittää toimintamalleja, <br />
jotka vauhdittavat yhteistyötä sekä vuorovaikutusta niin toimialojen sisällä että eri <br />
toimialojen välillä. <br />
<br />
Esimerkiksi strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit ovat monien arvioiden <br />
mukaan onnistuneet hyvin toimialojen sisäisessä törmäyttämisessä, mutta toimialarajat <br />
ylittävissä kohtaamisissa ja kansainvälisessä yhteistyössä monet näkevät <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Lukuisissa työryhmän käymissä lähetekeskusteluissa on korostunut ekosysteemien <br />
luomisen ja osaamisen ristiinpölytyksen merkitys.Ekosysteemejä tarvitaan, <br />
koska kaikki suurimmat globaalit haasteet edellyttävät systeemisiä ratkaisuja. Esimerkiksi <br />
terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen voi onnistua vain, jos on olemassa <br />
arkkitehtuuri, johon kaikkien yksityisten ja julkisten toimijoiden ratkaisut kytkeytyvät. <br />
Tässä on pienellä maalla aivan erityinen etu, jota pitäisi pystyä hyödyntämään. <br />
<br />
Teknologisten välineiden ja ratkaisujen puute ei ole enää perimmäinen este. <br />
Hidasteet ja esteet ovat organisaatioissa, vanhoissa toimintatavoissa ja prosesseissa <br />
sekä viime kädessä asenteissa. Jotta niitä voidaan muuttaa, tarvitaan uusia tapoja <br />
tehdä työtä sekä työtapoja palvelevaa teknologiaa. Lisäksi tarvitaan ekosysteemejä, <br />
joissa toimintaympäristö viritetään teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä silmälläpitäen <br />
optimaaliseksi. <br />
<br />
Ekosysteemiin kuuluu monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista <br />
osaamista ja riskien oton kyvykkyyttä. Samoin tarvitaan sekä yksityistä että <br />
julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille ja palveluille. Tarvitaan myös laadukasta <br />
regulaatiota ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se vaatii myös saumatonta <br />
yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten ekosysteemin <br />
osien täytyy olla kyvykkäitä kytkeytymään kansainvälisiin verkostoihin. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain sitä kautta, että ekosysteemin laatu ja sen ympärille <br />
rakentuva relevantti osaaminen ovat maailman huippua. <br />
<br />
Törmäyttäminen voi tapahtua ympäristöissä, joissa kohtaamiset ovat luonnollisia. <br />
Siksi kohtaamisia tapahtuu luontevasti esimerkiksi alueiden sisällä tai toimialaverkostoissa. <br />
Digitaalisten palveluiden kehittyminen edellyttää, että ICT-alan osaajat <br />
ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi konepajateollisuuden ammattilaisten <br />
kanssa. <br />
<br />
Alueellisista törmäytyskanavista hyviä esimerkkejä ovat Tampereen Uusi Tehdas, <br />
Oulun Yritystakomo ja useilta paikkakunnilta löytyvät Tampereen mallin mukaiset <br />
Protomo-yrityskiihdyttämöt. Strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit puolestaan <br />
ovat esimerkkejä toimialaverkostoista, joissa saman alan yritykset kehittävät <br />
yhdessä teknologiaa, jota useammat yritykset voivat hyödyntää. <br />
<br />
Nokia-klusterista työttömäksi jäävien osaamisen yhdistäminen puolestaan tarvitsee <br />
akuutteja ratkaisuja, joissa hyödynnetään ekosysteemin ja törmäyttämisen <br />
malleja. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Törmäytys ja verkostohankkeet (polku 17) ===== <br />
<br />
<big>Alueelliset verkostohankkeet </big><br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman Innovatiiviset-ohjelman (INKA) tavoitteena <br />
on vahvistaa kansanvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä <br />
Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan <br />
luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä <br />
ja edelläkävijämarkkinoita. <br />
<br />
Tuetaan alueellisten osaamiskeskittymien syntyä. Kannustetaan alueita rakentamaan <br />
nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet vahvistavat <br />
toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä osaamisohjelmilla, <br />
joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
toimintaa. <br />
<br />
Pilottina avointen järjestelmien osaamiskeskittymän kehittäminen. Kehitetään <br />
digitaalisen osaamisen keskittymää toteuttamalla osaamisohjelmia muun muassa <br />
kokonaisarkkitehtuurien, suurten järjestelmien hallinnan ja avoimien skaalautuvien <br />
palvelujärjestelmien alalla. Suunnataan hankeportfolio tukemaan kansallisen <br />
infrastruktuurin muutosta ja julkishallinnon ja avoimia terveydenhuoltoalan <br />
järjestelmäkehityshankkeita. <br />
<br />
Tavoitteena on luoda verkostot uuden kansallisen veturi-ilmiön muodostamiseksi <br />
ja vaihtoehdoksi suuryrityksille mm. julkishallinnon palvelukehityshankkeissa. <br />
Toteutetaan osaamisohjelmat muutamille valikoiduille erityisosaamisalueille, <br />
jotka edesauttavat kokonaisratkaisujen toteuttamista: <br />
<br />
• Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut ja -strategiat, palveluliiketoiminnan ja teknisten ratkaisujen yhteissuunnittelu <br />
• Suurten järjestelmien tekninen hallinta, optimointi ja toteutus <br />
• Avoimet ja skaalautuvat palvelujärjestelmä-, tietoturva- ja informaationhallinnan kehitysmallit sekä käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta <br />
<br />
Toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana avausprojektin sisällä mahdollisesti <br />
osana tulevaa INKA-ohjelmaa. <br />
<br />
vastuutaho: BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula, STM/neuvotteleva virkamies <br />
Hannu Hämäläinen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kaksi miljoonaa euroa vuodessa 2013–2017. <br />
<br />
<big>Toimialakohtaiset törmäytykset</big> <br />
<br />
<big>Selvitetään edellytykset uusien digitaalisten ekosysteemien rakentamiseen</big> <br />
<br />
Sähköinen terveysteknologia ja älykkäät vanhuuspalvelut ovat suuria kasvumahdollisuuksia <br />
ikärakenteen muuttumisen vuoksi. Selvitetään vuoden 2013 aikana, <br />
löytyykö näiden aihealueiden ympärille yritysten (esim. Mawell Oy) ja tutkimuslaitosten <br />
muodostama joukko, joilla olisi kiinnostusta tehdä näistä laajempi kehitysohjelma. <br />
Yhtenä mahdollisena kohteena on Salo, jossa on jo käynnistetty hyvinvointiteknologian <br />
(erityisesti vanhuspalvelut) kehitysympäristön rakentaminen. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>digitaalisen koulutusliiketoiminnan kehittäminen</big> <br />
<br />
Koulutusliiketoiminnan ja ICT-sektorin törmäyttämöitä pilotoidaan Jyväskylässä, <br />
Tampereella ja Oulussa. Lisäksi Turun yliopistolla, Salon kaupungilla ja paikallisilla <br />
yrityksillä on alan kehityshanke Näistä kaupungeista löytyy valmiita tuotteita, <br />
palveluratkaisuja ja sisältöjä molemmilla sektoreilla joiden yhteistyömahdollisuuksia <br />
ei ole hyödynnetty. <br />
<br />
Törmäyttämisellä on tarkoitus hakea uusia palveluratkaisuja ja nopeita tuloksia. <br />
Tavoitteena on tuoda ICT-ja EDU-sektorit yhteen uudella tavalla, olemassa olevia <br />
rakenteita tehokkaammin ja innovatiivisemmin hyödyntäen. Tällöin saavutettavien, <br />
alueellisten hyvien käytänteiden pohjalta voidaan rakentaa laajemmin <br />
sovellettavia malleja koko maahan. Törmäyttämö luo ihmisten, ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien <br />
yllättäviä kohtaamisia yli toimialojen ja alueiden rajojen. <br />
Uudenlaisen yhteistyön tavoitteena on luoda kansainvälistä liiketoimintaa. <br />
Viennin tueksi luodaan uudet tehokkaat toimintamallit. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
resurssit: 1 miljoona euroa/vuosi. <br />
<br />
<big>Suomen kauppakamareiden digitalisaatiohanke</big> <br />
<br />
Tavoitteena on kertoa etenkin pk-yrityksille, miten informaatioteknologian uusia <br />
mahdollisuuksia voi parhaiten hyödyntää. Hanke esittelee informaatioteknologian <br />
mahdollistamia uusia toimintatapoja sekä askeleita, joiden avulla uusiin teknisiin <br />
ratkaisuihin ja toimintamalleihin kannattaa siirtyä. Samoin kiinnitetään huomiota <br />
digitalisaation haasteisiin kuten tietoturvaan ja itsensä johtamiseen digitaalisessa <br />
ympäristössä. Hankkeen aikana on tilaisuuksia yhdeksäntoista kauppakamarin <br />
alueella sekä valtakunnallinen tilaisuus Helsingissä. Tavoite on digitalisaatiokehityksen <br />
nopeuttaminen. Kohderyhminä ovat etupäässä suomalaiset pk-yritykset, <br />
kunnat ja muut paikalliset toimijat. <br />
<br />
vastuutaho: Keskuskauppakamari, Senior Advisor Ilkka Lakaniemi <br />
<br />
<br />
<big>Sähköinen treffipalvelu ICT-osaajien ja asiakkaiden välille</big> <br />
<br />
Teknologiateollisuus ry:n johdolla tehdään verkkopalvelu, jonka pääteemana <br />
on yritysten uudistuminen. Sivusto on suunnattu etenkin pk-yrityksille, joilla on <br />
nopea tarve uudistua kansainvälisen kilpailun paineessa. Sivustolle rakennetaan <br />
osio, jonka kautta digitaalisista palveluista kiinnostuneet yritykset voivat löytää <br />
oikeanlaista ICT-osaamista juuri omaan tarpeeseensa. Sivustolla myös herätetään <br />
yrityksiä digitaalisten palveluiden mahdollisuuksista case-esimerkkien kautta. <br />
<br />
vastuutaho: Teknologiateollisuus, johtaja Jukka Viitasaari. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>greenICT” ja älykkäät kaupunkiympäristöt</big> <br />
<br />
Tavoitteena on koota suomalaisen energia- ja ympäristöalan sekä ICT-alan huippuosaaminen <br />
(ml. start-up- ja kasvuyritykset) tukemaan laaja-alaisesti kolmen <br />
kaupunkialueen suunnittelua ja kehitystä sekä yritystoiminnan kasvua. Toimenpide <br />
toteutetaan kolmen vuoden aikana. <br />
<br />
vastuutaho: toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 2 milj. euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut Nokia-klusterin ongelmiin (polku 18) ===== <br />
<br />
<big>Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi</big> <br />
<br />
Monissa maissa on pula ICT-osaajista, joita Suomessa puolestaan on jäänyt työttömiksi <br />
rakennemuutoksen takia. Suomalaisten heikkoutena on tuote- ja palveluosaamisen <br />
tuotteistamisen ja markkinoille vieminen. Tästä käytännön esimerkkinä <br />
toimii ICT 2015 -työryhmän työn osana Saksassa ja Sveitsissä tehty <br />
markkina-analyysi, jonka mukaan suomalaisen ICT -osaamisen tuotteistaminen <br />
Saksan ja Sveitsin markkinoille tarjoaa välittömiä liiketoimintamahdollisuuksia <br />
suomalaisyrityksille. <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa pilottitoimenpiteitä, jotka parantavat yritysten kykyä luoda <br />
globaalisti myytäviä tuote- ja palvelukonsepteja: <br />
<br />
• muuntokoulutusta mobiiliosaajille. Yhteiskunnan ja yritysten yhdessä tukema globaalin tuotemarkkinoinnin muuntokoulutus- ja projektityösopimusohjelma, joka tarjoaa alan osaajille nopean siirtymisen matkapuhelimista uusille toimialoille sekä yrityksille kokenutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Erityisenä fokusalueena pilottivaiheessa Tampereen ja Oulun ICT-osaajat. <br />
<br />
• “Ensiasiakkuudesta moniasiakkuuteen”- rahoitusmalli. Uudet rahoitusmallit tukemaan tuotteiden ja palveluiden myyntiä useille asiakkaille ja markkinoille samanaikaisesti (nyt pk-yritykset keskittyvät usein yhteen isoon asiakkaaseen <br />
kotimaassa ja putoavat tyhjän päälle alihankintaverkon purkautuessa). Mallina Vision+, joka ei sijoita omistusosuuteen yrityksessä vaan sen tuotteiden ja palveluiden myyntiin (tuotto provisiona tuotteiden ja palveluiden myynnistä). Osa tässä raportissa ehdotetun alku- ja kasvuvaiheen yrityksille suunnatun rahoitusohjelman (polku 14) resursseista tulisi suunnata <br />
Vision+ -mallisiin rahastoihin. Myös osa vastikkeettomista julkisista yritystuista pitäisi kohdistaa tähän tarkoitukseen (esim. Tekesiin luodaan uusi ”Globaali tuotteistusosaaminen” -ohjelma). Pilottivaiheessa uusi rahoitusmalli <br />
kehitetään ja otetaan koekäyttöön suomalaisen ICT-osaamisen viennissä Saksan ja Sveitsin markkinoille. <br />
<br />
• “Suomi projektitoimisto” asiakasklusterissa Perustetaan Suomi Projektitoimisto Saksan koneenrakennusklusteriin <br />
ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusteriin. Projektitoimistot syntyvät alhaalta ylöspäin kohdemarkkinoilla asuvien, paikalliset liiketoimintamahdollisuudet tuntevien asiantuntijoiden sekä kotimaisten alueellisten elinkeinoyhtiöiden, yritysten ja yliopistojen yhteistyönä. Projektitoimistot tarjoavat suomalaisyrityksille toimipisteen lähellä asiakasta ja mahdollistavat alihankinta- ja liiketoiminnan kehitysprojektit asiakkaan toimitilojen läheisyydessä. Näillä markkinoilla fyysinen läsnäolo on erityisen tärkeää, sillä paikalliset yritykset pitävät alihankintaverkostonsa lähellä. Projektitoimisto toimii ”sillanpääasemana” suomalaisyritysten myynti- ja tuotekehityshenkilöiden lyhyt- tai pitkäaikaiselle työskentelylle kohdemarkkinoilla. Uudenlaiset projektitoimistot Saksan koneenrakennusklusterissa ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusterissa kohdistuvat suomalaisyritysten tarpeisiin, joita julkiset ja yksityiset viennin edistämisorganisaatiot eivät pysty täyttämään maantieteellisen läsnäolon, paikallisten markkinoiden syvätuntemuksen ja toiminnan joustavuuden osalta. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta kehittää konseptia edelleen nyt tehdyn selvityksen pohjalta.<br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 1,5 miljoonaa euroa/vuosi. <br />
<br />
<br />
<big>kaato – kansainväliset yritykset Suomeen</big> <br />
<br />
Vuoden 2012 lisätalousarviossa on myönnetty rahaa Suomen markkinoimiseksi <br />
kiinnostavana ICT-alueen investointikohteena ulkomailla. <br />
<br />
Laajennetaan invest-in-toimintaa tukemalla suoraan kansallisen business-in-toimintamuodon <br />
(suora neuvottelutoiminta hyödyntäen olemassa olevia liiketoimintakontakteja <br />
ja liiketoimintaosaamista) syntymistä ja vapautuvan kapasiteetin <br />
toimintaedellytyksiä. Tässä tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. <br />
Lisäksi TEM tulee laatimaan Suomen maabrändityötä eteenpäin vievälle ulkoministeriön <br />
organisaatiolle Kitkaton Suomi -yhteenvedon, jonka tarkoituksena on <br />
vaihvistaa Suomen osaamisbrändiä. <br />
<br />
Tutkitaan VTT:n systemaattista käyttöä ulkomaisen t&k:n houkuttelussa. Malli <br />
voidaan ottaa esimerkiksi Singaporesta, joka on tuotteistanut jatkuvan ulkomaisen <br />
pääoman houkuttelu- ja kotoutusmallin. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 3 miljoonaa euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
=== palvEluvIIdakon ja laInSäädännön ykSInkErTaISTamInEn === <br />
<br />
Elinkeinoelämän järjestöt ovat vuosien ajan puhuneet ylisääntelyn vaaroista. Sääntelyn <br />
nopeat muutokset on toinen elinkeinoelämän suurista huolista. Vakaa ympäristö <br />
varmistaa parhaiten investointien jatkuvuuden ja sitä kautta myös liiketoiminnan <br />
terveen kehityksen. Se puolestaan edellyttää vahvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän <br />
kanssa. <br />
<br />
Järjestöt eivät ole kannassaan yksin, sillä muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto <br />
on ollut huolissaan ylisääntelystä ja sääntelyn vaikutusten huonosta arvioinnista. <br />
VTV on todennut lausunnossaan, että ”kaikessa sääntelyssä pitää huomioida <br />
riski, että sääntely vähentää kannustusta ja innovatiivisuutta”. <br />
<br />
Tarkastusvirasto toteaa, että järkevä sääntely käsittää koko poliittisen prosessin <br />
lain suunnittelusta sen täytäntöönpanoon, soveltamiseen, arviointiin ja tarkastamiseen. <br />
Viraston mukaan uutta sääntelyä voitaisiin arvioida myös pilottien avulla. <br />
Uuden sääntelyn kokeilu voitaisiin rajata esimerkiksi alue- tai organisaatiokohtaisesti. <br />
VTV nostaa esiin myös, että sääntelyn vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan <br />
hyödyntää uudenlaisia tutkimuksellisia menetelmiä (esimerkiksi living lab -toimintakonseptia), <br />
jotka mahdollistavat oikeudellisesta sääntelystä saadun kokemusperäisen <br />
tiedon systemaattisen keräämisen ja analysoinnin. <br />
<br />
Suomella on monia vahvuuksia, jotka liittyvät yhteiskunnan perusinfrastruktuurin <br />
toimivuuteen, turvallisuuteen, luotettavuuteen ja alhaiseen korruptioon. Samat <br />
seikat voivat toisaalta johtaa yliregulaatioon ja -varovaisuuteen, virheiden välttämiseen <br />
ja varman päälle pelaamiseen, sekä riskinottohaluttomuuteen. <br />
<br />
Ylisääntely ei ainoastaan hidasta kehitystä. Liika sääntely saattaa edistää veronkiertoa <br />
ja muuta harmaata taloutta, totesi Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassaan <br />
tutkija Jenni Pääkkönen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (polku 19) ===== <br />
<br />
<big>yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa</big> <br />
<br />
Alueellisilla ja kansallisilla hankkeilla tuotetaan tällä hetkellä sekava viidakko <br />
hautomo-, startti- ja kiihdytyspalveluita. Palvelut muodostavat asiakkaan näkökul<br />
masta polveilevan, ennakoimattoman ja puutteellisesti ohjatun kokonaisuuden. <br />
<br />
Kasvun Tehoketju -hanke selkeyttää palveluketjun sisältöä ja tehostaa toimintaa <br />
asiakkaiden kannalta. Hankkeessa hyödynnetään Protomo-toiminnasta ja <br />
muista toimintamalleista tehtyjen arviointien tuloksia, tunnistetaan kansallisesti <br />
vaikuttavimmat toimintamallit ja tuotetaan lyhytkestoiset yksittäisprojektit korvaava <br />
yhtenäinen palvelukonsepti, joka on valtakunnallisesti monistettavissa ja <br />
samalla huomioi alueelliset erityispiirteet. Kasvun Tehoketju pilotoidaan välittömästi <br />
1–2:lla alueella ja sitä ryhdytään soveltamaan ainakin Oulun, Tampereen ja <br />
Salon seuduilla sekä pääkaupunkiseudulla. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Madalletaan spinoff-kynnystä lainsäädäntöä ja verotusta selkiinnyttämällä</big> <br />
<br />
Yritysten strategisissa muutostilanteissa spinoffien toteuttamisen kynnystä tulisi <br />
madaltaa. Nyt prosessiin liittyy sekä verotuksellisia että lainsäädännöllisiä haasteita <br />
spinoff-yrityksiin siirtyville henkilöille sekä emoyhtiölle. Lainsäädäntöä ja <br />
verotusta selkiinnyttämällä voidaan merkittävästi lisätä sekä työntekijöiden kiinnostusta <br />
yrittäjyyttä kohtaan että yritysten mahdollisuuksia rahoittaa tai tukea <br />
ydinliiketoiminnan ulkopuolelle jäävien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista <br />
työntekijöiden perustamissa yrityksissä. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>konesaleille oikeus energiaveron palautukseen</big> <br />
<br />
<br />
Pilvipalveluiden yleistyminen lisää ICT-yritysten tarvetta rakentaa lisää tietovarastoja. <br />
Suomella on hyvät mahdollisuudet houkutella tällaisia datacentereitä <br />
vakaan toimintaympäristönsä ansiosta. Suomen tulisi kuitenkin rakentaa datacenter-<br />
strategia. Osana tätä strategiaa ICT-alalle tulisi antaa muun teollisuuden <br />
omaama oikeus energiaveron palautukseen. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää. <br />
<br />
<big>kasvatetaan digitaalisen talouden ekosysteemiä alv-muutoksilla</big> <br />
<br />
Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen ja myyminen on tehtävä kiinnostavaksi <br />
ja kilpailukykyiseksi Suomessa. Olisi tutkittava mahdollisuus ALV-helpotukseen <br />
verkkokaupasta ostettujen tuotteiden osalta. Tämä vahvistaisi suurien <br />
kaupantoimijoiden kiinnostusta ja sijoittamista verkkokaupan ratkaisuihin <br />
ja infrastruktuuriin. Samoin on verkkokaupankäynnin osalta varmistettava suomalaisten <br />
toimijoiden kilpailukyky kotimarkkinoilla. Esimerkiksi eKirjojen, ladattavien <br />
pelien, musiikin ja elokuvien sekä verkossa toimivien sisältöpalveluiden <br />
arvonlisäveron alentaminen toisi huomattavan kasvun mahdollisuuden suomalaisille <br />
toimijoille. Muun muassa perinteisen kirjan tai elokuvalipun ALV on nyt <br />
9 prosenttia, kun taas eKirjan tai verkossa vuokrattavan elokuvan verokanta on <br />
23 prosenttia. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää <br />
<br />
<br />
=== nopEa ToImEEnpano oSana pITkäjänTEISTä kEhITTämISTä === <br />
<br />
Sekä käytäntö että tutkimustieto kertovat, että nopeus on internet-maailmassa erityisen <br />
tärkeää. Digitaaliteknologian sovellukset ovat usein ”ensimmäinen saa leijonanosan” <br />
-tyyppisiä, minkä vuoksi kärjessä oleminen on tärkeää. <br />
<br />
Internetin käyttö kasvaa huimaa vauhtia. Globaali internet-liikenne on kaksinkertaistunut <br />
kahdessa vuodessa. Tämä johtuu laitteiden ja yhteyksien hintojen laskusta <br />
ja uusien palveluiden lisääntymisestä. Suomi ei ole kansainvälisten palveluiden tuottajana <br />
merkittävä toimija yksittäisistä menestystuotteista huolimatta. <br />
<br />
Nopeus ei tarkoita, että juostaan kovempaa. Tärkeintä on löytää koko yhteiskunnassa <br />
entistä älykkäämpiä toimintamalleja, jotka synnyttävät nopeampia tuloksia. <br />
Tämä voi tarkoittaa muun muassa seuraavanlaisia toimintamalleja. <br />
<br />
• Kehitetään uusia asioita kokeilevien pilottien avulla <br />
<br />
• Käydään säännöllistä dialogia asiakkaiden ja toimittajien kesken <br />
<br />
• Nopeutetaan viranomaisten lupamenettelyä <br />
<br />
• Hyödynnetään julkisissa tarjouskilpailuissa avoimia ratkaisuja, jotka avaavat kilpailutilaa pienemmille yrityksille <br />
<br />
• Hyväksytään epäonnistumiset <br />
<br />
• Lopetetaan epäonnistuneet hankkeet ajoissa <br />
<br />
<br />
Nopeiden toimintamallien lisäksi Suomeen tulee synnyttää samanaikaisesti pitkäjänteisen <br />
toiminnan kulttuuri. Tämä on tärkeää monesta syystä. Yrityksien investointikynnys <br />
madaltuu, jos ne voivat luottaa muun muassa lainsäädännön pysyvyyteen. <br />
Samoin yhteiskunnan suuret muutokset kuten siirtymä digitaloudeksi edellyttävät <br />
pitkäjänteistä toimintaa, joka samalla reagoi ajassa tapahtuviin muutoksiin. <br />
<br />
Siksi ICT 2015 -työryhmä ehdottaa ensimmäiseksi toimia, jotka tähtäävät digitaalisen <br />
perustan nopeampaan rakentamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Nopea toteuttaminen (polku 20) ===== <br />
<br />
<big>Vauhditetaan julkishallinnon palveluiden digitalisointia (kIdE)</big> <br />
<br />
Hallitusohjelman mukaan jokainen ministeriö valmistelee älystrategian. Tavoitteena <br />
on julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen pilottien kautta. <br />
Täten koko Suomen talouden ja tuottavuuden kasvua edistetään digitaalisten palveluiden <br />
avulla. Varmistetaan että hankkeet etenevät käytäntöön. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. Kukin hallinnonala vastaa omien proses<br />
sien sähköisten palveluiden kehittämisestä. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan ohjelma</big> <br />
<br />
CIO in Residence -ohjelmassa tarjotaan ICT-sektorin ulkopuolisille pk-yrityksille <br />
mahdollisuus saada määräajaksi (esim. 1-6 kk) ICT-neuvonantaja sparraamaan <br />
kohdeyrityksen johtoryhmää. <br />
<br />
CIOlla (Chief Information Officer) on kyky toimia kohdeyrityksessä liikkeenjohdon <br />
tukena. Vuokra-CIO saa palkkaa, yritykselle järjestely mitoitetaan keston ja <br />
kustannusten puolesta siten, että kynnys CIO:n ottamiseen on matala. Toimenpiteen <br />
tavoite on tarjota etenkin pk-yrityksille nopea tie digitaalisen osaamisen <br />
nostamiseen. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Sähköisen liiketoiminnan osaamisohjelma</big> <br />
<br />
Toteutetaan Pk-yrityksille suunnattu verkkomyynti ja markkinointivalmiuksien <br />
kehittämisohjelma, joka nostaa suomalaisten yritysten valmiuksia internetiin <br />
perustuvan verkkoliiketoiminnan hyödyntämisessä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini; Markkinointiviestinnän Toimistojen <br />
Liitto MTL, toimitusjohtaja Tarja Virmala. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa (myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa) <br />
<br />
===== Pitkäjänteinen kehittäminen (polku 21, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä valtioneuvoston kansliaan</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa perustettavaksi valtioneuvoston yhteyteen ICT-asiantuntijaryhmän, <br />
jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri ja jonka jäseninä ovat toteutuksesta <br />
vastaavien tahojen avainhenkilöt. Työryhmän tehtävä on seurata Kitkaton <br />
Suomi -tavoitteen toteutumista, vauhdittaa toimeenpanoa, sovittaa yhteen <br />
hallinnon alat ylittäviä toimenpiteitä, tehdä omalta osaltaan ehdotuksia rullaavasti <br />
ja maksimoida vaikuttavuutta. Samoin verkostomaisen toiminnan edistäminen <br />
on työryhmän keskeinen tehtävä. <br />
<br />
vastuutaho: Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, VNK. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Varmistetaan toimenpiteiden toteutuminen kaupunkiseuduilla</big> <br />
<br />
Kansallisen ICT-asiantuntijaryhmän tueksi ja työpariksi nimetään kaupunki- tai <br />
kaupunkiseututasoiset verkostomaiset ryhmät, jotka varmistavat korkean osaamisen <br />
työpaikkojen syntymistä tukevien kaupunki- tai aluetasoisten toimenpiteiden <br />
toteutumisen käytännössä. Näiden ryhmien koollekutsumisesta ja johtamisesta <br />
vastaavat kaupunkien elinkeinojohtajat. (Pääkaupunkiseutu, Oulu, Mikkeli, <br />
Tampere ja Salo.)<br />
<br />
Vastuutaho konseptin luomisessa: Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Käynnistetään markkina- ja kilpailijaseuranta Tekesissä</big> <br />
<br />
ICT-työryhmän tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö, <br />
jonka tehtävä on antaa tarvittava ja kriittinen ennakko- ja lähtötieto <br />
ICT -asiantuntijaryhmälle avainkilpailijamaiden kehitysnopeudesta tarvittavien <br />
vuosittaisten uusien toimenpiteiden määrittämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
== 8. 21 polkua Kitkattomaan Suomeen == <br />
<br />
<big>ICT avaa monipuolisimmat mahdollisuudet parantaa tuotteita, synnyttää uutta ja luoda kasvua. Siksi Suomen pitää vähentää tarpeetonta kitkaa, joka estää tarttumasta mahdollisuuksiin. ICT 2015 -työryhmä esittää 21 moniaskelista polkua kitkattomaan Suomeen.</big> <br />
<br />
Suomalaisten hyvinvointia uhkaa useasta samanaikaisesta syystä johtuva kasvuongelma. <br />
Uuden teknologian soveltaminen on todennäköisin ratkaisu ongelmaan. <br />
Historia nimittäin osoittaa, että teknologinen kehitys selittää talouskasvusta suuremman <br />
osan kuin työn ja pääoman määrä yhteensä. <br />
<br />
Höyry ja sähkö ovat olleet talouskasvun kannalta merkittävimpiä yleiskäyttöisiä <br />
teknologioita vajaan 200 vuoden aikana. ICT ja internet ovat monien arvioiden <br />
mukaan vielä suurempia ja nopeammin vaikuttavia voimia. Tähän mennessä digitaalinen <br />
vallankumous on näkynyt eniten laitteissa. Palveluiden suuri aalto kerää <br />
vasta voimiaan. <br />
<br />
Suomi oli useita vuosia matkapuhelinalan veturi, mutta digitaalisten palveluiden <br />
rakentajana kuljemme tavaravaunuissa. Seuraajan asema on huono, koska nopeasti <br />
kulkevassa digitaalisessa taloudessa ensimmäiset korjaavat selvästi muita suuremmat <br />
potit. Digitaalisessa maailmassa kaikki mahdollinen pitää kääntää palveluksi. <br />
<br />
Hyvinvointimme taso riippuukin lähivuosina paljon siitä, kuinka nopeasti <br />
opimme soveltamaan uutta teknologiaa. Meidän pitää monipuolistua teknologian <br />
rakentajasta sen hyödyntäjäksi. Tarvitsemme lisää ICT-yrityksiä, jotka työllistävät <br />
ja kehittävät uusia ratkaisuja meille ja muille. Jopa vielä enemmän tarvitsemme <br />
kuitenkin yrityksiä ja julkista sektoria, jotka parantavat tuotteitaan ja palveluitaan <br />
ICT:n avulla. <br />
<br />
ICT:n tuottajat ja hyödyntäjät muodostavat yhdessä ekosysteemin, jonka osaaminen <br />
ja yhteispeli ratkaisevat koko Suomen menestyksen. Suomen on opittava hyödyntämään <br />
muita nopeammin ja tehokkaammin tietotekniikkaa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut useita kehityskohteita infrastruktuurissa, <br />
osaamisessa, rahoituksessa ja toimintatavoissa. Maa ei voi ottaa kaikissa asioissa <br />
riittävän pitkiä kehitysaskeleita yhdellä kertaa. Siksi työryhmä ehdottaa pitkäjänteistä, <br />
kymmenen vuoden muutokseen tähtäävää kehittämisohjelmaa. <br />
<br />
Tässä raportissa työryhmä esittää 21 keskeisintä toimenpidealuetta - polkua, <br />
joilla otetaan ensimmäiset askeleet vuonna 2013. Näiden kaikkien toimenpiteiden <br />
vaatima vuosittainen lisärahoitus on yhteensä 55–70 miljoonaa euroa. Lisäksi <br />
tulevat verovaikutukset, joista selkeästi suurin yksittäinen liittyy innovaatioiden <br />
verokannustimiin. <br />
<br />
Kymmenvuotisen ohjelman toteuttamista edistää ja koordinoi valtioneuvoston <br />
kansliaan perustettava ICT-asiantuntijaryhmä, jota johtaa valtiosihteeri. Ryhmän <br />
tehtävänä on seurata ja vauhdittaa tässä raportissa esitettyjen keskeisten askeleiden <br />
ottamista. Samoin ryhmä tulee omalta osaltaan esittämään uusia askeleita, joita ei <br />
tässä vaiheessa ole osattu nähdä tai joita ei ole arvioitu yhtä kiireelliseksi kuin raportissa <br />
esitetyt toimet. <br />
<br />
Nyt esitettävistä toimista neljä ovat kriittisiä ja erityisen tärkeitä, jotta Suomi <br />
ottaisi kestäviä, digitaalisia voittoja laajalla rintamalla yksittäisten menestystarinoiden <br />
lisäksi. Nämä neljä ovat kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen <br />
(toimenpide 1), ICT 2023 -tutkimus ja kehitysohjelma (5), rahoitusohjelma kasvuyrityksille <br />
(14) ja pitkäjänteinen kehittäminen, jota varten perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä <br />
(21). <br />
<br />
Seuraavat toimet auttavat Suomea nousemaan tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, <br />
jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat <br />
asiakaslähtöisiä ja kitkattomia. <br />
<br />
<br />
=== Infrastruktuuri === <br />
<br />
===== rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (1) ===== <br />
Näin samaa informaatiota voidaan hyödyntää nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
Ratkaisu auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja parantamaan asiakaspalvelua. <br />
Suunnittelu tehdään valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla <br />
kesäkuun loppuun mennessä. Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisulla Taltionilla <br />
on valmiudet liittyä ensimmäisenä palveluna uuteen arkkitehtuuriin. <br />
<br />
===== rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
Koskee mm. palkkoja, alv-tietoja ja kirjanpitoa. Mahdollistaa arviolta neljän miljardin <br />
euron vuosittaiset säästöt. <br />
<br />
===== vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (3) =====<br />
<br />
Myönnetään mm. toimiluvat laajakaistan 800 MHz-taajuusalueelle, mahdollistetaan <br />
testitaajuudet 700 MHzin ja 3GHz:n alueille korkeakouluille ja yrityksille. Lisäksi <br />
vauhditetaan valokaapeleiden rakentamista uusilla kevyemmillä ratkaisuilla <br />
kuten mikro-ojitus. <br />
<br />
===== luodaan avoimen datan ekosysteemi (4) =====<br />
<br />
Kootaan avoimen tiedon yhteistyöverkosto. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. Varmistetaan lain<br />
säädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. <br />
<br />
=== Osaaminen === <br />
<br />
===== yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (5) ===== <br />
<br />
Kootaan erillään olevat toimenpiteet ICT-osaamisen tason nostoon <br />
10 vuoden ohjelmaksi, jonka ohjausryhmän muodostavat Tekes ja Suomen Akatemia. <br />
Ohjelma toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä t&k-kärkihankkeita <br />
ja verkottuu merkittävimpiin kansainvälisen tutkimusohjelmiin. <br />
<br />
===== digitaaliset palvelut ja sisällöt (6) ===== <br />
Käynnistetään kuntien palveluiden digitalisointi <br />
mm. Oulun ja Mikkelin piloteilla. Palveluiden kehitys ja levitys tehdään <br />
kuntien palvelukehitysyhtiö Tieraa hyödyntäen. Pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi <br />
käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio. <br />
<br />
===== Pelit ja pelillisyys (7) =====<br />
Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi. Toteutetaan ensimmäiset pilotit pelillisyyden viemiseksi pelialan ulkopuolelle Taltionin avulla.<br />
<br />
===== Tietoturva (8) ===== <br />
Lisätään tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta. Kehitetään alan <br />
vientitapahtumia ja perustetaan kyberturvallisuuskeskus. <br />
<br />
===== mobiiliosaaminen (9) ===== <br />
Käynnistetään alalla usean vuoden pituinen t&k-hanke ja <br />
lisätään akateemista tutkimusta TKI-ohjelman puitteissa. <br />
<br />
===== Big data (10) ===== <br />
Lisätään Big Data -alueen koulutusta. Aloitetaan kehityshanke Big <br />
Data-osaamisen kehittämiseksi. <br />
<br />
===== Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (11) ===== <br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia yritysten ja eri oppilaitosten <br />
välillä sekä selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa. <br />
<br />
===== yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (12) ===== <br />
Toteutetaan työvoima- ja osaamistarpeiden <br />
ennakointihanke sekä huomioidaan peruskoulun opetussuunnitelman <br />
uudistuksessa internet-ajan tarpeet. <br />
<br />
===== Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen äkillisessä rakennemuutoksessa (13) =====<br />
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutusta ja viedään täydennyskoulutusta korkeakouluihin.<br />
<br />
=== Rahoitus === <br />
<br />
===== rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustarpeita (14) ===== <br />
Valtio panostaa rahoitusohjelman kautta alku- ja myöhäisemmän kasvuvaiheen yrityksiin kahden eri rahastomallin kautta. <br />
<br />
===== Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (15) ===== <br />
Otetaan pk-yritysten jvk-lainat käyttöön ja toteutetaan innovaatioille verokannustin. <br />
<br />
<br />
=== Toimintatavat ===<br />
<br />
===== julkiset palvelut edelläkävijöiksi (16) ===== <br />
Luodaan julkiselle sektorille esikaupallisten <br />
pilottien malli, joilla voidaan kokeilla uusia palveluratkaisuja rajoitetulla <br />
riskillä. Samoin karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista ja <br />
perustetaan kansalaisten SOTE-palvelujen kehittämiskeskus. <br />
<br />
===== Törmäytys ja verkostohankkeet (17) ===== <br />
Kannustetaan alueita ja toimialoja rakentamaan nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet <br />
vahvistavat toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä <br />
osaamisohjelmilla, joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
liiketoimintaa. Pilottina avointen osaamiskeskittymien vahvistaminen. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut nokia-klusterin ongelmiin (18) ===== <br />
Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi. <br />
Hyödynnetään ICT 2015-ohjelman yhteydessä tehtyä selvitystä Saksan ja Sveitsin <br />
markkinoista, joilla on akuutti ICT-osaajien tarve. <br />
<br />
===== Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (19) ===== <br />
Yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa asiakkaan näkökulmasta Kasvun Tehoketju-<br />
hankkeella. Vähennetään lainsäädännöstä digitaalista taloutta syrjiviä elementtejä: <br />
rinnastetaan digitaalinen palvelu vastaavaan fyysiseen (esim. ekirja) ja <br />
palautetaan energiavero datakeskuksille muun teollisuuden tapaan. <br />
<br />
===== nopeat toimintatavat ja pilotit (20) ===== <br />
Vauhditetaan ministeriöiden palveluiden digitalisointia Kide-hankkeella. Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan <br />
ohjelma. Kehitetään pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan osaamista. <br />
<br />
===== pitkäjänteinen kehittäminen (21) ===== <br />
Valtioneuvoston yhteyteen nimitetään ICT-asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri. Ryhmä tukee, <br />
koordinoi ja vauhdittaa kymmenen vuoden ICT-ohjelman toteuttamista. ICT-työryhmän <br />
tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö. <br />
<br />
== Lähteitä == <br />
<br />
Accenture (2012). ICT 2015 -työryhmälle tehty analyysi. <br />
Baldwin, Richard E. and Evvenett, Simon (2012), Value Creation and Trade in 21st Century Manufactu<br />
<br />
<br />
ring: What Policies for UK Manufacturing. Teoksessa David Greenaway (ed), The UK in a Global World. <br />
How can the UK focus on steps in global value chains that really add value? <br />
Banga Rahsmi ( ), Drivers of outward foreign direct investment from Asian developing economies. <br />
Boston Consulting Group (2012) Investointeja Suomeen. <br />
Boston Consulting Group (2012), Adapt and Adopt: Governments` Role in Internet Policy. <br />
Cedefop (2010) Jobs in Europe to become more knowledge- and skills-intensive <br />
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (2012), lausunto 2/2012. <br />
Eloranta Jorma (2012). Investointeja Suomeen. Ehdotus strategiaksi ja toimintaohjelmaksi Suomen <br />
<br />
<br />
houkuttelvuuden lisäämiseksi yritysten investointikohteena. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
<br />
<br />
9/2012. <br />
Euroopan komissio (2011): Policies in support of high-growth innovative SMEs. An INNO-Grips Policy <br />
Brief by empirica Communication and Technology Research. Principal author: Stefan Lilischkis. Bonn.” <br />
<br />
<br />
Euroopan komissio (2012): The Digital Agenda for Europe - Driving European growth digitally. <br />
COM(2012) 784 final. <br />
Fransman, Martin (2010), The new ICT ecosystem. Cambridge University Press. <br />
<br />
<br />
http://fvca.fi/tietokeskus/tilastot/2012 <br />
Gapgemini Consulting (2012) The Digital Advantage. How digital leaders outperform their peers in <br />
every industry. <br />
<br />
<br />
Jeffrey P. Graham and R. Barry Spaulding (2004) Understanding Foreign Direct Investment. <br />
Grajek, M. (2012), ICT for growth: a targeted approach. Policy Contribution 2012/10, Bruegel <br />
Handelberg Jari (2012), Aspects of Management Team and Firm Growth. Aalto University publication <br />
<br />
<br />
series Doctoral dissertations 76/2012. <br />
Helsingin Sanomat (2012). ”Helsingin yliopiston rehtori suomii yliopistosäästöjä”. 26.3.2012 <br />
Hämäläinen, Saranto (2009). Moniammatillisen terveydenhuoltohenkilöstön koulutustarpeet sekä <br />
<br />
<br />
kehittämis-ja vaikuttamismahdollisuudet tietotekniikan käyttöönotossa <br />
IMD (2012). World Competitiveness Yearbook 2012. <br />
Kauppalehti (2013). Johtajat tyytymättömiä henkilöstön digitaitoihin, 8.1.2013 <br />
Lehti, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. <br />
<br />
<br />
Etla B254. Taloustieto Oy. <br />
Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Internet Suomen taloudessa. Julkaisuja 8/2012 <br />
Manpower Group (2012) Talent Shortage Survey <br />
McKinsey (2012). Tuotteistettua tuottavuutta. Suomeen suuntautuvien investointien lisääminen kove<br />
<br />
<br />
nevassa kansainvälisessä kilpailussa. <br />
<br />
<br />
�<br />
Moss Kanter, Rosabeth (2012). Can America Compete? Harvard Magazine. <br />
<br />
<br />
Nikulainen, Ali-Yrkkö, Seppälä (2011), Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden <br />
uudistajana. (Teknologiateollisuus ry). <br />
Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kil<br />
<br />
<br />
pailussa. Helsinki. Taloustieto Oy. (Sitra 297). <br />
<br />
<br />
Pajarinen, M. – Rouvinen, P. (2012), Internet Suomen taloudessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja <br />
8/2012. <br />
Stadigh Kari (2012). Pääomamarkkinat ja kasvu. Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012. <br />
Svenska Riskkapitalförenigen (2012), Business Angels – a complement to formal private equity. www. <br />
<br />
<br />
svca.se <br />
Tapscot Don (2012) Digiosaamisen ohjelmajulistus The E-skills Manifesto. <br />
Team Finland (2012). Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto. (Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä, <br />
<br />
<br />
puheenjohtaja Matti Alahuhta.) <br />
Tekniikan Akateemiset (2012). Teknologiabarometri 2012. <br />
Tietoviikko (2012). Wärtsilän bisnes ei pyöri ilman tietotekniikkaa, 24.12.2012. <br />
Tilastokeskus (2012). Väestöennuste 2012-2060. <br />
Tilastokeskus (2012). Työvoimatutkimus 2012, syyskuu. <br />
Tullihallitus (2012). Tuonti, vienti ja kauppatase 1990. <br />
Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu (2012). Global Entrepreneurship Monitor – Finnish Report 2011 <br />
<br />
<br />
Sarja A Tutkimusraportteja A1/2012. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2009). Evaluation of the Finnish National Innovation System. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kasvuyrityskatsaus 2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, <br />
<br />
<br />
Innovaatio, 20/2012. <br />
<br />
<br />
Vasara, Hautamäki, Bergroth, Lehtinen, Nilsson, Peuhkuri (2009), Suuri siirtymä – uusia lähestymistapoja <br />
tietämysverkostojen kehittämiseen. Stiran raportteja 79. <br />
Veugelers, R. (2012), New ICT sectors: Platforms for European Growth?. Policy Contribution 2012/14. <br />
<br />
<br />
Bruegel. <br />
<br />
<br />
Viitala Tomi, Peni Laura (2012). Aineettomien oikeuksien verokannustin. Kansainvälinen vertailu ja <br />
Suomen malli. <br />
World Economic Forum ja Deloitte Touche (2012). The Future of Manufacturing Opportunities to drive <br />
<br />
<br />
economic growth. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Europe 2020.Competitiveness Report: Building a More Competi<br />
<br />
<br />
tive Europe. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Competitiveness Report 2012-2013. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Infromation Technology Report 2012. <br />
<br />
<br />
YK (2012). United Nations eGovernment Survey. <br />
<br />
<br />
Ylä-Anttila, Pekka (2012), Digitaaliset palvelut mullistavat maailmankauppaa. ETLA Muistio no. 1 <br />
<br />
<br />
(http://www.etla.fi/aiheet/muistiot/). <br />
<br />
=== Liite 1 === <br />
<br />
SAK:n täydentävä lausuma <br />
<br />
Kokonaisuutena työryhmän raportissa on otettu hyvin huomioon asetetut tavoitteet. <br />
Siinä on arvioitu erinomaisesti ICT- sektorin kehitysnäkymät Suomessa ja kansainvälisesti <br />
sekä julkisen sektorin hyödyntämispotentiaali ja ymmärretty muuttuneet <br />
osaamistarpeet rakennemuutostilanteessa. Erityisen kannatettavia ovat yhtenäistä <br />
infrastruktuuria, uusia toimintatapoja sekä osaamisen kehittämistä koskevat esitykset. <br />
Raportin painokkaimmat toimenpide-esitykset koskevat osaamiseen liittyvien <br />
esitysten lisäksi sitä, miten ICT- toimiala uudistetaan ja sen kilpailukykyä kehitetään <br />
erityisesti rahoitus- ja tuotekehityspanoksia kasvattamalla. Yritysten yhteiskuntavastuun <br />
näkökulmaa on sivuttu ohuelti. <br />
<br />
Tärkeään osaamista käsittelevään kappaleeseen olisi toivottu vielä selkeämpiä <br />
kannanottoja yritysten ja koulutusjärjestelmän vastuista liittyen koko henkilöstön <br />
tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen työpaikoilla. <br />
Lisäksi raportissa olisi ollut tarpeen arvioida syvällisemmin yritysten, valtion ja kuntien <br />
käynnistämien yrittäjyys- sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisäksi työllistymistä <br />
edistävien toimenpiteiden riittävyyttä. <br />
<br />
Jatkokehittämistä olisi vaatinut erityisesti raportin 6. luku, Rahoituskuilu on täytettävä <br />
ja investoinnit turvattava. Verotusta ja pääomamarkkinoiden kehittämistä <br />
koskevia toimenpide-esityksiä olisi ollut tarpeen arvioida puolueettomien veroasiantuntijoiden <br />
toimesta ja osana Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuutta. <br />
Tekstissä ja yhteenvedoissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia talouskasvuun <br />
ja valtiontalouteen ei ole riittävästi analysoitu. Vähintäänkin olisi pitänyt <br />
arvioida veronkevennysten vaikutus verotuloihin. Ns. enkelirahoituksen kehittämiseen <br />
liittyviä veropohjan aukkojen laajennuksia ei ole syytä toteuttaa ilman tarkkaa <br />
kokonaisarviota ja tietoa siitä, miten jo voimassa oleva bisnesenkelikannustin <br />
on toiminut. Enkelirahoituksen yhteyttä epäsymmetrisiin siemen- ja alkuvaiheen <br />
pääomasijoitusrahastoihin olisi ollut syytä tutkia syvällisemmin. Rahaston epäsymmetrisyys <br />
on julkista subventiota ja sen todellinen tarve enkelisijoittajien verotukien <br />
lisäksi jää epäselväksi. Erityisesti työryhmän esittämiä innovaatioiden verokannustinta, <br />
ns. innovaatioboksia kuten myös esitystä kaikista keskeisistä aineettomista <br />
oikeuksista saatavien tulojen siirtämisestä alhaisemman verokannan piiriin <br />
ja yritysten t&k- verotuen laajentamista olisi pitänyt myös selvittää tarkemmin. <br />
Suomen perinteinen yritysverotuksen malli on pohjautunut laajaan veropohjaan ja <br />
mataliin verokantoihin. Toteutuessaan 6. luvun esitykset ovat uusi kavennus veropohjaan <br />
ja sen tuomat verotuottomenetykset jopa satoja miljoonia. Toisaalta innovaatioboksi <br />
voi olla välttämätön verokilpailukeino, mutta tätä ei ole raportissa arvioitu <br />
riittävän perusteellisesti. <br />
<br />
Puutteistaan huolimatta raportti on erittäin hyödyllinen ja tulee todelliseen tarpeeseen <br />
keskellä rakennemuutosta. Jotta sen sisältämien hyvien esitysten toimeenpano <br />
varmistuu, tuemme raportin esitystä Valtioneuvoston kansliaan perustettavasta 10 <br />
vuoden ICT-työryhmästä, jonka päätehtävänä olisi ensisijaisesti seurata raportin toimenpiteiden <br />
toteutumista, sovittaa yhteen hallinnonalan ylittäviä toimia ja vauhdittaa <br />
yhteisymmärryksessä sovittuja toimia. <br />
<br />
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka <br />
<br />
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry<br />
<br />
=== Liite 2 === <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän jäsenet <br />
<br />
Puheenjohtaja: Pekka Ala-Pietilä, Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Esko Aho, Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Nokia Oyj <br />
Tuula Antola, elinkeinojohtaja, Espoon kaupunki <br />
Pia Björkbacka, elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK <br />
Leila Helaakoski, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus <br />
Petteri Koponen, perustajaosakas, Lifeline Ventures <br />
Pertti Korhonen, toimitusjohtaja, Outotec Oyj. <br />
Sami Luukkonen, johtaja, Accenture Oy <br />
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja, Elisa Oyj. <br />
Inka Mero, hallituksen puheenjohtaja, KoppiCatch <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Antti Rantakokko, kaupunginjohtaja, Salon kaupunki <br />
Pekka Soini, pääjohtaja, Tekes <br />
Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja, Tekniikan Akateemiset <br />
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Anni Vepsäläinen, toimitusjohtaja, Diacor Terveyspalvelut Oy <br />
Leena Vestala, ylijohtaja, Pirkanmaan ELY-keskus <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän sihteeristö <br />
<br />
Pekka Ala-Pietilä, pj. Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimuspäällikkö, Etla <br />
Jouni Kangasniemi, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö <br />
Janne Känkänen, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Kirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö <br />
Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra <br />
Mika Lautanala, toimialajohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Anssi Paasivirta, johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Jari Pasanen, strategiajohtaja, SEK & Grey <br />
Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, Tekniikan akateemiset <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Risto Pennanen, toimitusjohtaja, Attention Communication <br />
Olli Pirttijärvi, johtaja, Nokia Siemens Networks <br />
Jukka Viitasaari, johtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Tapio Virkkunen, kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
<br />
<br />
<big>Seurantaryhmä vauhdittamaan ICT-ehdotusten toimeenpanoa</big> <br />
<br />
Valtioneuvoston kanslia asetti torstaina 17. tammikuuta seurantaryhmän koordinoimaan <br />
ICT-kehittämishankkeissa syntyneiden linjausten ja ehdotusten toimeenpanoa. <br />
<br />
Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston <br />
kansliasta. Ryhmän muut jäsenet ovat hallituksen puheenjohtaja <br />
Pekka Ala-Pietilä Solidiumista, kansanedustaja Jouni Backman, alivaltiosihteeri <br />
Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, yrittäjä Petteri Koponen Lifeline Venturesista, <br />
yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta, vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen <br />
Sitrasta, pääjohtaja Heikki Mannila Suomen Akatemiasta, lainsäädäntöneuvos <br />
Kirsi Miettinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, ylijohtaja Petri Peltonen työ- <br />
ja elinkeinoministeriöstä, pääjohtaja Pekka Soini Tekesistä ja ICT-johtaja Timo Valli <br />
valtiovarainministeriöstä. <br />
<br />
Seurantaryhmän toimikausi alkaa heti ja päättyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen <br />
kauden päättyessä. <br />
<br />
<br />
<br />
<big>21 polkua Kitkattomaan Suomeen – <br />
ICT 2015 -työryhmän raportti</big> <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka <br />
Ala-Pietilän johdolla toimivan ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella stra <br />
tegia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi sekä tieto- ja vies <br />
tintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen mahdollisuuksia <br />
kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työmi <br />
nisteri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” <br />
määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen nostamiseksi tietotek <br />
niikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. <br />
Seuraavien vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut <br />
tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuu <br />
rin avulla palveluita voidaan luoda nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma <br />
kokoaa yhteen alan keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yrityk <br />
set ja rahoittajat. <br />
3. <br />
Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritys <br />
ten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusohjelma vaatii valtiolta vuosittain noin <br />
25–40 miljoonan euron panostukset. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kans <br />
lia asetti raportin luovutuspäivänä valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan <br />
ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
<br />
Tätä julkaisua myy: <br />
<br />
Netmarket <br />
<br />
Edita Publishing Oy <br />
www.edita.fi/netmarket <br />
asiakaspalvelu.publishing@edita.fi <br />
<br />
Puhelin 020 450 05 <br />
Faksi 020 450 2380 <br />
<br />
Painettu <br />
ISSN 1797-3554 <br />
ISBN 978-952-227-733-6 <br />
<br />
Verkkojulkaisu <br />
<br />
ISSN 1797-3562 <br />
ISBN 978-952-227-734-3</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=21_polkua_kitkattomaan_Suomeen_-_ICT_2015-ty%C3%B6ryhm%C3%A4n_loppuraportti&diff=2775421 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti2014-12-01T12:08:18Z<p>Vaula: /* ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tietoturva (polku 8) */</p>
<hr />
<div><br />
21 polkua Kitkattomaan <br />
Suomeen <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän raportti <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
Innovaatio <br />
4/2013 <br />
<br />
Tiivistelmä | Referat | Abstract <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän johdolla toimivan <br />
ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella strategia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi <br />
sekä tieto- ja viestintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työministeri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. <br />
Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen <br />
nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. Seuraavien <br />
vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuurin avulla palveluita voidaan luoda <br />
nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen alan keskeiset <br />
osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
3. Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia asetti raportin luovutuspäivänä <br />
valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
ICT 2015 -työhön osallistui yli 250 asiantuntijaa eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Useat raportin toimenpiteistä <br />
perustuvat näiltä asiantuntijoilta tulleisiin ehdotuksiin. Myös käytännön työssä Suomen nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen <br />
kärkimaaksi toimialaklusterit ja alueelliset ekosysteemit ovat keskeisessä roolissa. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Elinkeino-ja innovaatio-osasto/Tapio Virkkunen, puh. 029 506 0077 <br />
<br />
Asiasanat | Nyckelord | Key words <br />
<br />
ICT, tieto- ja viestintäteknologia, rakennemuutos, uudistuminen, kilpailukyky <br />
<br />
<br />
== Lukijalle == <br />
<br />
<br />
Hyvä lukija, <br />
<br />
yhdeksän kuukautta on pitkä ja lyhyt aika. Se on pitkä aika odottaa konkreettisia <br />
toimenpiteitä. Se on lyhyt aika etsiä oleellisia vastauksia laajaan haasteeseen, jonka <br />
koko yhteiskunnan taloudellinen ja tekninen murros on asettanut. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on työskennellyt tuon yhdeksän kuukautta. Työryhmä on tarvinnut <br />
paljon lähtötietoa ja syötteitä. Niitä se on myös saanut, kiitos noin 250 henkilön, <br />
jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä haasteen ratkaisemiseksi. <br />
<br />
Yhdeksän kuukautta on tuntunut lyhyeltä ajalta ymmärtää todella syvällisesti, <br />
mitkä ovat juuri niitä oleellisia toimenpiteitä, jotka pitää toteuttaa vuonna 2013, <br />
jotta muutosnopeus ja vaikuttavuus olisivat mahdollisimman suuria. <br />
<br />
Olemme karsineet raportista toimenpiteitä, joiden aika tulee kenties myöhemmin. <br />
Olemme voineet karsia myös toimenpiteitä, joiden pitäisi olla mukana jo tässä <br />
vaiheessa. Työryhmän näkemys nopeimpia tekoja vaativista asioista tiivistyy 21 polkuun, <br />
jotka tämä raportti esittelee. <br />
<br />
Työryhmän loppuraportti on kuitenkin vasta alkulaukaus tekemiselle. Kyseessä <br />
on enemmän prosessi kuin projekti. Prosessissa ohjakset ottaa valtioneuvoston ICT-<br />
asiantuntijaryhmä, joka vauhdittaa toimenpiteitä ja ehdottaa uusia. Ehdotetuille toimenpiteille <br />
on etsitty myös vastuutaho, joka on valmis viemään ehdotuksen käytäntöön. <br />
Näin varmistetaan, että toimenpiteillä on koti. <br />
<br />
Kun asiantuntijatyöryhmä perustetaan, avataan myös kotisivu kommentteja ja <br />
uusia ehdotuksia varten. Näin prosessista tulee oppiva, joustava ja itseään korjaava. <br />
<br />
Työryhmä on kirjoittanut raporttinsa niin, että lukija saa kokonaiskuvan lukemalla <br />
johdantoluvun 1 ”Tavoitteena Kitkaton Suomi” ja johtopäätösluvun 8 eli ”21 <br />
polkua Kitkattomaan Suomeen”. <br />
<br />
Luvussa 2 ja 3 kuvataan taloudellinen ympäristö ja kasvun haasteet sekä mahdollisuudet. <br />
Samoin kuvataan vetovoimatekijät, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan <br />
juuri Suomeen. <br />
<br />
Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä kertovissa luvuissa 4-7 olemme kuvanneet <br />
toimenpiteisiin liittyvät keskeiset taustatekijät, toimenpiteet ja mahdollisimman <br />
tarkan toteutuksesta vastaavan tahon. Ehdotusten joukossa on monenkokoisia <br />
hankkeita. Käänne nousuun vaatii monimuotoisia tekoja, joista pienetkin ovat <br />
tärkeitä. <br />
<br />
Suuri kiitos kaikille, jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä merkittävän haasteen <br />
ratkaisemiseksi. Erityisen intensiivisesti työssä on ollut mukana sihteeristö ja elintärkeä <br />
kontribuutio on saatu työlle asetetulta ohjausryhmältä. <br />
<br />
13.1.2013 <br />
<br />
Pekka ala-Pietilä <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän puheenjohtaja <br />
<br />
<br />
== 1. Tavoitteena Kitkaton Suomi == <br />
<big>Suomen talouden peruskivet horjuvat monen yhtaikaisen murroksen heiluttamana. Suurin mahdollisuus uuteen kasvuun piilee digitaalisessa taloudessa, jossa menestymiseen Suomella on monia merkittäviä vahvuuksia. ICT 2015 -työryhmän tunnistamat puutteet infrastruktuurissa, rahoitusjärjestelmässä, osaamisessa ja toimintatavoissa hidastavat kuitenkin kasvua.</big> <br />
<br />
<big>Edellä mainituilla alueilla Suomen on tehtävä uudistuksia, joilla nousemme uudelle kasvuaallolle. Silloin Suomi voi nousta tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kitkattomia.</big> <br />
<br />
Suomella on vakava kasvuongelma, jonka keskeisiä syitä ovat globaalin työnjaon <br />
muutos, teknologinen murros ja matalasuhdanne. Ongelmavyyhti näkyy muun <br />
muassa viennin rajuna putoamisena, työttömyyden kasvuna ja kansantalouden <br />
velkaantumisena. <br />
<br />
Työnjaon ja teknologian murros on osa luonnollista talouden evoluutiota. Menettämämme <br />
tilalle syntyy uutta yritystoimintaa. Innovatiivista liiketoimintaa ja uusia <br />
työpaikkoja syntyy nyt kuitenkin hitaammin kuin vanhoja katoaa. Tämä kertoo, että <br />
Suomen kyky uudistua on ympäröivää talouden evoluutiota hitaampaa. Siksi koko <br />
yhteiskunnalle on elintärkeää vauhdittaa määrätietoisesti kasvua ja uuden syntymistä. <br />
Avainkysymys Suomelle on, miten kehitämme uudistumiskykyämme ympäröiviä <br />
muutoksia hyödyntäen. <br />
<br />
Taloudellinen kasvu syntyy työmäärän lisäyksestä, uusista investoinneista ja yritysten <br />
sekä julkisen sektorin kyvystä hyödyntää teknologiaa. Näistä suurin yksittäinen <br />
selittävä tekijä on teknologian hyödyntämisen kyky, joka vastaa noin kahta kolmasosaa <br />
kasvun luonnista. Tieto- ja viestintäteknologia, ICT, on merkittävin yksittäinen <br />
teknologia, jonka varaan kasvun ja tuottavuuden parantamisen voi rakentaa. <br />
Jatkossa käytämme termiä ICT tässä tarkoituksessa. <br />
<br />
Tietotekninen vallankumous on tähän mennessä näkynyt pääosin laitteiden <br />
tehostumisena ja yleistymisenä. Kansalaisten ja yritysten elämää helpottavien digitaalisten <br />
palveluiden aalloista ovat rantautuneet vasta ensimmäiset. ICT tulee muuttamaan <br />
maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. <br />
<br />
Suomen on hypättävä eturivissä digitaalisen aallon rakentamiseen, jos maa <br />
haluaa kasvua ja hyvinvointia. Tämä edellyttää, että Suomi uudistuu kaikilla aloilla <br />
tuomalla digitaalisia elementtejä perinteiseen toimintaan. Tätä tarvitaan sekä yrityksissä <br />
että julkisella sektorilla. Näin nykyisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky <br />
kasvaa ja samalla syntyy täysin uusia lisäarvoa tuovia ratkaisuja. <br />
<br />
Uudistumisessa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin ICT-toimialasta itsessään. <br />
Kyse on ennen kaikkea vanhan ja uuden osaamisen liitosta – kyvystä hyödyntää <br />
ICT:tä monipuolisesti toiminnan kehittämisessä. On erittäin tärkeää saada <br />
<br />
syntymään uutta ICT-liiketoimintaa. Jos mahdollista, vielä oleellisempaa on nostaa <br />
kaikkien toimialojen ja julkisen sektorin palvelukykyä digitaalisten ratkaisujen <br />
avulla. Teknologisen osaamisen lisäksi tarvitsemme monipuolista ymmärrystä <br />
muun muassa asiakkaiden tarpeista, palveluiden rakentamisesta ja uusien ideoiden <br />
kaupallistamisesta. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä lähtee ajatuksesta, että valtion ei tule valita voittajia, vaan <br />
rakentaa uudistumisen ja kasvun edellytyksiä kaikille. Suomeen on saatava lisää <br />
aloittavia yrityksiä ja kasvuyrityksiä sekä samalla täytyy pitää kiinni olemassa olevista, <br />
elinvoimaisista suuryrityksistä. Tässä työssä on tarkasteltu toimintaedellytyksiä, <br />
joiden avulla voidaan tukea erityyppisten yritysten kasvua Suomessa joko suoraan <br />
ICT-palvelujen tuottajina tai ICT:tä hyödyntävinä toimijoina. <br />
<br />
=== ToImInTaEdEllyTykSET hyvISTä parhaIkSI === <br />
<br />
Suomen lähtötilanne matkalla digitaaliseen maailmaan on hyvää keskitasoa. Kansainväliset <br />
vertailut kertovat, että Suomessa on erinomainen peruskoulutustaso. <br />
Yhteiskuntamme on hyvin verkottunut, infrastruktuurimme on kohtuullisella tasolla <br />
ja monet yrittämisen edellytykset ovat vähintään tyydyttävät. <br />
<br />
Meillä on kuitenkin paljon kehitettävää. ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut monia <br />
tärkeitä osaamisalueita, joissa emme ole uudistuneet riittävän nopeasti. Julkinen tietotekninen <br />
arkkitehtuurimme on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja hidastaa <br />
uuden kilpailun syntymistä. Tietyissä ICT:n ydinosaamisissa olemme jääneet jälkeen <br />
nopeimmista kilpailijoista. <br />
<br />
Yritysrahoituksessa on suuria aukkoja. Samoin Suomen pitää löytää nopeampia <br />
toimintatapoja, jotka tukevat uusien digitaalisten palveluiden kehittymistä. Etenkin <br />
julkiselle sektorille kaivataan lisää ketteryyttä, halua poisoppia vanhasta ja tarttua <br />
myös hankaliin asioihin ratkaisuhakuisesti. <br />
<br />
Vahvuuksiamme kehittämällä ja ongelmakohtia parantamalla voidaan synnyttää <br />
Kitkaton Suomi, jossa hyvinvointia tuovan, kilpailukykyisen toiminnan syntymiselle <br />
on parhaat edellytykset. Kitkattomuus on elintärkeää internet-taloudessa, <br />
jossa uudet liikeideat syntyvät ja leviävät entistä nopeammin. ICT 2015 -työryhmä <br />
asetti tavoitteekseen tehdä Suomesta tietotekniikan osaamisen kärkimaan, jossa <br />
yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä <br />
ja kitkattomia. <br />
<br />
=== 21 polkua kITkaTTomaan SuomEEn ===<br />
<br />
Uudistuminen ja kasvu edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan toimintatapa, <br />
joka mahdollistaa pitkän tähtäyksen tavoiteasetannan ja nopean sekä tarkan toimeenpanon. <br />
Ensimmäiset toimenpiteet pitää aloittaa välittömästi, mutta seuraavien <br />
vuosien aikana on päätettävä uusista toimista, joissa huomioidaan ympäristön muutos <br />
ja saavutetut tulokset. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kriittinen massa muutostoimenpiteitä, <br />
jotka vievät samaan suuntaan johdonmukaisesti. ICT 2015 -työryhmän keskeiset <br />
kehittämiskohteet liittyvät: <br />
<br />
:• infrastruktuuriin jonka avulla luodaan yhtenäinen pohja yrityksiä, yhteisöjä ja julkista hallintoa tukevien palvelujen tehokkaalle rakentamiselle <br />
: <br />
:• osaamiseen johon pohjautuen rakennetaan suomalaisten yritysten ylivoimatekijöitä ja kilpailukykyä <br />
: <br />
:• rahoitukseen joka on riittävä yritysten kasvun eri vaiheissa ja riskinottoon kannustava ja <br />
: <br />
:• toimintatapoihin joilla varmistamme kykymme toimia kilpailijamaita nopeammin. <br />
<br />
Neljä toimintaedellytysaluetta sisältää 21 toisiaan tukevaa polkua, joilla Suomen <br />
pitää edetä päättäväisesti ja ripeästi. Näistä neljä kriittistä polkua luo perustan, jota <br />
ilman tulevien vuosien työ ja toimenpiteet rakennetaan hiekan päälle. Muutoksen <br />
toteuttamisen kannalta kriittisiä polkuja ovat seuraavat: <br />
<br />
:• Työryhmä ehdottaa yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamista. Toimenpiteen avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. Näin vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa, että Suomessa aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa rahoitusohjelmaa, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa toimintatapaa, joka mahdollistaa pitkäjänteisen tavoiteasetannan sekä nopean ja tarkan toimeenpanon. Tämän konkretisoimiseksi työryhmä on ehdottanut, että valtioneuvoston kansliaan perustetaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka tulee toimimaan yli eduskuntavaalien ja hallituskausien. Sen tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa. Työryhmä haki ja sai laajan poliittisen tuen tälle ehdotukselleen. Pääministeri Jyrki Katainen on antanut siunauksensa ehdotukselle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän työllä on kymmenen vuoden tähtäin. Kukaan ei kuitenkaan <br />
kykene näkemään, mitä toimenpiteitä Suomen on tehtävä kolmen saati sitten kuuden <br />
vuoden kuluttua. Siksi tässä raportissa lähdetään liikkeelle esittämällä vuodelle <br />
2013 ensimmäiset askeleet kullakin 21 polulla. Valtioneuvoston ICT-asiantuntijaryhmä <br />
ja sen ympärille muotoutuva verkosto tulee omalta osaltaan nostamaan <br />
esiin uusia toimenpiteitä rullaavasti seuraavien vuosien aikana.<br />
<br />
== 2. ICT on uudistumisen ja kasvun moottori ==<br />
<br />
<big>Digitalisointi ja internet-talouden nopea hyödyntäminen ovat murroksessa olevalle Suomelle keskeisiä askeleita kohti uutta kasvua.</big> <br />
<br />
Suomen rakenteellinen kilpailukyky on monissa kansainvälisissä vertailuissa <br />
maailman kärkeä. Olemme esimerkiksi World Economic Forumin lähinnä yhteiskunnan <br />
rakenteellista kilpailukykyä mittaavassa vuoden 2012 vertailussa maailman <br />
kolmanneksi paras. Hausmann & Hidalgon kansakuntien teollisuudenrakennetta <br />
mittaavassa vertailussa Suomi sijoittuu kuudenneksi. <br />
<br />
Lisäksi Suomi on maailman huippua mitä tulee korruption vähäisyyteen tai yleisissä <br />
tietojärjestelmissämme olevien virusten vähäiseen määrään. Koulutusjärjestelmämme <br />
on arvostettu maailman parhaimmaksi useissa Pisa-tutkimuksissa. Samoin <br />
brittiläinen koulutusyhtiö Pearson sijoitti Suomen ykköseksi vertaillessaan 20 kehittyneen <br />
maan koulujärjestelmiä. Hyvä koulutus nostaa yleensäkin Suomen asemaa <br />
lähes kaikissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. <br />
<br />
Kaikki edellä olevat kilpailukykymittarit arvioivat yhteiskuntien ja niiden osien <br />
rakenteellista kyvykkyyttä. Tässä mielessä Suomi on tehnyt hyvää työtä omien <br />
rakenteidensa kehittämisessä useiden vuosikymmenten ajan. <br />
<br />
=== huonoT TEhoT hyväSTä konEESTa === <br />
<br />
Hyödynnämme tätä rakenteellista kilpailukykypotentiaalia kuitenkin puoliteholla. <br />
Esimerkiksi sveitsiläisen IMD:n vuoden 2012 kilpailukykyvertailussa olemme vasta <br />
sijalla 17. IMD selvittää nimenomaan talouden suoriutumista. Yrittäjyysasenteita selvittävässä <br />
Global Entrepreneur Monitor -vertailussa (GEM) Suomi sijoittuu mukana <br />
olevan 26 maan joukossa puoliväliin. Eräiden kasvua ja kansainvälistymishalukkuutta <br />
kuvaavien tekijöiden osalta olemme kolmanneksi viimeisiä. <br />
<br />
Ehkä kaikkien lahjomattomin maan taloudellista tilaa ja kilpailukykyä kuvaava <br />
mittari on kauppataseen ja viennin kehitys. Suomen kauppatase on heikentynyt <br />
tasaisesti vuoden 2000 huipusta, jolloin Suomi vei noin 13 miljardilla enemmän kuin <br />
toi. Pitkä 19 vuoden ylijäämäjakso kääntyi alijäämäksi vuonna 2011. Käänne parempaan <br />
ei tapahdu itsestään. Vientiteollisuuden tuotantoa on siirtynyt Suomesta ulkomaille <br />
ja monet välttämättömät tuontituotteet energia etunenässä ovat kallistuneet. <br />
<br />
Finanssikriisin jälkeisenä vuonna 2009 vientimme putosi 30 prosenttia vuoden <br />
2008 viennin tasosta, joka oli 67 miljardia euroa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, <br />
Etlan mukaan saavutamme vuoden 2008 viennin tason vuonna 2016. Kun inflaatio <br />
huomioidaan, vuosi on 2022 tai 2023. <br />
<br />
=== kolmE ISkua TalouSkaSvullE === <br />
<br />
Suomella on vakavia ongelmia, koska globaalin työnjaon muutos, teknologinen murros <br />
ja suhdannekuoppa huojuttavat taloutta samaan aikaan. Painetta uuden kasvupolun <br />
löytämiseen lisää se, että väestömme ikärakenne on kääntynyt ennätysmäisen <br />
nopeasti kansantalouden kannalta vaikeammaksi ja julkisen sektorin velka on <br />
kasvanut nopeasti. <br />
<br />
Murroksen ja talouteemme kohdistuvien haasteiden seuraukset ovat vakavat. <br />
Suomen vientiteollisuudesta on hävinnyt merkittävä määrä työpaikkoja viimeisten <br />
kymmenen vuoden aikana. <br />
<br />
• Teknologiateollisuudesta on kadonnut kokonaisuudessaan 40 000 työpaikkaa <br />
vuoden 2008 jälkeen. <br />
<br />
• Nokia-klusterista yksistään on hävinnyt 14 000 työpaikkaa parissa vuodessa. <br />
<br />
• Metsäteollisuus on leikannut noin 20 000 työpaikkaa vuoden 2000 jälkeen. <br />
<br />
Pitkän aikavälin tarkastelu paljastaa, että eniten uusia työpaikkoja syntyy pk-yrityksissä. <br />
Vuosina 2002–2011 Suomeen syntyi lähes 120 000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa <br />
ja niistä yli 110 000 on pk-yrityksissä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä <br />
uudesta työpaikasta on syntynyt alle 250 työntekijän yrityksiin. Useampi kuin joka <br />
neljäs on perustettu 1–4 hengen yrityksiin. <br />
<br />
Työpaikkoja on hävinnyt pääasiassa suuryrityksistä ja vientivetoisista yrityksistä <br />
ja syntynyt etupäässä pk-yrityksiin ja kotimarkkinayrityksiin. Tämä rakennemuutos <br />
selittää osaltaan viennin supistumisen. <br />
<br />
Työpaikkojen synnyn ja työllisyystilanteen rinnalla tulee kantaa huolta siitä, <br />
miten Suomessa toimivat yritykset investoivat Suomeen. Sodan jälkeinen teollinen <br />
uudelleenrakentaminen piti investoinnit korkealla tasolla 1990-luvun lamaan asti. <br />
Laman aikana kiinteät investoinnit putosivat alhaisemmalle tasolle, mutta sen jälkeen <br />
aineettomat investoinnit ovat puolestaan nousseet. Finanssikriisin aikaan <br />
kiinteät investoinnit putosivat muuta Eurooppaa enemmän, mutta tutkimus- ja kehitysinvestoinnit <br />
pitivät kokonaisinvestoinnit kohtuullisella tasolla. (Investointeja <br />
Suomeen, Jorma Eloranta TEM-julkaisu 9/2012). <br />
<br />
Nokian säästöohjelmat synkistävät tältä osin näkymiä, koska juuri Nokian t&kpanokset <br />
ovat lähes puolet koko teollisuuden aineettomista investoinneista. Lähivuosina <br />
aineettomat investoinnit eivät paikkaa kiinteiden investointien pudotusta. <br />
<br />
Kuitenkin kasvun kannalta kriittisin kysymys on, kuinka paljon yritykset kehittävät <br />
korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita Suomessa. Kilpailukykyiset, lisäarvoa <br />
luovat tuotteet synnyttävät kasvua voimistavia kerrannaisvaikutuksia talouteemme. <br />
Nokia-klusterin myötä syntynyt voimakas kasvusysäys oli osoitus korkean lisäarvon <br />
tuotteiden vaikutuksesta kasvuun. <br />
<br />
=== TEknologInEn kEhITyS määrää kaSvuvauhdIn === <br />
<br />
Pelkistettynä kansantalouden kasvu syntyy kolmesta komponentista: työn ja pääoman <br />
määrän kasvusta sekä teknologisesta kehityksestä. Taloustieteen nobelisti <br />
<br />
Robert Solow osoitti, että teknologinen kehitys toi vuosina 1890–1995 Yhdysvaltain <br />
talouskasvusta noin kaksi kolmasosaa. <br />
<br />
Suomen mahdollisuudet vaikuttaa työn ja pääoman määrään ovat rajalliset. Suomen <br />
on toki tehtävä kaikkensa, että työpanoksen ja investointien kehitys olisi mahdollisimman <br />
hyvä. Kasvua tulee etsiä erityisesti kolmannesta tekijästä eli teknologiasta <br />
ja sen soveltamisesta yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Äärimmilleen pelkistettynä Suomessa toimivien yritysten tuotteiden kilpailukyky <br />
ratkaisee kasvuvauhtimme. Tuotteiden kilpailukyvyn kehittämisessä ja lisäarvonluonnissa <br />
kyky hyödyntää teknologia on keskeistä. <br />
Tällöin avainkysymykset Suomelle ovat: <br />
<br />
• Mitkä ovat keskeiset lisäarvonluonnin mahdollistavat teknologiat ja ideat? <br />
<br />
• Löytävätkö yritykset parhaimman kasvuympäristön Suomesta vai muualta? <br />
<br />
• Mitä Suomi voi tehdä kilpailukykyisten toimintaedellytysten luomiseksi <br />
yrityksille? <br />
<br />
=== TIEToTEknIIkka on kaSvun mooTTorI === <br />
<br />
ICT on merkittävin kasvua vauhdittava teknologia. Sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnassa <br />
kaikkialle. ICT-osaamista tarvitaan myös kaikilla muilla kasvualoilla kuten <br />
bioteknologiassa, ympäristöteknologiassa ja lääketieteessä. <br />
<br />
Vaikutukset ovat samankaltaisia kaikenlaisissa yhteiskunnissa. Paul Schreyerin <br />
tutkimus vuodelta 2000 osoitti, että ICT-investoinnit ovat lisänneet kasvua G7-maissa. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus kertoo, että internet toi kehittyneiden talouksien kasvusta <br />
keskimäärin viidenneksen vuosina 2004–2009.Tutkimus kertoo myös, että yhtä <br />
internetin hävittämää työpaikkaa kohti syntyi 2,6 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Maailmanpankin tutkimus puolestaan todistaa, että laajakaistainen internet <br />
vauhdittaa talouskasvua kehittyvissä maissa. Tutkimuksen mukaan hallitusten <br />
tulisi yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa kiihdyttää laajakaistaverkkojen rakentamista. <br />
Maailmanpankin mukaan digitaaliset palvelut luovat työpaikkoja etenkin <br />
nuorille. <br />
<br />
=== kIlpaIlukykyä dIgITaalISIlla palvEluIlla === <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa niin kulutustavara- kuin investointihyödykevalmistajien <br />
liiketoimintalogiikkaa muuttuu palveluvetoiseksi. McKinseyn tutkimuksen mukaan <br />
digitaalisuuden suurimpia hyötyjiä eivät ole varsinaiset internet-yritykset, vaan hyödyistä <br />
suurimman osan korjaavat muiden alojen yritykset. Menestyneimmät yritykset <br />
ovat kehittäneet uuden palvelumallin tuotteidensa kilpailukyvyn kehittämiseksi <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. <br />
<br />
Menestys ei kuitenkaan synny pelkästään teknologialla. Liiketoiminnalliset <br />
innovaatiot, brändit ja johtamismallit ovat aivan ratkaisevia asioita myös internet-<br />
maailmassa. Monen modernin internet-yrityksen haasteet ovatkin kovin perinteisiä <br />
puutteita tuotteistamisessa, kaupallistamisessa, ansaintalogiikan kehittämisessä <br />
ja kansainvälistämisessä. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus internetin vaikutuksista päätyy ajatukseen, että menestyneimpiin <br />
internet-valtioihin on syntynyt vahva digitaalisten palveluiden ekosysteemi, <br />
jossa on edistetty osaamista, helpotettu pääoman saamista, kehitetty infrastruktuuria <br />
ja luotu vetovoimainen liiketoimintaympäristö. <br />
<br />
Suomen lähtökohta kansainvälisessä digitaalisessa kilpailussa on Nokia-klusterin <br />
takaiskuista huolimatta hyvä. Monet yhteiskunnan digitaalista suorituskykyä vertailevat <br />
kansainväliset arviot nostavat Suomen maailman kärkijoukkoon. Englantilaisen <br />
Economist Intelligence Unitin vertailussa Suomi oli neljänneksi paras digitaalinen <br />
talous. World Economic Forumin informaatioteknologiaraportin mukaan Suomi <br />
on maailman kolmanneksi parhaiten verkottunut maa. YK:n selvityksen mukaan <br />
Suomen hallinto on yhdeksänneksi paras sähköisessä toiminnassa. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että Suomessa on kansainvälisesti ajatellen hyvä toimintaympäristö, <br />
infrastruktuuri ja osaamistaso. Kaikkein mielenkiintoisinta on, että kansainvälisten <br />
vertailujen mukaan suomalaiset myös soveltavat ICT-teknologiaa monipuolisesti <br />
sekä kotitalouksissa, yrityksissä että julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Yleiskuva Suomen ICT-osaamisesta on hyvä, mutta isoon kuvaan mahtuu monia <br />
merkittäviä kehittämiskohteita, jotka liittyvät infrastruktuuriin, osaamiseen, rahoitukseen <br />
ja toimintatapoihin. Monilla tärkeillä erikoisalueilla osaaminen on kapeaa. <br />
Siksi digitaaliajan yritysten toimintaedellytyksissä on paljon kehitettävää. <br />
<br />
Kaikki edellä mainitut raportit kertovat myös, että moni valtio panostaa merkittävästi <br />
kehittyäkseen digitaalisessa kisassa. Siksi Suomen pitää lisätä olennaisesti <br />
uudistumisvauhtia olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen. Tavoitteena tulee olla <br />
lisäarvon kasvattaminen digitaalisilla palveluilla. <br />
<br />
Nopeus on internet-taloudessa ratkaisevaa sekä uuden kehittämisessä että innovaatioiden <br />
käyttöönotossa. Osaamistarpeet ovat vielä monimuotoisemmat kuin <br />
perinteisessä teollisessa maailmassa. Oleellista Suomelle on synnyttää toimintaedellytykset, <br />
joissa yritysten on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ICT-teknologiaa <br />
kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden lisäarvon luomiseksi. <br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 2 ===== <br />
<br />
• Kansainvälisen työnjaon muutos, teknologinen murros ja suhdannekuoppa ovat leikanneet etenkin vientipainotteisia työpaikkoja huolestuttavalla tavalla. <br />
<br />
• Kyky soveltaa teknologiaa on uuden kasvun merkittävin tekijä. <br />
<br />
• ICT on teknologioista merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde. <br />
<br />
• Äärimmilleen pelkistettynä kasvussa on kyse yritysten kyvystä hyödyntää ICT:tä tuotteidensa ja palveluidensa lisäarvon luomisessa. <br />
<br />
• Avainkysymys Suomelle on, miten synnytetään olosuhteet, joissa yritysten on mielekästä kehittää ja kasvaa Suomessa. Siksi avaamme seuraavassa luvussa kysymystä, mitkä tekijät ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta oleellisia.<br />
<br />
== 3. Yritysten ja julkisen sektorin kilpailukyky internet-taloudessa == <br />
<br />
<big>Digitaalisen talouden kilpailukenttä on muuttunut nopeasti. muutoksen myötä relevantin osaamisen merkitys korostuu yritysten kasvupäätöksissä.</big> <br />
<br />
Digitaalitaloudessa arvonluonnin ja sen ”nappaamisen” logiikat ovat muuttuneet <br />
merkittävästi 2000-luvun kuluessa. Toimialarajat ovat hämärtyneet ja samalla yritysten <br />
kilpailuasetelmat ovat muuttuneet. <br />
<br />
Selvimmin muutos näkyy siinä, miten tuotteet ja palvelut ovat kytkeytyneet <br />
entistä tiiviimmin toisiinsa. Useilla toimialoilla yritysten välisen kilpailun ratkaisijaksi <br />
ovat nousseet palvelut, jotka aiemmin olivat enemmänkin tukitoimintojen <br />
roolissa. Asiakkaat arvioivat usein enemmän palveluista samaansa lisäarvoa kuin <br />
perustuotetta. <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa palveluiden ja tuotteiden yhdistelmiä on lähes loputon <br />
määrä. Samoin saattaa olla näiden tuottajia. Siksi kilpailua käydään entistä enemmän <br />
useiden yritysten muodostamien ekosysteemien välillä. Asiakkailla on runsaasti <br />
vaihtoehtoja, kun he valitsevat itselleen sopivimpia ratkaisuja. Menestys <br />
on yhä enemmän kiinni siitä, kuinka innovatiivisia kokonaisuuksia ekosysteemit <br />
tuottavat. <br />
<br />
Nokian nopea hiipuminen matkapuhelinkilpailun huipulta on osoitus kilpailuasetelmien <br />
muuttumisesta. Yksinkertaistaen ICT-sektorin ekosysteemin muutosta voidaan <br />
kuvata kolmen kerrostuman avulla, (Fransman, 2010 ja Veugelers, 2012). Muutama <br />
vuosi sitten kerrostumat olivat varsin selvästi erotettavissa. <br />
<br />
<br />
Kerros I: Verkkoteknologioiden ja niihin liittyvien laitteiden tarjoajat (esim. Ericsson, Cisco, Nokia) <br />
<br />
Kerros II: Verkko-operaattorit (esimerkiksi Elisa, DNA, Sonera) <br />
<br />
Kerros III: Sovellusalustojen, sisällön ja palveluiden tarjoajat (esim. Google, Amazon, YouTube) <br />
<br />
<br />
Yhdessä käyttäjien kanssa nämä kolme kerrosta muodostivat laajan ICT-ekosysteemin <br />
ja digitaaliset markkinat. Painopiste on nopeasti siirtynyt systeemin kolmanteen <br />
kerrostumaan eli sovellusalustoihin ja palveluihin. Siellä perinteiset toimialarajat ja <br />
ansaintamallit eivät välttämättä päde. Myös laitevalmistajat ja verkko-operaattorit <br />
ovat siirtyneet entistä enemmän sisällön ja palveluiden tuottajiksi. <br />
<br />
Telekommunikaation, internetin, television ja sisällöntuotannon lähentyminen on <br />
edennyt vaiheeseen, jossa rajaa eri teknologioiden välillä on vaikea vetää. Esimerkiksi <br />
matkapuhelimilla ei ole enää erillistä asemaa. Puhelimet ovat vain yksi mahdollinen <br />
päätelaite, jolla hyödynnetään globaalien verkkojen palveluita ja sovelluksia. <br />
<br />
Suomen mahdollisuuksia uudessa tilanteessa voidaan katsoa kahdesta näkökulmasta: <br />
digitaaliteknologian ja -palveluiden tuottajan ja niiden hyödyntäjän näkökulmasta. <br />
(Kuvio ICT-alan ja internetin kerrokset.) <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n TuoTTajana === <br />
<br />
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Eurooppa ja eurooppalaiset ICT-alan yritykset <br />
ovat nopeassa tahdissa menettäneet kilpailuasemiaan yhdysvaltalaisille ja <br />
myös aasialaisille yrityksille (Grajek, 2012, Veugelers, 2012, Fransman, 2010). Ehkä <br />
suhteellisesti eniten muutos koskettaa Suomea, jossa ICT:n osuus kansantaloudesta <br />
on ollut maailman suurimpia. <br />
<br />
Globaali kilpailutilanne on muuttunut nopeasti. Omilla tuotealustoillaan kilpailevien <br />
vertikaalitoimittajien kuten Nokian, Samsungin ja Motorolan kilpailusta on <br />
siirrytty aikaan, jossa sovellus- ja sisältöalustojen päälle rakennetaan ekosysteemejä <br />
kuten Android ja Windows Phone. Myös vertikaalimallit jatkuvat kuten Apple <br />
iOS ja Nokian S40. Samaan aikaan HTML5-standardi yleistyy voimakkaasti standardoiden <br />
edelleen uusia, avoimia rajapintoja. Suomi ja Nokia eivät enää ole päätelaitekilpailusta <br />
ekosysteemikilpailuksi muuttuneessa kisassa globaaleja markkinajohtajia. <br />
Vahvin asema kilpailussa on yrityksillä, joilla on käyttöjärjestelmään tai sovelluksiin <br />
ja palveluihin perustuva oma ekosysteemi, vahva kuluttajabrändi sekä suora <br />
yhteys kuluttajiin. <br />
<br />
Digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa Nokia-klusterin yritykset ovat <br />
edelleen vahvoja. Kilpailu kerroksessa I (verkkoteknologia ja laitteet) on erittäin <br />
kovaa uusien globaalien, usein aasialaisten, toimijoiden laajentaessa markkinoitaan <br />
Eurooppaan ja päätelaitekilpailun muututtua kerroksen III ekosysteemikilpailuksi. <br />
Suomalaisten ICT-yritysten kilpailukenttä on siis laajentunut ja muuttunut kompleksisemmaksi. <br />
Infrastruktuurin merkittävin rakennusvaihe on ohi, vaikka se kehittyykin <br />
edelleen. <br />
<br />
Esimerkiksi Nokia Siemens Networksilla on johtavaa osaamista neljännen sukupolven <br />
verkkoteknologiassa. Tällä on suuri merkitys, kun datamäärät moninkertaistuvat <br />
tietoliikenneverkoissa. Se tarjoaa erikoistuneille suomalaisille yrityksille uusia <br />
liiketoimintamahdollisuuksia, mutta markkinoiden kasvu on hitaampaa kuin päätelaitemarkkinoilla. <br />
Suuri osa lisäarvosta luodaan kuitenkin sovellusalustojen, sisällön <br />
ja palveluiden tuotannossa – kerroksessa III. <br />
<br />
Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet liittyvätkin usein sovellusalustojen <br />
ja palveluiden luomiseen kapeilla erityisalueilla globaaleille markkinoille. <br />
Lisäksi esimerkiksi Nokian erityisosaaminen kartta- ja kameratoimintoihin liittyen <br />
luo pohjan rakentaa lisäarvoa tuotteisiin ja III kerroksen uusia ekosysteemejä. <br />
<br />
Case: Mikrosysteemeistä miljardin euron bisnes <br />
<br />
Muun muassa autoissa, terveysteknologiassa ja mobiililaitteissa käytettävistä mikrosysteemeistä on kehittynyt Suomeen jo lähes miljardin euron liiketoimintaa. Mikrosysteemien MEMS (Micro Electro Mechanical Systems) käyttö on <br />
lisääntynyt nopeasti älykkäiden laitteiden yleistyttyä. <br />
<br />
Mikrosysteemien kehitys alkoi Suomessa jo 1970-luvulla. Nokian panostukset alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen vauhdittivat kuitenkin merkittävästi osaamisen kehittymistä vuosituhannen vaihteessa. Tuossa vaiheessa osaaminen vahvistui myös Nokian alihankkijoilla. Nokian henkilöstövähennyksien myötä osaamista on siirtynyt alihankkijoille myös henkilöstön mukana. VTT:n MemsCat-hankekokonaisuus kannustaa aloittavia yrityksiä kehittämään mikrosysteemeihin perustuvia innovaatioita. Samoin ohjelma kannustaa teollisuusyrityksiä mikrosysteemien hyödyntämiseen. <br />
<br />
Alan kasvunäkymät ovat hyvät. Sulautettuja aistivia mikrojärjestelmiä tarvitaan yhä useammassa paikassa niin kulutustuotteissa kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. Esimerkiksi älykkäitä antureita voidaan käyttää muun muassa törmäys- tai liiketunnistimissa, joilla lisätään turvallisuutta autoissa. Samoin anturit voivat valvoa ilman laatua älykkäässä ilmastointijärjestelmässä. <br />
<br />
=== Eu:n jäykäT SISämarkkInaT hIdaSTavaT kaSvua === <br />
<br />
Merkittävä kilpailukykyongelma suomalaiselle ICT-yritykselle on Euroopan digitaalisten <br />
sisämarkkinoiden jäykkyys. Kuluttajat ja yritykset kohtaavat monenlaista <br />
byrokratiaa ostaessaan digitaalisia tuotteita tai palveluita kotimaansa ulkopuolelta. <br />
Yhdysvalloissa internet-palvelun tarjoaja voi lanseerata tuotteensa kerralla koko <br />
maan markkinoille, kun taas EU:ssa palvelun tarjoaja törmää byrokratiamuuriin. <br />
Tämä voi käytännössä tarkoittaa kymmeniä tai jopa satoja sopimuksia, viranomaislupia <br />
ja maakohtaisia hallinnointijärjestelmiä, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin, <br />
tietosuojaan ja kuluttajansuojaan 27 eri jäsenmaassa. <br />
<br />
Asiakaspohjan laajentaminen muihin EU-maihin edellyttää lisäinvestointeja, <br />
jotka ovat usein pk-yrityksille kynnyskysymys. Erään eurooppalaisen digitaalialan <br />
yrityksen arvion mukaan digitaalisen kuluttajapalvelun laajentaminen uuteen EU-<br />
maahan edellyttää noin kahden miljoonan euron investointia pelkästään lainsäädännön <br />
ja hallintojärjestelmien erojen takia. <br />
<br />
Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen on yksi EU:n lippulaivahankkeista, <br />
mutta käytännön edistyminen on ollut hidasta. <br />
<br />
Digitaalisia sisämarkkinoita voidaan hahmottaa neliosaisen arvoketjumallin <br />
avulla: sisällöntuotanto, digitaalinen palvelu, vuorovaikutus verkossa sekä kuluttaminen <br />
ja tuottaminen päätelaitteessa. Suomessa ja laajemminkin EU:ssa löytyy paljon <br />
vahvuuksia sisällöntuotannossa esimerkiksi pelialalla, kulttuurituotannossa ja <br />
journalismissa. Suomesta löytyy myös vahvaa teknologiaosaamista sekä operaattoreita <br />
ja laitevalmistajia sisältöjen välittämiseen digitaalisesti erilaisilla päätelaitteilla, <br />
kuten matkapuhelimella. Eurooppalaisten kipukohta on arvoketjun sisältöjen <br />
tuotteistaminen. Erityisesti digitaaliset markkinapaikat ovat lähes poikkeuksetta <br />
valuneet amerikkalaisille yrityksille, kuten Amazon, Apple, Google ja Microsoft, <br />
jotka ovat palvelun luomisvaiheessa hyötyneet mittavien kotimarkkinoiden edusta. <br />
<br />
Sisällöntuotanto <br />
<br />
Digitaalinen <br />
palvelu <br />
<br />
Vuorovaikutus <br />
verkossa <br />
<br />
Kuluttaminen <br />
ja tuottaminen <br />
päätelaitteessa <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n hyödynTämISESSä ===<br />
<br />
<br />
Digitaaliteknologian hyödyntämiseen muilla talouden sektoreilla liittyy kaksi suurta <br />
mahdollisuutta: <br />
<br />
:• digitaaliteknologian ja -palveluiden integroiminen osaksi teollisuustuotteita <br />
:• digitaaliteknologian hyödyntäminen globaalien arvoketjujen hallinnassa. <br />
<br />
Raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Teollisuusyritykset myyvät <br />
yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Esimerkiksi Wärtsilä tarjoaa voimalaitoksia <br />
myydessään palvelua, jossa Wärtsilän henkilöstö vastaa laitosten päivittäisestä <br />
operoinnista. <br />
<br />
Teollisuustuotteisiin integroitavat palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian <br />
sovelluksia. Suomen vahvat teollisuusyritykset voivat olla digitaaliteknologian <br />
ja digitaalisten palveluiden tärkeimpiä käyttäjiä. <br />
<br />
Teknologiateollisuuden Etlan tutkijoilla teettämä tutkimus kertoo, että Suomen <br />
teollisuuden viennistä noin kolmannes tulee tuotteista, jotka ovat riippuvaisia ohjelmistoista. <br />
Suuret teollisuusyritykset ovat jo pitkään nostaneet tuotteidensa kilpailukykyä <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. Vuonna 2010 Suomessa toimivat teollisuusyritykset <br />
työllistivät kotimaassa 7900–10800 ohjelmistokehittäjää. Neljä liikevaihdoltaan <br />
suurinta teollisuusyritystä työllisti näistä 74 prosenttia, kertoo Tuomo Nikulaisen, <br />
Jyrki Ali-Yrkön ja Timo Seppälän tutkimus ”Softaa koneisiin”. <br />
<br />
Suuret yritykset ovat monissa asioissa edelläkävijöitä siksi, että niillä on osaamista, <br />
resursseja ja suuret tarpeet ICT:n hyödyntämiseen. Esimerkiksi laivamoottoreita <br />
ja voimalaitosratkaisuja valmistavan Wärtsilän tuotteiden tyypillinen elinikä <br />
on 25 vuotta. Tuotteiden huoltaminen ja uudelleenrakentaminen vaatii suurten tietosisältöjen <br />
hallintaa. Siksi ICT on yhtiölle keskeinen kilpailukyvyn ylläpitäjä, joka <br />
auttaa hallitsemaan suuria tietosisältöjä kustannustehokkaasti, arvioi yhtiön talousjohtaja <br />
Raimo Lindh Tietoviikko-lehdessä. <br />
<br />
Digitaaliteknologia on tehnyt mahdolliseksi tuotannon hajauttamisen yhä pienempiin <br />
osiin ja näiden osien sijoittamisen eri puolille maailmaa. Tätä arvoketjua <br />
tai -verkostoa hallitaan ICT:n avulla. <br />
<br />
Myös yrityksen sisäiset palvelut – suunnittelu, t&k, muotoilu, erilaiset pääkonttoripalvelut <br />
– voidaan irrottaa tieto- ja viestintäteknologian tuella omiksi toiminnoikseen. <br />
Nämä ovat tyypillisesti korkean jalostusarvon ja palkkatason tehtäviä, joista <br />
maat ja alueet kilpailevat. Ne ovat myös toimintoja, jotka synnyttävät aineetonta <br />
pääomaa. Merkittävä osa globaaleissa verkostoissa syntyvästä lisäarvosta on korvausta <br />
tälle pääomalle. <br />
<br />
=== kanSaInvälISET SuomalaISyrITykSET TarvITSEvaT oSaamISTa === <br />
<br />
Kansainvälinen kilpailu tapahtuu yhä enemmän kokonaisten ekosysteemien välillä. <br />
Ekosysteemi tarkoittaa kokonaisuutta, jossa useat toimijat täydentävät toistensa <br />
osaamista ja hyötyvät jokainen toisistaan. Esimerkiksi lentokenttä on paikallinen <br />
ekosysteemi, jossa ravintoloiden, myymälöiden, autovuokraamojen ja lentoyhtiöiden <br />
palvelut tukevat toisiaan. <br />
<br />
Kilpailukykyisessä ekosysteemissä tarvitaan monenlaista osaamista. Professori <br />
Rosabeth Moss Kanter toteaa Harvard Magazinen haastattelussa ekosysteemin <br />
rikastamisesta seuraavasti: <br />
<br />
”Tärkeintä on muistaa neljä asiaa: ideat pitää muuttaa liiketoiminnaksi, pienten <br />
ja suurten yritysten täytyy kohdata, koulutus on yhdistettävä entistä paremmin työtehtäviin <br />
ja toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä tulee rohkaista.” <br />
<br />
Olemme edellä todenneet, että suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin <br />
ja että Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä. <br />
Suuret yritykset ovat kuitenkin elintärkeitä ekosysteemeille ja Suomen kasvulle. <br />
Suurilla yrityksillä on valmiina monia uuden luomisessa tarvittavia tekijöitä, joita <br />
pieniltä usein puuttuu. Suurilla on muun muassa kansainväliset markkinointikoneistot, <br />
kaupallistamisosaamista, rahoituskanavat ja mahdollisuus investoida tutkimukseen <br />
ja tuotekehitykseen. Suomen ei pidä valita pienten ja suurten välillä, vaan <br />
edistää kaikenlaisten yritysten kasvua. <br />
<br />
Kansainvälisesti toimivilla, suurilla suomalaisyrityksillä on paljon vaihtoehtoja, <br />
kun ne etsivät parhaita kohdemaita investoinneilleen. Suoriin investointeihin vaikuttavia <br />
tekijöitä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Unctad on jaotellut ulkomaille <br />
suuntautuvien investointien vetovoimatekijät kolmeen luokkaan: kauppaan liittyvät <br />
tekijät, osaamiseen liittyvät vaikuttimet ja kotimaiset työntötekijät. <br />
<br />
Kauppaan liittyviä tekijöitä ovat muun muassa markkinoiden avoimuus ja koko <br />
sekä mahdollisuus rajat ylittävään integraatioon. <br />
<br />
Osaaminen liittyy muun muassa teknologiaan, pääomaan ja yrittäjyysosaamiseen. <br />
<br />
”Työntäviä voimia” voivat olla muun muassa huono infrastruktuuri, pienet kotimarkkinat, <br />
osaajien puute, pääoman puute, jäykät työvoimamarkkinat sekä verotus. <br />
<br />
Kun kansainvälinen suomalaisyritys pohtii investointia, se arvioi sekä muualle <br />
vetäviä tekijöitä että kotimaasta työntäviä voimia. <br />
<br />
ICT-vetoisessa kasvussa osaaminen on aivan keskeinen syy investointeihin. Sitran <br />
raportti ”Suuri siirtymä” tiivistää lähtökohdan osuvasti: ”Yritysten tieto- ja innovaatiostrategian <br />
peruskysymyksiä on, mistä löydetään sellaista uutta tietoa, joka <br />
täydentää yrityksen omaa osaamista ja mahdollistaa innovaatiot.” <br />
<br />
Tämä on näkynyt parin vuoden aikana ICT-alalla, kun muun muassa Ericsson, Intel, <br />
Electronic Arts, Huawei ja Samsung ovat tuoneet Suomeen kehitystoimintaansa. <br />
<br />
Kansakunnan perusosaamisesta huolehtimisella julkinen sektori voi vaikuttaa <br />
eniten yritysten kilpailuedellytyksiin. Tältä osin voi lainata investointien lisäämistä <br />
pohtineen Jorma Elorannan tekemän raportin johtopäätöstä. <br />
<br />
”Vain oikeasti parhaat voittavat. Perusosaamisen tasoa pitää nostaa koko ajan, <br />
koska kaikki muutkin tekevät niin. Huippuosaamisen taso ja soveltuvuus yritykselle <br />
ovat loppusuoran valtteja. Vain huippuosaaminen vie finaaliin.” <br />
<br />
Tästä syystä työryhmän toimenpide-ehdotuksissa painottuu osaamisen kehittäminen <br />
pitkäjänteisesti niin, että Suomessa noustaan huipulle tärkeillä osaamisalueilla <br />
ja rakennetaan toimintatapoja, joilla tämän osaamisen soveltaminen yrityksissä <br />
nopeutuu.<br />
<br />
=== SuomI TarvITSEE lISää kaSvuyrITykSIä ja STarTup-hEnkEä ===<br />
<br />
Internet-teknologiaan perustuva liiketoiminta on vasta elinkaarensa alussa. Elinkaaren <br />
alkuvaiheessa tarvitaan yrittäjyyttä, innovatiivisia, globaaleille markkinoille tähtääviä <br />
yrityksiä ja riskinottoa. <br />
<br />
Suomessa, kuten Euroopassa yleensäkin, ICT-sektorilla on huomattavasti vähemmän <br />
pieniä ja aloittavia yrityksiä kuin Yhdysvalloissa. Globaalit tietoverkot tarjoavat <br />
kuitenkin pienillekin yrityksille pääsyn maailmanlaajuisille markkinoille nopeasti <br />
ja pienin kustannuksin. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksen mukaan Suomessa oli 668 <br />
kasvuyritystä vuosina 2007–2010. Vähäisestä lukumäärästään huolimatta nuo yritykset <br />
loivat noina vuosina puolet kaikista Suomeen syntyneistä työpaikoista eli <br />
noin 50 000 työpaikkaa. <br />
<br />
Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor kertoo, että Suomessa on <br />
helppo tehdä liiketoimintaa ja taloudellinen vapaus on hyvä. Myös valtion tuki yrittäjyydelle <br />
on monipuolista. <br />
<br />
Samoin EU:n kasvuyritysraportissa todetaan, että Suomi nousee esiin maana, <br />
jossa on useita kasvuyrittäjyyttä tukevia ohjelmia. Ohjelmista huolimatta Suomessa <br />
on vähän kasvuyrityksiä. OECD:n vuoden 2009 vertailu kertoo, että 83 prosenttia <br />
suomalaisista yrityksistä ei kasvanut ollenkaan kolmen edeltävän vuoden aikana. <br />
Esimerkiksi Tanskassa vastaavaan joukkoon kuului vain 47 prosenttia yrityksistä ja <br />
EU 27 maan keskiarvo oli 63 prosenttia. <br />
<br />
Kuvaavaa on sekin, että Deloitten Technology Fast 500 -raporttiin mahtuu 50 norjalaista <br />
kasvuyritystä, kun suomalaisia on noin puolet tuosta määrästä. <br />
<br />
Aalto-yliopiston tutkija Jari Handelberg arvioi väitöskirjassaan, että vähäinen <br />
kasvuyritysten määrä selittyy suomalaisen yhteiskunnan vanhanaikaisilla arvoilla <br />
ja säännöillä. Handelbergin mukaan kasvuyritysten luominen ei ole vain yksittäisten <br />
yrittäjien ja johtajien asia, vaan se on koko yhteisön toiminnan tulosta. Tämä on <br />
oleellista, kun suunnitellaan ja toteutetaan kasvuyrittäjyyttä tukevia, käytännönläheisiä <br />
politiikka- ja kehitysohjelmia ja perustetaan kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Global Entrepreneurship Monitor -selvityksen (GEM 2012) mukaan Suomi menestyy <br />
kansainvälisessä vertailussa heikoimmin juuri yrittäjien asenteita mitattaessa. <br />
Suomalaisyrittäjät tavoittelevat muita vähemmän kasvua, kansainvälistymistä ja <br />
riskipääomaa. <br />
<br />
Suomessa kasvuyrittäjien yhteinen huoli liittyy Suomen yritysverotukseen, joka <br />
on esimerkiksi naapurimaita Viroa ja Ruotsia kireämpää. Lisäksi verotus kohdistuu <br />
usein toiminnan aktiivisuuteen ja transaktioihin, eikä syntyneisiin voittoihin. <br />
Aktiivisen toiminnan verottaminen ei kannusta lisätoimeliaisuuteen ja riskinottoon. <br />
Rahoituksen saatavuus on toinen merkittävä ongelma. Suomessa esimerkiksi pääomasijoitusten <br />
osuus kansantalouden kokoon suhteutettuna on selvästi pienempi <br />
kuin Norjassa ja etenkin Ruotsissa. <br />
<br />
EU:n kasvuyritysraportti puolestaan on päättynyt seuraaviin johtopäätöksiin koko <br />
Euroopan osalta. <br />
<br />
1. Kasvuyrityksiä kannattaa tukea, koska ne luovat eniten uusia työpaikkoja. <br />
2. Tavoitteena voisi olla nopean kasvun sijaan kestävä kasvu. <br />
3. Kasvuyrittäjyyttä voi olla millä alalla tahansa, joten kasvupolitiikan ei pidä tähdätä erityisiin toimialoihin. <br />
4. Julkisen sektorin ei pidä poimia voittajia, vaan luoda olosuhteet, jotka tukevat kasvua. Nämä voivat liittyä esimerkiksi verotukseen, konkurssilainsäädäntöön ja investointisäädöksiin. <br />
5. Koska pääoman saaminen on kasvavien pk-yritysten suuri ongelma, kannattaa kasvua tukevien ohjelmien ykkösprioriteettina olla rahoituskanavien avaaminen. <br />
6. Kansainvälistymistä on tuettava. <br />
<br />
Nopeaa kasvua hakevien startup-yritysten haasteena on Suomen kotimarkkinoiden pienuus. Siksi nämä yritykset tähtäävät heti syntyessään kansainvälisille markkinoille. Tällöin haasteeksi nousee alkuvaiheen rahoituksen lisäksi kansainvälisen huipputason myynti-, markkinointi- ja tuotteistusosaamisen hankkiminen. Harva <br />
pystyy löytämään näitä ainakaan kokonaan Suomesta, joten ulkomaisten huippuosaajien <br />
ja sijoittajien houkuttelu suomalaisyrityksiin on eräs Suomen keskeisimmistä <br />
kilpailutekijöistä. <br />
<br />
Huolimatta ICT-alan isoista irtisanomisista alan kasvuyritysten on vaikea löytää <br />
osaavaa työvoimaa; esimerkiksi pelialalla kilpailu osaajista on jo erittäin kovaa, ja <br />
osaajien puute rajoittaa jo alan yritysten kasvua. <br />
<br />
Suomalaisen korkeakoulusektorin kyky tuottaa huippuosaajia onkin eräs tärkeimmistä <br />
seikoista ICT-sektorin tulevaisuuden kannalta. Yliopistojen tulisi pystyä <br />
panostamaan korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Tätä voisi tukea muun <br />
muassa se, että yliopistot toisivat kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita ja opettajia <br />
Suomeen. <br />
<br />
=== ulkomaISIa yrITykSIä kIInnoSTavaT oSaamISkESkITTymäT === <br />
<br />
Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset menestyvät yleisesti ottaen hyvin. Ulkomaisen <br />
yrityksen henkilöstö on keskimäärin paremmin koulutettua kuin suomalaisten <br />
yritysten. Ulkomaiset yritykset ovat myös hyviä veronmaksajia Suomessa. Silti <br />
Suomi houkuttelee passiivisesti kansainvälisiä yrityksiä. Tästä syystä Suomeen siirtyy <br />
niukasti uutta teknologista osaamista kansainvälisten yritysten mukana. Samoin <br />
Suomi tekee vain vähän työtä sen eteen, että täällä jo toimivat ulkomaiset yritykset <br />
investoisivat lisää esimerkiksi tutkimuskeskuksiin. <br />
<br />
Suomella ei ole yhtään ylivertaista vetovoimatekijää, mutta ei toisaalta myöskään <br />
ylivoimaisen korkeita esteitä investoinneille. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa <br />
koulutustaso, teknologiaosaaminen, toimiva ja vakaa yhteiskunta ja Venäjän markkinoiden <br />
läheisyys. Lisäksi kansainvälinen tutkimus kertoo, että korruptio on Suomessa <br />
vähäistä ja yleisissä tietojärjestelmissä on vähän viruksia. Suomen haasteita <br />
puolestaan ovat Boston Consulting Groupin selvityksen mukaan työelämän jäykkyys, <br />
pienet kotimarkkinat ja heikosti kannustava verotus. <br />
<br />
Eri maista tulevilla yrityksillä ja eri toimialoilla on luonnollisesti hieman erilaisia <br />
arvioita Suomen vetovoimasta. Teknologia-alan yritysten sijoittautumisessa korostuu <br />
osaamisen, verotuksen ja julkisen palveluarkkitehtuurin merkitys. <br />
<br />
Kansainvälisten yritysten Suomen johtajien kommentit kertovat, että Suomeen <br />
pitäisi syntyä riittävän merkittäviä osaamiskeskittymiä, joita pitäisi myös markkinoida <br />
maailmalla. Vahvan ekosysteemin tai osaamisverkoston luominen edellyttää <br />
monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista osaamista, kykyä <br />
ottaa riskiä, sekä yksityistä että julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille <br />
ja palveluille. <br />
<br />
Tarvitaan myös laadukasta sääntelyä ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se <br />
vaatii myös saumatonta yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten tai paikallisten <br />
ekosysteemien täytyy olla kyvykkäitä kansainväliseen vuorovaikutukseen. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain, jos ekosysteemin laatu ja sen ympärille rakentuva osaaminen <br />
ovat maailman huippua. <br />
<br />
Suomi pystyi 1990-luvulla luomaan maailman huippua edustavan ekosysteemin <br />
mobiiliteknologian kehittämiseen. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden, laajamittaisen <br />
tutkimus- ja kehitystoiminnan, korkealuokkaisen opetuksen, yhteisen standardin, <br />
kansainvälisen verkoston sekä vahvan yritysklusterin ansiosta nousimme <br />
mobiilialan suunnannäyttäjiksi. <br />
<br />
Nyt voimme tehdä saman ICT-teknologian soveltamisessa hyödyntämällä mobiiliosaamistamme, <br />
jossa meillä on suhteellinen etu moniin muihin alueisiin verrattuna. <br />
Samalla meidän täytyy uudistaa toimintatapojamme uuteen kilpailutilanteeseen, <br />
markkinadynamiikkaan ja teknologiakehitykseen sopiviksi. <br />
<br />
<br />
Ulkomaiset yritykset Suomessa<br />
<br />
• Suomessa toimii noin 3 000 ulkomaisessa omistuksessa olevaa yritystä. <br />
• Ulkomaisten yritysten osuus kaikista Suomen yrityksistä on vain yksi prosentti. <br />
• Ne tekevät noin viidenneksen kaikkien yritysten vuosiliikevaihdosta, eli reilut 70 miljardia euroa. <br />
• Ne työllistävät noin 215 000 henkeä eli 15 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. <br />
• Ulkomaisten sijoitusten määrä on yli 30 prosenttia bkt:hen verrattuna, hieman OECD-maiden keskiarvoa enemmän. <br />
• Ruotsissa ulkomaisten investointien osuus on yli 60 prosenttia bkt:stä. Amerikkalaisista Pohjoismaihin tehdyistä investoinneista vain kaksi prosenttia suuntautuu Suomeen, ja osuus on laskenut viime vuosina.<br />
<br />
=== julkInEn SEkTorI kIlpaIlukyvyn TukEna ===<br />
<br />
Valtaosa tuote- ja palveluinnovaatioista tehdään yrityksissä. Julkisen sektorin kilpailukyky <br />
vaikuttaa kuitenkin merkittävästi yritysten mahdollisuuksiin kehittyä. Siksi <br />
poliittisten päättäjien valinnat vaikuttavat monella tavalla siihen, kuinka monipuolinen <br />
elinkeinorakenne maahan syntyy. <br />
<br />
Kansainväliset kilpailukykyselvitykset kertovat, että etenkin suomalainen peruskoulutus <br />
on korkeatasoista. Toisaalta esimerkiksi World Economic Forum arvioi Suomen <br />
tieteellisten tutkimuslaitosten tason vasta 18. parhaaksi maailmassa. Suomessa <br />
on erinomaisen hyvää insinöörikoulutusta ja prosessiosaamista, mutta matematiikan <br />
ja tilastotieteen saralla olemme kaukana kärjestä (Conference Board of Canada). <br />
<br />
Suomi on monilla kilpailukyvyn osa-alueilla parhaiden maiden joukossa. Accenturen <br />
analyysin mukaan erityisen tärkeitä ovat kuitenkin osa-alueet, joissa Suomi <br />
menestyy keskinkertaistesti ollen sijoilla 10–25. Näitä ovat mm. infrastruktuuri sekä <br />
erityisesti tuottavuus – yksi kilpailukyvyn tärkeimmistä osatekijöistä. <br />
<br />
ICT:n hyödyntäjänä Suomen julkinen sektori on parantanut vauhtiaan, mikä on <br />
kilpailukyvyn kannalta positiivinen asia. YK:n tuoreimmassa eGovernment-selvityksessä <br />
Suomi oli noussut ICT:n hyödyntäjänä kymmenen askelta ylöspäin sijalle <br />
yhdeksän. <br />
<br />
Selvityksessä alleviivataan, että taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten <br />
tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että hallitukset: <br />
<br />
:• tunnistavat eri hallinalojen synergiamahdollisuudet, jotka sähköiset ratkaisut tuovat <br />
:• muuttavat rakenteita niin, että sähköisen hallinnon mahdollistama yhteistyö voi toteutua <br />
:• edistävät yhteistyötä ja yhteensopivuutta ekosysteemien välillä. <br />
<br />
Syksyllä 2012 julkaistulla julkisen hallinnon ICT-strategialla pyritään vastaamaan <br />
näihin esitettyihin nykyaikaisen hallinnon vaatimuksiin. Sen toimeenpano on ehdottoman <br />
tärkeää. <br />
Boston Consulting Groupin analyysi hallitusten roolista internet-politiikassa korostaa, <br />
että kuilu hyvin verkottuneiden ja jäljessä tulijoiden välillä kasvaa. Onneksi Suomi <br />
kuuluu selvityksen mukaan parhaiden joukkoon (sijalla 7). Selvityksessä korostetaan <br />
yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä matkalla digitaaliseen maailmaan. <br />
<br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 3 ===== <br />
<br />
:• Digitaalisten tuotteiden kasvu on siirtynyt laitteista sovellusalustoihin ja palveluihin. Eurooppalaiset laitevalmistajat ovat menettäneet asemiaan muutoksessa. <br />
:• Teollisuusyritykset myyvät yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian sovelluksia. Näin vanha ja uusi yhdistyvät. <br />
:• Suomi tarvitsee kaiken kokoisia yrityksiä. Siksi täytyy tuntea erilaisten yritysten tarpeet. <br />
:• Suurille suomalaisyrityksille osaaminen on tärkein syy investoida kotimaahan. <br />
:• Kasvuyrityksille rahoitus on merkittävin pullonkaula. <br />
:• Startup-yritysten haasteita ovat rahoituksen ja osaajien löytäminen. Kynnystä kansainvälisten osaajien palkkaamiseen tulee madaltaa. <br />
:• Ulkomaisia yrityksiä vetää maahan osaaminen, jota pitää myös markkinoida. <br />
:• Julkisen sektorin aktiiviset ja passiiviset valinnat vaikuttavat elinkeinorakenteen monipuolisuuteen. <br />
:• ICT:n hyödyntäjänä julkisen sektorin kannattaa edistää ratkaisuja, jotka vauhdittavat innovatiivisten palveluiden syntymistä.<br />
<br />
== 4. Tehokas infrastruktuuri luo kasvulle perustan == <br />
<br />
Tuotantorakenteen murros synnyttää väistämättä kuilun, jossa yhteiskunnan rakenteet tukevat edelleen edellistä vaihetta, vaikka uusi on jo syntymässä. Suomen on uudistettava ICT-infrastruktuuria, jotta uudelle toiminnalle avautuu tilaa.<br />
<br />
Suomalainen palveluarkkitehtuuri on pirstoutunut tavalla, jota havainnollistaa <br />
vertaus maantiehen, joka päättyisi kunnan rajalla ja alkaisi seuraavan kunnan kohdalla <br />
eri paikasta. Jokaiseen virastoon ajettaisiin omaa tietä pitkin. Julkiset ja yksityiset <br />
autot ajaisivat omilla väylillään eri säännöillä. <br />
<br />
YK:n E-Government-selvityksen yksi keskeinen havainto on, että monet jäsenvaltiot <br />
ovat siirtymässä hajautetusta, yhtä tarkoitusta palvelevasta organisaatiomallista <br />
keskitettyyn rakenteeseen, jossa hallitukset toimivat yhtenä kokonaisuutena. <br />
<br />
<br />
Viron kansalllinen sähköisten palvelujen arkkitehtuuri <br />
<br />
Alla kuvataan periaate, jolla toimii Viron palveluarkkitehtuuri X-väylä toimii. <br />
<br />
Tämä auttaa luomaan palvelumalleja, joissa kansalaiset ja yritykset saavat palvelut <br />
yhdestä pisteestä välittämättä, missä organisaatiossa palvelu tuotetaan. Samalla <br />
julkisen hallinnon oma tehokkuus lisääntyy. Suomessa lainsäädäntö takaa ministeriöiden <br />
riippumattomuuden ja kuntien itsenäisyyden, mikä on johtanut pirstoutuneeseen <br />
palveluarkkitehtuuriin. Tehokkaan ICT-infrastruktuurin rakentaminen on <br />
kuitenkin mahdollista nykyisenkin lainsäädännön alla. Tätä tukee vuonna 2011 voimaan <br />
tullut tietohallintolaki, joka antaa mahdollisuuden ohjata koko julkisen hallinnon <br />
tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. <br />
<br />
Pirstoutunut tietojärjestelmäpohja on mahdollista korvata kansallisella palveluarkkitehtuurilla <br />
samaan tapaan kuin Virossa on tehty. Nykyisessä toimintaympäristössä <br />
samaa asiaa tehdään useissa paikoissa, eikä informaatiota pystytä hyödyntämään <br />
yli organisaatiorajojen. Samanaikaista muutosta eri siiloissa vaativat toimenpiteet <br />
eivät nykytoimintaympäristössä ole mahdollisia. <br />
<br />
Kattavan kansallisen sähköisen tunnistamisen varmistaminen tulee olemaan eräs <br />
keskeisistä askeleista tehokkaan ICT-arkkitehtuurin luomisessa. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1, kriittinen) ===== <br />
<br />
Eri toimintoihin kehitettyjen järjestelmien tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille samaa tietoa tarvitseville järjestelmille. Kukin erillisjärjestelmä hallitsee omia tietojaan ja vastaa, että muiden tarvitsemat tiedot ovat reaaliaikaisesti, oikeassa muodossa saatavissa välitysalustan kautta. <br />
<br />
<big>Kansalliset ja muuten merkittävät hankkeet kootaan yhteen kehitysportfolioon,</big> jota priorisoidaan ja koordinoidaan keskitetysti. Kehitysportfoliossa kaikille hankkeille on nimetty omistaja ja toteuttaja. Omistaja vastaa kehitettyjen<br />
ratkaisujen sektorit ylittävästä jalkautuksesta. <br />
<br />
Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu aloitetaan valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla. Suunnittelutyö valmistuu kesäkuun loppuun mennessä 2013. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat määrärahat + laaja toteutusverkosto. <br />
<br />
• Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisu Taltioni on ensimmäinen palvelu, jolla on valmiudet uuden arkkitehtuurin mukaiseen toimintaan. Kyseessä on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa edistävä järjestelmä, jonka kautta kansalaiset saavat kokonaiskuvan omista terveystiedoistaan ja helpon mahdollisuuden edistää omaa hyvinvointiaa,. Terveydenhuollon ammattilaiset <br />
puolestaan saavat hoitoprosessia varten laajemman kokonaiskuvan potilaasta. Ensimmäinen vaihe käynnistynyt 7.1.2013 astuutahona Taltioni Osuuskunta. <br />
<br />
• Forge-pilvipalvelulaboratorio toimii kehitysympäristönä uuden palveluarkkitehtuurin mukaisille palveluille. <br />
<br />
=== rEaalIaIkaInEn TIETo käyTTöön === <br />
<br />
Monia yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja voi automatisoida niin, että rutiinityö vähenee ja ajantasainen tieto lisääntyy.<br />
<br />
<br />
Verkkolaskutus on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin muissa maissa. Verkkolaskutusosaamista <br />
on voitu viedä sekä EU:n harmonisointiprojekteihin että ICT-yritysten <br />
pilvipalveluvientiin. Nyt Suomen tulee hyödyntää verkkolaskutuksen pioneerimaan <br />
osaamista muissakin yritysten toiminnoissa. <br />
<br />
Seuraavaksi tulee automatisoida yritysten viranomaisille toimittamat tiedot <br />
kuten palkanmaksu, alv-raportit, tilinpäätöstiedot, hankinnat ja kirjanpito. <br />
<br />
On arvioitu, että nämä toimet toisivat pelkästään suomalaisille yrityksille yli neljän <br />
miljardin euron hyödyt vuosittain. Myös julkiselle sektorille tulisi merkittävät <br />
säästöt, harmaan talouden torjunta tehostuisi ja Suomi pääsisi vaikuttamaan alan <br />
EU-harmonisointiin ja globaalien standardien syntymiseen. <br />
<br />
Edellä mainitut toimet keventävät julkisen hallinnon työtaakkaa ja yritysten hallinnollista <br />
taakkaa. Yritysten raportointitaakka kevenee vuonna 2013 reaaliaikaisen <br />
tietoon perustuvan raportoinnin myötä, mutta suurempi osa hyödystä saadaan <br />
vuosien 2014-18 aikana. <br />
<br />
Merkittävä hyöty tulee kuormituksen tasaamisen takia. Nyt vuosisykleihin perustuva <br />
viranomaiskäsittely kuormittaa epätasaisesti työvoimaa. Kun myös tietojen <br />
oikeellisuus ja ajantasaisuus paranee, yritysten päätöksenteon perusta vahvistuu. <br />
Kun viranomaispuolella siirrytään hyödyntämään reaaliaikaista tietoa sekä tietojen <br />
prosessointia, ovat samat hyödyt saavutettavissa myös hallinnon puolella. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (polku 2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
<br />
Luodaan julkisen sektorin toimijoille valmius tietojen vastaanottoon hyödyntäen <br />
valtion nykyisiä keskitettyjä ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan. Reaaliaikaisten <br />
tietojen vastaanotto tulee saavuttaa mahdollisimman nopeasti ilman suuria muutoksia <br />
nykyisiin viranomaisjärjestelmiin. Näin varmistetaan pk-sektorille mahdollisuus <br />
siirtyä käyttämään automaattisia ja reaaliaikaisia digitaalisia työkaluja talousseuranta-, <br />
kirjanpito- ja raportointiprosesseissa aikaisessa vaiheessa. <br />
<br />
Reaaliaikaisen tiedon infrastruktuurin toteuttamiseksi perustetaan ensi tilassa <br />
laajapohjainen valtiovarainministeriön johtama ohjausryhmä. Käytännön toteutus <br />
tapahtuu neljässä projektissa, joiden tulisi valmistua viimeistään vuoden 2014 <br />
aikana. <br />
<br />
Ohjausryhmää ja projektia varten tarvitaan Real-Time Economy -ohjelman resurssien <br />
lisäksi täysipäiväiset projektipäälliköt kahdeksi vuodeksi (arvio 5–6 m€). Tietovirtojen <br />
vastaanottopalvelun toteuttamiskustannus on arvion mukaan 5 m€ <br />
(palveluna). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa vuonna 2013. <br />
<br />
<br />
Ensimmäisenä tulee aloittaa seuraavat projektit: <br />
<br />
<br />
Rakennetaan rajapinta palkanmaksukohtaisten tietojen vastaanottoon, ansaintarekisteri ja kansalaistili<br />
<br />
• Siirrytään reaaliaikaiseen palkanmaksukohtaiseen (henkilötasoiseen) palkkaraportointiin <br />
• Varmistetaan verohallinnolle vastaanottovalmius ja selvitetään lainsäädännön muutosvaatimukset <br />
• Samalla aloitetaan reaaliaikaisiin tietovirtoihin perustuvan keskitetyn ansiorekisterin määritystyö <br />
• Perustetaan kansalaistili- ja sopimuskonekonseptin mukainen palvelu tukemaan itsensä työllistämisen mahdollisuuksia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<big>Rajapinta alv-tietojen vastaanottoon ja alv-tietokanta</big> <br />
• Rakennetaan verohallinnolle verkkolaskuun pohjautuvien ALV-raportointitietovirtojen vastaanottokyky <br />
• Otetaan verkkolaskuun perustuva raportointimalli käyttöön rakennusteollisuuden veronumeroraportointiin liittyvien velvollisuuksien automatisoimiseksi (sisältäen työmaa-avaimen ja urakkalaskutustiedot). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Rajapinta tilinpäätöstietojen vastaanottoon strukturoidussa muodossa (XBrl) <br />
<br />
• Rakennetaan sähköisten (strukturoitujen) tilinpäätösten vastaanottokyky Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) sekä verohallinnolle. Selvitetään tässä yhteydessä mahdollisuudet hyödyntää valtionhallinnolla jo käytössä olevia vastaanotto-/välityskanavia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Pk-yritysten kirjanpidon automatisointi (kassapohjaisuus alv-direktiivin suosituksen mukaisesti)<br />
<br />
• Tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta Suomessa voidaan siirtyä ALV-direktiivin suosituksen mukaisesti pk-yritysten maksuperusteisiin ALV-tilityksiin. <br />
<br />
• Koska verkkolasku on perusta pk-yritysten taloushallinnon automatisoinnille, varmistetaan, että myös kuntasektori kokonaisuudessaan sitoutuu verkkolaskutuksen edistämiseen (mm. takarajojen asettamiseen ostolaskujen osalta). Kaikki viranomaismaksut tulee saada verkkolaskuina ja verkkolaskuoperaattoreiden yhteistyön vielä avoimet kohdat tulee hoitaa pikaisesti kuntoon. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
=== yhTEydET vIElä parEmmIkSI === <br />
<br />
Uuden digitaalisen palvelutalouden edistäminen edellyttää kasvavia yhteysnopeuksia ja niiden häiriötöntä toimintaa.<br />
<br />
Uusien digitaalisten palveluiden syntyminen ja kasvu Suomessa edellyttää, että <br />
sekä kiinteiden laajakaistaliittymien että mobiililaajakaistan yhteysnopeudet kasvavat <br />
ja näiden yhteyksien häiriöttömyys paranee. Siksi Suomen digitaalista infrastruktuuria <br />
tulee kehittää edelleen määrätietoisesti. <br />
<br />
Lisäksi Suomen kannattaa panostaa ulkomaanyhteyksien parantamiseen perusinfrastruktuurin <br />
edellytysten ja tietointensiivisen teollisuuden toimintaedellytysten <br />
kehittämiseksi. <br />
<br />
Suomen ulkomaanliikenteen varmistamiseksi tutkitaan suoran Suomen ja Saksan <br />
välisen merikaapelin – Itämeren merikaapelin – rakentamista. Hankkeeseen on mahdollisesti <br />
saatavissa EU:n ns. CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility, Verkkojen <br />
Eurooppa). Samassa yhteydessä selvitetään myös Koillisväylän kautta kulkevan <br />
pohjoisen merikaapelihankkeen tilanne. Tavoitteena on, että Suomi voisi liittymällä <br />
tähän yhteyteen toimia tietoliikenneväylänä Manner-Euroopan ja Aasian välillä. <br />
<br />
Edelläkävijämaan infrastruktuurin kehittämistä tukee hallitusohjelman tavoite <br />
edistää huippunopean laajakaistan tarjontaa ja käyttöä. <br />
<br />
Tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat tiedeyhteisöjen ja yritysten edelläkävijyyttä <br />
tulevaisuuden teknologioissa. Suomen brändiä teknologian koelaboratoriona <br />
mobiilissa infrastruktuurissa tulee kehittää entisestään esimerkiksi tarjoamalla testitaajuudet <br />
korkeakoulujen ja yritysten käyttöön. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (polku 3) ===== <br />
<br />
• LVM myöntää toimiluvat huutokaupalla laajakaistaisen 800 MHz-taajuusaleen matkaviestinkäyttöön eduskunnan loppusyksyllä 2012 hyväksymän lain mukaisesti alkuvuodesta 2013. Toimilupiin liitetään 95–99 prosentin väestöpeittovelvoite sekä sisätilapeittoa koskeva velvoite. Huutokaupan tavoitteena on tuottaa valtiolle vähintään sata miljoonaa euroa. <br />
<br />
• LVM ja Viestintävirasto selvittävät mahdollisuudet myöntää testitaajuuksia 700 MHz ja yli 3 GHz taajuusalueilla korkeakoulujen ja yritysten käyttöön Otaniemen ja Oulun yliopiston kampusten yhteyteen. Tavoitteena on mahdollistaa LTE-A-tekniikkaa käyttävien tuotteiden ja palveluiden paikallinen testikäyttö 700 MHz -alueella vuoden 2013 loppuun mennessä. <br />
<br />
• LVM edistää 700 MHz -taajuusalueen saamista matkaviestinkäyttöön vuoden 2017 alusta kansainvälisissä neuvotteluissa. Samoin pyritään saamaan koko UHF-kaistalle (470-862MHz) tarkoituksenmukainen, kansainvälisesti harmonisoitu käyttösuunnitelma, joka huomioi langattomien laajakaistayhteyksien tarpeet. <br />
<br />
• Sallitaan kunnissa nopeat tavat rakentaa kaapeleita. Kuntien tulisi sallia rakennus- ja lupamääräyksissään uudet kaivuumenetelmät kuten mikro-ojitustekniikka valokaapeliyhteyksien rakentamisessa. Mikro-ojitus on perinteisiä <br />
tapoja huomattavasti nopeampi, edullisempi, aiheuttaa vähemmän rakentamisen häiriötä sekä on myös hiiliystävällisempi vaihtoehto. Tietoyhteiskunnan laajakaistapalveluiden kapasiteettitarve kasvaa nopeasti ja edellyttää tietoliikenneverkkojen kustannustehokasta rakentamista. <br />
<br />
• Tehdään ”Älykäs kaupunki” ja ”Kasvukäytävä” -pilotteja yhteistyössä TEM:n, YM:n, alueellisten virastojen ja yritysten kanssa huippunopeiden laajakaistayhteyksien edistämiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kanSallISET TalkooT avoImEn TIEdon hyödynTämISEkSI === <br />
<br />
<big>Suomella on erinomainen mahdollisuus kehittyä globaaliksi edelläkävijäksi avoimen tiedon ja tietomassojen hyödyntämisessä.</big> <br />
<br />
Tieto on luonnonvaroihin rinnastettava raaka-aine, jonka jalostamisessa ja hyödyn<br />
tämisessä on valtava potentiaali uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisessä.<br />
<br />
Julkisen sektorin tietovarantojen avaamisella arvioidaan olevan suuria taloudellisia <br />
hyötyjä eri maissa. Esimerkkejä julkisen sektorin tietovarannoista ovat paikkatieto, <br />
tilastotieto, säätiedot, julkisrahoitteisissa tutkimushankkeissa tuotettu tieto <br />
ja kirjastojen digitoidut kirjat. <br />
<br />
Julkisella sektorilla onkin useita toisiaan tukevia hankkeita, joiden yhteisenä <br />
visiona on ”Suomi maailman fiksuimpana systeeminä (KIDE) sekä kansainvälisesti <br />
houkuttelevana datan ja siihen liittyvien kehitysympäristöjen sijaintikohteena”. Tietovarantojen <br />
avaaminen mahdollistaa monenlaista liiketoimintaa sekä tehostaa ja <br />
parantaa julkista palvelua. Samoin se parantaa palveluiden yhteentoimivuutta sekä <br />
lisää avointa innovointia yhteiskunnassa. <br />
<br />
Avoimen datan hyödyntämiseen liittyvä laaja verkosto <br />
<br />
Public-private-developer-partnership <br />
<br />
• Kehittäjä- ja käyttäjä<br />
<br />
• Kuluttajat&yritykset (”Midata”) <br />
• Fiksut kaupungit <br />
• Yrityskehitys / yhteiskuntavastuu <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö <br />
• EU Digital Europe yhteisöt <br />
• Horizon 2020 <br />
• Team Finland <br />
<br />
Hallinto <br />
<br />
• Tietoaineistojen avaaminen ja saatavuus<br />
• Tukipalvelut <br />
• Koulutus <br />
<br />
Tutkimus ja koulutus <br />
<br />
• Big Data, data-analytiikka ja algoritmit <br />
• Palveluinnovaatiot <br />
• Liiketoimintamallit <br />
• Taloudelliset vaikutukset <br />
<br />
<br />
ICT2015 <br />
<br />
KIDEohjelma <br />
• Älystrategiat – pilotit <br />
• Forge kehitysympäristö <br />
+ datainfrastruktuurit <br />
• Avoimet tietoaineistot <br />
<br />
VM <br />
• JulkICT-strategia <br />
• Avoimen datan <br />
ohjelma <br />
<br />
TEKES & Suomen Akatemia <br />
• tki-rahoitus <br />
• ketterä rahoitus <br />
”datademo” <br />
<br />
Avoimen tiedon hyödyntäminen vaatii vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. <br />
Lainsäädännön ja hallinnollisten tapojen uudistaminen voi tapahtua vain julkisen <br />
sektorin toimesta. Uudet liiketoimintamallit puolestaan syntyvät yrityksissä. <br />
Siksi on tärkeää koota keskeisistä toimijoista dataosaamisen ekosysteemi ja verkosto. <br />
<br />
Esimerkiksi Quantified Self -ajattelun tavoitteena on varmistaa, että ihminen itse <br />
voi hallita tietojansa sekä antaa luvan omien tietojensa käyttöön julkisissa ja yksityisissä <br />
palveluissa. Tämä vaatii laintarkastelua, jossa yksityisten yritysten (esim. kaupan <br />
ja rahoitusalan) on oltava kumppaneina mukana. <br />
<br />
VM käynnistää avoimen tiedon ohjelman ja toteuttaa kansallisen avoimen datan <br />
portaalin nopealla aikataululla. Näiden avulla tuetaan ja vauhditetaan datan avaamisen <br />
prosesseja hallinnossa ja seurataan niiden vaikutuksia. Avoimen tiedon <br />
ohjelmaa ja sen tukipalvelujen toteutusta viedään eteenpäin systemaattisesti <br />
avoimena ja verkostomaisena yhteistyönä hallinnon osapuolten ja aktiivisten <br />
kehittäjäyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on luoda julkisen datan avaamiselle kestävät <br />
edellytykset ja käytännöt niin, että siitä tulee hallinnon normaalia toimintaa <br />
ja tietojohtamista. <br />
<br />
OKM on käynnistänyt AVOIN-ohjelman edistämään tutkimuksen tietoaineistojen <br />
avaamista hyöty- ja innovaatiokäyttöön. Hankkeessa tehostetaan avattujen tietoaineistojen <br />
laajaa hyödynnettävyyttä ja mahdollistetaan tietoaineistojen tehokas yhdistely. <br />
Toteutukseen tulee saada mukaan aktiivinen kehittäjäyhteisö. <br />
<br />
KIDE-ohjelmassa puolestaan haetaan valtionhallinnon eri sektorit ylittäviä pilotointeja. <br />
Esimerkkinä tästä kansallinen tilannekuva, jossa luodaan reaaliaikainen <br />
näkymä muun muassa säätä ja liikennettä yhdistävälle datalle sekä viranomaisten <br />
että yleisön käyttöön. <br />
<br />
Tekes ja Suomen Akatemia suuntaavat rahoitusta avoimen datan ja tietomassojen <br />
tutkimukseen ja kehitykseen. Alan osaaminen edellyttää, että Suomessa panostetaan <br />
erityisesti data-analyysin ja algoritmiosaamisen lisäämiseen eri oppiasteilla <br />
ja tiedepolitiikassa. <br />
<br />
<br />
Case: Helsinki Region Infoshare<br />
<br />
:HRI tarjoaa Helsingin seudun julkista tietoa kansalaisten, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä kuntien hallinnon käyttöön. Helsingin seudun elinoloista, taloudesta, hyvinvoinnista, työllisyydestä ja liikkumisesta <br />
:on avoimesti saatavaa tietoa vapaasti ja maksutta hyödynnettävissä. Mm. marraskuussa 2012 järjestetty Apps4Finland-kilpailu ja aikaisemmin syksyllä ollut ”Open Knowledge” -festivaali perustuivat avoimen tiedon käytölle ja synnyttivät paljon jo pitkälle kehitettyjä sovelluksia, jotka perustuivat osin HRI-aineistoihin. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Luodaan avoimen datan ekosysteemi (polku 4) =====<br />
<br />
• Kootaan keskeisistä toimijoista muodostuva avoimen tiedon yhteistyöverkosto, jolle nimetään vastuullinen johtaja, ydintiimi ja tukiryhmä. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Varmistetaan lainsäädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. Erityisesti luodaan edellytykset sille, että ihmisellä on oikeus itseään koskevaan digitaaliseen tietoon ja sen hallintaan niin kansalaisena kuin kuluttajanakin. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
<br />
• Kootaan datan asiantuntijoista, yrittäjistä, virkamiehistä ja kehittäjistä osaajapooli ja Code4Europen mukainen kehittäjämalli, josta virastot ja organisaatiot voivat rekrytoida osaamista määräajaksi toteuttamaan projekteja. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Käynnistetään TEKESin toimesta pk-yrityksille nopea ja ketterä rahoitusohjelma (mallina DiGiDemo). <br />
<br />
Vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: TKI-toiminnan osana, katso kriittinen polku 5.<br />
<br />
== 5. Suomi osaamisen avulla kärkeen == <br />
<br />
<big>Suomalainen peruskoulutus on maailman huippua, mutta monilla digitaalitalouden keskeisillä aloilla olemme kaukana kärjestä. Suomen on vastattava uusiin tarpeisiin kehittämällä relevantin osaamisen keskittymiä, jotka kannustavat investoimaan. Työttömiksi jääneiden työllistymismahdollisuuksia puolestaan tulee nostaa täydennyskoulutuksella.</big> <br />
<br />
Taloudellinen ja teknologinen murros on johtanut tilanteeseen, jossa on yhtaikaa <br />
suuri työttömyys ja pula osaavista tekijöistä. Perinteiset alat ovat tehostaneet toimintaansa <br />
eivätkä työllistä entiseen tapaan. Uusille kasvualoille puolestaan ei riitä <br />
ammattilaisia, koska mikään koulutus- tai valmennusjärjestelmä ei pysty vastamaan <br />
kyllin nopeasti syntyviin tarpeisiin. <br />
<br />
Suomessa pula ammattilaisista näkyy nyt muun muassa pelialan ja tietoturvaalan <br />
ammattilaisten niukkuutena. Kyseessä on kuitenkin maailmanlaajuinen <br />
ongelma, joka koskee useita toimialoja. Esimerkiksi EU:n kehitys- ja koulutusorganisaatio <br />
Cedefop painottaa tutkimuksessaan, että uudet työpaikat vaativat entistä <br />
enemmän osaamista. Siksi kansalaisia pitää rohkaista parantamaan ja monipuolistamaan <br />
taitojaan. <br />
<br />
Henkilöstöpalveluyhtiö Manpower toteaa kansainvälisessä selvityksessään, että <br />
noin joka kolmannella työnantajalla on vaikeuksia avoimien työpaikkojen täyttämisessä <br />
suurista työttömyysluvuista huolimatta. Selvityksessä todetaan, että ICT-osaamista <br />
tarvitaan entistä enemmän, mutta se ei ole ainoa vastaus työnantajien haasteisiin. <br />
Esimerkiksi Aasiassa nuorilla ICT-ammattilaisilla on paljon puutteita niin sanotuissa <br />
pehmeissä taidoissa eli vuorovaikutuksessa ja motivaatiossa. <br />
<br />
Osaamista pitää tarkastella sekä työllistävien yritysten että yksittäisten työntekijöiden <br />
näkökulmasta. Edellä luvussa 3. olemme todenneet, että osaaminen on kaiken <br />
kokoisille yrityksille keskeinen syy investoida maahan. Työntekijälle osaaminen <br />
puolestaan avaa työmahdollisuuksia. <br />
<br />
Yrityksille yksittäiset huippuosaajat ovat arvokkaita, mutta osaaminen on yhtä <br />
ihmistä suurempi käsite. Digitaalitaloudessa yksilön osaamisen rinnalla korostuu <br />
osaajatiimien ja verkostojen merkitys. Yritykset haluavat sijoittua sinne, missä on <br />
huippujen lisäksi osaajien verkostoja. Samoin osaamiskeskittymät vetävät puoleensa <br />
uusia osaajia. <br />
<br />
”Yritysten tulee sijoittautua kiinnostaviin innovaatiokeskittymiin perustamalla <br />
sinne tukiasema, josta verkotutaan paikallisessa ekosysteemissä”, kirjoitetaan Sitran <br />
julkaisussa Suuri siirtymä. <br />
<br />
Suomessa tällainen osaamiskeskittymä on ollut yli vuosikymmenen ajan mobiilialalla. <br />
Vielä pidempään olemme olleet metsäteollisuuden voimamaa siksi, että maassa <br />
on ollut laajaa osaamista metsäyhtiöissä, alan laitevalmistajilla, konsulttiyhtiöillä, <br />
tutkimuslaitoksilla ja viranomaisilla. Sama pitää toistaa digitaalisen talouden osalta. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että suomalainen koulujärjestelmä antaa vähintään kohtuulliset <br />
taidot lähes kaikille. Tuon alle voi hukkua se, että olemme pudonneet monilla <br />
digitaalisen talouden osaamisalueilla terävimmästä kärjestä. Tämä karsii Suomesta <br />
kiinnostuneiden yritysten joukkoa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut Suomen menestymisen kannalta seuraavat <br />
teknologiseen osaamiseen liittyvät kehityskohteet. <br />
<br />
• On kehitettävä syvää tietojenkäsittelyosaamista (Computer Science). <br />
<br />
• On varmistettava kriittinen osaamiskeskittymä avainteknologioissa, joita ovat digitaaliset palvelut ja sisällöt, pelillisyys, tietoturva, mobiliteetti ja big data. <br />
<br />
• On laitettava kuntoon tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju. <br />
<br />
• On huomioitava ICT yleisen koulutuspolitiikan kehittämisessä. <br />
<br />
<br />
Rakennemuutoksessa työttömäksi jääneiden ihmisten tukemiseksi puolestaan tarvitaan <br />
toimia, jotka estävät osaamisen katoamisen irtisanomisten ja lomautusten <br />
seurauksena. Samalla on tärkeää muistaa, että ICT-alan rakennemuutoksessa <br />
on jäänyt työttömäksi paljon muitakin kuin ICT-ammattilaisia. Siksi murroksen <br />
aiheuttamaa työttömyyttä pitää ratkoa kehittämällä monipuolisia ratkaisuja eri <br />
osaajaryhmille. <br />
<br />
=== TIETojEnkäSITTElyn SyväoSaamISEn kEhITTämInEn === <br />
<br />
Kansainvälisesti kilpailukykyisen ICT-intensiivisen tuotteen ja palvelun kehittämiseen <br />
tarvitaan laajaa osaamista. Onnistumisen kannalta on keskeistä, että yrityksellä <br />
on käytössään tietotekniikan syväosaajien ydintiimi, joka hallitsee syvällisesti <br />
tietojenkäsittelytieteen keskeiset osa-alueet. <br />
<br />
Kriittisen tärkeitä alueita ovat muun muassa algoritmisuunnittelu, diskreetit <br />
rakenteet sekä ohjelmointikielten periaatteet. Samoin tiimillä pitää olla osaamista <br />
uusimmista ohjelmistoteknologioista ja kyky soveltaa viimeisintä teknologiaa sovellusten <br />
vaatimalla tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa hajautettuja järjestelmiä, <br />
verkkoja, tietokantoja, tiedonlouhintaa, koneoppimista, pilvilaskentaa (cloud computing), <br />
sulautettuja järjestelmiä, tekoälyä ja kryptologiaa. <br />
<br />
Tämän vuoksi tarvitaan kansallinen ohjelma vahvistamaan osaamispohjan kehittymistä <br />
korkeakouluissa. Ohjelman tulee nopeuttaa yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa <br />
olevan osaamisen siirtymistä yrityksiin, jotta uusien ICT-intensiivisten <br />
tuotteiden ja palvelujen kehittyminen vauhdittuu. <br />
<br />
Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittämisessä keskeistä <br />
on avainhenkilökunnan rekrytointi avoimesti ja kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (polku 5, kriittinen) ===== <br />
<br />
ICT-osaamisen tason nostoon tarvitaan laaja-alainen 10 vuoden ohjelma, joka <br />
kokoaa erillään olevat toimenpiteet kokonaisuudeksi. ICT 2023 - ohjelma keskittyy <br />
aiheisiin, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman innovaatiotoiminnan <br />
eri toimijoiden läheistä yhteistyötä. <br />
<br />
TKI-ohjelma (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) muodostuu keskeisille osaamisalueille <br />
kohdentuvista vahvoista ja verkottuneista kärkihankkeista. Välittömästi <br />
käynnistettävät kärkihankkeet kohdistetaan ICT 2015 -työryhmän määrittelemille <br />
ja tunnistetuille strategisille osaamisalueille. Myöhemmin hankejoukkoa täydennetään. <br />
Kärkihankkeissa osaamista kehitetään monialaisesti ottaen huomioon <br />
käyttäjien tarpeet, palveluinnovaatiot ja uudet liiketoimintamallit. <br />
<br />
<br />
<big>Ohjelman organisointi</big> <br />
<br />
Ohjelman organisoinnista vastaa Tekes ja ohjausryhmän muodostavat rahoittajina <br />
Tekes ja Suomen Akatemia. Kullakin kärkihankkeella on lisäksi oma rahoittajista <br />
ja toimijoista muodostettu johtoryhmä. <br />
<br />
Ohjelman toimintaa arvioidaan ja suunnataan uudelleen tarpeen mukaan vuoden <br />
välein. <br />
<br />
<br />
<big>Nykyiset toimijat mukaan omilla työkaluillaan</big> <br />
<br />
Suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä osapuolia ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, <br />
yritykset, rahoittajat (Tekes, Suomen Akatemia), Sitra, TIVIT, ministeriöt (VM, <br />
LVM KIDE-ohjelma, OKM, TEM ym.), kehittäjäyhteisöt ja käyttäjät. <br />
<br />
Tekes osallistuu ohjelmaan usealla yrityksille ja tutkimustoimijoille suunnatulla <br />
rahoitusohjelmalla (innovaatiorahoitus, SHOK-rahoitus, FiDiPro, TUTL-rahoitus <br />
ja ennakointitoiminta). Lisäksi kehitetään erityisesti pk-yrityksille soveltuva Digi-<br />
Demo -tyyppinen ketterä rahoitusohjelma. Tämän tyyppinen rahoitus mahdollistaa <br />
nykyistä helpommin nopeat riskipitoiset kokeilut. Myös alkaville ja kasvuhakuisille <br />
yrityksille suunnattu NIY-rahoitus on käytettävissä. <br />
<br />
Suomen Akatemia osallistuu ohjelmaan muun muassa suunnatuilla hauilla, tutkimusohjelmilla <br />
ja FiDiPro-ohjelmalla ja tarvittaessa myös uusilla instrumenteilla. <br />
<br />
VTT:n erityisroolina on saada olemassa olevat ja kehitettävät teknologiat testiin <br />
ja hyötykäyttöön yrityksille. <br />
<br />
Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, erityisesti TIVIT, ovat mukana <br />
yhteistyössä omien tutkimusohjelmien ja muiden palvelujen kuten palvelujen <br />
kehittämislaboratorio Forgen kautta. <br />
<br />
Sitra ja ministeriöt osallistuvat omien kehittämishankkeiden kautta. Esimerkiksi <br />
Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanon ja avoimen <br />
tiedon ohjelman kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö KIDE-ohjelman kautta. <br />
<br />
<br />
<big>Kärkihankkeiden toteutus</big> <br />
<br />
Ohjelmassa toteutetaan useamman vuoden pituisia kärkihankkeita joustavasti. <br />
Toteutukseen osoitetaan lisää julkista tutkimusrahoitusta vähintään 15 miljoonaa <br />
euroa vuodelle 2013 ja sen jälkeen 20 miljoonaa euroa vuodessa. <br />
<br />
Kärkihankkeita perustetaan Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden toimijoiden <br />
yhteistyönä. Hankkeissa tavoitellaan pitkän tähtäimen tutkimuksen ja nopealiikkeisen <br />
soveltavan tutkimuksen tavoitteiden yhdistämistä. Tähän päästään kärkihankkeisiin <br />
määriteltävillä välitarkasteluilla. <br />
<br />
Kärkihankkeilla suunnataan merkittävää kansallisen tason strategista tutkimusrahoitusta <br />
tietotekniikka-alueelle. Toteutusmuotoina käytetään erilaisia hanketyyppejä <br />
käyttäen sekä kansainvälistä että suomalaista huippuosaamista. Useita <br />
kärkihankkeita voi olla käynnissä yhtä aikaa. Tällaiset hankkeet voisivat nostaa <br />
myös alan ja Suomen houkuttelevuutta. <br />
<br />
Yhtenä tavoitteena on palkata kansainvälisiä, korkeatasoisia alan professoreja <br />
pysyvästi suomalaisiin yliopistoihin. Tällaisten henkilöiden saaminen edellyttää <br />
suurehkoa kertapanostusta, jolla professorit voivat siirtää tutkimustoimintansa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville ja uusille <br />
tutkimusohjelmille, esimerkkinä Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamat <br />
WiFiUS-projektit ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
<br />
Kärkihankkeiden aiheita ovat esimerkiksi avoin tieto, big data, pilvilaskentaan <br />
ja data-analytiikkaan perustuvat palvelut, tietoturva sekä seuraavan sukupolven <br />
verkkojen kehittäminen. <br />
<br />
<br />
<big>Mukaan merkittävimpiin kansainvälisen toiminnan kokonaisuuksiin</big> <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa TKI-ohjelmaa. Euroopassa hyödynnetään <br />
erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta ja eri instrumentteja sekä <br />
yhteistyötä EUREKA-klustereissa. Toimintaan kytketään myös merkittävät kansainväliset <br />
yhteistyöhankkeet, kuten EIT ICT lab -toiminta Suomessa. <br />
<br />
On oleellista houkutella myös ulkomaisia yrityksiä mukaan TKI-toimintaan <br />
Suomessa. Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään kehittyvää Team <br />
Finland -verkostoa. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Lisärahoitusta julkiseen tutkimustoimintaan 15 miljoo<br />
naa euroa vuonna 2013 ja jatkossa 20 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi käyte<br />
tään ohjelmaan osallistuvien nykyisiä TKI- ja ostopalvelumäärärahoja. <br />
<br />
<br />
=== SuomI dIgITaalISTEn palvElujEn EdElläkävIjäkSI === <br />
<br />
Suomi oli pitkään matkapuhelinalan edelläkävijä teknologia- ja toimintatapa-innovaatioineen. <br />
2000-luvulla erityisesti Yhdysvalloista ja Aasiasta nousi kokonaan <br />
uuteen ajatteluun perustuvia perusteknologioita ja soveltamisinnovaatioita. Suomalaiset <br />
yritykset jäivät jälkeen uusien digitaalisten palvelujen, työkalujen ja menetelmien <br />
kehitystyössä ja lopulta myös niiden hyödyntämisessä. <br />
<br />
Suomessa panoksia laitettiin erityisesti palvelulogiikkaan, integrointitoiminnan <br />
optimointiin ja t&k-kustannusten ulkoistamiseen ja leikkaamiseen. Sen sijaan palvelu- <br />
ja tuoteteknologiset investoinnit ja ulostulot ovat olleet vähäisiä aivan viime <br />
aikoihin asti. <br />
<br />
Noustakseen digitaalisten palveluiden ja sisältöjen vientimaaksi Suomen on kehitettävä <br />
osaamista tutkimuksen sekä käytännön tekemisen kautta. Pilvipalvelut on <br />
yksi keskeinen osaamisalue, jota täytyy kehittää nopeasti, koska niissä osaamisemme <br />
on kapeaa. Suomi on kuitenkin pilvipalveluiden etulinjassa ainakin verkkopankkitoiminnassa <br />
ja verkkolaskutuksessa. <br />
<br />
Erittäin tärkeitä ovat julkisen sektorin digitaaliset palveluavaukset kuten päätös <br />
ministeriöiden palveluiden digitalisoinnista. Samoin ensimmäiset kunnat ovat lähdössä <br />
digitalisoinnissa hyvään vauhtiin. <br />
<br />
Sitran aloitteesta kunnat ovat perustaneet kehityksen vauhdittamiseksi kuntien <br />
yhteisen tietohallinnon palveluja tarjoavan yrityksen Tiera Oy. Sen tehtävänä on laatia <br />
yhdessä kuntien kanssa sähköisten palvelujen tiekartat, määritellä niiden yhteinen <br />
kansallinen arkkitehtuuri (yhteistyössä VM/JulkICT-toiminnon kanssa) ja kehittää <br />
tiekarttojen mukaiset palvelut kunnille. <br />
<br />
Tiera toimii yhtäältä kuntien tietohallintoratkaisujen yhtenäistäjänä, kansallisten <br />
ratkaisujen kehittäjänä sekä aiemmin varsin suljettujen markkinoiden avaajana. <br />
<br />
Tieran toimittajalistalla on jo lähes 100 ICT-toimittajaa. Tieran omistajina on vuoden <br />
2013 alussa yli 200 kuntaa sekä kymmeniä kuntayhtymiä ja sen omistajien yhteenlaskettu <br />
väestöpeitto on noin 60 prosenttia. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6) ===== <br />
<br />
Digitalisoidaan kuntien palveluita<br />
<br />
Kuntien palveluissa digitaalisuusaste on parhaissakin kunnissa muutaman <br />
prosentin luokkaa. Kunnissa on akuutti tarve edistää tuottavuutta ja parantaa <br />
palvelua. <br />
<br />
Perustettavassa kuntien pilotissa tunnistetaan joukko konkreettisia palveluja, joiden <br />
digitalisointi vaikuttaa nopeimmin ja tehokkaimmin talouteen ja asiakkaiden <br />
saamaan hyötyyn. Pilotti käynnistetään esikaupallisena kilpailuna (hankL 8 § 6 <br />
kohta), jossa yritykset, kolmannen sektorin organisaatiot, kansalaisyhteenliittymät <br />
ja yksittäiset kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksia. <br />
<br />
Avoimen kilpailutusvaiheen jälkeen käynnistetään normaalin julkisen hankinta<br />
menettelyn mukaisia hankkeita. Ensimmäisiä pilottihankkeita kehitetään Mikke<br />
lin, Oulun, Espoon, Tampereen ja Salon johdolla. <br />
<br />
Käytetään Tiera Oy:tä mahdollisimman laajasti uusien palvelujen kehittämisen <br />
yhteistyökumppanina sekä levityskanavana. Kuntaliitto tukee digitaalisten pal<br />
veluiden leviämistä omilla toimillaan. <br />
<br />
vastuutaho:BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula; Mikkelin kehitysjohtaja <br />
Soile Kuitunen; Espoon ICT-johtaja Matti Franck; ohjelmajohtaja Seppo Haataja <br />
Tredea Oy; Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Digitaalinen logistiikkatiedon hallinta<br />
<br />
Käynnistetään joustavien ja yhteensopivien tuote-, projekti- ja maksutietoratkaisujen <br />
kehitysohjelma. Tavoite on kehittää ratkaisuja, joilla tieto on yhteensopivassa <br />
muodossa läpi koko logistisen ketjun. Tavoite on tehostaa ja nostaa koko <br />
arvoketjun tuottavuutta. Ohjelma mahdollistaa asiakasystävällisten ja tehokkaiden <br />
verkkopalveluiden kehittymisen sekä synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintaa <br />
ja kilpailukykyä digitaalisen tuote- ja logistiikkatiedon hallinnasta. <br />
<br />
Vastuutahot vahvistetaan: mukana muun muassa Kaupan Liitto, Teknologiateollisuus <br />
ry ja Verkkoteollisuus ry. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio ja rakennetaan ensimmäiset pilotit<br />
<br />
Käynnistetään syksyn lisätalousarviossa hyväksytty Forge-pilvipalvelulaboratorio <br />
ja luodaan eri alojen palveludesignlaboratoriota Suomeen. Toteutetaan tarpeiden <br />
ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Vastuutaho:Strategisen huippuosaamisen keskittymä TIVIT, toimitusjohtaja Reijo Paajanen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 4 miljoonaa euroa, hyväksytty syksyn 2012 lisätalousarviossa<br />
<br />
=== pElIllISyyS TulEE kaIkkIallE === <br />
<br />
Pelillisyys ja pelien käyttöliittymän muodot voivat parantaa kaikkien toimialojen <br />
digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Siksi pelialan pelillisyysosaamisen saaminen <br />
käyttöön myös muilla palvelu- ja teollisuuden aloilla on tärkeä osa kilpailukyvyn <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Osaajapula on jo nyt nopeasti kasvaneen pelialan pullonkaula. Haaste kasvaa <br />
entistä suuremmaksi, kun pelialan yhtiöiden määrä kasvaa nopeasti ja toisaalta <br />
osaamista tarvitaan myös pelialan ulkopuolella. Siksi työryhmä esittää alan koulutuksen <br />
lisäämistä ja kehittämistä sekä pelillisyyden siirtämistä yrityksiin ja julkiseen <br />
hallintoon pilottien kautta. <br />
<br />
Pelinkehityksen eri osa-alueiden osaajat eivät ole saman katon alla, mikä heikentää <br />
koulutuksen tehokkuutta sekä uusien yritysten syntymistä. Eri osaajien kouluttaminen <br />
eri kampuksilla ei tue pelinkehittämisen tiimipohjaisuutta. Pelikoulutus on <br />
rakennettu muiden koulutusohjelmien kylkeen ja toimii usein vakiintuneiden alojen <br />
toimintatapojen ehdoilla. <br />
<br />
Pelinkoulutuksen haasteena on tuottaa osaamista, joka vastaa nopeasti muuttuvan <br />
alan tarpeita. Tarvitaan nykyistä paljon läheisempää yhteistyötä jo olemassa olevien <br />
yritysten kanssa sekä alan tutkimuksen laajentamista. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Pelit ja pelillisyys (polku 7) ===== <br />
<br />
<big>Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi</big> <br />
<br />
Kehitetään korkeakoulujen yhteistyötä pelialan koulutuksen laadun ja saatavuu<br />
den parantamiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto); <br />
ylijohtaja Anita Lehikoinen OKM ja pelialan yhteenliittymä Neogames, <br />
KooPee Hiltunen. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Toteutetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Siirretään pelillisyyden osaamista pelialan yrityksistä muille toimialoille ja julki<br />
seen hallintoon. Pilotit toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-<br />
ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Tavoitteena on vuoden 2013 aikana kehittää pelillisyyteen pohjautuvia pilotteja, <br />
mm. ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ratkaisuja, perustuen Taltioni-osuus<br />
kunnan tietokantoihin ja TIVITin Next Media -ohjelmassa. <br />
<br />
Vvastuutaho: Johtaja Antti Kivelä, Sitra; toimitusjohtaja Reijo Paajanen, TIVIT <br />
Next Media -ohjelma. <br />
<br />
<br />
=== TIEToTurva on ElInEhTo === <br />
<br />
Lisääntyvät uutiset tietojärjestelmiin tehdyistä hyökkäyksistä kertovat tietoturvaosaamisen <br />
tärkeydestä. Suomeen tulee luoda kansainvälisesti vetovoimainen tietoturva-<br />
alan osaajien, yritysten, palveluiden ja tutkimuksen keskittymä. Riittävä tietoturvaosaaminen <br />
vahvistaa Suomen ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. <br />
<br />
Suomen tietoturvaosaamisen taso on Euroopan kärkeä, mutta taso on kapea <br />
eikä vastaa tulevaisuuden tarpeita. Kun tietoturvasta on tullut maanpuolustuksellisesti <br />
tärkeä ala, ovat muun muassa USA, Israel ja Kiina investoineet suuria määriä <br />
tietoturvaosaamiseen. <br />
<br />
Suomessa alan yritykset ovat pääosin kasvavia, nuoria ja pieniä. Alan yli 50 yritystä <br />
työllistävät yli 2 000 ihmistä. On arvioitu, että alalla on välitön parinsadan <br />
hengen rekrytointitarve, mutta osaajien puute ja yritysten pieni koko ovat kasvun <br />
pullonkauloja. <br />
<br />
Muita alan yritysten haasteita ovat muun muassa liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaaminen. <br />
Ala on kehittynyt enemmän harrastuneisuuden kuin koulutuksen <br />
seurauksena. Myös alan sääntelyn seuraaminen on suuri haaste pienille yrityksille. <br />
<br />
Alan kannalta on oleellista ymmärtää, että tietoturvassa kyse on enemmän kokonaisten <br />
organisaatioiden ja järjestelmien (esim. sairaala) kuin yksittäisten tietokoneiden <br />
suojaamisesta. <br />
<br />
Eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän yhteistyönä laaditaan parhaillaan kansallista <br />
kyberturvallisuusstrategiaa. Sen mukaan kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä <br />
tulee olla mahdollisuus hyödyntää kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen <br />
syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tietoturva (polku 8) ===== <br />
<br />
<br />
Tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta lisätään<br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja tietoturvaosaamisen koulutukseen ja <br />
liiketoimintalähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM; tietoturvaryhmän puheenjohtaja Timo Kotilainen. Työryhmä täydentää itseään <br />
asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
Perustetaan kansalliset keihäänkärkihankkeet ja pilotit<br />
<br />
Tähdätään systeemisen tason turvallisuusajattelun kehittämiseen sekä julkisella <br />
että yksityisellä sektorilla. Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan <br />
TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
<br />
Perustetaan kyberturvallisuuskeskus<br />
<br />
Kansallisen kyberturvallisuus-strategian ehdotuksen mukaisesti perustetaan <br />
(LVM/ViVI/Cert-Fi-toiminnon ympärille rakennettava) kyberturvallisuuskeskus. <br />
Uuden keskuksen tulisi päätehtävänsä (kyberturvallisuusloukkausten seuranta ja <br />
tulkinta sekä viranomaisten tukeminen) lisäksi voida toimia suomalaisten tietoturvallisuusyritysten <br />
uusien ratkaisujen kehityskumppanina. Näin syntyvät edelläkävijäratkaisut <br />
mahdollistavat turvallisen ja luotettavan sähköisen toimintaympäristön <br />
lisäksi uuden vientiteollisuuden kehittämisen. <br />
<br />
vastuutaho: LVM/Cert-Fi, viestintävirasto pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kyberturvallisuusstrategian mukainen yksi miljoona euroa vuodessa. <br />
<br />
<br />
Kehitetään tietoturva-alan tapahtumia ja vientiä<br />
<br />
Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman ja Team Finlandin <br />
kanssa yhteistyössä.<br />
<br />
=== moBIlITEETISSa pIdETTävä kärkIpaIkka === <br />
<br />
Lähivuosina datamäärät jopa tuhatkertaistuvat nykyisestä ja mobiileja internetiin <br />
kytkettyjä laitteita tulee olemaan miljardeja lisää. Tämä tarjoaa huikeasti mahdollisuuksia <br />
kasvuun ja tuottavuuden lisäämiseen. <br />
<br />
Mobiiliteknologian avulla voidaan tuoda tuottavuuden ja älykkyyden mahdollistavat <br />
langattomat ratkaisut uusille toimialoille hyödyntäen laitteiden yhdistymistä <br />
ja verkottumista. <br />
<br />
Langattomuuteen perustuvat ratkaisut voivat merkitä huomattavaa älykkyyden <br />
ja tuottavuuden lisäystä esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa, teollisuudessa <br />
ja cleantechissa. Edellä mainitut tuotteet ja palvelut yleistyvät erityisesti, jos <br />
luodaan valmiita pitkälle automatisoituja (ns. Plug and Play) ratkaisuja yhteiskunnan <br />
ja teollisuuden eri sektoreille. <br />
<br />
Mobiliteetin edelläkävijyys on perustunut vaativiin asiakkaisiin, osaamiseen <br />
panostamiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön tutkimuksessa ja <br />
standardoinnissa. <br />
<br />
Mobiilin osaamisen ympärille on syntynyt merkittävä ekosysteemi, johon kuuluvat <br />
alan yritykset erityisesti Nokia ja Nokia Siemens Networks tärkeinä veturiyrityksinä, <br />
yliopistot, Tekes, VTT sekä lukuisat muut toimijat. Tätä ekosysteemiä ei voi <br />
siirtää, mutta sen voi menettää, jos emme pidä kiinni sen globaalista kilpailukyvystä. <br />
<br />
Suomessa tulee olla johtavaa tietoliikenne- ja verkkotekniikan koulutusta, joka <br />
mahdollistaa jatkuvuuden alan tutkimuksessa ja tukee opiskelijoiden joustavaa työllistymistä <br />
valmistumisen jälkeen. <br />
<br />
Tietoliikennealan tutkimuksessa käsitellään poikkeuksellisen suurta määrää <br />
reaaliaikaista dataa. Panostaminen t&k-yhteistyöhön tukee merkittävästi datan hallinnan <br />
ja analytiikan yleistä kehitystä Suomessa. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden <br />
houkutella isoja datamääriä analysoivien maailman johtavien yritysten t&k-toimintaa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Kokonaistavoitteena on tietoliikenne- ja verkkotekniikan osaamiseen perustuvan <br />
kilpailukykyisen ekosysteemin luominen Suomeen. Se mahdollistaa alan yritysten <br />
toiminnan ja houkuttelee uusia yrityksiä sekä t&k-investointeja ulkomailta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Mobiiliosaaminen (polku 9) ===== <br />
<br />
<big>Käynnistetään alan useamman vuoden pituinen t&k-hanke</big> <br />
<br />
Hankkeen panostuskohteita ovat esimerkiksi pilvilaskentaan ja data-analytiikkaan <br />
perustuvat palvelut, seuraavan sukupolven verkkojen kehittäminen, <br />
mobiilin teknologian yhdistäminen muihin kotimaisiin edelläkävijäteknologioihin <br />
(mm. multimedia- ja anturiteknologia) ja mobiliteetin laajentaminen <br />
uusille yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreille merkittävien uusien ratkaisujen <br />
mahdollistamiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
<big>lisätään akateemista tutkimusta</big> <br />
<br />
Käynnistetään Suomen Akatemian toteuttama useampivuotinen tutkimusohjelma. <br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville <br />
ja uusille tutkimusohjelmille, esim. WiFiUS ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
Tutkimustyön kansainvälisyyttä lisätään. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
=== BIg daTa vaaTII oSaamISTa === <br />
<br />
Digitaalisessa maailmassa informaation ja tallennetun tiedon määrä on valtava. Kun <br />
yhdistetään älykkäästi ja reaaliajassa näennäisesti turhaa tietoa, pystytään luomaan �<br />
täysin uudentyyppistä, toimialojen rajoja rikkovaa tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi <br />
internet-seilailutieto, anturitiedot ja kävijämäärät. Esimerkiksi Googlen <br />
hakusanan influenssa yleisyys korreloi erittäin hyvin kansallisten influenssa-seurantatilastojen <br />
kanssa. <br />
<br />
Big data on maailmalla kuuma tutkimuksen ja soveltamisen kohde. Big datan <br />
käyttösovellukset ovat lukemattomia: asiakkaiden ostokäyttäytymisen analysointi, <br />
älykkäät energiaverkot ja sairauksien ennaltaehkäisy käyttäytymisen ja erillisten <br />
hoitotoimenpiteiden perusteella. Suomen osaaminen tällä alueella on kapeaa, vaikkakin <br />
tietyiltä aloilta löytyy huippuosaamista. Maailman parhaat osaajat löytyvät <br />
tällä hetkellä yhdysvaltalaisista yrityksistä kuten Google ja Amazon. <br />
<br />
Big data liittyy läheisesti muihin Suomen kriittisiin avainosaamisalueisiin. Tietoliikenteen <br />
osaajina olemme perinteisesti käsitelleet suuria datamääriä. Tietoturva <br />
on tärkeää kaikissa big data -tyyppisissä sovelluksissa ja tietovarannoista louhittavien <br />
tiedonjyvästen integrointi vaatii vahvaa ohjelmisto- ja tietojenkäsittelyosaamista. <br />
Julkisella puolella tietovarantojen avaaminen, yhteinen ICT-palveluarkkitehtuuri <br />
ja perinteisesti Suomessa hyvin toimiva julkinen-yksityinen-yhteistyö avaa <br />
mielenkiintoisia mahdollisuuksia. <br />
<br />
Suurimmaksi ongelmaksi big data tiedon soveltamisessa ja tietojen avaamisessa <br />
toimijat kokevat, että organisaatioilla ei ole riittävästi asiantuntemusta. Organisaatiot <br />
tarvitsevat tähän osaajia ja koulutusta. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Big Data (polku 10) ===== <br />
<br />
<big>aloitetaan hanke Big data -osaamisen kehittämiseksi</big> <br />
<br />
Tekes ja yliopistot lähtevät yhdessä yritysten (muun muassa Tieto Oy) kanssa <br />
vetämään Big Data -osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
<br />
<big>Big datan koulutusta ja tutkimusta lisätään</big> <br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja Big Datan koulutukseen ja liiketoimin<br />
talähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aalto<br />
yliopisto; puheenjohtaja Markku Lahtinen, ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen, <br />
OKM. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== TuTkImukSEn, SovElTamISEn, TuoTTEISTamISEn ja kaupallISTamISEn kETju kunToon === <br />
<br />
Osaamistarpeiden nopeat muutokset lisäävät tarvetta korkeakoulujen ja yritysten <br />
yhteistyöhön. Oppilaitosten pitää tietää, millaisia osaamistarpeita yrityksillä on. <br />
Samalla tavoin yritysten tulee pysytellä ajan tasalla siitä, millaista uutta osaamista <br />
oppilaitoksissa syntyy. Yrityksillä on myös merkittävää osaamista, jota tarvitaan <br />
koulutusohjelmien kehittämisessä. <br />
<br />
Yhteistyötä tarvitaan monella tasolla niin, että tieto kulkee huippututkimuksesta <br />
opetukseen ja sieltä edelleen yritysmaailmaan asti sekä toisinpäin. Tämä tarkoittaa <br />
osapuolten nykyistä läheisempää ja monimuotoisempaa vuorovaikutusta. <br />
<br />
Pelkkä tutkimusyhteistyö ei riitä, vaan siitä syntyvää osaamista pitää siirtää kaupallisesti <br />
menestyviin tuotteisiin. Samalla yritysten tulee ymmärtää perustutkimuksen <br />
merkitys, jota ei saa vaarantaa lyhyen tähtäimen vaatimuksilla. <br />
<br />
Tekniikan Akateemisten Teknologiabarometri kertoo, että ainakin korkeakoulujen <br />
ja yritysten yhteistyössä on tapahtunut suurin romahdus kymmeneen vuoteen. <br />
Korkeakoulut toimivat aikaisempaa itsenäisemmin ja yritykset keskenään. <br />
<br />
Etenkin ICT-ala kehittyy niin nopeasti, että tutkimuksen ja koulutuksen on vaikea <br />
täyttää muuttuvia odotuksia. <br />
<br />
Nopeutuva muutos testaa yhteistyökyvyt. Yhteistyö ei kehity kuitenkaan pelkästään <br />
tahdonvoimalla, vaan Suomeen on välttämätöntä kehittää uusia malleja, jotka <br />
helpottavat yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yksi kehitysaskel tähän suuntaan <br />
olisi palkata oppilaitoksiin välittäjähenkilöitä, jotka toimivat tulkkeina koulutuksen <br />
ja yritysten välillä. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (polku 11) ===== <br />
<br />
<big>kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia</big> <br />
<br />
Jalkautetaan toimintamalli, jossa koulutus, tutkimus ja tuotekehitys toimivat <br />
läheisessä yhteistyössä. (Esimerkiksi Luova monimuotoinen oppiminen Suomessa, <br />
Lumous). Toimintatapaan kuuluu luova, dynaaminen ja kaikkia hyödyttävä <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. <br />
<br />
Tekes käynnistää Postdoc in Residence -ohjelman, joka auttaa pk-yrityksiä saamaan <br />
syväosaamista valmistuvien alan tohtoreiden avulla. Internship-ohjelma <br />
puolestaan yhdistää yrityksiä ja maisteriohjelmista valmistuvia. Ohjelmiin voitaisiin <br />
yhdistää sopiva tuki tai kannuste alentamaan palkkauskynnystä. Tällaiset <br />
ohjelmat ovat myös kilpailuvaltteja, kun rekrytoidaan uusia kansainvälisiä <br />
opiskelijoita. <br />
<br />
Levitetään Hacking factory -toimintaa (Aalto-yliopisto). Toiminta-alusta tuo <br />
yhteen opiskelijat, opettajat ja yritykset uudentyyppiseen oppimisympäristöön, <br />
jossa oppiminen yhdistyy yritysten tarjoamien ongelmien pohjalle rakentuviin <br />
projekteihin. Näissä käytetään avoimen innovaation periaatteita ja keskeistä <br />
on yritysten sitoutuminen hankkeisiin oman henkilöstön konkreettisella <br />
työpanoksella. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä, puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto, <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE, ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM ja pääjohtaja Pekka Soini Tekes. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden <br />
mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa</big> <br />
<br />
Molempien opetuksen tasoa on syytä nostaa ja kansainvälistää. <br />
<br />
vastuutaho: Suomen yliopistot UNIFI ry. ja ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) <br />
yhdessä sekä OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== ylEISEn kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn === <br />
<br />
Edellä kuvattu teknologinen osaaminen edellyttää, että Suomeen täytyy kehittää <br />
tietoteknistä osaamista ja valmiuksia monella tasolla niin, että ihmisillä on riittävät <br />
digitaalisen yhteiskunnan lukutaidot. On arvioitu, että 90 prosenttia tämän päivän <br />
ammateista edellyttää vähintään tietotekniikan perusosaamista. <br />
<br />
Tietokirjailija Don Tapscot väittää kuitenkin teoksessaan ”Digiosaamisen ohjelmajulistus”, <br />
että kaikkialla Euroopassa vallitsee kasvava kuilu sen välillä, mitä digitaalinen <br />
mullistus edellyttää ja mitä työvoima osaa ja tietää. Työnantajilla on jatkuvasti <br />
suurempia vaikeuksia löytää työntekijöitä tieteellistä ja teknistä osaamista <br />
vaativiin töihin. Tapscot perustaa väitteensä muun muassa London School of Economicsin <br />
(LSE) eurooppalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan digiajan nuorten osaaminen <br />
on yllättävän heikkoa. <br />
<br />
Euroopan komissio ennustaa digitaalisessa agendassaan, että Euroopassa on <br />
vuonna 2015 jopa miljoona ICT-työpaikkaa täyttämättä, koska osaavia tekijöitä ei <br />
ole riittävästi. <br />
<br />
Haasteet näkyvät myös suomalaisessa työelämässä. Esimerkiksi Vuokko Hämäläisen <br />
ja Kaija Sarannon tutkimus kertoi, että terveydenhuoltoalan akateemisesti koulutetuista <br />
työntekijöistä 57 prosenttia arvioi tietotekniikkaosaamisensa huonoksi ja <br />
39 prosenttia melko huonoiksi. Viestintäyhtiö Soprano puolestaan tutki, että yli 40 <br />
prosentti suomalaisista yritysjohtajista kokee henkilöstön digitaidot puutteellisiksi. <br />
<br />
Kauppakamarin keväällä 2012 tekemä kysely kertoo, että sekä suomalaiset yritysjohtajat <br />
että toisen asteen opiskelijat pitävät tietotekniikkataitoja erityisen tärkeinä. <br />
Yritysjohtajat korostivat, että tietotekniikkaosaamista tarvitaan kaikissa tehtävissä. <br />
Opiskelijat puolestaan uskoivat tarvitsevansa tulevassa työssään tieto- ja viestintäteknologiaan <br />
liittyvää osaamista, vaikka eivät välttämättä olisi olleetkaan kiinnostuneita <br />
tietotekniikka-ammatista. <br />
<br />
Etenkin perusopetuksessa on kuitenkin vaikea vastata kasvavaan tarpeeseen. <br />
Valtakunnallisen Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) -tutkimushankkeen <br />
yhteydessä tehty selvitys kertoo tosin, että tietotekniikan käyttömahdollisuudet <br />
ovat parantuneet kouluissa. Koulujen ja alueiden väliset erot ovat silti suuret. <br />
<br />
Monissa kouluissa tietotekniikkaa on käytössä lähinnä tietotekniikkaluokissa, <br />
joiden käyttöön oppilailla on rajalliset mahdollisuudet. OPTEKin selvitys kertoo, että <br />
rehtorit suhtautuvat aiempaa positiivisemmin tietotekniikan merkitykseen koulun <br />
arjessa ja tunnistavat muutostarpeen. Toisaalta vuonna 2004 tehty perusopetuksen <br />
opetussuunnitelma mainitsee tietotekniikan vain ohimennen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (polku 12) ===== <br />
<br />
Työvoima- ja osaamistarpeen ennakointi <br />
<br />
Tällä hetkellä työvoima- ja osaamistarpeen ennakointia koordinoidaan valtakunnallisesti <br />
usean hallinnonalan yhteistyönä. Osana ennakointitoiminnan kehittämistä <br />
ICT-klusterin erityispiirteet tulee ottaa aikaisempaa konkreettisemmin <br />
huomioon. Ennakoinnin tuloksista tulee tehdä nopeasti päätöksiä, joilla koulutuksen <br />
sisältöä kehitetään joustavasti. Reagointikyvykkyyden toteutumiseen tarvitaan <br />
nykyistä toimivampi yhteistyömalli ennakoinnin, koulutuksesta päättävien <br />
tahojen ja koulutuksen tarjoajien välillä. Ennakointia tulee myös koordinoida valtakunnan <br />
tasolla, jotta osaamistarpeista muodostuu kokonaiskäsitys. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen; OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>peruskoulujen opetussuunnitelmaan internet-ajan tarpeet</big> <br />
<br />
Työryhmä esittää, että peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa <br />
työssä huomioidaan aikaisempaa vahvemmin osaamisen, oppimisen ja <br />
ajattelun taitojen merkitys kaikessa toiminnassa ja elinikäisen oppimisen perustana. <br />
Lisäksi OPS-perusteissa tulisi vahvistaa asenteellisia valmiuksia, kiinnostusta <br />
ja motivaatiota matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan. <br />
Entistä tärkeämpää tulevaisuuden osaamiselle on varmistaa myös perustaidot <br />
hyödyntää digitaalisia palveluita ja sisältöjä – myös omassa oppimisessa ja <br />
kaikessa toiminnassa. <br />
<br />
vastuutaho: Opetushallitus, opetusneuvos Irmeli Halinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kohdEnnETun kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn äkIllISESSä rakEnnEmuuToSTIlanTEESSa === <br />
<br />
ICT-alan rakennemuutos on leikannut Suomesta tähän mennessä noin 14 000 työpaikkaa <br />
parissa vuodessa. Noin 60 prosenttia työpaikkansa menettäneistä on sijoittunut <br />
uusiin työtehtäviin. Nokian ja yhteiskunnan nopeat työllistämistoimet ovat <br />
helpottaneet merkittävästi työttömyysongelmaa. Etenkin ICT-ammattilaisten työllistymistä <br />
on vauhdittanut kansainvälisten ja kotimaisten yritysten nopea reagointi <br />
osaavan työvoiman vapautumiseen. Kotimaisista yrityksistä OP-Pohjola perusti <br />
pankki- ja vakuutuspalveluita kehittävän yksikön Ouluun. Ulkomailta Suomeen ovat <br />
tulleet muun muassa Ericsson, Electronic Arts, Intel, Huawei ja Samsung. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö, Nokia ja muut julkisen sektorin toimijat aloittivat <br />
vuonna 2011 Bridge-ohjelman pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja <br />
Salossa. Ohjelma on koskenut Suomessa noin 4 500 henkilöä, joista noin 40 prosenttia <br />
on löytänyt uuden työn joko Nokialta tai muista yrityksistä. Opiskelemaan on lähtenyt <br />
noin 10 prosenttia. Monille työpaikkaansa vaihtaville on tarjottu tähän liittyviä <br />
muuntokoulutuksia. Lisäksi Bridgen avulla Suomeen on syntynyt yli 400 uutta yritystä. <br />
Tekes puolestaan on rahoittanut Innovation Mill -toimintaa, jossa on syntynyt <br />
Nokian ja NSN:n tuoteideoista jo noin 50 yritystä ja niihin noin 450 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Alan työntekijät ovat tähän mennessä sijoittuneet uusiin tehtäviin kohtuullisen <br />
hyvin. Tilanne vaikeutuu kuitenkin, koska markkinoiden ”imukyky” on heikentynyt. <br />
Siksi nyt on tehtävä uusia toimia, joilla estetään työttömiksi jääneiden osaamisen <br />
rapistuminen. Siihen työryhmä esittää yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin räätälöityä <br />
täsmäkoulutusta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen (polku 13) ===== <br />
<br />
<big>räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutus</big> <br />
<br />
Koulutushankintaa on tarpeen uudistaa ketterämmäksi. Spirit ICT Future on Pirkanmaalla <br />
toteutettava muuntokoulutushanke, jossa on mukana useita yrityksiä. <br />
<br />
Ohjelma tarjoaa ripeästi koulutusta mm. ICT-alalta vapautuneiden osaamisen täydentämiseksi <br />
uuden työnantajan edellyttämällä tavalla. Koulutuksella edistetään <br />
yritysten strategista uusiutumista nykyisten työntekijöiden osaamista täydentämällä. <br />
Tampereen toimintamalli monistetaan muille paikkakunnille. <br />
<br />
vastuutaho: Paikalliset ELY-keskukset pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Salossa. <br />
<br />
<br />
<big>Täydennyskoulutusta korkeakouluihin</big> <br />
<br />
Käynnistetään pikaisesti selvitys korkeakoulujen mahdollisuuksista ja esteistä tarjota <br />
täydennyskoulutusta tai eri aloille kehitettäviä uusia korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia <br />
työryhmän jo tunnistamille kasvualueille. Muun muassa oppisopimustyyppistä <br />
täydennyskoulutusta tulisi kehittää yhteistyössä alan yritysten <br />
kanssa ja suunnata koulutusta nopeasti alojen osaajien tarpeiden tyydyttämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: OKM, TEM, UNIFI ja ARENE. <br />
<br />
<br />
<big>Vieraskielisten kielikoulutus vähennyskelpoiseksi</big> <br />
<br />
ICT-sektorin käynnissä olevan muutoksen aikana myös moni työn perässä Suomeen <br />
muuttanut kansainvälinen osaaja on jäänyt tai jäämässä vaille työtä. Elinkeinoelämän <br />
edustajien tekemissä selvityksissä kielitaidon puutteen on toistuvasti <br />
todettu olevan kaikkein keskeisin ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisen este. <br />
<br />
Henkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat menot ovat yritykselle vähennyskelpoisia <br />
eikä niille ole laissa ilmaistu yksilökohtaista ylärajaa. Koulutettavan pitää olla <br />
työsuhteessa ja koulutuksen tulee edistää työntekijän ammatillista osaamista, <br />
koska muutoin se katsotaan työntekijän osalta palkanlisäksi. Maahanmuuttajien <br />
kielikoulutus voi tässä suhteessa olla joissain tapauksissa tulkinnanvarainen. <br />
On tehtävä selkeä linjaus siitä, että äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai <br />
saamea puhuvien työntekijöiden ammatillinen suomen tai ruotsin kielen koulutus <br />
katsotaan ammatillista osaamista edistäväksi ja täten verovähennyskelpoiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, vero-osasto.<br />
<br />
== 6. Rahoituskuilu on täytettävä ja investoinnit turvattava == <br />
<br />
<big>Aloitus- ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Samoin suurten yritysten rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet. kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta luovien yritysten rahoitus kuntoon. Samoin riskinotto on tehtävä Suomessa mielekkäämmäksi ja houkuttelevammaksi.</big> <br />
<br />
Suomalaisen yritysrahoituksen ja pääomasijoituskentän alakulo on jatkunut jo <br />
useamman vuoden. Muun muassa Suomen Pankin ja työ- ja elinkeinoministeriön <br />
teettämä yritysrahoituskysely kertoo, että etenkin pienten ja keskisuurten yritysten <br />
rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet <br />
niin, että etenkin mikroyritykset nojaavat yhä enemmän vain yhteen pankkiin. <br />
Samoin suuryritysten rahoitus on muuttunut yhä enemmän pankkikeskeiseksi. <br />
Uudet vakavaraisuusvaatimukset puolestaan ovat vähentäneet pankkien lainanantoa. <br />
Yksityinen omapääomaehtoinen raha on vähentynyt, koska tuotot eivät ole vastanneet <br />
otettuja riskejä. Vastaava ilmiö näkyy laajemminkin venture capital -toimialalla <br />
Euroopassa. <br />
<br />
Suomalainen kasvuyritysekosysteemi on viime vuosien aikana kehittynyt hyvään <br />
suuntaan. Internetin ja sähköisen kaupankäynnin yleistyminen, yrittäjäilmapiirin <br />
paraneminen, sekä kasvanut yrityshautomo- ja kiihdyttämötoiminta ovat vauhdittaneet <br />
yrittäjyyttä. <br />
<br />
Kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta liiketoimintaa ja uutta <br />
kasvua luovien yritysten rahoitus sekä kasvun edellytykset kuntoon yrityskoosta <br />
riippumatta. Julkisen ja yksityisen pääoman on tehtävä ennakkoluulotonta yhteistyötä <br />
tällä alueella. Tässä yhteydessä erityisesti aikaisen ja kasvuvaiheen pääomasijoitukset <br />
ja riskirahoitus (ns. venture capital) ovat avainasemassa <br />
<br />
Kaiken ydin on yksityisen, markkinaehtoisen rahoituksen liikkeelle saaminen. <br />
Siksi Suomessa pitää kannustaa yksityistä riskinottoa ja pääomasijoitusmarkkinoiden <br />
kehittymistä. Samalla elinkeino- ja työelämä kehittyy yrittäjävetoisemmaksi <br />
ja verkottuneemmaksi jaetun riskinoton kautta: yhä useampi ihminen toimii yhtä <br />
aikaa työntekijänä, yrittäjänä, omistajana tai yksityissijoittajana. Yksityinen rahoituksen <br />
mukana tulee yleensä myös osaamista ja verkostoja. <br />
<br />
Toimiakseen suomalainen yritysekosysteemi tarvitsee suurten yritysten lisäksi <br />
1) ”innovaatioiden kasvualustaa” eli pieniä, teknologiapainotteisia, innovatiivisia ja <br />
uutta työllisyyttä luovia yrityksiä, sekä 2) vahvasti tuotekehitykseen panostavia ja <br />
globaaliksi huippuosaajiksi tähtääviä kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Kasvuyrityksiä voi syntyä startup-kentän lisäksi myös tunnistamalla ja kehittämällä <br />
potentiaalisia pk-yrityksiä, joilla niukka rahoitus on usein kasvun rajoite. Samoin <br />
spinoffit nähdään keinona synnyttää uusia yrityksiä. Käynnissä olevan ICT-alan <br />
rakennemuutoksen yhteydessä on pyritty kannustamaan yrityksistä eropakettien <br />
kautta tai yt-menettelyllä irtautuvia osaajia perustamaan uusia yrityksiä. Rahoituksen <br />
monipuolistaminen madaltaa etenkin henkilöstön mahdollisuuksia tarttua <br />
spinoff-tilaisuuksiin. <br />
<br />
Kasvun yritysekosysteemi [KUVA]<br />
<br />
<br />
Rahoituksen ja tuotekehityspanosten kasvattamisen edistämiseksi työryhmä esittää <br />
uudenlaisia ratkaisuja, jotka on priorisoitu eri vaiheessa olevien yritysten tarpeet <br />
huomioiden. Startup-kentällä korostuu yksityisen rahoituksen ja pääomasijoitustoiminnan <br />
kehittäminen, kasvuyritysten ja vakiintuneiden suuryritysten kohdalla <br />
taas Suomen kilpailukyky ja houkuttelevuus tuotekehityspanosten ja immateriaalioikeuksien <br />
ja IPR -oikeuksien kohdemaana. <br />
<br />
=== EnkElIrahoITuSTa ja -oSaamISTa SIEmEn- ja kaSvuvaIhEESEEn === <br />
<br />
Innovatiivisten siemen- ja mikroyritysten alkutaipaleella korostuu yksityisen enkelirahoituksen <br />
ja yrittäjyyden merkitys. Suomalaiset noin 300 bisnesenkeliä sijoittavat <br />
vuosittain vain noin 10–15 miljoonaa euroa kotimaisiin yrityksiin. Ruotsin riskipääomayhdistyksen <br />
SVCA:n mukaan maassa on 3000–5000 bisnesenkeliä, jotka sijoittavat <br />
vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Yhdysvalloissa enkelisijoittajat investoivat <br />
huikeat 20 miljardia euroa vuosittain. <br />
<br />
Työryhmä näkeekin enkelisijoittajien merkityksen erittäin olennaisena siemenvaiheen- <br />
ja startup -yritysten kasvun ja rahoituksen edellytyksenä. Bisnesenkelit tuovat <br />
mukanaan tyypillisesti rahoituksen lisäksi kasvuasennetta, kanssayrittäjyyttä, <br />
osaamispääomaa ja kokemusta liiketoiminnan kehittämiseen sen kriittisessä alkuvaiheessa. <br />
Näin he lisäävät yrityksen onnistumisen edellytyksiä. <br />
<br />
Eduskunnassa loppuvuodesta hyväksytty bisnesenkeleille suunnattu kasvuyrityskannustin <br />
on erittäin tärkeä toimenpide kasvun ja yritysekosysteemin kehittymisen <br />
kannalta. Työryhmä pitää tärkeänä, että sijoituskannustin laajennetaan koskemaan <br />
myös yksityisessä tai perheomistuksessa olevia sijoitustoimintaa harjoittavia <br />
yrityksiä sekä yrityskiihdyttämöitä. Samoin määrätietoisen enkelisijoitustoimialan <br />
kehittämisen näkökulmasta on erittäin tärkeää tukea yksittäisten enkelisijoittajien <br />
kykyä hajauttaa panokset laajaan joukkoon kohdeyhtiöitä. <br />
<br />
Jatkoksi enkelirahoituksen kehittämisen osalta työryhmä suosittaa, että selvitetään <br />
yksityisten sijoitusyhtiöiden toimintaedellytysten kehittämistä. Tutkitaan mahdollisuuksia <br />
tehdä listaamattomien yritysten luovutusvoitto verovapaaksi, mikäli <br />
voitto käytetään uudelleen kasvuyhtiösijoituksiin. Näin edesautettaisiin merkittävästi <br />
pääoman kiertoa uusiin kasvuyrityksiin sekä kiihdyttämötoiminnan kehittymistä <br />
sijoitusyhtiöiksi tai ”evergreen” -mallilla toimiviksi rahoittajiksi. Evergreen <br />
-mallissa sijoituksista vapautuvaa pääomaa sijoitetaan eteenpäin uusiin kohdeyrityksiin, <br />
eikä tulouteta yhtiöstä/rahastosta. <br />
<br />
=== kaSvun ja kanSaInvälISTymISEn rahoITuSTa pääomaSIjoITukSIlla === <br />
<br />
Pääomasijoitusmarkkinoita kehittävien toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa <br />
sekä kotimaista että ulkomaista yksityistä rahoitusta siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. <br />
Tavoitteena pitää olla, että Suomeen luodaan kansainvälisesti huippuluokkaa <br />
olevan markkinaehtoisesti toimivan pääomasijoitustoimiala. <br />
<br />
Työryhmä näkee tärkeänä uutena kehitystoimenpiteenä uusien yksityisten, epäsymmetriamallilla <br />
toimivien siemen- ja aikaisen vaiheen pääomarahastojen syntymisen <br />
Suomeen. <br />
<br />
Tähän pyritään esimerkiksi nykyisen Vigo-yrityskiihdyttämötoiminnan jatkamisella <br />
ja kehittämällä niitä kohti uusien yksityisten VC-rahastotiimien muodostumista. <br />
Lisäksi valtion rahoitusta yritysten siemen- ja kasvuvaiheessa tulee painottaa <br />
entistä enemmän pääomarahastojen kautta tapahtuvaksi, suorien sijoitusten <br />
sijaan. <br />
<br />
Pääomasijoitus- eli venture capital -markkinoilla tavoite on turvata uusien Suomeen <br />
sijoittavien VC-rahastojen varainhankinta, rahastojen aiempaa aktiivisempi <br />
osallistuminen varhaisen vaiheen kehitystyöhön, yhtiöiden kasvurahoituskierrosten <br />
toteutuminen (A- ja B-rahoituskierros) sekä keskittyminen yritysten kansainvälistymiseen. <br />
Painopiste tulisi olla myös tehokkaammassa hankevirran markkinoinnissa <br />
kansainvälisille sijoittajille ja kansainvälisten sijoituskierrosten toteuttamisessa. <br />
Tämän vauhdittamiseksi työryhmä esittää uuden ”Kasvurahastojen Rahaston”-tyyppisen <br />
mallin perustamista riittävän laajana. <br />
<br />
Alku- ja kasvuvaiheen rahoitusmallit olisi mielekästä yhdistää yhden public-private-<br />
mallin alle. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita<br />
(polku 14, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Käynnistetään rahoitusohjelma alku- ja kasvuvaiheen yrityksille</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa valtion ja yksityisten rahoittajien yhteistyössä rakennettua <br />
kokonaisvaltaista rahoitusohjelmaa, joka tähtää sekä alkuvaiheen että kasvuvaiheen <br />
yritysten rahoitustilanteen parantamiseen. Riittävän kokoinen rahoitus <br />
edellyttää 60–100 miljoonan euron vuosittaista panostusta, jossa valtio vastaa <br />
40 prosentista ja yksityiset sijoittajat 60 prosentista. Näistä rahoitusohjelman <br />
varoista 40 prosenttia suuntautuu siemen- ja aikaisen vaiheen rahoitukseen ja <br />
60 prosenttia kasvuyritysten rahoittamiseen. <br />
<br />
<big>Kehitetään siemen- ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Kokonaisohjelman osana perustetaan Suomeen eri profiileilla ja toimialoilla toimivia <br />
public-private-rahastoja edellä mainitussa suhteessa. Julkinen toimija huolehtii <br />
sijoituksen pitkäjänteisyydestä ja riittävistä hallinnointiyhtiön kannusteista. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti. Rahastot toimivat <br />
epäsymmetria-periaatteella niin, että valtio tyytyy yksityissijoittajia pienempään <br />
voittoon. Epäsymmetria-mallissa tulee ottaa huomioon EU:n valtiotukisäännöt. <br />
Tekesin riittävä resurssointi rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen/Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 10–16 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
<big>Kehitetään kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Voidaan toteuttaa esimerkiksi perustamalla ns. Kasvurahastojen Rahasto II. <br />
Toteutetaan se riittävän laajana, jotta public-private -kokonaispanostus on 40–60 <br />
miljoonaa euroa vuosittain puhtaasti kasvurahoituspainotteisille VC-rahastosijoituksille. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti ja sijoitukset pitäisi <br />
olla luokiteltavissa yksityiseksi pääomaksi. Teollisuussijoituksen riittävä resurssointi <br />
rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen, Teollisuussijoitus, toimitusjohtaja <br />
Juha Marjosola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 14–24 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
=== kaSvuInvESToInTEIhIn TarvITTavan laInarahoITukSEn SaaTavuudEn varmISTamInEn === <br />
<br />
Yritykset tarvitsevat kasvuvaiheessa investointeihinsa ja käyttöpääomaa varten lainarahoitusta. <br />
Nykyisellään Finnvera voi myöntää sekä lainarahoitusta että takauksia <br />
pankkien myöntämille lainoille. Rakennemuutostilanteen vuoksi Finnveran <br />
rahoitusedellytyksiä on työ- ja elinkeinoministeriön päätöksillä laajennettu. <br />
<br />
Useista rahoitusmarkkinoiden kehityksen rakenteellisista syistä ja suhdannekehityksen <br />
vuoksi pankkien lainarahoitus pk-yrityksille on viime aikoina merkittävästi <br />
tiukentunut, vaikka valtion osallistumisedellytyksiä on vahvistettu. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15A) ===== <br />
<br />
Otetaan käyttöön pk-yritysten joukkovelkakirjalainat. Kasvavien yritysten lainarahoituksen <br />
saatavuuden varmistamiseksi työryhmä esittää, että Finnvera käynnistää <br />
uuden pk-yritysten joukkovelkakirjalaina-järjestelmän. Järjestelmä voidaan <br />
kehittää 2000-luvun alussa käytössä olleen Finnveran pk-yritysten jvk-järjestelmän <br />
pohjalta. Nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa joukkovelkakirjalaina <br />
monipuolistaisi lainainstrumenttien ja rahoittajien syndikointia ja riskinjakoa. <br />
Menettely parantaisi siten myös pankkien lainarahoituksen myöntämisen <br />
edellytyksiä. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
=== InnovaaTIoBokSIlla SIjoITukSET ja TuoTEkEhITySpanoSTukSET SuomEEn === <br />
<br />
Hallituksen esittämä t&k-menojen lisävähennys yritysverotuksessa tähtää tutkimuksen <br />
ja kehittämisen tekemiseen nimenomaan Suomessa. Näiden panostusten <br />
täysimääräiseksi hyödyntämiseksi pitää myös varmistaa, että kehitystyön tuloksena <br />
syntyneiden innovaatioiden omistus pysyy Suomessa. <br />
<br />
Aineettomat oikeudet siirtyvät helposti maasta toiseen, koska niiden omistusmaan <br />
vaihtaminen on yksinkertaista. Innovaatioiden verokannustin, ns. innovaatioboksi, <br />
pyrkii vaikuttamaan siihen, että yritys pitää tai siirtää aineettomat oikeutensa <br />
kyseiseen maahan. Innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa <br />
alhaisemmalla verokannalla. <br />
<br />
Innovaatioboksi tukisi merkittävällä tavalla suomalaisten yritysten kilpailukykyä <br />
innovaatiointensiivisillä aloilla ja loisi paremmat mahdollisuudet houkutella jopa <br />
aivan uutta tutkimus-, tuotekehitys- ja muuta liiketoimintaa ja verotuloja Suomeen. <br />
<br />
Monissa Euroopan maissa on käytössä erilaisia innovaatioboksin muotoja (UK, <br />
Hollanti, Luxemburg, Ranska, Belgia, Unkari, Espanja). Sen vuoksi useat suomalaiset <br />
yritykset selvittävät parhaillaan, missä kannattaa pitää aineettomien oikeuksien <br />
omistus ja mistä niistä saatava taloudellinen hyöty on suurin. <br />
<br />
Työryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Suomeen luodaan nopeasti kansainvälisesti <br />
kilpailukykyinen innovaatioboksi. Innovaatioboksin on katettava erilaiset <br />
aineettomat oikeudet mahdollisimman laajasti, jotta kannustimen vaikuttavuus olisi <br />
riittävä pitämään ja houkuttelemaan aineettomia oikeuksia Suomeen sekä tehokkaasti <br />
kannustamaan yrityksiä kaupallistamaan keksinnöt. Innovaatioboksin tulee <br />
hyödyttää sekä isoja että pienempiä yrityksiä, jotta veturiyrityksinä toimivat isommat <br />
yritykset eivät siirtäisi innovaatiopanostuksiaan ulkomaille ja vetäisi siten <br />
mukanaan myös pienempiä kasvuyrityksiä. Näin turvataan myös nopeimpien kasvuyritysten <br />
pysyminen Suomessa mahdollisissa yrityskauppa ja kansainvälisissä <br />
sijoituskierrostilanteissa (esimerkiksi SuperCell / Rovio). <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15B) ===== <br />
<br />
<big>Luodaan innovaatioille verokannustin</big> <br />
<br />
Luodaan Suomeen innovaatioiden verokannustin (innovaatioboksi), jonka <br />
mukaan innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa merkit<br />
tävästi alhaisemmalla verokannalla (8-12%). <br />
<br />
Alhaisemman verokannan piiriin kuuluvat tulot kaikista keskeisistä aineetto<br />
mista oikeuksista (patentit, tavaramerkit, ohjelmistojen ja muiden luovien teos<br />
ten tekijänoikeudet). <br />
<br />
Innovaatioboksin tulee hyödyttää yhtäläisesti niin isoja kuin pienempiäkin yrityk<br />
siä (ei euromääräistä rajaa). <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Staattiset verovaikutukset yli 200 miljoonaa euroa. <br />
Dynaamiset verovaikutukset tulee arvioida. <br />
<br />
Toteutetaan hallituksen esitys tutkimuksen ja kehityksen kolmen vuoden lisävähennyksestä. <br />
Lisäksi työryhmä ehdottaa vähennyksen muuttamista pysyväksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela.<br />
<br />
== 7. Uusilla toimintatavoilla innovaatioita == <br />
<br />
<big>Uudet innovaatiot vaativat digitaalisessa maailmassa toimintatapoja, joissa korostuvat nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne. Samoja ominaisuuksia vaaditaan äkillisen rakennemuutoksen hoitamisessa.</big> <br />
<br />
Kilpailukyky edellyttää digitaalisessa maailmassa uudenlaisia toimintamalleja <br />
sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Uudet toimintatavat ovat välttämättömiä <br />
siksi, että innovaatioiden pitää syntyä entistä nopeammin ja niiden tekemiseen tarvitaan <br />
entistä enemmän useiden toimijoiden verkostoja. <br />
<br />
Nopean oppimisen vaateen kuvaa erinomaisesti IMD:n professori Peter Lorange <br />
artikkelissaan ”Ultra-rapid Management Processes”. <br />
<br />
”Vaaditaan johtamismalleja, jotka mahdollistavat uusien liiketoimintojen tuomisen <br />
markkinoille ensimmäisenä sekä parhaimpien ideoiden ultranopean levittämisen <br />
maailmalle”. <br />
<br />
Verkostojen voimasta puolestaan kirjoitetaan osuvasti muun muassa Sitran julkaisussa <br />
”Suuri siirtymä”: ”T&k-toiminnan globaalisaation hyödyntäminen edellyttää <br />
siirtymistä hajautettuun organisaatiomalliin, jossa innovaatioprosessi tapahtuu <br />
yhteistyössä eri yksiköiden, partnereiden, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa”. <br />
<br />
Verkostomainen ja nopea toiminta vaatii uudenlaista ajattelua organisaatioiden <br />
johtamisessa. Johtamismallit ovat kehittyneet pitkälti 1900-luvun teollisuudessa, <br />
mikä aiheuttaa haasteita 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Professori CG. Prahalad <br />
kirjoittaakin johtamisen muuttuvan tällä vuosisadalla monella tavalla. ”Johtamista <br />
hallinneet ajatuksemme täytyy arvioida uudestaan muun muassa vallan, <br />
rakenteiden, hierarkian, kontrollin, koordinaation, omistamisen ja kannustimien <br />
osalta”. <br />
<br />
Verkostoitumisen ja nopeuden vaade osuu ensimmäisenä kansainvälisessä kilpailussa <br />
oleviin yrityksiin. Sama vaatimus koskee kuitenkin koko yhteiskuntaa <br />
kolmesta syystä. Yritykset eivät pysty uudenlaiseen toimintatapaan, jos koko muu <br />
yhteiskunta toimii vanhoilla malleilla. Lisäksi julkinen sektori on usein keskeinen <br />
kumppani verkostoissa, joissa kehitetään uusia asioita. Samoin on tärkeää oivaltaa, <br />
että uudet toimintamallit tuovat tehoa myös julkiselle sektorille ja parantavat julkisia <br />
palveluita. <br />
<br />
World Economic Forumin The Global Information Report korostaa, että elämme <br />
hyperverkottuneessa maailmassa, jossa kansalaisten, yritysten ja valtion suhteet <br />
muotoutuvat uudella tavalla. ”Se tuo uusia mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta ja <br />
hyvinvointia synnyttämällä uusia tuotteita ja palveluita sekä parantamalla tapaa, <br />
jolla julkiset palvelut tuotetaan.” <br />
<br />
Samalla on toki syytä muistaa WEF:n varoitus, että hyperverkottuneisuus synnyttää <br />
uusia haasteita kuten tietoturvan murtuminen, verkkorikollisuus ja uhat yksilöiden <br />
tietosuojalle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut edellä kuvattuja tarpeita kehittää nopeutta <br />
ja verkostomaisia toimintamalleja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lukemattomissa <br />
työryhmän käymissä keskusteluissa on noussut esiin samankaltaisia <br />
kokemuksia siitä, kuinka eri toimijat työskentelevät siiloissa, joiden ylittäminen on <br />
syystä tai toisesta vaikeaa. Yritysten ja julkisen sektorin keskustelu on usein mutkikasta <br />
ja yhteistyö eri toimialojen välillä on ohutta. <br />
<br />
Nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne ovat tärkeitä myös silloin, kun ratkotaan <br />
äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamia ongelmia. Tarvitaan ennakkoluulottomia <br />
ratkaisuja, joissa julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Uusia ratkaisumalleja <br />
täytyy kokeilla, koska ei ole olemassa patenttiratkaisuja, joilla ongelmat <br />
voisi takuuvarmasti korjata. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä tekee ehdotuksia, jotka tähtäävät <br />
<br />
• innovatiivisuuteen julkisten palveluiden kehittämisessä, <br />
• erilaisten osaamisten kohtaamiseen ja uudenlaisten ekosysteemien syntymiseen, <br />
• yritysten palveluviidakon purkamiseen ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen sekä <br />
• toiminnan nopeuttamiseen niin, että asioita samalla kehitetään pitkäjänteisesti. <br />
<br />
=== julkISET palvEluT EdElläkävIjöIkSI === <br />
<br />
Julkisella sektorilla on merkittävä tarve tehostaa ja parantaa palveluitaan digitaalisilla <br />
ratkaisuilla. Tarvetta tehokkuuteen lisää julkisen sektorin velan kasvu ja huoltosuhteen <br />
heikkeneminen. Palvelujen parantaminen puolestaan on tärkeää, koska <br />
sähköiseen maailmaan kasvaneet kansalaiset odottavat saavansa yhä enemmän palvelua <br />
verkossa. Yritykset taas voivat saada merkittäviä säästöjä, jos niiden tarvitsemat <br />
julkiset palvelut ovat automatisoituja. <br />
<br />
Työryhmä näkee, että uusia julkisia palveluita tulisi kehittää ennakkoluulottomasti <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Julkiset palveluhankinnat voivat <br />
toimia osaltaan uusien innovaatioiden veturina tilanteissa, joissa uutta teknologiaa <br />
voidaan yhdistää palveluun. <br />
<br />
Tästä erinomaisena esimerkkinä on verohallinnon jos usean vuoden yli jatkunut <br />
johdonmukainen palvelukehitys. Työ lähti liikkeelle työprosessin uudelleenmäärittelystä <br />
ja systeemisen muutoksen tarpeen ymmärtämisestä. Case Vero. <br />
<br />
Uusien palveluiden kehittämisessä pilotit ovat tärkeä toimintamalli, jossa yhdistyvät <br />
nopea toiminnan käynnistäminen ja riskin rajaus. Pilottien avulla asiakas ja toimittaja <br />
voivat luoda täysin uusia palveluita ja prosesseja, joita muut eivät ole vielä testanneet. <br />
<br />
Kokeilukulttuurin hyödyt voivat olla suuret. Julkinen sektori saa innovatiivisia <br />
ratkaisuja, jotka tehostavat ja parantavat palvelua. Yritykset puolestaan saavat referenssejä, <br />
jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä etenkin vientimarkkinoilla. <br />
<br />
Alla ovat keskeiset julkisen sektorin ominaispiirteet, joita digitaalisessa maailmassa <br />
tarvitaan. <br />
<br />
• Nopea palvelu. Tehokas julkinen sektori palvelee asiakaslähtöisemmin sekä <br />
kansalaisia että yrityksiä. <br />
<br />
• älykäs asiakas. Kilpailukykyinen julkinen sektori on myös älykäs asiakas <br />
yksityiselle sektorille. <br />
<br />
• Ennakkoluuloton kokeilija. Julkinen sektori kokeilee rohkeasti uusia ratkaisuja. <br />
Pilotit ovat kokeiluväline, joilla voidaan toimia nopeasti ja pitää riskit <br />
kohtuullisina. <br />
<br />
•kilpailun edistäjä. Kilpailukykyinen julkinen sektori lisää kilpailua kotimarkkinoilla. <br />
<br />
• Tehokkaiden rakenteiden luoja. Julkinen hallinto tukee yhteisiä rakenteita, <br />
jotka mahdollistavat joustavat toimintamallit. <br />
<br />
===== Case Sähköistä verotusta ===== <br />
<br />
:Verottaja on edennyt jo vuosien ajan systemaattisesti kohti automatisoitua palvelua, jossa sekä verovelvollisten että verottajan omat toiminnot on sähköistetty mahdollisimman pitkälle. <br />
: <br />
:Kehitystyö on helpottanut sekä asiakkaan että verohallituksen työtä. Tämä on edellyttänyt, että verottaja on miettinyt kaikki omat prosessinsa uusiksi. Siksi verottaja on edennyt kehityspolulla askeleittain niin, että ensimmäiset askeleet otettiin jo 1990-luvulla. Silloin alkoi kokeilu veroehdotusten tekemisestä valikoiduille asiakkaille. <br />
: <br />
:Monien askeleiden jälkeen kaikki kansalaiset alkoivat saada veroehdotuksen, joiden täydentäminen piti kuitenkin tehdä paperilla. Nyt noin 5,5 miljoonaa asiakasta saa esitäytetyn veroehdotuksen. Täydennettävää on noin 1,5 miljoonalla verotettavalla, joista kolmasosa tekee täydennykset sähköisesti. <br />
: <br />
:Digitalisointi ei ole johtanut henkilöstön irtisanomisiin, mutta henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta. Samaan aikaan monien tehtävät ovat muuttuneet entistä enemmän asiantuntijatehtäviksi. Asiakkaille tämä on tiennyt laadukkaampia ja nopeampia neuvontapalveluita. <br />
: <br />
:Kehitysmahdollisuuksia on edelleen paljon. Esimerkiksi verotilijärjestelmä mahdollistaisi sen, että verovelvollinen voisi kuitata verovelkoja ja –saamisia keskenään. Tämä yksinkertaistaisi rahaliikennettä veronmaksajan ja valtion välillä ja säästäisi kaikkien aikaa ja rahaa. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (polku 16) ===== <br />
<br />
<big>luodaan esikaupallisten pilottien malli julkiselle sektorille</big> <br />
<br />
Kehitetään esikaupallisen vaiheen toimintamalli, jossa esimerkiksi kunta esittää <br />
yrityksille ongelman, johon yritykset etsivät uuden ratkaisun. Sen jälkeen kunnan <br />
haasteet parhaiten ratkaiseva yritys voi jalostaa ratkaisun edelleen tuotteeksi, <br />
jota päästään kokeilemaan. Pilotin kautta luodaan malli, joka monistetaan ja levitetään <br />
julkisen sektorin organisaatioiden käyttöön sekä pidetään huoli palveluiden <br />
ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. <br />
<br />
Esikaupallisella hankinnalla voidaan edistää uusien markkinoiden syntymistä <br />
ja yritys saa samalla kaupallisen referenssin, mikä auttaa kasvu-ja <br />
vientiponnisteluissa. <br />
<br />
Toimeenpano: VM, ICT-johtaja Timo Valli; Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka <br />
Mäki-Lohiluoma. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista</big> <br />
<br />
Suomalaisia ohjelmistoyrityksiä syrjivä sääntely liittyy etenkin Hanselin koordinoimiin <br />
julkisiin kilpailutuksiin. Etenkin referenssivaatimukset kilpailutuksissa <br />
sulkevat usein ulos suomalaiset, pienet ohjelmistoyritykset. Tämä karsii vaihtoehtoja, <br />
tukee asemansa saavuttaneiden suurten yritysten asemaa ja rajoittaa kasvuyrittäjyyttä. <br />
Työryhmä ehdottaa, että julkisen hankinnan ehtoja muokataan niin, <br />
että ne avaavat ovia uusille innovaatioille. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>perustetaan kansalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus</big> <br />
<br />
ICT-2015 työryhmän ehdotuksesta on vuoden 2012 viimeisessä lisätalousarviossa <br />
myönnetty rahoitus kansalaisen SOTE-palvelujen kehittämiskeskuksen <br />
perustamista koskevan selvityksen laatimiseksi. <br />
<br />
Selvityksen perusteella tehdään esitys keskuksen perustamisesta vuonna <br />
2014. Perustettava keskus toimisi palvelujen järjestäjien, ammattilaisten, asiakkaiden <br />
ja ICT-toimittajien yhteistyön, asiakaslähtöisen palvelumuotoilun foorumina <br />
ja yhteisten toimintamallien kehittäjäyhteisönä. Hyödynnetään toiminnassa <br />
VTT:n osaamista ja toimintaa Sote-palveluiden konseptoinnissa ja mallinnuksessa <br />
(tutkimusjohtaja Tatu Koljonen). <br />
<br />
vastuutaho: STM/neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen, VM/ICT-johtaja <br />
Timo Valli ja TEM <br />
<br />
Tarvitavat resurssit: Myönnetty vuoden 2012 viimeisessä lisäbudjetissa <br />
200 000 euroa perustamista koskevan selvityksen laatimiseen, vuodesta 2014 <br />
alkaen varaus selvityksen perusteella budjettiin. <br />
<br />
=== TörmäyTTämISEn ja EkoSySTEEmIEn EdISTämInEn === <br />
<br />
Uusien innovaatioiden syntyminen edellyttää, että erilaiset osaamiset kohtaavat <br />
nykyistä paremmin monella tasolla. Siksi Suomeen tulee kehittää toimintamalleja, <br />
jotka vauhdittavat yhteistyötä sekä vuorovaikutusta niin toimialojen sisällä että eri <br />
toimialojen välillä. <br />
<br />
Esimerkiksi strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit ovat monien arvioiden <br />
mukaan onnistuneet hyvin toimialojen sisäisessä törmäyttämisessä, mutta toimialarajat <br />
ylittävissä kohtaamisissa ja kansainvälisessä yhteistyössä monet näkevät <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Lukuisissa työryhmän käymissä lähetekeskusteluissa on korostunut ekosysteemien <br />
luomisen ja osaamisen ristiinpölytyksen merkitys.Ekosysteemejä tarvitaan, <br />
koska kaikki suurimmat globaalit haasteet edellyttävät systeemisiä ratkaisuja. Esimerkiksi <br />
terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen voi onnistua vain, jos on olemassa <br />
arkkitehtuuri, johon kaikkien yksityisten ja julkisten toimijoiden ratkaisut kytkeytyvät. <br />
Tässä on pienellä maalla aivan erityinen etu, jota pitäisi pystyä hyödyntämään. <br />
<br />
Teknologisten välineiden ja ratkaisujen puute ei ole enää perimmäinen este. <br />
Hidasteet ja esteet ovat organisaatioissa, vanhoissa toimintatavoissa ja prosesseissa <br />
sekä viime kädessä asenteissa. Jotta niitä voidaan muuttaa, tarvitaan uusia tapoja <br />
tehdä työtä sekä työtapoja palvelevaa teknologiaa. Lisäksi tarvitaan ekosysteemejä, <br />
joissa toimintaympäristö viritetään teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä silmälläpitäen <br />
optimaaliseksi. <br />
<br />
Ekosysteemiin kuuluu monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista <br />
osaamista ja riskien oton kyvykkyyttä. Samoin tarvitaan sekä yksityistä että <br />
julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille ja palveluille. Tarvitaan myös laadukasta <br />
regulaatiota ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se vaatii myös saumatonta <br />
yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten ekosysteemin <br />
osien täytyy olla kyvykkäitä kytkeytymään kansainvälisiin verkostoihin. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain sitä kautta, että ekosysteemin laatu ja sen ympärille <br />
rakentuva relevantti osaaminen ovat maailman huippua. <br />
<br />
Törmäyttäminen voi tapahtua ympäristöissä, joissa kohtaamiset ovat luonnollisia. <br />
Siksi kohtaamisia tapahtuu luontevasti esimerkiksi alueiden sisällä tai toimialaverkostoissa. <br />
Digitaalisten palveluiden kehittyminen edellyttää, että ICT-alan osaajat <br />
ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi konepajateollisuuden ammattilaisten <br />
kanssa. <br />
<br />
Alueellisista törmäytyskanavista hyviä esimerkkejä ovat Tampereen Uusi Tehdas, <br />
Oulun Yritystakomo ja useilta paikkakunnilta löytyvät Tampereen mallin mukaiset <br />
Protomo-yrityskiihdyttämöt. Strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit puolestaan <br />
ovat esimerkkejä toimialaverkostoista, joissa saman alan yritykset kehittävät <br />
yhdessä teknologiaa, jota useammat yritykset voivat hyödyntää. <br />
<br />
Nokia-klusterista työttömäksi jäävien osaamisen yhdistäminen puolestaan tarvitsee <br />
akuutteja ratkaisuja, joissa hyödynnetään ekosysteemin ja törmäyttämisen <br />
malleja. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Törmäytys ja verkostohankkeet (polku 17) ===== <br />
<br />
<big>Alueelliset verkostohankkeet </big><br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman Innovatiiviset-ohjelman (INKA) tavoitteena <br />
on vahvistaa kansanvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä <br />
Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan <br />
luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä <br />
ja edelläkävijämarkkinoita. <br />
<br />
Tuetaan alueellisten osaamiskeskittymien syntyä. Kannustetaan alueita rakentamaan <br />
nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet vahvistavat <br />
toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä osaamisohjelmilla, <br />
joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
toimintaa. <br />
<br />
Pilottina avointen järjestelmien osaamiskeskittymän kehittäminen. Kehitetään <br />
digitaalisen osaamisen keskittymää toteuttamalla osaamisohjelmia muun muassa <br />
kokonaisarkkitehtuurien, suurten järjestelmien hallinnan ja avoimien skaalautuvien <br />
palvelujärjestelmien alalla. Suunnataan hankeportfolio tukemaan kansallisen <br />
infrastruktuurin muutosta ja julkishallinnon ja avoimia terveydenhuoltoalan <br />
järjestelmäkehityshankkeita. <br />
<br />
Tavoitteena on luoda verkostot uuden kansallisen veturi-ilmiön muodostamiseksi <br />
ja vaihtoehdoksi suuryrityksille mm. julkishallinnon palvelukehityshankkeissa. <br />
Toteutetaan osaamisohjelmat muutamille valikoiduille erityisosaamisalueille, <br />
jotka edesauttavat kokonaisratkaisujen toteuttamista: <br />
<br />
• Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut ja -strategiat, palveluliiketoiminnan ja teknisten ratkaisujen yhteissuunnittelu <br />
• Suurten järjestelmien tekninen hallinta, optimointi ja toteutus <br />
• Avoimet ja skaalautuvat palvelujärjestelmä-, tietoturva- ja informaationhallinnan kehitysmallit sekä käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta <br />
<br />
Toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana avausprojektin sisällä mahdollisesti <br />
osana tulevaa INKA-ohjelmaa. <br />
<br />
vastuutaho: BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula, STM/neuvotteleva virkamies <br />
Hannu Hämäläinen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kaksi miljoonaa euroa vuodessa 2013–2017. <br />
<br />
<big>Toimialakohtaiset törmäytykset</big> <br />
<br />
<big>Selvitetään edellytykset uusien digitaalisten ekosysteemien rakentamiseen</big> <br />
<br />
Sähköinen terveysteknologia ja älykkäät vanhuuspalvelut ovat suuria kasvumahdollisuuksia <br />
ikärakenteen muuttumisen vuoksi. Selvitetään vuoden 2013 aikana, <br />
löytyykö näiden aihealueiden ympärille yritysten (esim. Mawell Oy) ja tutkimuslaitosten <br />
muodostama joukko, joilla olisi kiinnostusta tehdä näistä laajempi kehitysohjelma. <br />
Yhtenä mahdollisena kohteena on Salo, jossa on jo käynnistetty hyvinvointiteknologian <br />
(erityisesti vanhuspalvelut) kehitysympäristön rakentaminen. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>digitaalisen koulutusliiketoiminnan kehittäminen</big> <br />
<br />
Koulutusliiketoiminnan ja ICT-sektorin törmäyttämöitä pilotoidaan Jyväskylässä, <br />
Tampereella ja Oulussa. Lisäksi Turun yliopistolla, Salon kaupungilla ja paikallisilla <br />
yrityksillä on alan kehityshanke Näistä kaupungeista löytyy valmiita tuotteita, <br />
palveluratkaisuja ja sisältöjä molemmilla sektoreilla joiden yhteistyömahdollisuuksia <br />
ei ole hyödynnetty. <br />
<br />
Törmäyttämisellä on tarkoitus hakea uusia palveluratkaisuja ja nopeita tuloksia. <br />
Tavoitteena on tuoda ICT-ja EDU-sektorit yhteen uudella tavalla, olemassa olevia <br />
rakenteita tehokkaammin ja innovatiivisemmin hyödyntäen. Tällöin saavutettavien, <br />
alueellisten hyvien käytänteiden pohjalta voidaan rakentaa laajemmin <br />
sovellettavia malleja koko maahan. Törmäyttämö luo ihmisten, ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien <br />
yllättäviä kohtaamisia yli toimialojen ja alueiden rajojen. <br />
Uudenlaisen yhteistyön tavoitteena on luoda kansainvälistä liiketoimintaa. <br />
Viennin tueksi luodaan uudet tehokkaat toimintamallit. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
resurssit: 1 miljoona euroa/vuosi. <br />
<br />
<big>Suomen kauppakamareiden digitalisaatiohanke</big> <br />
<br />
Tavoitteena on kertoa etenkin pk-yrityksille, miten informaatioteknologian uusia <br />
mahdollisuuksia voi parhaiten hyödyntää. Hanke esittelee informaatioteknologian <br />
mahdollistamia uusia toimintatapoja sekä askeleita, joiden avulla uusiin teknisiin <br />
ratkaisuihin ja toimintamalleihin kannattaa siirtyä. Samoin kiinnitetään huomiota <br />
digitalisaation haasteisiin kuten tietoturvaan ja itsensä johtamiseen digitaalisessa <br />
ympäristössä. Hankkeen aikana on tilaisuuksia yhdeksäntoista kauppakamarin <br />
alueella sekä valtakunnallinen tilaisuus Helsingissä. Tavoite on digitalisaatiokehityksen <br />
nopeuttaminen. Kohderyhminä ovat etupäässä suomalaiset pk-yritykset, <br />
kunnat ja muut paikalliset toimijat. <br />
<br />
vastuutaho: Keskuskauppakamari, Senior Advisor Ilkka Lakaniemi <br />
<br />
<br />
<big>Sähköinen treffipalvelu ICT-osaajien ja asiakkaiden välille</big> <br />
<br />
Teknologiateollisuus ry:n johdolla tehdään verkkopalvelu, jonka pääteemana <br />
on yritysten uudistuminen. Sivusto on suunnattu etenkin pk-yrityksille, joilla on <br />
nopea tarve uudistua kansainvälisen kilpailun paineessa. Sivustolle rakennetaan <br />
osio, jonka kautta digitaalisista palveluista kiinnostuneet yritykset voivat löytää <br />
oikeanlaista ICT-osaamista juuri omaan tarpeeseensa. Sivustolla myös herätetään <br />
yrityksiä digitaalisten palveluiden mahdollisuuksista case-esimerkkien kautta. <br />
<br />
vastuutaho: Teknologiateollisuus, johtaja Jukka Viitasaari. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>greenICT” ja älykkäät kaupunkiympäristöt</big> <br />
<br />
Tavoitteena on koota suomalaisen energia- ja ympäristöalan sekä ICT-alan huippuosaaminen <br />
(ml. start-up- ja kasvuyritykset) tukemaan laaja-alaisesti kolmen <br />
kaupunkialueen suunnittelua ja kehitystä sekä yritystoiminnan kasvua. Toimenpide <br />
toteutetaan kolmen vuoden aikana. <br />
<br />
vastuutaho: toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 2 milj. euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut Nokia-klusterin ongelmiin (polku 18) ===== <br />
<br />
<big>Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi</big> <br />
<br />
Monissa maissa on pula ICT-osaajista, joita Suomessa puolestaan on jäänyt työttömiksi <br />
rakennemuutoksen takia. Suomalaisten heikkoutena on tuote- ja palveluosaamisen <br />
tuotteistamisen ja markkinoille vieminen. Tästä käytännön esimerkkinä <br />
toimii ICT 2015 -työryhmän työn osana Saksassa ja Sveitsissä tehty <br />
markkina-analyysi, jonka mukaan suomalaisen ICT -osaamisen tuotteistaminen <br />
Saksan ja Sveitsin markkinoille tarjoaa välittömiä liiketoimintamahdollisuuksia <br />
suomalaisyrityksille. <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa pilottitoimenpiteitä, jotka parantavat yritysten kykyä luoda <br />
globaalisti myytäviä tuote- ja palvelukonsepteja: <br />
<br />
• muuntokoulutusta mobiiliosaajille. Yhteiskunnan ja yritysten yhdessä tukema globaalin tuotemarkkinoinnin muuntokoulutus- ja projektityösopimusohjelma, joka tarjoaa alan osaajille nopean siirtymisen matkapuhelimista uusille toimialoille sekä yrityksille kokenutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Erityisenä fokusalueena pilottivaiheessa Tampereen ja Oulun ICT-osaajat. <br />
<br />
• “Ensiasiakkuudesta moniasiakkuuteen”- rahoitusmalli. Uudet rahoitusmallit tukemaan tuotteiden ja palveluiden myyntiä useille asiakkaille ja markkinoille samanaikaisesti (nyt pk-yritykset keskittyvät usein yhteen isoon asiakkaaseen <br />
kotimaassa ja putoavat tyhjän päälle alihankintaverkon purkautuessa). Mallina Vision+, joka ei sijoita omistusosuuteen yrityksessä vaan sen tuotteiden ja palveluiden myyntiin (tuotto provisiona tuotteiden ja palveluiden myynnistä). Osa tässä raportissa ehdotetun alku- ja kasvuvaiheen yrityksille suunnatun rahoitusohjelman (polku 14) resursseista tulisi suunnata <br />
Vision+ -mallisiin rahastoihin. Myös osa vastikkeettomista julkisista yritystuista pitäisi kohdistaa tähän tarkoitukseen (esim. Tekesiin luodaan uusi ”Globaali tuotteistusosaaminen” -ohjelma). Pilottivaiheessa uusi rahoitusmalli <br />
kehitetään ja otetaan koekäyttöön suomalaisen ICT-osaamisen viennissä Saksan ja Sveitsin markkinoille. <br />
<br />
• “Suomi projektitoimisto” asiakasklusterissa Perustetaan Suomi Projektitoimisto Saksan koneenrakennusklusteriin <br />
ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusteriin. Projektitoimistot syntyvät alhaalta ylöspäin kohdemarkkinoilla asuvien, paikalliset liiketoimintamahdollisuudet tuntevien asiantuntijoiden sekä kotimaisten alueellisten elinkeinoyhtiöiden, yritysten ja yliopistojen yhteistyönä. Projektitoimistot tarjoavat suomalaisyrityksille toimipisteen lähellä asiakasta ja mahdollistavat alihankinta- ja liiketoiminnan kehitysprojektit asiakkaan toimitilojen läheisyydessä. Näillä markkinoilla fyysinen läsnäolo on erityisen tärkeää, sillä paikalliset yritykset pitävät alihankintaverkostonsa lähellä. Projektitoimisto toimii ”sillanpääasemana” suomalaisyritysten myynti- ja tuotekehityshenkilöiden lyhyt- tai pitkäaikaiselle työskentelylle kohdemarkkinoilla. Uudenlaiset projektitoimistot Saksan koneenrakennusklusterissa ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusterissa kohdistuvat suomalaisyritysten tarpeisiin, joita julkiset ja yksityiset viennin edistämisorganisaatiot eivät pysty täyttämään maantieteellisen läsnäolon, paikallisten markkinoiden syvätuntemuksen ja toiminnan joustavuuden osalta. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta kehittää konseptia edelleen nyt tehdyn selvityksen pohjalta.<br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 1,5 miljoonaa euroa/vuosi. <br />
<br />
<br />
<big>kaato – kansainväliset yritykset Suomeen</big> <br />
<br />
Vuoden 2012 lisätalousarviossa on myönnetty rahaa Suomen markkinoimiseksi <br />
kiinnostavana ICT-alueen investointikohteena ulkomailla. <br />
<br />
Laajennetaan invest-in-toimintaa tukemalla suoraan kansallisen business-in-toimintamuodon <br />
(suora neuvottelutoiminta hyödyntäen olemassa olevia liiketoimintakontakteja <br />
ja liiketoimintaosaamista) syntymistä ja vapautuvan kapasiteetin <br />
toimintaedellytyksiä. Tässä tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. <br />
Lisäksi TEM tulee laatimaan Suomen maabrändityötä eteenpäin vievälle ulkoministeriön <br />
organisaatiolle Kitkaton Suomi -yhteenvedon, jonka tarkoituksena on <br />
vaihvistaa Suomen osaamisbrändiä. <br />
<br />
Tutkitaan VTT:n systemaattista käyttöä ulkomaisen t&k:n houkuttelussa. Malli <br />
voidaan ottaa esimerkiksi Singaporesta, joka on tuotteistanut jatkuvan ulkomaisen <br />
pääoman houkuttelu- ja kotoutusmallin. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 3 miljoonaa euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
=== palvEluvIIdakon ja laInSäädännön ykSInkErTaISTamInEn === <br />
<br />
Elinkeinoelämän järjestöt ovat vuosien ajan puhuneet ylisääntelyn vaaroista. Sääntelyn <br />
nopeat muutokset on toinen elinkeinoelämän suurista huolista. Vakaa ympäristö <br />
varmistaa parhaiten investointien jatkuvuuden ja sitä kautta myös liiketoiminnan <br />
terveen kehityksen. Se puolestaan edellyttää vahvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän <br />
kanssa. <br />
<br />
Järjestöt eivät ole kannassaan yksin, sillä muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto <br />
on ollut huolissaan ylisääntelystä ja sääntelyn vaikutusten huonosta arvioinnista. <br />
VTV on todennut lausunnossaan, että ”kaikessa sääntelyssä pitää huomioida <br />
riski, että sääntely vähentää kannustusta ja innovatiivisuutta”. <br />
<br />
Tarkastusvirasto toteaa, että järkevä sääntely käsittää koko poliittisen prosessin <br />
lain suunnittelusta sen täytäntöönpanoon, soveltamiseen, arviointiin ja tarkastamiseen. <br />
Viraston mukaan uutta sääntelyä voitaisiin arvioida myös pilottien avulla. <br />
Uuden sääntelyn kokeilu voitaisiin rajata esimerkiksi alue- tai organisaatiokohtaisesti. <br />
VTV nostaa esiin myös, että sääntelyn vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan <br />
hyödyntää uudenlaisia tutkimuksellisia menetelmiä (esimerkiksi living lab -toimintakonseptia), <br />
jotka mahdollistavat oikeudellisesta sääntelystä saadun kokemusperäisen <br />
tiedon systemaattisen keräämisen ja analysoinnin. <br />
<br />
Suomella on monia vahvuuksia, jotka liittyvät yhteiskunnan perusinfrastruktuurin <br />
toimivuuteen, turvallisuuteen, luotettavuuteen ja alhaiseen korruptioon. Samat <br />
seikat voivat toisaalta johtaa yliregulaatioon ja -varovaisuuteen, virheiden välttämiseen <br />
ja varman päälle pelaamiseen, sekä riskinottohaluttomuuteen. <br />
<br />
Ylisääntely ei ainoastaan hidasta kehitystä. Liika sääntely saattaa edistää veronkiertoa <br />
ja muuta harmaata taloutta, totesi Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassaan <br />
tutkija Jenni Pääkkönen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (polku 19) ===== <br />
<br />
<big>yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa</big> <br />
<br />
Alueellisilla ja kansallisilla hankkeilla tuotetaan tällä hetkellä sekava viidakko <br />
hautomo-, startti- ja kiihdytyspalveluita. Palvelut muodostavat asiakkaan näkökul<br />
masta polveilevan, ennakoimattoman ja puutteellisesti ohjatun kokonaisuuden. <br />
<br />
Kasvun Tehoketju -hanke selkeyttää palveluketjun sisältöä ja tehostaa toimintaa <br />
asiakkaiden kannalta. Hankkeessa hyödynnetään Protomo-toiminnasta ja <br />
muista toimintamalleista tehtyjen arviointien tuloksia, tunnistetaan kansallisesti <br />
vaikuttavimmat toimintamallit ja tuotetaan lyhytkestoiset yksittäisprojektit korvaava <br />
yhtenäinen palvelukonsepti, joka on valtakunnallisesti monistettavissa ja <br />
samalla huomioi alueelliset erityispiirteet. Kasvun Tehoketju pilotoidaan välittömästi <br />
1–2:lla alueella ja sitä ryhdytään soveltamaan ainakin Oulun, Tampereen ja <br />
Salon seuduilla sekä pääkaupunkiseudulla. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Madalletaan spinoff-kynnystä lainsäädäntöä ja verotusta selkiinnyttämällä</big> <br />
<br />
Yritysten strategisissa muutostilanteissa spinoffien toteuttamisen kynnystä tulisi <br />
madaltaa. Nyt prosessiin liittyy sekä verotuksellisia että lainsäädännöllisiä haasteita <br />
spinoff-yrityksiin siirtyville henkilöille sekä emoyhtiölle. Lainsäädäntöä ja <br />
verotusta selkiinnyttämällä voidaan merkittävästi lisätä sekä työntekijöiden kiinnostusta <br />
yrittäjyyttä kohtaan että yritysten mahdollisuuksia rahoittaa tai tukea <br />
ydinliiketoiminnan ulkopuolelle jäävien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista <br />
työntekijöiden perustamissa yrityksissä. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>konesaleille oikeus energiaveron palautukseen</big> <br />
<br />
<br />
Pilvipalveluiden yleistyminen lisää ICT-yritysten tarvetta rakentaa lisää tietovarastoja. <br />
Suomella on hyvät mahdollisuudet houkutella tällaisia datacentereitä <br />
vakaan toimintaympäristönsä ansiosta. Suomen tulisi kuitenkin rakentaa datacenter-<br />
strategia. Osana tätä strategiaa ICT-alalle tulisi antaa muun teollisuuden <br />
omaama oikeus energiaveron palautukseen. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää. <br />
<br />
<big>kasvatetaan digitaalisen talouden ekosysteemiä alv-muutoksilla</big> <br />
<br />
Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen ja myyminen on tehtävä kiinnostavaksi <br />
ja kilpailukykyiseksi Suomessa. Olisi tutkittava mahdollisuus ALV-helpotukseen <br />
verkkokaupasta ostettujen tuotteiden osalta. Tämä vahvistaisi suurien <br />
kaupantoimijoiden kiinnostusta ja sijoittamista verkkokaupan ratkaisuihin <br />
ja infrastruktuuriin. Samoin on verkkokaupankäynnin osalta varmistettava suomalaisten <br />
toimijoiden kilpailukyky kotimarkkinoilla. Esimerkiksi eKirjojen, ladattavien <br />
pelien, musiikin ja elokuvien sekä verkossa toimivien sisältöpalveluiden <br />
arvonlisäveron alentaminen toisi huomattavan kasvun mahdollisuuden suomalaisille <br />
toimijoille. Muun muassa perinteisen kirjan tai elokuvalipun ALV on nyt <br />
9 prosenttia, kun taas eKirjan tai verkossa vuokrattavan elokuvan verokanta on <br />
23 prosenttia. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää <br />
<br />
<br />
=== nopEa ToImEEnpano oSana pITkäjänTEISTä kEhITTämISTä === <br />
<br />
Sekä käytäntö että tutkimustieto kertovat, että nopeus on internet-maailmassa erityisen <br />
tärkeää. Digitaaliteknologian sovellukset ovat usein ”ensimmäinen saa leijonanosan” <br />
-tyyppisiä, minkä vuoksi kärjessä oleminen on tärkeää. <br />
<br />
Internetin käyttö kasvaa huimaa vauhtia. Globaali internet-liikenne on kaksinkertaistunut <br />
kahdessa vuodessa. Tämä johtuu laitteiden ja yhteyksien hintojen laskusta <br />
ja uusien palveluiden lisääntymisestä. Suomi ei ole kansainvälisten palveluiden tuottajana <br />
merkittävä toimija yksittäisistä menestystuotteista huolimatta. <br />
<br />
Nopeus ei tarkoita, että juostaan kovempaa. Tärkeintä on löytää koko yhteiskunnassa <br />
entistä älykkäämpiä toimintamalleja, jotka synnyttävät nopeampia tuloksia. <br />
Tämä voi tarkoittaa muun muassa seuraavanlaisia toimintamalleja. <br />
<br />
• Kehitetään uusia asioita kokeilevien pilottien avulla <br />
<br />
• Käydään säännöllistä dialogia asiakkaiden ja toimittajien kesken <br />
<br />
• Nopeutetaan viranomaisten lupamenettelyä <br />
<br />
• Hyödynnetään julkisissa tarjouskilpailuissa avoimia ratkaisuja, jotka avaavat kilpailutilaa pienemmille yrityksille <br />
<br />
• Hyväksytään epäonnistumiset <br />
<br />
• Lopetetaan epäonnistuneet hankkeet ajoissa <br />
<br />
<br />
Nopeiden toimintamallien lisäksi Suomeen tulee synnyttää samanaikaisesti pitkäjänteisen <br />
toiminnan kulttuuri. Tämä on tärkeää monesta syystä. Yrityksien investointikynnys <br />
madaltuu, jos ne voivat luottaa muun muassa lainsäädännön pysyvyyteen. <br />
Samoin yhteiskunnan suuret muutokset kuten siirtymä digitaloudeksi edellyttävät <br />
pitkäjänteistä toimintaa, joka samalla reagoi ajassa tapahtuviin muutoksiin. <br />
<br />
Siksi ICT 2015 -työryhmä ehdottaa ensimmäiseksi toimia, jotka tähtäävät digitaalisen <br />
perustan nopeampaan rakentamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Nopea toteuttaminen (polku 20) ===== <br />
<br />
<big>Vauhditetaan julkishallinnon palveluiden digitalisointia (kIdE)</big> <br />
<br />
Hallitusohjelman mukaan jokainen ministeriö valmistelee älystrategian. Tavoitteena <br />
on julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen pilottien kautta. <br />
Täten koko Suomen talouden ja tuottavuuden kasvua edistetään digitaalisten palveluiden <br />
avulla. Varmistetaan että hankkeet etenevät käytäntöön. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. Kukin hallinnonala vastaa omien proses<br />
sien sähköisten palveluiden kehittämisestä. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan ohjelma</big> <br />
<br />
CIO in Residence -ohjelmassa tarjotaan ICT-sektorin ulkopuolisille pk-yrityksille <br />
mahdollisuus saada määräajaksi (esim. 1-6 kk) ICT-neuvonantaja sparraamaan <br />
kohdeyrityksen johtoryhmää. <br />
<br />
CIOlla (Chief Information Officer) on kyky toimia kohdeyrityksessä liikkeenjohdon <br />
tukena. Vuokra-CIO saa palkkaa, yritykselle järjestely mitoitetaan keston ja <br />
kustannusten puolesta siten, että kynnys CIO:n ottamiseen on matala. Toimenpiteen <br />
tavoite on tarjota etenkin pk-yrityksille nopea tie digitaalisen osaamisen <br />
nostamiseen. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Sähköisen liiketoiminnan osaamisohjelma</big> <br />
<br />
Toteutetaan Pk-yrityksille suunnattu verkkomyynti ja markkinointivalmiuksien <br />
kehittämisohjelma, joka nostaa suomalaisten yritysten valmiuksia internetiin <br />
perustuvan verkkoliiketoiminnan hyödyntämisessä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini; Markkinointiviestinnän Toimistojen <br />
Liitto MTL, toimitusjohtaja Tarja Virmala. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa (myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa) <br />
<br />
===== Pitkäjänteinen kehittäminen (polku 21, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä valtioneuvoston kansliaan</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa perustettavaksi valtioneuvoston yhteyteen ICT-asiantuntijaryhmän, <br />
jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri ja jonka jäseninä ovat toteutuksesta <br />
vastaavien tahojen avainhenkilöt. Työryhmän tehtävä on seurata Kitkaton <br />
Suomi -tavoitteen toteutumista, vauhdittaa toimeenpanoa, sovittaa yhteen <br />
hallinnon alat ylittäviä toimenpiteitä, tehdä omalta osaltaan ehdotuksia rullaavasti <br />
ja maksimoida vaikuttavuutta. Samoin verkostomaisen toiminnan edistäminen <br />
on työryhmän keskeinen tehtävä. <br />
<br />
vastuutaho: Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, VNK. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Varmistetaan toimenpiteiden toteutuminen kaupunkiseuduilla</big> <br />
<br />
Kansallisen ICT-asiantuntijaryhmän tueksi ja työpariksi nimetään kaupunki- tai <br />
kaupunkiseututasoiset verkostomaiset ryhmät, jotka varmistavat korkean osaamisen <br />
työpaikkojen syntymistä tukevien kaupunki- tai aluetasoisten toimenpiteiden <br />
toteutumisen käytännössä. Näiden ryhmien koollekutsumisesta ja johtamisesta <br />
vastaavat kaupunkien elinkeinojohtajat. (Pääkaupunkiseutu, Oulu, Mikkeli, <br />
Tampere ja Salo.)<br />
<br />
Vastuutaho konseptin luomisessa: Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Käynnistetään markkina- ja kilpailijaseuranta Tekesissä</big> <br />
<br />
ICT-työryhmän tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö, <br />
jonka tehtävä on antaa tarvittava ja kriittinen ennakko- ja lähtötieto <br />
ICT -asiantuntijaryhmälle avainkilpailijamaiden kehitysnopeudesta tarvittavien <br />
vuosittaisten uusien toimenpiteiden määrittämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
== 8. 21 polkua Kitkattomaan Suomeen == <br />
<br />
<big>ICT avaa monipuolisimmat mahdollisuudet parantaa tuotteita, synnyttää uutta ja luoda kasvua. Siksi Suomen pitää vähentää tarpeetonta kitkaa, joka estää tarttumasta mahdollisuuksiin. ICT 2015 -työryhmä esittää 21 moniaskelista polkua kitkattomaan Suomeen.</big> <br />
<br />
Suomalaisten hyvinvointia uhkaa useasta samanaikaisesta syystä johtuva kasvuongelma. <br />
Uuden teknologian soveltaminen on todennäköisin ratkaisu ongelmaan. <br />
Historia nimittäin osoittaa, että teknologinen kehitys selittää talouskasvusta suuremman <br />
osan kuin työn ja pääoman määrä yhteensä. <br />
<br />
Höyry ja sähkö ovat olleet talouskasvun kannalta merkittävimpiä yleiskäyttöisiä <br />
teknologioita vajaan 200 vuoden aikana. ICT ja internet ovat monien arvioiden <br />
mukaan vielä suurempia ja nopeammin vaikuttavia voimia. Tähän mennessä digitaalinen <br />
vallankumous on näkynyt eniten laitteissa. Palveluiden suuri aalto kerää <br />
vasta voimiaan. <br />
<br />
Suomi oli useita vuosia matkapuhelinalan veturi, mutta digitaalisten palveluiden <br />
rakentajana kuljemme tavaravaunuissa. Seuraajan asema on huono, koska nopeasti <br />
kulkevassa digitaalisessa taloudessa ensimmäiset korjaavat selvästi muita suuremmat <br />
potit. Digitaalisessa maailmassa kaikki mahdollinen pitää kääntää palveluksi. <br />
<br />
Hyvinvointimme taso riippuukin lähivuosina paljon siitä, kuinka nopeasti <br />
opimme soveltamaan uutta teknologiaa. Meidän pitää monipuolistua teknologian <br />
rakentajasta sen hyödyntäjäksi. Tarvitsemme lisää ICT-yrityksiä, jotka työllistävät <br />
ja kehittävät uusia ratkaisuja meille ja muille. Jopa vielä enemmän tarvitsemme <br />
kuitenkin yrityksiä ja julkista sektoria, jotka parantavat tuotteitaan ja palveluitaan <br />
ICT:n avulla. <br />
<br />
ICT:n tuottajat ja hyödyntäjät muodostavat yhdessä ekosysteemin, jonka osaaminen <br />
ja yhteispeli ratkaisevat koko Suomen menestyksen. Suomen on opittava hyödyntämään <br />
muita nopeammin ja tehokkaammin tietotekniikkaa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut useita kehityskohteita infrastruktuurissa, <br />
osaamisessa, rahoituksessa ja toimintatavoissa. Maa ei voi ottaa kaikissa asioissa <br />
riittävän pitkiä kehitysaskeleita yhdellä kertaa. Siksi työryhmä ehdottaa pitkäjänteistä, <br />
kymmenen vuoden muutokseen tähtäävää kehittämisohjelmaa. <br />
<br />
Tässä raportissa työryhmä esittää 21 keskeisintä toimenpidealuetta - polkua, <br />
joilla otetaan ensimmäiset askeleet vuonna 2013. Näiden kaikkien toimenpiteiden <br />
vaatima vuosittainen lisärahoitus on yhteensä 55–70 miljoonaa euroa. Lisäksi <br />
tulevat verovaikutukset, joista selkeästi suurin yksittäinen liittyy innovaatioiden <br />
verokannustimiin. <br />
<br />
Kymmenvuotisen ohjelman toteuttamista edistää ja koordinoi valtioneuvoston <br />
kansliaan perustettava ICT-asiantuntijaryhmä, jota johtaa valtiosihteeri. Ryhmän <br />
tehtävänä on seurata ja vauhdittaa tässä raportissa esitettyjen keskeisten askeleiden <br />
ottamista. Samoin ryhmä tulee omalta osaltaan esittämään uusia askeleita, joita ei <br />
tässä vaiheessa ole osattu nähdä tai joita ei ole arvioitu yhtä kiireelliseksi kuin raportissa <br />
esitetyt toimet. <br />
<br />
Nyt esitettävistä toimista neljä ovat kriittisiä ja erityisen tärkeitä, jotta Suomi <br />
ottaisi kestäviä, digitaalisia voittoja laajalla rintamalla yksittäisten menestystarinoiden <br />
lisäksi. Nämä neljä ovat kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen <br />
(toimenpide 1), ICT 2023 -tutkimus ja kehitysohjelma (5), rahoitusohjelma kasvuyrityksille <br />
(14) ja pitkäjänteinen kehittäminen, jota varten perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä <br />
(21). <br />
<br />
Seuraavat toimet auttavat Suomea nousemaan tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, <br />
jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat <br />
asiakaslähtöisiä ja kitkattomia. <br />
<br />
<br />
=== Infrastruktuuri === <br />
<br />
===== rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (1) ===== <br />
Näin samaa informaatiota voidaan hyödyntää nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
Ratkaisu auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja parantamaan asiakaspalvelua. <br />
Suunnittelu tehdään valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla <br />
kesäkuun loppuun mennessä. Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisulla Taltionilla <br />
on valmiudet liittyä ensimmäisenä palveluna uuteen arkkitehtuuriin. <br />
<br />
===== rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
Koskee mm. palkkoja, alv-tietoja ja kirjanpitoa. Mahdollistaa arviolta neljän miljardin <br />
euron vuosittaiset säästöt. <br />
<br />
===== vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (3) =====<br />
<br />
Myönnetään mm. toimiluvat laajakaistan 800 MHz-taajuusalueelle, mahdollistetaan <br />
testitaajuudet 700 MHzin ja 3GHz:n alueille korkeakouluille ja yrityksille. Lisäksi <br />
vauhditetaan valokaapeleiden rakentamista uusilla kevyemmillä ratkaisuilla <br />
kuten mikro-ojitus. <br />
<br />
===== luodaan avoimen datan ekosysteemi (4) =====<br />
<br />
Kootaan avoimen tiedon yhteistyöverkosto. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. Varmistetaan lain<br />
säädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. <br />
<br />
=== Osaaminen === <br />
<br />
===== yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (5) ===== <br />
<br />
Kootaan erillään olevat toimenpiteet ICT-osaamisen tason nostoon <br />
10 vuoden ohjelmaksi, jonka ohjausryhmän muodostavat Tekes ja Suomen Akatemia. <br />
Ohjelma toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä t&k-kärkihankkeita <br />
ja verkottuu merkittävimpiin kansainvälisen tutkimusohjelmiin. <br />
<br />
===== digitaaliset palvelut ja sisällöt (6) ===== <br />
Käynnistetään kuntien palveluiden digitalisointi <br />
mm. Oulun ja Mikkelin piloteilla. Palveluiden kehitys ja levitys tehdään <br />
kuntien palvelukehitysyhtiö Tieraa hyödyntäen. Pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi <br />
käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio. <br />
<br />
===== Pelit ja pelillisyys (7) =====<br />
Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi. Toteutetaan ensimmäiset pilotit pelillisyyden viemiseksi pelialan ulkopuolelle Taltionin avulla.<br />
<br />
===== Tietoturva (8) ===== <br />
Lisätään tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta. Kehitetään alan <br />
vientitapahtumia ja perustetaan kyberturvallisuuskeskus. <br />
<br />
===== mobiiliosaaminen (9) ===== <br />
Käynnistetään alalla usean vuoden pituinen t&k-hanke ja <br />
lisätään akateemista tutkimusta TKI-ohjelman puitteissa. <br />
<br />
===== Big data (10) ===== <br />
Lisätään Big Data -alueen koulutusta. Aloitetaan kehityshanke Big <br />
Data-osaamisen kehittämiseksi. <br />
<br />
===== Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (11) ===== <br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia yritysten ja eri oppilaitosten <br />
välillä sekä selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa. <br />
<br />
===== yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (12) ===== <br />
Toteutetaan työvoima- ja osaamistarpeiden <br />
ennakointihanke sekä huomioidaan peruskoulun opetussuunnitelman <br />
uudistuksessa internet-ajan tarpeet. <br />
<br />
===== Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen äkillisessä rakennemuutoksessa (13) =====<br />
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutusta ja viedään täydennyskoulutusta korkeakouluihin.<br />
<br />
=== Rahoitus === <br />
<br />
===== rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustarpeita (14) ===== <br />
Valtio panostaa rahoitusohjelman kautta alku- ja myöhäisemmän kasvuvaiheen yrityksiin kahden eri rahastomallin kautta. <br />
<br />
===== Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (15) ===== <br />
Otetaan pk-yritysten jvk-lainat käyttöön ja toteutetaan innovaatioille verokannustin. <br />
<br />
<br />
=== Toimintatavat ===<br />
<br />
===== julkiset palvelut edelläkävijöiksi (16) ===== <br />
Luodaan julkiselle sektorille esikaupallisten <br />
pilottien malli, joilla voidaan kokeilla uusia palveluratkaisuja rajoitetulla <br />
riskillä. Samoin karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista ja <br />
perustetaan kansalaisten SOTE-palvelujen kehittämiskeskus. <br />
<br />
===== Törmäytys ja verkostohankkeet (17) ===== <br />
Kannustetaan alueita ja toimialoja rakentamaan nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet <br />
vahvistavat toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä <br />
osaamisohjelmilla, joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
liiketoimintaa. Pilottina avointen osaamiskeskittymien vahvistaminen. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut nokia-klusterin ongelmiin (18) ===== <br />
Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi. <br />
Hyödynnetään ICT 2015-ohjelman yhteydessä tehtyä selvitystä Saksan ja Sveitsin <br />
markkinoista, joilla on akuutti ICT-osaajien tarve. <br />
<br />
===== Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (19) ===== <br />
Yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa asiakkaan näkökulmasta Kasvun Tehoketju-<br />
hankkeella. Vähennetään lainsäädännöstä digitaalista taloutta syrjiviä elementtejä: <br />
rinnastetaan digitaalinen palvelu vastaavaan fyysiseen (esim. ekirja) ja <br />
palautetaan energiavero datakeskuksille muun teollisuuden tapaan. <br />
<br />
===== nopeat toimintatavat ja pilotit (20) ===== <br />
Vauhditetaan ministeriöiden palveluiden digitalisointia Kide-hankkeella. Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan <br />
ohjelma. Kehitetään pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan osaamista. <br />
<br />
===== pitkäjänteinen kehittäminen (21) ===== <br />
Valtioneuvoston yhteyteen nimitetään ICT-asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri. Ryhmä tukee, <br />
koordinoi ja vauhdittaa kymmenen vuoden ICT-ohjelman toteuttamista. ICT-työryhmän <br />
tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö. <br />
<br />
== Lähteitä == <br />
<br />
Accenture (2012). ICT 2015 -työryhmälle tehty analyysi. <br />
Baldwin, Richard E. and Evvenett, Simon (2012), Value Creation and Trade in 21st Century Manufactu<br />
<br />
<br />
ring: What Policies for UK Manufacturing. Teoksessa David Greenaway (ed), The UK in a Global World. <br />
How can the UK focus on steps in global value chains that really add value? <br />
Banga Rahsmi ( ), Drivers of outward foreign direct investment from Asian developing economies. <br />
Boston Consulting Group (2012) Investointeja Suomeen. <br />
Boston Consulting Group (2012), Adapt and Adopt: Governments` Role in Internet Policy. <br />
Cedefop (2010) Jobs in Europe to become more knowledge- and skills-intensive <br />
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (2012), lausunto 2/2012. <br />
Eloranta Jorma (2012). Investointeja Suomeen. Ehdotus strategiaksi ja toimintaohjelmaksi Suomen <br />
<br />
<br />
houkuttelvuuden lisäämiseksi yritysten investointikohteena. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
<br />
<br />
9/2012. <br />
Euroopan komissio (2011): Policies in support of high-growth innovative SMEs. An INNO-Grips Policy <br />
Brief by empirica Communication and Technology Research. Principal author: Stefan Lilischkis. Bonn.” <br />
<br />
<br />
Euroopan komissio (2012): The Digital Agenda for Europe - Driving European growth digitally. <br />
COM(2012) 784 final. <br />
Fransman, Martin (2010), The new ICT ecosystem. Cambridge University Press. <br />
<br />
<br />
http://fvca.fi/tietokeskus/tilastot/2012 <br />
Gapgemini Consulting (2012) The Digital Advantage. How digital leaders outperform their peers in <br />
every industry. <br />
<br />
<br />
Jeffrey P. Graham and R. Barry Spaulding (2004) Understanding Foreign Direct Investment. <br />
Grajek, M. (2012), ICT for growth: a targeted approach. Policy Contribution 2012/10, Bruegel <br />
Handelberg Jari (2012), Aspects of Management Team and Firm Growth. Aalto University publication <br />
<br />
<br />
series Doctoral dissertations 76/2012. <br />
Helsingin Sanomat (2012). ”Helsingin yliopiston rehtori suomii yliopistosäästöjä”. 26.3.2012 <br />
Hämäläinen, Saranto (2009). Moniammatillisen terveydenhuoltohenkilöstön koulutustarpeet sekä <br />
<br />
<br />
kehittämis-ja vaikuttamismahdollisuudet tietotekniikan käyttöönotossa <br />
IMD (2012). World Competitiveness Yearbook 2012. <br />
Kauppalehti (2013). Johtajat tyytymättömiä henkilöstön digitaitoihin, 8.1.2013 <br />
Lehti, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. <br />
<br />
<br />
Etla B254. Taloustieto Oy. <br />
Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Internet Suomen taloudessa. Julkaisuja 8/2012 <br />
Manpower Group (2012) Talent Shortage Survey <br />
McKinsey (2012). Tuotteistettua tuottavuutta. Suomeen suuntautuvien investointien lisääminen kove<br />
<br />
<br />
nevassa kansainvälisessä kilpailussa. <br />
<br />
<br />
�<br />
Moss Kanter, Rosabeth (2012). Can America Compete? Harvard Magazine. <br />
<br />
<br />
Nikulainen, Ali-Yrkkö, Seppälä (2011), Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden <br />
uudistajana. (Teknologiateollisuus ry). <br />
Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kil<br />
<br />
<br />
pailussa. Helsinki. Taloustieto Oy. (Sitra 297). <br />
<br />
<br />
Pajarinen, M. – Rouvinen, P. (2012), Internet Suomen taloudessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja <br />
8/2012. <br />
Stadigh Kari (2012). Pääomamarkkinat ja kasvu. Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012. <br />
Svenska Riskkapitalförenigen (2012), Business Angels – a complement to formal private equity. www. <br />
<br />
<br />
svca.se <br />
Tapscot Don (2012) Digiosaamisen ohjelmajulistus The E-skills Manifesto. <br />
Team Finland (2012). Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto. (Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä, <br />
<br />
<br />
puheenjohtaja Matti Alahuhta.) <br />
Tekniikan Akateemiset (2012). Teknologiabarometri 2012. <br />
Tietoviikko (2012). Wärtsilän bisnes ei pyöri ilman tietotekniikkaa, 24.12.2012. <br />
Tilastokeskus (2012). Väestöennuste 2012-2060. <br />
Tilastokeskus (2012). Työvoimatutkimus 2012, syyskuu. <br />
Tullihallitus (2012). Tuonti, vienti ja kauppatase 1990. <br />
Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu (2012). Global Entrepreneurship Monitor – Finnish Report 2011 <br />
<br />
<br />
Sarja A Tutkimusraportteja A1/2012. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2009). Evaluation of the Finnish National Innovation System. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kasvuyrityskatsaus 2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, <br />
<br />
<br />
Innovaatio, 20/2012. <br />
<br />
<br />
Vasara, Hautamäki, Bergroth, Lehtinen, Nilsson, Peuhkuri (2009), Suuri siirtymä – uusia lähestymistapoja <br />
tietämysverkostojen kehittämiseen. Stiran raportteja 79. <br />
Veugelers, R. (2012), New ICT sectors: Platforms for European Growth?. Policy Contribution 2012/14. <br />
<br />
<br />
Bruegel. <br />
<br />
<br />
Viitala Tomi, Peni Laura (2012). Aineettomien oikeuksien verokannustin. Kansainvälinen vertailu ja <br />
Suomen malli. <br />
World Economic Forum ja Deloitte Touche (2012). The Future of Manufacturing Opportunities to drive <br />
<br />
<br />
economic growth. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Europe 2020.Competitiveness Report: Building a More Competi<br />
<br />
<br />
tive Europe. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Competitiveness Report 2012-2013. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Infromation Technology Report 2012. <br />
<br />
<br />
YK (2012). United Nations eGovernment Survey. <br />
<br />
<br />
Ylä-Anttila, Pekka (2012), Digitaaliset palvelut mullistavat maailmankauppaa. ETLA Muistio no. 1 <br />
<br />
<br />
(http://www.etla.fi/aiheet/muistiot/). <br />
<br />
=== Liite 1 === <br />
<br />
SAK:n täydentävä lausuma <br />
<br />
Kokonaisuutena työryhmän raportissa on otettu hyvin huomioon asetetut tavoitteet. <br />
Siinä on arvioitu erinomaisesti ICT- sektorin kehitysnäkymät Suomessa ja kansainvälisesti <br />
sekä julkisen sektorin hyödyntämispotentiaali ja ymmärretty muuttuneet <br />
osaamistarpeet rakennemuutostilanteessa. Erityisen kannatettavia ovat yhtenäistä <br />
infrastruktuuria, uusia toimintatapoja sekä osaamisen kehittämistä koskevat esitykset. <br />
Raportin painokkaimmat toimenpide-esitykset koskevat osaamiseen liittyvien <br />
esitysten lisäksi sitä, miten ICT- toimiala uudistetaan ja sen kilpailukykyä kehitetään <br />
erityisesti rahoitus- ja tuotekehityspanoksia kasvattamalla. Yritysten yhteiskuntavastuun <br />
näkökulmaa on sivuttu ohuelti. <br />
<br />
Tärkeään osaamista käsittelevään kappaleeseen olisi toivottu vielä selkeämpiä <br />
kannanottoja yritysten ja koulutusjärjestelmän vastuista liittyen koko henkilöstön <br />
tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen työpaikoilla. <br />
Lisäksi raportissa olisi ollut tarpeen arvioida syvällisemmin yritysten, valtion ja kuntien <br />
käynnistämien yrittäjyys- sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisäksi työllistymistä <br />
edistävien toimenpiteiden riittävyyttä. <br />
<br />
Jatkokehittämistä olisi vaatinut erityisesti raportin 6. luku, Rahoituskuilu on täytettävä <br />
ja investoinnit turvattava. Verotusta ja pääomamarkkinoiden kehittämistä <br />
koskevia toimenpide-esityksiä olisi ollut tarpeen arvioida puolueettomien veroasiantuntijoiden <br />
toimesta ja osana Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuutta. <br />
Tekstissä ja yhteenvedoissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia talouskasvuun <br />
ja valtiontalouteen ei ole riittävästi analysoitu. Vähintäänkin olisi pitänyt <br />
arvioida veronkevennysten vaikutus verotuloihin. Ns. enkelirahoituksen kehittämiseen <br />
liittyviä veropohjan aukkojen laajennuksia ei ole syytä toteuttaa ilman tarkkaa <br />
kokonaisarviota ja tietoa siitä, miten jo voimassa oleva bisnesenkelikannustin <br />
on toiminut. Enkelirahoituksen yhteyttä epäsymmetrisiin siemen- ja alkuvaiheen <br />
pääomasijoitusrahastoihin olisi ollut syytä tutkia syvällisemmin. Rahaston epäsymmetrisyys <br />
on julkista subventiota ja sen todellinen tarve enkelisijoittajien verotukien <br />
lisäksi jää epäselväksi. Erityisesti työryhmän esittämiä innovaatioiden verokannustinta, <br />
ns. innovaatioboksia kuten myös esitystä kaikista keskeisistä aineettomista <br />
oikeuksista saatavien tulojen siirtämisestä alhaisemman verokannan piiriin <br />
ja yritysten t&k- verotuen laajentamista olisi pitänyt myös selvittää tarkemmin. <br />
Suomen perinteinen yritysverotuksen malli on pohjautunut laajaan veropohjaan ja <br />
mataliin verokantoihin. Toteutuessaan 6. luvun esitykset ovat uusi kavennus veropohjaan <br />
ja sen tuomat verotuottomenetykset jopa satoja miljoonia. Toisaalta innovaatioboksi <br />
voi olla välttämätön verokilpailukeino, mutta tätä ei ole raportissa arvioitu <br />
riittävän perusteellisesti. <br />
<br />
Puutteistaan huolimatta raportti on erittäin hyödyllinen ja tulee todelliseen tarpeeseen <br />
keskellä rakennemuutosta. Jotta sen sisältämien hyvien esitysten toimeenpano <br />
varmistuu, tuemme raportin esitystä Valtioneuvoston kansliaan perustettavasta 10 <br />
vuoden ICT-työryhmästä, jonka päätehtävänä olisi ensisijaisesti seurata raportin toimenpiteiden <br />
toteutumista, sovittaa yhteen hallinnonalan ylittäviä toimia ja vauhdittaa <br />
yhteisymmärryksessä sovittuja toimia. <br />
<br />
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka <br />
<br />
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry<br />
<br />
=== Liite 2 === <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän jäsenet <br />
<br />
Puheenjohtaja: Pekka Ala-Pietilä, Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Esko Aho, Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Nokia Oyj <br />
Tuula Antola, elinkeinojohtaja, Espoon kaupunki <br />
Pia Björkbacka, elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK <br />
Leila Helaakoski, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus <br />
Petteri Koponen, perustajaosakas, Lifeline Ventures <br />
Pertti Korhonen, toimitusjohtaja, Outotec Oyj. <br />
Sami Luukkonen, johtaja, Accenture Oy <br />
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja, Elisa Oyj. <br />
Inka Mero, hallituksen puheenjohtaja, KoppiCatch <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Antti Rantakokko, kaupunginjohtaja, Salon kaupunki <br />
Pekka Soini, pääjohtaja, Tekes <br />
Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja, Tekniikan Akateemiset <br />
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Anni Vepsäläinen, toimitusjohtaja, Diacor Terveyspalvelut Oy <br />
Leena Vestala, ylijohtaja, Pirkanmaan ELY-keskus <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän sihteeristö <br />
<br />
Pekka Ala-Pietilä, pj. Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimuspäällikkö, Etla <br />
Jouni Kangasniemi, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö <br />
Janne Känkänen, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Kirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö <br />
Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra <br />
Mika Lautanala, toimialajohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Anssi Paasivirta, johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Jari Pasanen, strategiajohtaja, SEK & Grey <br />
Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, Tekniikan akateemiset <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Risto Pennanen, toimitusjohtaja, Attention Communication <br />
Olli Pirttijärvi, johtaja, Nokia Siemens Networks <br />
Jukka Viitasaari, johtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Tapio Virkkunen, kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
<br />
<br />
<big>Seurantaryhmä vauhdittamaan ICT-ehdotusten toimeenpanoa</big> <br />
<br />
Valtioneuvoston kanslia asetti torstaina 17. tammikuuta seurantaryhmän koordinoimaan <br />
ICT-kehittämishankkeissa syntyneiden linjausten ja ehdotusten toimeenpanoa. <br />
<br />
Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston <br />
kansliasta. Ryhmän muut jäsenet ovat hallituksen puheenjohtaja <br />
Pekka Ala-Pietilä Solidiumista, kansanedustaja Jouni Backman, alivaltiosihteeri <br />
Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, yrittäjä Petteri Koponen Lifeline Venturesista, <br />
yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta, vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen <br />
Sitrasta, pääjohtaja Heikki Mannila Suomen Akatemiasta, lainsäädäntöneuvos <br />
Kirsi Miettinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, ylijohtaja Petri Peltonen työ- <br />
ja elinkeinoministeriöstä, pääjohtaja Pekka Soini Tekesistä ja ICT-johtaja Timo Valli <br />
valtiovarainministeriöstä. <br />
<br />
Seurantaryhmän toimikausi alkaa heti ja päättyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen <br />
kauden päättyessä. <br />
<br />
<br />
<br />
<big>21 polkua Kitkattomaan Suomeen – <br />
ICT 2015 -työryhmän raportti</big> <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka <br />
Ala-Pietilän johdolla toimivan ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella stra <br />
tegia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi sekä tieto- ja vies <br />
tintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen mahdollisuuksia <br />
kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työmi <br />
nisteri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” <br />
määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen nostamiseksi tietotek <br />
niikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. <br />
Seuraavien vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut <br />
tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuu <br />
rin avulla palveluita voidaan luoda nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma <br />
kokoaa yhteen alan keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yrityk <br />
set ja rahoittajat. <br />
3. <br />
Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritys <br />
ten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusohjelma vaatii valtiolta vuosittain noin <br />
25–40 miljoonan euron panostukset. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kans <br />
lia asetti raportin luovutuspäivänä valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan <br />
ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
<br />
Tätä julkaisua myy: <br />
<br />
Netmarket <br />
<br />
Edita Publishing Oy <br />
www.edita.fi/netmarket <br />
asiakaspalvelu.publishing@edita.fi <br />
<br />
Puhelin 020 450 05 <br />
Faksi 020 450 2380 <br />
<br />
Painettu <br />
ISSN 1797-3554 <br />
ISBN 978-952-227-733-6 <br />
<br />
Verkkojulkaisu <br />
<br />
ISSN 1797-3562 <br />
ISBN 978-952-227-734-3</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=21_polkua_kitkattomaan_Suomeen_-_ICT_2015-ty%C3%B6ryhm%C3%A4n_loppuraportti&diff=2775321 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti2014-12-01T12:07:49Z<p>Vaula: /* ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6) */</p>
<hr />
<div><br />
21 polkua Kitkattomaan <br />
Suomeen <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän raportti <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
Innovaatio <br />
4/2013 <br />
<br />
Tiivistelmä | Referat | Abstract <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän johdolla toimivan <br />
ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella strategia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi <br />
sekä tieto- ja viestintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työministeri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. <br />
Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen <br />
nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. Seuraavien <br />
vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuurin avulla palveluita voidaan luoda <br />
nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen alan keskeiset <br />
osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
3. Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia asetti raportin luovutuspäivänä <br />
valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
ICT 2015 -työhön osallistui yli 250 asiantuntijaa eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Useat raportin toimenpiteistä <br />
perustuvat näiltä asiantuntijoilta tulleisiin ehdotuksiin. Myös käytännön työssä Suomen nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen <br />
kärkimaaksi toimialaklusterit ja alueelliset ekosysteemit ovat keskeisessä roolissa. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Elinkeino-ja innovaatio-osasto/Tapio Virkkunen, puh. 029 506 0077 <br />
<br />
Asiasanat | Nyckelord | Key words <br />
<br />
ICT, tieto- ja viestintäteknologia, rakennemuutos, uudistuminen, kilpailukyky <br />
<br />
<br />
== Lukijalle == <br />
<br />
<br />
Hyvä lukija, <br />
<br />
yhdeksän kuukautta on pitkä ja lyhyt aika. Se on pitkä aika odottaa konkreettisia <br />
toimenpiteitä. Se on lyhyt aika etsiä oleellisia vastauksia laajaan haasteeseen, jonka <br />
koko yhteiskunnan taloudellinen ja tekninen murros on asettanut. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on työskennellyt tuon yhdeksän kuukautta. Työryhmä on tarvinnut <br />
paljon lähtötietoa ja syötteitä. Niitä se on myös saanut, kiitos noin 250 henkilön, <br />
jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä haasteen ratkaisemiseksi. <br />
<br />
Yhdeksän kuukautta on tuntunut lyhyeltä ajalta ymmärtää todella syvällisesti, <br />
mitkä ovat juuri niitä oleellisia toimenpiteitä, jotka pitää toteuttaa vuonna 2013, <br />
jotta muutosnopeus ja vaikuttavuus olisivat mahdollisimman suuria. <br />
<br />
Olemme karsineet raportista toimenpiteitä, joiden aika tulee kenties myöhemmin. <br />
Olemme voineet karsia myös toimenpiteitä, joiden pitäisi olla mukana jo tässä <br />
vaiheessa. Työryhmän näkemys nopeimpia tekoja vaativista asioista tiivistyy 21 polkuun, <br />
jotka tämä raportti esittelee. <br />
<br />
Työryhmän loppuraportti on kuitenkin vasta alkulaukaus tekemiselle. Kyseessä <br />
on enemmän prosessi kuin projekti. Prosessissa ohjakset ottaa valtioneuvoston ICT-<br />
asiantuntijaryhmä, joka vauhdittaa toimenpiteitä ja ehdottaa uusia. Ehdotetuille toimenpiteille <br />
on etsitty myös vastuutaho, joka on valmis viemään ehdotuksen käytäntöön. <br />
Näin varmistetaan, että toimenpiteillä on koti. <br />
<br />
Kun asiantuntijatyöryhmä perustetaan, avataan myös kotisivu kommentteja ja <br />
uusia ehdotuksia varten. Näin prosessista tulee oppiva, joustava ja itseään korjaava. <br />
<br />
Työryhmä on kirjoittanut raporttinsa niin, että lukija saa kokonaiskuvan lukemalla <br />
johdantoluvun 1 ”Tavoitteena Kitkaton Suomi” ja johtopäätösluvun 8 eli ”21 <br />
polkua Kitkattomaan Suomeen”. <br />
<br />
Luvussa 2 ja 3 kuvataan taloudellinen ympäristö ja kasvun haasteet sekä mahdollisuudet. <br />
Samoin kuvataan vetovoimatekijät, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan <br />
juuri Suomeen. <br />
<br />
Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä kertovissa luvuissa 4-7 olemme kuvanneet <br />
toimenpiteisiin liittyvät keskeiset taustatekijät, toimenpiteet ja mahdollisimman <br />
tarkan toteutuksesta vastaavan tahon. Ehdotusten joukossa on monenkokoisia <br />
hankkeita. Käänne nousuun vaatii monimuotoisia tekoja, joista pienetkin ovat <br />
tärkeitä. <br />
<br />
Suuri kiitos kaikille, jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä merkittävän haasteen <br />
ratkaisemiseksi. Erityisen intensiivisesti työssä on ollut mukana sihteeristö ja elintärkeä <br />
kontribuutio on saatu työlle asetetulta ohjausryhmältä. <br />
<br />
13.1.2013 <br />
<br />
Pekka ala-Pietilä <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän puheenjohtaja <br />
<br />
<br />
== 1. Tavoitteena Kitkaton Suomi == <br />
<big>Suomen talouden peruskivet horjuvat monen yhtaikaisen murroksen heiluttamana. Suurin mahdollisuus uuteen kasvuun piilee digitaalisessa taloudessa, jossa menestymiseen Suomella on monia merkittäviä vahvuuksia. ICT 2015 -työryhmän tunnistamat puutteet infrastruktuurissa, rahoitusjärjestelmässä, osaamisessa ja toimintatavoissa hidastavat kuitenkin kasvua.</big> <br />
<br />
<big>Edellä mainituilla alueilla Suomen on tehtävä uudistuksia, joilla nousemme uudelle kasvuaallolle. Silloin Suomi voi nousta tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kitkattomia.</big> <br />
<br />
Suomella on vakava kasvuongelma, jonka keskeisiä syitä ovat globaalin työnjaon <br />
muutos, teknologinen murros ja matalasuhdanne. Ongelmavyyhti näkyy muun <br />
muassa viennin rajuna putoamisena, työttömyyden kasvuna ja kansantalouden <br />
velkaantumisena. <br />
<br />
Työnjaon ja teknologian murros on osa luonnollista talouden evoluutiota. Menettämämme <br />
tilalle syntyy uutta yritystoimintaa. Innovatiivista liiketoimintaa ja uusia <br />
työpaikkoja syntyy nyt kuitenkin hitaammin kuin vanhoja katoaa. Tämä kertoo, että <br />
Suomen kyky uudistua on ympäröivää talouden evoluutiota hitaampaa. Siksi koko <br />
yhteiskunnalle on elintärkeää vauhdittaa määrätietoisesti kasvua ja uuden syntymistä. <br />
Avainkysymys Suomelle on, miten kehitämme uudistumiskykyämme ympäröiviä <br />
muutoksia hyödyntäen. <br />
<br />
Taloudellinen kasvu syntyy työmäärän lisäyksestä, uusista investoinneista ja yritysten <br />
sekä julkisen sektorin kyvystä hyödyntää teknologiaa. Näistä suurin yksittäinen <br />
selittävä tekijä on teknologian hyödyntämisen kyky, joka vastaa noin kahta kolmasosaa <br />
kasvun luonnista. Tieto- ja viestintäteknologia, ICT, on merkittävin yksittäinen <br />
teknologia, jonka varaan kasvun ja tuottavuuden parantamisen voi rakentaa. <br />
Jatkossa käytämme termiä ICT tässä tarkoituksessa. <br />
<br />
Tietotekninen vallankumous on tähän mennessä näkynyt pääosin laitteiden <br />
tehostumisena ja yleistymisenä. Kansalaisten ja yritysten elämää helpottavien digitaalisten <br />
palveluiden aalloista ovat rantautuneet vasta ensimmäiset. ICT tulee muuttamaan <br />
maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. <br />
<br />
Suomen on hypättävä eturivissä digitaalisen aallon rakentamiseen, jos maa <br />
haluaa kasvua ja hyvinvointia. Tämä edellyttää, että Suomi uudistuu kaikilla aloilla <br />
tuomalla digitaalisia elementtejä perinteiseen toimintaan. Tätä tarvitaan sekä yrityksissä <br />
että julkisella sektorilla. Näin nykyisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky <br />
kasvaa ja samalla syntyy täysin uusia lisäarvoa tuovia ratkaisuja. <br />
<br />
Uudistumisessa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin ICT-toimialasta itsessään. <br />
Kyse on ennen kaikkea vanhan ja uuden osaamisen liitosta – kyvystä hyödyntää <br />
ICT:tä monipuolisesti toiminnan kehittämisessä. On erittäin tärkeää saada <br />
<br />
syntymään uutta ICT-liiketoimintaa. Jos mahdollista, vielä oleellisempaa on nostaa <br />
kaikkien toimialojen ja julkisen sektorin palvelukykyä digitaalisten ratkaisujen <br />
avulla. Teknologisen osaamisen lisäksi tarvitsemme monipuolista ymmärrystä <br />
muun muassa asiakkaiden tarpeista, palveluiden rakentamisesta ja uusien ideoiden <br />
kaupallistamisesta. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä lähtee ajatuksesta, että valtion ei tule valita voittajia, vaan <br />
rakentaa uudistumisen ja kasvun edellytyksiä kaikille. Suomeen on saatava lisää <br />
aloittavia yrityksiä ja kasvuyrityksiä sekä samalla täytyy pitää kiinni olemassa olevista, <br />
elinvoimaisista suuryrityksistä. Tässä työssä on tarkasteltu toimintaedellytyksiä, <br />
joiden avulla voidaan tukea erityyppisten yritysten kasvua Suomessa joko suoraan <br />
ICT-palvelujen tuottajina tai ICT:tä hyödyntävinä toimijoina. <br />
<br />
=== ToImInTaEdEllyTykSET hyvISTä parhaIkSI === <br />
<br />
Suomen lähtötilanne matkalla digitaaliseen maailmaan on hyvää keskitasoa. Kansainväliset <br />
vertailut kertovat, että Suomessa on erinomainen peruskoulutustaso. <br />
Yhteiskuntamme on hyvin verkottunut, infrastruktuurimme on kohtuullisella tasolla <br />
ja monet yrittämisen edellytykset ovat vähintään tyydyttävät. <br />
<br />
Meillä on kuitenkin paljon kehitettävää. ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut monia <br />
tärkeitä osaamisalueita, joissa emme ole uudistuneet riittävän nopeasti. Julkinen tietotekninen <br />
arkkitehtuurimme on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja hidastaa <br />
uuden kilpailun syntymistä. Tietyissä ICT:n ydinosaamisissa olemme jääneet jälkeen <br />
nopeimmista kilpailijoista. <br />
<br />
Yritysrahoituksessa on suuria aukkoja. Samoin Suomen pitää löytää nopeampia <br />
toimintatapoja, jotka tukevat uusien digitaalisten palveluiden kehittymistä. Etenkin <br />
julkiselle sektorille kaivataan lisää ketteryyttä, halua poisoppia vanhasta ja tarttua <br />
myös hankaliin asioihin ratkaisuhakuisesti. <br />
<br />
Vahvuuksiamme kehittämällä ja ongelmakohtia parantamalla voidaan synnyttää <br />
Kitkaton Suomi, jossa hyvinvointia tuovan, kilpailukykyisen toiminnan syntymiselle <br />
on parhaat edellytykset. Kitkattomuus on elintärkeää internet-taloudessa, <br />
jossa uudet liikeideat syntyvät ja leviävät entistä nopeammin. ICT 2015 -työryhmä <br />
asetti tavoitteekseen tehdä Suomesta tietotekniikan osaamisen kärkimaan, jossa <br />
yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä <br />
ja kitkattomia. <br />
<br />
=== 21 polkua kITkaTTomaan SuomEEn ===<br />
<br />
Uudistuminen ja kasvu edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan toimintatapa, <br />
joka mahdollistaa pitkän tähtäyksen tavoiteasetannan ja nopean sekä tarkan toimeenpanon. <br />
Ensimmäiset toimenpiteet pitää aloittaa välittömästi, mutta seuraavien <br />
vuosien aikana on päätettävä uusista toimista, joissa huomioidaan ympäristön muutos <br />
ja saavutetut tulokset. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kriittinen massa muutostoimenpiteitä, <br />
jotka vievät samaan suuntaan johdonmukaisesti. ICT 2015 -työryhmän keskeiset <br />
kehittämiskohteet liittyvät: <br />
<br />
:• infrastruktuuriin jonka avulla luodaan yhtenäinen pohja yrityksiä, yhteisöjä ja julkista hallintoa tukevien palvelujen tehokkaalle rakentamiselle <br />
: <br />
:• osaamiseen johon pohjautuen rakennetaan suomalaisten yritysten ylivoimatekijöitä ja kilpailukykyä <br />
: <br />
:• rahoitukseen joka on riittävä yritysten kasvun eri vaiheissa ja riskinottoon kannustava ja <br />
: <br />
:• toimintatapoihin joilla varmistamme kykymme toimia kilpailijamaita nopeammin. <br />
<br />
Neljä toimintaedellytysaluetta sisältää 21 toisiaan tukevaa polkua, joilla Suomen <br />
pitää edetä päättäväisesti ja ripeästi. Näistä neljä kriittistä polkua luo perustan, jota <br />
ilman tulevien vuosien työ ja toimenpiteet rakennetaan hiekan päälle. Muutoksen <br />
toteuttamisen kannalta kriittisiä polkuja ovat seuraavat: <br />
<br />
:• Työryhmä ehdottaa yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamista. Toimenpiteen avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. Näin vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa, että Suomessa aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa rahoitusohjelmaa, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa toimintatapaa, joka mahdollistaa pitkäjänteisen tavoiteasetannan sekä nopean ja tarkan toimeenpanon. Tämän konkretisoimiseksi työryhmä on ehdottanut, että valtioneuvoston kansliaan perustetaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka tulee toimimaan yli eduskuntavaalien ja hallituskausien. Sen tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa. Työryhmä haki ja sai laajan poliittisen tuen tälle ehdotukselleen. Pääministeri Jyrki Katainen on antanut siunauksensa ehdotukselle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän työllä on kymmenen vuoden tähtäin. Kukaan ei kuitenkaan <br />
kykene näkemään, mitä toimenpiteitä Suomen on tehtävä kolmen saati sitten kuuden <br />
vuoden kuluttua. Siksi tässä raportissa lähdetään liikkeelle esittämällä vuodelle <br />
2013 ensimmäiset askeleet kullakin 21 polulla. Valtioneuvoston ICT-asiantuntijaryhmä <br />
ja sen ympärille muotoutuva verkosto tulee omalta osaltaan nostamaan <br />
esiin uusia toimenpiteitä rullaavasti seuraavien vuosien aikana.<br />
<br />
== 2. ICT on uudistumisen ja kasvun moottori ==<br />
<br />
<big>Digitalisointi ja internet-talouden nopea hyödyntäminen ovat murroksessa olevalle Suomelle keskeisiä askeleita kohti uutta kasvua.</big> <br />
<br />
Suomen rakenteellinen kilpailukyky on monissa kansainvälisissä vertailuissa <br />
maailman kärkeä. Olemme esimerkiksi World Economic Forumin lähinnä yhteiskunnan <br />
rakenteellista kilpailukykyä mittaavassa vuoden 2012 vertailussa maailman <br />
kolmanneksi paras. Hausmann & Hidalgon kansakuntien teollisuudenrakennetta <br />
mittaavassa vertailussa Suomi sijoittuu kuudenneksi. <br />
<br />
Lisäksi Suomi on maailman huippua mitä tulee korruption vähäisyyteen tai yleisissä <br />
tietojärjestelmissämme olevien virusten vähäiseen määrään. Koulutusjärjestelmämme <br />
on arvostettu maailman parhaimmaksi useissa Pisa-tutkimuksissa. Samoin <br />
brittiläinen koulutusyhtiö Pearson sijoitti Suomen ykköseksi vertaillessaan 20 kehittyneen <br />
maan koulujärjestelmiä. Hyvä koulutus nostaa yleensäkin Suomen asemaa <br />
lähes kaikissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. <br />
<br />
Kaikki edellä olevat kilpailukykymittarit arvioivat yhteiskuntien ja niiden osien <br />
rakenteellista kyvykkyyttä. Tässä mielessä Suomi on tehnyt hyvää työtä omien <br />
rakenteidensa kehittämisessä useiden vuosikymmenten ajan. <br />
<br />
=== huonoT TEhoT hyväSTä konEESTa === <br />
<br />
Hyödynnämme tätä rakenteellista kilpailukykypotentiaalia kuitenkin puoliteholla. <br />
Esimerkiksi sveitsiläisen IMD:n vuoden 2012 kilpailukykyvertailussa olemme vasta <br />
sijalla 17. IMD selvittää nimenomaan talouden suoriutumista. Yrittäjyysasenteita selvittävässä <br />
Global Entrepreneur Monitor -vertailussa (GEM) Suomi sijoittuu mukana <br />
olevan 26 maan joukossa puoliväliin. Eräiden kasvua ja kansainvälistymishalukkuutta <br />
kuvaavien tekijöiden osalta olemme kolmanneksi viimeisiä. <br />
<br />
Ehkä kaikkien lahjomattomin maan taloudellista tilaa ja kilpailukykyä kuvaava <br />
mittari on kauppataseen ja viennin kehitys. Suomen kauppatase on heikentynyt <br />
tasaisesti vuoden 2000 huipusta, jolloin Suomi vei noin 13 miljardilla enemmän kuin <br />
toi. Pitkä 19 vuoden ylijäämäjakso kääntyi alijäämäksi vuonna 2011. Käänne parempaan <br />
ei tapahdu itsestään. Vientiteollisuuden tuotantoa on siirtynyt Suomesta ulkomaille <br />
ja monet välttämättömät tuontituotteet energia etunenässä ovat kallistuneet. <br />
<br />
Finanssikriisin jälkeisenä vuonna 2009 vientimme putosi 30 prosenttia vuoden <br />
2008 viennin tasosta, joka oli 67 miljardia euroa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, <br />
Etlan mukaan saavutamme vuoden 2008 viennin tason vuonna 2016. Kun inflaatio <br />
huomioidaan, vuosi on 2022 tai 2023. <br />
<br />
=== kolmE ISkua TalouSkaSvullE === <br />
<br />
Suomella on vakavia ongelmia, koska globaalin työnjaon muutos, teknologinen murros <br />
ja suhdannekuoppa huojuttavat taloutta samaan aikaan. Painetta uuden kasvupolun <br />
löytämiseen lisää se, että väestömme ikärakenne on kääntynyt ennätysmäisen <br />
nopeasti kansantalouden kannalta vaikeammaksi ja julkisen sektorin velka on <br />
kasvanut nopeasti. <br />
<br />
Murroksen ja talouteemme kohdistuvien haasteiden seuraukset ovat vakavat. <br />
Suomen vientiteollisuudesta on hävinnyt merkittävä määrä työpaikkoja viimeisten <br />
kymmenen vuoden aikana. <br />
<br />
• Teknologiateollisuudesta on kadonnut kokonaisuudessaan 40 000 työpaikkaa <br />
vuoden 2008 jälkeen. <br />
<br />
• Nokia-klusterista yksistään on hävinnyt 14 000 työpaikkaa parissa vuodessa. <br />
<br />
• Metsäteollisuus on leikannut noin 20 000 työpaikkaa vuoden 2000 jälkeen. <br />
<br />
Pitkän aikavälin tarkastelu paljastaa, että eniten uusia työpaikkoja syntyy pk-yrityksissä. <br />
Vuosina 2002–2011 Suomeen syntyi lähes 120 000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa <br />
ja niistä yli 110 000 on pk-yrityksissä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä <br />
uudesta työpaikasta on syntynyt alle 250 työntekijän yrityksiin. Useampi kuin joka <br />
neljäs on perustettu 1–4 hengen yrityksiin. <br />
<br />
Työpaikkoja on hävinnyt pääasiassa suuryrityksistä ja vientivetoisista yrityksistä <br />
ja syntynyt etupäässä pk-yrityksiin ja kotimarkkinayrityksiin. Tämä rakennemuutos <br />
selittää osaltaan viennin supistumisen. <br />
<br />
Työpaikkojen synnyn ja työllisyystilanteen rinnalla tulee kantaa huolta siitä, <br />
miten Suomessa toimivat yritykset investoivat Suomeen. Sodan jälkeinen teollinen <br />
uudelleenrakentaminen piti investoinnit korkealla tasolla 1990-luvun lamaan asti. <br />
Laman aikana kiinteät investoinnit putosivat alhaisemmalle tasolle, mutta sen jälkeen <br />
aineettomat investoinnit ovat puolestaan nousseet. Finanssikriisin aikaan <br />
kiinteät investoinnit putosivat muuta Eurooppaa enemmän, mutta tutkimus- ja kehitysinvestoinnit <br />
pitivät kokonaisinvestoinnit kohtuullisella tasolla. (Investointeja <br />
Suomeen, Jorma Eloranta TEM-julkaisu 9/2012). <br />
<br />
Nokian säästöohjelmat synkistävät tältä osin näkymiä, koska juuri Nokian t&kpanokset <br />
ovat lähes puolet koko teollisuuden aineettomista investoinneista. Lähivuosina <br />
aineettomat investoinnit eivät paikkaa kiinteiden investointien pudotusta. <br />
<br />
Kuitenkin kasvun kannalta kriittisin kysymys on, kuinka paljon yritykset kehittävät <br />
korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita Suomessa. Kilpailukykyiset, lisäarvoa <br />
luovat tuotteet synnyttävät kasvua voimistavia kerrannaisvaikutuksia talouteemme. <br />
Nokia-klusterin myötä syntynyt voimakas kasvusysäys oli osoitus korkean lisäarvon <br />
tuotteiden vaikutuksesta kasvuun. <br />
<br />
=== TEknologInEn kEhITyS määrää kaSvuvauhdIn === <br />
<br />
Pelkistettynä kansantalouden kasvu syntyy kolmesta komponentista: työn ja pääoman <br />
määrän kasvusta sekä teknologisesta kehityksestä. Taloustieteen nobelisti <br />
<br />
Robert Solow osoitti, että teknologinen kehitys toi vuosina 1890–1995 Yhdysvaltain <br />
talouskasvusta noin kaksi kolmasosaa. <br />
<br />
Suomen mahdollisuudet vaikuttaa työn ja pääoman määrään ovat rajalliset. Suomen <br />
on toki tehtävä kaikkensa, että työpanoksen ja investointien kehitys olisi mahdollisimman <br />
hyvä. Kasvua tulee etsiä erityisesti kolmannesta tekijästä eli teknologiasta <br />
ja sen soveltamisesta yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Äärimmilleen pelkistettynä Suomessa toimivien yritysten tuotteiden kilpailukyky <br />
ratkaisee kasvuvauhtimme. Tuotteiden kilpailukyvyn kehittämisessä ja lisäarvonluonnissa <br />
kyky hyödyntää teknologia on keskeistä. <br />
Tällöin avainkysymykset Suomelle ovat: <br />
<br />
• Mitkä ovat keskeiset lisäarvonluonnin mahdollistavat teknologiat ja ideat? <br />
<br />
• Löytävätkö yritykset parhaimman kasvuympäristön Suomesta vai muualta? <br />
<br />
• Mitä Suomi voi tehdä kilpailukykyisten toimintaedellytysten luomiseksi <br />
yrityksille? <br />
<br />
=== TIEToTEknIIkka on kaSvun mooTTorI === <br />
<br />
ICT on merkittävin kasvua vauhdittava teknologia. Sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnassa <br />
kaikkialle. ICT-osaamista tarvitaan myös kaikilla muilla kasvualoilla kuten <br />
bioteknologiassa, ympäristöteknologiassa ja lääketieteessä. <br />
<br />
Vaikutukset ovat samankaltaisia kaikenlaisissa yhteiskunnissa. Paul Schreyerin <br />
tutkimus vuodelta 2000 osoitti, että ICT-investoinnit ovat lisänneet kasvua G7-maissa. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus kertoo, että internet toi kehittyneiden talouksien kasvusta <br />
keskimäärin viidenneksen vuosina 2004–2009.Tutkimus kertoo myös, että yhtä <br />
internetin hävittämää työpaikkaa kohti syntyi 2,6 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Maailmanpankin tutkimus puolestaan todistaa, että laajakaistainen internet <br />
vauhdittaa talouskasvua kehittyvissä maissa. Tutkimuksen mukaan hallitusten <br />
tulisi yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa kiihdyttää laajakaistaverkkojen rakentamista. <br />
Maailmanpankin mukaan digitaaliset palvelut luovat työpaikkoja etenkin <br />
nuorille. <br />
<br />
=== kIlpaIlukykyä dIgITaalISIlla palvEluIlla === <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa niin kulutustavara- kuin investointihyödykevalmistajien <br />
liiketoimintalogiikkaa muuttuu palveluvetoiseksi. McKinseyn tutkimuksen mukaan <br />
digitaalisuuden suurimpia hyötyjiä eivät ole varsinaiset internet-yritykset, vaan hyödyistä <br />
suurimman osan korjaavat muiden alojen yritykset. Menestyneimmät yritykset <br />
ovat kehittäneet uuden palvelumallin tuotteidensa kilpailukyvyn kehittämiseksi <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. <br />
<br />
Menestys ei kuitenkaan synny pelkästään teknologialla. Liiketoiminnalliset <br />
innovaatiot, brändit ja johtamismallit ovat aivan ratkaisevia asioita myös internet-<br />
maailmassa. Monen modernin internet-yrityksen haasteet ovatkin kovin perinteisiä <br />
puutteita tuotteistamisessa, kaupallistamisessa, ansaintalogiikan kehittämisessä <br />
ja kansainvälistämisessä. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus internetin vaikutuksista päätyy ajatukseen, että menestyneimpiin <br />
internet-valtioihin on syntynyt vahva digitaalisten palveluiden ekosysteemi, <br />
jossa on edistetty osaamista, helpotettu pääoman saamista, kehitetty infrastruktuuria <br />
ja luotu vetovoimainen liiketoimintaympäristö. <br />
<br />
Suomen lähtökohta kansainvälisessä digitaalisessa kilpailussa on Nokia-klusterin <br />
takaiskuista huolimatta hyvä. Monet yhteiskunnan digitaalista suorituskykyä vertailevat <br />
kansainväliset arviot nostavat Suomen maailman kärkijoukkoon. Englantilaisen <br />
Economist Intelligence Unitin vertailussa Suomi oli neljänneksi paras digitaalinen <br />
talous. World Economic Forumin informaatioteknologiaraportin mukaan Suomi <br />
on maailman kolmanneksi parhaiten verkottunut maa. YK:n selvityksen mukaan <br />
Suomen hallinto on yhdeksänneksi paras sähköisessä toiminnassa. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että Suomessa on kansainvälisesti ajatellen hyvä toimintaympäristö, <br />
infrastruktuuri ja osaamistaso. Kaikkein mielenkiintoisinta on, että kansainvälisten <br />
vertailujen mukaan suomalaiset myös soveltavat ICT-teknologiaa monipuolisesti <br />
sekä kotitalouksissa, yrityksissä että julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Yleiskuva Suomen ICT-osaamisesta on hyvä, mutta isoon kuvaan mahtuu monia <br />
merkittäviä kehittämiskohteita, jotka liittyvät infrastruktuuriin, osaamiseen, rahoitukseen <br />
ja toimintatapoihin. Monilla tärkeillä erikoisalueilla osaaminen on kapeaa. <br />
Siksi digitaaliajan yritysten toimintaedellytyksissä on paljon kehitettävää. <br />
<br />
Kaikki edellä mainitut raportit kertovat myös, että moni valtio panostaa merkittävästi <br />
kehittyäkseen digitaalisessa kisassa. Siksi Suomen pitää lisätä olennaisesti <br />
uudistumisvauhtia olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen. Tavoitteena tulee olla <br />
lisäarvon kasvattaminen digitaalisilla palveluilla. <br />
<br />
Nopeus on internet-taloudessa ratkaisevaa sekä uuden kehittämisessä että innovaatioiden <br />
käyttöönotossa. Osaamistarpeet ovat vielä monimuotoisemmat kuin <br />
perinteisessä teollisessa maailmassa. Oleellista Suomelle on synnyttää toimintaedellytykset, <br />
joissa yritysten on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ICT-teknologiaa <br />
kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden lisäarvon luomiseksi. <br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 2 ===== <br />
<br />
• Kansainvälisen työnjaon muutos, teknologinen murros ja suhdannekuoppa ovat leikanneet etenkin vientipainotteisia työpaikkoja huolestuttavalla tavalla. <br />
<br />
• Kyky soveltaa teknologiaa on uuden kasvun merkittävin tekijä. <br />
<br />
• ICT on teknologioista merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde. <br />
<br />
• Äärimmilleen pelkistettynä kasvussa on kyse yritysten kyvystä hyödyntää ICT:tä tuotteidensa ja palveluidensa lisäarvon luomisessa. <br />
<br />
• Avainkysymys Suomelle on, miten synnytetään olosuhteet, joissa yritysten on mielekästä kehittää ja kasvaa Suomessa. Siksi avaamme seuraavassa luvussa kysymystä, mitkä tekijät ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta oleellisia.<br />
<br />
== 3. Yritysten ja julkisen sektorin kilpailukyky internet-taloudessa == <br />
<br />
<big>Digitaalisen talouden kilpailukenttä on muuttunut nopeasti. muutoksen myötä relevantin osaamisen merkitys korostuu yritysten kasvupäätöksissä.</big> <br />
<br />
Digitaalitaloudessa arvonluonnin ja sen ”nappaamisen” logiikat ovat muuttuneet <br />
merkittävästi 2000-luvun kuluessa. Toimialarajat ovat hämärtyneet ja samalla yritysten <br />
kilpailuasetelmat ovat muuttuneet. <br />
<br />
Selvimmin muutos näkyy siinä, miten tuotteet ja palvelut ovat kytkeytyneet <br />
entistä tiiviimmin toisiinsa. Useilla toimialoilla yritysten välisen kilpailun ratkaisijaksi <br />
ovat nousseet palvelut, jotka aiemmin olivat enemmänkin tukitoimintojen <br />
roolissa. Asiakkaat arvioivat usein enemmän palveluista samaansa lisäarvoa kuin <br />
perustuotetta. <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa palveluiden ja tuotteiden yhdistelmiä on lähes loputon <br />
määrä. Samoin saattaa olla näiden tuottajia. Siksi kilpailua käydään entistä enemmän <br />
useiden yritysten muodostamien ekosysteemien välillä. Asiakkailla on runsaasti <br />
vaihtoehtoja, kun he valitsevat itselleen sopivimpia ratkaisuja. Menestys <br />
on yhä enemmän kiinni siitä, kuinka innovatiivisia kokonaisuuksia ekosysteemit <br />
tuottavat. <br />
<br />
Nokian nopea hiipuminen matkapuhelinkilpailun huipulta on osoitus kilpailuasetelmien <br />
muuttumisesta. Yksinkertaistaen ICT-sektorin ekosysteemin muutosta voidaan <br />
kuvata kolmen kerrostuman avulla, (Fransman, 2010 ja Veugelers, 2012). Muutama <br />
vuosi sitten kerrostumat olivat varsin selvästi erotettavissa. <br />
<br />
<br />
Kerros I: Verkkoteknologioiden ja niihin liittyvien laitteiden tarjoajat (esim. Ericsson, Cisco, Nokia) <br />
<br />
Kerros II: Verkko-operaattorit (esimerkiksi Elisa, DNA, Sonera) <br />
<br />
Kerros III: Sovellusalustojen, sisällön ja palveluiden tarjoajat (esim. Google, Amazon, YouTube) <br />
<br />
<br />
Yhdessä käyttäjien kanssa nämä kolme kerrosta muodostivat laajan ICT-ekosysteemin <br />
ja digitaaliset markkinat. Painopiste on nopeasti siirtynyt systeemin kolmanteen <br />
kerrostumaan eli sovellusalustoihin ja palveluihin. Siellä perinteiset toimialarajat ja <br />
ansaintamallit eivät välttämättä päde. Myös laitevalmistajat ja verkko-operaattorit <br />
ovat siirtyneet entistä enemmän sisällön ja palveluiden tuottajiksi. <br />
<br />
Telekommunikaation, internetin, television ja sisällöntuotannon lähentyminen on <br />
edennyt vaiheeseen, jossa rajaa eri teknologioiden välillä on vaikea vetää. Esimerkiksi <br />
matkapuhelimilla ei ole enää erillistä asemaa. Puhelimet ovat vain yksi mahdollinen <br />
päätelaite, jolla hyödynnetään globaalien verkkojen palveluita ja sovelluksia. <br />
<br />
Suomen mahdollisuuksia uudessa tilanteessa voidaan katsoa kahdesta näkökulmasta: <br />
digitaaliteknologian ja -palveluiden tuottajan ja niiden hyödyntäjän näkökulmasta. <br />
(Kuvio ICT-alan ja internetin kerrokset.) <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n TuoTTajana === <br />
<br />
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Eurooppa ja eurooppalaiset ICT-alan yritykset <br />
ovat nopeassa tahdissa menettäneet kilpailuasemiaan yhdysvaltalaisille ja <br />
myös aasialaisille yrityksille (Grajek, 2012, Veugelers, 2012, Fransman, 2010). Ehkä <br />
suhteellisesti eniten muutos koskettaa Suomea, jossa ICT:n osuus kansantaloudesta <br />
on ollut maailman suurimpia. <br />
<br />
Globaali kilpailutilanne on muuttunut nopeasti. Omilla tuotealustoillaan kilpailevien <br />
vertikaalitoimittajien kuten Nokian, Samsungin ja Motorolan kilpailusta on <br />
siirrytty aikaan, jossa sovellus- ja sisältöalustojen päälle rakennetaan ekosysteemejä <br />
kuten Android ja Windows Phone. Myös vertikaalimallit jatkuvat kuten Apple <br />
iOS ja Nokian S40. Samaan aikaan HTML5-standardi yleistyy voimakkaasti standardoiden <br />
edelleen uusia, avoimia rajapintoja. Suomi ja Nokia eivät enää ole päätelaitekilpailusta <br />
ekosysteemikilpailuksi muuttuneessa kisassa globaaleja markkinajohtajia. <br />
Vahvin asema kilpailussa on yrityksillä, joilla on käyttöjärjestelmään tai sovelluksiin <br />
ja palveluihin perustuva oma ekosysteemi, vahva kuluttajabrändi sekä suora <br />
yhteys kuluttajiin. <br />
<br />
Digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa Nokia-klusterin yritykset ovat <br />
edelleen vahvoja. Kilpailu kerroksessa I (verkkoteknologia ja laitteet) on erittäin <br />
kovaa uusien globaalien, usein aasialaisten, toimijoiden laajentaessa markkinoitaan <br />
Eurooppaan ja päätelaitekilpailun muututtua kerroksen III ekosysteemikilpailuksi. <br />
Suomalaisten ICT-yritysten kilpailukenttä on siis laajentunut ja muuttunut kompleksisemmaksi. <br />
Infrastruktuurin merkittävin rakennusvaihe on ohi, vaikka se kehittyykin <br />
edelleen. <br />
<br />
Esimerkiksi Nokia Siemens Networksilla on johtavaa osaamista neljännen sukupolven <br />
verkkoteknologiassa. Tällä on suuri merkitys, kun datamäärät moninkertaistuvat <br />
tietoliikenneverkoissa. Se tarjoaa erikoistuneille suomalaisille yrityksille uusia <br />
liiketoimintamahdollisuuksia, mutta markkinoiden kasvu on hitaampaa kuin päätelaitemarkkinoilla. <br />
Suuri osa lisäarvosta luodaan kuitenkin sovellusalustojen, sisällön <br />
ja palveluiden tuotannossa – kerroksessa III. <br />
<br />
Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet liittyvätkin usein sovellusalustojen <br />
ja palveluiden luomiseen kapeilla erityisalueilla globaaleille markkinoille. <br />
Lisäksi esimerkiksi Nokian erityisosaaminen kartta- ja kameratoimintoihin liittyen <br />
luo pohjan rakentaa lisäarvoa tuotteisiin ja III kerroksen uusia ekosysteemejä. <br />
<br />
Case: Mikrosysteemeistä miljardin euron bisnes <br />
<br />
Muun muassa autoissa, terveysteknologiassa ja mobiililaitteissa käytettävistä mikrosysteemeistä on kehittynyt Suomeen jo lähes miljardin euron liiketoimintaa. Mikrosysteemien MEMS (Micro Electro Mechanical Systems) käyttö on <br />
lisääntynyt nopeasti älykkäiden laitteiden yleistyttyä. <br />
<br />
Mikrosysteemien kehitys alkoi Suomessa jo 1970-luvulla. Nokian panostukset alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen vauhdittivat kuitenkin merkittävästi osaamisen kehittymistä vuosituhannen vaihteessa. Tuossa vaiheessa osaaminen vahvistui myös Nokian alihankkijoilla. Nokian henkilöstövähennyksien myötä osaamista on siirtynyt alihankkijoille myös henkilöstön mukana. VTT:n MemsCat-hankekokonaisuus kannustaa aloittavia yrityksiä kehittämään mikrosysteemeihin perustuvia innovaatioita. Samoin ohjelma kannustaa teollisuusyrityksiä mikrosysteemien hyödyntämiseen. <br />
<br />
Alan kasvunäkymät ovat hyvät. Sulautettuja aistivia mikrojärjestelmiä tarvitaan yhä useammassa paikassa niin kulutustuotteissa kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. Esimerkiksi älykkäitä antureita voidaan käyttää muun muassa törmäys- tai liiketunnistimissa, joilla lisätään turvallisuutta autoissa. Samoin anturit voivat valvoa ilman laatua älykkäässä ilmastointijärjestelmässä. <br />
<br />
=== Eu:n jäykäT SISämarkkInaT hIdaSTavaT kaSvua === <br />
<br />
Merkittävä kilpailukykyongelma suomalaiselle ICT-yritykselle on Euroopan digitaalisten <br />
sisämarkkinoiden jäykkyys. Kuluttajat ja yritykset kohtaavat monenlaista <br />
byrokratiaa ostaessaan digitaalisia tuotteita tai palveluita kotimaansa ulkopuolelta. <br />
Yhdysvalloissa internet-palvelun tarjoaja voi lanseerata tuotteensa kerralla koko <br />
maan markkinoille, kun taas EU:ssa palvelun tarjoaja törmää byrokratiamuuriin. <br />
Tämä voi käytännössä tarkoittaa kymmeniä tai jopa satoja sopimuksia, viranomaislupia <br />
ja maakohtaisia hallinnointijärjestelmiä, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin, <br />
tietosuojaan ja kuluttajansuojaan 27 eri jäsenmaassa. <br />
<br />
Asiakaspohjan laajentaminen muihin EU-maihin edellyttää lisäinvestointeja, <br />
jotka ovat usein pk-yrityksille kynnyskysymys. Erään eurooppalaisen digitaalialan <br />
yrityksen arvion mukaan digitaalisen kuluttajapalvelun laajentaminen uuteen EU-<br />
maahan edellyttää noin kahden miljoonan euron investointia pelkästään lainsäädännön <br />
ja hallintojärjestelmien erojen takia. <br />
<br />
Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen on yksi EU:n lippulaivahankkeista, <br />
mutta käytännön edistyminen on ollut hidasta. <br />
<br />
Digitaalisia sisämarkkinoita voidaan hahmottaa neliosaisen arvoketjumallin <br />
avulla: sisällöntuotanto, digitaalinen palvelu, vuorovaikutus verkossa sekä kuluttaminen <br />
ja tuottaminen päätelaitteessa. Suomessa ja laajemminkin EU:ssa löytyy paljon <br />
vahvuuksia sisällöntuotannossa esimerkiksi pelialalla, kulttuurituotannossa ja <br />
journalismissa. Suomesta löytyy myös vahvaa teknologiaosaamista sekä operaattoreita <br />
ja laitevalmistajia sisältöjen välittämiseen digitaalisesti erilaisilla päätelaitteilla, <br />
kuten matkapuhelimella. Eurooppalaisten kipukohta on arvoketjun sisältöjen <br />
tuotteistaminen. Erityisesti digitaaliset markkinapaikat ovat lähes poikkeuksetta <br />
valuneet amerikkalaisille yrityksille, kuten Amazon, Apple, Google ja Microsoft, <br />
jotka ovat palvelun luomisvaiheessa hyötyneet mittavien kotimarkkinoiden edusta. <br />
<br />
Sisällöntuotanto <br />
<br />
Digitaalinen <br />
palvelu <br />
<br />
Vuorovaikutus <br />
verkossa <br />
<br />
Kuluttaminen <br />
ja tuottaminen <br />
päätelaitteessa <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n hyödynTämISESSä ===<br />
<br />
<br />
Digitaaliteknologian hyödyntämiseen muilla talouden sektoreilla liittyy kaksi suurta <br />
mahdollisuutta: <br />
<br />
:• digitaaliteknologian ja -palveluiden integroiminen osaksi teollisuustuotteita <br />
:• digitaaliteknologian hyödyntäminen globaalien arvoketjujen hallinnassa. <br />
<br />
Raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Teollisuusyritykset myyvät <br />
yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Esimerkiksi Wärtsilä tarjoaa voimalaitoksia <br />
myydessään palvelua, jossa Wärtsilän henkilöstö vastaa laitosten päivittäisestä <br />
operoinnista. <br />
<br />
Teollisuustuotteisiin integroitavat palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian <br />
sovelluksia. Suomen vahvat teollisuusyritykset voivat olla digitaaliteknologian <br />
ja digitaalisten palveluiden tärkeimpiä käyttäjiä. <br />
<br />
Teknologiateollisuuden Etlan tutkijoilla teettämä tutkimus kertoo, että Suomen <br />
teollisuuden viennistä noin kolmannes tulee tuotteista, jotka ovat riippuvaisia ohjelmistoista. <br />
Suuret teollisuusyritykset ovat jo pitkään nostaneet tuotteidensa kilpailukykyä <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. Vuonna 2010 Suomessa toimivat teollisuusyritykset <br />
työllistivät kotimaassa 7900–10800 ohjelmistokehittäjää. Neljä liikevaihdoltaan <br />
suurinta teollisuusyritystä työllisti näistä 74 prosenttia, kertoo Tuomo Nikulaisen, <br />
Jyrki Ali-Yrkön ja Timo Seppälän tutkimus ”Softaa koneisiin”. <br />
<br />
Suuret yritykset ovat monissa asioissa edelläkävijöitä siksi, että niillä on osaamista, <br />
resursseja ja suuret tarpeet ICT:n hyödyntämiseen. Esimerkiksi laivamoottoreita <br />
ja voimalaitosratkaisuja valmistavan Wärtsilän tuotteiden tyypillinen elinikä <br />
on 25 vuotta. Tuotteiden huoltaminen ja uudelleenrakentaminen vaatii suurten tietosisältöjen <br />
hallintaa. Siksi ICT on yhtiölle keskeinen kilpailukyvyn ylläpitäjä, joka <br />
auttaa hallitsemaan suuria tietosisältöjä kustannustehokkaasti, arvioi yhtiön talousjohtaja <br />
Raimo Lindh Tietoviikko-lehdessä. <br />
<br />
Digitaaliteknologia on tehnyt mahdolliseksi tuotannon hajauttamisen yhä pienempiin <br />
osiin ja näiden osien sijoittamisen eri puolille maailmaa. Tätä arvoketjua <br />
tai -verkostoa hallitaan ICT:n avulla. <br />
<br />
Myös yrityksen sisäiset palvelut – suunnittelu, t&k, muotoilu, erilaiset pääkonttoripalvelut <br />
– voidaan irrottaa tieto- ja viestintäteknologian tuella omiksi toiminnoikseen. <br />
Nämä ovat tyypillisesti korkean jalostusarvon ja palkkatason tehtäviä, joista <br />
maat ja alueet kilpailevat. Ne ovat myös toimintoja, jotka synnyttävät aineetonta <br />
pääomaa. Merkittävä osa globaaleissa verkostoissa syntyvästä lisäarvosta on korvausta <br />
tälle pääomalle. <br />
<br />
=== kanSaInvälISET SuomalaISyrITykSET TarvITSEvaT oSaamISTa === <br />
<br />
Kansainvälinen kilpailu tapahtuu yhä enemmän kokonaisten ekosysteemien välillä. <br />
Ekosysteemi tarkoittaa kokonaisuutta, jossa useat toimijat täydentävät toistensa <br />
osaamista ja hyötyvät jokainen toisistaan. Esimerkiksi lentokenttä on paikallinen <br />
ekosysteemi, jossa ravintoloiden, myymälöiden, autovuokraamojen ja lentoyhtiöiden <br />
palvelut tukevat toisiaan. <br />
<br />
Kilpailukykyisessä ekosysteemissä tarvitaan monenlaista osaamista. Professori <br />
Rosabeth Moss Kanter toteaa Harvard Magazinen haastattelussa ekosysteemin <br />
rikastamisesta seuraavasti: <br />
<br />
”Tärkeintä on muistaa neljä asiaa: ideat pitää muuttaa liiketoiminnaksi, pienten <br />
ja suurten yritysten täytyy kohdata, koulutus on yhdistettävä entistä paremmin työtehtäviin <br />
ja toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä tulee rohkaista.” <br />
<br />
Olemme edellä todenneet, että suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin <br />
ja että Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä. <br />
Suuret yritykset ovat kuitenkin elintärkeitä ekosysteemeille ja Suomen kasvulle. <br />
Suurilla yrityksillä on valmiina monia uuden luomisessa tarvittavia tekijöitä, joita <br />
pieniltä usein puuttuu. Suurilla on muun muassa kansainväliset markkinointikoneistot, <br />
kaupallistamisosaamista, rahoituskanavat ja mahdollisuus investoida tutkimukseen <br />
ja tuotekehitykseen. Suomen ei pidä valita pienten ja suurten välillä, vaan <br />
edistää kaikenlaisten yritysten kasvua. <br />
<br />
Kansainvälisesti toimivilla, suurilla suomalaisyrityksillä on paljon vaihtoehtoja, <br />
kun ne etsivät parhaita kohdemaita investoinneilleen. Suoriin investointeihin vaikuttavia <br />
tekijöitä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Unctad on jaotellut ulkomaille <br />
suuntautuvien investointien vetovoimatekijät kolmeen luokkaan: kauppaan liittyvät <br />
tekijät, osaamiseen liittyvät vaikuttimet ja kotimaiset työntötekijät. <br />
<br />
Kauppaan liittyviä tekijöitä ovat muun muassa markkinoiden avoimuus ja koko <br />
sekä mahdollisuus rajat ylittävään integraatioon. <br />
<br />
Osaaminen liittyy muun muassa teknologiaan, pääomaan ja yrittäjyysosaamiseen. <br />
<br />
”Työntäviä voimia” voivat olla muun muassa huono infrastruktuuri, pienet kotimarkkinat, <br />
osaajien puute, pääoman puute, jäykät työvoimamarkkinat sekä verotus. <br />
<br />
Kun kansainvälinen suomalaisyritys pohtii investointia, se arvioi sekä muualle <br />
vetäviä tekijöitä että kotimaasta työntäviä voimia. <br />
<br />
ICT-vetoisessa kasvussa osaaminen on aivan keskeinen syy investointeihin. Sitran <br />
raportti ”Suuri siirtymä” tiivistää lähtökohdan osuvasti: ”Yritysten tieto- ja innovaatiostrategian <br />
peruskysymyksiä on, mistä löydetään sellaista uutta tietoa, joka <br />
täydentää yrityksen omaa osaamista ja mahdollistaa innovaatiot.” <br />
<br />
Tämä on näkynyt parin vuoden aikana ICT-alalla, kun muun muassa Ericsson, Intel, <br />
Electronic Arts, Huawei ja Samsung ovat tuoneet Suomeen kehitystoimintaansa. <br />
<br />
Kansakunnan perusosaamisesta huolehtimisella julkinen sektori voi vaikuttaa <br />
eniten yritysten kilpailuedellytyksiin. Tältä osin voi lainata investointien lisäämistä <br />
pohtineen Jorma Elorannan tekemän raportin johtopäätöstä. <br />
<br />
”Vain oikeasti parhaat voittavat. Perusosaamisen tasoa pitää nostaa koko ajan, <br />
koska kaikki muutkin tekevät niin. Huippuosaamisen taso ja soveltuvuus yritykselle <br />
ovat loppusuoran valtteja. Vain huippuosaaminen vie finaaliin.” <br />
<br />
Tästä syystä työryhmän toimenpide-ehdotuksissa painottuu osaamisen kehittäminen <br />
pitkäjänteisesti niin, että Suomessa noustaan huipulle tärkeillä osaamisalueilla <br />
ja rakennetaan toimintatapoja, joilla tämän osaamisen soveltaminen yrityksissä <br />
nopeutuu.<br />
<br />
=== SuomI TarvITSEE lISää kaSvuyrITykSIä ja STarTup-hEnkEä ===<br />
<br />
Internet-teknologiaan perustuva liiketoiminta on vasta elinkaarensa alussa. Elinkaaren <br />
alkuvaiheessa tarvitaan yrittäjyyttä, innovatiivisia, globaaleille markkinoille tähtääviä <br />
yrityksiä ja riskinottoa. <br />
<br />
Suomessa, kuten Euroopassa yleensäkin, ICT-sektorilla on huomattavasti vähemmän <br />
pieniä ja aloittavia yrityksiä kuin Yhdysvalloissa. Globaalit tietoverkot tarjoavat <br />
kuitenkin pienillekin yrityksille pääsyn maailmanlaajuisille markkinoille nopeasti <br />
ja pienin kustannuksin. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksen mukaan Suomessa oli 668 <br />
kasvuyritystä vuosina 2007–2010. Vähäisestä lukumäärästään huolimatta nuo yritykset <br />
loivat noina vuosina puolet kaikista Suomeen syntyneistä työpaikoista eli <br />
noin 50 000 työpaikkaa. <br />
<br />
Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor kertoo, että Suomessa on <br />
helppo tehdä liiketoimintaa ja taloudellinen vapaus on hyvä. Myös valtion tuki yrittäjyydelle <br />
on monipuolista. <br />
<br />
Samoin EU:n kasvuyritysraportissa todetaan, että Suomi nousee esiin maana, <br />
jossa on useita kasvuyrittäjyyttä tukevia ohjelmia. Ohjelmista huolimatta Suomessa <br />
on vähän kasvuyrityksiä. OECD:n vuoden 2009 vertailu kertoo, että 83 prosenttia <br />
suomalaisista yrityksistä ei kasvanut ollenkaan kolmen edeltävän vuoden aikana. <br />
Esimerkiksi Tanskassa vastaavaan joukkoon kuului vain 47 prosenttia yrityksistä ja <br />
EU 27 maan keskiarvo oli 63 prosenttia. <br />
<br />
Kuvaavaa on sekin, että Deloitten Technology Fast 500 -raporttiin mahtuu 50 norjalaista <br />
kasvuyritystä, kun suomalaisia on noin puolet tuosta määrästä. <br />
<br />
Aalto-yliopiston tutkija Jari Handelberg arvioi väitöskirjassaan, että vähäinen <br />
kasvuyritysten määrä selittyy suomalaisen yhteiskunnan vanhanaikaisilla arvoilla <br />
ja säännöillä. Handelbergin mukaan kasvuyritysten luominen ei ole vain yksittäisten <br />
yrittäjien ja johtajien asia, vaan se on koko yhteisön toiminnan tulosta. Tämä on <br />
oleellista, kun suunnitellaan ja toteutetaan kasvuyrittäjyyttä tukevia, käytännönläheisiä <br />
politiikka- ja kehitysohjelmia ja perustetaan kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Global Entrepreneurship Monitor -selvityksen (GEM 2012) mukaan Suomi menestyy <br />
kansainvälisessä vertailussa heikoimmin juuri yrittäjien asenteita mitattaessa. <br />
Suomalaisyrittäjät tavoittelevat muita vähemmän kasvua, kansainvälistymistä ja <br />
riskipääomaa. <br />
<br />
Suomessa kasvuyrittäjien yhteinen huoli liittyy Suomen yritysverotukseen, joka <br />
on esimerkiksi naapurimaita Viroa ja Ruotsia kireämpää. Lisäksi verotus kohdistuu <br />
usein toiminnan aktiivisuuteen ja transaktioihin, eikä syntyneisiin voittoihin. <br />
Aktiivisen toiminnan verottaminen ei kannusta lisätoimeliaisuuteen ja riskinottoon. <br />
Rahoituksen saatavuus on toinen merkittävä ongelma. Suomessa esimerkiksi pääomasijoitusten <br />
osuus kansantalouden kokoon suhteutettuna on selvästi pienempi <br />
kuin Norjassa ja etenkin Ruotsissa. <br />
<br />
EU:n kasvuyritysraportti puolestaan on päättynyt seuraaviin johtopäätöksiin koko <br />
Euroopan osalta. <br />
<br />
1. Kasvuyrityksiä kannattaa tukea, koska ne luovat eniten uusia työpaikkoja. <br />
2. Tavoitteena voisi olla nopean kasvun sijaan kestävä kasvu. <br />
3. Kasvuyrittäjyyttä voi olla millä alalla tahansa, joten kasvupolitiikan ei pidä tähdätä erityisiin toimialoihin. <br />
4. Julkisen sektorin ei pidä poimia voittajia, vaan luoda olosuhteet, jotka tukevat kasvua. Nämä voivat liittyä esimerkiksi verotukseen, konkurssilainsäädäntöön ja investointisäädöksiin. <br />
5. Koska pääoman saaminen on kasvavien pk-yritysten suuri ongelma, kannattaa kasvua tukevien ohjelmien ykkösprioriteettina olla rahoituskanavien avaaminen. <br />
6. Kansainvälistymistä on tuettava. <br />
<br />
Nopeaa kasvua hakevien startup-yritysten haasteena on Suomen kotimarkkinoiden pienuus. Siksi nämä yritykset tähtäävät heti syntyessään kansainvälisille markkinoille. Tällöin haasteeksi nousee alkuvaiheen rahoituksen lisäksi kansainvälisen huipputason myynti-, markkinointi- ja tuotteistusosaamisen hankkiminen. Harva <br />
pystyy löytämään näitä ainakaan kokonaan Suomesta, joten ulkomaisten huippuosaajien <br />
ja sijoittajien houkuttelu suomalaisyrityksiin on eräs Suomen keskeisimmistä <br />
kilpailutekijöistä. <br />
<br />
Huolimatta ICT-alan isoista irtisanomisista alan kasvuyritysten on vaikea löytää <br />
osaavaa työvoimaa; esimerkiksi pelialalla kilpailu osaajista on jo erittäin kovaa, ja <br />
osaajien puute rajoittaa jo alan yritysten kasvua. <br />
<br />
Suomalaisen korkeakoulusektorin kyky tuottaa huippuosaajia onkin eräs tärkeimmistä <br />
seikoista ICT-sektorin tulevaisuuden kannalta. Yliopistojen tulisi pystyä <br />
panostamaan korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Tätä voisi tukea muun <br />
muassa se, että yliopistot toisivat kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita ja opettajia <br />
Suomeen. <br />
<br />
=== ulkomaISIa yrITykSIä kIInnoSTavaT oSaamISkESkITTymäT === <br />
<br />
Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset menestyvät yleisesti ottaen hyvin. Ulkomaisen <br />
yrityksen henkilöstö on keskimäärin paremmin koulutettua kuin suomalaisten <br />
yritysten. Ulkomaiset yritykset ovat myös hyviä veronmaksajia Suomessa. Silti <br />
Suomi houkuttelee passiivisesti kansainvälisiä yrityksiä. Tästä syystä Suomeen siirtyy <br />
niukasti uutta teknologista osaamista kansainvälisten yritysten mukana. Samoin <br />
Suomi tekee vain vähän työtä sen eteen, että täällä jo toimivat ulkomaiset yritykset <br />
investoisivat lisää esimerkiksi tutkimuskeskuksiin. <br />
<br />
Suomella ei ole yhtään ylivertaista vetovoimatekijää, mutta ei toisaalta myöskään <br />
ylivoimaisen korkeita esteitä investoinneille. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa <br />
koulutustaso, teknologiaosaaminen, toimiva ja vakaa yhteiskunta ja Venäjän markkinoiden <br />
läheisyys. Lisäksi kansainvälinen tutkimus kertoo, että korruptio on Suomessa <br />
vähäistä ja yleisissä tietojärjestelmissä on vähän viruksia. Suomen haasteita <br />
puolestaan ovat Boston Consulting Groupin selvityksen mukaan työelämän jäykkyys, <br />
pienet kotimarkkinat ja heikosti kannustava verotus. <br />
<br />
Eri maista tulevilla yrityksillä ja eri toimialoilla on luonnollisesti hieman erilaisia <br />
arvioita Suomen vetovoimasta. Teknologia-alan yritysten sijoittautumisessa korostuu <br />
osaamisen, verotuksen ja julkisen palveluarkkitehtuurin merkitys. <br />
<br />
Kansainvälisten yritysten Suomen johtajien kommentit kertovat, että Suomeen <br />
pitäisi syntyä riittävän merkittäviä osaamiskeskittymiä, joita pitäisi myös markkinoida <br />
maailmalla. Vahvan ekosysteemin tai osaamisverkoston luominen edellyttää <br />
monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista osaamista, kykyä <br />
ottaa riskiä, sekä yksityistä että julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille <br />
ja palveluille. <br />
<br />
Tarvitaan myös laadukasta sääntelyä ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se <br />
vaatii myös saumatonta yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten tai paikallisten <br />
ekosysteemien täytyy olla kyvykkäitä kansainväliseen vuorovaikutukseen. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain, jos ekosysteemin laatu ja sen ympärille rakentuva osaaminen <br />
ovat maailman huippua. <br />
<br />
Suomi pystyi 1990-luvulla luomaan maailman huippua edustavan ekosysteemin <br />
mobiiliteknologian kehittämiseen. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden, laajamittaisen <br />
tutkimus- ja kehitystoiminnan, korkealuokkaisen opetuksen, yhteisen standardin, <br />
kansainvälisen verkoston sekä vahvan yritysklusterin ansiosta nousimme <br />
mobiilialan suunnannäyttäjiksi. <br />
<br />
Nyt voimme tehdä saman ICT-teknologian soveltamisessa hyödyntämällä mobiiliosaamistamme, <br />
jossa meillä on suhteellinen etu moniin muihin alueisiin verrattuna. <br />
Samalla meidän täytyy uudistaa toimintatapojamme uuteen kilpailutilanteeseen, <br />
markkinadynamiikkaan ja teknologiakehitykseen sopiviksi. <br />
<br />
<br />
Ulkomaiset yritykset Suomessa<br />
<br />
• Suomessa toimii noin 3 000 ulkomaisessa omistuksessa olevaa yritystä. <br />
• Ulkomaisten yritysten osuus kaikista Suomen yrityksistä on vain yksi prosentti. <br />
• Ne tekevät noin viidenneksen kaikkien yritysten vuosiliikevaihdosta, eli reilut 70 miljardia euroa. <br />
• Ne työllistävät noin 215 000 henkeä eli 15 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. <br />
• Ulkomaisten sijoitusten määrä on yli 30 prosenttia bkt:hen verrattuna, hieman OECD-maiden keskiarvoa enemmän. <br />
• Ruotsissa ulkomaisten investointien osuus on yli 60 prosenttia bkt:stä. Amerikkalaisista Pohjoismaihin tehdyistä investoinneista vain kaksi prosenttia suuntautuu Suomeen, ja osuus on laskenut viime vuosina.<br />
<br />
=== julkInEn SEkTorI kIlpaIlukyvyn TukEna ===<br />
<br />
Valtaosa tuote- ja palveluinnovaatioista tehdään yrityksissä. Julkisen sektorin kilpailukyky <br />
vaikuttaa kuitenkin merkittävästi yritysten mahdollisuuksiin kehittyä. Siksi <br />
poliittisten päättäjien valinnat vaikuttavat monella tavalla siihen, kuinka monipuolinen <br />
elinkeinorakenne maahan syntyy. <br />
<br />
Kansainväliset kilpailukykyselvitykset kertovat, että etenkin suomalainen peruskoulutus <br />
on korkeatasoista. Toisaalta esimerkiksi World Economic Forum arvioi Suomen <br />
tieteellisten tutkimuslaitosten tason vasta 18. parhaaksi maailmassa. Suomessa <br />
on erinomaisen hyvää insinöörikoulutusta ja prosessiosaamista, mutta matematiikan <br />
ja tilastotieteen saralla olemme kaukana kärjestä (Conference Board of Canada). <br />
<br />
Suomi on monilla kilpailukyvyn osa-alueilla parhaiden maiden joukossa. Accenturen <br />
analyysin mukaan erityisen tärkeitä ovat kuitenkin osa-alueet, joissa Suomi <br />
menestyy keskinkertaistesti ollen sijoilla 10–25. Näitä ovat mm. infrastruktuuri sekä <br />
erityisesti tuottavuus – yksi kilpailukyvyn tärkeimmistä osatekijöistä. <br />
<br />
ICT:n hyödyntäjänä Suomen julkinen sektori on parantanut vauhtiaan, mikä on <br />
kilpailukyvyn kannalta positiivinen asia. YK:n tuoreimmassa eGovernment-selvityksessä <br />
Suomi oli noussut ICT:n hyödyntäjänä kymmenen askelta ylöspäin sijalle <br />
yhdeksän. <br />
<br />
Selvityksessä alleviivataan, että taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten <br />
tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että hallitukset: <br />
<br />
:• tunnistavat eri hallinalojen synergiamahdollisuudet, jotka sähköiset ratkaisut tuovat <br />
:• muuttavat rakenteita niin, että sähköisen hallinnon mahdollistama yhteistyö voi toteutua <br />
:• edistävät yhteistyötä ja yhteensopivuutta ekosysteemien välillä. <br />
<br />
Syksyllä 2012 julkaistulla julkisen hallinnon ICT-strategialla pyritään vastaamaan <br />
näihin esitettyihin nykyaikaisen hallinnon vaatimuksiin. Sen toimeenpano on ehdottoman <br />
tärkeää. <br />
Boston Consulting Groupin analyysi hallitusten roolista internet-politiikassa korostaa, <br />
että kuilu hyvin verkottuneiden ja jäljessä tulijoiden välillä kasvaa. Onneksi Suomi <br />
kuuluu selvityksen mukaan parhaiden joukkoon (sijalla 7). Selvityksessä korostetaan <br />
yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä matkalla digitaaliseen maailmaan. <br />
<br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 3 ===== <br />
<br />
:• Digitaalisten tuotteiden kasvu on siirtynyt laitteista sovellusalustoihin ja palveluihin. Eurooppalaiset laitevalmistajat ovat menettäneet asemiaan muutoksessa. <br />
:• Teollisuusyritykset myyvät yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian sovelluksia. Näin vanha ja uusi yhdistyvät. <br />
:• Suomi tarvitsee kaiken kokoisia yrityksiä. Siksi täytyy tuntea erilaisten yritysten tarpeet. <br />
:• Suurille suomalaisyrityksille osaaminen on tärkein syy investoida kotimaahan. <br />
:• Kasvuyrityksille rahoitus on merkittävin pullonkaula. <br />
:• Startup-yritysten haasteita ovat rahoituksen ja osaajien löytäminen. Kynnystä kansainvälisten osaajien palkkaamiseen tulee madaltaa. <br />
:• Ulkomaisia yrityksiä vetää maahan osaaminen, jota pitää myös markkinoida. <br />
:• Julkisen sektorin aktiiviset ja passiiviset valinnat vaikuttavat elinkeinorakenteen monipuolisuuteen. <br />
:• ICT:n hyödyntäjänä julkisen sektorin kannattaa edistää ratkaisuja, jotka vauhdittavat innovatiivisten palveluiden syntymistä.<br />
<br />
== 4. Tehokas infrastruktuuri luo kasvulle perustan == <br />
<br />
Tuotantorakenteen murros synnyttää väistämättä kuilun, jossa yhteiskunnan rakenteet tukevat edelleen edellistä vaihetta, vaikka uusi on jo syntymässä. Suomen on uudistettava ICT-infrastruktuuria, jotta uudelle toiminnalle avautuu tilaa.<br />
<br />
Suomalainen palveluarkkitehtuuri on pirstoutunut tavalla, jota havainnollistaa <br />
vertaus maantiehen, joka päättyisi kunnan rajalla ja alkaisi seuraavan kunnan kohdalla <br />
eri paikasta. Jokaiseen virastoon ajettaisiin omaa tietä pitkin. Julkiset ja yksityiset <br />
autot ajaisivat omilla väylillään eri säännöillä. <br />
<br />
YK:n E-Government-selvityksen yksi keskeinen havainto on, että monet jäsenvaltiot <br />
ovat siirtymässä hajautetusta, yhtä tarkoitusta palvelevasta organisaatiomallista <br />
keskitettyyn rakenteeseen, jossa hallitukset toimivat yhtenä kokonaisuutena. <br />
<br />
<br />
Viron kansalllinen sähköisten palvelujen arkkitehtuuri <br />
<br />
Alla kuvataan periaate, jolla toimii Viron palveluarkkitehtuuri X-väylä toimii. <br />
<br />
Tämä auttaa luomaan palvelumalleja, joissa kansalaiset ja yritykset saavat palvelut <br />
yhdestä pisteestä välittämättä, missä organisaatiossa palvelu tuotetaan. Samalla <br />
julkisen hallinnon oma tehokkuus lisääntyy. Suomessa lainsäädäntö takaa ministeriöiden <br />
riippumattomuuden ja kuntien itsenäisyyden, mikä on johtanut pirstoutuneeseen <br />
palveluarkkitehtuuriin. Tehokkaan ICT-infrastruktuurin rakentaminen on <br />
kuitenkin mahdollista nykyisenkin lainsäädännön alla. Tätä tukee vuonna 2011 voimaan <br />
tullut tietohallintolaki, joka antaa mahdollisuuden ohjata koko julkisen hallinnon <br />
tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. <br />
<br />
Pirstoutunut tietojärjestelmäpohja on mahdollista korvata kansallisella palveluarkkitehtuurilla <br />
samaan tapaan kuin Virossa on tehty. Nykyisessä toimintaympäristössä <br />
samaa asiaa tehdään useissa paikoissa, eikä informaatiota pystytä hyödyntämään <br />
yli organisaatiorajojen. Samanaikaista muutosta eri siiloissa vaativat toimenpiteet <br />
eivät nykytoimintaympäristössä ole mahdollisia. <br />
<br />
Kattavan kansallisen sähköisen tunnistamisen varmistaminen tulee olemaan eräs <br />
keskeisistä askeleista tehokkaan ICT-arkkitehtuurin luomisessa. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1, kriittinen) ===== <br />
<br />
Eri toimintoihin kehitettyjen järjestelmien tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille samaa tietoa tarvitseville järjestelmille. Kukin erillisjärjestelmä hallitsee omia tietojaan ja vastaa, että muiden tarvitsemat tiedot ovat reaaliaikaisesti, oikeassa muodossa saatavissa välitysalustan kautta. <br />
<br />
<big>Kansalliset ja muuten merkittävät hankkeet kootaan yhteen kehitysportfolioon,</big> jota priorisoidaan ja koordinoidaan keskitetysti. Kehitysportfoliossa kaikille hankkeille on nimetty omistaja ja toteuttaja. Omistaja vastaa kehitettyjen<br />
ratkaisujen sektorit ylittävästä jalkautuksesta. <br />
<br />
Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu aloitetaan valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla. Suunnittelutyö valmistuu kesäkuun loppuun mennessä 2013. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat määrärahat + laaja toteutusverkosto. <br />
<br />
• Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisu Taltioni on ensimmäinen palvelu, jolla on valmiudet uuden arkkitehtuurin mukaiseen toimintaan. Kyseessä on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa edistävä järjestelmä, jonka kautta kansalaiset saavat kokonaiskuvan omista terveystiedoistaan ja helpon mahdollisuuden edistää omaa hyvinvointiaa,. Terveydenhuollon ammattilaiset <br />
puolestaan saavat hoitoprosessia varten laajemman kokonaiskuvan potilaasta. Ensimmäinen vaihe käynnistynyt 7.1.2013 astuutahona Taltioni Osuuskunta. <br />
<br />
• Forge-pilvipalvelulaboratorio toimii kehitysympäristönä uuden palveluarkkitehtuurin mukaisille palveluille. <br />
<br />
=== rEaalIaIkaInEn TIETo käyTTöön === <br />
<br />
Monia yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja voi automatisoida niin, että rutiinityö vähenee ja ajantasainen tieto lisääntyy.<br />
<br />
<br />
Verkkolaskutus on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin muissa maissa. Verkkolaskutusosaamista <br />
on voitu viedä sekä EU:n harmonisointiprojekteihin että ICT-yritysten <br />
pilvipalveluvientiin. Nyt Suomen tulee hyödyntää verkkolaskutuksen pioneerimaan <br />
osaamista muissakin yritysten toiminnoissa. <br />
<br />
Seuraavaksi tulee automatisoida yritysten viranomaisille toimittamat tiedot <br />
kuten palkanmaksu, alv-raportit, tilinpäätöstiedot, hankinnat ja kirjanpito. <br />
<br />
On arvioitu, että nämä toimet toisivat pelkästään suomalaisille yrityksille yli neljän <br />
miljardin euron hyödyt vuosittain. Myös julkiselle sektorille tulisi merkittävät <br />
säästöt, harmaan talouden torjunta tehostuisi ja Suomi pääsisi vaikuttamaan alan <br />
EU-harmonisointiin ja globaalien standardien syntymiseen. <br />
<br />
Edellä mainitut toimet keventävät julkisen hallinnon työtaakkaa ja yritysten hallinnollista <br />
taakkaa. Yritysten raportointitaakka kevenee vuonna 2013 reaaliaikaisen <br />
tietoon perustuvan raportoinnin myötä, mutta suurempi osa hyödystä saadaan <br />
vuosien 2014-18 aikana. <br />
<br />
Merkittävä hyöty tulee kuormituksen tasaamisen takia. Nyt vuosisykleihin perustuva <br />
viranomaiskäsittely kuormittaa epätasaisesti työvoimaa. Kun myös tietojen <br />
oikeellisuus ja ajantasaisuus paranee, yritysten päätöksenteon perusta vahvistuu. <br />
Kun viranomaispuolella siirrytään hyödyntämään reaaliaikaista tietoa sekä tietojen <br />
prosessointia, ovat samat hyödyt saavutettavissa myös hallinnon puolella. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (polku 2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
<br />
Luodaan julkisen sektorin toimijoille valmius tietojen vastaanottoon hyödyntäen <br />
valtion nykyisiä keskitettyjä ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan. Reaaliaikaisten <br />
tietojen vastaanotto tulee saavuttaa mahdollisimman nopeasti ilman suuria muutoksia <br />
nykyisiin viranomaisjärjestelmiin. Näin varmistetaan pk-sektorille mahdollisuus <br />
siirtyä käyttämään automaattisia ja reaaliaikaisia digitaalisia työkaluja talousseuranta-, <br />
kirjanpito- ja raportointiprosesseissa aikaisessa vaiheessa. <br />
<br />
Reaaliaikaisen tiedon infrastruktuurin toteuttamiseksi perustetaan ensi tilassa <br />
laajapohjainen valtiovarainministeriön johtama ohjausryhmä. Käytännön toteutus <br />
tapahtuu neljässä projektissa, joiden tulisi valmistua viimeistään vuoden 2014 <br />
aikana. <br />
<br />
Ohjausryhmää ja projektia varten tarvitaan Real-Time Economy -ohjelman resurssien <br />
lisäksi täysipäiväiset projektipäälliköt kahdeksi vuodeksi (arvio 5–6 m€). Tietovirtojen <br />
vastaanottopalvelun toteuttamiskustannus on arvion mukaan 5 m€ <br />
(palveluna). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa vuonna 2013. <br />
<br />
<br />
Ensimmäisenä tulee aloittaa seuraavat projektit: <br />
<br />
<br />
Rakennetaan rajapinta palkanmaksukohtaisten tietojen vastaanottoon, ansaintarekisteri ja kansalaistili<br />
<br />
• Siirrytään reaaliaikaiseen palkanmaksukohtaiseen (henkilötasoiseen) palkkaraportointiin <br />
• Varmistetaan verohallinnolle vastaanottovalmius ja selvitetään lainsäädännön muutosvaatimukset <br />
• Samalla aloitetaan reaaliaikaisiin tietovirtoihin perustuvan keskitetyn ansiorekisterin määritystyö <br />
• Perustetaan kansalaistili- ja sopimuskonekonseptin mukainen palvelu tukemaan itsensä työllistämisen mahdollisuuksia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<big>Rajapinta alv-tietojen vastaanottoon ja alv-tietokanta</big> <br />
• Rakennetaan verohallinnolle verkkolaskuun pohjautuvien ALV-raportointitietovirtojen vastaanottokyky <br />
• Otetaan verkkolaskuun perustuva raportointimalli käyttöön rakennusteollisuuden veronumeroraportointiin liittyvien velvollisuuksien automatisoimiseksi (sisältäen työmaa-avaimen ja urakkalaskutustiedot). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Rajapinta tilinpäätöstietojen vastaanottoon strukturoidussa muodossa (XBrl) <br />
<br />
• Rakennetaan sähköisten (strukturoitujen) tilinpäätösten vastaanottokyky Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) sekä verohallinnolle. Selvitetään tässä yhteydessä mahdollisuudet hyödyntää valtionhallinnolla jo käytössä olevia vastaanotto-/välityskanavia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Pk-yritysten kirjanpidon automatisointi (kassapohjaisuus alv-direktiivin suosituksen mukaisesti)<br />
<br />
• Tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta Suomessa voidaan siirtyä ALV-direktiivin suosituksen mukaisesti pk-yritysten maksuperusteisiin ALV-tilityksiin. <br />
<br />
• Koska verkkolasku on perusta pk-yritysten taloushallinnon automatisoinnille, varmistetaan, että myös kuntasektori kokonaisuudessaan sitoutuu verkkolaskutuksen edistämiseen (mm. takarajojen asettamiseen ostolaskujen osalta). Kaikki viranomaismaksut tulee saada verkkolaskuina ja verkkolaskuoperaattoreiden yhteistyön vielä avoimet kohdat tulee hoitaa pikaisesti kuntoon. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
=== yhTEydET vIElä parEmmIkSI === <br />
<br />
Uuden digitaalisen palvelutalouden edistäminen edellyttää kasvavia yhteysnopeuksia ja niiden häiriötöntä toimintaa.<br />
<br />
Uusien digitaalisten palveluiden syntyminen ja kasvu Suomessa edellyttää, että <br />
sekä kiinteiden laajakaistaliittymien että mobiililaajakaistan yhteysnopeudet kasvavat <br />
ja näiden yhteyksien häiriöttömyys paranee. Siksi Suomen digitaalista infrastruktuuria <br />
tulee kehittää edelleen määrätietoisesti. <br />
<br />
Lisäksi Suomen kannattaa panostaa ulkomaanyhteyksien parantamiseen perusinfrastruktuurin <br />
edellytysten ja tietointensiivisen teollisuuden toimintaedellytysten <br />
kehittämiseksi. <br />
<br />
Suomen ulkomaanliikenteen varmistamiseksi tutkitaan suoran Suomen ja Saksan <br />
välisen merikaapelin – Itämeren merikaapelin – rakentamista. Hankkeeseen on mahdollisesti <br />
saatavissa EU:n ns. CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility, Verkkojen <br />
Eurooppa). Samassa yhteydessä selvitetään myös Koillisväylän kautta kulkevan <br />
pohjoisen merikaapelihankkeen tilanne. Tavoitteena on, että Suomi voisi liittymällä <br />
tähän yhteyteen toimia tietoliikenneväylänä Manner-Euroopan ja Aasian välillä. <br />
<br />
Edelläkävijämaan infrastruktuurin kehittämistä tukee hallitusohjelman tavoite <br />
edistää huippunopean laajakaistan tarjontaa ja käyttöä. <br />
<br />
Tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat tiedeyhteisöjen ja yritysten edelläkävijyyttä <br />
tulevaisuuden teknologioissa. Suomen brändiä teknologian koelaboratoriona <br />
mobiilissa infrastruktuurissa tulee kehittää entisestään esimerkiksi tarjoamalla testitaajuudet <br />
korkeakoulujen ja yritysten käyttöön. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (polku 3) ===== <br />
<br />
• LVM myöntää toimiluvat huutokaupalla laajakaistaisen 800 MHz-taajuusaleen matkaviestinkäyttöön eduskunnan loppusyksyllä 2012 hyväksymän lain mukaisesti alkuvuodesta 2013. Toimilupiin liitetään 95–99 prosentin väestöpeittovelvoite sekä sisätilapeittoa koskeva velvoite. Huutokaupan tavoitteena on tuottaa valtiolle vähintään sata miljoonaa euroa. <br />
<br />
• LVM ja Viestintävirasto selvittävät mahdollisuudet myöntää testitaajuuksia 700 MHz ja yli 3 GHz taajuusalueilla korkeakoulujen ja yritysten käyttöön Otaniemen ja Oulun yliopiston kampusten yhteyteen. Tavoitteena on mahdollistaa LTE-A-tekniikkaa käyttävien tuotteiden ja palveluiden paikallinen testikäyttö 700 MHz -alueella vuoden 2013 loppuun mennessä. <br />
<br />
• LVM edistää 700 MHz -taajuusalueen saamista matkaviestinkäyttöön vuoden 2017 alusta kansainvälisissä neuvotteluissa. Samoin pyritään saamaan koko UHF-kaistalle (470-862MHz) tarkoituksenmukainen, kansainvälisesti harmonisoitu käyttösuunnitelma, joka huomioi langattomien laajakaistayhteyksien tarpeet. <br />
<br />
• Sallitaan kunnissa nopeat tavat rakentaa kaapeleita. Kuntien tulisi sallia rakennus- ja lupamääräyksissään uudet kaivuumenetelmät kuten mikro-ojitustekniikka valokaapeliyhteyksien rakentamisessa. Mikro-ojitus on perinteisiä <br />
tapoja huomattavasti nopeampi, edullisempi, aiheuttaa vähemmän rakentamisen häiriötä sekä on myös hiiliystävällisempi vaihtoehto. Tietoyhteiskunnan laajakaistapalveluiden kapasiteettitarve kasvaa nopeasti ja edellyttää tietoliikenneverkkojen kustannustehokasta rakentamista. <br />
<br />
• Tehdään ”Älykäs kaupunki” ja ”Kasvukäytävä” -pilotteja yhteistyössä TEM:n, YM:n, alueellisten virastojen ja yritysten kanssa huippunopeiden laajakaistayhteyksien edistämiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kanSallISET TalkooT avoImEn TIEdon hyödynTämISEkSI === <br />
<br />
<big>Suomella on erinomainen mahdollisuus kehittyä globaaliksi edelläkävijäksi avoimen tiedon ja tietomassojen hyödyntämisessä.</big> <br />
<br />
Tieto on luonnonvaroihin rinnastettava raaka-aine, jonka jalostamisessa ja hyödyn<br />
tämisessä on valtava potentiaali uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisessä.<br />
<br />
Julkisen sektorin tietovarantojen avaamisella arvioidaan olevan suuria taloudellisia <br />
hyötyjä eri maissa. Esimerkkejä julkisen sektorin tietovarannoista ovat paikkatieto, <br />
tilastotieto, säätiedot, julkisrahoitteisissa tutkimushankkeissa tuotettu tieto <br />
ja kirjastojen digitoidut kirjat. <br />
<br />
Julkisella sektorilla onkin useita toisiaan tukevia hankkeita, joiden yhteisenä <br />
visiona on ”Suomi maailman fiksuimpana systeeminä (KIDE) sekä kansainvälisesti <br />
houkuttelevana datan ja siihen liittyvien kehitysympäristöjen sijaintikohteena”. Tietovarantojen <br />
avaaminen mahdollistaa monenlaista liiketoimintaa sekä tehostaa ja <br />
parantaa julkista palvelua. Samoin se parantaa palveluiden yhteentoimivuutta sekä <br />
lisää avointa innovointia yhteiskunnassa. <br />
<br />
Avoimen datan hyödyntämiseen liittyvä laaja verkosto <br />
<br />
Public-private-developer-partnership <br />
<br />
• Kehittäjä- ja käyttäjä<br />
<br />
• Kuluttajat&yritykset (”Midata”) <br />
• Fiksut kaupungit <br />
• Yrityskehitys / yhteiskuntavastuu <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö <br />
• EU Digital Europe yhteisöt <br />
• Horizon 2020 <br />
• Team Finland <br />
<br />
Hallinto <br />
<br />
• Tietoaineistojen avaaminen ja saatavuus<br />
• Tukipalvelut <br />
• Koulutus <br />
<br />
Tutkimus ja koulutus <br />
<br />
• Big Data, data-analytiikka ja algoritmit <br />
• Palveluinnovaatiot <br />
• Liiketoimintamallit <br />
• Taloudelliset vaikutukset <br />
<br />
<br />
ICT2015 <br />
<br />
KIDEohjelma <br />
• Älystrategiat – pilotit <br />
• Forge kehitysympäristö <br />
+ datainfrastruktuurit <br />
• Avoimet tietoaineistot <br />
<br />
VM <br />
• JulkICT-strategia <br />
• Avoimen datan <br />
ohjelma <br />
<br />
TEKES & Suomen Akatemia <br />
• tki-rahoitus <br />
• ketterä rahoitus <br />
”datademo” <br />
<br />
Avoimen tiedon hyödyntäminen vaatii vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. <br />
Lainsäädännön ja hallinnollisten tapojen uudistaminen voi tapahtua vain julkisen <br />
sektorin toimesta. Uudet liiketoimintamallit puolestaan syntyvät yrityksissä. <br />
Siksi on tärkeää koota keskeisistä toimijoista dataosaamisen ekosysteemi ja verkosto. <br />
<br />
Esimerkiksi Quantified Self -ajattelun tavoitteena on varmistaa, että ihminen itse <br />
voi hallita tietojansa sekä antaa luvan omien tietojensa käyttöön julkisissa ja yksityisissä <br />
palveluissa. Tämä vaatii laintarkastelua, jossa yksityisten yritysten (esim. kaupan <br />
ja rahoitusalan) on oltava kumppaneina mukana. <br />
<br />
VM käynnistää avoimen tiedon ohjelman ja toteuttaa kansallisen avoimen datan <br />
portaalin nopealla aikataululla. Näiden avulla tuetaan ja vauhditetaan datan avaamisen <br />
prosesseja hallinnossa ja seurataan niiden vaikutuksia. Avoimen tiedon <br />
ohjelmaa ja sen tukipalvelujen toteutusta viedään eteenpäin systemaattisesti <br />
avoimena ja verkostomaisena yhteistyönä hallinnon osapuolten ja aktiivisten <br />
kehittäjäyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on luoda julkisen datan avaamiselle kestävät <br />
edellytykset ja käytännöt niin, että siitä tulee hallinnon normaalia toimintaa <br />
ja tietojohtamista. <br />
<br />
OKM on käynnistänyt AVOIN-ohjelman edistämään tutkimuksen tietoaineistojen <br />
avaamista hyöty- ja innovaatiokäyttöön. Hankkeessa tehostetaan avattujen tietoaineistojen <br />
laajaa hyödynnettävyyttä ja mahdollistetaan tietoaineistojen tehokas yhdistely. <br />
Toteutukseen tulee saada mukaan aktiivinen kehittäjäyhteisö. <br />
<br />
KIDE-ohjelmassa puolestaan haetaan valtionhallinnon eri sektorit ylittäviä pilotointeja. <br />
Esimerkkinä tästä kansallinen tilannekuva, jossa luodaan reaaliaikainen <br />
näkymä muun muassa säätä ja liikennettä yhdistävälle datalle sekä viranomaisten <br />
että yleisön käyttöön. <br />
<br />
Tekes ja Suomen Akatemia suuntaavat rahoitusta avoimen datan ja tietomassojen <br />
tutkimukseen ja kehitykseen. Alan osaaminen edellyttää, että Suomessa panostetaan <br />
erityisesti data-analyysin ja algoritmiosaamisen lisäämiseen eri oppiasteilla <br />
ja tiedepolitiikassa. <br />
<br />
<br />
Case: Helsinki Region Infoshare<br />
<br />
:HRI tarjoaa Helsingin seudun julkista tietoa kansalaisten, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä kuntien hallinnon käyttöön. Helsingin seudun elinoloista, taloudesta, hyvinvoinnista, työllisyydestä ja liikkumisesta <br />
:on avoimesti saatavaa tietoa vapaasti ja maksutta hyödynnettävissä. Mm. marraskuussa 2012 järjestetty Apps4Finland-kilpailu ja aikaisemmin syksyllä ollut ”Open Knowledge” -festivaali perustuivat avoimen tiedon käytölle ja synnyttivät paljon jo pitkälle kehitettyjä sovelluksia, jotka perustuivat osin HRI-aineistoihin. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Luodaan avoimen datan ekosysteemi (polku 4) =====<br />
<br />
• Kootaan keskeisistä toimijoista muodostuva avoimen tiedon yhteistyöverkosto, jolle nimetään vastuullinen johtaja, ydintiimi ja tukiryhmä. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Varmistetaan lainsäädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. Erityisesti luodaan edellytykset sille, että ihmisellä on oikeus itseään koskevaan digitaaliseen tietoon ja sen hallintaan niin kansalaisena kuin kuluttajanakin. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
<br />
• Kootaan datan asiantuntijoista, yrittäjistä, virkamiehistä ja kehittäjistä osaajapooli ja Code4Europen mukainen kehittäjämalli, josta virastot ja organisaatiot voivat rekrytoida osaamista määräajaksi toteuttamaan projekteja. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Käynnistetään TEKESin toimesta pk-yrityksille nopea ja ketterä rahoitusohjelma (mallina DiGiDemo). <br />
<br />
Vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: TKI-toiminnan osana, katso kriittinen polku 5.<br />
<br />
== 5. Suomi osaamisen avulla kärkeen == <br />
<br />
<big>Suomalainen peruskoulutus on maailman huippua, mutta monilla digitaalitalouden keskeisillä aloilla olemme kaukana kärjestä. Suomen on vastattava uusiin tarpeisiin kehittämällä relevantin osaamisen keskittymiä, jotka kannustavat investoimaan. Työttömiksi jääneiden työllistymismahdollisuuksia puolestaan tulee nostaa täydennyskoulutuksella.</big> <br />
<br />
Taloudellinen ja teknologinen murros on johtanut tilanteeseen, jossa on yhtaikaa <br />
suuri työttömyys ja pula osaavista tekijöistä. Perinteiset alat ovat tehostaneet toimintaansa <br />
eivätkä työllistä entiseen tapaan. Uusille kasvualoille puolestaan ei riitä <br />
ammattilaisia, koska mikään koulutus- tai valmennusjärjestelmä ei pysty vastamaan <br />
kyllin nopeasti syntyviin tarpeisiin. <br />
<br />
Suomessa pula ammattilaisista näkyy nyt muun muassa pelialan ja tietoturvaalan <br />
ammattilaisten niukkuutena. Kyseessä on kuitenkin maailmanlaajuinen <br />
ongelma, joka koskee useita toimialoja. Esimerkiksi EU:n kehitys- ja koulutusorganisaatio <br />
Cedefop painottaa tutkimuksessaan, että uudet työpaikat vaativat entistä <br />
enemmän osaamista. Siksi kansalaisia pitää rohkaista parantamaan ja monipuolistamaan <br />
taitojaan. <br />
<br />
Henkilöstöpalveluyhtiö Manpower toteaa kansainvälisessä selvityksessään, että <br />
noin joka kolmannella työnantajalla on vaikeuksia avoimien työpaikkojen täyttämisessä <br />
suurista työttömyysluvuista huolimatta. Selvityksessä todetaan, että ICT-osaamista <br />
tarvitaan entistä enemmän, mutta se ei ole ainoa vastaus työnantajien haasteisiin. <br />
Esimerkiksi Aasiassa nuorilla ICT-ammattilaisilla on paljon puutteita niin sanotuissa <br />
pehmeissä taidoissa eli vuorovaikutuksessa ja motivaatiossa. <br />
<br />
Osaamista pitää tarkastella sekä työllistävien yritysten että yksittäisten työntekijöiden <br />
näkökulmasta. Edellä luvussa 3. olemme todenneet, että osaaminen on kaiken <br />
kokoisille yrityksille keskeinen syy investoida maahan. Työntekijälle osaaminen <br />
puolestaan avaa työmahdollisuuksia. <br />
<br />
Yrityksille yksittäiset huippuosaajat ovat arvokkaita, mutta osaaminen on yhtä <br />
ihmistä suurempi käsite. Digitaalitaloudessa yksilön osaamisen rinnalla korostuu <br />
osaajatiimien ja verkostojen merkitys. Yritykset haluavat sijoittua sinne, missä on <br />
huippujen lisäksi osaajien verkostoja. Samoin osaamiskeskittymät vetävät puoleensa <br />
uusia osaajia. <br />
<br />
”Yritysten tulee sijoittautua kiinnostaviin innovaatiokeskittymiin perustamalla <br />
sinne tukiasema, josta verkotutaan paikallisessa ekosysteemissä”, kirjoitetaan Sitran <br />
julkaisussa Suuri siirtymä. <br />
<br />
Suomessa tällainen osaamiskeskittymä on ollut yli vuosikymmenen ajan mobiilialalla. <br />
Vielä pidempään olemme olleet metsäteollisuuden voimamaa siksi, että maassa <br />
on ollut laajaa osaamista metsäyhtiöissä, alan laitevalmistajilla, konsulttiyhtiöillä, <br />
tutkimuslaitoksilla ja viranomaisilla. Sama pitää toistaa digitaalisen talouden osalta. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että suomalainen koulujärjestelmä antaa vähintään kohtuulliset <br />
taidot lähes kaikille. Tuon alle voi hukkua se, että olemme pudonneet monilla <br />
digitaalisen talouden osaamisalueilla terävimmästä kärjestä. Tämä karsii Suomesta <br />
kiinnostuneiden yritysten joukkoa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut Suomen menestymisen kannalta seuraavat <br />
teknologiseen osaamiseen liittyvät kehityskohteet. <br />
<br />
• On kehitettävä syvää tietojenkäsittelyosaamista (Computer Science). <br />
<br />
• On varmistettava kriittinen osaamiskeskittymä avainteknologioissa, joita ovat digitaaliset palvelut ja sisällöt, pelillisyys, tietoturva, mobiliteetti ja big data. <br />
<br />
• On laitettava kuntoon tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju. <br />
<br />
• On huomioitava ICT yleisen koulutuspolitiikan kehittämisessä. <br />
<br />
<br />
Rakennemuutoksessa työttömäksi jääneiden ihmisten tukemiseksi puolestaan tarvitaan <br />
toimia, jotka estävät osaamisen katoamisen irtisanomisten ja lomautusten <br />
seurauksena. Samalla on tärkeää muistaa, että ICT-alan rakennemuutoksessa <br />
on jäänyt työttömäksi paljon muitakin kuin ICT-ammattilaisia. Siksi murroksen <br />
aiheuttamaa työttömyyttä pitää ratkoa kehittämällä monipuolisia ratkaisuja eri <br />
osaajaryhmille. <br />
<br />
=== TIETojEnkäSITTElyn SyväoSaamISEn kEhITTämInEn === <br />
<br />
Kansainvälisesti kilpailukykyisen ICT-intensiivisen tuotteen ja palvelun kehittämiseen <br />
tarvitaan laajaa osaamista. Onnistumisen kannalta on keskeistä, että yrityksellä <br />
on käytössään tietotekniikan syväosaajien ydintiimi, joka hallitsee syvällisesti <br />
tietojenkäsittelytieteen keskeiset osa-alueet. <br />
<br />
Kriittisen tärkeitä alueita ovat muun muassa algoritmisuunnittelu, diskreetit <br />
rakenteet sekä ohjelmointikielten periaatteet. Samoin tiimillä pitää olla osaamista <br />
uusimmista ohjelmistoteknologioista ja kyky soveltaa viimeisintä teknologiaa sovellusten <br />
vaatimalla tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa hajautettuja järjestelmiä, <br />
verkkoja, tietokantoja, tiedonlouhintaa, koneoppimista, pilvilaskentaa (cloud computing), <br />
sulautettuja järjestelmiä, tekoälyä ja kryptologiaa. <br />
<br />
Tämän vuoksi tarvitaan kansallinen ohjelma vahvistamaan osaamispohjan kehittymistä <br />
korkeakouluissa. Ohjelman tulee nopeuttaa yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa <br />
olevan osaamisen siirtymistä yrityksiin, jotta uusien ICT-intensiivisten <br />
tuotteiden ja palvelujen kehittyminen vauhdittuu. <br />
<br />
Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittämisessä keskeistä <br />
on avainhenkilökunnan rekrytointi avoimesti ja kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (polku 5, kriittinen) ===== <br />
<br />
ICT-osaamisen tason nostoon tarvitaan laaja-alainen 10 vuoden ohjelma, joka <br />
kokoaa erillään olevat toimenpiteet kokonaisuudeksi. ICT 2023 - ohjelma keskittyy <br />
aiheisiin, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman innovaatiotoiminnan <br />
eri toimijoiden läheistä yhteistyötä. <br />
<br />
TKI-ohjelma (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) muodostuu keskeisille osaamisalueille <br />
kohdentuvista vahvoista ja verkottuneista kärkihankkeista. Välittömästi <br />
käynnistettävät kärkihankkeet kohdistetaan ICT 2015 -työryhmän määrittelemille <br />
ja tunnistetuille strategisille osaamisalueille. Myöhemmin hankejoukkoa täydennetään. <br />
Kärkihankkeissa osaamista kehitetään monialaisesti ottaen huomioon <br />
käyttäjien tarpeet, palveluinnovaatiot ja uudet liiketoimintamallit. <br />
<br />
<br />
<big>Ohjelman organisointi</big> <br />
<br />
Ohjelman organisoinnista vastaa Tekes ja ohjausryhmän muodostavat rahoittajina <br />
Tekes ja Suomen Akatemia. Kullakin kärkihankkeella on lisäksi oma rahoittajista <br />
ja toimijoista muodostettu johtoryhmä. <br />
<br />
Ohjelman toimintaa arvioidaan ja suunnataan uudelleen tarpeen mukaan vuoden <br />
välein. <br />
<br />
<br />
<big>Nykyiset toimijat mukaan omilla työkaluillaan</big> <br />
<br />
Suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä osapuolia ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, <br />
yritykset, rahoittajat (Tekes, Suomen Akatemia), Sitra, TIVIT, ministeriöt (VM, <br />
LVM KIDE-ohjelma, OKM, TEM ym.), kehittäjäyhteisöt ja käyttäjät. <br />
<br />
Tekes osallistuu ohjelmaan usealla yrityksille ja tutkimustoimijoille suunnatulla <br />
rahoitusohjelmalla (innovaatiorahoitus, SHOK-rahoitus, FiDiPro, TUTL-rahoitus <br />
ja ennakointitoiminta). Lisäksi kehitetään erityisesti pk-yrityksille soveltuva Digi-<br />
Demo -tyyppinen ketterä rahoitusohjelma. Tämän tyyppinen rahoitus mahdollistaa <br />
nykyistä helpommin nopeat riskipitoiset kokeilut. Myös alkaville ja kasvuhakuisille <br />
yrityksille suunnattu NIY-rahoitus on käytettävissä. <br />
<br />
Suomen Akatemia osallistuu ohjelmaan muun muassa suunnatuilla hauilla, tutkimusohjelmilla <br />
ja FiDiPro-ohjelmalla ja tarvittaessa myös uusilla instrumenteilla. <br />
<br />
VTT:n erityisroolina on saada olemassa olevat ja kehitettävät teknologiat testiin <br />
ja hyötykäyttöön yrityksille. <br />
<br />
Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, erityisesti TIVIT, ovat mukana <br />
yhteistyössä omien tutkimusohjelmien ja muiden palvelujen kuten palvelujen <br />
kehittämislaboratorio Forgen kautta. <br />
<br />
Sitra ja ministeriöt osallistuvat omien kehittämishankkeiden kautta. Esimerkiksi <br />
Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanon ja avoimen <br />
tiedon ohjelman kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö KIDE-ohjelman kautta. <br />
<br />
<br />
<big>Kärkihankkeiden toteutus</big> <br />
<br />
Ohjelmassa toteutetaan useamman vuoden pituisia kärkihankkeita joustavasti. <br />
Toteutukseen osoitetaan lisää julkista tutkimusrahoitusta vähintään 15 miljoonaa <br />
euroa vuodelle 2013 ja sen jälkeen 20 miljoonaa euroa vuodessa. <br />
<br />
Kärkihankkeita perustetaan Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden toimijoiden <br />
yhteistyönä. Hankkeissa tavoitellaan pitkän tähtäimen tutkimuksen ja nopealiikkeisen <br />
soveltavan tutkimuksen tavoitteiden yhdistämistä. Tähän päästään kärkihankkeisiin <br />
määriteltävillä välitarkasteluilla. <br />
<br />
Kärkihankkeilla suunnataan merkittävää kansallisen tason strategista tutkimusrahoitusta <br />
tietotekniikka-alueelle. Toteutusmuotoina käytetään erilaisia hanketyyppejä <br />
käyttäen sekä kansainvälistä että suomalaista huippuosaamista. Useita <br />
kärkihankkeita voi olla käynnissä yhtä aikaa. Tällaiset hankkeet voisivat nostaa <br />
myös alan ja Suomen houkuttelevuutta. <br />
<br />
Yhtenä tavoitteena on palkata kansainvälisiä, korkeatasoisia alan professoreja <br />
pysyvästi suomalaisiin yliopistoihin. Tällaisten henkilöiden saaminen edellyttää <br />
suurehkoa kertapanostusta, jolla professorit voivat siirtää tutkimustoimintansa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville ja uusille <br />
tutkimusohjelmille, esimerkkinä Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamat <br />
WiFiUS-projektit ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
<br />
Kärkihankkeiden aiheita ovat esimerkiksi avoin tieto, big data, pilvilaskentaan <br />
ja data-analytiikkaan perustuvat palvelut, tietoturva sekä seuraavan sukupolven <br />
verkkojen kehittäminen. <br />
<br />
<br />
<big>Mukaan merkittävimpiin kansainvälisen toiminnan kokonaisuuksiin</big> <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa TKI-ohjelmaa. Euroopassa hyödynnetään <br />
erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta ja eri instrumentteja sekä <br />
yhteistyötä EUREKA-klustereissa. Toimintaan kytketään myös merkittävät kansainväliset <br />
yhteistyöhankkeet, kuten EIT ICT lab -toiminta Suomessa. <br />
<br />
On oleellista houkutella myös ulkomaisia yrityksiä mukaan TKI-toimintaan <br />
Suomessa. Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään kehittyvää Team <br />
Finland -verkostoa. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Lisärahoitusta julkiseen tutkimustoimintaan 15 miljoo<br />
naa euroa vuonna 2013 ja jatkossa 20 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi käyte<br />
tään ohjelmaan osallistuvien nykyisiä TKI- ja ostopalvelumäärärahoja. <br />
<br />
<br />
=== SuomI dIgITaalISTEn palvElujEn EdElläkävIjäkSI === <br />
<br />
Suomi oli pitkään matkapuhelinalan edelläkävijä teknologia- ja toimintatapa-innovaatioineen. <br />
2000-luvulla erityisesti Yhdysvalloista ja Aasiasta nousi kokonaan <br />
uuteen ajatteluun perustuvia perusteknologioita ja soveltamisinnovaatioita. Suomalaiset <br />
yritykset jäivät jälkeen uusien digitaalisten palvelujen, työkalujen ja menetelmien <br />
kehitystyössä ja lopulta myös niiden hyödyntämisessä. <br />
<br />
Suomessa panoksia laitettiin erityisesti palvelulogiikkaan, integrointitoiminnan <br />
optimointiin ja t&k-kustannusten ulkoistamiseen ja leikkaamiseen. Sen sijaan palvelu- <br />
ja tuoteteknologiset investoinnit ja ulostulot ovat olleet vähäisiä aivan viime <br />
aikoihin asti. <br />
<br />
Noustakseen digitaalisten palveluiden ja sisältöjen vientimaaksi Suomen on kehitettävä <br />
osaamista tutkimuksen sekä käytännön tekemisen kautta. Pilvipalvelut on <br />
yksi keskeinen osaamisalue, jota täytyy kehittää nopeasti, koska niissä osaamisemme <br />
on kapeaa. Suomi on kuitenkin pilvipalveluiden etulinjassa ainakin verkkopankkitoiminnassa <br />
ja verkkolaskutuksessa. <br />
<br />
Erittäin tärkeitä ovat julkisen sektorin digitaaliset palveluavaukset kuten päätös <br />
ministeriöiden palveluiden digitalisoinnista. Samoin ensimmäiset kunnat ovat lähdössä <br />
digitalisoinnissa hyvään vauhtiin. <br />
<br />
Sitran aloitteesta kunnat ovat perustaneet kehityksen vauhdittamiseksi kuntien <br />
yhteisen tietohallinnon palveluja tarjoavan yrityksen Tiera Oy. Sen tehtävänä on laatia <br />
yhdessä kuntien kanssa sähköisten palvelujen tiekartat, määritellä niiden yhteinen <br />
kansallinen arkkitehtuuri (yhteistyössä VM/JulkICT-toiminnon kanssa) ja kehittää <br />
tiekarttojen mukaiset palvelut kunnille. <br />
<br />
Tiera toimii yhtäältä kuntien tietohallintoratkaisujen yhtenäistäjänä, kansallisten <br />
ratkaisujen kehittäjänä sekä aiemmin varsin suljettujen markkinoiden avaajana. <br />
<br />
Tieran toimittajalistalla on jo lähes 100 ICT-toimittajaa. Tieran omistajina on vuoden <br />
2013 alussa yli 200 kuntaa sekä kymmeniä kuntayhtymiä ja sen omistajien yhteenlaskettu <br />
väestöpeitto on noin 60 prosenttia. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6) ===== <br />
<br />
Digitalisoidaan kuntien palveluita<br />
<br />
Kuntien palveluissa digitaalisuusaste on parhaissakin kunnissa muutaman <br />
prosentin luokkaa. Kunnissa on akuutti tarve edistää tuottavuutta ja parantaa <br />
palvelua. <br />
<br />
Perustettavassa kuntien pilotissa tunnistetaan joukko konkreettisia palveluja, joiden <br />
digitalisointi vaikuttaa nopeimmin ja tehokkaimmin talouteen ja asiakkaiden <br />
saamaan hyötyyn. Pilotti käynnistetään esikaupallisena kilpailuna (hankL 8 § 6 <br />
kohta), jossa yritykset, kolmannen sektorin organisaatiot, kansalaisyhteenliittymät <br />
ja yksittäiset kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksia. <br />
<br />
Avoimen kilpailutusvaiheen jälkeen käynnistetään normaalin julkisen hankinta<br />
menettelyn mukaisia hankkeita. Ensimmäisiä pilottihankkeita kehitetään Mikke<br />
lin, Oulun, Espoon, Tampereen ja Salon johdolla. <br />
<br />
Käytetään Tiera Oy:tä mahdollisimman laajasti uusien palvelujen kehittämisen <br />
yhteistyökumppanina sekä levityskanavana. Kuntaliitto tukee digitaalisten pal<br />
veluiden leviämistä omilla toimillaan. <br />
<br />
vastuutaho:BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula; Mikkelin kehitysjohtaja <br />
Soile Kuitunen; Espoon ICT-johtaja Matti Franck; ohjelmajohtaja Seppo Haataja <br />
Tredea Oy; Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Digitaalinen logistiikkatiedon hallinta<br />
<br />
Käynnistetään joustavien ja yhteensopivien tuote-, projekti- ja maksutietoratkaisujen <br />
kehitysohjelma. Tavoite on kehittää ratkaisuja, joilla tieto on yhteensopivassa <br />
muodossa läpi koko logistisen ketjun. Tavoite on tehostaa ja nostaa koko <br />
arvoketjun tuottavuutta. Ohjelma mahdollistaa asiakasystävällisten ja tehokkaiden <br />
verkkopalveluiden kehittymisen sekä synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintaa <br />
ja kilpailukykyä digitaalisen tuote- ja logistiikkatiedon hallinnasta. <br />
<br />
Vastuutahot vahvistetaan: mukana muun muassa Kaupan Liitto, Teknologiateollisuus <br />
ry ja Verkkoteollisuus ry. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
Käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio ja rakennetaan ensimmäiset pilotit<br />
<br />
Käynnistetään syksyn lisätalousarviossa hyväksytty Forge-pilvipalvelulaboratorio <br />
ja luodaan eri alojen palveludesignlaboratoriota Suomeen. Toteutetaan tarpeiden <br />
ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Vastuutaho:Strategisen huippuosaamisen keskittymä TIVIT, toimitusjohtaja Reijo Paajanen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 4 miljoonaa euroa, hyväksytty syksyn 2012 lisätalousarviossa<br />
<br />
=== pElIllISyyS TulEE kaIkkIallE === <br />
<br />
Pelillisyys ja pelien käyttöliittymän muodot voivat parantaa kaikkien toimialojen <br />
digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Siksi pelialan pelillisyysosaamisen saaminen <br />
käyttöön myös muilla palvelu- ja teollisuuden aloilla on tärkeä osa kilpailukyvyn <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Osaajapula on jo nyt nopeasti kasvaneen pelialan pullonkaula. Haaste kasvaa <br />
entistä suuremmaksi, kun pelialan yhtiöiden määrä kasvaa nopeasti ja toisaalta <br />
osaamista tarvitaan myös pelialan ulkopuolella. Siksi työryhmä esittää alan koulutuksen <br />
lisäämistä ja kehittämistä sekä pelillisyyden siirtämistä yrityksiin ja julkiseen <br />
hallintoon pilottien kautta. <br />
<br />
Pelinkehityksen eri osa-alueiden osaajat eivät ole saman katon alla, mikä heikentää <br />
koulutuksen tehokkuutta sekä uusien yritysten syntymistä. Eri osaajien kouluttaminen <br />
eri kampuksilla ei tue pelinkehittämisen tiimipohjaisuutta. Pelikoulutus on <br />
rakennettu muiden koulutusohjelmien kylkeen ja toimii usein vakiintuneiden alojen <br />
toimintatapojen ehdoilla. <br />
<br />
Pelinkoulutuksen haasteena on tuottaa osaamista, joka vastaa nopeasti muuttuvan <br />
alan tarpeita. Tarvitaan nykyistä paljon läheisempää yhteistyötä jo olemassa olevien <br />
yritysten kanssa sekä alan tutkimuksen laajentamista. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Pelit ja pelillisyys (polku 7) ===== <br />
<br />
<big>Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi</big> <br />
<br />
Kehitetään korkeakoulujen yhteistyötä pelialan koulutuksen laadun ja saatavuu<br />
den parantamiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto); <br />
ylijohtaja Anita Lehikoinen OKM ja pelialan yhteenliittymä Neogames, <br />
KooPee Hiltunen. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Toteutetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Siirretään pelillisyyden osaamista pelialan yrityksistä muille toimialoille ja julki<br />
seen hallintoon. Pilotit toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-<br />
ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Tavoitteena on vuoden 2013 aikana kehittää pelillisyyteen pohjautuvia pilotteja, <br />
mm. ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ratkaisuja, perustuen Taltioni-osuus<br />
kunnan tietokantoihin ja TIVITin Next Media -ohjelmassa. <br />
<br />
Vvastuutaho: Johtaja Antti Kivelä, Sitra; toimitusjohtaja Reijo Paajanen, TIVIT <br />
Next Media -ohjelma. <br />
<br />
<br />
=== TIEToTurva on ElInEhTo === <br />
<br />
Lisääntyvät uutiset tietojärjestelmiin tehdyistä hyökkäyksistä kertovat tietoturvaosaamisen <br />
tärkeydestä. Suomeen tulee luoda kansainvälisesti vetovoimainen tietoturva-<br />
alan osaajien, yritysten, palveluiden ja tutkimuksen keskittymä. Riittävä tietoturvaosaaminen <br />
vahvistaa Suomen ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. <br />
<br />
Suomen tietoturvaosaamisen taso on Euroopan kärkeä, mutta taso on kapea <br />
eikä vastaa tulevaisuuden tarpeita. Kun tietoturvasta on tullut maanpuolustuksellisesti <br />
tärkeä ala, ovat muun muassa USA, Israel ja Kiina investoineet suuria määriä <br />
tietoturvaosaamiseen. <br />
<br />
Suomessa alan yritykset ovat pääosin kasvavia, nuoria ja pieniä. Alan yli 50 yritystä <br />
työllistävät yli 2 000 ihmistä. On arvioitu, että alalla on välitön parinsadan <br />
hengen rekrytointitarve, mutta osaajien puute ja yritysten pieni koko ovat kasvun <br />
pullonkauloja. <br />
<br />
Muita alan yritysten haasteita ovat muun muassa liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaaminen. <br />
Ala on kehittynyt enemmän harrastuneisuuden kuin koulutuksen <br />
seurauksena. Myös alan sääntelyn seuraaminen on suuri haaste pienille yrityksille. <br />
<br />
Alan kannalta on oleellista ymmärtää, että tietoturvassa kyse on enemmän kokonaisten <br />
organisaatioiden ja järjestelmien (esim. sairaala) kuin yksittäisten tietokoneiden <br />
suojaamisesta. <br />
<br />
Eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän yhteistyönä laaditaan parhaillaan kansallista <br />
kyberturvallisuusstrategiaa. Sen mukaan kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä <br />
tulee olla mahdollisuus hyödyntää kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen <br />
syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tietoturva (polku 8) ===== <br />
<br />
<br />
<big>Tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta lisätään</big> <br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja tietoturvaosaamisen koulutukseen ja <br />
liiketoimintalähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM; tietoturvaryhmän puheenjohtaja Timo Kotilainen. Työryhmä täydentää itseään <br />
asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Perustetaan kansalliset keihäänkärkihankkeet ja pilotit</big> <br />
<br />
Tähdätään systeemisen tason turvallisuusajattelun kehittämiseen sekä julkisella <br />
että yksityisellä sektorilla. Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan <br />
TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
<br />
<big>Perustetaan kyberturvallisuuskeskus</big> <br />
<br />
Kansallisen kyberturvallisuus-strategian ehdotuksen mukaisesti perustetaan <br />
(LVM/ViVI/Cert-Fi-toiminnon ympärille rakennettava) kyberturvallisuuskeskus. <br />
Uuden keskuksen tulisi päätehtävänsä (kyberturvallisuusloukkausten seuranta ja <br />
tulkinta sekä viranomaisten tukeminen) lisäksi voida toimia suomalaisten tietoturvallisuusyritysten <br />
uusien ratkaisujen kehityskumppanina. Näin syntyvät edelläkävijäratkaisut <br />
mahdollistavat turvallisen ja luotettavan sähköisen toimintaympäristön <br />
lisäksi uuden vientiteollisuuden kehittämisen. <br />
<br />
vastuutaho: LVM/Cert-Fi, viestintävirasto pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kyberturvallisuusstrategian mukainen yksi miljoona euroa vuodessa. <br />
<br />
<br />
<big>Kehitetään tietoturva-alan tapahtumia ja vientiä</big> <br />
<br />
Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman ja Team Finlandin <br />
kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
=== moBIlITEETISSa pIdETTävä kärkIpaIkka === <br />
<br />
Lähivuosina datamäärät jopa tuhatkertaistuvat nykyisestä ja mobiileja internetiin <br />
kytkettyjä laitteita tulee olemaan miljardeja lisää. Tämä tarjoaa huikeasti mahdollisuuksia <br />
kasvuun ja tuottavuuden lisäämiseen. <br />
<br />
Mobiiliteknologian avulla voidaan tuoda tuottavuuden ja älykkyyden mahdollistavat <br />
langattomat ratkaisut uusille toimialoille hyödyntäen laitteiden yhdistymistä <br />
ja verkottumista. <br />
<br />
Langattomuuteen perustuvat ratkaisut voivat merkitä huomattavaa älykkyyden <br />
ja tuottavuuden lisäystä esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa, teollisuudessa <br />
ja cleantechissa. Edellä mainitut tuotteet ja palvelut yleistyvät erityisesti, jos <br />
luodaan valmiita pitkälle automatisoituja (ns. Plug and Play) ratkaisuja yhteiskunnan <br />
ja teollisuuden eri sektoreille. <br />
<br />
Mobiliteetin edelläkävijyys on perustunut vaativiin asiakkaisiin, osaamiseen <br />
panostamiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön tutkimuksessa ja <br />
standardoinnissa. <br />
<br />
Mobiilin osaamisen ympärille on syntynyt merkittävä ekosysteemi, johon kuuluvat <br />
alan yritykset erityisesti Nokia ja Nokia Siemens Networks tärkeinä veturiyrityksinä, <br />
yliopistot, Tekes, VTT sekä lukuisat muut toimijat. Tätä ekosysteemiä ei voi <br />
siirtää, mutta sen voi menettää, jos emme pidä kiinni sen globaalista kilpailukyvystä. <br />
<br />
Suomessa tulee olla johtavaa tietoliikenne- ja verkkotekniikan koulutusta, joka <br />
mahdollistaa jatkuvuuden alan tutkimuksessa ja tukee opiskelijoiden joustavaa työllistymistä <br />
valmistumisen jälkeen. <br />
<br />
Tietoliikennealan tutkimuksessa käsitellään poikkeuksellisen suurta määrää <br />
reaaliaikaista dataa. Panostaminen t&k-yhteistyöhön tukee merkittävästi datan hallinnan <br />
ja analytiikan yleistä kehitystä Suomessa. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden <br />
houkutella isoja datamääriä analysoivien maailman johtavien yritysten t&k-toimintaa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Kokonaistavoitteena on tietoliikenne- ja verkkotekniikan osaamiseen perustuvan <br />
kilpailukykyisen ekosysteemin luominen Suomeen. Se mahdollistaa alan yritysten <br />
toiminnan ja houkuttelee uusia yrityksiä sekä t&k-investointeja ulkomailta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Mobiiliosaaminen (polku 9) ===== <br />
<br />
<big>Käynnistetään alan useamman vuoden pituinen t&k-hanke</big> <br />
<br />
Hankkeen panostuskohteita ovat esimerkiksi pilvilaskentaan ja data-analytiikkaan <br />
perustuvat palvelut, seuraavan sukupolven verkkojen kehittäminen, <br />
mobiilin teknologian yhdistäminen muihin kotimaisiin edelläkävijäteknologioihin <br />
(mm. multimedia- ja anturiteknologia) ja mobiliteetin laajentaminen <br />
uusille yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreille merkittävien uusien ratkaisujen <br />
mahdollistamiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
<big>lisätään akateemista tutkimusta</big> <br />
<br />
Käynnistetään Suomen Akatemian toteuttama useampivuotinen tutkimusohjelma. <br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville <br />
ja uusille tutkimusohjelmille, esim. WiFiUS ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
Tutkimustyön kansainvälisyyttä lisätään. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
=== BIg daTa vaaTII oSaamISTa === <br />
<br />
Digitaalisessa maailmassa informaation ja tallennetun tiedon määrä on valtava. Kun <br />
yhdistetään älykkäästi ja reaaliajassa näennäisesti turhaa tietoa, pystytään luomaan �<br />
täysin uudentyyppistä, toimialojen rajoja rikkovaa tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi <br />
internet-seilailutieto, anturitiedot ja kävijämäärät. Esimerkiksi Googlen <br />
hakusanan influenssa yleisyys korreloi erittäin hyvin kansallisten influenssa-seurantatilastojen <br />
kanssa. <br />
<br />
Big data on maailmalla kuuma tutkimuksen ja soveltamisen kohde. Big datan <br />
käyttösovellukset ovat lukemattomia: asiakkaiden ostokäyttäytymisen analysointi, <br />
älykkäät energiaverkot ja sairauksien ennaltaehkäisy käyttäytymisen ja erillisten <br />
hoitotoimenpiteiden perusteella. Suomen osaaminen tällä alueella on kapeaa, vaikkakin <br />
tietyiltä aloilta löytyy huippuosaamista. Maailman parhaat osaajat löytyvät <br />
tällä hetkellä yhdysvaltalaisista yrityksistä kuten Google ja Amazon. <br />
<br />
Big data liittyy läheisesti muihin Suomen kriittisiin avainosaamisalueisiin. Tietoliikenteen <br />
osaajina olemme perinteisesti käsitelleet suuria datamääriä. Tietoturva <br />
on tärkeää kaikissa big data -tyyppisissä sovelluksissa ja tietovarannoista louhittavien <br />
tiedonjyvästen integrointi vaatii vahvaa ohjelmisto- ja tietojenkäsittelyosaamista. <br />
Julkisella puolella tietovarantojen avaaminen, yhteinen ICT-palveluarkkitehtuuri <br />
ja perinteisesti Suomessa hyvin toimiva julkinen-yksityinen-yhteistyö avaa <br />
mielenkiintoisia mahdollisuuksia. <br />
<br />
Suurimmaksi ongelmaksi big data tiedon soveltamisessa ja tietojen avaamisessa <br />
toimijat kokevat, että organisaatioilla ei ole riittävästi asiantuntemusta. Organisaatiot <br />
tarvitsevat tähän osaajia ja koulutusta. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Big Data (polku 10) ===== <br />
<br />
<big>aloitetaan hanke Big data -osaamisen kehittämiseksi</big> <br />
<br />
Tekes ja yliopistot lähtevät yhdessä yritysten (muun muassa Tieto Oy) kanssa <br />
vetämään Big Data -osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
<br />
<big>Big datan koulutusta ja tutkimusta lisätään</big> <br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja Big Datan koulutukseen ja liiketoimin<br />
talähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aalto<br />
yliopisto; puheenjohtaja Markku Lahtinen, ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen, <br />
OKM. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== TuTkImukSEn, SovElTamISEn, TuoTTEISTamISEn ja kaupallISTamISEn kETju kunToon === <br />
<br />
Osaamistarpeiden nopeat muutokset lisäävät tarvetta korkeakoulujen ja yritysten <br />
yhteistyöhön. Oppilaitosten pitää tietää, millaisia osaamistarpeita yrityksillä on. <br />
Samalla tavoin yritysten tulee pysytellä ajan tasalla siitä, millaista uutta osaamista <br />
oppilaitoksissa syntyy. Yrityksillä on myös merkittävää osaamista, jota tarvitaan <br />
koulutusohjelmien kehittämisessä. <br />
<br />
Yhteistyötä tarvitaan monella tasolla niin, että tieto kulkee huippututkimuksesta <br />
opetukseen ja sieltä edelleen yritysmaailmaan asti sekä toisinpäin. Tämä tarkoittaa <br />
osapuolten nykyistä läheisempää ja monimuotoisempaa vuorovaikutusta. <br />
<br />
Pelkkä tutkimusyhteistyö ei riitä, vaan siitä syntyvää osaamista pitää siirtää kaupallisesti <br />
menestyviin tuotteisiin. Samalla yritysten tulee ymmärtää perustutkimuksen <br />
merkitys, jota ei saa vaarantaa lyhyen tähtäimen vaatimuksilla. <br />
<br />
Tekniikan Akateemisten Teknologiabarometri kertoo, että ainakin korkeakoulujen <br />
ja yritysten yhteistyössä on tapahtunut suurin romahdus kymmeneen vuoteen. <br />
Korkeakoulut toimivat aikaisempaa itsenäisemmin ja yritykset keskenään. <br />
<br />
Etenkin ICT-ala kehittyy niin nopeasti, että tutkimuksen ja koulutuksen on vaikea <br />
täyttää muuttuvia odotuksia. <br />
<br />
Nopeutuva muutos testaa yhteistyökyvyt. Yhteistyö ei kehity kuitenkaan pelkästään <br />
tahdonvoimalla, vaan Suomeen on välttämätöntä kehittää uusia malleja, jotka <br />
helpottavat yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yksi kehitysaskel tähän suuntaan <br />
olisi palkata oppilaitoksiin välittäjähenkilöitä, jotka toimivat tulkkeina koulutuksen <br />
ja yritysten välillä. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (polku 11) ===== <br />
<br />
<big>kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia</big> <br />
<br />
Jalkautetaan toimintamalli, jossa koulutus, tutkimus ja tuotekehitys toimivat <br />
läheisessä yhteistyössä. (Esimerkiksi Luova monimuotoinen oppiminen Suomessa, <br />
Lumous). Toimintatapaan kuuluu luova, dynaaminen ja kaikkia hyödyttävä <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. <br />
<br />
Tekes käynnistää Postdoc in Residence -ohjelman, joka auttaa pk-yrityksiä saamaan <br />
syväosaamista valmistuvien alan tohtoreiden avulla. Internship-ohjelma <br />
puolestaan yhdistää yrityksiä ja maisteriohjelmista valmistuvia. Ohjelmiin voitaisiin <br />
yhdistää sopiva tuki tai kannuste alentamaan palkkauskynnystä. Tällaiset <br />
ohjelmat ovat myös kilpailuvaltteja, kun rekrytoidaan uusia kansainvälisiä <br />
opiskelijoita. <br />
<br />
Levitetään Hacking factory -toimintaa (Aalto-yliopisto). Toiminta-alusta tuo <br />
yhteen opiskelijat, opettajat ja yritykset uudentyyppiseen oppimisympäristöön, <br />
jossa oppiminen yhdistyy yritysten tarjoamien ongelmien pohjalle rakentuviin <br />
projekteihin. Näissä käytetään avoimen innovaation periaatteita ja keskeistä <br />
on yritysten sitoutuminen hankkeisiin oman henkilöstön konkreettisella <br />
työpanoksella. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä, puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto, <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE, ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM ja pääjohtaja Pekka Soini Tekes. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden <br />
mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa</big> <br />
<br />
Molempien opetuksen tasoa on syytä nostaa ja kansainvälistää. <br />
<br />
vastuutaho: Suomen yliopistot UNIFI ry. ja ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) <br />
yhdessä sekä OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== ylEISEn kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn === <br />
<br />
Edellä kuvattu teknologinen osaaminen edellyttää, että Suomeen täytyy kehittää <br />
tietoteknistä osaamista ja valmiuksia monella tasolla niin, että ihmisillä on riittävät <br />
digitaalisen yhteiskunnan lukutaidot. On arvioitu, että 90 prosenttia tämän päivän <br />
ammateista edellyttää vähintään tietotekniikan perusosaamista. <br />
<br />
Tietokirjailija Don Tapscot väittää kuitenkin teoksessaan ”Digiosaamisen ohjelmajulistus”, <br />
että kaikkialla Euroopassa vallitsee kasvava kuilu sen välillä, mitä digitaalinen <br />
mullistus edellyttää ja mitä työvoima osaa ja tietää. Työnantajilla on jatkuvasti <br />
suurempia vaikeuksia löytää työntekijöitä tieteellistä ja teknistä osaamista <br />
vaativiin töihin. Tapscot perustaa väitteensä muun muassa London School of Economicsin <br />
(LSE) eurooppalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan digiajan nuorten osaaminen <br />
on yllättävän heikkoa. <br />
<br />
Euroopan komissio ennustaa digitaalisessa agendassaan, että Euroopassa on <br />
vuonna 2015 jopa miljoona ICT-työpaikkaa täyttämättä, koska osaavia tekijöitä ei <br />
ole riittävästi. <br />
<br />
Haasteet näkyvät myös suomalaisessa työelämässä. Esimerkiksi Vuokko Hämäläisen <br />
ja Kaija Sarannon tutkimus kertoi, että terveydenhuoltoalan akateemisesti koulutetuista <br />
työntekijöistä 57 prosenttia arvioi tietotekniikkaosaamisensa huonoksi ja <br />
39 prosenttia melko huonoiksi. Viestintäyhtiö Soprano puolestaan tutki, että yli 40 <br />
prosentti suomalaisista yritysjohtajista kokee henkilöstön digitaidot puutteellisiksi. <br />
<br />
Kauppakamarin keväällä 2012 tekemä kysely kertoo, että sekä suomalaiset yritysjohtajat <br />
että toisen asteen opiskelijat pitävät tietotekniikkataitoja erityisen tärkeinä. <br />
Yritysjohtajat korostivat, että tietotekniikkaosaamista tarvitaan kaikissa tehtävissä. <br />
Opiskelijat puolestaan uskoivat tarvitsevansa tulevassa työssään tieto- ja viestintäteknologiaan <br />
liittyvää osaamista, vaikka eivät välttämättä olisi olleetkaan kiinnostuneita <br />
tietotekniikka-ammatista. <br />
<br />
Etenkin perusopetuksessa on kuitenkin vaikea vastata kasvavaan tarpeeseen. <br />
Valtakunnallisen Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) -tutkimushankkeen <br />
yhteydessä tehty selvitys kertoo tosin, että tietotekniikan käyttömahdollisuudet <br />
ovat parantuneet kouluissa. Koulujen ja alueiden väliset erot ovat silti suuret. <br />
<br />
Monissa kouluissa tietotekniikkaa on käytössä lähinnä tietotekniikkaluokissa, <br />
joiden käyttöön oppilailla on rajalliset mahdollisuudet. OPTEKin selvitys kertoo, että <br />
rehtorit suhtautuvat aiempaa positiivisemmin tietotekniikan merkitykseen koulun <br />
arjessa ja tunnistavat muutostarpeen. Toisaalta vuonna 2004 tehty perusopetuksen <br />
opetussuunnitelma mainitsee tietotekniikan vain ohimennen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (polku 12) ===== <br />
<br />
Työvoima- ja osaamistarpeen ennakointi <br />
<br />
Tällä hetkellä työvoima- ja osaamistarpeen ennakointia koordinoidaan valtakunnallisesti <br />
usean hallinnonalan yhteistyönä. Osana ennakointitoiminnan kehittämistä <br />
ICT-klusterin erityispiirteet tulee ottaa aikaisempaa konkreettisemmin <br />
huomioon. Ennakoinnin tuloksista tulee tehdä nopeasti päätöksiä, joilla koulutuksen <br />
sisältöä kehitetään joustavasti. Reagointikyvykkyyden toteutumiseen tarvitaan <br />
nykyistä toimivampi yhteistyömalli ennakoinnin, koulutuksesta päättävien <br />
tahojen ja koulutuksen tarjoajien välillä. Ennakointia tulee myös koordinoida valtakunnan <br />
tasolla, jotta osaamistarpeista muodostuu kokonaiskäsitys. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen; OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>peruskoulujen opetussuunnitelmaan internet-ajan tarpeet</big> <br />
<br />
Työryhmä esittää, että peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa <br />
työssä huomioidaan aikaisempaa vahvemmin osaamisen, oppimisen ja <br />
ajattelun taitojen merkitys kaikessa toiminnassa ja elinikäisen oppimisen perustana. <br />
Lisäksi OPS-perusteissa tulisi vahvistaa asenteellisia valmiuksia, kiinnostusta <br />
ja motivaatiota matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan. <br />
Entistä tärkeämpää tulevaisuuden osaamiselle on varmistaa myös perustaidot <br />
hyödyntää digitaalisia palveluita ja sisältöjä – myös omassa oppimisessa ja <br />
kaikessa toiminnassa. <br />
<br />
vastuutaho: Opetushallitus, opetusneuvos Irmeli Halinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kohdEnnETun kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn äkIllISESSä rakEnnEmuuToSTIlanTEESSa === <br />
<br />
ICT-alan rakennemuutos on leikannut Suomesta tähän mennessä noin 14 000 työpaikkaa <br />
parissa vuodessa. Noin 60 prosenttia työpaikkansa menettäneistä on sijoittunut <br />
uusiin työtehtäviin. Nokian ja yhteiskunnan nopeat työllistämistoimet ovat <br />
helpottaneet merkittävästi työttömyysongelmaa. Etenkin ICT-ammattilaisten työllistymistä <br />
on vauhdittanut kansainvälisten ja kotimaisten yritysten nopea reagointi <br />
osaavan työvoiman vapautumiseen. Kotimaisista yrityksistä OP-Pohjola perusti <br />
pankki- ja vakuutuspalveluita kehittävän yksikön Ouluun. Ulkomailta Suomeen ovat <br />
tulleet muun muassa Ericsson, Electronic Arts, Intel, Huawei ja Samsung. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö, Nokia ja muut julkisen sektorin toimijat aloittivat <br />
vuonna 2011 Bridge-ohjelman pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja <br />
Salossa. Ohjelma on koskenut Suomessa noin 4 500 henkilöä, joista noin 40 prosenttia <br />
on löytänyt uuden työn joko Nokialta tai muista yrityksistä. Opiskelemaan on lähtenyt <br />
noin 10 prosenttia. Monille työpaikkaansa vaihtaville on tarjottu tähän liittyviä <br />
muuntokoulutuksia. Lisäksi Bridgen avulla Suomeen on syntynyt yli 400 uutta yritystä. <br />
Tekes puolestaan on rahoittanut Innovation Mill -toimintaa, jossa on syntynyt <br />
Nokian ja NSN:n tuoteideoista jo noin 50 yritystä ja niihin noin 450 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Alan työntekijät ovat tähän mennessä sijoittuneet uusiin tehtäviin kohtuullisen <br />
hyvin. Tilanne vaikeutuu kuitenkin, koska markkinoiden ”imukyky” on heikentynyt. <br />
Siksi nyt on tehtävä uusia toimia, joilla estetään työttömiksi jääneiden osaamisen <br />
rapistuminen. Siihen työryhmä esittää yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin räätälöityä <br />
täsmäkoulutusta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen (polku 13) ===== <br />
<br />
<big>räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutus</big> <br />
<br />
Koulutushankintaa on tarpeen uudistaa ketterämmäksi. Spirit ICT Future on Pirkanmaalla <br />
toteutettava muuntokoulutushanke, jossa on mukana useita yrityksiä. <br />
<br />
Ohjelma tarjoaa ripeästi koulutusta mm. ICT-alalta vapautuneiden osaamisen täydentämiseksi <br />
uuden työnantajan edellyttämällä tavalla. Koulutuksella edistetään <br />
yritysten strategista uusiutumista nykyisten työntekijöiden osaamista täydentämällä. <br />
Tampereen toimintamalli monistetaan muille paikkakunnille. <br />
<br />
vastuutaho: Paikalliset ELY-keskukset pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Salossa. <br />
<br />
<br />
<big>Täydennyskoulutusta korkeakouluihin</big> <br />
<br />
Käynnistetään pikaisesti selvitys korkeakoulujen mahdollisuuksista ja esteistä tarjota <br />
täydennyskoulutusta tai eri aloille kehitettäviä uusia korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia <br />
työryhmän jo tunnistamille kasvualueille. Muun muassa oppisopimustyyppistä <br />
täydennyskoulutusta tulisi kehittää yhteistyössä alan yritysten <br />
kanssa ja suunnata koulutusta nopeasti alojen osaajien tarpeiden tyydyttämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: OKM, TEM, UNIFI ja ARENE. <br />
<br />
<br />
<big>Vieraskielisten kielikoulutus vähennyskelpoiseksi</big> <br />
<br />
ICT-sektorin käynnissä olevan muutoksen aikana myös moni työn perässä Suomeen <br />
muuttanut kansainvälinen osaaja on jäänyt tai jäämässä vaille työtä. Elinkeinoelämän <br />
edustajien tekemissä selvityksissä kielitaidon puutteen on toistuvasti <br />
todettu olevan kaikkein keskeisin ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisen este. <br />
<br />
Henkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat menot ovat yritykselle vähennyskelpoisia <br />
eikä niille ole laissa ilmaistu yksilökohtaista ylärajaa. Koulutettavan pitää olla <br />
työsuhteessa ja koulutuksen tulee edistää työntekijän ammatillista osaamista, <br />
koska muutoin se katsotaan työntekijän osalta palkanlisäksi. Maahanmuuttajien <br />
kielikoulutus voi tässä suhteessa olla joissain tapauksissa tulkinnanvarainen. <br />
On tehtävä selkeä linjaus siitä, että äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai <br />
saamea puhuvien työntekijöiden ammatillinen suomen tai ruotsin kielen koulutus <br />
katsotaan ammatillista osaamista edistäväksi ja täten verovähennyskelpoiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, vero-osasto.<br />
<br />
== 6. Rahoituskuilu on täytettävä ja investoinnit turvattava == <br />
<br />
<big>Aloitus- ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Samoin suurten yritysten rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet. kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta luovien yritysten rahoitus kuntoon. Samoin riskinotto on tehtävä Suomessa mielekkäämmäksi ja houkuttelevammaksi.</big> <br />
<br />
Suomalaisen yritysrahoituksen ja pääomasijoituskentän alakulo on jatkunut jo <br />
useamman vuoden. Muun muassa Suomen Pankin ja työ- ja elinkeinoministeriön <br />
teettämä yritysrahoituskysely kertoo, että etenkin pienten ja keskisuurten yritysten <br />
rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet <br />
niin, että etenkin mikroyritykset nojaavat yhä enemmän vain yhteen pankkiin. <br />
Samoin suuryritysten rahoitus on muuttunut yhä enemmän pankkikeskeiseksi. <br />
Uudet vakavaraisuusvaatimukset puolestaan ovat vähentäneet pankkien lainanantoa. <br />
Yksityinen omapääomaehtoinen raha on vähentynyt, koska tuotot eivät ole vastanneet <br />
otettuja riskejä. Vastaava ilmiö näkyy laajemminkin venture capital -toimialalla <br />
Euroopassa. <br />
<br />
Suomalainen kasvuyritysekosysteemi on viime vuosien aikana kehittynyt hyvään <br />
suuntaan. Internetin ja sähköisen kaupankäynnin yleistyminen, yrittäjäilmapiirin <br />
paraneminen, sekä kasvanut yrityshautomo- ja kiihdyttämötoiminta ovat vauhdittaneet <br />
yrittäjyyttä. <br />
<br />
Kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta liiketoimintaa ja uutta <br />
kasvua luovien yritysten rahoitus sekä kasvun edellytykset kuntoon yrityskoosta <br />
riippumatta. Julkisen ja yksityisen pääoman on tehtävä ennakkoluulotonta yhteistyötä <br />
tällä alueella. Tässä yhteydessä erityisesti aikaisen ja kasvuvaiheen pääomasijoitukset <br />
ja riskirahoitus (ns. venture capital) ovat avainasemassa <br />
<br />
Kaiken ydin on yksityisen, markkinaehtoisen rahoituksen liikkeelle saaminen. <br />
Siksi Suomessa pitää kannustaa yksityistä riskinottoa ja pääomasijoitusmarkkinoiden <br />
kehittymistä. Samalla elinkeino- ja työelämä kehittyy yrittäjävetoisemmaksi <br />
ja verkottuneemmaksi jaetun riskinoton kautta: yhä useampi ihminen toimii yhtä <br />
aikaa työntekijänä, yrittäjänä, omistajana tai yksityissijoittajana. Yksityinen rahoituksen <br />
mukana tulee yleensä myös osaamista ja verkostoja. <br />
<br />
Toimiakseen suomalainen yritysekosysteemi tarvitsee suurten yritysten lisäksi <br />
1) ”innovaatioiden kasvualustaa” eli pieniä, teknologiapainotteisia, innovatiivisia ja <br />
uutta työllisyyttä luovia yrityksiä, sekä 2) vahvasti tuotekehitykseen panostavia ja <br />
globaaliksi huippuosaajiksi tähtääviä kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Kasvuyrityksiä voi syntyä startup-kentän lisäksi myös tunnistamalla ja kehittämällä <br />
potentiaalisia pk-yrityksiä, joilla niukka rahoitus on usein kasvun rajoite. Samoin <br />
spinoffit nähdään keinona synnyttää uusia yrityksiä. Käynnissä olevan ICT-alan <br />
rakennemuutoksen yhteydessä on pyritty kannustamaan yrityksistä eropakettien <br />
kautta tai yt-menettelyllä irtautuvia osaajia perustamaan uusia yrityksiä. Rahoituksen <br />
monipuolistaminen madaltaa etenkin henkilöstön mahdollisuuksia tarttua <br />
spinoff-tilaisuuksiin. <br />
<br />
Kasvun yritysekosysteemi [KUVA]<br />
<br />
<br />
Rahoituksen ja tuotekehityspanosten kasvattamisen edistämiseksi työryhmä esittää <br />
uudenlaisia ratkaisuja, jotka on priorisoitu eri vaiheessa olevien yritysten tarpeet <br />
huomioiden. Startup-kentällä korostuu yksityisen rahoituksen ja pääomasijoitustoiminnan <br />
kehittäminen, kasvuyritysten ja vakiintuneiden suuryritysten kohdalla <br />
taas Suomen kilpailukyky ja houkuttelevuus tuotekehityspanosten ja immateriaalioikeuksien <br />
ja IPR -oikeuksien kohdemaana. <br />
<br />
=== EnkElIrahoITuSTa ja -oSaamISTa SIEmEn- ja kaSvuvaIhEESEEn === <br />
<br />
Innovatiivisten siemen- ja mikroyritysten alkutaipaleella korostuu yksityisen enkelirahoituksen <br />
ja yrittäjyyden merkitys. Suomalaiset noin 300 bisnesenkeliä sijoittavat <br />
vuosittain vain noin 10–15 miljoonaa euroa kotimaisiin yrityksiin. Ruotsin riskipääomayhdistyksen <br />
SVCA:n mukaan maassa on 3000–5000 bisnesenkeliä, jotka sijoittavat <br />
vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Yhdysvalloissa enkelisijoittajat investoivat <br />
huikeat 20 miljardia euroa vuosittain. <br />
<br />
Työryhmä näkeekin enkelisijoittajien merkityksen erittäin olennaisena siemenvaiheen- <br />
ja startup -yritysten kasvun ja rahoituksen edellytyksenä. Bisnesenkelit tuovat <br />
mukanaan tyypillisesti rahoituksen lisäksi kasvuasennetta, kanssayrittäjyyttä, <br />
osaamispääomaa ja kokemusta liiketoiminnan kehittämiseen sen kriittisessä alkuvaiheessa. <br />
Näin he lisäävät yrityksen onnistumisen edellytyksiä. <br />
<br />
Eduskunnassa loppuvuodesta hyväksytty bisnesenkeleille suunnattu kasvuyrityskannustin <br />
on erittäin tärkeä toimenpide kasvun ja yritysekosysteemin kehittymisen <br />
kannalta. Työryhmä pitää tärkeänä, että sijoituskannustin laajennetaan koskemaan <br />
myös yksityisessä tai perheomistuksessa olevia sijoitustoimintaa harjoittavia <br />
yrityksiä sekä yrityskiihdyttämöitä. Samoin määrätietoisen enkelisijoitustoimialan <br />
kehittämisen näkökulmasta on erittäin tärkeää tukea yksittäisten enkelisijoittajien <br />
kykyä hajauttaa panokset laajaan joukkoon kohdeyhtiöitä. <br />
<br />
Jatkoksi enkelirahoituksen kehittämisen osalta työryhmä suosittaa, että selvitetään <br />
yksityisten sijoitusyhtiöiden toimintaedellytysten kehittämistä. Tutkitaan mahdollisuuksia <br />
tehdä listaamattomien yritysten luovutusvoitto verovapaaksi, mikäli <br />
voitto käytetään uudelleen kasvuyhtiösijoituksiin. Näin edesautettaisiin merkittävästi <br />
pääoman kiertoa uusiin kasvuyrityksiin sekä kiihdyttämötoiminnan kehittymistä <br />
sijoitusyhtiöiksi tai ”evergreen” -mallilla toimiviksi rahoittajiksi. Evergreen <br />
-mallissa sijoituksista vapautuvaa pääomaa sijoitetaan eteenpäin uusiin kohdeyrityksiin, <br />
eikä tulouteta yhtiöstä/rahastosta. <br />
<br />
=== kaSvun ja kanSaInvälISTymISEn rahoITuSTa pääomaSIjoITukSIlla === <br />
<br />
Pääomasijoitusmarkkinoita kehittävien toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa <br />
sekä kotimaista että ulkomaista yksityistä rahoitusta siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. <br />
Tavoitteena pitää olla, että Suomeen luodaan kansainvälisesti huippuluokkaa <br />
olevan markkinaehtoisesti toimivan pääomasijoitustoimiala. <br />
<br />
Työryhmä näkee tärkeänä uutena kehitystoimenpiteenä uusien yksityisten, epäsymmetriamallilla <br />
toimivien siemen- ja aikaisen vaiheen pääomarahastojen syntymisen <br />
Suomeen. <br />
<br />
Tähän pyritään esimerkiksi nykyisen Vigo-yrityskiihdyttämötoiminnan jatkamisella <br />
ja kehittämällä niitä kohti uusien yksityisten VC-rahastotiimien muodostumista. <br />
Lisäksi valtion rahoitusta yritysten siemen- ja kasvuvaiheessa tulee painottaa <br />
entistä enemmän pääomarahastojen kautta tapahtuvaksi, suorien sijoitusten <br />
sijaan. <br />
<br />
Pääomasijoitus- eli venture capital -markkinoilla tavoite on turvata uusien Suomeen <br />
sijoittavien VC-rahastojen varainhankinta, rahastojen aiempaa aktiivisempi <br />
osallistuminen varhaisen vaiheen kehitystyöhön, yhtiöiden kasvurahoituskierrosten <br />
toteutuminen (A- ja B-rahoituskierros) sekä keskittyminen yritysten kansainvälistymiseen. <br />
Painopiste tulisi olla myös tehokkaammassa hankevirran markkinoinnissa <br />
kansainvälisille sijoittajille ja kansainvälisten sijoituskierrosten toteuttamisessa. <br />
Tämän vauhdittamiseksi työryhmä esittää uuden ”Kasvurahastojen Rahaston”-tyyppisen <br />
mallin perustamista riittävän laajana. <br />
<br />
Alku- ja kasvuvaiheen rahoitusmallit olisi mielekästä yhdistää yhden public-private-<br />
mallin alle. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita<br />
(polku 14, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Käynnistetään rahoitusohjelma alku- ja kasvuvaiheen yrityksille</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa valtion ja yksityisten rahoittajien yhteistyössä rakennettua <br />
kokonaisvaltaista rahoitusohjelmaa, joka tähtää sekä alkuvaiheen että kasvuvaiheen <br />
yritysten rahoitustilanteen parantamiseen. Riittävän kokoinen rahoitus <br />
edellyttää 60–100 miljoonan euron vuosittaista panostusta, jossa valtio vastaa <br />
40 prosentista ja yksityiset sijoittajat 60 prosentista. Näistä rahoitusohjelman <br />
varoista 40 prosenttia suuntautuu siemen- ja aikaisen vaiheen rahoitukseen ja <br />
60 prosenttia kasvuyritysten rahoittamiseen. <br />
<br />
<big>Kehitetään siemen- ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Kokonaisohjelman osana perustetaan Suomeen eri profiileilla ja toimialoilla toimivia <br />
public-private-rahastoja edellä mainitussa suhteessa. Julkinen toimija huolehtii <br />
sijoituksen pitkäjänteisyydestä ja riittävistä hallinnointiyhtiön kannusteista. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti. Rahastot toimivat <br />
epäsymmetria-periaatteella niin, että valtio tyytyy yksityissijoittajia pienempään <br />
voittoon. Epäsymmetria-mallissa tulee ottaa huomioon EU:n valtiotukisäännöt. <br />
Tekesin riittävä resurssointi rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen/Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 10–16 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
<big>Kehitetään kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Voidaan toteuttaa esimerkiksi perustamalla ns. Kasvurahastojen Rahasto II. <br />
Toteutetaan se riittävän laajana, jotta public-private -kokonaispanostus on 40–60 <br />
miljoonaa euroa vuosittain puhtaasti kasvurahoituspainotteisille VC-rahastosijoituksille. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti ja sijoitukset pitäisi <br />
olla luokiteltavissa yksityiseksi pääomaksi. Teollisuussijoituksen riittävä resurssointi <br />
rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen, Teollisuussijoitus, toimitusjohtaja <br />
Juha Marjosola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 14–24 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
=== kaSvuInvESToInTEIhIn TarvITTavan laInarahoITukSEn SaaTavuudEn varmISTamInEn === <br />
<br />
Yritykset tarvitsevat kasvuvaiheessa investointeihinsa ja käyttöpääomaa varten lainarahoitusta. <br />
Nykyisellään Finnvera voi myöntää sekä lainarahoitusta että takauksia <br />
pankkien myöntämille lainoille. Rakennemuutostilanteen vuoksi Finnveran <br />
rahoitusedellytyksiä on työ- ja elinkeinoministeriön päätöksillä laajennettu. <br />
<br />
Useista rahoitusmarkkinoiden kehityksen rakenteellisista syistä ja suhdannekehityksen <br />
vuoksi pankkien lainarahoitus pk-yrityksille on viime aikoina merkittävästi <br />
tiukentunut, vaikka valtion osallistumisedellytyksiä on vahvistettu. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15A) ===== <br />
<br />
Otetaan käyttöön pk-yritysten joukkovelkakirjalainat. Kasvavien yritysten lainarahoituksen <br />
saatavuuden varmistamiseksi työryhmä esittää, että Finnvera käynnistää <br />
uuden pk-yritysten joukkovelkakirjalaina-järjestelmän. Järjestelmä voidaan <br />
kehittää 2000-luvun alussa käytössä olleen Finnveran pk-yritysten jvk-järjestelmän <br />
pohjalta. Nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa joukkovelkakirjalaina <br />
monipuolistaisi lainainstrumenttien ja rahoittajien syndikointia ja riskinjakoa. <br />
Menettely parantaisi siten myös pankkien lainarahoituksen myöntämisen <br />
edellytyksiä. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
=== InnovaaTIoBokSIlla SIjoITukSET ja TuoTEkEhITySpanoSTukSET SuomEEn === <br />
<br />
Hallituksen esittämä t&k-menojen lisävähennys yritysverotuksessa tähtää tutkimuksen <br />
ja kehittämisen tekemiseen nimenomaan Suomessa. Näiden panostusten <br />
täysimääräiseksi hyödyntämiseksi pitää myös varmistaa, että kehitystyön tuloksena <br />
syntyneiden innovaatioiden omistus pysyy Suomessa. <br />
<br />
Aineettomat oikeudet siirtyvät helposti maasta toiseen, koska niiden omistusmaan <br />
vaihtaminen on yksinkertaista. Innovaatioiden verokannustin, ns. innovaatioboksi, <br />
pyrkii vaikuttamaan siihen, että yritys pitää tai siirtää aineettomat oikeutensa <br />
kyseiseen maahan. Innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa <br />
alhaisemmalla verokannalla. <br />
<br />
Innovaatioboksi tukisi merkittävällä tavalla suomalaisten yritysten kilpailukykyä <br />
innovaatiointensiivisillä aloilla ja loisi paremmat mahdollisuudet houkutella jopa <br />
aivan uutta tutkimus-, tuotekehitys- ja muuta liiketoimintaa ja verotuloja Suomeen. <br />
<br />
Monissa Euroopan maissa on käytössä erilaisia innovaatioboksin muotoja (UK, <br />
Hollanti, Luxemburg, Ranska, Belgia, Unkari, Espanja). Sen vuoksi useat suomalaiset <br />
yritykset selvittävät parhaillaan, missä kannattaa pitää aineettomien oikeuksien <br />
omistus ja mistä niistä saatava taloudellinen hyöty on suurin. <br />
<br />
Työryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Suomeen luodaan nopeasti kansainvälisesti <br />
kilpailukykyinen innovaatioboksi. Innovaatioboksin on katettava erilaiset <br />
aineettomat oikeudet mahdollisimman laajasti, jotta kannustimen vaikuttavuus olisi <br />
riittävä pitämään ja houkuttelemaan aineettomia oikeuksia Suomeen sekä tehokkaasti <br />
kannustamaan yrityksiä kaupallistamaan keksinnöt. Innovaatioboksin tulee <br />
hyödyttää sekä isoja että pienempiä yrityksiä, jotta veturiyrityksinä toimivat isommat <br />
yritykset eivät siirtäisi innovaatiopanostuksiaan ulkomaille ja vetäisi siten <br />
mukanaan myös pienempiä kasvuyrityksiä. Näin turvataan myös nopeimpien kasvuyritysten <br />
pysyminen Suomessa mahdollisissa yrityskauppa ja kansainvälisissä <br />
sijoituskierrostilanteissa (esimerkiksi SuperCell / Rovio). <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15B) ===== <br />
<br />
<big>Luodaan innovaatioille verokannustin</big> <br />
<br />
Luodaan Suomeen innovaatioiden verokannustin (innovaatioboksi), jonka <br />
mukaan innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa merkit<br />
tävästi alhaisemmalla verokannalla (8-12%). <br />
<br />
Alhaisemman verokannan piiriin kuuluvat tulot kaikista keskeisistä aineetto<br />
mista oikeuksista (patentit, tavaramerkit, ohjelmistojen ja muiden luovien teos<br />
ten tekijänoikeudet). <br />
<br />
Innovaatioboksin tulee hyödyttää yhtäläisesti niin isoja kuin pienempiäkin yrityk<br />
siä (ei euromääräistä rajaa). <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Staattiset verovaikutukset yli 200 miljoonaa euroa. <br />
Dynaamiset verovaikutukset tulee arvioida. <br />
<br />
Toteutetaan hallituksen esitys tutkimuksen ja kehityksen kolmen vuoden lisävähennyksestä. <br />
Lisäksi työryhmä ehdottaa vähennyksen muuttamista pysyväksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela.<br />
<br />
== 7. Uusilla toimintatavoilla innovaatioita == <br />
<br />
<big>Uudet innovaatiot vaativat digitaalisessa maailmassa toimintatapoja, joissa korostuvat nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne. Samoja ominaisuuksia vaaditaan äkillisen rakennemuutoksen hoitamisessa.</big> <br />
<br />
Kilpailukyky edellyttää digitaalisessa maailmassa uudenlaisia toimintamalleja <br />
sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Uudet toimintatavat ovat välttämättömiä <br />
siksi, että innovaatioiden pitää syntyä entistä nopeammin ja niiden tekemiseen tarvitaan <br />
entistä enemmän useiden toimijoiden verkostoja. <br />
<br />
Nopean oppimisen vaateen kuvaa erinomaisesti IMD:n professori Peter Lorange <br />
artikkelissaan ”Ultra-rapid Management Processes”. <br />
<br />
”Vaaditaan johtamismalleja, jotka mahdollistavat uusien liiketoimintojen tuomisen <br />
markkinoille ensimmäisenä sekä parhaimpien ideoiden ultranopean levittämisen <br />
maailmalle”. <br />
<br />
Verkostojen voimasta puolestaan kirjoitetaan osuvasti muun muassa Sitran julkaisussa <br />
”Suuri siirtymä”: ”T&k-toiminnan globaalisaation hyödyntäminen edellyttää <br />
siirtymistä hajautettuun organisaatiomalliin, jossa innovaatioprosessi tapahtuu <br />
yhteistyössä eri yksiköiden, partnereiden, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa”. <br />
<br />
Verkostomainen ja nopea toiminta vaatii uudenlaista ajattelua organisaatioiden <br />
johtamisessa. Johtamismallit ovat kehittyneet pitkälti 1900-luvun teollisuudessa, <br />
mikä aiheuttaa haasteita 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Professori CG. Prahalad <br />
kirjoittaakin johtamisen muuttuvan tällä vuosisadalla monella tavalla. ”Johtamista <br />
hallinneet ajatuksemme täytyy arvioida uudestaan muun muassa vallan, <br />
rakenteiden, hierarkian, kontrollin, koordinaation, omistamisen ja kannustimien <br />
osalta”. <br />
<br />
Verkostoitumisen ja nopeuden vaade osuu ensimmäisenä kansainvälisessä kilpailussa <br />
oleviin yrityksiin. Sama vaatimus koskee kuitenkin koko yhteiskuntaa <br />
kolmesta syystä. Yritykset eivät pysty uudenlaiseen toimintatapaan, jos koko muu <br />
yhteiskunta toimii vanhoilla malleilla. Lisäksi julkinen sektori on usein keskeinen <br />
kumppani verkostoissa, joissa kehitetään uusia asioita. Samoin on tärkeää oivaltaa, <br />
että uudet toimintamallit tuovat tehoa myös julkiselle sektorille ja parantavat julkisia <br />
palveluita. <br />
<br />
World Economic Forumin The Global Information Report korostaa, että elämme <br />
hyperverkottuneessa maailmassa, jossa kansalaisten, yritysten ja valtion suhteet <br />
muotoutuvat uudella tavalla. ”Se tuo uusia mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta ja <br />
hyvinvointia synnyttämällä uusia tuotteita ja palveluita sekä parantamalla tapaa, <br />
jolla julkiset palvelut tuotetaan.” <br />
<br />
Samalla on toki syytä muistaa WEF:n varoitus, että hyperverkottuneisuus synnyttää <br />
uusia haasteita kuten tietoturvan murtuminen, verkkorikollisuus ja uhat yksilöiden <br />
tietosuojalle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut edellä kuvattuja tarpeita kehittää nopeutta <br />
ja verkostomaisia toimintamalleja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lukemattomissa <br />
työryhmän käymissä keskusteluissa on noussut esiin samankaltaisia <br />
kokemuksia siitä, kuinka eri toimijat työskentelevät siiloissa, joiden ylittäminen on <br />
syystä tai toisesta vaikeaa. Yritysten ja julkisen sektorin keskustelu on usein mutkikasta <br />
ja yhteistyö eri toimialojen välillä on ohutta. <br />
<br />
Nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne ovat tärkeitä myös silloin, kun ratkotaan <br />
äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamia ongelmia. Tarvitaan ennakkoluulottomia <br />
ratkaisuja, joissa julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Uusia ratkaisumalleja <br />
täytyy kokeilla, koska ei ole olemassa patenttiratkaisuja, joilla ongelmat <br />
voisi takuuvarmasti korjata. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä tekee ehdotuksia, jotka tähtäävät <br />
<br />
• innovatiivisuuteen julkisten palveluiden kehittämisessä, <br />
• erilaisten osaamisten kohtaamiseen ja uudenlaisten ekosysteemien syntymiseen, <br />
• yritysten palveluviidakon purkamiseen ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen sekä <br />
• toiminnan nopeuttamiseen niin, että asioita samalla kehitetään pitkäjänteisesti. <br />
<br />
=== julkISET palvEluT EdElläkävIjöIkSI === <br />
<br />
Julkisella sektorilla on merkittävä tarve tehostaa ja parantaa palveluitaan digitaalisilla <br />
ratkaisuilla. Tarvetta tehokkuuteen lisää julkisen sektorin velan kasvu ja huoltosuhteen <br />
heikkeneminen. Palvelujen parantaminen puolestaan on tärkeää, koska <br />
sähköiseen maailmaan kasvaneet kansalaiset odottavat saavansa yhä enemmän palvelua <br />
verkossa. Yritykset taas voivat saada merkittäviä säästöjä, jos niiden tarvitsemat <br />
julkiset palvelut ovat automatisoituja. <br />
<br />
Työryhmä näkee, että uusia julkisia palveluita tulisi kehittää ennakkoluulottomasti <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Julkiset palveluhankinnat voivat <br />
toimia osaltaan uusien innovaatioiden veturina tilanteissa, joissa uutta teknologiaa <br />
voidaan yhdistää palveluun. <br />
<br />
Tästä erinomaisena esimerkkinä on verohallinnon jos usean vuoden yli jatkunut <br />
johdonmukainen palvelukehitys. Työ lähti liikkeelle työprosessin uudelleenmäärittelystä <br />
ja systeemisen muutoksen tarpeen ymmärtämisestä. Case Vero. <br />
<br />
Uusien palveluiden kehittämisessä pilotit ovat tärkeä toimintamalli, jossa yhdistyvät <br />
nopea toiminnan käynnistäminen ja riskin rajaus. Pilottien avulla asiakas ja toimittaja <br />
voivat luoda täysin uusia palveluita ja prosesseja, joita muut eivät ole vielä testanneet. <br />
<br />
Kokeilukulttuurin hyödyt voivat olla suuret. Julkinen sektori saa innovatiivisia <br />
ratkaisuja, jotka tehostavat ja parantavat palvelua. Yritykset puolestaan saavat referenssejä, <br />
jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä etenkin vientimarkkinoilla. <br />
<br />
Alla ovat keskeiset julkisen sektorin ominaispiirteet, joita digitaalisessa maailmassa <br />
tarvitaan. <br />
<br />
• Nopea palvelu. Tehokas julkinen sektori palvelee asiakaslähtöisemmin sekä <br />
kansalaisia että yrityksiä. <br />
<br />
• älykäs asiakas. Kilpailukykyinen julkinen sektori on myös älykäs asiakas <br />
yksityiselle sektorille. <br />
<br />
• Ennakkoluuloton kokeilija. Julkinen sektori kokeilee rohkeasti uusia ratkaisuja. <br />
Pilotit ovat kokeiluväline, joilla voidaan toimia nopeasti ja pitää riskit <br />
kohtuullisina. <br />
<br />
•kilpailun edistäjä. Kilpailukykyinen julkinen sektori lisää kilpailua kotimarkkinoilla. <br />
<br />
• Tehokkaiden rakenteiden luoja. Julkinen hallinto tukee yhteisiä rakenteita, <br />
jotka mahdollistavat joustavat toimintamallit. <br />
<br />
===== Case Sähköistä verotusta ===== <br />
<br />
:Verottaja on edennyt jo vuosien ajan systemaattisesti kohti automatisoitua palvelua, jossa sekä verovelvollisten että verottajan omat toiminnot on sähköistetty mahdollisimman pitkälle. <br />
: <br />
:Kehitystyö on helpottanut sekä asiakkaan että verohallituksen työtä. Tämä on edellyttänyt, että verottaja on miettinyt kaikki omat prosessinsa uusiksi. Siksi verottaja on edennyt kehityspolulla askeleittain niin, että ensimmäiset askeleet otettiin jo 1990-luvulla. Silloin alkoi kokeilu veroehdotusten tekemisestä valikoiduille asiakkaille. <br />
: <br />
:Monien askeleiden jälkeen kaikki kansalaiset alkoivat saada veroehdotuksen, joiden täydentäminen piti kuitenkin tehdä paperilla. Nyt noin 5,5 miljoonaa asiakasta saa esitäytetyn veroehdotuksen. Täydennettävää on noin 1,5 miljoonalla verotettavalla, joista kolmasosa tekee täydennykset sähköisesti. <br />
: <br />
:Digitalisointi ei ole johtanut henkilöstön irtisanomisiin, mutta henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta. Samaan aikaan monien tehtävät ovat muuttuneet entistä enemmän asiantuntijatehtäviksi. Asiakkaille tämä on tiennyt laadukkaampia ja nopeampia neuvontapalveluita. <br />
: <br />
:Kehitysmahdollisuuksia on edelleen paljon. Esimerkiksi verotilijärjestelmä mahdollistaisi sen, että verovelvollinen voisi kuitata verovelkoja ja –saamisia keskenään. Tämä yksinkertaistaisi rahaliikennettä veronmaksajan ja valtion välillä ja säästäisi kaikkien aikaa ja rahaa. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (polku 16) ===== <br />
<br />
<big>luodaan esikaupallisten pilottien malli julkiselle sektorille</big> <br />
<br />
Kehitetään esikaupallisen vaiheen toimintamalli, jossa esimerkiksi kunta esittää <br />
yrityksille ongelman, johon yritykset etsivät uuden ratkaisun. Sen jälkeen kunnan <br />
haasteet parhaiten ratkaiseva yritys voi jalostaa ratkaisun edelleen tuotteeksi, <br />
jota päästään kokeilemaan. Pilotin kautta luodaan malli, joka monistetaan ja levitetään <br />
julkisen sektorin organisaatioiden käyttöön sekä pidetään huoli palveluiden <br />
ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. <br />
<br />
Esikaupallisella hankinnalla voidaan edistää uusien markkinoiden syntymistä <br />
ja yritys saa samalla kaupallisen referenssin, mikä auttaa kasvu-ja <br />
vientiponnisteluissa. <br />
<br />
Toimeenpano: VM, ICT-johtaja Timo Valli; Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka <br />
Mäki-Lohiluoma. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista</big> <br />
<br />
Suomalaisia ohjelmistoyrityksiä syrjivä sääntely liittyy etenkin Hanselin koordinoimiin <br />
julkisiin kilpailutuksiin. Etenkin referenssivaatimukset kilpailutuksissa <br />
sulkevat usein ulos suomalaiset, pienet ohjelmistoyritykset. Tämä karsii vaihtoehtoja, <br />
tukee asemansa saavuttaneiden suurten yritysten asemaa ja rajoittaa kasvuyrittäjyyttä. <br />
Työryhmä ehdottaa, että julkisen hankinnan ehtoja muokataan niin, <br />
että ne avaavat ovia uusille innovaatioille. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>perustetaan kansalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus</big> <br />
<br />
ICT-2015 työryhmän ehdotuksesta on vuoden 2012 viimeisessä lisätalousarviossa <br />
myönnetty rahoitus kansalaisen SOTE-palvelujen kehittämiskeskuksen <br />
perustamista koskevan selvityksen laatimiseksi. <br />
<br />
Selvityksen perusteella tehdään esitys keskuksen perustamisesta vuonna <br />
2014. Perustettava keskus toimisi palvelujen järjestäjien, ammattilaisten, asiakkaiden <br />
ja ICT-toimittajien yhteistyön, asiakaslähtöisen palvelumuotoilun foorumina <br />
ja yhteisten toimintamallien kehittäjäyhteisönä. Hyödynnetään toiminnassa <br />
VTT:n osaamista ja toimintaa Sote-palveluiden konseptoinnissa ja mallinnuksessa <br />
(tutkimusjohtaja Tatu Koljonen). <br />
<br />
vastuutaho: STM/neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen, VM/ICT-johtaja <br />
Timo Valli ja TEM <br />
<br />
Tarvitavat resurssit: Myönnetty vuoden 2012 viimeisessä lisäbudjetissa <br />
200 000 euroa perustamista koskevan selvityksen laatimiseen, vuodesta 2014 <br />
alkaen varaus selvityksen perusteella budjettiin. <br />
<br />
=== TörmäyTTämISEn ja EkoSySTEEmIEn EdISTämInEn === <br />
<br />
Uusien innovaatioiden syntyminen edellyttää, että erilaiset osaamiset kohtaavat <br />
nykyistä paremmin monella tasolla. Siksi Suomeen tulee kehittää toimintamalleja, <br />
jotka vauhdittavat yhteistyötä sekä vuorovaikutusta niin toimialojen sisällä että eri <br />
toimialojen välillä. <br />
<br />
Esimerkiksi strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit ovat monien arvioiden <br />
mukaan onnistuneet hyvin toimialojen sisäisessä törmäyttämisessä, mutta toimialarajat <br />
ylittävissä kohtaamisissa ja kansainvälisessä yhteistyössä monet näkevät <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Lukuisissa työryhmän käymissä lähetekeskusteluissa on korostunut ekosysteemien <br />
luomisen ja osaamisen ristiinpölytyksen merkitys.Ekosysteemejä tarvitaan, <br />
koska kaikki suurimmat globaalit haasteet edellyttävät systeemisiä ratkaisuja. Esimerkiksi <br />
terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen voi onnistua vain, jos on olemassa <br />
arkkitehtuuri, johon kaikkien yksityisten ja julkisten toimijoiden ratkaisut kytkeytyvät. <br />
Tässä on pienellä maalla aivan erityinen etu, jota pitäisi pystyä hyödyntämään. <br />
<br />
Teknologisten välineiden ja ratkaisujen puute ei ole enää perimmäinen este. <br />
Hidasteet ja esteet ovat organisaatioissa, vanhoissa toimintatavoissa ja prosesseissa <br />
sekä viime kädessä asenteissa. Jotta niitä voidaan muuttaa, tarvitaan uusia tapoja <br />
tehdä työtä sekä työtapoja palvelevaa teknologiaa. Lisäksi tarvitaan ekosysteemejä, <br />
joissa toimintaympäristö viritetään teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä silmälläpitäen <br />
optimaaliseksi. <br />
<br />
Ekosysteemiin kuuluu monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista <br />
osaamista ja riskien oton kyvykkyyttä. Samoin tarvitaan sekä yksityistä että <br />
julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille ja palveluille. Tarvitaan myös laadukasta <br />
regulaatiota ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se vaatii myös saumatonta <br />
yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten ekosysteemin <br />
osien täytyy olla kyvykkäitä kytkeytymään kansainvälisiin verkostoihin. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain sitä kautta, että ekosysteemin laatu ja sen ympärille <br />
rakentuva relevantti osaaminen ovat maailman huippua. <br />
<br />
Törmäyttäminen voi tapahtua ympäristöissä, joissa kohtaamiset ovat luonnollisia. <br />
Siksi kohtaamisia tapahtuu luontevasti esimerkiksi alueiden sisällä tai toimialaverkostoissa. <br />
Digitaalisten palveluiden kehittyminen edellyttää, että ICT-alan osaajat <br />
ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi konepajateollisuuden ammattilaisten <br />
kanssa. <br />
<br />
Alueellisista törmäytyskanavista hyviä esimerkkejä ovat Tampereen Uusi Tehdas, <br />
Oulun Yritystakomo ja useilta paikkakunnilta löytyvät Tampereen mallin mukaiset <br />
Protomo-yrityskiihdyttämöt. Strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit puolestaan <br />
ovat esimerkkejä toimialaverkostoista, joissa saman alan yritykset kehittävät <br />
yhdessä teknologiaa, jota useammat yritykset voivat hyödyntää. <br />
<br />
Nokia-klusterista työttömäksi jäävien osaamisen yhdistäminen puolestaan tarvitsee <br />
akuutteja ratkaisuja, joissa hyödynnetään ekosysteemin ja törmäyttämisen <br />
malleja. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Törmäytys ja verkostohankkeet (polku 17) ===== <br />
<br />
<big>Alueelliset verkostohankkeet </big><br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman Innovatiiviset-ohjelman (INKA) tavoitteena <br />
on vahvistaa kansanvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä <br />
Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan <br />
luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä <br />
ja edelläkävijämarkkinoita. <br />
<br />
Tuetaan alueellisten osaamiskeskittymien syntyä. Kannustetaan alueita rakentamaan <br />
nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet vahvistavat <br />
toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä osaamisohjelmilla, <br />
joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
toimintaa. <br />
<br />
Pilottina avointen järjestelmien osaamiskeskittymän kehittäminen. Kehitetään <br />
digitaalisen osaamisen keskittymää toteuttamalla osaamisohjelmia muun muassa <br />
kokonaisarkkitehtuurien, suurten järjestelmien hallinnan ja avoimien skaalautuvien <br />
palvelujärjestelmien alalla. Suunnataan hankeportfolio tukemaan kansallisen <br />
infrastruktuurin muutosta ja julkishallinnon ja avoimia terveydenhuoltoalan <br />
järjestelmäkehityshankkeita. <br />
<br />
Tavoitteena on luoda verkostot uuden kansallisen veturi-ilmiön muodostamiseksi <br />
ja vaihtoehdoksi suuryrityksille mm. julkishallinnon palvelukehityshankkeissa. <br />
Toteutetaan osaamisohjelmat muutamille valikoiduille erityisosaamisalueille, <br />
jotka edesauttavat kokonaisratkaisujen toteuttamista: <br />
<br />
• Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut ja -strategiat, palveluliiketoiminnan ja teknisten ratkaisujen yhteissuunnittelu <br />
• Suurten järjestelmien tekninen hallinta, optimointi ja toteutus <br />
• Avoimet ja skaalautuvat palvelujärjestelmä-, tietoturva- ja informaationhallinnan kehitysmallit sekä käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta <br />
<br />
Toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana avausprojektin sisällä mahdollisesti <br />
osana tulevaa INKA-ohjelmaa. <br />
<br />
vastuutaho: BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula, STM/neuvotteleva virkamies <br />
Hannu Hämäläinen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kaksi miljoonaa euroa vuodessa 2013–2017. <br />
<br />
<big>Toimialakohtaiset törmäytykset</big> <br />
<br />
<big>Selvitetään edellytykset uusien digitaalisten ekosysteemien rakentamiseen</big> <br />
<br />
Sähköinen terveysteknologia ja älykkäät vanhuuspalvelut ovat suuria kasvumahdollisuuksia <br />
ikärakenteen muuttumisen vuoksi. Selvitetään vuoden 2013 aikana, <br />
löytyykö näiden aihealueiden ympärille yritysten (esim. Mawell Oy) ja tutkimuslaitosten <br />
muodostama joukko, joilla olisi kiinnostusta tehdä näistä laajempi kehitysohjelma. <br />
Yhtenä mahdollisena kohteena on Salo, jossa on jo käynnistetty hyvinvointiteknologian <br />
(erityisesti vanhuspalvelut) kehitysympäristön rakentaminen. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>digitaalisen koulutusliiketoiminnan kehittäminen</big> <br />
<br />
Koulutusliiketoiminnan ja ICT-sektorin törmäyttämöitä pilotoidaan Jyväskylässä, <br />
Tampereella ja Oulussa. Lisäksi Turun yliopistolla, Salon kaupungilla ja paikallisilla <br />
yrityksillä on alan kehityshanke Näistä kaupungeista löytyy valmiita tuotteita, <br />
palveluratkaisuja ja sisältöjä molemmilla sektoreilla joiden yhteistyömahdollisuuksia <br />
ei ole hyödynnetty. <br />
<br />
Törmäyttämisellä on tarkoitus hakea uusia palveluratkaisuja ja nopeita tuloksia. <br />
Tavoitteena on tuoda ICT-ja EDU-sektorit yhteen uudella tavalla, olemassa olevia <br />
rakenteita tehokkaammin ja innovatiivisemmin hyödyntäen. Tällöin saavutettavien, <br />
alueellisten hyvien käytänteiden pohjalta voidaan rakentaa laajemmin <br />
sovellettavia malleja koko maahan. Törmäyttämö luo ihmisten, ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien <br />
yllättäviä kohtaamisia yli toimialojen ja alueiden rajojen. <br />
Uudenlaisen yhteistyön tavoitteena on luoda kansainvälistä liiketoimintaa. <br />
Viennin tueksi luodaan uudet tehokkaat toimintamallit. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
resurssit: 1 miljoona euroa/vuosi. <br />
<br />
<big>Suomen kauppakamareiden digitalisaatiohanke</big> <br />
<br />
Tavoitteena on kertoa etenkin pk-yrityksille, miten informaatioteknologian uusia <br />
mahdollisuuksia voi parhaiten hyödyntää. Hanke esittelee informaatioteknologian <br />
mahdollistamia uusia toimintatapoja sekä askeleita, joiden avulla uusiin teknisiin <br />
ratkaisuihin ja toimintamalleihin kannattaa siirtyä. Samoin kiinnitetään huomiota <br />
digitalisaation haasteisiin kuten tietoturvaan ja itsensä johtamiseen digitaalisessa <br />
ympäristössä. Hankkeen aikana on tilaisuuksia yhdeksäntoista kauppakamarin <br />
alueella sekä valtakunnallinen tilaisuus Helsingissä. Tavoite on digitalisaatiokehityksen <br />
nopeuttaminen. Kohderyhminä ovat etupäässä suomalaiset pk-yritykset, <br />
kunnat ja muut paikalliset toimijat. <br />
<br />
vastuutaho: Keskuskauppakamari, Senior Advisor Ilkka Lakaniemi <br />
<br />
<br />
<big>Sähköinen treffipalvelu ICT-osaajien ja asiakkaiden välille</big> <br />
<br />
Teknologiateollisuus ry:n johdolla tehdään verkkopalvelu, jonka pääteemana <br />
on yritysten uudistuminen. Sivusto on suunnattu etenkin pk-yrityksille, joilla on <br />
nopea tarve uudistua kansainvälisen kilpailun paineessa. Sivustolle rakennetaan <br />
osio, jonka kautta digitaalisista palveluista kiinnostuneet yritykset voivat löytää <br />
oikeanlaista ICT-osaamista juuri omaan tarpeeseensa. Sivustolla myös herätetään <br />
yrityksiä digitaalisten palveluiden mahdollisuuksista case-esimerkkien kautta. <br />
<br />
vastuutaho: Teknologiateollisuus, johtaja Jukka Viitasaari. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>greenICT” ja älykkäät kaupunkiympäristöt</big> <br />
<br />
Tavoitteena on koota suomalaisen energia- ja ympäristöalan sekä ICT-alan huippuosaaminen <br />
(ml. start-up- ja kasvuyritykset) tukemaan laaja-alaisesti kolmen <br />
kaupunkialueen suunnittelua ja kehitystä sekä yritystoiminnan kasvua. Toimenpide <br />
toteutetaan kolmen vuoden aikana. <br />
<br />
vastuutaho: toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 2 milj. euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut Nokia-klusterin ongelmiin (polku 18) ===== <br />
<br />
<big>Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi</big> <br />
<br />
Monissa maissa on pula ICT-osaajista, joita Suomessa puolestaan on jäänyt työttömiksi <br />
rakennemuutoksen takia. Suomalaisten heikkoutena on tuote- ja palveluosaamisen <br />
tuotteistamisen ja markkinoille vieminen. Tästä käytännön esimerkkinä <br />
toimii ICT 2015 -työryhmän työn osana Saksassa ja Sveitsissä tehty <br />
markkina-analyysi, jonka mukaan suomalaisen ICT -osaamisen tuotteistaminen <br />
Saksan ja Sveitsin markkinoille tarjoaa välittömiä liiketoimintamahdollisuuksia <br />
suomalaisyrityksille. <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa pilottitoimenpiteitä, jotka parantavat yritysten kykyä luoda <br />
globaalisti myytäviä tuote- ja palvelukonsepteja: <br />
<br />
• muuntokoulutusta mobiiliosaajille. Yhteiskunnan ja yritysten yhdessä tukema globaalin tuotemarkkinoinnin muuntokoulutus- ja projektityösopimusohjelma, joka tarjoaa alan osaajille nopean siirtymisen matkapuhelimista uusille toimialoille sekä yrityksille kokenutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Erityisenä fokusalueena pilottivaiheessa Tampereen ja Oulun ICT-osaajat. <br />
<br />
• “Ensiasiakkuudesta moniasiakkuuteen”- rahoitusmalli. Uudet rahoitusmallit tukemaan tuotteiden ja palveluiden myyntiä useille asiakkaille ja markkinoille samanaikaisesti (nyt pk-yritykset keskittyvät usein yhteen isoon asiakkaaseen <br />
kotimaassa ja putoavat tyhjän päälle alihankintaverkon purkautuessa). Mallina Vision+, joka ei sijoita omistusosuuteen yrityksessä vaan sen tuotteiden ja palveluiden myyntiin (tuotto provisiona tuotteiden ja palveluiden myynnistä). Osa tässä raportissa ehdotetun alku- ja kasvuvaiheen yrityksille suunnatun rahoitusohjelman (polku 14) resursseista tulisi suunnata <br />
Vision+ -mallisiin rahastoihin. Myös osa vastikkeettomista julkisista yritystuista pitäisi kohdistaa tähän tarkoitukseen (esim. Tekesiin luodaan uusi ”Globaali tuotteistusosaaminen” -ohjelma). Pilottivaiheessa uusi rahoitusmalli <br />
kehitetään ja otetaan koekäyttöön suomalaisen ICT-osaamisen viennissä Saksan ja Sveitsin markkinoille. <br />
<br />
• “Suomi projektitoimisto” asiakasklusterissa Perustetaan Suomi Projektitoimisto Saksan koneenrakennusklusteriin <br />
ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusteriin. Projektitoimistot syntyvät alhaalta ylöspäin kohdemarkkinoilla asuvien, paikalliset liiketoimintamahdollisuudet tuntevien asiantuntijoiden sekä kotimaisten alueellisten elinkeinoyhtiöiden, yritysten ja yliopistojen yhteistyönä. Projektitoimistot tarjoavat suomalaisyrityksille toimipisteen lähellä asiakasta ja mahdollistavat alihankinta- ja liiketoiminnan kehitysprojektit asiakkaan toimitilojen läheisyydessä. Näillä markkinoilla fyysinen läsnäolo on erityisen tärkeää, sillä paikalliset yritykset pitävät alihankintaverkostonsa lähellä. Projektitoimisto toimii ”sillanpääasemana” suomalaisyritysten myynti- ja tuotekehityshenkilöiden lyhyt- tai pitkäaikaiselle työskentelylle kohdemarkkinoilla. Uudenlaiset projektitoimistot Saksan koneenrakennusklusterissa ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusterissa kohdistuvat suomalaisyritysten tarpeisiin, joita julkiset ja yksityiset viennin edistämisorganisaatiot eivät pysty täyttämään maantieteellisen läsnäolon, paikallisten markkinoiden syvätuntemuksen ja toiminnan joustavuuden osalta. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta kehittää konseptia edelleen nyt tehdyn selvityksen pohjalta.<br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 1,5 miljoonaa euroa/vuosi. <br />
<br />
<br />
<big>kaato – kansainväliset yritykset Suomeen</big> <br />
<br />
Vuoden 2012 lisätalousarviossa on myönnetty rahaa Suomen markkinoimiseksi <br />
kiinnostavana ICT-alueen investointikohteena ulkomailla. <br />
<br />
Laajennetaan invest-in-toimintaa tukemalla suoraan kansallisen business-in-toimintamuodon <br />
(suora neuvottelutoiminta hyödyntäen olemassa olevia liiketoimintakontakteja <br />
ja liiketoimintaosaamista) syntymistä ja vapautuvan kapasiteetin <br />
toimintaedellytyksiä. Tässä tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. <br />
Lisäksi TEM tulee laatimaan Suomen maabrändityötä eteenpäin vievälle ulkoministeriön <br />
organisaatiolle Kitkaton Suomi -yhteenvedon, jonka tarkoituksena on <br />
vaihvistaa Suomen osaamisbrändiä. <br />
<br />
Tutkitaan VTT:n systemaattista käyttöä ulkomaisen t&k:n houkuttelussa. Malli <br />
voidaan ottaa esimerkiksi Singaporesta, joka on tuotteistanut jatkuvan ulkomaisen <br />
pääoman houkuttelu- ja kotoutusmallin. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 3 miljoonaa euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
=== palvEluvIIdakon ja laInSäädännön ykSInkErTaISTamInEn === <br />
<br />
Elinkeinoelämän järjestöt ovat vuosien ajan puhuneet ylisääntelyn vaaroista. Sääntelyn <br />
nopeat muutokset on toinen elinkeinoelämän suurista huolista. Vakaa ympäristö <br />
varmistaa parhaiten investointien jatkuvuuden ja sitä kautta myös liiketoiminnan <br />
terveen kehityksen. Se puolestaan edellyttää vahvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän <br />
kanssa. <br />
<br />
Järjestöt eivät ole kannassaan yksin, sillä muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto <br />
on ollut huolissaan ylisääntelystä ja sääntelyn vaikutusten huonosta arvioinnista. <br />
VTV on todennut lausunnossaan, että ”kaikessa sääntelyssä pitää huomioida <br />
riski, että sääntely vähentää kannustusta ja innovatiivisuutta”. <br />
<br />
Tarkastusvirasto toteaa, että järkevä sääntely käsittää koko poliittisen prosessin <br />
lain suunnittelusta sen täytäntöönpanoon, soveltamiseen, arviointiin ja tarkastamiseen. <br />
Viraston mukaan uutta sääntelyä voitaisiin arvioida myös pilottien avulla. <br />
Uuden sääntelyn kokeilu voitaisiin rajata esimerkiksi alue- tai organisaatiokohtaisesti. <br />
VTV nostaa esiin myös, että sääntelyn vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan <br />
hyödyntää uudenlaisia tutkimuksellisia menetelmiä (esimerkiksi living lab -toimintakonseptia), <br />
jotka mahdollistavat oikeudellisesta sääntelystä saadun kokemusperäisen <br />
tiedon systemaattisen keräämisen ja analysoinnin. <br />
<br />
Suomella on monia vahvuuksia, jotka liittyvät yhteiskunnan perusinfrastruktuurin <br />
toimivuuteen, turvallisuuteen, luotettavuuteen ja alhaiseen korruptioon. Samat <br />
seikat voivat toisaalta johtaa yliregulaatioon ja -varovaisuuteen, virheiden välttämiseen <br />
ja varman päälle pelaamiseen, sekä riskinottohaluttomuuteen. <br />
<br />
Ylisääntely ei ainoastaan hidasta kehitystä. Liika sääntely saattaa edistää veronkiertoa <br />
ja muuta harmaata taloutta, totesi Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassaan <br />
tutkija Jenni Pääkkönen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (polku 19) ===== <br />
<br />
<big>yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa</big> <br />
<br />
Alueellisilla ja kansallisilla hankkeilla tuotetaan tällä hetkellä sekava viidakko <br />
hautomo-, startti- ja kiihdytyspalveluita. Palvelut muodostavat asiakkaan näkökul<br />
masta polveilevan, ennakoimattoman ja puutteellisesti ohjatun kokonaisuuden. <br />
<br />
Kasvun Tehoketju -hanke selkeyttää palveluketjun sisältöä ja tehostaa toimintaa <br />
asiakkaiden kannalta. Hankkeessa hyödynnetään Protomo-toiminnasta ja <br />
muista toimintamalleista tehtyjen arviointien tuloksia, tunnistetaan kansallisesti <br />
vaikuttavimmat toimintamallit ja tuotetaan lyhytkestoiset yksittäisprojektit korvaava <br />
yhtenäinen palvelukonsepti, joka on valtakunnallisesti monistettavissa ja <br />
samalla huomioi alueelliset erityispiirteet. Kasvun Tehoketju pilotoidaan välittömästi <br />
1–2:lla alueella ja sitä ryhdytään soveltamaan ainakin Oulun, Tampereen ja <br />
Salon seuduilla sekä pääkaupunkiseudulla. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Madalletaan spinoff-kynnystä lainsäädäntöä ja verotusta selkiinnyttämällä</big> <br />
<br />
Yritysten strategisissa muutostilanteissa spinoffien toteuttamisen kynnystä tulisi <br />
madaltaa. Nyt prosessiin liittyy sekä verotuksellisia että lainsäädännöllisiä haasteita <br />
spinoff-yrityksiin siirtyville henkilöille sekä emoyhtiölle. Lainsäädäntöä ja <br />
verotusta selkiinnyttämällä voidaan merkittävästi lisätä sekä työntekijöiden kiinnostusta <br />
yrittäjyyttä kohtaan että yritysten mahdollisuuksia rahoittaa tai tukea <br />
ydinliiketoiminnan ulkopuolelle jäävien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista <br />
työntekijöiden perustamissa yrityksissä. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>konesaleille oikeus energiaveron palautukseen</big> <br />
<br />
<br />
Pilvipalveluiden yleistyminen lisää ICT-yritysten tarvetta rakentaa lisää tietovarastoja. <br />
Suomella on hyvät mahdollisuudet houkutella tällaisia datacentereitä <br />
vakaan toimintaympäristönsä ansiosta. Suomen tulisi kuitenkin rakentaa datacenter-<br />
strategia. Osana tätä strategiaa ICT-alalle tulisi antaa muun teollisuuden <br />
omaama oikeus energiaveron palautukseen. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää. <br />
<br />
<big>kasvatetaan digitaalisen talouden ekosysteemiä alv-muutoksilla</big> <br />
<br />
Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen ja myyminen on tehtävä kiinnostavaksi <br />
ja kilpailukykyiseksi Suomessa. Olisi tutkittava mahdollisuus ALV-helpotukseen <br />
verkkokaupasta ostettujen tuotteiden osalta. Tämä vahvistaisi suurien <br />
kaupantoimijoiden kiinnostusta ja sijoittamista verkkokaupan ratkaisuihin <br />
ja infrastruktuuriin. Samoin on verkkokaupankäynnin osalta varmistettava suomalaisten <br />
toimijoiden kilpailukyky kotimarkkinoilla. Esimerkiksi eKirjojen, ladattavien <br />
pelien, musiikin ja elokuvien sekä verkossa toimivien sisältöpalveluiden <br />
arvonlisäveron alentaminen toisi huomattavan kasvun mahdollisuuden suomalaisille <br />
toimijoille. Muun muassa perinteisen kirjan tai elokuvalipun ALV on nyt <br />
9 prosenttia, kun taas eKirjan tai verkossa vuokrattavan elokuvan verokanta on <br />
23 prosenttia. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää <br />
<br />
<br />
=== nopEa ToImEEnpano oSana pITkäjänTEISTä kEhITTämISTä === <br />
<br />
Sekä käytäntö että tutkimustieto kertovat, että nopeus on internet-maailmassa erityisen <br />
tärkeää. Digitaaliteknologian sovellukset ovat usein ”ensimmäinen saa leijonanosan” <br />
-tyyppisiä, minkä vuoksi kärjessä oleminen on tärkeää. <br />
<br />
Internetin käyttö kasvaa huimaa vauhtia. Globaali internet-liikenne on kaksinkertaistunut <br />
kahdessa vuodessa. Tämä johtuu laitteiden ja yhteyksien hintojen laskusta <br />
ja uusien palveluiden lisääntymisestä. Suomi ei ole kansainvälisten palveluiden tuottajana <br />
merkittävä toimija yksittäisistä menestystuotteista huolimatta. <br />
<br />
Nopeus ei tarkoita, että juostaan kovempaa. Tärkeintä on löytää koko yhteiskunnassa <br />
entistä älykkäämpiä toimintamalleja, jotka synnyttävät nopeampia tuloksia. <br />
Tämä voi tarkoittaa muun muassa seuraavanlaisia toimintamalleja. <br />
<br />
• Kehitetään uusia asioita kokeilevien pilottien avulla <br />
<br />
• Käydään säännöllistä dialogia asiakkaiden ja toimittajien kesken <br />
<br />
• Nopeutetaan viranomaisten lupamenettelyä <br />
<br />
• Hyödynnetään julkisissa tarjouskilpailuissa avoimia ratkaisuja, jotka avaavat kilpailutilaa pienemmille yrityksille <br />
<br />
• Hyväksytään epäonnistumiset <br />
<br />
• Lopetetaan epäonnistuneet hankkeet ajoissa <br />
<br />
<br />
Nopeiden toimintamallien lisäksi Suomeen tulee synnyttää samanaikaisesti pitkäjänteisen <br />
toiminnan kulttuuri. Tämä on tärkeää monesta syystä. Yrityksien investointikynnys <br />
madaltuu, jos ne voivat luottaa muun muassa lainsäädännön pysyvyyteen. <br />
Samoin yhteiskunnan suuret muutokset kuten siirtymä digitaloudeksi edellyttävät <br />
pitkäjänteistä toimintaa, joka samalla reagoi ajassa tapahtuviin muutoksiin. <br />
<br />
Siksi ICT 2015 -työryhmä ehdottaa ensimmäiseksi toimia, jotka tähtäävät digitaalisen <br />
perustan nopeampaan rakentamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Nopea toteuttaminen (polku 20) ===== <br />
<br />
<big>Vauhditetaan julkishallinnon palveluiden digitalisointia (kIdE)</big> <br />
<br />
Hallitusohjelman mukaan jokainen ministeriö valmistelee älystrategian. Tavoitteena <br />
on julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen pilottien kautta. <br />
Täten koko Suomen talouden ja tuottavuuden kasvua edistetään digitaalisten palveluiden <br />
avulla. Varmistetaan että hankkeet etenevät käytäntöön. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. Kukin hallinnonala vastaa omien proses<br />
sien sähköisten palveluiden kehittämisestä. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan ohjelma</big> <br />
<br />
CIO in Residence -ohjelmassa tarjotaan ICT-sektorin ulkopuolisille pk-yrityksille <br />
mahdollisuus saada määräajaksi (esim. 1-6 kk) ICT-neuvonantaja sparraamaan <br />
kohdeyrityksen johtoryhmää. <br />
<br />
CIOlla (Chief Information Officer) on kyky toimia kohdeyrityksessä liikkeenjohdon <br />
tukena. Vuokra-CIO saa palkkaa, yritykselle järjestely mitoitetaan keston ja <br />
kustannusten puolesta siten, että kynnys CIO:n ottamiseen on matala. Toimenpiteen <br />
tavoite on tarjota etenkin pk-yrityksille nopea tie digitaalisen osaamisen <br />
nostamiseen. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Sähköisen liiketoiminnan osaamisohjelma</big> <br />
<br />
Toteutetaan Pk-yrityksille suunnattu verkkomyynti ja markkinointivalmiuksien <br />
kehittämisohjelma, joka nostaa suomalaisten yritysten valmiuksia internetiin <br />
perustuvan verkkoliiketoiminnan hyödyntämisessä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini; Markkinointiviestinnän Toimistojen <br />
Liitto MTL, toimitusjohtaja Tarja Virmala. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa (myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa) <br />
<br />
===== Pitkäjänteinen kehittäminen (polku 21, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä valtioneuvoston kansliaan</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa perustettavaksi valtioneuvoston yhteyteen ICT-asiantuntijaryhmän, <br />
jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri ja jonka jäseninä ovat toteutuksesta <br />
vastaavien tahojen avainhenkilöt. Työryhmän tehtävä on seurata Kitkaton <br />
Suomi -tavoitteen toteutumista, vauhdittaa toimeenpanoa, sovittaa yhteen <br />
hallinnon alat ylittäviä toimenpiteitä, tehdä omalta osaltaan ehdotuksia rullaavasti <br />
ja maksimoida vaikuttavuutta. Samoin verkostomaisen toiminnan edistäminen <br />
on työryhmän keskeinen tehtävä. <br />
<br />
vastuutaho: Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, VNK. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Varmistetaan toimenpiteiden toteutuminen kaupunkiseuduilla</big> <br />
<br />
Kansallisen ICT-asiantuntijaryhmän tueksi ja työpariksi nimetään kaupunki- tai <br />
kaupunkiseututasoiset verkostomaiset ryhmät, jotka varmistavat korkean osaamisen <br />
työpaikkojen syntymistä tukevien kaupunki- tai aluetasoisten toimenpiteiden <br />
toteutumisen käytännössä. Näiden ryhmien koollekutsumisesta ja johtamisesta <br />
vastaavat kaupunkien elinkeinojohtajat. (Pääkaupunkiseutu, Oulu, Mikkeli, <br />
Tampere ja Salo.)<br />
<br />
Vastuutaho konseptin luomisessa: Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Käynnistetään markkina- ja kilpailijaseuranta Tekesissä</big> <br />
<br />
ICT-työryhmän tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö, <br />
jonka tehtävä on antaa tarvittava ja kriittinen ennakko- ja lähtötieto <br />
ICT -asiantuntijaryhmälle avainkilpailijamaiden kehitysnopeudesta tarvittavien <br />
vuosittaisten uusien toimenpiteiden määrittämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
== 8. 21 polkua Kitkattomaan Suomeen == <br />
<br />
<big>ICT avaa monipuolisimmat mahdollisuudet parantaa tuotteita, synnyttää uutta ja luoda kasvua. Siksi Suomen pitää vähentää tarpeetonta kitkaa, joka estää tarttumasta mahdollisuuksiin. ICT 2015 -työryhmä esittää 21 moniaskelista polkua kitkattomaan Suomeen.</big> <br />
<br />
Suomalaisten hyvinvointia uhkaa useasta samanaikaisesta syystä johtuva kasvuongelma. <br />
Uuden teknologian soveltaminen on todennäköisin ratkaisu ongelmaan. <br />
Historia nimittäin osoittaa, että teknologinen kehitys selittää talouskasvusta suuremman <br />
osan kuin työn ja pääoman määrä yhteensä. <br />
<br />
Höyry ja sähkö ovat olleet talouskasvun kannalta merkittävimpiä yleiskäyttöisiä <br />
teknologioita vajaan 200 vuoden aikana. ICT ja internet ovat monien arvioiden <br />
mukaan vielä suurempia ja nopeammin vaikuttavia voimia. Tähän mennessä digitaalinen <br />
vallankumous on näkynyt eniten laitteissa. Palveluiden suuri aalto kerää <br />
vasta voimiaan. <br />
<br />
Suomi oli useita vuosia matkapuhelinalan veturi, mutta digitaalisten palveluiden <br />
rakentajana kuljemme tavaravaunuissa. Seuraajan asema on huono, koska nopeasti <br />
kulkevassa digitaalisessa taloudessa ensimmäiset korjaavat selvästi muita suuremmat <br />
potit. Digitaalisessa maailmassa kaikki mahdollinen pitää kääntää palveluksi. <br />
<br />
Hyvinvointimme taso riippuukin lähivuosina paljon siitä, kuinka nopeasti <br />
opimme soveltamaan uutta teknologiaa. Meidän pitää monipuolistua teknologian <br />
rakentajasta sen hyödyntäjäksi. Tarvitsemme lisää ICT-yrityksiä, jotka työllistävät <br />
ja kehittävät uusia ratkaisuja meille ja muille. Jopa vielä enemmän tarvitsemme <br />
kuitenkin yrityksiä ja julkista sektoria, jotka parantavat tuotteitaan ja palveluitaan <br />
ICT:n avulla. <br />
<br />
ICT:n tuottajat ja hyödyntäjät muodostavat yhdessä ekosysteemin, jonka osaaminen <br />
ja yhteispeli ratkaisevat koko Suomen menestyksen. Suomen on opittava hyödyntämään <br />
muita nopeammin ja tehokkaammin tietotekniikkaa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut useita kehityskohteita infrastruktuurissa, <br />
osaamisessa, rahoituksessa ja toimintatavoissa. Maa ei voi ottaa kaikissa asioissa <br />
riittävän pitkiä kehitysaskeleita yhdellä kertaa. Siksi työryhmä ehdottaa pitkäjänteistä, <br />
kymmenen vuoden muutokseen tähtäävää kehittämisohjelmaa. <br />
<br />
Tässä raportissa työryhmä esittää 21 keskeisintä toimenpidealuetta - polkua, <br />
joilla otetaan ensimmäiset askeleet vuonna 2013. Näiden kaikkien toimenpiteiden <br />
vaatima vuosittainen lisärahoitus on yhteensä 55–70 miljoonaa euroa. Lisäksi <br />
tulevat verovaikutukset, joista selkeästi suurin yksittäinen liittyy innovaatioiden <br />
verokannustimiin. <br />
<br />
Kymmenvuotisen ohjelman toteuttamista edistää ja koordinoi valtioneuvoston <br />
kansliaan perustettava ICT-asiantuntijaryhmä, jota johtaa valtiosihteeri. Ryhmän <br />
tehtävänä on seurata ja vauhdittaa tässä raportissa esitettyjen keskeisten askeleiden <br />
ottamista. Samoin ryhmä tulee omalta osaltaan esittämään uusia askeleita, joita ei <br />
tässä vaiheessa ole osattu nähdä tai joita ei ole arvioitu yhtä kiireelliseksi kuin raportissa <br />
esitetyt toimet. <br />
<br />
Nyt esitettävistä toimista neljä ovat kriittisiä ja erityisen tärkeitä, jotta Suomi <br />
ottaisi kestäviä, digitaalisia voittoja laajalla rintamalla yksittäisten menestystarinoiden <br />
lisäksi. Nämä neljä ovat kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen <br />
(toimenpide 1), ICT 2023 -tutkimus ja kehitysohjelma (5), rahoitusohjelma kasvuyrityksille <br />
(14) ja pitkäjänteinen kehittäminen, jota varten perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä <br />
(21). <br />
<br />
Seuraavat toimet auttavat Suomea nousemaan tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, <br />
jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat <br />
asiakaslähtöisiä ja kitkattomia. <br />
<br />
<br />
=== Infrastruktuuri === <br />
<br />
===== rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (1) ===== <br />
Näin samaa informaatiota voidaan hyödyntää nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
Ratkaisu auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja parantamaan asiakaspalvelua. <br />
Suunnittelu tehdään valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla <br />
kesäkuun loppuun mennessä. Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisulla Taltionilla <br />
on valmiudet liittyä ensimmäisenä palveluna uuteen arkkitehtuuriin. <br />
<br />
===== rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
Koskee mm. palkkoja, alv-tietoja ja kirjanpitoa. Mahdollistaa arviolta neljän miljardin <br />
euron vuosittaiset säästöt. <br />
<br />
===== vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (3) =====<br />
<br />
Myönnetään mm. toimiluvat laajakaistan 800 MHz-taajuusalueelle, mahdollistetaan <br />
testitaajuudet 700 MHzin ja 3GHz:n alueille korkeakouluille ja yrityksille. Lisäksi <br />
vauhditetaan valokaapeleiden rakentamista uusilla kevyemmillä ratkaisuilla <br />
kuten mikro-ojitus. <br />
<br />
===== luodaan avoimen datan ekosysteemi (4) =====<br />
<br />
Kootaan avoimen tiedon yhteistyöverkosto. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. Varmistetaan lain<br />
säädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. <br />
<br />
=== Osaaminen === <br />
<br />
===== yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (5) ===== <br />
<br />
Kootaan erillään olevat toimenpiteet ICT-osaamisen tason nostoon <br />
10 vuoden ohjelmaksi, jonka ohjausryhmän muodostavat Tekes ja Suomen Akatemia. <br />
Ohjelma toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä t&k-kärkihankkeita <br />
ja verkottuu merkittävimpiin kansainvälisen tutkimusohjelmiin. <br />
<br />
===== digitaaliset palvelut ja sisällöt (6) ===== <br />
Käynnistetään kuntien palveluiden digitalisointi <br />
mm. Oulun ja Mikkelin piloteilla. Palveluiden kehitys ja levitys tehdään <br />
kuntien palvelukehitysyhtiö Tieraa hyödyntäen. Pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi <br />
käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio. <br />
<br />
===== Pelit ja pelillisyys (7) =====<br />
Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi. Toteutetaan ensimmäiset pilotit pelillisyyden viemiseksi pelialan ulkopuolelle Taltionin avulla.<br />
<br />
===== Tietoturva (8) ===== <br />
Lisätään tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta. Kehitetään alan <br />
vientitapahtumia ja perustetaan kyberturvallisuuskeskus. <br />
<br />
===== mobiiliosaaminen (9) ===== <br />
Käynnistetään alalla usean vuoden pituinen t&k-hanke ja <br />
lisätään akateemista tutkimusta TKI-ohjelman puitteissa. <br />
<br />
===== Big data (10) ===== <br />
Lisätään Big Data -alueen koulutusta. Aloitetaan kehityshanke Big <br />
Data-osaamisen kehittämiseksi. <br />
<br />
===== Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (11) ===== <br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia yritysten ja eri oppilaitosten <br />
välillä sekä selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa. <br />
<br />
===== yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (12) ===== <br />
Toteutetaan työvoima- ja osaamistarpeiden <br />
ennakointihanke sekä huomioidaan peruskoulun opetussuunnitelman <br />
uudistuksessa internet-ajan tarpeet. <br />
<br />
===== Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen äkillisessä rakennemuutoksessa (13) =====<br />
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutusta ja viedään täydennyskoulutusta korkeakouluihin.<br />
<br />
=== Rahoitus === <br />
<br />
===== rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustarpeita (14) ===== <br />
Valtio panostaa rahoitusohjelman kautta alku- ja myöhäisemmän kasvuvaiheen yrityksiin kahden eri rahastomallin kautta. <br />
<br />
===== Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (15) ===== <br />
Otetaan pk-yritysten jvk-lainat käyttöön ja toteutetaan innovaatioille verokannustin. <br />
<br />
<br />
=== Toimintatavat ===<br />
<br />
===== julkiset palvelut edelläkävijöiksi (16) ===== <br />
Luodaan julkiselle sektorille esikaupallisten <br />
pilottien malli, joilla voidaan kokeilla uusia palveluratkaisuja rajoitetulla <br />
riskillä. Samoin karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista ja <br />
perustetaan kansalaisten SOTE-palvelujen kehittämiskeskus. <br />
<br />
===== Törmäytys ja verkostohankkeet (17) ===== <br />
Kannustetaan alueita ja toimialoja rakentamaan nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet <br />
vahvistavat toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä <br />
osaamisohjelmilla, joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
liiketoimintaa. Pilottina avointen osaamiskeskittymien vahvistaminen. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut nokia-klusterin ongelmiin (18) ===== <br />
Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi. <br />
Hyödynnetään ICT 2015-ohjelman yhteydessä tehtyä selvitystä Saksan ja Sveitsin <br />
markkinoista, joilla on akuutti ICT-osaajien tarve. <br />
<br />
===== Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (19) ===== <br />
Yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa asiakkaan näkökulmasta Kasvun Tehoketju-<br />
hankkeella. Vähennetään lainsäädännöstä digitaalista taloutta syrjiviä elementtejä: <br />
rinnastetaan digitaalinen palvelu vastaavaan fyysiseen (esim. ekirja) ja <br />
palautetaan energiavero datakeskuksille muun teollisuuden tapaan. <br />
<br />
===== nopeat toimintatavat ja pilotit (20) ===== <br />
Vauhditetaan ministeriöiden palveluiden digitalisointia Kide-hankkeella. Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan <br />
ohjelma. Kehitetään pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan osaamista. <br />
<br />
===== pitkäjänteinen kehittäminen (21) ===== <br />
Valtioneuvoston yhteyteen nimitetään ICT-asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri. Ryhmä tukee, <br />
koordinoi ja vauhdittaa kymmenen vuoden ICT-ohjelman toteuttamista. ICT-työryhmän <br />
tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö. <br />
<br />
== Lähteitä == <br />
<br />
Accenture (2012). ICT 2015 -työryhmälle tehty analyysi. <br />
Baldwin, Richard E. and Evvenett, Simon (2012), Value Creation and Trade in 21st Century Manufactu<br />
<br />
<br />
ring: What Policies for UK Manufacturing. Teoksessa David Greenaway (ed), The UK in a Global World. <br />
How can the UK focus on steps in global value chains that really add value? <br />
Banga Rahsmi ( ), Drivers of outward foreign direct investment from Asian developing economies. <br />
Boston Consulting Group (2012) Investointeja Suomeen. <br />
Boston Consulting Group (2012), Adapt and Adopt: Governments` Role in Internet Policy. <br />
Cedefop (2010) Jobs in Europe to become more knowledge- and skills-intensive <br />
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (2012), lausunto 2/2012. <br />
Eloranta Jorma (2012). Investointeja Suomeen. Ehdotus strategiaksi ja toimintaohjelmaksi Suomen <br />
<br />
<br />
houkuttelvuuden lisäämiseksi yritysten investointikohteena. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
<br />
<br />
9/2012. <br />
Euroopan komissio (2011): Policies in support of high-growth innovative SMEs. An INNO-Grips Policy <br />
Brief by empirica Communication and Technology Research. Principal author: Stefan Lilischkis. Bonn.” <br />
<br />
<br />
Euroopan komissio (2012): The Digital Agenda for Europe - Driving European growth digitally. <br />
COM(2012) 784 final. <br />
Fransman, Martin (2010), The new ICT ecosystem. Cambridge University Press. <br />
<br />
<br />
http://fvca.fi/tietokeskus/tilastot/2012 <br />
Gapgemini Consulting (2012) The Digital Advantage. How digital leaders outperform their peers in <br />
every industry. <br />
<br />
<br />
Jeffrey P. Graham and R. Barry Spaulding (2004) Understanding Foreign Direct Investment. <br />
Grajek, M. (2012), ICT for growth: a targeted approach. Policy Contribution 2012/10, Bruegel <br />
Handelberg Jari (2012), Aspects of Management Team and Firm Growth. Aalto University publication <br />
<br />
<br />
series Doctoral dissertations 76/2012. <br />
Helsingin Sanomat (2012). ”Helsingin yliopiston rehtori suomii yliopistosäästöjä”. 26.3.2012 <br />
Hämäläinen, Saranto (2009). Moniammatillisen terveydenhuoltohenkilöstön koulutustarpeet sekä <br />
<br />
<br />
kehittämis-ja vaikuttamismahdollisuudet tietotekniikan käyttöönotossa <br />
IMD (2012). World Competitiveness Yearbook 2012. <br />
Kauppalehti (2013). Johtajat tyytymättömiä henkilöstön digitaitoihin, 8.1.2013 <br />
Lehti, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. <br />
<br />
<br />
Etla B254. Taloustieto Oy. <br />
Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Internet Suomen taloudessa. Julkaisuja 8/2012 <br />
Manpower Group (2012) Talent Shortage Survey <br />
McKinsey (2012). Tuotteistettua tuottavuutta. Suomeen suuntautuvien investointien lisääminen kove<br />
<br />
<br />
nevassa kansainvälisessä kilpailussa. <br />
<br />
<br />
�<br />
Moss Kanter, Rosabeth (2012). Can America Compete? Harvard Magazine. <br />
<br />
<br />
Nikulainen, Ali-Yrkkö, Seppälä (2011), Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden <br />
uudistajana. (Teknologiateollisuus ry). <br />
Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kil<br />
<br />
<br />
pailussa. Helsinki. Taloustieto Oy. (Sitra 297). <br />
<br />
<br />
Pajarinen, M. – Rouvinen, P. (2012), Internet Suomen taloudessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja <br />
8/2012. <br />
Stadigh Kari (2012). Pääomamarkkinat ja kasvu. Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012. <br />
Svenska Riskkapitalförenigen (2012), Business Angels – a complement to formal private equity. www. <br />
<br />
<br />
svca.se <br />
Tapscot Don (2012) Digiosaamisen ohjelmajulistus The E-skills Manifesto. <br />
Team Finland (2012). Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto. (Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä, <br />
<br />
<br />
puheenjohtaja Matti Alahuhta.) <br />
Tekniikan Akateemiset (2012). Teknologiabarometri 2012. <br />
Tietoviikko (2012). Wärtsilän bisnes ei pyöri ilman tietotekniikkaa, 24.12.2012. <br />
Tilastokeskus (2012). Väestöennuste 2012-2060. <br />
Tilastokeskus (2012). Työvoimatutkimus 2012, syyskuu. <br />
Tullihallitus (2012). Tuonti, vienti ja kauppatase 1990. <br />
Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu (2012). Global Entrepreneurship Monitor – Finnish Report 2011 <br />
<br />
<br />
Sarja A Tutkimusraportteja A1/2012. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2009). Evaluation of the Finnish National Innovation System. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kasvuyrityskatsaus 2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, <br />
<br />
<br />
Innovaatio, 20/2012. <br />
<br />
<br />
Vasara, Hautamäki, Bergroth, Lehtinen, Nilsson, Peuhkuri (2009), Suuri siirtymä – uusia lähestymistapoja <br />
tietämysverkostojen kehittämiseen. Stiran raportteja 79. <br />
Veugelers, R. (2012), New ICT sectors: Platforms for European Growth?. Policy Contribution 2012/14. <br />
<br />
<br />
Bruegel. <br />
<br />
<br />
Viitala Tomi, Peni Laura (2012). Aineettomien oikeuksien verokannustin. Kansainvälinen vertailu ja <br />
Suomen malli. <br />
World Economic Forum ja Deloitte Touche (2012). The Future of Manufacturing Opportunities to drive <br />
<br />
<br />
economic growth. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Europe 2020.Competitiveness Report: Building a More Competi<br />
<br />
<br />
tive Europe. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Competitiveness Report 2012-2013. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Infromation Technology Report 2012. <br />
<br />
<br />
YK (2012). United Nations eGovernment Survey. <br />
<br />
<br />
Ylä-Anttila, Pekka (2012), Digitaaliset palvelut mullistavat maailmankauppaa. ETLA Muistio no. 1 <br />
<br />
<br />
(http://www.etla.fi/aiheet/muistiot/). <br />
<br />
=== Liite 1 === <br />
<br />
SAK:n täydentävä lausuma <br />
<br />
Kokonaisuutena työryhmän raportissa on otettu hyvin huomioon asetetut tavoitteet. <br />
Siinä on arvioitu erinomaisesti ICT- sektorin kehitysnäkymät Suomessa ja kansainvälisesti <br />
sekä julkisen sektorin hyödyntämispotentiaali ja ymmärretty muuttuneet <br />
osaamistarpeet rakennemuutostilanteessa. Erityisen kannatettavia ovat yhtenäistä <br />
infrastruktuuria, uusia toimintatapoja sekä osaamisen kehittämistä koskevat esitykset. <br />
Raportin painokkaimmat toimenpide-esitykset koskevat osaamiseen liittyvien <br />
esitysten lisäksi sitä, miten ICT- toimiala uudistetaan ja sen kilpailukykyä kehitetään <br />
erityisesti rahoitus- ja tuotekehityspanoksia kasvattamalla. Yritysten yhteiskuntavastuun <br />
näkökulmaa on sivuttu ohuelti. <br />
<br />
Tärkeään osaamista käsittelevään kappaleeseen olisi toivottu vielä selkeämpiä <br />
kannanottoja yritysten ja koulutusjärjestelmän vastuista liittyen koko henkilöstön <br />
tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen työpaikoilla. <br />
Lisäksi raportissa olisi ollut tarpeen arvioida syvällisemmin yritysten, valtion ja kuntien <br />
käynnistämien yrittäjyys- sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisäksi työllistymistä <br />
edistävien toimenpiteiden riittävyyttä. <br />
<br />
Jatkokehittämistä olisi vaatinut erityisesti raportin 6. luku, Rahoituskuilu on täytettävä <br />
ja investoinnit turvattava. Verotusta ja pääomamarkkinoiden kehittämistä <br />
koskevia toimenpide-esityksiä olisi ollut tarpeen arvioida puolueettomien veroasiantuntijoiden <br />
toimesta ja osana Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuutta. <br />
Tekstissä ja yhteenvedoissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia talouskasvuun <br />
ja valtiontalouteen ei ole riittävästi analysoitu. Vähintäänkin olisi pitänyt <br />
arvioida veronkevennysten vaikutus verotuloihin. Ns. enkelirahoituksen kehittämiseen <br />
liittyviä veropohjan aukkojen laajennuksia ei ole syytä toteuttaa ilman tarkkaa <br />
kokonaisarviota ja tietoa siitä, miten jo voimassa oleva bisnesenkelikannustin <br />
on toiminut. Enkelirahoituksen yhteyttä epäsymmetrisiin siemen- ja alkuvaiheen <br />
pääomasijoitusrahastoihin olisi ollut syytä tutkia syvällisemmin. Rahaston epäsymmetrisyys <br />
on julkista subventiota ja sen todellinen tarve enkelisijoittajien verotukien <br />
lisäksi jää epäselväksi. Erityisesti työryhmän esittämiä innovaatioiden verokannustinta, <br />
ns. innovaatioboksia kuten myös esitystä kaikista keskeisistä aineettomista <br />
oikeuksista saatavien tulojen siirtämisestä alhaisemman verokannan piiriin <br />
ja yritysten t&k- verotuen laajentamista olisi pitänyt myös selvittää tarkemmin. <br />
Suomen perinteinen yritysverotuksen malli on pohjautunut laajaan veropohjaan ja <br />
mataliin verokantoihin. Toteutuessaan 6. luvun esitykset ovat uusi kavennus veropohjaan <br />
ja sen tuomat verotuottomenetykset jopa satoja miljoonia. Toisaalta innovaatioboksi <br />
voi olla välttämätön verokilpailukeino, mutta tätä ei ole raportissa arvioitu <br />
riittävän perusteellisesti. <br />
<br />
Puutteistaan huolimatta raportti on erittäin hyödyllinen ja tulee todelliseen tarpeeseen <br />
keskellä rakennemuutosta. Jotta sen sisältämien hyvien esitysten toimeenpano <br />
varmistuu, tuemme raportin esitystä Valtioneuvoston kansliaan perustettavasta 10 <br />
vuoden ICT-työryhmästä, jonka päätehtävänä olisi ensisijaisesti seurata raportin toimenpiteiden <br />
toteutumista, sovittaa yhteen hallinnonalan ylittäviä toimia ja vauhdittaa <br />
yhteisymmärryksessä sovittuja toimia. <br />
<br />
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka <br />
<br />
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry<br />
<br />
=== Liite 2 === <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän jäsenet <br />
<br />
Puheenjohtaja: Pekka Ala-Pietilä, Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Esko Aho, Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Nokia Oyj <br />
Tuula Antola, elinkeinojohtaja, Espoon kaupunki <br />
Pia Björkbacka, elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK <br />
Leila Helaakoski, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus <br />
Petteri Koponen, perustajaosakas, Lifeline Ventures <br />
Pertti Korhonen, toimitusjohtaja, Outotec Oyj. <br />
Sami Luukkonen, johtaja, Accenture Oy <br />
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja, Elisa Oyj. <br />
Inka Mero, hallituksen puheenjohtaja, KoppiCatch <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Antti Rantakokko, kaupunginjohtaja, Salon kaupunki <br />
Pekka Soini, pääjohtaja, Tekes <br />
Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja, Tekniikan Akateemiset <br />
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Anni Vepsäläinen, toimitusjohtaja, Diacor Terveyspalvelut Oy <br />
Leena Vestala, ylijohtaja, Pirkanmaan ELY-keskus <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän sihteeristö <br />
<br />
Pekka Ala-Pietilä, pj. Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimuspäällikkö, Etla <br />
Jouni Kangasniemi, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö <br />
Janne Känkänen, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Kirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö <br />
Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra <br />
Mika Lautanala, toimialajohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Anssi Paasivirta, johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Jari Pasanen, strategiajohtaja, SEK & Grey <br />
Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, Tekniikan akateemiset <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Risto Pennanen, toimitusjohtaja, Attention Communication <br />
Olli Pirttijärvi, johtaja, Nokia Siemens Networks <br />
Jukka Viitasaari, johtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Tapio Virkkunen, kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
<br />
<br />
<big>Seurantaryhmä vauhdittamaan ICT-ehdotusten toimeenpanoa</big> <br />
<br />
Valtioneuvoston kanslia asetti torstaina 17. tammikuuta seurantaryhmän koordinoimaan <br />
ICT-kehittämishankkeissa syntyneiden linjausten ja ehdotusten toimeenpanoa. <br />
<br />
Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston <br />
kansliasta. Ryhmän muut jäsenet ovat hallituksen puheenjohtaja <br />
Pekka Ala-Pietilä Solidiumista, kansanedustaja Jouni Backman, alivaltiosihteeri <br />
Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, yrittäjä Petteri Koponen Lifeline Venturesista, <br />
yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta, vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen <br />
Sitrasta, pääjohtaja Heikki Mannila Suomen Akatemiasta, lainsäädäntöneuvos <br />
Kirsi Miettinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, ylijohtaja Petri Peltonen työ- <br />
ja elinkeinoministeriöstä, pääjohtaja Pekka Soini Tekesistä ja ICT-johtaja Timo Valli <br />
valtiovarainministeriöstä. <br />
<br />
Seurantaryhmän toimikausi alkaa heti ja päättyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen <br />
kauden päättyessä. <br />
<br />
<br />
<br />
<big>21 polkua Kitkattomaan Suomeen – <br />
ICT 2015 -työryhmän raportti</big> <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka <br />
Ala-Pietilän johdolla toimivan ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella stra <br />
tegia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi sekä tieto- ja vies <br />
tintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen mahdollisuuksia <br />
kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työmi <br />
nisteri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” <br />
määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen nostamiseksi tietotek <br />
niikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. <br />
Seuraavien vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut <br />
tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuu <br />
rin avulla palveluita voidaan luoda nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma <br />
kokoaa yhteen alan keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yrityk <br />
set ja rahoittajat. <br />
3. <br />
Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritys <br />
ten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusohjelma vaatii valtiolta vuosittain noin <br />
25–40 miljoonan euron panostukset. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kans <br />
lia asetti raportin luovutuspäivänä valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan <br />
ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
<br />
Tätä julkaisua myy: <br />
<br />
Netmarket <br />
<br />
Edita Publishing Oy <br />
www.edita.fi/netmarket <br />
asiakaspalvelu.publishing@edita.fi <br />
<br />
Puhelin 020 450 05 <br />
Faksi 020 450 2380 <br />
<br />
Painettu <br />
ISSN 1797-3554 <br />
ISBN 978-952-227-733-6 <br />
<br />
Verkkojulkaisu <br />
<br />
ISSN 1797-3562 <br />
ISBN 978-952-227-734-3</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=21_polkua_kitkattomaan_Suomeen_-_ICT_2015-ty%C3%B6ryhm%C3%A4n_loppuraportti&diff=2775221 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti2014-12-01T12:07:01Z<p>Vaula: /* 4. Tehokas infrastruktuuri luo kasvulle perustan */</p>
<hr />
<div><br />
21 polkua Kitkattomaan <br />
Suomeen <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän raportti <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
Innovaatio <br />
4/2013 <br />
<br />
Tiivistelmä | Referat | Abstract <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän johdolla toimivan <br />
ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella strategia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi <br />
sekä tieto- ja viestintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työministeri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. <br />
Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen <br />
nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. Seuraavien <br />
vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuurin avulla palveluita voidaan luoda <br />
nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen alan keskeiset <br />
osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
3. Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia asetti raportin luovutuspäivänä <br />
valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
ICT 2015 -työhön osallistui yli 250 asiantuntijaa eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Useat raportin toimenpiteistä <br />
perustuvat näiltä asiantuntijoilta tulleisiin ehdotuksiin. Myös käytännön työssä Suomen nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen <br />
kärkimaaksi toimialaklusterit ja alueelliset ekosysteemit ovat keskeisessä roolissa. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Elinkeino-ja innovaatio-osasto/Tapio Virkkunen, puh. 029 506 0077 <br />
<br />
Asiasanat | Nyckelord | Key words <br />
<br />
ICT, tieto- ja viestintäteknologia, rakennemuutos, uudistuminen, kilpailukyky <br />
<br />
<br />
== Lukijalle == <br />
<br />
<br />
Hyvä lukija, <br />
<br />
yhdeksän kuukautta on pitkä ja lyhyt aika. Se on pitkä aika odottaa konkreettisia <br />
toimenpiteitä. Se on lyhyt aika etsiä oleellisia vastauksia laajaan haasteeseen, jonka <br />
koko yhteiskunnan taloudellinen ja tekninen murros on asettanut. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on työskennellyt tuon yhdeksän kuukautta. Työryhmä on tarvinnut <br />
paljon lähtötietoa ja syötteitä. Niitä se on myös saanut, kiitos noin 250 henkilön, <br />
jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä haasteen ratkaisemiseksi. <br />
<br />
Yhdeksän kuukautta on tuntunut lyhyeltä ajalta ymmärtää todella syvällisesti, <br />
mitkä ovat juuri niitä oleellisia toimenpiteitä, jotka pitää toteuttaa vuonna 2013, <br />
jotta muutosnopeus ja vaikuttavuus olisivat mahdollisimman suuria. <br />
<br />
Olemme karsineet raportista toimenpiteitä, joiden aika tulee kenties myöhemmin. <br />
Olemme voineet karsia myös toimenpiteitä, joiden pitäisi olla mukana jo tässä <br />
vaiheessa. Työryhmän näkemys nopeimpia tekoja vaativista asioista tiivistyy 21 polkuun, <br />
jotka tämä raportti esittelee. <br />
<br />
Työryhmän loppuraportti on kuitenkin vasta alkulaukaus tekemiselle. Kyseessä <br />
on enemmän prosessi kuin projekti. Prosessissa ohjakset ottaa valtioneuvoston ICT-<br />
asiantuntijaryhmä, joka vauhdittaa toimenpiteitä ja ehdottaa uusia. Ehdotetuille toimenpiteille <br />
on etsitty myös vastuutaho, joka on valmis viemään ehdotuksen käytäntöön. <br />
Näin varmistetaan, että toimenpiteillä on koti. <br />
<br />
Kun asiantuntijatyöryhmä perustetaan, avataan myös kotisivu kommentteja ja <br />
uusia ehdotuksia varten. Näin prosessista tulee oppiva, joustava ja itseään korjaava. <br />
<br />
Työryhmä on kirjoittanut raporttinsa niin, että lukija saa kokonaiskuvan lukemalla <br />
johdantoluvun 1 ”Tavoitteena Kitkaton Suomi” ja johtopäätösluvun 8 eli ”21 <br />
polkua Kitkattomaan Suomeen”. <br />
<br />
Luvussa 2 ja 3 kuvataan taloudellinen ympäristö ja kasvun haasteet sekä mahdollisuudet. <br />
Samoin kuvataan vetovoimatekijät, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan <br />
juuri Suomeen. <br />
<br />
Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä kertovissa luvuissa 4-7 olemme kuvanneet <br />
toimenpiteisiin liittyvät keskeiset taustatekijät, toimenpiteet ja mahdollisimman <br />
tarkan toteutuksesta vastaavan tahon. Ehdotusten joukossa on monenkokoisia <br />
hankkeita. Käänne nousuun vaatii monimuotoisia tekoja, joista pienetkin ovat <br />
tärkeitä. <br />
<br />
Suuri kiitos kaikille, jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä merkittävän haasteen <br />
ratkaisemiseksi. Erityisen intensiivisesti työssä on ollut mukana sihteeristö ja elintärkeä <br />
kontribuutio on saatu työlle asetetulta ohjausryhmältä. <br />
<br />
13.1.2013 <br />
<br />
Pekka ala-Pietilä <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän puheenjohtaja <br />
<br />
<br />
== 1. Tavoitteena Kitkaton Suomi == <br />
<big>Suomen talouden peruskivet horjuvat monen yhtaikaisen murroksen heiluttamana. Suurin mahdollisuus uuteen kasvuun piilee digitaalisessa taloudessa, jossa menestymiseen Suomella on monia merkittäviä vahvuuksia. ICT 2015 -työryhmän tunnistamat puutteet infrastruktuurissa, rahoitusjärjestelmässä, osaamisessa ja toimintatavoissa hidastavat kuitenkin kasvua.</big> <br />
<br />
<big>Edellä mainituilla alueilla Suomen on tehtävä uudistuksia, joilla nousemme uudelle kasvuaallolle. Silloin Suomi voi nousta tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kitkattomia.</big> <br />
<br />
Suomella on vakava kasvuongelma, jonka keskeisiä syitä ovat globaalin työnjaon <br />
muutos, teknologinen murros ja matalasuhdanne. Ongelmavyyhti näkyy muun <br />
muassa viennin rajuna putoamisena, työttömyyden kasvuna ja kansantalouden <br />
velkaantumisena. <br />
<br />
Työnjaon ja teknologian murros on osa luonnollista talouden evoluutiota. Menettämämme <br />
tilalle syntyy uutta yritystoimintaa. Innovatiivista liiketoimintaa ja uusia <br />
työpaikkoja syntyy nyt kuitenkin hitaammin kuin vanhoja katoaa. Tämä kertoo, että <br />
Suomen kyky uudistua on ympäröivää talouden evoluutiota hitaampaa. Siksi koko <br />
yhteiskunnalle on elintärkeää vauhdittaa määrätietoisesti kasvua ja uuden syntymistä. <br />
Avainkysymys Suomelle on, miten kehitämme uudistumiskykyämme ympäröiviä <br />
muutoksia hyödyntäen. <br />
<br />
Taloudellinen kasvu syntyy työmäärän lisäyksestä, uusista investoinneista ja yritysten <br />
sekä julkisen sektorin kyvystä hyödyntää teknologiaa. Näistä suurin yksittäinen <br />
selittävä tekijä on teknologian hyödyntämisen kyky, joka vastaa noin kahta kolmasosaa <br />
kasvun luonnista. Tieto- ja viestintäteknologia, ICT, on merkittävin yksittäinen <br />
teknologia, jonka varaan kasvun ja tuottavuuden parantamisen voi rakentaa. <br />
Jatkossa käytämme termiä ICT tässä tarkoituksessa. <br />
<br />
Tietotekninen vallankumous on tähän mennessä näkynyt pääosin laitteiden <br />
tehostumisena ja yleistymisenä. Kansalaisten ja yritysten elämää helpottavien digitaalisten <br />
palveluiden aalloista ovat rantautuneet vasta ensimmäiset. ICT tulee muuttamaan <br />
maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. <br />
<br />
Suomen on hypättävä eturivissä digitaalisen aallon rakentamiseen, jos maa <br />
haluaa kasvua ja hyvinvointia. Tämä edellyttää, että Suomi uudistuu kaikilla aloilla <br />
tuomalla digitaalisia elementtejä perinteiseen toimintaan. Tätä tarvitaan sekä yrityksissä <br />
että julkisella sektorilla. Näin nykyisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky <br />
kasvaa ja samalla syntyy täysin uusia lisäarvoa tuovia ratkaisuja. <br />
<br />
Uudistumisessa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin ICT-toimialasta itsessään. <br />
Kyse on ennen kaikkea vanhan ja uuden osaamisen liitosta – kyvystä hyödyntää <br />
ICT:tä monipuolisesti toiminnan kehittämisessä. On erittäin tärkeää saada <br />
<br />
syntymään uutta ICT-liiketoimintaa. Jos mahdollista, vielä oleellisempaa on nostaa <br />
kaikkien toimialojen ja julkisen sektorin palvelukykyä digitaalisten ratkaisujen <br />
avulla. Teknologisen osaamisen lisäksi tarvitsemme monipuolista ymmärrystä <br />
muun muassa asiakkaiden tarpeista, palveluiden rakentamisesta ja uusien ideoiden <br />
kaupallistamisesta. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä lähtee ajatuksesta, että valtion ei tule valita voittajia, vaan <br />
rakentaa uudistumisen ja kasvun edellytyksiä kaikille. Suomeen on saatava lisää <br />
aloittavia yrityksiä ja kasvuyrityksiä sekä samalla täytyy pitää kiinni olemassa olevista, <br />
elinvoimaisista suuryrityksistä. Tässä työssä on tarkasteltu toimintaedellytyksiä, <br />
joiden avulla voidaan tukea erityyppisten yritysten kasvua Suomessa joko suoraan <br />
ICT-palvelujen tuottajina tai ICT:tä hyödyntävinä toimijoina. <br />
<br />
=== ToImInTaEdEllyTykSET hyvISTä parhaIkSI === <br />
<br />
Suomen lähtötilanne matkalla digitaaliseen maailmaan on hyvää keskitasoa. Kansainväliset <br />
vertailut kertovat, että Suomessa on erinomainen peruskoulutustaso. <br />
Yhteiskuntamme on hyvin verkottunut, infrastruktuurimme on kohtuullisella tasolla <br />
ja monet yrittämisen edellytykset ovat vähintään tyydyttävät. <br />
<br />
Meillä on kuitenkin paljon kehitettävää. ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut monia <br />
tärkeitä osaamisalueita, joissa emme ole uudistuneet riittävän nopeasti. Julkinen tietotekninen <br />
arkkitehtuurimme on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja hidastaa <br />
uuden kilpailun syntymistä. Tietyissä ICT:n ydinosaamisissa olemme jääneet jälkeen <br />
nopeimmista kilpailijoista. <br />
<br />
Yritysrahoituksessa on suuria aukkoja. Samoin Suomen pitää löytää nopeampia <br />
toimintatapoja, jotka tukevat uusien digitaalisten palveluiden kehittymistä. Etenkin <br />
julkiselle sektorille kaivataan lisää ketteryyttä, halua poisoppia vanhasta ja tarttua <br />
myös hankaliin asioihin ratkaisuhakuisesti. <br />
<br />
Vahvuuksiamme kehittämällä ja ongelmakohtia parantamalla voidaan synnyttää <br />
Kitkaton Suomi, jossa hyvinvointia tuovan, kilpailukykyisen toiminnan syntymiselle <br />
on parhaat edellytykset. Kitkattomuus on elintärkeää internet-taloudessa, <br />
jossa uudet liikeideat syntyvät ja leviävät entistä nopeammin. ICT 2015 -työryhmä <br />
asetti tavoitteekseen tehdä Suomesta tietotekniikan osaamisen kärkimaan, jossa <br />
yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä <br />
ja kitkattomia. <br />
<br />
=== 21 polkua kITkaTTomaan SuomEEn ===<br />
<br />
Uudistuminen ja kasvu edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan toimintatapa, <br />
joka mahdollistaa pitkän tähtäyksen tavoiteasetannan ja nopean sekä tarkan toimeenpanon. <br />
Ensimmäiset toimenpiteet pitää aloittaa välittömästi, mutta seuraavien <br />
vuosien aikana on päätettävä uusista toimista, joissa huomioidaan ympäristön muutos <br />
ja saavutetut tulokset. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kriittinen massa muutostoimenpiteitä, <br />
jotka vievät samaan suuntaan johdonmukaisesti. ICT 2015 -työryhmän keskeiset <br />
kehittämiskohteet liittyvät: <br />
<br />
:• infrastruktuuriin jonka avulla luodaan yhtenäinen pohja yrityksiä, yhteisöjä ja julkista hallintoa tukevien palvelujen tehokkaalle rakentamiselle <br />
: <br />
:• osaamiseen johon pohjautuen rakennetaan suomalaisten yritysten ylivoimatekijöitä ja kilpailukykyä <br />
: <br />
:• rahoitukseen joka on riittävä yritysten kasvun eri vaiheissa ja riskinottoon kannustava ja <br />
: <br />
:• toimintatapoihin joilla varmistamme kykymme toimia kilpailijamaita nopeammin. <br />
<br />
Neljä toimintaedellytysaluetta sisältää 21 toisiaan tukevaa polkua, joilla Suomen <br />
pitää edetä päättäväisesti ja ripeästi. Näistä neljä kriittistä polkua luo perustan, jota <br />
ilman tulevien vuosien työ ja toimenpiteet rakennetaan hiekan päälle. Muutoksen <br />
toteuttamisen kannalta kriittisiä polkuja ovat seuraavat: <br />
<br />
:• Työryhmä ehdottaa yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamista. Toimenpiteen avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. Näin vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa, että Suomessa aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa rahoitusohjelmaa, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa toimintatapaa, joka mahdollistaa pitkäjänteisen tavoiteasetannan sekä nopean ja tarkan toimeenpanon. Tämän konkretisoimiseksi työryhmä on ehdottanut, että valtioneuvoston kansliaan perustetaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka tulee toimimaan yli eduskuntavaalien ja hallituskausien. Sen tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa. Työryhmä haki ja sai laajan poliittisen tuen tälle ehdotukselleen. Pääministeri Jyrki Katainen on antanut siunauksensa ehdotukselle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän työllä on kymmenen vuoden tähtäin. Kukaan ei kuitenkaan <br />
kykene näkemään, mitä toimenpiteitä Suomen on tehtävä kolmen saati sitten kuuden <br />
vuoden kuluttua. Siksi tässä raportissa lähdetään liikkeelle esittämällä vuodelle <br />
2013 ensimmäiset askeleet kullakin 21 polulla. Valtioneuvoston ICT-asiantuntijaryhmä <br />
ja sen ympärille muotoutuva verkosto tulee omalta osaltaan nostamaan <br />
esiin uusia toimenpiteitä rullaavasti seuraavien vuosien aikana.<br />
<br />
== 2. ICT on uudistumisen ja kasvun moottori ==<br />
<br />
<big>Digitalisointi ja internet-talouden nopea hyödyntäminen ovat murroksessa olevalle Suomelle keskeisiä askeleita kohti uutta kasvua.</big> <br />
<br />
Suomen rakenteellinen kilpailukyky on monissa kansainvälisissä vertailuissa <br />
maailman kärkeä. Olemme esimerkiksi World Economic Forumin lähinnä yhteiskunnan <br />
rakenteellista kilpailukykyä mittaavassa vuoden 2012 vertailussa maailman <br />
kolmanneksi paras. Hausmann & Hidalgon kansakuntien teollisuudenrakennetta <br />
mittaavassa vertailussa Suomi sijoittuu kuudenneksi. <br />
<br />
Lisäksi Suomi on maailman huippua mitä tulee korruption vähäisyyteen tai yleisissä <br />
tietojärjestelmissämme olevien virusten vähäiseen määrään. Koulutusjärjestelmämme <br />
on arvostettu maailman parhaimmaksi useissa Pisa-tutkimuksissa. Samoin <br />
brittiläinen koulutusyhtiö Pearson sijoitti Suomen ykköseksi vertaillessaan 20 kehittyneen <br />
maan koulujärjestelmiä. Hyvä koulutus nostaa yleensäkin Suomen asemaa <br />
lähes kaikissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. <br />
<br />
Kaikki edellä olevat kilpailukykymittarit arvioivat yhteiskuntien ja niiden osien <br />
rakenteellista kyvykkyyttä. Tässä mielessä Suomi on tehnyt hyvää työtä omien <br />
rakenteidensa kehittämisessä useiden vuosikymmenten ajan. <br />
<br />
=== huonoT TEhoT hyväSTä konEESTa === <br />
<br />
Hyödynnämme tätä rakenteellista kilpailukykypotentiaalia kuitenkin puoliteholla. <br />
Esimerkiksi sveitsiläisen IMD:n vuoden 2012 kilpailukykyvertailussa olemme vasta <br />
sijalla 17. IMD selvittää nimenomaan talouden suoriutumista. Yrittäjyysasenteita selvittävässä <br />
Global Entrepreneur Monitor -vertailussa (GEM) Suomi sijoittuu mukana <br />
olevan 26 maan joukossa puoliväliin. Eräiden kasvua ja kansainvälistymishalukkuutta <br />
kuvaavien tekijöiden osalta olemme kolmanneksi viimeisiä. <br />
<br />
Ehkä kaikkien lahjomattomin maan taloudellista tilaa ja kilpailukykyä kuvaava <br />
mittari on kauppataseen ja viennin kehitys. Suomen kauppatase on heikentynyt <br />
tasaisesti vuoden 2000 huipusta, jolloin Suomi vei noin 13 miljardilla enemmän kuin <br />
toi. Pitkä 19 vuoden ylijäämäjakso kääntyi alijäämäksi vuonna 2011. Käänne parempaan <br />
ei tapahdu itsestään. Vientiteollisuuden tuotantoa on siirtynyt Suomesta ulkomaille <br />
ja monet välttämättömät tuontituotteet energia etunenässä ovat kallistuneet. <br />
<br />
Finanssikriisin jälkeisenä vuonna 2009 vientimme putosi 30 prosenttia vuoden <br />
2008 viennin tasosta, joka oli 67 miljardia euroa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, <br />
Etlan mukaan saavutamme vuoden 2008 viennin tason vuonna 2016. Kun inflaatio <br />
huomioidaan, vuosi on 2022 tai 2023. <br />
<br />
=== kolmE ISkua TalouSkaSvullE === <br />
<br />
Suomella on vakavia ongelmia, koska globaalin työnjaon muutos, teknologinen murros <br />
ja suhdannekuoppa huojuttavat taloutta samaan aikaan. Painetta uuden kasvupolun <br />
löytämiseen lisää se, että väestömme ikärakenne on kääntynyt ennätysmäisen <br />
nopeasti kansantalouden kannalta vaikeammaksi ja julkisen sektorin velka on <br />
kasvanut nopeasti. <br />
<br />
Murroksen ja talouteemme kohdistuvien haasteiden seuraukset ovat vakavat. <br />
Suomen vientiteollisuudesta on hävinnyt merkittävä määrä työpaikkoja viimeisten <br />
kymmenen vuoden aikana. <br />
<br />
• Teknologiateollisuudesta on kadonnut kokonaisuudessaan 40 000 työpaikkaa <br />
vuoden 2008 jälkeen. <br />
<br />
• Nokia-klusterista yksistään on hävinnyt 14 000 työpaikkaa parissa vuodessa. <br />
<br />
• Metsäteollisuus on leikannut noin 20 000 työpaikkaa vuoden 2000 jälkeen. <br />
<br />
Pitkän aikavälin tarkastelu paljastaa, että eniten uusia työpaikkoja syntyy pk-yrityksissä. <br />
Vuosina 2002–2011 Suomeen syntyi lähes 120 000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa <br />
ja niistä yli 110 000 on pk-yrityksissä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä <br />
uudesta työpaikasta on syntynyt alle 250 työntekijän yrityksiin. Useampi kuin joka <br />
neljäs on perustettu 1–4 hengen yrityksiin. <br />
<br />
Työpaikkoja on hävinnyt pääasiassa suuryrityksistä ja vientivetoisista yrityksistä <br />
ja syntynyt etupäässä pk-yrityksiin ja kotimarkkinayrityksiin. Tämä rakennemuutos <br />
selittää osaltaan viennin supistumisen. <br />
<br />
Työpaikkojen synnyn ja työllisyystilanteen rinnalla tulee kantaa huolta siitä, <br />
miten Suomessa toimivat yritykset investoivat Suomeen. Sodan jälkeinen teollinen <br />
uudelleenrakentaminen piti investoinnit korkealla tasolla 1990-luvun lamaan asti. <br />
Laman aikana kiinteät investoinnit putosivat alhaisemmalle tasolle, mutta sen jälkeen <br />
aineettomat investoinnit ovat puolestaan nousseet. Finanssikriisin aikaan <br />
kiinteät investoinnit putosivat muuta Eurooppaa enemmän, mutta tutkimus- ja kehitysinvestoinnit <br />
pitivät kokonaisinvestoinnit kohtuullisella tasolla. (Investointeja <br />
Suomeen, Jorma Eloranta TEM-julkaisu 9/2012). <br />
<br />
Nokian säästöohjelmat synkistävät tältä osin näkymiä, koska juuri Nokian t&kpanokset <br />
ovat lähes puolet koko teollisuuden aineettomista investoinneista. Lähivuosina <br />
aineettomat investoinnit eivät paikkaa kiinteiden investointien pudotusta. <br />
<br />
Kuitenkin kasvun kannalta kriittisin kysymys on, kuinka paljon yritykset kehittävät <br />
korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita Suomessa. Kilpailukykyiset, lisäarvoa <br />
luovat tuotteet synnyttävät kasvua voimistavia kerrannaisvaikutuksia talouteemme. <br />
Nokia-klusterin myötä syntynyt voimakas kasvusysäys oli osoitus korkean lisäarvon <br />
tuotteiden vaikutuksesta kasvuun. <br />
<br />
=== TEknologInEn kEhITyS määrää kaSvuvauhdIn === <br />
<br />
Pelkistettynä kansantalouden kasvu syntyy kolmesta komponentista: työn ja pääoman <br />
määrän kasvusta sekä teknologisesta kehityksestä. Taloustieteen nobelisti <br />
<br />
Robert Solow osoitti, että teknologinen kehitys toi vuosina 1890–1995 Yhdysvaltain <br />
talouskasvusta noin kaksi kolmasosaa. <br />
<br />
Suomen mahdollisuudet vaikuttaa työn ja pääoman määrään ovat rajalliset. Suomen <br />
on toki tehtävä kaikkensa, että työpanoksen ja investointien kehitys olisi mahdollisimman <br />
hyvä. Kasvua tulee etsiä erityisesti kolmannesta tekijästä eli teknologiasta <br />
ja sen soveltamisesta yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Äärimmilleen pelkistettynä Suomessa toimivien yritysten tuotteiden kilpailukyky <br />
ratkaisee kasvuvauhtimme. Tuotteiden kilpailukyvyn kehittämisessä ja lisäarvonluonnissa <br />
kyky hyödyntää teknologia on keskeistä. <br />
Tällöin avainkysymykset Suomelle ovat: <br />
<br />
• Mitkä ovat keskeiset lisäarvonluonnin mahdollistavat teknologiat ja ideat? <br />
<br />
• Löytävätkö yritykset parhaimman kasvuympäristön Suomesta vai muualta? <br />
<br />
• Mitä Suomi voi tehdä kilpailukykyisten toimintaedellytysten luomiseksi <br />
yrityksille? <br />
<br />
=== TIEToTEknIIkka on kaSvun mooTTorI === <br />
<br />
ICT on merkittävin kasvua vauhdittava teknologia. Sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnassa <br />
kaikkialle. ICT-osaamista tarvitaan myös kaikilla muilla kasvualoilla kuten <br />
bioteknologiassa, ympäristöteknologiassa ja lääketieteessä. <br />
<br />
Vaikutukset ovat samankaltaisia kaikenlaisissa yhteiskunnissa. Paul Schreyerin <br />
tutkimus vuodelta 2000 osoitti, että ICT-investoinnit ovat lisänneet kasvua G7-maissa. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus kertoo, että internet toi kehittyneiden talouksien kasvusta <br />
keskimäärin viidenneksen vuosina 2004–2009.Tutkimus kertoo myös, että yhtä <br />
internetin hävittämää työpaikkaa kohti syntyi 2,6 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Maailmanpankin tutkimus puolestaan todistaa, että laajakaistainen internet <br />
vauhdittaa talouskasvua kehittyvissä maissa. Tutkimuksen mukaan hallitusten <br />
tulisi yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa kiihdyttää laajakaistaverkkojen rakentamista. <br />
Maailmanpankin mukaan digitaaliset palvelut luovat työpaikkoja etenkin <br />
nuorille. <br />
<br />
=== kIlpaIlukykyä dIgITaalISIlla palvEluIlla === <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa niin kulutustavara- kuin investointihyödykevalmistajien <br />
liiketoimintalogiikkaa muuttuu palveluvetoiseksi. McKinseyn tutkimuksen mukaan <br />
digitaalisuuden suurimpia hyötyjiä eivät ole varsinaiset internet-yritykset, vaan hyödyistä <br />
suurimman osan korjaavat muiden alojen yritykset. Menestyneimmät yritykset <br />
ovat kehittäneet uuden palvelumallin tuotteidensa kilpailukyvyn kehittämiseksi <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. <br />
<br />
Menestys ei kuitenkaan synny pelkästään teknologialla. Liiketoiminnalliset <br />
innovaatiot, brändit ja johtamismallit ovat aivan ratkaisevia asioita myös internet-<br />
maailmassa. Monen modernin internet-yrityksen haasteet ovatkin kovin perinteisiä <br />
puutteita tuotteistamisessa, kaupallistamisessa, ansaintalogiikan kehittämisessä <br />
ja kansainvälistämisessä. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus internetin vaikutuksista päätyy ajatukseen, että menestyneimpiin <br />
internet-valtioihin on syntynyt vahva digitaalisten palveluiden ekosysteemi, <br />
jossa on edistetty osaamista, helpotettu pääoman saamista, kehitetty infrastruktuuria <br />
ja luotu vetovoimainen liiketoimintaympäristö. <br />
<br />
Suomen lähtökohta kansainvälisessä digitaalisessa kilpailussa on Nokia-klusterin <br />
takaiskuista huolimatta hyvä. Monet yhteiskunnan digitaalista suorituskykyä vertailevat <br />
kansainväliset arviot nostavat Suomen maailman kärkijoukkoon. Englantilaisen <br />
Economist Intelligence Unitin vertailussa Suomi oli neljänneksi paras digitaalinen <br />
talous. World Economic Forumin informaatioteknologiaraportin mukaan Suomi <br />
on maailman kolmanneksi parhaiten verkottunut maa. YK:n selvityksen mukaan <br />
Suomen hallinto on yhdeksänneksi paras sähköisessä toiminnassa. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että Suomessa on kansainvälisesti ajatellen hyvä toimintaympäristö, <br />
infrastruktuuri ja osaamistaso. Kaikkein mielenkiintoisinta on, että kansainvälisten <br />
vertailujen mukaan suomalaiset myös soveltavat ICT-teknologiaa monipuolisesti <br />
sekä kotitalouksissa, yrityksissä että julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Yleiskuva Suomen ICT-osaamisesta on hyvä, mutta isoon kuvaan mahtuu monia <br />
merkittäviä kehittämiskohteita, jotka liittyvät infrastruktuuriin, osaamiseen, rahoitukseen <br />
ja toimintatapoihin. Monilla tärkeillä erikoisalueilla osaaminen on kapeaa. <br />
Siksi digitaaliajan yritysten toimintaedellytyksissä on paljon kehitettävää. <br />
<br />
Kaikki edellä mainitut raportit kertovat myös, että moni valtio panostaa merkittävästi <br />
kehittyäkseen digitaalisessa kisassa. Siksi Suomen pitää lisätä olennaisesti <br />
uudistumisvauhtia olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen. Tavoitteena tulee olla <br />
lisäarvon kasvattaminen digitaalisilla palveluilla. <br />
<br />
Nopeus on internet-taloudessa ratkaisevaa sekä uuden kehittämisessä että innovaatioiden <br />
käyttöönotossa. Osaamistarpeet ovat vielä monimuotoisemmat kuin <br />
perinteisessä teollisessa maailmassa. Oleellista Suomelle on synnyttää toimintaedellytykset, <br />
joissa yritysten on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ICT-teknologiaa <br />
kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden lisäarvon luomiseksi. <br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 2 ===== <br />
<br />
• Kansainvälisen työnjaon muutos, teknologinen murros ja suhdannekuoppa ovat leikanneet etenkin vientipainotteisia työpaikkoja huolestuttavalla tavalla. <br />
<br />
• Kyky soveltaa teknologiaa on uuden kasvun merkittävin tekijä. <br />
<br />
• ICT on teknologioista merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde. <br />
<br />
• Äärimmilleen pelkistettynä kasvussa on kyse yritysten kyvystä hyödyntää ICT:tä tuotteidensa ja palveluidensa lisäarvon luomisessa. <br />
<br />
• Avainkysymys Suomelle on, miten synnytetään olosuhteet, joissa yritysten on mielekästä kehittää ja kasvaa Suomessa. Siksi avaamme seuraavassa luvussa kysymystä, mitkä tekijät ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta oleellisia.<br />
<br />
== 3. Yritysten ja julkisen sektorin kilpailukyky internet-taloudessa == <br />
<br />
<big>Digitaalisen talouden kilpailukenttä on muuttunut nopeasti. muutoksen myötä relevantin osaamisen merkitys korostuu yritysten kasvupäätöksissä.</big> <br />
<br />
Digitaalitaloudessa arvonluonnin ja sen ”nappaamisen” logiikat ovat muuttuneet <br />
merkittävästi 2000-luvun kuluessa. Toimialarajat ovat hämärtyneet ja samalla yritysten <br />
kilpailuasetelmat ovat muuttuneet. <br />
<br />
Selvimmin muutos näkyy siinä, miten tuotteet ja palvelut ovat kytkeytyneet <br />
entistä tiiviimmin toisiinsa. Useilla toimialoilla yritysten välisen kilpailun ratkaisijaksi <br />
ovat nousseet palvelut, jotka aiemmin olivat enemmänkin tukitoimintojen <br />
roolissa. Asiakkaat arvioivat usein enemmän palveluista samaansa lisäarvoa kuin <br />
perustuotetta. <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa palveluiden ja tuotteiden yhdistelmiä on lähes loputon <br />
määrä. Samoin saattaa olla näiden tuottajia. Siksi kilpailua käydään entistä enemmän <br />
useiden yritysten muodostamien ekosysteemien välillä. Asiakkailla on runsaasti <br />
vaihtoehtoja, kun he valitsevat itselleen sopivimpia ratkaisuja. Menestys <br />
on yhä enemmän kiinni siitä, kuinka innovatiivisia kokonaisuuksia ekosysteemit <br />
tuottavat. <br />
<br />
Nokian nopea hiipuminen matkapuhelinkilpailun huipulta on osoitus kilpailuasetelmien <br />
muuttumisesta. Yksinkertaistaen ICT-sektorin ekosysteemin muutosta voidaan <br />
kuvata kolmen kerrostuman avulla, (Fransman, 2010 ja Veugelers, 2012). Muutama <br />
vuosi sitten kerrostumat olivat varsin selvästi erotettavissa. <br />
<br />
<br />
Kerros I: Verkkoteknologioiden ja niihin liittyvien laitteiden tarjoajat (esim. Ericsson, Cisco, Nokia) <br />
<br />
Kerros II: Verkko-operaattorit (esimerkiksi Elisa, DNA, Sonera) <br />
<br />
Kerros III: Sovellusalustojen, sisällön ja palveluiden tarjoajat (esim. Google, Amazon, YouTube) <br />
<br />
<br />
Yhdessä käyttäjien kanssa nämä kolme kerrosta muodostivat laajan ICT-ekosysteemin <br />
ja digitaaliset markkinat. Painopiste on nopeasti siirtynyt systeemin kolmanteen <br />
kerrostumaan eli sovellusalustoihin ja palveluihin. Siellä perinteiset toimialarajat ja <br />
ansaintamallit eivät välttämättä päde. Myös laitevalmistajat ja verkko-operaattorit <br />
ovat siirtyneet entistä enemmän sisällön ja palveluiden tuottajiksi. <br />
<br />
Telekommunikaation, internetin, television ja sisällöntuotannon lähentyminen on <br />
edennyt vaiheeseen, jossa rajaa eri teknologioiden välillä on vaikea vetää. Esimerkiksi <br />
matkapuhelimilla ei ole enää erillistä asemaa. Puhelimet ovat vain yksi mahdollinen <br />
päätelaite, jolla hyödynnetään globaalien verkkojen palveluita ja sovelluksia. <br />
<br />
Suomen mahdollisuuksia uudessa tilanteessa voidaan katsoa kahdesta näkökulmasta: <br />
digitaaliteknologian ja -palveluiden tuottajan ja niiden hyödyntäjän näkökulmasta. <br />
(Kuvio ICT-alan ja internetin kerrokset.) <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n TuoTTajana === <br />
<br />
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Eurooppa ja eurooppalaiset ICT-alan yritykset <br />
ovat nopeassa tahdissa menettäneet kilpailuasemiaan yhdysvaltalaisille ja <br />
myös aasialaisille yrityksille (Grajek, 2012, Veugelers, 2012, Fransman, 2010). Ehkä <br />
suhteellisesti eniten muutos koskettaa Suomea, jossa ICT:n osuus kansantaloudesta <br />
on ollut maailman suurimpia. <br />
<br />
Globaali kilpailutilanne on muuttunut nopeasti. Omilla tuotealustoillaan kilpailevien <br />
vertikaalitoimittajien kuten Nokian, Samsungin ja Motorolan kilpailusta on <br />
siirrytty aikaan, jossa sovellus- ja sisältöalustojen päälle rakennetaan ekosysteemejä <br />
kuten Android ja Windows Phone. Myös vertikaalimallit jatkuvat kuten Apple <br />
iOS ja Nokian S40. Samaan aikaan HTML5-standardi yleistyy voimakkaasti standardoiden <br />
edelleen uusia, avoimia rajapintoja. Suomi ja Nokia eivät enää ole päätelaitekilpailusta <br />
ekosysteemikilpailuksi muuttuneessa kisassa globaaleja markkinajohtajia. <br />
Vahvin asema kilpailussa on yrityksillä, joilla on käyttöjärjestelmään tai sovelluksiin <br />
ja palveluihin perustuva oma ekosysteemi, vahva kuluttajabrändi sekä suora <br />
yhteys kuluttajiin. <br />
<br />
Digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa Nokia-klusterin yritykset ovat <br />
edelleen vahvoja. Kilpailu kerroksessa I (verkkoteknologia ja laitteet) on erittäin <br />
kovaa uusien globaalien, usein aasialaisten, toimijoiden laajentaessa markkinoitaan <br />
Eurooppaan ja päätelaitekilpailun muututtua kerroksen III ekosysteemikilpailuksi. <br />
Suomalaisten ICT-yritysten kilpailukenttä on siis laajentunut ja muuttunut kompleksisemmaksi. <br />
Infrastruktuurin merkittävin rakennusvaihe on ohi, vaikka se kehittyykin <br />
edelleen. <br />
<br />
Esimerkiksi Nokia Siemens Networksilla on johtavaa osaamista neljännen sukupolven <br />
verkkoteknologiassa. Tällä on suuri merkitys, kun datamäärät moninkertaistuvat <br />
tietoliikenneverkoissa. Se tarjoaa erikoistuneille suomalaisille yrityksille uusia <br />
liiketoimintamahdollisuuksia, mutta markkinoiden kasvu on hitaampaa kuin päätelaitemarkkinoilla. <br />
Suuri osa lisäarvosta luodaan kuitenkin sovellusalustojen, sisällön <br />
ja palveluiden tuotannossa – kerroksessa III. <br />
<br />
Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet liittyvätkin usein sovellusalustojen <br />
ja palveluiden luomiseen kapeilla erityisalueilla globaaleille markkinoille. <br />
Lisäksi esimerkiksi Nokian erityisosaaminen kartta- ja kameratoimintoihin liittyen <br />
luo pohjan rakentaa lisäarvoa tuotteisiin ja III kerroksen uusia ekosysteemejä. <br />
<br />
Case: Mikrosysteemeistä miljardin euron bisnes <br />
<br />
Muun muassa autoissa, terveysteknologiassa ja mobiililaitteissa käytettävistä mikrosysteemeistä on kehittynyt Suomeen jo lähes miljardin euron liiketoimintaa. Mikrosysteemien MEMS (Micro Electro Mechanical Systems) käyttö on <br />
lisääntynyt nopeasti älykkäiden laitteiden yleistyttyä. <br />
<br />
Mikrosysteemien kehitys alkoi Suomessa jo 1970-luvulla. Nokian panostukset alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen vauhdittivat kuitenkin merkittävästi osaamisen kehittymistä vuosituhannen vaihteessa. Tuossa vaiheessa osaaminen vahvistui myös Nokian alihankkijoilla. Nokian henkilöstövähennyksien myötä osaamista on siirtynyt alihankkijoille myös henkilöstön mukana. VTT:n MemsCat-hankekokonaisuus kannustaa aloittavia yrityksiä kehittämään mikrosysteemeihin perustuvia innovaatioita. Samoin ohjelma kannustaa teollisuusyrityksiä mikrosysteemien hyödyntämiseen. <br />
<br />
Alan kasvunäkymät ovat hyvät. Sulautettuja aistivia mikrojärjestelmiä tarvitaan yhä useammassa paikassa niin kulutustuotteissa kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. Esimerkiksi älykkäitä antureita voidaan käyttää muun muassa törmäys- tai liiketunnistimissa, joilla lisätään turvallisuutta autoissa. Samoin anturit voivat valvoa ilman laatua älykkäässä ilmastointijärjestelmässä. <br />
<br />
=== Eu:n jäykäT SISämarkkInaT hIdaSTavaT kaSvua === <br />
<br />
Merkittävä kilpailukykyongelma suomalaiselle ICT-yritykselle on Euroopan digitaalisten <br />
sisämarkkinoiden jäykkyys. Kuluttajat ja yritykset kohtaavat monenlaista <br />
byrokratiaa ostaessaan digitaalisia tuotteita tai palveluita kotimaansa ulkopuolelta. <br />
Yhdysvalloissa internet-palvelun tarjoaja voi lanseerata tuotteensa kerralla koko <br />
maan markkinoille, kun taas EU:ssa palvelun tarjoaja törmää byrokratiamuuriin. <br />
Tämä voi käytännössä tarkoittaa kymmeniä tai jopa satoja sopimuksia, viranomaislupia <br />
ja maakohtaisia hallinnointijärjestelmiä, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin, <br />
tietosuojaan ja kuluttajansuojaan 27 eri jäsenmaassa. <br />
<br />
Asiakaspohjan laajentaminen muihin EU-maihin edellyttää lisäinvestointeja, <br />
jotka ovat usein pk-yrityksille kynnyskysymys. Erään eurooppalaisen digitaalialan <br />
yrityksen arvion mukaan digitaalisen kuluttajapalvelun laajentaminen uuteen EU-<br />
maahan edellyttää noin kahden miljoonan euron investointia pelkästään lainsäädännön <br />
ja hallintojärjestelmien erojen takia. <br />
<br />
Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen on yksi EU:n lippulaivahankkeista, <br />
mutta käytännön edistyminen on ollut hidasta. <br />
<br />
Digitaalisia sisämarkkinoita voidaan hahmottaa neliosaisen arvoketjumallin <br />
avulla: sisällöntuotanto, digitaalinen palvelu, vuorovaikutus verkossa sekä kuluttaminen <br />
ja tuottaminen päätelaitteessa. Suomessa ja laajemminkin EU:ssa löytyy paljon <br />
vahvuuksia sisällöntuotannossa esimerkiksi pelialalla, kulttuurituotannossa ja <br />
journalismissa. Suomesta löytyy myös vahvaa teknologiaosaamista sekä operaattoreita <br />
ja laitevalmistajia sisältöjen välittämiseen digitaalisesti erilaisilla päätelaitteilla, <br />
kuten matkapuhelimella. Eurooppalaisten kipukohta on arvoketjun sisältöjen <br />
tuotteistaminen. Erityisesti digitaaliset markkinapaikat ovat lähes poikkeuksetta <br />
valuneet amerikkalaisille yrityksille, kuten Amazon, Apple, Google ja Microsoft, <br />
jotka ovat palvelun luomisvaiheessa hyötyneet mittavien kotimarkkinoiden edusta. <br />
<br />
Sisällöntuotanto <br />
<br />
Digitaalinen <br />
palvelu <br />
<br />
Vuorovaikutus <br />
verkossa <br />
<br />
Kuluttaminen <br />
ja tuottaminen <br />
päätelaitteessa <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n hyödynTämISESSä ===<br />
<br />
<br />
Digitaaliteknologian hyödyntämiseen muilla talouden sektoreilla liittyy kaksi suurta <br />
mahdollisuutta: <br />
<br />
:• digitaaliteknologian ja -palveluiden integroiminen osaksi teollisuustuotteita <br />
:• digitaaliteknologian hyödyntäminen globaalien arvoketjujen hallinnassa. <br />
<br />
Raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Teollisuusyritykset myyvät <br />
yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Esimerkiksi Wärtsilä tarjoaa voimalaitoksia <br />
myydessään palvelua, jossa Wärtsilän henkilöstö vastaa laitosten päivittäisestä <br />
operoinnista. <br />
<br />
Teollisuustuotteisiin integroitavat palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian <br />
sovelluksia. Suomen vahvat teollisuusyritykset voivat olla digitaaliteknologian <br />
ja digitaalisten palveluiden tärkeimpiä käyttäjiä. <br />
<br />
Teknologiateollisuuden Etlan tutkijoilla teettämä tutkimus kertoo, että Suomen <br />
teollisuuden viennistä noin kolmannes tulee tuotteista, jotka ovat riippuvaisia ohjelmistoista. <br />
Suuret teollisuusyritykset ovat jo pitkään nostaneet tuotteidensa kilpailukykyä <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. Vuonna 2010 Suomessa toimivat teollisuusyritykset <br />
työllistivät kotimaassa 7900–10800 ohjelmistokehittäjää. Neljä liikevaihdoltaan <br />
suurinta teollisuusyritystä työllisti näistä 74 prosenttia, kertoo Tuomo Nikulaisen, <br />
Jyrki Ali-Yrkön ja Timo Seppälän tutkimus ”Softaa koneisiin”. <br />
<br />
Suuret yritykset ovat monissa asioissa edelläkävijöitä siksi, että niillä on osaamista, <br />
resursseja ja suuret tarpeet ICT:n hyödyntämiseen. Esimerkiksi laivamoottoreita <br />
ja voimalaitosratkaisuja valmistavan Wärtsilän tuotteiden tyypillinen elinikä <br />
on 25 vuotta. Tuotteiden huoltaminen ja uudelleenrakentaminen vaatii suurten tietosisältöjen <br />
hallintaa. Siksi ICT on yhtiölle keskeinen kilpailukyvyn ylläpitäjä, joka <br />
auttaa hallitsemaan suuria tietosisältöjä kustannustehokkaasti, arvioi yhtiön talousjohtaja <br />
Raimo Lindh Tietoviikko-lehdessä. <br />
<br />
Digitaaliteknologia on tehnyt mahdolliseksi tuotannon hajauttamisen yhä pienempiin <br />
osiin ja näiden osien sijoittamisen eri puolille maailmaa. Tätä arvoketjua <br />
tai -verkostoa hallitaan ICT:n avulla. <br />
<br />
Myös yrityksen sisäiset palvelut – suunnittelu, t&k, muotoilu, erilaiset pääkonttoripalvelut <br />
– voidaan irrottaa tieto- ja viestintäteknologian tuella omiksi toiminnoikseen. <br />
Nämä ovat tyypillisesti korkean jalostusarvon ja palkkatason tehtäviä, joista <br />
maat ja alueet kilpailevat. Ne ovat myös toimintoja, jotka synnyttävät aineetonta <br />
pääomaa. Merkittävä osa globaaleissa verkostoissa syntyvästä lisäarvosta on korvausta <br />
tälle pääomalle. <br />
<br />
=== kanSaInvälISET SuomalaISyrITykSET TarvITSEvaT oSaamISTa === <br />
<br />
Kansainvälinen kilpailu tapahtuu yhä enemmän kokonaisten ekosysteemien välillä. <br />
Ekosysteemi tarkoittaa kokonaisuutta, jossa useat toimijat täydentävät toistensa <br />
osaamista ja hyötyvät jokainen toisistaan. Esimerkiksi lentokenttä on paikallinen <br />
ekosysteemi, jossa ravintoloiden, myymälöiden, autovuokraamojen ja lentoyhtiöiden <br />
palvelut tukevat toisiaan. <br />
<br />
Kilpailukykyisessä ekosysteemissä tarvitaan monenlaista osaamista. Professori <br />
Rosabeth Moss Kanter toteaa Harvard Magazinen haastattelussa ekosysteemin <br />
rikastamisesta seuraavasti: <br />
<br />
”Tärkeintä on muistaa neljä asiaa: ideat pitää muuttaa liiketoiminnaksi, pienten <br />
ja suurten yritysten täytyy kohdata, koulutus on yhdistettävä entistä paremmin työtehtäviin <br />
ja toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä tulee rohkaista.” <br />
<br />
Olemme edellä todenneet, että suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin <br />
ja että Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä. <br />
Suuret yritykset ovat kuitenkin elintärkeitä ekosysteemeille ja Suomen kasvulle. <br />
Suurilla yrityksillä on valmiina monia uuden luomisessa tarvittavia tekijöitä, joita <br />
pieniltä usein puuttuu. Suurilla on muun muassa kansainväliset markkinointikoneistot, <br />
kaupallistamisosaamista, rahoituskanavat ja mahdollisuus investoida tutkimukseen <br />
ja tuotekehitykseen. Suomen ei pidä valita pienten ja suurten välillä, vaan <br />
edistää kaikenlaisten yritysten kasvua. <br />
<br />
Kansainvälisesti toimivilla, suurilla suomalaisyrityksillä on paljon vaihtoehtoja, <br />
kun ne etsivät parhaita kohdemaita investoinneilleen. Suoriin investointeihin vaikuttavia <br />
tekijöitä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Unctad on jaotellut ulkomaille <br />
suuntautuvien investointien vetovoimatekijät kolmeen luokkaan: kauppaan liittyvät <br />
tekijät, osaamiseen liittyvät vaikuttimet ja kotimaiset työntötekijät. <br />
<br />
Kauppaan liittyviä tekijöitä ovat muun muassa markkinoiden avoimuus ja koko <br />
sekä mahdollisuus rajat ylittävään integraatioon. <br />
<br />
Osaaminen liittyy muun muassa teknologiaan, pääomaan ja yrittäjyysosaamiseen. <br />
<br />
”Työntäviä voimia” voivat olla muun muassa huono infrastruktuuri, pienet kotimarkkinat, <br />
osaajien puute, pääoman puute, jäykät työvoimamarkkinat sekä verotus. <br />
<br />
Kun kansainvälinen suomalaisyritys pohtii investointia, se arvioi sekä muualle <br />
vetäviä tekijöitä että kotimaasta työntäviä voimia. <br />
<br />
ICT-vetoisessa kasvussa osaaminen on aivan keskeinen syy investointeihin. Sitran <br />
raportti ”Suuri siirtymä” tiivistää lähtökohdan osuvasti: ”Yritysten tieto- ja innovaatiostrategian <br />
peruskysymyksiä on, mistä löydetään sellaista uutta tietoa, joka <br />
täydentää yrityksen omaa osaamista ja mahdollistaa innovaatiot.” <br />
<br />
Tämä on näkynyt parin vuoden aikana ICT-alalla, kun muun muassa Ericsson, Intel, <br />
Electronic Arts, Huawei ja Samsung ovat tuoneet Suomeen kehitystoimintaansa. <br />
<br />
Kansakunnan perusosaamisesta huolehtimisella julkinen sektori voi vaikuttaa <br />
eniten yritysten kilpailuedellytyksiin. Tältä osin voi lainata investointien lisäämistä <br />
pohtineen Jorma Elorannan tekemän raportin johtopäätöstä. <br />
<br />
”Vain oikeasti parhaat voittavat. Perusosaamisen tasoa pitää nostaa koko ajan, <br />
koska kaikki muutkin tekevät niin. Huippuosaamisen taso ja soveltuvuus yritykselle <br />
ovat loppusuoran valtteja. Vain huippuosaaminen vie finaaliin.” <br />
<br />
Tästä syystä työryhmän toimenpide-ehdotuksissa painottuu osaamisen kehittäminen <br />
pitkäjänteisesti niin, että Suomessa noustaan huipulle tärkeillä osaamisalueilla <br />
ja rakennetaan toimintatapoja, joilla tämän osaamisen soveltaminen yrityksissä <br />
nopeutuu.<br />
<br />
=== SuomI TarvITSEE lISää kaSvuyrITykSIä ja STarTup-hEnkEä ===<br />
<br />
Internet-teknologiaan perustuva liiketoiminta on vasta elinkaarensa alussa. Elinkaaren <br />
alkuvaiheessa tarvitaan yrittäjyyttä, innovatiivisia, globaaleille markkinoille tähtääviä <br />
yrityksiä ja riskinottoa. <br />
<br />
Suomessa, kuten Euroopassa yleensäkin, ICT-sektorilla on huomattavasti vähemmän <br />
pieniä ja aloittavia yrityksiä kuin Yhdysvalloissa. Globaalit tietoverkot tarjoavat <br />
kuitenkin pienillekin yrityksille pääsyn maailmanlaajuisille markkinoille nopeasti <br />
ja pienin kustannuksin. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksen mukaan Suomessa oli 668 <br />
kasvuyritystä vuosina 2007–2010. Vähäisestä lukumäärästään huolimatta nuo yritykset <br />
loivat noina vuosina puolet kaikista Suomeen syntyneistä työpaikoista eli <br />
noin 50 000 työpaikkaa. <br />
<br />
Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor kertoo, että Suomessa on <br />
helppo tehdä liiketoimintaa ja taloudellinen vapaus on hyvä. Myös valtion tuki yrittäjyydelle <br />
on monipuolista. <br />
<br />
Samoin EU:n kasvuyritysraportissa todetaan, että Suomi nousee esiin maana, <br />
jossa on useita kasvuyrittäjyyttä tukevia ohjelmia. Ohjelmista huolimatta Suomessa <br />
on vähän kasvuyrityksiä. OECD:n vuoden 2009 vertailu kertoo, että 83 prosenttia <br />
suomalaisista yrityksistä ei kasvanut ollenkaan kolmen edeltävän vuoden aikana. <br />
Esimerkiksi Tanskassa vastaavaan joukkoon kuului vain 47 prosenttia yrityksistä ja <br />
EU 27 maan keskiarvo oli 63 prosenttia. <br />
<br />
Kuvaavaa on sekin, että Deloitten Technology Fast 500 -raporttiin mahtuu 50 norjalaista <br />
kasvuyritystä, kun suomalaisia on noin puolet tuosta määrästä. <br />
<br />
Aalto-yliopiston tutkija Jari Handelberg arvioi väitöskirjassaan, että vähäinen <br />
kasvuyritysten määrä selittyy suomalaisen yhteiskunnan vanhanaikaisilla arvoilla <br />
ja säännöillä. Handelbergin mukaan kasvuyritysten luominen ei ole vain yksittäisten <br />
yrittäjien ja johtajien asia, vaan se on koko yhteisön toiminnan tulosta. Tämä on <br />
oleellista, kun suunnitellaan ja toteutetaan kasvuyrittäjyyttä tukevia, käytännönläheisiä <br />
politiikka- ja kehitysohjelmia ja perustetaan kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Global Entrepreneurship Monitor -selvityksen (GEM 2012) mukaan Suomi menestyy <br />
kansainvälisessä vertailussa heikoimmin juuri yrittäjien asenteita mitattaessa. <br />
Suomalaisyrittäjät tavoittelevat muita vähemmän kasvua, kansainvälistymistä ja <br />
riskipääomaa. <br />
<br />
Suomessa kasvuyrittäjien yhteinen huoli liittyy Suomen yritysverotukseen, joka <br />
on esimerkiksi naapurimaita Viroa ja Ruotsia kireämpää. Lisäksi verotus kohdistuu <br />
usein toiminnan aktiivisuuteen ja transaktioihin, eikä syntyneisiin voittoihin. <br />
Aktiivisen toiminnan verottaminen ei kannusta lisätoimeliaisuuteen ja riskinottoon. <br />
Rahoituksen saatavuus on toinen merkittävä ongelma. Suomessa esimerkiksi pääomasijoitusten <br />
osuus kansantalouden kokoon suhteutettuna on selvästi pienempi <br />
kuin Norjassa ja etenkin Ruotsissa. <br />
<br />
EU:n kasvuyritysraportti puolestaan on päättynyt seuraaviin johtopäätöksiin koko <br />
Euroopan osalta. <br />
<br />
1. Kasvuyrityksiä kannattaa tukea, koska ne luovat eniten uusia työpaikkoja. <br />
2. Tavoitteena voisi olla nopean kasvun sijaan kestävä kasvu. <br />
3. Kasvuyrittäjyyttä voi olla millä alalla tahansa, joten kasvupolitiikan ei pidä tähdätä erityisiin toimialoihin. <br />
4. Julkisen sektorin ei pidä poimia voittajia, vaan luoda olosuhteet, jotka tukevat kasvua. Nämä voivat liittyä esimerkiksi verotukseen, konkurssilainsäädäntöön ja investointisäädöksiin. <br />
5. Koska pääoman saaminen on kasvavien pk-yritysten suuri ongelma, kannattaa kasvua tukevien ohjelmien ykkösprioriteettina olla rahoituskanavien avaaminen. <br />
6. Kansainvälistymistä on tuettava. <br />
<br />
Nopeaa kasvua hakevien startup-yritysten haasteena on Suomen kotimarkkinoiden pienuus. Siksi nämä yritykset tähtäävät heti syntyessään kansainvälisille markkinoille. Tällöin haasteeksi nousee alkuvaiheen rahoituksen lisäksi kansainvälisen huipputason myynti-, markkinointi- ja tuotteistusosaamisen hankkiminen. Harva <br />
pystyy löytämään näitä ainakaan kokonaan Suomesta, joten ulkomaisten huippuosaajien <br />
ja sijoittajien houkuttelu suomalaisyrityksiin on eräs Suomen keskeisimmistä <br />
kilpailutekijöistä. <br />
<br />
Huolimatta ICT-alan isoista irtisanomisista alan kasvuyritysten on vaikea löytää <br />
osaavaa työvoimaa; esimerkiksi pelialalla kilpailu osaajista on jo erittäin kovaa, ja <br />
osaajien puute rajoittaa jo alan yritysten kasvua. <br />
<br />
Suomalaisen korkeakoulusektorin kyky tuottaa huippuosaajia onkin eräs tärkeimmistä <br />
seikoista ICT-sektorin tulevaisuuden kannalta. Yliopistojen tulisi pystyä <br />
panostamaan korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Tätä voisi tukea muun <br />
muassa se, että yliopistot toisivat kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita ja opettajia <br />
Suomeen. <br />
<br />
=== ulkomaISIa yrITykSIä kIInnoSTavaT oSaamISkESkITTymäT === <br />
<br />
Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset menestyvät yleisesti ottaen hyvin. Ulkomaisen <br />
yrityksen henkilöstö on keskimäärin paremmin koulutettua kuin suomalaisten <br />
yritysten. Ulkomaiset yritykset ovat myös hyviä veronmaksajia Suomessa. Silti <br />
Suomi houkuttelee passiivisesti kansainvälisiä yrityksiä. Tästä syystä Suomeen siirtyy <br />
niukasti uutta teknologista osaamista kansainvälisten yritysten mukana. Samoin <br />
Suomi tekee vain vähän työtä sen eteen, että täällä jo toimivat ulkomaiset yritykset <br />
investoisivat lisää esimerkiksi tutkimuskeskuksiin. <br />
<br />
Suomella ei ole yhtään ylivertaista vetovoimatekijää, mutta ei toisaalta myöskään <br />
ylivoimaisen korkeita esteitä investoinneille. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa <br />
koulutustaso, teknologiaosaaminen, toimiva ja vakaa yhteiskunta ja Venäjän markkinoiden <br />
läheisyys. Lisäksi kansainvälinen tutkimus kertoo, että korruptio on Suomessa <br />
vähäistä ja yleisissä tietojärjestelmissä on vähän viruksia. Suomen haasteita <br />
puolestaan ovat Boston Consulting Groupin selvityksen mukaan työelämän jäykkyys, <br />
pienet kotimarkkinat ja heikosti kannustava verotus. <br />
<br />
Eri maista tulevilla yrityksillä ja eri toimialoilla on luonnollisesti hieman erilaisia <br />
arvioita Suomen vetovoimasta. Teknologia-alan yritysten sijoittautumisessa korostuu <br />
osaamisen, verotuksen ja julkisen palveluarkkitehtuurin merkitys. <br />
<br />
Kansainvälisten yritysten Suomen johtajien kommentit kertovat, että Suomeen <br />
pitäisi syntyä riittävän merkittäviä osaamiskeskittymiä, joita pitäisi myös markkinoida <br />
maailmalla. Vahvan ekosysteemin tai osaamisverkoston luominen edellyttää <br />
monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista osaamista, kykyä <br />
ottaa riskiä, sekä yksityistä että julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille <br />
ja palveluille. <br />
<br />
Tarvitaan myös laadukasta sääntelyä ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se <br />
vaatii myös saumatonta yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten tai paikallisten <br />
ekosysteemien täytyy olla kyvykkäitä kansainväliseen vuorovaikutukseen. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain, jos ekosysteemin laatu ja sen ympärille rakentuva osaaminen <br />
ovat maailman huippua. <br />
<br />
Suomi pystyi 1990-luvulla luomaan maailman huippua edustavan ekosysteemin <br />
mobiiliteknologian kehittämiseen. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden, laajamittaisen <br />
tutkimus- ja kehitystoiminnan, korkealuokkaisen opetuksen, yhteisen standardin, <br />
kansainvälisen verkoston sekä vahvan yritysklusterin ansiosta nousimme <br />
mobiilialan suunnannäyttäjiksi. <br />
<br />
Nyt voimme tehdä saman ICT-teknologian soveltamisessa hyödyntämällä mobiiliosaamistamme, <br />
jossa meillä on suhteellinen etu moniin muihin alueisiin verrattuna. <br />
Samalla meidän täytyy uudistaa toimintatapojamme uuteen kilpailutilanteeseen, <br />
markkinadynamiikkaan ja teknologiakehitykseen sopiviksi. <br />
<br />
<br />
Ulkomaiset yritykset Suomessa<br />
<br />
• Suomessa toimii noin 3 000 ulkomaisessa omistuksessa olevaa yritystä. <br />
• Ulkomaisten yritysten osuus kaikista Suomen yrityksistä on vain yksi prosentti. <br />
• Ne tekevät noin viidenneksen kaikkien yritysten vuosiliikevaihdosta, eli reilut 70 miljardia euroa. <br />
• Ne työllistävät noin 215 000 henkeä eli 15 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. <br />
• Ulkomaisten sijoitusten määrä on yli 30 prosenttia bkt:hen verrattuna, hieman OECD-maiden keskiarvoa enemmän. <br />
• Ruotsissa ulkomaisten investointien osuus on yli 60 prosenttia bkt:stä. Amerikkalaisista Pohjoismaihin tehdyistä investoinneista vain kaksi prosenttia suuntautuu Suomeen, ja osuus on laskenut viime vuosina.<br />
<br />
=== julkInEn SEkTorI kIlpaIlukyvyn TukEna ===<br />
<br />
Valtaosa tuote- ja palveluinnovaatioista tehdään yrityksissä. Julkisen sektorin kilpailukyky <br />
vaikuttaa kuitenkin merkittävästi yritysten mahdollisuuksiin kehittyä. Siksi <br />
poliittisten päättäjien valinnat vaikuttavat monella tavalla siihen, kuinka monipuolinen <br />
elinkeinorakenne maahan syntyy. <br />
<br />
Kansainväliset kilpailukykyselvitykset kertovat, että etenkin suomalainen peruskoulutus <br />
on korkeatasoista. Toisaalta esimerkiksi World Economic Forum arvioi Suomen <br />
tieteellisten tutkimuslaitosten tason vasta 18. parhaaksi maailmassa. Suomessa <br />
on erinomaisen hyvää insinöörikoulutusta ja prosessiosaamista, mutta matematiikan <br />
ja tilastotieteen saralla olemme kaukana kärjestä (Conference Board of Canada). <br />
<br />
Suomi on monilla kilpailukyvyn osa-alueilla parhaiden maiden joukossa. Accenturen <br />
analyysin mukaan erityisen tärkeitä ovat kuitenkin osa-alueet, joissa Suomi <br />
menestyy keskinkertaistesti ollen sijoilla 10–25. Näitä ovat mm. infrastruktuuri sekä <br />
erityisesti tuottavuus – yksi kilpailukyvyn tärkeimmistä osatekijöistä. <br />
<br />
ICT:n hyödyntäjänä Suomen julkinen sektori on parantanut vauhtiaan, mikä on <br />
kilpailukyvyn kannalta positiivinen asia. YK:n tuoreimmassa eGovernment-selvityksessä <br />
Suomi oli noussut ICT:n hyödyntäjänä kymmenen askelta ylöspäin sijalle <br />
yhdeksän. <br />
<br />
Selvityksessä alleviivataan, että taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten <br />
tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että hallitukset: <br />
<br />
:• tunnistavat eri hallinalojen synergiamahdollisuudet, jotka sähköiset ratkaisut tuovat <br />
:• muuttavat rakenteita niin, että sähköisen hallinnon mahdollistama yhteistyö voi toteutua <br />
:• edistävät yhteistyötä ja yhteensopivuutta ekosysteemien välillä. <br />
<br />
Syksyllä 2012 julkaistulla julkisen hallinnon ICT-strategialla pyritään vastaamaan <br />
näihin esitettyihin nykyaikaisen hallinnon vaatimuksiin. Sen toimeenpano on ehdottoman <br />
tärkeää. <br />
Boston Consulting Groupin analyysi hallitusten roolista internet-politiikassa korostaa, <br />
että kuilu hyvin verkottuneiden ja jäljessä tulijoiden välillä kasvaa. Onneksi Suomi <br />
kuuluu selvityksen mukaan parhaiden joukkoon (sijalla 7). Selvityksessä korostetaan <br />
yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä matkalla digitaaliseen maailmaan. <br />
<br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 3 ===== <br />
<br />
:• Digitaalisten tuotteiden kasvu on siirtynyt laitteista sovellusalustoihin ja palveluihin. Eurooppalaiset laitevalmistajat ovat menettäneet asemiaan muutoksessa. <br />
:• Teollisuusyritykset myyvät yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian sovelluksia. Näin vanha ja uusi yhdistyvät. <br />
:• Suomi tarvitsee kaiken kokoisia yrityksiä. Siksi täytyy tuntea erilaisten yritysten tarpeet. <br />
:• Suurille suomalaisyrityksille osaaminen on tärkein syy investoida kotimaahan. <br />
:• Kasvuyrityksille rahoitus on merkittävin pullonkaula. <br />
:• Startup-yritysten haasteita ovat rahoituksen ja osaajien löytäminen. Kynnystä kansainvälisten osaajien palkkaamiseen tulee madaltaa. <br />
:• Ulkomaisia yrityksiä vetää maahan osaaminen, jota pitää myös markkinoida. <br />
:• Julkisen sektorin aktiiviset ja passiiviset valinnat vaikuttavat elinkeinorakenteen monipuolisuuteen. <br />
:• ICT:n hyödyntäjänä julkisen sektorin kannattaa edistää ratkaisuja, jotka vauhdittavat innovatiivisten palveluiden syntymistä.<br />
<br />
== 4. Tehokas infrastruktuuri luo kasvulle perustan == <br />
<br />
Tuotantorakenteen murros synnyttää väistämättä kuilun, jossa yhteiskunnan rakenteet tukevat edelleen edellistä vaihetta, vaikka uusi on jo syntymässä. Suomen on uudistettava ICT-infrastruktuuria, jotta uudelle toiminnalle avautuu tilaa.<br />
<br />
Suomalainen palveluarkkitehtuuri on pirstoutunut tavalla, jota havainnollistaa <br />
vertaus maantiehen, joka päättyisi kunnan rajalla ja alkaisi seuraavan kunnan kohdalla <br />
eri paikasta. Jokaiseen virastoon ajettaisiin omaa tietä pitkin. Julkiset ja yksityiset <br />
autot ajaisivat omilla väylillään eri säännöillä. <br />
<br />
YK:n E-Government-selvityksen yksi keskeinen havainto on, että monet jäsenvaltiot <br />
ovat siirtymässä hajautetusta, yhtä tarkoitusta palvelevasta organisaatiomallista <br />
keskitettyyn rakenteeseen, jossa hallitukset toimivat yhtenä kokonaisuutena. <br />
<br />
<br />
Viron kansalllinen sähköisten palvelujen arkkitehtuuri <br />
<br />
Alla kuvataan periaate, jolla toimii Viron palveluarkkitehtuuri X-väylä toimii. <br />
<br />
Tämä auttaa luomaan palvelumalleja, joissa kansalaiset ja yritykset saavat palvelut <br />
yhdestä pisteestä välittämättä, missä organisaatiossa palvelu tuotetaan. Samalla <br />
julkisen hallinnon oma tehokkuus lisääntyy. Suomessa lainsäädäntö takaa ministeriöiden <br />
riippumattomuuden ja kuntien itsenäisyyden, mikä on johtanut pirstoutuneeseen <br />
palveluarkkitehtuuriin. Tehokkaan ICT-infrastruktuurin rakentaminen on <br />
kuitenkin mahdollista nykyisenkin lainsäädännön alla. Tätä tukee vuonna 2011 voimaan <br />
tullut tietohallintolaki, joka antaa mahdollisuuden ohjata koko julkisen hallinnon <br />
tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. <br />
<br />
Pirstoutunut tietojärjestelmäpohja on mahdollista korvata kansallisella palveluarkkitehtuurilla <br />
samaan tapaan kuin Virossa on tehty. Nykyisessä toimintaympäristössä <br />
samaa asiaa tehdään useissa paikoissa, eikä informaatiota pystytä hyödyntämään <br />
yli organisaatiorajojen. Samanaikaista muutosta eri siiloissa vaativat toimenpiteet <br />
eivät nykytoimintaympäristössä ole mahdollisia. <br />
<br />
Kattavan kansallisen sähköisen tunnistamisen varmistaminen tulee olemaan eräs <br />
keskeisistä askeleista tehokkaan ICT-arkkitehtuurin luomisessa. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1, kriittinen) ===== <br />
<br />
Eri toimintoihin kehitettyjen järjestelmien tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille samaa tietoa tarvitseville järjestelmille. Kukin erillisjärjestelmä hallitsee omia tietojaan ja vastaa, että muiden tarvitsemat tiedot ovat reaaliaikaisesti, oikeassa muodossa saatavissa välitysalustan kautta. <br />
<br />
<big>Kansalliset ja muuten merkittävät hankkeet kootaan yhteen kehitysportfolioon,</big> jota priorisoidaan ja koordinoidaan keskitetysti. Kehitysportfoliossa kaikille hankkeille on nimetty omistaja ja toteuttaja. Omistaja vastaa kehitettyjen<br />
ratkaisujen sektorit ylittävästä jalkautuksesta. <br />
<br />
Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu aloitetaan valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla. Suunnittelutyö valmistuu kesäkuun loppuun mennessä 2013. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat määrärahat + laaja toteutusverkosto. <br />
<br />
• Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisu Taltioni on ensimmäinen palvelu, jolla on valmiudet uuden arkkitehtuurin mukaiseen toimintaan. Kyseessä on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa edistävä järjestelmä, jonka kautta kansalaiset saavat kokonaiskuvan omista terveystiedoistaan ja helpon mahdollisuuden edistää omaa hyvinvointiaa,. Terveydenhuollon ammattilaiset <br />
puolestaan saavat hoitoprosessia varten laajemman kokonaiskuvan potilaasta. Ensimmäinen vaihe käynnistynyt 7.1.2013 astuutahona Taltioni Osuuskunta. <br />
<br />
• Forge-pilvipalvelulaboratorio toimii kehitysympäristönä uuden palveluarkkitehtuurin mukaisille palveluille. <br />
<br />
=== rEaalIaIkaInEn TIETo käyTTöön === <br />
<br />
Monia yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja voi automatisoida niin, että rutiinityö vähenee ja ajantasainen tieto lisääntyy.<br />
<br />
<br />
Verkkolaskutus on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin muissa maissa. Verkkolaskutusosaamista <br />
on voitu viedä sekä EU:n harmonisointiprojekteihin että ICT-yritysten <br />
pilvipalveluvientiin. Nyt Suomen tulee hyödyntää verkkolaskutuksen pioneerimaan <br />
osaamista muissakin yritysten toiminnoissa. <br />
<br />
Seuraavaksi tulee automatisoida yritysten viranomaisille toimittamat tiedot <br />
kuten palkanmaksu, alv-raportit, tilinpäätöstiedot, hankinnat ja kirjanpito. <br />
<br />
On arvioitu, että nämä toimet toisivat pelkästään suomalaisille yrityksille yli neljän <br />
miljardin euron hyödyt vuosittain. Myös julkiselle sektorille tulisi merkittävät <br />
säästöt, harmaan talouden torjunta tehostuisi ja Suomi pääsisi vaikuttamaan alan <br />
EU-harmonisointiin ja globaalien standardien syntymiseen. <br />
<br />
Edellä mainitut toimet keventävät julkisen hallinnon työtaakkaa ja yritysten hallinnollista <br />
taakkaa. Yritysten raportointitaakka kevenee vuonna 2013 reaaliaikaisen <br />
tietoon perustuvan raportoinnin myötä, mutta suurempi osa hyödystä saadaan <br />
vuosien 2014-18 aikana. <br />
<br />
Merkittävä hyöty tulee kuormituksen tasaamisen takia. Nyt vuosisykleihin perustuva <br />
viranomaiskäsittely kuormittaa epätasaisesti työvoimaa. Kun myös tietojen <br />
oikeellisuus ja ajantasaisuus paranee, yritysten päätöksenteon perusta vahvistuu. <br />
Kun viranomaispuolella siirrytään hyödyntämään reaaliaikaista tietoa sekä tietojen <br />
prosessointia, ovat samat hyödyt saavutettavissa myös hallinnon puolella. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (polku 2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
<br />
Luodaan julkisen sektorin toimijoille valmius tietojen vastaanottoon hyödyntäen <br />
valtion nykyisiä keskitettyjä ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan. Reaaliaikaisten <br />
tietojen vastaanotto tulee saavuttaa mahdollisimman nopeasti ilman suuria muutoksia <br />
nykyisiin viranomaisjärjestelmiin. Näin varmistetaan pk-sektorille mahdollisuus <br />
siirtyä käyttämään automaattisia ja reaaliaikaisia digitaalisia työkaluja talousseuranta-, <br />
kirjanpito- ja raportointiprosesseissa aikaisessa vaiheessa. <br />
<br />
Reaaliaikaisen tiedon infrastruktuurin toteuttamiseksi perustetaan ensi tilassa <br />
laajapohjainen valtiovarainministeriön johtama ohjausryhmä. Käytännön toteutus <br />
tapahtuu neljässä projektissa, joiden tulisi valmistua viimeistään vuoden 2014 <br />
aikana. <br />
<br />
Ohjausryhmää ja projektia varten tarvitaan Real-Time Economy -ohjelman resurssien <br />
lisäksi täysipäiväiset projektipäälliköt kahdeksi vuodeksi (arvio 5–6 m€). Tietovirtojen <br />
vastaanottopalvelun toteuttamiskustannus on arvion mukaan 5 m€ <br />
(palveluna). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa vuonna 2013. <br />
<br />
<br />
Ensimmäisenä tulee aloittaa seuraavat projektit: <br />
<br />
<br />
Rakennetaan rajapinta palkanmaksukohtaisten tietojen vastaanottoon, ansaintarekisteri ja kansalaistili<br />
<br />
• Siirrytään reaaliaikaiseen palkanmaksukohtaiseen (henkilötasoiseen) palkkaraportointiin <br />
• Varmistetaan verohallinnolle vastaanottovalmius ja selvitetään lainsäädännön muutosvaatimukset <br />
• Samalla aloitetaan reaaliaikaisiin tietovirtoihin perustuvan keskitetyn ansiorekisterin määritystyö <br />
• Perustetaan kansalaistili- ja sopimuskonekonseptin mukainen palvelu tukemaan itsensä työllistämisen mahdollisuuksia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<big>Rajapinta alv-tietojen vastaanottoon ja alv-tietokanta</big> <br />
• Rakennetaan verohallinnolle verkkolaskuun pohjautuvien ALV-raportointitietovirtojen vastaanottokyky <br />
• Otetaan verkkolaskuun perustuva raportointimalli käyttöön rakennusteollisuuden veronumeroraportointiin liittyvien velvollisuuksien automatisoimiseksi (sisältäen työmaa-avaimen ja urakkalaskutustiedot). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Rajapinta tilinpäätöstietojen vastaanottoon strukturoidussa muodossa (XBrl) <br />
<br />
• Rakennetaan sähköisten (strukturoitujen) tilinpäätösten vastaanottokyky Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) sekä verohallinnolle. Selvitetään tässä yhteydessä mahdollisuudet hyödyntää valtionhallinnolla jo käytössä olevia vastaanotto-/välityskanavia. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
Pk-yritysten kirjanpidon automatisointi (kassapohjaisuus alv-direktiivin suosituksen mukaisesti)<br />
<br />
• Tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta Suomessa voidaan siirtyä ALV-direktiivin suosituksen mukaisesti pk-yritysten maksuperusteisiin ALV-tilityksiin. <br />
<br />
• Koska verkkolasku on perusta pk-yritysten taloushallinnon automatisoinnille, varmistetaan, että myös kuntasektori kokonaisuudessaan sitoutuu verkkolaskutuksen edistämiseen (mm. takarajojen asettamiseen ostolaskujen osalta). Kaikki viranomaismaksut tulee saada verkkolaskuina ja verkkolaskuoperaattoreiden yhteistyön vielä avoimet kohdat tulee hoitaa pikaisesti kuntoon. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<br />
=== yhTEydET vIElä parEmmIkSI === <br />
<br />
Uuden digitaalisen palvelutalouden edistäminen edellyttää kasvavia yhteysnopeuksia ja niiden häiriötöntä toimintaa.<br />
<br />
Uusien digitaalisten palveluiden syntyminen ja kasvu Suomessa edellyttää, että <br />
sekä kiinteiden laajakaistaliittymien että mobiililaajakaistan yhteysnopeudet kasvavat <br />
ja näiden yhteyksien häiriöttömyys paranee. Siksi Suomen digitaalista infrastruktuuria <br />
tulee kehittää edelleen määrätietoisesti. <br />
<br />
Lisäksi Suomen kannattaa panostaa ulkomaanyhteyksien parantamiseen perusinfrastruktuurin <br />
edellytysten ja tietointensiivisen teollisuuden toimintaedellytysten <br />
kehittämiseksi. <br />
<br />
Suomen ulkomaanliikenteen varmistamiseksi tutkitaan suoran Suomen ja Saksan <br />
välisen merikaapelin – Itämeren merikaapelin – rakentamista. Hankkeeseen on mahdollisesti <br />
saatavissa EU:n ns. CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility, Verkkojen <br />
Eurooppa). Samassa yhteydessä selvitetään myös Koillisväylän kautta kulkevan <br />
pohjoisen merikaapelihankkeen tilanne. Tavoitteena on, että Suomi voisi liittymällä <br />
tähän yhteyteen toimia tietoliikenneväylänä Manner-Euroopan ja Aasian välillä. <br />
<br />
Edelläkävijämaan infrastruktuurin kehittämistä tukee hallitusohjelman tavoite <br />
edistää huippunopean laajakaistan tarjontaa ja käyttöä. <br />
<br />
Tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat tiedeyhteisöjen ja yritysten edelläkävijyyttä <br />
tulevaisuuden teknologioissa. Suomen brändiä teknologian koelaboratoriona <br />
mobiilissa infrastruktuurissa tulee kehittää entisestään esimerkiksi tarjoamalla testitaajuudet <br />
korkeakoulujen ja yritysten käyttöön. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (polku 3) ===== <br />
<br />
• LVM myöntää toimiluvat huutokaupalla laajakaistaisen 800 MHz-taajuusaleen matkaviestinkäyttöön eduskunnan loppusyksyllä 2012 hyväksymän lain mukaisesti alkuvuodesta 2013. Toimilupiin liitetään 95–99 prosentin väestöpeittovelvoite sekä sisätilapeittoa koskeva velvoite. Huutokaupan tavoitteena on tuottaa valtiolle vähintään sata miljoonaa euroa. <br />
<br />
• LVM ja Viestintävirasto selvittävät mahdollisuudet myöntää testitaajuuksia 700 MHz ja yli 3 GHz taajuusalueilla korkeakoulujen ja yritysten käyttöön Otaniemen ja Oulun yliopiston kampusten yhteyteen. Tavoitteena on mahdollistaa LTE-A-tekniikkaa käyttävien tuotteiden ja palveluiden paikallinen testikäyttö 700 MHz -alueella vuoden 2013 loppuun mennessä. <br />
<br />
• LVM edistää 700 MHz -taajuusalueen saamista matkaviestinkäyttöön vuoden 2017 alusta kansainvälisissä neuvotteluissa. Samoin pyritään saamaan koko UHF-kaistalle (470-862MHz) tarkoituksenmukainen, kansainvälisesti harmonisoitu käyttösuunnitelma, joka huomioi langattomien laajakaistayhteyksien tarpeet. <br />
<br />
• Sallitaan kunnissa nopeat tavat rakentaa kaapeleita. Kuntien tulisi sallia rakennus- ja lupamääräyksissään uudet kaivuumenetelmät kuten mikro-ojitustekniikka valokaapeliyhteyksien rakentamisessa. Mikro-ojitus on perinteisiä <br />
tapoja huomattavasti nopeampi, edullisempi, aiheuttaa vähemmän rakentamisen häiriötä sekä on myös hiiliystävällisempi vaihtoehto. Tietoyhteiskunnan laajakaistapalveluiden kapasiteettitarve kasvaa nopeasti ja edellyttää tietoliikenneverkkojen kustannustehokasta rakentamista. <br />
<br />
• Tehdään ”Älykäs kaupunki” ja ”Kasvukäytävä” -pilotteja yhteistyössä TEM:n, YM:n, alueellisten virastojen ja yritysten kanssa huippunopeiden laajakaistayhteyksien edistämiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kanSallISET TalkooT avoImEn TIEdon hyödynTämISEkSI === <br />
<br />
<big>Suomella on erinomainen mahdollisuus kehittyä globaaliksi edelläkävijäksi avoimen tiedon ja tietomassojen hyödyntämisessä.</big> <br />
<br />
Tieto on luonnonvaroihin rinnastettava raaka-aine, jonka jalostamisessa ja hyödyn<br />
tämisessä on valtava potentiaali uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisessä.<br />
<br />
Julkisen sektorin tietovarantojen avaamisella arvioidaan olevan suuria taloudellisia <br />
hyötyjä eri maissa. Esimerkkejä julkisen sektorin tietovarannoista ovat paikkatieto, <br />
tilastotieto, säätiedot, julkisrahoitteisissa tutkimushankkeissa tuotettu tieto <br />
ja kirjastojen digitoidut kirjat. <br />
<br />
Julkisella sektorilla onkin useita toisiaan tukevia hankkeita, joiden yhteisenä <br />
visiona on ”Suomi maailman fiksuimpana systeeminä (KIDE) sekä kansainvälisesti <br />
houkuttelevana datan ja siihen liittyvien kehitysympäristöjen sijaintikohteena”. Tietovarantojen <br />
avaaminen mahdollistaa monenlaista liiketoimintaa sekä tehostaa ja <br />
parantaa julkista palvelua. Samoin se parantaa palveluiden yhteentoimivuutta sekä <br />
lisää avointa innovointia yhteiskunnassa. <br />
<br />
Avoimen datan hyödyntämiseen liittyvä laaja verkosto <br />
<br />
Public-private-developer-partnership <br />
<br />
• Kehittäjä- ja käyttäjä<br />
<br />
• Kuluttajat&yritykset (”Midata”) <br />
• Fiksut kaupungit <br />
• Yrityskehitys / yhteiskuntavastuu <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö <br />
• EU Digital Europe yhteisöt <br />
• Horizon 2020 <br />
• Team Finland <br />
<br />
Hallinto <br />
<br />
• Tietoaineistojen avaaminen ja saatavuus<br />
• Tukipalvelut <br />
• Koulutus <br />
<br />
Tutkimus ja koulutus <br />
<br />
• Big Data, data-analytiikka ja algoritmit <br />
• Palveluinnovaatiot <br />
• Liiketoimintamallit <br />
• Taloudelliset vaikutukset <br />
<br />
<br />
ICT2015 <br />
<br />
KIDEohjelma <br />
• Älystrategiat – pilotit <br />
• Forge kehitysympäristö <br />
+ datainfrastruktuurit <br />
• Avoimet tietoaineistot <br />
<br />
VM <br />
• JulkICT-strategia <br />
• Avoimen datan <br />
ohjelma <br />
<br />
TEKES & Suomen Akatemia <br />
• tki-rahoitus <br />
• ketterä rahoitus <br />
”datademo” <br />
<br />
Avoimen tiedon hyödyntäminen vaatii vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. <br />
Lainsäädännön ja hallinnollisten tapojen uudistaminen voi tapahtua vain julkisen <br />
sektorin toimesta. Uudet liiketoimintamallit puolestaan syntyvät yrityksissä. <br />
Siksi on tärkeää koota keskeisistä toimijoista dataosaamisen ekosysteemi ja verkosto. <br />
<br />
Esimerkiksi Quantified Self -ajattelun tavoitteena on varmistaa, että ihminen itse <br />
voi hallita tietojansa sekä antaa luvan omien tietojensa käyttöön julkisissa ja yksityisissä <br />
palveluissa. Tämä vaatii laintarkastelua, jossa yksityisten yritysten (esim. kaupan <br />
ja rahoitusalan) on oltava kumppaneina mukana. <br />
<br />
VM käynnistää avoimen tiedon ohjelman ja toteuttaa kansallisen avoimen datan <br />
portaalin nopealla aikataululla. Näiden avulla tuetaan ja vauhditetaan datan avaamisen <br />
prosesseja hallinnossa ja seurataan niiden vaikutuksia. Avoimen tiedon <br />
ohjelmaa ja sen tukipalvelujen toteutusta viedään eteenpäin systemaattisesti <br />
avoimena ja verkostomaisena yhteistyönä hallinnon osapuolten ja aktiivisten <br />
kehittäjäyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on luoda julkisen datan avaamiselle kestävät <br />
edellytykset ja käytännöt niin, että siitä tulee hallinnon normaalia toimintaa <br />
ja tietojohtamista. <br />
<br />
OKM on käynnistänyt AVOIN-ohjelman edistämään tutkimuksen tietoaineistojen <br />
avaamista hyöty- ja innovaatiokäyttöön. Hankkeessa tehostetaan avattujen tietoaineistojen <br />
laajaa hyödynnettävyyttä ja mahdollistetaan tietoaineistojen tehokas yhdistely. <br />
Toteutukseen tulee saada mukaan aktiivinen kehittäjäyhteisö. <br />
<br />
KIDE-ohjelmassa puolestaan haetaan valtionhallinnon eri sektorit ylittäviä pilotointeja. <br />
Esimerkkinä tästä kansallinen tilannekuva, jossa luodaan reaaliaikainen <br />
näkymä muun muassa säätä ja liikennettä yhdistävälle datalle sekä viranomaisten <br />
että yleisön käyttöön. <br />
<br />
Tekes ja Suomen Akatemia suuntaavat rahoitusta avoimen datan ja tietomassojen <br />
tutkimukseen ja kehitykseen. Alan osaaminen edellyttää, että Suomessa panostetaan <br />
erityisesti data-analyysin ja algoritmiosaamisen lisäämiseen eri oppiasteilla <br />
ja tiedepolitiikassa. <br />
<br />
<br />
Case: Helsinki Region Infoshare<br />
<br />
:HRI tarjoaa Helsingin seudun julkista tietoa kansalaisten, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä kuntien hallinnon käyttöön. Helsingin seudun elinoloista, taloudesta, hyvinvoinnista, työllisyydestä ja liikkumisesta <br />
:on avoimesti saatavaa tietoa vapaasti ja maksutta hyödynnettävissä. Mm. marraskuussa 2012 järjestetty Apps4Finland-kilpailu ja aikaisemmin syksyllä ollut ”Open Knowledge” -festivaali perustuivat avoimen tiedon käytölle ja synnyttivät paljon jo pitkälle kehitettyjä sovelluksia, jotka perustuivat osin HRI-aineistoihin. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Luodaan avoimen datan ekosysteemi (polku 4) =====<br />
<br />
• Kootaan keskeisistä toimijoista muodostuva avoimen tiedon yhteistyöverkosto, jolle nimetään vastuullinen johtaja, ydintiimi ja tukiryhmä. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Varmistetaan lainsäädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. Erityisesti luodaan edellytykset sille, että ihmisellä on oikeus itseään koskevaan digitaaliseen tietoon ja sen hallintaan niin kansalaisena kuin kuluttajanakin. <br />
<br />
Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
<br />
• Kootaan datan asiantuntijoista, yrittäjistä, virkamiehistä ja kehittäjistä osaajapooli ja Code4Europen mukainen kehittäjämalli, josta virastot ja organisaatiot voivat rekrytoida osaamista määräajaksi toteuttamaan projekteja. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
<br />
• Käynnistetään TEKESin toimesta pk-yrityksille nopea ja ketterä rahoitusohjelma (mallina DiGiDemo). <br />
<br />
Vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: TKI-toiminnan osana, katso kriittinen polku 5.<br />
<br />
== 5. Suomi osaamisen avulla kärkeen == <br />
<br />
<big>Suomalainen peruskoulutus on maailman huippua, mutta monilla digitaalitalouden keskeisillä aloilla olemme kaukana kärjestä. Suomen on vastattava uusiin tarpeisiin kehittämällä relevantin osaamisen keskittymiä, jotka kannustavat investoimaan. Työttömiksi jääneiden työllistymismahdollisuuksia puolestaan tulee nostaa täydennyskoulutuksella.</big> <br />
<br />
Taloudellinen ja teknologinen murros on johtanut tilanteeseen, jossa on yhtaikaa <br />
suuri työttömyys ja pula osaavista tekijöistä. Perinteiset alat ovat tehostaneet toimintaansa <br />
eivätkä työllistä entiseen tapaan. Uusille kasvualoille puolestaan ei riitä <br />
ammattilaisia, koska mikään koulutus- tai valmennusjärjestelmä ei pysty vastamaan <br />
kyllin nopeasti syntyviin tarpeisiin. <br />
<br />
Suomessa pula ammattilaisista näkyy nyt muun muassa pelialan ja tietoturvaalan <br />
ammattilaisten niukkuutena. Kyseessä on kuitenkin maailmanlaajuinen <br />
ongelma, joka koskee useita toimialoja. Esimerkiksi EU:n kehitys- ja koulutusorganisaatio <br />
Cedefop painottaa tutkimuksessaan, että uudet työpaikat vaativat entistä <br />
enemmän osaamista. Siksi kansalaisia pitää rohkaista parantamaan ja monipuolistamaan <br />
taitojaan. <br />
<br />
Henkilöstöpalveluyhtiö Manpower toteaa kansainvälisessä selvityksessään, että <br />
noin joka kolmannella työnantajalla on vaikeuksia avoimien työpaikkojen täyttämisessä <br />
suurista työttömyysluvuista huolimatta. Selvityksessä todetaan, että ICT-osaamista <br />
tarvitaan entistä enemmän, mutta se ei ole ainoa vastaus työnantajien haasteisiin. <br />
Esimerkiksi Aasiassa nuorilla ICT-ammattilaisilla on paljon puutteita niin sanotuissa <br />
pehmeissä taidoissa eli vuorovaikutuksessa ja motivaatiossa. <br />
<br />
Osaamista pitää tarkastella sekä työllistävien yritysten että yksittäisten työntekijöiden <br />
näkökulmasta. Edellä luvussa 3. olemme todenneet, että osaaminen on kaiken <br />
kokoisille yrityksille keskeinen syy investoida maahan. Työntekijälle osaaminen <br />
puolestaan avaa työmahdollisuuksia. <br />
<br />
Yrityksille yksittäiset huippuosaajat ovat arvokkaita, mutta osaaminen on yhtä <br />
ihmistä suurempi käsite. Digitaalitaloudessa yksilön osaamisen rinnalla korostuu <br />
osaajatiimien ja verkostojen merkitys. Yritykset haluavat sijoittua sinne, missä on <br />
huippujen lisäksi osaajien verkostoja. Samoin osaamiskeskittymät vetävät puoleensa <br />
uusia osaajia. <br />
<br />
”Yritysten tulee sijoittautua kiinnostaviin innovaatiokeskittymiin perustamalla <br />
sinne tukiasema, josta verkotutaan paikallisessa ekosysteemissä”, kirjoitetaan Sitran <br />
julkaisussa Suuri siirtymä. <br />
<br />
Suomessa tällainen osaamiskeskittymä on ollut yli vuosikymmenen ajan mobiilialalla. <br />
Vielä pidempään olemme olleet metsäteollisuuden voimamaa siksi, että maassa <br />
on ollut laajaa osaamista metsäyhtiöissä, alan laitevalmistajilla, konsulttiyhtiöillä, <br />
tutkimuslaitoksilla ja viranomaisilla. Sama pitää toistaa digitaalisen talouden osalta. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että suomalainen koulujärjestelmä antaa vähintään kohtuulliset <br />
taidot lähes kaikille. Tuon alle voi hukkua se, että olemme pudonneet monilla <br />
digitaalisen talouden osaamisalueilla terävimmästä kärjestä. Tämä karsii Suomesta <br />
kiinnostuneiden yritysten joukkoa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut Suomen menestymisen kannalta seuraavat <br />
teknologiseen osaamiseen liittyvät kehityskohteet. <br />
<br />
• On kehitettävä syvää tietojenkäsittelyosaamista (Computer Science). <br />
<br />
• On varmistettava kriittinen osaamiskeskittymä avainteknologioissa, joita ovat digitaaliset palvelut ja sisällöt, pelillisyys, tietoturva, mobiliteetti ja big data. <br />
<br />
• On laitettava kuntoon tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju. <br />
<br />
• On huomioitava ICT yleisen koulutuspolitiikan kehittämisessä. <br />
<br />
<br />
Rakennemuutoksessa työttömäksi jääneiden ihmisten tukemiseksi puolestaan tarvitaan <br />
toimia, jotka estävät osaamisen katoamisen irtisanomisten ja lomautusten <br />
seurauksena. Samalla on tärkeää muistaa, että ICT-alan rakennemuutoksessa <br />
on jäänyt työttömäksi paljon muitakin kuin ICT-ammattilaisia. Siksi murroksen <br />
aiheuttamaa työttömyyttä pitää ratkoa kehittämällä monipuolisia ratkaisuja eri <br />
osaajaryhmille. <br />
<br />
=== TIETojEnkäSITTElyn SyväoSaamISEn kEhITTämInEn === <br />
<br />
Kansainvälisesti kilpailukykyisen ICT-intensiivisen tuotteen ja palvelun kehittämiseen <br />
tarvitaan laajaa osaamista. Onnistumisen kannalta on keskeistä, että yrityksellä <br />
on käytössään tietotekniikan syväosaajien ydintiimi, joka hallitsee syvällisesti <br />
tietojenkäsittelytieteen keskeiset osa-alueet. <br />
<br />
Kriittisen tärkeitä alueita ovat muun muassa algoritmisuunnittelu, diskreetit <br />
rakenteet sekä ohjelmointikielten periaatteet. Samoin tiimillä pitää olla osaamista <br />
uusimmista ohjelmistoteknologioista ja kyky soveltaa viimeisintä teknologiaa sovellusten <br />
vaatimalla tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa hajautettuja järjestelmiä, <br />
verkkoja, tietokantoja, tiedonlouhintaa, koneoppimista, pilvilaskentaa (cloud computing), <br />
sulautettuja järjestelmiä, tekoälyä ja kryptologiaa. <br />
<br />
Tämän vuoksi tarvitaan kansallinen ohjelma vahvistamaan osaamispohjan kehittymistä <br />
korkeakouluissa. Ohjelman tulee nopeuttaa yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa <br />
olevan osaamisen siirtymistä yrityksiin, jotta uusien ICT-intensiivisten <br />
tuotteiden ja palvelujen kehittyminen vauhdittuu. <br />
<br />
Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittämisessä keskeistä <br />
on avainhenkilökunnan rekrytointi avoimesti ja kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (polku 5, kriittinen) ===== <br />
<br />
ICT-osaamisen tason nostoon tarvitaan laaja-alainen 10 vuoden ohjelma, joka <br />
kokoaa erillään olevat toimenpiteet kokonaisuudeksi. ICT 2023 - ohjelma keskittyy <br />
aiheisiin, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman innovaatiotoiminnan <br />
eri toimijoiden läheistä yhteistyötä. <br />
<br />
TKI-ohjelma (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) muodostuu keskeisille osaamisalueille <br />
kohdentuvista vahvoista ja verkottuneista kärkihankkeista. Välittömästi <br />
käynnistettävät kärkihankkeet kohdistetaan ICT 2015 -työryhmän määrittelemille <br />
ja tunnistetuille strategisille osaamisalueille. Myöhemmin hankejoukkoa täydennetään. <br />
Kärkihankkeissa osaamista kehitetään monialaisesti ottaen huomioon <br />
käyttäjien tarpeet, palveluinnovaatiot ja uudet liiketoimintamallit. <br />
<br />
<br />
<big>Ohjelman organisointi</big> <br />
<br />
Ohjelman organisoinnista vastaa Tekes ja ohjausryhmän muodostavat rahoittajina <br />
Tekes ja Suomen Akatemia. Kullakin kärkihankkeella on lisäksi oma rahoittajista <br />
ja toimijoista muodostettu johtoryhmä. <br />
<br />
Ohjelman toimintaa arvioidaan ja suunnataan uudelleen tarpeen mukaan vuoden <br />
välein. <br />
<br />
<br />
<big>Nykyiset toimijat mukaan omilla työkaluillaan</big> <br />
<br />
Suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä osapuolia ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, <br />
yritykset, rahoittajat (Tekes, Suomen Akatemia), Sitra, TIVIT, ministeriöt (VM, <br />
LVM KIDE-ohjelma, OKM, TEM ym.), kehittäjäyhteisöt ja käyttäjät. <br />
<br />
Tekes osallistuu ohjelmaan usealla yrityksille ja tutkimustoimijoille suunnatulla <br />
rahoitusohjelmalla (innovaatiorahoitus, SHOK-rahoitus, FiDiPro, TUTL-rahoitus <br />
ja ennakointitoiminta). Lisäksi kehitetään erityisesti pk-yrityksille soveltuva Digi-<br />
Demo -tyyppinen ketterä rahoitusohjelma. Tämän tyyppinen rahoitus mahdollistaa <br />
nykyistä helpommin nopeat riskipitoiset kokeilut. Myös alkaville ja kasvuhakuisille <br />
yrityksille suunnattu NIY-rahoitus on käytettävissä. <br />
<br />
Suomen Akatemia osallistuu ohjelmaan muun muassa suunnatuilla hauilla, tutkimusohjelmilla <br />
ja FiDiPro-ohjelmalla ja tarvittaessa myös uusilla instrumenteilla. <br />
<br />
VTT:n erityisroolina on saada olemassa olevat ja kehitettävät teknologiat testiin <br />
ja hyötykäyttöön yrityksille. <br />
<br />
Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, erityisesti TIVIT, ovat mukana <br />
yhteistyössä omien tutkimusohjelmien ja muiden palvelujen kuten palvelujen <br />
kehittämislaboratorio Forgen kautta. <br />
<br />
Sitra ja ministeriöt osallistuvat omien kehittämishankkeiden kautta. Esimerkiksi <br />
Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanon ja avoimen <br />
tiedon ohjelman kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö KIDE-ohjelman kautta. <br />
<br />
<br />
<big>Kärkihankkeiden toteutus</big> <br />
<br />
Ohjelmassa toteutetaan useamman vuoden pituisia kärkihankkeita joustavasti. <br />
Toteutukseen osoitetaan lisää julkista tutkimusrahoitusta vähintään 15 miljoonaa <br />
euroa vuodelle 2013 ja sen jälkeen 20 miljoonaa euroa vuodessa. <br />
<br />
Kärkihankkeita perustetaan Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden toimijoiden <br />
yhteistyönä. Hankkeissa tavoitellaan pitkän tähtäimen tutkimuksen ja nopealiikkeisen <br />
soveltavan tutkimuksen tavoitteiden yhdistämistä. Tähän päästään kärkihankkeisiin <br />
määriteltävillä välitarkasteluilla. <br />
<br />
Kärkihankkeilla suunnataan merkittävää kansallisen tason strategista tutkimusrahoitusta <br />
tietotekniikka-alueelle. Toteutusmuotoina käytetään erilaisia hanketyyppejä <br />
käyttäen sekä kansainvälistä että suomalaista huippuosaamista. Useita <br />
kärkihankkeita voi olla käynnissä yhtä aikaa. Tällaiset hankkeet voisivat nostaa <br />
myös alan ja Suomen houkuttelevuutta. <br />
<br />
Yhtenä tavoitteena on palkata kansainvälisiä, korkeatasoisia alan professoreja <br />
pysyvästi suomalaisiin yliopistoihin. Tällaisten henkilöiden saaminen edellyttää <br />
suurehkoa kertapanostusta, jolla professorit voivat siirtää tutkimustoimintansa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville ja uusille <br />
tutkimusohjelmille, esimerkkinä Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamat <br />
WiFiUS-projektit ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
<br />
Kärkihankkeiden aiheita ovat esimerkiksi avoin tieto, big data, pilvilaskentaan <br />
ja data-analytiikkaan perustuvat palvelut, tietoturva sekä seuraavan sukupolven <br />
verkkojen kehittäminen. <br />
<br />
<br />
<big>Mukaan merkittävimpiin kansainvälisen toiminnan kokonaisuuksiin</big> <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa TKI-ohjelmaa. Euroopassa hyödynnetään <br />
erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta ja eri instrumentteja sekä <br />
yhteistyötä EUREKA-klustereissa. Toimintaan kytketään myös merkittävät kansainväliset <br />
yhteistyöhankkeet, kuten EIT ICT lab -toiminta Suomessa. <br />
<br />
On oleellista houkutella myös ulkomaisia yrityksiä mukaan TKI-toimintaan <br />
Suomessa. Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään kehittyvää Team <br />
Finland -verkostoa. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Lisärahoitusta julkiseen tutkimustoimintaan 15 miljoo<br />
naa euroa vuonna 2013 ja jatkossa 20 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi käyte<br />
tään ohjelmaan osallistuvien nykyisiä TKI- ja ostopalvelumäärärahoja. <br />
<br />
<br />
=== SuomI dIgITaalISTEn palvElujEn EdElläkävIjäkSI === <br />
<br />
Suomi oli pitkään matkapuhelinalan edelläkävijä teknologia- ja toimintatapa-innovaatioineen. <br />
2000-luvulla erityisesti Yhdysvalloista ja Aasiasta nousi kokonaan <br />
uuteen ajatteluun perustuvia perusteknologioita ja soveltamisinnovaatioita. Suomalaiset <br />
yritykset jäivät jälkeen uusien digitaalisten palvelujen, työkalujen ja menetelmien <br />
kehitystyössä ja lopulta myös niiden hyödyntämisessä. <br />
<br />
Suomessa panoksia laitettiin erityisesti palvelulogiikkaan, integrointitoiminnan <br />
optimointiin ja t&k-kustannusten ulkoistamiseen ja leikkaamiseen. Sen sijaan palvelu- <br />
ja tuoteteknologiset investoinnit ja ulostulot ovat olleet vähäisiä aivan viime <br />
aikoihin asti. <br />
<br />
Noustakseen digitaalisten palveluiden ja sisältöjen vientimaaksi Suomen on kehitettävä <br />
osaamista tutkimuksen sekä käytännön tekemisen kautta. Pilvipalvelut on <br />
yksi keskeinen osaamisalue, jota täytyy kehittää nopeasti, koska niissä osaamisemme <br />
on kapeaa. Suomi on kuitenkin pilvipalveluiden etulinjassa ainakin verkkopankkitoiminnassa <br />
ja verkkolaskutuksessa. <br />
<br />
Erittäin tärkeitä ovat julkisen sektorin digitaaliset palveluavaukset kuten päätös <br />
ministeriöiden palveluiden digitalisoinnista. Samoin ensimmäiset kunnat ovat lähdössä <br />
digitalisoinnissa hyvään vauhtiin. <br />
<br />
Sitran aloitteesta kunnat ovat perustaneet kehityksen vauhdittamiseksi kuntien <br />
yhteisen tietohallinnon palveluja tarjoavan yrityksen Tiera Oy. Sen tehtävänä on laatia <br />
yhdessä kuntien kanssa sähköisten palvelujen tiekartat, määritellä niiden yhteinen <br />
kansallinen arkkitehtuuri (yhteistyössä VM/JulkICT-toiminnon kanssa) ja kehittää <br />
tiekarttojen mukaiset palvelut kunnille. <br />
<br />
Tiera toimii yhtäältä kuntien tietohallintoratkaisujen yhtenäistäjänä, kansallisten <br />
ratkaisujen kehittäjänä sekä aiemmin varsin suljettujen markkinoiden avaajana. <br />
<br />
Tieran toimittajalistalla on jo lähes 100 ICT-toimittajaa. Tieran omistajina on vuoden <br />
2013 alussa yli 200 kuntaa sekä kymmeniä kuntayhtymiä ja sen omistajien yhteenlaskettu <br />
väestöpeitto on noin 60 prosenttia. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6) ===== <br />
<br />
<big>Digitalisoidaan kuntien palveluita</big> <br />
<br />
Kuntien palveluissa digitaalisuusaste on parhaissakin kunnissa muutaman <br />
prosentin luokkaa. Kunnissa on akuutti tarve edistää tuottavuutta ja parantaa <br />
palvelua. <br />
<br />
Perustettavassa kuntien pilotissa tunnistetaan joukko konkreettisia palveluja, joiden <br />
digitalisointi vaikuttaa nopeimmin ja tehokkaimmin talouteen ja asiakkaiden <br />
saamaan hyötyyn. Pilotti käynnistetään esikaupallisena kilpailuna (hankL 8 § 6 <br />
kohta), jossa yritykset, kolmannen sektorin organisaatiot, kansalaisyhteenliittymät <br />
ja yksittäiset kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksia. <br />
<br />
Avoimen kilpailutusvaiheen jälkeen käynnistetään normaalin julkisen hankinta<br />
menettelyn mukaisia hankkeita. Ensimmäisiä pilottihankkeita kehitetään Mikke<br />
lin, Oulun, Espoon, Tampereen ja Salon johdolla. <br />
<br />
Käytetään Tiera Oy:tä mahdollisimman laajasti uusien palvelujen kehittämisen <br />
yhteistyökumppanina sekä levityskanavana. Kuntaliitto tukee digitaalisten pal<br />
veluiden leviämistä omilla toimillaan. <br />
<br />
vastuutaho:BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula; Mikkelin kehitysjohtaja <br />
Soile Kuitunen; Espoon ICT-johtaja Matti Franck; ohjelmajohtaja Seppo Haataja <br />
Tredea Oy; Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>Digitaalinen logistiikkatiedon hallinta</big> <br />
<br />
Käynnistetään joustavien ja yhteensopivien tuote-, projekti- ja maksutietoratkaisujen <br />
kehitysohjelma. Tavoite on kehittää ratkaisuja, joilla tieto on yhteensopivassa <br />
muodossa läpi koko logistisen ketjun. Tavoite on tehostaa ja nostaa koko <br />
arvoketjun tuottavuutta. Ohjelma mahdollistaa asiakasystävällisten ja tehokkaiden <br />
verkkopalveluiden kehittymisen sekä synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintaa <br />
ja kilpailukykyä digitaalisen tuote- ja logistiikkatiedon hallinnasta. <br />
<br />
Vastuutahot vahvistetaan: mukana muun muassa Kaupan Liitto, Teknologiateollisuus <br />
ry ja Verkkoteollisuus ry. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>Käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio ja rakennetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Käynnistetään syksyn lisätalousarviossa hyväksytty Forge-pilvipalvelulaboratorio <br />
ja luodaan eri alojen palveludesignlaboratoriota Suomeen. Toteutetaan tarpeiden <br />
ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
>Vastuutaho:Strategisen huippuosaamisen keskittymä TIVIT, toimitusjohtaja <br />
Reijo Paajanen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 4 miljoonaa euroa, hyväksytty syksyn 2012 lisätalousarviossa <br />
<br />
=== pElIllISyyS TulEE kaIkkIallE === <br />
<br />
Pelillisyys ja pelien käyttöliittymän muodot voivat parantaa kaikkien toimialojen <br />
digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Siksi pelialan pelillisyysosaamisen saaminen <br />
käyttöön myös muilla palvelu- ja teollisuuden aloilla on tärkeä osa kilpailukyvyn <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Osaajapula on jo nyt nopeasti kasvaneen pelialan pullonkaula. Haaste kasvaa <br />
entistä suuremmaksi, kun pelialan yhtiöiden määrä kasvaa nopeasti ja toisaalta <br />
osaamista tarvitaan myös pelialan ulkopuolella. Siksi työryhmä esittää alan koulutuksen <br />
lisäämistä ja kehittämistä sekä pelillisyyden siirtämistä yrityksiin ja julkiseen <br />
hallintoon pilottien kautta. <br />
<br />
Pelinkehityksen eri osa-alueiden osaajat eivät ole saman katon alla, mikä heikentää <br />
koulutuksen tehokkuutta sekä uusien yritysten syntymistä. Eri osaajien kouluttaminen <br />
eri kampuksilla ei tue pelinkehittämisen tiimipohjaisuutta. Pelikoulutus on <br />
rakennettu muiden koulutusohjelmien kylkeen ja toimii usein vakiintuneiden alojen <br />
toimintatapojen ehdoilla. <br />
<br />
Pelinkoulutuksen haasteena on tuottaa osaamista, joka vastaa nopeasti muuttuvan <br />
alan tarpeita. Tarvitaan nykyistä paljon läheisempää yhteistyötä jo olemassa olevien <br />
yritysten kanssa sekä alan tutkimuksen laajentamista. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Pelit ja pelillisyys (polku 7) ===== <br />
<br />
<big>Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi</big> <br />
<br />
Kehitetään korkeakoulujen yhteistyötä pelialan koulutuksen laadun ja saatavuu<br />
den parantamiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto); <br />
ylijohtaja Anita Lehikoinen OKM ja pelialan yhteenliittymä Neogames, <br />
KooPee Hiltunen. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Toteutetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Siirretään pelillisyyden osaamista pelialan yrityksistä muille toimialoille ja julki<br />
seen hallintoon. Pilotit toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-<br />
ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Tavoitteena on vuoden 2013 aikana kehittää pelillisyyteen pohjautuvia pilotteja, <br />
mm. ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ratkaisuja, perustuen Taltioni-osuus<br />
kunnan tietokantoihin ja TIVITin Next Media -ohjelmassa. <br />
<br />
Vvastuutaho: Johtaja Antti Kivelä, Sitra; toimitusjohtaja Reijo Paajanen, TIVIT <br />
Next Media -ohjelma. <br />
<br />
<br />
=== TIEToTurva on ElInEhTo === <br />
<br />
Lisääntyvät uutiset tietojärjestelmiin tehdyistä hyökkäyksistä kertovat tietoturvaosaamisen <br />
tärkeydestä. Suomeen tulee luoda kansainvälisesti vetovoimainen tietoturva-<br />
alan osaajien, yritysten, palveluiden ja tutkimuksen keskittymä. Riittävä tietoturvaosaaminen <br />
vahvistaa Suomen ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. <br />
<br />
Suomen tietoturvaosaamisen taso on Euroopan kärkeä, mutta taso on kapea <br />
eikä vastaa tulevaisuuden tarpeita. Kun tietoturvasta on tullut maanpuolustuksellisesti <br />
tärkeä ala, ovat muun muassa USA, Israel ja Kiina investoineet suuria määriä <br />
tietoturvaosaamiseen. <br />
<br />
Suomessa alan yritykset ovat pääosin kasvavia, nuoria ja pieniä. Alan yli 50 yritystä <br />
työllistävät yli 2 000 ihmistä. On arvioitu, että alalla on välitön parinsadan <br />
hengen rekrytointitarve, mutta osaajien puute ja yritysten pieni koko ovat kasvun <br />
pullonkauloja. <br />
<br />
Muita alan yritysten haasteita ovat muun muassa liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaaminen. <br />
Ala on kehittynyt enemmän harrastuneisuuden kuin koulutuksen <br />
seurauksena. Myös alan sääntelyn seuraaminen on suuri haaste pienille yrityksille. <br />
<br />
Alan kannalta on oleellista ymmärtää, että tietoturvassa kyse on enemmän kokonaisten <br />
organisaatioiden ja järjestelmien (esim. sairaala) kuin yksittäisten tietokoneiden <br />
suojaamisesta. <br />
<br />
Eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän yhteistyönä laaditaan parhaillaan kansallista <br />
kyberturvallisuusstrategiaa. Sen mukaan kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä <br />
tulee olla mahdollisuus hyödyntää kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen <br />
syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tietoturva (polku 8) ===== <br />
<br />
<br />
<big>Tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta lisätään</big> <br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja tietoturvaosaamisen koulutukseen ja <br />
liiketoimintalähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM; tietoturvaryhmän puheenjohtaja Timo Kotilainen. Työryhmä täydentää itseään <br />
asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Perustetaan kansalliset keihäänkärkihankkeet ja pilotit</big> <br />
<br />
Tähdätään systeemisen tason turvallisuusajattelun kehittämiseen sekä julkisella <br />
että yksityisellä sektorilla. Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan <br />
TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
<br />
<big>Perustetaan kyberturvallisuuskeskus</big> <br />
<br />
Kansallisen kyberturvallisuus-strategian ehdotuksen mukaisesti perustetaan <br />
(LVM/ViVI/Cert-Fi-toiminnon ympärille rakennettava) kyberturvallisuuskeskus. <br />
Uuden keskuksen tulisi päätehtävänsä (kyberturvallisuusloukkausten seuranta ja <br />
tulkinta sekä viranomaisten tukeminen) lisäksi voida toimia suomalaisten tietoturvallisuusyritysten <br />
uusien ratkaisujen kehityskumppanina. Näin syntyvät edelläkävijäratkaisut <br />
mahdollistavat turvallisen ja luotettavan sähköisen toimintaympäristön <br />
lisäksi uuden vientiteollisuuden kehittämisen. <br />
<br />
vastuutaho: LVM/Cert-Fi, viestintävirasto pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kyberturvallisuusstrategian mukainen yksi miljoona euroa vuodessa. <br />
<br />
<br />
<big>Kehitetään tietoturva-alan tapahtumia ja vientiä</big> <br />
<br />
Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman ja Team Finlandin <br />
kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
=== moBIlITEETISSa pIdETTävä kärkIpaIkka === <br />
<br />
Lähivuosina datamäärät jopa tuhatkertaistuvat nykyisestä ja mobiileja internetiin <br />
kytkettyjä laitteita tulee olemaan miljardeja lisää. Tämä tarjoaa huikeasti mahdollisuuksia <br />
kasvuun ja tuottavuuden lisäämiseen. <br />
<br />
Mobiiliteknologian avulla voidaan tuoda tuottavuuden ja älykkyyden mahdollistavat <br />
langattomat ratkaisut uusille toimialoille hyödyntäen laitteiden yhdistymistä <br />
ja verkottumista. <br />
<br />
Langattomuuteen perustuvat ratkaisut voivat merkitä huomattavaa älykkyyden <br />
ja tuottavuuden lisäystä esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa, teollisuudessa <br />
ja cleantechissa. Edellä mainitut tuotteet ja palvelut yleistyvät erityisesti, jos <br />
luodaan valmiita pitkälle automatisoituja (ns. Plug and Play) ratkaisuja yhteiskunnan <br />
ja teollisuuden eri sektoreille. <br />
<br />
Mobiliteetin edelläkävijyys on perustunut vaativiin asiakkaisiin, osaamiseen <br />
panostamiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön tutkimuksessa ja <br />
standardoinnissa. <br />
<br />
Mobiilin osaamisen ympärille on syntynyt merkittävä ekosysteemi, johon kuuluvat <br />
alan yritykset erityisesti Nokia ja Nokia Siemens Networks tärkeinä veturiyrityksinä, <br />
yliopistot, Tekes, VTT sekä lukuisat muut toimijat. Tätä ekosysteemiä ei voi <br />
siirtää, mutta sen voi menettää, jos emme pidä kiinni sen globaalista kilpailukyvystä. <br />
<br />
Suomessa tulee olla johtavaa tietoliikenne- ja verkkotekniikan koulutusta, joka <br />
mahdollistaa jatkuvuuden alan tutkimuksessa ja tukee opiskelijoiden joustavaa työllistymistä <br />
valmistumisen jälkeen. <br />
<br />
Tietoliikennealan tutkimuksessa käsitellään poikkeuksellisen suurta määrää <br />
reaaliaikaista dataa. Panostaminen t&k-yhteistyöhön tukee merkittävästi datan hallinnan <br />
ja analytiikan yleistä kehitystä Suomessa. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden <br />
houkutella isoja datamääriä analysoivien maailman johtavien yritysten t&k-toimintaa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Kokonaistavoitteena on tietoliikenne- ja verkkotekniikan osaamiseen perustuvan <br />
kilpailukykyisen ekosysteemin luominen Suomeen. Se mahdollistaa alan yritysten <br />
toiminnan ja houkuttelee uusia yrityksiä sekä t&k-investointeja ulkomailta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Mobiiliosaaminen (polku 9) ===== <br />
<br />
<big>Käynnistetään alan useamman vuoden pituinen t&k-hanke</big> <br />
<br />
Hankkeen panostuskohteita ovat esimerkiksi pilvilaskentaan ja data-analytiikkaan <br />
perustuvat palvelut, seuraavan sukupolven verkkojen kehittäminen, <br />
mobiilin teknologian yhdistäminen muihin kotimaisiin edelläkävijäteknologioihin <br />
(mm. multimedia- ja anturiteknologia) ja mobiliteetin laajentaminen <br />
uusille yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreille merkittävien uusien ratkaisujen <br />
mahdollistamiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
<big>lisätään akateemista tutkimusta</big> <br />
<br />
Käynnistetään Suomen Akatemian toteuttama useampivuotinen tutkimusohjelma. <br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville <br />
ja uusille tutkimusohjelmille, esim. WiFiUS ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
Tutkimustyön kansainvälisyyttä lisätään. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
=== BIg daTa vaaTII oSaamISTa === <br />
<br />
Digitaalisessa maailmassa informaation ja tallennetun tiedon määrä on valtava. Kun <br />
yhdistetään älykkäästi ja reaaliajassa näennäisesti turhaa tietoa, pystytään luomaan �<br />
täysin uudentyyppistä, toimialojen rajoja rikkovaa tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi <br />
internet-seilailutieto, anturitiedot ja kävijämäärät. Esimerkiksi Googlen <br />
hakusanan influenssa yleisyys korreloi erittäin hyvin kansallisten influenssa-seurantatilastojen <br />
kanssa. <br />
<br />
Big data on maailmalla kuuma tutkimuksen ja soveltamisen kohde. Big datan <br />
käyttösovellukset ovat lukemattomia: asiakkaiden ostokäyttäytymisen analysointi, <br />
älykkäät energiaverkot ja sairauksien ennaltaehkäisy käyttäytymisen ja erillisten <br />
hoitotoimenpiteiden perusteella. Suomen osaaminen tällä alueella on kapeaa, vaikkakin <br />
tietyiltä aloilta löytyy huippuosaamista. Maailman parhaat osaajat löytyvät <br />
tällä hetkellä yhdysvaltalaisista yrityksistä kuten Google ja Amazon. <br />
<br />
Big data liittyy läheisesti muihin Suomen kriittisiin avainosaamisalueisiin. Tietoliikenteen <br />
osaajina olemme perinteisesti käsitelleet suuria datamääriä. Tietoturva <br />
on tärkeää kaikissa big data -tyyppisissä sovelluksissa ja tietovarannoista louhittavien <br />
tiedonjyvästen integrointi vaatii vahvaa ohjelmisto- ja tietojenkäsittelyosaamista. <br />
Julkisella puolella tietovarantojen avaaminen, yhteinen ICT-palveluarkkitehtuuri <br />
ja perinteisesti Suomessa hyvin toimiva julkinen-yksityinen-yhteistyö avaa <br />
mielenkiintoisia mahdollisuuksia. <br />
<br />
Suurimmaksi ongelmaksi big data tiedon soveltamisessa ja tietojen avaamisessa <br />
toimijat kokevat, että organisaatioilla ei ole riittävästi asiantuntemusta. Organisaatiot <br />
tarvitsevat tähän osaajia ja koulutusta. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Big Data (polku 10) ===== <br />
<br />
<big>aloitetaan hanke Big data -osaamisen kehittämiseksi</big> <br />
<br />
Tekes ja yliopistot lähtevät yhdessä yritysten (muun muassa Tieto Oy) kanssa <br />
vetämään Big Data -osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
<br />
<big>Big datan koulutusta ja tutkimusta lisätään</big> <br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja Big Datan koulutukseen ja liiketoimin<br />
talähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aalto<br />
yliopisto; puheenjohtaja Markku Lahtinen, ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen, <br />
OKM. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== TuTkImukSEn, SovElTamISEn, TuoTTEISTamISEn ja kaupallISTamISEn kETju kunToon === <br />
<br />
Osaamistarpeiden nopeat muutokset lisäävät tarvetta korkeakoulujen ja yritysten <br />
yhteistyöhön. Oppilaitosten pitää tietää, millaisia osaamistarpeita yrityksillä on. <br />
Samalla tavoin yritysten tulee pysytellä ajan tasalla siitä, millaista uutta osaamista <br />
oppilaitoksissa syntyy. Yrityksillä on myös merkittävää osaamista, jota tarvitaan <br />
koulutusohjelmien kehittämisessä. <br />
<br />
Yhteistyötä tarvitaan monella tasolla niin, että tieto kulkee huippututkimuksesta <br />
opetukseen ja sieltä edelleen yritysmaailmaan asti sekä toisinpäin. Tämä tarkoittaa <br />
osapuolten nykyistä läheisempää ja monimuotoisempaa vuorovaikutusta. <br />
<br />
Pelkkä tutkimusyhteistyö ei riitä, vaan siitä syntyvää osaamista pitää siirtää kaupallisesti <br />
menestyviin tuotteisiin. Samalla yritysten tulee ymmärtää perustutkimuksen <br />
merkitys, jota ei saa vaarantaa lyhyen tähtäimen vaatimuksilla. <br />
<br />
Tekniikan Akateemisten Teknologiabarometri kertoo, että ainakin korkeakoulujen <br />
ja yritysten yhteistyössä on tapahtunut suurin romahdus kymmeneen vuoteen. <br />
Korkeakoulut toimivat aikaisempaa itsenäisemmin ja yritykset keskenään. <br />
<br />
Etenkin ICT-ala kehittyy niin nopeasti, että tutkimuksen ja koulutuksen on vaikea <br />
täyttää muuttuvia odotuksia. <br />
<br />
Nopeutuva muutos testaa yhteistyökyvyt. Yhteistyö ei kehity kuitenkaan pelkästään <br />
tahdonvoimalla, vaan Suomeen on välttämätöntä kehittää uusia malleja, jotka <br />
helpottavat yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yksi kehitysaskel tähän suuntaan <br />
olisi palkata oppilaitoksiin välittäjähenkilöitä, jotka toimivat tulkkeina koulutuksen <br />
ja yritysten välillä. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (polku 11) ===== <br />
<br />
<big>kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia</big> <br />
<br />
Jalkautetaan toimintamalli, jossa koulutus, tutkimus ja tuotekehitys toimivat <br />
läheisessä yhteistyössä. (Esimerkiksi Luova monimuotoinen oppiminen Suomessa, <br />
Lumous). Toimintatapaan kuuluu luova, dynaaminen ja kaikkia hyödyttävä <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. <br />
<br />
Tekes käynnistää Postdoc in Residence -ohjelman, joka auttaa pk-yrityksiä saamaan <br />
syväosaamista valmistuvien alan tohtoreiden avulla. Internship-ohjelma <br />
puolestaan yhdistää yrityksiä ja maisteriohjelmista valmistuvia. Ohjelmiin voitaisiin <br />
yhdistää sopiva tuki tai kannuste alentamaan palkkauskynnystä. Tällaiset <br />
ohjelmat ovat myös kilpailuvaltteja, kun rekrytoidaan uusia kansainvälisiä <br />
opiskelijoita. <br />
<br />
Levitetään Hacking factory -toimintaa (Aalto-yliopisto). Toiminta-alusta tuo <br />
yhteen opiskelijat, opettajat ja yritykset uudentyyppiseen oppimisympäristöön, <br />
jossa oppiminen yhdistyy yritysten tarjoamien ongelmien pohjalle rakentuviin <br />
projekteihin. Näissä käytetään avoimen innovaation periaatteita ja keskeistä <br />
on yritysten sitoutuminen hankkeisiin oman henkilöstön konkreettisella <br />
työpanoksella. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä, puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto, <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE, ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM ja pääjohtaja Pekka Soini Tekes. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden <br />
mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa</big> <br />
<br />
Molempien opetuksen tasoa on syytä nostaa ja kansainvälistää. <br />
<br />
vastuutaho: Suomen yliopistot UNIFI ry. ja ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) <br />
yhdessä sekä OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== ylEISEn kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn === <br />
<br />
Edellä kuvattu teknologinen osaaminen edellyttää, että Suomeen täytyy kehittää <br />
tietoteknistä osaamista ja valmiuksia monella tasolla niin, että ihmisillä on riittävät <br />
digitaalisen yhteiskunnan lukutaidot. On arvioitu, että 90 prosenttia tämän päivän <br />
ammateista edellyttää vähintään tietotekniikan perusosaamista. <br />
<br />
Tietokirjailija Don Tapscot väittää kuitenkin teoksessaan ”Digiosaamisen ohjelmajulistus”, <br />
että kaikkialla Euroopassa vallitsee kasvava kuilu sen välillä, mitä digitaalinen <br />
mullistus edellyttää ja mitä työvoima osaa ja tietää. Työnantajilla on jatkuvasti <br />
suurempia vaikeuksia löytää työntekijöitä tieteellistä ja teknistä osaamista <br />
vaativiin töihin. Tapscot perustaa väitteensä muun muassa London School of Economicsin <br />
(LSE) eurooppalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan digiajan nuorten osaaminen <br />
on yllättävän heikkoa. <br />
<br />
Euroopan komissio ennustaa digitaalisessa agendassaan, että Euroopassa on <br />
vuonna 2015 jopa miljoona ICT-työpaikkaa täyttämättä, koska osaavia tekijöitä ei <br />
ole riittävästi. <br />
<br />
Haasteet näkyvät myös suomalaisessa työelämässä. Esimerkiksi Vuokko Hämäläisen <br />
ja Kaija Sarannon tutkimus kertoi, että terveydenhuoltoalan akateemisesti koulutetuista <br />
työntekijöistä 57 prosenttia arvioi tietotekniikkaosaamisensa huonoksi ja <br />
39 prosenttia melko huonoiksi. Viestintäyhtiö Soprano puolestaan tutki, että yli 40 <br />
prosentti suomalaisista yritysjohtajista kokee henkilöstön digitaidot puutteellisiksi. <br />
<br />
Kauppakamarin keväällä 2012 tekemä kysely kertoo, että sekä suomalaiset yritysjohtajat <br />
että toisen asteen opiskelijat pitävät tietotekniikkataitoja erityisen tärkeinä. <br />
Yritysjohtajat korostivat, että tietotekniikkaosaamista tarvitaan kaikissa tehtävissä. <br />
Opiskelijat puolestaan uskoivat tarvitsevansa tulevassa työssään tieto- ja viestintäteknologiaan <br />
liittyvää osaamista, vaikka eivät välttämättä olisi olleetkaan kiinnostuneita <br />
tietotekniikka-ammatista. <br />
<br />
Etenkin perusopetuksessa on kuitenkin vaikea vastata kasvavaan tarpeeseen. <br />
Valtakunnallisen Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) -tutkimushankkeen <br />
yhteydessä tehty selvitys kertoo tosin, että tietotekniikan käyttömahdollisuudet <br />
ovat parantuneet kouluissa. Koulujen ja alueiden väliset erot ovat silti suuret. <br />
<br />
Monissa kouluissa tietotekniikkaa on käytössä lähinnä tietotekniikkaluokissa, <br />
joiden käyttöön oppilailla on rajalliset mahdollisuudet. OPTEKin selvitys kertoo, että <br />
rehtorit suhtautuvat aiempaa positiivisemmin tietotekniikan merkitykseen koulun <br />
arjessa ja tunnistavat muutostarpeen. Toisaalta vuonna 2004 tehty perusopetuksen <br />
opetussuunnitelma mainitsee tietotekniikan vain ohimennen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (polku 12) ===== <br />
<br />
Työvoima- ja osaamistarpeen ennakointi <br />
<br />
Tällä hetkellä työvoima- ja osaamistarpeen ennakointia koordinoidaan valtakunnallisesti <br />
usean hallinnonalan yhteistyönä. Osana ennakointitoiminnan kehittämistä <br />
ICT-klusterin erityispiirteet tulee ottaa aikaisempaa konkreettisemmin <br />
huomioon. Ennakoinnin tuloksista tulee tehdä nopeasti päätöksiä, joilla koulutuksen <br />
sisältöä kehitetään joustavasti. Reagointikyvykkyyden toteutumiseen tarvitaan <br />
nykyistä toimivampi yhteistyömalli ennakoinnin, koulutuksesta päättävien <br />
tahojen ja koulutuksen tarjoajien välillä. Ennakointia tulee myös koordinoida valtakunnan <br />
tasolla, jotta osaamistarpeista muodostuu kokonaiskäsitys. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen; OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>peruskoulujen opetussuunnitelmaan internet-ajan tarpeet</big> <br />
<br />
Työryhmä esittää, että peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa <br />
työssä huomioidaan aikaisempaa vahvemmin osaamisen, oppimisen ja <br />
ajattelun taitojen merkitys kaikessa toiminnassa ja elinikäisen oppimisen perustana. <br />
Lisäksi OPS-perusteissa tulisi vahvistaa asenteellisia valmiuksia, kiinnostusta <br />
ja motivaatiota matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan. <br />
Entistä tärkeämpää tulevaisuuden osaamiselle on varmistaa myös perustaidot <br />
hyödyntää digitaalisia palveluita ja sisältöjä – myös omassa oppimisessa ja <br />
kaikessa toiminnassa. <br />
<br />
vastuutaho: Opetushallitus, opetusneuvos Irmeli Halinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kohdEnnETun kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn äkIllISESSä rakEnnEmuuToSTIlanTEESSa === <br />
<br />
ICT-alan rakennemuutos on leikannut Suomesta tähän mennessä noin 14 000 työpaikkaa <br />
parissa vuodessa. Noin 60 prosenttia työpaikkansa menettäneistä on sijoittunut <br />
uusiin työtehtäviin. Nokian ja yhteiskunnan nopeat työllistämistoimet ovat <br />
helpottaneet merkittävästi työttömyysongelmaa. Etenkin ICT-ammattilaisten työllistymistä <br />
on vauhdittanut kansainvälisten ja kotimaisten yritysten nopea reagointi <br />
osaavan työvoiman vapautumiseen. Kotimaisista yrityksistä OP-Pohjola perusti <br />
pankki- ja vakuutuspalveluita kehittävän yksikön Ouluun. Ulkomailta Suomeen ovat <br />
tulleet muun muassa Ericsson, Electronic Arts, Intel, Huawei ja Samsung. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö, Nokia ja muut julkisen sektorin toimijat aloittivat <br />
vuonna 2011 Bridge-ohjelman pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja <br />
Salossa. Ohjelma on koskenut Suomessa noin 4 500 henkilöä, joista noin 40 prosenttia <br />
on löytänyt uuden työn joko Nokialta tai muista yrityksistä. Opiskelemaan on lähtenyt <br />
noin 10 prosenttia. Monille työpaikkaansa vaihtaville on tarjottu tähän liittyviä <br />
muuntokoulutuksia. Lisäksi Bridgen avulla Suomeen on syntynyt yli 400 uutta yritystä. <br />
Tekes puolestaan on rahoittanut Innovation Mill -toimintaa, jossa on syntynyt <br />
Nokian ja NSN:n tuoteideoista jo noin 50 yritystä ja niihin noin 450 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Alan työntekijät ovat tähän mennessä sijoittuneet uusiin tehtäviin kohtuullisen <br />
hyvin. Tilanne vaikeutuu kuitenkin, koska markkinoiden ”imukyky” on heikentynyt. <br />
Siksi nyt on tehtävä uusia toimia, joilla estetään työttömiksi jääneiden osaamisen <br />
rapistuminen. Siihen työryhmä esittää yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin räätälöityä <br />
täsmäkoulutusta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen (polku 13) ===== <br />
<br />
<big>räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutus</big> <br />
<br />
Koulutushankintaa on tarpeen uudistaa ketterämmäksi. Spirit ICT Future on Pirkanmaalla <br />
toteutettava muuntokoulutushanke, jossa on mukana useita yrityksiä. <br />
<br />
Ohjelma tarjoaa ripeästi koulutusta mm. ICT-alalta vapautuneiden osaamisen täydentämiseksi <br />
uuden työnantajan edellyttämällä tavalla. Koulutuksella edistetään <br />
yritysten strategista uusiutumista nykyisten työntekijöiden osaamista täydentämällä. <br />
Tampereen toimintamalli monistetaan muille paikkakunnille. <br />
<br />
vastuutaho: Paikalliset ELY-keskukset pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Salossa. <br />
<br />
<br />
<big>Täydennyskoulutusta korkeakouluihin</big> <br />
<br />
Käynnistetään pikaisesti selvitys korkeakoulujen mahdollisuuksista ja esteistä tarjota <br />
täydennyskoulutusta tai eri aloille kehitettäviä uusia korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia <br />
työryhmän jo tunnistamille kasvualueille. Muun muassa oppisopimustyyppistä <br />
täydennyskoulutusta tulisi kehittää yhteistyössä alan yritysten <br />
kanssa ja suunnata koulutusta nopeasti alojen osaajien tarpeiden tyydyttämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: OKM, TEM, UNIFI ja ARENE. <br />
<br />
<br />
<big>Vieraskielisten kielikoulutus vähennyskelpoiseksi</big> <br />
<br />
ICT-sektorin käynnissä olevan muutoksen aikana myös moni työn perässä Suomeen <br />
muuttanut kansainvälinen osaaja on jäänyt tai jäämässä vaille työtä. Elinkeinoelämän <br />
edustajien tekemissä selvityksissä kielitaidon puutteen on toistuvasti <br />
todettu olevan kaikkein keskeisin ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisen este. <br />
<br />
Henkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat menot ovat yritykselle vähennyskelpoisia <br />
eikä niille ole laissa ilmaistu yksilökohtaista ylärajaa. Koulutettavan pitää olla <br />
työsuhteessa ja koulutuksen tulee edistää työntekijän ammatillista osaamista, <br />
koska muutoin se katsotaan työntekijän osalta palkanlisäksi. Maahanmuuttajien <br />
kielikoulutus voi tässä suhteessa olla joissain tapauksissa tulkinnanvarainen. <br />
On tehtävä selkeä linjaus siitä, että äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai <br />
saamea puhuvien työntekijöiden ammatillinen suomen tai ruotsin kielen koulutus <br />
katsotaan ammatillista osaamista edistäväksi ja täten verovähennyskelpoiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, vero-osasto.<br />
<br />
== 6. Rahoituskuilu on täytettävä ja investoinnit turvattava == <br />
<br />
<big>Aloitus- ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Samoin suurten yritysten rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet. kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta luovien yritysten rahoitus kuntoon. Samoin riskinotto on tehtävä Suomessa mielekkäämmäksi ja houkuttelevammaksi.</big> <br />
<br />
Suomalaisen yritysrahoituksen ja pääomasijoituskentän alakulo on jatkunut jo <br />
useamman vuoden. Muun muassa Suomen Pankin ja työ- ja elinkeinoministeriön <br />
teettämä yritysrahoituskysely kertoo, että etenkin pienten ja keskisuurten yritysten <br />
rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet <br />
niin, että etenkin mikroyritykset nojaavat yhä enemmän vain yhteen pankkiin. <br />
Samoin suuryritysten rahoitus on muuttunut yhä enemmän pankkikeskeiseksi. <br />
Uudet vakavaraisuusvaatimukset puolestaan ovat vähentäneet pankkien lainanantoa. <br />
Yksityinen omapääomaehtoinen raha on vähentynyt, koska tuotot eivät ole vastanneet <br />
otettuja riskejä. Vastaava ilmiö näkyy laajemminkin venture capital -toimialalla <br />
Euroopassa. <br />
<br />
Suomalainen kasvuyritysekosysteemi on viime vuosien aikana kehittynyt hyvään <br />
suuntaan. Internetin ja sähköisen kaupankäynnin yleistyminen, yrittäjäilmapiirin <br />
paraneminen, sekä kasvanut yrityshautomo- ja kiihdyttämötoiminta ovat vauhdittaneet <br />
yrittäjyyttä. <br />
<br />
Kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta liiketoimintaa ja uutta <br />
kasvua luovien yritysten rahoitus sekä kasvun edellytykset kuntoon yrityskoosta <br />
riippumatta. Julkisen ja yksityisen pääoman on tehtävä ennakkoluulotonta yhteistyötä <br />
tällä alueella. Tässä yhteydessä erityisesti aikaisen ja kasvuvaiheen pääomasijoitukset <br />
ja riskirahoitus (ns. venture capital) ovat avainasemassa <br />
<br />
Kaiken ydin on yksityisen, markkinaehtoisen rahoituksen liikkeelle saaminen. <br />
Siksi Suomessa pitää kannustaa yksityistä riskinottoa ja pääomasijoitusmarkkinoiden <br />
kehittymistä. Samalla elinkeino- ja työelämä kehittyy yrittäjävetoisemmaksi <br />
ja verkottuneemmaksi jaetun riskinoton kautta: yhä useampi ihminen toimii yhtä <br />
aikaa työntekijänä, yrittäjänä, omistajana tai yksityissijoittajana. Yksityinen rahoituksen <br />
mukana tulee yleensä myös osaamista ja verkostoja. <br />
<br />
Toimiakseen suomalainen yritysekosysteemi tarvitsee suurten yritysten lisäksi <br />
1) ”innovaatioiden kasvualustaa” eli pieniä, teknologiapainotteisia, innovatiivisia ja <br />
uutta työllisyyttä luovia yrityksiä, sekä 2) vahvasti tuotekehitykseen panostavia ja <br />
globaaliksi huippuosaajiksi tähtääviä kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Kasvuyrityksiä voi syntyä startup-kentän lisäksi myös tunnistamalla ja kehittämällä <br />
potentiaalisia pk-yrityksiä, joilla niukka rahoitus on usein kasvun rajoite. Samoin <br />
spinoffit nähdään keinona synnyttää uusia yrityksiä. Käynnissä olevan ICT-alan <br />
rakennemuutoksen yhteydessä on pyritty kannustamaan yrityksistä eropakettien <br />
kautta tai yt-menettelyllä irtautuvia osaajia perustamaan uusia yrityksiä. Rahoituksen <br />
monipuolistaminen madaltaa etenkin henkilöstön mahdollisuuksia tarttua <br />
spinoff-tilaisuuksiin. <br />
<br />
Kasvun yritysekosysteemi [KUVA]<br />
<br />
<br />
Rahoituksen ja tuotekehityspanosten kasvattamisen edistämiseksi työryhmä esittää <br />
uudenlaisia ratkaisuja, jotka on priorisoitu eri vaiheessa olevien yritysten tarpeet <br />
huomioiden. Startup-kentällä korostuu yksityisen rahoituksen ja pääomasijoitustoiminnan <br />
kehittäminen, kasvuyritysten ja vakiintuneiden suuryritysten kohdalla <br />
taas Suomen kilpailukyky ja houkuttelevuus tuotekehityspanosten ja immateriaalioikeuksien <br />
ja IPR -oikeuksien kohdemaana. <br />
<br />
=== EnkElIrahoITuSTa ja -oSaamISTa SIEmEn- ja kaSvuvaIhEESEEn === <br />
<br />
Innovatiivisten siemen- ja mikroyritysten alkutaipaleella korostuu yksityisen enkelirahoituksen <br />
ja yrittäjyyden merkitys. Suomalaiset noin 300 bisnesenkeliä sijoittavat <br />
vuosittain vain noin 10–15 miljoonaa euroa kotimaisiin yrityksiin. Ruotsin riskipääomayhdistyksen <br />
SVCA:n mukaan maassa on 3000–5000 bisnesenkeliä, jotka sijoittavat <br />
vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Yhdysvalloissa enkelisijoittajat investoivat <br />
huikeat 20 miljardia euroa vuosittain. <br />
<br />
Työryhmä näkeekin enkelisijoittajien merkityksen erittäin olennaisena siemenvaiheen- <br />
ja startup -yritysten kasvun ja rahoituksen edellytyksenä. Bisnesenkelit tuovat <br />
mukanaan tyypillisesti rahoituksen lisäksi kasvuasennetta, kanssayrittäjyyttä, <br />
osaamispääomaa ja kokemusta liiketoiminnan kehittämiseen sen kriittisessä alkuvaiheessa. <br />
Näin he lisäävät yrityksen onnistumisen edellytyksiä. <br />
<br />
Eduskunnassa loppuvuodesta hyväksytty bisnesenkeleille suunnattu kasvuyrityskannustin <br />
on erittäin tärkeä toimenpide kasvun ja yritysekosysteemin kehittymisen <br />
kannalta. Työryhmä pitää tärkeänä, että sijoituskannustin laajennetaan koskemaan <br />
myös yksityisessä tai perheomistuksessa olevia sijoitustoimintaa harjoittavia <br />
yrityksiä sekä yrityskiihdyttämöitä. Samoin määrätietoisen enkelisijoitustoimialan <br />
kehittämisen näkökulmasta on erittäin tärkeää tukea yksittäisten enkelisijoittajien <br />
kykyä hajauttaa panokset laajaan joukkoon kohdeyhtiöitä. <br />
<br />
Jatkoksi enkelirahoituksen kehittämisen osalta työryhmä suosittaa, että selvitetään <br />
yksityisten sijoitusyhtiöiden toimintaedellytysten kehittämistä. Tutkitaan mahdollisuuksia <br />
tehdä listaamattomien yritysten luovutusvoitto verovapaaksi, mikäli <br />
voitto käytetään uudelleen kasvuyhtiösijoituksiin. Näin edesautettaisiin merkittävästi <br />
pääoman kiertoa uusiin kasvuyrityksiin sekä kiihdyttämötoiminnan kehittymistä <br />
sijoitusyhtiöiksi tai ”evergreen” -mallilla toimiviksi rahoittajiksi. Evergreen <br />
-mallissa sijoituksista vapautuvaa pääomaa sijoitetaan eteenpäin uusiin kohdeyrityksiin, <br />
eikä tulouteta yhtiöstä/rahastosta. <br />
<br />
=== kaSvun ja kanSaInvälISTymISEn rahoITuSTa pääomaSIjoITukSIlla === <br />
<br />
Pääomasijoitusmarkkinoita kehittävien toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa <br />
sekä kotimaista että ulkomaista yksityistä rahoitusta siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. <br />
Tavoitteena pitää olla, että Suomeen luodaan kansainvälisesti huippuluokkaa <br />
olevan markkinaehtoisesti toimivan pääomasijoitustoimiala. <br />
<br />
Työryhmä näkee tärkeänä uutena kehitystoimenpiteenä uusien yksityisten, epäsymmetriamallilla <br />
toimivien siemen- ja aikaisen vaiheen pääomarahastojen syntymisen <br />
Suomeen. <br />
<br />
Tähän pyritään esimerkiksi nykyisen Vigo-yrityskiihdyttämötoiminnan jatkamisella <br />
ja kehittämällä niitä kohti uusien yksityisten VC-rahastotiimien muodostumista. <br />
Lisäksi valtion rahoitusta yritysten siemen- ja kasvuvaiheessa tulee painottaa <br />
entistä enemmän pääomarahastojen kautta tapahtuvaksi, suorien sijoitusten <br />
sijaan. <br />
<br />
Pääomasijoitus- eli venture capital -markkinoilla tavoite on turvata uusien Suomeen <br />
sijoittavien VC-rahastojen varainhankinta, rahastojen aiempaa aktiivisempi <br />
osallistuminen varhaisen vaiheen kehitystyöhön, yhtiöiden kasvurahoituskierrosten <br />
toteutuminen (A- ja B-rahoituskierros) sekä keskittyminen yritysten kansainvälistymiseen. <br />
Painopiste tulisi olla myös tehokkaammassa hankevirran markkinoinnissa <br />
kansainvälisille sijoittajille ja kansainvälisten sijoituskierrosten toteuttamisessa. <br />
Tämän vauhdittamiseksi työryhmä esittää uuden ”Kasvurahastojen Rahaston”-tyyppisen <br />
mallin perustamista riittävän laajana. <br />
<br />
Alku- ja kasvuvaiheen rahoitusmallit olisi mielekästä yhdistää yhden public-private-<br />
mallin alle. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita<br />
(polku 14, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Käynnistetään rahoitusohjelma alku- ja kasvuvaiheen yrityksille</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa valtion ja yksityisten rahoittajien yhteistyössä rakennettua <br />
kokonaisvaltaista rahoitusohjelmaa, joka tähtää sekä alkuvaiheen että kasvuvaiheen <br />
yritysten rahoitustilanteen parantamiseen. Riittävän kokoinen rahoitus <br />
edellyttää 60–100 miljoonan euron vuosittaista panostusta, jossa valtio vastaa <br />
40 prosentista ja yksityiset sijoittajat 60 prosentista. Näistä rahoitusohjelman <br />
varoista 40 prosenttia suuntautuu siemen- ja aikaisen vaiheen rahoitukseen ja <br />
60 prosenttia kasvuyritysten rahoittamiseen. <br />
<br />
<big>Kehitetään siemen- ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Kokonaisohjelman osana perustetaan Suomeen eri profiileilla ja toimialoilla toimivia <br />
public-private-rahastoja edellä mainitussa suhteessa. Julkinen toimija huolehtii <br />
sijoituksen pitkäjänteisyydestä ja riittävistä hallinnointiyhtiön kannusteista. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti. Rahastot toimivat <br />
epäsymmetria-periaatteella niin, että valtio tyytyy yksityissijoittajia pienempään <br />
voittoon. Epäsymmetria-mallissa tulee ottaa huomioon EU:n valtiotukisäännöt. <br />
Tekesin riittävä resurssointi rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen/Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 10–16 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
<big>Kehitetään kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Voidaan toteuttaa esimerkiksi perustamalla ns. Kasvurahastojen Rahasto II. <br />
Toteutetaan se riittävän laajana, jotta public-private -kokonaispanostus on 40–60 <br />
miljoonaa euroa vuosittain puhtaasti kasvurahoituspainotteisille VC-rahastosijoituksille. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti ja sijoitukset pitäisi <br />
olla luokiteltavissa yksityiseksi pääomaksi. Teollisuussijoituksen riittävä resurssointi <br />
rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen, Teollisuussijoitus, toimitusjohtaja <br />
Juha Marjosola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 14–24 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
=== kaSvuInvESToInTEIhIn TarvITTavan laInarahoITukSEn SaaTavuudEn varmISTamInEn === <br />
<br />
Yritykset tarvitsevat kasvuvaiheessa investointeihinsa ja käyttöpääomaa varten lainarahoitusta. <br />
Nykyisellään Finnvera voi myöntää sekä lainarahoitusta että takauksia <br />
pankkien myöntämille lainoille. Rakennemuutostilanteen vuoksi Finnveran <br />
rahoitusedellytyksiä on työ- ja elinkeinoministeriön päätöksillä laajennettu. <br />
<br />
Useista rahoitusmarkkinoiden kehityksen rakenteellisista syistä ja suhdannekehityksen <br />
vuoksi pankkien lainarahoitus pk-yrityksille on viime aikoina merkittävästi <br />
tiukentunut, vaikka valtion osallistumisedellytyksiä on vahvistettu. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15A) ===== <br />
<br />
Otetaan käyttöön pk-yritysten joukkovelkakirjalainat. Kasvavien yritysten lainarahoituksen <br />
saatavuuden varmistamiseksi työryhmä esittää, että Finnvera käynnistää <br />
uuden pk-yritysten joukkovelkakirjalaina-järjestelmän. Järjestelmä voidaan <br />
kehittää 2000-luvun alussa käytössä olleen Finnveran pk-yritysten jvk-järjestelmän <br />
pohjalta. Nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa joukkovelkakirjalaina <br />
monipuolistaisi lainainstrumenttien ja rahoittajien syndikointia ja riskinjakoa. <br />
Menettely parantaisi siten myös pankkien lainarahoituksen myöntämisen <br />
edellytyksiä. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
=== InnovaaTIoBokSIlla SIjoITukSET ja TuoTEkEhITySpanoSTukSET SuomEEn === <br />
<br />
Hallituksen esittämä t&k-menojen lisävähennys yritysverotuksessa tähtää tutkimuksen <br />
ja kehittämisen tekemiseen nimenomaan Suomessa. Näiden panostusten <br />
täysimääräiseksi hyödyntämiseksi pitää myös varmistaa, että kehitystyön tuloksena <br />
syntyneiden innovaatioiden omistus pysyy Suomessa. <br />
<br />
Aineettomat oikeudet siirtyvät helposti maasta toiseen, koska niiden omistusmaan <br />
vaihtaminen on yksinkertaista. Innovaatioiden verokannustin, ns. innovaatioboksi, <br />
pyrkii vaikuttamaan siihen, että yritys pitää tai siirtää aineettomat oikeutensa <br />
kyseiseen maahan. Innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa <br />
alhaisemmalla verokannalla. <br />
<br />
Innovaatioboksi tukisi merkittävällä tavalla suomalaisten yritysten kilpailukykyä <br />
innovaatiointensiivisillä aloilla ja loisi paremmat mahdollisuudet houkutella jopa <br />
aivan uutta tutkimus-, tuotekehitys- ja muuta liiketoimintaa ja verotuloja Suomeen. <br />
<br />
Monissa Euroopan maissa on käytössä erilaisia innovaatioboksin muotoja (UK, <br />
Hollanti, Luxemburg, Ranska, Belgia, Unkari, Espanja). Sen vuoksi useat suomalaiset <br />
yritykset selvittävät parhaillaan, missä kannattaa pitää aineettomien oikeuksien <br />
omistus ja mistä niistä saatava taloudellinen hyöty on suurin. <br />
<br />
Työryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Suomeen luodaan nopeasti kansainvälisesti <br />
kilpailukykyinen innovaatioboksi. Innovaatioboksin on katettava erilaiset <br />
aineettomat oikeudet mahdollisimman laajasti, jotta kannustimen vaikuttavuus olisi <br />
riittävä pitämään ja houkuttelemaan aineettomia oikeuksia Suomeen sekä tehokkaasti <br />
kannustamaan yrityksiä kaupallistamaan keksinnöt. Innovaatioboksin tulee <br />
hyödyttää sekä isoja että pienempiä yrityksiä, jotta veturiyrityksinä toimivat isommat <br />
yritykset eivät siirtäisi innovaatiopanostuksiaan ulkomaille ja vetäisi siten <br />
mukanaan myös pienempiä kasvuyrityksiä. Näin turvataan myös nopeimpien kasvuyritysten <br />
pysyminen Suomessa mahdollisissa yrityskauppa ja kansainvälisissä <br />
sijoituskierrostilanteissa (esimerkiksi SuperCell / Rovio). <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15B) ===== <br />
<br />
<big>Luodaan innovaatioille verokannustin</big> <br />
<br />
Luodaan Suomeen innovaatioiden verokannustin (innovaatioboksi), jonka <br />
mukaan innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa merkit<br />
tävästi alhaisemmalla verokannalla (8-12%). <br />
<br />
Alhaisemman verokannan piiriin kuuluvat tulot kaikista keskeisistä aineetto<br />
mista oikeuksista (patentit, tavaramerkit, ohjelmistojen ja muiden luovien teos<br />
ten tekijänoikeudet). <br />
<br />
Innovaatioboksin tulee hyödyttää yhtäläisesti niin isoja kuin pienempiäkin yrityk<br />
siä (ei euromääräistä rajaa). <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Staattiset verovaikutukset yli 200 miljoonaa euroa. <br />
Dynaamiset verovaikutukset tulee arvioida. <br />
<br />
Toteutetaan hallituksen esitys tutkimuksen ja kehityksen kolmen vuoden lisävähennyksestä. <br />
Lisäksi työryhmä ehdottaa vähennyksen muuttamista pysyväksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela.<br />
<br />
== 7. Uusilla toimintatavoilla innovaatioita == <br />
<br />
<big>Uudet innovaatiot vaativat digitaalisessa maailmassa toimintatapoja, joissa korostuvat nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne. Samoja ominaisuuksia vaaditaan äkillisen rakennemuutoksen hoitamisessa.</big> <br />
<br />
Kilpailukyky edellyttää digitaalisessa maailmassa uudenlaisia toimintamalleja <br />
sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Uudet toimintatavat ovat välttämättömiä <br />
siksi, että innovaatioiden pitää syntyä entistä nopeammin ja niiden tekemiseen tarvitaan <br />
entistä enemmän useiden toimijoiden verkostoja. <br />
<br />
Nopean oppimisen vaateen kuvaa erinomaisesti IMD:n professori Peter Lorange <br />
artikkelissaan ”Ultra-rapid Management Processes”. <br />
<br />
”Vaaditaan johtamismalleja, jotka mahdollistavat uusien liiketoimintojen tuomisen <br />
markkinoille ensimmäisenä sekä parhaimpien ideoiden ultranopean levittämisen <br />
maailmalle”. <br />
<br />
Verkostojen voimasta puolestaan kirjoitetaan osuvasti muun muassa Sitran julkaisussa <br />
”Suuri siirtymä”: ”T&k-toiminnan globaalisaation hyödyntäminen edellyttää <br />
siirtymistä hajautettuun organisaatiomalliin, jossa innovaatioprosessi tapahtuu <br />
yhteistyössä eri yksiköiden, partnereiden, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa”. <br />
<br />
Verkostomainen ja nopea toiminta vaatii uudenlaista ajattelua organisaatioiden <br />
johtamisessa. Johtamismallit ovat kehittyneet pitkälti 1900-luvun teollisuudessa, <br />
mikä aiheuttaa haasteita 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Professori CG. Prahalad <br />
kirjoittaakin johtamisen muuttuvan tällä vuosisadalla monella tavalla. ”Johtamista <br />
hallinneet ajatuksemme täytyy arvioida uudestaan muun muassa vallan, <br />
rakenteiden, hierarkian, kontrollin, koordinaation, omistamisen ja kannustimien <br />
osalta”. <br />
<br />
Verkostoitumisen ja nopeuden vaade osuu ensimmäisenä kansainvälisessä kilpailussa <br />
oleviin yrityksiin. Sama vaatimus koskee kuitenkin koko yhteiskuntaa <br />
kolmesta syystä. Yritykset eivät pysty uudenlaiseen toimintatapaan, jos koko muu <br />
yhteiskunta toimii vanhoilla malleilla. Lisäksi julkinen sektori on usein keskeinen <br />
kumppani verkostoissa, joissa kehitetään uusia asioita. Samoin on tärkeää oivaltaa, <br />
että uudet toimintamallit tuovat tehoa myös julkiselle sektorille ja parantavat julkisia <br />
palveluita. <br />
<br />
World Economic Forumin The Global Information Report korostaa, että elämme <br />
hyperverkottuneessa maailmassa, jossa kansalaisten, yritysten ja valtion suhteet <br />
muotoutuvat uudella tavalla. ”Se tuo uusia mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta ja <br />
hyvinvointia synnyttämällä uusia tuotteita ja palveluita sekä parantamalla tapaa, <br />
jolla julkiset palvelut tuotetaan.” <br />
<br />
Samalla on toki syytä muistaa WEF:n varoitus, että hyperverkottuneisuus synnyttää <br />
uusia haasteita kuten tietoturvan murtuminen, verkkorikollisuus ja uhat yksilöiden <br />
tietosuojalle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut edellä kuvattuja tarpeita kehittää nopeutta <br />
ja verkostomaisia toimintamalleja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lukemattomissa <br />
työryhmän käymissä keskusteluissa on noussut esiin samankaltaisia <br />
kokemuksia siitä, kuinka eri toimijat työskentelevät siiloissa, joiden ylittäminen on <br />
syystä tai toisesta vaikeaa. Yritysten ja julkisen sektorin keskustelu on usein mutkikasta <br />
ja yhteistyö eri toimialojen välillä on ohutta. <br />
<br />
Nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne ovat tärkeitä myös silloin, kun ratkotaan <br />
äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamia ongelmia. Tarvitaan ennakkoluulottomia <br />
ratkaisuja, joissa julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Uusia ratkaisumalleja <br />
täytyy kokeilla, koska ei ole olemassa patenttiratkaisuja, joilla ongelmat <br />
voisi takuuvarmasti korjata. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä tekee ehdotuksia, jotka tähtäävät <br />
<br />
• innovatiivisuuteen julkisten palveluiden kehittämisessä, <br />
• erilaisten osaamisten kohtaamiseen ja uudenlaisten ekosysteemien syntymiseen, <br />
• yritysten palveluviidakon purkamiseen ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen sekä <br />
• toiminnan nopeuttamiseen niin, että asioita samalla kehitetään pitkäjänteisesti. <br />
<br />
=== julkISET palvEluT EdElläkävIjöIkSI === <br />
<br />
Julkisella sektorilla on merkittävä tarve tehostaa ja parantaa palveluitaan digitaalisilla <br />
ratkaisuilla. Tarvetta tehokkuuteen lisää julkisen sektorin velan kasvu ja huoltosuhteen <br />
heikkeneminen. Palvelujen parantaminen puolestaan on tärkeää, koska <br />
sähköiseen maailmaan kasvaneet kansalaiset odottavat saavansa yhä enemmän palvelua <br />
verkossa. Yritykset taas voivat saada merkittäviä säästöjä, jos niiden tarvitsemat <br />
julkiset palvelut ovat automatisoituja. <br />
<br />
Työryhmä näkee, että uusia julkisia palveluita tulisi kehittää ennakkoluulottomasti <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Julkiset palveluhankinnat voivat <br />
toimia osaltaan uusien innovaatioiden veturina tilanteissa, joissa uutta teknologiaa <br />
voidaan yhdistää palveluun. <br />
<br />
Tästä erinomaisena esimerkkinä on verohallinnon jos usean vuoden yli jatkunut <br />
johdonmukainen palvelukehitys. Työ lähti liikkeelle työprosessin uudelleenmäärittelystä <br />
ja systeemisen muutoksen tarpeen ymmärtämisestä. Case Vero. <br />
<br />
Uusien palveluiden kehittämisessä pilotit ovat tärkeä toimintamalli, jossa yhdistyvät <br />
nopea toiminnan käynnistäminen ja riskin rajaus. Pilottien avulla asiakas ja toimittaja <br />
voivat luoda täysin uusia palveluita ja prosesseja, joita muut eivät ole vielä testanneet. <br />
<br />
Kokeilukulttuurin hyödyt voivat olla suuret. Julkinen sektori saa innovatiivisia <br />
ratkaisuja, jotka tehostavat ja parantavat palvelua. Yritykset puolestaan saavat referenssejä, <br />
jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä etenkin vientimarkkinoilla. <br />
<br />
Alla ovat keskeiset julkisen sektorin ominaispiirteet, joita digitaalisessa maailmassa <br />
tarvitaan. <br />
<br />
• Nopea palvelu. Tehokas julkinen sektori palvelee asiakaslähtöisemmin sekä <br />
kansalaisia että yrityksiä. <br />
<br />
• älykäs asiakas. Kilpailukykyinen julkinen sektori on myös älykäs asiakas <br />
yksityiselle sektorille. <br />
<br />
• Ennakkoluuloton kokeilija. Julkinen sektori kokeilee rohkeasti uusia ratkaisuja. <br />
Pilotit ovat kokeiluväline, joilla voidaan toimia nopeasti ja pitää riskit <br />
kohtuullisina. <br />
<br />
•kilpailun edistäjä. Kilpailukykyinen julkinen sektori lisää kilpailua kotimarkkinoilla. <br />
<br />
• Tehokkaiden rakenteiden luoja. Julkinen hallinto tukee yhteisiä rakenteita, <br />
jotka mahdollistavat joustavat toimintamallit. <br />
<br />
===== Case Sähköistä verotusta ===== <br />
<br />
:Verottaja on edennyt jo vuosien ajan systemaattisesti kohti automatisoitua palvelua, jossa sekä verovelvollisten että verottajan omat toiminnot on sähköistetty mahdollisimman pitkälle. <br />
: <br />
:Kehitystyö on helpottanut sekä asiakkaan että verohallituksen työtä. Tämä on edellyttänyt, että verottaja on miettinyt kaikki omat prosessinsa uusiksi. Siksi verottaja on edennyt kehityspolulla askeleittain niin, että ensimmäiset askeleet otettiin jo 1990-luvulla. Silloin alkoi kokeilu veroehdotusten tekemisestä valikoiduille asiakkaille. <br />
: <br />
:Monien askeleiden jälkeen kaikki kansalaiset alkoivat saada veroehdotuksen, joiden täydentäminen piti kuitenkin tehdä paperilla. Nyt noin 5,5 miljoonaa asiakasta saa esitäytetyn veroehdotuksen. Täydennettävää on noin 1,5 miljoonalla verotettavalla, joista kolmasosa tekee täydennykset sähköisesti. <br />
: <br />
:Digitalisointi ei ole johtanut henkilöstön irtisanomisiin, mutta henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta. Samaan aikaan monien tehtävät ovat muuttuneet entistä enemmän asiantuntijatehtäviksi. Asiakkaille tämä on tiennyt laadukkaampia ja nopeampia neuvontapalveluita. <br />
: <br />
:Kehitysmahdollisuuksia on edelleen paljon. Esimerkiksi verotilijärjestelmä mahdollistaisi sen, että verovelvollinen voisi kuitata verovelkoja ja –saamisia keskenään. Tämä yksinkertaistaisi rahaliikennettä veronmaksajan ja valtion välillä ja säästäisi kaikkien aikaa ja rahaa. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (polku 16) ===== <br />
<br />
<big>luodaan esikaupallisten pilottien malli julkiselle sektorille</big> <br />
<br />
Kehitetään esikaupallisen vaiheen toimintamalli, jossa esimerkiksi kunta esittää <br />
yrityksille ongelman, johon yritykset etsivät uuden ratkaisun. Sen jälkeen kunnan <br />
haasteet parhaiten ratkaiseva yritys voi jalostaa ratkaisun edelleen tuotteeksi, <br />
jota päästään kokeilemaan. Pilotin kautta luodaan malli, joka monistetaan ja levitetään <br />
julkisen sektorin organisaatioiden käyttöön sekä pidetään huoli palveluiden <br />
ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. <br />
<br />
Esikaupallisella hankinnalla voidaan edistää uusien markkinoiden syntymistä <br />
ja yritys saa samalla kaupallisen referenssin, mikä auttaa kasvu-ja <br />
vientiponnisteluissa. <br />
<br />
Toimeenpano: VM, ICT-johtaja Timo Valli; Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka <br />
Mäki-Lohiluoma. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista</big> <br />
<br />
Suomalaisia ohjelmistoyrityksiä syrjivä sääntely liittyy etenkin Hanselin koordinoimiin <br />
julkisiin kilpailutuksiin. Etenkin referenssivaatimukset kilpailutuksissa <br />
sulkevat usein ulos suomalaiset, pienet ohjelmistoyritykset. Tämä karsii vaihtoehtoja, <br />
tukee asemansa saavuttaneiden suurten yritysten asemaa ja rajoittaa kasvuyrittäjyyttä. <br />
Työryhmä ehdottaa, että julkisen hankinnan ehtoja muokataan niin, <br />
että ne avaavat ovia uusille innovaatioille. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>perustetaan kansalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus</big> <br />
<br />
ICT-2015 työryhmän ehdotuksesta on vuoden 2012 viimeisessä lisätalousarviossa <br />
myönnetty rahoitus kansalaisen SOTE-palvelujen kehittämiskeskuksen <br />
perustamista koskevan selvityksen laatimiseksi. <br />
<br />
Selvityksen perusteella tehdään esitys keskuksen perustamisesta vuonna <br />
2014. Perustettava keskus toimisi palvelujen järjestäjien, ammattilaisten, asiakkaiden <br />
ja ICT-toimittajien yhteistyön, asiakaslähtöisen palvelumuotoilun foorumina <br />
ja yhteisten toimintamallien kehittäjäyhteisönä. Hyödynnetään toiminnassa <br />
VTT:n osaamista ja toimintaa Sote-palveluiden konseptoinnissa ja mallinnuksessa <br />
(tutkimusjohtaja Tatu Koljonen). <br />
<br />
vastuutaho: STM/neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen, VM/ICT-johtaja <br />
Timo Valli ja TEM <br />
<br />
Tarvitavat resurssit: Myönnetty vuoden 2012 viimeisessä lisäbudjetissa <br />
200 000 euroa perustamista koskevan selvityksen laatimiseen, vuodesta 2014 <br />
alkaen varaus selvityksen perusteella budjettiin. <br />
<br />
=== TörmäyTTämISEn ja EkoSySTEEmIEn EdISTämInEn === <br />
<br />
Uusien innovaatioiden syntyminen edellyttää, että erilaiset osaamiset kohtaavat <br />
nykyistä paremmin monella tasolla. Siksi Suomeen tulee kehittää toimintamalleja, <br />
jotka vauhdittavat yhteistyötä sekä vuorovaikutusta niin toimialojen sisällä että eri <br />
toimialojen välillä. <br />
<br />
Esimerkiksi strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit ovat monien arvioiden <br />
mukaan onnistuneet hyvin toimialojen sisäisessä törmäyttämisessä, mutta toimialarajat <br />
ylittävissä kohtaamisissa ja kansainvälisessä yhteistyössä monet näkevät <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Lukuisissa työryhmän käymissä lähetekeskusteluissa on korostunut ekosysteemien <br />
luomisen ja osaamisen ristiinpölytyksen merkitys.Ekosysteemejä tarvitaan, <br />
koska kaikki suurimmat globaalit haasteet edellyttävät systeemisiä ratkaisuja. Esimerkiksi <br />
terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen voi onnistua vain, jos on olemassa <br />
arkkitehtuuri, johon kaikkien yksityisten ja julkisten toimijoiden ratkaisut kytkeytyvät. <br />
Tässä on pienellä maalla aivan erityinen etu, jota pitäisi pystyä hyödyntämään. <br />
<br />
Teknologisten välineiden ja ratkaisujen puute ei ole enää perimmäinen este. <br />
Hidasteet ja esteet ovat organisaatioissa, vanhoissa toimintatavoissa ja prosesseissa <br />
sekä viime kädessä asenteissa. Jotta niitä voidaan muuttaa, tarvitaan uusia tapoja <br />
tehdä työtä sekä työtapoja palvelevaa teknologiaa. Lisäksi tarvitaan ekosysteemejä, <br />
joissa toimintaympäristö viritetään teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä silmälläpitäen <br />
optimaaliseksi. <br />
<br />
Ekosysteemiin kuuluu monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista <br />
osaamista ja riskien oton kyvykkyyttä. Samoin tarvitaan sekä yksityistä että <br />
julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille ja palveluille. Tarvitaan myös laadukasta <br />
regulaatiota ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se vaatii myös saumatonta <br />
yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten ekosysteemin <br />
osien täytyy olla kyvykkäitä kytkeytymään kansainvälisiin verkostoihin. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain sitä kautta, että ekosysteemin laatu ja sen ympärille <br />
rakentuva relevantti osaaminen ovat maailman huippua. <br />
<br />
Törmäyttäminen voi tapahtua ympäristöissä, joissa kohtaamiset ovat luonnollisia. <br />
Siksi kohtaamisia tapahtuu luontevasti esimerkiksi alueiden sisällä tai toimialaverkostoissa. <br />
Digitaalisten palveluiden kehittyminen edellyttää, että ICT-alan osaajat <br />
ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi konepajateollisuuden ammattilaisten <br />
kanssa. <br />
<br />
Alueellisista törmäytyskanavista hyviä esimerkkejä ovat Tampereen Uusi Tehdas, <br />
Oulun Yritystakomo ja useilta paikkakunnilta löytyvät Tampereen mallin mukaiset <br />
Protomo-yrityskiihdyttämöt. Strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit puolestaan <br />
ovat esimerkkejä toimialaverkostoista, joissa saman alan yritykset kehittävät <br />
yhdessä teknologiaa, jota useammat yritykset voivat hyödyntää. <br />
<br />
Nokia-klusterista työttömäksi jäävien osaamisen yhdistäminen puolestaan tarvitsee <br />
akuutteja ratkaisuja, joissa hyödynnetään ekosysteemin ja törmäyttämisen <br />
malleja. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Törmäytys ja verkostohankkeet (polku 17) ===== <br />
<br />
<big>Alueelliset verkostohankkeet </big><br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman Innovatiiviset-ohjelman (INKA) tavoitteena <br />
on vahvistaa kansanvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä <br />
Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan <br />
luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä <br />
ja edelläkävijämarkkinoita. <br />
<br />
Tuetaan alueellisten osaamiskeskittymien syntyä. Kannustetaan alueita rakentamaan <br />
nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet vahvistavat <br />
toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä osaamisohjelmilla, <br />
joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
toimintaa. <br />
<br />
Pilottina avointen järjestelmien osaamiskeskittymän kehittäminen. Kehitetään <br />
digitaalisen osaamisen keskittymää toteuttamalla osaamisohjelmia muun muassa <br />
kokonaisarkkitehtuurien, suurten järjestelmien hallinnan ja avoimien skaalautuvien <br />
palvelujärjestelmien alalla. Suunnataan hankeportfolio tukemaan kansallisen <br />
infrastruktuurin muutosta ja julkishallinnon ja avoimia terveydenhuoltoalan <br />
järjestelmäkehityshankkeita. <br />
<br />
Tavoitteena on luoda verkostot uuden kansallisen veturi-ilmiön muodostamiseksi <br />
ja vaihtoehdoksi suuryrityksille mm. julkishallinnon palvelukehityshankkeissa. <br />
Toteutetaan osaamisohjelmat muutamille valikoiduille erityisosaamisalueille, <br />
jotka edesauttavat kokonaisratkaisujen toteuttamista: <br />
<br />
• Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut ja -strategiat, palveluliiketoiminnan ja teknisten ratkaisujen yhteissuunnittelu <br />
• Suurten järjestelmien tekninen hallinta, optimointi ja toteutus <br />
• Avoimet ja skaalautuvat palvelujärjestelmä-, tietoturva- ja informaationhallinnan kehitysmallit sekä käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta <br />
<br />
Toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana avausprojektin sisällä mahdollisesti <br />
osana tulevaa INKA-ohjelmaa. <br />
<br />
vastuutaho: BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula, STM/neuvotteleva virkamies <br />
Hannu Hämäläinen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kaksi miljoonaa euroa vuodessa 2013–2017. <br />
<br />
<big>Toimialakohtaiset törmäytykset</big> <br />
<br />
<big>Selvitetään edellytykset uusien digitaalisten ekosysteemien rakentamiseen</big> <br />
<br />
Sähköinen terveysteknologia ja älykkäät vanhuuspalvelut ovat suuria kasvumahdollisuuksia <br />
ikärakenteen muuttumisen vuoksi. Selvitetään vuoden 2013 aikana, <br />
löytyykö näiden aihealueiden ympärille yritysten (esim. Mawell Oy) ja tutkimuslaitosten <br />
muodostama joukko, joilla olisi kiinnostusta tehdä näistä laajempi kehitysohjelma. <br />
Yhtenä mahdollisena kohteena on Salo, jossa on jo käynnistetty hyvinvointiteknologian <br />
(erityisesti vanhuspalvelut) kehitysympäristön rakentaminen. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>digitaalisen koulutusliiketoiminnan kehittäminen</big> <br />
<br />
Koulutusliiketoiminnan ja ICT-sektorin törmäyttämöitä pilotoidaan Jyväskylässä, <br />
Tampereella ja Oulussa. Lisäksi Turun yliopistolla, Salon kaupungilla ja paikallisilla <br />
yrityksillä on alan kehityshanke Näistä kaupungeista löytyy valmiita tuotteita, <br />
palveluratkaisuja ja sisältöjä molemmilla sektoreilla joiden yhteistyömahdollisuuksia <br />
ei ole hyödynnetty. <br />
<br />
Törmäyttämisellä on tarkoitus hakea uusia palveluratkaisuja ja nopeita tuloksia. <br />
Tavoitteena on tuoda ICT-ja EDU-sektorit yhteen uudella tavalla, olemassa olevia <br />
rakenteita tehokkaammin ja innovatiivisemmin hyödyntäen. Tällöin saavutettavien, <br />
alueellisten hyvien käytänteiden pohjalta voidaan rakentaa laajemmin <br />
sovellettavia malleja koko maahan. Törmäyttämö luo ihmisten, ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien <br />
yllättäviä kohtaamisia yli toimialojen ja alueiden rajojen. <br />
Uudenlaisen yhteistyön tavoitteena on luoda kansainvälistä liiketoimintaa. <br />
Viennin tueksi luodaan uudet tehokkaat toimintamallit. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
resurssit: 1 miljoona euroa/vuosi. <br />
<br />
<big>Suomen kauppakamareiden digitalisaatiohanke</big> <br />
<br />
Tavoitteena on kertoa etenkin pk-yrityksille, miten informaatioteknologian uusia <br />
mahdollisuuksia voi parhaiten hyödyntää. Hanke esittelee informaatioteknologian <br />
mahdollistamia uusia toimintatapoja sekä askeleita, joiden avulla uusiin teknisiin <br />
ratkaisuihin ja toimintamalleihin kannattaa siirtyä. Samoin kiinnitetään huomiota <br />
digitalisaation haasteisiin kuten tietoturvaan ja itsensä johtamiseen digitaalisessa <br />
ympäristössä. Hankkeen aikana on tilaisuuksia yhdeksäntoista kauppakamarin <br />
alueella sekä valtakunnallinen tilaisuus Helsingissä. Tavoite on digitalisaatiokehityksen <br />
nopeuttaminen. Kohderyhminä ovat etupäässä suomalaiset pk-yritykset, <br />
kunnat ja muut paikalliset toimijat. <br />
<br />
vastuutaho: Keskuskauppakamari, Senior Advisor Ilkka Lakaniemi <br />
<br />
<br />
<big>Sähköinen treffipalvelu ICT-osaajien ja asiakkaiden välille</big> <br />
<br />
Teknologiateollisuus ry:n johdolla tehdään verkkopalvelu, jonka pääteemana <br />
on yritysten uudistuminen. Sivusto on suunnattu etenkin pk-yrityksille, joilla on <br />
nopea tarve uudistua kansainvälisen kilpailun paineessa. Sivustolle rakennetaan <br />
osio, jonka kautta digitaalisista palveluista kiinnostuneet yritykset voivat löytää <br />
oikeanlaista ICT-osaamista juuri omaan tarpeeseensa. Sivustolla myös herätetään <br />
yrityksiä digitaalisten palveluiden mahdollisuuksista case-esimerkkien kautta. <br />
<br />
vastuutaho: Teknologiateollisuus, johtaja Jukka Viitasaari. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>greenICT” ja älykkäät kaupunkiympäristöt</big> <br />
<br />
Tavoitteena on koota suomalaisen energia- ja ympäristöalan sekä ICT-alan huippuosaaminen <br />
(ml. start-up- ja kasvuyritykset) tukemaan laaja-alaisesti kolmen <br />
kaupunkialueen suunnittelua ja kehitystä sekä yritystoiminnan kasvua. Toimenpide <br />
toteutetaan kolmen vuoden aikana. <br />
<br />
vastuutaho: toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 2 milj. euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut Nokia-klusterin ongelmiin (polku 18) ===== <br />
<br />
<big>Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi</big> <br />
<br />
Monissa maissa on pula ICT-osaajista, joita Suomessa puolestaan on jäänyt työttömiksi <br />
rakennemuutoksen takia. Suomalaisten heikkoutena on tuote- ja palveluosaamisen <br />
tuotteistamisen ja markkinoille vieminen. Tästä käytännön esimerkkinä <br />
toimii ICT 2015 -työryhmän työn osana Saksassa ja Sveitsissä tehty <br />
markkina-analyysi, jonka mukaan suomalaisen ICT -osaamisen tuotteistaminen <br />
Saksan ja Sveitsin markkinoille tarjoaa välittömiä liiketoimintamahdollisuuksia <br />
suomalaisyrityksille. <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa pilottitoimenpiteitä, jotka parantavat yritysten kykyä luoda <br />
globaalisti myytäviä tuote- ja palvelukonsepteja: <br />
<br />
• muuntokoulutusta mobiiliosaajille. Yhteiskunnan ja yritysten yhdessä tukema globaalin tuotemarkkinoinnin muuntokoulutus- ja projektityösopimusohjelma, joka tarjoaa alan osaajille nopean siirtymisen matkapuhelimista uusille toimialoille sekä yrityksille kokenutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Erityisenä fokusalueena pilottivaiheessa Tampereen ja Oulun ICT-osaajat. <br />
<br />
• “Ensiasiakkuudesta moniasiakkuuteen”- rahoitusmalli. Uudet rahoitusmallit tukemaan tuotteiden ja palveluiden myyntiä useille asiakkaille ja markkinoille samanaikaisesti (nyt pk-yritykset keskittyvät usein yhteen isoon asiakkaaseen <br />
kotimaassa ja putoavat tyhjän päälle alihankintaverkon purkautuessa). Mallina Vision+, joka ei sijoita omistusosuuteen yrityksessä vaan sen tuotteiden ja palveluiden myyntiin (tuotto provisiona tuotteiden ja palveluiden myynnistä). Osa tässä raportissa ehdotetun alku- ja kasvuvaiheen yrityksille suunnatun rahoitusohjelman (polku 14) resursseista tulisi suunnata <br />
Vision+ -mallisiin rahastoihin. Myös osa vastikkeettomista julkisista yritystuista pitäisi kohdistaa tähän tarkoitukseen (esim. Tekesiin luodaan uusi ”Globaali tuotteistusosaaminen” -ohjelma). Pilottivaiheessa uusi rahoitusmalli <br />
kehitetään ja otetaan koekäyttöön suomalaisen ICT-osaamisen viennissä Saksan ja Sveitsin markkinoille. <br />
<br />
• “Suomi projektitoimisto” asiakasklusterissa Perustetaan Suomi Projektitoimisto Saksan koneenrakennusklusteriin <br />
ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusteriin. Projektitoimistot syntyvät alhaalta ylöspäin kohdemarkkinoilla asuvien, paikalliset liiketoimintamahdollisuudet tuntevien asiantuntijoiden sekä kotimaisten alueellisten elinkeinoyhtiöiden, yritysten ja yliopistojen yhteistyönä. Projektitoimistot tarjoavat suomalaisyrityksille toimipisteen lähellä asiakasta ja mahdollistavat alihankinta- ja liiketoiminnan kehitysprojektit asiakkaan toimitilojen läheisyydessä. Näillä markkinoilla fyysinen läsnäolo on erityisen tärkeää, sillä paikalliset yritykset pitävät alihankintaverkostonsa lähellä. Projektitoimisto toimii ”sillanpääasemana” suomalaisyritysten myynti- ja tuotekehityshenkilöiden lyhyt- tai pitkäaikaiselle työskentelylle kohdemarkkinoilla. Uudenlaiset projektitoimistot Saksan koneenrakennusklusterissa ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusterissa kohdistuvat suomalaisyritysten tarpeisiin, joita julkiset ja yksityiset viennin edistämisorganisaatiot eivät pysty täyttämään maantieteellisen läsnäolon, paikallisten markkinoiden syvätuntemuksen ja toiminnan joustavuuden osalta. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta kehittää konseptia edelleen nyt tehdyn selvityksen pohjalta.<br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 1,5 miljoonaa euroa/vuosi. <br />
<br />
<br />
<big>kaato – kansainväliset yritykset Suomeen</big> <br />
<br />
Vuoden 2012 lisätalousarviossa on myönnetty rahaa Suomen markkinoimiseksi <br />
kiinnostavana ICT-alueen investointikohteena ulkomailla. <br />
<br />
Laajennetaan invest-in-toimintaa tukemalla suoraan kansallisen business-in-toimintamuodon <br />
(suora neuvottelutoiminta hyödyntäen olemassa olevia liiketoimintakontakteja <br />
ja liiketoimintaosaamista) syntymistä ja vapautuvan kapasiteetin <br />
toimintaedellytyksiä. Tässä tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. <br />
Lisäksi TEM tulee laatimaan Suomen maabrändityötä eteenpäin vievälle ulkoministeriön <br />
organisaatiolle Kitkaton Suomi -yhteenvedon, jonka tarkoituksena on <br />
vaihvistaa Suomen osaamisbrändiä. <br />
<br />
Tutkitaan VTT:n systemaattista käyttöä ulkomaisen t&k:n houkuttelussa. Malli <br />
voidaan ottaa esimerkiksi Singaporesta, joka on tuotteistanut jatkuvan ulkomaisen <br />
pääoman houkuttelu- ja kotoutusmallin. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 3 miljoonaa euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
=== palvEluvIIdakon ja laInSäädännön ykSInkErTaISTamInEn === <br />
<br />
Elinkeinoelämän järjestöt ovat vuosien ajan puhuneet ylisääntelyn vaaroista. Sääntelyn <br />
nopeat muutokset on toinen elinkeinoelämän suurista huolista. Vakaa ympäristö <br />
varmistaa parhaiten investointien jatkuvuuden ja sitä kautta myös liiketoiminnan <br />
terveen kehityksen. Se puolestaan edellyttää vahvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän <br />
kanssa. <br />
<br />
Järjestöt eivät ole kannassaan yksin, sillä muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto <br />
on ollut huolissaan ylisääntelystä ja sääntelyn vaikutusten huonosta arvioinnista. <br />
VTV on todennut lausunnossaan, että ”kaikessa sääntelyssä pitää huomioida <br />
riski, että sääntely vähentää kannustusta ja innovatiivisuutta”. <br />
<br />
Tarkastusvirasto toteaa, että järkevä sääntely käsittää koko poliittisen prosessin <br />
lain suunnittelusta sen täytäntöönpanoon, soveltamiseen, arviointiin ja tarkastamiseen. <br />
Viraston mukaan uutta sääntelyä voitaisiin arvioida myös pilottien avulla. <br />
Uuden sääntelyn kokeilu voitaisiin rajata esimerkiksi alue- tai organisaatiokohtaisesti. <br />
VTV nostaa esiin myös, että sääntelyn vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan <br />
hyödyntää uudenlaisia tutkimuksellisia menetelmiä (esimerkiksi living lab -toimintakonseptia), <br />
jotka mahdollistavat oikeudellisesta sääntelystä saadun kokemusperäisen <br />
tiedon systemaattisen keräämisen ja analysoinnin. <br />
<br />
Suomella on monia vahvuuksia, jotka liittyvät yhteiskunnan perusinfrastruktuurin <br />
toimivuuteen, turvallisuuteen, luotettavuuteen ja alhaiseen korruptioon. Samat <br />
seikat voivat toisaalta johtaa yliregulaatioon ja -varovaisuuteen, virheiden välttämiseen <br />
ja varman päälle pelaamiseen, sekä riskinottohaluttomuuteen. <br />
<br />
Ylisääntely ei ainoastaan hidasta kehitystä. Liika sääntely saattaa edistää veronkiertoa <br />
ja muuta harmaata taloutta, totesi Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassaan <br />
tutkija Jenni Pääkkönen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (polku 19) ===== <br />
<br />
<big>yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa</big> <br />
<br />
Alueellisilla ja kansallisilla hankkeilla tuotetaan tällä hetkellä sekava viidakko <br />
hautomo-, startti- ja kiihdytyspalveluita. Palvelut muodostavat asiakkaan näkökul<br />
masta polveilevan, ennakoimattoman ja puutteellisesti ohjatun kokonaisuuden. <br />
<br />
Kasvun Tehoketju -hanke selkeyttää palveluketjun sisältöä ja tehostaa toimintaa <br />
asiakkaiden kannalta. Hankkeessa hyödynnetään Protomo-toiminnasta ja <br />
muista toimintamalleista tehtyjen arviointien tuloksia, tunnistetaan kansallisesti <br />
vaikuttavimmat toimintamallit ja tuotetaan lyhytkestoiset yksittäisprojektit korvaava <br />
yhtenäinen palvelukonsepti, joka on valtakunnallisesti monistettavissa ja <br />
samalla huomioi alueelliset erityispiirteet. Kasvun Tehoketju pilotoidaan välittömästi <br />
1–2:lla alueella ja sitä ryhdytään soveltamaan ainakin Oulun, Tampereen ja <br />
Salon seuduilla sekä pääkaupunkiseudulla. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Madalletaan spinoff-kynnystä lainsäädäntöä ja verotusta selkiinnyttämällä</big> <br />
<br />
Yritysten strategisissa muutostilanteissa spinoffien toteuttamisen kynnystä tulisi <br />
madaltaa. Nyt prosessiin liittyy sekä verotuksellisia että lainsäädännöllisiä haasteita <br />
spinoff-yrityksiin siirtyville henkilöille sekä emoyhtiölle. Lainsäädäntöä ja <br />
verotusta selkiinnyttämällä voidaan merkittävästi lisätä sekä työntekijöiden kiinnostusta <br />
yrittäjyyttä kohtaan että yritysten mahdollisuuksia rahoittaa tai tukea <br />
ydinliiketoiminnan ulkopuolelle jäävien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista <br />
työntekijöiden perustamissa yrityksissä. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>konesaleille oikeus energiaveron palautukseen</big> <br />
<br />
<br />
Pilvipalveluiden yleistyminen lisää ICT-yritysten tarvetta rakentaa lisää tietovarastoja. <br />
Suomella on hyvät mahdollisuudet houkutella tällaisia datacentereitä <br />
vakaan toimintaympäristönsä ansiosta. Suomen tulisi kuitenkin rakentaa datacenter-<br />
strategia. Osana tätä strategiaa ICT-alalle tulisi antaa muun teollisuuden <br />
omaama oikeus energiaveron palautukseen. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää. <br />
<br />
<big>kasvatetaan digitaalisen talouden ekosysteemiä alv-muutoksilla</big> <br />
<br />
Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen ja myyminen on tehtävä kiinnostavaksi <br />
ja kilpailukykyiseksi Suomessa. Olisi tutkittava mahdollisuus ALV-helpotukseen <br />
verkkokaupasta ostettujen tuotteiden osalta. Tämä vahvistaisi suurien <br />
kaupantoimijoiden kiinnostusta ja sijoittamista verkkokaupan ratkaisuihin <br />
ja infrastruktuuriin. Samoin on verkkokaupankäynnin osalta varmistettava suomalaisten <br />
toimijoiden kilpailukyky kotimarkkinoilla. Esimerkiksi eKirjojen, ladattavien <br />
pelien, musiikin ja elokuvien sekä verkossa toimivien sisältöpalveluiden <br />
arvonlisäveron alentaminen toisi huomattavan kasvun mahdollisuuden suomalaisille <br />
toimijoille. Muun muassa perinteisen kirjan tai elokuvalipun ALV on nyt <br />
9 prosenttia, kun taas eKirjan tai verkossa vuokrattavan elokuvan verokanta on <br />
23 prosenttia. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää <br />
<br />
<br />
=== nopEa ToImEEnpano oSana pITkäjänTEISTä kEhITTämISTä === <br />
<br />
Sekä käytäntö että tutkimustieto kertovat, että nopeus on internet-maailmassa erityisen <br />
tärkeää. Digitaaliteknologian sovellukset ovat usein ”ensimmäinen saa leijonanosan” <br />
-tyyppisiä, minkä vuoksi kärjessä oleminen on tärkeää. <br />
<br />
Internetin käyttö kasvaa huimaa vauhtia. Globaali internet-liikenne on kaksinkertaistunut <br />
kahdessa vuodessa. Tämä johtuu laitteiden ja yhteyksien hintojen laskusta <br />
ja uusien palveluiden lisääntymisestä. Suomi ei ole kansainvälisten palveluiden tuottajana <br />
merkittävä toimija yksittäisistä menestystuotteista huolimatta. <br />
<br />
Nopeus ei tarkoita, että juostaan kovempaa. Tärkeintä on löytää koko yhteiskunnassa <br />
entistä älykkäämpiä toimintamalleja, jotka synnyttävät nopeampia tuloksia. <br />
Tämä voi tarkoittaa muun muassa seuraavanlaisia toimintamalleja. <br />
<br />
• Kehitetään uusia asioita kokeilevien pilottien avulla <br />
<br />
• Käydään säännöllistä dialogia asiakkaiden ja toimittajien kesken <br />
<br />
• Nopeutetaan viranomaisten lupamenettelyä <br />
<br />
• Hyödynnetään julkisissa tarjouskilpailuissa avoimia ratkaisuja, jotka avaavat kilpailutilaa pienemmille yrityksille <br />
<br />
• Hyväksytään epäonnistumiset <br />
<br />
• Lopetetaan epäonnistuneet hankkeet ajoissa <br />
<br />
<br />
Nopeiden toimintamallien lisäksi Suomeen tulee synnyttää samanaikaisesti pitkäjänteisen <br />
toiminnan kulttuuri. Tämä on tärkeää monesta syystä. Yrityksien investointikynnys <br />
madaltuu, jos ne voivat luottaa muun muassa lainsäädännön pysyvyyteen. <br />
Samoin yhteiskunnan suuret muutokset kuten siirtymä digitaloudeksi edellyttävät <br />
pitkäjänteistä toimintaa, joka samalla reagoi ajassa tapahtuviin muutoksiin. <br />
<br />
Siksi ICT 2015 -työryhmä ehdottaa ensimmäiseksi toimia, jotka tähtäävät digitaalisen <br />
perustan nopeampaan rakentamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Nopea toteuttaminen (polku 20) ===== <br />
<br />
<big>Vauhditetaan julkishallinnon palveluiden digitalisointia (kIdE)</big> <br />
<br />
Hallitusohjelman mukaan jokainen ministeriö valmistelee älystrategian. Tavoitteena <br />
on julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen pilottien kautta. <br />
Täten koko Suomen talouden ja tuottavuuden kasvua edistetään digitaalisten palveluiden <br />
avulla. Varmistetaan että hankkeet etenevät käytäntöön. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. Kukin hallinnonala vastaa omien proses<br />
sien sähköisten palveluiden kehittämisestä. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan ohjelma</big> <br />
<br />
CIO in Residence -ohjelmassa tarjotaan ICT-sektorin ulkopuolisille pk-yrityksille <br />
mahdollisuus saada määräajaksi (esim. 1-6 kk) ICT-neuvonantaja sparraamaan <br />
kohdeyrityksen johtoryhmää. <br />
<br />
CIOlla (Chief Information Officer) on kyky toimia kohdeyrityksessä liikkeenjohdon <br />
tukena. Vuokra-CIO saa palkkaa, yritykselle järjestely mitoitetaan keston ja <br />
kustannusten puolesta siten, että kynnys CIO:n ottamiseen on matala. Toimenpiteen <br />
tavoite on tarjota etenkin pk-yrityksille nopea tie digitaalisen osaamisen <br />
nostamiseen. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Sähköisen liiketoiminnan osaamisohjelma</big> <br />
<br />
Toteutetaan Pk-yrityksille suunnattu verkkomyynti ja markkinointivalmiuksien <br />
kehittämisohjelma, joka nostaa suomalaisten yritysten valmiuksia internetiin <br />
perustuvan verkkoliiketoiminnan hyödyntämisessä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini; Markkinointiviestinnän Toimistojen <br />
Liitto MTL, toimitusjohtaja Tarja Virmala. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa (myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa) <br />
<br />
===== Pitkäjänteinen kehittäminen (polku 21, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä valtioneuvoston kansliaan</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa perustettavaksi valtioneuvoston yhteyteen ICT-asiantuntijaryhmän, <br />
jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri ja jonka jäseninä ovat toteutuksesta <br />
vastaavien tahojen avainhenkilöt. Työryhmän tehtävä on seurata Kitkaton <br />
Suomi -tavoitteen toteutumista, vauhdittaa toimeenpanoa, sovittaa yhteen <br />
hallinnon alat ylittäviä toimenpiteitä, tehdä omalta osaltaan ehdotuksia rullaavasti <br />
ja maksimoida vaikuttavuutta. Samoin verkostomaisen toiminnan edistäminen <br />
on työryhmän keskeinen tehtävä. <br />
<br />
vastuutaho: Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, VNK. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Varmistetaan toimenpiteiden toteutuminen kaupunkiseuduilla</big> <br />
<br />
Kansallisen ICT-asiantuntijaryhmän tueksi ja työpariksi nimetään kaupunki- tai <br />
kaupunkiseututasoiset verkostomaiset ryhmät, jotka varmistavat korkean osaamisen <br />
työpaikkojen syntymistä tukevien kaupunki- tai aluetasoisten toimenpiteiden <br />
toteutumisen käytännössä. Näiden ryhmien koollekutsumisesta ja johtamisesta <br />
vastaavat kaupunkien elinkeinojohtajat. (Pääkaupunkiseutu, Oulu, Mikkeli, <br />
Tampere ja Salo.)<br />
<br />
Vastuutaho konseptin luomisessa: Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Käynnistetään markkina- ja kilpailijaseuranta Tekesissä</big> <br />
<br />
ICT-työryhmän tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö, <br />
jonka tehtävä on antaa tarvittava ja kriittinen ennakko- ja lähtötieto <br />
ICT -asiantuntijaryhmälle avainkilpailijamaiden kehitysnopeudesta tarvittavien <br />
vuosittaisten uusien toimenpiteiden määrittämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
== 8. 21 polkua Kitkattomaan Suomeen == <br />
<br />
<big>ICT avaa monipuolisimmat mahdollisuudet parantaa tuotteita, synnyttää uutta ja luoda kasvua. Siksi Suomen pitää vähentää tarpeetonta kitkaa, joka estää tarttumasta mahdollisuuksiin. ICT 2015 -työryhmä esittää 21 moniaskelista polkua kitkattomaan Suomeen.</big> <br />
<br />
Suomalaisten hyvinvointia uhkaa useasta samanaikaisesta syystä johtuva kasvuongelma. <br />
Uuden teknologian soveltaminen on todennäköisin ratkaisu ongelmaan. <br />
Historia nimittäin osoittaa, että teknologinen kehitys selittää talouskasvusta suuremman <br />
osan kuin työn ja pääoman määrä yhteensä. <br />
<br />
Höyry ja sähkö ovat olleet talouskasvun kannalta merkittävimpiä yleiskäyttöisiä <br />
teknologioita vajaan 200 vuoden aikana. ICT ja internet ovat monien arvioiden <br />
mukaan vielä suurempia ja nopeammin vaikuttavia voimia. Tähän mennessä digitaalinen <br />
vallankumous on näkynyt eniten laitteissa. Palveluiden suuri aalto kerää <br />
vasta voimiaan. <br />
<br />
Suomi oli useita vuosia matkapuhelinalan veturi, mutta digitaalisten palveluiden <br />
rakentajana kuljemme tavaravaunuissa. Seuraajan asema on huono, koska nopeasti <br />
kulkevassa digitaalisessa taloudessa ensimmäiset korjaavat selvästi muita suuremmat <br />
potit. Digitaalisessa maailmassa kaikki mahdollinen pitää kääntää palveluksi. <br />
<br />
Hyvinvointimme taso riippuukin lähivuosina paljon siitä, kuinka nopeasti <br />
opimme soveltamaan uutta teknologiaa. Meidän pitää monipuolistua teknologian <br />
rakentajasta sen hyödyntäjäksi. Tarvitsemme lisää ICT-yrityksiä, jotka työllistävät <br />
ja kehittävät uusia ratkaisuja meille ja muille. Jopa vielä enemmän tarvitsemme <br />
kuitenkin yrityksiä ja julkista sektoria, jotka parantavat tuotteitaan ja palveluitaan <br />
ICT:n avulla. <br />
<br />
ICT:n tuottajat ja hyödyntäjät muodostavat yhdessä ekosysteemin, jonka osaaminen <br />
ja yhteispeli ratkaisevat koko Suomen menestyksen. Suomen on opittava hyödyntämään <br />
muita nopeammin ja tehokkaammin tietotekniikkaa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut useita kehityskohteita infrastruktuurissa, <br />
osaamisessa, rahoituksessa ja toimintatavoissa. Maa ei voi ottaa kaikissa asioissa <br />
riittävän pitkiä kehitysaskeleita yhdellä kertaa. Siksi työryhmä ehdottaa pitkäjänteistä, <br />
kymmenen vuoden muutokseen tähtäävää kehittämisohjelmaa. <br />
<br />
Tässä raportissa työryhmä esittää 21 keskeisintä toimenpidealuetta - polkua, <br />
joilla otetaan ensimmäiset askeleet vuonna 2013. Näiden kaikkien toimenpiteiden <br />
vaatima vuosittainen lisärahoitus on yhteensä 55–70 miljoonaa euroa. Lisäksi <br />
tulevat verovaikutukset, joista selkeästi suurin yksittäinen liittyy innovaatioiden <br />
verokannustimiin. <br />
<br />
Kymmenvuotisen ohjelman toteuttamista edistää ja koordinoi valtioneuvoston <br />
kansliaan perustettava ICT-asiantuntijaryhmä, jota johtaa valtiosihteeri. Ryhmän <br />
tehtävänä on seurata ja vauhdittaa tässä raportissa esitettyjen keskeisten askeleiden <br />
ottamista. Samoin ryhmä tulee omalta osaltaan esittämään uusia askeleita, joita ei <br />
tässä vaiheessa ole osattu nähdä tai joita ei ole arvioitu yhtä kiireelliseksi kuin raportissa <br />
esitetyt toimet. <br />
<br />
Nyt esitettävistä toimista neljä ovat kriittisiä ja erityisen tärkeitä, jotta Suomi <br />
ottaisi kestäviä, digitaalisia voittoja laajalla rintamalla yksittäisten menestystarinoiden <br />
lisäksi. Nämä neljä ovat kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen <br />
(toimenpide 1), ICT 2023 -tutkimus ja kehitysohjelma (5), rahoitusohjelma kasvuyrityksille <br />
(14) ja pitkäjänteinen kehittäminen, jota varten perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä <br />
(21). <br />
<br />
Seuraavat toimet auttavat Suomea nousemaan tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, <br />
jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat <br />
asiakaslähtöisiä ja kitkattomia. <br />
<br />
<br />
=== Infrastruktuuri === <br />
<br />
===== rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (1) ===== <br />
Näin samaa informaatiota voidaan hyödyntää nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
Ratkaisu auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja parantamaan asiakaspalvelua. <br />
Suunnittelu tehdään valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla <br />
kesäkuun loppuun mennessä. Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisulla Taltionilla <br />
on valmiudet liittyä ensimmäisenä palveluna uuteen arkkitehtuuriin. <br />
<br />
===== rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
Koskee mm. palkkoja, alv-tietoja ja kirjanpitoa. Mahdollistaa arviolta neljän miljardin <br />
euron vuosittaiset säästöt. <br />
<br />
===== vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (3) =====<br />
<br />
Myönnetään mm. toimiluvat laajakaistan 800 MHz-taajuusalueelle, mahdollistetaan <br />
testitaajuudet 700 MHzin ja 3GHz:n alueille korkeakouluille ja yrityksille. Lisäksi <br />
vauhditetaan valokaapeleiden rakentamista uusilla kevyemmillä ratkaisuilla <br />
kuten mikro-ojitus. <br />
<br />
===== luodaan avoimen datan ekosysteemi (4) =====<br />
<br />
Kootaan avoimen tiedon yhteistyöverkosto. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. Varmistetaan lain<br />
säädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. <br />
<br />
=== Osaaminen === <br />
<br />
===== yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (5) ===== <br />
<br />
Kootaan erillään olevat toimenpiteet ICT-osaamisen tason nostoon <br />
10 vuoden ohjelmaksi, jonka ohjausryhmän muodostavat Tekes ja Suomen Akatemia. <br />
Ohjelma toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä t&k-kärkihankkeita <br />
ja verkottuu merkittävimpiin kansainvälisen tutkimusohjelmiin. <br />
<br />
===== digitaaliset palvelut ja sisällöt (6) ===== <br />
Käynnistetään kuntien palveluiden digitalisointi <br />
mm. Oulun ja Mikkelin piloteilla. Palveluiden kehitys ja levitys tehdään <br />
kuntien palvelukehitysyhtiö Tieraa hyödyntäen. Pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi <br />
käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio. <br />
<br />
===== Pelit ja pelillisyys (7) =====<br />
Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi. Toteutetaan ensimmäiset pilotit pelillisyyden viemiseksi pelialan ulkopuolelle Taltionin avulla.<br />
<br />
===== Tietoturva (8) ===== <br />
Lisätään tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta. Kehitetään alan <br />
vientitapahtumia ja perustetaan kyberturvallisuuskeskus. <br />
<br />
===== mobiiliosaaminen (9) ===== <br />
Käynnistetään alalla usean vuoden pituinen t&k-hanke ja <br />
lisätään akateemista tutkimusta TKI-ohjelman puitteissa. <br />
<br />
===== Big data (10) ===== <br />
Lisätään Big Data -alueen koulutusta. Aloitetaan kehityshanke Big <br />
Data-osaamisen kehittämiseksi. <br />
<br />
===== Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (11) ===== <br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia yritysten ja eri oppilaitosten <br />
välillä sekä selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa. <br />
<br />
===== yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (12) ===== <br />
Toteutetaan työvoima- ja osaamistarpeiden <br />
ennakointihanke sekä huomioidaan peruskoulun opetussuunnitelman <br />
uudistuksessa internet-ajan tarpeet. <br />
<br />
===== Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen äkillisessä rakennemuutoksessa (13) =====<br />
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutusta ja viedään täydennyskoulutusta korkeakouluihin.<br />
<br />
=== Rahoitus === <br />
<br />
===== rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustarpeita (14) ===== <br />
Valtio panostaa rahoitusohjelman kautta alku- ja myöhäisemmän kasvuvaiheen yrityksiin kahden eri rahastomallin kautta. <br />
<br />
===== Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (15) ===== <br />
Otetaan pk-yritysten jvk-lainat käyttöön ja toteutetaan innovaatioille verokannustin. <br />
<br />
<br />
=== Toimintatavat ===<br />
<br />
===== julkiset palvelut edelläkävijöiksi (16) ===== <br />
Luodaan julkiselle sektorille esikaupallisten <br />
pilottien malli, joilla voidaan kokeilla uusia palveluratkaisuja rajoitetulla <br />
riskillä. Samoin karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista ja <br />
perustetaan kansalaisten SOTE-palvelujen kehittämiskeskus. <br />
<br />
===== Törmäytys ja verkostohankkeet (17) ===== <br />
Kannustetaan alueita ja toimialoja rakentamaan nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet <br />
vahvistavat toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä <br />
osaamisohjelmilla, joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
liiketoimintaa. Pilottina avointen osaamiskeskittymien vahvistaminen. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut nokia-klusterin ongelmiin (18) ===== <br />
Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi. <br />
Hyödynnetään ICT 2015-ohjelman yhteydessä tehtyä selvitystä Saksan ja Sveitsin <br />
markkinoista, joilla on akuutti ICT-osaajien tarve. <br />
<br />
===== Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (19) ===== <br />
Yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa asiakkaan näkökulmasta Kasvun Tehoketju-<br />
hankkeella. Vähennetään lainsäädännöstä digitaalista taloutta syrjiviä elementtejä: <br />
rinnastetaan digitaalinen palvelu vastaavaan fyysiseen (esim. ekirja) ja <br />
palautetaan energiavero datakeskuksille muun teollisuuden tapaan. <br />
<br />
===== nopeat toimintatavat ja pilotit (20) ===== <br />
Vauhditetaan ministeriöiden palveluiden digitalisointia Kide-hankkeella. Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan <br />
ohjelma. Kehitetään pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan osaamista. <br />
<br />
===== pitkäjänteinen kehittäminen (21) ===== <br />
Valtioneuvoston yhteyteen nimitetään ICT-asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri. Ryhmä tukee, <br />
koordinoi ja vauhdittaa kymmenen vuoden ICT-ohjelman toteuttamista. ICT-työryhmän <br />
tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö. <br />
<br />
== Lähteitä == <br />
<br />
Accenture (2012). ICT 2015 -työryhmälle tehty analyysi. <br />
Baldwin, Richard E. and Evvenett, Simon (2012), Value Creation and Trade in 21st Century Manufactu<br />
<br />
<br />
ring: What Policies for UK Manufacturing. Teoksessa David Greenaway (ed), The UK in a Global World. <br />
How can the UK focus on steps in global value chains that really add value? <br />
Banga Rahsmi ( ), Drivers of outward foreign direct investment from Asian developing economies. <br />
Boston Consulting Group (2012) Investointeja Suomeen. <br />
Boston Consulting Group (2012), Adapt and Adopt: Governments` Role in Internet Policy. <br />
Cedefop (2010) Jobs in Europe to become more knowledge- and skills-intensive <br />
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (2012), lausunto 2/2012. <br />
Eloranta Jorma (2012). Investointeja Suomeen. Ehdotus strategiaksi ja toimintaohjelmaksi Suomen <br />
<br />
<br />
houkuttelvuuden lisäämiseksi yritysten investointikohteena. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
<br />
<br />
9/2012. <br />
Euroopan komissio (2011): Policies in support of high-growth innovative SMEs. An INNO-Grips Policy <br />
Brief by empirica Communication and Technology Research. Principal author: Stefan Lilischkis. Bonn.” <br />
<br />
<br />
Euroopan komissio (2012): The Digital Agenda for Europe - Driving European growth digitally. <br />
COM(2012) 784 final. <br />
Fransman, Martin (2010), The new ICT ecosystem. Cambridge University Press. <br />
<br />
<br />
http://fvca.fi/tietokeskus/tilastot/2012 <br />
Gapgemini Consulting (2012) The Digital Advantage. How digital leaders outperform their peers in <br />
every industry. <br />
<br />
<br />
Jeffrey P. Graham and R. Barry Spaulding (2004) Understanding Foreign Direct Investment. <br />
Grajek, M. (2012), ICT for growth: a targeted approach. Policy Contribution 2012/10, Bruegel <br />
Handelberg Jari (2012), Aspects of Management Team and Firm Growth. Aalto University publication <br />
<br />
<br />
series Doctoral dissertations 76/2012. <br />
Helsingin Sanomat (2012). ”Helsingin yliopiston rehtori suomii yliopistosäästöjä”. 26.3.2012 <br />
Hämäläinen, Saranto (2009). Moniammatillisen terveydenhuoltohenkilöstön koulutustarpeet sekä <br />
<br />
<br />
kehittämis-ja vaikuttamismahdollisuudet tietotekniikan käyttöönotossa <br />
IMD (2012). World Competitiveness Yearbook 2012. <br />
Kauppalehti (2013). Johtajat tyytymättömiä henkilöstön digitaitoihin, 8.1.2013 <br />
Lehti, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. <br />
<br />
<br />
Etla B254. Taloustieto Oy. <br />
Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Internet Suomen taloudessa. Julkaisuja 8/2012 <br />
Manpower Group (2012) Talent Shortage Survey <br />
McKinsey (2012). Tuotteistettua tuottavuutta. Suomeen suuntautuvien investointien lisääminen kove<br />
<br />
<br />
nevassa kansainvälisessä kilpailussa. <br />
<br />
<br />
�<br />
Moss Kanter, Rosabeth (2012). Can America Compete? Harvard Magazine. <br />
<br />
<br />
Nikulainen, Ali-Yrkkö, Seppälä (2011), Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden <br />
uudistajana. (Teknologiateollisuus ry). <br />
Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kil<br />
<br />
<br />
pailussa. Helsinki. Taloustieto Oy. (Sitra 297). <br />
<br />
<br />
Pajarinen, M. – Rouvinen, P. (2012), Internet Suomen taloudessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja <br />
8/2012. <br />
Stadigh Kari (2012). Pääomamarkkinat ja kasvu. Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012. <br />
Svenska Riskkapitalförenigen (2012), Business Angels – a complement to formal private equity. www. <br />
<br />
<br />
svca.se <br />
Tapscot Don (2012) Digiosaamisen ohjelmajulistus The E-skills Manifesto. <br />
Team Finland (2012). Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto. (Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä, <br />
<br />
<br />
puheenjohtaja Matti Alahuhta.) <br />
Tekniikan Akateemiset (2012). Teknologiabarometri 2012. <br />
Tietoviikko (2012). Wärtsilän bisnes ei pyöri ilman tietotekniikkaa, 24.12.2012. <br />
Tilastokeskus (2012). Väestöennuste 2012-2060. <br />
Tilastokeskus (2012). Työvoimatutkimus 2012, syyskuu. <br />
Tullihallitus (2012). Tuonti, vienti ja kauppatase 1990. <br />
Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu (2012). Global Entrepreneurship Monitor – Finnish Report 2011 <br />
<br />
<br />
Sarja A Tutkimusraportteja A1/2012. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2009). Evaluation of the Finnish National Innovation System. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kasvuyrityskatsaus 2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, <br />
<br />
<br />
Innovaatio, 20/2012. <br />
<br />
<br />
Vasara, Hautamäki, Bergroth, Lehtinen, Nilsson, Peuhkuri (2009), Suuri siirtymä – uusia lähestymistapoja <br />
tietämysverkostojen kehittämiseen. Stiran raportteja 79. <br />
Veugelers, R. (2012), New ICT sectors: Platforms for European Growth?. Policy Contribution 2012/14. <br />
<br />
<br />
Bruegel. <br />
<br />
<br />
Viitala Tomi, Peni Laura (2012). Aineettomien oikeuksien verokannustin. Kansainvälinen vertailu ja <br />
Suomen malli. <br />
World Economic Forum ja Deloitte Touche (2012). The Future of Manufacturing Opportunities to drive <br />
<br />
<br />
economic growth. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Europe 2020.Competitiveness Report: Building a More Competi<br />
<br />
<br />
tive Europe. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Competitiveness Report 2012-2013. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Infromation Technology Report 2012. <br />
<br />
<br />
YK (2012). United Nations eGovernment Survey. <br />
<br />
<br />
Ylä-Anttila, Pekka (2012), Digitaaliset palvelut mullistavat maailmankauppaa. ETLA Muistio no. 1 <br />
<br />
<br />
(http://www.etla.fi/aiheet/muistiot/). <br />
<br />
=== Liite 1 === <br />
<br />
SAK:n täydentävä lausuma <br />
<br />
Kokonaisuutena työryhmän raportissa on otettu hyvin huomioon asetetut tavoitteet. <br />
Siinä on arvioitu erinomaisesti ICT- sektorin kehitysnäkymät Suomessa ja kansainvälisesti <br />
sekä julkisen sektorin hyödyntämispotentiaali ja ymmärretty muuttuneet <br />
osaamistarpeet rakennemuutostilanteessa. Erityisen kannatettavia ovat yhtenäistä <br />
infrastruktuuria, uusia toimintatapoja sekä osaamisen kehittämistä koskevat esitykset. <br />
Raportin painokkaimmat toimenpide-esitykset koskevat osaamiseen liittyvien <br />
esitysten lisäksi sitä, miten ICT- toimiala uudistetaan ja sen kilpailukykyä kehitetään <br />
erityisesti rahoitus- ja tuotekehityspanoksia kasvattamalla. Yritysten yhteiskuntavastuun <br />
näkökulmaa on sivuttu ohuelti. <br />
<br />
Tärkeään osaamista käsittelevään kappaleeseen olisi toivottu vielä selkeämpiä <br />
kannanottoja yritysten ja koulutusjärjestelmän vastuista liittyen koko henkilöstön <br />
tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen työpaikoilla. <br />
Lisäksi raportissa olisi ollut tarpeen arvioida syvällisemmin yritysten, valtion ja kuntien <br />
käynnistämien yrittäjyys- sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisäksi työllistymistä <br />
edistävien toimenpiteiden riittävyyttä. <br />
<br />
Jatkokehittämistä olisi vaatinut erityisesti raportin 6. luku, Rahoituskuilu on täytettävä <br />
ja investoinnit turvattava. Verotusta ja pääomamarkkinoiden kehittämistä <br />
koskevia toimenpide-esityksiä olisi ollut tarpeen arvioida puolueettomien veroasiantuntijoiden <br />
toimesta ja osana Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuutta. <br />
Tekstissä ja yhteenvedoissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia talouskasvuun <br />
ja valtiontalouteen ei ole riittävästi analysoitu. Vähintäänkin olisi pitänyt <br />
arvioida veronkevennysten vaikutus verotuloihin. Ns. enkelirahoituksen kehittämiseen <br />
liittyviä veropohjan aukkojen laajennuksia ei ole syytä toteuttaa ilman tarkkaa <br />
kokonaisarviota ja tietoa siitä, miten jo voimassa oleva bisnesenkelikannustin <br />
on toiminut. Enkelirahoituksen yhteyttä epäsymmetrisiin siemen- ja alkuvaiheen <br />
pääomasijoitusrahastoihin olisi ollut syytä tutkia syvällisemmin. Rahaston epäsymmetrisyys <br />
on julkista subventiota ja sen todellinen tarve enkelisijoittajien verotukien <br />
lisäksi jää epäselväksi. Erityisesti työryhmän esittämiä innovaatioiden verokannustinta, <br />
ns. innovaatioboksia kuten myös esitystä kaikista keskeisistä aineettomista <br />
oikeuksista saatavien tulojen siirtämisestä alhaisemman verokannan piiriin <br />
ja yritysten t&k- verotuen laajentamista olisi pitänyt myös selvittää tarkemmin. <br />
Suomen perinteinen yritysverotuksen malli on pohjautunut laajaan veropohjaan ja <br />
mataliin verokantoihin. Toteutuessaan 6. luvun esitykset ovat uusi kavennus veropohjaan <br />
ja sen tuomat verotuottomenetykset jopa satoja miljoonia. Toisaalta innovaatioboksi <br />
voi olla välttämätön verokilpailukeino, mutta tätä ei ole raportissa arvioitu <br />
riittävän perusteellisesti. <br />
<br />
Puutteistaan huolimatta raportti on erittäin hyödyllinen ja tulee todelliseen tarpeeseen <br />
keskellä rakennemuutosta. Jotta sen sisältämien hyvien esitysten toimeenpano <br />
varmistuu, tuemme raportin esitystä Valtioneuvoston kansliaan perustettavasta 10 <br />
vuoden ICT-työryhmästä, jonka päätehtävänä olisi ensisijaisesti seurata raportin toimenpiteiden <br />
toteutumista, sovittaa yhteen hallinnonalan ylittäviä toimia ja vauhdittaa <br />
yhteisymmärryksessä sovittuja toimia. <br />
<br />
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka <br />
<br />
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry<br />
<br />
=== Liite 2 === <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän jäsenet <br />
<br />
Puheenjohtaja: Pekka Ala-Pietilä, Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Esko Aho, Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Nokia Oyj <br />
Tuula Antola, elinkeinojohtaja, Espoon kaupunki <br />
Pia Björkbacka, elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK <br />
Leila Helaakoski, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus <br />
Petteri Koponen, perustajaosakas, Lifeline Ventures <br />
Pertti Korhonen, toimitusjohtaja, Outotec Oyj. <br />
Sami Luukkonen, johtaja, Accenture Oy <br />
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja, Elisa Oyj. <br />
Inka Mero, hallituksen puheenjohtaja, KoppiCatch <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Antti Rantakokko, kaupunginjohtaja, Salon kaupunki <br />
Pekka Soini, pääjohtaja, Tekes <br />
Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja, Tekniikan Akateemiset <br />
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Anni Vepsäläinen, toimitusjohtaja, Diacor Terveyspalvelut Oy <br />
Leena Vestala, ylijohtaja, Pirkanmaan ELY-keskus <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän sihteeristö <br />
<br />
Pekka Ala-Pietilä, pj. Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimuspäällikkö, Etla <br />
Jouni Kangasniemi, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö <br />
Janne Känkänen, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Kirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö <br />
Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra <br />
Mika Lautanala, toimialajohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Anssi Paasivirta, johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Jari Pasanen, strategiajohtaja, SEK & Grey <br />
Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, Tekniikan akateemiset <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Risto Pennanen, toimitusjohtaja, Attention Communication <br />
Olli Pirttijärvi, johtaja, Nokia Siemens Networks <br />
Jukka Viitasaari, johtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Tapio Virkkunen, kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
<br />
<br />
<big>Seurantaryhmä vauhdittamaan ICT-ehdotusten toimeenpanoa</big> <br />
<br />
Valtioneuvoston kanslia asetti torstaina 17. tammikuuta seurantaryhmän koordinoimaan <br />
ICT-kehittämishankkeissa syntyneiden linjausten ja ehdotusten toimeenpanoa. <br />
<br />
Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston <br />
kansliasta. Ryhmän muut jäsenet ovat hallituksen puheenjohtaja <br />
Pekka Ala-Pietilä Solidiumista, kansanedustaja Jouni Backman, alivaltiosihteeri <br />
Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, yrittäjä Petteri Koponen Lifeline Venturesista, <br />
yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta, vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen <br />
Sitrasta, pääjohtaja Heikki Mannila Suomen Akatemiasta, lainsäädäntöneuvos <br />
Kirsi Miettinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, ylijohtaja Petri Peltonen työ- <br />
ja elinkeinoministeriöstä, pääjohtaja Pekka Soini Tekesistä ja ICT-johtaja Timo Valli <br />
valtiovarainministeriöstä. <br />
<br />
Seurantaryhmän toimikausi alkaa heti ja päättyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen <br />
kauden päättyessä. <br />
<br />
<br />
<br />
<big>21 polkua Kitkattomaan Suomeen – <br />
ICT 2015 -työryhmän raportti</big> <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka <br />
Ala-Pietilän johdolla toimivan ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella stra <br />
tegia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi sekä tieto- ja vies <br />
tintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen mahdollisuuksia <br />
kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työmi <br />
nisteri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” <br />
määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen nostamiseksi tietotek <br />
niikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. <br />
Seuraavien vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut <br />
tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuu <br />
rin avulla palveluita voidaan luoda nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma <br />
kokoaa yhteen alan keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yrityk <br />
set ja rahoittajat. <br />
3. <br />
Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritys <br />
ten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusohjelma vaatii valtiolta vuosittain noin <br />
25–40 miljoonan euron panostukset. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kans <br />
lia asetti raportin luovutuspäivänä valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan <br />
ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
<br />
Tätä julkaisua myy: <br />
<br />
Netmarket <br />
<br />
Edita Publishing Oy <br />
www.edita.fi/netmarket <br />
asiakaspalvelu.publishing@edita.fi <br />
<br />
Puhelin 020 450 05 <br />
Faksi 020 450 2380 <br />
<br />
Painettu <br />
ISSN 1797-3554 <br />
ISBN 978-952-227-733-6 <br />
<br />
Verkkojulkaisu <br />
<br />
ISSN 1797-3562 <br />
ISBN 978-952-227-734-3</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=21_polkua_kitkattomaan_Suomeen_-_ICT_2015-ty%C3%B6ryhm%C3%A4n_loppuraportti&diff=2775121 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti2014-12-01T12:04:27Z<p>Vaula: /* ulkomaISIa yrITykSIä kIInnoSTavaT oSaamISkESkITTymäT */</p>
<hr />
<div><br />
21 polkua Kitkattomaan <br />
Suomeen <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän raportti <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
Innovaatio <br />
4/2013 <br />
<br />
Tiivistelmä | Referat | Abstract <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän johdolla toimivan <br />
ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella strategia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi <br />
sekä tieto- ja viestintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työministeri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. <br />
Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen <br />
nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. Seuraavien <br />
vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuurin avulla palveluita voidaan luoda <br />
nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen alan keskeiset <br />
osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
3. Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia asetti raportin luovutuspäivänä <br />
valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
ICT 2015 -työhön osallistui yli 250 asiantuntijaa eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Useat raportin toimenpiteistä <br />
perustuvat näiltä asiantuntijoilta tulleisiin ehdotuksiin. Myös käytännön työssä Suomen nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen <br />
kärkimaaksi toimialaklusterit ja alueelliset ekosysteemit ovat keskeisessä roolissa. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Elinkeino-ja innovaatio-osasto/Tapio Virkkunen, puh. 029 506 0077 <br />
<br />
Asiasanat | Nyckelord | Key words <br />
<br />
ICT, tieto- ja viestintäteknologia, rakennemuutos, uudistuminen, kilpailukyky <br />
<br />
<br />
== Lukijalle == <br />
<br />
<br />
Hyvä lukija, <br />
<br />
yhdeksän kuukautta on pitkä ja lyhyt aika. Se on pitkä aika odottaa konkreettisia <br />
toimenpiteitä. Se on lyhyt aika etsiä oleellisia vastauksia laajaan haasteeseen, jonka <br />
koko yhteiskunnan taloudellinen ja tekninen murros on asettanut. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on työskennellyt tuon yhdeksän kuukautta. Työryhmä on tarvinnut <br />
paljon lähtötietoa ja syötteitä. Niitä se on myös saanut, kiitos noin 250 henkilön, <br />
jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä haasteen ratkaisemiseksi. <br />
<br />
Yhdeksän kuukautta on tuntunut lyhyeltä ajalta ymmärtää todella syvällisesti, <br />
mitkä ovat juuri niitä oleellisia toimenpiteitä, jotka pitää toteuttaa vuonna 2013, <br />
jotta muutosnopeus ja vaikuttavuus olisivat mahdollisimman suuria. <br />
<br />
Olemme karsineet raportista toimenpiteitä, joiden aika tulee kenties myöhemmin. <br />
Olemme voineet karsia myös toimenpiteitä, joiden pitäisi olla mukana jo tässä <br />
vaiheessa. Työryhmän näkemys nopeimpia tekoja vaativista asioista tiivistyy 21 polkuun, <br />
jotka tämä raportti esittelee. <br />
<br />
Työryhmän loppuraportti on kuitenkin vasta alkulaukaus tekemiselle. Kyseessä <br />
on enemmän prosessi kuin projekti. Prosessissa ohjakset ottaa valtioneuvoston ICT-<br />
asiantuntijaryhmä, joka vauhdittaa toimenpiteitä ja ehdottaa uusia. Ehdotetuille toimenpiteille <br />
on etsitty myös vastuutaho, joka on valmis viemään ehdotuksen käytäntöön. <br />
Näin varmistetaan, että toimenpiteillä on koti. <br />
<br />
Kun asiantuntijatyöryhmä perustetaan, avataan myös kotisivu kommentteja ja <br />
uusia ehdotuksia varten. Näin prosessista tulee oppiva, joustava ja itseään korjaava. <br />
<br />
Työryhmä on kirjoittanut raporttinsa niin, että lukija saa kokonaiskuvan lukemalla <br />
johdantoluvun 1 ”Tavoitteena Kitkaton Suomi” ja johtopäätösluvun 8 eli ”21 <br />
polkua Kitkattomaan Suomeen”. <br />
<br />
Luvussa 2 ja 3 kuvataan taloudellinen ympäristö ja kasvun haasteet sekä mahdollisuudet. <br />
Samoin kuvataan vetovoimatekijät, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan <br />
juuri Suomeen. <br />
<br />
Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä kertovissa luvuissa 4-7 olemme kuvanneet <br />
toimenpiteisiin liittyvät keskeiset taustatekijät, toimenpiteet ja mahdollisimman <br />
tarkan toteutuksesta vastaavan tahon. Ehdotusten joukossa on monenkokoisia <br />
hankkeita. Käänne nousuun vaatii monimuotoisia tekoja, joista pienetkin ovat <br />
tärkeitä. <br />
<br />
Suuri kiitos kaikille, jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä merkittävän haasteen <br />
ratkaisemiseksi. Erityisen intensiivisesti työssä on ollut mukana sihteeristö ja elintärkeä <br />
kontribuutio on saatu työlle asetetulta ohjausryhmältä. <br />
<br />
13.1.2013 <br />
<br />
Pekka ala-Pietilä <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän puheenjohtaja <br />
<br />
<br />
== 1. Tavoitteena Kitkaton Suomi == <br />
<big>Suomen talouden peruskivet horjuvat monen yhtaikaisen murroksen heiluttamana. Suurin mahdollisuus uuteen kasvuun piilee digitaalisessa taloudessa, jossa menestymiseen Suomella on monia merkittäviä vahvuuksia. ICT 2015 -työryhmän tunnistamat puutteet infrastruktuurissa, rahoitusjärjestelmässä, osaamisessa ja toimintatavoissa hidastavat kuitenkin kasvua.</big> <br />
<br />
<big>Edellä mainituilla alueilla Suomen on tehtävä uudistuksia, joilla nousemme uudelle kasvuaallolle. Silloin Suomi voi nousta tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kitkattomia.</big> <br />
<br />
Suomella on vakava kasvuongelma, jonka keskeisiä syitä ovat globaalin työnjaon <br />
muutos, teknologinen murros ja matalasuhdanne. Ongelmavyyhti näkyy muun <br />
muassa viennin rajuna putoamisena, työttömyyden kasvuna ja kansantalouden <br />
velkaantumisena. <br />
<br />
Työnjaon ja teknologian murros on osa luonnollista talouden evoluutiota. Menettämämme <br />
tilalle syntyy uutta yritystoimintaa. Innovatiivista liiketoimintaa ja uusia <br />
työpaikkoja syntyy nyt kuitenkin hitaammin kuin vanhoja katoaa. Tämä kertoo, että <br />
Suomen kyky uudistua on ympäröivää talouden evoluutiota hitaampaa. Siksi koko <br />
yhteiskunnalle on elintärkeää vauhdittaa määrätietoisesti kasvua ja uuden syntymistä. <br />
Avainkysymys Suomelle on, miten kehitämme uudistumiskykyämme ympäröiviä <br />
muutoksia hyödyntäen. <br />
<br />
Taloudellinen kasvu syntyy työmäärän lisäyksestä, uusista investoinneista ja yritysten <br />
sekä julkisen sektorin kyvystä hyödyntää teknologiaa. Näistä suurin yksittäinen <br />
selittävä tekijä on teknologian hyödyntämisen kyky, joka vastaa noin kahta kolmasosaa <br />
kasvun luonnista. Tieto- ja viestintäteknologia, ICT, on merkittävin yksittäinen <br />
teknologia, jonka varaan kasvun ja tuottavuuden parantamisen voi rakentaa. <br />
Jatkossa käytämme termiä ICT tässä tarkoituksessa. <br />
<br />
Tietotekninen vallankumous on tähän mennessä näkynyt pääosin laitteiden <br />
tehostumisena ja yleistymisenä. Kansalaisten ja yritysten elämää helpottavien digitaalisten <br />
palveluiden aalloista ovat rantautuneet vasta ensimmäiset. ICT tulee muuttamaan <br />
maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. <br />
<br />
Suomen on hypättävä eturivissä digitaalisen aallon rakentamiseen, jos maa <br />
haluaa kasvua ja hyvinvointia. Tämä edellyttää, että Suomi uudistuu kaikilla aloilla <br />
tuomalla digitaalisia elementtejä perinteiseen toimintaan. Tätä tarvitaan sekä yrityksissä <br />
että julkisella sektorilla. Näin nykyisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky <br />
kasvaa ja samalla syntyy täysin uusia lisäarvoa tuovia ratkaisuja. <br />
<br />
Uudistumisessa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin ICT-toimialasta itsessään. <br />
Kyse on ennen kaikkea vanhan ja uuden osaamisen liitosta – kyvystä hyödyntää <br />
ICT:tä monipuolisesti toiminnan kehittämisessä. On erittäin tärkeää saada <br />
<br />
syntymään uutta ICT-liiketoimintaa. Jos mahdollista, vielä oleellisempaa on nostaa <br />
kaikkien toimialojen ja julkisen sektorin palvelukykyä digitaalisten ratkaisujen <br />
avulla. Teknologisen osaamisen lisäksi tarvitsemme monipuolista ymmärrystä <br />
muun muassa asiakkaiden tarpeista, palveluiden rakentamisesta ja uusien ideoiden <br />
kaupallistamisesta. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä lähtee ajatuksesta, että valtion ei tule valita voittajia, vaan <br />
rakentaa uudistumisen ja kasvun edellytyksiä kaikille. Suomeen on saatava lisää <br />
aloittavia yrityksiä ja kasvuyrityksiä sekä samalla täytyy pitää kiinni olemassa olevista, <br />
elinvoimaisista suuryrityksistä. Tässä työssä on tarkasteltu toimintaedellytyksiä, <br />
joiden avulla voidaan tukea erityyppisten yritysten kasvua Suomessa joko suoraan <br />
ICT-palvelujen tuottajina tai ICT:tä hyödyntävinä toimijoina. <br />
<br />
=== ToImInTaEdEllyTykSET hyvISTä parhaIkSI === <br />
<br />
Suomen lähtötilanne matkalla digitaaliseen maailmaan on hyvää keskitasoa. Kansainväliset <br />
vertailut kertovat, että Suomessa on erinomainen peruskoulutustaso. <br />
Yhteiskuntamme on hyvin verkottunut, infrastruktuurimme on kohtuullisella tasolla <br />
ja monet yrittämisen edellytykset ovat vähintään tyydyttävät. <br />
<br />
Meillä on kuitenkin paljon kehitettävää. ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut monia <br />
tärkeitä osaamisalueita, joissa emme ole uudistuneet riittävän nopeasti. Julkinen tietotekninen <br />
arkkitehtuurimme on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja hidastaa <br />
uuden kilpailun syntymistä. Tietyissä ICT:n ydinosaamisissa olemme jääneet jälkeen <br />
nopeimmista kilpailijoista. <br />
<br />
Yritysrahoituksessa on suuria aukkoja. Samoin Suomen pitää löytää nopeampia <br />
toimintatapoja, jotka tukevat uusien digitaalisten palveluiden kehittymistä. Etenkin <br />
julkiselle sektorille kaivataan lisää ketteryyttä, halua poisoppia vanhasta ja tarttua <br />
myös hankaliin asioihin ratkaisuhakuisesti. <br />
<br />
Vahvuuksiamme kehittämällä ja ongelmakohtia parantamalla voidaan synnyttää <br />
Kitkaton Suomi, jossa hyvinvointia tuovan, kilpailukykyisen toiminnan syntymiselle <br />
on parhaat edellytykset. Kitkattomuus on elintärkeää internet-taloudessa, <br />
jossa uudet liikeideat syntyvät ja leviävät entistä nopeammin. ICT 2015 -työryhmä <br />
asetti tavoitteekseen tehdä Suomesta tietotekniikan osaamisen kärkimaan, jossa <br />
yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä <br />
ja kitkattomia. <br />
<br />
=== 21 polkua kITkaTTomaan SuomEEn ===<br />
<br />
Uudistuminen ja kasvu edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan toimintatapa, <br />
joka mahdollistaa pitkän tähtäyksen tavoiteasetannan ja nopean sekä tarkan toimeenpanon. <br />
Ensimmäiset toimenpiteet pitää aloittaa välittömästi, mutta seuraavien <br />
vuosien aikana on päätettävä uusista toimista, joissa huomioidaan ympäristön muutos <br />
ja saavutetut tulokset. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kriittinen massa muutostoimenpiteitä, <br />
jotka vievät samaan suuntaan johdonmukaisesti. ICT 2015 -työryhmän keskeiset <br />
kehittämiskohteet liittyvät: <br />
<br />
:• infrastruktuuriin jonka avulla luodaan yhtenäinen pohja yrityksiä, yhteisöjä ja julkista hallintoa tukevien palvelujen tehokkaalle rakentamiselle <br />
: <br />
:• osaamiseen johon pohjautuen rakennetaan suomalaisten yritysten ylivoimatekijöitä ja kilpailukykyä <br />
: <br />
:• rahoitukseen joka on riittävä yritysten kasvun eri vaiheissa ja riskinottoon kannustava ja <br />
: <br />
:• toimintatapoihin joilla varmistamme kykymme toimia kilpailijamaita nopeammin. <br />
<br />
Neljä toimintaedellytysaluetta sisältää 21 toisiaan tukevaa polkua, joilla Suomen <br />
pitää edetä päättäväisesti ja ripeästi. Näistä neljä kriittistä polkua luo perustan, jota <br />
ilman tulevien vuosien työ ja toimenpiteet rakennetaan hiekan päälle. Muutoksen <br />
toteuttamisen kannalta kriittisiä polkuja ovat seuraavat: <br />
<br />
:• Työryhmä ehdottaa yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamista. Toimenpiteen avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. Näin vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa, että Suomessa aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa rahoitusohjelmaa, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa toimintatapaa, joka mahdollistaa pitkäjänteisen tavoiteasetannan sekä nopean ja tarkan toimeenpanon. Tämän konkretisoimiseksi työryhmä on ehdottanut, että valtioneuvoston kansliaan perustetaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka tulee toimimaan yli eduskuntavaalien ja hallituskausien. Sen tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa. Työryhmä haki ja sai laajan poliittisen tuen tälle ehdotukselleen. Pääministeri Jyrki Katainen on antanut siunauksensa ehdotukselle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän työllä on kymmenen vuoden tähtäin. Kukaan ei kuitenkaan <br />
kykene näkemään, mitä toimenpiteitä Suomen on tehtävä kolmen saati sitten kuuden <br />
vuoden kuluttua. Siksi tässä raportissa lähdetään liikkeelle esittämällä vuodelle <br />
2013 ensimmäiset askeleet kullakin 21 polulla. Valtioneuvoston ICT-asiantuntijaryhmä <br />
ja sen ympärille muotoutuva verkosto tulee omalta osaltaan nostamaan <br />
esiin uusia toimenpiteitä rullaavasti seuraavien vuosien aikana.<br />
<br />
== 2. ICT on uudistumisen ja kasvun moottori ==<br />
<br />
<big>Digitalisointi ja internet-talouden nopea hyödyntäminen ovat murroksessa olevalle Suomelle keskeisiä askeleita kohti uutta kasvua.</big> <br />
<br />
Suomen rakenteellinen kilpailukyky on monissa kansainvälisissä vertailuissa <br />
maailman kärkeä. Olemme esimerkiksi World Economic Forumin lähinnä yhteiskunnan <br />
rakenteellista kilpailukykyä mittaavassa vuoden 2012 vertailussa maailman <br />
kolmanneksi paras. Hausmann & Hidalgon kansakuntien teollisuudenrakennetta <br />
mittaavassa vertailussa Suomi sijoittuu kuudenneksi. <br />
<br />
Lisäksi Suomi on maailman huippua mitä tulee korruption vähäisyyteen tai yleisissä <br />
tietojärjestelmissämme olevien virusten vähäiseen määrään. Koulutusjärjestelmämme <br />
on arvostettu maailman parhaimmaksi useissa Pisa-tutkimuksissa. Samoin <br />
brittiläinen koulutusyhtiö Pearson sijoitti Suomen ykköseksi vertaillessaan 20 kehittyneen <br />
maan koulujärjestelmiä. Hyvä koulutus nostaa yleensäkin Suomen asemaa <br />
lähes kaikissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. <br />
<br />
Kaikki edellä olevat kilpailukykymittarit arvioivat yhteiskuntien ja niiden osien <br />
rakenteellista kyvykkyyttä. Tässä mielessä Suomi on tehnyt hyvää työtä omien <br />
rakenteidensa kehittämisessä useiden vuosikymmenten ajan. <br />
<br />
=== huonoT TEhoT hyväSTä konEESTa === <br />
<br />
Hyödynnämme tätä rakenteellista kilpailukykypotentiaalia kuitenkin puoliteholla. <br />
Esimerkiksi sveitsiläisen IMD:n vuoden 2012 kilpailukykyvertailussa olemme vasta <br />
sijalla 17. IMD selvittää nimenomaan talouden suoriutumista. Yrittäjyysasenteita selvittävässä <br />
Global Entrepreneur Monitor -vertailussa (GEM) Suomi sijoittuu mukana <br />
olevan 26 maan joukossa puoliväliin. Eräiden kasvua ja kansainvälistymishalukkuutta <br />
kuvaavien tekijöiden osalta olemme kolmanneksi viimeisiä. <br />
<br />
Ehkä kaikkien lahjomattomin maan taloudellista tilaa ja kilpailukykyä kuvaava <br />
mittari on kauppataseen ja viennin kehitys. Suomen kauppatase on heikentynyt <br />
tasaisesti vuoden 2000 huipusta, jolloin Suomi vei noin 13 miljardilla enemmän kuin <br />
toi. Pitkä 19 vuoden ylijäämäjakso kääntyi alijäämäksi vuonna 2011. Käänne parempaan <br />
ei tapahdu itsestään. Vientiteollisuuden tuotantoa on siirtynyt Suomesta ulkomaille <br />
ja monet välttämättömät tuontituotteet energia etunenässä ovat kallistuneet. <br />
<br />
Finanssikriisin jälkeisenä vuonna 2009 vientimme putosi 30 prosenttia vuoden <br />
2008 viennin tasosta, joka oli 67 miljardia euroa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, <br />
Etlan mukaan saavutamme vuoden 2008 viennin tason vuonna 2016. Kun inflaatio <br />
huomioidaan, vuosi on 2022 tai 2023. <br />
<br />
=== kolmE ISkua TalouSkaSvullE === <br />
<br />
Suomella on vakavia ongelmia, koska globaalin työnjaon muutos, teknologinen murros <br />
ja suhdannekuoppa huojuttavat taloutta samaan aikaan. Painetta uuden kasvupolun <br />
löytämiseen lisää se, että väestömme ikärakenne on kääntynyt ennätysmäisen <br />
nopeasti kansantalouden kannalta vaikeammaksi ja julkisen sektorin velka on <br />
kasvanut nopeasti. <br />
<br />
Murroksen ja talouteemme kohdistuvien haasteiden seuraukset ovat vakavat. <br />
Suomen vientiteollisuudesta on hävinnyt merkittävä määrä työpaikkoja viimeisten <br />
kymmenen vuoden aikana. <br />
<br />
• Teknologiateollisuudesta on kadonnut kokonaisuudessaan 40 000 työpaikkaa <br />
vuoden 2008 jälkeen. <br />
<br />
• Nokia-klusterista yksistään on hävinnyt 14 000 työpaikkaa parissa vuodessa. <br />
<br />
• Metsäteollisuus on leikannut noin 20 000 työpaikkaa vuoden 2000 jälkeen. <br />
<br />
Pitkän aikavälin tarkastelu paljastaa, että eniten uusia työpaikkoja syntyy pk-yrityksissä. <br />
Vuosina 2002–2011 Suomeen syntyi lähes 120 000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa <br />
ja niistä yli 110 000 on pk-yrityksissä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä <br />
uudesta työpaikasta on syntynyt alle 250 työntekijän yrityksiin. Useampi kuin joka <br />
neljäs on perustettu 1–4 hengen yrityksiin. <br />
<br />
Työpaikkoja on hävinnyt pääasiassa suuryrityksistä ja vientivetoisista yrityksistä <br />
ja syntynyt etupäässä pk-yrityksiin ja kotimarkkinayrityksiin. Tämä rakennemuutos <br />
selittää osaltaan viennin supistumisen. <br />
<br />
Työpaikkojen synnyn ja työllisyystilanteen rinnalla tulee kantaa huolta siitä, <br />
miten Suomessa toimivat yritykset investoivat Suomeen. Sodan jälkeinen teollinen <br />
uudelleenrakentaminen piti investoinnit korkealla tasolla 1990-luvun lamaan asti. <br />
Laman aikana kiinteät investoinnit putosivat alhaisemmalle tasolle, mutta sen jälkeen <br />
aineettomat investoinnit ovat puolestaan nousseet. Finanssikriisin aikaan <br />
kiinteät investoinnit putosivat muuta Eurooppaa enemmän, mutta tutkimus- ja kehitysinvestoinnit <br />
pitivät kokonaisinvestoinnit kohtuullisella tasolla. (Investointeja <br />
Suomeen, Jorma Eloranta TEM-julkaisu 9/2012). <br />
<br />
Nokian säästöohjelmat synkistävät tältä osin näkymiä, koska juuri Nokian t&kpanokset <br />
ovat lähes puolet koko teollisuuden aineettomista investoinneista. Lähivuosina <br />
aineettomat investoinnit eivät paikkaa kiinteiden investointien pudotusta. <br />
<br />
Kuitenkin kasvun kannalta kriittisin kysymys on, kuinka paljon yritykset kehittävät <br />
korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita Suomessa. Kilpailukykyiset, lisäarvoa <br />
luovat tuotteet synnyttävät kasvua voimistavia kerrannaisvaikutuksia talouteemme. <br />
Nokia-klusterin myötä syntynyt voimakas kasvusysäys oli osoitus korkean lisäarvon <br />
tuotteiden vaikutuksesta kasvuun. <br />
<br />
=== TEknologInEn kEhITyS määrää kaSvuvauhdIn === <br />
<br />
Pelkistettynä kansantalouden kasvu syntyy kolmesta komponentista: työn ja pääoman <br />
määrän kasvusta sekä teknologisesta kehityksestä. Taloustieteen nobelisti <br />
<br />
Robert Solow osoitti, että teknologinen kehitys toi vuosina 1890–1995 Yhdysvaltain <br />
talouskasvusta noin kaksi kolmasosaa. <br />
<br />
Suomen mahdollisuudet vaikuttaa työn ja pääoman määrään ovat rajalliset. Suomen <br />
on toki tehtävä kaikkensa, että työpanoksen ja investointien kehitys olisi mahdollisimman <br />
hyvä. Kasvua tulee etsiä erityisesti kolmannesta tekijästä eli teknologiasta <br />
ja sen soveltamisesta yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Äärimmilleen pelkistettynä Suomessa toimivien yritysten tuotteiden kilpailukyky <br />
ratkaisee kasvuvauhtimme. Tuotteiden kilpailukyvyn kehittämisessä ja lisäarvonluonnissa <br />
kyky hyödyntää teknologia on keskeistä. <br />
Tällöin avainkysymykset Suomelle ovat: <br />
<br />
• Mitkä ovat keskeiset lisäarvonluonnin mahdollistavat teknologiat ja ideat? <br />
<br />
• Löytävätkö yritykset parhaimman kasvuympäristön Suomesta vai muualta? <br />
<br />
• Mitä Suomi voi tehdä kilpailukykyisten toimintaedellytysten luomiseksi <br />
yrityksille? <br />
<br />
=== TIEToTEknIIkka on kaSvun mooTTorI === <br />
<br />
ICT on merkittävin kasvua vauhdittava teknologia. Sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnassa <br />
kaikkialle. ICT-osaamista tarvitaan myös kaikilla muilla kasvualoilla kuten <br />
bioteknologiassa, ympäristöteknologiassa ja lääketieteessä. <br />
<br />
Vaikutukset ovat samankaltaisia kaikenlaisissa yhteiskunnissa. Paul Schreyerin <br />
tutkimus vuodelta 2000 osoitti, että ICT-investoinnit ovat lisänneet kasvua G7-maissa. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus kertoo, että internet toi kehittyneiden talouksien kasvusta <br />
keskimäärin viidenneksen vuosina 2004–2009.Tutkimus kertoo myös, että yhtä <br />
internetin hävittämää työpaikkaa kohti syntyi 2,6 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Maailmanpankin tutkimus puolestaan todistaa, että laajakaistainen internet <br />
vauhdittaa talouskasvua kehittyvissä maissa. Tutkimuksen mukaan hallitusten <br />
tulisi yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa kiihdyttää laajakaistaverkkojen rakentamista. <br />
Maailmanpankin mukaan digitaaliset palvelut luovat työpaikkoja etenkin <br />
nuorille. <br />
<br />
=== kIlpaIlukykyä dIgITaalISIlla palvEluIlla === <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa niin kulutustavara- kuin investointihyödykevalmistajien <br />
liiketoimintalogiikkaa muuttuu palveluvetoiseksi. McKinseyn tutkimuksen mukaan <br />
digitaalisuuden suurimpia hyötyjiä eivät ole varsinaiset internet-yritykset, vaan hyödyistä <br />
suurimman osan korjaavat muiden alojen yritykset. Menestyneimmät yritykset <br />
ovat kehittäneet uuden palvelumallin tuotteidensa kilpailukyvyn kehittämiseksi <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. <br />
<br />
Menestys ei kuitenkaan synny pelkästään teknologialla. Liiketoiminnalliset <br />
innovaatiot, brändit ja johtamismallit ovat aivan ratkaisevia asioita myös internet-<br />
maailmassa. Monen modernin internet-yrityksen haasteet ovatkin kovin perinteisiä <br />
puutteita tuotteistamisessa, kaupallistamisessa, ansaintalogiikan kehittämisessä <br />
ja kansainvälistämisessä. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus internetin vaikutuksista päätyy ajatukseen, että menestyneimpiin <br />
internet-valtioihin on syntynyt vahva digitaalisten palveluiden ekosysteemi, <br />
jossa on edistetty osaamista, helpotettu pääoman saamista, kehitetty infrastruktuuria <br />
ja luotu vetovoimainen liiketoimintaympäristö. <br />
<br />
Suomen lähtökohta kansainvälisessä digitaalisessa kilpailussa on Nokia-klusterin <br />
takaiskuista huolimatta hyvä. Monet yhteiskunnan digitaalista suorituskykyä vertailevat <br />
kansainväliset arviot nostavat Suomen maailman kärkijoukkoon. Englantilaisen <br />
Economist Intelligence Unitin vertailussa Suomi oli neljänneksi paras digitaalinen <br />
talous. World Economic Forumin informaatioteknologiaraportin mukaan Suomi <br />
on maailman kolmanneksi parhaiten verkottunut maa. YK:n selvityksen mukaan <br />
Suomen hallinto on yhdeksänneksi paras sähköisessä toiminnassa. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että Suomessa on kansainvälisesti ajatellen hyvä toimintaympäristö, <br />
infrastruktuuri ja osaamistaso. Kaikkein mielenkiintoisinta on, että kansainvälisten <br />
vertailujen mukaan suomalaiset myös soveltavat ICT-teknologiaa monipuolisesti <br />
sekä kotitalouksissa, yrityksissä että julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Yleiskuva Suomen ICT-osaamisesta on hyvä, mutta isoon kuvaan mahtuu monia <br />
merkittäviä kehittämiskohteita, jotka liittyvät infrastruktuuriin, osaamiseen, rahoitukseen <br />
ja toimintatapoihin. Monilla tärkeillä erikoisalueilla osaaminen on kapeaa. <br />
Siksi digitaaliajan yritysten toimintaedellytyksissä on paljon kehitettävää. <br />
<br />
Kaikki edellä mainitut raportit kertovat myös, että moni valtio panostaa merkittävästi <br />
kehittyäkseen digitaalisessa kisassa. Siksi Suomen pitää lisätä olennaisesti <br />
uudistumisvauhtia olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen. Tavoitteena tulee olla <br />
lisäarvon kasvattaminen digitaalisilla palveluilla. <br />
<br />
Nopeus on internet-taloudessa ratkaisevaa sekä uuden kehittämisessä että innovaatioiden <br />
käyttöönotossa. Osaamistarpeet ovat vielä monimuotoisemmat kuin <br />
perinteisessä teollisessa maailmassa. Oleellista Suomelle on synnyttää toimintaedellytykset, <br />
joissa yritysten on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ICT-teknologiaa <br />
kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden lisäarvon luomiseksi. <br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 2 ===== <br />
<br />
• Kansainvälisen työnjaon muutos, teknologinen murros ja suhdannekuoppa ovat leikanneet etenkin vientipainotteisia työpaikkoja huolestuttavalla tavalla. <br />
<br />
• Kyky soveltaa teknologiaa on uuden kasvun merkittävin tekijä. <br />
<br />
• ICT on teknologioista merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde. <br />
<br />
• Äärimmilleen pelkistettynä kasvussa on kyse yritysten kyvystä hyödyntää ICT:tä tuotteidensa ja palveluidensa lisäarvon luomisessa. <br />
<br />
• Avainkysymys Suomelle on, miten synnytetään olosuhteet, joissa yritysten on mielekästä kehittää ja kasvaa Suomessa. Siksi avaamme seuraavassa luvussa kysymystä, mitkä tekijät ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta oleellisia.<br />
<br />
== 3. Yritysten ja julkisen sektorin kilpailukyky internet-taloudessa == <br />
<br />
<big>Digitaalisen talouden kilpailukenttä on muuttunut nopeasti. muutoksen myötä relevantin osaamisen merkitys korostuu yritysten kasvupäätöksissä.</big> <br />
<br />
Digitaalitaloudessa arvonluonnin ja sen ”nappaamisen” logiikat ovat muuttuneet <br />
merkittävästi 2000-luvun kuluessa. Toimialarajat ovat hämärtyneet ja samalla yritysten <br />
kilpailuasetelmat ovat muuttuneet. <br />
<br />
Selvimmin muutos näkyy siinä, miten tuotteet ja palvelut ovat kytkeytyneet <br />
entistä tiiviimmin toisiinsa. Useilla toimialoilla yritysten välisen kilpailun ratkaisijaksi <br />
ovat nousseet palvelut, jotka aiemmin olivat enemmänkin tukitoimintojen <br />
roolissa. Asiakkaat arvioivat usein enemmän palveluista samaansa lisäarvoa kuin <br />
perustuotetta. <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa palveluiden ja tuotteiden yhdistelmiä on lähes loputon <br />
määrä. Samoin saattaa olla näiden tuottajia. Siksi kilpailua käydään entistä enemmän <br />
useiden yritysten muodostamien ekosysteemien välillä. Asiakkailla on runsaasti <br />
vaihtoehtoja, kun he valitsevat itselleen sopivimpia ratkaisuja. Menestys <br />
on yhä enemmän kiinni siitä, kuinka innovatiivisia kokonaisuuksia ekosysteemit <br />
tuottavat. <br />
<br />
Nokian nopea hiipuminen matkapuhelinkilpailun huipulta on osoitus kilpailuasetelmien <br />
muuttumisesta. Yksinkertaistaen ICT-sektorin ekosysteemin muutosta voidaan <br />
kuvata kolmen kerrostuman avulla, (Fransman, 2010 ja Veugelers, 2012). Muutama <br />
vuosi sitten kerrostumat olivat varsin selvästi erotettavissa. <br />
<br />
<br />
Kerros I: Verkkoteknologioiden ja niihin liittyvien laitteiden tarjoajat (esim. Ericsson, Cisco, Nokia) <br />
<br />
Kerros II: Verkko-operaattorit (esimerkiksi Elisa, DNA, Sonera) <br />
<br />
Kerros III: Sovellusalustojen, sisällön ja palveluiden tarjoajat (esim. Google, Amazon, YouTube) <br />
<br />
<br />
Yhdessä käyttäjien kanssa nämä kolme kerrosta muodostivat laajan ICT-ekosysteemin <br />
ja digitaaliset markkinat. Painopiste on nopeasti siirtynyt systeemin kolmanteen <br />
kerrostumaan eli sovellusalustoihin ja palveluihin. Siellä perinteiset toimialarajat ja <br />
ansaintamallit eivät välttämättä päde. Myös laitevalmistajat ja verkko-operaattorit <br />
ovat siirtyneet entistä enemmän sisällön ja palveluiden tuottajiksi. <br />
<br />
Telekommunikaation, internetin, television ja sisällöntuotannon lähentyminen on <br />
edennyt vaiheeseen, jossa rajaa eri teknologioiden välillä on vaikea vetää. Esimerkiksi <br />
matkapuhelimilla ei ole enää erillistä asemaa. Puhelimet ovat vain yksi mahdollinen <br />
päätelaite, jolla hyödynnetään globaalien verkkojen palveluita ja sovelluksia. <br />
<br />
Suomen mahdollisuuksia uudessa tilanteessa voidaan katsoa kahdesta näkökulmasta: <br />
digitaaliteknologian ja -palveluiden tuottajan ja niiden hyödyntäjän näkökulmasta. <br />
(Kuvio ICT-alan ja internetin kerrokset.) <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n TuoTTajana === <br />
<br />
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Eurooppa ja eurooppalaiset ICT-alan yritykset <br />
ovat nopeassa tahdissa menettäneet kilpailuasemiaan yhdysvaltalaisille ja <br />
myös aasialaisille yrityksille (Grajek, 2012, Veugelers, 2012, Fransman, 2010). Ehkä <br />
suhteellisesti eniten muutos koskettaa Suomea, jossa ICT:n osuus kansantaloudesta <br />
on ollut maailman suurimpia. <br />
<br />
Globaali kilpailutilanne on muuttunut nopeasti. Omilla tuotealustoillaan kilpailevien <br />
vertikaalitoimittajien kuten Nokian, Samsungin ja Motorolan kilpailusta on <br />
siirrytty aikaan, jossa sovellus- ja sisältöalustojen päälle rakennetaan ekosysteemejä <br />
kuten Android ja Windows Phone. Myös vertikaalimallit jatkuvat kuten Apple <br />
iOS ja Nokian S40. Samaan aikaan HTML5-standardi yleistyy voimakkaasti standardoiden <br />
edelleen uusia, avoimia rajapintoja. Suomi ja Nokia eivät enää ole päätelaitekilpailusta <br />
ekosysteemikilpailuksi muuttuneessa kisassa globaaleja markkinajohtajia. <br />
Vahvin asema kilpailussa on yrityksillä, joilla on käyttöjärjestelmään tai sovelluksiin <br />
ja palveluihin perustuva oma ekosysteemi, vahva kuluttajabrändi sekä suora <br />
yhteys kuluttajiin. <br />
<br />
Digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa Nokia-klusterin yritykset ovat <br />
edelleen vahvoja. Kilpailu kerroksessa I (verkkoteknologia ja laitteet) on erittäin <br />
kovaa uusien globaalien, usein aasialaisten, toimijoiden laajentaessa markkinoitaan <br />
Eurooppaan ja päätelaitekilpailun muututtua kerroksen III ekosysteemikilpailuksi. <br />
Suomalaisten ICT-yritysten kilpailukenttä on siis laajentunut ja muuttunut kompleksisemmaksi. <br />
Infrastruktuurin merkittävin rakennusvaihe on ohi, vaikka se kehittyykin <br />
edelleen. <br />
<br />
Esimerkiksi Nokia Siemens Networksilla on johtavaa osaamista neljännen sukupolven <br />
verkkoteknologiassa. Tällä on suuri merkitys, kun datamäärät moninkertaistuvat <br />
tietoliikenneverkoissa. Se tarjoaa erikoistuneille suomalaisille yrityksille uusia <br />
liiketoimintamahdollisuuksia, mutta markkinoiden kasvu on hitaampaa kuin päätelaitemarkkinoilla. <br />
Suuri osa lisäarvosta luodaan kuitenkin sovellusalustojen, sisällön <br />
ja palveluiden tuotannossa – kerroksessa III. <br />
<br />
Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet liittyvätkin usein sovellusalustojen <br />
ja palveluiden luomiseen kapeilla erityisalueilla globaaleille markkinoille. <br />
Lisäksi esimerkiksi Nokian erityisosaaminen kartta- ja kameratoimintoihin liittyen <br />
luo pohjan rakentaa lisäarvoa tuotteisiin ja III kerroksen uusia ekosysteemejä. <br />
<br />
Case: Mikrosysteemeistä miljardin euron bisnes <br />
<br />
Muun muassa autoissa, terveysteknologiassa ja mobiililaitteissa käytettävistä mikrosysteemeistä on kehittynyt Suomeen jo lähes miljardin euron liiketoimintaa. Mikrosysteemien MEMS (Micro Electro Mechanical Systems) käyttö on <br />
lisääntynyt nopeasti älykkäiden laitteiden yleistyttyä. <br />
<br />
Mikrosysteemien kehitys alkoi Suomessa jo 1970-luvulla. Nokian panostukset alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen vauhdittivat kuitenkin merkittävästi osaamisen kehittymistä vuosituhannen vaihteessa. Tuossa vaiheessa osaaminen vahvistui myös Nokian alihankkijoilla. Nokian henkilöstövähennyksien myötä osaamista on siirtynyt alihankkijoille myös henkilöstön mukana. VTT:n MemsCat-hankekokonaisuus kannustaa aloittavia yrityksiä kehittämään mikrosysteemeihin perustuvia innovaatioita. Samoin ohjelma kannustaa teollisuusyrityksiä mikrosysteemien hyödyntämiseen. <br />
<br />
Alan kasvunäkymät ovat hyvät. Sulautettuja aistivia mikrojärjestelmiä tarvitaan yhä useammassa paikassa niin kulutustuotteissa kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. Esimerkiksi älykkäitä antureita voidaan käyttää muun muassa törmäys- tai liiketunnistimissa, joilla lisätään turvallisuutta autoissa. Samoin anturit voivat valvoa ilman laatua älykkäässä ilmastointijärjestelmässä. <br />
<br />
=== Eu:n jäykäT SISämarkkInaT hIdaSTavaT kaSvua === <br />
<br />
Merkittävä kilpailukykyongelma suomalaiselle ICT-yritykselle on Euroopan digitaalisten <br />
sisämarkkinoiden jäykkyys. Kuluttajat ja yritykset kohtaavat monenlaista <br />
byrokratiaa ostaessaan digitaalisia tuotteita tai palveluita kotimaansa ulkopuolelta. <br />
Yhdysvalloissa internet-palvelun tarjoaja voi lanseerata tuotteensa kerralla koko <br />
maan markkinoille, kun taas EU:ssa palvelun tarjoaja törmää byrokratiamuuriin. <br />
Tämä voi käytännössä tarkoittaa kymmeniä tai jopa satoja sopimuksia, viranomaislupia <br />
ja maakohtaisia hallinnointijärjestelmiä, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin, <br />
tietosuojaan ja kuluttajansuojaan 27 eri jäsenmaassa. <br />
<br />
Asiakaspohjan laajentaminen muihin EU-maihin edellyttää lisäinvestointeja, <br />
jotka ovat usein pk-yrityksille kynnyskysymys. Erään eurooppalaisen digitaalialan <br />
yrityksen arvion mukaan digitaalisen kuluttajapalvelun laajentaminen uuteen EU-<br />
maahan edellyttää noin kahden miljoonan euron investointia pelkästään lainsäädännön <br />
ja hallintojärjestelmien erojen takia. <br />
<br />
Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen on yksi EU:n lippulaivahankkeista, <br />
mutta käytännön edistyminen on ollut hidasta. <br />
<br />
Digitaalisia sisämarkkinoita voidaan hahmottaa neliosaisen arvoketjumallin <br />
avulla: sisällöntuotanto, digitaalinen palvelu, vuorovaikutus verkossa sekä kuluttaminen <br />
ja tuottaminen päätelaitteessa. Suomessa ja laajemminkin EU:ssa löytyy paljon <br />
vahvuuksia sisällöntuotannossa esimerkiksi pelialalla, kulttuurituotannossa ja <br />
journalismissa. Suomesta löytyy myös vahvaa teknologiaosaamista sekä operaattoreita <br />
ja laitevalmistajia sisältöjen välittämiseen digitaalisesti erilaisilla päätelaitteilla, <br />
kuten matkapuhelimella. Eurooppalaisten kipukohta on arvoketjun sisältöjen <br />
tuotteistaminen. Erityisesti digitaaliset markkinapaikat ovat lähes poikkeuksetta <br />
valuneet amerikkalaisille yrityksille, kuten Amazon, Apple, Google ja Microsoft, <br />
jotka ovat palvelun luomisvaiheessa hyötyneet mittavien kotimarkkinoiden edusta. <br />
<br />
Sisällöntuotanto <br />
<br />
Digitaalinen <br />
palvelu <br />
<br />
Vuorovaikutus <br />
verkossa <br />
<br />
Kuluttaminen <br />
ja tuottaminen <br />
päätelaitteessa <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n hyödynTämISESSä ===<br />
<br />
<br />
Digitaaliteknologian hyödyntämiseen muilla talouden sektoreilla liittyy kaksi suurta <br />
mahdollisuutta: <br />
<br />
:• digitaaliteknologian ja -palveluiden integroiminen osaksi teollisuustuotteita <br />
:• digitaaliteknologian hyödyntäminen globaalien arvoketjujen hallinnassa. <br />
<br />
Raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Teollisuusyritykset myyvät <br />
yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Esimerkiksi Wärtsilä tarjoaa voimalaitoksia <br />
myydessään palvelua, jossa Wärtsilän henkilöstö vastaa laitosten päivittäisestä <br />
operoinnista. <br />
<br />
Teollisuustuotteisiin integroitavat palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian <br />
sovelluksia. Suomen vahvat teollisuusyritykset voivat olla digitaaliteknologian <br />
ja digitaalisten palveluiden tärkeimpiä käyttäjiä. <br />
<br />
Teknologiateollisuuden Etlan tutkijoilla teettämä tutkimus kertoo, että Suomen <br />
teollisuuden viennistä noin kolmannes tulee tuotteista, jotka ovat riippuvaisia ohjelmistoista. <br />
Suuret teollisuusyritykset ovat jo pitkään nostaneet tuotteidensa kilpailukykyä <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. Vuonna 2010 Suomessa toimivat teollisuusyritykset <br />
työllistivät kotimaassa 7900–10800 ohjelmistokehittäjää. Neljä liikevaihdoltaan <br />
suurinta teollisuusyritystä työllisti näistä 74 prosenttia, kertoo Tuomo Nikulaisen, <br />
Jyrki Ali-Yrkön ja Timo Seppälän tutkimus ”Softaa koneisiin”. <br />
<br />
Suuret yritykset ovat monissa asioissa edelläkävijöitä siksi, että niillä on osaamista, <br />
resursseja ja suuret tarpeet ICT:n hyödyntämiseen. Esimerkiksi laivamoottoreita <br />
ja voimalaitosratkaisuja valmistavan Wärtsilän tuotteiden tyypillinen elinikä <br />
on 25 vuotta. Tuotteiden huoltaminen ja uudelleenrakentaminen vaatii suurten tietosisältöjen <br />
hallintaa. Siksi ICT on yhtiölle keskeinen kilpailukyvyn ylläpitäjä, joka <br />
auttaa hallitsemaan suuria tietosisältöjä kustannustehokkaasti, arvioi yhtiön talousjohtaja <br />
Raimo Lindh Tietoviikko-lehdessä. <br />
<br />
Digitaaliteknologia on tehnyt mahdolliseksi tuotannon hajauttamisen yhä pienempiin <br />
osiin ja näiden osien sijoittamisen eri puolille maailmaa. Tätä arvoketjua <br />
tai -verkostoa hallitaan ICT:n avulla. <br />
<br />
Myös yrityksen sisäiset palvelut – suunnittelu, t&k, muotoilu, erilaiset pääkonttoripalvelut <br />
– voidaan irrottaa tieto- ja viestintäteknologian tuella omiksi toiminnoikseen. <br />
Nämä ovat tyypillisesti korkean jalostusarvon ja palkkatason tehtäviä, joista <br />
maat ja alueet kilpailevat. Ne ovat myös toimintoja, jotka synnyttävät aineetonta <br />
pääomaa. Merkittävä osa globaaleissa verkostoissa syntyvästä lisäarvosta on korvausta <br />
tälle pääomalle. <br />
<br />
=== kanSaInvälISET SuomalaISyrITykSET TarvITSEvaT oSaamISTa === <br />
<br />
Kansainvälinen kilpailu tapahtuu yhä enemmän kokonaisten ekosysteemien välillä. <br />
Ekosysteemi tarkoittaa kokonaisuutta, jossa useat toimijat täydentävät toistensa <br />
osaamista ja hyötyvät jokainen toisistaan. Esimerkiksi lentokenttä on paikallinen <br />
ekosysteemi, jossa ravintoloiden, myymälöiden, autovuokraamojen ja lentoyhtiöiden <br />
palvelut tukevat toisiaan. <br />
<br />
Kilpailukykyisessä ekosysteemissä tarvitaan monenlaista osaamista. Professori <br />
Rosabeth Moss Kanter toteaa Harvard Magazinen haastattelussa ekosysteemin <br />
rikastamisesta seuraavasti: <br />
<br />
”Tärkeintä on muistaa neljä asiaa: ideat pitää muuttaa liiketoiminnaksi, pienten <br />
ja suurten yritysten täytyy kohdata, koulutus on yhdistettävä entistä paremmin työtehtäviin <br />
ja toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä tulee rohkaista.” <br />
<br />
Olemme edellä todenneet, että suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin <br />
ja että Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä. <br />
Suuret yritykset ovat kuitenkin elintärkeitä ekosysteemeille ja Suomen kasvulle. <br />
Suurilla yrityksillä on valmiina monia uuden luomisessa tarvittavia tekijöitä, joita <br />
pieniltä usein puuttuu. Suurilla on muun muassa kansainväliset markkinointikoneistot, <br />
kaupallistamisosaamista, rahoituskanavat ja mahdollisuus investoida tutkimukseen <br />
ja tuotekehitykseen. Suomen ei pidä valita pienten ja suurten välillä, vaan <br />
edistää kaikenlaisten yritysten kasvua. <br />
<br />
Kansainvälisesti toimivilla, suurilla suomalaisyrityksillä on paljon vaihtoehtoja, <br />
kun ne etsivät parhaita kohdemaita investoinneilleen. Suoriin investointeihin vaikuttavia <br />
tekijöitä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Unctad on jaotellut ulkomaille <br />
suuntautuvien investointien vetovoimatekijät kolmeen luokkaan: kauppaan liittyvät <br />
tekijät, osaamiseen liittyvät vaikuttimet ja kotimaiset työntötekijät. <br />
<br />
Kauppaan liittyviä tekijöitä ovat muun muassa markkinoiden avoimuus ja koko <br />
sekä mahdollisuus rajat ylittävään integraatioon. <br />
<br />
Osaaminen liittyy muun muassa teknologiaan, pääomaan ja yrittäjyysosaamiseen. <br />
<br />
”Työntäviä voimia” voivat olla muun muassa huono infrastruktuuri, pienet kotimarkkinat, <br />
osaajien puute, pääoman puute, jäykät työvoimamarkkinat sekä verotus. <br />
<br />
Kun kansainvälinen suomalaisyritys pohtii investointia, se arvioi sekä muualle <br />
vetäviä tekijöitä että kotimaasta työntäviä voimia. <br />
<br />
ICT-vetoisessa kasvussa osaaminen on aivan keskeinen syy investointeihin. Sitran <br />
raportti ”Suuri siirtymä” tiivistää lähtökohdan osuvasti: ”Yritysten tieto- ja innovaatiostrategian <br />
peruskysymyksiä on, mistä löydetään sellaista uutta tietoa, joka <br />
täydentää yrityksen omaa osaamista ja mahdollistaa innovaatiot.” <br />
<br />
Tämä on näkynyt parin vuoden aikana ICT-alalla, kun muun muassa Ericsson, Intel, <br />
Electronic Arts, Huawei ja Samsung ovat tuoneet Suomeen kehitystoimintaansa. <br />
<br />
Kansakunnan perusosaamisesta huolehtimisella julkinen sektori voi vaikuttaa <br />
eniten yritysten kilpailuedellytyksiin. Tältä osin voi lainata investointien lisäämistä <br />
pohtineen Jorma Elorannan tekemän raportin johtopäätöstä. <br />
<br />
”Vain oikeasti parhaat voittavat. Perusosaamisen tasoa pitää nostaa koko ajan, <br />
koska kaikki muutkin tekevät niin. Huippuosaamisen taso ja soveltuvuus yritykselle <br />
ovat loppusuoran valtteja. Vain huippuosaaminen vie finaaliin.” <br />
<br />
Tästä syystä työryhmän toimenpide-ehdotuksissa painottuu osaamisen kehittäminen <br />
pitkäjänteisesti niin, että Suomessa noustaan huipulle tärkeillä osaamisalueilla <br />
ja rakennetaan toimintatapoja, joilla tämän osaamisen soveltaminen yrityksissä <br />
nopeutuu.<br />
<br />
=== SuomI TarvITSEE lISää kaSvuyrITykSIä ja STarTup-hEnkEä ===<br />
<br />
Internet-teknologiaan perustuva liiketoiminta on vasta elinkaarensa alussa. Elinkaaren <br />
alkuvaiheessa tarvitaan yrittäjyyttä, innovatiivisia, globaaleille markkinoille tähtääviä <br />
yrityksiä ja riskinottoa. <br />
<br />
Suomessa, kuten Euroopassa yleensäkin, ICT-sektorilla on huomattavasti vähemmän <br />
pieniä ja aloittavia yrityksiä kuin Yhdysvalloissa. Globaalit tietoverkot tarjoavat <br />
kuitenkin pienillekin yrityksille pääsyn maailmanlaajuisille markkinoille nopeasti <br />
ja pienin kustannuksin. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksen mukaan Suomessa oli 668 <br />
kasvuyritystä vuosina 2007–2010. Vähäisestä lukumäärästään huolimatta nuo yritykset <br />
loivat noina vuosina puolet kaikista Suomeen syntyneistä työpaikoista eli <br />
noin 50 000 työpaikkaa. <br />
<br />
Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor kertoo, että Suomessa on <br />
helppo tehdä liiketoimintaa ja taloudellinen vapaus on hyvä. Myös valtion tuki yrittäjyydelle <br />
on monipuolista. <br />
<br />
Samoin EU:n kasvuyritysraportissa todetaan, että Suomi nousee esiin maana, <br />
jossa on useita kasvuyrittäjyyttä tukevia ohjelmia. Ohjelmista huolimatta Suomessa <br />
on vähän kasvuyrityksiä. OECD:n vuoden 2009 vertailu kertoo, että 83 prosenttia <br />
suomalaisista yrityksistä ei kasvanut ollenkaan kolmen edeltävän vuoden aikana. <br />
Esimerkiksi Tanskassa vastaavaan joukkoon kuului vain 47 prosenttia yrityksistä ja <br />
EU 27 maan keskiarvo oli 63 prosenttia. <br />
<br />
Kuvaavaa on sekin, että Deloitten Technology Fast 500 -raporttiin mahtuu 50 norjalaista <br />
kasvuyritystä, kun suomalaisia on noin puolet tuosta määrästä. <br />
<br />
Aalto-yliopiston tutkija Jari Handelberg arvioi väitöskirjassaan, että vähäinen <br />
kasvuyritysten määrä selittyy suomalaisen yhteiskunnan vanhanaikaisilla arvoilla <br />
ja säännöillä. Handelbergin mukaan kasvuyritysten luominen ei ole vain yksittäisten <br />
yrittäjien ja johtajien asia, vaan se on koko yhteisön toiminnan tulosta. Tämä on <br />
oleellista, kun suunnitellaan ja toteutetaan kasvuyrittäjyyttä tukevia, käytännönläheisiä <br />
politiikka- ja kehitysohjelmia ja perustetaan kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Global Entrepreneurship Monitor -selvityksen (GEM 2012) mukaan Suomi menestyy <br />
kansainvälisessä vertailussa heikoimmin juuri yrittäjien asenteita mitattaessa. <br />
Suomalaisyrittäjät tavoittelevat muita vähemmän kasvua, kansainvälistymistä ja <br />
riskipääomaa. <br />
<br />
Suomessa kasvuyrittäjien yhteinen huoli liittyy Suomen yritysverotukseen, joka <br />
on esimerkiksi naapurimaita Viroa ja Ruotsia kireämpää. Lisäksi verotus kohdistuu <br />
usein toiminnan aktiivisuuteen ja transaktioihin, eikä syntyneisiin voittoihin. <br />
Aktiivisen toiminnan verottaminen ei kannusta lisätoimeliaisuuteen ja riskinottoon. <br />
Rahoituksen saatavuus on toinen merkittävä ongelma. Suomessa esimerkiksi pääomasijoitusten <br />
osuus kansantalouden kokoon suhteutettuna on selvästi pienempi <br />
kuin Norjassa ja etenkin Ruotsissa. <br />
<br />
EU:n kasvuyritysraportti puolestaan on päättynyt seuraaviin johtopäätöksiin koko <br />
Euroopan osalta. <br />
<br />
1. Kasvuyrityksiä kannattaa tukea, koska ne luovat eniten uusia työpaikkoja. <br />
2. Tavoitteena voisi olla nopean kasvun sijaan kestävä kasvu. <br />
3. Kasvuyrittäjyyttä voi olla millä alalla tahansa, joten kasvupolitiikan ei pidä tähdätä erityisiin toimialoihin. <br />
4. Julkisen sektorin ei pidä poimia voittajia, vaan luoda olosuhteet, jotka tukevat kasvua. Nämä voivat liittyä esimerkiksi verotukseen, konkurssilainsäädäntöön ja investointisäädöksiin. <br />
5. Koska pääoman saaminen on kasvavien pk-yritysten suuri ongelma, kannattaa kasvua tukevien ohjelmien ykkösprioriteettina olla rahoituskanavien avaaminen. <br />
6. Kansainvälistymistä on tuettava. <br />
<br />
Nopeaa kasvua hakevien startup-yritysten haasteena on Suomen kotimarkkinoiden pienuus. Siksi nämä yritykset tähtäävät heti syntyessään kansainvälisille markkinoille. Tällöin haasteeksi nousee alkuvaiheen rahoituksen lisäksi kansainvälisen huipputason myynti-, markkinointi- ja tuotteistusosaamisen hankkiminen. Harva <br />
pystyy löytämään näitä ainakaan kokonaan Suomesta, joten ulkomaisten huippuosaajien <br />
ja sijoittajien houkuttelu suomalaisyrityksiin on eräs Suomen keskeisimmistä <br />
kilpailutekijöistä. <br />
<br />
Huolimatta ICT-alan isoista irtisanomisista alan kasvuyritysten on vaikea löytää <br />
osaavaa työvoimaa; esimerkiksi pelialalla kilpailu osaajista on jo erittäin kovaa, ja <br />
osaajien puute rajoittaa jo alan yritysten kasvua. <br />
<br />
Suomalaisen korkeakoulusektorin kyky tuottaa huippuosaajia onkin eräs tärkeimmistä <br />
seikoista ICT-sektorin tulevaisuuden kannalta. Yliopistojen tulisi pystyä <br />
panostamaan korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Tätä voisi tukea muun <br />
muassa se, että yliopistot toisivat kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita ja opettajia <br />
Suomeen. <br />
<br />
=== ulkomaISIa yrITykSIä kIInnoSTavaT oSaamISkESkITTymäT === <br />
<br />
Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset menestyvät yleisesti ottaen hyvin. Ulkomaisen <br />
yrityksen henkilöstö on keskimäärin paremmin koulutettua kuin suomalaisten <br />
yritysten. Ulkomaiset yritykset ovat myös hyviä veronmaksajia Suomessa. Silti <br />
Suomi houkuttelee passiivisesti kansainvälisiä yrityksiä. Tästä syystä Suomeen siirtyy <br />
niukasti uutta teknologista osaamista kansainvälisten yritysten mukana. Samoin <br />
Suomi tekee vain vähän työtä sen eteen, että täällä jo toimivat ulkomaiset yritykset <br />
investoisivat lisää esimerkiksi tutkimuskeskuksiin. <br />
<br />
Suomella ei ole yhtään ylivertaista vetovoimatekijää, mutta ei toisaalta myöskään <br />
ylivoimaisen korkeita esteitä investoinneille. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa <br />
koulutustaso, teknologiaosaaminen, toimiva ja vakaa yhteiskunta ja Venäjän markkinoiden <br />
läheisyys. Lisäksi kansainvälinen tutkimus kertoo, että korruptio on Suomessa <br />
vähäistä ja yleisissä tietojärjestelmissä on vähän viruksia. Suomen haasteita <br />
puolestaan ovat Boston Consulting Groupin selvityksen mukaan työelämän jäykkyys, <br />
pienet kotimarkkinat ja heikosti kannustava verotus. <br />
<br />
Eri maista tulevilla yrityksillä ja eri toimialoilla on luonnollisesti hieman erilaisia <br />
arvioita Suomen vetovoimasta. Teknologia-alan yritysten sijoittautumisessa korostuu <br />
osaamisen, verotuksen ja julkisen palveluarkkitehtuurin merkitys. <br />
<br />
Kansainvälisten yritysten Suomen johtajien kommentit kertovat, että Suomeen <br />
pitäisi syntyä riittävän merkittäviä osaamiskeskittymiä, joita pitäisi myös markkinoida <br />
maailmalla. Vahvan ekosysteemin tai osaamisverkoston luominen edellyttää <br />
monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista osaamista, kykyä <br />
ottaa riskiä, sekä yksityistä että julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille <br />
ja palveluille. <br />
<br />
Tarvitaan myös laadukasta sääntelyä ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se <br />
vaatii myös saumatonta yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten tai paikallisten <br />
ekosysteemien täytyy olla kyvykkäitä kansainväliseen vuorovaikutukseen. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain, jos ekosysteemin laatu ja sen ympärille rakentuva osaaminen <br />
ovat maailman huippua. <br />
<br />
Suomi pystyi 1990-luvulla luomaan maailman huippua edustavan ekosysteemin <br />
mobiiliteknologian kehittämiseen. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden, laajamittaisen <br />
tutkimus- ja kehitystoiminnan, korkealuokkaisen opetuksen, yhteisen standardin, <br />
kansainvälisen verkoston sekä vahvan yritysklusterin ansiosta nousimme <br />
mobiilialan suunnannäyttäjiksi. <br />
<br />
Nyt voimme tehdä saman ICT-teknologian soveltamisessa hyödyntämällä mobiiliosaamistamme, <br />
jossa meillä on suhteellinen etu moniin muihin alueisiin verrattuna. <br />
Samalla meidän täytyy uudistaa toimintatapojamme uuteen kilpailutilanteeseen, <br />
markkinadynamiikkaan ja teknologiakehitykseen sopiviksi. <br />
<br />
<br />
Ulkomaiset yritykset Suomessa<br />
<br />
• Suomessa toimii noin 3 000 ulkomaisessa omistuksessa olevaa yritystä. <br />
• Ulkomaisten yritysten osuus kaikista Suomen yrityksistä on vain yksi prosentti. <br />
• Ne tekevät noin viidenneksen kaikkien yritysten vuosiliikevaihdosta, eli reilut 70 miljardia euroa. <br />
• Ne työllistävät noin 215 000 henkeä eli 15 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. <br />
• Ulkomaisten sijoitusten määrä on yli 30 prosenttia bkt:hen verrattuna, hieman OECD-maiden keskiarvoa enemmän. <br />
• Ruotsissa ulkomaisten investointien osuus on yli 60 prosenttia bkt:stä. Amerikkalaisista Pohjoismaihin tehdyistä investoinneista vain kaksi prosenttia suuntautuu Suomeen, ja osuus on laskenut viime vuosina.<br />
<br />
=== julkInEn SEkTorI kIlpaIlukyvyn TukEna ===<br />
<br />
Valtaosa tuote- ja palveluinnovaatioista tehdään yrityksissä. Julkisen sektorin kilpailukyky <br />
vaikuttaa kuitenkin merkittävästi yritysten mahdollisuuksiin kehittyä. Siksi <br />
poliittisten päättäjien valinnat vaikuttavat monella tavalla siihen, kuinka monipuolinen <br />
elinkeinorakenne maahan syntyy. <br />
<br />
Kansainväliset kilpailukykyselvitykset kertovat, että etenkin suomalainen peruskoulutus <br />
on korkeatasoista. Toisaalta esimerkiksi World Economic Forum arvioi Suomen <br />
tieteellisten tutkimuslaitosten tason vasta 18. parhaaksi maailmassa. Suomessa <br />
on erinomaisen hyvää insinöörikoulutusta ja prosessiosaamista, mutta matematiikan <br />
ja tilastotieteen saralla olemme kaukana kärjestä (Conference Board of Canada). <br />
<br />
Suomi on monilla kilpailukyvyn osa-alueilla parhaiden maiden joukossa. Accenturen <br />
analyysin mukaan erityisen tärkeitä ovat kuitenkin osa-alueet, joissa Suomi <br />
menestyy keskinkertaistesti ollen sijoilla 10–25. Näitä ovat mm. infrastruktuuri sekä <br />
erityisesti tuottavuus – yksi kilpailukyvyn tärkeimmistä osatekijöistä. <br />
<br />
ICT:n hyödyntäjänä Suomen julkinen sektori on parantanut vauhtiaan, mikä on <br />
kilpailukyvyn kannalta positiivinen asia. YK:n tuoreimmassa eGovernment-selvityksessä <br />
Suomi oli noussut ICT:n hyödyntäjänä kymmenen askelta ylöspäin sijalle <br />
yhdeksän. <br />
<br />
Selvityksessä alleviivataan, että taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten <br />
tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että hallitukset: <br />
<br />
:• tunnistavat eri hallinalojen synergiamahdollisuudet, jotka sähköiset ratkaisut tuovat <br />
:• muuttavat rakenteita niin, että sähköisen hallinnon mahdollistama yhteistyö voi toteutua <br />
:• edistävät yhteistyötä ja yhteensopivuutta ekosysteemien välillä. <br />
<br />
Syksyllä 2012 julkaistulla julkisen hallinnon ICT-strategialla pyritään vastaamaan <br />
näihin esitettyihin nykyaikaisen hallinnon vaatimuksiin. Sen toimeenpano on ehdottoman <br />
tärkeää. <br />
Boston Consulting Groupin analyysi hallitusten roolista internet-politiikassa korostaa, <br />
että kuilu hyvin verkottuneiden ja jäljessä tulijoiden välillä kasvaa. Onneksi Suomi <br />
kuuluu selvityksen mukaan parhaiden joukkoon (sijalla 7). Selvityksessä korostetaan <br />
yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä matkalla digitaaliseen maailmaan. <br />
<br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 3 ===== <br />
<br />
:• Digitaalisten tuotteiden kasvu on siirtynyt laitteista sovellusalustoihin ja palveluihin. Eurooppalaiset laitevalmistajat ovat menettäneet asemiaan muutoksessa. <br />
:• Teollisuusyritykset myyvät yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian sovelluksia. Näin vanha ja uusi yhdistyvät. <br />
:• Suomi tarvitsee kaiken kokoisia yrityksiä. Siksi täytyy tuntea erilaisten yritysten tarpeet. <br />
:• Suurille suomalaisyrityksille osaaminen on tärkein syy investoida kotimaahan. <br />
:• Kasvuyrityksille rahoitus on merkittävin pullonkaula. <br />
:• Startup-yritysten haasteita ovat rahoituksen ja osaajien löytäminen. Kynnystä kansainvälisten osaajien palkkaamiseen tulee madaltaa. <br />
:• Ulkomaisia yrityksiä vetää maahan osaaminen, jota pitää myös markkinoida. <br />
:• Julkisen sektorin aktiiviset ja passiiviset valinnat vaikuttavat elinkeinorakenteen monipuolisuuteen. <br />
:• ICT:n hyödyntäjänä julkisen sektorin kannattaa edistää ratkaisuja, jotka vauhdittavat innovatiivisten palveluiden syntymistä.<br />
<br />
== 4. Tehokas infrastruktuuri luo kasvulle perustan == <br />
<br />
<big>Tuotantorakenteen murros synnyttää väistämättä kuilun, jossa yhteiskunnan rakenteet tukevat edelleen edellistä vaihetta, vaikka uusi on jo syntymässä. Suomen on uudistettava ICT-infrastruktuuria, jotta uudelle toiminnalle avautuu tilaa.</big><br />
<br />
Suomalainen palveluarkkitehtuuri on pirstoutunut tavalla, jota havainnollistaa <br />
vertaus maantiehen, joka päättyisi kunnan rajalla ja alkaisi seuraavan kunnan kohdalla <br />
eri paikasta. Jokaiseen virastoon ajettaisiin omaa tietä pitkin. Julkiset ja yksityiset <br />
autot ajaisivat omilla väylillään eri säännöillä. <br />
<br />
YK:n E-Government-selvityksen yksi keskeinen havainto on, että monet jäsenvaltiot <br />
ovat siirtymässä hajautetusta, yhtä tarkoitusta palvelevasta organisaatiomallista <br />
keskitettyyn rakenteeseen, jossa hallitukset toimivat yhtenä kokonaisuutena. <br />
<br />
<big>Viron kansalllinen sähköisten palvelujen arkkitehtuuri <br />
</big><br />
Alla kuvataan periaate, jolla toimii Viron palveluarkkitehtuuri X-väylä toimii. <br />
<br />
Tämä auttaa luomaan palvelumalleja, joissa kansalaiset ja yritykset saavat palvelut <br />
yhdestä pisteestä välittämättä, missä organisaatiossa palvelu tuotetaan. Samalla <br />
julkisen hallinnon oma tehokkuus lisääntyy. Suomessa lainsäädäntö takaa ministeriöiden <br />
riippumattomuuden ja kuntien itsenäisyyden, mikä on johtanut pirstoutuneeseen <br />
palveluarkkitehtuuriin. Tehokkaan ICT-infrastruktuurin rakentaminen on <br />
kuitenkin mahdollista nykyisenkin lainsäädännön alla. Tätä tukee vuonna 2011 voimaan <br />
tullut tietohallintolaki, joka antaa mahdollisuuden ohjata koko julkisen hallinnon <br />
tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. <br />
<br />
Pirstoutunut tietojärjestelmäpohja on mahdollista korvata kansallisella palveluarkkitehtuurilla <br />
samaan tapaan kuin Virossa on tehty. Nykyisessä toimintaympäristössä <br />
samaa asiaa tehdään useissa paikoissa, eikä informaatiota pystytä hyödyntämään <br />
yli organisaatiorajojen. Samanaikaista muutosta eri siiloissa vaativat toimenpiteet <br />
eivät nykytoimintaympäristössä ole mahdollisia. <br />
<br />
Kattavan kansallisen sähköisen tunnistamisen varmistaminen tulee olemaan eräs <br />
keskeisistä askeleista tehokkaan ICT-arkkitehtuurin luomisessa. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1, kriittinen) ===== <br />
<br />
Eri toimintoihin kehitettyjen järjestelmien tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille samaa tietoa tarvitseville järjestelmille. Kukin erillisjärjestelmä hallitsee omia tietojaan ja vastaa, että muiden tarvitsemat tiedot ovat reaaliaikaisesti, oikeassa muodossa saatavissa välitysalustan kautta. <br />
<br />
<big>Kansalliset ja muuten merkittävät hankkeet kootaan yhteen kehitysportfolioon,</big> jota priorisoidaan ja koordinoidaan keskitetysti. Kehitysportfoliossa kaikille hankkeille on nimetty omistaja ja toteuttaja. Omistaja vastaa kehitettyjen<br />
ratkaisujen sektorit ylittävästä jalkautuksesta. <br />
<br />
Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu aloitetaan valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla. Suunnittelutyö valmistuu kesäkuun loppuun mennessä 2013. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat määrärahat + laaja toteutusverkosto. <br />
<br />
• Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisu Taltioni on ensimmäinen palvelu, jolla on valmiudet uuden arkkitehtuurin mukaiseen toimintaan. Kyseessä on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa edistävä järjestelmä, jonka kautta kansalaiset saavat kokonaiskuvan omista terveystiedoistaan ja helpon mahdollisuuden edistää omaa hyvinvointiaa,. Terveydenhuollon ammattilaiset <br />
puolestaan saavat hoitoprosessia varten laajemman kokonaiskuvan potilaasta. Ensimmäinen vaihe käynnistynyt 7.1.2013 astuutahona Taltioni Osuuskunta. <br />
<br />
• Forge-pilvipalvelulaboratorio toimii kehitysympäristönä uuden palveluarkkitehtuurin mukaisille palveluille. <br />
<br />
=== rEaalIaIkaInEn TIETo käyTTöön === <br />
<br />
<big>Monia yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja voi automatisoida niin, että rutiinityö vähenee ja ajantasainen tieto lisääntyy.</big> <br />
<br />
Verkkolaskutus on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin muissa maissa. Verkkolaskutusosaamista <br />
on voitu viedä sekä EU:n harmonisointiprojekteihin että ICT-yritysten <br />
pilvipalveluvientiin. Nyt Suomen tulee hyödyntää verkkolaskutuksen pioneerimaan <br />
osaamista muissakin yritysten toiminnoissa. <br />
<br />
Seuraavaksi tulee automatisoida yritysten viranomaisille toimittamat tiedot <br />
kuten palkanmaksu, alv-raportit, tilinpäätöstiedot, hankinnat ja kirjanpito. <br />
<br />
On arvioitu, että nämä toimet toisivat pelkästään suomalaisille yrityksille yli neljän <br />
miljardin euron hyödyt vuosittain. Myös julkiselle sektorille tulisi merkittävät <br />
säästöt, harmaan talouden torjunta tehostuisi ja Suomi pääsisi vaikuttamaan alan <br />
EU-harmonisointiin ja globaalien standardien syntymiseen. <br />
<br />
Edellä mainitut toimet keventävät julkisen hallinnon työtaakkaa ja yritysten hallinnollista <br />
taakkaa. Yritysten raportointitaakka kevenee vuonna 2013 reaaliaikaisen <br />
tietoon perustuvan raportoinnin myötä, mutta suurempi osa hyödystä saadaan <br />
vuosien 2014-18 aikana. <br />
<br />
Merkittävä hyöty tulee kuormituksen tasaamisen takia. Nyt vuosisykleihin perustuva <br />
viranomaiskäsittely kuormittaa epätasaisesti työvoimaa. Kun myös tietojen <br />
oikeellisuus ja ajantasaisuus paranee, yritysten päätöksenteon perusta vahvistuu. <br />
Kun viranomaispuolella siirrytään hyödyntämään reaaliaikaista tietoa sekä tietojen <br />
prosessointia, ovat samat hyödyt saavutettavissa myös hallinnon puolella. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (polku 2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
<br />
Luodaan julkisen sektorin toimijoille valmius tietojen vastaanottoon hyödyntäen <br />
valtion nykyisiä keskitettyjä ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan. Reaaliaikaisten <br />
tietojen vastaanotto tulee saavuttaa mahdollisimman nopeasti ilman suuria muutoksia <br />
nykyisiin viranomaisjärjestelmiin. Näin varmistetaan pk-sektorille mahdollisuus <br />
siirtyä käyttämään automaattisia ja reaaliaikaisia digitaalisia työkaluja talousseuranta-, <br />
kirjanpito- ja raportointiprosesseissa aikaisessa vaiheessa. <br />
<br />
Reaaliaikaisen tiedon infrastruktuurin toteuttamiseksi perustetaan ensi tilassa <br />
laajapohjainen valtiovarainministeriön johtama ohjausryhmä. Käytännön toteutus <br />
tapahtuu neljässä projektissa, joiden tulisi valmistua viimeistään vuoden 2014 <br />
aikana. <br />
<br />
Ohjausryhmää ja projektia varten tarvitaan Real-Time Economy -ohjelman resurssien <br />
lisäksi täysipäiväiset projektipäälliköt kahdeksi vuodeksi (arvio 5–6 m€). Tietovirtojen <br />
vastaanottopalvelun toteuttamiskustannus on arvion mukaan 5 m€ <br />
(palveluna). <br />
<br />
<big>Vastuutaho</big>: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<big>Tarvittavat resurssit:</big> 5 miljoonaa euroa vuonna 2013. <br />
<br />
<br />
Ensimmäisenä tulee aloittaa seuraavat projektit: <br />
<br />
<big>rakennetaan rajapinta palkanmaksukohtaisten tietojen vastaanottoon, ansaintarekisteri ja kansalaistili</big> <br />
<br />
• Siirrytään reaaliaikaiseen palkanmaksukohtaiseen (henkilötasoiseen) palkkaraportointiin <br />
• Varmistetaan verohallinnolle vastaanottovalmius ja selvitetään lainsäädännön muutosvaatimukset <br />
• Samalla aloitetaan reaaliaikaisiin tietovirtoihin perustuvan keskitetyn ansiorekisterin määritystyö <br />
• Perustetaan kansalaistili- ja sopimuskonekonseptin mukainen palvelu tukemaan itsensä työllistämisen mahdollisuuksia. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<big>Rajapinta alv-tietojen vastaanottoon ja alv-tietokanta</big> <br />
• Rakennetaan verohallinnolle verkkolaskuun pohjautuvien ALV-raportointitietovirtojen vastaanottokyky <br />
• Otetaan verkkolaskuun perustuva raportointimalli käyttöön rakennusteollisuuden veronumeroraportointiin liittyvien velvollisuuksien automatisoimiseksi (sisältäen työmaa-avaimen ja urakkalaskutustiedot). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Rajapinta tilinpäätöstietojen vastaanottoon strukturoidussa muodossa <br />
(XBrl) <br />
• Rakennetaan sähköisten (strukturoitujen) tilinpäätösten vastaanottokyky Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) sekä verohallinnolle. Selvitetään tässä yhteydessä mahdollisuudet hyödyntää valtionhallinnolla jo käytössä olevia vastaanotto-/välityskanavia. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<big>Pk-yritysten kirjanpidon automatisointi (kassapohjaisuus alv-direktiivin suosituksen mukaisesti)</big> <br />
<br />
• Tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta Suomessa voidaan siirtyä ALV-direktiivin suosituksen mukaisesti pk-yritysten maksuperusteisiin ALV-tilityksiin. <br />
<br />
• Koska verkkolasku on perusta pk-yritysten taloushallinnon automatisoinnille, varmistetaan, että myös kuntasektori kokonaisuudessaan sitoutuu verkkolaskutuksen edistämiseen (mm. takarajojen asettamiseen ostolaskujen osalta). Kaikki viranomaismaksut tulee saada verkkolaskuina ja verkkolaskuoperaattoreiden yhteistyön vielä avoimet kohdat tulee hoitaa pikaisesti kuntoon. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
=== yhTEydET vIElä parEmmIkSI === <br />
<br />
<big>Uuden digitaalisen palvelutalouden edistäminen edellyttää kasvavia yhteysnopeuksia ja niiden häiriötöntä toimintaa.</big> <br />
<br />
Uusien digitaalisten palveluiden syntyminen ja kasvu Suomessa edellyttää, että <br />
sekä kiinteiden laajakaistaliittymien että mobiililaajakaistan yhteysnopeudet kasvavat <br />
ja näiden yhteyksien häiriöttömyys paranee. Siksi Suomen digitaalista infrastruktuuria <br />
tulee kehittää edelleen määrätietoisesti. <br />
<br />
Lisäksi Suomen kannattaa panostaa ulkomaanyhteyksien parantamiseen perusinfrastruktuurin <br />
edellytysten ja tietointensiivisen teollisuuden toimintaedellytysten <br />
kehittämiseksi. <br />
<br />
Suomen ulkomaanliikenteen varmistamiseksi tutkitaan suoran Suomen ja Saksan <br />
välisen merikaapelin – Itämeren merikaapelin – rakentamista. Hankkeeseen on mahdollisesti <br />
saatavissa EU:n ns. CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility, Verkkojen <br />
Eurooppa). Samassa yhteydessä selvitetään myös Koillisväylän kautta kulkevan <br />
pohjoisen merikaapelihankkeen tilanne. Tavoitteena on, että Suomi voisi liittymällä <br />
tähän yhteyteen toimia tietoliikenneväylänä Manner-Euroopan ja Aasian välillä. <br />
<br />
Edelläkävijämaan infrastruktuurin kehittämistä tukee hallitusohjelman tavoite <br />
edistää huippunopean laajakaistan tarjontaa ja käyttöä. <br />
<br />
Tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat tiedeyhteisöjen ja yritysten edelläkävijyyttä <br />
tulevaisuuden teknologioissa. Suomen brändiä teknologian koelaboratoriona <br />
mobiilissa infrastruktuurissa tulee kehittää entisestään esimerkiksi tarjoamalla testitaajuudet <br />
korkeakoulujen ja yritysten käyttöön. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (polku 3) ===== <br />
<br />
• LVM myöntää toimiluvat huutokaupalla laajakaistaisen 800 MHz-taajuusaleen matkaviestinkäyttöön eduskunnan loppusyksyllä 2012 hyväksymän lain mukaisesti alkuvuodesta 2013. Toimilupiin liitetään 95–99 prosentin väestöpeittovelvoite sekä sisätilapeittoa koskeva velvoite. Huutokaupan tavoitteena on tuottaa valtiolle vähintään sata miljoonaa euroa. <br />
<br />
• LVM ja Viestintävirasto selvittävät mahdollisuudet myöntää testitaajuuksia 700 MHz ja yli 3 GHz taajuusalueilla korkeakoulujen ja yritysten käyttöön Otaniemen ja Oulun yliopiston kampusten yhteyteen. Tavoitteena on mahdollistaa LTE-A-tekniikkaa käyttävien tuotteiden ja palveluiden paikallinen testikäyttö 700 MHz -alueella vuoden 2013 loppuun mennessä. <br />
<br />
• LVM edistää 700 MHz -taajuusalueen saamista matkaviestinkäyttöön vuoden 2017 alusta kansainvälisissä neuvotteluissa. Samoin pyritään saamaan koko UHF-kaistalle (470-862MHz) tarkoituksenmukainen, kansainvälisesti harmonisoitu käyttösuunnitelma, joka huomioi langattomien laajakaistayhteyksien tarpeet. <br />
<br />
• Sallitaan kunnissa nopeat tavat rakentaa kaapeleita. Kuntien tulisi sallia rakennus- ja lupamääräyksissään uudet kaivuumenetelmät kuten mikro-ojitustekniikka valokaapeliyhteyksien rakentamisessa. Mikro-ojitus on perinteisiä <br />
tapoja huomattavasti nopeampi, edullisempi, aiheuttaa vähemmän rakentamisen häiriötä sekä on myös hiiliystävällisempi vaihtoehto. Tietoyhteiskunnan laajakaistapalveluiden kapasiteettitarve kasvaa nopeasti ja edellyttää tietoliikenneverkkojen kustannustehokasta rakentamista. <br />
<br />
• Tehdään ”Älykäs kaupunki” ja ”Kasvukäytävä” -pilotteja yhteistyössä TEM:n, YM:n, alueellisten virastojen ja yritysten kanssa huippunopeiden laajakaistayhteyksien edistämiseksi. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
<big>Tarvittavat resurssit:</big> Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
=== kanSallISET TalkooT avoImEn TIEdon hyödynTämISEkSI === <br />
<br />
<big>Suomella on erinomainen mahdollisuus kehittyä globaaliksi edelläkävijäksi avoimen tiedon ja tietomassojen hyödyntämisessä.</big> <br />
<br />
Tieto on luonnonvaroihin rinnastettava raaka-aine, jonka jalostamisessa ja hyödyn<br />
tämisessä on valtava potentiaali uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisessä.<br />
<br />
Julkisen sektorin tietovarantojen avaamisella arvioidaan olevan suuria taloudellisia <br />
hyötyjä eri maissa. Esimerkkejä julkisen sektorin tietovarannoista ovat paikkatieto, <br />
tilastotieto, säätiedot, julkisrahoitteisissa tutkimushankkeissa tuotettu tieto <br />
ja kirjastojen digitoidut kirjat. <br />
<br />
Julkisella sektorilla onkin useita toisiaan tukevia hankkeita, joiden yhteisenä <br />
visiona on ”Suomi maailman fiksuimpana systeeminä (KIDE) sekä kansainvälisesti <br />
houkuttelevana datan ja siihen liittyvien kehitysympäristöjen sijaintikohteena”. Tietovarantojen <br />
avaaminen mahdollistaa monenlaista liiketoimintaa sekä tehostaa ja <br />
parantaa julkista palvelua. Samoin se parantaa palveluiden yhteentoimivuutta sekä <br />
lisää avointa innovointia yhteiskunnassa. <br />
<br />
Avoimen datan hyödyntämiseen liittyvä laaja verkosto <br />
<br />
Public-private-developer-partnership <br />
<br />
• Kehittäjä- ja käyttäjä<br />
<br />
• Kuluttajat&yritykset (”Midata”) <br />
• Fiksut kaupungit <br />
• Yrityskehitys / yhteiskuntavastuu <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö <br />
• EU Digital Europe yhteisöt <br />
• Horizon 2020 <br />
• Team Finland <br />
<br />
Hallinto <br />
<br />
• Tietoaineistojen avaaminen ja saatavuus<br />
• Tukipalvelut <br />
• Koulutus <br />
<br />
Tutkimus ja koulutus <br />
<br />
• Big Data, data-analytiikka ja algoritmit <br />
• Palveluinnovaatiot <br />
• Liiketoimintamallit <br />
• Taloudelliset vaikutukset <br />
<br />
<br />
ICT2015 <br />
<br />
KIDEohjelma <br />
• Älystrategiat – pilotit <br />
• Forge kehitysympäristö <br />
+ datainfrastruktuurit <br />
• Avoimet tietoaineistot <br />
<br />
VM <br />
• JulkICT-strategia <br />
• Avoimen datan <br />
ohjelma <br />
<br />
TEKES & Suomen Akatemia <br />
• tki-rahoitus <br />
• ketterä rahoitus <br />
”datademo” <br />
<br />
Avoimen tiedon hyödyntäminen vaatii vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. <br />
Lainsäädännön ja hallinnollisten tapojen uudistaminen voi tapahtua vain julkisen <br />
sektorin toimesta. Uudet liiketoimintamallit puolestaan syntyvät yrityksissä. <br />
Siksi on tärkeää koota keskeisistä toimijoista dataosaamisen ekosysteemi ja verkosto. <br />
<br />
Esimerkiksi Quantified Self -ajattelun tavoitteena on varmistaa, että ihminen itse <br />
voi hallita tietojansa sekä antaa luvan omien tietojensa käyttöön julkisissa ja yksityisissä <br />
palveluissa. Tämä vaatii laintarkastelua, jossa yksityisten yritysten (esim. kaupan <br />
ja rahoitusalan) on oltava kumppaneina mukana. <br />
<br />
VM käynnistää avoimen tiedon ohjelman ja toteuttaa kansallisen avoimen datan <br />
portaalin nopealla aikataululla. Näiden avulla tuetaan ja vauhditetaan datan avaamisen <br />
prosesseja hallinnossa ja seurataan niiden vaikutuksia. Avoimen tiedon <br />
ohjelmaa ja sen tukipalvelujen toteutusta viedään eteenpäin systemaattisesti <br />
avoimena ja verkostomaisena yhteistyönä hallinnon osapuolten ja aktiivisten <br />
kehittäjäyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on luoda julkisen datan avaamiselle kestävät <br />
edellytykset ja käytännöt niin, että siitä tulee hallinnon normaalia toimintaa <br />
ja tietojohtamista. <br />
<br />
OKM on käynnistänyt AVOIN-ohjelman edistämään tutkimuksen tietoaineistojen <br />
avaamista hyöty- ja innovaatiokäyttöön. Hankkeessa tehostetaan avattujen tietoaineistojen <br />
laajaa hyödynnettävyyttä ja mahdollistetaan tietoaineistojen tehokas yhdistely. <br />
Toteutukseen tulee saada mukaan aktiivinen kehittäjäyhteisö. <br />
<br />
KIDE-ohjelmassa puolestaan haetaan valtionhallinnon eri sektorit ylittäviä pilotointeja. <br />
Esimerkkinä tästä kansallinen tilannekuva, jossa luodaan reaaliaikainen <br />
näkymä muun muassa säätä ja liikennettä yhdistävälle datalle sekä viranomaisten <br />
että yleisön käyttöön. <br />
<br />
Tekes ja Suomen Akatemia suuntaavat rahoitusta avoimen datan ja tietomassojen <br />
tutkimukseen ja kehitykseen. Alan osaaminen edellyttää, että Suomessa panostetaan <br />
erityisesti data-analyysin ja algoritmiosaamisen lisäämiseen eri oppiasteilla <br />
ja tiedepolitiikassa. <br />
<br />
<br />
<big>Case: Helsinki Region Infoshare</big> <br />
<br />
:HRI tarjoaa Helsingin seudun julkista tietoa kansalaisten, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä kuntien hallinnon käyttöön. Helsingin seudun elinoloista, taloudesta, hyvinvoinnista, työllisyydestä ja liikkumisesta <br />
:on avoimesti saatavaa tietoa vapaasti ja maksutta hyödynnettävissä. Mm. marraskuussa 2012 järjestetty Apps4Finland-kilpailu ja aikaisemmin syksyllä ollut ”Open Knowledge” -festivaali perustuivat avoimen tiedon käytölle ja synnyttivät paljon jo pitkälle kehitettyjä sovelluksia, jotka perustuivat osin HRI-aineistoihin. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Luodaan avoimen datan ekosysteemi (polku 4) =====<br />
<br />
• Kootaan keskeisistä toimijoista muodostuva avoimen tiedon yhteistyöverkosto, jolle nimetään vastuullinen johtaja, ydintiimi ja tukiryhmä. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
• Varmistetaan lainsäädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. Erityisesti luodaan edellytykset sille, että ihmisellä on oikeus itseään koskevaan digitaaliseen tietoon ja sen hallintaan niin kansalaisena kuin kuluttajanakin. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
• Kootaan datan asiantuntijoista, yrittäjistä, virkamiehistä ja kehittäjistä osaajapooli ja Code4Europen mukainen kehittäjämalli, josta virastot ja organisaatiot voivat rekrytoida osaamista määräajaksi toteuttamaan projekteja. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
• Käynnistetään TEKESin toimesta pk-yrityksille nopea ja ketterä rahoitusohjelma (mallina DiGiDemo). <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
<big>Tarvittavat resurssit:</big> TKI-toiminnan osana, katso kriittinen polku 5. <br />
<br />
== 5. Suomi osaamisen avulla kärkeen == <br />
<br />
<big>Suomalainen peruskoulutus on maailman huippua, mutta monilla digitaalitalouden keskeisillä aloilla olemme kaukana kärjestä. Suomen on vastattava uusiin tarpeisiin kehittämällä relevantin osaamisen keskittymiä, jotka kannustavat investoimaan. Työttömiksi jääneiden työllistymismahdollisuuksia puolestaan tulee nostaa täydennyskoulutuksella.</big> <br />
<br />
Taloudellinen ja teknologinen murros on johtanut tilanteeseen, jossa on yhtaikaa <br />
suuri työttömyys ja pula osaavista tekijöistä. Perinteiset alat ovat tehostaneet toimintaansa <br />
eivätkä työllistä entiseen tapaan. Uusille kasvualoille puolestaan ei riitä <br />
ammattilaisia, koska mikään koulutus- tai valmennusjärjestelmä ei pysty vastamaan <br />
kyllin nopeasti syntyviin tarpeisiin. <br />
<br />
Suomessa pula ammattilaisista näkyy nyt muun muassa pelialan ja tietoturvaalan <br />
ammattilaisten niukkuutena. Kyseessä on kuitenkin maailmanlaajuinen <br />
ongelma, joka koskee useita toimialoja. Esimerkiksi EU:n kehitys- ja koulutusorganisaatio <br />
Cedefop painottaa tutkimuksessaan, että uudet työpaikat vaativat entistä <br />
enemmän osaamista. Siksi kansalaisia pitää rohkaista parantamaan ja monipuolistamaan <br />
taitojaan. <br />
<br />
Henkilöstöpalveluyhtiö Manpower toteaa kansainvälisessä selvityksessään, että <br />
noin joka kolmannella työnantajalla on vaikeuksia avoimien työpaikkojen täyttämisessä <br />
suurista työttömyysluvuista huolimatta. Selvityksessä todetaan, että ICT-osaamista <br />
tarvitaan entistä enemmän, mutta se ei ole ainoa vastaus työnantajien haasteisiin. <br />
Esimerkiksi Aasiassa nuorilla ICT-ammattilaisilla on paljon puutteita niin sanotuissa <br />
pehmeissä taidoissa eli vuorovaikutuksessa ja motivaatiossa. <br />
<br />
Osaamista pitää tarkastella sekä työllistävien yritysten että yksittäisten työntekijöiden <br />
näkökulmasta. Edellä luvussa 3. olemme todenneet, että osaaminen on kaiken <br />
kokoisille yrityksille keskeinen syy investoida maahan. Työntekijälle osaaminen <br />
puolestaan avaa työmahdollisuuksia. <br />
<br />
Yrityksille yksittäiset huippuosaajat ovat arvokkaita, mutta osaaminen on yhtä <br />
ihmistä suurempi käsite. Digitaalitaloudessa yksilön osaamisen rinnalla korostuu <br />
osaajatiimien ja verkostojen merkitys. Yritykset haluavat sijoittua sinne, missä on <br />
huippujen lisäksi osaajien verkostoja. Samoin osaamiskeskittymät vetävät puoleensa <br />
uusia osaajia. <br />
<br />
”Yritysten tulee sijoittautua kiinnostaviin innovaatiokeskittymiin perustamalla <br />
sinne tukiasema, josta verkotutaan paikallisessa ekosysteemissä”, kirjoitetaan Sitran <br />
julkaisussa Suuri siirtymä. <br />
<br />
Suomessa tällainen osaamiskeskittymä on ollut yli vuosikymmenen ajan mobiilialalla. <br />
Vielä pidempään olemme olleet metsäteollisuuden voimamaa siksi, että maassa <br />
on ollut laajaa osaamista metsäyhtiöissä, alan laitevalmistajilla, konsulttiyhtiöillä, <br />
tutkimuslaitoksilla ja viranomaisilla. Sama pitää toistaa digitaalisen talouden osalta. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että suomalainen koulujärjestelmä antaa vähintään kohtuulliset <br />
taidot lähes kaikille. Tuon alle voi hukkua se, että olemme pudonneet monilla <br />
digitaalisen talouden osaamisalueilla terävimmästä kärjestä. Tämä karsii Suomesta <br />
kiinnostuneiden yritysten joukkoa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut Suomen menestymisen kannalta seuraavat <br />
teknologiseen osaamiseen liittyvät kehityskohteet. <br />
<br />
• On kehitettävä syvää tietojenkäsittelyosaamista (Computer Science). <br />
<br />
• On varmistettava kriittinen osaamiskeskittymä avainteknologioissa, joita ovat digitaaliset palvelut ja sisällöt, pelillisyys, tietoturva, mobiliteetti ja big data. <br />
<br />
• On laitettava kuntoon tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju. <br />
<br />
• On huomioitava ICT yleisen koulutuspolitiikan kehittämisessä. <br />
<br />
<br />
Rakennemuutoksessa työttömäksi jääneiden ihmisten tukemiseksi puolestaan tarvitaan <br />
toimia, jotka estävät osaamisen katoamisen irtisanomisten ja lomautusten <br />
seurauksena. Samalla on tärkeää muistaa, että ICT-alan rakennemuutoksessa <br />
on jäänyt työttömäksi paljon muitakin kuin ICT-ammattilaisia. Siksi murroksen <br />
aiheuttamaa työttömyyttä pitää ratkoa kehittämällä monipuolisia ratkaisuja eri <br />
osaajaryhmille. <br />
<br />
=== TIETojEnkäSITTElyn SyväoSaamISEn kEhITTämInEn === <br />
<br />
Kansainvälisesti kilpailukykyisen ICT-intensiivisen tuotteen ja palvelun kehittämiseen <br />
tarvitaan laajaa osaamista. Onnistumisen kannalta on keskeistä, että yrityksellä <br />
on käytössään tietotekniikan syväosaajien ydintiimi, joka hallitsee syvällisesti <br />
tietojenkäsittelytieteen keskeiset osa-alueet. <br />
<br />
Kriittisen tärkeitä alueita ovat muun muassa algoritmisuunnittelu, diskreetit <br />
rakenteet sekä ohjelmointikielten periaatteet. Samoin tiimillä pitää olla osaamista <br />
uusimmista ohjelmistoteknologioista ja kyky soveltaa viimeisintä teknologiaa sovellusten <br />
vaatimalla tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa hajautettuja järjestelmiä, <br />
verkkoja, tietokantoja, tiedonlouhintaa, koneoppimista, pilvilaskentaa (cloud computing), <br />
sulautettuja järjestelmiä, tekoälyä ja kryptologiaa. <br />
<br />
Tämän vuoksi tarvitaan kansallinen ohjelma vahvistamaan osaamispohjan kehittymistä <br />
korkeakouluissa. Ohjelman tulee nopeuttaa yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa <br />
olevan osaamisen siirtymistä yrityksiin, jotta uusien ICT-intensiivisten <br />
tuotteiden ja palvelujen kehittyminen vauhdittuu. <br />
<br />
Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittämisessä keskeistä <br />
on avainhenkilökunnan rekrytointi avoimesti ja kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (polku 5, kriittinen) ===== <br />
<br />
ICT-osaamisen tason nostoon tarvitaan laaja-alainen 10 vuoden ohjelma, joka <br />
kokoaa erillään olevat toimenpiteet kokonaisuudeksi. ICT 2023 - ohjelma keskittyy <br />
aiheisiin, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman innovaatiotoiminnan <br />
eri toimijoiden läheistä yhteistyötä. <br />
<br />
TKI-ohjelma (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) muodostuu keskeisille osaamisalueille <br />
kohdentuvista vahvoista ja verkottuneista kärkihankkeista. Välittömästi <br />
käynnistettävät kärkihankkeet kohdistetaan ICT 2015 -työryhmän määrittelemille <br />
ja tunnistetuille strategisille osaamisalueille. Myöhemmin hankejoukkoa täydennetään. <br />
Kärkihankkeissa osaamista kehitetään monialaisesti ottaen huomioon <br />
käyttäjien tarpeet, palveluinnovaatiot ja uudet liiketoimintamallit. <br />
<br />
<br />
<big>Ohjelman organisointi</big> <br />
<br />
Ohjelman organisoinnista vastaa Tekes ja ohjausryhmän muodostavat rahoittajina <br />
Tekes ja Suomen Akatemia. Kullakin kärkihankkeella on lisäksi oma rahoittajista <br />
ja toimijoista muodostettu johtoryhmä. <br />
<br />
Ohjelman toimintaa arvioidaan ja suunnataan uudelleen tarpeen mukaan vuoden <br />
välein. <br />
<br />
<br />
<big>Nykyiset toimijat mukaan omilla työkaluillaan</big> <br />
<br />
Suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä osapuolia ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, <br />
yritykset, rahoittajat (Tekes, Suomen Akatemia), Sitra, TIVIT, ministeriöt (VM, <br />
LVM KIDE-ohjelma, OKM, TEM ym.), kehittäjäyhteisöt ja käyttäjät. <br />
<br />
Tekes osallistuu ohjelmaan usealla yrityksille ja tutkimustoimijoille suunnatulla <br />
rahoitusohjelmalla (innovaatiorahoitus, SHOK-rahoitus, FiDiPro, TUTL-rahoitus <br />
ja ennakointitoiminta). Lisäksi kehitetään erityisesti pk-yrityksille soveltuva Digi-<br />
Demo -tyyppinen ketterä rahoitusohjelma. Tämän tyyppinen rahoitus mahdollistaa <br />
nykyistä helpommin nopeat riskipitoiset kokeilut. Myös alkaville ja kasvuhakuisille <br />
yrityksille suunnattu NIY-rahoitus on käytettävissä. <br />
<br />
Suomen Akatemia osallistuu ohjelmaan muun muassa suunnatuilla hauilla, tutkimusohjelmilla <br />
ja FiDiPro-ohjelmalla ja tarvittaessa myös uusilla instrumenteilla. <br />
<br />
VTT:n erityisroolina on saada olemassa olevat ja kehitettävät teknologiat testiin <br />
ja hyötykäyttöön yrityksille. <br />
<br />
Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, erityisesti TIVIT, ovat mukana <br />
yhteistyössä omien tutkimusohjelmien ja muiden palvelujen kuten palvelujen <br />
kehittämislaboratorio Forgen kautta. <br />
<br />
Sitra ja ministeriöt osallistuvat omien kehittämishankkeiden kautta. Esimerkiksi <br />
Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanon ja avoimen <br />
tiedon ohjelman kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö KIDE-ohjelman kautta. <br />
<br />
<br />
<big>Kärkihankkeiden toteutus</big> <br />
<br />
Ohjelmassa toteutetaan useamman vuoden pituisia kärkihankkeita joustavasti. <br />
Toteutukseen osoitetaan lisää julkista tutkimusrahoitusta vähintään 15 miljoonaa <br />
euroa vuodelle 2013 ja sen jälkeen 20 miljoonaa euroa vuodessa. <br />
<br />
Kärkihankkeita perustetaan Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden toimijoiden <br />
yhteistyönä. Hankkeissa tavoitellaan pitkän tähtäimen tutkimuksen ja nopealiikkeisen <br />
soveltavan tutkimuksen tavoitteiden yhdistämistä. Tähän päästään kärkihankkeisiin <br />
määriteltävillä välitarkasteluilla. <br />
<br />
Kärkihankkeilla suunnataan merkittävää kansallisen tason strategista tutkimusrahoitusta <br />
tietotekniikka-alueelle. Toteutusmuotoina käytetään erilaisia hanketyyppejä <br />
käyttäen sekä kansainvälistä että suomalaista huippuosaamista. Useita <br />
kärkihankkeita voi olla käynnissä yhtä aikaa. Tällaiset hankkeet voisivat nostaa <br />
myös alan ja Suomen houkuttelevuutta. <br />
<br />
Yhtenä tavoitteena on palkata kansainvälisiä, korkeatasoisia alan professoreja <br />
pysyvästi suomalaisiin yliopistoihin. Tällaisten henkilöiden saaminen edellyttää <br />
suurehkoa kertapanostusta, jolla professorit voivat siirtää tutkimustoimintansa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville ja uusille <br />
tutkimusohjelmille, esimerkkinä Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamat <br />
WiFiUS-projektit ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
<br />
Kärkihankkeiden aiheita ovat esimerkiksi avoin tieto, big data, pilvilaskentaan <br />
ja data-analytiikkaan perustuvat palvelut, tietoturva sekä seuraavan sukupolven <br />
verkkojen kehittäminen. <br />
<br />
<br />
<big>Mukaan merkittävimpiin kansainvälisen toiminnan kokonaisuuksiin</big> <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa TKI-ohjelmaa. Euroopassa hyödynnetään <br />
erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta ja eri instrumentteja sekä <br />
yhteistyötä EUREKA-klustereissa. Toimintaan kytketään myös merkittävät kansainväliset <br />
yhteistyöhankkeet, kuten EIT ICT lab -toiminta Suomessa. <br />
<br />
On oleellista houkutella myös ulkomaisia yrityksiä mukaan TKI-toimintaan <br />
Suomessa. Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään kehittyvää Team <br />
Finland -verkostoa. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Lisärahoitusta julkiseen tutkimustoimintaan 15 miljoo<br />
naa euroa vuonna 2013 ja jatkossa 20 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi käyte<br />
tään ohjelmaan osallistuvien nykyisiä TKI- ja ostopalvelumäärärahoja. <br />
<br />
<br />
=== SuomI dIgITaalISTEn palvElujEn EdElläkävIjäkSI === <br />
<br />
Suomi oli pitkään matkapuhelinalan edelläkävijä teknologia- ja toimintatapa-innovaatioineen. <br />
2000-luvulla erityisesti Yhdysvalloista ja Aasiasta nousi kokonaan <br />
uuteen ajatteluun perustuvia perusteknologioita ja soveltamisinnovaatioita. Suomalaiset <br />
yritykset jäivät jälkeen uusien digitaalisten palvelujen, työkalujen ja menetelmien <br />
kehitystyössä ja lopulta myös niiden hyödyntämisessä. <br />
<br />
Suomessa panoksia laitettiin erityisesti palvelulogiikkaan, integrointitoiminnan <br />
optimointiin ja t&k-kustannusten ulkoistamiseen ja leikkaamiseen. Sen sijaan palvelu- <br />
ja tuoteteknologiset investoinnit ja ulostulot ovat olleet vähäisiä aivan viime <br />
aikoihin asti. <br />
<br />
Noustakseen digitaalisten palveluiden ja sisältöjen vientimaaksi Suomen on kehitettävä <br />
osaamista tutkimuksen sekä käytännön tekemisen kautta. Pilvipalvelut on <br />
yksi keskeinen osaamisalue, jota täytyy kehittää nopeasti, koska niissä osaamisemme <br />
on kapeaa. Suomi on kuitenkin pilvipalveluiden etulinjassa ainakin verkkopankkitoiminnassa <br />
ja verkkolaskutuksessa. <br />
<br />
Erittäin tärkeitä ovat julkisen sektorin digitaaliset palveluavaukset kuten päätös <br />
ministeriöiden palveluiden digitalisoinnista. Samoin ensimmäiset kunnat ovat lähdössä <br />
digitalisoinnissa hyvään vauhtiin. <br />
<br />
Sitran aloitteesta kunnat ovat perustaneet kehityksen vauhdittamiseksi kuntien <br />
yhteisen tietohallinnon palveluja tarjoavan yrityksen Tiera Oy. Sen tehtävänä on laatia <br />
yhdessä kuntien kanssa sähköisten palvelujen tiekartat, määritellä niiden yhteinen <br />
kansallinen arkkitehtuuri (yhteistyössä VM/JulkICT-toiminnon kanssa) ja kehittää <br />
tiekarttojen mukaiset palvelut kunnille. <br />
<br />
Tiera toimii yhtäältä kuntien tietohallintoratkaisujen yhtenäistäjänä, kansallisten <br />
ratkaisujen kehittäjänä sekä aiemmin varsin suljettujen markkinoiden avaajana. <br />
<br />
Tieran toimittajalistalla on jo lähes 100 ICT-toimittajaa. Tieran omistajina on vuoden <br />
2013 alussa yli 200 kuntaa sekä kymmeniä kuntayhtymiä ja sen omistajien yhteenlaskettu <br />
väestöpeitto on noin 60 prosenttia. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6) ===== <br />
<br />
<big>Digitalisoidaan kuntien palveluita</big> <br />
<br />
Kuntien palveluissa digitaalisuusaste on parhaissakin kunnissa muutaman <br />
prosentin luokkaa. Kunnissa on akuutti tarve edistää tuottavuutta ja parantaa <br />
palvelua. <br />
<br />
Perustettavassa kuntien pilotissa tunnistetaan joukko konkreettisia palveluja, joiden <br />
digitalisointi vaikuttaa nopeimmin ja tehokkaimmin talouteen ja asiakkaiden <br />
saamaan hyötyyn. Pilotti käynnistetään esikaupallisena kilpailuna (hankL 8 § 6 <br />
kohta), jossa yritykset, kolmannen sektorin organisaatiot, kansalaisyhteenliittymät <br />
ja yksittäiset kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksia. <br />
<br />
Avoimen kilpailutusvaiheen jälkeen käynnistetään normaalin julkisen hankinta<br />
menettelyn mukaisia hankkeita. Ensimmäisiä pilottihankkeita kehitetään Mikke<br />
lin, Oulun, Espoon, Tampereen ja Salon johdolla. <br />
<br />
Käytetään Tiera Oy:tä mahdollisimman laajasti uusien palvelujen kehittämisen <br />
yhteistyökumppanina sekä levityskanavana. Kuntaliitto tukee digitaalisten pal<br />
veluiden leviämistä omilla toimillaan. <br />
<br />
vastuutaho:BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula; Mikkelin kehitysjohtaja <br />
Soile Kuitunen; Espoon ICT-johtaja Matti Franck; ohjelmajohtaja Seppo Haataja <br />
Tredea Oy; Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>Digitaalinen logistiikkatiedon hallinta</big> <br />
<br />
Käynnistetään joustavien ja yhteensopivien tuote-, projekti- ja maksutietoratkaisujen <br />
kehitysohjelma. Tavoite on kehittää ratkaisuja, joilla tieto on yhteensopivassa <br />
muodossa läpi koko logistisen ketjun. Tavoite on tehostaa ja nostaa koko <br />
arvoketjun tuottavuutta. Ohjelma mahdollistaa asiakasystävällisten ja tehokkaiden <br />
verkkopalveluiden kehittymisen sekä synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintaa <br />
ja kilpailukykyä digitaalisen tuote- ja logistiikkatiedon hallinnasta. <br />
<br />
Vastuutahot vahvistetaan: mukana muun muassa Kaupan Liitto, Teknologiateollisuus <br />
ry ja Verkkoteollisuus ry. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>Käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio ja rakennetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Käynnistetään syksyn lisätalousarviossa hyväksytty Forge-pilvipalvelulaboratorio <br />
ja luodaan eri alojen palveludesignlaboratoriota Suomeen. Toteutetaan tarpeiden <br />
ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
>Vastuutaho:Strategisen huippuosaamisen keskittymä TIVIT, toimitusjohtaja <br />
Reijo Paajanen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 4 miljoonaa euroa, hyväksytty syksyn 2012 lisätalousarviossa <br />
<br />
=== pElIllISyyS TulEE kaIkkIallE === <br />
<br />
Pelillisyys ja pelien käyttöliittymän muodot voivat parantaa kaikkien toimialojen <br />
digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Siksi pelialan pelillisyysosaamisen saaminen <br />
käyttöön myös muilla palvelu- ja teollisuuden aloilla on tärkeä osa kilpailukyvyn <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Osaajapula on jo nyt nopeasti kasvaneen pelialan pullonkaula. Haaste kasvaa <br />
entistä suuremmaksi, kun pelialan yhtiöiden määrä kasvaa nopeasti ja toisaalta <br />
osaamista tarvitaan myös pelialan ulkopuolella. Siksi työryhmä esittää alan koulutuksen <br />
lisäämistä ja kehittämistä sekä pelillisyyden siirtämistä yrityksiin ja julkiseen <br />
hallintoon pilottien kautta. <br />
<br />
Pelinkehityksen eri osa-alueiden osaajat eivät ole saman katon alla, mikä heikentää <br />
koulutuksen tehokkuutta sekä uusien yritysten syntymistä. Eri osaajien kouluttaminen <br />
eri kampuksilla ei tue pelinkehittämisen tiimipohjaisuutta. Pelikoulutus on <br />
rakennettu muiden koulutusohjelmien kylkeen ja toimii usein vakiintuneiden alojen <br />
toimintatapojen ehdoilla. <br />
<br />
Pelinkoulutuksen haasteena on tuottaa osaamista, joka vastaa nopeasti muuttuvan <br />
alan tarpeita. Tarvitaan nykyistä paljon läheisempää yhteistyötä jo olemassa olevien <br />
yritysten kanssa sekä alan tutkimuksen laajentamista. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Pelit ja pelillisyys (polku 7) ===== <br />
<br />
<big>Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi</big> <br />
<br />
Kehitetään korkeakoulujen yhteistyötä pelialan koulutuksen laadun ja saatavuu<br />
den parantamiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto); <br />
ylijohtaja Anita Lehikoinen OKM ja pelialan yhteenliittymä Neogames, <br />
KooPee Hiltunen. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Toteutetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Siirretään pelillisyyden osaamista pelialan yrityksistä muille toimialoille ja julki<br />
seen hallintoon. Pilotit toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-<br />
ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Tavoitteena on vuoden 2013 aikana kehittää pelillisyyteen pohjautuvia pilotteja, <br />
mm. ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ratkaisuja, perustuen Taltioni-osuus<br />
kunnan tietokantoihin ja TIVITin Next Media -ohjelmassa. <br />
<br />
Vvastuutaho: Johtaja Antti Kivelä, Sitra; toimitusjohtaja Reijo Paajanen, TIVIT <br />
Next Media -ohjelma. <br />
<br />
<br />
=== TIEToTurva on ElInEhTo === <br />
<br />
Lisääntyvät uutiset tietojärjestelmiin tehdyistä hyökkäyksistä kertovat tietoturvaosaamisen <br />
tärkeydestä. Suomeen tulee luoda kansainvälisesti vetovoimainen tietoturva-<br />
alan osaajien, yritysten, palveluiden ja tutkimuksen keskittymä. Riittävä tietoturvaosaaminen <br />
vahvistaa Suomen ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. <br />
<br />
Suomen tietoturvaosaamisen taso on Euroopan kärkeä, mutta taso on kapea <br />
eikä vastaa tulevaisuuden tarpeita. Kun tietoturvasta on tullut maanpuolustuksellisesti <br />
tärkeä ala, ovat muun muassa USA, Israel ja Kiina investoineet suuria määriä <br />
tietoturvaosaamiseen. <br />
<br />
Suomessa alan yritykset ovat pääosin kasvavia, nuoria ja pieniä. Alan yli 50 yritystä <br />
työllistävät yli 2 000 ihmistä. On arvioitu, että alalla on välitön parinsadan <br />
hengen rekrytointitarve, mutta osaajien puute ja yritysten pieni koko ovat kasvun <br />
pullonkauloja. <br />
<br />
Muita alan yritysten haasteita ovat muun muassa liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaaminen. <br />
Ala on kehittynyt enemmän harrastuneisuuden kuin koulutuksen <br />
seurauksena. Myös alan sääntelyn seuraaminen on suuri haaste pienille yrityksille. <br />
<br />
Alan kannalta on oleellista ymmärtää, että tietoturvassa kyse on enemmän kokonaisten <br />
organisaatioiden ja järjestelmien (esim. sairaala) kuin yksittäisten tietokoneiden <br />
suojaamisesta. <br />
<br />
Eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän yhteistyönä laaditaan parhaillaan kansallista <br />
kyberturvallisuusstrategiaa. Sen mukaan kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä <br />
tulee olla mahdollisuus hyödyntää kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen <br />
syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tietoturva (polku 8) ===== <br />
<br />
<br />
<big>Tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta lisätään</big> <br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja tietoturvaosaamisen koulutukseen ja <br />
liiketoimintalähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM; tietoturvaryhmän puheenjohtaja Timo Kotilainen. Työryhmä täydentää itseään <br />
asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Perustetaan kansalliset keihäänkärkihankkeet ja pilotit</big> <br />
<br />
Tähdätään systeemisen tason turvallisuusajattelun kehittämiseen sekä julkisella <br />
että yksityisellä sektorilla. Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan <br />
TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
<br />
<big>Perustetaan kyberturvallisuuskeskus</big> <br />
<br />
Kansallisen kyberturvallisuus-strategian ehdotuksen mukaisesti perustetaan <br />
(LVM/ViVI/Cert-Fi-toiminnon ympärille rakennettava) kyberturvallisuuskeskus. <br />
Uuden keskuksen tulisi päätehtävänsä (kyberturvallisuusloukkausten seuranta ja <br />
tulkinta sekä viranomaisten tukeminen) lisäksi voida toimia suomalaisten tietoturvallisuusyritysten <br />
uusien ratkaisujen kehityskumppanina. Näin syntyvät edelläkävijäratkaisut <br />
mahdollistavat turvallisen ja luotettavan sähköisen toimintaympäristön <br />
lisäksi uuden vientiteollisuuden kehittämisen. <br />
<br />
vastuutaho: LVM/Cert-Fi, viestintävirasto pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kyberturvallisuusstrategian mukainen yksi miljoona euroa vuodessa. <br />
<br />
<br />
<big>Kehitetään tietoturva-alan tapahtumia ja vientiä</big> <br />
<br />
Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman ja Team Finlandin <br />
kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
=== moBIlITEETISSa pIdETTävä kärkIpaIkka === <br />
<br />
Lähivuosina datamäärät jopa tuhatkertaistuvat nykyisestä ja mobiileja internetiin <br />
kytkettyjä laitteita tulee olemaan miljardeja lisää. Tämä tarjoaa huikeasti mahdollisuuksia <br />
kasvuun ja tuottavuuden lisäämiseen. <br />
<br />
Mobiiliteknologian avulla voidaan tuoda tuottavuuden ja älykkyyden mahdollistavat <br />
langattomat ratkaisut uusille toimialoille hyödyntäen laitteiden yhdistymistä <br />
ja verkottumista. <br />
<br />
Langattomuuteen perustuvat ratkaisut voivat merkitä huomattavaa älykkyyden <br />
ja tuottavuuden lisäystä esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa, teollisuudessa <br />
ja cleantechissa. Edellä mainitut tuotteet ja palvelut yleistyvät erityisesti, jos <br />
luodaan valmiita pitkälle automatisoituja (ns. Plug and Play) ratkaisuja yhteiskunnan <br />
ja teollisuuden eri sektoreille. <br />
<br />
Mobiliteetin edelläkävijyys on perustunut vaativiin asiakkaisiin, osaamiseen <br />
panostamiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön tutkimuksessa ja <br />
standardoinnissa. <br />
<br />
Mobiilin osaamisen ympärille on syntynyt merkittävä ekosysteemi, johon kuuluvat <br />
alan yritykset erityisesti Nokia ja Nokia Siemens Networks tärkeinä veturiyrityksinä, <br />
yliopistot, Tekes, VTT sekä lukuisat muut toimijat. Tätä ekosysteemiä ei voi <br />
siirtää, mutta sen voi menettää, jos emme pidä kiinni sen globaalista kilpailukyvystä. <br />
<br />
Suomessa tulee olla johtavaa tietoliikenne- ja verkkotekniikan koulutusta, joka <br />
mahdollistaa jatkuvuuden alan tutkimuksessa ja tukee opiskelijoiden joustavaa työllistymistä <br />
valmistumisen jälkeen. <br />
<br />
Tietoliikennealan tutkimuksessa käsitellään poikkeuksellisen suurta määrää <br />
reaaliaikaista dataa. Panostaminen t&k-yhteistyöhön tukee merkittävästi datan hallinnan <br />
ja analytiikan yleistä kehitystä Suomessa. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden <br />
houkutella isoja datamääriä analysoivien maailman johtavien yritysten t&k-toimintaa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Kokonaistavoitteena on tietoliikenne- ja verkkotekniikan osaamiseen perustuvan <br />
kilpailukykyisen ekosysteemin luominen Suomeen. Se mahdollistaa alan yritysten <br />
toiminnan ja houkuttelee uusia yrityksiä sekä t&k-investointeja ulkomailta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Mobiiliosaaminen (polku 9) ===== <br />
<br />
<big>Käynnistetään alan useamman vuoden pituinen t&k-hanke</big> <br />
<br />
Hankkeen panostuskohteita ovat esimerkiksi pilvilaskentaan ja data-analytiikkaan <br />
perustuvat palvelut, seuraavan sukupolven verkkojen kehittäminen, <br />
mobiilin teknologian yhdistäminen muihin kotimaisiin edelläkävijäteknologioihin <br />
(mm. multimedia- ja anturiteknologia) ja mobiliteetin laajentaminen <br />
uusille yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreille merkittävien uusien ratkaisujen <br />
mahdollistamiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
<big>lisätään akateemista tutkimusta</big> <br />
<br />
Käynnistetään Suomen Akatemian toteuttama useampivuotinen tutkimusohjelma. <br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville <br />
ja uusille tutkimusohjelmille, esim. WiFiUS ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
Tutkimustyön kansainvälisyyttä lisätään. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
=== BIg daTa vaaTII oSaamISTa === <br />
<br />
Digitaalisessa maailmassa informaation ja tallennetun tiedon määrä on valtava. Kun <br />
yhdistetään älykkäästi ja reaaliajassa näennäisesti turhaa tietoa, pystytään luomaan �<br />
täysin uudentyyppistä, toimialojen rajoja rikkovaa tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi <br />
internet-seilailutieto, anturitiedot ja kävijämäärät. Esimerkiksi Googlen <br />
hakusanan influenssa yleisyys korreloi erittäin hyvin kansallisten influenssa-seurantatilastojen <br />
kanssa. <br />
<br />
Big data on maailmalla kuuma tutkimuksen ja soveltamisen kohde. Big datan <br />
käyttösovellukset ovat lukemattomia: asiakkaiden ostokäyttäytymisen analysointi, <br />
älykkäät energiaverkot ja sairauksien ennaltaehkäisy käyttäytymisen ja erillisten <br />
hoitotoimenpiteiden perusteella. Suomen osaaminen tällä alueella on kapeaa, vaikkakin <br />
tietyiltä aloilta löytyy huippuosaamista. Maailman parhaat osaajat löytyvät <br />
tällä hetkellä yhdysvaltalaisista yrityksistä kuten Google ja Amazon. <br />
<br />
Big data liittyy läheisesti muihin Suomen kriittisiin avainosaamisalueisiin. Tietoliikenteen <br />
osaajina olemme perinteisesti käsitelleet suuria datamääriä. Tietoturva <br />
on tärkeää kaikissa big data -tyyppisissä sovelluksissa ja tietovarannoista louhittavien <br />
tiedonjyvästen integrointi vaatii vahvaa ohjelmisto- ja tietojenkäsittelyosaamista. <br />
Julkisella puolella tietovarantojen avaaminen, yhteinen ICT-palveluarkkitehtuuri <br />
ja perinteisesti Suomessa hyvin toimiva julkinen-yksityinen-yhteistyö avaa <br />
mielenkiintoisia mahdollisuuksia. <br />
<br />
Suurimmaksi ongelmaksi big data tiedon soveltamisessa ja tietojen avaamisessa <br />
toimijat kokevat, että organisaatioilla ei ole riittävästi asiantuntemusta. Organisaatiot <br />
tarvitsevat tähän osaajia ja koulutusta. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Big Data (polku 10) ===== <br />
<br />
<big>aloitetaan hanke Big data -osaamisen kehittämiseksi</big> <br />
<br />
Tekes ja yliopistot lähtevät yhdessä yritysten (muun muassa Tieto Oy) kanssa <br />
vetämään Big Data -osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
<br />
<big>Big datan koulutusta ja tutkimusta lisätään</big> <br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja Big Datan koulutukseen ja liiketoimin<br />
talähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aalto<br />
yliopisto; puheenjohtaja Markku Lahtinen, ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen, <br />
OKM. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== TuTkImukSEn, SovElTamISEn, TuoTTEISTamISEn ja kaupallISTamISEn kETju kunToon === <br />
<br />
Osaamistarpeiden nopeat muutokset lisäävät tarvetta korkeakoulujen ja yritysten <br />
yhteistyöhön. Oppilaitosten pitää tietää, millaisia osaamistarpeita yrityksillä on. <br />
Samalla tavoin yritysten tulee pysytellä ajan tasalla siitä, millaista uutta osaamista <br />
oppilaitoksissa syntyy. Yrityksillä on myös merkittävää osaamista, jota tarvitaan <br />
koulutusohjelmien kehittämisessä. <br />
<br />
Yhteistyötä tarvitaan monella tasolla niin, että tieto kulkee huippututkimuksesta <br />
opetukseen ja sieltä edelleen yritysmaailmaan asti sekä toisinpäin. Tämä tarkoittaa <br />
osapuolten nykyistä läheisempää ja monimuotoisempaa vuorovaikutusta. <br />
<br />
Pelkkä tutkimusyhteistyö ei riitä, vaan siitä syntyvää osaamista pitää siirtää kaupallisesti <br />
menestyviin tuotteisiin. Samalla yritysten tulee ymmärtää perustutkimuksen <br />
merkitys, jota ei saa vaarantaa lyhyen tähtäimen vaatimuksilla. <br />
<br />
Tekniikan Akateemisten Teknologiabarometri kertoo, että ainakin korkeakoulujen <br />
ja yritysten yhteistyössä on tapahtunut suurin romahdus kymmeneen vuoteen. <br />
Korkeakoulut toimivat aikaisempaa itsenäisemmin ja yritykset keskenään. <br />
<br />
Etenkin ICT-ala kehittyy niin nopeasti, että tutkimuksen ja koulutuksen on vaikea <br />
täyttää muuttuvia odotuksia. <br />
<br />
Nopeutuva muutos testaa yhteistyökyvyt. Yhteistyö ei kehity kuitenkaan pelkästään <br />
tahdonvoimalla, vaan Suomeen on välttämätöntä kehittää uusia malleja, jotka <br />
helpottavat yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yksi kehitysaskel tähän suuntaan <br />
olisi palkata oppilaitoksiin välittäjähenkilöitä, jotka toimivat tulkkeina koulutuksen <br />
ja yritysten välillä. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (polku 11) ===== <br />
<br />
<big>kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia</big> <br />
<br />
Jalkautetaan toimintamalli, jossa koulutus, tutkimus ja tuotekehitys toimivat <br />
läheisessä yhteistyössä. (Esimerkiksi Luova monimuotoinen oppiminen Suomessa, <br />
Lumous). Toimintatapaan kuuluu luova, dynaaminen ja kaikkia hyödyttävä <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. <br />
<br />
Tekes käynnistää Postdoc in Residence -ohjelman, joka auttaa pk-yrityksiä saamaan <br />
syväosaamista valmistuvien alan tohtoreiden avulla. Internship-ohjelma <br />
puolestaan yhdistää yrityksiä ja maisteriohjelmista valmistuvia. Ohjelmiin voitaisiin <br />
yhdistää sopiva tuki tai kannuste alentamaan palkkauskynnystä. Tällaiset <br />
ohjelmat ovat myös kilpailuvaltteja, kun rekrytoidaan uusia kansainvälisiä <br />
opiskelijoita. <br />
<br />
Levitetään Hacking factory -toimintaa (Aalto-yliopisto). Toiminta-alusta tuo <br />
yhteen opiskelijat, opettajat ja yritykset uudentyyppiseen oppimisympäristöön, <br />
jossa oppiminen yhdistyy yritysten tarjoamien ongelmien pohjalle rakentuviin <br />
projekteihin. Näissä käytetään avoimen innovaation periaatteita ja keskeistä <br />
on yritysten sitoutuminen hankkeisiin oman henkilöstön konkreettisella <br />
työpanoksella. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä, puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto, <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE, ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM ja pääjohtaja Pekka Soini Tekes. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden <br />
mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa</big> <br />
<br />
Molempien opetuksen tasoa on syytä nostaa ja kansainvälistää. <br />
<br />
vastuutaho: Suomen yliopistot UNIFI ry. ja ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) <br />
yhdessä sekä OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== ylEISEn kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn === <br />
<br />
Edellä kuvattu teknologinen osaaminen edellyttää, että Suomeen täytyy kehittää <br />
tietoteknistä osaamista ja valmiuksia monella tasolla niin, että ihmisillä on riittävät <br />
digitaalisen yhteiskunnan lukutaidot. On arvioitu, että 90 prosenttia tämän päivän <br />
ammateista edellyttää vähintään tietotekniikan perusosaamista. <br />
<br />
Tietokirjailija Don Tapscot väittää kuitenkin teoksessaan ”Digiosaamisen ohjelmajulistus”, <br />
että kaikkialla Euroopassa vallitsee kasvava kuilu sen välillä, mitä digitaalinen <br />
mullistus edellyttää ja mitä työvoima osaa ja tietää. Työnantajilla on jatkuvasti <br />
suurempia vaikeuksia löytää työntekijöitä tieteellistä ja teknistä osaamista <br />
vaativiin töihin. Tapscot perustaa väitteensä muun muassa London School of Economicsin <br />
(LSE) eurooppalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan digiajan nuorten osaaminen <br />
on yllättävän heikkoa. <br />
<br />
Euroopan komissio ennustaa digitaalisessa agendassaan, että Euroopassa on <br />
vuonna 2015 jopa miljoona ICT-työpaikkaa täyttämättä, koska osaavia tekijöitä ei <br />
ole riittävästi. <br />
<br />
Haasteet näkyvät myös suomalaisessa työelämässä. Esimerkiksi Vuokko Hämäläisen <br />
ja Kaija Sarannon tutkimus kertoi, että terveydenhuoltoalan akateemisesti koulutetuista <br />
työntekijöistä 57 prosenttia arvioi tietotekniikkaosaamisensa huonoksi ja <br />
39 prosenttia melko huonoiksi. Viestintäyhtiö Soprano puolestaan tutki, että yli 40 <br />
prosentti suomalaisista yritysjohtajista kokee henkilöstön digitaidot puutteellisiksi. <br />
<br />
Kauppakamarin keväällä 2012 tekemä kysely kertoo, että sekä suomalaiset yritysjohtajat <br />
että toisen asteen opiskelijat pitävät tietotekniikkataitoja erityisen tärkeinä. <br />
Yritysjohtajat korostivat, että tietotekniikkaosaamista tarvitaan kaikissa tehtävissä. <br />
Opiskelijat puolestaan uskoivat tarvitsevansa tulevassa työssään tieto- ja viestintäteknologiaan <br />
liittyvää osaamista, vaikka eivät välttämättä olisi olleetkaan kiinnostuneita <br />
tietotekniikka-ammatista. <br />
<br />
Etenkin perusopetuksessa on kuitenkin vaikea vastata kasvavaan tarpeeseen. <br />
Valtakunnallisen Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) -tutkimushankkeen <br />
yhteydessä tehty selvitys kertoo tosin, että tietotekniikan käyttömahdollisuudet <br />
ovat parantuneet kouluissa. Koulujen ja alueiden väliset erot ovat silti suuret. <br />
<br />
Monissa kouluissa tietotekniikkaa on käytössä lähinnä tietotekniikkaluokissa, <br />
joiden käyttöön oppilailla on rajalliset mahdollisuudet. OPTEKin selvitys kertoo, että <br />
rehtorit suhtautuvat aiempaa positiivisemmin tietotekniikan merkitykseen koulun <br />
arjessa ja tunnistavat muutostarpeen. Toisaalta vuonna 2004 tehty perusopetuksen <br />
opetussuunnitelma mainitsee tietotekniikan vain ohimennen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (polku 12) ===== <br />
<br />
Työvoima- ja osaamistarpeen ennakointi <br />
<br />
Tällä hetkellä työvoima- ja osaamistarpeen ennakointia koordinoidaan valtakunnallisesti <br />
usean hallinnonalan yhteistyönä. Osana ennakointitoiminnan kehittämistä <br />
ICT-klusterin erityispiirteet tulee ottaa aikaisempaa konkreettisemmin <br />
huomioon. Ennakoinnin tuloksista tulee tehdä nopeasti päätöksiä, joilla koulutuksen <br />
sisältöä kehitetään joustavasti. Reagointikyvykkyyden toteutumiseen tarvitaan <br />
nykyistä toimivampi yhteistyömalli ennakoinnin, koulutuksesta päättävien <br />
tahojen ja koulutuksen tarjoajien välillä. Ennakointia tulee myös koordinoida valtakunnan <br />
tasolla, jotta osaamistarpeista muodostuu kokonaiskäsitys. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen; OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>peruskoulujen opetussuunnitelmaan internet-ajan tarpeet</big> <br />
<br />
Työryhmä esittää, että peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa <br />
työssä huomioidaan aikaisempaa vahvemmin osaamisen, oppimisen ja <br />
ajattelun taitojen merkitys kaikessa toiminnassa ja elinikäisen oppimisen perustana. <br />
Lisäksi OPS-perusteissa tulisi vahvistaa asenteellisia valmiuksia, kiinnostusta <br />
ja motivaatiota matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan. <br />
Entistä tärkeämpää tulevaisuuden osaamiselle on varmistaa myös perustaidot <br />
hyödyntää digitaalisia palveluita ja sisältöjä – myös omassa oppimisessa ja <br />
kaikessa toiminnassa. <br />
<br />
vastuutaho: Opetushallitus, opetusneuvos Irmeli Halinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kohdEnnETun kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn äkIllISESSä rakEnnEmuuToSTIlanTEESSa === <br />
<br />
ICT-alan rakennemuutos on leikannut Suomesta tähän mennessä noin 14 000 työpaikkaa <br />
parissa vuodessa. Noin 60 prosenttia työpaikkansa menettäneistä on sijoittunut <br />
uusiin työtehtäviin. Nokian ja yhteiskunnan nopeat työllistämistoimet ovat <br />
helpottaneet merkittävästi työttömyysongelmaa. Etenkin ICT-ammattilaisten työllistymistä <br />
on vauhdittanut kansainvälisten ja kotimaisten yritysten nopea reagointi <br />
osaavan työvoiman vapautumiseen. Kotimaisista yrityksistä OP-Pohjola perusti <br />
pankki- ja vakuutuspalveluita kehittävän yksikön Ouluun. Ulkomailta Suomeen ovat <br />
tulleet muun muassa Ericsson, Electronic Arts, Intel, Huawei ja Samsung. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö, Nokia ja muut julkisen sektorin toimijat aloittivat <br />
vuonna 2011 Bridge-ohjelman pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja <br />
Salossa. Ohjelma on koskenut Suomessa noin 4 500 henkilöä, joista noin 40 prosenttia <br />
on löytänyt uuden työn joko Nokialta tai muista yrityksistä. Opiskelemaan on lähtenyt <br />
noin 10 prosenttia. Monille työpaikkaansa vaihtaville on tarjottu tähän liittyviä <br />
muuntokoulutuksia. Lisäksi Bridgen avulla Suomeen on syntynyt yli 400 uutta yritystä. <br />
Tekes puolestaan on rahoittanut Innovation Mill -toimintaa, jossa on syntynyt <br />
Nokian ja NSN:n tuoteideoista jo noin 50 yritystä ja niihin noin 450 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Alan työntekijät ovat tähän mennessä sijoittuneet uusiin tehtäviin kohtuullisen <br />
hyvin. Tilanne vaikeutuu kuitenkin, koska markkinoiden ”imukyky” on heikentynyt. <br />
Siksi nyt on tehtävä uusia toimia, joilla estetään työttömiksi jääneiden osaamisen <br />
rapistuminen. Siihen työryhmä esittää yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin räätälöityä <br />
täsmäkoulutusta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen (polku 13) ===== <br />
<br />
<big>räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutus</big> <br />
<br />
Koulutushankintaa on tarpeen uudistaa ketterämmäksi. Spirit ICT Future on Pirkanmaalla <br />
toteutettava muuntokoulutushanke, jossa on mukana useita yrityksiä. <br />
<br />
Ohjelma tarjoaa ripeästi koulutusta mm. ICT-alalta vapautuneiden osaamisen täydentämiseksi <br />
uuden työnantajan edellyttämällä tavalla. Koulutuksella edistetään <br />
yritysten strategista uusiutumista nykyisten työntekijöiden osaamista täydentämällä. <br />
Tampereen toimintamalli monistetaan muille paikkakunnille. <br />
<br />
vastuutaho: Paikalliset ELY-keskukset pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Salossa. <br />
<br />
<br />
<big>Täydennyskoulutusta korkeakouluihin</big> <br />
<br />
Käynnistetään pikaisesti selvitys korkeakoulujen mahdollisuuksista ja esteistä tarjota <br />
täydennyskoulutusta tai eri aloille kehitettäviä uusia korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia <br />
työryhmän jo tunnistamille kasvualueille. Muun muassa oppisopimustyyppistä <br />
täydennyskoulutusta tulisi kehittää yhteistyössä alan yritysten <br />
kanssa ja suunnata koulutusta nopeasti alojen osaajien tarpeiden tyydyttämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: OKM, TEM, UNIFI ja ARENE. <br />
<br />
<br />
<big>Vieraskielisten kielikoulutus vähennyskelpoiseksi</big> <br />
<br />
ICT-sektorin käynnissä olevan muutoksen aikana myös moni työn perässä Suomeen <br />
muuttanut kansainvälinen osaaja on jäänyt tai jäämässä vaille työtä. Elinkeinoelämän <br />
edustajien tekemissä selvityksissä kielitaidon puutteen on toistuvasti <br />
todettu olevan kaikkein keskeisin ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisen este. <br />
<br />
Henkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat menot ovat yritykselle vähennyskelpoisia <br />
eikä niille ole laissa ilmaistu yksilökohtaista ylärajaa. Koulutettavan pitää olla <br />
työsuhteessa ja koulutuksen tulee edistää työntekijän ammatillista osaamista, <br />
koska muutoin se katsotaan työntekijän osalta palkanlisäksi. Maahanmuuttajien <br />
kielikoulutus voi tässä suhteessa olla joissain tapauksissa tulkinnanvarainen. <br />
On tehtävä selkeä linjaus siitä, että äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai <br />
saamea puhuvien työntekijöiden ammatillinen suomen tai ruotsin kielen koulutus <br />
katsotaan ammatillista osaamista edistäväksi ja täten verovähennyskelpoiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, vero-osasto.<br />
<br />
== 6. Rahoituskuilu on täytettävä ja investoinnit turvattava == <br />
<br />
<big>Aloitus- ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Samoin suurten yritysten rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet. kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta luovien yritysten rahoitus kuntoon. Samoin riskinotto on tehtävä Suomessa mielekkäämmäksi ja houkuttelevammaksi.</big> <br />
<br />
Suomalaisen yritysrahoituksen ja pääomasijoituskentän alakulo on jatkunut jo <br />
useamman vuoden. Muun muassa Suomen Pankin ja työ- ja elinkeinoministeriön <br />
teettämä yritysrahoituskysely kertoo, että etenkin pienten ja keskisuurten yritysten <br />
rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet <br />
niin, että etenkin mikroyritykset nojaavat yhä enemmän vain yhteen pankkiin. <br />
Samoin suuryritysten rahoitus on muuttunut yhä enemmän pankkikeskeiseksi. <br />
Uudet vakavaraisuusvaatimukset puolestaan ovat vähentäneet pankkien lainanantoa. <br />
Yksityinen omapääomaehtoinen raha on vähentynyt, koska tuotot eivät ole vastanneet <br />
otettuja riskejä. Vastaava ilmiö näkyy laajemminkin venture capital -toimialalla <br />
Euroopassa. <br />
<br />
Suomalainen kasvuyritysekosysteemi on viime vuosien aikana kehittynyt hyvään <br />
suuntaan. Internetin ja sähköisen kaupankäynnin yleistyminen, yrittäjäilmapiirin <br />
paraneminen, sekä kasvanut yrityshautomo- ja kiihdyttämötoiminta ovat vauhdittaneet <br />
yrittäjyyttä. <br />
<br />
Kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta liiketoimintaa ja uutta <br />
kasvua luovien yritysten rahoitus sekä kasvun edellytykset kuntoon yrityskoosta <br />
riippumatta. Julkisen ja yksityisen pääoman on tehtävä ennakkoluulotonta yhteistyötä <br />
tällä alueella. Tässä yhteydessä erityisesti aikaisen ja kasvuvaiheen pääomasijoitukset <br />
ja riskirahoitus (ns. venture capital) ovat avainasemassa <br />
<br />
Kaiken ydin on yksityisen, markkinaehtoisen rahoituksen liikkeelle saaminen. <br />
Siksi Suomessa pitää kannustaa yksityistä riskinottoa ja pääomasijoitusmarkkinoiden <br />
kehittymistä. Samalla elinkeino- ja työelämä kehittyy yrittäjävetoisemmaksi <br />
ja verkottuneemmaksi jaetun riskinoton kautta: yhä useampi ihminen toimii yhtä <br />
aikaa työntekijänä, yrittäjänä, omistajana tai yksityissijoittajana. Yksityinen rahoituksen <br />
mukana tulee yleensä myös osaamista ja verkostoja. <br />
<br />
Toimiakseen suomalainen yritysekosysteemi tarvitsee suurten yritysten lisäksi <br />
1) ”innovaatioiden kasvualustaa” eli pieniä, teknologiapainotteisia, innovatiivisia ja <br />
uutta työllisyyttä luovia yrityksiä, sekä 2) vahvasti tuotekehitykseen panostavia ja <br />
globaaliksi huippuosaajiksi tähtääviä kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Kasvuyrityksiä voi syntyä startup-kentän lisäksi myös tunnistamalla ja kehittämällä <br />
potentiaalisia pk-yrityksiä, joilla niukka rahoitus on usein kasvun rajoite. Samoin <br />
spinoffit nähdään keinona synnyttää uusia yrityksiä. Käynnissä olevan ICT-alan <br />
rakennemuutoksen yhteydessä on pyritty kannustamaan yrityksistä eropakettien <br />
kautta tai yt-menettelyllä irtautuvia osaajia perustamaan uusia yrityksiä. Rahoituksen <br />
monipuolistaminen madaltaa etenkin henkilöstön mahdollisuuksia tarttua <br />
spinoff-tilaisuuksiin. <br />
<br />
Kasvun yritysekosysteemi [KUVA]<br />
<br />
<br />
Rahoituksen ja tuotekehityspanosten kasvattamisen edistämiseksi työryhmä esittää <br />
uudenlaisia ratkaisuja, jotka on priorisoitu eri vaiheessa olevien yritysten tarpeet <br />
huomioiden. Startup-kentällä korostuu yksityisen rahoituksen ja pääomasijoitustoiminnan <br />
kehittäminen, kasvuyritysten ja vakiintuneiden suuryritysten kohdalla <br />
taas Suomen kilpailukyky ja houkuttelevuus tuotekehityspanosten ja immateriaalioikeuksien <br />
ja IPR -oikeuksien kohdemaana. <br />
<br />
=== EnkElIrahoITuSTa ja -oSaamISTa SIEmEn- ja kaSvuvaIhEESEEn === <br />
<br />
Innovatiivisten siemen- ja mikroyritysten alkutaipaleella korostuu yksityisen enkelirahoituksen <br />
ja yrittäjyyden merkitys. Suomalaiset noin 300 bisnesenkeliä sijoittavat <br />
vuosittain vain noin 10–15 miljoonaa euroa kotimaisiin yrityksiin. Ruotsin riskipääomayhdistyksen <br />
SVCA:n mukaan maassa on 3000–5000 bisnesenkeliä, jotka sijoittavat <br />
vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Yhdysvalloissa enkelisijoittajat investoivat <br />
huikeat 20 miljardia euroa vuosittain. <br />
<br />
Työryhmä näkeekin enkelisijoittajien merkityksen erittäin olennaisena siemenvaiheen- <br />
ja startup -yritysten kasvun ja rahoituksen edellytyksenä. Bisnesenkelit tuovat <br />
mukanaan tyypillisesti rahoituksen lisäksi kasvuasennetta, kanssayrittäjyyttä, <br />
osaamispääomaa ja kokemusta liiketoiminnan kehittämiseen sen kriittisessä alkuvaiheessa. <br />
Näin he lisäävät yrityksen onnistumisen edellytyksiä. <br />
<br />
Eduskunnassa loppuvuodesta hyväksytty bisnesenkeleille suunnattu kasvuyrityskannustin <br />
on erittäin tärkeä toimenpide kasvun ja yritysekosysteemin kehittymisen <br />
kannalta. Työryhmä pitää tärkeänä, että sijoituskannustin laajennetaan koskemaan <br />
myös yksityisessä tai perheomistuksessa olevia sijoitustoimintaa harjoittavia <br />
yrityksiä sekä yrityskiihdyttämöitä. Samoin määrätietoisen enkelisijoitustoimialan <br />
kehittämisen näkökulmasta on erittäin tärkeää tukea yksittäisten enkelisijoittajien <br />
kykyä hajauttaa panokset laajaan joukkoon kohdeyhtiöitä. <br />
<br />
Jatkoksi enkelirahoituksen kehittämisen osalta työryhmä suosittaa, että selvitetään <br />
yksityisten sijoitusyhtiöiden toimintaedellytysten kehittämistä. Tutkitaan mahdollisuuksia <br />
tehdä listaamattomien yritysten luovutusvoitto verovapaaksi, mikäli <br />
voitto käytetään uudelleen kasvuyhtiösijoituksiin. Näin edesautettaisiin merkittävästi <br />
pääoman kiertoa uusiin kasvuyrityksiin sekä kiihdyttämötoiminnan kehittymistä <br />
sijoitusyhtiöiksi tai ”evergreen” -mallilla toimiviksi rahoittajiksi. Evergreen <br />
-mallissa sijoituksista vapautuvaa pääomaa sijoitetaan eteenpäin uusiin kohdeyrityksiin, <br />
eikä tulouteta yhtiöstä/rahastosta. <br />
<br />
=== kaSvun ja kanSaInvälISTymISEn rahoITuSTa pääomaSIjoITukSIlla === <br />
<br />
Pääomasijoitusmarkkinoita kehittävien toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa <br />
sekä kotimaista että ulkomaista yksityistä rahoitusta siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. <br />
Tavoitteena pitää olla, että Suomeen luodaan kansainvälisesti huippuluokkaa <br />
olevan markkinaehtoisesti toimivan pääomasijoitustoimiala. <br />
<br />
Työryhmä näkee tärkeänä uutena kehitystoimenpiteenä uusien yksityisten, epäsymmetriamallilla <br />
toimivien siemen- ja aikaisen vaiheen pääomarahastojen syntymisen <br />
Suomeen. <br />
<br />
Tähän pyritään esimerkiksi nykyisen Vigo-yrityskiihdyttämötoiminnan jatkamisella <br />
ja kehittämällä niitä kohti uusien yksityisten VC-rahastotiimien muodostumista. <br />
Lisäksi valtion rahoitusta yritysten siemen- ja kasvuvaiheessa tulee painottaa <br />
entistä enemmän pääomarahastojen kautta tapahtuvaksi, suorien sijoitusten <br />
sijaan. <br />
<br />
Pääomasijoitus- eli venture capital -markkinoilla tavoite on turvata uusien Suomeen <br />
sijoittavien VC-rahastojen varainhankinta, rahastojen aiempaa aktiivisempi <br />
osallistuminen varhaisen vaiheen kehitystyöhön, yhtiöiden kasvurahoituskierrosten <br />
toteutuminen (A- ja B-rahoituskierros) sekä keskittyminen yritysten kansainvälistymiseen. <br />
Painopiste tulisi olla myös tehokkaammassa hankevirran markkinoinnissa <br />
kansainvälisille sijoittajille ja kansainvälisten sijoituskierrosten toteuttamisessa. <br />
Tämän vauhdittamiseksi työryhmä esittää uuden ”Kasvurahastojen Rahaston”-tyyppisen <br />
mallin perustamista riittävän laajana. <br />
<br />
Alku- ja kasvuvaiheen rahoitusmallit olisi mielekästä yhdistää yhden public-private-<br />
mallin alle. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita<br />
(polku 14, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Käynnistetään rahoitusohjelma alku- ja kasvuvaiheen yrityksille</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa valtion ja yksityisten rahoittajien yhteistyössä rakennettua <br />
kokonaisvaltaista rahoitusohjelmaa, joka tähtää sekä alkuvaiheen että kasvuvaiheen <br />
yritysten rahoitustilanteen parantamiseen. Riittävän kokoinen rahoitus <br />
edellyttää 60–100 miljoonan euron vuosittaista panostusta, jossa valtio vastaa <br />
40 prosentista ja yksityiset sijoittajat 60 prosentista. Näistä rahoitusohjelman <br />
varoista 40 prosenttia suuntautuu siemen- ja aikaisen vaiheen rahoitukseen ja <br />
60 prosenttia kasvuyritysten rahoittamiseen. <br />
<br />
<big>Kehitetään siemen- ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Kokonaisohjelman osana perustetaan Suomeen eri profiileilla ja toimialoilla toimivia <br />
public-private-rahastoja edellä mainitussa suhteessa. Julkinen toimija huolehtii <br />
sijoituksen pitkäjänteisyydestä ja riittävistä hallinnointiyhtiön kannusteista. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti. Rahastot toimivat <br />
epäsymmetria-periaatteella niin, että valtio tyytyy yksityissijoittajia pienempään <br />
voittoon. Epäsymmetria-mallissa tulee ottaa huomioon EU:n valtiotukisäännöt. <br />
Tekesin riittävä resurssointi rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen/Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 10–16 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
<big>Kehitetään kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Voidaan toteuttaa esimerkiksi perustamalla ns. Kasvurahastojen Rahasto II. <br />
Toteutetaan se riittävän laajana, jotta public-private -kokonaispanostus on 40–60 <br />
miljoonaa euroa vuosittain puhtaasti kasvurahoituspainotteisille VC-rahastosijoituksille. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti ja sijoitukset pitäisi <br />
olla luokiteltavissa yksityiseksi pääomaksi. Teollisuussijoituksen riittävä resurssointi <br />
rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen, Teollisuussijoitus, toimitusjohtaja <br />
Juha Marjosola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 14–24 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
=== kaSvuInvESToInTEIhIn TarvITTavan laInarahoITukSEn SaaTavuudEn varmISTamInEn === <br />
<br />
Yritykset tarvitsevat kasvuvaiheessa investointeihinsa ja käyttöpääomaa varten lainarahoitusta. <br />
Nykyisellään Finnvera voi myöntää sekä lainarahoitusta että takauksia <br />
pankkien myöntämille lainoille. Rakennemuutostilanteen vuoksi Finnveran <br />
rahoitusedellytyksiä on työ- ja elinkeinoministeriön päätöksillä laajennettu. <br />
<br />
Useista rahoitusmarkkinoiden kehityksen rakenteellisista syistä ja suhdannekehityksen <br />
vuoksi pankkien lainarahoitus pk-yrityksille on viime aikoina merkittävästi <br />
tiukentunut, vaikka valtion osallistumisedellytyksiä on vahvistettu. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15A) ===== <br />
<br />
Otetaan käyttöön pk-yritysten joukkovelkakirjalainat. Kasvavien yritysten lainarahoituksen <br />
saatavuuden varmistamiseksi työryhmä esittää, että Finnvera käynnistää <br />
uuden pk-yritysten joukkovelkakirjalaina-järjestelmän. Järjestelmä voidaan <br />
kehittää 2000-luvun alussa käytössä olleen Finnveran pk-yritysten jvk-järjestelmän <br />
pohjalta. Nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa joukkovelkakirjalaina <br />
monipuolistaisi lainainstrumenttien ja rahoittajien syndikointia ja riskinjakoa. <br />
Menettely parantaisi siten myös pankkien lainarahoituksen myöntämisen <br />
edellytyksiä. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
=== InnovaaTIoBokSIlla SIjoITukSET ja TuoTEkEhITySpanoSTukSET SuomEEn === <br />
<br />
Hallituksen esittämä t&k-menojen lisävähennys yritysverotuksessa tähtää tutkimuksen <br />
ja kehittämisen tekemiseen nimenomaan Suomessa. Näiden panostusten <br />
täysimääräiseksi hyödyntämiseksi pitää myös varmistaa, että kehitystyön tuloksena <br />
syntyneiden innovaatioiden omistus pysyy Suomessa. <br />
<br />
Aineettomat oikeudet siirtyvät helposti maasta toiseen, koska niiden omistusmaan <br />
vaihtaminen on yksinkertaista. Innovaatioiden verokannustin, ns. innovaatioboksi, <br />
pyrkii vaikuttamaan siihen, että yritys pitää tai siirtää aineettomat oikeutensa <br />
kyseiseen maahan. Innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa <br />
alhaisemmalla verokannalla. <br />
<br />
Innovaatioboksi tukisi merkittävällä tavalla suomalaisten yritysten kilpailukykyä <br />
innovaatiointensiivisillä aloilla ja loisi paremmat mahdollisuudet houkutella jopa <br />
aivan uutta tutkimus-, tuotekehitys- ja muuta liiketoimintaa ja verotuloja Suomeen. <br />
<br />
Monissa Euroopan maissa on käytössä erilaisia innovaatioboksin muotoja (UK, <br />
Hollanti, Luxemburg, Ranska, Belgia, Unkari, Espanja). Sen vuoksi useat suomalaiset <br />
yritykset selvittävät parhaillaan, missä kannattaa pitää aineettomien oikeuksien <br />
omistus ja mistä niistä saatava taloudellinen hyöty on suurin. <br />
<br />
Työryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Suomeen luodaan nopeasti kansainvälisesti <br />
kilpailukykyinen innovaatioboksi. Innovaatioboksin on katettava erilaiset <br />
aineettomat oikeudet mahdollisimman laajasti, jotta kannustimen vaikuttavuus olisi <br />
riittävä pitämään ja houkuttelemaan aineettomia oikeuksia Suomeen sekä tehokkaasti <br />
kannustamaan yrityksiä kaupallistamaan keksinnöt. Innovaatioboksin tulee <br />
hyödyttää sekä isoja että pienempiä yrityksiä, jotta veturiyrityksinä toimivat isommat <br />
yritykset eivät siirtäisi innovaatiopanostuksiaan ulkomaille ja vetäisi siten <br />
mukanaan myös pienempiä kasvuyrityksiä. Näin turvataan myös nopeimpien kasvuyritysten <br />
pysyminen Suomessa mahdollisissa yrityskauppa ja kansainvälisissä <br />
sijoituskierrostilanteissa (esimerkiksi SuperCell / Rovio). <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15B) ===== <br />
<br />
<big>Luodaan innovaatioille verokannustin</big> <br />
<br />
Luodaan Suomeen innovaatioiden verokannustin (innovaatioboksi), jonka <br />
mukaan innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa merkit<br />
tävästi alhaisemmalla verokannalla (8-12%). <br />
<br />
Alhaisemman verokannan piiriin kuuluvat tulot kaikista keskeisistä aineetto<br />
mista oikeuksista (patentit, tavaramerkit, ohjelmistojen ja muiden luovien teos<br />
ten tekijänoikeudet). <br />
<br />
Innovaatioboksin tulee hyödyttää yhtäläisesti niin isoja kuin pienempiäkin yrityk<br />
siä (ei euromääräistä rajaa). <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Staattiset verovaikutukset yli 200 miljoonaa euroa. <br />
Dynaamiset verovaikutukset tulee arvioida. <br />
<br />
Toteutetaan hallituksen esitys tutkimuksen ja kehityksen kolmen vuoden lisävähennyksestä. <br />
Lisäksi työryhmä ehdottaa vähennyksen muuttamista pysyväksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela.<br />
<br />
== 7. Uusilla toimintatavoilla innovaatioita == <br />
<br />
<big>Uudet innovaatiot vaativat digitaalisessa maailmassa toimintatapoja, joissa korostuvat nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne. Samoja ominaisuuksia vaaditaan äkillisen rakennemuutoksen hoitamisessa.</big> <br />
<br />
Kilpailukyky edellyttää digitaalisessa maailmassa uudenlaisia toimintamalleja <br />
sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Uudet toimintatavat ovat välttämättömiä <br />
siksi, että innovaatioiden pitää syntyä entistä nopeammin ja niiden tekemiseen tarvitaan <br />
entistä enemmän useiden toimijoiden verkostoja. <br />
<br />
Nopean oppimisen vaateen kuvaa erinomaisesti IMD:n professori Peter Lorange <br />
artikkelissaan ”Ultra-rapid Management Processes”. <br />
<br />
”Vaaditaan johtamismalleja, jotka mahdollistavat uusien liiketoimintojen tuomisen <br />
markkinoille ensimmäisenä sekä parhaimpien ideoiden ultranopean levittämisen <br />
maailmalle”. <br />
<br />
Verkostojen voimasta puolestaan kirjoitetaan osuvasti muun muassa Sitran julkaisussa <br />
”Suuri siirtymä”: ”T&k-toiminnan globaalisaation hyödyntäminen edellyttää <br />
siirtymistä hajautettuun organisaatiomalliin, jossa innovaatioprosessi tapahtuu <br />
yhteistyössä eri yksiköiden, partnereiden, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa”. <br />
<br />
Verkostomainen ja nopea toiminta vaatii uudenlaista ajattelua organisaatioiden <br />
johtamisessa. Johtamismallit ovat kehittyneet pitkälti 1900-luvun teollisuudessa, <br />
mikä aiheuttaa haasteita 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Professori CG. Prahalad <br />
kirjoittaakin johtamisen muuttuvan tällä vuosisadalla monella tavalla. ”Johtamista <br />
hallinneet ajatuksemme täytyy arvioida uudestaan muun muassa vallan, <br />
rakenteiden, hierarkian, kontrollin, koordinaation, omistamisen ja kannustimien <br />
osalta”. <br />
<br />
Verkostoitumisen ja nopeuden vaade osuu ensimmäisenä kansainvälisessä kilpailussa <br />
oleviin yrityksiin. Sama vaatimus koskee kuitenkin koko yhteiskuntaa <br />
kolmesta syystä. Yritykset eivät pysty uudenlaiseen toimintatapaan, jos koko muu <br />
yhteiskunta toimii vanhoilla malleilla. Lisäksi julkinen sektori on usein keskeinen <br />
kumppani verkostoissa, joissa kehitetään uusia asioita. Samoin on tärkeää oivaltaa, <br />
että uudet toimintamallit tuovat tehoa myös julkiselle sektorille ja parantavat julkisia <br />
palveluita. <br />
<br />
World Economic Forumin The Global Information Report korostaa, että elämme <br />
hyperverkottuneessa maailmassa, jossa kansalaisten, yritysten ja valtion suhteet <br />
muotoutuvat uudella tavalla. ”Se tuo uusia mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta ja <br />
hyvinvointia synnyttämällä uusia tuotteita ja palveluita sekä parantamalla tapaa, <br />
jolla julkiset palvelut tuotetaan.” <br />
<br />
Samalla on toki syytä muistaa WEF:n varoitus, että hyperverkottuneisuus synnyttää <br />
uusia haasteita kuten tietoturvan murtuminen, verkkorikollisuus ja uhat yksilöiden <br />
tietosuojalle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut edellä kuvattuja tarpeita kehittää nopeutta <br />
ja verkostomaisia toimintamalleja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lukemattomissa <br />
työryhmän käymissä keskusteluissa on noussut esiin samankaltaisia <br />
kokemuksia siitä, kuinka eri toimijat työskentelevät siiloissa, joiden ylittäminen on <br />
syystä tai toisesta vaikeaa. Yritysten ja julkisen sektorin keskustelu on usein mutkikasta <br />
ja yhteistyö eri toimialojen välillä on ohutta. <br />
<br />
Nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne ovat tärkeitä myös silloin, kun ratkotaan <br />
äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamia ongelmia. Tarvitaan ennakkoluulottomia <br />
ratkaisuja, joissa julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Uusia ratkaisumalleja <br />
täytyy kokeilla, koska ei ole olemassa patenttiratkaisuja, joilla ongelmat <br />
voisi takuuvarmasti korjata. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä tekee ehdotuksia, jotka tähtäävät <br />
<br />
• innovatiivisuuteen julkisten palveluiden kehittämisessä, <br />
• erilaisten osaamisten kohtaamiseen ja uudenlaisten ekosysteemien syntymiseen, <br />
• yritysten palveluviidakon purkamiseen ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen sekä <br />
• toiminnan nopeuttamiseen niin, että asioita samalla kehitetään pitkäjänteisesti. <br />
<br />
=== julkISET palvEluT EdElläkävIjöIkSI === <br />
<br />
Julkisella sektorilla on merkittävä tarve tehostaa ja parantaa palveluitaan digitaalisilla <br />
ratkaisuilla. Tarvetta tehokkuuteen lisää julkisen sektorin velan kasvu ja huoltosuhteen <br />
heikkeneminen. Palvelujen parantaminen puolestaan on tärkeää, koska <br />
sähköiseen maailmaan kasvaneet kansalaiset odottavat saavansa yhä enemmän palvelua <br />
verkossa. Yritykset taas voivat saada merkittäviä säästöjä, jos niiden tarvitsemat <br />
julkiset palvelut ovat automatisoituja. <br />
<br />
Työryhmä näkee, että uusia julkisia palveluita tulisi kehittää ennakkoluulottomasti <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Julkiset palveluhankinnat voivat <br />
toimia osaltaan uusien innovaatioiden veturina tilanteissa, joissa uutta teknologiaa <br />
voidaan yhdistää palveluun. <br />
<br />
Tästä erinomaisena esimerkkinä on verohallinnon jos usean vuoden yli jatkunut <br />
johdonmukainen palvelukehitys. Työ lähti liikkeelle työprosessin uudelleenmäärittelystä <br />
ja systeemisen muutoksen tarpeen ymmärtämisestä. Case Vero. <br />
<br />
Uusien palveluiden kehittämisessä pilotit ovat tärkeä toimintamalli, jossa yhdistyvät <br />
nopea toiminnan käynnistäminen ja riskin rajaus. Pilottien avulla asiakas ja toimittaja <br />
voivat luoda täysin uusia palveluita ja prosesseja, joita muut eivät ole vielä testanneet. <br />
<br />
Kokeilukulttuurin hyödyt voivat olla suuret. Julkinen sektori saa innovatiivisia <br />
ratkaisuja, jotka tehostavat ja parantavat palvelua. Yritykset puolestaan saavat referenssejä, <br />
jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä etenkin vientimarkkinoilla. <br />
<br />
Alla ovat keskeiset julkisen sektorin ominaispiirteet, joita digitaalisessa maailmassa <br />
tarvitaan. <br />
<br />
• Nopea palvelu. Tehokas julkinen sektori palvelee asiakaslähtöisemmin sekä <br />
kansalaisia että yrityksiä. <br />
<br />
• älykäs asiakas. Kilpailukykyinen julkinen sektori on myös älykäs asiakas <br />
yksityiselle sektorille. <br />
<br />
• Ennakkoluuloton kokeilija. Julkinen sektori kokeilee rohkeasti uusia ratkaisuja. <br />
Pilotit ovat kokeiluväline, joilla voidaan toimia nopeasti ja pitää riskit <br />
kohtuullisina. <br />
<br />
•kilpailun edistäjä. Kilpailukykyinen julkinen sektori lisää kilpailua kotimarkkinoilla. <br />
<br />
• Tehokkaiden rakenteiden luoja. Julkinen hallinto tukee yhteisiä rakenteita, <br />
jotka mahdollistavat joustavat toimintamallit. <br />
<br />
===== Case Sähköistä verotusta ===== <br />
<br />
:Verottaja on edennyt jo vuosien ajan systemaattisesti kohti automatisoitua palvelua, jossa sekä verovelvollisten että verottajan omat toiminnot on sähköistetty mahdollisimman pitkälle. <br />
: <br />
:Kehitystyö on helpottanut sekä asiakkaan että verohallituksen työtä. Tämä on edellyttänyt, että verottaja on miettinyt kaikki omat prosessinsa uusiksi. Siksi verottaja on edennyt kehityspolulla askeleittain niin, että ensimmäiset askeleet otettiin jo 1990-luvulla. Silloin alkoi kokeilu veroehdotusten tekemisestä valikoiduille asiakkaille. <br />
: <br />
:Monien askeleiden jälkeen kaikki kansalaiset alkoivat saada veroehdotuksen, joiden täydentäminen piti kuitenkin tehdä paperilla. Nyt noin 5,5 miljoonaa asiakasta saa esitäytetyn veroehdotuksen. Täydennettävää on noin 1,5 miljoonalla verotettavalla, joista kolmasosa tekee täydennykset sähköisesti. <br />
: <br />
:Digitalisointi ei ole johtanut henkilöstön irtisanomisiin, mutta henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta. Samaan aikaan monien tehtävät ovat muuttuneet entistä enemmän asiantuntijatehtäviksi. Asiakkaille tämä on tiennyt laadukkaampia ja nopeampia neuvontapalveluita. <br />
: <br />
:Kehitysmahdollisuuksia on edelleen paljon. Esimerkiksi verotilijärjestelmä mahdollistaisi sen, että verovelvollinen voisi kuitata verovelkoja ja –saamisia keskenään. Tämä yksinkertaistaisi rahaliikennettä veronmaksajan ja valtion välillä ja säästäisi kaikkien aikaa ja rahaa. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (polku 16) ===== <br />
<br />
<big>luodaan esikaupallisten pilottien malli julkiselle sektorille</big> <br />
<br />
Kehitetään esikaupallisen vaiheen toimintamalli, jossa esimerkiksi kunta esittää <br />
yrityksille ongelman, johon yritykset etsivät uuden ratkaisun. Sen jälkeen kunnan <br />
haasteet parhaiten ratkaiseva yritys voi jalostaa ratkaisun edelleen tuotteeksi, <br />
jota päästään kokeilemaan. Pilotin kautta luodaan malli, joka monistetaan ja levitetään <br />
julkisen sektorin organisaatioiden käyttöön sekä pidetään huoli palveluiden <br />
ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. <br />
<br />
Esikaupallisella hankinnalla voidaan edistää uusien markkinoiden syntymistä <br />
ja yritys saa samalla kaupallisen referenssin, mikä auttaa kasvu-ja <br />
vientiponnisteluissa. <br />
<br />
Toimeenpano: VM, ICT-johtaja Timo Valli; Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka <br />
Mäki-Lohiluoma. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista</big> <br />
<br />
Suomalaisia ohjelmistoyrityksiä syrjivä sääntely liittyy etenkin Hanselin koordinoimiin <br />
julkisiin kilpailutuksiin. Etenkin referenssivaatimukset kilpailutuksissa <br />
sulkevat usein ulos suomalaiset, pienet ohjelmistoyritykset. Tämä karsii vaihtoehtoja, <br />
tukee asemansa saavuttaneiden suurten yritysten asemaa ja rajoittaa kasvuyrittäjyyttä. <br />
Työryhmä ehdottaa, että julkisen hankinnan ehtoja muokataan niin, <br />
että ne avaavat ovia uusille innovaatioille. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>perustetaan kansalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus</big> <br />
<br />
ICT-2015 työryhmän ehdotuksesta on vuoden 2012 viimeisessä lisätalousarviossa <br />
myönnetty rahoitus kansalaisen SOTE-palvelujen kehittämiskeskuksen <br />
perustamista koskevan selvityksen laatimiseksi. <br />
<br />
Selvityksen perusteella tehdään esitys keskuksen perustamisesta vuonna <br />
2014. Perustettava keskus toimisi palvelujen järjestäjien, ammattilaisten, asiakkaiden <br />
ja ICT-toimittajien yhteistyön, asiakaslähtöisen palvelumuotoilun foorumina <br />
ja yhteisten toimintamallien kehittäjäyhteisönä. Hyödynnetään toiminnassa <br />
VTT:n osaamista ja toimintaa Sote-palveluiden konseptoinnissa ja mallinnuksessa <br />
(tutkimusjohtaja Tatu Koljonen). <br />
<br />
vastuutaho: STM/neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen, VM/ICT-johtaja <br />
Timo Valli ja TEM <br />
<br />
Tarvitavat resurssit: Myönnetty vuoden 2012 viimeisessä lisäbudjetissa <br />
200 000 euroa perustamista koskevan selvityksen laatimiseen, vuodesta 2014 <br />
alkaen varaus selvityksen perusteella budjettiin. <br />
<br />
=== TörmäyTTämISEn ja EkoSySTEEmIEn EdISTämInEn === <br />
<br />
Uusien innovaatioiden syntyminen edellyttää, että erilaiset osaamiset kohtaavat <br />
nykyistä paremmin monella tasolla. Siksi Suomeen tulee kehittää toimintamalleja, <br />
jotka vauhdittavat yhteistyötä sekä vuorovaikutusta niin toimialojen sisällä että eri <br />
toimialojen välillä. <br />
<br />
Esimerkiksi strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit ovat monien arvioiden <br />
mukaan onnistuneet hyvin toimialojen sisäisessä törmäyttämisessä, mutta toimialarajat <br />
ylittävissä kohtaamisissa ja kansainvälisessä yhteistyössä monet näkevät <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Lukuisissa työryhmän käymissä lähetekeskusteluissa on korostunut ekosysteemien <br />
luomisen ja osaamisen ristiinpölytyksen merkitys.Ekosysteemejä tarvitaan, <br />
koska kaikki suurimmat globaalit haasteet edellyttävät systeemisiä ratkaisuja. Esimerkiksi <br />
terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen voi onnistua vain, jos on olemassa <br />
arkkitehtuuri, johon kaikkien yksityisten ja julkisten toimijoiden ratkaisut kytkeytyvät. <br />
Tässä on pienellä maalla aivan erityinen etu, jota pitäisi pystyä hyödyntämään. <br />
<br />
Teknologisten välineiden ja ratkaisujen puute ei ole enää perimmäinen este. <br />
Hidasteet ja esteet ovat organisaatioissa, vanhoissa toimintatavoissa ja prosesseissa <br />
sekä viime kädessä asenteissa. Jotta niitä voidaan muuttaa, tarvitaan uusia tapoja <br />
tehdä työtä sekä työtapoja palvelevaa teknologiaa. Lisäksi tarvitaan ekosysteemejä, <br />
joissa toimintaympäristö viritetään teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä silmälläpitäen <br />
optimaaliseksi. <br />
<br />
Ekosysteemiin kuuluu monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista <br />
osaamista ja riskien oton kyvykkyyttä. Samoin tarvitaan sekä yksityistä että <br />
julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille ja palveluille. Tarvitaan myös laadukasta <br />
regulaatiota ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se vaatii myös saumatonta <br />
yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten ekosysteemin <br />
osien täytyy olla kyvykkäitä kytkeytymään kansainvälisiin verkostoihin. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain sitä kautta, että ekosysteemin laatu ja sen ympärille <br />
rakentuva relevantti osaaminen ovat maailman huippua. <br />
<br />
Törmäyttäminen voi tapahtua ympäristöissä, joissa kohtaamiset ovat luonnollisia. <br />
Siksi kohtaamisia tapahtuu luontevasti esimerkiksi alueiden sisällä tai toimialaverkostoissa. <br />
Digitaalisten palveluiden kehittyminen edellyttää, että ICT-alan osaajat <br />
ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi konepajateollisuuden ammattilaisten <br />
kanssa. <br />
<br />
Alueellisista törmäytyskanavista hyviä esimerkkejä ovat Tampereen Uusi Tehdas, <br />
Oulun Yritystakomo ja useilta paikkakunnilta löytyvät Tampereen mallin mukaiset <br />
Protomo-yrityskiihdyttämöt. Strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit puolestaan <br />
ovat esimerkkejä toimialaverkostoista, joissa saman alan yritykset kehittävät <br />
yhdessä teknologiaa, jota useammat yritykset voivat hyödyntää. <br />
<br />
Nokia-klusterista työttömäksi jäävien osaamisen yhdistäminen puolestaan tarvitsee <br />
akuutteja ratkaisuja, joissa hyödynnetään ekosysteemin ja törmäyttämisen <br />
malleja. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Törmäytys ja verkostohankkeet (polku 17) ===== <br />
<br />
<big>Alueelliset verkostohankkeet </big><br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman Innovatiiviset-ohjelman (INKA) tavoitteena <br />
on vahvistaa kansanvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä <br />
Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan <br />
luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä <br />
ja edelläkävijämarkkinoita. <br />
<br />
Tuetaan alueellisten osaamiskeskittymien syntyä. Kannustetaan alueita rakentamaan <br />
nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet vahvistavat <br />
toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä osaamisohjelmilla, <br />
joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
toimintaa. <br />
<br />
Pilottina avointen järjestelmien osaamiskeskittymän kehittäminen. Kehitetään <br />
digitaalisen osaamisen keskittymää toteuttamalla osaamisohjelmia muun muassa <br />
kokonaisarkkitehtuurien, suurten järjestelmien hallinnan ja avoimien skaalautuvien <br />
palvelujärjestelmien alalla. Suunnataan hankeportfolio tukemaan kansallisen <br />
infrastruktuurin muutosta ja julkishallinnon ja avoimia terveydenhuoltoalan <br />
järjestelmäkehityshankkeita. <br />
<br />
Tavoitteena on luoda verkostot uuden kansallisen veturi-ilmiön muodostamiseksi <br />
ja vaihtoehdoksi suuryrityksille mm. julkishallinnon palvelukehityshankkeissa. <br />
Toteutetaan osaamisohjelmat muutamille valikoiduille erityisosaamisalueille, <br />
jotka edesauttavat kokonaisratkaisujen toteuttamista: <br />
<br />
• Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut ja -strategiat, palveluliiketoiminnan ja teknisten ratkaisujen yhteissuunnittelu <br />
• Suurten järjestelmien tekninen hallinta, optimointi ja toteutus <br />
• Avoimet ja skaalautuvat palvelujärjestelmä-, tietoturva- ja informaationhallinnan kehitysmallit sekä käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta <br />
<br />
Toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana avausprojektin sisällä mahdollisesti <br />
osana tulevaa INKA-ohjelmaa. <br />
<br />
vastuutaho: BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula, STM/neuvotteleva virkamies <br />
Hannu Hämäläinen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kaksi miljoonaa euroa vuodessa 2013–2017. <br />
<br />
<big>Toimialakohtaiset törmäytykset</big> <br />
<br />
<big>Selvitetään edellytykset uusien digitaalisten ekosysteemien rakentamiseen</big> <br />
<br />
Sähköinen terveysteknologia ja älykkäät vanhuuspalvelut ovat suuria kasvumahdollisuuksia <br />
ikärakenteen muuttumisen vuoksi. Selvitetään vuoden 2013 aikana, <br />
löytyykö näiden aihealueiden ympärille yritysten (esim. Mawell Oy) ja tutkimuslaitosten <br />
muodostama joukko, joilla olisi kiinnostusta tehdä näistä laajempi kehitysohjelma. <br />
Yhtenä mahdollisena kohteena on Salo, jossa on jo käynnistetty hyvinvointiteknologian <br />
(erityisesti vanhuspalvelut) kehitysympäristön rakentaminen. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>digitaalisen koulutusliiketoiminnan kehittäminen</big> <br />
<br />
Koulutusliiketoiminnan ja ICT-sektorin törmäyttämöitä pilotoidaan Jyväskylässä, <br />
Tampereella ja Oulussa. Lisäksi Turun yliopistolla, Salon kaupungilla ja paikallisilla <br />
yrityksillä on alan kehityshanke Näistä kaupungeista löytyy valmiita tuotteita, <br />
palveluratkaisuja ja sisältöjä molemmilla sektoreilla joiden yhteistyömahdollisuuksia <br />
ei ole hyödynnetty. <br />
<br />
Törmäyttämisellä on tarkoitus hakea uusia palveluratkaisuja ja nopeita tuloksia. <br />
Tavoitteena on tuoda ICT-ja EDU-sektorit yhteen uudella tavalla, olemassa olevia <br />
rakenteita tehokkaammin ja innovatiivisemmin hyödyntäen. Tällöin saavutettavien, <br />
alueellisten hyvien käytänteiden pohjalta voidaan rakentaa laajemmin <br />
sovellettavia malleja koko maahan. Törmäyttämö luo ihmisten, ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien <br />
yllättäviä kohtaamisia yli toimialojen ja alueiden rajojen. <br />
Uudenlaisen yhteistyön tavoitteena on luoda kansainvälistä liiketoimintaa. <br />
Viennin tueksi luodaan uudet tehokkaat toimintamallit. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
resurssit: 1 miljoona euroa/vuosi. <br />
<br />
<big>Suomen kauppakamareiden digitalisaatiohanke</big> <br />
<br />
Tavoitteena on kertoa etenkin pk-yrityksille, miten informaatioteknologian uusia <br />
mahdollisuuksia voi parhaiten hyödyntää. Hanke esittelee informaatioteknologian <br />
mahdollistamia uusia toimintatapoja sekä askeleita, joiden avulla uusiin teknisiin <br />
ratkaisuihin ja toimintamalleihin kannattaa siirtyä. Samoin kiinnitetään huomiota <br />
digitalisaation haasteisiin kuten tietoturvaan ja itsensä johtamiseen digitaalisessa <br />
ympäristössä. Hankkeen aikana on tilaisuuksia yhdeksäntoista kauppakamarin <br />
alueella sekä valtakunnallinen tilaisuus Helsingissä. Tavoite on digitalisaatiokehityksen <br />
nopeuttaminen. Kohderyhminä ovat etupäässä suomalaiset pk-yritykset, <br />
kunnat ja muut paikalliset toimijat. <br />
<br />
vastuutaho: Keskuskauppakamari, Senior Advisor Ilkka Lakaniemi <br />
<br />
<br />
<big>Sähköinen treffipalvelu ICT-osaajien ja asiakkaiden välille</big> <br />
<br />
Teknologiateollisuus ry:n johdolla tehdään verkkopalvelu, jonka pääteemana <br />
on yritysten uudistuminen. Sivusto on suunnattu etenkin pk-yrityksille, joilla on <br />
nopea tarve uudistua kansainvälisen kilpailun paineessa. Sivustolle rakennetaan <br />
osio, jonka kautta digitaalisista palveluista kiinnostuneet yritykset voivat löytää <br />
oikeanlaista ICT-osaamista juuri omaan tarpeeseensa. Sivustolla myös herätetään <br />
yrityksiä digitaalisten palveluiden mahdollisuuksista case-esimerkkien kautta. <br />
<br />
vastuutaho: Teknologiateollisuus, johtaja Jukka Viitasaari. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>greenICT” ja älykkäät kaupunkiympäristöt</big> <br />
<br />
Tavoitteena on koota suomalaisen energia- ja ympäristöalan sekä ICT-alan huippuosaaminen <br />
(ml. start-up- ja kasvuyritykset) tukemaan laaja-alaisesti kolmen <br />
kaupunkialueen suunnittelua ja kehitystä sekä yritystoiminnan kasvua. Toimenpide <br />
toteutetaan kolmen vuoden aikana. <br />
<br />
vastuutaho: toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 2 milj. euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut Nokia-klusterin ongelmiin (polku 18) ===== <br />
<br />
<big>Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi</big> <br />
<br />
Monissa maissa on pula ICT-osaajista, joita Suomessa puolestaan on jäänyt työttömiksi <br />
rakennemuutoksen takia. Suomalaisten heikkoutena on tuote- ja palveluosaamisen <br />
tuotteistamisen ja markkinoille vieminen. Tästä käytännön esimerkkinä <br />
toimii ICT 2015 -työryhmän työn osana Saksassa ja Sveitsissä tehty <br />
markkina-analyysi, jonka mukaan suomalaisen ICT -osaamisen tuotteistaminen <br />
Saksan ja Sveitsin markkinoille tarjoaa välittömiä liiketoimintamahdollisuuksia <br />
suomalaisyrityksille. <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa pilottitoimenpiteitä, jotka parantavat yritysten kykyä luoda <br />
globaalisti myytäviä tuote- ja palvelukonsepteja: <br />
<br />
• muuntokoulutusta mobiiliosaajille. Yhteiskunnan ja yritysten yhdessä tukema globaalin tuotemarkkinoinnin muuntokoulutus- ja projektityösopimusohjelma, joka tarjoaa alan osaajille nopean siirtymisen matkapuhelimista uusille toimialoille sekä yrityksille kokenutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Erityisenä fokusalueena pilottivaiheessa Tampereen ja Oulun ICT-osaajat. <br />
<br />
• “Ensiasiakkuudesta moniasiakkuuteen”- rahoitusmalli. Uudet rahoitusmallit tukemaan tuotteiden ja palveluiden myyntiä useille asiakkaille ja markkinoille samanaikaisesti (nyt pk-yritykset keskittyvät usein yhteen isoon asiakkaaseen <br />
kotimaassa ja putoavat tyhjän päälle alihankintaverkon purkautuessa). Mallina Vision+, joka ei sijoita omistusosuuteen yrityksessä vaan sen tuotteiden ja palveluiden myyntiin (tuotto provisiona tuotteiden ja palveluiden myynnistä). Osa tässä raportissa ehdotetun alku- ja kasvuvaiheen yrityksille suunnatun rahoitusohjelman (polku 14) resursseista tulisi suunnata <br />
Vision+ -mallisiin rahastoihin. Myös osa vastikkeettomista julkisista yritystuista pitäisi kohdistaa tähän tarkoitukseen (esim. Tekesiin luodaan uusi ”Globaali tuotteistusosaaminen” -ohjelma). Pilottivaiheessa uusi rahoitusmalli <br />
kehitetään ja otetaan koekäyttöön suomalaisen ICT-osaamisen viennissä Saksan ja Sveitsin markkinoille. <br />
<br />
• “Suomi projektitoimisto” asiakasklusterissa Perustetaan Suomi Projektitoimisto Saksan koneenrakennusklusteriin <br />
ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusteriin. Projektitoimistot syntyvät alhaalta ylöspäin kohdemarkkinoilla asuvien, paikalliset liiketoimintamahdollisuudet tuntevien asiantuntijoiden sekä kotimaisten alueellisten elinkeinoyhtiöiden, yritysten ja yliopistojen yhteistyönä. Projektitoimistot tarjoavat suomalaisyrityksille toimipisteen lähellä asiakasta ja mahdollistavat alihankinta- ja liiketoiminnan kehitysprojektit asiakkaan toimitilojen läheisyydessä. Näillä markkinoilla fyysinen läsnäolo on erityisen tärkeää, sillä paikalliset yritykset pitävät alihankintaverkostonsa lähellä. Projektitoimisto toimii ”sillanpääasemana” suomalaisyritysten myynti- ja tuotekehityshenkilöiden lyhyt- tai pitkäaikaiselle työskentelylle kohdemarkkinoilla. Uudenlaiset projektitoimistot Saksan koneenrakennusklusterissa ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusterissa kohdistuvat suomalaisyritysten tarpeisiin, joita julkiset ja yksityiset viennin edistämisorganisaatiot eivät pysty täyttämään maantieteellisen läsnäolon, paikallisten markkinoiden syvätuntemuksen ja toiminnan joustavuuden osalta. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta kehittää konseptia edelleen nyt tehdyn selvityksen pohjalta.<br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 1,5 miljoonaa euroa/vuosi. <br />
<br />
<br />
<big>kaato – kansainväliset yritykset Suomeen</big> <br />
<br />
Vuoden 2012 lisätalousarviossa on myönnetty rahaa Suomen markkinoimiseksi <br />
kiinnostavana ICT-alueen investointikohteena ulkomailla. <br />
<br />
Laajennetaan invest-in-toimintaa tukemalla suoraan kansallisen business-in-toimintamuodon <br />
(suora neuvottelutoiminta hyödyntäen olemassa olevia liiketoimintakontakteja <br />
ja liiketoimintaosaamista) syntymistä ja vapautuvan kapasiteetin <br />
toimintaedellytyksiä. Tässä tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. <br />
Lisäksi TEM tulee laatimaan Suomen maabrändityötä eteenpäin vievälle ulkoministeriön <br />
organisaatiolle Kitkaton Suomi -yhteenvedon, jonka tarkoituksena on <br />
vaihvistaa Suomen osaamisbrändiä. <br />
<br />
Tutkitaan VTT:n systemaattista käyttöä ulkomaisen t&k:n houkuttelussa. Malli <br />
voidaan ottaa esimerkiksi Singaporesta, joka on tuotteistanut jatkuvan ulkomaisen <br />
pääoman houkuttelu- ja kotoutusmallin. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 3 miljoonaa euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
=== palvEluvIIdakon ja laInSäädännön ykSInkErTaISTamInEn === <br />
<br />
Elinkeinoelämän järjestöt ovat vuosien ajan puhuneet ylisääntelyn vaaroista. Sääntelyn <br />
nopeat muutokset on toinen elinkeinoelämän suurista huolista. Vakaa ympäristö <br />
varmistaa parhaiten investointien jatkuvuuden ja sitä kautta myös liiketoiminnan <br />
terveen kehityksen. Se puolestaan edellyttää vahvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän <br />
kanssa. <br />
<br />
Järjestöt eivät ole kannassaan yksin, sillä muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto <br />
on ollut huolissaan ylisääntelystä ja sääntelyn vaikutusten huonosta arvioinnista. <br />
VTV on todennut lausunnossaan, että ”kaikessa sääntelyssä pitää huomioida <br />
riski, että sääntely vähentää kannustusta ja innovatiivisuutta”. <br />
<br />
Tarkastusvirasto toteaa, että järkevä sääntely käsittää koko poliittisen prosessin <br />
lain suunnittelusta sen täytäntöönpanoon, soveltamiseen, arviointiin ja tarkastamiseen. <br />
Viraston mukaan uutta sääntelyä voitaisiin arvioida myös pilottien avulla. <br />
Uuden sääntelyn kokeilu voitaisiin rajata esimerkiksi alue- tai organisaatiokohtaisesti. <br />
VTV nostaa esiin myös, että sääntelyn vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan <br />
hyödyntää uudenlaisia tutkimuksellisia menetelmiä (esimerkiksi living lab -toimintakonseptia), <br />
jotka mahdollistavat oikeudellisesta sääntelystä saadun kokemusperäisen <br />
tiedon systemaattisen keräämisen ja analysoinnin. <br />
<br />
Suomella on monia vahvuuksia, jotka liittyvät yhteiskunnan perusinfrastruktuurin <br />
toimivuuteen, turvallisuuteen, luotettavuuteen ja alhaiseen korruptioon. Samat <br />
seikat voivat toisaalta johtaa yliregulaatioon ja -varovaisuuteen, virheiden välttämiseen <br />
ja varman päälle pelaamiseen, sekä riskinottohaluttomuuteen. <br />
<br />
Ylisääntely ei ainoastaan hidasta kehitystä. Liika sääntely saattaa edistää veronkiertoa <br />
ja muuta harmaata taloutta, totesi Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassaan <br />
tutkija Jenni Pääkkönen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (polku 19) ===== <br />
<br />
<big>yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa</big> <br />
<br />
Alueellisilla ja kansallisilla hankkeilla tuotetaan tällä hetkellä sekava viidakko <br />
hautomo-, startti- ja kiihdytyspalveluita. Palvelut muodostavat asiakkaan näkökul<br />
masta polveilevan, ennakoimattoman ja puutteellisesti ohjatun kokonaisuuden. <br />
<br />
Kasvun Tehoketju -hanke selkeyttää palveluketjun sisältöä ja tehostaa toimintaa <br />
asiakkaiden kannalta. Hankkeessa hyödynnetään Protomo-toiminnasta ja <br />
muista toimintamalleista tehtyjen arviointien tuloksia, tunnistetaan kansallisesti <br />
vaikuttavimmat toimintamallit ja tuotetaan lyhytkestoiset yksittäisprojektit korvaava <br />
yhtenäinen palvelukonsepti, joka on valtakunnallisesti monistettavissa ja <br />
samalla huomioi alueelliset erityispiirteet. Kasvun Tehoketju pilotoidaan välittömästi <br />
1–2:lla alueella ja sitä ryhdytään soveltamaan ainakin Oulun, Tampereen ja <br />
Salon seuduilla sekä pääkaupunkiseudulla. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Madalletaan spinoff-kynnystä lainsäädäntöä ja verotusta selkiinnyttämällä</big> <br />
<br />
Yritysten strategisissa muutostilanteissa spinoffien toteuttamisen kynnystä tulisi <br />
madaltaa. Nyt prosessiin liittyy sekä verotuksellisia että lainsäädännöllisiä haasteita <br />
spinoff-yrityksiin siirtyville henkilöille sekä emoyhtiölle. Lainsäädäntöä ja <br />
verotusta selkiinnyttämällä voidaan merkittävästi lisätä sekä työntekijöiden kiinnostusta <br />
yrittäjyyttä kohtaan että yritysten mahdollisuuksia rahoittaa tai tukea <br />
ydinliiketoiminnan ulkopuolelle jäävien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista <br />
työntekijöiden perustamissa yrityksissä. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>konesaleille oikeus energiaveron palautukseen</big> <br />
<br />
<br />
Pilvipalveluiden yleistyminen lisää ICT-yritysten tarvetta rakentaa lisää tietovarastoja. <br />
Suomella on hyvät mahdollisuudet houkutella tällaisia datacentereitä <br />
vakaan toimintaympäristönsä ansiosta. Suomen tulisi kuitenkin rakentaa datacenter-<br />
strategia. Osana tätä strategiaa ICT-alalle tulisi antaa muun teollisuuden <br />
omaama oikeus energiaveron palautukseen. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää. <br />
<br />
<big>kasvatetaan digitaalisen talouden ekosysteemiä alv-muutoksilla</big> <br />
<br />
Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen ja myyminen on tehtävä kiinnostavaksi <br />
ja kilpailukykyiseksi Suomessa. Olisi tutkittava mahdollisuus ALV-helpotukseen <br />
verkkokaupasta ostettujen tuotteiden osalta. Tämä vahvistaisi suurien <br />
kaupantoimijoiden kiinnostusta ja sijoittamista verkkokaupan ratkaisuihin <br />
ja infrastruktuuriin. Samoin on verkkokaupankäynnin osalta varmistettava suomalaisten <br />
toimijoiden kilpailukyky kotimarkkinoilla. Esimerkiksi eKirjojen, ladattavien <br />
pelien, musiikin ja elokuvien sekä verkossa toimivien sisältöpalveluiden <br />
arvonlisäveron alentaminen toisi huomattavan kasvun mahdollisuuden suomalaisille <br />
toimijoille. Muun muassa perinteisen kirjan tai elokuvalipun ALV on nyt <br />
9 prosenttia, kun taas eKirjan tai verkossa vuokrattavan elokuvan verokanta on <br />
23 prosenttia. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää <br />
<br />
<br />
=== nopEa ToImEEnpano oSana pITkäjänTEISTä kEhITTämISTä === <br />
<br />
Sekä käytäntö että tutkimustieto kertovat, että nopeus on internet-maailmassa erityisen <br />
tärkeää. Digitaaliteknologian sovellukset ovat usein ”ensimmäinen saa leijonanosan” <br />
-tyyppisiä, minkä vuoksi kärjessä oleminen on tärkeää. <br />
<br />
Internetin käyttö kasvaa huimaa vauhtia. Globaali internet-liikenne on kaksinkertaistunut <br />
kahdessa vuodessa. Tämä johtuu laitteiden ja yhteyksien hintojen laskusta <br />
ja uusien palveluiden lisääntymisestä. Suomi ei ole kansainvälisten palveluiden tuottajana <br />
merkittävä toimija yksittäisistä menestystuotteista huolimatta. <br />
<br />
Nopeus ei tarkoita, että juostaan kovempaa. Tärkeintä on löytää koko yhteiskunnassa <br />
entistä älykkäämpiä toimintamalleja, jotka synnyttävät nopeampia tuloksia. <br />
Tämä voi tarkoittaa muun muassa seuraavanlaisia toimintamalleja. <br />
<br />
• Kehitetään uusia asioita kokeilevien pilottien avulla <br />
<br />
• Käydään säännöllistä dialogia asiakkaiden ja toimittajien kesken <br />
<br />
• Nopeutetaan viranomaisten lupamenettelyä <br />
<br />
• Hyödynnetään julkisissa tarjouskilpailuissa avoimia ratkaisuja, jotka avaavat kilpailutilaa pienemmille yrityksille <br />
<br />
• Hyväksytään epäonnistumiset <br />
<br />
• Lopetetaan epäonnistuneet hankkeet ajoissa <br />
<br />
<br />
Nopeiden toimintamallien lisäksi Suomeen tulee synnyttää samanaikaisesti pitkäjänteisen <br />
toiminnan kulttuuri. Tämä on tärkeää monesta syystä. Yrityksien investointikynnys <br />
madaltuu, jos ne voivat luottaa muun muassa lainsäädännön pysyvyyteen. <br />
Samoin yhteiskunnan suuret muutokset kuten siirtymä digitaloudeksi edellyttävät <br />
pitkäjänteistä toimintaa, joka samalla reagoi ajassa tapahtuviin muutoksiin. <br />
<br />
Siksi ICT 2015 -työryhmä ehdottaa ensimmäiseksi toimia, jotka tähtäävät digitaalisen <br />
perustan nopeampaan rakentamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Nopea toteuttaminen (polku 20) ===== <br />
<br />
<big>Vauhditetaan julkishallinnon palveluiden digitalisointia (kIdE)</big> <br />
<br />
Hallitusohjelman mukaan jokainen ministeriö valmistelee älystrategian. Tavoitteena <br />
on julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen pilottien kautta. <br />
Täten koko Suomen talouden ja tuottavuuden kasvua edistetään digitaalisten palveluiden <br />
avulla. Varmistetaan että hankkeet etenevät käytäntöön. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. Kukin hallinnonala vastaa omien proses<br />
sien sähköisten palveluiden kehittämisestä. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan ohjelma</big> <br />
<br />
CIO in Residence -ohjelmassa tarjotaan ICT-sektorin ulkopuolisille pk-yrityksille <br />
mahdollisuus saada määräajaksi (esim. 1-6 kk) ICT-neuvonantaja sparraamaan <br />
kohdeyrityksen johtoryhmää. <br />
<br />
CIOlla (Chief Information Officer) on kyky toimia kohdeyrityksessä liikkeenjohdon <br />
tukena. Vuokra-CIO saa palkkaa, yritykselle järjestely mitoitetaan keston ja <br />
kustannusten puolesta siten, että kynnys CIO:n ottamiseen on matala. Toimenpiteen <br />
tavoite on tarjota etenkin pk-yrityksille nopea tie digitaalisen osaamisen <br />
nostamiseen. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Sähköisen liiketoiminnan osaamisohjelma</big> <br />
<br />
Toteutetaan Pk-yrityksille suunnattu verkkomyynti ja markkinointivalmiuksien <br />
kehittämisohjelma, joka nostaa suomalaisten yritysten valmiuksia internetiin <br />
perustuvan verkkoliiketoiminnan hyödyntämisessä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini; Markkinointiviestinnän Toimistojen <br />
Liitto MTL, toimitusjohtaja Tarja Virmala. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa (myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa) <br />
<br />
===== Pitkäjänteinen kehittäminen (polku 21, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä valtioneuvoston kansliaan</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa perustettavaksi valtioneuvoston yhteyteen ICT-asiantuntijaryhmän, <br />
jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri ja jonka jäseninä ovat toteutuksesta <br />
vastaavien tahojen avainhenkilöt. Työryhmän tehtävä on seurata Kitkaton <br />
Suomi -tavoitteen toteutumista, vauhdittaa toimeenpanoa, sovittaa yhteen <br />
hallinnon alat ylittäviä toimenpiteitä, tehdä omalta osaltaan ehdotuksia rullaavasti <br />
ja maksimoida vaikuttavuutta. Samoin verkostomaisen toiminnan edistäminen <br />
on työryhmän keskeinen tehtävä. <br />
<br />
vastuutaho: Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, VNK. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Varmistetaan toimenpiteiden toteutuminen kaupunkiseuduilla</big> <br />
<br />
Kansallisen ICT-asiantuntijaryhmän tueksi ja työpariksi nimetään kaupunki- tai <br />
kaupunkiseututasoiset verkostomaiset ryhmät, jotka varmistavat korkean osaamisen <br />
työpaikkojen syntymistä tukevien kaupunki- tai aluetasoisten toimenpiteiden <br />
toteutumisen käytännössä. Näiden ryhmien koollekutsumisesta ja johtamisesta <br />
vastaavat kaupunkien elinkeinojohtajat. (Pääkaupunkiseutu, Oulu, Mikkeli, <br />
Tampere ja Salo.)<br />
<br />
Vastuutaho konseptin luomisessa: Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Käynnistetään markkina- ja kilpailijaseuranta Tekesissä</big> <br />
<br />
ICT-työryhmän tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö, <br />
jonka tehtävä on antaa tarvittava ja kriittinen ennakko- ja lähtötieto <br />
ICT -asiantuntijaryhmälle avainkilpailijamaiden kehitysnopeudesta tarvittavien <br />
vuosittaisten uusien toimenpiteiden määrittämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
== 8. 21 polkua Kitkattomaan Suomeen == <br />
<br />
<big>ICT avaa monipuolisimmat mahdollisuudet parantaa tuotteita, synnyttää uutta ja luoda kasvua. Siksi Suomen pitää vähentää tarpeetonta kitkaa, joka estää tarttumasta mahdollisuuksiin. ICT 2015 -työryhmä esittää 21 moniaskelista polkua kitkattomaan Suomeen.</big> <br />
<br />
Suomalaisten hyvinvointia uhkaa useasta samanaikaisesta syystä johtuva kasvuongelma. <br />
Uuden teknologian soveltaminen on todennäköisin ratkaisu ongelmaan. <br />
Historia nimittäin osoittaa, että teknologinen kehitys selittää talouskasvusta suuremman <br />
osan kuin työn ja pääoman määrä yhteensä. <br />
<br />
Höyry ja sähkö ovat olleet talouskasvun kannalta merkittävimpiä yleiskäyttöisiä <br />
teknologioita vajaan 200 vuoden aikana. ICT ja internet ovat monien arvioiden <br />
mukaan vielä suurempia ja nopeammin vaikuttavia voimia. Tähän mennessä digitaalinen <br />
vallankumous on näkynyt eniten laitteissa. Palveluiden suuri aalto kerää <br />
vasta voimiaan. <br />
<br />
Suomi oli useita vuosia matkapuhelinalan veturi, mutta digitaalisten palveluiden <br />
rakentajana kuljemme tavaravaunuissa. Seuraajan asema on huono, koska nopeasti <br />
kulkevassa digitaalisessa taloudessa ensimmäiset korjaavat selvästi muita suuremmat <br />
potit. Digitaalisessa maailmassa kaikki mahdollinen pitää kääntää palveluksi. <br />
<br />
Hyvinvointimme taso riippuukin lähivuosina paljon siitä, kuinka nopeasti <br />
opimme soveltamaan uutta teknologiaa. Meidän pitää monipuolistua teknologian <br />
rakentajasta sen hyödyntäjäksi. Tarvitsemme lisää ICT-yrityksiä, jotka työllistävät <br />
ja kehittävät uusia ratkaisuja meille ja muille. Jopa vielä enemmän tarvitsemme <br />
kuitenkin yrityksiä ja julkista sektoria, jotka parantavat tuotteitaan ja palveluitaan <br />
ICT:n avulla. <br />
<br />
ICT:n tuottajat ja hyödyntäjät muodostavat yhdessä ekosysteemin, jonka osaaminen <br />
ja yhteispeli ratkaisevat koko Suomen menestyksen. Suomen on opittava hyödyntämään <br />
muita nopeammin ja tehokkaammin tietotekniikkaa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut useita kehityskohteita infrastruktuurissa, <br />
osaamisessa, rahoituksessa ja toimintatavoissa. Maa ei voi ottaa kaikissa asioissa <br />
riittävän pitkiä kehitysaskeleita yhdellä kertaa. Siksi työryhmä ehdottaa pitkäjänteistä, <br />
kymmenen vuoden muutokseen tähtäävää kehittämisohjelmaa. <br />
<br />
Tässä raportissa työryhmä esittää 21 keskeisintä toimenpidealuetta - polkua, <br />
joilla otetaan ensimmäiset askeleet vuonna 2013. Näiden kaikkien toimenpiteiden <br />
vaatima vuosittainen lisärahoitus on yhteensä 55–70 miljoonaa euroa. Lisäksi <br />
tulevat verovaikutukset, joista selkeästi suurin yksittäinen liittyy innovaatioiden <br />
verokannustimiin. <br />
<br />
Kymmenvuotisen ohjelman toteuttamista edistää ja koordinoi valtioneuvoston <br />
kansliaan perustettava ICT-asiantuntijaryhmä, jota johtaa valtiosihteeri. Ryhmän <br />
tehtävänä on seurata ja vauhdittaa tässä raportissa esitettyjen keskeisten askeleiden <br />
ottamista. Samoin ryhmä tulee omalta osaltaan esittämään uusia askeleita, joita ei <br />
tässä vaiheessa ole osattu nähdä tai joita ei ole arvioitu yhtä kiireelliseksi kuin raportissa <br />
esitetyt toimet. <br />
<br />
Nyt esitettävistä toimista neljä ovat kriittisiä ja erityisen tärkeitä, jotta Suomi <br />
ottaisi kestäviä, digitaalisia voittoja laajalla rintamalla yksittäisten menestystarinoiden <br />
lisäksi. Nämä neljä ovat kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen <br />
(toimenpide 1), ICT 2023 -tutkimus ja kehitysohjelma (5), rahoitusohjelma kasvuyrityksille <br />
(14) ja pitkäjänteinen kehittäminen, jota varten perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä <br />
(21). <br />
<br />
Seuraavat toimet auttavat Suomea nousemaan tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, <br />
jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat <br />
asiakaslähtöisiä ja kitkattomia. <br />
<br />
<br />
=== Infrastruktuuri === <br />
<br />
===== rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (1) ===== <br />
Näin samaa informaatiota voidaan hyödyntää nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
Ratkaisu auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja parantamaan asiakaspalvelua. <br />
Suunnittelu tehdään valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla <br />
kesäkuun loppuun mennessä. Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisulla Taltionilla <br />
on valmiudet liittyä ensimmäisenä palveluna uuteen arkkitehtuuriin. <br />
<br />
===== rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
Koskee mm. palkkoja, alv-tietoja ja kirjanpitoa. Mahdollistaa arviolta neljän miljardin <br />
euron vuosittaiset säästöt. <br />
<br />
===== vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (3) =====<br />
<br />
Myönnetään mm. toimiluvat laajakaistan 800 MHz-taajuusalueelle, mahdollistetaan <br />
testitaajuudet 700 MHzin ja 3GHz:n alueille korkeakouluille ja yrityksille. Lisäksi <br />
vauhditetaan valokaapeleiden rakentamista uusilla kevyemmillä ratkaisuilla <br />
kuten mikro-ojitus. <br />
<br />
===== luodaan avoimen datan ekosysteemi (4) =====<br />
<br />
Kootaan avoimen tiedon yhteistyöverkosto. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. Varmistetaan lain<br />
säädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. <br />
<br />
=== Osaaminen === <br />
<br />
===== yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (5) ===== <br />
<br />
Kootaan erillään olevat toimenpiteet ICT-osaamisen tason nostoon <br />
10 vuoden ohjelmaksi, jonka ohjausryhmän muodostavat Tekes ja Suomen Akatemia. <br />
Ohjelma toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä t&k-kärkihankkeita <br />
ja verkottuu merkittävimpiin kansainvälisen tutkimusohjelmiin. <br />
<br />
===== digitaaliset palvelut ja sisällöt (6) ===== <br />
Käynnistetään kuntien palveluiden digitalisointi <br />
mm. Oulun ja Mikkelin piloteilla. Palveluiden kehitys ja levitys tehdään <br />
kuntien palvelukehitysyhtiö Tieraa hyödyntäen. Pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi <br />
käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio. <br />
<br />
===== Pelit ja pelillisyys (7) =====<br />
Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi. Toteutetaan ensimmäiset pilotit pelillisyyden viemiseksi pelialan ulkopuolelle Taltionin avulla.<br />
<br />
===== Tietoturva (8) ===== <br />
Lisätään tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta. Kehitetään alan <br />
vientitapahtumia ja perustetaan kyberturvallisuuskeskus. <br />
<br />
===== mobiiliosaaminen (9) ===== <br />
Käynnistetään alalla usean vuoden pituinen t&k-hanke ja <br />
lisätään akateemista tutkimusta TKI-ohjelman puitteissa. <br />
<br />
===== Big data (10) ===== <br />
Lisätään Big Data -alueen koulutusta. Aloitetaan kehityshanke Big <br />
Data-osaamisen kehittämiseksi. <br />
<br />
===== Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (11) ===== <br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia yritysten ja eri oppilaitosten <br />
välillä sekä selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa. <br />
<br />
===== yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (12) ===== <br />
Toteutetaan työvoima- ja osaamistarpeiden <br />
ennakointihanke sekä huomioidaan peruskoulun opetussuunnitelman <br />
uudistuksessa internet-ajan tarpeet. <br />
<br />
===== Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen äkillisessä rakennemuutoksessa (13) =====<br />
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutusta ja viedään täydennyskoulutusta korkeakouluihin.<br />
<br />
=== Rahoitus === <br />
<br />
===== rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustarpeita (14) ===== <br />
Valtio panostaa rahoitusohjelman kautta alku- ja myöhäisemmän kasvuvaiheen yrityksiin kahden eri rahastomallin kautta. <br />
<br />
===== Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (15) ===== <br />
Otetaan pk-yritysten jvk-lainat käyttöön ja toteutetaan innovaatioille verokannustin. <br />
<br />
<br />
=== Toimintatavat ===<br />
<br />
===== julkiset palvelut edelläkävijöiksi (16) ===== <br />
Luodaan julkiselle sektorille esikaupallisten <br />
pilottien malli, joilla voidaan kokeilla uusia palveluratkaisuja rajoitetulla <br />
riskillä. Samoin karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista ja <br />
perustetaan kansalaisten SOTE-palvelujen kehittämiskeskus. <br />
<br />
===== Törmäytys ja verkostohankkeet (17) ===== <br />
Kannustetaan alueita ja toimialoja rakentamaan nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet <br />
vahvistavat toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä <br />
osaamisohjelmilla, joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
liiketoimintaa. Pilottina avointen osaamiskeskittymien vahvistaminen. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut nokia-klusterin ongelmiin (18) ===== <br />
Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi. <br />
Hyödynnetään ICT 2015-ohjelman yhteydessä tehtyä selvitystä Saksan ja Sveitsin <br />
markkinoista, joilla on akuutti ICT-osaajien tarve. <br />
<br />
===== Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (19) ===== <br />
Yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa asiakkaan näkökulmasta Kasvun Tehoketju-<br />
hankkeella. Vähennetään lainsäädännöstä digitaalista taloutta syrjiviä elementtejä: <br />
rinnastetaan digitaalinen palvelu vastaavaan fyysiseen (esim. ekirja) ja <br />
palautetaan energiavero datakeskuksille muun teollisuuden tapaan. <br />
<br />
===== nopeat toimintatavat ja pilotit (20) ===== <br />
Vauhditetaan ministeriöiden palveluiden digitalisointia Kide-hankkeella. Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan <br />
ohjelma. Kehitetään pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan osaamista. <br />
<br />
===== pitkäjänteinen kehittäminen (21) ===== <br />
Valtioneuvoston yhteyteen nimitetään ICT-asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri. Ryhmä tukee, <br />
koordinoi ja vauhdittaa kymmenen vuoden ICT-ohjelman toteuttamista. ICT-työryhmän <br />
tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö. <br />
<br />
== Lähteitä == <br />
<br />
Accenture (2012). ICT 2015 -työryhmälle tehty analyysi. <br />
Baldwin, Richard E. and Evvenett, Simon (2012), Value Creation and Trade in 21st Century Manufactu<br />
<br />
<br />
ring: What Policies for UK Manufacturing. Teoksessa David Greenaway (ed), The UK in a Global World. <br />
How can the UK focus on steps in global value chains that really add value? <br />
Banga Rahsmi ( ), Drivers of outward foreign direct investment from Asian developing economies. <br />
Boston Consulting Group (2012) Investointeja Suomeen. <br />
Boston Consulting Group (2012), Adapt and Adopt: Governments` Role in Internet Policy. <br />
Cedefop (2010) Jobs in Europe to become more knowledge- and skills-intensive <br />
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (2012), lausunto 2/2012. <br />
Eloranta Jorma (2012). Investointeja Suomeen. Ehdotus strategiaksi ja toimintaohjelmaksi Suomen <br />
<br />
<br />
houkuttelvuuden lisäämiseksi yritysten investointikohteena. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
<br />
<br />
9/2012. <br />
Euroopan komissio (2011): Policies in support of high-growth innovative SMEs. An INNO-Grips Policy <br />
Brief by empirica Communication and Technology Research. Principal author: Stefan Lilischkis. Bonn.” <br />
<br />
<br />
Euroopan komissio (2012): The Digital Agenda for Europe - Driving European growth digitally. <br />
COM(2012) 784 final. <br />
Fransman, Martin (2010), The new ICT ecosystem. Cambridge University Press. <br />
<br />
<br />
http://fvca.fi/tietokeskus/tilastot/2012 <br />
Gapgemini Consulting (2012) The Digital Advantage. How digital leaders outperform their peers in <br />
every industry. <br />
<br />
<br />
Jeffrey P. Graham and R. Barry Spaulding (2004) Understanding Foreign Direct Investment. <br />
Grajek, M. (2012), ICT for growth: a targeted approach. Policy Contribution 2012/10, Bruegel <br />
Handelberg Jari (2012), Aspects of Management Team and Firm Growth. Aalto University publication <br />
<br />
<br />
series Doctoral dissertations 76/2012. <br />
Helsingin Sanomat (2012). ”Helsingin yliopiston rehtori suomii yliopistosäästöjä”. 26.3.2012 <br />
Hämäläinen, Saranto (2009). Moniammatillisen terveydenhuoltohenkilöstön koulutustarpeet sekä <br />
<br />
<br />
kehittämis-ja vaikuttamismahdollisuudet tietotekniikan käyttöönotossa <br />
IMD (2012). World Competitiveness Yearbook 2012. <br />
Kauppalehti (2013). Johtajat tyytymättömiä henkilöstön digitaitoihin, 8.1.2013 <br />
Lehti, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. <br />
<br />
<br />
Etla B254. Taloustieto Oy. <br />
Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Internet Suomen taloudessa. Julkaisuja 8/2012 <br />
Manpower Group (2012) Talent Shortage Survey <br />
McKinsey (2012). Tuotteistettua tuottavuutta. Suomeen suuntautuvien investointien lisääminen kove<br />
<br />
<br />
nevassa kansainvälisessä kilpailussa. <br />
<br />
<br />
�<br />
Moss Kanter, Rosabeth (2012). Can America Compete? Harvard Magazine. <br />
<br />
<br />
Nikulainen, Ali-Yrkkö, Seppälä (2011), Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden <br />
uudistajana. (Teknologiateollisuus ry). <br />
Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kil<br />
<br />
<br />
pailussa. Helsinki. Taloustieto Oy. (Sitra 297). <br />
<br />
<br />
Pajarinen, M. – Rouvinen, P. (2012), Internet Suomen taloudessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja <br />
8/2012. <br />
Stadigh Kari (2012). Pääomamarkkinat ja kasvu. Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012. <br />
Svenska Riskkapitalförenigen (2012), Business Angels – a complement to formal private equity. www. <br />
<br />
<br />
svca.se <br />
Tapscot Don (2012) Digiosaamisen ohjelmajulistus The E-skills Manifesto. <br />
Team Finland (2012). Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto. (Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä, <br />
<br />
<br />
puheenjohtaja Matti Alahuhta.) <br />
Tekniikan Akateemiset (2012). Teknologiabarometri 2012. <br />
Tietoviikko (2012). Wärtsilän bisnes ei pyöri ilman tietotekniikkaa, 24.12.2012. <br />
Tilastokeskus (2012). Väestöennuste 2012-2060. <br />
Tilastokeskus (2012). Työvoimatutkimus 2012, syyskuu. <br />
Tullihallitus (2012). Tuonti, vienti ja kauppatase 1990. <br />
Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu (2012). Global Entrepreneurship Monitor – Finnish Report 2011 <br />
<br />
<br />
Sarja A Tutkimusraportteja A1/2012. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2009). Evaluation of the Finnish National Innovation System. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kasvuyrityskatsaus 2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, <br />
<br />
<br />
Innovaatio, 20/2012. <br />
<br />
<br />
Vasara, Hautamäki, Bergroth, Lehtinen, Nilsson, Peuhkuri (2009), Suuri siirtymä – uusia lähestymistapoja <br />
tietämysverkostojen kehittämiseen. Stiran raportteja 79. <br />
Veugelers, R. (2012), New ICT sectors: Platforms for European Growth?. Policy Contribution 2012/14. <br />
<br />
<br />
Bruegel. <br />
<br />
<br />
Viitala Tomi, Peni Laura (2012). Aineettomien oikeuksien verokannustin. Kansainvälinen vertailu ja <br />
Suomen malli. <br />
World Economic Forum ja Deloitte Touche (2012). The Future of Manufacturing Opportunities to drive <br />
<br />
<br />
economic growth. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Europe 2020.Competitiveness Report: Building a More Competi<br />
<br />
<br />
tive Europe. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Competitiveness Report 2012-2013. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Infromation Technology Report 2012. <br />
<br />
<br />
YK (2012). United Nations eGovernment Survey. <br />
<br />
<br />
Ylä-Anttila, Pekka (2012), Digitaaliset palvelut mullistavat maailmankauppaa. ETLA Muistio no. 1 <br />
<br />
<br />
(http://www.etla.fi/aiheet/muistiot/). <br />
<br />
=== Liite 1 === <br />
<br />
SAK:n täydentävä lausuma <br />
<br />
Kokonaisuutena työryhmän raportissa on otettu hyvin huomioon asetetut tavoitteet. <br />
Siinä on arvioitu erinomaisesti ICT- sektorin kehitysnäkymät Suomessa ja kansainvälisesti <br />
sekä julkisen sektorin hyödyntämispotentiaali ja ymmärretty muuttuneet <br />
osaamistarpeet rakennemuutostilanteessa. Erityisen kannatettavia ovat yhtenäistä <br />
infrastruktuuria, uusia toimintatapoja sekä osaamisen kehittämistä koskevat esitykset. <br />
Raportin painokkaimmat toimenpide-esitykset koskevat osaamiseen liittyvien <br />
esitysten lisäksi sitä, miten ICT- toimiala uudistetaan ja sen kilpailukykyä kehitetään <br />
erityisesti rahoitus- ja tuotekehityspanoksia kasvattamalla. Yritysten yhteiskuntavastuun <br />
näkökulmaa on sivuttu ohuelti. <br />
<br />
Tärkeään osaamista käsittelevään kappaleeseen olisi toivottu vielä selkeämpiä <br />
kannanottoja yritysten ja koulutusjärjestelmän vastuista liittyen koko henkilöstön <br />
tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen työpaikoilla. <br />
Lisäksi raportissa olisi ollut tarpeen arvioida syvällisemmin yritysten, valtion ja kuntien <br />
käynnistämien yrittäjyys- sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisäksi työllistymistä <br />
edistävien toimenpiteiden riittävyyttä. <br />
<br />
Jatkokehittämistä olisi vaatinut erityisesti raportin 6. luku, Rahoituskuilu on täytettävä <br />
ja investoinnit turvattava. Verotusta ja pääomamarkkinoiden kehittämistä <br />
koskevia toimenpide-esityksiä olisi ollut tarpeen arvioida puolueettomien veroasiantuntijoiden <br />
toimesta ja osana Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuutta. <br />
Tekstissä ja yhteenvedoissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia talouskasvuun <br />
ja valtiontalouteen ei ole riittävästi analysoitu. Vähintäänkin olisi pitänyt <br />
arvioida veronkevennysten vaikutus verotuloihin. Ns. enkelirahoituksen kehittämiseen <br />
liittyviä veropohjan aukkojen laajennuksia ei ole syytä toteuttaa ilman tarkkaa <br />
kokonaisarviota ja tietoa siitä, miten jo voimassa oleva bisnesenkelikannustin <br />
on toiminut. Enkelirahoituksen yhteyttä epäsymmetrisiin siemen- ja alkuvaiheen <br />
pääomasijoitusrahastoihin olisi ollut syytä tutkia syvällisemmin. Rahaston epäsymmetrisyys <br />
on julkista subventiota ja sen todellinen tarve enkelisijoittajien verotukien <br />
lisäksi jää epäselväksi. Erityisesti työryhmän esittämiä innovaatioiden verokannustinta, <br />
ns. innovaatioboksia kuten myös esitystä kaikista keskeisistä aineettomista <br />
oikeuksista saatavien tulojen siirtämisestä alhaisemman verokannan piiriin <br />
ja yritysten t&k- verotuen laajentamista olisi pitänyt myös selvittää tarkemmin. <br />
Suomen perinteinen yritysverotuksen malli on pohjautunut laajaan veropohjaan ja <br />
mataliin verokantoihin. Toteutuessaan 6. luvun esitykset ovat uusi kavennus veropohjaan <br />
ja sen tuomat verotuottomenetykset jopa satoja miljoonia. Toisaalta innovaatioboksi <br />
voi olla välttämätön verokilpailukeino, mutta tätä ei ole raportissa arvioitu <br />
riittävän perusteellisesti. <br />
<br />
Puutteistaan huolimatta raportti on erittäin hyödyllinen ja tulee todelliseen tarpeeseen <br />
keskellä rakennemuutosta. Jotta sen sisältämien hyvien esitysten toimeenpano <br />
varmistuu, tuemme raportin esitystä Valtioneuvoston kansliaan perustettavasta 10 <br />
vuoden ICT-työryhmästä, jonka päätehtävänä olisi ensisijaisesti seurata raportin toimenpiteiden <br />
toteutumista, sovittaa yhteen hallinnonalan ylittäviä toimia ja vauhdittaa <br />
yhteisymmärryksessä sovittuja toimia. <br />
<br />
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka <br />
<br />
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry<br />
<br />
=== Liite 2 === <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän jäsenet <br />
<br />
Puheenjohtaja: Pekka Ala-Pietilä, Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Esko Aho, Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Nokia Oyj <br />
Tuula Antola, elinkeinojohtaja, Espoon kaupunki <br />
Pia Björkbacka, elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK <br />
Leila Helaakoski, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus <br />
Petteri Koponen, perustajaosakas, Lifeline Ventures <br />
Pertti Korhonen, toimitusjohtaja, Outotec Oyj. <br />
Sami Luukkonen, johtaja, Accenture Oy <br />
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja, Elisa Oyj. <br />
Inka Mero, hallituksen puheenjohtaja, KoppiCatch <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Antti Rantakokko, kaupunginjohtaja, Salon kaupunki <br />
Pekka Soini, pääjohtaja, Tekes <br />
Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja, Tekniikan Akateemiset <br />
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Anni Vepsäläinen, toimitusjohtaja, Diacor Terveyspalvelut Oy <br />
Leena Vestala, ylijohtaja, Pirkanmaan ELY-keskus <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän sihteeristö <br />
<br />
Pekka Ala-Pietilä, pj. Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimuspäällikkö, Etla <br />
Jouni Kangasniemi, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö <br />
Janne Känkänen, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Kirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö <br />
Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra <br />
Mika Lautanala, toimialajohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Anssi Paasivirta, johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Jari Pasanen, strategiajohtaja, SEK & Grey <br />
Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, Tekniikan akateemiset <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Risto Pennanen, toimitusjohtaja, Attention Communication <br />
Olli Pirttijärvi, johtaja, Nokia Siemens Networks <br />
Jukka Viitasaari, johtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Tapio Virkkunen, kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
<br />
<br />
<big>Seurantaryhmä vauhdittamaan ICT-ehdotusten toimeenpanoa</big> <br />
<br />
Valtioneuvoston kanslia asetti torstaina 17. tammikuuta seurantaryhmän koordinoimaan <br />
ICT-kehittämishankkeissa syntyneiden linjausten ja ehdotusten toimeenpanoa. <br />
<br />
Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston <br />
kansliasta. Ryhmän muut jäsenet ovat hallituksen puheenjohtaja <br />
Pekka Ala-Pietilä Solidiumista, kansanedustaja Jouni Backman, alivaltiosihteeri <br />
Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, yrittäjä Petteri Koponen Lifeline Venturesista, <br />
yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta, vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen <br />
Sitrasta, pääjohtaja Heikki Mannila Suomen Akatemiasta, lainsäädäntöneuvos <br />
Kirsi Miettinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, ylijohtaja Petri Peltonen työ- <br />
ja elinkeinoministeriöstä, pääjohtaja Pekka Soini Tekesistä ja ICT-johtaja Timo Valli <br />
valtiovarainministeriöstä. <br />
<br />
Seurantaryhmän toimikausi alkaa heti ja päättyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen <br />
kauden päättyessä. <br />
<br />
<br />
<br />
<big>21 polkua Kitkattomaan Suomeen – <br />
ICT 2015 -työryhmän raportti</big> <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka <br />
Ala-Pietilän johdolla toimivan ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella stra <br />
tegia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi sekä tieto- ja vies <br />
tintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen mahdollisuuksia <br />
kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työmi <br />
nisteri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” <br />
määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen nostamiseksi tietotek <br />
niikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. <br />
Seuraavien vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut <br />
tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuu <br />
rin avulla palveluita voidaan luoda nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma <br />
kokoaa yhteen alan keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yrityk <br />
set ja rahoittajat. <br />
3. <br />
Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritys <br />
ten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusohjelma vaatii valtiolta vuosittain noin <br />
25–40 miljoonan euron panostukset. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kans <br />
lia asetti raportin luovutuspäivänä valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan <br />
ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
<br />
Tätä julkaisua myy: <br />
<br />
Netmarket <br />
<br />
Edita Publishing Oy <br />
www.edita.fi/netmarket <br />
asiakaspalvelu.publishing@edita.fi <br />
<br />
Puhelin 020 450 05 <br />
Faksi 020 450 2380 <br />
<br />
Painettu <br />
ISSN 1797-3554 <br />
ISBN 978-952-227-733-6 <br />
<br />
Verkkojulkaisu <br />
<br />
ISSN 1797-3562 <br />
ISBN 978-952-227-734-3</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=21_polkua_kitkattomaan_Suomeen_-_ICT_2015-ty%C3%B6ryhm%C3%A4n_loppuraportti&diff=2775021 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti2014-12-01T12:04:13Z<p>Vaula: /* ulkomaISIa yrITykSIä kIInnoSTavaT oSaamISkESkITTymäT */</p>
<hr />
<div><br />
21 polkua Kitkattomaan <br />
Suomeen <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän raportti <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
Innovaatio <br />
4/2013 <br />
<br />
Tiivistelmä | Referat | Abstract <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän johdolla toimivan <br />
ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella strategia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi <br />
sekä tieto- ja viestintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työministeri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. <br />
Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen <br />
nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. Seuraavien <br />
vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuurin avulla palveluita voidaan luoda <br />
nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen alan keskeiset <br />
osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
3. Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia asetti raportin luovutuspäivänä <br />
valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
ICT 2015 -työhön osallistui yli 250 asiantuntijaa eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Useat raportin toimenpiteistä <br />
perustuvat näiltä asiantuntijoilta tulleisiin ehdotuksiin. Myös käytännön työssä Suomen nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen <br />
kärkimaaksi toimialaklusterit ja alueelliset ekosysteemit ovat keskeisessä roolissa. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Elinkeino-ja innovaatio-osasto/Tapio Virkkunen, puh. 029 506 0077 <br />
<br />
Asiasanat | Nyckelord | Key words <br />
<br />
ICT, tieto- ja viestintäteknologia, rakennemuutos, uudistuminen, kilpailukyky <br />
<br />
<br />
== Lukijalle == <br />
<br />
<br />
Hyvä lukija, <br />
<br />
yhdeksän kuukautta on pitkä ja lyhyt aika. Se on pitkä aika odottaa konkreettisia <br />
toimenpiteitä. Se on lyhyt aika etsiä oleellisia vastauksia laajaan haasteeseen, jonka <br />
koko yhteiskunnan taloudellinen ja tekninen murros on asettanut. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on työskennellyt tuon yhdeksän kuukautta. Työryhmä on tarvinnut <br />
paljon lähtötietoa ja syötteitä. Niitä se on myös saanut, kiitos noin 250 henkilön, <br />
jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä haasteen ratkaisemiseksi. <br />
<br />
Yhdeksän kuukautta on tuntunut lyhyeltä ajalta ymmärtää todella syvällisesti, <br />
mitkä ovat juuri niitä oleellisia toimenpiteitä, jotka pitää toteuttaa vuonna 2013, <br />
jotta muutosnopeus ja vaikuttavuus olisivat mahdollisimman suuria. <br />
<br />
Olemme karsineet raportista toimenpiteitä, joiden aika tulee kenties myöhemmin. <br />
Olemme voineet karsia myös toimenpiteitä, joiden pitäisi olla mukana jo tässä <br />
vaiheessa. Työryhmän näkemys nopeimpia tekoja vaativista asioista tiivistyy 21 polkuun, <br />
jotka tämä raportti esittelee. <br />
<br />
Työryhmän loppuraportti on kuitenkin vasta alkulaukaus tekemiselle. Kyseessä <br />
on enemmän prosessi kuin projekti. Prosessissa ohjakset ottaa valtioneuvoston ICT-<br />
asiantuntijaryhmä, joka vauhdittaa toimenpiteitä ja ehdottaa uusia. Ehdotetuille toimenpiteille <br />
on etsitty myös vastuutaho, joka on valmis viemään ehdotuksen käytäntöön. <br />
Näin varmistetaan, että toimenpiteillä on koti. <br />
<br />
Kun asiantuntijatyöryhmä perustetaan, avataan myös kotisivu kommentteja ja <br />
uusia ehdotuksia varten. Näin prosessista tulee oppiva, joustava ja itseään korjaava. <br />
<br />
Työryhmä on kirjoittanut raporttinsa niin, että lukija saa kokonaiskuvan lukemalla <br />
johdantoluvun 1 ”Tavoitteena Kitkaton Suomi” ja johtopäätösluvun 8 eli ”21 <br />
polkua Kitkattomaan Suomeen”. <br />
<br />
Luvussa 2 ja 3 kuvataan taloudellinen ympäristö ja kasvun haasteet sekä mahdollisuudet. <br />
Samoin kuvataan vetovoimatekijät, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan <br />
juuri Suomeen. <br />
<br />
Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä kertovissa luvuissa 4-7 olemme kuvanneet <br />
toimenpiteisiin liittyvät keskeiset taustatekijät, toimenpiteet ja mahdollisimman <br />
tarkan toteutuksesta vastaavan tahon. Ehdotusten joukossa on monenkokoisia <br />
hankkeita. Käänne nousuun vaatii monimuotoisia tekoja, joista pienetkin ovat <br />
tärkeitä. <br />
<br />
Suuri kiitos kaikille, jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä merkittävän haasteen <br />
ratkaisemiseksi. Erityisen intensiivisesti työssä on ollut mukana sihteeristö ja elintärkeä <br />
kontribuutio on saatu työlle asetetulta ohjausryhmältä. <br />
<br />
13.1.2013 <br />
<br />
Pekka ala-Pietilä <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän puheenjohtaja <br />
<br />
<br />
== 1. Tavoitteena Kitkaton Suomi == <br />
<big>Suomen talouden peruskivet horjuvat monen yhtaikaisen murroksen heiluttamana. Suurin mahdollisuus uuteen kasvuun piilee digitaalisessa taloudessa, jossa menestymiseen Suomella on monia merkittäviä vahvuuksia. ICT 2015 -työryhmän tunnistamat puutteet infrastruktuurissa, rahoitusjärjestelmässä, osaamisessa ja toimintatavoissa hidastavat kuitenkin kasvua.</big> <br />
<br />
<big>Edellä mainituilla alueilla Suomen on tehtävä uudistuksia, joilla nousemme uudelle kasvuaallolle. Silloin Suomi voi nousta tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kitkattomia.</big> <br />
<br />
Suomella on vakava kasvuongelma, jonka keskeisiä syitä ovat globaalin työnjaon <br />
muutos, teknologinen murros ja matalasuhdanne. Ongelmavyyhti näkyy muun <br />
muassa viennin rajuna putoamisena, työttömyyden kasvuna ja kansantalouden <br />
velkaantumisena. <br />
<br />
Työnjaon ja teknologian murros on osa luonnollista talouden evoluutiota. Menettämämme <br />
tilalle syntyy uutta yritystoimintaa. Innovatiivista liiketoimintaa ja uusia <br />
työpaikkoja syntyy nyt kuitenkin hitaammin kuin vanhoja katoaa. Tämä kertoo, että <br />
Suomen kyky uudistua on ympäröivää talouden evoluutiota hitaampaa. Siksi koko <br />
yhteiskunnalle on elintärkeää vauhdittaa määrätietoisesti kasvua ja uuden syntymistä. <br />
Avainkysymys Suomelle on, miten kehitämme uudistumiskykyämme ympäröiviä <br />
muutoksia hyödyntäen. <br />
<br />
Taloudellinen kasvu syntyy työmäärän lisäyksestä, uusista investoinneista ja yritysten <br />
sekä julkisen sektorin kyvystä hyödyntää teknologiaa. Näistä suurin yksittäinen <br />
selittävä tekijä on teknologian hyödyntämisen kyky, joka vastaa noin kahta kolmasosaa <br />
kasvun luonnista. Tieto- ja viestintäteknologia, ICT, on merkittävin yksittäinen <br />
teknologia, jonka varaan kasvun ja tuottavuuden parantamisen voi rakentaa. <br />
Jatkossa käytämme termiä ICT tässä tarkoituksessa. <br />
<br />
Tietotekninen vallankumous on tähän mennessä näkynyt pääosin laitteiden <br />
tehostumisena ja yleistymisenä. Kansalaisten ja yritysten elämää helpottavien digitaalisten <br />
palveluiden aalloista ovat rantautuneet vasta ensimmäiset. ICT tulee muuttamaan <br />
maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. <br />
<br />
Suomen on hypättävä eturivissä digitaalisen aallon rakentamiseen, jos maa <br />
haluaa kasvua ja hyvinvointia. Tämä edellyttää, että Suomi uudistuu kaikilla aloilla <br />
tuomalla digitaalisia elementtejä perinteiseen toimintaan. Tätä tarvitaan sekä yrityksissä <br />
että julkisella sektorilla. Näin nykyisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky <br />
kasvaa ja samalla syntyy täysin uusia lisäarvoa tuovia ratkaisuja. <br />
<br />
Uudistumisessa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin ICT-toimialasta itsessään. <br />
Kyse on ennen kaikkea vanhan ja uuden osaamisen liitosta – kyvystä hyödyntää <br />
ICT:tä monipuolisesti toiminnan kehittämisessä. On erittäin tärkeää saada <br />
<br />
syntymään uutta ICT-liiketoimintaa. Jos mahdollista, vielä oleellisempaa on nostaa <br />
kaikkien toimialojen ja julkisen sektorin palvelukykyä digitaalisten ratkaisujen <br />
avulla. Teknologisen osaamisen lisäksi tarvitsemme monipuolista ymmärrystä <br />
muun muassa asiakkaiden tarpeista, palveluiden rakentamisesta ja uusien ideoiden <br />
kaupallistamisesta. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä lähtee ajatuksesta, että valtion ei tule valita voittajia, vaan <br />
rakentaa uudistumisen ja kasvun edellytyksiä kaikille. Suomeen on saatava lisää <br />
aloittavia yrityksiä ja kasvuyrityksiä sekä samalla täytyy pitää kiinni olemassa olevista, <br />
elinvoimaisista suuryrityksistä. Tässä työssä on tarkasteltu toimintaedellytyksiä, <br />
joiden avulla voidaan tukea erityyppisten yritysten kasvua Suomessa joko suoraan <br />
ICT-palvelujen tuottajina tai ICT:tä hyödyntävinä toimijoina. <br />
<br />
=== ToImInTaEdEllyTykSET hyvISTä parhaIkSI === <br />
<br />
Suomen lähtötilanne matkalla digitaaliseen maailmaan on hyvää keskitasoa. Kansainväliset <br />
vertailut kertovat, että Suomessa on erinomainen peruskoulutustaso. <br />
Yhteiskuntamme on hyvin verkottunut, infrastruktuurimme on kohtuullisella tasolla <br />
ja monet yrittämisen edellytykset ovat vähintään tyydyttävät. <br />
<br />
Meillä on kuitenkin paljon kehitettävää. ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut monia <br />
tärkeitä osaamisalueita, joissa emme ole uudistuneet riittävän nopeasti. Julkinen tietotekninen <br />
arkkitehtuurimme on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja hidastaa <br />
uuden kilpailun syntymistä. Tietyissä ICT:n ydinosaamisissa olemme jääneet jälkeen <br />
nopeimmista kilpailijoista. <br />
<br />
Yritysrahoituksessa on suuria aukkoja. Samoin Suomen pitää löytää nopeampia <br />
toimintatapoja, jotka tukevat uusien digitaalisten palveluiden kehittymistä. Etenkin <br />
julkiselle sektorille kaivataan lisää ketteryyttä, halua poisoppia vanhasta ja tarttua <br />
myös hankaliin asioihin ratkaisuhakuisesti. <br />
<br />
Vahvuuksiamme kehittämällä ja ongelmakohtia parantamalla voidaan synnyttää <br />
Kitkaton Suomi, jossa hyvinvointia tuovan, kilpailukykyisen toiminnan syntymiselle <br />
on parhaat edellytykset. Kitkattomuus on elintärkeää internet-taloudessa, <br />
jossa uudet liikeideat syntyvät ja leviävät entistä nopeammin. ICT 2015 -työryhmä <br />
asetti tavoitteekseen tehdä Suomesta tietotekniikan osaamisen kärkimaan, jossa <br />
yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä <br />
ja kitkattomia. <br />
<br />
=== 21 polkua kITkaTTomaan SuomEEn ===<br />
<br />
Uudistuminen ja kasvu edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan toimintatapa, <br />
joka mahdollistaa pitkän tähtäyksen tavoiteasetannan ja nopean sekä tarkan toimeenpanon. <br />
Ensimmäiset toimenpiteet pitää aloittaa välittömästi, mutta seuraavien <br />
vuosien aikana on päätettävä uusista toimista, joissa huomioidaan ympäristön muutos <br />
ja saavutetut tulokset. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kriittinen massa muutostoimenpiteitä, <br />
jotka vievät samaan suuntaan johdonmukaisesti. ICT 2015 -työryhmän keskeiset <br />
kehittämiskohteet liittyvät: <br />
<br />
:• infrastruktuuriin jonka avulla luodaan yhtenäinen pohja yrityksiä, yhteisöjä ja julkista hallintoa tukevien palvelujen tehokkaalle rakentamiselle <br />
: <br />
:• osaamiseen johon pohjautuen rakennetaan suomalaisten yritysten ylivoimatekijöitä ja kilpailukykyä <br />
: <br />
:• rahoitukseen joka on riittävä yritysten kasvun eri vaiheissa ja riskinottoon kannustava ja <br />
: <br />
:• toimintatapoihin joilla varmistamme kykymme toimia kilpailijamaita nopeammin. <br />
<br />
Neljä toimintaedellytysaluetta sisältää 21 toisiaan tukevaa polkua, joilla Suomen <br />
pitää edetä päättäväisesti ja ripeästi. Näistä neljä kriittistä polkua luo perustan, jota <br />
ilman tulevien vuosien työ ja toimenpiteet rakennetaan hiekan päälle. Muutoksen <br />
toteuttamisen kannalta kriittisiä polkuja ovat seuraavat: <br />
<br />
:• Työryhmä ehdottaa yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamista. Toimenpiteen avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. Näin vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa, että Suomessa aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa rahoitusohjelmaa, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa toimintatapaa, joka mahdollistaa pitkäjänteisen tavoiteasetannan sekä nopean ja tarkan toimeenpanon. Tämän konkretisoimiseksi työryhmä on ehdottanut, että valtioneuvoston kansliaan perustetaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka tulee toimimaan yli eduskuntavaalien ja hallituskausien. Sen tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa. Työryhmä haki ja sai laajan poliittisen tuen tälle ehdotukselleen. Pääministeri Jyrki Katainen on antanut siunauksensa ehdotukselle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän työllä on kymmenen vuoden tähtäin. Kukaan ei kuitenkaan <br />
kykene näkemään, mitä toimenpiteitä Suomen on tehtävä kolmen saati sitten kuuden <br />
vuoden kuluttua. Siksi tässä raportissa lähdetään liikkeelle esittämällä vuodelle <br />
2013 ensimmäiset askeleet kullakin 21 polulla. Valtioneuvoston ICT-asiantuntijaryhmä <br />
ja sen ympärille muotoutuva verkosto tulee omalta osaltaan nostamaan <br />
esiin uusia toimenpiteitä rullaavasti seuraavien vuosien aikana.<br />
<br />
== 2. ICT on uudistumisen ja kasvun moottori ==<br />
<br />
<big>Digitalisointi ja internet-talouden nopea hyödyntäminen ovat murroksessa olevalle Suomelle keskeisiä askeleita kohti uutta kasvua.</big> <br />
<br />
Suomen rakenteellinen kilpailukyky on monissa kansainvälisissä vertailuissa <br />
maailman kärkeä. Olemme esimerkiksi World Economic Forumin lähinnä yhteiskunnan <br />
rakenteellista kilpailukykyä mittaavassa vuoden 2012 vertailussa maailman <br />
kolmanneksi paras. Hausmann & Hidalgon kansakuntien teollisuudenrakennetta <br />
mittaavassa vertailussa Suomi sijoittuu kuudenneksi. <br />
<br />
Lisäksi Suomi on maailman huippua mitä tulee korruption vähäisyyteen tai yleisissä <br />
tietojärjestelmissämme olevien virusten vähäiseen määrään. Koulutusjärjestelmämme <br />
on arvostettu maailman parhaimmaksi useissa Pisa-tutkimuksissa. Samoin <br />
brittiläinen koulutusyhtiö Pearson sijoitti Suomen ykköseksi vertaillessaan 20 kehittyneen <br />
maan koulujärjestelmiä. Hyvä koulutus nostaa yleensäkin Suomen asemaa <br />
lähes kaikissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. <br />
<br />
Kaikki edellä olevat kilpailukykymittarit arvioivat yhteiskuntien ja niiden osien <br />
rakenteellista kyvykkyyttä. Tässä mielessä Suomi on tehnyt hyvää työtä omien <br />
rakenteidensa kehittämisessä useiden vuosikymmenten ajan. <br />
<br />
=== huonoT TEhoT hyväSTä konEESTa === <br />
<br />
Hyödynnämme tätä rakenteellista kilpailukykypotentiaalia kuitenkin puoliteholla. <br />
Esimerkiksi sveitsiläisen IMD:n vuoden 2012 kilpailukykyvertailussa olemme vasta <br />
sijalla 17. IMD selvittää nimenomaan talouden suoriutumista. Yrittäjyysasenteita selvittävässä <br />
Global Entrepreneur Monitor -vertailussa (GEM) Suomi sijoittuu mukana <br />
olevan 26 maan joukossa puoliväliin. Eräiden kasvua ja kansainvälistymishalukkuutta <br />
kuvaavien tekijöiden osalta olemme kolmanneksi viimeisiä. <br />
<br />
Ehkä kaikkien lahjomattomin maan taloudellista tilaa ja kilpailukykyä kuvaava <br />
mittari on kauppataseen ja viennin kehitys. Suomen kauppatase on heikentynyt <br />
tasaisesti vuoden 2000 huipusta, jolloin Suomi vei noin 13 miljardilla enemmän kuin <br />
toi. Pitkä 19 vuoden ylijäämäjakso kääntyi alijäämäksi vuonna 2011. Käänne parempaan <br />
ei tapahdu itsestään. Vientiteollisuuden tuotantoa on siirtynyt Suomesta ulkomaille <br />
ja monet välttämättömät tuontituotteet energia etunenässä ovat kallistuneet. <br />
<br />
Finanssikriisin jälkeisenä vuonna 2009 vientimme putosi 30 prosenttia vuoden <br />
2008 viennin tasosta, joka oli 67 miljardia euroa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, <br />
Etlan mukaan saavutamme vuoden 2008 viennin tason vuonna 2016. Kun inflaatio <br />
huomioidaan, vuosi on 2022 tai 2023. <br />
<br />
=== kolmE ISkua TalouSkaSvullE === <br />
<br />
Suomella on vakavia ongelmia, koska globaalin työnjaon muutos, teknologinen murros <br />
ja suhdannekuoppa huojuttavat taloutta samaan aikaan. Painetta uuden kasvupolun <br />
löytämiseen lisää se, että väestömme ikärakenne on kääntynyt ennätysmäisen <br />
nopeasti kansantalouden kannalta vaikeammaksi ja julkisen sektorin velka on <br />
kasvanut nopeasti. <br />
<br />
Murroksen ja talouteemme kohdistuvien haasteiden seuraukset ovat vakavat. <br />
Suomen vientiteollisuudesta on hävinnyt merkittävä määrä työpaikkoja viimeisten <br />
kymmenen vuoden aikana. <br />
<br />
• Teknologiateollisuudesta on kadonnut kokonaisuudessaan 40 000 työpaikkaa <br />
vuoden 2008 jälkeen. <br />
<br />
• Nokia-klusterista yksistään on hävinnyt 14 000 työpaikkaa parissa vuodessa. <br />
<br />
• Metsäteollisuus on leikannut noin 20 000 työpaikkaa vuoden 2000 jälkeen. <br />
<br />
Pitkän aikavälin tarkastelu paljastaa, että eniten uusia työpaikkoja syntyy pk-yrityksissä. <br />
Vuosina 2002–2011 Suomeen syntyi lähes 120 000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa <br />
ja niistä yli 110 000 on pk-yrityksissä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä <br />
uudesta työpaikasta on syntynyt alle 250 työntekijän yrityksiin. Useampi kuin joka <br />
neljäs on perustettu 1–4 hengen yrityksiin. <br />
<br />
Työpaikkoja on hävinnyt pääasiassa suuryrityksistä ja vientivetoisista yrityksistä <br />
ja syntynyt etupäässä pk-yrityksiin ja kotimarkkinayrityksiin. Tämä rakennemuutos <br />
selittää osaltaan viennin supistumisen. <br />
<br />
Työpaikkojen synnyn ja työllisyystilanteen rinnalla tulee kantaa huolta siitä, <br />
miten Suomessa toimivat yritykset investoivat Suomeen. Sodan jälkeinen teollinen <br />
uudelleenrakentaminen piti investoinnit korkealla tasolla 1990-luvun lamaan asti. <br />
Laman aikana kiinteät investoinnit putosivat alhaisemmalle tasolle, mutta sen jälkeen <br />
aineettomat investoinnit ovat puolestaan nousseet. Finanssikriisin aikaan <br />
kiinteät investoinnit putosivat muuta Eurooppaa enemmän, mutta tutkimus- ja kehitysinvestoinnit <br />
pitivät kokonaisinvestoinnit kohtuullisella tasolla. (Investointeja <br />
Suomeen, Jorma Eloranta TEM-julkaisu 9/2012). <br />
<br />
Nokian säästöohjelmat synkistävät tältä osin näkymiä, koska juuri Nokian t&kpanokset <br />
ovat lähes puolet koko teollisuuden aineettomista investoinneista. Lähivuosina <br />
aineettomat investoinnit eivät paikkaa kiinteiden investointien pudotusta. <br />
<br />
Kuitenkin kasvun kannalta kriittisin kysymys on, kuinka paljon yritykset kehittävät <br />
korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita Suomessa. Kilpailukykyiset, lisäarvoa <br />
luovat tuotteet synnyttävät kasvua voimistavia kerrannaisvaikutuksia talouteemme. <br />
Nokia-klusterin myötä syntynyt voimakas kasvusysäys oli osoitus korkean lisäarvon <br />
tuotteiden vaikutuksesta kasvuun. <br />
<br />
=== TEknologInEn kEhITyS määrää kaSvuvauhdIn === <br />
<br />
Pelkistettynä kansantalouden kasvu syntyy kolmesta komponentista: työn ja pääoman <br />
määrän kasvusta sekä teknologisesta kehityksestä. Taloustieteen nobelisti <br />
<br />
Robert Solow osoitti, että teknologinen kehitys toi vuosina 1890–1995 Yhdysvaltain <br />
talouskasvusta noin kaksi kolmasosaa. <br />
<br />
Suomen mahdollisuudet vaikuttaa työn ja pääoman määrään ovat rajalliset. Suomen <br />
on toki tehtävä kaikkensa, että työpanoksen ja investointien kehitys olisi mahdollisimman <br />
hyvä. Kasvua tulee etsiä erityisesti kolmannesta tekijästä eli teknologiasta <br />
ja sen soveltamisesta yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Äärimmilleen pelkistettynä Suomessa toimivien yritysten tuotteiden kilpailukyky <br />
ratkaisee kasvuvauhtimme. Tuotteiden kilpailukyvyn kehittämisessä ja lisäarvonluonnissa <br />
kyky hyödyntää teknologia on keskeistä. <br />
Tällöin avainkysymykset Suomelle ovat: <br />
<br />
• Mitkä ovat keskeiset lisäarvonluonnin mahdollistavat teknologiat ja ideat? <br />
<br />
• Löytävätkö yritykset parhaimman kasvuympäristön Suomesta vai muualta? <br />
<br />
• Mitä Suomi voi tehdä kilpailukykyisten toimintaedellytysten luomiseksi <br />
yrityksille? <br />
<br />
=== TIEToTEknIIkka on kaSvun mooTTorI === <br />
<br />
ICT on merkittävin kasvua vauhdittava teknologia. Sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnassa <br />
kaikkialle. ICT-osaamista tarvitaan myös kaikilla muilla kasvualoilla kuten <br />
bioteknologiassa, ympäristöteknologiassa ja lääketieteessä. <br />
<br />
Vaikutukset ovat samankaltaisia kaikenlaisissa yhteiskunnissa. Paul Schreyerin <br />
tutkimus vuodelta 2000 osoitti, että ICT-investoinnit ovat lisänneet kasvua G7-maissa. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus kertoo, että internet toi kehittyneiden talouksien kasvusta <br />
keskimäärin viidenneksen vuosina 2004–2009.Tutkimus kertoo myös, että yhtä <br />
internetin hävittämää työpaikkaa kohti syntyi 2,6 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Maailmanpankin tutkimus puolestaan todistaa, että laajakaistainen internet <br />
vauhdittaa talouskasvua kehittyvissä maissa. Tutkimuksen mukaan hallitusten <br />
tulisi yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa kiihdyttää laajakaistaverkkojen rakentamista. <br />
Maailmanpankin mukaan digitaaliset palvelut luovat työpaikkoja etenkin <br />
nuorille. <br />
<br />
=== kIlpaIlukykyä dIgITaalISIlla palvEluIlla === <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa niin kulutustavara- kuin investointihyödykevalmistajien <br />
liiketoimintalogiikkaa muuttuu palveluvetoiseksi. McKinseyn tutkimuksen mukaan <br />
digitaalisuuden suurimpia hyötyjiä eivät ole varsinaiset internet-yritykset, vaan hyödyistä <br />
suurimman osan korjaavat muiden alojen yritykset. Menestyneimmät yritykset <br />
ovat kehittäneet uuden palvelumallin tuotteidensa kilpailukyvyn kehittämiseksi <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. <br />
<br />
Menestys ei kuitenkaan synny pelkästään teknologialla. Liiketoiminnalliset <br />
innovaatiot, brändit ja johtamismallit ovat aivan ratkaisevia asioita myös internet-<br />
maailmassa. Monen modernin internet-yrityksen haasteet ovatkin kovin perinteisiä <br />
puutteita tuotteistamisessa, kaupallistamisessa, ansaintalogiikan kehittämisessä <br />
ja kansainvälistämisessä. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus internetin vaikutuksista päätyy ajatukseen, että menestyneimpiin <br />
internet-valtioihin on syntynyt vahva digitaalisten palveluiden ekosysteemi, <br />
jossa on edistetty osaamista, helpotettu pääoman saamista, kehitetty infrastruktuuria <br />
ja luotu vetovoimainen liiketoimintaympäristö. <br />
<br />
Suomen lähtökohta kansainvälisessä digitaalisessa kilpailussa on Nokia-klusterin <br />
takaiskuista huolimatta hyvä. Monet yhteiskunnan digitaalista suorituskykyä vertailevat <br />
kansainväliset arviot nostavat Suomen maailman kärkijoukkoon. Englantilaisen <br />
Economist Intelligence Unitin vertailussa Suomi oli neljänneksi paras digitaalinen <br />
talous. World Economic Forumin informaatioteknologiaraportin mukaan Suomi <br />
on maailman kolmanneksi parhaiten verkottunut maa. YK:n selvityksen mukaan <br />
Suomen hallinto on yhdeksänneksi paras sähköisessä toiminnassa. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että Suomessa on kansainvälisesti ajatellen hyvä toimintaympäristö, <br />
infrastruktuuri ja osaamistaso. Kaikkein mielenkiintoisinta on, että kansainvälisten <br />
vertailujen mukaan suomalaiset myös soveltavat ICT-teknologiaa monipuolisesti <br />
sekä kotitalouksissa, yrityksissä että julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Yleiskuva Suomen ICT-osaamisesta on hyvä, mutta isoon kuvaan mahtuu monia <br />
merkittäviä kehittämiskohteita, jotka liittyvät infrastruktuuriin, osaamiseen, rahoitukseen <br />
ja toimintatapoihin. Monilla tärkeillä erikoisalueilla osaaminen on kapeaa. <br />
Siksi digitaaliajan yritysten toimintaedellytyksissä on paljon kehitettävää. <br />
<br />
Kaikki edellä mainitut raportit kertovat myös, että moni valtio panostaa merkittävästi <br />
kehittyäkseen digitaalisessa kisassa. Siksi Suomen pitää lisätä olennaisesti <br />
uudistumisvauhtia olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen. Tavoitteena tulee olla <br />
lisäarvon kasvattaminen digitaalisilla palveluilla. <br />
<br />
Nopeus on internet-taloudessa ratkaisevaa sekä uuden kehittämisessä että innovaatioiden <br />
käyttöönotossa. Osaamistarpeet ovat vielä monimuotoisemmat kuin <br />
perinteisessä teollisessa maailmassa. Oleellista Suomelle on synnyttää toimintaedellytykset, <br />
joissa yritysten on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ICT-teknologiaa <br />
kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden lisäarvon luomiseksi. <br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 2 ===== <br />
<br />
• Kansainvälisen työnjaon muutos, teknologinen murros ja suhdannekuoppa ovat leikanneet etenkin vientipainotteisia työpaikkoja huolestuttavalla tavalla. <br />
<br />
• Kyky soveltaa teknologiaa on uuden kasvun merkittävin tekijä. <br />
<br />
• ICT on teknologioista merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde. <br />
<br />
• Äärimmilleen pelkistettynä kasvussa on kyse yritysten kyvystä hyödyntää ICT:tä tuotteidensa ja palveluidensa lisäarvon luomisessa. <br />
<br />
• Avainkysymys Suomelle on, miten synnytetään olosuhteet, joissa yritysten on mielekästä kehittää ja kasvaa Suomessa. Siksi avaamme seuraavassa luvussa kysymystä, mitkä tekijät ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta oleellisia.<br />
<br />
== 3. Yritysten ja julkisen sektorin kilpailukyky internet-taloudessa == <br />
<br />
<big>Digitaalisen talouden kilpailukenttä on muuttunut nopeasti. muutoksen myötä relevantin osaamisen merkitys korostuu yritysten kasvupäätöksissä.</big> <br />
<br />
Digitaalitaloudessa arvonluonnin ja sen ”nappaamisen” logiikat ovat muuttuneet <br />
merkittävästi 2000-luvun kuluessa. Toimialarajat ovat hämärtyneet ja samalla yritysten <br />
kilpailuasetelmat ovat muuttuneet. <br />
<br />
Selvimmin muutos näkyy siinä, miten tuotteet ja palvelut ovat kytkeytyneet <br />
entistä tiiviimmin toisiinsa. Useilla toimialoilla yritysten välisen kilpailun ratkaisijaksi <br />
ovat nousseet palvelut, jotka aiemmin olivat enemmänkin tukitoimintojen <br />
roolissa. Asiakkaat arvioivat usein enemmän palveluista samaansa lisäarvoa kuin <br />
perustuotetta. <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa palveluiden ja tuotteiden yhdistelmiä on lähes loputon <br />
määrä. Samoin saattaa olla näiden tuottajia. Siksi kilpailua käydään entistä enemmän <br />
useiden yritysten muodostamien ekosysteemien välillä. Asiakkailla on runsaasti <br />
vaihtoehtoja, kun he valitsevat itselleen sopivimpia ratkaisuja. Menestys <br />
on yhä enemmän kiinni siitä, kuinka innovatiivisia kokonaisuuksia ekosysteemit <br />
tuottavat. <br />
<br />
Nokian nopea hiipuminen matkapuhelinkilpailun huipulta on osoitus kilpailuasetelmien <br />
muuttumisesta. Yksinkertaistaen ICT-sektorin ekosysteemin muutosta voidaan <br />
kuvata kolmen kerrostuman avulla, (Fransman, 2010 ja Veugelers, 2012). Muutama <br />
vuosi sitten kerrostumat olivat varsin selvästi erotettavissa. <br />
<br />
<br />
Kerros I: Verkkoteknologioiden ja niihin liittyvien laitteiden tarjoajat (esim. Ericsson, Cisco, Nokia) <br />
<br />
Kerros II: Verkko-operaattorit (esimerkiksi Elisa, DNA, Sonera) <br />
<br />
Kerros III: Sovellusalustojen, sisällön ja palveluiden tarjoajat (esim. Google, Amazon, YouTube) <br />
<br />
<br />
Yhdessä käyttäjien kanssa nämä kolme kerrosta muodostivat laajan ICT-ekosysteemin <br />
ja digitaaliset markkinat. Painopiste on nopeasti siirtynyt systeemin kolmanteen <br />
kerrostumaan eli sovellusalustoihin ja palveluihin. Siellä perinteiset toimialarajat ja <br />
ansaintamallit eivät välttämättä päde. Myös laitevalmistajat ja verkko-operaattorit <br />
ovat siirtyneet entistä enemmän sisällön ja palveluiden tuottajiksi. <br />
<br />
Telekommunikaation, internetin, television ja sisällöntuotannon lähentyminen on <br />
edennyt vaiheeseen, jossa rajaa eri teknologioiden välillä on vaikea vetää. Esimerkiksi <br />
matkapuhelimilla ei ole enää erillistä asemaa. Puhelimet ovat vain yksi mahdollinen <br />
päätelaite, jolla hyödynnetään globaalien verkkojen palveluita ja sovelluksia. <br />
<br />
Suomen mahdollisuuksia uudessa tilanteessa voidaan katsoa kahdesta näkökulmasta: <br />
digitaaliteknologian ja -palveluiden tuottajan ja niiden hyödyntäjän näkökulmasta. <br />
(Kuvio ICT-alan ja internetin kerrokset.) <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n TuoTTajana === <br />
<br />
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Eurooppa ja eurooppalaiset ICT-alan yritykset <br />
ovat nopeassa tahdissa menettäneet kilpailuasemiaan yhdysvaltalaisille ja <br />
myös aasialaisille yrityksille (Grajek, 2012, Veugelers, 2012, Fransman, 2010). Ehkä <br />
suhteellisesti eniten muutos koskettaa Suomea, jossa ICT:n osuus kansantaloudesta <br />
on ollut maailman suurimpia. <br />
<br />
Globaali kilpailutilanne on muuttunut nopeasti. Omilla tuotealustoillaan kilpailevien <br />
vertikaalitoimittajien kuten Nokian, Samsungin ja Motorolan kilpailusta on <br />
siirrytty aikaan, jossa sovellus- ja sisältöalustojen päälle rakennetaan ekosysteemejä <br />
kuten Android ja Windows Phone. Myös vertikaalimallit jatkuvat kuten Apple <br />
iOS ja Nokian S40. Samaan aikaan HTML5-standardi yleistyy voimakkaasti standardoiden <br />
edelleen uusia, avoimia rajapintoja. Suomi ja Nokia eivät enää ole päätelaitekilpailusta <br />
ekosysteemikilpailuksi muuttuneessa kisassa globaaleja markkinajohtajia. <br />
Vahvin asema kilpailussa on yrityksillä, joilla on käyttöjärjestelmään tai sovelluksiin <br />
ja palveluihin perustuva oma ekosysteemi, vahva kuluttajabrändi sekä suora <br />
yhteys kuluttajiin. <br />
<br />
Digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa Nokia-klusterin yritykset ovat <br />
edelleen vahvoja. Kilpailu kerroksessa I (verkkoteknologia ja laitteet) on erittäin <br />
kovaa uusien globaalien, usein aasialaisten, toimijoiden laajentaessa markkinoitaan <br />
Eurooppaan ja päätelaitekilpailun muututtua kerroksen III ekosysteemikilpailuksi. <br />
Suomalaisten ICT-yritysten kilpailukenttä on siis laajentunut ja muuttunut kompleksisemmaksi. <br />
Infrastruktuurin merkittävin rakennusvaihe on ohi, vaikka se kehittyykin <br />
edelleen. <br />
<br />
Esimerkiksi Nokia Siemens Networksilla on johtavaa osaamista neljännen sukupolven <br />
verkkoteknologiassa. Tällä on suuri merkitys, kun datamäärät moninkertaistuvat <br />
tietoliikenneverkoissa. Se tarjoaa erikoistuneille suomalaisille yrityksille uusia <br />
liiketoimintamahdollisuuksia, mutta markkinoiden kasvu on hitaampaa kuin päätelaitemarkkinoilla. <br />
Suuri osa lisäarvosta luodaan kuitenkin sovellusalustojen, sisällön <br />
ja palveluiden tuotannossa – kerroksessa III. <br />
<br />
Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet liittyvätkin usein sovellusalustojen <br />
ja palveluiden luomiseen kapeilla erityisalueilla globaaleille markkinoille. <br />
Lisäksi esimerkiksi Nokian erityisosaaminen kartta- ja kameratoimintoihin liittyen <br />
luo pohjan rakentaa lisäarvoa tuotteisiin ja III kerroksen uusia ekosysteemejä. <br />
<br />
Case: Mikrosysteemeistä miljardin euron bisnes <br />
<br />
Muun muassa autoissa, terveysteknologiassa ja mobiililaitteissa käytettävistä mikrosysteemeistä on kehittynyt Suomeen jo lähes miljardin euron liiketoimintaa. Mikrosysteemien MEMS (Micro Electro Mechanical Systems) käyttö on <br />
lisääntynyt nopeasti älykkäiden laitteiden yleistyttyä. <br />
<br />
Mikrosysteemien kehitys alkoi Suomessa jo 1970-luvulla. Nokian panostukset alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen vauhdittivat kuitenkin merkittävästi osaamisen kehittymistä vuosituhannen vaihteessa. Tuossa vaiheessa osaaminen vahvistui myös Nokian alihankkijoilla. Nokian henkilöstövähennyksien myötä osaamista on siirtynyt alihankkijoille myös henkilöstön mukana. VTT:n MemsCat-hankekokonaisuus kannustaa aloittavia yrityksiä kehittämään mikrosysteemeihin perustuvia innovaatioita. Samoin ohjelma kannustaa teollisuusyrityksiä mikrosysteemien hyödyntämiseen. <br />
<br />
Alan kasvunäkymät ovat hyvät. Sulautettuja aistivia mikrojärjestelmiä tarvitaan yhä useammassa paikassa niin kulutustuotteissa kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. Esimerkiksi älykkäitä antureita voidaan käyttää muun muassa törmäys- tai liiketunnistimissa, joilla lisätään turvallisuutta autoissa. Samoin anturit voivat valvoa ilman laatua älykkäässä ilmastointijärjestelmässä. <br />
<br />
=== Eu:n jäykäT SISämarkkInaT hIdaSTavaT kaSvua === <br />
<br />
Merkittävä kilpailukykyongelma suomalaiselle ICT-yritykselle on Euroopan digitaalisten <br />
sisämarkkinoiden jäykkyys. Kuluttajat ja yritykset kohtaavat monenlaista <br />
byrokratiaa ostaessaan digitaalisia tuotteita tai palveluita kotimaansa ulkopuolelta. <br />
Yhdysvalloissa internet-palvelun tarjoaja voi lanseerata tuotteensa kerralla koko <br />
maan markkinoille, kun taas EU:ssa palvelun tarjoaja törmää byrokratiamuuriin. <br />
Tämä voi käytännössä tarkoittaa kymmeniä tai jopa satoja sopimuksia, viranomaislupia <br />
ja maakohtaisia hallinnointijärjestelmiä, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin, <br />
tietosuojaan ja kuluttajansuojaan 27 eri jäsenmaassa. <br />
<br />
Asiakaspohjan laajentaminen muihin EU-maihin edellyttää lisäinvestointeja, <br />
jotka ovat usein pk-yrityksille kynnyskysymys. Erään eurooppalaisen digitaalialan <br />
yrityksen arvion mukaan digitaalisen kuluttajapalvelun laajentaminen uuteen EU-<br />
maahan edellyttää noin kahden miljoonan euron investointia pelkästään lainsäädännön <br />
ja hallintojärjestelmien erojen takia. <br />
<br />
Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen on yksi EU:n lippulaivahankkeista, <br />
mutta käytännön edistyminen on ollut hidasta. <br />
<br />
Digitaalisia sisämarkkinoita voidaan hahmottaa neliosaisen arvoketjumallin <br />
avulla: sisällöntuotanto, digitaalinen palvelu, vuorovaikutus verkossa sekä kuluttaminen <br />
ja tuottaminen päätelaitteessa. Suomessa ja laajemminkin EU:ssa löytyy paljon <br />
vahvuuksia sisällöntuotannossa esimerkiksi pelialalla, kulttuurituotannossa ja <br />
journalismissa. Suomesta löytyy myös vahvaa teknologiaosaamista sekä operaattoreita <br />
ja laitevalmistajia sisältöjen välittämiseen digitaalisesti erilaisilla päätelaitteilla, <br />
kuten matkapuhelimella. Eurooppalaisten kipukohta on arvoketjun sisältöjen <br />
tuotteistaminen. Erityisesti digitaaliset markkinapaikat ovat lähes poikkeuksetta <br />
valuneet amerikkalaisille yrityksille, kuten Amazon, Apple, Google ja Microsoft, <br />
jotka ovat palvelun luomisvaiheessa hyötyneet mittavien kotimarkkinoiden edusta. <br />
<br />
Sisällöntuotanto <br />
<br />
Digitaalinen <br />
palvelu <br />
<br />
Vuorovaikutus <br />
verkossa <br />
<br />
Kuluttaminen <br />
ja tuottaminen <br />
päätelaitteessa <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n hyödynTämISESSä ===<br />
<br />
<br />
Digitaaliteknologian hyödyntämiseen muilla talouden sektoreilla liittyy kaksi suurta <br />
mahdollisuutta: <br />
<br />
:• digitaaliteknologian ja -palveluiden integroiminen osaksi teollisuustuotteita <br />
:• digitaaliteknologian hyödyntäminen globaalien arvoketjujen hallinnassa. <br />
<br />
Raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Teollisuusyritykset myyvät <br />
yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Esimerkiksi Wärtsilä tarjoaa voimalaitoksia <br />
myydessään palvelua, jossa Wärtsilän henkilöstö vastaa laitosten päivittäisestä <br />
operoinnista. <br />
<br />
Teollisuustuotteisiin integroitavat palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian <br />
sovelluksia. Suomen vahvat teollisuusyritykset voivat olla digitaaliteknologian <br />
ja digitaalisten palveluiden tärkeimpiä käyttäjiä. <br />
<br />
Teknologiateollisuuden Etlan tutkijoilla teettämä tutkimus kertoo, että Suomen <br />
teollisuuden viennistä noin kolmannes tulee tuotteista, jotka ovat riippuvaisia ohjelmistoista. <br />
Suuret teollisuusyritykset ovat jo pitkään nostaneet tuotteidensa kilpailukykyä <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. Vuonna 2010 Suomessa toimivat teollisuusyritykset <br />
työllistivät kotimaassa 7900–10800 ohjelmistokehittäjää. Neljä liikevaihdoltaan <br />
suurinta teollisuusyritystä työllisti näistä 74 prosenttia, kertoo Tuomo Nikulaisen, <br />
Jyrki Ali-Yrkön ja Timo Seppälän tutkimus ”Softaa koneisiin”. <br />
<br />
Suuret yritykset ovat monissa asioissa edelläkävijöitä siksi, että niillä on osaamista, <br />
resursseja ja suuret tarpeet ICT:n hyödyntämiseen. Esimerkiksi laivamoottoreita <br />
ja voimalaitosratkaisuja valmistavan Wärtsilän tuotteiden tyypillinen elinikä <br />
on 25 vuotta. Tuotteiden huoltaminen ja uudelleenrakentaminen vaatii suurten tietosisältöjen <br />
hallintaa. Siksi ICT on yhtiölle keskeinen kilpailukyvyn ylläpitäjä, joka <br />
auttaa hallitsemaan suuria tietosisältöjä kustannustehokkaasti, arvioi yhtiön talousjohtaja <br />
Raimo Lindh Tietoviikko-lehdessä. <br />
<br />
Digitaaliteknologia on tehnyt mahdolliseksi tuotannon hajauttamisen yhä pienempiin <br />
osiin ja näiden osien sijoittamisen eri puolille maailmaa. Tätä arvoketjua <br />
tai -verkostoa hallitaan ICT:n avulla. <br />
<br />
Myös yrityksen sisäiset palvelut – suunnittelu, t&k, muotoilu, erilaiset pääkonttoripalvelut <br />
– voidaan irrottaa tieto- ja viestintäteknologian tuella omiksi toiminnoikseen. <br />
Nämä ovat tyypillisesti korkean jalostusarvon ja palkkatason tehtäviä, joista <br />
maat ja alueet kilpailevat. Ne ovat myös toimintoja, jotka synnyttävät aineetonta <br />
pääomaa. Merkittävä osa globaaleissa verkostoissa syntyvästä lisäarvosta on korvausta <br />
tälle pääomalle. <br />
<br />
=== kanSaInvälISET SuomalaISyrITykSET TarvITSEvaT oSaamISTa === <br />
<br />
Kansainvälinen kilpailu tapahtuu yhä enemmän kokonaisten ekosysteemien välillä. <br />
Ekosysteemi tarkoittaa kokonaisuutta, jossa useat toimijat täydentävät toistensa <br />
osaamista ja hyötyvät jokainen toisistaan. Esimerkiksi lentokenttä on paikallinen <br />
ekosysteemi, jossa ravintoloiden, myymälöiden, autovuokraamojen ja lentoyhtiöiden <br />
palvelut tukevat toisiaan. <br />
<br />
Kilpailukykyisessä ekosysteemissä tarvitaan monenlaista osaamista. Professori <br />
Rosabeth Moss Kanter toteaa Harvard Magazinen haastattelussa ekosysteemin <br />
rikastamisesta seuraavasti: <br />
<br />
”Tärkeintä on muistaa neljä asiaa: ideat pitää muuttaa liiketoiminnaksi, pienten <br />
ja suurten yritysten täytyy kohdata, koulutus on yhdistettävä entistä paremmin työtehtäviin <br />
ja toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä tulee rohkaista.” <br />
<br />
Olemme edellä todenneet, että suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin <br />
ja että Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä. <br />
Suuret yritykset ovat kuitenkin elintärkeitä ekosysteemeille ja Suomen kasvulle. <br />
Suurilla yrityksillä on valmiina monia uuden luomisessa tarvittavia tekijöitä, joita <br />
pieniltä usein puuttuu. Suurilla on muun muassa kansainväliset markkinointikoneistot, <br />
kaupallistamisosaamista, rahoituskanavat ja mahdollisuus investoida tutkimukseen <br />
ja tuotekehitykseen. Suomen ei pidä valita pienten ja suurten välillä, vaan <br />
edistää kaikenlaisten yritysten kasvua. <br />
<br />
Kansainvälisesti toimivilla, suurilla suomalaisyrityksillä on paljon vaihtoehtoja, <br />
kun ne etsivät parhaita kohdemaita investoinneilleen. Suoriin investointeihin vaikuttavia <br />
tekijöitä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Unctad on jaotellut ulkomaille <br />
suuntautuvien investointien vetovoimatekijät kolmeen luokkaan: kauppaan liittyvät <br />
tekijät, osaamiseen liittyvät vaikuttimet ja kotimaiset työntötekijät. <br />
<br />
Kauppaan liittyviä tekijöitä ovat muun muassa markkinoiden avoimuus ja koko <br />
sekä mahdollisuus rajat ylittävään integraatioon. <br />
<br />
Osaaminen liittyy muun muassa teknologiaan, pääomaan ja yrittäjyysosaamiseen. <br />
<br />
”Työntäviä voimia” voivat olla muun muassa huono infrastruktuuri, pienet kotimarkkinat, <br />
osaajien puute, pääoman puute, jäykät työvoimamarkkinat sekä verotus. <br />
<br />
Kun kansainvälinen suomalaisyritys pohtii investointia, se arvioi sekä muualle <br />
vetäviä tekijöitä että kotimaasta työntäviä voimia. <br />
<br />
ICT-vetoisessa kasvussa osaaminen on aivan keskeinen syy investointeihin. Sitran <br />
raportti ”Suuri siirtymä” tiivistää lähtökohdan osuvasti: ”Yritysten tieto- ja innovaatiostrategian <br />
peruskysymyksiä on, mistä löydetään sellaista uutta tietoa, joka <br />
täydentää yrityksen omaa osaamista ja mahdollistaa innovaatiot.” <br />
<br />
Tämä on näkynyt parin vuoden aikana ICT-alalla, kun muun muassa Ericsson, Intel, <br />
Electronic Arts, Huawei ja Samsung ovat tuoneet Suomeen kehitystoimintaansa. <br />
<br />
Kansakunnan perusosaamisesta huolehtimisella julkinen sektori voi vaikuttaa <br />
eniten yritysten kilpailuedellytyksiin. Tältä osin voi lainata investointien lisäämistä <br />
pohtineen Jorma Elorannan tekemän raportin johtopäätöstä. <br />
<br />
”Vain oikeasti parhaat voittavat. Perusosaamisen tasoa pitää nostaa koko ajan, <br />
koska kaikki muutkin tekevät niin. Huippuosaamisen taso ja soveltuvuus yritykselle <br />
ovat loppusuoran valtteja. Vain huippuosaaminen vie finaaliin.” <br />
<br />
Tästä syystä työryhmän toimenpide-ehdotuksissa painottuu osaamisen kehittäminen <br />
pitkäjänteisesti niin, että Suomessa noustaan huipulle tärkeillä osaamisalueilla <br />
ja rakennetaan toimintatapoja, joilla tämän osaamisen soveltaminen yrityksissä <br />
nopeutuu.<br />
<br />
=== SuomI TarvITSEE lISää kaSvuyrITykSIä ja STarTup-hEnkEä ===<br />
<br />
Internet-teknologiaan perustuva liiketoiminta on vasta elinkaarensa alussa. Elinkaaren <br />
alkuvaiheessa tarvitaan yrittäjyyttä, innovatiivisia, globaaleille markkinoille tähtääviä <br />
yrityksiä ja riskinottoa. <br />
<br />
Suomessa, kuten Euroopassa yleensäkin, ICT-sektorilla on huomattavasti vähemmän <br />
pieniä ja aloittavia yrityksiä kuin Yhdysvalloissa. Globaalit tietoverkot tarjoavat <br />
kuitenkin pienillekin yrityksille pääsyn maailmanlaajuisille markkinoille nopeasti <br />
ja pienin kustannuksin. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksen mukaan Suomessa oli 668 <br />
kasvuyritystä vuosina 2007–2010. Vähäisestä lukumäärästään huolimatta nuo yritykset <br />
loivat noina vuosina puolet kaikista Suomeen syntyneistä työpaikoista eli <br />
noin 50 000 työpaikkaa. <br />
<br />
Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor kertoo, että Suomessa on <br />
helppo tehdä liiketoimintaa ja taloudellinen vapaus on hyvä. Myös valtion tuki yrittäjyydelle <br />
on monipuolista. <br />
<br />
Samoin EU:n kasvuyritysraportissa todetaan, että Suomi nousee esiin maana, <br />
jossa on useita kasvuyrittäjyyttä tukevia ohjelmia. Ohjelmista huolimatta Suomessa <br />
on vähän kasvuyrityksiä. OECD:n vuoden 2009 vertailu kertoo, että 83 prosenttia <br />
suomalaisista yrityksistä ei kasvanut ollenkaan kolmen edeltävän vuoden aikana. <br />
Esimerkiksi Tanskassa vastaavaan joukkoon kuului vain 47 prosenttia yrityksistä ja <br />
EU 27 maan keskiarvo oli 63 prosenttia. <br />
<br />
Kuvaavaa on sekin, että Deloitten Technology Fast 500 -raporttiin mahtuu 50 norjalaista <br />
kasvuyritystä, kun suomalaisia on noin puolet tuosta määrästä. <br />
<br />
Aalto-yliopiston tutkija Jari Handelberg arvioi väitöskirjassaan, että vähäinen <br />
kasvuyritysten määrä selittyy suomalaisen yhteiskunnan vanhanaikaisilla arvoilla <br />
ja säännöillä. Handelbergin mukaan kasvuyritysten luominen ei ole vain yksittäisten <br />
yrittäjien ja johtajien asia, vaan se on koko yhteisön toiminnan tulosta. Tämä on <br />
oleellista, kun suunnitellaan ja toteutetaan kasvuyrittäjyyttä tukevia, käytännönläheisiä <br />
politiikka- ja kehitysohjelmia ja perustetaan kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Global Entrepreneurship Monitor -selvityksen (GEM 2012) mukaan Suomi menestyy <br />
kansainvälisessä vertailussa heikoimmin juuri yrittäjien asenteita mitattaessa. <br />
Suomalaisyrittäjät tavoittelevat muita vähemmän kasvua, kansainvälistymistä ja <br />
riskipääomaa. <br />
<br />
Suomessa kasvuyrittäjien yhteinen huoli liittyy Suomen yritysverotukseen, joka <br />
on esimerkiksi naapurimaita Viroa ja Ruotsia kireämpää. Lisäksi verotus kohdistuu <br />
usein toiminnan aktiivisuuteen ja transaktioihin, eikä syntyneisiin voittoihin. <br />
Aktiivisen toiminnan verottaminen ei kannusta lisätoimeliaisuuteen ja riskinottoon. <br />
Rahoituksen saatavuus on toinen merkittävä ongelma. Suomessa esimerkiksi pääomasijoitusten <br />
osuus kansantalouden kokoon suhteutettuna on selvästi pienempi <br />
kuin Norjassa ja etenkin Ruotsissa. <br />
<br />
EU:n kasvuyritysraportti puolestaan on päättynyt seuraaviin johtopäätöksiin koko <br />
Euroopan osalta. <br />
<br />
1. Kasvuyrityksiä kannattaa tukea, koska ne luovat eniten uusia työpaikkoja. <br />
2. Tavoitteena voisi olla nopean kasvun sijaan kestävä kasvu. <br />
3. Kasvuyrittäjyyttä voi olla millä alalla tahansa, joten kasvupolitiikan ei pidä tähdätä erityisiin toimialoihin. <br />
4. Julkisen sektorin ei pidä poimia voittajia, vaan luoda olosuhteet, jotka tukevat kasvua. Nämä voivat liittyä esimerkiksi verotukseen, konkurssilainsäädäntöön ja investointisäädöksiin. <br />
5. Koska pääoman saaminen on kasvavien pk-yritysten suuri ongelma, kannattaa kasvua tukevien ohjelmien ykkösprioriteettina olla rahoituskanavien avaaminen. <br />
6. Kansainvälistymistä on tuettava. <br />
<br />
Nopeaa kasvua hakevien startup-yritysten haasteena on Suomen kotimarkkinoiden pienuus. Siksi nämä yritykset tähtäävät heti syntyessään kansainvälisille markkinoille. Tällöin haasteeksi nousee alkuvaiheen rahoituksen lisäksi kansainvälisen huipputason myynti-, markkinointi- ja tuotteistusosaamisen hankkiminen. Harva <br />
pystyy löytämään näitä ainakaan kokonaan Suomesta, joten ulkomaisten huippuosaajien <br />
ja sijoittajien houkuttelu suomalaisyrityksiin on eräs Suomen keskeisimmistä <br />
kilpailutekijöistä. <br />
<br />
Huolimatta ICT-alan isoista irtisanomisista alan kasvuyritysten on vaikea löytää <br />
osaavaa työvoimaa; esimerkiksi pelialalla kilpailu osaajista on jo erittäin kovaa, ja <br />
osaajien puute rajoittaa jo alan yritysten kasvua. <br />
<br />
Suomalaisen korkeakoulusektorin kyky tuottaa huippuosaajia onkin eräs tärkeimmistä <br />
seikoista ICT-sektorin tulevaisuuden kannalta. Yliopistojen tulisi pystyä <br />
panostamaan korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Tätä voisi tukea muun <br />
muassa se, että yliopistot toisivat kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita ja opettajia <br />
Suomeen. <br />
<br />
=== ulkomaISIa yrITykSIä kIInnoSTavaT oSaamISkESkITTymäT === <br />
<br />
Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset menestyvät yleisesti ottaen hyvin. Ulkomaisen <br />
yrityksen henkilöstö on keskimäärin paremmin koulutettua kuin suomalaisten <br />
yritysten. Ulkomaiset yritykset ovat myös hyviä veronmaksajia Suomessa. Silti <br />
Suomi houkuttelee passiivisesti kansainvälisiä yrityksiä. Tästä syystä Suomeen siirtyy <br />
niukasti uutta teknologista osaamista kansainvälisten yritysten mukana. Samoin <br />
Suomi tekee vain vähän työtä sen eteen, että täällä jo toimivat ulkomaiset yritykset <br />
investoisivat lisää esimerkiksi tutkimuskeskuksiin. <br />
<br />
Suomella ei ole yhtään ylivertaista vetovoimatekijää, mutta ei toisaalta myöskään <br />
ylivoimaisen korkeita esteitä investoinneille. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa <br />
koulutustaso, teknologiaosaaminen, toimiva ja vakaa yhteiskunta ja Venäjän markkinoiden <br />
läheisyys. Lisäksi kansainvälinen tutkimus kertoo, että korruptio on Suomessa <br />
vähäistä ja yleisissä tietojärjestelmissä on vähän viruksia. Suomen haasteita <br />
puolestaan ovat Boston Consulting Groupin selvityksen mukaan työelämän jäykkyys, <br />
pienet kotimarkkinat ja heikosti kannustava verotus. <br />
<br />
Eri maista tulevilla yrityksillä ja eri toimialoilla on luonnollisesti hieman erilaisia <br />
arvioita Suomen vetovoimasta. Teknologia-alan yritysten sijoittautumisessa korostuu <br />
osaamisen, verotuksen ja julkisen palveluarkkitehtuurin merkitys. <br />
<br />
Kansainvälisten yritysten Suomen johtajien kommentit kertovat, että Suomeen <br />
pitäisi syntyä riittävän merkittäviä osaamiskeskittymiä, joita pitäisi myös markkinoida <br />
maailmalla. Vahvan ekosysteemin tai osaamisverkoston luominen edellyttää <br />
monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista osaamista, kykyä <br />
ottaa riskiä, sekä yksityistä että julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille <br />
ja palveluille. <br />
<br />
Tarvitaan myös laadukasta sääntelyä ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se <br />
vaatii myös saumatonta yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten tai paikallisten <br />
ekosysteemien täytyy olla kyvykkäitä kansainväliseen vuorovaikutukseen. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain, jos ekosysteemin laatu ja sen ympärille rakentuva osaaminen <br />
ovat maailman huippua. <br />
<br />
Suomi pystyi 1990-luvulla luomaan maailman huippua edustavan ekosysteemin <br />
mobiiliteknologian kehittämiseen. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden, laajamittaisen <br />
tutkimus- ja kehitystoiminnan, korkealuokkaisen opetuksen, yhteisen standardin, <br />
kansainvälisen verkoston sekä vahvan yritysklusterin ansiosta nousimme <br />
mobiilialan suunnannäyttäjiksi. <br />
<br />
Nyt voimme tehdä saman ICT-teknologian soveltamisessa hyödyntämällä mobiiliosaamistamme, <br />
jossa meillä on suhteellinen etu moniin muihin alueisiin verrattuna. <br />
Samalla meidän täytyy uudistaa toimintatapojamme uuteen kilpailutilanteeseen, <br />
markkinadynamiikkaan ja teknologiakehitykseen sopiviksi. <br />
<br />
<big>Ulkomaiset yritykset Suomessa</big> <br />
<br />
• Suomessa toimii noin 3 000 ulkomaisessa omistuksessa olevaa yritystä. <br />
• Ulkomaisten yritysten osuus kaikista Suomen yrityksistä on vain yksi prosentti. <br />
• Ne tekevät noin viidenneksen kaikkien yritysten vuosiliikevaihdosta, eli reilut 70 miljardia euroa. <br />
• Ne työllistävät noin 215 000 henkeä eli 15 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. <br />
• Ulkomaisten sijoitusten määrä on yli 30 prosenttia bkt:hen verrattuna, hieman OECD-maiden keskiarvoa enemmän. <br />
• Ruotsissa ulkomaisten investointien osuus on yli 60 prosenttia bkt:stä. Amerikkalaisista Pohjoismaihin tehdyistä investoinneista vain kaksi prosenttia suuntautuu Suomeen, ja osuus on laskenut viime vuosina.<br />
<br />
=== julkInEn SEkTorI kIlpaIlukyvyn TukEna ===<br />
<br />
Valtaosa tuote- ja palveluinnovaatioista tehdään yrityksissä. Julkisen sektorin kilpailukyky <br />
vaikuttaa kuitenkin merkittävästi yritysten mahdollisuuksiin kehittyä. Siksi <br />
poliittisten päättäjien valinnat vaikuttavat monella tavalla siihen, kuinka monipuolinen <br />
elinkeinorakenne maahan syntyy. <br />
<br />
Kansainväliset kilpailukykyselvitykset kertovat, että etenkin suomalainen peruskoulutus <br />
on korkeatasoista. Toisaalta esimerkiksi World Economic Forum arvioi Suomen <br />
tieteellisten tutkimuslaitosten tason vasta 18. parhaaksi maailmassa. Suomessa <br />
on erinomaisen hyvää insinöörikoulutusta ja prosessiosaamista, mutta matematiikan <br />
ja tilastotieteen saralla olemme kaukana kärjestä (Conference Board of Canada). <br />
<br />
Suomi on monilla kilpailukyvyn osa-alueilla parhaiden maiden joukossa. Accenturen <br />
analyysin mukaan erityisen tärkeitä ovat kuitenkin osa-alueet, joissa Suomi <br />
menestyy keskinkertaistesti ollen sijoilla 10–25. Näitä ovat mm. infrastruktuuri sekä <br />
erityisesti tuottavuus – yksi kilpailukyvyn tärkeimmistä osatekijöistä. <br />
<br />
ICT:n hyödyntäjänä Suomen julkinen sektori on parantanut vauhtiaan, mikä on <br />
kilpailukyvyn kannalta positiivinen asia. YK:n tuoreimmassa eGovernment-selvityksessä <br />
Suomi oli noussut ICT:n hyödyntäjänä kymmenen askelta ylöspäin sijalle <br />
yhdeksän. <br />
<br />
Selvityksessä alleviivataan, että taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten <br />
tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että hallitukset: <br />
<br />
:• tunnistavat eri hallinalojen synergiamahdollisuudet, jotka sähköiset ratkaisut tuovat <br />
:• muuttavat rakenteita niin, että sähköisen hallinnon mahdollistama yhteistyö voi toteutua <br />
:• edistävät yhteistyötä ja yhteensopivuutta ekosysteemien välillä. <br />
<br />
Syksyllä 2012 julkaistulla julkisen hallinnon ICT-strategialla pyritään vastaamaan <br />
näihin esitettyihin nykyaikaisen hallinnon vaatimuksiin. Sen toimeenpano on ehdottoman <br />
tärkeää. <br />
Boston Consulting Groupin analyysi hallitusten roolista internet-politiikassa korostaa, <br />
että kuilu hyvin verkottuneiden ja jäljessä tulijoiden välillä kasvaa. Onneksi Suomi <br />
kuuluu selvityksen mukaan parhaiden joukkoon (sijalla 7). Selvityksessä korostetaan <br />
yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä matkalla digitaaliseen maailmaan. <br />
<br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 3 ===== <br />
<br />
:• Digitaalisten tuotteiden kasvu on siirtynyt laitteista sovellusalustoihin ja palveluihin. Eurooppalaiset laitevalmistajat ovat menettäneet asemiaan muutoksessa. <br />
:• Teollisuusyritykset myyvät yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian sovelluksia. Näin vanha ja uusi yhdistyvät. <br />
:• Suomi tarvitsee kaiken kokoisia yrityksiä. Siksi täytyy tuntea erilaisten yritysten tarpeet. <br />
:• Suurille suomalaisyrityksille osaaminen on tärkein syy investoida kotimaahan. <br />
:• Kasvuyrityksille rahoitus on merkittävin pullonkaula. <br />
:• Startup-yritysten haasteita ovat rahoituksen ja osaajien löytäminen. Kynnystä kansainvälisten osaajien palkkaamiseen tulee madaltaa. <br />
:• Ulkomaisia yrityksiä vetää maahan osaaminen, jota pitää myös markkinoida. <br />
:• Julkisen sektorin aktiiviset ja passiiviset valinnat vaikuttavat elinkeinorakenteen monipuolisuuteen. <br />
:• ICT:n hyödyntäjänä julkisen sektorin kannattaa edistää ratkaisuja, jotka vauhdittavat innovatiivisten palveluiden syntymistä.<br />
<br />
== 4. Tehokas infrastruktuuri luo kasvulle perustan == <br />
<br />
<big>Tuotantorakenteen murros synnyttää väistämättä kuilun, jossa yhteiskunnan rakenteet tukevat edelleen edellistä vaihetta, vaikka uusi on jo syntymässä. Suomen on uudistettava ICT-infrastruktuuria, jotta uudelle toiminnalle avautuu tilaa.</big><br />
<br />
Suomalainen palveluarkkitehtuuri on pirstoutunut tavalla, jota havainnollistaa <br />
vertaus maantiehen, joka päättyisi kunnan rajalla ja alkaisi seuraavan kunnan kohdalla <br />
eri paikasta. Jokaiseen virastoon ajettaisiin omaa tietä pitkin. Julkiset ja yksityiset <br />
autot ajaisivat omilla väylillään eri säännöillä. <br />
<br />
YK:n E-Government-selvityksen yksi keskeinen havainto on, että monet jäsenvaltiot <br />
ovat siirtymässä hajautetusta, yhtä tarkoitusta palvelevasta organisaatiomallista <br />
keskitettyyn rakenteeseen, jossa hallitukset toimivat yhtenä kokonaisuutena. <br />
<br />
<big>Viron kansalllinen sähköisten palvelujen arkkitehtuuri <br />
</big><br />
Alla kuvataan periaate, jolla toimii Viron palveluarkkitehtuuri X-väylä toimii. <br />
<br />
Tämä auttaa luomaan palvelumalleja, joissa kansalaiset ja yritykset saavat palvelut <br />
yhdestä pisteestä välittämättä, missä organisaatiossa palvelu tuotetaan. Samalla <br />
julkisen hallinnon oma tehokkuus lisääntyy. Suomessa lainsäädäntö takaa ministeriöiden <br />
riippumattomuuden ja kuntien itsenäisyyden, mikä on johtanut pirstoutuneeseen <br />
palveluarkkitehtuuriin. Tehokkaan ICT-infrastruktuurin rakentaminen on <br />
kuitenkin mahdollista nykyisenkin lainsäädännön alla. Tätä tukee vuonna 2011 voimaan <br />
tullut tietohallintolaki, joka antaa mahdollisuuden ohjata koko julkisen hallinnon <br />
tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. <br />
<br />
Pirstoutunut tietojärjestelmäpohja on mahdollista korvata kansallisella palveluarkkitehtuurilla <br />
samaan tapaan kuin Virossa on tehty. Nykyisessä toimintaympäristössä <br />
samaa asiaa tehdään useissa paikoissa, eikä informaatiota pystytä hyödyntämään <br />
yli organisaatiorajojen. Samanaikaista muutosta eri siiloissa vaativat toimenpiteet <br />
eivät nykytoimintaympäristössä ole mahdollisia. <br />
<br />
Kattavan kansallisen sähköisen tunnistamisen varmistaminen tulee olemaan eräs <br />
keskeisistä askeleista tehokkaan ICT-arkkitehtuurin luomisessa. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1, kriittinen) ===== <br />
<br />
Eri toimintoihin kehitettyjen järjestelmien tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille samaa tietoa tarvitseville järjestelmille. Kukin erillisjärjestelmä hallitsee omia tietojaan ja vastaa, että muiden tarvitsemat tiedot ovat reaaliaikaisesti, oikeassa muodossa saatavissa välitysalustan kautta. <br />
<br />
<big>Kansalliset ja muuten merkittävät hankkeet kootaan yhteen kehitysportfolioon,</big> jota priorisoidaan ja koordinoidaan keskitetysti. Kehitysportfoliossa kaikille hankkeille on nimetty omistaja ja toteuttaja. Omistaja vastaa kehitettyjen<br />
ratkaisujen sektorit ylittävästä jalkautuksesta. <br />
<br />
Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu aloitetaan valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla. Suunnittelutyö valmistuu kesäkuun loppuun mennessä 2013. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat määrärahat + laaja toteutusverkosto. <br />
<br />
• Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisu Taltioni on ensimmäinen palvelu, jolla on valmiudet uuden arkkitehtuurin mukaiseen toimintaan. Kyseessä on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa edistävä järjestelmä, jonka kautta kansalaiset saavat kokonaiskuvan omista terveystiedoistaan ja helpon mahdollisuuden edistää omaa hyvinvointiaa,. Terveydenhuollon ammattilaiset <br />
puolestaan saavat hoitoprosessia varten laajemman kokonaiskuvan potilaasta. Ensimmäinen vaihe käynnistynyt 7.1.2013 astuutahona Taltioni Osuuskunta. <br />
<br />
• Forge-pilvipalvelulaboratorio toimii kehitysympäristönä uuden palveluarkkitehtuurin mukaisille palveluille. <br />
<br />
=== rEaalIaIkaInEn TIETo käyTTöön === <br />
<br />
<big>Monia yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja voi automatisoida niin, että rutiinityö vähenee ja ajantasainen tieto lisääntyy.</big> <br />
<br />
Verkkolaskutus on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin muissa maissa. Verkkolaskutusosaamista <br />
on voitu viedä sekä EU:n harmonisointiprojekteihin että ICT-yritysten <br />
pilvipalveluvientiin. Nyt Suomen tulee hyödyntää verkkolaskutuksen pioneerimaan <br />
osaamista muissakin yritysten toiminnoissa. <br />
<br />
Seuraavaksi tulee automatisoida yritysten viranomaisille toimittamat tiedot <br />
kuten palkanmaksu, alv-raportit, tilinpäätöstiedot, hankinnat ja kirjanpito. <br />
<br />
On arvioitu, että nämä toimet toisivat pelkästään suomalaisille yrityksille yli neljän <br />
miljardin euron hyödyt vuosittain. Myös julkiselle sektorille tulisi merkittävät <br />
säästöt, harmaan talouden torjunta tehostuisi ja Suomi pääsisi vaikuttamaan alan <br />
EU-harmonisointiin ja globaalien standardien syntymiseen. <br />
<br />
Edellä mainitut toimet keventävät julkisen hallinnon työtaakkaa ja yritysten hallinnollista <br />
taakkaa. Yritysten raportointitaakka kevenee vuonna 2013 reaaliaikaisen <br />
tietoon perustuvan raportoinnin myötä, mutta suurempi osa hyödystä saadaan <br />
vuosien 2014-18 aikana. <br />
<br />
Merkittävä hyöty tulee kuormituksen tasaamisen takia. Nyt vuosisykleihin perustuva <br />
viranomaiskäsittely kuormittaa epätasaisesti työvoimaa. Kun myös tietojen <br />
oikeellisuus ja ajantasaisuus paranee, yritysten päätöksenteon perusta vahvistuu. <br />
Kun viranomaispuolella siirrytään hyödyntämään reaaliaikaista tietoa sekä tietojen <br />
prosessointia, ovat samat hyödyt saavutettavissa myös hallinnon puolella. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (polku 2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
<br />
Luodaan julkisen sektorin toimijoille valmius tietojen vastaanottoon hyödyntäen <br />
valtion nykyisiä keskitettyjä ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan. Reaaliaikaisten <br />
tietojen vastaanotto tulee saavuttaa mahdollisimman nopeasti ilman suuria muutoksia <br />
nykyisiin viranomaisjärjestelmiin. Näin varmistetaan pk-sektorille mahdollisuus <br />
siirtyä käyttämään automaattisia ja reaaliaikaisia digitaalisia työkaluja talousseuranta-, <br />
kirjanpito- ja raportointiprosesseissa aikaisessa vaiheessa. <br />
<br />
Reaaliaikaisen tiedon infrastruktuurin toteuttamiseksi perustetaan ensi tilassa <br />
laajapohjainen valtiovarainministeriön johtama ohjausryhmä. Käytännön toteutus <br />
tapahtuu neljässä projektissa, joiden tulisi valmistua viimeistään vuoden 2014 <br />
aikana. <br />
<br />
Ohjausryhmää ja projektia varten tarvitaan Real-Time Economy -ohjelman resurssien <br />
lisäksi täysipäiväiset projektipäälliköt kahdeksi vuodeksi (arvio 5–6 m€). Tietovirtojen <br />
vastaanottopalvelun toteuttamiskustannus on arvion mukaan 5 m€ <br />
(palveluna). <br />
<br />
<big>Vastuutaho</big>: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<big>Tarvittavat resurssit:</big> 5 miljoonaa euroa vuonna 2013. <br />
<br />
<br />
Ensimmäisenä tulee aloittaa seuraavat projektit: <br />
<br />
<big>rakennetaan rajapinta palkanmaksukohtaisten tietojen vastaanottoon, ansaintarekisteri ja kansalaistili</big> <br />
<br />
• Siirrytään reaaliaikaiseen palkanmaksukohtaiseen (henkilötasoiseen) palkkaraportointiin <br />
• Varmistetaan verohallinnolle vastaanottovalmius ja selvitetään lainsäädännön muutosvaatimukset <br />
• Samalla aloitetaan reaaliaikaisiin tietovirtoihin perustuvan keskitetyn ansiorekisterin määritystyö <br />
• Perustetaan kansalaistili- ja sopimuskonekonseptin mukainen palvelu tukemaan itsensä työllistämisen mahdollisuuksia. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<big>Rajapinta alv-tietojen vastaanottoon ja alv-tietokanta</big> <br />
• Rakennetaan verohallinnolle verkkolaskuun pohjautuvien ALV-raportointitietovirtojen vastaanottokyky <br />
• Otetaan verkkolaskuun perustuva raportointimalli käyttöön rakennusteollisuuden veronumeroraportointiin liittyvien velvollisuuksien automatisoimiseksi (sisältäen työmaa-avaimen ja urakkalaskutustiedot). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Rajapinta tilinpäätöstietojen vastaanottoon strukturoidussa muodossa <br />
(XBrl) <br />
• Rakennetaan sähköisten (strukturoitujen) tilinpäätösten vastaanottokyky Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) sekä verohallinnolle. Selvitetään tässä yhteydessä mahdollisuudet hyödyntää valtionhallinnolla jo käytössä olevia vastaanotto-/välityskanavia. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<big>Pk-yritysten kirjanpidon automatisointi (kassapohjaisuus alv-direktiivin suosituksen mukaisesti)</big> <br />
<br />
• Tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta Suomessa voidaan siirtyä ALV-direktiivin suosituksen mukaisesti pk-yritysten maksuperusteisiin ALV-tilityksiin. <br />
<br />
• Koska verkkolasku on perusta pk-yritysten taloushallinnon automatisoinnille, varmistetaan, että myös kuntasektori kokonaisuudessaan sitoutuu verkkolaskutuksen edistämiseen (mm. takarajojen asettamiseen ostolaskujen osalta). Kaikki viranomaismaksut tulee saada verkkolaskuina ja verkkolaskuoperaattoreiden yhteistyön vielä avoimet kohdat tulee hoitaa pikaisesti kuntoon. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
=== yhTEydET vIElä parEmmIkSI === <br />
<br />
<big>Uuden digitaalisen palvelutalouden edistäminen edellyttää kasvavia yhteysnopeuksia ja niiden häiriötöntä toimintaa.</big> <br />
<br />
Uusien digitaalisten palveluiden syntyminen ja kasvu Suomessa edellyttää, että <br />
sekä kiinteiden laajakaistaliittymien että mobiililaajakaistan yhteysnopeudet kasvavat <br />
ja näiden yhteyksien häiriöttömyys paranee. Siksi Suomen digitaalista infrastruktuuria <br />
tulee kehittää edelleen määrätietoisesti. <br />
<br />
Lisäksi Suomen kannattaa panostaa ulkomaanyhteyksien parantamiseen perusinfrastruktuurin <br />
edellytysten ja tietointensiivisen teollisuuden toimintaedellytysten <br />
kehittämiseksi. <br />
<br />
Suomen ulkomaanliikenteen varmistamiseksi tutkitaan suoran Suomen ja Saksan <br />
välisen merikaapelin – Itämeren merikaapelin – rakentamista. Hankkeeseen on mahdollisesti <br />
saatavissa EU:n ns. CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility, Verkkojen <br />
Eurooppa). Samassa yhteydessä selvitetään myös Koillisväylän kautta kulkevan <br />
pohjoisen merikaapelihankkeen tilanne. Tavoitteena on, että Suomi voisi liittymällä <br />
tähän yhteyteen toimia tietoliikenneväylänä Manner-Euroopan ja Aasian välillä. <br />
<br />
Edelläkävijämaan infrastruktuurin kehittämistä tukee hallitusohjelman tavoite <br />
edistää huippunopean laajakaistan tarjontaa ja käyttöä. <br />
<br />
Tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat tiedeyhteisöjen ja yritysten edelläkävijyyttä <br />
tulevaisuuden teknologioissa. Suomen brändiä teknologian koelaboratoriona <br />
mobiilissa infrastruktuurissa tulee kehittää entisestään esimerkiksi tarjoamalla testitaajuudet <br />
korkeakoulujen ja yritysten käyttöön. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (polku 3) ===== <br />
<br />
• LVM myöntää toimiluvat huutokaupalla laajakaistaisen 800 MHz-taajuusaleen matkaviestinkäyttöön eduskunnan loppusyksyllä 2012 hyväksymän lain mukaisesti alkuvuodesta 2013. Toimilupiin liitetään 95–99 prosentin väestöpeittovelvoite sekä sisätilapeittoa koskeva velvoite. Huutokaupan tavoitteena on tuottaa valtiolle vähintään sata miljoonaa euroa. <br />
<br />
• LVM ja Viestintävirasto selvittävät mahdollisuudet myöntää testitaajuuksia 700 MHz ja yli 3 GHz taajuusalueilla korkeakoulujen ja yritysten käyttöön Otaniemen ja Oulun yliopiston kampusten yhteyteen. Tavoitteena on mahdollistaa LTE-A-tekniikkaa käyttävien tuotteiden ja palveluiden paikallinen testikäyttö 700 MHz -alueella vuoden 2013 loppuun mennessä. <br />
<br />
• LVM edistää 700 MHz -taajuusalueen saamista matkaviestinkäyttöön vuoden 2017 alusta kansainvälisissä neuvotteluissa. Samoin pyritään saamaan koko UHF-kaistalle (470-862MHz) tarkoituksenmukainen, kansainvälisesti harmonisoitu käyttösuunnitelma, joka huomioi langattomien laajakaistayhteyksien tarpeet. <br />
<br />
• Sallitaan kunnissa nopeat tavat rakentaa kaapeleita. Kuntien tulisi sallia rakennus- ja lupamääräyksissään uudet kaivuumenetelmät kuten mikro-ojitustekniikka valokaapeliyhteyksien rakentamisessa. Mikro-ojitus on perinteisiä <br />
tapoja huomattavasti nopeampi, edullisempi, aiheuttaa vähemmän rakentamisen häiriötä sekä on myös hiiliystävällisempi vaihtoehto. Tietoyhteiskunnan laajakaistapalveluiden kapasiteettitarve kasvaa nopeasti ja edellyttää tietoliikenneverkkojen kustannustehokasta rakentamista. <br />
<br />
• Tehdään ”Älykäs kaupunki” ja ”Kasvukäytävä” -pilotteja yhteistyössä TEM:n, YM:n, alueellisten virastojen ja yritysten kanssa huippunopeiden laajakaistayhteyksien edistämiseksi. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
<big>Tarvittavat resurssit:</big> Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
=== kanSallISET TalkooT avoImEn TIEdon hyödynTämISEkSI === <br />
<br />
<big>Suomella on erinomainen mahdollisuus kehittyä globaaliksi edelläkävijäksi avoimen tiedon ja tietomassojen hyödyntämisessä.</big> <br />
<br />
Tieto on luonnonvaroihin rinnastettava raaka-aine, jonka jalostamisessa ja hyödyn<br />
tämisessä on valtava potentiaali uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisessä.<br />
<br />
Julkisen sektorin tietovarantojen avaamisella arvioidaan olevan suuria taloudellisia <br />
hyötyjä eri maissa. Esimerkkejä julkisen sektorin tietovarannoista ovat paikkatieto, <br />
tilastotieto, säätiedot, julkisrahoitteisissa tutkimushankkeissa tuotettu tieto <br />
ja kirjastojen digitoidut kirjat. <br />
<br />
Julkisella sektorilla onkin useita toisiaan tukevia hankkeita, joiden yhteisenä <br />
visiona on ”Suomi maailman fiksuimpana systeeminä (KIDE) sekä kansainvälisesti <br />
houkuttelevana datan ja siihen liittyvien kehitysympäristöjen sijaintikohteena”. Tietovarantojen <br />
avaaminen mahdollistaa monenlaista liiketoimintaa sekä tehostaa ja <br />
parantaa julkista palvelua. Samoin se parantaa palveluiden yhteentoimivuutta sekä <br />
lisää avointa innovointia yhteiskunnassa. <br />
<br />
Avoimen datan hyödyntämiseen liittyvä laaja verkosto <br />
<br />
Public-private-developer-partnership <br />
<br />
• Kehittäjä- ja käyttäjä<br />
<br />
• Kuluttajat&yritykset (”Midata”) <br />
• Fiksut kaupungit <br />
• Yrityskehitys / yhteiskuntavastuu <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö <br />
• EU Digital Europe yhteisöt <br />
• Horizon 2020 <br />
• Team Finland <br />
<br />
Hallinto <br />
<br />
• Tietoaineistojen avaaminen ja saatavuus<br />
• Tukipalvelut <br />
• Koulutus <br />
<br />
Tutkimus ja koulutus <br />
<br />
• Big Data, data-analytiikka ja algoritmit <br />
• Palveluinnovaatiot <br />
• Liiketoimintamallit <br />
• Taloudelliset vaikutukset <br />
<br />
<br />
ICT2015 <br />
<br />
KIDEohjelma <br />
• Älystrategiat – pilotit <br />
• Forge kehitysympäristö <br />
+ datainfrastruktuurit <br />
• Avoimet tietoaineistot <br />
<br />
VM <br />
• JulkICT-strategia <br />
• Avoimen datan <br />
ohjelma <br />
<br />
TEKES & Suomen Akatemia <br />
• tki-rahoitus <br />
• ketterä rahoitus <br />
”datademo” <br />
<br />
Avoimen tiedon hyödyntäminen vaatii vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. <br />
Lainsäädännön ja hallinnollisten tapojen uudistaminen voi tapahtua vain julkisen <br />
sektorin toimesta. Uudet liiketoimintamallit puolestaan syntyvät yrityksissä. <br />
Siksi on tärkeää koota keskeisistä toimijoista dataosaamisen ekosysteemi ja verkosto. <br />
<br />
Esimerkiksi Quantified Self -ajattelun tavoitteena on varmistaa, että ihminen itse <br />
voi hallita tietojansa sekä antaa luvan omien tietojensa käyttöön julkisissa ja yksityisissä <br />
palveluissa. Tämä vaatii laintarkastelua, jossa yksityisten yritysten (esim. kaupan <br />
ja rahoitusalan) on oltava kumppaneina mukana. <br />
<br />
VM käynnistää avoimen tiedon ohjelman ja toteuttaa kansallisen avoimen datan <br />
portaalin nopealla aikataululla. Näiden avulla tuetaan ja vauhditetaan datan avaamisen <br />
prosesseja hallinnossa ja seurataan niiden vaikutuksia. Avoimen tiedon <br />
ohjelmaa ja sen tukipalvelujen toteutusta viedään eteenpäin systemaattisesti <br />
avoimena ja verkostomaisena yhteistyönä hallinnon osapuolten ja aktiivisten <br />
kehittäjäyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on luoda julkisen datan avaamiselle kestävät <br />
edellytykset ja käytännöt niin, että siitä tulee hallinnon normaalia toimintaa <br />
ja tietojohtamista. <br />
<br />
OKM on käynnistänyt AVOIN-ohjelman edistämään tutkimuksen tietoaineistojen <br />
avaamista hyöty- ja innovaatiokäyttöön. Hankkeessa tehostetaan avattujen tietoaineistojen <br />
laajaa hyödynnettävyyttä ja mahdollistetaan tietoaineistojen tehokas yhdistely. <br />
Toteutukseen tulee saada mukaan aktiivinen kehittäjäyhteisö. <br />
<br />
KIDE-ohjelmassa puolestaan haetaan valtionhallinnon eri sektorit ylittäviä pilotointeja. <br />
Esimerkkinä tästä kansallinen tilannekuva, jossa luodaan reaaliaikainen <br />
näkymä muun muassa säätä ja liikennettä yhdistävälle datalle sekä viranomaisten <br />
että yleisön käyttöön. <br />
<br />
Tekes ja Suomen Akatemia suuntaavat rahoitusta avoimen datan ja tietomassojen <br />
tutkimukseen ja kehitykseen. Alan osaaminen edellyttää, että Suomessa panostetaan <br />
erityisesti data-analyysin ja algoritmiosaamisen lisäämiseen eri oppiasteilla <br />
ja tiedepolitiikassa. <br />
<br />
<br />
<big>Case: Helsinki Region Infoshare</big> <br />
<br />
:HRI tarjoaa Helsingin seudun julkista tietoa kansalaisten, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä kuntien hallinnon käyttöön. Helsingin seudun elinoloista, taloudesta, hyvinvoinnista, työllisyydestä ja liikkumisesta <br />
:on avoimesti saatavaa tietoa vapaasti ja maksutta hyödynnettävissä. Mm. marraskuussa 2012 järjestetty Apps4Finland-kilpailu ja aikaisemmin syksyllä ollut ”Open Knowledge” -festivaali perustuivat avoimen tiedon käytölle ja synnyttivät paljon jo pitkälle kehitettyjä sovelluksia, jotka perustuivat osin HRI-aineistoihin. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Luodaan avoimen datan ekosysteemi (polku 4) =====<br />
<br />
• Kootaan keskeisistä toimijoista muodostuva avoimen tiedon yhteistyöverkosto, jolle nimetään vastuullinen johtaja, ydintiimi ja tukiryhmä. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
• Varmistetaan lainsäädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. Erityisesti luodaan edellytykset sille, että ihmisellä on oikeus itseään koskevaan digitaaliseen tietoon ja sen hallintaan niin kansalaisena kuin kuluttajanakin. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
• Kootaan datan asiantuntijoista, yrittäjistä, virkamiehistä ja kehittäjistä osaajapooli ja Code4Europen mukainen kehittäjämalli, josta virastot ja organisaatiot voivat rekrytoida osaamista määräajaksi toteuttamaan projekteja. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
• Käynnistetään TEKESin toimesta pk-yrityksille nopea ja ketterä rahoitusohjelma (mallina DiGiDemo). <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
<big>Tarvittavat resurssit:</big> TKI-toiminnan osana, katso kriittinen polku 5. <br />
<br />
== 5. Suomi osaamisen avulla kärkeen == <br />
<br />
<big>Suomalainen peruskoulutus on maailman huippua, mutta monilla digitaalitalouden keskeisillä aloilla olemme kaukana kärjestä. Suomen on vastattava uusiin tarpeisiin kehittämällä relevantin osaamisen keskittymiä, jotka kannustavat investoimaan. Työttömiksi jääneiden työllistymismahdollisuuksia puolestaan tulee nostaa täydennyskoulutuksella.</big> <br />
<br />
Taloudellinen ja teknologinen murros on johtanut tilanteeseen, jossa on yhtaikaa <br />
suuri työttömyys ja pula osaavista tekijöistä. Perinteiset alat ovat tehostaneet toimintaansa <br />
eivätkä työllistä entiseen tapaan. Uusille kasvualoille puolestaan ei riitä <br />
ammattilaisia, koska mikään koulutus- tai valmennusjärjestelmä ei pysty vastamaan <br />
kyllin nopeasti syntyviin tarpeisiin. <br />
<br />
Suomessa pula ammattilaisista näkyy nyt muun muassa pelialan ja tietoturvaalan <br />
ammattilaisten niukkuutena. Kyseessä on kuitenkin maailmanlaajuinen <br />
ongelma, joka koskee useita toimialoja. Esimerkiksi EU:n kehitys- ja koulutusorganisaatio <br />
Cedefop painottaa tutkimuksessaan, että uudet työpaikat vaativat entistä <br />
enemmän osaamista. Siksi kansalaisia pitää rohkaista parantamaan ja monipuolistamaan <br />
taitojaan. <br />
<br />
Henkilöstöpalveluyhtiö Manpower toteaa kansainvälisessä selvityksessään, että <br />
noin joka kolmannella työnantajalla on vaikeuksia avoimien työpaikkojen täyttämisessä <br />
suurista työttömyysluvuista huolimatta. Selvityksessä todetaan, että ICT-osaamista <br />
tarvitaan entistä enemmän, mutta se ei ole ainoa vastaus työnantajien haasteisiin. <br />
Esimerkiksi Aasiassa nuorilla ICT-ammattilaisilla on paljon puutteita niin sanotuissa <br />
pehmeissä taidoissa eli vuorovaikutuksessa ja motivaatiossa. <br />
<br />
Osaamista pitää tarkastella sekä työllistävien yritysten että yksittäisten työntekijöiden <br />
näkökulmasta. Edellä luvussa 3. olemme todenneet, että osaaminen on kaiken <br />
kokoisille yrityksille keskeinen syy investoida maahan. Työntekijälle osaaminen <br />
puolestaan avaa työmahdollisuuksia. <br />
<br />
Yrityksille yksittäiset huippuosaajat ovat arvokkaita, mutta osaaminen on yhtä <br />
ihmistä suurempi käsite. Digitaalitaloudessa yksilön osaamisen rinnalla korostuu <br />
osaajatiimien ja verkostojen merkitys. Yritykset haluavat sijoittua sinne, missä on <br />
huippujen lisäksi osaajien verkostoja. Samoin osaamiskeskittymät vetävät puoleensa <br />
uusia osaajia. <br />
<br />
”Yritysten tulee sijoittautua kiinnostaviin innovaatiokeskittymiin perustamalla <br />
sinne tukiasema, josta verkotutaan paikallisessa ekosysteemissä”, kirjoitetaan Sitran <br />
julkaisussa Suuri siirtymä. <br />
<br />
Suomessa tällainen osaamiskeskittymä on ollut yli vuosikymmenen ajan mobiilialalla. <br />
Vielä pidempään olemme olleet metsäteollisuuden voimamaa siksi, että maassa <br />
on ollut laajaa osaamista metsäyhtiöissä, alan laitevalmistajilla, konsulttiyhtiöillä, <br />
tutkimuslaitoksilla ja viranomaisilla. Sama pitää toistaa digitaalisen talouden osalta. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että suomalainen koulujärjestelmä antaa vähintään kohtuulliset <br />
taidot lähes kaikille. Tuon alle voi hukkua se, että olemme pudonneet monilla <br />
digitaalisen talouden osaamisalueilla terävimmästä kärjestä. Tämä karsii Suomesta <br />
kiinnostuneiden yritysten joukkoa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut Suomen menestymisen kannalta seuraavat <br />
teknologiseen osaamiseen liittyvät kehityskohteet. <br />
<br />
• On kehitettävä syvää tietojenkäsittelyosaamista (Computer Science). <br />
<br />
• On varmistettava kriittinen osaamiskeskittymä avainteknologioissa, joita ovat digitaaliset palvelut ja sisällöt, pelillisyys, tietoturva, mobiliteetti ja big data. <br />
<br />
• On laitettava kuntoon tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju. <br />
<br />
• On huomioitava ICT yleisen koulutuspolitiikan kehittämisessä. <br />
<br />
<br />
Rakennemuutoksessa työttömäksi jääneiden ihmisten tukemiseksi puolestaan tarvitaan <br />
toimia, jotka estävät osaamisen katoamisen irtisanomisten ja lomautusten <br />
seurauksena. Samalla on tärkeää muistaa, että ICT-alan rakennemuutoksessa <br />
on jäänyt työttömäksi paljon muitakin kuin ICT-ammattilaisia. Siksi murroksen <br />
aiheuttamaa työttömyyttä pitää ratkoa kehittämällä monipuolisia ratkaisuja eri <br />
osaajaryhmille. <br />
<br />
=== TIETojEnkäSITTElyn SyväoSaamISEn kEhITTämInEn === <br />
<br />
Kansainvälisesti kilpailukykyisen ICT-intensiivisen tuotteen ja palvelun kehittämiseen <br />
tarvitaan laajaa osaamista. Onnistumisen kannalta on keskeistä, että yrityksellä <br />
on käytössään tietotekniikan syväosaajien ydintiimi, joka hallitsee syvällisesti <br />
tietojenkäsittelytieteen keskeiset osa-alueet. <br />
<br />
Kriittisen tärkeitä alueita ovat muun muassa algoritmisuunnittelu, diskreetit <br />
rakenteet sekä ohjelmointikielten periaatteet. Samoin tiimillä pitää olla osaamista <br />
uusimmista ohjelmistoteknologioista ja kyky soveltaa viimeisintä teknologiaa sovellusten <br />
vaatimalla tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa hajautettuja järjestelmiä, <br />
verkkoja, tietokantoja, tiedonlouhintaa, koneoppimista, pilvilaskentaa (cloud computing), <br />
sulautettuja järjestelmiä, tekoälyä ja kryptologiaa. <br />
<br />
Tämän vuoksi tarvitaan kansallinen ohjelma vahvistamaan osaamispohjan kehittymistä <br />
korkeakouluissa. Ohjelman tulee nopeuttaa yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa <br />
olevan osaamisen siirtymistä yrityksiin, jotta uusien ICT-intensiivisten <br />
tuotteiden ja palvelujen kehittyminen vauhdittuu. <br />
<br />
Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittämisessä keskeistä <br />
on avainhenkilökunnan rekrytointi avoimesti ja kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (polku 5, kriittinen) ===== <br />
<br />
ICT-osaamisen tason nostoon tarvitaan laaja-alainen 10 vuoden ohjelma, joka <br />
kokoaa erillään olevat toimenpiteet kokonaisuudeksi. ICT 2023 - ohjelma keskittyy <br />
aiheisiin, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman innovaatiotoiminnan <br />
eri toimijoiden läheistä yhteistyötä. <br />
<br />
TKI-ohjelma (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) muodostuu keskeisille osaamisalueille <br />
kohdentuvista vahvoista ja verkottuneista kärkihankkeista. Välittömästi <br />
käynnistettävät kärkihankkeet kohdistetaan ICT 2015 -työryhmän määrittelemille <br />
ja tunnistetuille strategisille osaamisalueille. Myöhemmin hankejoukkoa täydennetään. <br />
Kärkihankkeissa osaamista kehitetään monialaisesti ottaen huomioon <br />
käyttäjien tarpeet, palveluinnovaatiot ja uudet liiketoimintamallit. <br />
<br />
<br />
<big>Ohjelman organisointi</big> <br />
<br />
Ohjelman organisoinnista vastaa Tekes ja ohjausryhmän muodostavat rahoittajina <br />
Tekes ja Suomen Akatemia. Kullakin kärkihankkeella on lisäksi oma rahoittajista <br />
ja toimijoista muodostettu johtoryhmä. <br />
<br />
Ohjelman toimintaa arvioidaan ja suunnataan uudelleen tarpeen mukaan vuoden <br />
välein. <br />
<br />
<br />
<big>Nykyiset toimijat mukaan omilla työkaluillaan</big> <br />
<br />
Suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä osapuolia ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, <br />
yritykset, rahoittajat (Tekes, Suomen Akatemia), Sitra, TIVIT, ministeriöt (VM, <br />
LVM KIDE-ohjelma, OKM, TEM ym.), kehittäjäyhteisöt ja käyttäjät. <br />
<br />
Tekes osallistuu ohjelmaan usealla yrityksille ja tutkimustoimijoille suunnatulla <br />
rahoitusohjelmalla (innovaatiorahoitus, SHOK-rahoitus, FiDiPro, TUTL-rahoitus <br />
ja ennakointitoiminta). Lisäksi kehitetään erityisesti pk-yrityksille soveltuva Digi-<br />
Demo -tyyppinen ketterä rahoitusohjelma. Tämän tyyppinen rahoitus mahdollistaa <br />
nykyistä helpommin nopeat riskipitoiset kokeilut. Myös alkaville ja kasvuhakuisille <br />
yrityksille suunnattu NIY-rahoitus on käytettävissä. <br />
<br />
Suomen Akatemia osallistuu ohjelmaan muun muassa suunnatuilla hauilla, tutkimusohjelmilla <br />
ja FiDiPro-ohjelmalla ja tarvittaessa myös uusilla instrumenteilla. <br />
<br />
VTT:n erityisroolina on saada olemassa olevat ja kehitettävät teknologiat testiin <br />
ja hyötykäyttöön yrityksille. <br />
<br />
Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, erityisesti TIVIT, ovat mukana <br />
yhteistyössä omien tutkimusohjelmien ja muiden palvelujen kuten palvelujen <br />
kehittämislaboratorio Forgen kautta. <br />
<br />
Sitra ja ministeriöt osallistuvat omien kehittämishankkeiden kautta. Esimerkiksi <br />
Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanon ja avoimen <br />
tiedon ohjelman kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö KIDE-ohjelman kautta. <br />
<br />
<br />
<big>Kärkihankkeiden toteutus</big> <br />
<br />
Ohjelmassa toteutetaan useamman vuoden pituisia kärkihankkeita joustavasti. <br />
Toteutukseen osoitetaan lisää julkista tutkimusrahoitusta vähintään 15 miljoonaa <br />
euroa vuodelle 2013 ja sen jälkeen 20 miljoonaa euroa vuodessa. <br />
<br />
Kärkihankkeita perustetaan Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden toimijoiden <br />
yhteistyönä. Hankkeissa tavoitellaan pitkän tähtäimen tutkimuksen ja nopealiikkeisen <br />
soveltavan tutkimuksen tavoitteiden yhdistämistä. Tähän päästään kärkihankkeisiin <br />
määriteltävillä välitarkasteluilla. <br />
<br />
Kärkihankkeilla suunnataan merkittävää kansallisen tason strategista tutkimusrahoitusta <br />
tietotekniikka-alueelle. Toteutusmuotoina käytetään erilaisia hanketyyppejä <br />
käyttäen sekä kansainvälistä että suomalaista huippuosaamista. Useita <br />
kärkihankkeita voi olla käynnissä yhtä aikaa. Tällaiset hankkeet voisivat nostaa <br />
myös alan ja Suomen houkuttelevuutta. <br />
<br />
Yhtenä tavoitteena on palkata kansainvälisiä, korkeatasoisia alan professoreja <br />
pysyvästi suomalaisiin yliopistoihin. Tällaisten henkilöiden saaminen edellyttää <br />
suurehkoa kertapanostusta, jolla professorit voivat siirtää tutkimustoimintansa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville ja uusille <br />
tutkimusohjelmille, esimerkkinä Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamat <br />
WiFiUS-projektit ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
<br />
Kärkihankkeiden aiheita ovat esimerkiksi avoin tieto, big data, pilvilaskentaan <br />
ja data-analytiikkaan perustuvat palvelut, tietoturva sekä seuraavan sukupolven <br />
verkkojen kehittäminen. <br />
<br />
<br />
<big>Mukaan merkittävimpiin kansainvälisen toiminnan kokonaisuuksiin</big> <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa TKI-ohjelmaa. Euroopassa hyödynnetään <br />
erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta ja eri instrumentteja sekä <br />
yhteistyötä EUREKA-klustereissa. Toimintaan kytketään myös merkittävät kansainväliset <br />
yhteistyöhankkeet, kuten EIT ICT lab -toiminta Suomessa. <br />
<br />
On oleellista houkutella myös ulkomaisia yrityksiä mukaan TKI-toimintaan <br />
Suomessa. Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään kehittyvää Team <br />
Finland -verkostoa. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Lisärahoitusta julkiseen tutkimustoimintaan 15 miljoo<br />
naa euroa vuonna 2013 ja jatkossa 20 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi käyte<br />
tään ohjelmaan osallistuvien nykyisiä TKI- ja ostopalvelumäärärahoja. <br />
<br />
<br />
=== SuomI dIgITaalISTEn palvElujEn EdElläkävIjäkSI === <br />
<br />
Suomi oli pitkään matkapuhelinalan edelläkävijä teknologia- ja toimintatapa-innovaatioineen. <br />
2000-luvulla erityisesti Yhdysvalloista ja Aasiasta nousi kokonaan <br />
uuteen ajatteluun perustuvia perusteknologioita ja soveltamisinnovaatioita. Suomalaiset <br />
yritykset jäivät jälkeen uusien digitaalisten palvelujen, työkalujen ja menetelmien <br />
kehitystyössä ja lopulta myös niiden hyödyntämisessä. <br />
<br />
Suomessa panoksia laitettiin erityisesti palvelulogiikkaan, integrointitoiminnan <br />
optimointiin ja t&k-kustannusten ulkoistamiseen ja leikkaamiseen. Sen sijaan palvelu- <br />
ja tuoteteknologiset investoinnit ja ulostulot ovat olleet vähäisiä aivan viime <br />
aikoihin asti. <br />
<br />
Noustakseen digitaalisten palveluiden ja sisältöjen vientimaaksi Suomen on kehitettävä <br />
osaamista tutkimuksen sekä käytännön tekemisen kautta. Pilvipalvelut on <br />
yksi keskeinen osaamisalue, jota täytyy kehittää nopeasti, koska niissä osaamisemme <br />
on kapeaa. Suomi on kuitenkin pilvipalveluiden etulinjassa ainakin verkkopankkitoiminnassa <br />
ja verkkolaskutuksessa. <br />
<br />
Erittäin tärkeitä ovat julkisen sektorin digitaaliset palveluavaukset kuten päätös <br />
ministeriöiden palveluiden digitalisoinnista. Samoin ensimmäiset kunnat ovat lähdössä <br />
digitalisoinnissa hyvään vauhtiin. <br />
<br />
Sitran aloitteesta kunnat ovat perustaneet kehityksen vauhdittamiseksi kuntien <br />
yhteisen tietohallinnon palveluja tarjoavan yrityksen Tiera Oy. Sen tehtävänä on laatia <br />
yhdessä kuntien kanssa sähköisten palvelujen tiekartat, määritellä niiden yhteinen <br />
kansallinen arkkitehtuuri (yhteistyössä VM/JulkICT-toiminnon kanssa) ja kehittää <br />
tiekarttojen mukaiset palvelut kunnille. <br />
<br />
Tiera toimii yhtäältä kuntien tietohallintoratkaisujen yhtenäistäjänä, kansallisten <br />
ratkaisujen kehittäjänä sekä aiemmin varsin suljettujen markkinoiden avaajana. <br />
<br />
Tieran toimittajalistalla on jo lähes 100 ICT-toimittajaa. Tieran omistajina on vuoden <br />
2013 alussa yli 200 kuntaa sekä kymmeniä kuntayhtymiä ja sen omistajien yhteenlaskettu <br />
väestöpeitto on noin 60 prosenttia. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6) ===== <br />
<br />
<big>Digitalisoidaan kuntien palveluita</big> <br />
<br />
Kuntien palveluissa digitaalisuusaste on parhaissakin kunnissa muutaman <br />
prosentin luokkaa. Kunnissa on akuutti tarve edistää tuottavuutta ja parantaa <br />
palvelua. <br />
<br />
Perustettavassa kuntien pilotissa tunnistetaan joukko konkreettisia palveluja, joiden <br />
digitalisointi vaikuttaa nopeimmin ja tehokkaimmin talouteen ja asiakkaiden <br />
saamaan hyötyyn. Pilotti käynnistetään esikaupallisena kilpailuna (hankL 8 § 6 <br />
kohta), jossa yritykset, kolmannen sektorin organisaatiot, kansalaisyhteenliittymät <br />
ja yksittäiset kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksia. <br />
<br />
Avoimen kilpailutusvaiheen jälkeen käynnistetään normaalin julkisen hankinta<br />
menettelyn mukaisia hankkeita. Ensimmäisiä pilottihankkeita kehitetään Mikke<br />
lin, Oulun, Espoon, Tampereen ja Salon johdolla. <br />
<br />
Käytetään Tiera Oy:tä mahdollisimman laajasti uusien palvelujen kehittämisen <br />
yhteistyökumppanina sekä levityskanavana. Kuntaliitto tukee digitaalisten pal<br />
veluiden leviämistä omilla toimillaan. <br />
<br />
vastuutaho:BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula; Mikkelin kehitysjohtaja <br />
Soile Kuitunen; Espoon ICT-johtaja Matti Franck; ohjelmajohtaja Seppo Haataja <br />
Tredea Oy; Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>Digitaalinen logistiikkatiedon hallinta</big> <br />
<br />
Käynnistetään joustavien ja yhteensopivien tuote-, projekti- ja maksutietoratkaisujen <br />
kehitysohjelma. Tavoite on kehittää ratkaisuja, joilla tieto on yhteensopivassa <br />
muodossa läpi koko logistisen ketjun. Tavoite on tehostaa ja nostaa koko <br />
arvoketjun tuottavuutta. Ohjelma mahdollistaa asiakasystävällisten ja tehokkaiden <br />
verkkopalveluiden kehittymisen sekä synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintaa <br />
ja kilpailukykyä digitaalisen tuote- ja logistiikkatiedon hallinnasta. <br />
<br />
Vastuutahot vahvistetaan: mukana muun muassa Kaupan Liitto, Teknologiateollisuus <br />
ry ja Verkkoteollisuus ry. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>Käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio ja rakennetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Käynnistetään syksyn lisätalousarviossa hyväksytty Forge-pilvipalvelulaboratorio <br />
ja luodaan eri alojen palveludesignlaboratoriota Suomeen. Toteutetaan tarpeiden <br />
ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
>Vastuutaho:Strategisen huippuosaamisen keskittymä TIVIT, toimitusjohtaja <br />
Reijo Paajanen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 4 miljoonaa euroa, hyväksytty syksyn 2012 lisätalousarviossa <br />
<br />
=== pElIllISyyS TulEE kaIkkIallE === <br />
<br />
Pelillisyys ja pelien käyttöliittymän muodot voivat parantaa kaikkien toimialojen <br />
digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Siksi pelialan pelillisyysosaamisen saaminen <br />
käyttöön myös muilla palvelu- ja teollisuuden aloilla on tärkeä osa kilpailukyvyn <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Osaajapula on jo nyt nopeasti kasvaneen pelialan pullonkaula. Haaste kasvaa <br />
entistä suuremmaksi, kun pelialan yhtiöiden määrä kasvaa nopeasti ja toisaalta <br />
osaamista tarvitaan myös pelialan ulkopuolella. Siksi työryhmä esittää alan koulutuksen <br />
lisäämistä ja kehittämistä sekä pelillisyyden siirtämistä yrityksiin ja julkiseen <br />
hallintoon pilottien kautta. <br />
<br />
Pelinkehityksen eri osa-alueiden osaajat eivät ole saman katon alla, mikä heikentää <br />
koulutuksen tehokkuutta sekä uusien yritysten syntymistä. Eri osaajien kouluttaminen <br />
eri kampuksilla ei tue pelinkehittämisen tiimipohjaisuutta. Pelikoulutus on <br />
rakennettu muiden koulutusohjelmien kylkeen ja toimii usein vakiintuneiden alojen <br />
toimintatapojen ehdoilla. <br />
<br />
Pelinkoulutuksen haasteena on tuottaa osaamista, joka vastaa nopeasti muuttuvan <br />
alan tarpeita. Tarvitaan nykyistä paljon läheisempää yhteistyötä jo olemassa olevien <br />
yritysten kanssa sekä alan tutkimuksen laajentamista. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Pelit ja pelillisyys (polku 7) ===== <br />
<br />
<big>Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi</big> <br />
<br />
Kehitetään korkeakoulujen yhteistyötä pelialan koulutuksen laadun ja saatavuu<br />
den parantamiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto); <br />
ylijohtaja Anita Lehikoinen OKM ja pelialan yhteenliittymä Neogames, <br />
KooPee Hiltunen. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Toteutetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Siirretään pelillisyyden osaamista pelialan yrityksistä muille toimialoille ja julki<br />
seen hallintoon. Pilotit toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-<br />
ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Tavoitteena on vuoden 2013 aikana kehittää pelillisyyteen pohjautuvia pilotteja, <br />
mm. ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ratkaisuja, perustuen Taltioni-osuus<br />
kunnan tietokantoihin ja TIVITin Next Media -ohjelmassa. <br />
<br />
Vvastuutaho: Johtaja Antti Kivelä, Sitra; toimitusjohtaja Reijo Paajanen, TIVIT <br />
Next Media -ohjelma. <br />
<br />
<br />
=== TIEToTurva on ElInEhTo === <br />
<br />
Lisääntyvät uutiset tietojärjestelmiin tehdyistä hyökkäyksistä kertovat tietoturvaosaamisen <br />
tärkeydestä. Suomeen tulee luoda kansainvälisesti vetovoimainen tietoturva-<br />
alan osaajien, yritysten, palveluiden ja tutkimuksen keskittymä. Riittävä tietoturvaosaaminen <br />
vahvistaa Suomen ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. <br />
<br />
Suomen tietoturvaosaamisen taso on Euroopan kärkeä, mutta taso on kapea <br />
eikä vastaa tulevaisuuden tarpeita. Kun tietoturvasta on tullut maanpuolustuksellisesti <br />
tärkeä ala, ovat muun muassa USA, Israel ja Kiina investoineet suuria määriä <br />
tietoturvaosaamiseen. <br />
<br />
Suomessa alan yritykset ovat pääosin kasvavia, nuoria ja pieniä. Alan yli 50 yritystä <br />
työllistävät yli 2 000 ihmistä. On arvioitu, että alalla on välitön parinsadan <br />
hengen rekrytointitarve, mutta osaajien puute ja yritysten pieni koko ovat kasvun <br />
pullonkauloja. <br />
<br />
Muita alan yritysten haasteita ovat muun muassa liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaaminen. <br />
Ala on kehittynyt enemmän harrastuneisuuden kuin koulutuksen <br />
seurauksena. Myös alan sääntelyn seuraaminen on suuri haaste pienille yrityksille. <br />
<br />
Alan kannalta on oleellista ymmärtää, että tietoturvassa kyse on enemmän kokonaisten <br />
organisaatioiden ja järjestelmien (esim. sairaala) kuin yksittäisten tietokoneiden <br />
suojaamisesta. <br />
<br />
Eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän yhteistyönä laaditaan parhaillaan kansallista <br />
kyberturvallisuusstrategiaa. Sen mukaan kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä <br />
tulee olla mahdollisuus hyödyntää kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen <br />
syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tietoturva (polku 8) ===== <br />
<br />
<br />
<big>Tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta lisätään</big> <br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja tietoturvaosaamisen koulutukseen ja <br />
liiketoimintalähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM; tietoturvaryhmän puheenjohtaja Timo Kotilainen. Työryhmä täydentää itseään <br />
asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Perustetaan kansalliset keihäänkärkihankkeet ja pilotit</big> <br />
<br />
Tähdätään systeemisen tason turvallisuusajattelun kehittämiseen sekä julkisella <br />
että yksityisellä sektorilla. Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan <br />
TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
<br />
<big>Perustetaan kyberturvallisuuskeskus</big> <br />
<br />
Kansallisen kyberturvallisuus-strategian ehdotuksen mukaisesti perustetaan <br />
(LVM/ViVI/Cert-Fi-toiminnon ympärille rakennettava) kyberturvallisuuskeskus. <br />
Uuden keskuksen tulisi päätehtävänsä (kyberturvallisuusloukkausten seuranta ja <br />
tulkinta sekä viranomaisten tukeminen) lisäksi voida toimia suomalaisten tietoturvallisuusyritysten <br />
uusien ratkaisujen kehityskumppanina. Näin syntyvät edelläkävijäratkaisut <br />
mahdollistavat turvallisen ja luotettavan sähköisen toimintaympäristön <br />
lisäksi uuden vientiteollisuuden kehittämisen. <br />
<br />
vastuutaho: LVM/Cert-Fi, viestintävirasto pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kyberturvallisuusstrategian mukainen yksi miljoona euroa vuodessa. <br />
<br />
<br />
<big>Kehitetään tietoturva-alan tapahtumia ja vientiä</big> <br />
<br />
Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman ja Team Finlandin <br />
kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
=== moBIlITEETISSa pIdETTävä kärkIpaIkka === <br />
<br />
Lähivuosina datamäärät jopa tuhatkertaistuvat nykyisestä ja mobiileja internetiin <br />
kytkettyjä laitteita tulee olemaan miljardeja lisää. Tämä tarjoaa huikeasti mahdollisuuksia <br />
kasvuun ja tuottavuuden lisäämiseen. <br />
<br />
Mobiiliteknologian avulla voidaan tuoda tuottavuuden ja älykkyyden mahdollistavat <br />
langattomat ratkaisut uusille toimialoille hyödyntäen laitteiden yhdistymistä <br />
ja verkottumista. <br />
<br />
Langattomuuteen perustuvat ratkaisut voivat merkitä huomattavaa älykkyyden <br />
ja tuottavuuden lisäystä esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa, teollisuudessa <br />
ja cleantechissa. Edellä mainitut tuotteet ja palvelut yleistyvät erityisesti, jos <br />
luodaan valmiita pitkälle automatisoituja (ns. Plug and Play) ratkaisuja yhteiskunnan <br />
ja teollisuuden eri sektoreille. <br />
<br />
Mobiliteetin edelläkävijyys on perustunut vaativiin asiakkaisiin, osaamiseen <br />
panostamiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön tutkimuksessa ja <br />
standardoinnissa. <br />
<br />
Mobiilin osaamisen ympärille on syntynyt merkittävä ekosysteemi, johon kuuluvat <br />
alan yritykset erityisesti Nokia ja Nokia Siemens Networks tärkeinä veturiyrityksinä, <br />
yliopistot, Tekes, VTT sekä lukuisat muut toimijat. Tätä ekosysteemiä ei voi <br />
siirtää, mutta sen voi menettää, jos emme pidä kiinni sen globaalista kilpailukyvystä. <br />
<br />
Suomessa tulee olla johtavaa tietoliikenne- ja verkkotekniikan koulutusta, joka <br />
mahdollistaa jatkuvuuden alan tutkimuksessa ja tukee opiskelijoiden joustavaa työllistymistä <br />
valmistumisen jälkeen. <br />
<br />
Tietoliikennealan tutkimuksessa käsitellään poikkeuksellisen suurta määrää <br />
reaaliaikaista dataa. Panostaminen t&k-yhteistyöhön tukee merkittävästi datan hallinnan <br />
ja analytiikan yleistä kehitystä Suomessa. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden <br />
houkutella isoja datamääriä analysoivien maailman johtavien yritysten t&k-toimintaa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Kokonaistavoitteena on tietoliikenne- ja verkkotekniikan osaamiseen perustuvan <br />
kilpailukykyisen ekosysteemin luominen Suomeen. Se mahdollistaa alan yritysten <br />
toiminnan ja houkuttelee uusia yrityksiä sekä t&k-investointeja ulkomailta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Mobiiliosaaminen (polku 9) ===== <br />
<br />
<big>Käynnistetään alan useamman vuoden pituinen t&k-hanke</big> <br />
<br />
Hankkeen panostuskohteita ovat esimerkiksi pilvilaskentaan ja data-analytiikkaan <br />
perustuvat palvelut, seuraavan sukupolven verkkojen kehittäminen, <br />
mobiilin teknologian yhdistäminen muihin kotimaisiin edelläkävijäteknologioihin <br />
(mm. multimedia- ja anturiteknologia) ja mobiliteetin laajentaminen <br />
uusille yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreille merkittävien uusien ratkaisujen <br />
mahdollistamiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
<big>lisätään akateemista tutkimusta</big> <br />
<br />
Käynnistetään Suomen Akatemian toteuttama useampivuotinen tutkimusohjelma. <br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville <br />
ja uusille tutkimusohjelmille, esim. WiFiUS ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
Tutkimustyön kansainvälisyyttä lisätään. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
=== BIg daTa vaaTII oSaamISTa === <br />
<br />
Digitaalisessa maailmassa informaation ja tallennetun tiedon määrä on valtava. Kun <br />
yhdistetään älykkäästi ja reaaliajassa näennäisesti turhaa tietoa, pystytään luomaan �<br />
täysin uudentyyppistä, toimialojen rajoja rikkovaa tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi <br />
internet-seilailutieto, anturitiedot ja kävijämäärät. Esimerkiksi Googlen <br />
hakusanan influenssa yleisyys korreloi erittäin hyvin kansallisten influenssa-seurantatilastojen <br />
kanssa. <br />
<br />
Big data on maailmalla kuuma tutkimuksen ja soveltamisen kohde. Big datan <br />
käyttösovellukset ovat lukemattomia: asiakkaiden ostokäyttäytymisen analysointi, <br />
älykkäät energiaverkot ja sairauksien ennaltaehkäisy käyttäytymisen ja erillisten <br />
hoitotoimenpiteiden perusteella. Suomen osaaminen tällä alueella on kapeaa, vaikkakin <br />
tietyiltä aloilta löytyy huippuosaamista. Maailman parhaat osaajat löytyvät <br />
tällä hetkellä yhdysvaltalaisista yrityksistä kuten Google ja Amazon. <br />
<br />
Big data liittyy läheisesti muihin Suomen kriittisiin avainosaamisalueisiin. Tietoliikenteen <br />
osaajina olemme perinteisesti käsitelleet suuria datamääriä. Tietoturva <br />
on tärkeää kaikissa big data -tyyppisissä sovelluksissa ja tietovarannoista louhittavien <br />
tiedonjyvästen integrointi vaatii vahvaa ohjelmisto- ja tietojenkäsittelyosaamista. <br />
Julkisella puolella tietovarantojen avaaminen, yhteinen ICT-palveluarkkitehtuuri <br />
ja perinteisesti Suomessa hyvin toimiva julkinen-yksityinen-yhteistyö avaa <br />
mielenkiintoisia mahdollisuuksia. <br />
<br />
Suurimmaksi ongelmaksi big data tiedon soveltamisessa ja tietojen avaamisessa <br />
toimijat kokevat, että organisaatioilla ei ole riittävästi asiantuntemusta. Organisaatiot <br />
tarvitsevat tähän osaajia ja koulutusta. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Big Data (polku 10) ===== <br />
<br />
<big>aloitetaan hanke Big data -osaamisen kehittämiseksi</big> <br />
<br />
Tekes ja yliopistot lähtevät yhdessä yritysten (muun muassa Tieto Oy) kanssa <br />
vetämään Big Data -osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
<br />
<big>Big datan koulutusta ja tutkimusta lisätään</big> <br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja Big Datan koulutukseen ja liiketoimin<br />
talähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aalto<br />
yliopisto; puheenjohtaja Markku Lahtinen, ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen, <br />
OKM. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== TuTkImukSEn, SovElTamISEn, TuoTTEISTamISEn ja kaupallISTamISEn kETju kunToon === <br />
<br />
Osaamistarpeiden nopeat muutokset lisäävät tarvetta korkeakoulujen ja yritysten <br />
yhteistyöhön. Oppilaitosten pitää tietää, millaisia osaamistarpeita yrityksillä on. <br />
Samalla tavoin yritysten tulee pysytellä ajan tasalla siitä, millaista uutta osaamista <br />
oppilaitoksissa syntyy. Yrityksillä on myös merkittävää osaamista, jota tarvitaan <br />
koulutusohjelmien kehittämisessä. <br />
<br />
Yhteistyötä tarvitaan monella tasolla niin, että tieto kulkee huippututkimuksesta <br />
opetukseen ja sieltä edelleen yritysmaailmaan asti sekä toisinpäin. Tämä tarkoittaa <br />
osapuolten nykyistä läheisempää ja monimuotoisempaa vuorovaikutusta. <br />
<br />
Pelkkä tutkimusyhteistyö ei riitä, vaan siitä syntyvää osaamista pitää siirtää kaupallisesti <br />
menestyviin tuotteisiin. Samalla yritysten tulee ymmärtää perustutkimuksen <br />
merkitys, jota ei saa vaarantaa lyhyen tähtäimen vaatimuksilla. <br />
<br />
Tekniikan Akateemisten Teknologiabarometri kertoo, että ainakin korkeakoulujen <br />
ja yritysten yhteistyössä on tapahtunut suurin romahdus kymmeneen vuoteen. <br />
Korkeakoulut toimivat aikaisempaa itsenäisemmin ja yritykset keskenään. <br />
<br />
Etenkin ICT-ala kehittyy niin nopeasti, että tutkimuksen ja koulutuksen on vaikea <br />
täyttää muuttuvia odotuksia. <br />
<br />
Nopeutuva muutos testaa yhteistyökyvyt. Yhteistyö ei kehity kuitenkaan pelkästään <br />
tahdonvoimalla, vaan Suomeen on välttämätöntä kehittää uusia malleja, jotka <br />
helpottavat yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yksi kehitysaskel tähän suuntaan <br />
olisi palkata oppilaitoksiin välittäjähenkilöitä, jotka toimivat tulkkeina koulutuksen <br />
ja yritysten välillä. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (polku 11) ===== <br />
<br />
<big>kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia</big> <br />
<br />
Jalkautetaan toimintamalli, jossa koulutus, tutkimus ja tuotekehitys toimivat <br />
läheisessä yhteistyössä. (Esimerkiksi Luova monimuotoinen oppiminen Suomessa, <br />
Lumous). Toimintatapaan kuuluu luova, dynaaminen ja kaikkia hyödyttävä <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. <br />
<br />
Tekes käynnistää Postdoc in Residence -ohjelman, joka auttaa pk-yrityksiä saamaan <br />
syväosaamista valmistuvien alan tohtoreiden avulla. Internship-ohjelma <br />
puolestaan yhdistää yrityksiä ja maisteriohjelmista valmistuvia. Ohjelmiin voitaisiin <br />
yhdistää sopiva tuki tai kannuste alentamaan palkkauskynnystä. Tällaiset <br />
ohjelmat ovat myös kilpailuvaltteja, kun rekrytoidaan uusia kansainvälisiä <br />
opiskelijoita. <br />
<br />
Levitetään Hacking factory -toimintaa (Aalto-yliopisto). Toiminta-alusta tuo <br />
yhteen opiskelijat, opettajat ja yritykset uudentyyppiseen oppimisympäristöön, <br />
jossa oppiminen yhdistyy yritysten tarjoamien ongelmien pohjalle rakentuviin <br />
projekteihin. Näissä käytetään avoimen innovaation periaatteita ja keskeistä <br />
on yritysten sitoutuminen hankkeisiin oman henkilöstön konkreettisella <br />
työpanoksella. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä, puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto, <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE, ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM ja pääjohtaja Pekka Soini Tekes. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden <br />
mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa</big> <br />
<br />
Molempien opetuksen tasoa on syytä nostaa ja kansainvälistää. <br />
<br />
vastuutaho: Suomen yliopistot UNIFI ry. ja ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) <br />
yhdessä sekä OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== ylEISEn kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn === <br />
<br />
Edellä kuvattu teknologinen osaaminen edellyttää, että Suomeen täytyy kehittää <br />
tietoteknistä osaamista ja valmiuksia monella tasolla niin, että ihmisillä on riittävät <br />
digitaalisen yhteiskunnan lukutaidot. On arvioitu, että 90 prosenttia tämän päivän <br />
ammateista edellyttää vähintään tietotekniikan perusosaamista. <br />
<br />
Tietokirjailija Don Tapscot väittää kuitenkin teoksessaan ”Digiosaamisen ohjelmajulistus”, <br />
että kaikkialla Euroopassa vallitsee kasvava kuilu sen välillä, mitä digitaalinen <br />
mullistus edellyttää ja mitä työvoima osaa ja tietää. Työnantajilla on jatkuvasti <br />
suurempia vaikeuksia löytää työntekijöitä tieteellistä ja teknistä osaamista <br />
vaativiin töihin. Tapscot perustaa väitteensä muun muassa London School of Economicsin <br />
(LSE) eurooppalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan digiajan nuorten osaaminen <br />
on yllättävän heikkoa. <br />
<br />
Euroopan komissio ennustaa digitaalisessa agendassaan, että Euroopassa on <br />
vuonna 2015 jopa miljoona ICT-työpaikkaa täyttämättä, koska osaavia tekijöitä ei <br />
ole riittävästi. <br />
<br />
Haasteet näkyvät myös suomalaisessa työelämässä. Esimerkiksi Vuokko Hämäläisen <br />
ja Kaija Sarannon tutkimus kertoi, että terveydenhuoltoalan akateemisesti koulutetuista <br />
työntekijöistä 57 prosenttia arvioi tietotekniikkaosaamisensa huonoksi ja <br />
39 prosenttia melko huonoiksi. Viestintäyhtiö Soprano puolestaan tutki, että yli 40 <br />
prosentti suomalaisista yritysjohtajista kokee henkilöstön digitaidot puutteellisiksi. <br />
<br />
Kauppakamarin keväällä 2012 tekemä kysely kertoo, että sekä suomalaiset yritysjohtajat <br />
että toisen asteen opiskelijat pitävät tietotekniikkataitoja erityisen tärkeinä. <br />
Yritysjohtajat korostivat, että tietotekniikkaosaamista tarvitaan kaikissa tehtävissä. <br />
Opiskelijat puolestaan uskoivat tarvitsevansa tulevassa työssään tieto- ja viestintäteknologiaan <br />
liittyvää osaamista, vaikka eivät välttämättä olisi olleetkaan kiinnostuneita <br />
tietotekniikka-ammatista. <br />
<br />
Etenkin perusopetuksessa on kuitenkin vaikea vastata kasvavaan tarpeeseen. <br />
Valtakunnallisen Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) -tutkimushankkeen <br />
yhteydessä tehty selvitys kertoo tosin, että tietotekniikan käyttömahdollisuudet <br />
ovat parantuneet kouluissa. Koulujen ja alueiden väliset erot ovat silti suuret. <br />
<br />
Monissa kouluissa tietotekniikkaa on käytössä lähinnä tietotekniikkaluokissa, <br />
joiden käyttöön oppilailla on rajalliset mahdollisuudet. OPTEKin selvitys kertoo, että <br />
rehtorit suhtautuvat aiempaa positiivisemmin tietotekniikan merkitykseen koulun <br />
arjessa ja tunnistavat muutostarpeen. Toisaalta vuonna 2004 tehty perusopetuksen <br />
opetussuunnitelma mainitsee tietotekniikan vain ohimennen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (polku 12) ===== <br />
<br />
Työvoima- ja osaamistarpeen ennakointi <br />
<br />
Tällä hetkellä työvoima- ja osaamistarpeen ennakointia koordinoidaan valtakunnallisesti <br />
usean hallinnonalan yhteistyönä. Osana ennakointitoiminnan kehittämistä <br />
ICT-klusterin erityispiirteet tulee ottaa aikaisempaa konkreettisemmin <br />
huomioon. Ennakoinnin tuloksista tulee tehdä nopeasti päätöksiä, joilla koulutuksen <br />
sisältöä kehitetään joustavasti. Reagointikyvykkyyden toteutumiseen tarvitaan <br />
nykyistä toimivampi yhteistyömalli ennakoinnin, koulutuksesta päättävien <br />
tahojen ja koulutuksen tarjoajien välillä. Ennakointia tulee myös koordinoida valtakunnan <br />
tasolla, jotta osaamistarpeista muodostuu kokonaiskäsitys. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen; OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>peruskoulujen opetussuunnitelmaan internet-ajan tarpeet</big> <br />
<br />
Työryhmä esittää, että peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa <br />
työssä huomioidaan aikaisempaa vahvemmin osaamisen, oppimisen ja <br />
ajattelun taitojen merkitys kaikessa toiminnassa ja elinikäisen oppimisen perustana. <br />
Lisäksi OPS-perusteissa tulisi vahvistaa asenteellisia valmiuksia, kiinnostusta <br />
ja motivaatiota matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan. <br />
Entistä tärkeämpää tulevaisuuden osaamiselle on varmistaa myös perustaidot <br />
hyödyntää digitaalisia palveluita ja sisältöjä – myös omassa oppimisessa ja <br />
kaikessa toiminnassa. <br />
<br />
vastuutaho: Opetushallitus, opetusneuvos Irmeli Halinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kohdEnnETun kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn äkIllISESSä rakEnnEmuuToSTIlanTEESSa === <br />
<br />
ICT-alan rakennemuutos on leikannut Suomesta tähän mennessä noin 14 000 työpaikkaa <br />
parissa vuodessa. Noin 60 prosenttia työpaikkansa menettäneistä on sijoittunut <br />
uusiin työtehtäviin. Nokian ja yhteiskunnan nopeat työllistämistoimet ovat <br />
helpottaneet merkittävästi työttömyysongelmaa. Etenkin ICT-ammattilaisten työllistymistä <br />
on vauhdittanut kansainvälisten ja kotimaisten yritysten nopea reagointi <br />
osaavan työvoiman vapautumiseen. Kotimaisista yrityksistä OP-Pohjola perusti <br />
pankki- ja vakuutuspalveluita kehittävän yksikön Ouluun. Ulkomailta Suomeen ovat <br />
tulleet muun muassa Ericsson, Electronic Arts, Intel, Huawei ja Samsung. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö, Nokia ja muut julkisen sektorin toimijat aloittivat <br />
vuonna 2011 Bridge-ohjelman pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja <br />
Salossa. Ohjelma on koskenut Suomessa noin 4 500 henkilöä, joista noin 40 prosenttia <br />
on löytänyt uuden työn joko Nokialta tai muista yrityksistä. Opiskelemaan on lähtenyt <br />
noin 10 prosenttia. Monille työpaikkaansa vaihtaville on tarjottu tähän liittyviä <br />
muuntokoulutuksia. Lisäksi Bridgen avulla Suomeen on syntynyt yli 400 uutta yritystä. <br />
Tekes puolestaan on rahoittanut Innovation Mill -toimintaa, jossa on syntynyt <br />
Nokian ja NSN:n tuoteideoista jo noin 50 yritystä ja niihin noin 450 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Alan työntekijät ovat tähän mennessä sijoittuneet uusiin tehtäviin kohtuullisen <br />
hyvin. Tilanne vaikeutuu kuitenkin, koska markkinoiden ”imukyky” on heikentynyt. <br />
Siksi nyt on tehtävä uusia toimia, joilla estetään työttömiksi jääneiden osaamisen <br />
rapistuminen. Siihen työryhmä esittää yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin räätälöityä <br />
täsmäkoulutusta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen (polku 13) ===== <br />
<br />
<big>räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutus</big> <br />
<br />
Koulutushankintaa on tarpeen uudistaa ketterämmäksi. Spirit ICT Future on Pirkanmaalla <br />
toteutettava muuntokoulutushanke, jossa on mukana useita yrityksiä. <br />
<br />
Ohjelma tarjoaa ripeästi koulutusta mm. ICT-alalta vapautuneiden osaamisen täydentämiseksi <br />
uuden työnantajan edellyttämällä tavalla. Koulutuksella edistetään <br />
yritysten strategista uusiutumista nykyisten työntekijöiden osaamista täydentämällä. <br />
Tampereen toimintamalli monistetaan muille paikkakunnille. <br />
<br />
vastuutaho: Paikalliset ELY-keskukset pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Salossa. <br />
<br />
<br />
<big>Täydennyskoulutusta korkeakouluihin</big> <br />
<br />
Käynnistetään pikaisesti selvitys korkeakoulujen mahdollisuuksista ja esteistä tarjota <br />
täydennyskoulutusta tai eri aloille kehitettäviä uusia korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia <br />
työryhmän jo tunnistamille kasvualueille. Muun muassa oppisopimustyyppistä <br />
täydennyskoulutusta tulisi kehittää yhteistyössä alan yritysten <br />
kanssa ja suunnata koulutusta nopeasti alojen osaajien tarpeiden tyydyttämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: OKM, TEM, UNIFI ja ARENE. <br />
<br />
<br />
<big>Vieraskielisten kielikoulutus vähennyskelpoiseksi</big> <br />
<br />
ICT-sektorin käynnissä olevan muutoksen aikana myös moni työn perässä Suomeen <br />
muuttanut kansainvälinen osaaja on jäänyt tai jäämässä vaille työtä. Elinkeinoelämän <br />
edustajien tekemissä selvityksissä kielitaidon puutteen on toistuvasti <br />
todettu olevan kaikkein keskeisin ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisen este. <br />
<br />
Henkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat menot ovat yritykselle vähennyskelpoisia <br />
eikä niille ole laissa ilmaistu yksilökohtaista ylärajaa. Koulutettavan pitää olla <br />
työsuhteessa ja koulutuksen tulee edistää työntekijän ammatillista osaamista, <br />
koska muutoin se katsotaan työntekijän osalta palkanlisäksi. Maahanmuuttajien <br />
kielikoulutus voi tässä suhteessa olla joissain tapauksissa tulkinnanvarainen. <br />
On tehtävä selkeä linjaus siitä, että äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai <br />
saamea puhuvien työntekijöiden ammatillinen suomen tai ruotsin kielen koulutus <br />
katsotaan ammatillista osaamista edistäväksi ja täten verovähennyskelpoiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, vero-osasto.<br />
<br />
== 6. Rahoituskuilu on täytettävä ja investoinnit turvattava == <br />
<br />
<big>Aloitus- ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Samoin suurten yritysten rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet. kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta luovien yritysten rahoitus kuntoon. Samoin riskinotto on tehtävä Suomessa mielekkäämmäksi ja houkuttelevammaksi.</big> <br />
<br />
Suomalaisen yritysrahoituksen ja pääomasijoituskentän alakulo on jatkunut jo <br />
useamman vuoden. Muun muassa Suomen Pankin ja työ- ja elinkeinoministeriön <br />
teettämä yritysrahoituskysely kertoo, että etenkin pienten ja keskisuurten yritysten <br />
rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet <br />
niin, että etenkin mikroyritykset nojaavat yhä enemmän vain yhteen pankkiin. <br />
Samoin suuryritysten rahoitus on muuttunut yhä enemmän pankkikeskeiseksi. <br />
Uudet vakavaraisuusvaatimukset puolestaan ovat vähentäneet pankkien lainanantoa. <br />
Yksityinen omapääomaehtoinen raha on vähentynyt, koska tuotot eivät ole vastanneet <br />
otettuja riskejä. Vastaava ilmiö näkyy laajemminkin venture capital -toimialalla <br />
Euroopassa. <br />
<br />
Suomalainen kasvuyritysekosysteemi on viime vuosien aikana kehittynyt hyvään <br />
suuntaan. Internetin ja sähköisen kaupankäynnin yleistyminen, yrittäjäilmapiirin <br />
paraneminen, sekä kasvanut yrityshautomo- ja kiihdyttämötoiminta ovat vauhdittaneet <br />
yrittäjyyttä. <br />
<br />
Kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta liiketoimintaa ja uutta <br />
kasvua luovien yritysten rahoitus sekä kasvun edellytykset kuntoon yrityskoosta <br />
riippumatta. Julkisen ja yksityisen pääoman on tehtävä ennakkoluulotonta yhteistyötä <br />
tällä alueella. Tässä yhteydessä erityisesti aikaisen ja kasvuvaiheen pääomasijoitukset <br />
ja riskirahoitus (ns. venture capital) ovat avainasemassa <br />
<br />
Kaiken ydin on yksityisen, markkinaehtoisen rahoituksen liikkeelle saaminen. <br />
Siksi Suomessa pitää kannustaa yksityistä riskinottoa ja pääomasijoitusmarkkinoiden <br />
kehittymistä. Samalla elinkeino- ja työelämä kehittyy yrittäjävetoisemmaksi <br />
ja verkottuneemmaksi jaetun riskinoton kautta: yhä useampi ihminen toimii yhtä <br />
aikaa työntekijänä, yrittäjänä, omistajana tai yksityissijoittajana. Yksityinen rahoituksen <br />
mukana tulee yleensä myös osaamista ja verkostoja. <br />
<br />
Toimiakseen suomalainen yritysekosysteemi tarvitsee suurten yritysten lisäksi <br />
1) ”innovaatioiden kasvualustaa” eli pieniä, teknologiapainotteisia, innovatiivisia ja <br />
uutta työllisyyttä luovia yrityksiä, sekä 2) vahvasti tuotekehitykseen panostavia ja <br />
globaaliksi huippuosaajiksi tähtääviä kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Kasvuyrityksiä voi syntyä startup-kentän lisäksi myös tunnistamalla ja kehittämällä <br />
potentiaalisia pk-yrityksiä, joilla niukka rahoitus on usein kasvun rajoite. Samoin <br />
spinoffit nähdään keinona synnyttää uusia yrityksiä. Käynnissä olevan ICT-alan <br />
rakennemuutoksen yhteydessä on pyritty kannustamaan yrityksistä eropakettien <br />
kautta tai yt-menettelyllä irtautuvia osaajia perustamaan uusia yrityksiä. Rahoituksen <br />
monipuolistaminen madaltaa etenkin henkilöstön mahdollisuuksia tarttua <br />
spinoff-tilaisuuksiin. <br />
<br />
Kasvun yritysekosysteemi [KUVA]<br />
<br />
<br />
Rahoituksen ja tuotekehityspanosten kasvattamisen edistämiseksi työryhmä esittää <br />
uudenlaisia ratkaisuja, jotka on priorisoitu eri vaiheessa olevien yritysten tarpeet <br />
huomioiden. Startup-kentällä korostuu yksityisen rahoituksen ja pääomasijoitustoiminnan <br />
kehittäminen, kasvuyritysten ja vakiintuneiden suuryritysten kohdalla <br />
taas Suomen kilpailukyky ja houkuttelevuus tuotekehityspanosten ja immateriaalioikeuksien <br />
ja IPR -oikeuksien kohdemaana. <br />
<br />
=== EnkElIrahoITuSTa ja -oSaamISTa SIEmEn- ja kaSvuvaIhEESEEn === <br />
<br />
Innovatiivisten siemen- ja mikroyritysten alkutaipaleella korostuu yksityisen enkelirahoituksen <br />
ja yrittäjyyden merkitys. Suomalaiset noin 300 bisnesenkeliä sijoittavat <br />
vuosittain vain noin 10–15 miljoonaa euroa kotimaisiin yrityksiin. Ruotsin riskipääomayhdistyksen <br />
SVCA:n mukaan maassa on 3000–5000 bisnesenkeliä, jotka sijoittavat <br />
vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Yhdysvalloissa enkelisijoittajat investoivat <br />
huikeat 20 miljardia euroa vuosittain. <br />
<br />
Työryhmä näkeekin enkelisijoittajien merkityksen erittäin olennaisena siemenvaiheen- <br />
ja startup -yritysten kasvun ja rahoituksen edellytyksenä. Bisnesenkelit tuovat <br />
mukanaan tyypillisesti rahoituksen lisäksi kasvuasennetta, kanssayrittäjyyttä, <br />
osaamispääomaa ja kokemusta liiketoiminnan kehittämiseen sen kriittisessä alkuvaiheessa. <br />
Näin he lisäävät yrityksen onnistumisen edellytyksiä. <br />
<br />
Eduskunnassa loppuvuodesta hyväksytty bisnesenkeleille suunnattu kasvuyrityskannustin <br />
on erittäin tärkeä toimenpide kasvun ja yritysekosysteemin kehittymisen <br />
kannalta. Työryhmä pitää tärkeänä, että sijoituskannustin laajennetaan koskemaan <br />
myös yksityisessä tai perheomistuksessa olevia sijoitustoimintaa harjoittavia <br />
yrityksiä sekä yrityskiihdyttämöitä. Samoin määrätietoisen enkelisijoitustoimialan <br />
kehittämisen näkökulmasta on erittäin tärkeää tukea yksittäisten enkelisijoittajien <br />
kykyä hajauttaa panokset laajaan joukkoon kohdeyhtiöitä. <br />
<br />
Jatkoksi enkelirahoituksen kehittämisen osalta työryhmä suosittaa, että selvitetään <br />
yksityisten sijoitusyhtiöiden toimintaedellytysten kehittämistä. Tutkitaan mahdollisuuksia <br />
tehdä listaamattomien yritysten luovutusvoitto verovapaaksi, mikäli <br />
voitto käytetään uudelleen kasvuyhtiösijoituksiin. Näin edesautettaisiin merkittävästi <br />
pääoman kiertoa uusiin kasvuyrityksiin sekä kiihdyttämötoiminnan kehittymistä <br />
sijoitusyhtiöiksi tai ”evergreen” -mallilla toimiviksi rahoittajiksi. Evergreen <br />
-mallissa sijoituksista vapautuvaa pääomaa sijoitetaan eteenpäin uusiin kohdeyrityksiin, <br />
eikä tulouteta yhtiöstä/rahastosta. <br />
<br />
=== kaSvun ja kanSaInvälISTymISEn rahoITuSTa pääomaSIjoITukSIlla === <br />
<br />
Pääomasijoitusmarkkinoita kehittävien toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa <br />
sekä kotimaista että ulkomaista yksityistä rahoitusta siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. <br />
Tavoitteena pitää olla, että Suomeen luodaan kansainvälisesti huippuluokkaa <br />
olevan markkinaehtoisesti toimivan pääomasijoitustoimiala. <br />
<br />
Työryhmä näkee tärkeänä uutena kehitystoimenpiteenä uusien yksityisten, epäsymmetriamallilla <br />
toimivien siemen- ja aikaisen vaiheen pääomarahastojen syntymisen <br />
Suomeen. <br />
<br />
Tähän pyritään esimerkiksi nykyisen Vigo-yrityskiihdyttämötoiminnan jatkamisella <br />
ja kehittämällä niitä kohti uusien yksityisten VC-rahastotiimien muodostumista. <br />
Lisäksi valtion rahoitusta yritysten siemen- ja kasvuvaiheessa tulee painottaa <br />
entistä enemmän pääomarahastojen kautta tapahtuvaksi, suorien sijoitusten <br />
sijaan. <br />
<br />
Pääomasijoitus- eli venture capital -markkinoilla tavoite on turvata uusien Suomeen <br />
sijoittavien VC-rahastojen varainhankinta, rahastojen aiempaa aktiivisempi <br />
osallistuminen varhaisen vaiheen kehitystyöhön, yhtiöiden kasvurahoituskierrosten <br />
toteutuminen (A- ja B-rahoituskierros) sekä keskittyminen yritysten kansainvälistymiseen. <br />
Painopiste tulisi olla myös tehokkaammassa hankevirran markkinoinnissa <br />
kansainvälisille sijoittajille ja kansainvälisten sijoituskierrosten toteuttamisessa. <br />
Tämän vauhdittamiseksi työryhmä esittää uuden ”Kasvurahastojen Rahaston”-tyyppisen <br />
mallin perustamista riittävän laajana. <br />
<br />
Alku- ja kasvuvaiheen rahoitusmallit olisi mielekästä yhdistää yhden public-private-<br />
mallin alle. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita<br />
(polku 14, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Käynnistetään rahoitusohjelma alku- ja kasvuvaiheen yrityksille</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa valtion ja yksityisten rahoittajien yhteistyössä rakennettua <br />
kokonaisvaltaista rahoitusohjelmaa, joka tähtää sekä alkuvaiheen että kasvuvaiheen <br />
yritysten rahoitustilanteen parantamiseen. Riittävän kokoinen rahoitus <br />
edellyttää 60–100 miljoonan euron vuosittaista panostusta, jossa valtio vastaa <br />
40 prosentista ja yksityiset sijoittajat 60 prosentista. Näistä rahoitusohjelman <br />
varoista 40 prosenttia suuntautuu siemen- ja aikaisen vaiheen rahoitukseen ja <br />
60 prosenttia kasvuyritysten rahoittamiseen. <br />
<br />
<big>Kehitetään siemen- ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Kokonaisohjelman osana perustetaan Suomeen eri profiileilla ja toimialoilla toimivia <br />
public-private-rahastoja edellä mainitussa suhteessa. Julkinen toimija huolehtii <br />
sijoituksen pitkäjänteisyydestä ja riittävistä hallinnointiyhtiön kannusteista. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti. Rahastot toimivat <br />
epäsymmetria-periaatteella niin, että valtio tyytyy yksityissijoittajia pienempään <br />
voittoon. Epäsymmetria-mallissa tulee ottaa huomioon EU:n valtiotukisäännöt. <br />
Tekesin riittävä resurssointi rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen/Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 10–16 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
<big>Kehitetään kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Voidaan toteuttaa esimerkiksi perustamalla ns. Kasvurahastojen Rahasto II. <br />
Toteutetaan se riittävän laajana, jotta public-private -kokonaispanostus on 40–60 <br />
miljoonaa euroa vuosittain puhtaasti kasvurahoituspainotteisille VC-rahastosijoituksille. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti ja sijoitukset pitäisi <br />
olla luokiteltavissa yksityiseksi pääomaksi. Teollisuussijoituksen riittävä resurssointi <br />
rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen, Teollisuussijoitus, toimitusjohtaja <br />
Juha Marjosola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 14–24 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
=== kaSvuInvESToInTEIhIn TarvITTavan laInarahoITukSEn SaaTavuudEn varmISTamInEn === <br />
<br />
Yritykset tarvitsevat kasvuvaiheessa investointeihinsa ja käyttöpääomaa varten lainarahoitusta. <br />
Nykyisellään Finnvera voi myöntää sekä lainarahoitusta että takauksia <br />
pankkien myöntämille lainoille. Rakennemuutostilanteen vuoksi Finnveran <br />
rahoitusedellytyksiä on työ- ja elinkeinoministeriön päätöksillä laajennettu. <br />
<br />
Useista rahoitusmarkkinoiden kehityksen rakenteellisista syistä ja suhdannekehityksen <br />
vuoksi pankkien lainarahoitus pk-yrityksille on viime aikoina merkittävästi <br />
tiukentunut, vaikka valtion osallistumisedellytyksiä on vahvistettu. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15A) ===== <br />
<br />
Otetaan käyttöön pk-yritysten joukkovelkakirjalainat. Kasvavien yritysten lainarahoituksen <br />
saatavuuden varmistamiseksi työryhmä esittää, että Finnvera käynnistää <br />
uuden pk-yritysten joukkovelkakirjalaina-järjestelmän. Järjestelmä voidaan <br />
kehittää 2000-luvun alussa käytössä olleen Finnveran pk-yritysten jvk-järjestelmän <br />
pohjalta. Nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa joukkovelkakirjalaina <br />
monipuolistaisi lainainstrumenttien ja rahoittajien syndikointia ja riskinjakoa. <br />
Menettely parantaisi siten myös pankkien lainarahoituksen myöntämisen <br />
edellytyksiä. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
=== InnovaaTIoBokSIlla SIjoITukSET ja TuoTEkEhITySpanoSTukSET SuomEEn === <br />
<br />
Hallituksen esittämä t&k-menojen lisävähennys yritysverotuksessa tähtää tutkimuksen <br />
ja kehittämisen tekemiseen nimenomaan Suomessa. Näiden panostusten <br />
täysimääräiseksi hyödyntämiseksi pitää myös varmistaa, että kehitystyön tuloksena <br />
syntyneiden innovaatioiden omistus pysyy Suomessa. <br />
<br />
Aineettomat oikeudet siirtyvät helposti maasta toiseen, koska niiden omistusmaan <br />
vaihtaminen on yksinkertaista. Innovaatioiden verokannustin, ns. innovaatioboksi, <br />
pyrkii vaikuttamaan siihen, että yritys pitää tai siirtää aineettomat oikeutensa <br />
kyseiseen maahan. Innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa <br />
alhaisemmalla verokannalla. <br />
<br />
Innovaatioboksi tukisi merkittävällä tavalla suomalaisten yritysten kilpailukykyä <br />
innovaatiointensiivisillä aloilla ja loisi paremmat mahdollisuudet houkutella jopa <br />
aivan uutta tutkimus-, tuotekehitys- ja muuta liiketoimintaa ja verotuloja Suomeen. <br />
<br />
Monissa Euroopan maissa on käytössä erilaisia innovaatioboksin muotoja (UK, <br />
Hollanti, Luxemburg, Ranska, Belgia, Unkari, Espanja). Sen vuoksi useat suomalaiset <br />
yritykset selvittävät parhaillaan, missä kannattaa pitää aineettomien oikeuksien <br />
omistus ja mistä niistä saatava taloudellinen hyöty on suurin. <br />
<br />
Työryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Suomeen luodaan nopeasti kansainvälisesti <br />
kilpailukykyinen innovaatioboksi. Innovaatioboksin on katettava erilaiset <br />
aineettomat oikeudet mahdollisimman laajasti, jotta kannustimen vaikuttavuus olisi <br />
riittävä pitämään ja houkuttelemaan aineettomia oikeuksia Suomeen sekä tehokkaasti <br />
kannustamaan yrityksiä kaupallistamaan keksinnöt. Innovaatioboksin tulee <br />
hyödyttää sekä isoja että pienempiä yrityksiä, jotta veturiyrityksinä toimivat isommat <br />
yritykset eivät siirtäisi innovaatiopanostuksiaan ulkomaille ja vetäisi siten <br />
mukanaan myös pienempiä kasvuyrityksiä. Näin turvataan myös nopeimpien kasvuyritysten <br />
pysyminen Suomessa mahdollisissa yrityskauppa ja kansainvälisissä <br />
sijoituskierrostilanteissa (esimerkiksi SuperCell / Rovio). <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15B) ===== <br />
<br />
<big>Luodaan innovaatioille verokannustin</big> <br />
<br />
Luodaan Suomeen innovaatioiden verokannustin (innovaatioboksi), jonka <br />
mukaan innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa merkit<br />
tävästi alhaisemmalla verokannalla (8-12%). <br />
<br />
Alhaisemman verokannan piiriin kuuluvat tulot kaikista keskeisistä aineetto<br />
mista oikeuksista (patentit, tavaramerkit, ohjelmistojen ja muiden luovien teos<br />
ten tekijänoikeudet). <br />
<br />
Innovaatioboksin tulee hyödyttää yhtäläisesti niin isoja kuin pienempiäkin yrityk<br />
siä (ei euromääräistä rajaa). <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Staattiset verovaikutukset yli 200 miljoonaa euroa. <br />
Dynaamiset verovaikutukset tulee arvioida. <br />
<br />
Toteutetaan hallituksen esitys tutkimuksen ja kehityksen kolmen vuoden lisävähennyksestä. <br />
Lisäksi työryhmä ehdottaa vähennyksen muuttamista pysyväksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela.<br />
<br />
== 7. Uusilla toimintatavoilla innovaatioita == <br />
<br />
<big>Uudet innovaatiot vaativat digitaalisessa maailmassa toimintatapoja, joissa korostuvat nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne. Samoja ominaisuuksia vaaditaan äkillisen rakennemuutoksen hoitamisessa.</big> <br />
<br />
Kilpailukyky edellyttää digitaalisessa maailmassa uudenlaisia toimintamalleja <br />
sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Uudet toimintatavat ovat välttämättömiä <br />
siksi, että innovaatioiden pitää syntyä entistä nopeammin ja niiden tekemiseen tarvitaan <br />
entistä enemmän useiden toimijoiden verkostoja. <br />
<br />
Nopean oppimisen vaateen kuvaa erinomaisesti IMD:n professori Peter Lorange <br />
artikkelissaan ”Ultra-rapid Management Processes”. <br />
<br />
”Vaaditaan johtamismalleja, jotka mahdollistavat uusien liiketoimintojen tuomisen <br />
markkinoille ensimmäisenä sekä parhaimpien ideoiden ultranopean levittämisen <br />
maailmalle”. <br />
<br />
Verkostojen voimasta puolestaan kirjoitetaan osuvasti muun muassa Sitran julkaisussa <br />
”Suuri siirtymä”: ”T&k-toiminnan globaalisaation hyödyntäminen edellyttää <br />
siirtymistä hajautettuun organisaatiomalliin, jossa innovaatioprosessi tapahtuu <br />
yhteistyössä eri yksiköiden, partnereiden, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa”. <br />
<br />
Verkostomainen ja nopea toiminta vaatii uudenlaista ajattelua organisaatioiden <br />
johtamisessa. Johtamismallit ovat kehittyneet pitkälti 1900-luvun teollisuudessa, <br />
mikä aiheuttaa haasteita 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Professori CG. Prahalad <br />
kirjoittaakin johtamisen muuttuvan tällä vuosisadalla monella tavalla. ”Johtamista <br />
hallinneet ajatuksemme täytyy arvioida uudestaan muun muassa vallan, <br />
rakenteiden, hierarkian, kontrollin, koordinaation, omistamisen ja kannustimien <br />
osalta”. <br />
<br />
Verkostoitumisen ja nopeuden vaade osuu ensimmäisenä kansainvälisessä kilpailussa <br />
oleviin yrityksiin. Sama vaatimus koskee kuitenkin koko yhteiskuntaa <br />
kolmesta syystä. Yritykset eivät pysty uudenlaiseen toimintatapaan, jos koko muu <br />
yhteiskunta toimii vanhoilla malleilla. Lisäksi julkinen sektori on usein keskeinen <br />
kumppani verkostoissa, joissa kehitetään uusia asioita. Samoin on tärkeää oivaltaa, <br />
että uudet toimintamallit tuovat tehoa myös julkiselle sektorille ja parantavat julkisia <br />
palveluita. <br />
<br />
World Economic Forumin The Global Information Report korostaa, että elämme <br />
hyperverkottuneessa maailmassa, jossa kansalaisten, yritysten ja valtion suhteet <br />
muotoutuvat uudella tavalla. ”Se tuo uusia mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta ja <br />
hyvinvointia synnyttämällä uusia tuotteita ja palveluita sekä parantamalla tapaa, <br />
jolla julkiset palvelut tuotetaan.” <br />
<br />
Samalla on toki syytä muistaa WEF:n varoitus, että hyperverkottuneisuus synnyttää <br />
uusia haasteita kuten tietoturvan murtuminen, verkkorikollisuus ja uhat yksilöiden <br />
tietosuojalle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut edellä kuvattuja tarpeita kehittää nopeutta <br />
ja verkostomaisia toimintamalleja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lukemattomissa <br />
työryhmän käymissä keskusteluissa on noussut esiin samankaltaisia <br />
kokemuksia siitä, kuinka eri toimijat työskentelevät siiloissa, joiden ylittäminen on <br />
syystä tai toisesta vaikeaa. Yritysten ja julkisen sektorin keskustelu on usein mutkikasta <br />
ja yhteistyö eri toimialojen välillä on ohutta. <br />
<br />
Nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne ovat tärkeitä myös silloin, kun ratkotaan <br />
äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamia ongelmia. Tarvitaan ennakkoluulottomia <br />
ratkaisuja, joissa julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Uusia ratkaisumalleja <br />
täytyy kokeilla, koska ei ole olemassa patenttiratkaisuja, joilla ongelmat <br />
voisi takuuvarmasti korjata. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä tekee ehdotuksia, jotka tähtäävät <br />
<br />
• innovatiivisuuteen julkisten palveluiden kehittämisessä, <br />
• erilaisten osaamisten kohtaamiseen ja uudenlaisten ekosysteemien syntymiseen, <br />
• yritysten palveluviidakon purkamiseen ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen sekä <br />
• toiminnan nopeuttamiseen niin, että asioita samalla kehitetään pitkäjänteisesti. <br />
<br />
=== julkISET palvEluT EdElläkävIjöIkSI === <br />
<br />
Julkisella sektorilla on merkittävä tarve tehostaa ja parantaa palveluitaan digitaalisilla <br />
ratkaisuilla. Tarvetta tehokkuuteen lisää julkisen sektorin velan kasvu ja huoltosuhteen <br />
heikkeneminen. Palvelujen parantaminen puolestaan on tärkeää, koska <br />
sähköiseen maailmaan kasvaneet kansalaiset odottavat saavansa yhä enemmän palvelua <br />
verkossa. Yritykset taas voivat saada merkittäviä säästöjä, jos niiden tarvitsemat <br />
julkiset palvelut ovat automatisoituja. <br />
<br />
Työryhmä näkee, että uusia julkisia palveluita tulisi kehittää ennakkoluulottomasti <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Julkiset palveluhankinnat voivat <br />
toimia osaltaan uusien innovaatioiden veturina tilanteissa, joissa uutta teknologiaa <br />
voidaan yhdistää palveluun. <br />
<br />
Tästä erinomaisena esimerkkinä on verohallinnon jos usean vuoden yli jatkunut <br />
johdonmukainen palvelukehitys. Työ lähti liikkeelle työprosessin uudelleenmäärittelystä <br />
ja systeemisen muutoksen tarpeen ymmärtämisestä. Case Vero. <br />
<br />
Uusien palveluiden kehittämisessä pilotit ovat tärkeä toimintamalli, jossa yhdistyvät <br />
nopea toiminnan käynnistäminen ja riskin rajaus. Pilottien avulla asiakas ja toimittaja <br />
voivat luoda täysin uusia palveluita ja prosesseja, joita muut eivät ole vielä testanneet. <br />
<br />
Kokeilukulttuurin hyödyt voivat olla suuret. Julkinen sektori saa innovatiivisia <br />
ratkaisuja, jotka tehostavat ja parantavat palvelua. Yritykset puolestaan saavat referenssejä, <br />
jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä etenkin vientimarkkinoilla. <br />
<br />
Alla ovat keskeiset julkisen sektorin ominaispiirteet, joita digitaalisessa maailmassa <br />
tarvitaan. <br />
<br />
• Nopea palvelu. Tehokas julkinen sektori palvelee asiakaslähtöisemmin sekä <br />
kansalaisia että yrityksiä. <br />
<br />
• älykäs asiakas. Kilpailukykyinen julkinen sektori on myös älykäs asiakas <br />
yksityiselle sektorille. <br />
<br />
• Ennakkoluuloton kokeilija. Julkinen sektori kokeilee rohkeasti uusia ratkaisuja. <br />
Pilotit ovat kokeiluväline, joilla voidaan toimia nopeasti ja pitää riskit <br />
kohtuullisina. <br />
<br />
•kilpailun edistäjä. Kilpailukykyinen julkinen sektori lisää kilpailua kotimarkkinoilla. <br />
<br />
• Tehokkaiden rakenteiden luoja. Julkinen hallinto tukee yhteisiä rakenteita, <br />
jotka mahdollistavat joustavat toimintamallit. <br />
<br />
===== Case Sähköistä verotusta ===== <br />
<br />
:Verottaja on edennyt jo vuosien ajan systemaattisesti kohti automatisoitua palvelua, jossa sekä verovelvollisten että verottajan omat toiminnot on sähköistetty mahdollisimman pitkälle. <br />
: <br />
:Kehitystyö on helpottanut sekä asiakkaan että verohallituksen työtä. Tämä on edellyttänyt, että verottaja on miettinyt kaikki omat prosessinsa uusiksi. Siksi verottaja on edennyt kehityspolulla askeleittain niin, että ensimmäiset askeleet otettiin jo 1990-luvulla. Silloin alkoi kokeilu veroehdotusten tekemisestä valikoiduille asiakkaille. <br />
: <br />
:Monien askeleiden jälkeen kaikki kansalaiset alkoivat saada veroehdotuksen, joiden täydentäminen piti kuitenkin tehdä paperilla. Nyt noin 5,5 miljoonaa asiakasta saa esitäytetyn veroehdotuksen. Täydennettävää on noin 1,5 miljoonalla verotettavalla, joista kolmasosa tekee täydennykset sähköisesti. <br />
: <br />
:Digitalisointi ei ole johtanut henkilöstön irtisanomisiin, mutta henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta. Samaan aikaan monien tehtävät ovat muuttuneet entistä enemmän asiantuntijatehtäviksi. Asiakkaille tämä on tiennyt laadukkaampia ja nopeampia neuvontapalveluita. <br />
: <br />
:Kehitysmahdollisuuksia on edelleen paljon. Esimerkiksi verotilijärjestelmä mahdollistaisi sen, että verovelvollinen voisi kuitata verovelkoja ja –saamisia keskenään. Tämä yksinkertaistaisi rahaliikennettä veronmaksajan ja valtion välillä ja säästäisi kaikkien aikaa ja rahaa. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (polku 16) ===== <br />
<br />
<big>luodaan esikaupallisten pilottien malli julkiselle sektorille</big> <br />
<br />
Kehitetään esikaupallisen vaiheen toimintamalli, jossa esimerkiksi kunta esittää <br />
yrityksille ongelman, johon yritykset etsivät uuden ratkaisun. Sen jälkeen kunnan <br />
haasteet parhaiten ratkaiseva yritys voi jalostaa ratkaisun edelleen tuotteeksi, <br />
jota päästään kokeilemaan. Pilotin kautta luodaan malli, joka monistetaan ja levitetään <br />
julkisen sektorin organisaatioiden käyttöön sekä pidetään huoli palveluiden <br />
ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. <br />
<br />
Esikaupallisella hankinnalla voidaan edistää uusien markkinoiden syntymistä <br />
ja yritys saa samalla kaupallisen referenssin, mikä auttaa kasvu-ja <br />
vientiponnisteluissa. <br />
<br />
Toimeenpano: VM, ICT-johtaja Timo Valli; Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka <br />
Mäki-Lohiluoma. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista</big> <br />
<br />
Suomalaisia ohjelmistoyrityksiä syrjivä sääntely liittyy etenkin Hanselin koordinoimiin <br />
julkisiin kilpailutuksiin. Etenkin referenssivaatimukset kilpailutuksissa <br />
sulkevat usein ulos suomalaiset, pienet ohjelmistoyritykset. Tämä karsii vaihtoehtoja, <br />
tukee asemansa saavuttaneiden suurten yritysten asemaa ja rajoittaa kasvuyrittäjyyttä. <br />
Työryhmä ehdottaa, että julkisen hankinnan ehtoja muokataan niin, <br />
että ne avaavat ovia uusille innovaatioille. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>perustetaan kansalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus</big> <br />
<br />
ICT-2015 työryhmän ehdotuksesta on vuoden 2012 viimeisessä lisätalousarviossa <br />
myönnetty rahoitus kansalaisen SOTE-palvelujen kehittämiskeskuksen <br />
perustamista koskevan selvityksen laatimiseksi. <br />
<br />
Selvityksen perusteella tehdään esitys keskuksen perustamisesta vuonna <br />
2014. Perustettava keskus toimisi palvelujen järjestäjien, ammattilaisten, asiakkaiden <br />
ja ICT-toimittajien yhteistyön, asiakaslähtöisen palvelumuotoilun foorumina <br />
ja yhteisten toimintamallien kehittäjäyhteisönä. Hyödynnetään toiminnassa <br />
VTT:n osaamista ja toimintaa Sote-palveluiden konseptoinnissa ja mallinnuksessa <br />
(tutkimusjohtaja Tatu Koljonen). <br />
<br />
vastuutaho: STM/neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen, VM/ICT-johtaja <br />
Timo Valli ja TEM <br />
<br />
Tarvitavat resurssit: Myönnetty vuoden 2012 viimeisessä lisäbudjetissa <br />
200 000 euroa perustamista koskevan selvityksen laatimiseen, vuodesta 2014 <br />
alkaen varaus selvityksen perusteella budjettiin. <br />
<br />
=== TörmäyTTämISEn ja EkoSySTEEmIEn EdISTämInEn === <br />
<br />
Uusien innovaatioiden syntyminen edellyttää, että erilaiset osaamiset kohtaavat <br />
nykyistä paremmin monella tasolla. Siksi Suomeen tulee kehittää toimintamalleja, <br />
jotka vauhdittavat yhteistyötä sekä vuorovaikutusta niin toimialojen sisällä että eri <br />
toimialojen välillä. <br />
<br />
Esimerkiksi strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit ovat monien arvioiden <br />
mukaan onnistuneet hyvin toimialojen sisäisessä törmäyttämisessä, mutta toimialarajat <br />
ylittävissä kohtaamisissa ja kansainvälisessä yhteistyössä monet näkevät <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Lukuisissa työryhmän käymissä lähetekeskusteluissa on korostunut ekosysteemien <br />
luomisen ja osaamisen ristiinpölytyksen merkitys.Ekosysteemejä tarvitaan, <br />
koska kaikki suurimmat globaalit haasteet edellyttävät systeemisiä ratkaisuja. Esimerkiksi <br />
terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen voi onnistua vain, jos on olemassa <br />
arkkitehtuuri, johon kaikkien yksityisten ja julkisten toimijoiden ratkaisut kytkeytyvät. <br />
Tässä on pienellä maalla aivan erityinen etu, jota pitäisi pystyä hyödyntämään. <br />
<br />
Teknologisten välineiden ja ratkaisujen puute ei ole enää perimmäinen este. <br />
Hidasteet ja esteet ovat organisaatioissa, vanhoissa toimintatavoissa ja prosesseissa <br />
sekä viime kädessä asenteissa. Jotta niitä voidaan muuttaa, tarvitaan uusia tapoja <br />
tehdä työtä sekä työtapoja palvelevaa teknologiaa. Lisäksi tarvitaan ekosysteemejä, <br />
joissa toimintaympäristö viritetään teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä silmälläpitäen <br />
optimaaliseksi. <br />
<br />
Ekosysteemiin kuuluu monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista <br />
osaamista ja riskien oton kyvykkyyttä. Samoin tarvitaan sekä yksityistä että <br />
julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille ja palveluille. Tarvitaan myös laadukasta <br />
regulaatiota ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se vaatii myös saumatonta <br />
yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten ekosysteemin <br />
osien täytyy olla kyvykkäitä kytkeytymään kansainvälisiin verkostoihin. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain sitä kautta, että ekosysteemin laatu ja sen ympärille <br />
rakentuva relevantti osaaminen ovat maailman huippua. <br />
<br />
Törmäyttäminen voi tapahtua ympäristöissä, joissa kohtaamiset ovat luonnollisia. <br />
Siksi kohtaamisia tapahtuu luontevasti esimerkiksi alueiden sisällä tai toimialaverkostoissa. <br />
Digitaalisten palveluiden kehittyminen edellyttää, että ICT-alan osaajat <br />
ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi konepajateollisuuden ammattilaisten <br />
kanssa. <br />
<br />
Alueellisista törmäytyskanavista hyviä esimerkkejä ovat Tampereen Uusi Tehdas, <br />
Oulun Yritystakomo ja useilta paikkakunnilta löytyvät Tampereen mallin mukaiset <br />
Protomo-yrityskiihdyttämöt. Strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit puolestaan <br />
ovat esimerkkejä toimialaverkostoista, joissa saman alan yritykset kehittävät <br />
yhdessä teknologiaa, jota useammat yritykset voivat hyödyntää. <br />
<br />
Nokia-klusterista työttömäksi jäävien osaamisen yhdistäminen puolestaan tarvitsee <br />
akuutteja ratkaisuja, joissa hyödynnetään ekosysteemin ja törmäyttämisen <br />
malleja. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Törmäytys ja verkostohankkeet (polku 17) ===== <br />
<br />
<big>Alueelliset verkostohankkeet </big><br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman Innovatiiviset-ohjelman (INKA) tavoitteena <br />
on vahvistaa kansanvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä <br />
Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan <br />
luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä <br />
ja edelläkävijämarkkinoita. <br />
<br />
Tuetaan alueellisten osaamiskeskittymien syntyä. Kannustetaan alueita rakentamaan <br />
nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet vahvistavat <br />
toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä osaamisohjelmilla, <br />
joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
toimintaa. <br />
<br />
Pilottina avointen järjestelmien osaamiskeskittymän kehittäminen. Kehitetään <br />
digitaalisen osaamisen keskittymää toteuttamalla osaamisohjelmia muun muassa <br />
kokonaisarkkitehtuurien, suurten järjestelmien hallinnan ja avoimien skaalautuvien <br />
palvelujärjestelmien alalla. Suunnataan hankeportfolio tukemaan kansallisen <br />
infrastruktuurin muutosta ja julkishallinnon ja avoimia terveydenhuoltoalan <br />
järjestelmäkehityshankkeita. <br />
<br />
Tavoitteena on luoda verkostot uuden kansallisen veturi-ilmiön muodostamiseksi <br />
ja vaihtoehdoksi suuryrityksille mm. julkishallinnon palvelukehityshankkeissa. <br />
Toteutetaan osaamisohjelmat muutamille valikoiduille erityisosaamisalueille, <br />
jotka edesauttavat kokonaisratkaisujen toteuttamista: <br />
<br />
• Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut ja -strategiat, palveluliiketoiminnan ja teknisten ratkaisujen yhteissuunnittelu <br />
• Suurten järjestelmien tekninen hallinta, optimointi ja toteutus <br />
• Avoimet ja skaalautuvat palvelujärjestelmä-, tietoturva- ja informaationhallinnan kehitysmallit sekä käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta <br />
<br />
Toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana avausprojektin sisällä mahdollisesti <br />
osana tulevaa INKA-ohjelmaa. <br />
<br />
vastuutaho: BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula, STM/neuvotteleva virkamies <br />
Hannu Hämäläinen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kaksi miljoonaa euroa vuodessa 2013–2017. <br />
<br />
<big>Toimialakohtaiset törmäytykset</big> <br />
<br />
<big>Selvitetään edellytykset uusien digitaalisten ekosysteemien rakentamiseen</big> <br />
<br />
Sähköinen terveysteknologia ja älykkäät vanhuuspalvelut ovat suuria kasvumahdollisuuksia <br />
ikärakenteen muuttumisen vuoksi. Selvitetään vuoden 2013 aikana, <br />
löytyykö näiden aihealueiden ympärille yritysten (esim. Mawell Oy) ja tutkimuslaitosten <br />
muodostama joukko, joilla olisi kiinnostusta tehdä näistä laajempi kehitysohjelma. <br />
Yhtenä mahdollisena kohteena on Salo, jossa on jo käynnistetty hyvinvointiteknologian <br />
(erityisesti vanhuspalvelut) kehitysympäristön rakentaminen. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>digitaalisen koulutusliiketoiminnan kehittäminen</big> <br />
<br />
Koulutusliiketoiminnan ja ICT-sektorin törmäyttämöitä pilotoidaan Jyväskylässä, <br />
Tampereella ja Oulussa. Lisäksi Turun yliopistolla, Salon kaupungilla ja paikallisilla <br />
yrityksillä on alan kehityshanke Näistä kaupungeista löytyy valmiita tuotteita, <br />
palveluratkaisuja ja sisältöjä molemmilla sektoreilla joiden yhteistyömahdollisuuksia <br />
ei ole hyödynnetty. <br />
<br />
Törmäyttämisellä on tarkoitus hakea uusia palveluratkaisuja ja nopeita tuloksia. <br />
Tavoitteena on tuoda ICT-ja EDU-sektorit yhteen uudella tavalla, olemassa olevia <br />
rakenteita tehokkaammin ja innovatiivisemmin hyödyntäen. Tällöin saavutettavien, <br />
alueellisten hyvien käytänteiden pohjalta voidaan rakentaa laajemmin <br />
sovellettavia malleja koko maahan. Törmäyttämö luo ihmisten, ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien <br />
yllättäviä kohtaamisia yli toimialojen ja alueiden rajojen. <br />
Uudenlaisen yhteistyön tavoitteena on luoda kansainvälistä liiketoimintaa. <br />
Viennin tueksi luodaan uudet tehokkaat toimintamallit. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
resurssit: 1 miljoona euroa/vuosi. <br />
<br />
<big>Suomen kauppakamareiden digitalisaatiohanke</big> <br />
<br />
Tavoitteena on kertoa etenkin pk-yrityksille, miten informaatioteknologian uusia <br />
mahdollisuuksia voi parhaiten hyödyntää. Hanke esittelee informaatioteknologian <br />
mahdollistamia uusia toimintatapoja sekä askeleita, joiden avulla uusiin teknisiin <br />
ratkaisuihin ja toimintamalleihin kannattaa siirtyä. Samoin kiinnitetään huomiota <br />
digitalisaation haasteisiin kuten tietoturvaan ja itsensä johtamiseen digitaalisessa <br />
ympäristössä. Hankkeen aikana on tilaisuuksia yhdeksäntoista kauppakamarin <br />
alueella sekä valtakunnallinen tilaisuus Helsingissä. Tavoite on digitalisaatiokehityksen <br />
nopeuttaminen. Kohderyhminä ovat etupäässä suomalaiset pk-yritykset, <br />
kunnat ja muut paikalliset toimijat. <br />
<br />
vastuutaho: Keskuskauppakamari, Senior Advisor Ilkka Lakaniemi <br />
<br />
<br />
<big>Sähköinen treffipalvelu ICT-osaajien ja asiakkaiden välille</big> <br />
<br />
Teknologiateollisuus ry:n johdolla tehdään verkkopalvelu, jonka pääteemana <br />
on yritysten uudistuminen. Sivusto on suunnattu etenkin pk-yrityksille, joilla on <br />
nopea tarve uudistua kansainvälisen kilpailun paineessa. Sivustolle rakennetaan <br />
osio, jonka kautta digitaalisista palveluista kiinnostuneet yritykset voivat löytää <br />
oikeanlaista ICT-osaamista juuri omaan tarpeeseensa. Sivustolla myös herätetään <br />
yrityksiä digitaalisten palveluiden mahdollisuuksista case-esimerkkien kautta. <br />
<br />
vastuutaho: Teknologiateollisuus, johtaja Jukka Viitasaari. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>greenICT” ja älykkäät kaupunkiympäristöt</big> <br />
<br />
Tavoitteena on koota suomalaisen energia- ja ympäristöalan sekä ICT-alan huippuosaaminen <br />
(ml. start-up- ja kasvuyritykset) tukemaan laaja-alaisesti kolmen <br />
kaupunkialueen suunnittelua ja kehitystä sekä yritystoiminnan kasvua. Toimenpide <br />
toteutetaan kolmen vuoden aikana. <br />
<br />
vastuutaho: toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 2 milj. euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut Nokia-klusterin ongelmiin (polku 18) ===== <br />
<br />
<big>Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi</big> <br />
<br />
Monissa maissa on pula ICT-osaajista, joita Suomessa puolestaan on jäänyt työttömiksi <br />
rakennemuutoksen takia. Suomalaisten heikkoutena on tuote- ja palveluosaamisen <br />
tuotteistamisen ja markkinoille vieminen. Tästä käytännön esimerkkinä <br />
toimii ICT 2015 -työryhmän työn osana Saksassa ja Sveitsissä tehty <br />
markkina-analyysi, jonka mukaan suomalaisen ICT -osaamisen tuotteistaminen <br />
Saksan ja Sveitsin markkinoille tarjoaa välittömiä liiketoimintamahdollisuuksia <br />
suomalaisyrityksille. <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa pilottitoimenpiteitä, jotka parantavat yritysten kykyä luoda <br />
globaalisti myytäviä tuote- ja palvelukonsepteja: <br />
<br />
• muuntokoulutusta mobiiliosaajille. Yhteiskunnan ja yritysten yhdessä tukema globaalin tuotemarkkinoinnin muuntokoulutus- ja projektityösopimusohjelma, joka tarjoaa alan osaajille nopean siirtymisen matkapuhelimista uusille toimialoille sekä yrityksille kokenutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Erityisenä fokusalueena pilottivaiheessa Tampereen ja Oulun ICT-osaajat. <br />
<br />
• “Ensiasiakkuudesta moniasiakkuuteen”- rahoitusmalli. Uudet rahoitusmallit tukemaan tuotteiden ja palveluiden myyntiä useille asiakkaille ja markkinoille samanaikaisesti (nyt pk-yritykset keskittyvät usein yhteen isoon asiakkaaseen <br />
kotimaassa ja putoavat tyhjän päälle alihankintaverkon purkautuessa). Mallina Vision+, joka ei sijoita omistusosuuteen yrityksessä vaan sen tuotteiden ja palveluiden myyntiin (tuotto provisiona tuotteiden ja palveluiden myynnistä). Osa tässä raportissa ehdotetun alku- ja kasvuvaiheen yrityksille suunnatun rahoitusohjelman (polku 14) resursseista tulisi suunnata <br />
Vision+ -mallisiin rahastoihin. Myös osa vastikkeettomista julkisista yritystuista pitäisi kohdistaa tähän tarkoitukseen (esim. Tekesiin luodaan uusi ”Globaali tuotteistusosaaminen” -ohjelma). Pilottivaiheessa uusi rahoitusmalli <br />
kehitetään ja otetaan koekäyttöön suomalaisen ICT-osaamisen viennissä Saksan ja Sveitsin markkinoille. <br />
<br />
• “Suomi projektitoimisto” asiakasklusterissa Perustetaan Suomi Projektitoimisto Saksan koneenrakennusklusteriin <br />
ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusteriin. Projektitoimistot syntyvät alhaalta ylöspäin kohdemarkkinoilla asuvien, paikalliset liiketoimintamahdollisuudet tuntevien asiantuntijoiden sekä kotimaisten alueellisten elinkeinoyhtiöiden, yritysten ja yliopistojen yhteistyönä. Projektitoimistot tarjoavat suomalaisyrityksille toimipisteen lähellä asiakasta ja mahdollistavat alihankinta- ja liiketoiminnan kehitysprojektit asiakkaan toimitilojen läheisyydessä. Näillä markkinoilla fyysinen läsnäolo on erityisen tärkeää, sillä paikalliset yritykset pitävät alihankintaverkostonsa lähellä. Projektitoimisto toimii ”sillanpääasemana” suomalaisyritysten myynti- ja tuotekehityshenkilöiden lyhyt- tai pitkäaikaiselle työskentelylle kohdemarkkinoilla. Uudenlaiset projektitoimistot Saksan koneenrakennusklusterissa ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusterissa kohdistuvat suomalaisyritysten tarpeisiin, joita julkiset ja yksityiset viennin edistämisorganisaatiot eivät pysty täyttämään maantieteellisen läsnäolon, paikallisten markkinoiden syvätuntemuksen ja toiminnan joustavuuden osalta. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta kehittää konseptia edelleen nyt tehdyn selvityksen pohjalta.<br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 1,5 miljoonaa euroa/vuosi. <br />
<br />
<br />
<big>kaato – kansainväliset yritykset Suomeen</big> <br />
<br />
Vuoden 2012 lisätalousarviossa on myönnetty rahaa Suomen markkinoimiseksi <br />
kiinnostavana ICT-alueen investointikohteena ulkomailla. <br />
<br />
Laajennetaan invest-in-toimintaa tukemalla suoraan kansallisen business-in-toimintamuodon <br />
(suora neuvottelutoiminta hyödyntäen olemassa olevia liiketoimintakontakteja <br />
ja liiketoimintaosaamista) syntymistä ja vapautuvan kapasiteetin <br />
toimintaedellytyksiä. Tässä tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. <br />
Lisäksi TEM tulee laatimaan Suomen maabrändityötä eteenpäin vievälle ulkoministeriön <br />
organisaatiolle Kitkaton Suomi -yhteenvedon, jonka tarkoituksena on <br />
vaihvistaa Suomen osaamisbrändiä. <br />
<br />
Tutkitaan VTT:n systemaattista käyttöä ulkomaisen t&k:n houkuttelussa. Malli <br />
voidaan ottaa esimerkiksi Singaporesta, joka on tuotteistanut jatkuvan ulkomaisen <br />
pääoman houkuttelu- ja kotoutusmallin. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 3 miljoonaa euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
=== palvEluvIIdakon ja laInSäädännön ykSInkErTaISTamInEn === <br />
<br />
Elinkeinoelämän järjestöt ovat vuosien ajan puhuneet ylisääntelyn vaaroista. Sääntelyn <br />
nopeat muutokset on toinen elinkeinoelämän suurista huolista. Vakaa ympäristö <br />
varmistaa parhaiten investointien jatkuvuuden ja sitä kautta myös liiketoiminnan <br />
terveen kehityksen. Se puolestaan edellyttää vahvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän <br />
kanssa. <br />
<br />
Järjestöt eivät ole kannassaan yksin, sillä muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto <br />
on ollut huolissaan ylisääntelystä ja sääntelyn vaikutusten huonosta arvioinnista. <br />
VTV on todennut lausunnossaan, että ”kaikessa sääntelyssä pitää huomioida <br />
riski, että sääntely vähentää kannustusta ja innovatiivisuutta”. <br />
<br />
Tarkastusvirasto toteaa, että järkevä sääntely käsittää koko poliittisen prosessin <br />
lain suunnittelusta sen täytäntöönpanoon, soveltamiseen, arviointiin ja tarkastamiseen. <br />
Viraston mukaan uutta sääntelyä voitaisiin arvioida myös pilottien avulla. <br />
Uuden sääntelyn kokeilu voitaisiin rajata esimerkiksi alue- tai organisaatiokohtaisesti. <br />
VTV nostaa esiin myös, että sääntelyn vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan <br />
hyödyntää uudenlaisia tutkimuksellisia menetelmiä (esimerkiksi living lab -toimintakonseptia), <br />
jotka mahdollistavat oikeudellisesta sääntelystä saadun kokemusperäisen <br />
tiedon systemaattisen keräämisen ja analysoinnin. <br />
<br />
Suomella on monia vahvuuksia, jotka liittyvät yhteiskunnan perusinfrastruktuurin <br />
toimivuuteen, turvallisuuteen, luotettavuuteen ja alhaiseen korruptioon. Samat <br />
seikat voivat toisaalta johtaa yliregulaatioon ja -varovaisuuteen, virheiden välttämiseen <br />
ja varman päälle pelaamiseen, sekä riskinottohaluttomuuteen. <br />
<br />
Ylisääntely ei ainoastaan hidasta kehitystä. Liika sääntely saattaa edistää veronkiertoa <br />
ja muuta harmaata taloutta, totesi Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassaan <br />
tutkija Jenni Pääkkönen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (polku 19) ===== <br />
<br />
<big>yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa</big> <br />
<br />
Alueellisilla ja kansallisilla hankkeilla tuotetaan tällä hetkellä sekava viidakko <br />
hautomo-, startti- ja kiihdytyspalveluita. Palvelut muodostavat asiakkaan näkökul<br />
masta polveilevan, ennakoimattoman ja puutteellisesti ohjatun kokonaisuuden. <br />
<br />
Kasvun Tehoketju -hanke selkeyttää palveluketjun sisältöä ja tehostaa toimintaa <br />
asiakkaiden kannalta. Hankkeessa hyödynnetään Protomo-toiminnasta ja <br />
muista toimintamalleista tehtyjen arviointien tuloksia, tunnistetaan kansallisesti <br />
vaikuttavimmat toimintamallit ja tuotetaan lyhytkestoiset yksittäisprojektit korvaava <br />
yhtenäinen palvelukonsepti, joka on valtakunnallisesti monistettavissa ja <br />
samalla huomioi alueelliset erityispiirteet. Kasvun Tehoketju pilotoidaan välittömästi <br />
1–2:lla alueella ja sitä ryhdytään soveltamaan ainakin Oulun, Tampereen ja <br />
Salon seuduilla sekä pääkaupunkiseudulla. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Madalletaan spinoff-kynnystä lainsäädäntöä ja verotusta selkiinnyttämällä</big> <br />
<br />
Yritysten strategisissa muutostilanteissa spinoffien toteuttamisen kynnystä tulisi <br />
madaltaa. Nyt prosessiin liittyy sekä verotuksellisia että lainsäädännöllisiä haasteita <br />
spinoff-yrityksiin siirtyville henkilöille sekä emoyhtiölle. Lainsäädäntöä ja <br />
verotusta selkiinnyttämällä voidaan merkittävästi lisätä sekä työntekijöiden kiinnostusta <br />
yrittäjyyttä kohtaan että yritysten mahdollisuuksia rahoittaa tai tukea <br />
ydinliiketoiminnan ulkopuolelle jäävien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista <br />
työntekijöiden perustamissa yrityksissä. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>konesaleille oikeus energiaveron palautukseen</big> <br />
<br />
<br />
Pilvipalveluiden yleistyminen lisää ICT-yritysten tarvetta rakentaa lisää tietovarastoja. <br />
Suomella on hyvät mahdollisuudet houkutella tällaisia datacentereitä <br />
vakaan toimintaympäristönsä ansiosta. Suomen tulisi kuitenkin rakentaa datacenter-<br />
strategia. Osana tätä strategiaa ICT-alalle tulisi antaa muun teollisuuden <br />
omaama oikeus energiaveron palautukseen. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää. <br />
<br />
<big>kasvatetaan digitaalisen talouden ekosysteemiä alv-muutoksilla</big> <br />
<br />
Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen ja myyminen on tehtävä kiinnostavaksi <br />
ja kilpailukykyiseksi Suomessa. Olisi tutkittava mahdollisuus ALV-helpotukseen <br />
verkkokaupasta ostettujen tuotteiden osalta. Tämä vahvistaisi suurien <br />
kaupantoimijoiden kiinnostusta ja sijoittamista verkkokaupan ratkaisuihin <br />
ja infrastruktuuriin. Samoin on verkkokaupankäynnin osalta varmistettava suomalaisten <br />
toimijoiden kilpailukyky kotimarkkinoilla. Esimerkiksi eKirjojen, ladattavien <br />
pelien, musiikin ja elokuvien sekä verkossa toimivien sisältöpalveluiden <br />
arvonlisäveron alentaminen toisi huomattavan kasvun mahdollisuuden suomalaisille <br />
toimijoille. Muun muassa perinteisen kirjan tai elokuvalipun ALV on nyt <br />
9 prosenttia, kun taas eKirjan tai verkossa vuokrattavan elokuvan verokanta on <br />
23 prosenttia. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää <br />
<br />
<br />
=== nopEa ToImEEnpano oSana pITkäjänTEISTä kEhITTämISTä === <br />
<br />
Sekä käytäntö että tutkimustieto kertovat, että nopeus on internet-maailmassa erityisen <br />
tärkeää. Digitaaliteknologian sovellukset ovat usein ”ensimmäinen saa leijonanosan” <br />
-tyyppisiä, minkä vuoksi kärjessä oleminen on tärkeää. <br />
<br />
Internetin käyttö kasvaa huimaa vauhtia. Globaali internet-liikenne on kaksinkertaistunut <br />
kahdessa vuodessa. Tämä johtuu laitteiden ja yhteyksien hintojen laskusta <br />
ja uusien palveluiden lisääntymisestä. Suomi ei ole kansainvälisten palveluiden tuottajana <br />
merkittävä toimija yksittäisistä menestystuotteista huolimatta. <br />
<br />
Nopeus ei tarkoita, että juostaan kovempaa. Tärkeintä on löytää koko yhteiskunnassa <br />
entistä älykkäämpiä toimintamalleja, jotka synnyttävät nopeampia tuloksia. <br />
Tämä voi tarkoittaa muun muassa seuraavanlaisia toimintamalleja. <br />
<br />
• Kehitetään uusia asioita kokeilevien pilottien avulla <br />
<br />
• Käydään säännöllistä dialogia asiakkaiden ja toimittajien kesken <br />
<br />
• Nopeutetaan viranomaisten lupamenettelyä <br />
<br />
• Hyödynnetään julkisissa tarjouskilpailuissa avoimia ratkaisuja, jotka avaavat kilpailutilaa pienemmille yrityksille <br />
<br />
• Hyväksytään epäonnistumiset <br />
<br />
• Lopetetaan epäonnistuneet hankkeet ajoissa <br />
<br />
<br />
Nopeiden toimintamallien lisäksi Suomeen tulee synnyttää samanaikaisesti pitkäjänteisen <br />
toiminnan kulttuuri. Tämä on tärkeää monesta syystä. Yrityksien investointikynnys <br />
madaltuu, jos ne voivat luottaa muun muassa lainsäädännön pysyvyyteen. <br />
Samoin yhteiskunnan suuret muutokset kuten siirtymä digitaloudeksi edellyttävät <br />
pitkäjänteistä toimintaa, joka samalla reagoi ajassa tapahtuviin muutoksiin. <br />
<br />
Siksi ICT 2015 -työryhmä ehdottaa ensimmäiseksi toimia, jotka tähtäävät digitaalisen <br />
perustan nopeampaan rakentamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Nopea toteuttaminen (polku 20) ===== <br />
<br />
<big>Vauhditetaan julkishallinnon palveluiden digitalisointia (kIdE)</big> <br />
<br />
Hallitusohjelman mukaan jokainen ministeriö valmistelee älystrategian. Tavoitteena <br />
on julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen pilottien kautta. <br />
Täten koko Suomen talouden ja tuottavuuden kasvua edistetään digitaalisten palveluiden <br />
avulla. Varmistetaan että hankkeet etenevät käytäntöön. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. Kukin hallinnonala vastaa omien proses<br />
sien sähköisten palveluiden kehittämisestä. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan ohjelma</big> <br />
<br />
CIO in Residence -ohjelmassa tarjotaan ICT-sektorin ulkopuolisille pk-yrityksille <br />
mahdollisuus saada määräajaksi (esim. 1-6 kk) ICT-neuvonantaja sparraamaan <br />
kohdeyrityksen johtoryhmää. <br />
<br />
CIOlla (Chief Information Officer) on kyky toimia kohdeyrityksessä liikkeenjohdon <br />
tukena. Vuokra-CIO saa palkkaa, yritykselle järjestely mitoitetaan keston ja <br />
kustannusten puolesta siten, että kynnys CIO:n ottamiseen on matala. Toimenpiteen <br />
tavoite on tarjota etenkin pk-yrityksille nopea tie digitaalisen osaamisen <br />
nostamiseen. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Sähköisen liiketoiminnan osaamisohjelma</big> <br />
<br />
Toteutetaan Pk-yrityksille suunnattu verkkomyynti ja markkinointivalmiuksien <br />
kehittämisohjelma, joka nostaa suomalaisten yritysten valmiuksia internetiin <br />
perustuvan verkkoliiketoiminnan hyödyntämisessä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini; Markkinointiviestinnän Toimistojen <br />
Liitto MTL, toimitusjohtaja Tarja Virmala. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa (myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa) <br />
<br />
===== Pitkäjänteinen kehittäminen (polku 21, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä valtioneuvoston kansliaan</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa perustettavaksi valtioneuvoston yhteyteen ICT-asiantuntijaryhmän, <br />
jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri ja jonka jäseninä ovat toteutuksesta <br />
vastaavien tahojen avainhenkilöt. Työryhmän tehtävä on seurata Kitkaton <br />
Suomi -tavoitteen toteutumista, vauhdittaa toimeenpanoa, sovittaa yhteen <br />
hallinnon alat ylittäviä toimenpiteitä, tehdä omalta osaltaan ehdotuksia rullaavasti <br />
ja maksimoida vaikuttavuutta. Samoin verkostomaisen toiminnan edistäminen <br />
on työryhmän keskeinen tehtävä. <br />
<br />
vastuutaho: Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, VNK. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Varmistetaan toimenpiteiden toteutuminen kaupunkiseuduilla</big> <br />
<br />
Kansallisen ICT-asiantuntijaryhmän tueksi ja työpariksi nimetään kaupunki- tai <br />
kaupunkiseututasoiset verkostomaiset ryhmät, jotka varmistavat korkean osaamisen <br />
työpaikkojen syntymistä tukevien kaupunki- tai aluetasoisten toimenpiteiden <br />
toteutumisen käytännössä. Näiden ryhmien koollekutsumisesta ja johtamisesta <br />
vastaavat kaupunkien elinkeinojohtajat. (Pääkaupunkiseutu, Oulu, Mikkeli, <br />
Tampere ja Salo.)<br />
<br />
Vastuutaho konseptin luomisessa: Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Käynnistetään markkina- ja kilpailijaseuranta Tekesissä</big> <br />
<br />
ICT-työryhmän tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö, <br />
jonka tehtävä on antaa tarvittava ja kriittinen ennakko- ja lähtötieto <br />
ICT -asiantuntijaryhmälle avainkilpailijamaiden kehitysnopeudesta tarvittavien <br />
vuosittaisten uusien toimenpiteiden määrittämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
== 8. 21 polkua Kitkattomaan Suomeen == <br />
<br />
<big>ICT avaa monipuolisimmat mahdollisuudet parantaa tuotteita, synnyttää uutta ja luoda kasvua. Siksi Suomen pitää vähentää tarpeetonta kitkaa, joka estää tarttumasta mahdollisuuksiin. ICT 2015 -työryhmä esittää 21 moniaskelista polkua kitkattomaan Suomeen.</big> <br />
<br />
Suomalaisten hyvinvointia uhkaa useasta samanaikaisesta syystä johtuva kasvuongelma. <br />
Uuden teknologian soveltaminen on todennäköisin ratkaisu ongelmaan. <br />
Historia nimittäin osoittaa, että teknologinen kehitys selittää talouskasvusta suuremman <br />
osan kuin työn ja pääoman määrä yhteensä. <br />
<br />
Höyry ja sähkö ovat olleet talouskasvun kannalta merkittävimpiä yleiskäyttöisiä <br />
teknologioita vajaan 200 vuoden aikana. ICT ja internet ovat monien arvioiden <br />
mukaan vielä suurempia ja nopeammin vaikuttavia voimia. Tähän mennessä digitaalinen <br />
vallankumous on näkynyt eniten laitteissa. Palveluiden suuri aalto kerää <br />
vasta voimiaan. <br />
<br />
Suomi oli useita vuosia matkapuhelinalan veturi, mutta digitaalisten palveluiden <br />
rakentajana kuljemme tavaravaunuissa. Seuraajan asema on huono, koska nopeasti <br />
kulkevassa digitaalisessa taloudessa ensimmäiset korjaavat selvästi muita suuremmat <br />
potit. Digitaalisessa maailmassa kaikki mahdollinen pitää kääntää palveluksi. <br />
<br />
Hyvinvointimme taso riippuukin lähivuosina paljon siitä, kuinka nopeasti <br />
opimme soveltamaan uutta teknologiaa. Meidän pitää monipuolistua teknologian <br />
rakentajasta sen hyödyntäjäksi. Tarvitsemme lisää ICT-yrityksiä, jotka työllistävät <br />
ja kehittävät uusia ratkaisuja meille ja muille. Jopa vielä enemmän tarvitsemme <br />
kuitenkin yrityksiä ja julkista sektoria, jotka parantavat tuotteitaan ja palveluitaan <br />
ICT:n avulla. <br />
<br />
ICT:n tuottajat ja hyödyntäjät muodostavat yhdessä ekosysteemin, jonka osaaminen <br />
ja yhteispeli ratkaisevat koko Suomen menestyksen. Suomen on opittava hyödyntämään <br />
muita nopeammin ja tehokkaammin tietotekniikkaa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut useita kehityskohteita infrastruktuurissa, <br />
osaamisessa, rahoituksessa ja toimintatavoissa. Maa ei voi ottaa kaikissa asioissa <br />
riittävän pitkiä kehitysaskeleita yhdellä kertaa. Siksi työryhmä ehdottaa pitkäjänteistä, <br />
kymmenen vuoden muutokseen tähtäävää kehittämisohjelmaa. <br />
<br />
Tässä raportissa työryhmä esittää 21 keskeisintä toimenpidealuetta - polkua, <br />
joilla otetaan ensimmäiset askeleet vuonna 2013. Näiden kaikkien toimenpiteiden <br />
vaatima vuosittainen lisärahoitus on yhteensä 55–70 miljoonaa euroa. Lisäksi <br />
tulevat verovaikutukset, joista selkeästi suurin yksittäinen liittyy innovaatioiden <br />
verokannustimiin. <br />
<br />
Kymmenvuotisen ohjelman toteuttamista edistää ja koordinoi valtioneuvoston <br />
kansliaan perustettava ICT-asiantuntijaryhmä, jota johtaa valtiosihteeri. Ryhmän <br />
tehtävänä on seurata ja vauhdittaa tässä raportissa esitettyjen keskeisten askeleiden <br />
ottamista. Samoin ryhmä tulee omalta osaltaan esittämään uusia askeleita, joita ei <br />
tässä vaiheessa ole osattu nähdä tai joita ei ole arvioitu yhtä kiireelliseksi kuin raportissa <br />
esitetyt toimet. <br />
<br />
Nyt esitettävistä toimista neljä ovat kriittisiä ja erityisen tärkeitä, jotta Suomi <br />
ottaisi kestäviä, digitaalisia voittoja laajalla rintamalla yksittäisten menestystarinoiden <br />
lisäksi. Nämä neljä ovat kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen <br />
(toimenpide 1), ICT 2023 -tutkimus ja kehitysohjelma (5), rahoitusohjelma kasvuyrityksille <br />
(14) ja pitkäjänteinen kehittäminen, jota varten perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä <br />
(21). <br />
<br />
Seuraavat toimet auttavat Suomea nousemaan tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, <br />
jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat <br />
asiakaslähtöisiä ja kitkattomia. <br />
<br />
<br />
=== Infrastruktuuri === <br />
<br />
===== rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (1) ===== <br />
Näin samaa informaatiota voidaan hyödyntää nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
Ratkaisu auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja parantamaan asiakaspalvelua. <br />
Suunnittelu tehdään valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla <br />
kesäkuun loppuun mennessä. Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisulla Taltionilla <br />
on valmiudet liittyä ensimmäisenä palveluna uuteen arkkitehtuuriin. <br />
<br />
===== rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
Koskee mm. palkkoja, alv-tietoja ja kirjanpitoa. Mahdollistaa arviolta neljän miljardin <br />
euron vuosittaiset säästöt. <br />
<br />
===== vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (3) =====<br />
<br />
Myönnetään mm. toimiluvat laajakaistan 800 MHz-taajuusalueelle, mahdollistetaan <br />
testitaajuudet 700 MHzin ja 3GHz:n alueille korkeakouluille ja yrityksille. Lisäksi <br />
vauhditetaan valokaapeleiden rakentamista uusilla kevyemmillä ratkaisuilla <br />
kuten mikro-ojitus. <br />
<br />
===== luodaan avoimen datan ekosysteemi (4) =====<br />
<br />
Kootaan avoimen tiedon yhteistyöverkosto. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. Varmistetaan lain<br />
säädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. <br />
<br />
=== Osaaminen === <br />
<br />
===== yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (5) ===== <br />
<br />
Kootaan erillään olevat toimenpiteet ICT-osaamisen tason nostoon <br />
10 vuoden ohjelmaksi, jonka ohjausryhmän muodostavat Tekes ja Suomen Akatemia. <br />
Ohjelma toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä t&k-kärkihankkeita <br />
ja verkottuu merkittävimpiin kansainvälisen tutkimusohjelmiin. <br />
<br />
===== digitaaliset palvelut ja sisällöt (6) ===== <br />
Käynnistetään kuntien palveluiden digitalisointi <br />
mm. Oulun ja Mikkelin piloteilla. Palveluiden kehitys ja levitys tehdään <br />
kuntien palvelukehitysyhtiö Tieraa hyödyntäen. Pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi <br />
käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio. <br />
<br />
===== Pelit ja pelillisyys (7) =====<br />
Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi. Toteutetaan ensimmäiset pilotit pelillisyyden viemiseksi pelialan ulkopuolelle Taltionin avulla.<br />
<br />
===== Tietoturva (8) ===== <br />
Lisätään tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta. Kehitetään alan <br />
vientitapahtumia ja perustetaan kyberturvallisuuskeskus. <br />
<br />
===== mobiiliosaaminen (9) ===== <br />
Käynnistetään alalla usean vuoden pituinen t&k-hanke ja <br />
lisätään akateemista tutkimusta TKI-ohjelman puitteissa. <br />
<br />
===== Big data (10) ===== <br />
Lisätään Big Data -alueen koulutusta. Aloitetaan kehityshanke Big <br />
Data-osaamisen kehittämiseksi. <br />
<br />
===== Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (11) ===== <br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia yritysten ja eri oppilaitosten <br />
välillä sekä selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa. <br />
<br />
===== yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (12) ===== <br />
Toteutetaan työvoima- ja osaamistarpeiden <br />
ennakointihanke sekä huomioidaan peruskoulun opetussuunnitelman <br />
uudistuksessa internet-ajan tarpeet. <br />
<br />
===== Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen äkillisessä rakennemuutoksessa (13) =====<br />
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutusta ja viedään täydennyskoulutusta korkeakouluihin.<br />
<br />
=== Rahoitus === <br />
<br />
===== rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustarpeita (14) ===== <br />
Valtio panostaa rahoitusohjelman kautta alku- ja myöhäisemmän kasvuvaiheen yrityksiin kahden eri rahastomallin kautta. <br />
<br />
===== Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (15) ===== <br />
Otetaan pk-yritysten jvk-lainat käyttöön ja toteutetaan innovaatioille verokannustin. <br />
<br />
<br />
=== Toimintatavat ===<br />
<br />
===== julkiset palvelut edelläkävijöiksi (16) ===== <br />
Luodaan julkiselle sektorille esikaupallisten <br />
pilottien malli, joilla voidaan kokeilla uusia palveluratkaisuja rajoitetulla <br />
riskillä. Samoin karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista ja <br />
perustetaan kansalaisten SOTE-palvelujen kehittämiskeskus. <br />
<br />
===== Törmäytys ja verkostohankkeet (17) ===== <br />
Kannustetaan alueita ja toimialoja rakentamaan nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet <br />
vahvistavat toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä <br />
osaamisohjelmilla, joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
liiketoimintaa. Pilottina avointen osaamiskeskittymien vahvistaminen. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut nokia-klusterin ongelmiin (18) ===== <br />
Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi. <br />
Hyödynnetään ICT 2015-ohjelman yhteydessä tehtyä selvitystä Saksan ja Sveitsin <br />
markkinoista, joilla on akuutti ICT-osaajien tarve. <br />
<br />
===== Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (19) ===== <br />
Yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa asiakkaan näkökulmasta Kasvun Tehoketju-<br />
hankkeella. Vähennetään lainsäädännöstä digitaalista taloutta syrjiviä elementtejä: <br />
rinnastetaan digitaalinen palvelu vastaavaan fyysiseen (esim. ekirja) ja <br />
palautetaan energiavero datakeskuksille muun teollisuuden tapaan. <br />
<br />
===== nopeat toimintatavat ja pilotit (20) ===== <br />
Vauhditetaan ministeriöiden palveluiden digitalisointia Kide-hankkeella. Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan <br />
ohjelma. Kehitetään pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan osaamista. <br />
<br />
===== pitkäjänteinen kehittäminen (21) ===== <br />
Valtioneuvoston yhteyteen nimitetään ICT-asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri. Ryhmä tukee, <br />
koordinoi ja vauhdittaa kymmenen vuoden ICT-ohjelman toteuttamista. ICT-työryhmän <br />
tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö. <br />
<br />
== Lähteitä == <br />
<br />
Accenture (2012). ICT 2015 -työryhmälle tehty analyysi. <br />
Baldwin, Richard E. and Evvenett, Simon (2012), Value Creation and Trade in 21st Century Manufactu<br />
<br />
<br />
ring: What Policies for UK Manufacturing. Teoksessa David Greenaway (ed), The UK in a Global World. <br />
How can the UK focus on steps in global value chains that really add value? <br />
Banga Rahsmi ( ), Drivers of outward foreign direct investment from Asian developing economies. <br />
Boston Consulting Group (2012) Investointeja Suomeen. <br />
Boston Consulting Group (2012), Adapt and Adopt: Governments` Role in Internet Policy. <br />
Cedefop (2010) Jobs in Europe to become more knowledge- and skills-intensive <br />
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (2012), lausunto 2/2012. <br />
Eloranta Jorma (2012). Investointeja Suomeen. Ehdotus strategiaksi ja toimintaohjelmaksi Suomen <br />
<br />
<br />
houkuttelvuuden lisäämiseksi yritysten investointikohteena. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
<br />
<br />
9/2012. <br />
Euroopan komissio (2011): Policies in support of high-growth innovative SMEs. An INNO-Grips Policy <br />
Brief by empirica Communication and Technology Research. Principal author: Stefan Lilischkis. Bonn.” <br />
<br />
<br />
Euroopan komissio (2012): The Digital Agenda for Europe - Driving European growth digitally. <br />
COM(2012) 784 final. <br />
Fransman, Martin (2010), The new ICT ecosystem. Cambridge University Press. <br />
<br />
<br />
http://fvca.fi/tietokeskus/tilastot/2012 <br />
Gapgemini Consulting (2012) The Digital Advantage. How digital leaders outperform their peers in <br />
every industry. <br />
<br />
<br />
Jeffrey P. Graham and R. Barry Spaulding (2004) Understanding Foreign Direct Investment. <br />
Grajek, M. (2012), ICT for growth: a targeted approach. Policy Contribution 2012/10, Bruegel <br />
Handelberg Jari (2012), Aspects of Management Team and Firm Growth. Aalto University publication <br />
<br />
<br />
series Doctoral dissertations 76/2012. <br />
Helsingin Sanomat (2012). ”Helsingin yliopiston rehtori suomii yliopistosäästöjä”. 26.3.2012 <br />
Hämäläinen, Saranto (2009). Moniammatillisen terveydenhuoltohenkilöstön koulutustarpeet sekä <br />
<br />
<br />
kehittämis-ja vaikuttamismahdollisuudet tietotekniikan käyttöönotossa <br />
IMD (2012). World Competitiveness Yearbook 2012. <br />
Kauppalehti (2013). Johtajat tyytymättömiä henkilöstön digitaitoihin, 8.1.2013 <br />
Lehti, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. <br />
<br />
<br />
Etla B254. Taloustieto Oy. <br />
Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Internet Suomen taloudessa. Julkaisuja 8/2012 <br />
Manpower Group (2012) Talent Shortage Survey <br />
McKinsey (2012). Tuotteistettua tuottavuutta. Suomeen suuntautuvien investointien lisääminen kove<br />
<br />
<br />
nevassa kansainvälisessä kilpailussa. <br />
<br />
<br />
�<br />
Moss Kanter, Rosabeth (2012). Can America Compete? Harvard Magazine. <br />
<br />
<br />
Nikulainen, Ali-Yrkkö, Seppälä (2011), Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden <br />
uudistajana. (Teknologiateollisuus ry). <br />
Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kil<br />
<br />
<br />
pailussa. Helsinki. Taloustieto Oy. (Sitra 297). <br />
<br />
<br />
Pajarinen, M. – Rouvinen, P. (2012), Internet Suomen taloudessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja <br />
8/2012. <br />
Stadigh Kari (2012). Pääomamarkkinat ja kasvu. Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012. <br />
Svenska Riskkapitalförenigen (2012), Business Angels – a complement to formal private equity. www. <br />
<br />
<br />
svca.se <br />
Tapscot Don (2012) Digiosaamisen ohjelmajulistus The E-skills Manifesto. <br />
Team Finland (2012). Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto. (Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä, <br />
<br />
<br />
puheenjohtaja Matti Alahuhta.) <br />
Tekniikan Akateemiset (2012). Teknologiabarometri 2012. <br />
Tietoviikko (2012). Wärtsilän bisnes ei pyöri ilman tietotekniikkaa, 24.12.2012. <br />
Tilastokeskus (2012). Väestöennuste 2012-2060. <br />
Tilastokeskus (2012). Työvoimatutkimus 2012, syyskuu. <br />
Tullihallitus (2012). Tuonti, vienti ja kauppatase 1990. <br />
Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu (2012). Global Entrepreneurship Monitor – Finnish Report 2011 <br />
<br />
<br />
Sarja A Tutkimusraportteja A1/2012. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2009). Evaluation of the Finnish National Innovation System. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kasvuyrityskatsaus 2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, <br />
<br />
<br />
Innovaatio, 20/2012. <br />
<br />
<br />
Vasara, Hautamäki, Bergroth, Lehtinen, Nilsson, Peuhkuri (2009), Suuri siirtymä – uusia lähestymistapoja <br />
tietämysverkostojen kehittämiseen. Stiran raportteja 79. <br />
Veugelers, R. (2012), New ICT sectors: Platforms for European Growth?. Policy Contribution 2012/14. <br />
<br />
<br />
Bruegel. <br />
<br />
<br />
Viitala Tomi, Peni Laura (2012). Aineettomien oikeuksien verokannustin. Kansainvälinen vertailu ja <br />
Suomen malli. <br />
World Economic Forum ja Deloitte Touche (2012). The Future of Manufacturing Opportunities to drive <br />
<br />
<br />
economic growth. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Europe 2020.Competitiveness Report: Building a More Competi<br />
<br />
<br />
tive Europe. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Competitiveness Report 2012-2013. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Infromation Technology Report 2012. <br />
<br />
<br />
YK (2012). United Nations eGovernment Survey. <br />
<br />
<br />
Ylä-Anttila, Pekka (2012), Digitaaliset palvelut mullistavat maailmankauppaa. ETLA Muistio no. 1 <br />
<br />
<br />
(http://www.etla.fi/aiheet/muistiot/). <br />
<br />
=== Liite 1 === <br />
<br />
SAK:n täydentävä lausuma <br />
<br />
Kokonaisuutena työryhmän raportissa on otettu hyvin huomioon asetetut tavoitteet. <br />
Siinä on arvioitu erinomaisesti ICT- sektorin kehitysnäkymät Suomessa ja kansainvälisesti <br />
sekä julkisen sektorin hyödyntämispotentiaali ja ymmärretty muuttuneet <br />
osaamistarpeet rakennemuutostilanteessa. Erityisen kannatettavia ovat yhtenäistä <br />
infrastruktuuria, uusia toimintatapoja sekä osaamisen kehittämistä koskevat esitykset. <br />
Raportin painokkaimmat toimenpide-esitykset koskevat osaamiseen liittyvien <br />
esitysten lisäksi sitä, miten ICT- toimiala uudistetaan ja sen kilpailukykyä kehitetään <br />
erityisesti rahoitus- ja tuotekehityspanoksia kasvattamalla. Yritysten yhteiskuntavastuun <br />
näkökulmaa on sivuttu ohuelti. <br />
<br />
Tärkeään osaamista käsittelevään kappaleeseen olisi toivottu vielä selkeämpiä <br />
kannanottoja yritysten ja koulutusjärjestelmän vastuista liittyen koko henkilöstön <br />
tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen työpaikoilla. <br />
Lisäksi raportissa olisi ollut tarpeen arvioida syvällisemmin yritysten, valtion ja kuntien <br />
käynnistämien yrittäjyys- sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisäksi työllistymistä <br />
edistävien toimenpiteiden riittävyyttä. <br />
<br />
Jatkokehittämistä olisi vaatinut erityisesti raportin 6. luku, Rahoituskuilu on täytettävä <br />
ja investoinnit turvattava. Verotusta ja pääomamarkkinoiden kehittämistä <br />
koskevia toimenpide-esityksiä olisi ollut tarpeen arvioida puolueettomien veroasiantuntijoiden <br />
toimesta ja osana Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuutta. <br />
Tekstissä ja yhteenvedoissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia talouskasvuun <br />
ja valtiontalouteen ei ole riittävästi analysoitu. Vähintäänkin olisi pitänyt <br />
arvioida veronkevennysten vaikutus verotuloihin. Ns. enkelirahoituksen kehittämiseen <br />
liittyviä veropohjan aukkojen laajennuksia ei ole syytä toteuttaa ilman tarkkaa <br />
kokonaisarviota ja tietoa siitä, miten jo voimassa oleva bisnesenkelikannustin <br />
on toiminut. Enkelirahoituksen yhteyttä epäsymmetrisiin siemen- ja alkuvaiheen <br />
pääomasijoitusrahastoihin olisi ollut syytä tutkia syvällisemmin. Rahaston epäsymmetrisyys <br />
on julkista subventiota ja sen todellinen tarve enkelisijoittajien verotukien <br />
lisäksi jää epäselväksi. Erityisesti työryhmän esittämiä innovaatioiden verokannustinta, <br />
ns. innovaatioboksia kuten myös esitystä kaikista keskeisistä aineettomista <br />
oikeuksista saatavien tulojen siirtämisestä alhaisemman verokannan piiriin <br />
ja yritysten t&k- verotuen laajentamista olisi pitänyt myös selvittää tarkemmin. <br />
Suomen perinteinen yritysverotuksen malli on pohjautunut laajaan veropohjaan ja <br />
mataliin verokantoihin. Toteutuessaan 6. luvun esitykset ovat uusi kavennus veropohjaan <br />
ja sen tuomat verotuottomenetykset jopa satoja miljoonia. Toisaalta innovaatioboksi <br />
voi olla välttämätön verokilpailukeino, mutta tätä ei ole raportissa arvioitu <br />
riittävän perusteellisesti. <br />
<br />
Puutteistaan huolimatta raportti on erittäin hyödyllinen ja tulee todelliseen tarpeeseen <br />
keskellä rakennemuutosta. Jotta sen sisältämien hyvien esitysten toimeenpano <br />
varmistuu, tuemme raportin esitystä Valtioneuvoston kansliaan perustettavasta 10 <br />
vuoden ICT-työryhmästä, jonka päätehtävänä olisi ensisijaisesti seurata raportin toimenpiteiden <br />
toteutumista, sovittaa yhteen hallinnonalan ylittäviä toimia ja vauhdittaa <br />
yhteisymmärryksessä sovittuja toimia. <br />
<br />
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka <br />
<br />
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry<br />
<br />
=== Liite 2 === <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän jäsenet <br />
<br />
Puheenjohtaja: Pekka Ala-Pietilä, Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Esko Aho, Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Nokia Oyj <br />
Tuula Antola, elinkeinojohtaja, Espoon kaupunki <br />
Pia Björkbacka, elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK <br />
Leila Helaakoski, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus <br />
Petteri Koponen, perustajaosakas, Lifeline Ventures <br />
Pertti Korhonen, toimitusjohtaja, Outotec Oyj. <br />
Sami Luukkonen, johtaja, Accenture Oy <br />
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja, Elisa Oyj. <br />
Inka Mero, hallituksen puheenjohtaja, KoppiCatch <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Antti Rantakokko, kaupunginjohtaja, Salon kaupunki <br />
Pekka Soini, pääjohtaja, Tekes <br />
Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja, Tekniikan Akateemiset <br />
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Anni Vepsäläinen, toimitusjohtaja, Diacor Terveyspalvelut Oy <br />
Leena Vestala, ylijohtaja, Pirkanmaan ELY-keskus <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän sihteeristö <br />
<br />
Pekka Ala-Pietilä, pj. Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimuspäällikkö, Etla <br />
Jouni Kangasniemi, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö <br />
Janne Känkänen, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Kirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö <br />
Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra <br />
Mika Lautanala, toimialajohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Anssi Paasivirta, johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Jari Pasanen, strategiajohtaja, SEK & Grey <br />
Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, Tekniikan akateemiset <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Risto Pennanen, toimitusjohtaja, Attention Communication <br />
Olli Pirttijärvi, johtaja, Nokia Siemens Networks <br />
Jukka Viitasaari, johtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Tapio Virkkunen, kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
<br />
<br />
<big>Seurantaryhmä vauhdittamaan ICT-ehdotusten toimeenpanoa</big> <br />
<br />
Valtioneuvoston kanslia asetti torstaina 17. tammikuuta seurantaryhmän koordinoimaan <br />
ICT-kehittämishankkeissa syntyneiden linjausten ja ehdotusten toimeenpanoa. <br />
<br />
Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston <br />
kansliasta. Ryhmän muut jäsenet ovat hallituksen puheenjohtaja <br />
Pekka Ala-Pietilä Solidiumista, kansanedustaja Jouni Backman, alivaltiosihteeri <br />
Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, yrittäjä Petteri Koponen Lifeline Venturesista, <br />
yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta, vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen <br />
Sitrasta, pääjohtaja Heikki Mannila Suomen Akatemiasta, lainsäädäntöneuvos <br />
Kirsi Miettinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, ylijohtaja Petri Peltonen työ- <br />
ja elinkeinoministeriöstä, pääjohtaja Pekka Soini Tekesistä ja ICT-johtaja Timo Valli <br />
valtiovarainministeriöstä. <br />
<br />
Seurantaryhmän toimikausi alkaa heti ja päättyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen <br />
kauden päättyessä. <br />
<br />
<br />
<br />
<big>21 polkua Kitkattomaan Suomeen – <br />
ICT 2015 -työryhmän raportti</big> <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka <br />
Ala-Pietilän johdolla toimivan ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella stra <br />
tegia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi sekä tieto- ja vies <br />
tintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen mahdollisuuksia <br />
kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työmi <br />
nisteri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” <br />
määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen nostamiseksi tietotek <br />
niikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. <br />
Seuraavien vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut <br />
tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuu <br />
rin avulla palveluita voidaan luoda nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma <br />
kokoaa yhteen alan keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yrityk <br />
set ja rahoittajat. <br />
3. <br />
Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritys <br />
ten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusohjelma vaatii valtiolta vuosittain noin <br />
25–40 miljoonan euron panostukset. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kans <br />
lia asetti raportin luovutuspäivänä valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan <br />
ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
<br />
Tätä julkaisua myy: <br />
<br />
Netmarket <br />
<br />
Edita Publishing Oy <br />
www.edita.fi/netmarket <br />
asiakaspalvelu.publishing@edita.fi <br />
<br />
Puhelin 020 450 05 <br />
Faksi 020 450 2380 <br />
<br />
Painettu <br />
ISSN 1797-3554 <br />
ISBN 978-952-227-733-6 <br />
<br />
Verkkojulkaisu <br />
<br />
ISSN 1797-3562 <br />
ISBN 978-952-227-734-3</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=21_polkua_kitkattomaan_Suomeen_-_ICT_2015-ty%C3%B6ryhm%C3%A4n_loppuraportti&diff=2774921 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti2014-12-01T12:03:54Z<p>Vaula: /* 3. Yritysten ja julkisen sektorin kilpailukyky internet-taloudessa */</p>
<hr />
<div><br />
21 polkua Kitkattomaan <br />
Suomeen <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän raportti <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
Innovaatio <br />
4/2013 <br />
<br />
Tiivistelmä | Referat | Abstract <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän johdolla toimivan <br />
ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella strategia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi <br />
sekä tieto- ja viestintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työministeri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. <br />
Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen <br />
nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. Seuraavien <br />
vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuurin avulla palveluita voidaan luoda <br />
nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen alan keskeiset <br />
osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
3. Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia asetti raportin luovutuspäivänä <br />
valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
ICT 2015 -työhön osallistui yli 250 asiantuntijaa eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Useat raportin toimenpiteistä <br />
perustuvat näiltä asiantuntijoilta tulleisiin ehdotuksiin. Myös käytännön työssä Suomen nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen <br />
kärkimaaksi toimialaklusterit ja alueelliset ekosysteemit ovat keskeisessä roolissa. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Elinkeino-ja innovaatio-osasto/Tapio Virkkunen, puh. 029 506 0077 <br />
<br />
Asiasanat | Nyckelord | Key words <br />
<br />
ICT, tieto- ja viestintäteknologia, rakennemuutos, uudistuminen, kilpailukyky <br />
<br />
<br />
== Lukijalle == <br />
<br />
<br />
Hyvä lukija, <br />
<br />
yhdeksän kuukautta on pitkä ja lyhyt aika. Se on pitkä aika odottaa konkreettisia <br />
toimenpiteitä. Se on lyhyt aika etsiä oleellisia vastauksia laajaan haasteeseen, jonka <br />
koko yhteiskunnan taloudellinen ja tekninen murros on asettanut. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on työskennellyt tuon yhdeksän kuukautta. Työryhmä on tarvinnut <br />
paljon lähtötietoa ja syötteitä. Niitä se on myös saanut, kiitos noin 250 henkilön, <br />
jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä haasteen ratkaisemiseksi. <br />
<br />
Yhdeksän kuukautta on tuntunut lyhyeltä ajalta ymmärtää todella syvällisesti, <br />
mitkä ovat juuri niitä oleellisia toimenpiteitä, jotka pitää toteuttaa vuonna 2013, <br />
jotta muutosnopeus ja vaikuttavuus olisivat mahdollisimman suuria. <br />
<br />
Olemme karsineet raportista toimenpiteitä, joiden aika tulee kenties myöhemmin. <br />
Olemme voineet karsia myös toimenpiteitä, joiden pitäisi olla mukana jo tässä <br />
vaiheessa. Työryhmän näkemys nopeimpia tekoja vaativista asioista tiivistyy 21 polkuun, <br />
jotka tämä raportti esittelee. <br />
<br />
Työryhmän loppuraportti on kuitenkin vasta alkulaukaus tekemiselle. Kyseessä <br />
on enemmän prosessi kuin projekti. Prosessissa ohjakset ottaa valtioneuvoston ICT-<br />
asiantuntijaryhmä, joka vauhdittaa toimenpiteitä ja ehdottaa uusia. Ehdotetuille toimenpiteille <br />
on etsitty myös vastuutaho, joka on valmis viemään ehdotuksen käytäntöön. <br />
Näin varmistetaan, että toimenpiteillä on koti. <br />
<br />
Kun asiantuntijatyöryhmä perustetaan, avataan myös kotisivu kommentteja ja <br />
uusia ehdotuksia varten. Näin prosessista tulee oppiva, joustava ja itseään korjaava. <br />
<br />
Työryhmä on kirjoittanut raporttinsa niin, että lukija saa kokonaiskuvan lukemalla <br />
johdantoluvun 1 ”Tavoitteena Kitkaton Suomi” ja johtopäätösluvun 8 eli ”21 <br />
polkua Kitkattomaan Suomeen”. <br />
<br />
Luvussa 2 ja 3 kuvataan taloudellinen ympäristö ja kasvun haasteet sekä mahdollisuudet. <br />
Samoin kuvataan vetovoimatekijät, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan <br />
juuri Suomeen. <br />
<br />
Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä kertovissa luvuissa 4-7 olemme kuvanneet <br />
toimenpiteisiin liittyvät keskeiset taustatekijät, toimenpiteet ja mahdollisimman <br />
tarkan toteutuksesta vastaavan tahon. Ehdotusten joukossa on monenkokoisia <br />
hankkeita. Käänne nousuun vaatii monimuotoisia tekoja, joista pienetkin ovat <br />
tärkeitä. <br />
<br />
Suuri kiitos kaikille, jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä merkittävän haasteen <br />
ratkaisemiseksi. Erityisen intensiivisesti työssä on ollut mukana sihteeristö ja elintärkeä <br />
kontribuutio on saatu työlle asetetulta ohjausryhmältä. <br />
<br />
13.1.2013 <br />
<br />
Pekka ala-Pietilä <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän puheenjohtaja <br />
<br />
<br />
== 1. Tavoitteena Kitkaton Suomi == <br />
<big>Suomen talouden peruskivet horjuvat monen yhtaikaisen murroksen heiluttamana. Suurin mahdollisuus uuteen kasvuun piilee digitaalisessa taloudessa, jossa menestymiseen Suomella on monia merkittäviä vahvuuksia. ICT 2015 -työryhmän tunnistamat puutteet infrastruktuurissa, rahoitusjärjestelmässä, osaamisessa ja toimintatavoissa hidastavat kuitenkin kasvua.</big> <br />
<br />
<big>Edellä mainituilla alueilla Suomen on tehtävä uudistuksia, joilla nousemme uudelle kasvuaallolle. Silloin Suomi voi nousta tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kitkattomia.</big> <br />
<br />
Suomella on vakava kasvuongelma, jonka keskeisiä syitä ovat globaalin työnjaon <br />
muutos, teknologinen murros ja matalasuhdanne. Ongelmavyyhti näkyy muun <br />
muassa viennin rajuna putoamisena, työttömyyden kasvuna ja kansantalouden <br />
velkaantumisena. <br />
<br />
Työnjaon ja teknologian murros on osa luonnollista talouden evoluutiota. Menettämämme <br />
tilalle syntyy uutta yritystoimintaa. Innovatiivista liiketoimintaa ja uusia <br />
työpaikkoja syntyy nyt kuitenkin hitaammin kuin vanhoja katoaa. Tämä kertoo, että <br />
Suomen kyky uudistua on ympäröivää talouden evoluutiota hitaampaa. Siksi koko <br />
yhteiskunnalle on elintärkeää vauhdittaa määrätietoisesti kasvua ja uuden syntymistä. <br />
Avainkysymys Suomelle on, miten kehitämme uudistumiskykyämme ympäröiviä <br />
muutoksia hyödyntäen. <br />
<br />
Taloudellinen kasvu syntyy työmäärän lisäyksestä, uusista investoinneista ja yritysten <br />
sekä julkisen sektorin kyvystä hyödyntää teknologiaa. Näistä suurin yksittäinen <br />
selittävä tekijä on teknologian hyödyntämisen kyky, joka vastaa noin kahta kolmasosaa <br />
kasvun luonnista. Tieto- ja viestintäteknologia, ICT, on merkittävin yksittäinen <br />
teknologia, jonka varaan kasvun ja tuottavuuden parantamisen voi rakentaa. <br />
Jatkossa käytämme termiä ICT tässä tarkoituksessa. <br />
<br />
Tietotekninen vallankumous on tähän mennessä näkynyt pääosin laitteiden <br />
tehostumisena ja yleistymisenä. Kansalaisten ja yritysten elämää helpottavien digitaalisten <br />
palveluiden aalloista ovat rantautuneet vasta ensimmäiset. ICT tulee muuttamaan <br />
maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. <br />
<br />
Suomen on hypättävä eturivissä digitaalisen aallon rakentamiseen, jos maa <br />
haluaa kasvua ja hyvinvointia. Tämä edellyttää, että Suomi uudistuu kaikilla aloilla <br />
tuomalla digitaalisia elementtejä perinteiseen toimintaan. Tätä tarvitaan sekä yrityksissä <br />
että julkisella sektorilla. Näin nykyisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky <br />
kasvaa ja samalla syntyy täysin uusia lisäarvoa tuovia ratkaisuja. <br />
<br />
Uudistumisessa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin ICT-toimialasta itsessään. <br />
Kyse on ennen kaikkea vanhan ja uuden osaamisen liitosta – kyvystä hyödyntää <br />
ICT:tä monipuolisesti toiminnan kehittämisessä. On erittäin tärkeää saada <br />
<br />
syntymään uutta ICT-liiketoimintaa. Jos mahdollista, vielä oleellisempaa on nostaa <br />
kaikkien toimialojen ja julkisen sektorin palvelukykyä digitaalisten ratkaisujen <br />
avulla. Teknologisen osaamisen lisäksi tarvitsemme monipuolista ymmärrystä <br />
muun muassa asiakkaiden tarpeista, palveluiden rakentamisesta ja uusien ideoiden <br />
kaupallistamisesta. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä lähtee ajatuksesta, että valtion ei tule valita voittajia, vaan <br />
rakentaa uudistumisen ja kasvun edellytyksiä kaikille. Suomeen on saatava lisää <br />
aloittavia yrityksiä ja kasvuyrityksiä sekä samalla täytyy pitää kiinni olemassa olevista, <br />
elinvoimaisista suuryrityksistä. Tässä työssä on tarkasteltu toimintaedellytyksiä, <br />
joiden avulla voidaan tukea erityyppisten yritysten kasvua Suomessa joko suoraan <br />
ICT-palvelujen tuottajina tai ICT:tä hyödyntävinä toimijoina. <br />
<br />
=== ToImInTaEdEllyTykSET hyvISTä parhaIkSI === <br />
<br />
Suomen lähtötilanne matkalla digitaaliseen maailmaan on hyvää keskitasoa. Kansainväliset <br />
vertailut kertovat, että Suomessa on erinomainen peruskoulutustaso. <br />
Yhteiskuntamme on hyvin verkottunut, infrastruktuurimme on kohtuullisella tasolla <br />
ja monet yrittämisen edellytykset ovat vähintään tyydyttävät. <br />
<br />
Meillä on kuitenkin paljon kehitettävää. ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut monia <br />
tärkeitä osaamisalueita, joissa emme ole uudistuneet riittävän nopeasti. Julkinen tietotekninen <br />
arkkitehtuurimme on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja hidastaa <br />
uuden kilpailun syntymistä. Tietyissä ICT:n ydinosaamisissa olemme jääneet jälkeen <br />
nopeimmista kilpailijoista. <br />
<br />
Yritysrahoituksessa on suuria aukkoja. Samoin Suomen pitää löytää nopeampia <br />
toimintatapoja, jotka tukevat uusien digitaalisten palveluiden kehittymistä. Etenkin <br />
julkiselle sektorille kaivataan lisää ketteryyttä, halua poisoppia vanhasta ja tarttua <br />
myös hankaliin asioihin ratkaisuhakuisesti. <br />
<br />
Vahvuuksiamme kehittämällä ja ongelmakohtia parantamalla voidaan synnyttää <br />
Kitkaton Suomi, jossa hyvinvointia tuovan, kilpailukykyisen toiminnan syntymiselle <br />
on parhaat edellytykset. Kitkattomuus on elintärkeää internet-taloudessa, <br />
jossa uudet liikeideat syntyvät ja leviävät entistä nopeammin. ICT 2015 -työryhmä <br />
asetti tavoitteekseen tehdä Suomesta tietotekniikan osaamisen kärkimaan, jossa <br />
yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä <br />
ja kitkattomia. <br />
<br />
=== 21 polkua kITkaTTomaan SuomEEn ===<br />
<br />
Uudistuminen ja kasvu edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan toimintatapa, <br />
joka mahdollistaa pitkän tähtäyksen tavoiteasetannan ja nopean sekä tarkan toimeenpanon. <br />
Ensimmäiset toimenpiteet pitää aloittaa välittömästi, mutta seuraavien <br />
vuosien aikana on päätettävä uusista toimista, joissa huomioidaan ympäristön muutos <br />
ja saavutetut tulokset. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kriittinen massa muutostoimenpiteitä, <br />
jotka vievät samaan suuntaan johdonmukaisesti. ICT 2015 -työryhmän keskeiset <br />
kehittämiskohteet liittyvät: <br />
<br />
:• infrastruktuuriin jonka avulla luodaan yhtenäinen pohja yrityksiä, yhteisöjä ja julkista hallintoa tukevien palvelujen tehokkaalle rakentamiselle <br />
: <br />
:• osaamiseen johon pohjautuen rakennetaan suomalaisten yritysten ylivoimatekijöitä ja kilpailukykyä <br />
: <br />
:• rahoitukseen joka on riittävä yritysten kasvun eri vaiheissa ja riskinottoon kannustava ja <br />
: <br />
:• toimintatapoihin joilla varmistamme kykymme toimia kilpailijamaita nopeammin. <br />
<br />
Neljä toimintaedellytysaluetta sisältää 21 toisiaan tukevaa polkua, joilla Suomen <br />
pitää edetä päättäväisesti ja ripeästi. Näistä neljä kriittistä polkua luo perustan, jota <br />
ilman tulevien vuosien työ ja toimenpiteet rakennetaan hiekan päälle. Muutoksen <br />
toteuttamisen kannalta kriittisiä polkuja ovat seuraavat: <br />
<br />
:• Työryhmä ehdottaa yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamista. Toimenpiteen avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. Näin vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa, että Suomessa aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa rahoitusohjelmaa, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa toimintatapaa, joka mahdollistaa pitkäjänteisen tavoiteasetannan sekä nopean ja tarkan toimeenpanon. Tämän konkretisoimiseksi työryhmä on ehdottanut, että valtioneuvoston kansliaan perustetaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka tulee toimimaan yli eduskuntavaalien ja hallituskausien. Sen tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa. Työryhmä haki ja sai laajan poliittisen tuen tälle ehdotukselleen. Pääministeri Jyrki Katainen on antanut siunauksensa ehdotukselle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän työllä on kymmenen vuoden tähtäin. Kukaan ei kuitenkaan <br />
kykene näkemään, mitä toimenpiteitä Suomen on tehtävä kolmen saati sitten kuuden <br />
vuoden kuluttua. Siksi tässä raportissa lähdetään liikkeelle esittämällä vuodelle <br />
2013 ensimmäiset askeleet kullakin 21 polulla. Valtioneuvoston ICT-asiantuntijaryhmä <br />
ja sen ympärille muotoutuva verkosto tulee omalta osaltaan nostamaan <br />
esiin uusia toimenpiteitä rullaavasti seuraavien vuosien aikana.<br />
<br />
== 2. ICT on uudistumisen ja kasvun moottori ==<br />
<br />
<big>Digitalisointi ja internet-talouden nopea hyödyntäminen ovat murroksessa olevalle Suomelle keskeisiä askeleita kohti uutta kasvua.</big> <br />
<br />
Suomen rakenteellinen kilpailukyky on monissa kansainvälisissä vertailuissa <br />
maailman kärkeä. Olemme esimerkiksi World Economic Forumin lähinnä yhteiskunnan <br />
rakenteellista kilpailukykyä mittaavassa vuoden 2012 vertailussa maailman <br />
kolmanneksi paras. Hausmann & Hidalgon kansakuntien teollisuudenrakennetta <br />
mittaavassa vertailussa Suomi sijoittuu kuudenneksi. <br />
<br />
Lisäksi Suomi on maailman huippua mitä tulee korruption vähäisyyteen tai yleisissä <br />
tietojärjestelmissämme olevien virusten vähäiseen määrään. Koulutusjärjestelmämme <br />
on arvostettu maailman parhaimmaksi useissa Pisa-tutkimuksissa. Samoin <br />
brittiläinen koulutusyhtiö Pearson sijoitti Suomen ykköseksi vertaillessaan 20 kehittyneen <br />
maan koulujärjestelmiä. Hyvä koulutus nostaa yleensäkin Suomen asemaa <br />
lähes kaikissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. <br />
<br />
Kaikki edellä olevat kilpailukykymittarit arvioivat yhteiskuntien ja niiden osien <br />
rakenteellista kyvykkyyttä. Tässä mielessä Suomi on tehnyt hyvää työtä omien <br />
rakenteidensa kehittämisessä useiden vuosikymmenten ajan. <br />
<br />
=== huonoT TEhoT hyväSTä konEESTa === <br />
<br />
Hyödynnämme tätä rakenteellista kilpailukykypotentiaalia kuitenkin puoliteholla. <br />
Esimerkiksi sveitsiläisen IMD:n vuoden 2012 kilpailukykyvertailussa olemme vasta <br />
sijalla 17. IMD selvittää nimenomaan talouden suoriutumista. Yrittäjyysasenteita selvittävässä <br />
Global Entrepreneur Monitor -vertailussa (GEM) Suomi sijoittuu mukana <br />
olevan 26 maan joukossa puoliväliin. Eräiden kasvua ja kansainvälistymishalukkuutta <br />
kuvaavien tekijöiden osalta olemme kolmanneksi viimeisiä. <br />
<br />
Ehkä kaikkien lahjomattomin maan taloudellista tilaa ja kilpailukykyä kuvaava <br />
mittari on kauppataseen ja viennin kehitys. Suomen kauppatase on heikentynyt <br />
tasaisesti vuoden 2000 huipusta, jolloin Suomi vei noin 13 miljardilla enemmän kuin <br />
toi. Pitkä 19 vuoden ylijäämäjakso kääntyi alijäämäksi vuonna 2011. Käänne parempaan <br />
ei tapahdu itsestään. Vientiteollisuuden tuotantoa on siirtynyt Suomesta ulkomaille <br />
ja monet välttämättömät tuontituotteet energia etunenässä ovat kallistuneet. <br />
<br />
Finanssikriisin jälkeisenä vuonna 2009 vientimme putosi 30 prosenttia vuoden <br />
2008 viennin tasosta, joka oli 67 miljardia euroa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, <br />
Etlan mukaan saavutamme vuoden 2008 viennin tason vuonna 2016. Kun inflaatio <br />
huomioidaan, vuosi on 2022 tai 2023. <br />
<br />
=== kolmE ISkua TalouSkaSvullE === <br />
<br />
Suomella on vakavia ongelmia, koska globaalin työnjaon muutos, teknologinen murros <br />
ja suhdannekuoppa huojuttavat taloutta samaan aikaan. Painetta uuden kasvupolun <br />
löytämiseen lisää se, että väestömme ikärakenne on kääntynyt ennätysmäisen <br />
nopeasti kansantalouden kannalta vaikeammaksi ja julkisen sektorin velka on <br />
kasvanut nopeasti. <br />
<br />
Murroksen ja talouteemme kohdistuvien haasteiden seuraukset ovat vakavat. <br />
Suomen vientiteollisuudesta on hävinnyt merkittävä määrä työpaikkoja viimeisten <br />
kymmenen vuoden aikana. <br />
<br />
• Teknologiateollisuudesta on kadonnut kokonaisuudessaan 40 000 työpaikkaa <br />
vuoden 2008 jälkeen. <br />
<br />
• Nokia-klusterista yksistään on hävinnyt 14 000 työpaikkaa parissa vuodessa. <br />
<br />
• Metsäteollisuus on leikannut noin 20 000 työpaikkaa vuoden 2000 jälkeen. <br />
<br />
Pitkän aikavälin tarkastelu paljastaa, että eniten uusia työpaikkoja syntyy pk-yrityksissä. <br />
Vuosina 2002–2011 Suomeen syntyi lähes 120 000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa <br />
ja niistä yli 110 000 on pk-yrityksissä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä <br />
uudesta työpaikasta on syntynyt alle 250 työntekijän yrityksiin. Useampi kuin joka <br />
neljäs on perustettu 1–4 hengen yrityksiin. <br />
<br />
Työpaikkoja on hävinnyt pääasiassa suuryrityksistä ja vientivetoisista yrityksistä <br />
ja syntynyt etupäässä pk-yrityksiin ja kotimarkkinayrityksiin. Tämä rakennemuutos <br />
selittää osaltaan viennin supistumisen. <br />
<br />
Työpaikkojen synnyn ja työllisyystilanteen rinnalla tulee kantaa huolta siitä, <br />
miten Suomessa toimivat yritykset investoivat Suomeen. Sodan jälkeinen teollinen <br />
uudelleenrakentaminen piti investoinnit korkealla tasolla 1990-luvun lamaan asti. <br />
Laman aikana kiinteät investoinnit putosivat alhaisemmalle tasolle, mutta sen jälkeen <br />
aineettomat investoinnit ovat puolestaan nousseet. Finanssikriisin aikaan <br />
kiinteät investoinnit putosivat muuta Eurooppaa enemmän, mutta tutkimus- ja kehitysinvestoinnit <br />
pitivät kokonaisinvestoinnit kohtuullisella tasolla. (Investointeja <br />
Suomeen, Jorma Eloranta TEM-julkaisu 9/2012). <br />
<br />
Nokian säästöohjelmat synkistävät tältä osin näkymiä, koska juuri Nokian t&kpanokset <br />
ovat lähes puolet koko teollisuuden aineettomista investoinneista. Lähivuosina <br />
aineettomat investoinnit eivät paikkaa kiinteiden investointien pudotusta. <br />
<br />
Kuitenkin kasvun kannalta kriittisin kysymys on, kuinka paljon yritykset kehittävät <br />
korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita Suomessa. Kilpailukykyiset, lisäarvoa <br />
luovat tuotteet synnyttävät kasvua voimistavia kerrannaisvaikutuksia talouteemme. <br />
Nokia-klusterin myötä syntynyt voimakas kasvusysäys oli osoitus korkean lisäarvon <br />
tuotteiden vaikutuksesta kasvuun. <br />
<br />
=== TEknologInEn kEhITyS määrää kaSvuvauhdIn === <br />
<br />
Pelkistettynä kansantalouden kasvu syntyy kolmesta komponentista: työn ja pääoman <br />
määrän kasvusta sekä teknologisesta kehityksestä. Taloustieteen nobelisti <br />
<br />
Robert Solow osoitti, että teknologinen kehitys toi vuosina 1890–1995 Yhdysvaltain <br />
talouskasvusta noin kaksi kolmasosaa. <br />
<br />
Suomen mahdollisuudet vaikuttaa työn ja pääoman määrään ovat rajalliset. Suomen <br />
on toki tehtävä kaikkensa, että työpanoksen ja investointien kehitys olisi mahdollisimman <br />
hyvä. Kasvua tulee etsiä erityisesti kolmannesta tekijästä eli teknologiasta <br />
ja sen soveltamisesta yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Äärimmilleen pelkistettynä Suomessa toimivien yritysten tuotteiden kilpailukyky <br />
ratkaisee kasvuvauhtimme. Tuotteiden kilpailukyvyn kehittämisessä ja lisäarvonluonnissa <br />
kyky hyödyntää teknologia on keskeistä. <br />
Tällöin avainkysymykset Suomelle ovat: <br />
<br />
• Mitkä ovat keskeiset lisäarvonluonnin mahdollistavat teknologiat ja ideat? <br />
<br />
• Löytävätkö yritykset parhaimman kasvuympäristön Suomesta vai muualta? <br />
<br />
• Mitä Suomi voi tehdä kilpailukykyisten toimintaedellytysten luomiseksi <br />
yrityksille? <br />
<br />
=== TIEToTEknIIkka on kaSvun mooTTorI === <br />
<br />
ICT on merkittävin kasvua vauhdittava teknologia. Sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnassa <br />
kaikkialle. ICT-osaamista tarvitaan myös kaikilla muilla kasvualoilla kuten <br />
bioteknologiassa, ympäristöteknologiassa ja lääketieteessä. <br />
<br />
Vaikutukset ovat samankaltaisia kaikenlaisissa yhteiskunnissa. Paul Schreyerin <br />
tutkimus vuodelta 2000 osoitti, että ICT-investoinnit ovat lisänneet kasvua G7-maissa. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus kertoo, että internet toi kehittyneiden talouksien kasvusta <br />
keskimäärin viidenneksen vuosina 2004–2009.Tutkimus kertoo myös, että yhtä <br />
internetin hävittämää työpaikkaa kohti syntyi 2,6 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Maailmanpankin tutkimus puolestaan todistaa, että laajakaistainen internet <br />
vauhdittaa talouskasvua kehittyvissä maissa. Tutkimuksen mukaan hallitusten <br />
tulisi yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa kiihdyttää laajakaistaverkkojen rakentamista. <br />
Maailmanpankin mukaan digitaaliset palvelut luovat työpaikkoja etenkin <br />
nuorille. <br />
<br />
=== kIlpaIlukykyä dIgITaalISIlla palvEluIlla === <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa niin kulutustavara- kuin investointihyödykevalmistajien <br />
liiketoimintalogiikkaa muuttuu palveluvetoiseksi. McKinseyn tutkimuksen mukaan <br />
digitaalisuuden suurimpia hyötyjiä eivät ole varsinaiset internet-yritykset, vaan hyödyistä <br />
suurimman osan korjaavat muiden alojen yritykset. Menestyneimmät yritykset <br />
ovat kehittäneet uuden palvelumallin tuotteidensa kilpailukyvyn kehittämiseksi <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. <br />
<br />
Menestys ei kuitenkaan synny pelkästään teknologialla. Liiketoiminnalliset <br />
innovaatiot, brändit ja johtamismallit ovat aivan ratkaisevia asioita myös internet-<br />
maailmassa. Monen modernin internet-yrityksen haasteet ovatkin kovin perinteisiä <br />
puutteita tuotteistamisessa, kaupallistamisessa, ansaintalogiikan kehittämisessä <br />
ja kansainvälistämisessä. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus internetin vaikutuksista päätyy ajatukseen, että menestyneimpiin <br />
internet-valtioihin on syntynyt vahva digitaalisten palveluiden ekosysteemi, <br />
jossa on edistetty osaamista, helpotettu pääoman saamista, kehitetty infrastruktuuria <br />
ja luotu vetovoimainen liiketoimintaympäristö. <br />
<br />
Suomen lähtökohta kansainvälisessä digitaalisessa kilpailussa on Nokia-klusterin <br />
takaiskuista huolimatta hyvä. Monet yhteiskunnan digitaalista suorituskykyä vertailevat <br />
kansainväliset arviot nostavat Suomen maailman kärkijoukkoon. Englantilaisen <br />
Economist Intelligence Unitin vertailussa Suomi oli neljänneksi paras digitaalinen <br />
talous. World Economic Forumin informaatioteknologiaraportin mukaan Suomi <br />
on maailman kolmanneksi parhaiten verkottunut maa. YK:n selvityksen mukaan <br />
Suomen hallinto on yhdeksänneksi paras sähköisessä toiminnassa. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että Suomessa on kansainvälisesti ajatellen hyvä toimintaympäristö, <br />
infrastruktuuri ja osaamistaso. Kaikkein mielenkiintoisinta on, että kansainvälisten <br />
vertailujen mukaan suomalaiset myös soveltavat ICT-teknologiaa monipuolisesti <br />
sekä kotitalouksissa, yrityksissä että julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Yleiskuva Suomen ICT-osaamisesta on hyvä, mutta isoon kuvaan mahtuu monia <br />
merkittäviä kehittämiskohteita, jotka liittyvät infrastruktuuriin, osaamiseen, rahoitukseen <br />
ja toimintatapoihin. Monilla tärkeillä erikoisalueilla osaaminen on kapeaa. <br />
Siksi digitaaliajan yritysten toimintaedellytyksissä on paljon kehitettävää. <br />
<br />
Kaikki edellä mainitut raportit kertovat myös, että moni valtio panostaa merkittävästi <br />
kehittyäkseen digitaalisessa kisassa. Siksi Suomen pitää lisätä olennaisesti <br />
uudistumisvauhtia olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen. Tavoitteena tulee olla <br />
lisäarvon kasvattaminen digitaalisilla palveluilla. <br />
<br />
Nopeus on internet-taloudessa ratkaisevaa sekä uuden kehittämisessä että innovaatioiden <br />
käyttöönotossa. Osaamistarpeet ovat vielä monimuotoisemmat kuin <br />
perinteisessä teollisessa maailmassa. Oleellista Suomelle on synnyttää toimintaedellytykset, <br />
joissa yritysten on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ICT-teknologiaa <br />
kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden lisäarvon luomiseksi. <br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 2 ===== <br />
<br />
• Kansainvälisen työnjaon muutos, teknologinen murros ja suhdannekuoppa ovat leikanneet etenkin vientipainotteisia työpaikkoja huolestuttavalla tavalla. <br />
<br />
• Kyky soveltaa teknologiaa on uuden kasvun merkittävin tekijä. <br />
<br />
• ICT on teknologioista merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde. <br />
<br />
• Äärimmilleen pelkistettynä kasvussa on kyse yritysten kyvystä hyödyntää ICT:tä tuotteidensa ja palveluidensa lisäarvon luomisessa. <br />
<br />
• Avainkysymys Suomelle on, miten synnytetään olosuhteet, joissa yritysten on mielekästä kehittää ja kasvaa Suomessa. Siksi avaamme seuraavassa luvussa kysymystä, mitkä tekijät ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta oleellisia.<br />
<br />
== 3. Yritysten ja julkisen sektorin kilpailukyky internet-taloudessa == <br />
<br />
<big>Digitaalisen talouden kilpailukenttä on muuttunut nopeasti. muutoksen myötä relevantin osaamisen merkitys korostuu yritysten kasvupäätöksissä.</big> <br />
<br />
Digitaalitaloudessa arvonluonnin ja sen ”nappaamisen” logiikat ovat muuttuneet <br />
merkittävästi 2000-luvun kuluessa. Toimialarajat ovat hämärtyneet ja samalla yritysten <br />
kilpailuasetelmat ovat muuttuneet. <br />
<br />
Selvimmin muutos näkyy siinä, miten tuotteet ja palvelut ovat kytkeytyneet <br />
entistä tiiviimmin toisiinsa. Useilla toimialoilla yritysten välisen kilpailun ratkaisijaksi <br />
ovat nousseet palvelut, jotka aiemmin olivat enemmänkin tukitoimintojen <br />
roolissa. Asiakkaat arvioivat usein enemmän palveluista samaansa lisäarvoa kuin <br />
perustuotetta. <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa palveluiden ja tuotteiden yhdistelmiä on lähes loputon <br />
määrä. Samoin saattaa olla näiden tuottajia. Siksi kilpailua käydään entistä enemmän <br />
useiden yritysten muodostamien ekosysteemien välillä. Asiakkailla on runsaasti <br />
vaihtoehtoja, kun he valitsevat itselleen sopivimpia ratkaisuja. Menestys <br />
on yhä enemmän kiinni siitä, kuinka innovatiivisia kokonaisuuksia ekosysteemit <br />
tuottavat. <br />
<br />
Nokian nopea hiipuminen matkapuhelinkilpailun huipulta on osoitus kilpailuasetelmien <br />
muuttumisesta. Yksinkertaistaen ICT-sektorin ekosysteemin muutosta voidaan <br />
kuvata kolmen kerrostuman avulla, (Fransman, 2010 ja Veugelers, 2012). Muutama <br />
vuosi sitten kerrostumat olivat varsin selvästi erotettavissa. <br />
<br />
<br />
Kerros I: Verkkoteknologioiden ja niihin liittyvien laitteiden tarjoajat (esim. Ericsson, Cisco, Nokia) <br />
<br />
Kerros II: Verkko-operaattorit (esimerkiksi Elisa, DNA, Sonera) <br />
<br />
Kerros III: Sovellusalustojen, sisällön ja palveluiden tarjoajat (esim. Google, Amazon, YouTube) <br />
<br />
<br />
Yhdessä käyttäjien kanssa nämä kolme kerrosta muodostivat laajan ICT-ekosysteemin <br />
ja digitaaliset markkinat. Painopiste on nopeasti siirtynyt systeemin kolmanteen <br />
kerrostumaan eli sovellusalustoihin ja palveluihin. Siellä perinteiset toimialarajat ja <br />
ansaintamallit eivät välttämättä päde. Myös laitevalmistajat ja verkko-operaattorit <br />
ovat siirtyneet entistä enemmän sisällön ja palveluiden tuottajiksi. <br />
<br />
Telekommunikaation, internetin, television ja sisällöntuotannon lähentyminen on <br />
edennyt vaiheeseen, jossa rajaa eri teknologioiden välillä on vaikea vetää. Esimerkiksi <br />
matkapuhelimilla ei ole enää erillistä asemaa. Puhelimet ovat vain yksi mahdollinen <br />
päätelaite, jolla hyödynnetään globaalien verkkojen palveluita ja sovelluksia. <br />
<br />
Suomen mahdollisuuksia uudessa tilanteessa voidaan katsoa kahdesta näkökulmasta: <br />
digitaaliteknologian ja -palveluiden tuottajan ja niiden hyödyntäjän näkökulmasta. <br />
(Kuvio ICT-alan ja internetin kerrokset.) <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n TuoTTajana === <br />
<br />
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Eurooppa ja eurooppalaiset ICT-alan yritykset <br />
ovat nopeassa tahdissa menettäneet kilpailuasemiaan yhdysvaltalaisille ja <br />
myös aasialaisille yrityksille (Grajek, 2012, Veugelers, 2012, Fransman, 2010). Ehkä <br />
suhteellisesti eniten muutos koskettaa Suomea, jossa ICT:n osuus kansantaloudesta <br />
on ollut maailman suurimpia. <br />
<br />
Globaali kilpailutilanne on muuttunut nopeasti. Omilla tuotealustoillaan kilpailevien <br />
vertikaalitoimittajien kuten Nokian, Samsungin ja Motorolan kilpailusta on <br />
siirrytty aikaan, jossa sovellus- ja sisältöalustojen päälle rakennetaan ekosysteemejä <br />
kuten Android ja Windows Phone. Myös vertikaalimallit jatkuvat kuten Apple <br />
iOS ja Nokian S40. Samaan aikaan HTML5-standardi yleistyy voimakkaasti standardoiden <br />
edelleen uusia, avoimia rajapintoja. Suomi ja Nokia eivät enää ole päätelaitekilpailusta <br />
ekosysteemikilpailuksi muuttuneessa kisassa globaaleja markkinajohtajia. <br />
Vahvin asema kilpailussa on yrityksillä, joilla on käyttöjärjestelmään tai sovelluksiin <br />
ja palveluihin perustuva oma ekosysteemi, vahva kuluttajabrändi sekä suora <br />
yhteys kuluttajiin. <br />
<br />
Digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa Nokia-klusterin yritykset ovat <br />
edelleen vahvoja. Kilpailu kerroksessa I (verkkoteknologia ja laitteet) on erittäin <br />
kovaa uusien globaalien, usein aasialaisten, toimijoiden laajentaessa markkinoitaan <br />
Eurooppaan ja päätelaitekilpailun muututtua kerroksen III ekosysteemikilpailuksi. <br />
Suomalaisten ICT-yritysten kilpailukenttä on siis laajentunut ja muuttunut kompleksisemmaksi. <br />
Infrastruktuurin merkittävin rakennusvaihe on ohi, vaikka se kehittyykin <br />
edelleen. <br />
<br />
Esimerkiksi Nokia Siemens Networksilla on johtavaa osaamista neljännen sukupolven <br />
verkkoteknologiassa. Tällä on suuri merkitys, kun datamäärät moninkertaistuvat <br />
tietoliikenneverkoissa. Se tarjoaa erikoistuneille suomalaisille yrityksille uusia <br />
liiketoimintamahdollisuuksia, mutta markkinoiden kasvu on hitaampaa kuin päätelaitemarkkinoilla. <br />
Suuri osa lisäarvosta luodaan kuitenkin sovellusalustojen, sisällön <br />
ja palveluiden tuotannossa – kerroksessa III. <br />
<br />
Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet liittyvätkin usein sovellusalustojen <br />
ja palveluiden luomiseen kapeilla erityisalueilla globaaleille markkinoille. <br />
Lisäksi esimerkiksi Nokian erityisosaaminen kartta- ja kameratoimintoihin liittyen <br />
luo pohjan rakentaa lisäarvoa tuotteisiin ja III kerroksen uusia ekosysteemejä. <br />
<br />
Case: Mikrosysteemeistä miljardin euron bisnes <br />
<br />
Muun muassa autoissa, terveysteknologiassa ja mobiililaitteissa käytettävistä mikrosysteemeistä on kehittynyt Suomeen jo lähes miljardin euron liiketoimintaa. Mikrosysteemien MEMS (Micro Electro Mechanical Systems) käyttö on <br />
lisääntynyt nopeasti älykkäiden laitteiden yleistyttyä. <br />
<br />
Mikrosysteemien kehitys alkoi Suomessa jo 1970-luvulla. Nokian panostukset alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen vauhdittivat kuitenkin merkittävästi osaamisen kehittymistä vuosituhannen vaihteessa. Tuossa vaiheessa osaaminen vahvistui myös Nokian alihankkijoilla. Nokian henkilöstövähennyksien myötä osaamista on siirtynyt alihankkijoille myös henkilöstön mukana. VTT:n MemsCat-hankekokonaisuus kannustaa aloittavia yrityksiä kehittämään mikrosysteemeihin perustuvia innovaatioita. Samoin ohjelma kannustaa teollisuusyrityksiä mikrosysteemien hyödyntämiseen. <br />
<br />
Alan kasvunäkymät ovat hyvät. Sulautettuja aistivia mikrojärjestelmiä tarvitaan yhä useammassa paikassa niin kulutustuotteissa kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. Esimerkiksi älykkäitä antureita voidaan käyttää muun muassa törmäys- tai liiketunnistimissa, joilla lisätään turvallisuutta autoissa. Samoin anturit voivat valvoa ilman laatua älykkäässä ilmastointijärjestelmässä. <br />
<br />
=== Eu:n jäykäT SISämarkkInaT hIdaSTavaT kaSvua === <br />
<br />
Merkittävä kilpailukykyongelma suomalaiselle ICT-yritykselle on Euroopan digitaalisten <br />
sisämarkkinoiden jäykkyys. Kuluttajat ja yritykset kohtaavat monenlaista <br />
byrokratiaa ostaessaan digitaalisia tuotteita tai palveluita kotimaansa ulkopuolelta. <br />
Yhdysvalloissa internet-palvelun tarjoaja voi lanseerata tuotteensa kerralla koko <br />
maan markkinoille, kun taas EU:ssa palvelun tarjoaja törmää byrokratiamuuriin. <br />
Tämä voi käytännössä tarkoittaa kymmeniä tai jopa satoja sopimuksia, viranomaislupia <br />
ja maakohtaisia hallinnointijärjestelmiä, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin, <br />
tietosuojaan ja kuluttajansuojaan 27 eri jäsenmaassa. <br />
<br />
Asiakaspohjan laajentaminen muihin EU-maihin edellyttää lisäinvestointeja, <br />
jotka ovat usein pk-yrityksille kynnyskysymys. Erään eurooppalaisen digitaalialan <br />
yrityksen arvion mukaan digitaalisen kuluttajapalvelun laajentaminen uuteen EU-<br />
maahan edellyttää noin kahden miljoonan euron investointia pelkästään lainsäädännön <br />
ja hallintojärjestelmien erojen takia. <br />
<br />
Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen on yksi EU:n lippulaivahankkeista, <br />
mutta käytännön edistyminen on ollut hidasta. <br />
<br />
Digitaalisia sisämarkkinoita voidaan hahmottaa neliosaisen arvoketjumallin <br />
avulla: sisällöntuotanto, digitaalinen palvelu, vuorovaikutus verkossa sekä kuluttaminen <br />
ja tuottaminen päätelaitteessa. Suomessa ja laajemminkin EU:ssa löytyy paljon <br />
vahvuuksia sisällöntuotannossa esimerkiksi pelialalla, kulttuurituotannossa ja <br />
journalismissa. Suomesta löytyy myös vahvaa teknologiaosaamista sekä operaattoreita <br />
ja laitevalmistajia sisältöjen välittämiseen digitaalisesti erilaisilla päätelaitteilla, <br />
kuten matkapuhelimella. Eurooppalaisten kipukohta on arvoketjun sisältöjen <br />
tuotteistaminen. Erityisesti digitaaliset markkinapaikat ovat lähes poikkeuksetta <br />
valuneet amerikkalaisille yrityksille, kuten Amazon, Apple, Google ja Microsoft, <br />
jotka ovat palvelun luomisvaiheessa hyötyneet mittavien kotimarkkinoiden edusta. <br />
<br />
Sisällöntuotanto <br />
<br />
Digitaalinen <br />
palvelu <br />
<br />
Vuorovaikutus <br />
verkossa <br />
<br />
Kuluttaminen <br />
ja tuottaminen <br />
päätelaitteessa <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n hyödynTämISESSä ===<br />
<br />
<br />
Digitaaliteknologian hyödyntämiseen muilla talouden sektoreilla liittyy kaksi suurta <br />
mahdollisuutta: <br />
<br />
:• digitaaliteknologian ja -palveluiden integroiminen osaksi teollisuustuotteita <br />
:• digitaaliteknologian hyödyntäminen globaalien arvoketjujen hallinnassa. <br />
<br />
Raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Teollisuusyritykset myyvät <br />
yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Esimerkiksi Wärtsilä tarjoaa voimalaitoksia <br />
myydessään palvelua, jossa Wärtsilän henkilöstö vastaa laitosten päivittäisestä <br />
operoinnista. <br />
<br />
Teollisuustuotteisiin integroitavat palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian <br />
sovelluksia. Suomen vahvat teollisuusyritykset voivat olla digitaaliteknologian <br />
ja digitaalisten palveluiden tärkeimpiä käyttäjiä. <br />
<br />
Teknologiateollisuuden Etlan tutkijoilla teettämä tutkimus kertoo, että Suomen <br />
teollisuuden viennistä noin kolmannes tulee tuotteista, jotka ovat riippuvaisia ohjelmistoista. <br />
Suuret teollisuusyritykset ovat jo pitkään nostaneet tuotteidensa kilpailukykyä <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. Vuonna 2010 Suomessa toimivat teollisuusyritykset <br />
työllistivät kotimaassa 7900–10800 ohjelmistokehittäjää. Neljä liikevaihdoltaan <br />
suurinta teollisuusyritystä työllisti näistä 74 prosenttia, kertoo Tuomo Nikulaisen, <br />
Jyrki Ali-Yrkön ja Timo Seppälän tutkimus ”Softaa koneisiin”. <br />
<br />
Suuret yritykset ovat monissa asioissa edelläkävijöitä siksi, että niillä on osaamista, <br />
resursseja ja suuret tarpeet ICT:n hyödyntämiseen. Esimerkiksi laivamoottoreita <br />
ja voimalaitosratkaisuja valmistavan Wärtsilän tuotteiden tyypillinen elinikä <br />
on 25 vuotta. Tuotteiden huoltaminen ja uudelleenrakentaminen vaatii suurten tietosisältöjen <br />
hallintaa. Siksi ICT on yhtiölle keskeinen kilpailukyvyn ylläpitäjä, joka <br />
auttaa hallitsemaan suuria tietosisältöjä kustannustehokkaasti, arvioi yhtiön talousjohtaja <br />
Raimo Lindh Tietoviikko-lehdessä. <br />
<br />
Digitaaliteknologia on tehnyt mahdolliseksi tuotannon hajauttamisen yhä pienempiin <br />
osiin ja näiden osien sijoittamisen eri puolille maailmaa. Tätä arvoketjua <br />
tai -verkostoa hallitaan ICT:n avulla. <br />
<br />
Myös yrityksen sisäiset palvelut – suunnittelu, t&k, muotoilu, erilaiset pääkonttoripalvelut <br />
– voidaan irrottaa tieto- ja viestintäteknologian tuella omiksi toiminnoikseen. <br />
Nämä ovat tyypillisesti korkean jalostusarvon ja palkkatason tehtäviä, joista <br />
maat ja alueet kilpailevat. Ne ovat myös toimintoja, jotka synnyttävät aineetonta <br />
pääomaa. Merkittävä osa globaaleissa verkostoissa syntyvästä lisäarvosta on korvausta <br />
tälle pääomalle. <br />
<br />
=== kanSaInvälISET SuomalaISyrITykSET TarvITSEvaT oSaamISTa === <br />
<br />
Kansainvälinen kilpailu tapahtuu yhä enemmän kokonaisten ekosysteemien välillä. <br />
Ekosysteemi tarkoittaa kokonaisuutta, jossa useat toimijat täydentävät toistensa <br />
osaamista ja hyötyvät jokainen toisistaan. Esimerkiksi lentokenttä on paikallinen <br />
ekosysteemi, jossa ravintoloiden, myymälöiden, autovuokraamojen ja lentoyhtiöiden <br />
palvelut tukevat toisiaan. <br />
<br />
Kilpailukykyisessä ekosysteemissä tarvitaan monenlaista osaamista. Professori <br />
Rosabeth Moss Kanter toteaa Harvard Magazinen haastattelussa ekosysteemin <br />
rikastamisesta seuraavasti: <br />
<br />
”Tärkeintä on muistaa neljä asiaa: ideat pitää muuttaa liiketoiminnaksi, pienten <br />
ja suurten yritysten täytyy kohdata, koulutus on yhdistettävä entistä paremmin työtehtäviin <br />
ja toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä tulee rohkaista.” <br />
<br />
Olemme edellä todenneet, että suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin <br />
ja että Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä. <br />
Suuret yritykset ovat kuitenkin elintärkeitä ekosysteemeille ja Suomen kasvulle. <br />
Suurilla yrityksillä on valmiina monia uuden luomisessa tarvittavia tekijöitä, joita <br />
pieniltä usein puuttuu. Suurilla on muun muassa kansainväliset markkinointikoneistot, <br />
kaupallistamisosaamista, rahoituskanavat ja mahdollisuus investoida tutkimukseen <br />
ja tuotekehitykseen. Suomen ei pidä valita pienten ja suurten välillä, vaan <br />
edistää kaikenlaisten yritysten kasvua. <br />
<br />
Kansainvälisesti toimivilla, suurilla suomalaisyrityksillä on paljon vaihtoehtoja, <br />
kun ne etsivät parhaita kohdemaita investoinneilleen. Suoriin investointeihin vaikuttavia <br />
tekijöitä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Unctad on jaotellut ulkomaille <br />
suuntautuvien investointien vetovoimatekijät kolmeen luokkaan: kauppaan liittyvät <br />
tekijät, osaamiseen liittyvät vaikuttimet ja kotimaiset työntötekijät. <br />
<br />
Kauppaan liittyviä tekijöitä ovat muun muassa markkinoiden avoimuus ja koko <br />
sekä mahdollisuus rajat ylittävään integraatioon. <br />
<br />
Osaaminen liittyy muun muassa teknologiaan, pääomaan ja yrittäjyysosaamiseen. <br />
<br />
”Työntäviä voimia” voivat olla muun muassa huono infrastruktuuri, pienet kotimarkkinat, <br />
osaajien puute, pääoman puute, jäykät työvoimamarkkinat sekä verotus. <br />
<br />
Kun kansainvälinen suomalaisyritys pohtii investointia, se arvioi sekä muualle <br />
vetäviä tekijöitä että kotimaasta työntäviä voimia. <br />
<br />
ICT-vetoisessa kasvussa osaaminen on aivan keskeinen syy investointeihin. Sitran <br />
raportti ”Suuri siirtymä” tiivistää lähtökohdan osuvasti: ”Yritysten tieto- ja innovaatiostrategian <br />
peruskysymyksiä on, mistä löydetään sellaista uutta tietoa, joka <br />
täydentää yrityksen omaa osaamista ja mahdollistaa innovaatiot.” <br />
<br />
Tämä on näkynyt parin vuoden aikana ICT-alalla, kun muun muassa Ericsson, Intel, <br />
Electronic Arts, Huawei ja Samsung ovat tuoneet Suomeen kehitystoimintaansa. <br />
<br />
Kansakunnan perusosaamisesta huolehtimisella julkinen sektori voi vaikuttaa <br />
eniten yritysten kilpailuedellytyksiin. Tältä osin voi lainata investointien lisäämistä <br />
pohtineen Jorma Elorannan tekemän raportin johtopäätöstä. <br />
<br />
”Vain oikeasti parhaat voittavat. Perusosaamisen tasoa pitää nostaa koko ajan, <br />
koska kaikki muutkin tekevät niin. Huippuosaamisen taso ja soveltuvuus yritykselle <br />
ovat loppusuoran valtteja. Vain huippuosaaminen vie finaaliin.” <br />
<br />
Tästä syystä työryhmän toimenpide-ehdotuksissa painottuu osaamisen kehittäminen <br />
pitkäjänteisesti niin, että Suomessa noustaan huipulle tärkeillä osaamisalueilla <br />
ja rakennetaan toimintatapoja, joilla tämän osaamisen soveltaminen yrityksissä <br />
nopeutuu.<br />
<br />
=== SuomI TarvITSEE lISää kaSvuyrITykSIä ja STarTup-hEnkEä ===<br />
<br />
Internet-teknologiaan perustuva liiketoiminta on vasta elinkaarensa alussa. Elinkaaren <br />
alkuvaiheessa tarvitaan yrittäjyyttä, innovatiivisia, globaaleille markkinoille tähtääviä <br />
yrityksiä ja riskinottoa. <br />
<br />
Suomessa, kuten Euroopassa yleensäkin, ICT-sektorilla on huomattavasti vähemmän <br />
pieniä ja aloittavia yrityksiä kuin Yhdysvalloissa. Globaalit tietoverkot tarjoavat <br />
kuitenkin pienillekin yrityksille pääsyn maailmanlaajuisille markkinoille nopeasti <br />
ja pienin kustannuksin. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksen mukaan Suomessa oli 668 <br />
kasvuyritystä vuosina 2007–2010. Vähäisestä lukumäärästään huolimatta nuo yritykset <br />
loivat noina vuosina puolet kaikista Suomeen syntyneistä työpaikoista eli <br />
noin 50 000 työpaikkaa. <br />
<br />
Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor kertoo, että Suomessa on <br />
helppo tehdä liiketoimintaa ja taloudellinen vapaus on hyvä. Myös valtion tuki yrittäjyydelle <br />
on monipuolista. <br />
<br />
Samoin EU:n kasvuyritysraportissa todetaan, että Suomi nousee esiin maana, <br />
jossa on useita kasvuyrittäjyyttä tukevia ohjelmia. Ohjelmista huolimatta Suomessa <br />
on vähän kasvuyrityksiä. OECD:n vuoden 2009 vertailu kertoo, että 83 prosenttia <br />
suomalaisista yrityksistä ei kasvanut ollenkaan kolmen edeltävän vuoden aikana. <br />
Esimerkiksi Tanskassa vastaavaan joukkoon kuului vain 47 prosenttia yrityksistä ja <br />
EU 27 maan keskiarvo oli 63 prosenttia. <br />
<br />
Kuvaavaa on sekin, että Deloitten Technology Fast 500 -raporttiin mahtuu 50 norjalaista <br />
kasvuyritystä, kun suomalaisia on noin puolet tuosta määrästä. <br />
<br />
Aalto-yliopiston tutkija Jari Handelberg arvioi väitöskirjassaan, että vähäinen <br />
kasvuyritysten määrä selittyy suomalaisen yhteiskunnan vanhanaikaisilla arvoilla <br />
ja säännöillä. Handelbergin mukaan kasvuyritysten luominen ei ole vain yksittäisten <br />
yrittäjien ja johtajien asia, vaan se on koko yhteisön toiminnan tulosta. Tämä on <br />
oleellista, kun suunnitellaan ja toteutetaan kasvuyrittäjyyttä tukevia, käytännönläheisiä <br />
politiikka- ja kehitysohjelmia ja perustetaan kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Global Entrepreneurship Monitor -selvityksen (GEM 2012) mukaan Suomi menestyy <br />
kansainvälisessä vertailussa heikoimmin juuri yrittäjien asenteita mitattaessa. <br />
Suomalaisyrittäjät tavoittelevat muita vähemmän kasvua, kansainvälistymistä ja <br />
riskipääomaa. <br />
<br />
Suomessa kasvuyrittäjien yhteinen huoli liittyy Suomen yritysverotukseen, joka <br />
on esimerkiksi naapurimaita Viroa ja Ruotsia kireämpää. Lisäksi verotus kohdistuu <br />
usein toiminnan aktiivisuuteen ja transaktioihin, eikä syntyneisiin voittoihin. <br />
Aktiivisen toiminnan verottaminen ei kannusta lisätoimeliaisuuteen ja riskinottoon. <br />
Rahoituksen saatavuus on toinen merkittävä ongelma. Suomessa esimerkiksi pääomasijoitusten <br />
osuus kansantalouden kokoon suhteutettuna on selvästi pienempi <br />
kuin Norjassa ja etenkin Ruotsissa. <br />
<br />
EU:n kasvuyritysraportti puolestaan on päättynyt seuraaviin johtopäätöksiin koko <br />
Euroopan osalta. <br />
<br />
1. Kasvuyrityksiä kannattaa tukea, koska ne luovat eniten uusia työpaikkoja. <br />
2. Tavoitteena voisi olla nopean kasvun sijaan kestävä kasvu. <br />
3. Kasvuyrittäjyyttä voi olla millä alalla tahansa, joten kasvupolitiikan ei pidä tähdätä erityisiin toimialoihin. <br />
4. Julkisen sektorin ei pidä poimia voittajia, vaan luoda olosuhteet, jotka tukevat kasvua. Nämä voivat liittyä esimerkiksi verotukseen, konkurssilainsäädäntöön ja investointisäädöksiin. <br />
5. Koska pääoman saaminen on kasvavien pk-yritysten suuri ongelma, kannattaa kasvua tukevien ohjelmien ykkösprioriteettina olla rahoituskanavien avaaminen. <br />
6. Kansainvälistymistä on tuettava. <br />
<br />
Nopeaa kasvua hakevien startup-yritysten haasteena on Suomen kotimarkkinoiden pienuus. Siksi nämä yritykset tähtäävät heti syntyessään kansainvälisille markkinoille. Tällöin haasteeksi nousee alkuvaiheen rahoituksen lisäksi kansainvälisen huipputason myynti-, markkinointi- ja tuotteistusosaamisen hankkiminen. Harva <br />
pystyy löytämään näitä ainakaan kokonaan Suomesta, joten ulkomaisten huippuosaajien <br />
ja sijoittajien houkuttelu suomalaisyrityksiin on eräs Suomen keskeisimmistä <br />
kilpailutekijöistä. <br />
<br />
Huolimatta ICT-alan isoista irtisanomisista alan kasvuyritysten on vaikea löytää <br />
osaavaa työvoimaa; esimerkiksi pelialalla kilpailu osaajista on jo erittäin kovaa, ja <br />
osaajien puute rajoittaa jo alan yritysten kasvua. <br />
<br />
Suomalaisen korkeakoulusektorin kyky tuottaa huippuosaajia onkin eräs tärkeimmistä <br />
seikoista ICT-sektorin tulevaisuuden kannalta. Yliopistojen tulisi pystyä <br />
panostamaan korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Tätä voisi tukea muun <br />
muassa se, että yliopistot toisivat kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita ja opettajia <br />
Suomeen. <br />
<br />
=== ulkomaISIa yrITykSIä kIInnoSTavaT oSaamISkESkITTymäT === <br />
<br />
Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset menestyvät yleisesti ottaen hyvin. Ulkomaisen <br />
yrityksen henkilöstö on keskimäärin paremmin koulutettua kuin suomalaisten <br />
yritysten. Ulkomaiset yritykset ovat myös hyviä veronmaksajia Suomessa. Silti <br />
Suomi houkuttelee passiivisesti kansainvälisiä yrityksiä. Tästä syystä Suomeen siirtyy <br />
niukasti uutta teknologista osaamista kansainvälisten yritysten mukana. Samoin <br />
Suomi tekee vain vähän työtä sen eteen, että täällä jo toimivat ulkomaiset yritykset <br />
investoisivat lisää esimerkiksi tutkimuskeskuksiin. <br />
<br />
Suomella ei ole yhtään ylivertaista vetovoimatekijää, mutta ei toisaalta myöskään <br />
ylivoimaisen korkeita esteitä investoinneille. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa <br />
koulutustaso, teknologiaosaaminen, toimiva ja vakaa yhteiskunta ja Venäjän markkinoiden <br />
läheisyys. Lisäksi kansainvälinen tutkimus kertoo, että korruptio on Suomessa <br />
vähäistä ja yleisissä tietojärjestelmissä on vähän viruksia. Suomen haasteita <br />
puolestaan ovat Boston Consulting Groupin selvityksen mukaan työelämän jäykkyys, <br />
pienet kotimarkkinat ja heikosti kannustava verotus. <br />
<br />
Eri maista tulevilla yrityksillä ja eri toimialoilla on luonnollisesti hieman erilaisia <br />
arvioita Suomen vetovoimasta. Teknologia-alan yritysten sijoittautumisessa korostuu <br />
osaamisen, verotuksen ja julkisen palveluarkkitehtuurin merkitys. <br />
<br />
Kansainvälisten yritysten Suomen johtajien kommentit kertovat, että Suomeen <br />
pitäisi syntyä riittävän merkittäviä osaamiskeskittymiä, joita pitäisi myös markkinoida <br />
maailmalla. Vahvan ekosysteemin tai osaamisverkoston luominen edellyttää <br />
monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista osaamista, kykyä <br />
ottaa riskiä, sekä yksityistä että julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille <br />
ja palveluille. <br />
<br />
Tarvitaan myös laadukasta sääntelyä ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se <br />
vaatii myös saumatonta yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten tai paikallisten <br />
ekosysteemien täytyy olla kyvykkäitä kansainväliseen vuorovaikutukseen. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain, jos ekosysteemin laatu ja sen ympärille rakentuva osaaminen <br />
ovat maailman huippua. <br />
<br />
Suomi pystyi 1990-luvulla luomaan maailman huippua edustavan ekosysteemin <br />
mobiiliteknologian kehittämiseen. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden, laajamittaisen <br />
tutkimus- ja kehitystoiminnan, korkealuokkaisen opetuksen, yhteisen standardin, <br />
kansainvälisen verkoston sekä vahvan yritysklusterin ansiosta nousimme <br />
mobiilialan suunnannäyttäjiksi. <br />
<br />
Nyt voimme tehdä saman ICT-teknologian soveltamisessa hyödyntämällä mobiiliosaamistamme, <br />
jossa meillä on suhteellinen etu moniin muihin alueisiin verrattuna. <br />
Samalla meidän täytyy uudistaa toimintatapojamme uuteen kilpailutilanteeseen, <br />
markkinadynamiikkaan ja teknologiakehitykseen sopiviksi. <br />
<br />
<big>Ulkomaiset yritykset Suomessa</big> <br />
<br />
:• Suomessa toimii noin 3 000 ulkomaisessa omistuksessa olevaa yritystä. <br />
:• Ulkomaisten yritysten osuus kaikista Suomen yrityksistä on vain yksi prosentti. <br />
:• Ne tekevät noin viidenneksen kaikkien yritysten vuosiliikevaihdosta, eli reilut 70 miljardia euroa. <br />
:• Ne työllistävät noin 215 000 henkeä eli 15 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. <br />
:• Ulkomaisten sijoitusten määrä on yli 30 prosenttia bkt:hen verrattuna, hieman OECD-maiden keskiarvoa enemmän. <br />
:• Ruotsissa ulkomaisten investointien osuus on yli 60 prosenttia bkt:stä. Amerikkalaisista Pohjoismaihin tehdyistä investoinneista vain kaksi prosenttia suuntautuu Suomeen, ja osuus on laskenut viime vuosina.<br />
<br />
<br />
=== julkInEn SEkTorI kIlpaIlukyvyn TukEna ===<br />
<br />
Valtaosa tuote- ja palveluinnovaatioista tehdään yrityksissä. Julkisen sektorin kilpailukyky <br />
vaikuttaa kuitenkin merkittävästi yritysten mahdollisuuksiin kehittyä. Siksi <br />
poliittisten päättäjien valinnat vaikuttavat monella tavalla siihen, kuinka monipuolinen <br />
elinkeinorakenne maahan syntyy. <br />
<br />
Kansainväliset kilpailukykyselvitykset kertovat, että etenkin suomalainen peruskoulutus <br />
on korkeatasoista. Toisaalta esimerkiksi World Economic Forum arvioi Suomen <br />
tieteellisten tutkimuslaitosten tason vasta 18. parhaaksi maailmassa. Suomessa <br />
on erinomaisen hyvää insinöörikoulutusta ja prosessiosaamista, mutta matematiikan <br />
ja tilastotieteen saralla olemme kaukana kärjestä (Conference Board of Canada). <br />
<br />
Suomi on monilla kilpailukyvyn osa-alueilla parhaiden maiden joukossa. Accenturen <br />
analyysin mukaan erityisen tärkeitä ovat kuitenkin osa-alueet, joissa Suomi <br />
menestyy keskinkertaistesti ollen sijoilla 10–25. Näitä ovat mm. infrastruktuuri sekä <br />
erityisesti tuottavuus – yksi kilpailukyvyn tärkeimmistä osatekijöistä. <br />
<br />
ICT:n hyödyntäjänä Suomen julkinen sektori on parantanut vauhtiaan, mikä on <br />
kilpailukyvyn kannalta positiivinen asia. YK:n tuoreimmassa eGovernment-selvityksessä <br />
Suomi oli noussut ICT:n hyödyntäjänä kymmenen askelta ylöspäin sijalle <br />
yhdeksän. <br />
<br />
Selvityksessä alleviivataan, että taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten <br />
tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että hallitukset: <br />
<br />
:• tunnistavat eri hallinalojen synergiamahdollisuudet, jotka sähköiset ratkaisut tuovat <br />
:• muuttavat rakenteita niin, että sähköisen hallinnon mahdollistama yhteistyö voi toteutua <br />
:• edistävät yhteistyötä ja yhteensopivuutta ekosysteemien välillä. <br />
<br />
Syksyllä 2012 julkaistulla julkisen hallinnon ICT-strategialla pyritään vastaamaan <br />
näihin esitettyihin nykyaikaisen hallinnon vaatimuksiin. Sen toimeenpano on ehdottoman <br />
tärkeää. <br />
Boston Consulting Groupin analyysi hallitusten roolista internet-politiikassa korostaa, <br />
että kuilu hyvin verkottuneiden ja jäljessä tulijoiden välillä kasvaa. Onneksi Suomi <br />
kuuluu selvityksen mukaan parhaiden joukkoon (sijalla 7). Selvityksessä korostetaan <br />
yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä matkalla digitaaliseen maailmaan. <br />
<br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 3 ===== <br />
<br />
:• Digitaalisten tuotteiden kasvu on siirtynyt laitteista sovellusalustoihin ja palveluihin. Eurooppalaiset laitevalmistajat ovat menettäneet asemiaan muutoksessa. <br />
:• Teollisuusyritykset myyvät yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian sovelluksia. Näin vanha ja uusi yhdistyvät. <br />
:• Suomi tarvitsee kaiken kokoisia yrityksiä. Siksi täytyy tuntea erilaisten yritysten tarpeet. <br />
:• Suurille suomalaisyrityksille osaaminen on tärkein syy investoida kotimaahan. <br />
:• Kasvuyrityksille rahoitus on merkittävin pullonkaula. <br />
:• Startup-yritysten haasteita ovat rahoituksen ja osaajien löytäminen. Kynnystä kansainvälisten osaajien palkkaamiseen tulee madaltaa. <br />
:• Ulkomaisia yrityksiä vetää maahan osaaminen, jota pitää myös markkinoida. <br />
:• Julkisen sektorin aktiiviset ja passiiviset valinnat vaikuttavat elinkeinorakenteen monipuolisuuteen. <br />
:• ICT:n hyödyntäjänä julkisen sektorin kannattaa edistää ratkaisuja, jotka vauhdittavat innovatiivisten palveluiden syntymistä.<br />
<br />
== 4. Tehokas infrastruktuuri luo kasvulle perustan == <br />
<br />
<big>Tuotantorakenteen murros synnyttää väistämättä kuilun, jossa yhteiskunnan rakenteet tukevat edelleen edellistä vaihetta, vaikka uusi on jo syntymässä. Suomen on uudistettava ICT-infrastruktuuria, jotta uudelle toiminnalle avautuu tilaa.</big><br />
<br />
Suomalainen palveluarkkitehtuuri on pirstoutunut tavalla, jota havainnollistaa <br />
vertaus maantiehen, joka päättyisi kunnan rajalla ja alkaisi seuraavan kunnan kohdalla <br />
eri paikasta. Jokaiseen virastoon ajettaisiin omaa tietä pitkin. Julkiset ja yksityiset <br />
autot ajaisivat omilla väylillään eri säännöillä. <br />
<br />
YK:n E-Government-selvityksen yksi keskeinen havainto on, että monet jäsenvaltiot <br />
ovat siirtymässä hajautetusta, yhtä tarkoitusta palvelevasta organisaatiomallista <br />
keskitettyyn rakenteeseen, jossa hallitukset toimivat yhtenä kokonaisuutena. <br />
<br />
<big>Viron kansalllinen sähköisten palvelujen arkkitehtuuri <br />
</big><br />
Alla kuvataan periaate, jolla toimii Viron palveluarkkitehtuuri X-väylä toimii. <br />
<br />
Tämä auttaa luomaan palvelumalleja, joissa kansalaiset ja yritykset saavat palvelut <br />
yhdestä pisteestä välittämättä, missä organisaatiossa palvelu tuotetaan. Samalla <br />
julkisen hallinnon oma tehokkuus lisääntyy. Suomessa lainsäädäntö takaa ministeriöiden <br />
riippumattomuuden ja kuntien itsenäisyyden, mikä on johtanut pirstoutuneeseen <br />
palveluarkkitehtuuriin. Tehokkaan ICT-infrastruktuurin rakentaminen on <br />
kuitenkin mahdollista nykyisenkin lainsäädännön alla. Tätä tukee vuonna 2011 voimaan <br />
tullut tietohallintolaki, joka antaa mahdollisuuden ohjata koko julkisen hallinnon <br />
tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. <br />
<br />
Pirstoutunut tietojärjestelmäpohja on mahdollista korvata kansallisella palveluarkkitehtuurilla <br />
samaan tapaan kuin Virossa on tehty. Nykyisessä toimintaympäristössä <br />
samaa asiaa tehdään useissa paikoissa, eikä informaatiota pystytä hyödyntämään <br />
yli organisaatiorajojen. Samanaikaista muutosta eri siiloissa vaativat toimenpiteet <br />
eivät nykytoimintaympäristössä ole mahdollisia. <br />
<br />
Kattavan kansallisen sähköisen tunnistamisen varmistaminen tulee olemaan eräs <br />
keskeisistä askeleista tehokkaan ICT-arkkitehtuurin luomisessa. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1, kriittinen) ===== <br />
<br />
Eri toimintoihin kehitettyjen järjestelmien tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille samaa tietoa tarvitseville järjestelmille. Kukin erillisjärjestelmä hallitsee omia tietojaan ja vastaa, että muiden tarvitsemat tiedot ovat reaaliaikaisesti, oikeassa muodossa saatavissa välitysalustan kautta. <br />
<br />
<big>Kansalliset ja muuten merkittävät hankkeet kootaan yhteen kehitysportfolioon,</big> jota priorisoidaan ja koordinoidaan keskitetysti. Kehitysportfoliossa kaikille hankkeille on nimetty omistaja ja toteuttaja. Omistaja vastaa kehitettyjen<br />
ratkaisujen sektorit ylittävästä jalkautuksesta. <br />
<br />
Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu aloitetaan valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla. Suunnittelutyö valmistuu kesäkuun loppuun mennessä 2013. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat määrärahat + laaja toteutusverkosto. <br />
<br />
• Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisu Taltioni on ensimmäinen palvelu, jolla on valmiudet uuden arkkitehtuurin mukaiseen toimintaan. Kyseessä on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa edistävä järjestelmä, jonka kautta kansalaiset saavat kokonaiskuvan omista terveystiedoistaan ja helpon mahdollisuuden edistää omaa hyvinvointiaa,. Terveydenhuollon ammattilaiset <br />
puolestaan saavat hoitoprosessia varten laajemman kokonaiskuvan potilaasta. Ensimmäinen vaihe käynnistynyt 7.1.2013 astuutahona Taltioni Osuuskunta. <br />
<br />
• Forge-pilvipalvelulaboratorio toimii kehitysympäristönä uuden palveluarkkitehtuurin mukaisille palveluille. <br />
<br />
=== rEaalIaIkaInEn TIETo käyTTöön === <br />
<br />
<big>Monia yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja voi automatisoida niin, että rutiinityö vähenee ja ajantasainen tieto lisääntyy.</big> <br />
<br />
Verkkolaskutus on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin muissa maissa. Verkkolaskutusosaamista <br />
on voitu viedä sekä EU:n harmonisointiprojekteihin että ICT-yritysten <br />
pilvipalveluvientiin. Nyt Suomen tulee hyödyntää verkkolaskutuksen pioneerimaan <br />
osaamista muissakin yritysten toiminnoissa. <br />
<br />
Seuraavaksi tulee automatisoida yritysten viranomaisille toimittamat tiedot <br />
kuten palkanmaksu, alv-raportit, tilinpäätöstiedot, hankinnat ja kirjanpito. <br />
<br />
On arvioitu, että nämä toimet toisivat pelkästään suomalaisille yrityksille yli neljän <br />
miljardin euron hyödyt vuosittain. Myös julkiselle sektorille tulisi merkittävät <br />
säästöt, harmaan talouden torjunta tehostuisi ja Suomi pääsisi vaikuttamaan alan <br />
EU-harmonisointiin ja globaalien standardien syntymiseen. <br />
<br />
Edellä mainitut toimet keventävät julkisen hallinnon työtaakkaa ja yritysten hallinnollista <br />
taakkaa. Yritysten raportointitaakka kevenee vuonna 2013 reaaliaikaisen <br />
tietoon perustuvan raportoinnin myötä, mutta suurempi osa hyödystä saadaan <br />
vuosien 2014-18 aikana. <br />
<br />
Merkittävä hyöty tulee kuormituksen tasaamisen takia. Nyt vuosisykleihin perustuva <br />
viranomaiskäsittely kuormittaa epätasaisesti työvoimaa. Kun myös tietojen <br />
oikeellisuus ja ajantasaisuus paranee, yritysten päätöksenteon perusta vahvistuu. <br />
Kun viranomaispuolella siirrytään hyödyntämään reaaliaikaista tietoa sekä tietojen <br />
prosessointia, ovat samat hyödyt saavutettavissa myös hallinnon puolella. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (polku 2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
<br />
Luodaan julkisen sektorin toimijoille valmius tietojen vastaanottoon hyödyntäen <br />
valtion nykyisiä keskitettyjä ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan. Reaaliaikaisten <br />
tietojen vastaanotto tulee saavuttaa mahdollisimman nopeasti ilman suuria muutoksia <br />
nykyisiin viranomaisjärjestelmiin. Näin varmistetaan pk-sektorille mahdollisuus <br />
siirtyä käyttämään automaattisia ja reaaliaikaisia digitaalisia työkaluja talousseuranta-, <br />
kirjanpito- ja raportointiprosesseissa aikaisessa vaiheessa. <br />
<br />
Reaaliaikaisen tiedon infrastruktuurin toteuttamiseksi perustetaan ensi tilassa <br />
laajapohjainen valtiovarainministeriön johtama ohjausryhmä. Käytännön toteutus <br />
tapahtuu neljässä projektissa, joiden tulisi valmistua viimeistään vuoden 2014 <br />
aikana. <br />
<br />
Ohjausryhmää ja projektia varten tarvitaan Real-Time Economy -ohjelman resurssien <br />
lisäksi täysipäiväiset projektipäälliköt kahdeksi vuodeksi (arvio 5–6 m€). Tietovirtojen <br />
vastaanottopalvelun toteuttamiskustannus on arvion mukaan 5 m€ <br />
(palveluna). <br />
<br />
<big>Vastuutaho</big>: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<big>Tarvittavat resurssit:</big> 5 miljoonaa euroa vuonna 2013. <br />
<br />
<br />
Ensimmäisenä tulee aloittaa seuraavat projektit: <br />
<br />
<big>rakennetaan rajapinta palkanmaksukohtaisten tietojen vastaanottoon, ansaintarekisteri ja kansalaistili</big> <br />
<br />
• Siirrytään reaaliaikaiseen palkanmaksukohtaiseen (henkilötasoiseen) palkkaraportointiin <br />
• Varmistetaan verohallinnolle vastaanottovalmius ja selvitetään lainsäädännön muutosvaatimukset <br />
• Samalla aloitetaan reaaliaikaisiin tietovirtoihin perustuvan keskitetyn ansiorekisterin määritystyö <br />
• Perustetaan kansalaistili- ja sopimuskonekonseptin mukainen palvelu tukemaan itsensä työllistämisen mahdollisuuksia. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<big>Rajapinta alv-tietojen vastaanottoon ja alv-tietokanta</big> <br />
• Rakennetaan verohallinnolle verkkolaskuun pohjautuvien ALV-raportointitietovirtojen vastaanottokyky <br />
• Otetaan verkkolaskuun perustuva raportointimalli käyttöön rakennusteollisuuden veronumeroraportointiin liittyvien velvollisuuksien automatisoimiseksi (sisältäen työmaa-avaimen ja urakkalaskutustiedot). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Rajapinta tilinpäätöstietojen vastaanottoon strukturoidussa muodossa <br />
(XBrl) <br />
• Rakennetaan sähköisten (strukturoitujen) tilinpäätösten vastaanottokyky Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) sekä verohallinnolle. Selvitetään tässä yhteydessä mahdollisuudet hyödyntää valtionhallinnolla jo käytössä olevia vastaanotto-/välityskanavia. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<big>Pk-yritysten kirjanpidon automatisointi (kassapohjaisuus alv-direktiivin suosituksen mukaisesti)</big> <br />
<br />
• Tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta Suomessa voidaan siirtyä ALV-direktiivin suosituksen mukaisesti pk-yritysten maksuperusteisiin ALV-tilityksiin. <br />
<br />
• Koska verkkolasku on perusta pk-yritysten taloushallinnon automatisoinnille, varmistetaan, että myös kuntasektori kokonaisuudessaan sitoutuu verkkolaskutuksen edistämiseen (mm. takarajojen asettamiseen ostolaskujen osalta). Kaikki viranomaismaksut tulee saada verkkolaskuina ja verkkolaskuoperaattoreiden yhteistyön vielä avoimet kohdat tulee hoitaa pikaisesti kuntoon. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
=== yhTEydET vIElä parEmmIkSI === <br />
<br />
<big>Uuden digitaalisen palvelutalouden edistäminen edellyttää kasvavia yhteysnopeuksia ja niiden häiriötöntä toimintaa.</big> <br />
<br />
Uusien digitaalisten palveluiden syntyminen ja kasvu Suomessa edellyttää, että <br />
sekä kiinteiden laajakaistaliittymien että mobiililaajakaistan yhteysnopeudet kasvavat <br />
ja näiden yhteyksien häiriöttömyys paranee. Siksi Suomen digitaalista infrastruktuuria <br />
tulee kehittää edelleen määrätietoisesti. <br />
<br />
Lisäksi Suomen kannattaa panostaa ulkomaanyhteyksien parantamiseen perusinfrastruktuurin <br />
edellytysten ja tietointensiivisen teollisuuden toimintaedellytysten <br />
kehittämiseksi. <br />
<br />
Suomen ulkomaanliikenteen varmistamiseksi tutkitaan suoran Suomen ja Saksan <br />
välisen merikaapelin – Itämeren merikaapelin – rakentamista. Hankkeeseen on mahdollisesti <br />
saatavissa EU:n ns. CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility, Verkkojen <br />
Eurooppa). Samassa yhteydessä selvitetään myös Koillisväylän kautta kulkevan <br />
pohjoisen merikaapelihankkeen tilanne. Tavoitteena on, että Suomi voisi liittymällä <br />
tähän yhteyteen toimia tietoliikenneväylänä Manner-Euroopan ja Aasian välillä. <br />
<br />
Edelläkävijämaan infrastruktuurin kehittämistä tukee hallitusohjelman tavoite <br />
edistää huippunopean laajakaistan tarjontaa ja käyttöä. <br />
<br />
Tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat tiedeyhteisöjen ja yritysten edelläkävijyyttä <br />
tulevaisuuden teknologioissa. Suomen brändiä teknologian koelaboratoriona <br />
mobiilissa infrastruktuurissa tulee kehittää entisestään esimerkiksi tarjoamalla testitaajuudet <br />
korkeakoulujen ja yritysten käyttöön. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (polku 3) ===== <br />
<br />
• LVM myöntää toimiluvat huutokaupalla laajakaistaisen 800 MHz-taajuusaleen matkaviestinkäyttöön eduskunnan loppusyksyllä 2012 hyväksymän lain mukaisesti alkuvuodesta 2013. Toimilupiin liitetään 95–99 prosentin väestöpeittovelvoite sekä sisätilapeittoa koskeva velvoite. Huutokaupan tavoitteena on tuottaa valtiolle vähintään sata miljoonaa euroa. <br />
<br />
• LVM ja Viestintävirasto selvittävät mahdollisuudet myöntää testitaajuuksia 700 MHz ja yli 3 GHz taajuusalueilla korkeakoulujen ja yritysten käyttöön Otaniemen ja Oulun yliopiston kampusten yhteyteen. Tavoitteena on mahdollistaa LTE-A-tekniikkaa käyttävien tuotteiden ja palveluiden paikallinen testikäyttö 700 MHz -alueella vuoden 2013 loppuun mennessä. <br />
<br />
• LVM edistää 700 MHz -taajuusalueen saamista matkaviestinkäyttöön vuoden 2017 alusta kansainvälisissä neuvotteluissa. Samoin pyritään saamaan koko UHF-kaistalle (470-862MHz) tarkoituksenmukainen, kansainvälisesti harmonisoitu käyttösuunnitelma, joka huomioi langattomien laajakaistayhteyksien tarpeet. <br />
<br />
• Sallitaan kunnissa nopeat tavat rakentaa kaapeleita. Kuntien tulisi sallia rakennus- ja lupamääräyksissään uudet kaivuumenetelmät kuten mikro-ojitustekniikka valokaapeliyhteyksien rakentamisessa. Mikro-ojitus on perinteisiä <br />
tapoja huomattavasti nopeampi, edullisempi, aiheuttaa vähemmän rakentamisen häiriötä sekä on myös hiiliystävällisempi vaihtoehto. Tietoyhteiskunnan laajakaistapalveluiden kapasiteettitarve kasvaa nopeasti ja edellyttää tietoliikenneverkkojen kustannustehokasta rakentamista. <br />
<br />
• Tehdään ”Älykäs kaupunki” ja ”Kasvukäytävä” -pilotteja yhteistyössä TEM:n, YM:n, alueellisten virastojen ja yritysten kanssa huippunopeiden laajakaistayhteyksien edistämiseksi. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
<big>Tarvittavat resurssit:</big> Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
=== kanSallISET TalkooT avoImEn TIEdon hyödynTämISEkSI === <br />
<br />
<big>Suomella on erinomainen mahdollisuus kehittyä globaaliksi edelläkävijäksi avoimen tiedon ja tietomassojen hyödyntämisessä.</big> <br />
<br />
Tieto on luonnonvaroihin rinnastettava raaka-aine, jonka jalostamisessa ja hyödyn<br />
tämisessä on valtava potentiaali uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisessä.<br />
<br />
Julkisen sektorin tietovarantojen avaamisella arvioidaan olevan suuria taloudellisia <br />
hyötyjä eri maissa. Esimerkkejä julkisen sektorin tietovarannoista ovat paikkatieto, <br />
tilastotieto, säätiedot, julkisrahoitteisissa tutkimushankkeissa tuotettu tieto <br />
ja kirjastojen digitoidut kirjat. <br />
<br />
Julkisella sektorilla onkin useita toisiaan tukevia hankkeita, joiden yhteisenä <br />
visiona on ”Suomi maailman fiksuimpana systeeminä (KIDE) sekä kansainvälisesti <br />
houkuttelevana datan ja siihen liittyvien kehitysympäristöjen sijaintikohteena”. Tietovarantojen <br />
avaaminen mahdollistaa monenlaista liiketoimintaa sekä tehostaa ja <br />
parantaa julkista palvelua. Samoin se parantaa palveluiden yhteentoimivuutta sekä <br />
lisää avointa innovointia yhteiskunnassa. <br />
<br />
Avoimen datan hyödyntämiseen liittyvä laaja verkosto <br />
<br />
Public-private-developer-partnership <br />
<br />
• Kehittäjä- ja käyttäjä<br />
<br />
• Kuluttajat&yritykset (”Midata”) <br />
• Fiksut kaupungit <br />
• Yrityskehitys / yhteiskuntavastuu <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö <br />
• EU Digital Europe yhteisöt <br />
• Horizon 2020 <br />
• Team Finland <br />
<br />
Hallinto <br />
<br />
• Tietoaineistojen avaaminen ja saatavuus<br />
• Tukipalvelut <br />
• Koulutus <br />
<br />
Tutkimus ja koulutus <br />
<br />
• Big Data, data-analytiikka ja algoritmit <br />
• Palveluinnovaatiot <br />
• Liiketoimintamallit <br />
• Taloudelliset vaikutukset <br />
<br />
<br />
ICT2015 <br />
<br />
KIDEohjelma <br />
• Älystrategiat – pilotit <br />
• Forge kehitysympäristö <br />
+ datainfrastruktuurit <br />
• Avoimet tietoaineistot <br />
<br />
VM <br />
• JulkICT-strategia <br />
• Avoimen datan <br />
ohjelma <br />
<br />
TEKES & Suomen Akatemia <br />
• tki-rahoitus <br />
• ketterä rahoitus <br />
”datademo” <br />
<br />
Avoimen tiedon hyödyntäminen vaatii vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. <br />
Lainsäädännön ja hallinnollisten tapojen uudistaminen voi tapahtua vain julkisen <br />
sektorin toimesta. Uudet liiketoimintamallit puolestaan syntyvät yrityksissä. <br />
Siksi on tärkeää koota keskeisistä toimijoista dataosaamisen ekosysteemi ja verkosto. <br />
<br />
Esimerkiksi Quantified Self -ajattelun tavoitteena on varmistaa, että ihminen itse <br />
voi hallita tietojansa sekä antaa luvan omien tietojensa käyttöön julkisissa ja yksityisissä <br />
palveluissa. Tämä vaatii laintarkastelua, jossa yksityisten yritysten (esim. kaupan <br />
ja rahoitusalan) on oltava kumppaneina mukana. <br />
<br />
VM käynnistää avoimen tiedon ohjelman ja toteuttaa kansallisen avoimen datan <br />
portaalin nopealla aikataululla. Näiden avulla tuetaan ja vauhditetaan datan avaamisen <br />
prosesseja hallinnossa ja seurataan niiden vaikutuksia. Avoimen tiedon <br />
ohjelmaa ja sen tukipalvelujen toteutusta viedään eteenpäin systemaattisesti <br />
avoimena ja verkostomaisena yhteistyönä hallinnon osapuolten ja aktiivisten <br />
kehittäjäyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on luoda julkisen datan avaamiselle kestävät <br />
edellytykset ja käytännöt niin, että siitä tulee hallinnon normaalia toimintaa <br />
ja tietojohtamista. <br />
<br />
OKM on käynnistänyt AVOIN-ohjelman edistämään tutkimuksen tietoaineistojen <br />
avaamista hyöty- ja innovaatiokäyttöön. Hankkeessa tehostetaan avattujen tietoaineistojen <br />
laajaa hyödynnettävyyttä ja mahdollistetaan tietoaineistojen tehokas yhdistely. <br />
Toteutukseen tulee saada mukaan aktiivinen kehittäjäyhteisö. <br />
<br />
KIDE-ohjelmassa puolestaan haetaan valtionhallinnon eri sektorit ylittäviä pilotointeja. <br />
Esimerkkinä tästä kansallinen tilannekuva, jossa luodaan reaaliaikainen <br />
näkymä muun muassa säätä ja liikennettä yhdistävälle datalle sekä viranomaisten <br />
että yleisön käyttöön. <br />
<br />
Tekes ja Suomen Akatemia suuntaavat rahoitusta avoimen datan ja tietomassojen <br />
tutkimukseen ja kehitykseen. Alan osaaminen edellyttää, että Suomessa panostetaan <br />
erityisesti data-analyysin ja algoritmiosaamisen lisäämiseen eri oppiasteilla <br />
ja tiedepolitiikassa. <br />
<br />
<br />
<big>Case: Helsinki Region Infoshare</big> <br />
<br />
:HRI tarjoaa Helsingin seudun julkista tietoa kansalaisten, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä kuntien hallinnon käyttöön. Helsingin seudun elinoloista, taloudesta, hyvinvoinnista, työllisyydestä ja liikkumisesta <br />
:on avoimesti saatavaa tietoa vapaasti ja maksutta hyödynnettävissä. Mm. marraskuussa 2012 järjestetty Apps4Finland-kilpailu ja aikaisemmin syksyllä ollut ”Open Knowledge” -festivaali perustuivat avoimen tiedon käytölle ja synnyttivät paljon jo pitkälle kehitettyjä sovelluksia, jotka perustuivat osin HRI-aineistoihin. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Luodaan avoimen datan ekosysteemi (polku 4) =====<br />
<br />
• Kootaan keskeisistä toimijoista muodostuva avoimen tiedon yhteistyöverkosto, jolle nimetään vastuullinen johtaja, ydintiimi ja tukiryhmä. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
• Varmistetaan lainsäädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. Erityisesti luodaan edellytykset sille, että ihmisellä on oikeus itseään koskevaan digitaaliseen tietoon ja sen hallintaan niin kansalaisena kuin kuluttajanakin. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
• Kootaan datan asiantuntijoista, yrittäjistä, virkamiehistä ja kehittäjistä osaajapooli ja Code4Europen mukainen kehittäjämalli, josta virastot ja organisaatiot voivat rekrytoida osaamista määräajaksi toteuttamaan projekteja. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
• Käynnistetään TEKESin toimesta pk-yrityksille nopea ja ketterä rahoitusohjelma (mallina DiGiDemo). <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
<big>Tarvittavat resurssit:</big> TKI-toiminnan osana, katso kriittinen polku 5. <br />
<br />
== 5. Suomi osaamisen avulla kärkeen == <br />
<br />
<big>Suomalainen peruskoulutus on maailman huippua, mutta monilla digitaalitalouden keskeisillä aloilla olemme kaukana kärjestä. Suomen on vastattava uusiin tarpeisiin kehittämällä relevantin osaamisen keskittymiä, jotka kannustavat investoimaan. Työttömiksi jääneiden työllistymismahdollisuuksia puolestaan tulee nostaa täydennyskoulutuksella.</big> <br />
<br />
Taloudellinen ja teknologinen murros on johtanut tilanteeseen, jossa on yhtaikaa <br />
suuri työttömyys ja pula osaavista tekijöistä. Perinteiset alat ovat tehostaneet toimintaansa <br />
eivätkä työllistä entiseen tapaan. Uusille kasvualoille puolestaan ei riitä <br />
ammattilaisia, koska mikään koulutus- tai valmennusjärjestelmä ei pysty vastamaan <br />
kyllin nopeasti syntyviin tarpeisiin. <br />
<br />
Suomessa pula ammattilaisista näkyy nyt muun muassa pelialan ja tietoturvaalan <br />
ammattilaisten niukkuutena. Kyseessä on kuitenkin maailmanlaajuinen <br />
ongelma, joka koskee useita toimialoja. Esimerkiksi EU:n kehitys- ja koulutusorganisaatio <br />
Cedefop painottaa tutkimuksessaan, että uudet työpaikat vaativat entistä <br />
enemmän osaamista. Siksi kansalaisia pitää rohkaista parantamaan ja monipuolistamaan <br />
taitojaan. <br />
<br />
Henkilöstöpalveluyhtiö Manpower toteaa kansainvälisessä selvityksessään, että <br />
noin joka kolmannella työnantajalla on vaikeuksia avoimien työpaikkojen täyttämisessä <br />
suurista työttömyysluvuista huolimatta. Selvityksessä todetaan, että ICT-osaamista <br />
tarvitaan entistä enemmän, mutta se ei ole ainoa vastaus työnantajien haasteisiin. <br />
Esimerkiksi Aasiassa nuorilla ICT-ammattilaisilla on paljon puutteita niin sanotuissa <br />
pehmeissä taidoissa eli vuorovaikutuksessa ja motivaatiossa. <br />
<br />
Osaamista pitää tarkastella sekä työllistävien yritysten että yksittäisten työntekijöiden <br />
näkökulmasta. Edellä luvussa 3. olemme todenneet, että osaaminen on kaiken <br />
kokoisille yrityksille keskeinen syy investoida maahan. Työntekijälle osaaminen <br />
puolestaan avaa työmahdollisuuksia. <br />
<br />
Yrityksille yksittäiset huippuosaajat ovat arvokkaita, mutta osaaminen on yhtä <br />
ihmistä suurempi käsite. Digitaalitaloudessa yksilön osaamisen rinnalla korostuu <br />
osaajatiimien ja verkostojen merkitys. Yritykset haluavat sijoittua sinne, missä on <br />
huippujen lisäksi osaajien verkostoja. Samoin osaamiskeskittymät vetävät puoleensa <br />
uusia osaajia. <br />
<br />
”Yritysten tulee sijoittautua kiinnostaviin innovaatiokeskittymiin perustamalla <br />
sinne tukiasema, josta verkotutaan paikallisessa ekosysteemissä”, kirjoitetaan Sitran <br />
julkaisussa Suuri siirtymä. <br />
<br />
Suomessa tällainen osaamiskeskittymä on ollut yli vuosikymmenen ajan mobiilialalla. <br />
Vielä pidempään olemme olleet metsäteollisuuden voimamaa siksi, että maassa <br />
on ollut laajaa osaamista metsäyhtiöissä, alan laitevalmistajilla, konsulttiyhtiöillä, <br />
tutkimuslaitoksilla ja viranomaisilla. Sama pitää toistaa digitaalisen talouden osalta. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että suomalainen koulujärjestelmä antaa vähintään kohtuulliset <br />
taidot lähes kaikille. Tuon alle voi hukkua se, että olemme pudonneet monilla <br />
digitaalisen talouden osaamisalueilla terävimmästä kärjestä. Tämä karsii Suomesta <br />
kiinnostuneiden yritysten joukkoa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut Suomen menestymisen kannalta seuraavat <br />
teknologiseen osaamiseen liittyvät kehityskohteet. <br />
<br />
• On kehitettävä syvää tietojenkäsittelyosaamista (Computer Science). <br />
<br />
• On varmistettava kriittinen osaamiskeskittymä avainteknologioissa, joita ovat digitaaliset palvelut ja sisällöt, pelillisyys, tietoturva, mobiliteetti ja big data. <br />
<br />
• On laitettava kuntoon tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju. <br />
<br />
• On huomioitava ICT yleisen koulutuspolitiikan kehittämisessä. <br />
<br />
<br />
Rakennemuutoksessa työttömäksi jääneiden ihmisten tukemiseksi puolestaan tarvitaan <br />
toimia, jotka estävät osaamisen katoamisen irtisanomisten ja lomautusten <br />
seurauksena. Samalla on tärkeää muistaa, että ICT-alan rakennemuutoksessa <br />
on jäänyt työttömäksi paljon muitakin kuin ICT-ammattilaisia. Siksi murroksen <br />
aiheuttamaa työttömyyttä pitää ratkoa kehittämällä monipuolisia ratkaisuja eri <br />
osaajaryhmille. <br />
<br />
=== TIETojEnkäSITTElyn SyväoSaamISEn kEhITTämInEn === <br />
<br />
Kansainvälisesti kilpailukykyisen ICT-intensiivisen tuotteen ja palvelun kehittämiseen <br />
tarvitaan laajaa osaamista. Onnistumisen kannalta on keskeistä, että yrityksellä <br />
on käytössään tietotekniikan syväosaajien ydintiimi, joka hallitsee syvällisesti <br />
tietojenkäsittelytieteen keskeiset osa-alueet. <br />
<br />
Kriittisen tärkeitä alueita ovat muun muassa algoritmisuunnittelu, diskreetit <br />
rakenteet sekä ohjelmointikielten periaatteet. Samoin tiimillä pitää olla osaamista <br />
uusimmista ohjelmistoteknologioista ja kyky soveltaa viimeisintä teknologiaa sovellusten <br />
vaatimalla tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa hajautettuja järjestelmiä, <br />
verkkoja, tietokantoja, tiedonlouhintaa, koneoppimista, pilvilaskentaa (cloud computing), <br />
sulautettuja järjestelmiä, tekoälyä ja kryptologiaa. <br />
<br />
Tämän vuoksi tarvitaan kansallinen ohjelma vahvistamaan osaamispohjan kehittymistä <br />
korkeakouluissa. Ohjelman tulee nopeuttaa yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa <br />
olevan osaamisen siirtymistä yrityksiin, jotta uusien ICT-intensiivisten <br />
tuotteiden ja palvelujen kehittyminen vauhdittuu. <br />
<br />
Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittämisessä keskeistä <br />
on avainhenkilökunnan rekrytointi avoimesti ja kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (polku 5, kriittinen) ===== <br />
<br />
ICT-osaamisen tason nostoon tarvitaan laaja-alainen 10 vuoden ohjelma, joka <br />
kokoaa erillään olevat toimenpiteet kokonaisuudeksi. ICT 2023 - ohjelma keskittyy <br />
aiheisiin, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman innovaatiotoiminnan <br />
eri toimijoiden läheistä yhteistyötä. <br />
<br />
TKI-ohjelma (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) muodostuu keskeisille osaamisalueille <br />
kohdentuvista vahvoista ja verkottuneista kärkihankkeista. Välittömästi <br />
käynnistettävät kärkihankkeet kohdistetaan ICT 2015 -työryhmän määrittelemille <br />
ja tunnistetuille strategisille osaamisalueille. Myöhemmin hankejoukkoa täydennetään. <br />
Kärkihankkeissa osaamista kehitetään monialaisesti ottaen huomioon <br />
käyttäjien tarpeet, palveluinnovaatiot ja uudet liiketoimintamallit. <br />
<br />
<br />
<big>Ohjelman organisointi</big> <br />
<br />
Ohjelman organisoinnista vastaa Tekes ja ohjausryhmän muodostavat rahoittajina <br />
Tekes ja Suomen Akatemia. Kullakin kärkihankkeella on lisäksi oma rahoittajista <br />
ja toimijoista muodostettu johtoryhmä. <br />
<br />
Ohjelman toimintaa arvioidaan ja suunnataan uudelleen tarpeen mukaan vuoden <br />
välein. <br />
<br />
<br />
<big>Nykyiset toimijat mukaan omilla työkaluillaan</big> <br />
<br />
Suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä osapuolia ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, <br />
yritykset, rahoittajat (Tekes, Suomen Akatemia), Sitra, TIVIT, ministeriöt (VM, <br />
LVM KIDE-ohjelma, OKM, TEM ym.), kehittäjäyhteisöt ja käyttäjät. <br />
<br />
Tekes osallistuu ohjelmaan usealla yrityksille ja tutkimustoimijoille suunnatulla <br />
rahoitusohjelmalla (innovaatiorahoitus, SHOK-rahoitus, FiDiPro, TUTL-rahoitus <br />
ja ennakointitoiminta). Lisäksi kehitetään erityisesti pk-yrityksille soveltuva Digi-<br />
Demo -tyyppinen ketterä rahoitusohjelma. Tämän tyyppinen rahoitus mahdollistaa <br />
nykyistä helpommin nopeat riskipitoiset kokeilut. Myös alkaville ja kasvuhakuisille <br />
yrityksille suunnattu NIY-rahoitus on käytettävissä. <br />
<br />
Suomen Akatemia osallistuu ohjelmaan muun muassa suunnatuilla hauilla, tutkimusohjelmilla <br />
ja FiDiPro-ohjelmalla ja tarvittaessa myös uusilla instrumenteilla. <br />
<br />
VTT:n erityisroolina on saada olemassa olevat ja kehitettävät teknologiat testiin <br />
ja hyötykäyttöön yrityksille. <br />
<br />
Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, erityisesti TIVIT, ovat mukana <br />
yhteistyössä omien tutkimusohjelmien ja muiden palvelujen kuten palvelujen <br />
kehittämislaboratorio Forgen kautta. <br />
<br />
Sitra ja ministeriöt osallistuvat omien kehittämishankkeiden kautta. Esimerkiksi <br />
Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanon ja avoimen <br />
tiedon ohjelman kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö KIDE-ohjelman kautta. <br />
<br />
<br />
<big>Kärkihankkeiden toteutus</big> <br />
<br />
Ohjelmassa toteutetaan useamman vuoden pituisia kärkihankkeita joustavasti. <br />
Toteutukseen osoitetaan lisää julkista tutkimusrahoitusta vähintään 15 miljoonaa <br />
euroa vuodelle 2013 ja sen jälkeen 20 miljoonaa euroa vuodessa. <br />
<br />
Kärkihankkeita perustetaan Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden toimijoiden <br />
yhteistyönä. Hankkeissa tavoitellaan pitkän tähtäimen tutkimuksen ja nopealiikkeisen <br />
soveltavan tutkimuksen tavoitteiden yhdistämistä. Tähän päästään kärkihankkeisiin <br />
määriteltävillä välitarkasteluilla. <br />
<br />
Kärkihankkeilla suunnataan merkittävää kansallisen tason strategista tutkimusrahoitusta <br />
tietotekniikka-alueelle. Toteutusmuotoina käytetään erilaisia hanketyyppejä <br />
käyttäen sekä kansainvälistä että suomalaista huippuosaamista. Useita <br />
kärkihankkeita voi olla käynnissä yhtä aikaa. Tällaiset hankkeet voisivat nostaa <br />
myös alan ja Suomen houkuttelevuutta. <br />
<br />
Yhtenä tavoitteena on palkata kansainvälisiä, korkeatasoisia alan professoreja <br />
pysyvästi suomalaisiin yliopistoihin. Tällaisten henkilöiden saaminen edellyttää <br />
suurehkoa kertapanostusta, jolla professorit voivat siirtää tutkimustoimintansa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville ja uusille <br />
tutkimusohjelmille, esimerkkinä Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamat <br />
WiFiUS-projektit ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
<br />
Kärkihankkeiden aiheita ovat esimerkiksi avoin tieto, big data, pilvilaskentaan <br />
ja data-analytiikkaan perustuvat palvelut, tietoturva sekä seuraavan sukupolven <br />
verkkojen kehittäminen. <br />
<br />
<br />
<big>Mukaan merkittävimpiin kansainvälisen toiminnan kokonaisuuksiin</big> <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa TKI-ohjelmaa. Euroopassa hyödynnetään <br />
erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta ja eri instrumentteja sekä <br />
yhteistyötä EUREKA-klustereissa. Toimintaan kytketään myös merkittävät kansainväliset <br />
yhteistyöhankkeet, kuten EIT ICT lab -toiminta Suomessa. <br />
<br />
On oleellista houkutella myös ulkomaisia yrityksiä mukaan TKI-toimintaan <br />
Suomessa. Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään kehittyvää Team <br />
Finland -verkostoa. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Lisärahoitusta julkiseen tutkimustoimintaan 15 miljoo<br />
naa euroa vuonna 2013 ja jatkossa 20 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi käyte<br />
tään ohjelmaan osallistuvien nykyisiä TKI- ja ostopalvelumäärärahoja. <br />
<br />
<br />
=== SuomI dIgITaalISTEn palvElujEn EdElläkävIjäkSI === <br />
<br />
Suomi oli pitkään matkapuhelinalan edelläkävijä teknologia- ja toimintatapa-innovaatioineen. <br />
2000-luvulla erityisesti Yhdysvalloista ja Aasiasta nousi kokonaan <br />
uuteen ajatteluun perustuvia perusteknologioita ja soveltamisinnovaatioita. Suomalaiset <br />
yritykset jäivät jälkeen uusien digitaalisten palvelujen, työkalujen ja menetelmien <br />
kehitystyössä ja lopulta myös niiden hyödyntämisessä. <br />
<br />
Suomessa panoksia laitettiin erityisesti palvelulogiikkaan, integrointitoiminnan <br />
optimointiin ja t&k-kustannusten ulkoistamiseen ja leikkaamiseen. Sen sijaan palvelu- <br />
ja tuoteteknologiset investoinnit ja ulostulot ovat olleet vähäisiä aivan viime <br />
aikoihin asti. <br />
<br />
Noustakseen digitaalisten palveluiden ja sisältöjen vientimaaksi Suomen on kehitettävä <br />
osaamista tutkimuksen sekä käytännön tekemisen kautta. Pilvipalvelut on <br />
yksi keskeinen osaamisalue, jota täytyy kehittää nopeasti, koska niissä osaamisemme <br />
on kapeaa. Suomi on kuitenkin pilvipalveluiden etulinjassa ainakin verkkopankkitoiminnassa <br />
ja verkkolaskutuksessa. <br />
<br />
Erittäin tärkeitä ovat julkisen sektorin digitaaliset palveluavaukset kuten päätös <br />
ministeriöiden palveluiden digitalisoinnista. Samoin ensimmäiset kunnat ovat lähdössä <br />
digitalisoinnissa hyvään vauhtiin. <br />
<br />
Sitran aloitteesta kunnat ovat perustaneet kehityksen vauhdittamiseksi kuntien <br />
yhteisen tietohallinnon palveluja tarjoavan yrityksen Tiera Oy. Sen tehtävänä on laatia <br />
yhdessä kuntien kanssa sähköisten palvelujen tiekartat, määritellä niiden yhteinen <br />
kansallinen arkkitehtuuri (yhteistyössä VM/JulkICT-toiminnon kanssa) ja kehittää <br />
tiekarttojen mukaiset palvelut kunnille. <br />
<br />
Tiera toimii yhtäältä kuntien tietohallintoratkaisujen yhtenäistäjänä, kansallisten <br />
ratkaisujen kehittäjänä sekä aiemmin varsin suljettujen markkinoiden avaajana. <br />
<br />
Tieran toimittajalistalla on jo lähes 100 ICT-toimittajaa. Tieran omistajina on vuoden <br />
2013 alussa yli 200 kuntaa sekä kymmeniä kuntayhtymiä ja sen omistajien yhteenlaskettu <br />
väestöpeitto on noin 60 prosenttia. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6) ===== <br />
<br />
<big>Digitalisoidaan kuntien palveluita</big> <br />
<br />
Kuntien palveluissa digitaalisuusaste on parhaissakin kunnissa muutaman <br />
prosentin luokkaa. Kunnissa on akuutti tarve edistää tuottavuutta ja parantaa <br />
palvelua. <br />
<br />
Perustettavassa kuntien pilotissa tunnistetaan joukko konkreettisia palveluja, joiden <br />
digitalisointi vaikuttaa nopeimmin ja tehokkaimmin talouteen ja asiakkaiden <br />
saamaan hyötyyn. Pilotti käynnistetään esikaupallisena kilpailuna (hankL 8 § 6 <br />
kohta), jossa yritykset, kolmannen sektorin organisaatiot, kansalaisyhteenliittymät <br />
ja yksittäiset kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksia. <br />
<br />
Avoimen kilpailutusvaiheen jälkeen käynnistetään normaalin julkisen hankinta<br />
menettelyn mukaisia hankkeita. Ensimmäisiä pilottihankkeita kehitetään Mikke<br />
lin, Oulun, Espoon, Tampereen ja Salon johdolla. <br />
<br />
Käytetään Tiera Oy:tä mahdollisimman laajasti uusien palvelujen kehittämisen <br />
yhteistyökumppanina sekä levityskanavana. Kuntaliitto tukee digitaalisten pal<br />
veluiden leviämistä omilla toimillaan. <br />
<br />
vastuutaho:BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula; Mikkelin kehitysjohtaja <br />
Soile Kuitunen; Espoon ICT-johtaja Matti Franck; ohjelmajohtaja Seppo Haataja <br />
Tredea Oy; Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>Digitaalinen logistiikkatiedon hallinta</big> <br />
<br />
Käynnistetään joustavien ja yhteensopivien tuote-, projekti- ja maksutietoratkaisujen <br />
kehitysohjelma. Tavoite on kehittää ratkaisuja, joilla tieto on yhteensopivassa <br />
muodossa läpi koko logistisen ketjun. Tavoite on tehostaa ja nostaa koko <br />
arvoketjun tuottavuutta. Ohjelma mahdollistaa asiakasystävällisten ja tehokkaiden <br />
verkkopalveluiden kehittymisen sekä synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintaa <br />
ja kilpailukykyä digitaalisen tuote- ja logistiikkatiedon hallinnasta. <br />
<br />
Vastuutahot vahvistetaan: mukana muun muassa Kaupan Liitto, Teknologiateollisuus <br />
ry ja Verkkoteollisuus ry. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>Käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio ja rakennetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Käynnistetään syksyn lisätalousarviossa hyväksytty Forge-pilvipalvelulaboratorio <br />
ja luodaan eri alojen palveludesignlaboratoriota Suomeen. Toteutetaan tarpeiden <br />
ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
>Vastuutaho:Strategisen huippuosaamisen keskittymä TIVIT, toimitusjohtaja <br />
Reijo Paajanen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 4 miljoonaa euroa, hyväksytty syksyn 2012 lisätalousarviossa <br />
<br />
=== pElIllISyyS TulEE kaIkkIallE === <br />
<br />
Pelillisyys ja pelien käyttöliittymän muodot voivat parantaa kaikkien toimialojen <br />
digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Siksi pelialan pelillisyysosaamisen saaminen <br />
käyttöön myös muilla palvelu- ja teollisuuden aloilla on tärkeä osa kilpailukyvyn <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Osaajapula on jo nyt nopeasti kasvaneen pelialan pullonkaula. Haaste kasvaa <br />
entistä suuremmaksi, kun pelialan yhtiöiden määrä kasvaa nopeasti ja toisaalta <br />
osaamista tarvitaan myös pelialan ulkopuolella. Siksi työryhmä esittää alan koulutuksen <br />
lisäämistä ja kehittämistä sekä pelillisyyden siirtämistä yrityksiin ja julkiseen <br />
hallintoon pilottien kautta. <br />
<br />
Pelinkehityksen eri osa-alueiden osaajat eivät ole saman katon alla, mikä heikentää <br />
koulutuksen tehokkuutta sekä uusien yritysten syntymistä. Eri osaajien kouluttaminen <br />
eri kampuksilla ei tue pelinkehittämisen tiimipohjaisuutta. Pelikoulutus on <br />
rakennettu muiden koulutusohjelmien kylkeen ja toimii usein vakiintuneiden alojen <br />
toimintatapojen ehdoilla. <br />
<br />
Pelinkoulutuksen haasteena on tuottaa osaamista, joka vastaa nopeasti muuttuvan <br />
alan tarpeita. Tarvitaan nykyistä paljon läheisempää yhteistyötä jo olemassa olevien <br />
yritysten kanssa sekä alan tutkimuksen laajentamista. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Pelit ja pelillisyys (polku 7) ===== <br />
<br />
<big>Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi</big> <br />
<br />
Kehitetään korkeakoulujen yhteistyötä pelialan koulutuksen laadun ja saatavuu<br />
den parantamiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto); <br />
ylijohtaja Anita Lehikoinen OKM ja pelialan yhteenliittymä Neogames, <br />
KooPee Hiltunen. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Toteutetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Siirretään pelillisyyden osaamista pelialan yrityksistä muille toimialoille ja julki<br />
seen hallintoon. Pilotit toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-<br />
ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Tavoitteena on vuoden 2013 aikana kehittää pelillisyyteen pohjautuvia pilotteja, <br />
mm. ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ratkaisuja, perustuen Taltioni-osuus<br />
kunnan tietokantoihin ja TIVITin Next Media -ohjelmassa. <br />
<br />
Vvastuutaho: Johtaja Antti Kivelä, Sitra; toimitusjohtaja Reijo Paajanen, TIVIT <br />
Next Media -ohjelma. <br />
<br />
<br />
=== TIEToTurva on ElInEhTo === <br />
<br />
Lisääntyvät uutiset tietojärjestelmiin tehdyistä hyökkäyksistä kertovat tietoturvaosaamisen <br />
tärkeydestä. Suomeen tulee luoda kansainvälisesti vetovoimainen tietoturva-<br />
alan osaajien, yritysten, palveluiden ja tutkimuksen keskittymä. Riittävä tietoturvaosaaminen <br />
vahvistaa Suomen ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. <br />
<br />
Suomen tietoturvaosaamisen taso on Euroopan kärkeä, mutta taso on kapea <br />
eikä vastaa tulevaisuuden tarpeita. Kun tietoturvasta on tullut maanpuolustuksellisesti <br />
tärkeä ala, ovat muun muassa USA, Israel ja Kiina investoineet suuria määriä <br />
tietoturvaosaamiseen. <br />
<br />
Suomessa alan yritykset ovat pääosin kasvavia, nuoria ja pieniä. Alan yli 50 yritystä <br />
työllistävät yli 2 000 ihmistä. On arvioitu, että alalla on välitön parinsadan <br />
hengen rekrytointitarve, mutta osaajien puute ja yritysten pieni koko ovat kasvun <br />
pullonkauloja. <br />
<br />
Muita alan yritysten haasteita ovat muun muassa liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaaminen. <br />
Ala on kehittynyt enemmän harrastuneisuuden kuin koulutuksen <br />
seurauksena. Myös alan sääntelyn seuraaminen on suuri haaste pienille yrityksille. <br />
<br />
Alan kannalta on oleellista ymmärtää, että tietoturvassa kyse on enemmän kokonaisten <br />
organisaatioiden ja järjestelmien (esim. sairaala) kuin yksittäisten tietokoneiden <br />
suojaamisesta. <br />
<br />
Eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän yhteistyönä laaditaan parhaillaan kansallista <br />
kyberturvallisuusstrategiaa. Sen mukaan kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä <br />
tulee olla mahdollisuus hyödyntää kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen <br />
syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tietoturva (polku 8) ===== <br />
<br />
<br />
<big>Tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta lisätään</big> <br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja tietoturvaosaamisen koulutukseen ja <br />
liiketoimintalähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM; tietoturvaryhmän puheenjohtaja Timo Kotilainen. Työryhmä täydentää itseään <br />
asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Perustetaan kansalliset keihäänkärkihankkeet ja pilotit</big> <br />
<br />
Tähdätään systeemisen tason turvallisuusajattelun kehittämiseen sekä julkisella <br />
että yksityisellä sektorilla. Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan <br />
TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
<br />
<big>Perustetaan kyberturvallisuuskeskus</big> <br />
<br />
Kansallisen kyberturvallisuus-strategian ehdotuksen mukaisesti perustetaan <br />
(LVM/ViVI/Cert-Fi-toiminnon ympärille rakennettava) kyberturvallisuuskeskus. <br />
Uuden keskuksen tulisi päätehtävänsä (kyberturvallisuusloukkausten seuranta ja <br />
tulkinta sekä viranomaisten tukeminen) lisäksi voida toimia suomalaisten tietoturvallisuusyritysten <br />
uusien ratkaisujen kehityskumppanina. Näin syntyvät edelläkävijäratkaisut <br />
mahdollistavat turvallisen ja luotettavan sähköisen toimintaympäristön <br />
lisäksi uuden vientiteollisuuden kehittämisen. <br />
<br />
vastuutaho: LVM/Cert-Fi, viestintävirasto pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kyberturvallisuusstrategian mukainen yksi miljoona euroa vuodessa. <br />
<br />
<br />
<big>Kehitetään tietoturva-alan tapahtumia ja vientiä</big> <br />
<br />
Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman ja Team Finlandin <br />
kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
=== moBIlITEETISSa pIdETTävä kärkIpaIkka === <br />
<br />
Lähivuosina datamäärät jopa tuhatkertaistuvat nykyisestä ja mobiileja internetiin <br />
kytkettyjä laitteita tulee olemaan miljardeja lisää. Tämä tarjoaa huikeasti mahdollisuuksia <br />
kasvuun ja tuottavuuden lisäämiseen. <br />
<br />
Mobiiliteknologian avulla voidaan tuoda tuottavuuden ja älykkyyden mahdollistavat <br />
langattomat ratkaisut uusille toimialoille hyödyntäen laitteiden yhdistymistä <br />
ja verkottumista. <br />
<br />
Langattomuuteen perustuvat ratkaisut voivat merkitä huomattavaa älykkyyden <br />
ja tuottavuuden lisäystä esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa, teollisuudessa <br />
ja cleantechissa. Edellä mainitut tuotteet ja palvelut yleistyvät erityisesti, jos <br />
luodaan valmiita pitkälle automatisoituja (ns. Plug and Play) ratkaisuja yhteiskunnan <br />
ja teollisuuden eri sektoreille. <br />
<br />
Mobiliteetin edelläkävijyys on perustunut vaativiin asiakkaisiin, osaamiseen <br />
panostamiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön tutkimuksessa ja <br />
standardoinnissa. <br />
<br />
Mobiilin osaamisen ympärille on syntynyt merkittävä ekosysteemi, johon kuuluvat <br />
alan yritykset erityisesti Nokia ja Nokia Siemens Networks tärkeinä veturiyrityksinä, <br />
yliopistot, Tekes, VTT sekä lukuisat muut toimijat. Tätä ekosysteemiä ei voi <br />
siirtää, mutta sen voi menettää, jos emme pidä kiinni sen globaalista kilpailukyvystä. <br />
<br />
Suomessa tulee olla johtavaa tietoliikenne- ja verkkotekniikan koulutusta, joka <br />
mahdollistaa jatkuvuuden alan tutkimuksessa ja tukee opiskelijoiden joustavaa työllistymistä <br />
valmistumisen jälkeen. <br />
<br />
Tietoliikennealan tutkimuksessa käsitellään poikkeuksellisen suurta määrää <br />
reaaliaikaista dataa. Panostaminen t&k-yhteistyöhön tukee merkittävästi datan hallinnan <br />
ja analytiikan yleistä kehitystä Suomessa. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden <br />
houkutella isoja datamääriä analysoivien maailman johtavien yritysten t&k-toimintaa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Kokonaistavoitteena on tietoliikenne- ja verkkotekniikan osaamiseen perustuvan <br />
kilpailukykyisen ekosysteemin luominen Suomeen. Se mahdollistaa alan yritysten <br />
toiminnan ja houkuttelee uusia yrityksiä sekä t&k-investointeja ulkomailta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Mobiiliosaaminen (polku 9) ===== <br />
<br />
<big>Käynnistetään alan useamman vuoden pituinen t&k-hanke</big> <br />
<br />
Hankkeen panostuskohteita ovat esimerkiksi pilvilaskentaan ja data-analytiikkaan <br />
perustuvat palvelut, seuraavan sukupolven verkkojen kehittäminen, <br />
mobiilin teknologian yhdistäminen muihin kotimaisiin edelläkävijäteknologioihin <br />
(mm. multimedia- ja anturiteknologia) ja mobiliteetin laajentaminen <br />
uusille yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreille merkittävien uusien ratkaisujen <br />
mahdollistamiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
<big>lisätään akateemista tutkimusta</big> <br />
<br />
Käynnistetään Suomen Akatemian toteuttama useampivuotinen tutkimusohjelma. <br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville <br />
ja uusille tutkimusohjelmille, esim. WiFiUS ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
Tutkimustyön kansainvälisyyttä lisätään. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
=== BIg daTa vaaTII oSaamISTa === <br />
<br />
Digitaalisessa maailmassa informaation ja tallennetun tiedon määrä on valtava. Kun <br />
yhdistetään älykkäästi ja reaaliajassa näennäisesti turhaa tietoa, pystytään luomaan �<br />
täysin uudentyyppistä, toimialojen rajoja rikkovaa tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi <br />
internet-seilailutieto, anturitiedot ja kävijämäärät. Esimerkiksi Googlen <br />
hakusanan influenssa yleisyys korreloi erittäin hyvin kansallisten influenssa-seurantatilastojen <br />
kanssa. <br />
<br />
Big data on maailmalla kuuma tutkimuksen ja soveltamisen kohde. Big datan <br />
käyttösovellukset ovat lukemattomia: asiakkaiden ostokäyttäytymisen analysointi, <br />
älykkäät energiaverkot ja sairauksien ennaltaehkäisy käyttäytymisen ja erillisten <br />
hoitotoimenpiteiden perusteella. Suomen osaaminen tällä alueella on kapeaa, vaikkakin <br />
tietyiltä aloilta löytyy huippuosaamista. Maailman parhaat osaajat löytyvät <br />
tällä hetkellä yhdysvaltalaisista yrityksistä kuten Google ja Amazon. <br />
<br />
Big data liittyy läheisesti muihin Suomen kriittisiin avainosaamisalueisiin. Tietoliikenteen <br />
osaajina olemme perinteisesti käsitelleet suuria datamääriä. Tietoturva <br />
on tärkeää kaikissa big data -tyyppisissä sovelluksissa ja tietovarannoista louhittavien <br />
tiedonjyvästen integrointi vaatii vahvaa ohjelmisto- ja tietojenkäsittelyosaamista. <br />
Julkisella puolella tietovarantojen avaaminen, yhteinen ICT-palveluarkkitehtuuri <br />
ja perinteisesti Suomessa hyvin toimiva julkinen-yksityinen-yhteistyö avaa <br />
mielenkiintoisia mahdollisuuksia. <br />
<br />
Suurimmaksi ongelmaksi big data tiedon soveltamisessa ja tietojen avaamisessa <br />
toimijat kokevat, että organisaatioilla ei ole riittävästi asiantuntemusta. Organisaatiot <br />
tarvitsevat tähän osaajia ja koulutusta. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Big Data (polku 10) ===== <br />
<br />
<big>aloitetaan hanke Big data -osaamisen kehittämiseksi</big> <br />
<br />
Tekes ja yliopistot lähtevät yhdessä yritysten (muun muassa Tieto Oy) kanssa <br />
vetämään Big Data -osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
<br />
<big>Big datan koulutusta ja tutkimusta lisätään</big> <br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja Big Datan koulutukseen ja liiketoimin<br />
talähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aalto<br />
yliopisto; puheenjohtaja Markku Lahtinen, ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen, <br />
OKM. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== TuTkImukSEn, SovElTamISEn, TuoTTEISTamISEn ja kaupallISTamISEn kETju kunToon === <br />
<br />
Osaamistarpeiden nopeat muutokset lisäävät tarvetta korkeakoulujen ja yritysten <br />
yhteistyöhön. Oppilaitosten pitää tietää, millaisia osaamistarpeita yrityksillä on. <br />
Samalla tavoin yritysten tulee pysytellä ajan tasalla siitä, millaista uutta osaamista <br />
oppilaitoksissa syntyy. Yrityksillä on myös merkittävää osaamista, jota tarvitaan <br />
koulutusohjelmien kehittämisessä. <br />
<br />
Yhteistyötä tarvitaan monella tasolla niin, että tieto kulkee huippututkimuksesta <br />
opetukseen ja sieltä edelleen yritysmaailmaan asti sekä toisinpäin. Tämä tarkoittaa <br />
osapuolten nykyistä läheisempää ja monimuotoisempaa vuorovaikutusta. <br />
<br />
Pelkkä tutkimusyhteistyö ei riitä, vaan siitä syntyvää osaamista pitää siirtää kaupallisesti <br />
menestyviin tuotteisiin. Samalla yritysten tulee ymmärtää perustutkimuksen <br />
merkitys, jota ei saa vaarantaa lyhyen tähtäimen vaatimuksilla. <br />
<br />
Tekniikan Akateemisten Teknologiabarometri kertoo, että ainakin korkeakoulujen <br />
ja yritysten yhteistyössä on tapahtunut suurin romahdus kymmeneen vuoteen. <br />
Korkeakoulut toimivat aikaisempaa itsenäisemmin ja yritykset keskenään. <br />
<br />
Etenkin ICT-ala kehittyy niin nopeasti, että tutkimuksen ja koulutuksen on vaikea <br />
täyttää muuttuvia odotuksia. <br />
<br />
Nopeutuva muutos testaa yhteistyökyvyt. Yhteistyö ei kehity kuitenkaan pelkästään <br />
tahdonvoimalla, vaan Suomeen on välttämätöntä kehittää uusia malleja, jotka <br />
helpottavat yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yksi kehitysaskel tähän suuntaan <br />
olisi palkata oppilaitoksiin välittäjähenkilöitä, jotka toimivat tulkkeina koulutuksen <br />
ja yritysten välillä. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (polku 11) ===== <br />
<br />
<big>kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia</big> <br />
<br />
Jalkautetaan toimintamalli, jossa koulutus, tutkimus ja tuotekehitys toimivat <br />
läheisessä yhteistyössä. (Esimerkiksi Luova monimuotoinen oppiminen Suomessa, <br />
Lumous). Toimintatapaan kuuluu luova, dynaaminen ja kaikkia hyödyttävä <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. <br />
<br />
Tekes käynnistää Postdoc in Residence -ohjelman, joka auttaa pk-yrityksiä saamaan <br />
syväosaamista valmistuvien alan tohtoreiden avulla. Internship-ohjelma <br />
puolestaan yhdistää yrityksiä ja maisteriohjelmista valmistuvia. Ohjelmiin voitaisiin <br />
yhdistää sopiva tuki tai kannuste alentamaan palkkauskynnystä. Tällaiset <br />
ohjelmat ovat myös kilpailuvaltteja, kun rekrytoidaan uusia kansainvälisiä <br />
opiskelijoita. <br />
<br />
Levitetään Hacking factory -toimintaa (Aalto-yliopisto). Toiminta-alusta tuo <br />
yhteen opiskelijat, opettajat ja yritykset uudentyyppiseen oppimisympäristöön, <br />
jossa oppiminen yhdistyy yritysten tarjoamien ongelmien pohjalle rakentuviin <br />
projekteihin. Näissä käytetään avoimen innovaation periaatteita ja keskeistä <br />
on yritysten sitoutuminen hankkeisiin oman henkilöstön konkreettisella <br />
työpanoksella. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä, puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto, <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE, ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM ja pääjohtaja Pekka Soini Tekes. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden <br />
mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa</big> <br />
<br />
Molempien opetuksen tasoa on syytä nostaa ja kansainvälistää. <br />
<br />
vastuutaho: Suomen yliopistot UNIFI ry. ja ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) <br />
yhdessä sekä OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== ylEISEn kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn === <br />
<br />
Edellä kuvattu teknologinen osaaminen edellyttää, että Suomeen täytyy kehittää <br />
tietoteknistä osaamista ja valmiuksia monella tasolla niin, että ihmisillä on riittävät <br />
digitaalisen yhteiskunnan lukutaidot. On arvioitu, että 90 prosenttia tämän päivän <br />
ammateista edellyttää vähintään tietotekniikan perusosaamista. <br />
<br />
Tietokirjailija Don Tapscot väittää kuitenkin teoksessaan ”Digiosaamisen ohjelmajulistus”, <br />
että kaikkialla Euroopassa vallitsee kasvava kuilu sen välillä, mitä digitaalinen <br />
mullistus edellyttää ja mitä työvoima osaa ja tietää. Työnantajilla on jatkuvasti <br />
suurempia vaikeuksia löytää työntekijöitä tieteellistä ja teknistä osaamista <br />
vaativiin töihin. Tapscot perustaa väitteensä muun muassa London School of Economicsin <br />
(LSE) eurooppalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan digiajan nuorten osaaminen <br />
on yllättävän heikkoa. <br />
<br />
Euroopan komissio ennustaa digitaalisessa agendassaan, että Euroopassa on <br />
vuonna 2015 jopa miljoona ICT-työpaikkaa täyttämättä, koska osaavia tekijöitä ei <br />
ole riittävästi. <br />
<br />
Haasteet näkyvät myös suomalaisessa työelämässä. Esimerkiksi Vuokko Hämäläisen <br />
ja Kaija Sarannon tutkimus kertoi, että terveydenhuoltoalan akateemisesti koulutetuista <br />
työntekijöistä 57 prosenttia arvioi tietotekniikkaosaamisensa huonoksi ja <br />
39 prosenttia melko huonoiksi. Viestintäyhtiö Soprano puolestaan tutki, että yli 40 <br />
prosentti suomalaisista yritysjohtajista kokee henkilöstön digitaidot puutteellisiksi. <br />
<br />
Kauppakamarin keväällä 2012 tekemä kysely kertoo, että sekä suomalaiset yritysjohtajat <br />
että toisen asteen opiskelijat pitävät tietotekniikkataitoja erityisen tärkeinä. <br />
Yritysjohtajat korostivat, että tietotekniikkaosaamista tarvitaan kaikissa tehtävissä. <br />
Opiskelijat puolestaan uskoivat tarvitsevansa tulevassa työssään tieto- ja viestintäteknologiaan <br />
liittyvää osaamista, vaikka eivät välttämättä olisi olleetkaan kiinnostuneita <br />
tietotekniikka-ammatista. <br />
<br />
Etenkin perusopetuksessa on kuitenkin vaikea vastata kasvavaan tarpeeseen. <br />
Valtakunnallisen Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) -tutkimushankkeen <br />
yhteydessä tehty selvitys kertoo tosin, että tietotekniikan käyttömahdollisuudet <br />
ovat parantuneet kouluissa. Koulujen ja alueiden väliset erot ovat silti suuret. <br />
<br />
Monissa kouluissa tietotekniikkaa on käytössä lähinnä tietotekniikkaluokissa, <br />
joiden käyttöön oppilailla on rajalliset mahdollisuudet. OPTEKin selvitys kertoo, että <br />
rehtorit suhtautuvat aiempaa positiivisemmin tietotekniikan merkitykseen koulun <br />
arjessa ja tunnistavat muutostarpeen. Toisaalta vuonna 2004 tehty perusopetuksen <br />
opetussuunnitelma mainitsee tietotekniikan vain ohimennen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (polku 12) ===== <br />
<br />
Työvoima- ja osaamistarpeen ennakointi <br />
<br />
Tällä hetkellä työvoima- ja osaamistarpeen ennakointia koordinoidaan valtakunnallisesti <br />
usean hallinnonalan yhteistyönä. Osana ennakointitoiminnan kehittämistä <br />
ICT-klusterin erityispiirteet tulee ottaa aikaisempaa konkreettisemmin <br />
huomioon. Ennakoinnin tuloksista tulee tehdä nopeasti päätöksiä, joilla koulutuksen <br />
sisältöä kehitetään joustavasti. Reagointikyvykkyyden toteutumiseen tarvitaan <br />
nykyistä toimivampi yhteistyömalli ennakoinnin, koulutuksesta päättävien <br />
tahojen ja koulutuksen tarjoajien välillä. Ennakointia tulee myös koordinoida valtakunnan <br />
tasolla, jotta osaamistarpeista muodostuu kokonaiskäsitys. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen; OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>peruskoulujen opetussuunnitelmaan internet-ajan tarpeet</big> <br />
<br />
Työryhmä esittää, että peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa <br />
työssä huomioidaan aikaisempaa vahvemmin osaamisen, oppimisen ja <br />
ajattelun taitojen merkitys kaikessa toiminnassa ja elinikäisen oppimisen perustana. <br />
Lisäksi OPS-perusteissa tulisi vahvistaa asenteellisia valmiuksia, kiinnostusta <br />
ja motivaatiota matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan. <br />
Entistä tärkeämpää tulevaisuuden osaamiselle on varmistaa myös perustaidot <br />
hyödyntää digitaalisia palveluita ja sisältöjä – myös omassa oppimisessa ja <br />
kaikessa toiminnassa. <br />
<br />
vastuutaho: Opetushallitus, opetusneuvos Irmeli Halinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kohdEnnETun kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn äkIllISESSä rakEnnEmuuToSTIlanTEESSa === <br />
<br />
ICT-alan rakennemuutos on leikannut Suomesta tähän mennessä noin 14 000 työpaikkaa <br />
parissa vuodessa. Noin 60 prosenttia työpaikkansa menettäneistä on sijoittunut <br />
uusiin työtehtäviin. Nokian ja yhteiskunnan nopeat työllistämistoimet ovat <br />
helpottaneet merkittävästi työttömyysongelmaa. Etenkin ICT-ammattilaisten työllistymistä <br />
on vauhdittanut kansainvälisten ja kotimaisten yritysten nopea reagointi <br />
osaavan työvoiman vapautumiseen. Kotimaisista yrityksistä OP-Pohjola perusti <br />
pankki- ja vakuutuspalveluita kehittävän yksikön Ouluun. Ulkomailta Suomeen ovat <br />
tulleet muun muassa Ericsson, Electronic Arts, Intel, Huawei ja Samsung. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö, Nokia ja muut julkisen sektorin toimijat aloittivat <br />
vuonna 2011 Bridge-ohjelman pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja <br />
Salossa. Ohjelma on koskenut Suomessa noin 4 500 henkilöä, joista noin 40 prosenttia <br />
on löytänyt uuden työn joko Nokialta tai muista yrityksistä. Opiskelemaan on lähtenyt <br />
noin 10 prosenttia. Monille työpaikkaansa vaihtaville on tarjottu tähän liittyviä <br />
muuntokoulutuksia. Lisäksi Bridgen avulla Suomeen on syntynyt yli 400 uutta yritystä. <br />
Tekes puolestaan on rahoittanut Innovation Mill -toimintaa, jossa on syntynyt <br />
Nokian ja NSN:n tuoteideoista jo noin 50 yritystä ja niihin noin 450 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Alan työntekijät ovat tähän mennessä sijoittuneet uusiin tehtäviin kohtuullisen <br />
hyvin. Tilanne vaikeutuu kuitenkin, koska markkinoiden ”imukyky” on heikentynyt. <br />
Siksi nyt on tehtävä uusia toimia, joilla estetään työttömiksi jääneiden osaamisen <br />
rapistuminen. Siihen työryhmä esittää yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin räätälöityä <br />
täsmäkoulutusta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen (polku 13) ===== <br />
<br />
<big>räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutus</big> <br />
<br />
Koulutushankintaa on tarpeen uudistaa ketterämmäksi. Spirit ICT Future on Pirkanmaalla <br />
toteutettava muuntokoulutushanke, jossa on mukana useita yrityksiä. <br />
<br />
Ohjelma tarjoaa ripeästi koulutusta mm. ICT-alalta vapautuneiden osaamisen täydentämiseksi <br />
uuden työnantajan edellyttämällä tavalla. Koulutuksella edistetään <br />
yritysten strategista uusiutumista nykyisten työntekijöiden osaamista täydentämällä. <br />
Tampereen toimintamalli monistetaan muille paikkakunnille. <br />
<br />
vastuutaho: Paikalliset ELY-keskukset pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Salossa. <br />
<br />
<br />
<big>Täydennyskoulutusta korkeakouluihin</big> <br />
<br />
Käynnistetään pikaisesti selvitys korkeakoulujen mahdollisuuksista ja esteistä tarjota <br />
täydennyskoulutusta tai eri aloille kehitettäviä uusia korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia <br />
työryhmän jo tunnistamille kasvualueille. Muun muassa oppisopimustyyppistä <br />
täydennyskoulutusta tulisi kehittää yhteistyössä alan yritysten <br />
kanssa ja suunnata koulutusta nopeasti alojen osaajien tarpeiden tyydyttämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: OKM, TEM, UNIFI ja ARENE. <br />
<br />
<br />
<big>Vieraskielisten kielikoulutus vähennyskelpoiseksi</big> <br />
<br />
ICT-sektorin käynnissä olevan muutoksen aikana myös moni työn perässä Suomeen <br />
muuttanut kansainvälinen osaaja on jäänyt tai jäämässä vaille työtä. Elinkeinoelämän <br />
edustajien tekemissä selvityksissä kielitaidon puutteen on toistuvasti <br />
todettu olevan kaikkein keskeisin ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisen este. <br />
<br />
Henkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat menot ovat yritykselle vähennyskelpoisia <br />
eikä niille ole laissa ilmaistu yksilökohtaista ylärajaa. Koulutettavan pitää olla <br />
työsuhteessa ja koulutuksen tulee edistää työntekijän ammatillista osaamista, <br />
koska muutoin se katsotaan työntekijän osalta palkanlisäksi. Maahanmuuttajien <br />
kielikoulutus voi tässä suhteessa olla joissain tapauksissa tulkinnanvarainen. <br />
On tehtävä selkeä linjaus siitä, että äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai <br />
saamea puhuvien työntekijöiden ammatillinen suomen tai ruotsin kielen koulutus <br />
katsotaan ammatillista osaamista edistäväksi ja täten verovähennyskelpoiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, vero-osasto.<br />
<br />
== 6. Rahoituskuilu on täytettävä ja investoinnit turvattava == <br />
<br />
<big>Aloitus- ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Samoin suurten yritysten rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet. kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta luovien yritysten rahoitus kuntoon. Samoin riskinotto on tehtävä Suomessa mielekkäämmäksi ja houkuttelevammaksi.</big> <br />
<br />
Suomalaisen yritysrahoituksen ja pääomasijoituskentän alakulo on jatkunut jo <br />
useamman vuoden. Muun muassa Suomen Pankin ja työ- ja elinkeinoministeriön <br />
teettämä yritysrahoituskysely kertoo, että etenkin pienten ja keskisuurten yritysten <br />
rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet <br />
niin, että etenkin mikroyritykset nojaavat yhä enemmän vain yhteen pankkiin. <br />
Samoin suuryritysten rahoitus on muuttunut yhä enemmän pankkikeskeiseksi. <br />
Uudet vakavaraisuusvaatimukset puolestaan ovat vähentäneet pankkien lainanantoa. <br />
Yksityinen omapääomaehtoinen raha on vähentynyt, koska tuotot eivät ole vastanneet <br />
otettuja riskejä. Vastaava ilmiö näkyy laajemminkin venture capital -toimialalla <br />
Euroopassa. <br />
<br />
Suomalainen kasvuyritysekosysteemi on viime vuosien aikana kehittynyt hyvään <br />
suuntaan. Internetin ja sähköisen kaupankäynnin yleistyminen, yrittäjäilmapiirin <br />
paraneminen, sekä kasvanut yrityshautomo- ja kiihdyttämötoiminta ovat vauhdittaneet <br />
yrittäjyyttä. <br />
<br />
Kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta liiketoimintaa ja uutta <br />
kasvua luovien yritysten rahoitus sekä kasvun edellytykset kuntoon yrityskoosta <br />
riippumatta. Julkisen ja yksityisen pääoman on tehtävä ennakkoluulotonta yhteistyötä <br />
tällä alueella. Tässä yhteydessä erityisesti aikaisen ja kasvuvaiheen pääomasijoitukset <br />
ja riskirahoitus (ns. venture capital) ovat avainasemassa <br />
<br />
Kaiken ydin on yksityisen, markkinaehtoisen rahoituksen liikkeelle saaminen. <br />
Siksi Suomessa pitää kannustaa yksityistä riskinottoa ja pääomasijoitusmarkkinoiden <br />
kehittymistä. Samalla elinkeino- ja työelämä kehittyy yrittäjävetoisemmaksi <br />
ja verkottuneemmaksi jaetun riskinoton kautta: yhä useampi ihminen toimii yhtä <br />
aikaa työntekijänä, yrittäjänä, omistajana tai yksityissijoittajana. Yksityinen rahoituksen <br />
mukana tulee yleensä myös osaamista ja verkostoja. <br />
<br />
Toimiakseen suomalainen yritysekosysteemi tarvitsee suurten yritysten lisäksi <br />
1) ”innovaatioiden kasvualustaa” eli pieniä, teknologiapainotteisia, innovatiivisia ja <br />
uutta työllisyyttä luovia yrityksiä, sekä 2) vahvasti tuotekehitykseen panostavia ja <br />
globaaliksi huippuosaajiksi tähtääviä kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Kasvuyrityksiä voi syntyä startup-kentän lisäksi myös tunnistamalla ja kehittämällä <br />
potentiaalisia pk-yrityksiä, joilla niukka rahoitus on usein kasvun rajoite. Samoin <br />
spinoffit nähdään keinona synnyttää uusia yrityksiä. Käynnissä olevan ICT-alan <br />
rakennemuutoksen yhteydessä on pyritty kannustamaan yrityksistä eropakettien <br />
kautta tai yt-menettelyllä irtautuvia osaajia perustamaan uusia yrityksiä. Rahoituksen <br />
monipuolistaminen madaltaa etenkin henkilöstön mahdollisuuksia tarttua <br />
spinoff-tilaisuuksiin. <br />
<br />
Kasvun yritysekosysteemi [KUVA]<br />
<br />
<br />
Rahoituksen ja tuotekehityspanosten kasvattamisen edistämiseksi työryhmä esittää <br />
uudenlaisia ratkaisuja, jotka on priorisoitu eri vaiheessa olevien yritysten tarpeet <br />
huomioiden. Startup-kentällä korostuu yksityisen rahoituksen ja pääomasijoitustoiminnan <br />
kehittäminen, kasvuyritysten ja vakiintuneiden suuryritysten kohdalla <br />
taas Suomen kilpailukyky ja houkuttelevuus tuotekehityspanosten ja immateriaalioikeuksien <br />
ja IPR -oikeuksien kohdemaana. <br />
<br />
=== EnkElIrahoITuSTa ja -oSaamISTa SIEmEn- ja kaSvuvaIhEESEEn === <br />
<br />
Innovatiivisten siemen- ja mikroyritysten alkutaipaleella korostuu yksityisen enkelirahoituksen <br />
ja yrittäjyyden merkitys. Suomalaiset noin 300 bisnesenkeliä sijoittavat <br />
vuosittain vain noin 10–15 miljoonaa euroa kotimaisiin yrityksiin. Ruotsin riskipääomayhdistyksen <br />
SVCA:n mukaan maassa on 3000–5000 bisnesenkeliä, jotka sijoittavat <br />
vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Yhdysvalloissa enkelisijoittajat investoivat <br />
huikeat 20 miljardia euroa vuosittain. <br />
<br />
Työryhmä näkeekin enkelisijoittajien merkityksen erittäin olennaisena siemenvaiheen- <br />
ja startup -yritysten kasvun ja rahoituksen edellytyksenä. Bisnesenkelit tuovat <br />
mukanaan tyypillisesti rahoituksen lisäksi kasvuasennetta, kanssayrittäjyyttä, <br />
osaamispääomaa ja kokemusta liiketoiminnan kehittämiseen sen kriittisessä alkuvaiheessa. <br />
Näin he lisäävät yrityksen onnistumisen edellytyksiä. <br />
<br />
Eduskunnassa loppuvuodesta hyväksytty bisnesenkeleille suunnattu kasvuyrityskannustin <br />
on erittäin tärkeä toimenpide kasvun ja yritysekosysteemin kehittymisen <br />
kannalta. Työryhmä pitää tärkeänä, että sijoituskannustin laajennetaan koskemaan <br />
myös yksityisessä tai perheomistuksessa olevia sijoitustoimintaa harjoittavia <br />
yrityksiä sekä yrityskiihdyttämöitä. Samoin määrätietoisen enkelisijoitustoimialan <br />
kehittämisen näkökulmasta on erittäin tärkeää tukea yksittäisten enkelisijoittajien <br />
kykyä hajauttaa panokset laajaan joukkoon kohdeyhtiöitä. <br />
<br />
Jatkoksi enkelirahoituksen kehittämisen osalta työryhmä suosittaa, että selvitetään <br />
yksityisten sijoitusyhtiöiden toimintaedellytysten kehittämistä. Tutkitaan mahdollisuuksia <br />
tehdä listaamattomien yritysten luovutusvoitto verovapaaksi, mikäli <br />
voitto käytetään uudelleen kasvuyhtiösijoituksiin. Näin edesautettaisiin merkittävästi <br />
pääoman kiertoa uusiin kasvuyrityksiin sekä kiihdyttämötoiminnan kehittymistä <br />
sijoitusyhtiöiksi tai ”evergreen” -mallilla toimiviksi rahoittajiksi. Evergreen <br />
-mallissa sijoituksista vapautuvaa pääomaa sijoitetaan eteenpäin uusiin kohdeyrityksiin, <br />
eikä tulouteta yhtiöstä/rahastosta. <br />
<br />
=== kaSvun ja kanSaInvälISTymISEn rahoITuSTa pääomaSIjoITukSIlla === <br />
<br />
Pääomasijoitusmarkkinoita kehittävien toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa <br />
sekä kotimaista että ulkomaista yksityistä rahoitusta siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. <br />
Tavoitteena pitää olla, että Suomeen luodaan kansainvälisesti huippuluokkaa <br />
olevan markkinaehtoisesti toimivan pääomasijoitustoimiala. <br />
<br />
Työryhmä näkee tärkeänä uutena kehitystoimenpiteenä uusien yksityisten, epäsymmetriamallilla <br />
toimivien siemen- ja aikaisen vaiheen pääomarahastojen syntymisen <br />
Suomeen. <br />
<br />
Tähän pyritään esimerkiksi nykyisen Vigo-yrityskiihdyttämötoiminnan jatkamisella <br />
ja kehittämällä niitä kohti uusien yksityisten VC-rahastotiimien muodostumista. <br />
Lisäksi valtion rahoitusta yritysten siemen- ja kasvuvaiheessa tulee painottaa <br />
entistä enemmän pääomarahastojen kautta tapahtuvaksi, suorien sijoitusten <br />
sijaan. <br />
<br />
Pääomasijoitus- eli venture capital -markkinoilla tavoite on turvata uusien Suomeen <br />
sijoittavien VC-rahastojen varainhankinta, rahastojen aiempaa aktiivisempi <br />
osallistuminen varhaisen vaiheen kehitystyöhön, yhtiöiden kasvurahoituskierrosten <br />
toteutuminen (A- ja B-rahoituskierros) sekä keskittyminen yritysten kansainvälistymiseen. <br />
Painopiste tulisi olla myös tehokkaammassa hankevirran markkinoinnissa <br />
kansainvälisille sijoittajille ja kansainvälisten sijoituskierrosten toteuttamisessa. <br />
Tämän vauhdittamiseksi työryhmä esittää uuden ”Kasvurahastojen Rahaston”-tyyppisen <br />
mallin perustamista riittävän laajana. <br />
<br />
Alku- ja kasvuvaiheen rahoitusmallit olisi mielekästä yhdistää yhden public-private-<br />
mallin alle. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita<br />
(polku 14, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Käynnistetään rahoitusohjelma alku- ja kasvuvaiheen yrityksille</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa valtion ja yksityisten rahoittajien yhteistyössä rakennettua <br />
kokonaisvaltaista rahoitusohjelmaa, joka tähtää sekä alkuvaiheen että kasvuvaiheen <br />
yritysten rahoitustilanteen parantamiseen. Riittävän kokoinen rahoitus <br />
edellyttää 60–100 miljoonan euron vuosittaista panostusta, jossa valtio vastaa <br />
40 prosentista ja yksityiset sijoittajat 60 prosentista. Näistä rahoitusohjelman <br />
varoista 40 prosenttia suuntautuu siemen- ja aikaisen vaiheen rahoitukseen ja <br />
60 prosenttia kasvuyritysten rahoittamiseen. <br />
<br />
<big>Kehitetään siemen- ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Kokonaisohjelman osana perustetaan Suomeen eri profiileilla ja toimialoilla toimivia <br />
public-private-rahastoja edellä mainitussa suhteessa. Julkinen toimija huolehtii <br />
sijoituksen pitkäjänteisyydestä ja riittävistä hallinnointiyhtiön kannusteista. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti. Rahastot toimivat <br />
epäsymmetria-periaatteella niin, että valtio tyytyy yksityissijoittajia pienempään <br />
voittoon. Epäsymmetria-mallissa tulee ottaa huomioon EU:n valtiotukisäännöt. <br />
Tekesin riittävä resurssointi rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen/Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 10–16 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
<big>Kehitetään kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Voidaan toteuttaa esimerkiksi perustamalla ns. Kasvurahastojen Rahasto II. <br />
Toteutetaan se riittävän laajana, jotta public-private -kokonaispanostus on 40–60 <br />
miljoonaa euroa vuosittain puhtaasti kasvurahoituspainotteisille VC-rahastosijoituksille. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti ja sijoitukset pitäisi <br />
olla luokiteltavissa yksityiseksi pääomaksi. Teollisuussijoituksen riittävä resurssointi <br />
rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen, Teollisuussijoitus, toimitusjohtaja <br />
Juha Marjosola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 14–24 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
=== kaSvuInvESToInTEIhIn TarvITTavan laInarahoITukSEn SaaTavuudEn varmISTamInEn === <br />
<br />
Yritykset tarvitsevat kasvuvaiheessa investointeihinsa ja käyttöpääomaa varten lainarahoitusta. <br />
Nykyisellään Finnvera voi myöntää sekä lainarahoitusta että takauksia <br />
pankkien myöntämille lainoille. Rakennemuutostilanteen vuoksi Finnveran <br />
rahoitusedellytyksiä on työ- ja elinkeinoministeriön päätöksillä laajennettu. <br />
<br />
Useista rahoitusmarkkinoiden kehityksen rakenteellisista syistä ja suhdannekehityksen <br />
vuoksi pankkien lainarahoitus pk-yrityksille on viime aikoina merkittävästi <br />
tiukentunut, vaikka valtion osallistumisedellytyksiä on vahvistettu. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15A) ===== <br />
<br />
Otetaan käyttöön pk-yritysten joukkovelkakirjalainat. Kasvavien yritysten lainarahoituksen <br />
saatavuuden varmistamiseksi työryhmä esittää, että Finnvera käynnistää <br />
uuden pk-yritysten joukkovelkakirjalaina-järjestelmän. Järjestelmä voidaan <br />
kehittää 2000-luvun alussa käytössä olleen Finnveran pk-yritysten jvk-järjestelmän <br />
pohjalta. Nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa joukkovelkakirjalaina <br />
monipuolistaisi lainainstrumenttien ja rahoittajien syndikointia ja riskinjakoa. <br />
Menettely parantaisi siten myös pankkien lainarahoituksen myöntämisen <br />
edellytyksiä. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
=== InnovaaTIoBokSIlla SIjoITukSET ja TuoTEkEhITySpanoSTukSET SuomEEn === <br />
<br />
Hallituksen esittämä t&k-menojen lisävähennys yritysverotuksessa tähtää tutkimuksen <br />
ja kehittämisen tekemiseen nimenomaan Suomessa. Näiden panostusten <br />
täysimääräiseksi hyödyntämiseksi pitää myös varmistaa, että kehitystyön tuloksena <br />
syntyneiden innovaatioiden omistus pysyy Suomessa. <br />
<br />
Aineettomat oikeudet siirtyvät helposti maasta toiseen, koska niiden omistusmaan <br />
vaihtaminen on yksinkertaista. Innovaatioiden verokannustin, ns. innovaatioboksi, <br />
pyrkii vaikuttamaan siihen, että yritys pitää tai siirtää aineettomat oikeutensa <br />
kyseiseen maahan. Innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa <br />
alhaisemmalla verokannalla. <br />
<br />
Innovaatioboksi tukisi merkittävällä tavalla suomalaisten yritysten kilpailukykyä <br />
innovaatiointensiivisillä aloilla ja loisi paremmat mahdollisuudet houkutella jopa <br />
aivan uutta tutkimus-, tuotekehitys- ja muuta liiketoimintaa ja verotuloja Suomeen. <br />
<br />
Monissa Euroopan maissa on käytössä erilaisia innovaatioboksin muotoja (UK, <br />
Hollanti, Luxemburg, Ranska, Belgia, Unkari, Espanja). Sen vuoksi useat suomalaiset <br />
yritykset selvittävät parhaillaan, missä kannattaa pitää aineettomien oikeuksien <br />
omistus ja mistä niistä saatava taloudellinen hyöty on suurin. <br />
<br />
Työryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Suomeen luodaan nopeasti kansainvälisesti <br />
kilpailukykyinen innovaatioboksi. Innovaatioboksin on katettava erilaiset <br />
aineettomat oikeudet mahdollisimman laajasti, jotta kannustimen vaikuttavuus olisi <br />
riittävä pitämään ja houkuttelemaan aineettomia oikeuksia Suomeen sekä tehokkaasti <br />
kannustamaan yrityksiä kaupallistamaan keksinnöt. Innovaatioboksin tulee <br />
hyödyttää sekä isoja että pienempiä yrityksiä, jotta veturiyrityksinä toimivat isommat <br />
yritykset eivät siirtäisi innovaatiopanostuksiaan ulkomaille ja vetäisi siten <br />
mukanaan myös pienempiä kasvuyrityksiä. Näin turvataan myös nopeimpien kasvuyritysten <br />
pysyminen Suomessa mahdollisissa yrityskauppa ja kansainvälisissä <br />
sijoituskierrostilanteissa (esimerkiksi SuperCell / Rovio). <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15B) ===== <br />
<br />
<big>Luodaan innovaatioille verokannustin</big> <br />
<br />
Luodaan Suomeen innovaatioiden verokannustin (innovaatioboksi), jonka <br />
mukaan innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa merkit<br />
tävästi alhaisemmalla verokannalla (8-12%). <br />
<br />
Alhaisemman verokannan piiriin kuuluvat tulot kaikista keskeisistä aineetto<br />
mista oikeuksista (patentit, tavaramerkit, ohjelmistojen ja muiden luovien teos<br />
ten tekijänoikeudet). <br />
<br />
Innovaatioboksin tulee hyödyttää yhtäläisesti niin isoja kuin pienempiäkin yrityk<br />
siä (ei euromääräistä rajaa). <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Staattiset verovaikutukset yli 200 miljoonaa euroa. <br />
Dynaamiset verovaikutukset tulee arvioida. <br />
<br />
Toteutetaan hallituksen esitys tutkimuksen ja kehityksen kolmen vuoden lisävähennyksestä. <br />
Lisäksi työryhmä ehdottaa vähennyksen muuttamista pysyväksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela.<br />
<br />
== 7. Uusilla toimintatavoilla innovaatioita == <br />
<br />
<big>Uudet innovaatiot vaativat digitaalisessa maailmassa toimintatapoja, joissa korostuvat nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne. Samoja ominaisuuksia vaaditaan äkillisen rakennemuutoksen hoitamisessa.</big> <br />
<br />
Kilpailukyky edellyttää digitaalisessa maailmassa uudenlaisia toimintamalleja <br />
sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Uudet toimintatavat ovat välttämättömiä <br />
siksi, että innovaatioiden pitää syntyä entistä nopeammin ja niiden tekemiseen tarvitaan <br />
entistä enemmän useiden toimijoiden verkostoja. <br />
<br />
Nopean oppimisen vaateen kuvaa erinomaisesti IMD:n professori Peter Lorange <br />
artikkelissaan ”Ultra-rapid Management Processes”. <br />
<br />
”Vaaditaan johtamismalleja, jotka mahdollistavat uusien liiketoimintojen tuomisen <br />
markkinoille ensimmäisenä sekä parhaimpien ideoiden ultranopean levittämisen <br />
maailmalle”. <br />
<br />
Verkostojen voimasta puolestaan kirjoitetaan osuvasti muun muassa Sitran julkaisussa <br />
”Suuri siirtymä”: ”T&k-toiminnan globaalisaation hyödyntäminen edellyttää <br />
siirtymistä hajautettuun organisaatiomalliin, jossa innovaatioprosessi tapahtuu <br />
yhteistyössä eri yksiköiden, partnereiden, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa”. <br />
<br />
Verkostomainen ja nopea toiminta vaatii uudenlaista ajattelua organisaatioiden <br />
johtamisessa. Johtamismallit ovat kehittyneet pitkälti 1900-luvun teollisuudessa, <br />
mikä aiheuttaa haasteita 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Professori CG. Prahalad <br />
kirjoittaakin johtamisen muuttuvan tällä vuosisadalla monella tavalla. ”Johtamista <br />
hallinneet ajatuksemme täytyy arvioida uudestaan muun muassa vallan, <br />
rakenteiden, hierarkian, kontrollin, koordinaation, omistamisen ja kannustimien <br />
osalta”. <br />
<br />
Verkostoitumisen ja nopeuden vaade osuu ensimmäisenä kansainvälisessä kilpailussa <br />
oleviin yrityksiin. Sama vaatimus koskee kuitenkin koko yhteiskuntaa <br />
kolmesta syystä. Yritykset eivät pysty uudenlaiseen toimintatapaan, jos koko muu <br />
yhteiskunta toimii vanhoilla malleilla. Lisäksi julkinen sektori on usein keskeinen <br />
kumppani verkostoissa, joissa kehitetään uusia asioita. Samoin on tärkeää oivaltaa, <br />
että uudet toimintamallit tuovat tehoa myös julkiselle sektorille ja parantavat julkisia <br />
palveluita. <br />
<br />
World Economic Forumin The Global Information Report korostaa, että elämme <br />
hyperverkottuneessa maailmassa, jossa kansalaisten, yritysten ja valtion suhteet <br />
muotoutuvat uudella tavalla. ”Se tuo uusia mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta ja <br />
hyvinvointia synnyttämällä uusia tuotteita ja palveluita sekä parantamalla tapaa, <br />
jolla julkiset palvelut tuotetaan.” <br />
<br />
Samalla on toki syytä muistaa WEF:n varoitus, että hyperverkottuneisuus synnyttää <br />
uusia haasteita kuten tietoturvan murtuminen, verkkorikollisuus ja uhat yksilöiden <br />
tietosuojalle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut edellä kuvattuja tarpeita kehittää nopeutta <br />
ja verkostomaisia toimintamalleja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lukemattomissa <br />
työryhmän käymissä keskusteluissa on noussut esiin samankaltaisia <br />
kokemuksia siitä, kuinka eri toimijat työskentelevät siiloissa, joiden ylittäminen on <br />
syystä tai toisesta vaikeaa. Yritysten ja julkisen sektorin keskustelu on usein mutkikasta <br />
ja yhteistyö eri toimialojen välillä on ohutta. <br />
<br />
Nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne ovat tärkeitä myös silloin, kun ratkotaan <br />
äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamia ongelmia. Tarvitaan ennakkoluulottomia <br />
ratkaisuja, joissa julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Uusia ratkaisumalleja <br />
täytyy kokeilla, koska ei ole olemassa patenttiratkaisuja, joilla ongelmat <br />
voisi takuuvarmasti korjata. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä tekee ehdotuksia, jotka tähtäävät <br />
<br />
• innovatiivisuuteen julkisten palveluiden kehittämisessä, <br />
• erilaisten osaamisten kohtaamiseen ja uudenlaisten ekosysteemien syntymiseen, <br />
• yritysten palveluviidakon purkamiseen ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen sekä <br />
• toiminnan nopeuttamiseen niin, että asioita samalla kehitetään pitkäjänteisesti. <br />
<br />
=== julkISET palvEluT EdElläkävIjöIkSI === <br />
<br />
Julkisella sektorilla on merkittävä tarve tehostaa ja parantaa palveluitaan digitaalisilla <br />
ratkaisuilla. Tarvetta tehokkuuteen lisää julkisen sektorin velan kasvu ja huoltosuhteen <br />
heikkeneminen. Palvelujen parantaminen puolestaan on tärkeää, koska <br />
sähköiseen maailmaan kasvaneet kansalaiset odottavat saavansa yhä enemmän palvelua <br />
verkossa. Yritykset taas voivat saada merkittäviä säästöjä, jos niiden tarvitsemat <br />
julkiset palvelut ovat automatisoituja. <br />
<br />
Työryhmä näkee, että uusia julkisia palveluita tulisi kehittää ennakkoluulottomasti <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Julkiset palveluhankinnat voivat <br />
toimia osaltaan uusien innovaatioiden veturina tilanteissa, joissa uutta teknologiaa <br />
voidaan yhdistää palveluun. <br />
<br />
Tästä erinomaisena esimerkkinä on verohallinnon jos usean vuoden yli jatkunut <br />
johdonmukainen palvelukehitys. Työ lähti liikkeelle työprosessin uudelleenmäärittelystä <br />
ja systeemisen muutoksen tarpeen ymmärtämisestä. Case Vero. <br />
<br />
Uusien palveluiden kehittämisessä pilotit ovat tärkeä toimintamalli, jossa yhdistyvät <br />
nopea toiminnan käynnistäminen ja riskin rajaus. Pilottien avulla asiakas ja toimittaja <br />
voivat luoda täysin uusia palveluita ja prosesseja, joita muut eivät ole vielä testanneet. <br />
<br />
Kokeilukulttuurin hyödyt voivat olla suuret. Julkinen sektori saa innovatiivisia <br />
ratkaisuja, jotka tehostavat ja parantavat palvelua. Yritykset puolestaan saavat referenssejä, <br />
jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä etenkin vientimarkkinoilla. <br />
<br />
Alla ovat keskeiset julkisen sektorin ominaispiirteet, joita digitaalisessa maailmassa <br />
tarvitaan. <br />
<br />
• Nopea palvelu. Tehokas julkinen sektori palvelee asiakaslähtöisemmin sekä <br />
kansalaisia että yrityksiä. <br />
<br />
• älykäs asiakas. Kilpailukykyinen julkinen sektori on myös älykäs asiakas <br />
yksityiselle sektorille. <br />
<br />
• Ennakkoluuloton kokeilija. Julkinen sektori kokeilee rohkeasti uusia ratkaisuja. <br />
Pilotit ovat kokeiluväline, joilla voidaan toimia nopeasti ja pitää riskit <br />
kohtuullisina. <br />
<br />
•kilpailun edistäjä. Kilpailukykyinen julkinen sektori lisää kilpailua kotimarkkinoilla. <br />
<br />
• Tehokkaiden rakenteiden luoja. Julkinen hallinto tukee yhteisiä rakenteita, <br />
jotka mahdollistavat joustavat toimintamallit. <br />
<br />
===== Case Sähköistä verotusta ===== <br />
<br />
:Verottaja on edennyt jo vuosien ajan systemaattisesti kohti automatisoitua palvelua, jossa sekä verovelvollisten että verottajan omat toiminnot on sähköistetty mahdollisimman pitkälle. <br />
: <br />
:Kehitystyö on helpottanut sekä asiakkaan että verohallituksen työtä. Tämä on edellyttänyt, että verottaja on miettinyt kaikki omat prosessinsa uusiksi. Siksi verottaja on edennyt kehityspolulla askeleittain niin, että ensimmäiset askeleet otettiin jo 1990-luvulla. Silloin alkoi kokeilu veroehdotusten tekemisestä valikoiduille asiakkaille. <br />
: <br />
:Monien askeleiden jälkeen kaikki kansalaiset alkoivat saada veroehdotuksen, joiden täydentäminen piti kuitenkin tehdä paperilla. Nyt noin 5,5 miljoonaa asiakasta saa esitäytetyn veroehdotuksen. Täydennettävää on noin 1,5 miljoonalla verotettavalla, joista kolmasosa tekee täydennykset sähköisesti. <br />
: <br />
:Digitalisointi ei ole johtanut henkilöstön irtisanomisiin, mutta henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta. Samaan aikaan monien tehtävät ovat muuttuneet entistä enemmän asiantuntijatehtäviksi. Asiakkaille tämä on tiennyt laadukkaampia ja nopeampia neuvontapalveluita. <br />
: <br />
:Kehitysmahdollisuuksia on edelleen paljon. Esimerkiksi verotilijärjestelmä mahdollistaisi sen, että verovelvollinen voisi kuitata verovelkoja ja –saamisia keskenään. Tämä yksinkertaistaisi rahaliikennettä veronmaksajan ja valtion välillä ja säästäisi kaikkien aikaa ja rahaa. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (polku 16) ===== <br />
<br />
<big>luodaan esikaupallisten pilottien malli julkiselle sektorille</big> <br />
<br />
Kehitetään esikaupallisen vaiheen toimintamalli, jossa esimerkiksi kunta esittää <br />
yrityksille ongelman, johon yritykset etsivät uuden ratkaisun. Sen jälkeen kunnan <br />
haasteet parhaiten ratkaiseva yritys voi jalostaa ratkaisun edelleen tuotteeksi, <br />
jota päästään kokeilemaan. Pilotin kautta luodaan malli, joka monistetaan ja levitetään <br />
julkisen sektorin organisaatioiden käyttöön sekä pidetään huoli palveluiden <br />
ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. <br />
<br />
Esikaupallisella hankinnalla voidaan edistää uusien markkinoiden syntymistä <br />
ja yritys saa samalla kaupallisen referenssin, mikä auttaa kasvu-ja <br />
vientiponnisteluissa. <br />
<br />
Toimeenpano: VM, ICT-johtaja Timo Valli; Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka <br />
Mäki-Lohiluoma. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista</big> <br />
<br />
Suomalaisia ohjelmistoyrityksiä syrjivä sääntely liittyy etenkin Hanselin koordinoimiin <br />
julkisiin kilpailutuksiin. Etenkin referenssivaatimukset kilpailutuksissa <br />
sulkevat usein ulos suomalaiset, pienet ohjelmistoyritykset. Tämä karsii vaihtoehtoja, <br />
tukee asemansa saavuttaneiden suurten yritysten asemaa ja rajoittaa kasvuyrittäjyyttä. <br />
Työryhmä ehdottaa, että julkisen hankinnan ehtoja muokataan niin, <br />
että ne avaavat ovia uusille innovaatioille. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>perustetaan kansalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus</big> <br />
<br />
ICT-2015 työryhmän ehdotuksesta on vuoden 2012 viimeisessä lisätalousarviossa <br />
myönnetty rahoitus kansalaisen SOTE-palvelujen kehittämiskeskuksen <br />
perustamista koskevan selvityksen laatimiseksi. <br />
<br />
Selvityksen perusteella tehdään esitys keskuksen perustamisesta vuonna <br />
2014. Perustettava keskus toimisi palvelujen järjestäjien, ammattilaisten, asiakkaiden <br />
ja ICT-toimittajien yhteistyön, asiakaslähtöisen palvelumuotoilun foorumina <br />
ja yhteisten toimintamallien kehittäjäyhteisönä. Hyödynnetään toiminnassa <br />
VTT:n osaamista ja toimintaa Sote-palveluiden konseptoinnissa ja mallinnuksessa <br />
(tutkimusjohtaja Tatu Koljonen). <br />
<br />
vastuutaho: STM/neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen, VM/ICT-johtaja <br />
Timo Valli ja TEM <br />
<br />
Tarvitavat resurssit: Myönnetty vuoden 2012 viimeisessä lisäbudjetissa <br />
200 000 euroa perustamista koskevan selvityksen laatimiseen, vuodesta 2014 <br />
alkaen varaus selvityksen perusteella budjettiin. <br />
<br />
=== TörmäyTTämISEn ja EkoSySTEEmIEn EdISTämInEn === <br />
<br />
Uusien innovaatioiden syntyminen edellyttää, että erilaiset osaamiset kohtaavat <br />
nykyistä paremmin monella tasolla. Siksi Suomeen tulee kehittää toimintamalleja, <br />
jotka vauhdittavat yhteistyötä sekä vuorovaikutusta niin toimialojen sisällä että eri <br />
toimialojen välillä. <br />
<br />
Esimerkiksi strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit ovat monien arvioiden <br />
mukaan onnistuneet hyvin toimialojen sisäisessä törmäyttämisessä, mutta toimialarajat <br />
ylittävissä kohtaamisissa ja kansainvälisessä yhteistyössä monet näkevät <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Lukuisissa työryhmän käymissä lähetekeskusteluissa on korostunut ekosysteemien <br />
luomisen ja osaamisen ristiinpölytyksen merkitys.Ekosysteemejä tarvitaan, <br />
koska kaikki suurimmat globaalit haasteet edellyttävät systeemisiä ratkaisuja. Esimerkiksi <br />
terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen voi onnistua vain, jos on olemassa <br />
arkkitehtuuri, johon kaikkien yksityisten ja julkisten toimijoiden ratkaisut kytkeytyvät. <br />
Tässä on pienellä maalla aivan erityinen etu, jota pitäisi pystyä hyödyntämään. <br />
<br />
Teknologisten välineiden ja ratkaisujen puute ei ole enää perimmäinen este. <br />
Hidasteet ja esteet ovat organisaatioissa, vanhoissa toimintatavoissa ja prosesseissa <br />
sekä viime kädessä asenteissa. Jotta niitä voidaan muuttaa, tarvitaan uusia tapoja <br />
tehdä työtä sekä työtapoja palvelevaa teknologiaa. Lisäksi tarvitaan ekosysteemejä, <br />
joissa toimintaympäristö viritetään teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä silmälläpitäen <br />
optimaaliseksi. <br />
<br />
Ekosysteemiin kuuluu monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista <br />
osaamista ja riskien oton kyvykkyyttä. Samoin tarvitaan sekä yksityistä että <br />
julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille ja palveluille. Tarvitaan myös laadukasta <br />
regulaatiota ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se vaatii myös saumatonta <br />
yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten ekosysteemin <br />
osien täytyy olla kyvykkäitä kytkeytymään kansainvälisiin verkostoihin. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain sitä kautta, että ekosysteemin laatu ja sen ympärille <br />
rakentuva relevantti osaaminen ovat maailman huippua. <br />
<br />
Törmäyttäminen voi tapahtua ympäristöissä, joissa kohtaamiset ovat luonnollisia. <br />
Siksi kohtaamisia tapahtuu luontevasti esimerkiksi alueiden sisällä tai toimialaverkostoissa. <br />
Digitaalisten palveluiden kehittyminen edellyttää, että ICT-alan osaajat <br />
ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi konepajateollisuuden ammattilaisten <br />
kanssa. <br />
<br />
Alueellisista törmäytyskanavista hyviä esimerkkejä ovat Tampereen Uusi Tehdas, <br />
Oulun Yritystakomo ja useilta paikkakunnilta löytyvät Tampereen mallin mukaiset <br />
Protomo-yrityskiihdyttämöt. Strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit puolestaan <br />
ovat esimerkkejä toimialaverkostoista, joissa saman alan yritykset kehittävät <br />
yhdessä teknologiaa, jota useammat yritykset voivat hyödyntää. <br />
<br />
Nokia-klusterista työttömäksi jäävien osaamisen yhdistäminen puolestaan tarvitsee <br />
akuutteja ratkaisuja, joissa hyödynnetään ekosysteemin ja törmäyttämisen <br />
malleja. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Törmäytys ja verkostohankkeet (polku 17) ===== <br />
<br />
<big>Alueelliset verkostohankkeet </big><br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman Innovatiiviset-ohjelman (INKA) tavoitteena <br />
on vahvistaa kansanvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä <br />
Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan <br />
luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä <br />
ja edelläkävijämarkkinoita. <br />
<br />
Tuetaan alueellisten osaamiskeskittymien syntyä. Kannustetaan alueita rakentamaan <br />
nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet vahvistavat <br />
toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä osaamisohjelmilla, <br />
joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
toimintaa. <br />
<br />
Pilottina avointen järjestelmien osaamiskeskittymän kehittäminen. Kehitetään <br />
digitaalisen osaamisen keskittymää toteuttamalla osaamisohjelmia muun muassa <br />
kokonaisarkkitehtuurien, suurten järjestelmien hallinnan ja avoimien skaalautuvien <br />
palvelujärjestelmien alalla. Suunnataan hankeportfolio tukemaan kansallisen <br />
infrastruktuurin muutosta ja julkishallinnon ja avoimia terveydenhuoltoalan <br />
järjestelmäkehityshankkeita. <br />
<br />
Tavoitteena on luoda verkostot uuden kansallisen veturi-ilmiön muodostamiseksi <br />
ja vaihtoehdoksi suuryrityksille mm. julkishallinnon palvelukehityshankkeissa. <br />
Toteutetaan osaamisohjelmat muutamille valikoiduille erityisosaamisalueille, <br />
jotka edesauttavat kokonaisratkaisujen toteuttamista: <br />
<br />
• Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut ja -strategiat, palveluliiketoiminnan ja teknisten ratkaisujen yhteissuunnittelu <br />
• Suurten järjestelmien tekninen hallinta, optimointi ja toteutus <br />
• Avoimet ja skaalautuvat palvelujärjestelmä-, tietoturva- ja informaationhallinnan kehitysmallit sekä käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta <br />
<br />
Toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana avausprojektin sisällä mahdollisesti <br />
osana tulevaa INKA-ohjelmaa. <br />
<br />
vastuutaho: BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula, STM/neuvotteleva virkamies <br />
Hannu Hämäläinen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kaksi miljoonaa euroa vuodessa 2013–2017. <br />
<br />
<big>Toimialakohtaiset törmäytykset</big> <br />
<br />
<big>Selvitetään edellytykset uusien digitaalisten ekosysteemien rakentamiseen</big> <br />
<br />
Sähköinen terveysteknologia ja älykkäät vanhuuspalvelut ovat suuria kasvumahdollisuuksia <br />
ikärakenteen muuttumisen vuoksi. Selvitetään vuoden 2013 aikana, <br />
löytyykö näiden aihealueiden ympärille yritysten (esim. Mawell Oy) ja tutkimuslaitosten <br />
muodostama joukko, joilla olisi kiinnostusta tehdä näistä laajempi kehitysohjelma. <br />
Yhtenä mahdollisena kohteena on Salo, jossa on jo käynnistetty hyvinvointiteknologian <br />
(erityisesti vanhuspalvelut) kehitysympäristön rakentaminen. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>digitaalisen koulutusliiketoiminnan kehittäminen</big> <br />
<br />
Koulutusliiketoiminnan ja ICT-sektorin törmäyttämöitä pilotoidaan Jyväskylässä, <br />
Tampereella ja Oulussa. Lisäksi Turun yliopistolla, Salon kaupungilla ja paikallisilla <br />
yrityksillä on alan kehityshanke Näistä kaupungeista löytyy valmiita tuotteita, <br />
palveluratkaisuja ja sisältöjä molemmilla sektoreilla joiden yhteistyömahdollisuuksia <br />
ei ole hyödynnetty. <br />
<br />
Törmäyttämisellä on tarkoitus hakea uusia palveluratkaisuja ja nopeita tuloksia. <br />
Tavoitteena on tuoda ICT-ja EDU-sektorit yhteen uudella tavalla, olemassa olevia <br />
rakenteita tehokkaammin ja innovatiivisemmin hyödyntäen. Tällöin saavutettavien, <br />
alueellisten hyvien käytänteiden pohjalta voidaan rakentaa laajemmin <br />
sovellettavia malleja koko maahan. Törmäyttämö luo ihmisten, ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien <br />
yllättäviä kohtaamisia yli toimialojen ja alueiden rajojen. <br />
Uudenlaisen yhteistyön tavoitteena on luoda kansainvälistä liiketoimintaa. <br />
Viennin tueksi luodaan uudet tehokkaat toimintamallit. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
resurssit: 1 miljoona euroa/vuosi. <br />
<br />
<big>Suomen kauppakamareiden digitalisaatiohanke</big> <br />
<br />
Tavoitteena on kertoa etenkin pk-yrityksille, miten informaatioteknologian uusia <br />
mahdollisuuksia voi parhaiten hyödyntää. Hanke esittelee informaatioteknologian <br />
mahdollistamia uusia toimintatapoja sekä askeleita, joiden avulla uusiin teknisiin <br />
ratkaisuihin ja toimintamalleihin kannattaa siirtyä. Samoin kiinnitetään huomiota <br />
digitalisaation haasteisiin kuten tietoturvaan ja itsensä johtamiseen digitaalisessa <br />
ympäristössä. Hankkeen aikana on tilaisuuksia yhdeksäntoista kauppakamarin <br />
alueella sekä valtakunnallinen tilaisuus Helsingissä. Tavoite on digitalisaatiokehityksen <br />
nopeuttaminen. Kohderyhminä ovat etupäässä suomalaiset pk-yritykset, <br />
kunnat ja muut paikalliset toimijat. <br />
<br />
vastuutaho: Keskuskauppakamari, Senior Advisor Ilkka Lakaniemi <br />
<br />
<br />
<big>Sähköinen treffipalvelu ICT-osaajien ja asiakkaiden välille</big> <br />
<br />
Teknologiateollisuus ry:n johdolla tehdään verkkopalvelu, jonka pääteemana <br />
on yritysten uudistuminen. Sivusto on suunnattu etenkin pk-yrityksille, joilla on <br />
nopea tarve uudistua kansainvälisen kilpailun paineessa. Sivustolle rakennetaan <br />
osio, jonka kautta digitaalisista palveluista kiinnostuneet yritykset voivat löytää <br />
oikeanlaista ICT-osaamista juuri omaan tarpeeseensa. Sivustolla myös herätetään <br />
yrityksiä digitaalisten palveluiden mahdollisuuksista case-esimerkkien kautta. <br />
<br />
vastuutaho: Teknologiateollisuus, johtaja Jukka Viitasaari. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>greenICT” ja älykkäät kaupunkiympäristöt</big> <br />
<br />
Tavoitteena on koota suomalaisen energia- ja ympäristöalan sekä ICT-alan huippuosaaminen <br />
(ml. start-up- ja kasvuyritykset) tukemaan laaja-alaisesti kolmen <br />
kaupunkialueen suunnittelua ja kehitystä sekä yritystoiminnan kasvua. Toimenpide <br />
toteutetaan kolmen vuoden aikana. <br />
<br />
vastuutaho: toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 2 milj. euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut Nokia-klusterin ongelmiin (polku 18) ===== <br />
<br />
<big>Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi</big> <br />
<br />
Monissa maissa on pula ICT-osaajista, joita Suomessa puolestaan on jäänyt työttömiksi <br />
rakennemuutoksen takia. Suomalaisten heikkoutena on tuote- ja palveluosaamisen <br />
tuotteistamisen ja markkinoille vieminen. Tästä käytännön esimerkkinä <br />
toimii ICT 2015 -työryhmän työn osana Saksassa ja Sveitsissä tehty <br />
markkina-analyysi, jonka mukaan suomalaisen ICT -osaamisen tuotteistaminen <br />
Saksan ja Sveitsin markkinoille tarjoaa välittömiä liiketoimintamahdollisuuksia <br />
suomalaisyrityksille. <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa pilottitoimenpiteitä, jotka parantavat yritysten kykyä luoda <br />
globaalisti myytäviä tuote- ja palvelukonsepteja: <br />
<br />
• muuntokoulutusta mobiiliosaajille. Yhteiskunnan ja yritysten yhdessä tukema globaalin tuotemarkkinoinnin muuntokoulutus- ja projektityösopimusohjelma, joka tarjoaa alan osaajille nopean siirtymisen matkapuhelimista uusille toimialoille sekä yrityksille kokenutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Erityisenä fokusalueena pilottivaiheessa Tampereen ja Oulun ICT-osaajat. <br />
<br />
• “Ensiasiakkuudesta moniasiakkuuteen”- rahoitusmalli. Uudet rahoitusmallit tukemaan tuotteiden ja palveluiden myyntiä useille asiakkaille ja markkinoille samanaikaisesti (nyt pk-yritykset keskittyvät usein yhteen isoon asiakkaaseen <br />
kotimaassa ja putoavat tyhjän päälle alihankintaverkon purkautuessa). Mallina Vision+, joka ei sijoita omistusosuuteen yrityksessä vaan sen tuotteiden ja palveluiden myyntiin (tuotto provisiona tuotteiden ja palveluiden myynnistä). Osa tässä raportissa ehdotetun alku- ja kasvuvaiheen yrityksille suunnatun rahoitusohjelman (polku 14) resursseista tulisi suunnata <br />
Vision+ -mallisiin rahastoihin. Myös osa vastikkeettomista julkisista yritystuista pitäisi kohdistaa tähän tarkoitukseen (esim. Tekesiin luodaan uusi ”Globaali tuotteistusosaaminen” -ohjelma). Pilottivaiheessa uusi rahoitusmalli <br />
kehitetään ja otetaan koekäyttöön suomalaisen ICT-osaamisen viennissä Saksan ja Sveitsin markkinoille. <br />
<br />
• “Suomi projektitoimisto” asiakasklusterissa Perustetaan Suomi Projektitoimisto Saksan koneenrakennusklusteriin <br />
ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusteriin. Projektitoimistot syntyvät alhaalta ylöspäin kohdemarkkinoilla asuvien, paikalliset liiketoimintamahdollisuudet tuntevien asiantuntijoiden sekä kotimaisten alueellisten elinkeinoyhtiöiden, yritysten ja yliopistojen yhteistyönä. Projektitoimistot tarjoavat suomalaisyrityksille toimipisteen lähellä asiakasta ja mahdollistavat alihankinta- ja liiketoiminnan kehitysprojektit asiakkaan toimitilojen läheisyydessä. Näillä markkinoilla fyysinen läsnäolo on erityisen tärkeää, sillä paikalliset yritykset pitävät alihankintaverkostonsa lähellä. Projektitoimisto toimii ”sillanpääasemana” suomalaisyritysten myynti- ja tuotekehityshenkilöiden lyhyt- tai pitkäaikaiselle työskentelylle kohdemarkkinoilla. Uudenlaiset projektitoimistot Saksan koneenrakennusklusterissa ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusterissa kohdistuvat suomalaisyritysten tarpeisiin, joita julkiset ja yksityiset viennin edistämisorganisaatiot eivät pysty täyttämään maantieteellisen läsnäolon, paikallisten markkinoiden syvätuntemuksen ja toiminnan joustavuuden osalta. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta kehittää konseptia edelleen nyt tehdyn selvityksen pohjalta.<br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 1,5 miljoonaa euroa/vuosi. <br />
<br />
<br />
<big>kaato – kansainväliset yritykset Suomeen</big> <br />
<br />
Vuoden 2012 lisätalousarviossa on myönnetty rahaa Suomen markkinoimiseksi <br />
kiinnostavana ICT-alueen investointikohteena ulkomailla. <br />
<br />
Laajennetaan invest-in-toimintaa tukemalla suoraan kansallisen business-in-toimintamuodon <br />
(suora neuvottelutoiminta hyödyntäen olemassa olevia liiketoimintakontakteja <br />
ja liiketoimintaosaamista) syntymistä ja vapautuvan kapasiteetin <br />
toimintaedellytyksiä. Tässä tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. <br />
Lisäksi TEM tulee laatimaan Suomen maabrändityötä eteenpäin vievälle ulkoministeriön <br />
organisaatiolle Kitkaton Suomi -yhteenvedon, jonka tarkoituksena on <br />
vaihvistaa Suomen osaamisbrändiä. <br />
<br />
Tutkitaan VTT:n systemaattista käyttöä ulkomaisen t&k:n houkuttelussa. Malli <br />
voidaan ottaa esimerkiksi Singaporesta, joka on tuotteistanut jatkuvan ulkomaisen <br />
pääoman houkuttelu- ja kotoutusmallin. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 3 miljoonaa euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
=== palvEluvIIdakon ja laInSäädännön ykSInkErTaISTamInEn === <br />
<br />
Elinkeinoelämän järjestöt ovat vuosien ajan puhuneet ylisääntelyn vaaroista. Sääntelyn <br />
nopeat muutokset on toinen elinkeinoelämän suurista huolista. Vakaa ympäristö <br />
varmistaa parhaiten investointien jatkuvuuden ja sitä kautta myös liiketoiminnan <br />
terveen kehityksen. Se puolestaan edellyttää vahvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän <br />
kanssa. <br />
<br />
Järjestöt eivät ole kannassaan yksin, sillä muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto <br />
on ollut huolissaan ylisääntelystä ja sääntelyn vaikutusten huonosta arvioinnista. <br />
VTV on todennut lausunnossaan, että ”kaikessa sääntelyssä pitää huomioida <br />
riski, että sääntely vähentää kannustusta ja innovatiivisuutta”. <br />
<br />
Tarkastusvirasto toteaa, että järkevä sääntely käsittää koko poliittisen prosessin <br />
lain suunnittelusta sen täytäntöönpanoon, soveltamiseen, arviointiin ja tarkastamiseen. <br />
Viraston mukaan uutta sääntelyä voitaisiin arvioida myös pilottien avulla. <br />
Uuden sääntelyn kokeilu voitaisiin rajata esimerkiksi alue- tai organisaatiokohtaisesti. <br />
VTV nostaa esiin myös, että sääntelyn vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan <br />
hyödyntää uudenlaisia tutkimuksellisia menetelmiä (esimerkiksi living lab -toimintakonseptia), <br />
jotka mahdollistavat oikeudellisesta sääntelystä saadun kokemusperäisen <br />
tiedon systemaattisen keräämisen ja analysoinnin. <br />
<br />
Suomella on monia vahvuuksia, jotka liittyvät yhteiskunnan perusinfrastruktuurin <br />
toimivuuteen, turvallisuuteen, luotettavuuteen ja alhaiseen korruptioon. Samat <br />
seikat voivat toisaalta johtaa yliregulaatioon ja -varovaisuuteen, virheiden välttämiseen <br />
ja varman päälle pelaamiseen, sekä riskinottohaluttomuuteen. <br />
<br />
Ylisääntely ei ainoastaan hidasta kehitystä. Liika sääntely saattaa edistää veronkiertoa <br />
ja muuta harmaata taloutta, totesi Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassaan <br />
tutkija Jenni Pääkkönen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (polku 19) ===== <br />
<br />
<big>yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa</big> <br />
<br />
Alueellisilla ja kansallisilla hankkeilla tuotetaan tällä hetkellä sekava viidakko <br />
hautomo-, startti- ja kiihdytyspalveluita. Palvelut muodostavat asiakkaan näkökul<br />
masta polveilevan, ennakoimattoman ja puutteellisesti ohjatun kokonaisuuden. <br />
<br />
Kasvun Tehoketju -hanke selkeyttää palveluketjun sisältöä ja tehostaa toimintaa <br />
asiakkaiden kannalta. Hankkeessa hyödynnetään Protomo-toiminnasta ja <br />
muista toimintamalleista tehtyjen arviointien tuloksia, tunnistetaan kansallisesti <br />
vaikuttavimmat toimintamallit ja tuotetaan lyhytkestoiset yksittäisprojektit korvaava <br />
yhtenäinen palvelukonsepti, joka on valtakunnallisesti monistettavissa ja <br />
samalla huomioi alueelliset erityispiirteet. Kasvun Tehoketju pilotoidaan välittömästi <br />
1–2:lla alueella ja sitä ryhdytään soveltamaan ainakin Oulun, Tampereen ja <br />
Salon seuduilla sekä pääkaupunkiseudulla. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Madalletaan spinoff-kynnystä lainsäädäntöä ja verotusta selkiinnyttämällä</big> <br />
<br />
Yritysten strategisissa muutostilanteissa spinoffien toteuttamisen kynnystä tulisi <br />
madaltaa. Nyt prosessiin liittyy sekä verotuksellisia että lainsäädännöllisiä haasteita <br />
spinoff-yrityksiin siirtyville henkilöille sekä emoyhtiölle. Lainsäädäntöä ja <br />
verotusta selkiinnyttämällä voidaan merkittävästi lisätä sekä työntekijöiden kiinnostusta <br />
yrittäjyyttä kohtaan että yritysten mahdollisuuksia rahoittaa tai tukea <br />
ydinliiketoiminnan ulkopuolelle jäävien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista <br />
työntekijöiden perustamissa yrityksissä. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>konesaleille oikeus energiaveron palautukseen</big> <br />
<br />
<br />
Pilvipalveluiden yleistyminen lisää ICT-yritysten tarvetta rakentaa lisää tietovarastoja. <br />
Suomella on hyvät mahdollisuudet houkutella tällaisia datacentereitä <br />
vakaan toimintaympäristönsä ansiosta. Suomen tulisi kuitenkin rakentaa datacenter-<br />
strategia. Osana tätä strategiaa ICT-alalle tulisi antaa muun teollisuuden <br />
omaama oikeus energiaveron palautukseen. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää. <br />
<br />
<big>kasvatetaan digitaalisen talouden ekosysteemiä alv-muutoksilla</big> <br />
<br />
Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen ja myyminen on tehtävä kiinnostavaksi <br />
ja kilpailukykyiseksi Suomessa. Olisi tutkittava mahdollisuus ALV-helpotukseen <br />
verkkokaupasta ostettujen tuotteiden osalta. Tämä vahvistaisi suurien <br />
kaupantoimijoiden kiinnostusta ja sijoittamista verkkokaupan ratkaisuihin <br />
ja infrastruktuuriin. Samoin on verkkokaupankäynnin osalta varmistettava suomalaisten <br />
toimijoiden kilpailukyky kotimarkkinoilla. Esimerkiksi eKirjojen, ladattavien <br />
pelien, musiikin ja elokuvien sekä verkossa toimivien sisältöpalveluiden <br />
arvonlisäveron alentaminen toisi huomattavan kasvun mahdollisuuden suomalaisille <br />
toimijoille. Muun muassa perinteisen kirjan tai elokuvalipun ALV on nyt <br />
9 prosenttia, kun taas eKirjan tai verkossa vuokrattavan elokuvan verokanta on <br />
23 prosenttia. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää <br />
<br />
<br />
=== nopEa ToImEEnpano oSana pITkäjänTEISTä kEhITTämISTä === <br />
<br />
Sekä käytäntö että tutkimustieto kertovat, että nopeus on internet-maailmassa erityisen <br />
tärkeää. Digitaaliteknologian sovellukset ovat usein ”ensimmäinen saa leijonanosan” <br />
-tyyppisiä, minkä vuoksi kärjessä oleminen on tärkeää. <br />
<br />
Internetin käyttö kasvaa huimaa vauhtia. Globaali internet-liikenne on kaksinkertaistunut <br />
kahdessa vuodessa. Tämä johtuu laitteiden ja yhteyksien hintojen laskusta <br />
ja uusien palveluiden lisääntymisestä. Suomi ei ole kansainvälisten palveluiden tuottajana <br />
merkittävä toimija yksittäisistä menestystuotteista huolimatta. <br />
<br />
Nopeus ei tarkoita, että juostaan kovempaa. Tärkeintä on löytää koko yhteiskunnassa <br />
entistä älykkäämpiä toimintamalleja, jotka synnyttävät nopeampia tuloksia. <br />
Tämä voi tarkoittaa muun muassa seuraavanlaisia toimintamalleja. <br />
<br />
• Kehitetään uusia asioita kokeilevien pilottien avulla <br />
<br />
• Käydään säännöllistä dialogia asiakkaiden ja toimittajien kesken <br />
<br />
• Nopeutetaan viranomaisten lupamenettelyä <br />
<br />
• Hyödynnetään julkisissa tarjouskilpailuissa avoimia ratkaisuja, jotka avaavat kilpailutilaa pienemmille yrityksille <br />
<br />
• Hyväksytään epäonnistumiset <br />
<br />
• Lopetetaan epäonnistuneet hankkeet ajoissa <br />
<br />
<br />
Nopeiden toimintamallien lisäksi Suomeen tulee synnyttää samanaikaisesti pitkäjänteisen <br />
toiminnan kulttuuri. Tämä on tärkeää monesta syystä. Yrityksien investointikynnys <br />
madaltuu, jos ne voivat luottaa muun muassa lainsäädännön pysyvyyteen. <br />
Samoin yhteiskunnan suuret muutokset kuten siirtymä digitaloudeksi edellyttävät <br />
pitkäjänteistä toimintaa, joka samalla reagoi ajassa tapahtuviin muutoksiin. <br />
<br />
Siksi ICT 2015 -työryhmä ehdottaa ensimmäiseksi toimia, jotka tähtäävät digitaalisen <br />
perustan nopeampaan rakentamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Nopea toteuttaminen (polku 20) ===== <br />
<br />
<big>Vauhditetaan julkishallinnon palveluiden digitalisointia (kIdE)</big> <br />
<br />
Hallitusohjelman mukaan jokainen ministeriö valmistelee älystrategian. Tavoitteena <br />
on julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen pilottien kautta. <br />
Täten koko Suomen talouden ja tuottavuuden kasvua edistetään digitaalisten palveluiden <br />
avulla. Varmistetaan että hankkeet etenevät käytäntöön. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. Kukin hallinnonala vastaa omien proses<br />
sien sähköisten palveluiden kehittämisestä. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan ohjelma</big> <br />
<br />
CIO in Residence -ohjelmassa tarjotaan ICT-sektorin ulkopuolisille pk-yrityksille <br />
mahdollisuus saada määräajaksi (esim. 1-6 kk) ICT-neuvonantaja sparraamaan <br />
kohdeyrityksen johtoryhmää. <br />
<br />
CIOlla (Chief Information Officer) on kyky toimia kohdeyrityksessä liikkeenjohdon <br />
tukena. Vuokra-CIO saa palkkaa, yritykselle järjestely mitoitetaan keston ja <br />
kustannusten puolesta siten, että kynnys CIO:n ottamiseen on matala. Toimenpiteen <br />
tavoite on tarjota etenkin pk-yrityksille nopea tie digitaalisen osaamisen <br />
nostamiseen. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Sähköisen liiketoiminnan osaamisohjelma</big> <br />
<br />
Toteutetaan Pk-yrityksille suunnattu verkkomyynti ja markkinointivalmiuksien <br />
kehittämisohjelma, joka nostaa suomalaisten yritysten valmiuksia internetiin <br />
perustuvan verkkoliiketoiminnan hyödyntämisessä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini; Markkinointiviestinnän Toimistojen <br />
Liitto MTL, toimitusjohtaja Tarja Virmala. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa (myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa) <br />
<br />
===== Pitkäjänteinen kehittäminen (polku 21, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä valtioneuvoston kansliaan</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa perustettavaksi valtioneuvoston yhteyteen ICT-asiantuntijaryhmän, <br />
jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri ja jonka jäseninä ovat toteutuksesta <br />
vastaavien tahojen avainhenkilöt. Työryhmän tehtävä on seurata Kitkaton <br />
Suomi -tavoitteen toteutumista, vauhdittaa toimeenpanoa, sovittaa yhteen <br />
hallinnon alat ylittäviä toimenpiteitä, tehdä omalta osaltaan ehdotuksia rullaavasti <br />
ja maksimoida vaikuttavuutta. Samoin verkostomaisen toiminnan edistäminen <br />
on työryhmän keskeinen tehtävä. <br />
<br />
vastuutaho: Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, VNK. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Varmistetaan toimenpiteiden toteutuminen kaupunkiseuduilla</big> <br />
<br />
Kansallisen ICT-asiantuntijaryhmän tueksi ja työpariksi nimetään kaupunki- tai <br />
kaupunkiseututasoiset verkostomaiset ryhmät, jotka varmistavat korkean osaamisen <br />
työpaikkojen syntymistä tukevien kaupunki- tai aluetasoisten toimenpiteiden <br />
toteutumisen käytännössä. Näiden ryhmien koollekutsumisesta ja johtamisesta <br />
vastaavat kaupunkien elinkeinojohtajat. (Pääkaupunkiseutu, Oulu, Mikkeli, <br />
Tampere ja Salo.)<br />
<br />
Vastuutaho konseptin luomisessa: Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Käynnistetään markkina- ja kilpailijaseuranta Tekesissä</big> <br />
<br />
ICT-työryhmän tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö, <br />
jonka tehtävä on antaa tarvittava ja kriittinen ennakko- ja lähtötieto <br />
ICT -asiantuntijaryhmälle avainkilpailijamaiden kehitysnopeudesta tarvittavien <br />
vuosittaisten uusien toimenpiteiden määrittämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
== 8. 21 polkua Kitkattomaan Suomeen == <br />
<br />
<big>ICT avaa monipuolisimmat mahdollisuudet parantaa tuotteita, synnyttää uutta ja luoda kasvua. Siksi Suomen pitää vähentää tarpeetonta kitkaa, joka estää tarttumasta mahdollisuuksiin. ICT 2015 -työryhmä esittää 21 moniaskelista polkua kitkattomaan Suomeen.</big> <br />
<br />
Suomalaisten hyvinvointia uhkaa useasta samanaikaisesta syystä johtuva kasvuongelma. <br />
Uuden teknologian soveltaminen on todennäköisin ratkaisu ongelmaan. <br />
Historia nimittäin osoittaa, että teknologinen kehitys selittää talouskasvusta suuremman <br />
osan kuin työn ja pääoman määrä yhteensä. <br />
<br />
Höyry ja sähkö ovat olleet talouskasvun kannalta merkittävimpiä yleiskäyttöisiä <br />
teknologioita vajaan 200 vuoden aikana. ICT ja internet ovat monien arvioiden <br />
mukaan vielä suurempia ja nopeammin vaikuttavia voimia. Tähän mennessä digitaalinen <br />
vallankumous on näkynyt eniten laitteissa. Palveluiden suuri aalto kerää <br />
vasta voimiaan. <br />
<br />
Suomi oli useita vuosia matkapuhelinalan veturi, mutta digitaalisten palveluiden <br />
rakentajana kuljemme tavaravaunuissa. Seuraajan asema on huono, koska nopeasti <br />
kulkevassa digitaalisessa taloudessa ensimmäiset korjaavat selvästi muita suuremmat <br />
potit. Digitaalisessa maailmassa kaikki mahdollinen pitää kääntää palveluksi. <br />
<br />
Hyvinvointimme taso riippuukin lähivuosina paljon siitä, kuinka nopeasti <br />
opimme soveltamaan uutta teknologiaa. Meidän pitää monipuolistua teknologian <br />
rakentajasta sen hyödyntäjäksi. Tarvitsemme lisää ICT-yrityksiä, jotka työllistävät <br />
ja kehittävät uusia ratkaisuja meille ja muille. Jopa vielä enemmän tarvitsemme <br />
kuitenkin yrityksiä ja julkista sektoria, jotka parantavat tuotteitaan ja palveluitaan <br />
ICT:n avulla. <br />
<br />
ICT:n tuottajat ja hyödyntäjät muodostavat yhdessä ekosysteemin, jonka osaaminen <br />
ja yhteispeli ratkaisevat koko Suomen menestyksen. Suomen on opittava hyödyntämään <br />
muita nopeammin ja tehokkaammin tietotekniikkaa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut useita kehityskohteita infrastruktuurissa, <br />
osaamisessa, rahoituksessa ja toimintatavoissa. Maa ei voi ottaa kaikissa asioissa <br />
riittävän pitkiä kehitysaskeleita yhdellä kertaa. Siksi työryhmä ehdottaa pitkäjänteistä, <br />
kymmenen vuoden muutokseen tähtäävää kehittämisohjelmaa. <br />
<br />
Tässä raportissa työryhmä esittää 21 keskeisintä toimenpidealuetta - polkua, <br />
joilla otetaan ensimmäiset askeleet vuonna 2013. Näiden kaikkien toimenpiteiden <br />
vaatima vuosittainen lisärahoitus on yhteensä 55–70 miljoonaa euroa. Lisäksi <br />
tulevat verovaikutukset, joista selkeästi suurin yksittäinen liittyy innovaatioiden <br />
verokannustimiin. <br />
<br />
Kymmenvuotisen ohjelman toteuttamista edistää ja koordinoi valtioneuvoston <br />
kansliaan perustettava ICT-asiantuntijaryhmä, jota johtaa valtiosihteeri. Ryhmän <br />
tehtävänä on seurata ja vauhdittaa tässä raportissa esitettyjen keskeisten askeleiden <br />
ottamista. Samoin ryhmä tulee omalta osaltaan esittämään uusia askeleita, joita ei <br />
tässä vaiheessa ole osattu nähdä tai joita ei ole arvioitu yhtä kiireelliseksi kuin raportissa <br />
esitetyt toimet. <br />
<br />
Nyt esitettävistä toimista neljä ovat kriittisiä ja erityisen tärkeitä, jotta Suomi <br />
ottaisi kestäviä, digitaalisia voittoja laajalla rintamalla yksittäisten menestystarinoiden <br />
lisäksi. Nämä neljä ovat kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen <br />
(toimenpide 1), ICT 2023 -tutkimus ja kehitysohjelma (5), rahoitusohjelma kasvuyrityksille <br />
(14) ja pitkäjänteinen kehittäminen, jota varten perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä <br />
(21). <br />
<br />
Seuraavat toimet auttavat Suomea nousemaan tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, <br />
jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat <br />
asiakaslähtöisiä ja kitkattomia. <br />
<br />
<br />
=== Infrastruktuuri === <br />
<br />
===== rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (1) ===== <br />
Näin samaa informaatiota voidaan hyödyntää nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
Ratkaisu auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja parantamaan asiakaspalvelua. <br />
Suunnittelu tehdään valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla <br />
kesäkuun loppuun mennessä. Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisulla Taltionilla <br />
on valmiudet liittyä ensimmäisenä palveluna uuteen arkkitehtuuriin. <br />
<br />
===== rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
Koskee mm. palkkoja, alv-tietoja ja kirjanpitoa. Mahdollistaa arviolta neljän miljardin <br />
euron vuosittaiset säästöt. <br />
<br />
===== vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (3) =====<br />
<br />
Myönnetään mm. toimiluvat laajakaistan 800 MHz-taajuusalueelle, mahdollistetaan <br />
testitaajuudet 700 MHzin ja 3GHz:n alueille korkeakouluille ja yrityksille. Lisäksi <br />
vauhditetaan valokaapeleiden rakentamista uusilla kevyemmillä ratkaisuilla <br />
kuten mikro-ojitus. <br />
<br />
===== luodaan avoimen datan ekosysteemi (4) =====<br />
<br />
Kootaan avoimen tiedon yhteistyöverkosto. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. Varmistetaan lain<br />
säädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. <br />
<br />
=== Osaaminen === <br />
<br />
===== yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (5) ===== <br />
<br />
Kootaan erillään olevat toimenpiteet ICT-osaamisen tason nostoon <br />
10 vuoden ohjelmaksi, jonka ohjausryhmän muodostavat Tekes ja Suomen Akatemia. <br />
Ohjelma toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä t&k-kärkihankkeita <br />
ja verkottuu merkittävimpiin kansainvälisen tutkimusohjelmiin. <br />
<br />
===== digitaaliset palvelut ja sisällöt (6) ===== <br />
Käynnistetään kuntien palveluiden digitalisointi <br />
mm. Oulun ja Mikkelin piloteilla. Palveluiden kehitys ja levitys tehdään <br />
kuntien palvelukehitysyhtiö Tieraa hyödyntäen. Pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi <br />
käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio. <br />
<br />
===== Pelit ja pelillisyys (7) =====<br />
Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi. Toteutetaan ensimmäiset pilotit pelillisyyden viemiseksi pelialan ulkopuolelle Taltionin avulla.<br />
<br />
===== Tietoturva (8) ===== <br />
Lisätään tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta. Kehitetään alan <br />
vientitapahtumia ja perustetaan kyberturvallisuuskeskus. <br />
<br />
===== mobiiliosaaminen (9) ===== <br />
Käynnistetään alalla usean vuoden pituinen t&k-hanke ja <br />
lisätään akateemista tutkimusta TKI-ohjelman puitteissa. <br />
<br />
===== Big data (10) ===== <br />
Lisätään Big Data -alueen koulutusta. Aloitetaan kehityshanke Big <br />
Data-osaamisen kehittämiseksi. <br />
<br />
===== Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (11) ===== <br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia yritysten ja eri oppilaitosten <br />
välillä sekä selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa. <br />
<br />
===== yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (12) ===== <br />
Toteutetaan työvoima- ja osaamistarpeiden <br />
ennakointihanke sekä huomioidaan peruskoulun opetussuunnitelman <br />
uudistuksessa internet-ajan tarpeet. <br />
<br />
===== Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen äkillisessä rakennemuutoksessa (13) =====<br />
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutusta ja viedään täydennyskoulutusta korkeakouluihin.<br />
<br />
=== Rahoitus === <br />
<br />
===== rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustarpeita (14) ===== <br />
Valtio panostaa rahoitusohjelman kautta alku- ja myöhäisemmän kasvuvaiheen yrityksiin kahden eri rahastomallin kautta. <br />
<br />
===== Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (15) ===== <br />
Otetaan pk-yritysten jvk-lainat käyttöön ja toteutetaan innovaatioille verokannustin. <br />
<br />
<br />
=== Toimintatavat ===<br />
<br />
===== julkiset palvelut edelläkävijöiksi (16) ===== <br />
Luodaan julkiselle sektorille esikaupallisten <br />
pilottien malli, joilla voidaan kokeilla uusia palveluratkaisuja rajoitetulla <br />
riskillä. Samoin karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista ja <br />
perustetaan kansalaisten SOTE-palvelujen kehittämiskeskus. <br />
<br />
===== Törmäytys ja verkostohankkeet (17) ===== <br />
Kannustetaan alueita ja toimialoja rakentamaan nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet <br />
vahvistavat toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä <br />
osaamisohjelmilla, joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
liiketoimintaa. Pilottina avointen osaamiskeskittymien vahvistaminen. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut nokia-klusterin ongelmiin (18) ===== <br />
Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi. <br />
Hyödynnetään ICT 2015-ohjelman yhteydessä tehtyä selvitystä Saksan ja Sveitsin <br />
markkinoista, joilla on akuutti ICT-osaajien tarve. <br />
<br />
===== Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (19) ===== <br />
Yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa asiakkaan näkökulmasta Kasvun Tehoketju-<br />
hankkeella. Vähennetään lainsäädännöstä digitaalista taloutta syrjiviä elementtejä: <br />
rinnastetaan digitaalinen palvelu vastaavaan fyysiseen (esim. ekirja) ja <br />
palautetaan energiavero datakeskuksille muun teollisuuden tapaan. <br />
<br />
===== nopeat toimintatavat ja pilotit (20) ===== <br />
Vauhditetaan ministeriöiden palveluiden digitalisointia Kide-hankkeella. Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan <br />
ohjelma. Kehitetään pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan osaamista. <br />
<br />
===== pitkäjänteinen kehittäminen (21) ===== <br />
Valtioneuvoston yhteyteen nimitetään ICT-asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri. Ryhmä tukee, <br />
koordinoi ja vauhdittaa kymmenen vuoden ICT-ohjelman toteuttamista. ICT-työryhmän <br />
tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö. <br />
<br />
== Lähteitä == <br />
<br />
Accenture (2012). ICT 2015 -työryhmälle tehty analyysi. <br />
Baldwin, Richard E. and Evvenett, Simon (2012), Value Creation and Trade in 21st Century Manufactu<br />
<br />
<br />
ring: What Policies for UK Manufacturing. Teoksessa David Greenaway (ed), The UK in a Global World. <br />
How can the UK focus on steps in global value chains that really add value? <br />
Banga Rahsmi ( ), Drivers of outward foreign direct investment from Asian developing economies. <br />
Boston Consulting Group (2012) Investointeja Suomeen. <br />
Boston Consulting Group (2012), Adapt and Adopt: Governments` Role in Internet Policy. <br />
Cedefop (2010) Jobs in Europe to become more knowledge- and skills-intensive <br />
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (2012), lausunto 2/2012. <br />
Eloranta Jorma (2012). Investointeja Suomeen. Ehdotus strategiaksi ja toimintaohjelmaksi Suomen <br />
<br />
<br />
houkuttelvuuden lisäämiseksi yritysten investointikohteena. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
<br />
<br />
9/2012. <br />
Euroopan komissio (2011): Policies in support of high-growth innovative SMEs. An INNO-Grips Policy <br />
Brief by empirica Communication and Technology Research. Principal author: Stefan Lilischkis. Bonn.” <br />
<br />
<br />
Euroopan komissio (2012): The Digital Agenda for Europe - Driving European growth digitally. <br />
COM(2012) 784 final. <br />
Fransman, Martin (2010), The new ICT ecosystem. Cambridge University Press. <br />
<br />
<br />
http://fvca.fi/tietokeskus/tilastot/2012 <br />
Gapgemini Consulting (2012) The Digital Advantage. How digital leaders outperform their peers in <br />
every industry. <br />
<br />
<br />
Jeffrey P. Graham and R. Barry Spaulding (2004) Understanding Foreign Direct Investment. <br />
Grajek, M. (2012), ICT for growth: a targeted approach. Policy Contribution 2012/10, Bruegel <br />
Handelberg Jari (2012), Aspects of Management Team and Firm Growth. Aalto University publication <br />
<br />
<br />
series Doctoral dissertations 76/2012. <br />
Helsingin Sanomat (2012). ”Helsingin yliopiston rehtori suomii yliopistosäästöjä”. 26.3.2012 <br />
Hämäläinen, Saranto (2009). Moniammatillisen terveydenhuoltohenkilöstön koulutustarpeet sekä <br />
<br />
<br />
kehittämis-ja vaikuttamismahdollisuudet tietotekniikan käyttöönotossa <br />
IMD (2012). World Competitiveness Yearbook 2012. <br />
Kauppalehti (2013). Johtajat tyytymättömiä henkilöstön digitaitoihin, 8.1.2013 <br />
Lehti, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. <br />
<br />
<br />
Etla B254. Taloustieto Oy. <br />
Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Internet Suomen taloudessa. Julkaisuja 8/2012 <br />
Manpower Group (2012) Talent Shortage Survey <br />
McKinsey (2012). Tuotteistettua tuottavuutta. Suomeen suuntautuvien investointien lisääminen kove<br />
<br />
<br />
nevassa kansainvälisessä kilpailussa. <br />
<br />
<br />
�<br />
Moss Kanter, Rosabeth (2012). Can America Compete? Harvard Magazine. <br />
<br />
<br />
Nikulainen, Ali-Yrkkö, Seppälä (2011), Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden <br />
uudistajana. (Teknologiateollisuus ry). <br />
Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kil<br />
<br />
<br />
pailussa. Helsinki. Taloustieto Oy. (Sitra 297). <br />
<br />
<br />
Pajarinen, M. – Rouvinen, P. (2012), Internet Suomen taloudessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja <br />
8/2012. <br />
Stadigh Kari (2012). Pääomamarkkinat ja kasvu. Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012. <br />
Svenska Riskkapitalförenigen (2012), Business Angels – a complement to formal private equity. www. <br />
<br />
<br />
svca.se <br />
Tapscot Don (2012) Digiosaamisen ohjelmajulistus The E-skills Manifesto. <br />
Team Finland (2012). Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto. (Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä, <br />
<br />
<br />
puheenjohtaja Matti Alahuhta.) <br />
Tekniikan Akateemiset (2012). Teknologiabarometri 2012. <br />
Tietoviikko (2012). Wärtsilän bisnes ei pyöri ilman tietotekniikkaa, 24.12.2012. <br />
Tilastokeskus (2012). Väestöennuste 2012-2060. <br />
Tilastokeskus (2012). Työvoimatutkimus 2012, syyskuu. <br />
Tullihallitus (2012). Tuonti, vienti ja kauppatase 1990. <br />
Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu (2012). Global Entrepreneurship Monitor – Finnish Report 2011 <br />
<br />
<br />
Sarja A Tutkimusraportteja A1/2012. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2009). Evaluation of the Finnish National Innovation System. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kasvuyrityskatsaus 2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, <br />
<br />
<br />
Innovaatio, 20/2012. <br />
<br />
<br />
Vasara, Hautamäki, Bergroth, Lehtinen, Nilsson, Peuhkuri (2009), Suuri siirtymä – uusia lähestymistapoja <br />
tietämysverkostojen kehittämiseen. Stiran raportteja 79. <br />
Veugelers, R. (2012), New ICT sectors: Platforms for European Growth?. Policy Contribution 2012/14. <br />
<br />
<br />
Bruegel. <br />
<br />
<br />
Viitala Tomi, Peni Laura (2012). Aineettomien oikeuksien verokannustin. Kansainvälinen vertailu ja <br />
Suomen malli. <br />
World Economic Forum ja Deloitte Touche (2012). The Future of Manufacturing Opportunities to drive <br />
<br />
<br />
economic growth. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Europe 2020.Competitiveness Report: Building a More Competi<br />
<br />
<br />
tive Europe. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Competitiveness Report 2012-2013. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Infromation Technology Report 2012. <br />
<br />
<br />
YK (2012). United Nations eGovernment Survey. <br />
<br />
<br />
Ylä-Anttila, Pekka (2012), Digitaaliset palvelut mullistavat maailmankauppaa. ETLA Muistio no. 1 <br />
<br />
<br />
(http://www.etla.fi/aiheet/muistiot/). <br />
<br />
=== Liite 1 === <br />
<br />
SAK:n täydentävä lausuma <br />
<br />
Kokonaisuutena työryhmän raportissa on otettu hyvin huomioon asetetut tavoitteet. <br />
Siinä on arvioitu erinomaisesti ICT- sektorin kehitysnäkymät Suomessa ja kansainvälisesti <br />
sekä julkisen sektorin hyödyntämispotentiaali ja ymmärretty muuttuneet <br />
osaamistarpeet rakennemuutostilanteessa. Erityisen kannatettavia ovat yhtenäistä <br />
infrastruktuuria, uusia toimintatapoja sekä osaamisen kehittämistä koskevat esitykset. <br />
Raportin painokkaimmat toimenpide-esitykset koskevat osaamiseen liittyvien <br />
esitysten lisäksi sitä, miten ICT- toimiala uudistetaan ja sen kilpailukykyä kehitetään <br />
erityisesti rahoitus- ja tuotekehityspanoksia kasvattamalla. Yritysten yhteiskuntavastuun <br />
näkökulmaa on sivuttu ohuelti. <br />
<br />
Tärkeään osaamista käsittelevään kappaleeseen olisi toivottu vielä selkeämpiä <br />
kannanottoja yritysten ja koulutusjärjestelmän vastuista liittyen koko henkilöstön <br />
tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen työpaikoilla. <br />
Lisäksi raportissa olisi ollut tarpeen arvioida syvällisemmin yritysten, valtion ja kuntien <br />
käynnistämien yrittäjyys- sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisäksi työllistymistä <br />
edistävien toimenpiteiden riittävyyttä. <br />
<br />
Jatkokehittämistä olisi vaatinut erityisesti raportin 6. luku, Rahoituskuilu on täytettävä <br />
ja investoinnit turvattava. Verotusta ja pääomamarkkinoiden kehittämistä <br />
koskevia toimenpide-esityksiä olisi ollut tarpeen arvioida puolueettomien veroasiantuntijoiden <br />
toimesta ja osana Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuutta. <br />
Tekstissä ja yhteenvedoissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia talouskasvuun <br />
ja valtiontalouteen ei ole riittävästi analysoitu. Vähintäänkin olisi pitänyt <br />
arvioida veronkevennysten vaikutus verotuloihin. Ns. enkelirahoituksen kehittämiseen <br />
liittyviä veropohjan aukkojen laajennuksia ei ole syytä toteuttaa ilman tarkkaa <br />
kokonaisarviota ja tietoa siitä, miten jo voimassa oleva bisnesenkelikannustin <br />
on toiminut. Enkelirahoituksen yhteyttä epäsymmetrisiin siemen- ja alkuvaiheen <br />
pääomasijoitusrahastoihin olisi ollut syytä tutkia syvällisemmin. Rahaston epäsymmetrisyys <br />
on julkista subventiota ja sen todellinen tarve enkelisijoittajien verotukien <br />
lisäksi jää epäselväksi. Erityisesti työryhmän esittämiä innovaatioiden verokannustinta, <br />
ns. innovaatioboksia kuten myös esitystä kaikista keskeisistä aineettomista <br />
oikeuksista saatavien tulojen siirtämisestä alhaisemman verokannan piiriin <br />
ja yritysten t&k- verotuen laajentamista olisi pitänyt myös selvittää tarkemmin. <br />
Suomen perinteinen yritysverotuksen malli on pohjautunut laajaan veropohjaan ja <br />
mataliin verokantoihin. Toteutuessaan 6. luvun esitykset ovat uusi kavennus veropohjaan <br />
ja sen tuomat verotuottomenetykset jopa satoja miljoonia. Toisaalta innovaatioboksi <br />
voi olla välttämätön verokilpailukeino, mutta tätä ei ole raportissa arvioitu <br />
riittävän perusteellisesti. <br />
<br />
Puutteistaan huolimatta raportti on erittäin hyödyllinen ja tulee todelliseen tarpeeseen <br />
keskellä rakennemuutosta. Jotta sen sisältämien hyvien esitysten toimeenpano <br />
varmistuu, tuemme raportin esitystä Valtioneuvoston kansliaan perustettavasta 10 <br />
vuoden ICT-työryhmästä, jonka päätehtävänä olisi ensisijaisesti seurata raportin toimenpiteiden <br />
toteutumista, sovittaa yhteen hallinnonalan ylittäviä toimia ja vauhdittaa <br />
yhteisymmärryksessä sovittuja toimia. <br />
<br />
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka <br />
<br />
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry<br />
<br />
=== Liite 2 === <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän jäsenet <br />
<br />
Puheenjohtaja: Pekka Ala-Pietilä, Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Esko Aho, Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Nokia Oyj <br />
Tuula Antola, elinkeinojohtaja, Espoon kaupunki <br />
Pia Björkbacka, elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK <br />
Leila Helaakoski, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus <br />
Petteri Koponen, perustajaosakas, Lifeline Ventures <br />
Pertti Korhonen, toimitusjohtaja, Outotec Oyj. <br />
Sami Luukkonen, johtaja, Accenture Oy <br />
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja, Elisa Oyj. <br />
Inka Mero, hallituksen puheenjohtaja, KoppiCatch <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Antti Rantakokko, kaupunginjohtaja, Salon kaupunki <br />
Pekka Soini, pääjohtaja, Tekes <br />
Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja, Tekniikan Akateemiset <br />
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Anni Vepsäläinen, toimitusjohtaja, Diacor Terveyspalvelut Oy <br />
Leena Vestala, ylijohtaja, Pirkanmaan ELY-keskus <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän sihteeristö <br />
<br />
Pekka Ala-Pietilä, pj. Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimuspäällikkö, Etla <br />
Jouni Kangasniemi, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö <br />
Janne Känkänen, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Kirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö <br />
Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra <br />
Mika Lautanala, toimialajohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Anssi Paasivirta, johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Jari Pasanen, strategiajohtaja, SEK & Grey <br />
Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, Tekniikan akateemiset <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Risto Pennanen, toimitusjohtaja, Attention Communication <br />
Olli Pirttijärvi, johtaja, Nokia Siemens Networks <br />
Jukka Viitasaari, johtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Tapio Virkkunen, kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
<br />
<br />
<big>Seurantaryhmä vauhdittamaan ICT-ehdotusten toimeenpanoa</big> <br />
<br />
Valtioneuvoston kanslia asetti torstaina 17. tammikuuta seurantaryhmän koordinoimaan <br />
ICT-kehittämishankkeissa syntyneiden linjausten ja ehdotusten toimeenpanoa. <br />
<br />
Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston <br />
kansliasta. Ryhmän muut jäsenet ovat hallituksen puheenjohtaja <br />
Pekka Ala-Pietilä Solidiumista, kansanedustaja Jouni Backman, alivaltiosihteeri <br />
Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, yrittäjä Petteri Koponen Lifeline Venturesista, <br />
yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta, vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen <br />
Sitrasta, pääjohtaja Heikki Mannila Suomen Akatemiasta, lainsäädäntöneuvos <br />
Kirsi Miettinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, ylijohtaja Petri Peltonen työ- <br />
ja elinkeinoministeriöstä, pääjohtaja Pekka Soini Tekesistä ja ICT-johtaja Timo Valli <br />
valtiovarainministeriöstä. <br />
<br />
Seurantaryhmän toimikausi alkaa heti ja päättyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen <br />
kauden päättyessä. <br />
<br />
<br />
<br />
<big>21 polkua Kitkattomaan Suomeen – <br />
ICT 2015 -työryhmän raportti</big> <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka <br />
Ala-Pietilän johdolla toimivan ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella stra <br />
tegia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi sekä tieto- ja vies <br />
tintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen mahdollisuuksia <br />
kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työmi <br />
nisteri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” <br />
määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen nostamiseksi tietotek <br />
niikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. <br />
Seuraavien vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut <br />
tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuu <br />
rin avulla palveluita voidaan luoda nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma <br />
kokoaa yhteen alan keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yrityk <br />
set ja rahoittajat. <br />
3. <br />
Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritys <br />
ten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusohjelma vaatii valtiolta vuosittain noin <br />
25–40 miljoonan euron panostukset. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kans <br />
lia asetti raportin luovutuspäivänä valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan <br />
ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
<br />
Tätä julkaisua myy: <br />
<br />
Netmarket <br />
<br />
Edita Publishing Oy <br />
www.edita.fi/netmarket <br />
asiakaspalvelu.publishing@edita.fi <br />
<br />
Puhelin 020 450 05 <br />
Faksi 020 450 2380 <br />
<br />
Painettu <br />
ISSN 1797-3554 <br />
ISBN 978-952-227-733-6 <br />
<br />
Verkkojulkaisu <br />
<br />
ISSN 1797-3562 <br />
ISBN 978-952-227-734-3</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=21_polkua_kitkattomaan_Suomeen_-_ICT_2015-ty%C3%B6ryhm%C3%A4n_loppuraportti&diff=2774821 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti2014-12-01T12:03:30Z<p>Vaula: /* Keskeistä luvussa 2 */</p>
<hr />
<div><br />
21 polkua Kitkattomaan <br />
Suomeen <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän raportti <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
Innovaatio <br />
4/2013 <br />
<br />
Tiivistelmä | Referat | Abstract <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän johdolla toimivan <br />
ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella strategia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi <br />
sekä tieto- ja viestintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työministeri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. <br />
Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen <br />
nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. Seuraavien <br />
vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuurin avulla palveluita voidaan luoda <br />
nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen alan keskeiset <br />
osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
3. Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia asetti raportin luovutuspäivänä <br />
valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
ICT 2015 -työhön osallistui yli 250 asiantuntijaa eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Useat raportin toimenpiteistä <br />
perustuvat näiltä asiantuntijoilta tulleisiin ehdotuksiin. Myös käytännön työssä Suomen nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen <br />
kärkimaaksi toimialaklusterit ja alueelliset ekosysteemit ovat keskeisessä roolissa. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Elinkeino-ja innovaatio-osasto/Tapio Virkkunen, puh. 029 506 0077 <br />
<br />
Asiasanat | Nyckelord | Key words <br />
<br />
ICT, tieto- ja viestintäteknologia, rakennemuutos, uudistuminen, kilpailukyky <br />
<br />
<br />
== Lukijalle == <br />
<br />
<br />
Hyvä lukija, <br />
<br />
yhdeksän kuukautta on pitkä ja lyhyt aika. Se on pitkä aika odottaa konkreettisia <br />
toimenpiteitä. Se on lyhyt aika etsiä oleellisia vastauksia laajaan haasteeseen, jonka <br />
koko yhteiskunnan taloudellinen ja tekninen murros on asettanut. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on työskennellyt tuon yhdeksän kuukautta. Työryhmä on tarvinnut <br />
paljon lähtötietoa ja syötteitä. Niitä se on myös saanut, kiitos noin 250 henkilön, <br />
jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä haasteen ratkaisemiseksi. <br />
<br />
Yhdeksän kuukautta on tuntunut lyhyeltä ajalta ymmärtää todella syvällisesti, <br />
mitkä ovat juuri niitä oleellisia toimenpiteitä, jotka pitää toteuttaa vuonna 2013, <br />
jotta muutosnopeus ja vaikuttavuus olisivat mahdollisimman suuria. <br />
<br />
Olemme karsineet raportista toimenpiteitä, joiden aika tulee kenties myöhemmin. <br />
Olemme voineet karsia myös toimenpiteitä, joiden pitäisi olla mukana jo tässä <br />
vaiheessa. Työryhmän näkemys nopeimpia tekoja vaativista asioista tiivistyy 21 polkuun, <br />
jotka tämä raportti esittelee. <br />
<br />
Työryhmän loppuraportti on kuitenkin vasta alkulaukaus tekemiselle. Kyseessä <br />
on enemmän prosessi kuin projekti. Prosessissa ohjakset ottaa valtioneuvoston ICT-<br />
asiantuntijaryhmä, joka vauhdittaa toimenpiteitä ja ehdottaa uusia. Ehdotetuille toimenpiteille <br />
on etsitty myös vastuutaho, joka on valmis viemään ehdotuksen käytäntöön. <br />
Näin varmistetaan, että toimenpiteillä on koti. <br />
<br />
Kun asiantuntijatyöryhmä perustetaan, avataan myös kotisivu kommentteja ja <br />
uusia ehdotuksia varten. Näin prosessista tulee oppiva, joustava ja itseään korjaava. <br />
<br />
Työryhmä on kirjoittanut raporttinsa niin, että lukija saa kokonaiskuvan lukemalla <br />
johdantoluvun 1 ”Tavoitteena Kitkaton Suomi” ja johtopäätösluvun 8 eli ”21 <br />
polkua Kitkattomaan Suomeen”. <br />
<br />
Luvussa 2 ja 3 kuvataan taloudellinen ympäristö ja kasvun haasteet sekä mahdollisuudet. <br />
Samoin kuvataan vetovoimatekijät, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan <br />
juuri Suomeen. <br />
<br />
Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä kertovissa luvuissa 4-7 olemme kuvanneet <br />
toimenpiteisiin liittyvät keskeiset taustatekijät, toimenpiteet ja mahdollisimman <br />
tarkan toteutuksesta vastaavan tahon. Ehdotusten joukossa on monenkokoisia <br />
hankkeita. Käänne nousuun vaatii monimuotoisia tekoja, joista pienetkin ovat <br />
tärkeitä. <br />
<br />
Suuri kiitos kaikille, jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä merkittävän haasteen <br />
ratkaisemiseksi. Erityisen intensiivisesti työssä on ollut mukana sihteeristö ja elintärkeä <br />
kontribuutio on saatu työlle asetetulta ohjausryhmältä. <br />
<br />
13.1.2013 <br />
<br />
Pekka ala-Pietilä <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän puheenjohtaja <br />
<br />
<br />
== 1. Tavoitteena Kitkaton Suomi == <br />
<big>Suomen talouden peruskivet horjuvat monen yhtaikaisen murroksen heiluttamana. Suurin mahdollisuus uuteen kasvuun piilee digitaalisessa taloudessa, jossa menestymiseen Suomella on monia merkittäviä vahvuuksia. ICT 2015 -työryhmän tunnistamat puutteet infrastruktuurissa, rahoitusjärjestelmässä, osaamisessa ja toimintatavoissa hidastavat kuitenkin kasvua.</big> <br />
<br />
<big>Edellä mainituilla alueilla Suomen on tehtävä uudistuksia, joilla nousemme uudelle kasvuaallolle. Silloin Suomi voi nousta tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kitkattomia.</big> <br />
<br />
Suomella on vakava kasvuongelma, jonka keskeisiä syitä ovat globaalin työnjaon <br />
muutos, teknologinen murros ja matalasuhdanne. Ongelmavyyhti näkyy muun <br />
muassa viennin rajuna putoamisena, työttömyyden kasvuna ja kansantalouden <br />
velkaantumisena. <br />
<br />
Työnjaon ja teknologian murros on osa luonnollista talouden evoluutiota. Menettämämme <br />
tilalle syntyy uutta yritystoimintaa. Innovatiivista liiketoimintaa ja uusia <br />
työpaikkoja syntyy nyt kuitenkin hitaammin kuin vanhoja katoaa. Tämä kertoo, että <br />
Suomen kyky uudistua on ympäröivää talouden evoluutiota hitaampaa. Siksi koko <br />
yhteiskunnalle on elintärkeää vauhdittaa määrätietoisesti kasvua ja uuden syntymistä. <br />
Avainkysymys Suomelle on, miten kehitämme uudistumiskykyämme ympäröiviä <br />
muutoksia hyödyntäen. <br />
<br />
Taloudellinen kasvu syntyy työmäärän lisäyksestä, uusista investoinneista ja yritysten <br />
sekä julkisen sektorin kyvystä hyödyntää teknologiaa. Näistä suurin yksittäinen <br />
selittävä tekijä on teknologian hyödyntämisen kyky, joka vastaa noin kahta kolmasosaa <br />
kasvun luonnista. Tieto- ja viestintäteknologia, ICT, on merkittävin yksittäinen <br />
teknologia, jonka varaan kasvun ja tuottavuuden parantamisen voi rakentaa. <br />
Jatkossa käytämme termiä ICT tässä tarkoituksessa. <br />
<br />
Tietotekninen vallankumous on tähän mennessä näkynyt pääosin laitteiden <br />
tehostumisena ja yleistymisenä. Kansalaisten ja yritysten elämää helpottavien digitaalisten <br />
palveluiden aalloista ovat rantautuneet vasta ensimmäiset. ICT tulee muuttamaan <br />
maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. <br />
<br />
Suomen on hypättävä eturivissä digitaalisen aallon rakentamiseen, jos maa <br />
haluaa kasvua ja hyvinvointia. Tämä edellyttää, että Suomi uudistuu kaikilla aloilla <br />
tuomalla digitaalisia elementtejä perinteiseen toimintaan. Tätä tarvitaan sekä yrityksissä <br />
että julkisella sektorilla. Näin nykyisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky <br />
kasvaa ja samalla syntyy täysin uusia lisäarvoa tuovia ratkaisuja. <br />
<br />
Uudistumisessa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin ICT-toimialasta itsessään. <br />
Kyse on ennen kaikkea vanhan ja uuden osaamisen liitosta – kyvystä hyödyntää <br />
ICT:tä monipuolisesti toiminnan kehittämisessä. On erittäin tärkeää saada <br />
<br />
syntymään uutta ICT-liiketoimintaa. Jos mahdollista, vielä oleellisempaa on nostaa <br />
kaikkien toimialojen ja julkisen sektorin palvelukykyä digitaalisten ratkaisujen <br />
avulla. Teknologisen osaamisen lisäksi tarvitsemme monipuolista ymmärrystä <br />
muun muassa asiakkaiden tarpeista, palveluiden rakentamisesta ja uusien ideoiden <br />
kaupallistamisesta. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä lähtee ajatuksesta, että valtion ei tule valita voittajia, vaan <br />
rakentaa uudistumisen ja kasvun edellytyksiä kaikille. Suomeen on saatava lisää <br />
aloittavia yrityksiä ja kasvuyrityksiä sekä samalla täytyy pitää kiinni olemassa olevista, <br />
elinvoimaisista suuryrityksistä. Tässä työssä on tarkasteltu toimintaedellytyksiä, <br />
joiden avulla voidaan tukea erityyppisten yritysten kasvua Suomessa joko suoraan <br />
ICT-palvelujen tuottajina tai ICT:tä hyödyntävinä toimijoina. <br />
<br />
=== ToImInTaEdEllyTykSET hyvISTä parhaIkSI === <br />
<br />
Suomen lähtötilanne matkalla digitaaliseen maailmaan on hyvää keskitasoa. Kansainväliset <br />
vertailut kertovat, että Suomessa on erinomainen peruskoulutustaso. <br />
Yhteiskuntamme on hyvin verkottunut, infrastruktuurimme on kohtuullisella tasolla <br />
ja monet yrittämisen edellytykset ovat vähintään tyydyttävät. <br />
<br />
Meillä on kuitenkin paljon kehitettävää. ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut monia <br />
tärkeitä osaamisalueita, joissa emme ole uudistuneet riittävän nopeasti. Julkinen tietotekninen <br />
arkkitehtuurimme on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja hidastaa <br />
uuden kilpailun syntymistä. Tietyissä ICT:n ydinosaamisissa olemme jääneet jälkeen <br />
nopeimmista kilpailijoista. <br />
<br />
Yritysrahoituksessa on suuria aukkoja. Samoin Suomen pitää löytää nopeampia <br />
toimintatapoja, jotka tukevat uusien digitaalisten palveluiden kehittymistä. Etenkin <br />
julkiselle sektorille kaivataan lisää ketteryyttä, halua poisoppia vanhasta ja tarttua <br />
myös hankaliin asioihin ratkaisuhakuisesti. <br />
<br />
Vahvuuksiamme kehittämällä ja ongelmakohtia parantamalla voidaan synnyttää <br />
Kitkaton Suomi, jossa hyvinvointia tuovan, kilpailukykyisen toiminnan syntymiselle <br />
on parhaat edellytykset. Kitkattomuus on elintärkeää internet-taloudessa, <br />
jossa uudet liikeideat syntyvät ja leviävät entistä nopeammin. ICT 2015 -työryhmä <br />
asetti tavoitteekseen tehdä Suomesta tietotekniikan osaamisen kärkimaan, jossa <br />
yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä <br />
ja kitkattomia. <br />
<br />
=== 21 polkua kITkaTTomaan SuomEEn ===<br />
<br />
Uudistuminen ja kasvu edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan toimintatapa, <br />
joka mahdollistaa pitkän tähtäyksen tavoiteasetannan ja nopean sekä tarkan toimeenpanon. <br />
Ensimmäiset toimenpiteet pitää aloittaa välittömästi, mutta seuraavien <br />
vuosien aikana on päätettävä uusista toimista, joissa huomioidaan ympäristön muutos <br />
ja saavutetut tulokset. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kriittinen massa muutostoimenpiteitä, <br />
jotka vievät samaan suuntaan johdonmukaisesti. ICT 2015 -työryhmän keskeiset <br />
kehittämiskohteet liittyvät: <br />
<br />
:• infrastruktuuriin jonka avulla luodaan yhtenäinen pohja yrityksiä, yhteisöjä ja julkista hallintoa tukevien palvelujen tehokkaalle rakentamiselle <br />
: <br />
:• osaamiseen johon pohjautuen rakennetaan suomalaisten yritysten ylivoimatekijöitä ja kilpailukykyä <br />
: <br />
:• rahoitukseen joka on riittävä yritysten kasvun eri vaiheissa ja riskinottoon kannustava ja <br />
: <br />
:• toimintatapoihin joilla varmistamme kykymme toimia kilpailijamaita nopeammin. <br />
<br />
Neljä toimintaedellytysaluetta sisältää 21 toisiaan tukevaa polkua, joilla Suomen <br />
pitää edetä päättäväisesti ja ripeästi. Näistä neljä kriittistä polkua luo perustan, jota <br />
ilman tulevien vuosien työ ja toimenpiteet rakennetaan hiekan päälle. Muutoksen <br />
toteuttamisen kannalta kriittisiä polkuja ovat seuraavat: <br />
<br />
:• Työryhmä ehdottaa yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamista. Toimenpiteen avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. Näin vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa, että Suomessa aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa rahoitusohjelmaa, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti. <br />
: <br />
:• Työryhmä ehdottaa toimintatapaa, joka mahdollistaa pitkäjänteisen tavoiteasetannan sekä nopean ja tarkan toimeenpanon. Tämän konkretisoimiseksi työryhmä on ehdottanut, että valtioneuvoston kansliaan perustetaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka tulee toimimaan yli eduskuntavaalien ja hallituskausien. Sen tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa. Työryhmä haki ja sai laajan poliittisen tuen tälle ehdotukselleen. Pääministeri Jyrki Katainen on antanut siunauksensa ehdotukselle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän työllä on kymmenen vuoden tähtäin. Kukaan ei kuitenkaan <br />
kykene näkemään, mitä toimenpiteitä Suomen on tehtävä kolmen saati sitten kuuden <br />
vuoden kuluttua. Siksi tässä raportissa lähdetään liikkeelle esittämällä vuodelle <br />
2013 ensimmäiset askeleet kullakin 21 polulla. Valtioneuvoston ICT-asiantuntijaryhmä <br />
ja sen ympärille muotoutuva verkosto tulee omalta osaltaan nostamaan <br />
esiin uusia toimenpiteitä rullaavasti seuraavien vuosien aikana.<br />
<br />
== 2. ICT on uudistumisen ja kasvun moottori ==<br />
<br />
<big>Digitalisointi ja internet-talouden nopea hyödyntäminen ovat murroksessa olevalle Suomelle keskeisiä askeleita kohti uutta kasvua.</big> <br />
<br />
Suomen rakenteellinen kilpailukyky on monissa kansainvälisissä vertailuissa <br />
maailman kärkeä. Olemme esimerkiksi World Economic Forumin lähinnä yhteiskunnan <br />
rakenteellista kilpailukykyä mittaavassa vuoden 2012 vertailussa maailman <br />
kolmanneksi paras. Hausmann & Hidalgon kansakuntien teollisuudenrakennetta <br />
mittaavassa vertailussa Suomi sijoittuu kuudenneksi. <br />
<br />
Lisäksi Suomi on maailman huippua mitä tulee korruption vähäisyyteen tai yleisissä <br />
tietojärjestelmissämme olevien virusten vähäiseen määrään. Koulutusjärjestelmämme <br />
on arvostettu maailman parhaimmaksi useissa Pisa-tutkimuksissa. Samoin <br />
brittiläinen koulutusyhtiö Pearson sijoitti Suomen ykköseksi vertaillessaan 20 kehittyneen <br />
maan koulujärjestelmiä. Hyvä koulutus nostaa yleensäkin Suomen asemaa <br />
lähes kaikissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. <br />
<br />
Kaikki edellä olevat kilpailukykymittarit arvioivat yhteiskuntien ja niiden osien <br />
rakenteellista kyvykkyyttä. Tässä mielessä Suomi on tehnyt hyvää työtä omien <br />
rakenteidensa kehittämisessä useiden vuosikymmenten ajan. <br />
<br />
=== huonoT TEhoT hyväSTä konEESTa === <br />
<br />
Hyödynnämme tätä rakenteellista kilpailukykypotentiaalia kuitenkin puoliteholla. <br />
Esimerkiksi sveitsiläisen IMD:n vuoden 2012 kilpailukykyvertailussa olemme vasta <br />
sijalla 17. IMD selvittää nimenomaan talouden suoriutumista. Yrittäjyysasenteita selvittävässä <br />
Global Entrepreneur Monitor -vertailussa (GEM) Suomi sijoittuu mukana <br />
olevan 26 maan joukossa puoliväliin. Eräiden kasvua ja kansainvälistymishalukkuutta <br />
kuvaavien tekijöiden osalta olemme kolmanneksi viimeisiä. <br />
<br />
Ehkä kaikkien lahjomattomin maan taloudellista tilaa ja kilpailukykyä kuvaava <br />
mittari on kauppataseen ja viennin kehitys. Suomen kauppatase on heikentynyt <br />
tasaisesti vuoden 2000 huipusta, jolloin Suomi vei noin 13 miljardilla enemmän kuin <br />
toi. Pitkä 19 vuoden ylijäämäjakso kääntyi alijäämäksi vuonna 2011. Käänne parempaan <br />
ei tapahdu itsestään. Vientiteollisuuden tuotantoa on siirtynyt Suomesta ulkomaille <br />
ja monet välttämättömät tuontituotteet energia etunenässä ovat kallistuneet. <br />
<br />
Finanssikriisin jälkeisenä vuonna 2009 vientimme putosi 30 prosenttia vuoden <br />
2008 viennin tasosta, joka oli 67 miljardia euroa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, <br />
Etlan mukaan saavutamme vuoden 2008 viennin tason vuonna 2016. Kun inflaatio <br />
huomioidaan, vuosi on 2022 tai 2023. <br />
<br />
=== kolmE ISkua TalouSkaSvullE === <br />
<br />
Suomella on vakavia ongelmia, koska globaalin työnjaon muutos, teknologinen murros <br />
ja suhdannekuoppa huojuttavat taloutta samaan aikaan. Painetta uuden kasvupolun <br />
löytämiseen lisää se, että väestömme ikärakenne on kääntynyt ennätysmäisen <br />
nopeasti kansantalouden kannalta vaikeammaksi ja julkisen sektorin velka on <br />
kasvanut nopeasti. <br />
<br />
Murroksen ja talouteemme kohdistuvien haasteiden seuraukset ovat vakavat. <br />
Suomen vientiteollisuudesta on hävinnyt merkittävä määrä työpaikkoja viimeisten <br />
kymmenen vuoden aikana. <br />
<br />
• Teknologiateollisuudesta on kadonnut kokonaisuudessaan 40 000 työpaikkaa <br />
vuoden 2008 jälkeen. <br />
<br />
• Nokia-klusterista yksistään on hävinnyt 14 000 työpaikkaa parissa vuodessa. <br />
<br />
• Metsäteollisuus on leikannut noin 20 000 työpaikkaa vuoden 2000 jälkeen. <br />
<br />
Pitkän aikavälin tarkastelu paljastaa, että eniten uusia työpaikkoja syntyy pk-yrityksissä. <br />
Vuosina 2002–2011 Suomeen syntyi lähes 120 000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa <br />
ja niistä yli 110 000 on pk-yrityksissä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä <br />
uudesta työpaikasta on syntynyt alle 250 työntekijän yrityksiin. Useampi kuin joka <br />
neljäs on perustettu 1–4 hengen yrityksiin. <br />
<br />
Työpaikkoja on hävinnyt pääasiassa suuryrityksistä ja vientivetoisista yrityksistä <br />
ja syntynyt etupäässä pk-yrityksiin ja kotimarkkinayrityksiin. Tämä rakennemuutos <br />
selittää osaltaan viennin supistumisen. <br />
<br />
Työpaikkojen synnyn ja työllisyystilanteen rinnalla tulee kantaa huolta siitä, <br />
miten Suomessa toimivat yritykset investoivat Suomeen. Sodan jälkeinen teollinen <br />
uudelleenrakentaminen piti investoinnit korkealla tasolla 1990-luvun lamaan asti. <br />
Laman aikana kiinteät investoinnit putosivat alhaisemmalle tasolle, mutta sen jälkeen <br />
aineettomat investoinnit ovat puolestaan nousseet. Finanssikriisin aikaan <br />
kiinteät investoinnit putosivat muuta Eurooppaa enemmän, mutta tutkimus- ja kehitysinvestoinnit <br />
pitivät kokonaisinvestoinnit kohtuullisella tasolla. (Investointeja <br />
Suomeen, Jorma Eloranta TEM-julkaisu 9/2012). <br />
<br />
Nokian säästöohjelmat synkistävät tältä osin näkymiä, koska juuri Nokian t&kpanokset <br />
ovat lähes puolet koko teollisuuden aineettomista investoinneista. Lähivuosina <br />
aineettomat investoinnit eivät paikkaa kiinteiden investointien pudotusta. <br />
<br />
Kuitenkin kasvun kannalta kriittisin kysymys on, kuinka paljon yritykset kehittävät <br />
korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita Suomessa. Kilpailukykyiset, lisäarvoa <br />
luovat tuotteet synnyttävät kasvua voimistavia kerrannaisvaikutuksia talouteemme. <br />
Nokia-klusterin myötä syntynyt voimakas kasvusysäys oli osoitus korkean lisäarvon <br />
tuotteiden vaikutuksesta kasvuun. <br />
<br />
=== TEknologInEn kEhITyS määrää kaSvuvauhdIn === <br />
<br />
Pelkistettynä kansantalouden kasvu syntyy kolmesta komponentista: työn ja pääoman <br />
määrän kasvusta sekä teknologisesta kehityksestä. Taloustieteen nobelisti <br />
<br />
Robert Solow osoitti, että teknologinen kehitys toi vuosina 1890–1995 Yhdysvaltain <br />
talouskasvusta noin kaksi kolmasosaa. <br />
<br />
Suomen mahdollisuudet vaikuttaa työn ja pääoman määrään ovat rajalliset. Suomen <br />
on toki tehtävä kaikkensa, että työpanoksen ja investointien kehitys olisi mahdollisimman <br />
hyvä. Kasvua tulee etsiä erityisesti kolmannesta tekijästä eli teknologiasta <br />
ja sen soveltamisesta yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Äärimmilleen pelkistettynä Suomessa toimivien yritysten tuotteiden kilpailukyky <br />
ratkaisee kasvuvauhtimme. Tuotteiden kilpailukyvyn kehittämisessä ja lisäarvonluonnissa <br />
kyky hyödyntää teknologia on keskeistä. <br />
Tällöin avainkysymykset Suomelle ovat: <br />
<br />
• Mitkä ovat keskeiset lisäarvonluonnin mahdollistavat teknologiat ja ideat? <br />
<br />
• Löytävätkö yritykset parhaimman kasvuympäristön Suomesta vai muualta? <br />
<br />
• Mitä Suomi voi tehdä kilpailukykyisten toimintaedellytysten luomiseksi <br />
yrityksille? <br />
<br />
=== TIEToTEknIIkka on kaSvun mooTTorI === <br />
<br />
ICT on merkittävin kasvua vauhdittava teknologia. Sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnassa <br />
kaikkialle. ICT-osaamista tarvitaan myös kaikilla muilla kasvualoilla kuten <br />
bioteknologiassa, ympäristöteknologiassa ja lääketieteessä. <br />
<br />
Vaikutukset ovat samankaltaisia kaikenlaisissa yhteiskunnissa. Paul Schreyerin <br />
tutkimus vuodelta 2000 osoitti, että ICT-investoinnit ovat lisänneet kasvua G7-maissa. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus kertoo, että internet toi kehittyneiden talouksien kasvusta <br />
keskimäärin viidenneksen vuosina 2004–2009.Tutkimus kertoo myös, että yhtä <br />
internetin hävittämää työpaikkaa kohti syntyi 2,6 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Maailmanpankin tutkimus puolestaan todistaa, että laajakaistainen internet <br />
vauhdittaa talouskasvua kehittyvissä maissa. Tutkimuksen mukaan hallitusten <br />
tulisi yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa kiihdyttää laajakaistaverkkojen rakentamista. <br />
Maailmanpankin mukaan digitaaliset palvelut luovat työpaikkoja etenkin <br />
nuorille. <br />
<br />
=== kIlpaIlukykyä dIgITaalISIlla palvEluIlla === <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa niin kulutustavara- kuin investointihyödykevalmistajien <br />
liiketoimintalogiikkaa muuttuu palveluvetoiseksi. McKinseyn tutkimuksen mukaan <br />
digitaalisuuden suurimpia hyötyjiä eivät ole varsinaiset internet-yritykset, vaan hyödyistä <br />
suurimman osan korjaavat muiden alojen yritykset. Menestyneimmät yritykset <br />
ovat kehittäneet uuden palvelumallin tuotteidensa kilpailukyvyn kehittämiseksi <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. <br />
<br />
Menestys ei kuitenkaan synny pelkästään teknologialla. Liiketoiminnalliset <br />
innovaatiot, brändit ja johtamismallit ovat aivan ratkaisevia asioita myös internet-<br />
maailmassa. Monen modernin internet-yrityksen haasteet ovatkin kovin perinteisiä <br />
puutteita tuotteistamisessa, kaupallistamisessa, ansaintalogiikan kehittämisessä <br />
ja kansainvälistämisessä. <br />
<br />
McKinseyn tutkimus internetin vaikutuksista päätyy ajatukseen, että menestyneimpiin <br />
internet-valtioihin on syntynyt vahva digitaalisten palveluiden ekosysteemi, <br />
jossa on edistetty osaamista, helpotettu pääoman saamista, kehitetty infrastruktuuria <br />
ja luotu vetovoimainen liiketoimintaympäristö. <br />
<br />
Suomen lähtökohta kansainvälisessä digitaalisessa kilpailussa on Nokia-klusterin <br />
takaiskuista huolimatta hyvä. Monet yhteiskunnan digitaalista suorituskykyä vertailevat <br />
kansainväliset arviot nostavat Suomen maailman kärkijoukkoon. Englantilaisen <br />
Economist Intelligence Unitin vertailussa Suomi oli neljänneksi paras digitaalinen <br />
talous. World Economic Forumin informaatioteknologiaraportin mukaan Suomi <br />
on maailman kolmanneksi parhaiten verkottunut maa. YK:n selvityksen mukaan <br />
Suomen hallinto on yhdeksänneksi paras sähköisessä toiminnassa. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että Suomessa on kansainvälisesti ajatellen hyvä toimintaympäristö, <br />
infrastruktuuri ja osaamistaso. Kaikkein mielenkiintoisinta on, että kansainvälisten <br />
vertailujen mukaan suomalaiset myös soveltavat ICT-teknologiaa monipuolisesti <br />
sekä kotitalouksissa, yrityksissä että julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
Yleiskuva Suomen ICT-osaamisesta on hyvä, mutta isoon kuvaan mahtuu monia <br />
merkittäviä kehittämiskohteita, jotka liittyvät infrastruktuuriin, osaamiseen, rahoitukseen <br />
ja toimintatapoihin. Monilla tärkeillä erikoisalueilla osaaminen on kapeaa. <br />
Siksi digitaaliajan yritysten toimintaedellytyksissä on paljon kehitettävää. <br />
<br />
Kaikki edellä mainitut raportit kertovat myös, että moni valtio panostaa merkittävästi <br />
kehittyäkseen digitaalisessa kisassa. Siksi Suomen pitää lisätä olennaisesti <br />
uudistumisvauhtia olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen. Tavoitteena tulee olla <br />
lisäarvon kasvattaminen digitaalisilla palveluilla. <br />
<br />
Nopeus on internet-taloudessa ratkaisevaa sekä uuden kehittämisessä että innovaatioiden <br />
käyttöönotossa. Osaamistarpeet ovat vielä monimuotoisemmat kuin <br />
perinteisessä teollisessa maailmassa. Oleellista Suomelle on synnyttää toimintaedellytykset, <br />
joissa yritysten on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ICT-teknologiaa <br />
kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden lisäarvon luomiseksi. <br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 2 ===== <br />
<br />
• Kansainvälisen työnjaon muutos, teknologinen murros ja suhdannekuoppa ovat leikanneet etenkin vientipainotteisia työpaikkoja huolestuttavalla tavalla. <br />
<br />
• Kyky soveltaa teknologiaa on uuden kasvun merkittävin tekijä. <br />
<br />
• ICT on teknologioista merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde. <br />
<br />
• Äärimmilleen pelkistettynä kasvussa on kyse yritysten kyvystä hyödyntää ICT:tä tuotteidensa ja palveluidensa lisäarvon luomisessa. <br />
<br />
• Avainkysymys Suomelle on, miten synnytetään olosuhteet, joissa yritysten on mielekästä kehittää ja kasvaa Suomessa. Siksi avaamme seuraavassa luvussa kysymystä, mitkä tekijät ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta oleellisia.<br />
<br />
== 3. Yritysten ja julkisen sektorin kilpailukyky internet-taloudessa == <br />
<br />
<big>Digitaalisen talouden kilpailukenttä on muuttunut nopeasti. muutoksen myötä relevantin osaamisen merkitys korostuu yritysten kasvupäätöksissä.</big> <br />
<br />
Digitaalitaloudessa arvonluonnin ja sen ”nappaamisen” logiikat ovat muuttuneet <br />
merkittävästi 2000-luvun kuluessa. Toimialarajat ovat hämärtyneet ja samalla yritysten <br />
kilpailuasetelmat ovat muuttuneet. <br />
<br />
Selvimmin muutos näkyy siinä, miten tuotteet ja palvelut ovat kytkeytyneet <br />
entistä tiiviimmin toisiinsa. Useilla toimialoilla yritysten välisen kilpailun ratkaisijaksi <br />
ovat nousseet palvelut, jotka aiemmin olivat enemmänkin tukitoimintojen <br />
roolissa. Asiakkaat arvioivat usein enemmän palveluista samaansa lisäarvoa kuin <br />
perustuotetta. <br />
<br />
Digitaalisessa taloudessa palveluiden ja tuotteiden yhdistelmiä on lähes loputon <br />
määrä. Samoin saattaa olla näiden tuottajia. Siksi kilpailua käydään entistä enemmän <br />
useiden yritysten muodostamien ekosysteemien välillä. Asiakkailla on runsaasti <br />
vaihtoehtoja, kun he valitsevat itselleen sopivimpia ratkaisuja. Menestys <br />
on yhä enemmän kiinni siitä, kuinka innovatiivisia kokonaisuuksia ekosysteemit <br />
tuottavat. <br />
<br />
Nokian nopea hiipuminen matkapuhelinkilpailun huipulta on osoitus kilpailuasetelmien <br />
muuttumisesta. Yksinkertaistaen ICT-sektorin ekosysteemin muutosta voidaan <br />
kuvata kolmen kerrostuman avulla, (Fransman, 2010 ja Veugelers, 2012). Muutama <br />
vuosi sitten kerrostumat olivat varsin selvästi erotettavissa. <br />
<br />
<big>Kerros I:</big> Verkkoteknologioiden ja niihin liittyvien laitteiden tarjoajat (esim. Ericsson, Cisco, Nokia) <br />
<br />
<big>Kerros II:</big> Verkko-operaattorit (esimerkiksi Elisa, DNA, Sonera) <br />
<br />
<big>Kerros III:</big> Sovellusalustojen, sisällön ja palveluiden tarjoajat (esim. Google, Amazon, YouTube) <br />
<br />
Yhdessä käyttäjien kanssa nämä kolme kerrosta muodostivat laajan ICT-ekosysteemin <br />
ja digitaaliset markkinat. Painopiste on nopeasti siirtynyt systeemin kolmanteen <br />
kerrostumaan eli sovellusalustoihin ja palveluihin. Siellä perinteiset toimialarajat ja <br />
ansaintamallit eivät välttämättä päde. Myös laitevalmistajat ja verkko-operaattorit <br />
ovat siirtyneet entistä enemmän sisällön ja palveluiden tuottajiksi. <br />
<br />
Telekommunikaation, internetin, television ja sisällöntuotannon lähentyminen on <br />
edennyt vaiheeseen, jossa rajaa eri teknologioiden välillä on vaikea vetää. Esimerkiksi <br />
matkapuhelimilla ei ole enää erillistä asemaa. Puhelimet ovat vain yksi mahdollinen <br />
päätelaite, jolla hyödynnetään globaalien verkkojen palveluita ja sovelluksia. <br />
<br />
Suomen mahdollisuuksia uudessa tilanteessa voidaan katsoa kahdesta näkökulmasta: <br />
digitaaliteknologian ja -palveluiden tuottajan ja niiden hyödyntäjän näkökulmasta. <br />
(Kuvio ICT-alan ja internetin kerrokset.) <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n TuoTTajana === <br />
<br />
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Eurooppa ja eurooppalaiset ICT-alan yritykset <br />
ovat nopeassa tahdissa menettäneet kilpailuasemiaan yhdysvaltalaisille ja <br />
myös aasialaisille yrityksille (Grajek, 2012, Veugelers, 2012, Fransman, 2010). Ehkä <br />
suhteellisesti eniten muutos koskettaa Suomea, jossa ICT:n osuus kansantaloudesta <br />
on ollut maailman suurimpia. <br />
<br />
Globaali kilpailutilanne on muuttunut nopeasti. Omilla tuotealustoillaan kilpailevien <br />
vertikaalitoimittajien kuten Nokian, Samsungin ja Motorolan kilpailusta on <br />
siirrytty aikaan, jossa sovellus- ja sisältöalustojen päälle rakennetaan ekosysteemejä <br />
kuten Android ja Windows Phone. Myös vertikaalimallit jatkuvat kuten Apple <br />
iOS ja Nokian S40. Samaan aikaan HTML5-standardi yleistyy voimakkaasti standardoiden <br />
edelleen uusia, avoimia rajapintoja. Suomi ja Nokia eivät enää ole päätelaitekilpailusta <br />
ekosysteemikilpailuksi muuttuneessa kisassa globaaleja markkinajohtajia. <br />
Vahvin asema kilpailussa on yrityksillä, joilla on käyttöjärjestelmään tai sovelluksiin <br />
ja palveluihin perustuva oma ekosysteemi, vahva kuluttajabrändi sekä suora <br />
yhteys kuluttajiin. <br />
<br />
Digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa Nokia-klusterin yritykset ovat <br />
edelleen vahvoja. Kilpailu kerroksessa I (verkkoteknologia ja laitteet) on erittäin <br />
kovaa uusien globaalien, usein aasialaisten, toimijoiden laajentaessa markkinoitaan <br />
Eurooppaan ja päätelaitekilpailun muututtua kerroksen III ekosysteemikilpailuksi. <br />
Suomalaisten ICT-yritysten kilpailukenttä on siis laajentunut ja muuttunut kompleksisemmaksi. <br />
Infrastruktuurin merkittävin rakennusvaihe on ohi, vaikka se kehittyykin <br />
edelleen. <br />
<br />
Esimerkiksi Nokia Siemens Networksilla on johtavaa osaamista neljännen sukupolven <br />
verkkoteknologiassa. Tällä on suuri merkitys, kun datamäärät moninkertaistuvat <br />
tietoliikenneverkoissa. Se tarjoaa erikoistuneille suomalaisille yrityksille uusia <br />
liiketoimintamahdollisuuksia, mutta markkinoiden kasvu on hitaampaa kuin päätelaitemarkkinoilla. <br />
Suuri osa lisäarvosta luodaan kuitenkin sovellusalustojen, sisällön <br />
ja palveluiden tuotannossa – kerroksessa III. <br />
<br />
Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet liittyvätkin usein sovellusalustojen <br />
ja palveluiden luomiseen kapeilla erityisalueilla globaaleille markkinoille. <br />
Lisäksi esimerkiksi Nokian erityisosaaminen kartta- ja kameratoimintoihin liittyen <br />
luo pohjan rakentaa lisäarvoa tuotteisiin ja III kerroksen uusia ekosysteemejä. <br />
<br />
Case: Mikrosysteemeistä miljardin euron bisnes <br />
<br />
Muun muassa autoissa, terveysteknologiassa ja mobiililaitteissa käytettävistä mikrosysteemeistä on kehittynyt Suomeen jo lähes miljardin euron liiketoimintaa. Mikrosysteemien MEMS (Micro Electro Mechanical Systems) käyttö on <br />
lisääntynyt nopeasti älykkäiden laitteiden yleistyttyä. <br />
<br />
Mikrosysteemien kehitys alkoi Suomessa jo 1970-luvulla. Nokian panostukset alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen vauhdittivat kuitenkin merkittävästi osaamisen kehittymistä vuosituhannen vaihteessa. Tuossa vaiheessa osaaminen vahvistui myös Nokian alihankkijoilla. Nokian henkilöstövähennyksien myötä osaamista on siirtynyt alihankkijoille myös henkilöstön mukana. VTT:n MemsCat-hankekokonaisuus kannustaa aloittavia yrityksiä kehittämään mikrosysteemeihin perustuvia innovaatioita. Samoin ohjelma kannustaa teollisuusyrityksiä mikrosysteemien hyödyntämiseen. <br />
<br />
Alan kasvunäkymät ovat hyvät. Sulautettuja aistivia mikrojärjestelmiä tarvitaan yhä useammassa paikassa niin kulutustuotteissa kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. Esimerkiksi älykkäitä antureita voidaan käyttää muun muassa törmäys- tai liiketunnistimissa, joilla lisätään turvallisuutta autoissa. Samoin anturit voivat valvoa ilman laatua älykkäässä ilmastointijärjestelmässä. <br />
<br />
=== Eu:n jäykäT SISämarkkInaT hIdaSTavaT kaSvua === <br />
<br />
Merkittävä kilpailukykyongelma suomalaiselle ICT-yritykselle on Euroopan digitaalisten <br />
sisämarkkinoiden jäykkyys. Kuluttajat ja yritykset kohtaavat monenlaista <br />
byrokratiaa ostaessaan digitaalisia tuotteita tai palveluita kotimaansa ulkopuolelta. <br />
Yhdysvalloissa internet-palvelun tarjoaja voi lanseerata tuotteensa kerralla koko <br />
maan markkinoille, kun taas EU:ssa palvelun tarjoaja törmää byrokratiamuuriin. <br />
Tämä voi käytännössä tarkoittaa kymmeniä tai jopa satoja sopimuksia, viranomaislupia <br />
ja maakohtaisia hallinnointijärjestelmiä, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin, <br />
tietosuojaan ja kuluttajansuojaan 27 eri jäsenmaassa. <br />
<br />
Asiakaspohjan laajentaminen muihin EU-maihin edellyttää lisäinvestointeja, <br />
jotka ovat usein pk-yrityksille kynnyskysymys. Erään eurooppalaisen digitaalialan <br />
yrityksen arvion mukaan digitaalisen kuluttajapalvelun laajentaminen uuteen EU-<br />
maahan edellyttää noin kahden miljoonan euron investointia pelkästään lainsäädännön <br />
ja hallintojärjestelmien erojen takia. <br />
<br />
Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen on yksi EU:n lippulaivahankkeista, <br />
mutta käytännön edistyminen on ollut hidasta. <br />
<br />
Digitaalisia sisämarkkinoita voidaan hahmottaa neliosaisen arvoketjumallin <br />
avulla: sisällöntuotanto, digitaalinen palvelu, vuorovaikutus verkossa sekä kuluttaminen <br />
ja tuottaminen päätelaitteessa. Suomessa ja laajemminkin EU:ssa löytyy paljon <br />
vahvuuksia sisällöntuotannossa esimerkiksi pelialalla, kulttuurituotannossa ja <br />
journalismissa. Suomesta löytyy myös vahvaa teknologiaosaamista sekä operaattoreita <br />
ja laitevalmistajia sisältöjen välittämiseen digitaalisesti erilaisilla päätelaitteilla, <br />
kuten matkapuhelimella. Eurooppalaisten kipukohta on arvoketjun sisältöjen <br />
tuotteistaminen. Erityisesti digitaaliset markkinapaikat ovat lähes poikkeuksetta <br />
valuneet amerikkalaisille yrityksille, kuten Amazon, Apple, Google ja Microsoft, <br />
jotka ovat palvelun luomisvaiheessa hyötyneet mittavien kotimarkkinoiden edusta. <br />
<br />
Sisällöntuotanto <br />
<br />
Digitaalinen <br />
palvelu <br />
<br />
Vuorovaikutus <br />
verkossa <br />
<br />
Kuluttaminen <br />
ja tuottaminen <br />
päätelaitteessa <br />
<br />
=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n hyödynTämISESSä ===<br />
<br />
<br />
Digitaaliteknologian hyödyntämiseen muilla talouden sektoreilla liittyy kaksi suurta <br />
mahdollisuutta: <br />
<br />
:• digitaaliteknologian ja -palveluiden integroiminen osaksi teollisuustuotteita <br />
:• digitaaliteknologian hyödyntäminen globaalien arvoketjujen hallinnassa. <br />
<br />
Raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Teollisuusyritykset myyvät <br />
yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Esimerkiksi Wärtsilä tarjoaa voimalaitoksia <br />
myydessään palvelua, jossa Wärtsilän henkilöstö vastaa laitosten päivittäisestä <br />
operoinnista. <br />
<br />
Teollisuustuotteisiin integroitavat palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian <br />
sovelluksia. Suomen vahvat teollisuusyritykset voivat olla digitaaliteknologian <br />
ja digitaalisten palveluiden tärkeimpiä käyttäjiä. <br />
<br />
Teknologiateollisuuden Etlan tutkijoilla teettämä tutkimus kertoo, että Suomen <br />
teollisuuden viennistä noin kolmannes tulee tuotteista, jotka ovat riippuvaisia ohjelmistoista. <br />
Suuret teollisuusyritykset ovat jo pitkään nostaneet tuotteidensa kilpailukykyä <br />
digitaalisilla ratkaisuilla. Vuonna 2010 Suomessa toimivat teollisuusyritykset <br />
työllistivät kotimaassa 7900–10800 ohjelmistokehittäjää. Neljä liikevaihdoltaan <br />
suurinta teollisuusyritystä työllisti näistä 74 prosenttia, kertoo Tuomo Nikulaisen, <br />
Jyrki Ali-Yrkön ja Timo Seppälän tutkimus ”Softaa koneisiin”. <br />
<br />
Suuret yritykset ovat monissa asioissa edelläkävijöitä siksi, että niillä on osaamista, <br />
resursseja ja suuret tarpeet ICT:n hyödyntämiseen. Esimerkiksi laivamoottoreita <br />
ja voimalaitosratkaisuja valmistavan Wärtsilän tuotteiden tyypillinen elinikä <br />
on 25 vuotta. Tuotteiden huoltaminen ja uudelleenrakentaminen vaatii suurten tietosisältöjen <br />
hallintaa. Siksi ICT on yhtiölle keskeinen kilpailukyvyn ylläpitäjä, joka <br />
auttaa hallitsemaan suuria tietosisältöjä kustannustehokkaasti, arvioi yhtiön talousjohtaja <br />
Raimo Lindh Tietoviikko-lehdessä. <br />
<br />
Digitaaliteknologia on tehnyt mahdolliseksi tuotannon hajauttamisen yhä pienempiin <br />
osiin ja näiden osien sijoittamisen eri puolille maailmaa. Tätä arvoketjua <br />
tai -verkostoa hallitaan ICT:n avulla. <br />
<br />
Myös yrityksen sisäiset palvelut – suunnittelu, t&k, muotoilu, erilaiset pääkonttoripalvelut <br />
– voidaan irrottaa tieto- ja viestintäteknologian tuella omiksi toiminnoikseen. <br />
Nämä ovat tyypillisesti korkean jalostusarvon ja palkkatason tehtäviä, joista <br />
maat ja alueet kilpailevat. Ne ovat myös toimintoja, jotka synnyttävät aineetonta <br />
pääomaa. Merkittävä osa globaaleissa verkostoissa syntyvästä lisäarvosta on korvausta <br />
tälle pääomalle. <br />
<br />
=== kanSaInvälISET SuomalaISyrITykSET TarvITSEvaT oSaamISTa === <br />
<br />
Kansainvälinen kilpailu tapahtuu yhä enemmän kokonaisten ekosysteemien välillä. <br />
Ekosysteemi tarkoittaa kokonaisuutta, jossa useat toimijat täydentävät toistensa <br />
osaamista ja hyötyvät jokainen toisistaan. Esimerkiksi lentokenttä on paikallinen <br />
ekosysteemi, jossa ravintoloiden, myymälöiden, autovuokraamojen ja lentoyhtiöiden <br />
palvelut tukevat toisiaan. <br />
<br />
Kilpailukykyisessä ekosysteemissä tarvitaan monenlaista osaamista. Professori <br />
Rosabeth Moss Kanter toteaa Harvard Magazinen haastattelussa ekosysteemin <br />
rikastamisesta seuraavasti: <br />
<br />
”Tärkeintä on muistaa neljä asiaa: ideat pitää muuttaa liiketoiminnaksi, pienten <br />
ja suurten yritysten täytyy kohdata, koulutus on yhdistettävä entistä paremmin työtehtäviin <br />
ja toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä tulee rohkaista.” <br />
<br />
Olemme edellä todenneet, että suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin <br />
ja että Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä. <br />
Suuret yritykset ovat kuitenkin elintärkeitä ekosysteemeille ja Suomen kasvulle. <br />
Suurilla yrityksillä on valmiina monia uuden luomisessa tarvittavia tekijöitä, joita <br />
pieniltä usein puuttuu. Suurilla on muun muassa kansainväliset markkinointikoneistot, <br />
kaupallistamisosaamista, rahoituskanavat ja mahdollisuus investoida tutkimukseen <br />
ja tuotekehitykseen. Suomen ei pidä valita pienten ja suurten välillä, vaan <br />
edistää kaikenlaisten yritysten kasvua. <br />
<br />
Kansainvälisesti toimivilla, suurilla suomalaisyrityksillä on paljon vaihtoehtoja, <br />
kun ne etsivät parhaita kohdemaita investoinneilleen. Suoriin investointeihin vaikuttavia <br />
tekijöitä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Unctad on jaotellut ulkomaille <br />
suuntautuvien investointien vetovoimatekijät kolmeen luokkaan: kauppaan liittyvät <br />
tekijät, osaamiseen liittyvät vaikuttimet ja kotimaiset työntötekijät. <br />
<br />
Kauppaan liittyviä tekijöitä ovat muun muassa markkinoiden avoimuus ja koko <br />
sekä mahdollisuus rajat ylittävään integraatioon. <br />
<br />
Osaaminen liittyy muun muassa teknologiaan, pääomaan ja yrittäjyysosaamiseen. <br />
<br />
”Työntäviä voimia” voivat olla muun muassa huono infrastruktuuri, pienet kotimarkkinat, <br />
osaajien puute, pääoman puute, jäykät työvoimamarkkinat sekä verotus. <br />
<br />
Kun kansainvälinen suomalaisyritys pohtii investointia, se arvioi sekä muualle <br />
vetäviä tekijöitä että kotimaasta työntäviä voimia. <br />
<br />
ICT-vetoisessa kasvussa osaaminen on aivan keskeinen syy investointeihin. Sitran <br />
raportti ”Suuri siirtymä” tiivistää lähtökohdan osuvasti: ”Yritysten tieto- ja innovaatiostrategian <br />
peruskysymyksiä on, mistä löydetään sellaista uutta tietoa, joka <br />
täydentää yrityksen omaa osaamista ja mahdollistaa innovaatiot.” <br />
<br />
Tämä on näkynyt parin vuoden aikana ICT-alalla, kun muun muassa Ericsson, Intel, <br />
Electronic Arts, Huawei ja Samsung ovat tuoneet Suomeen kehitystoimintaansa. <br />
<br />
Kansakunnan perusosaamisesta huolehtimisella julkinen sektori voi vaikuttaa <br />
eniten yritysten kilpailuedellytyksiin. Tältä osin voi lainata investointien lisäämistä <br />
pohtineen Jorma Elorannan tekemän raportin johtopäätöstä. <br />
<br />
”Vain oikeasti parhaat voittavat. Perusosaamisen tasoa pitää nostaa koko ajan, <br />
koska kaikki muutkin tekevät niin. Huippuosaamisen taso ja soveltuvuus yritykselle <br />
ovat loppusuoran valtteja. Vain huippuosaaminen vie finaaliin.” <br />
<br />
Tästä syystä työryhmän toimenpide-ehdotuksissa painottuu osaamisen kehittäminen <br />
pitkäjänteisesti niin, että Suomessa noustaan huipulle tärkeillä osaamisalueilla <br />
ja rakennetaan toimintatapoja, joilla tämän osaamisen soveltaminen yrityksissä <br />
nopeutuu.<br />
<br />
=== SuomI TarvITSEE lISää kaSvuyrITykSIä ja STarTup-hEnkEä ===<br />
<br />
Internet-teknologiaan perustuva liiketoiminta on vasta elinkaarensa alussa. Elinkaaren <br />
alkuvaiheessa tarvitaan yrittäjyyttä, innovatiivisia, globaaleille markkinoille tähtääviä <br />
yrityksiä ja riskinottoa. <br />
<br />
Suomessa, kuten Euroopassa yleensäkin, ICT-sektorilla on huomattavasti vähemmän <br />
pieniä ja aloittavia yrityksiä kuin Yhdysvalloissa. Globaalit tietoverkot tarjoavat <br />
kuitenkin pienillekin yrityksille pääsyn maailmanlaajuisille markkinoille nopeasti <br />
ja pienin kustannuksin. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksen mukaan Suomessa oli 668 <br />
kasvuyritystä vuosina 2007–2010. Vähäisestä lukumäärästään huolimatta nuo yritykset <br />
loivat noina vuosina puolet kaikista Suomeen syntyneistä työpaikoista eli <br />
noin 50 000 työpaikkaa. <br />
<br />
Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor kertoo, että Suomessa on <br />
helppo tehdä liiketoimintaa ja taloudellinen vapaus on hyvä. Myös valtion tuki yrittäjyydelle <br />
on monipuolista. <br />
<br />
Samoin EU:n kasvuyritysraportissa todetaan, että Suomi nousee esiin maana, <br />
jossa on useita kasvuyrittäjyyttä tukevia ohjelmia. Ohjelmista huolimatta Suomessa <br />
on vähän kasvuyrityksiä. OECD:n vuoden 2009 vertailu kertoo, että 83 prosenttia <br />
suomalaisista yrityksistä ei kasvanut ollenkaan kolmen edeltävän vuoden aikana. <br />
Esimerkiksi Tanskassa vastaavaan joukkoon kuului vain 47 prosenttia yrityksistä ja <br />
EU 27 maan keskiarvo oli 63 prosenttia. <br />
<br />
Kuvaavaa on sekin, että Deloitten Technology Fast 500 -raporttiin mahtuu 50 norjalaista <br />
kasvuyritystä, kun suomalaisia on noin puolet tuosta määrästä. <br />
<br />
Aalto-yliopiston tutkija Jari Handelberg arvioi väitöskirjassaan, että vähäinen <br />
kasvuyritysten määrä selittyy suomalaisen yhteiskunnan vanhanaikaisilla arvoilla <br />
ja säännöillä. Handelbergin mukaan kasvuyritysten luominen ei ole vain yksittäisten <br />
yrittäjien ja johtajien asia, vaan se on koko yhteisön toiminnan tulosta. Tämä on <br />
oleellista, kun suunnitellaan ja toteutetaan kasvuyrittäjyyttä tukevia, käytännönläheisiä <br />
politiikka- ja kehitysohjelmia ja perustetaan kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Global Entrepreneurship Monitor -selvityksen (GEM 2012) mukaan Suomi menestyy <br />
kansainvälisessä vertailussa heikoimmin juuri yrittäjien asenteita mitattaessa. <br />
Suomalaisyrittäjät tavoittelevat muita vähemmän kasvua, kansainvälistymistä ja <br />
riskipääomaa. <br />
<br />
Suomessa kasvuyrittäjien yhteinen huoli liittyy Suomen yritysverotukseen, joka <br />
on esimerkiksi naapurimaita Viroa ja Ruotsia kireämpää. Lisäksi verotus kohdistuu <br />
usein toiminnan aktiivisuuteen ja transaktioihin, eikä syntyneisiin voittoihin. <br />
Aktiivisen toiminnan verottaminen ei kannusta lisätoimeliaisuuteen ja riskinottoon. <br />
Rahoituksen saatavuus on toinen merkittävä ongelma. Suomessa esimerkiksi pääomasijoitusten <br />
osuus kansantalouden kokoon suhteutettuna on selvästi pienempi <br />
kuin Norjassa ja etenkin Ruotsissa. <br />
<br />
EU:n kasvuyritysraportti puolestaan on päättynyt seuraaviin johtopäätöksiin koko <br />
Euroopan osalta. <br />
<br />
1. Kasvuyrityksiä kannattaa tukea, koska ne luovat eniten uusia työpaikkoja. <br />
2. Tavoitteena voisi olla nopean kasvun sijaan kestävä kasvu. <br />
3. Kasvuyrittäjyyttä voi olla millä alalla tahansa, joten kasvupolitiikan ei pidä tähdätä erityisiin toimialoihin. <br />
4. Julkisen sektorin ei pidä poimia voittajia, vaan luoda olosuhteet, jotka tukevat kasvua. Nämä voivat liittyä esimerkiksi verotukseen, konkurssilainsäädäntöön ja investointisäädöksiin. <br />
5. Koska pääoman saaminen on kasvavien pk-yritysten suuri ongelma, kannattaa kasvua tukevien ohjelmien ykkösprioriteettina olla rahoituskanavien avaaminen. <br />
6. Kansainvälistymistä on tuettava. <br />
<br />
Nopeaa kasvua hakevien startup-yritysten haasteena on Suomen kotimarkkinoiden pienuus. Siksi nämä yritykset tähtäävät heti syntyessään kansainvälisille markkinoille. Tällöin haasteeksi nousee alkuvaiheen rahoituksen lisäksi kansainvälisen huipputason myynti-, markkinointi- ja tuotteistusosaamisen hankkiminen. Harva <br />
pystyy löytämään näitä ainakaan kokonaan Suomesta, joten ulkomaisten huippuosaajien <br />
ja sijoittajien houkuttelu suomalaisyrityksiin on eräs Suomen keskeisimmistä <br />
kilpailutekijöistä. <br />
<br />
Huolimatta ICT-alan isoista irtisanomisista alan kasvuyritysten on vaikea löytää <br />
osaavaa työvoimaa; esimerkiksi pelialalla kilpailu osaajista on jo erittäin kovaa, ja <br />
osaajien puute rajoittaa jo alan yritysten kasvua. <br />
<br />
Suomalaisen korkeakoulusektorin kyky tuottaa huippuosaajia onkin eräs tärkeimmistä <br />
seikoista ICT-sektorin tulevaisuuden kannalta. Yliopistojen tulisi pystyä <br />
panostamaan korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Tätä voisi tukea muun <br />
muassa se, että yliopistot toisivat kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita ja opettajia <br />
Suomeen. <br />
<br />
=== ulkomaISIa yrITykSIä kIInnoSTavaT oSaamISkESkITTymäT === <br />
<br />
Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset menestyvät yleisesti ottaen hyvin. Ulkomaisen <br />
yrityksen henkilöstö on keskimäärin paremmin koulutettua kuin suomalaisten <br />
yritysten. Ulkomaiset yritykset ovat myös hyviä veronmaksajia Suomessa. Silti <br />
Suomi houkuttelee passiivisesti kansainvälisiä yrityksiä. Tästä syystä Suomeen siirtyy <br />
niukasti uutta teknologista osaamista kansainvälisten yritysten mukana. Samoin <br />
Suomi tekee vain vähän työtä sen eteen, että täällä jo toimivat ulkomaiset yritykset <br />
investoisivat lisää esimerkiksi tutkimuskeskuksiin. <br />
<br />
Suomella ei ole yhtään ylivertaista vetovoimatekijää, mutta ei toisaalta myöskään <br />
ylivoimaisen korkeita esteitä investoinneille. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa <br />
koulutustaso, teknologiaosaaminen, toimiva ja vakaa yhteiskunta ja Venäjän markkinoiden <br />
läheisyys. Lisäksi kansainvälinen tutkimus kertoo, että korruptio on Suomessa <br />
vähäistä ja yleisissä tietojärjestelmissä on vähän viruksia. Suomen haasteita <br />
puolestaan ovat Boston Consulting Groupin selvityksen mukaan työelämän jäykkyys, <br />
pienet kotimarkkinat ja heikosti kannustava verotus. <br />
<br />
Eri maista tulevilla yrityksillä ja eri toimialoilla on luonnollisesti hieman erilaisia <br />
arvioita Suomen vetovoimasta. Teknologia-alan yritysten sijoittautumisessa korostuu <br />
osaamisen, verotuksen ja julkisen palveluarkkitehtuurin merkitys. <br />
<br />
Kansainvälisten yritysten Suomen johtajien kommentit kertovat, että Suomeen <br />
pitäisi syntyä riittävän merkittäviä osaamiskeskittymiä, joita pitäisi myös markkinoida <br />
maailmalla. Vahvan ekosysteemin tai osaamisverkoston luominen edellyttää <br />
monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista osaamista, kykyä <br />
ottaa riskiä, sekä yksityistä että julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille <br />
ja palveluille. <br />
<br />
Tarvitaan myös laadukasta sääntelyä ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se <br />
vaatii myös saumatonta yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten tai paikallisten <br />
ekosysteemien täytyy olla kyvykkäitä kansainväliseen vuorovaikutukseen. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain, jos ekosysteemin laatu ja sen ympärille rakentuva osaaminen <br />
ovat maailman huippua. <br />
<br />
Suomi pystyi 1990-luvulla luomaan maailman huippua edustavan ekosysteemin <br />
mobiiliteknologian kehittämiseen. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden, laajamittaisen <br />
tutkimus- ja kehitystoiminnan, korkealuokkaisen opetuksen, yhteisen standardin, <br />
kansainvälisen verkoston sekä vahvan yritysklusterin ansiosta nousimme <br />
mobiilialan suunnannäyttäjiksi. <br />
<br />
Nyt voimme tehdä saman ICT-teknologian soveltamisessa hyödyntämällä mobiiliosaamistamme, <br />
jossa meillä on suhteellinen etu moniin muihin alueisiin verrattuna. <br />
Samalla meidän täytyy uudistaa toimintatapojamme uuteen kilpailutilanteeseen, <br />
markkinadynamiikkaan ja teknologiakehitykseen sopiviksi. <br />
<br />
<big>Ulkomaiset yritykset Suomessa</big> <br />
<br />
:• Suomessa toimii noin 3 000 ulkomaisessa omistuksessa olevaa yritystä. <br />
:• Ulkomaisten yritysten osuus kaikista Suomen yrityksistä on vain yksi prosentti. <br />
:• Ne tekevät noin viidenneksen kaikkien yritysten vuosiliikevaihdosta, eli reilut 70 miljardia euroa. <br />
:• Ne työllistävät noin 215 000 henkeä eli 15 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. <br />
:• Ulkomaisten sijoitusten määrä on yli 30 prosenttia bkt:hen verrattuna, hieman OECD-maiden keskiarvoa enemmän. <br />
:• Ruotsissa ulkomaisten investointien osuus on yli 60 prosenttia bkt:stä. Amerikkalaisista Pohjoismaihin tehdyistä investoinneista vain kaksi prosenttia suuntautuu Suomeen, ja osuus on laskenut viime vuosina.<br />
<br />
<br />
=== julkInEn SEkTorI kIlpaIlukyvyn TukEna ===<br />
<br />
Valtaosa tuote- ja palveluinnovaatioista tehdään yrityksissä. Julkisen sektorin kilpailukyky <br />
vaikuttaa kuitenkin merkittävästi yritysten mahdollisuuksiin kehittyä. Siksi <br />
poliittisten päättäjien valinnat vaikuttavat monella tavalla siihen, kuinka monipuolinen <br />
elinkeinorakenne maahan syntyy. <br />
<br />
Kansainväliset kilpailukykyselvitykset kertovat, että etenkin suomalainen peruskoulutus <br />
on korkeatasoista. Toisaalta esimerkiksi World Economic Forum arvioi Suomen <br />
tieteellisten tutkimuslaitosten tason vasta 18. parhaaksi maailmassa. Suomessa <br />
on erinomaisen hyvää insinöörikoulutusta ja prosessiosaamista, mutta matematiikan <br />
ja tilastotieteen saralla olemme kaukana kärjestä (Conference Board of Canada). <br />
<br />
Suomi on monilla kilpailukyvyn osa-alueilla parhaiden maiden joukossa. Accenturen <br />
analyysin mukaan erityisen tärkeitä ovat kuitenkin osa-alueet, joissa Suomi <br />
menestyy keskinkertaistesti ollen sijoilla 10–25. Näitä ovat mm. infrastruktuuri sekä <br />
erityisesti tuottavuus – yksi kilpailukyvyn tärkeimmistä osatekijöistä. <br />
<br />
ICT:n hyödyntäjänä Suomen julkinen sektori on parantanut vauhtiaan, mikä on <br />
kilpailukyvyn kannalta positiivinen asia. YK:n tuoreimmassa eGovernment-selvityksessä <br />
Suomi oli noussut ICT:n hyödyntäjänä kymmenen askelta ylöspäin sijalle <br />
yhdeksän. <br />
<br />
Selvityksessä alleviivataan, että taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten <br />
tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että hallitukset: <br />
<br />
:• tunnistavat eri hallinalojen synergiamahdollisuudet, jotka sähköiset ratkaisut tuovat <br />
:• muuttavat rakenteita niin, että sähköisen hallinnon mahdollistama yhteistyö voi toteutua <br />
:• edistävät yhteistyötä ja yhteensopivuutta ekosysteemien välillä. <br />
<br />
Syksyllä 2012 julkaistulla julkisen hallinnon ICT-strategialla pyritään vastaamaan <br />
näihin esitettyihin nykyaikaisen hallinnon vaatimuksiin. Sen toimeenpano on ehdottoman <br />
tärkeää. <br />
Boston Consulting Groupin analyysi hallitusten roolista internet-politiikassa korostaa, <br />
että kuilu hyvin verkottuneiden ja jäljessä tulijoiden välillä kasvaa. Onneksi Suomi <br />
kuuluu selvityksen mukaan parhaiden joukkoon (sijalla 7). Selvityksessä korostetaan <br />
yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä matkalla digitaaliseen maailmaan. <br />
<br />
<br />
===== Keskeistä luvussa 3 ===== <br />
<br />
:• Digitaalisten tuotteiden kasvu on siirtynyt laitteista sovellusalustoihin ja palveluihin. Eurooppalaiset laitevalmistajat ovat menettäneet asemiaan muutoksessa. <br />
:• Teollisuusyritykset myyvät yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian sovelluksia. Näin vanha ja uusi yhdistyvät. <br />
:• Suomi tarvitsee kaiken kokoisia yrityksiä. Siksi täytyy tuntea erilaisten yritysten tarpeet. <br />
:• Suurille suomalaisyrityksille osaaminen on tärkein syy investoida kotimaahan. <br />
:• Kasvuyrityksille rahoitus on merkittävin pullonkaula. <br />
:• Startup-yritysten haasteita ovat rahoituksen ja osaajien löytäminen. Kynnystä kansainvälisten osaajien palkkaamiseen tulee madaltaa. <br />
:• Ulkomaisia yrityksiä vetää maahan osaaminen, jota pitää myös markkinoida. <br />
:• Julkisen sektorin aktiiviset ja passiiviset valinnat vaikuttavat elinkeinorakenteen monipuolisuuteen. <br />
:• ICT:n hyödyntäjänä julkisen sektorin kannattaa edistää ratkaisuja, jotka vauhdittavat innovatiivisten palveluiden syntymistä. <br />
<br />
== 4. Tehokas infrastruktuuri luo kasvulle perustan == <br />
<br />
<big>Tuotantorakenteen murros synnyttää väistämättä kuilun, jossa yhteiskunnan rakenteet tukevat edelleen edellistä vaihetta, vaikka uusi on jo syntymässä. Suomen on uudistettava ICT-infrastruktuuria, jotta uudelle toiminnalle avautuu tilaa.</big><br />
<br />
Suomalainen palveluarkkitehtuuri on pirstoutunut tavalla, jota havainnollistaa <br />
vertaus maantiehen, joka päättyisi kunnan rajalla ja alkaisi seuraavan kunnan kohdalla <br />
eri paikasta. Jokaiseen virastoon ajettaisiin omaa tietä pitkin. Julkiset ja yksityiset <br />
autot ajaisivat omilla väylillään eri säännöillä. <br />
<br />
YK:n E-Government-selvityksen yksi keskeinen havainto on, että monet jäsenvaltiot <br />
ovat siirtymässä hajautetusta, yhtä tarkoitusta palvelevasta organisaatiomallista <br />
keskitettyyn rakenteeseen, jossa hallitukset toimivat yhtenä kokonaisuutena. <br />
<br />
<big>Viron kansalllinen sähköisten palvelujen arkkitehtuuri <br />
</big><br />
Alla kuvataan periaate, jolla toimii Viron palveluarkkitehtuuri X-väylä toimii. <br />
<br />
Tämä auttaa luomaan palvelumalleja, joissa kansalaiset ja yritykset saavat palvelut <br />
yhdestä pisteestä välittämättä, missä organisaatiossa palvelu tuotetaan. Samalla <br />
julkisen hallinnon oma tehokkuus lisääntyy. Suomessa lainsäädäntö takaa ministeriöiden <br />
riippumattomuuden ja kuntien itsenäisyyden, mikä on johtanut pirstoutuneeseen <br />
palveluarkkitehtuuriin. Tehokkaan ICT-infrastruktuurin rakentaminen on <br />
kuitenkin mahdollista nykyisenkin lainsäädännön alla. Tätä tukee vuonna 2011 voimaan <br />
tullut tietohallintolaki, joka antaa mahdollisuuden ohjata koko julkisen hallinnon <br />
tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. <br />
<br />
Pirstoutunut tietojärjestelmäpohja on mahdollista korvata kansallisella palveluarkkitehtuurilla <br />
samaan tapaan kuin Virossa on tehty. Nykyisessä toimintaympäristössä <br />
samaa asiaa tehdään useissa paikoissa, eikä informaatiota pystytä hyödyntämään <br />
yli organisaatiorajojen. Samanaikaista muutosta eri siiloissa vaativat toimenpiteet <br />
eivät nykytoimintaympäristössä ole mahdollisia. <br />
<br />
Kattavan kansallisen sähköisen tunnistamisen varmistaminen tulee olemaan eräs <br />
keskeisistä askeleista tehokkaan ICT-arkkitehtuurin luomisessa. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1, kriittinen) ===== <br />
<br />
Eri toimintoihin kehitettyjen järjestelmien tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille samaa tietoa tarvitseville järjestelmille. Kukin erillisjärjestelmä hallitsee omia tietojaan ja vastaa, että muiden tarvitsemat tiedot ovat reaaliaikaisesti, oikeassa muodossa saatavissa välitysalustan kautta. <br />
<br />
<big>Kansalliset ja muuten merkittävät hankkeet kootaan yhteen kehitysportfolioon,</big> jota priorisoidaan ja koordinoidaan keskitetysti. Kehitysportfoliossa kaikille hankkeille on nimetty omistaja ja toteuttaja. Omistaja vastaa kehitettyjen<br />
ratkaisujen sektorit ylittävästä jalkautuksesta. <br />
<br />
Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu aloitetaan valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla. Suunnittelutyö valmistuu kesäkuun loppuun mennessä 2013. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat määrärahat + laaja toteutusverkosto. <br />
<br />
• Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisu Taltioni on ensimmäinen palvelu, jolla on valmiudet uuden arkkitehtuurin mukaiseen toimintaan. Kyseessä on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa edistävä järjestelmä, jonka kautta kansalaiset saavat kokonaiskuvan omista terveystiedoistaan ja helpon mahdollisuuden edistää omaa hyvinvointiaa,. Terveydenhuollon ammattilaiset <br />
puolestaan saavat hoitoprosessia varten laajemman kokonaiskuvan potilaasta. Ensimmäinen vaihe käynnistynyt 7.1.2013 astuutahona Taltioni Osuuskunta. <br />
<br />
• Forge-pilvipalvelulaboratorio toimii kehitysympäristönä uuden palveluarkkitehtuurin mukaisille palveluille. <br />
<br />
=== rEaalIaIkaInEn TIETo käyTTöön === <br />
<br />
<big>Monia yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja voi automatisoida niin, että rutiinityö vähenee ja ajantasainen tieto lisääntyy.</big> <br />
<br />
Verkkolaskutus on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin muissa maissa. Verkkolaskutusosaamista <br />
on voitu viedä sekä EU:n harmonisointiprojekteihin että ICT-yritysten <br />
pilvipalveluvientiin. Nyt Suomen tulee hyödyntää verkkolaskutuksen pioneerimaan <br />
osaamista muissakin yritysten toiminnoissa. <br />
<br />
Seuraavaksi tulee automatisoida yritysten viranomaisille toimittamat tiedot <br />
kuten palkanmaksu, alv-raportit, tilinpäätöstiedot, hankinnat ja kirjanpito. <br />
<br />
On arvioitu, että nämä toimet toisivat pelkästään suomalaisille yrityksille yli neljän <br />
miljardin euron hyödyt vuosittain. Myös julkiselle sektorille tulisi merkittävät <br />
säästöt, harmaan talouden torjunta tehostuisi ja Suomi pääsisi vaikuttamaan alan <br />
EU-harmonisointiin ja globaalien standardien syntymiseen. <br />
<br />
Edellä mainitut toimet keventävät julkisen hallinnon työtaakkaa ja yritysten hallinnollista <br />
taakkaa. Yritysten raportointitaakka kevenee vuonna 2013 reaaliaikaisen <br />
tietoon perustuvan raportoinnin myötä, mutta suurempi osa hyödystä saadaan <br />
vuosien 2014-18 aikana. <br />
<br />
Merkittävä hyöty tulee kuormituksen tasaamisen takia. Nyt vuosisykleihin perustuva <br />
viranomaiskäsittely kuormittaa epätasaisesti työvoimaa. Kun myös tietojen <br />
oikeellisuus ja ajantasaisuus paranee, yritysten päätöksenteon perusta vahvistuu. <br />
Kun viranomaispuolella siirrytään hyödyntämään reaaliaikaista tietoa sekä tietojen <br />
prosessointia, ovat samat hyödyt saavutettavissa myös hallinnon puolella. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (polku 2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
<br />
Luodaan julkisen sektorin toimijoille valmius tietojen vastaanottoon hyödyntäen <br />
valtion nykyisiä keskitettyjä ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan. Reaaliaikaisten <br />
tietojen vastaanotto tulee saavuttaa mahdollisimman nopeasti ilman suuria muutoksia <br />
nykyisiin viranomaisjärjestelmiin. Näin varmistetaan pk-sektorille mahdollisuus <br />
siirtyä käyttämään automaattisia ja reaaliaikaisia digitaalisia työkaluja talousseuranta-, <br />
kirjanpito- ja raportointiprosesseissa aikaisessa vaiheessa. <br />
<br />
Reaaliaikaisen tiedon infrastruktuurin toteuttamiseksi perustetaan ensi tilassa <br />
laajapohjainen valtiovarainministeriön johtama ohjausryhmä. Käytännön toteutus <br />
tapahtuu neljässä projektissa, joiden tulisi valmistua viimeistään vuoden 2014 <br />
aikana. <br />
<br />
Ohjausryhmää ja projektia varten tarvitaan Real-Time Economy -ohjelman resurssien <br />
lisäksi täysipäiväiset projektipäälliköt kahdeksi vuodeksi (arvio 5–6 m€). Tietovirtojen <br />
vastaanottopalvelun toteuttamiskustannus on arvion mukaan 5 m€ <br />
(palveluna). <br />
<br />
<big>Vastuutaho</big>: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<big>Tarvittavat resurssit:</big> 5 miljoonaa euroa vuonna 2013. <br />
<br />
<br />
Ensimmäisenä tulee aloittaa seuraavat projektit: <br />
<br />
<big>rakennetaan rajapinta palkanmaksukohtaisten tietojen vastaanottoon, ansaintarekisteri ja kansalaistili</big> <br />
<br />
• Siirrytään reaaliaikaiseen palkanmaksukohtaiseen (henkilötasoiseen) palkkaraportointiin <br />
• Varmistetaan verohallinnolle vastaanottovalmius ja selvitetään lainsäädännön muutosvaatimukset <br />
• Samalla aloitetaan reaaliaikaisiin tietovirtoihin perustuvan keskitetyn ansiorekisterin määritystyö <br />
• Perustetaan kansalaistili- ja sopimuskonekonseptin mukainen palvelu tukemaan itsensä työllistämisen mahdollisuuksia. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<big>Rajapinta alv-tietojen vastaanottoon ja alv-tietokanta</big> <br />
• Rakennetaan verohallinnolle verkkolaskuun pohjautuvien ALV-raportointitietovirtojen vastaanottokyky <br />
• Otetaan verkkolaskuun perustuva raportointimalli käyttöön rakennusteollisuuden veronumeroraportointiin liittyvien velvollisuuksien automatisoimiseksi (sisältäen työmaa-avaimen ja urakkalaskutustiedot). <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Rajapinta tilinpäätöstietojen vastaanottoon strukturoidussa muodossa <br />
(XBrl) <br />
• Rakennetaan sähköisten (strukturoitujen) tilinpäätösten vastaanottokyky Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) sekä verohallinnolle. Selvitetään tässä yhteydessä mahdollisuudet hyödyntää valtionhallinnolla jo käytössä olevia vastaanotto-/välityskanavia. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
<big>Pk-yritysten kirjanpidon automatisointi (kassapohjaisuus alv-direktiivin suosituksen mukaisesti)</big> <br />
<br />
• Tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta Suomessa voidaan siirtyä ALV-direktiivin suosituksen mukaisesti pk-yritysten maksuperusteisiin ALV-tilityksiin. <br />
<br />
• Koska verkkolasku on perusta pk-yritysten taloushallinnon automatisoinnille, varmistetaan, että myös kuntasektori kokonaisuudessaan sitoutuu verkkolaskutuksen edistämiseen (mm. takarajojen asettamiseen ostolaskujen osalta). Kaikki viranomaismaksut tulee saada verkkolaskuina ja verkkolaskuoperaattoreiden yhteistyön vielä avoimet kohdat tulee hoitaa pikaisesti kuntoon. <br />
<br />
Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
=== yhTEydET vIElä parEmmIkSI === <br />
<br />
<big>Uuden digitaalisen palvelutalouden edistäminen edellyttää kasvavia yhteysnopeuksia ja niiden häiriötöntä toimintaa.</big> <br />
<br />
Uusien digitaalisten palveluiden syntyminen ja kasvu Suomessa edellyttää, että <br />
sekä kiinteiden laajakaistaliittymien että mobiililaajakaistan yhteysnopeudet kasvavat <br />
ja näiden yhteyksien häiriöttömyys paranee. Siksi Suomen digitaalista infrastruktuuria <br />
tulee kehittää edelleen määrätietoisesti. <br />
<br />
Lisäksi Suomen kannattaa panostaa ulkomaanyhteyksien parantamiseen perusinfrastruktuurin <br />
edellytysten ja tietointensiivisen teollisuuden toimintaedellytysten <br />
kehittämiseksi. <br />
<br />
Suomen ulkomaanliikenteen varmistamiseksi tutkitaan suoran Suomen ja Saksan <br />
välisen merikaapelin – Itämeren merikaapelin – rakentamista. Hankkeeseen on mahdollisesti <br />
saatavissa EU:n ns. CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility, Verkkojen <br />
Eurooppa). Samassa yhteydessä selvitetään myös Koillisväylän kautta kulkevan <br />
pohjoisen merikaapelihankkeen tilanne. Tavoitteena on, että Suomi voisi liittymällä <br />
tähän yhteyteen toimia tietoliikenneväylänä Manner-Euroopan ja Aasian välillä. <br />
<br />
Edelläkävijämaan infrastruktuurin kehittämistä tukee hallitusohjelman tavoite <br />
edistää huippunopean laajakaistan tarjontaa ja käyttöä. <br />
<br />
Tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat tiedeyhteisöjen ja yritysten edelläkävijyyttä <br />
tulevaisuuden teknologioissa. Suomen brändiä teknologian koelaboratoriona <br />
mobiilissa infrastruktuurissa tulee kehittää entisestään esimerkiksi tarjoamalla testitaajuudet <br />
korkeakoulujen ja yritysten käyttöön. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (polku 3) ===== <br />
<br />
• LVM myöntää toimiluvat huutokaupalla laajakaistaisen 800 MHz-taajuusaleen matkaviestinkäyttöön eduskunnan loppusyksyllä 2012 hyväksymän lain mukaisesti alkuvuodesta 2013. Toimilupiin liitetään 95–99 prosentin väestöpeittovelvoite sekä sisätilapeittoa koskeva velvoite. Huutokaupan tavoitteena on tuottaa valtiolle vähintään sata miljoonaa euroa. <br />
<br />
• LVM ja Viestintävirasto selvittävät mahdollisuudet myöntää testitaajuuksia 700 MHz ja yli 3 GHz taajuusalueilla korkeakoulujen ja yritysten käyttöön Otaniemen ja Oulun yliopiston kampusten yhteyteen. Tavoitteena on mahdollistaa LTE-A-tekniikkaa käyttävien tuotteiden ja palveluiden paikallinen testikäyttö 700 MHz -alueella vuoden 2013 loppuun mennessä. <br />
<br />
• LVM edistää 700 MHz -taajuusalueen saamista matkaviestinkäyttöön vuoden 2017 alusta kansainvälisissä neuvotteluissa. Samoin pyritään saamaan koko UHF-kaistalle (470-862MHz) tarkoituksenmukainen, kansainvälisesti harmonisoitu käyttösuunnitelma, joka huomioi langattomien laajakaistayhteyksien tarpeet. <br />
<br />
• Sallitaan kunnissa nopeat tavat rakentaa kaapeleita. Kuntien tulisi sallia rakennus- ja lupamääräyksissään uudet kaivuumenetelmät kuten mikro-ojitustekniikka valokaapeliyhteyksien rakentamisessa. Mikro-ojitus on perinteisiä <br />
tapoja huomattavasti nopeampi, edullisempi, aiheuttaa vähemmän rakentamisen häiriötä sekä on myös hiiliystävällisempi vaihtoehto. Tietoyhteiskunnan laajakaistapalveluiden kapasiteettitarve kasvaa nopeasti ja edellyttää tietoliikenneverkkojen kustannustehokasta rakentamista. <br />
<br />
• Tehdään ”Älykäs kaupunki” ja ”Kasvukäytävä” -pilotteja yhteistyössä TEM:n, YM:n, alueellisten virastojen ja yritysten kanssa huippunopeiden laajakaistayhteyksien edistämiseksi. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
<big>Tarvittavat resurssit:</big> Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
=== kanSallISET TalkooT avoImEn TIEdon hyödynTämISEkSI === <br />
<br />
<big>Suomella on erinomainen mahdollisuus kehittyä globaaliksi edelläkävijäksi avoimen tiedon ja tietomassojen hyödyntämisessä.</big> <br />
<br />
Tieto on luonnonvaroihin rinnastettava raaka-aine, jonka jalostamisessa ja hyödyn<br />
tämisessä on valtava potentiaali uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisessä.<br />
<br />
Julkisen sektorin tietovarantojen avaamisella arvioidaan olevan suuria taloudellisia <br />
hyötyjä eri maissa. Esimerkkejä julkisen sektorin tietovarannoista ovat paikkatieto, <br />
tilastotieto, säätiedot, julkisrahoitteisissa tutkimushankkeissa tuotettu tieto <br />
ja kirjastojen digitoidut kirjat. <br />
<br />
Julkisella sektorilla onkin useita toisiaan tukevia hankkeita, joiden yhteisenä <br />
visiona on ”Suomi maailman fiksuimpana systeeminä (KIDE) sekä kansainvälisesti <br />
houkuttelevana datan ja siihen liittyvien kehitysympäristöjen sijaintikohteena”. Tietovarantojen <br />
avaaminen mahdollistaa monenlaista liiketoimintaa sekä tehostaa ja <br />
parantaa julkista palvelua. Samoin se parantaa palveluiden yhteentoimivuutta sekä <br />
lisää avointa innovointia yhteiskunnassa. <br />
<br />
Avoimen datan hyödyntämiseen liittyvä laaja verkosto <br />
<br />
Public-private-developer-partnership <br />
<br />
• Kehittäjä- ja käyttäjä<br />
<br />
• Kuluttajat&yritykset (”Midata”) <br />
• Fiksut kaupungit <br />
• Yrityskehitys / yhteiskuntavastuu <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö <br />
• EU Digital Europe yhteisöt <br />
• Horizon 2020 <br />
• Team Finland <br />
<br />
Hallinto <br />
<br />
• Tietoaineistojen avaaminen ja saatavuus<br />
• Tukipalvelut <br />
• Koulutus <br />
<br />
Tutkimus ja koulutus <br />
<br />
• Big Data, data-analytiikka ja algoritmit <br />
• Palveluinnovaatiot <br />
• Liiketoimintamallit <br />
• Taloudelliset vaikutukset <br />
<br />
<br />
ICT2015 <br />
<br />
KIDEohjelma <br />
• Älystrategiat – pilotit <br />
• Forge kehitysympäristö <br />
+ datainfrastruktuurit <br />
• Avoimet tietoaineistot <br />
<br />
VM <br />
• JulkICT-strategia <br />
• Avoimen datan <br />
ohjelma <br />
<br />
TEKES & Suomen Akatemia <br />
• tki-rahoitus <br />
• ketterä rahoitus <br />
”datademo” <br />
<br />
Avoimen tiedon hyödyntäminen vaatii vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. <br />
Lainsäädännön ja hallinnollisten tapojen uudistaminen voi tapahtua vain julkisen <br />
sektorin toimesta. Uudet liiketoimintamallit puolestaan syntyvät yrityksissä. <br />
Siksi on tärkeää koota keskeisistä toimijoista dataosaamisen ekosysteemi ja verkosto. <br />
<br />
Esimerkiksi Quantified Self -ajattelun tavoitteena on varmistaa, että ihminen itse <br />
voi hallita tietojansa sekä antaa luvan omien tietojensa käyttöön julkisissa ja yksityisissä <br />
palveluissa. Tämä vaatii laintarkastelua, jossa yksityisten yritysten (esim. kaupan <br />
ja rahoitusalan) on oltava kumppaneina mukana. <br />
<br />
VM käynnistää avoimen tiedon ohjelman ja toteuttaa kansallisen avoimen datan <br />
portaalin nopealla aikataululla. Näiden avulla tuetaan ja vauhditetaan datan avaamisen <br />
prosesseja hallinnossa ja seurataan niiden vaikutuksia. Avoimen tiedon <br />
ohjelmaa ja sen tukipalvelujen toteutusta viedään eteenpäin systemaattisesti <br />
avoimena ja verkostomaisena yhteistyönä hallinnon osapuolten ja aktiivisten <br />
kehittäjäyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on luoda julkisen datan avaamiselle kestävät <br />
edellytykset ja käytännöt niin, että siitä tulee hallinnon normaalia toimintaa <br />
ja tietojohtamista. <br />
<br />
OKM on käynnistänyt AVOIN-ohjelman edistämään tutkimuksen tietoaineistojen <br />
avaamista hyöty- ja innovaatiokäyttöön. Hankkeessa tehostetaan avattujen tietoaineistojen <br />
laajaa hyödynnettävyyttä ja mahdollistetaan tietoaineistojen tehokas yhdistely. <br />
Toteutukseen tulee saada mukaan aktiivinen kehittäjäyhteisö. <br />
<br />
KIDE-ohjelmassa puolestaan haetaan valtionhallinnon eri sektorit ylittäviä pilotointeja. <br />
Esimerkkinä tästä kansallinen tilannekuva, jossa luodaan reaaliaikainen <br />
näkymä muun muassa säätä ja liikennettä yhdistävälle datalle sekä viranomaisten <br />
että yleisön käyttöön. <br />
<br />
Tekes ja Suomen Akatemia suuntaavat rahoitusta avoimen datan ja tietomassojen <br />
tutkimukseen ja kehitykseen. Alan osaaminen edellyttää, että Suomessa panostetaan <br />
erityisesti data-analyysin ja algoritmiosaamisen lisäämiseen eri oppiasteilla <br />
ja tiedepolitiikassa. <br />
<br />
<br />
<big>Case: Helsinki Region Infoshare</big> <br />
<br />
:HRI tarjoaa Helsingin seudun julkista tietoa kansalaisten, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä kuntien hallinnon käyttöön. Helsingin seudun elinoloista, taloudesta, hyvinvoinnista, työllisyydestä ja liikkumisesta <br />
:on avoimesti saatavaa tietoa vapaasti ja maksutta hyödynnettävissä. Mm. marraskuussa 2012 järjestetty Apps4Finland-kilpailu ja aikaisemmin syksyllä ollut ”Open Knowledge” -festivaali perustuivat avoimen tiedon käytölle ja synnyttivät paljon jo pitkälle kehitettyjä sovelluksia, jotka perustuivat osin HRI-aineistoihin. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Luodaan avoimen datan ekosysteemi (polku 4) =====<br />
<br />
• Kootaan keskeisistä toimijoista muodostuva avoimen tiedon yhteistyöverkosto, jolle nimetään vastuullinen johtaja, ydintiimi ja tukiryhmä. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
• Varmistetaan lainsäädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. Erityisesti luodaan edellytykset sille, että ihmisellä on oikeus itseään koskevaan digitaaliseen tietoon ja sen hallintaan niin kansalaisena kuin kuluttajanakin. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. <br />
<br />
• Kootaan datan asiantuntijoista, yrittäjistä, virkamiehistä ja kehittäjistä osaajapooli ja Code4Europen mukainen kehittäjämalli, josta virastot ja organisaatiot voivat rekrytoida osaamista määräajaksi toteuttamaan projekteja. <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> VM, ICT-johtaja Timo Valli. <br />
<br />
• Käynnistetään TEKESin toimesta pk-yrityksille nopea ja ketterä rahoitusohjelma (mallina DiGiDemo). <br />
<br />
<big>Vastuutaho:</big> Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
<big>Tarvittavat resurssit:</big> TKI-toiminnan osana, katso kriittinen polku 5. <br />
<br />
== 5. Suomi osaamisen avulla kärkeen == <br />
<br />
<big>Suomalainen peruskoulutus on maailman huippua, mutta monilla digitaalitalouden keskeisillä aloilla olemme kaukana kärjestä. Suomen on vastattava uusiin tarpeisiin kehittämällä relevantin osaamisen keskittymiä, jotka kannustavat investoimaan. Työttömiksi jääneiden työllistymismahdollisuuksia puolestaan tulee nostaa täydennyskoulutuksella.</big> <br />
<br />
Taloudellinen ja teknologinen murros on johtanut tilanteeseen, jossa on yhtaikaa <br />
suuri työttömyys ja pula osaavista tekijöistä. Perinteiset alat ovat tehostaneet toimintaansa <br />
eivätkä työllistä entiseen tapaan. Uusille kasvualoille puolestaan ei riitä <br />
ammattilaisia, koska mikään koulutus- tai valmennusjärjestelmä ei pysty vastamaan <br />
kyllin nopeasti syntyviin tarpeisiin. <br />
<br />
Suomessa pula ammattilaisista näkyy nyt muun muassa pelialan ja tietoturvaalan <br />
ammattilaisten niukkuutena. Kyseessä on kuitenkin maailmanlaajuinen <br />
ongelma, joka koskee useita toimialoja. Esimerkiksi EU:n kehitys- ja koulutusorganisaatio <br />
Cedefop painottaa tutkimuksessaan, että uudet työpaikat vaativat entistä <br />
enemmän osaamista. Siksi kansalaisia pitää rohkaista parantamaan ja monipuolistamaan <br />
taitojaan. <br />
<br />
Henkilöstöpalveluyhtiö Manpower toteaa kansainvälisessä selvityksessään, että <br />
noin joka kolmannella työnantajalla on vaikeuksia avoimien työpaikkojen täyttämisessä <br />
suurista työttömyysluvuista huolimatta. Selvityksessä todetaan, että ICT-osaamista <br />
tarvitaan entistä enemmän, mutta se ei ole ainoa vastaus työnantajien haasteisiin. <br />
Esimerkiksi Aasiassa nuorilla ICT-ammattilaisilla on paljon puutteita niin sanotuissa <br />
pehmeissä taidoissa eli vuorovaikutuksessa ja motivaatiossa. <br />
<br />
Osaamista pitää tarkastella sekä työllistävien yritysten että yksittäisten työntekijöiden <br />
näkökulmasta. Edellä luvussa 3. olemme todenneet, että osaaminen on kaiken <br />
kokoisille yrityksille keskeinen syy investoida maahan. Työntekijälle osaaminen <br />
puolestaan avaa työmahdollisuuksia. <br />
<br />
Yrityksille yksittäiset huippuosaajat ovat arvokkaita, mutta osaaminen on yhtä <br />
ihmistä suurempi käsite. Digitaalitaloudessa yksilön osaamisen rinnalla korostuu <br />
osaajatiimien ja verkostojen merkitys. Yritykset haluavat sijoittua sinne, missä on <br />
huippujen lisäksi osaajien verkostoja. Samoin osaamiskeskittymät vetävät puoleensa <br />
uusia osaajia. <br />
<br />
”Yritysten tulee sijoittautua kiinnostaviin innovaatiokeskittymiin perustamalla <br />
sinne tukiasema, josta verkotutaan paikallisessa ekosysteemissä”, kirjoitetaan Sitran <br />
julkaisussa Suuri siirtymä. <br />
<br />
Suomessa tällainen osaamiskeskittymä on ollut yli vuosikymmenen ajan mobiilialalla. <br />
Vielä pidempään olemme olleet metsäteollisuuden voimamaa siksi, että maassa <br />
on ollut laajaa osaamista metsäyhtiöissä, alan laitevalmistajilla, konsulttiyhtiöillä, <br />
tutkimuslaitoksilla ja viranomaisilla. Sama pitää toistaa digitaalisen talouden osalta. <br />
<br />
Vertailut kertovat, että suomalainen koulujärjestelmä antaa vähintään kohtuulliset <br />
taidot lähes kaikille. Tuon alle voi hukkua se, että olemme pudonneet monilla <br />
digitaalisen talouden osaamisalueilla terävimmästä kärjestä. Tämä karsii Suomesta <br />
kiinnostuneiden yritysten joukkoa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut Suomen menestymisen kannalta seuraavat <br />
teknologiseen osaamiseen liittyvät kehityskohteet. <br />
<br />
• On kehitettävä syvää tietojenkäsittelyosaamista (Computer Science). <br />
<br />
• On varmistettava kriittinen osaamiskeskittymä avainteknologioissa, joita ovat digitaaliset palvelut ja sisällöt, pelillisyys, tietoturva, mobiliteetti ja big data. <br />
<br />
• On laitettava kuntoon tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju. <br />
<br />
• On huomioitava ICT yleisen koulutuspolitiikan kehittämisessä. <br />
<br />
<br />
Rakennemuutoksessa työttömäksi jääneiden ihmisten tukemiseksi puolestaan tarvitaan <br />
toimia, jotka estävät osaamisen katoamisen irtisanomisten ja lomautusten <br />
seurauksena. Samalla on tärkeää muistaa, että ICT-alan rakennemuutoksessa <br />
on jäänyt työttömäksi paljon muitakin kuin ICT-ammattilaisia. Siksi murroksen <br />
aiheuttamaa työttömyyttä pitää ratkoa kehittämällä monipuolisia ratkaisuja eri <br />
osaajaryhmille. <br />
<br />
=== TIETojEnkäSITTElyn SyväoSaamISEn kEhITTämInEn === <br />
<br />
Kansainvälisesti kilpailukykyisen ICT-intensiivisen tuotteen ja palvelun kehittämiseen <br />
tarvitaan laajaa osaamista. Onnistumisen kannalta on keskeistä, että yrityksellä <br />
on käytössään tietotekniikan syväosaajien ydintiimi, joka hallitsee syvällisesti <br />
tietojenkäsittelytieteen keskeiset osa-alueet. <br />
<br />
Kriittisen tärkeitä alueita ovat muun muassa algoritmisuunnittelu, diskreetit <br />
rakenteet sekä ohjelmointikielten periaatteet. Samoin tiimillä pitää olla osaamista <br />
uusimmista ohjelmistoteknologioista ja kyky soveltaa viimeisintä teknologiaa sovellusten <br />
vaatimalla tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa hajautettuja järjestelmiä, <br />
verkkoja, tietokantoja, tiedonlouhintaa, koneoppimista, pilvilaskentaa (cloud computing), <br />
sulautettuja järjestelmiä, tekoälyä ja kryptologiaa. <br />
<br />
Tämän vuoksi tarvitaan kansallinen ohjelma vahvistamaan osaamispohjan kehittymistä <br />
korkeakouluissa. Ohjelman tulee nopeuttaa yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa <br />
olevan osaamisen siirtymistä yrityksiin, jotta uusien ICT-intensiivisten <br />
tuotteiden ja palvelujen kehittyminen vauhdittuu. <br />
<br />
Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittämisessä keskeistä <br />
on avainhenkilökunnan rekrytointi avoimesti ja kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (polku 5, kriittinen) ===== <br />
<br />
ICT-osaamisen tason nostoon tarvitaan laaja-alainen 10 vuoden ohjelma, joka <br />
kokoaa erillään olevat toimenpiteet kokonaisuudeksi. ICT 2023 - ohjelma keskittyy <br />
aiheisiin, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman innovaatiotoiminnan <br />
eri toimijoiden läheistä yhteistyötä. <br />
<br />
TKI-ohjelma (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) muodostuu keskeisille osaamisalueille <br />
kohdentuvista vahvoista ja verkottuneista kärkihankkeista. Välittömästi <br />
käynnistettävät kärkihankkeet kohdistetaan ICT 2015 -työryhmän määrittelemille <br />
ja tunnistetuille strategisille osaamisalueille. Myöhemmin hankejoukkoa täydennetään. <br />
Kärkihankkeissa osaamista kehitetään monialaisesti ottaen huomioon <br />
käyttäjien tarpeet, palveluinnovaatiot ja uudet liiketoimintamallit. <br />
<br />
<br />
<big>Ohjelman organisointi</big> <br />
<br />
Ohjelman organisoinnista vastaa Tekes ja ohjausryhmän muodostavat rahoittajina <br />
Tekes ja Suomen Akatemia. Kullakin kärkihankkeella on lisäksi oma rahoittajista <br />
ja toimijoista muodostettu johtoryhmä. <br />
<br />
Ohjelman toimintaa arvioidaan ja suunnataan uudelleen tarpeen mukaan vuoden <br />
välein. <br />
<br />
<br />
<big>Nykyiset toimijat mukaan omilla työkaluillaan</big> <br />
<br />
Suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä osapuolia ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, <br />
yritykset, rahoittajat (Tekes, Suomen Akatemia), Sitra, TIVIT, ministeriöt (VM, <br />
LVM KIDE-ohjelma, OKM, TEM ym.), kehittäjäyhteisöt ja käyttäjät. <br />
<br />
Tekes osallistuu ohjelmaan usealla yrityksille ja tutkimustoimijoille suunnatulla <br />
rahoitusohjelmalla (innovaatiorahoitus, SHOK-rahoitus, FiDiPro, TUTL-rahoitus <br />
ja ennakointitoiminta). Lisäksi kehitetään erityisesti pk-yrityksille soveltuva Digi-<br />
Demo -tyyppinen ketterä rahoitusohjelma. Tämän tyyppinen rahoitus mahdollistaa <br />
nykyistä helpommin nopeat riskipitoiset kokeilut. Myös alkaville ja kasvuhakuisille <br />
yrityksille suunnattu NIY-rahoitus on käytettävissä. <br />
<br />
Suomen Akatemia osallistuu ohjelmaan muun muassa suunnatuilla hauilla, tutkimusohjelmilla <br />
ja FiDiPro-ohjelmalla ja tarvittaessa myös uusilla instrumenteilla. <br />
<br />
VTT:n erityisroolina on saada olemassa olevat ja kehitettävät teknologiat testiin <br />
ja hyötykäyttöön yrityksille. <br />
<br />
Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, erityisesti TIVIT, ovat mukana <br />
yhteistyössä omien tutkimusohjelmien ja muiden palvelujen kuten palvelujen <br />
kehittämislaboratorio Forgen kautta. <br />
<br />
Sitra ja ministeriöt osallistuvat omien kehittämishankkeiden kautta. Esimerkiksi <br />
Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanon ja avoimen <br />
tiedon ohjelman kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö KIDE-ohjelman kautta. <br />
<br />
<br />
<big>Kärkihankkeiden toteutus</big> <br />
<br />
Ohjelmassa toteutetaan useamman vuoden pituisia kärkihankkeita joustavasti. <br />
Toteutukseen osoitetaan lisää julkista tutkimusrahoitusta vähintään 15 miljoonaa <br />
euroa vuodelle 2013 ja sen jälkeen 20 miljoonaa euroa vuodessa. <br />
<br />
Kärkihankkeita perustetaan Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden toimijoiden <br />
yhteistyönä. Hankkeissa tavoitellaan pitkän tähtäimen tutkimuksen ja nopealiikkeisen <br />
soveltavan tutkimuksen tavoitteiden yhdistämistä. Tähän päästään kärkihankkeisiin <br />
määriteltävillä välitarkasteluilla. <br />
<br />
Kärkihankkeilla suunnataan merkittävää kansallisen tason strategista tutkimusrahoitusta <br />
tietotekniikka-alueelle. Toteutusmuotoina käytetään erilaisia hanketyyppejä <br />
käyttäen sekä kansainvälistä että suomalaista huippuosaamista. Useita <br />
kärkihankkeita voi olla käynnissä yhtä aikaa. Tällaiset hankkeet voisivat nostaa <br />
myös alan ja Suomen houkuttelevuutta. <br />
<br />
Yhtenä tavoitteena on palkata kansainvälisiä, korkeatasoisia alan professoreja <br />
pysyvästi suomalaisiin yliopistoihin. Tällaisten henkilöiden saaminen edellyttää <br />
suurehkoa kertapanostusta, jolla professorit voivat siirtää tutkimustoimintansa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville ja uusille <br />
tutkimusohjelmille, esimerkkinä Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamat <br />
WiFiUS-projektit ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
<br />
Kärkihankkeiden aiheita ovat esimerkiksi avoin tieto, big data, pilvilaskentaan <br />
ja data-analytiikkaan perustuvat palvelut, tietoturva sekä seuraavan sukupolven <br />
verkkojen kehittäminen. <br />
<br />
<br />
<big>Mukaan merkittävimpiin kansainvälisen toiminnan kokonaisuuksiin</big> <br />
<br />
Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa TKI-ohjelmaa. Euroopassa hyödynnetään <br />
erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta ja eri instrumentteja sekä <br />
yhteistyötä EUREKA-klustereissa. Toimintaan kytketään myös merkittävät kansainväliset <br />
yhteistyöhankkeet, kuten EIT ICT lab -toiminta Suomessa. <br />
<br />
On oleellista houkutella myös ulkomaisia yrityksiä mukaan TKI-toimintaan <br />
Suomessa. Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään kehittyvää Team <br />
Finland -verkostoa. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Lisärahoitusta julkiseen tutkimustoimintaan 15 miljoo<br />
naa euroa vuonna 2013 ja jatkossa 20 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi käyte<br />
tään ohjelmaan osallistuvien nykyisiä TKI- ja ostopalvelumäärärahoja. <br />
<br />
<br />
=== SuomI dIgITaalISTEn palvElujEn EdElläkävIjäkSI === <br />
<br />
Suomi oli pitkään matkapuhelinalan edelläkävijä teknologia- ja toimintatapa-innovaatioineen. <br />
2000-luvulla erityisesti Yhdysvalloista ja Aasiasta nousi kokonaan <br />
uuteen ajatteluun perustuvia perusteknologioita ja soveltamisinnovaatioita. Suomalaiset <br />
yritykset jäivät jälkeen uusien digitaalisten palvelujen, työkalujen ja menetelmien <br />
kehitystyössä ja lopulta myös niiden hyödyntämisessä. <br />
<br />
Suomessa panoksia laitettiin erityisesti palvelulogiikkaan, integrointitoiminnan <br />
optimointiin ja t&k-kustannusten ulkoistamiseen ja leikkaamiseen. Sen sijaan palvelu- <br />
ja tuoteteknologiset investoinnit ja ulostulot ovat olleet vähäisiä aivan viime <br />
aikoihin asti. <br />
<br />
Noustakseen digitaalisten palveluiden ja sisältöjen vientimaaksi Suomen on kehitettävä <br />
osaamista tutkimuksen sekä käytännön tekemisen kautta. Pilvipalvelut on <br />
yksi keskeinen osaamisalue, jota täytyy kehittää nopeasti, koska niissä osaamisemme <br />
on kapeaa. Suomi on kuitenkin pilvipalveluiden etulinjassa ainakin verkkopankkitoiminnassa <br />
ja verkkolaskutuksessa. <br />
<br />
Erittäin tärkeitä ovat julkisen sektorin digitaaliset palveluavaukset kuten päätös <br />
ministeriöiden palveluiden digitalisoinnista. Samoin ensimmäiset kunnat ovat lähdössä <br />
digitalisoinnissa hyvään vauhtiin. <br />
<br />
Sitran aloitteesta kunnat ovat perustaneet kehityksen vauhdittamiseksi kuntien <br />
yhteisen tietohallinnon palveluja tarjoavan yrityksen Tiera Oy. Sen tehtävänä on laatia <br />
yhdessä kuntien kanssa sähköisten palvelujen tiekartat, määritellä niiden yhteinen <br />
kansallinen arkkitehtuuri (yhteistyössä VM/JulkICT-toiminnon kanssa) ja kehittää <br />
tiekarttojen mukaiset palvelut kunnille. <br />
<br />
Tiera toimii yhtäältä kuntien tietohallintoratkaisujen yhtenäistäjänä, kansallisten <br />
ratkaisujen kehittäjänä sekä aiemmin varsin suljettujen markkinoiden avaajana. <br />
<br />
Tieran toimittajalistalla on jo lähes 100 ICT-toimittajaa. Tieran omistajina on vuoden <br />
2013 alussa yli 200 kuntaa sekä kymmeniä kuntayhtymiä ja sen omistajien yhteenlaskettu <br />
väestöpeitto on noin 60 prosenttia. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6) ===== <br />
<br />
<big>Digitalisoidaan kuntien palveluita</big> <br />
<br />
Kuntien palveluissa digitaalisuusaste on parhaissakin kunnissa muutaman <br />
prosentin luokkaa. Kunnissa on akuutti tarve edistää tuottavuutta ja parantaa <br />
palvelua. <br />
<br />
Perustettavassa kuntien pilotissa tunnistetaan joukko konkreettisia palveluja, joiden <br />
digitalisointi vaikuttaa nopeimmin ja tehokkaimmin talouteen ja asiakkaiden <br />
saamaan hyötyyn. Pilotti käynnistetään esikaupallisena kilpailuna (hankL 8 § 6 <br />
kohta), jossa yritykset, kolmannen sektorin organisaatiot, kansalaisyhteenliittymät <br />
ja yksittäiset kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksia. <br />
<br />
Avoimen kilpailutusvaiheen jälkeen käynnistetään normaalin julkisen hankinta<br />
menettelyn mukaisia hankkeita. Ensimmäisiä pilottihankkeita kehitetään Mikke<br />
lin, Oulun, Espoon, Tampereen ja Salon johdolla. <br />
<br />
Käytetään Tiera Oy:tä mahdollisimman laajasti uusien palvelujen kehittämisen <br />
yhteistyökumppanina sekä levityskanavana. Kuntaliitto tukee digitaalisten pal<br />
veluiden leviämistä omilla toimillaan. <br />
<br />
vastuutaho:BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula; Mikkelin kehitysjohtaja <br />
Soile Kuitunen; Espoon ICT-johtaja Matti Franck; ohjelmajohtaja Seppo Haataja <br />
Tredea Oy; Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>Digitaalinen logistiikkatiedon hallinta</big> <br />
<br />
Käynnistetään joustavien ja yhteensopivien tuote-, projekti- ja maksutietoratkaisujen <br />
kehitysohjelma. Tavoite on kehittää ratkaisuja, joilla tieto on yhteensopivassa <br />
muodossa läpi koko logistisen ketjun. Tavoite on tehostaa ja nostaa koko <br />
arvoketjun tuottavuutta. Ohjelma mahdollistaa asiakasystävällisten ja tehokkaiden <br />
verkkopalveluiden kehittymisen sekä synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintaa <br />
ja kilpailukykyä digitaalisen tuote- ja logistiikkatiedon hallinnasta. <br />
<br />
Vastuutahot vahvistetaan: mukana muun muassa Kaupan Liitto, Teknologiateollisuus <br />
ry ja Verkkoteollisuus ry. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>Käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio ja rakennetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Käynnistetään syksyn lisätalousarviossa hyväksytty Forge-pilvipalvelulaboratorio <br />
ja luodaan eri alojen palveludesignlaboratoriota Suomeen. Toteutetaan tarpeiden <br />
ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
>Vastuutaho:Strategisen huippuosaamisen keskittymä TIVIT, toimitusjohtaja <br />
Reijo Paajanen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 4 miljoonaa euroa, hyväksytty syksyn 2012 lisätalousarviossa <br />
<br />
=== pElIllISyyS TulEE kaIkkIallE === <br />
<br />
Pelillisyys ja pelien käyttöliittymän muodot voivat parantaa kaikkien toimialojen <br />
digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Siksi pelialan pelillisyysosaamisen saaminen <br />
käyttöön myös muilla palvelu- ja teollisuuden aloilla on tärkeä osa kilpailukyvyn <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Osaajapula on jo nyt nopeasti kasvaneen pelialan pullonkaula. Haaste kasvaa <br />
entistä suuremmaksi, kun pelialan yhtiöiden määrä kasvaa nopeasti ja toisaalta <br />
osaamista tarvitaan myös pelialan ulkopuolella. Siksi työryhmä esittää alan koulutuksen <br />
lisäämistä ja kehittämistä sekä pelillisyyden siirtämistä yrityksiin ja julkiseen <br />
hallintoon pilottien kautta. <br />
<br />
Pelinkehityksen eri osa-alueiden osaajat eivät ole saman katon alla, mikä heikentää <br />
koulutuksen tehokkuutta sekä uusien yritysten syntymistä. Eri osaajien kouluttaminen <br />
eri kampuksilla ei tue pelinkehittämisen tiimipohjaisuutta. Pelikoulutus on <br />
rakennettu muiden koulutusohjelmien kylkeen ja toimii usein vakiintuneiden alojen <br />
toimintatapojen ehdoilla. <br />
<br />
Pelinkoulutuksen haasteena on tuottaa osaamista, joka vastaa nopeasti muuttuvan <br />
alan tarpeita. Tarvitaan nykyistä paljon läheisempää yhteistyötä jo olemassa olevien <br />
yritysten kanssa sekä alan tutkimuksen laajentamista. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Pelit ja pelillisyys (polku 7) ===== <br />
<br />
<big>Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi</big> <br />
<br />
Kehitetään korkeakoulujen yhteistyötä pelialan koulutuksen laadun ja saatavuu<br />
den parantamiseksi. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto); <br />
ylijohtaja Anita Lehikoinen OKM ja pelialan yhteenliittymä Neogames, <br />
KooPee Hiltunen. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Toteutetaan ensimmäiset pilotit</big> <br />
<br />
Siirretään pelillisyyden osaamista pelialan yrityksistä muille toimialoille ja julki<br />
seen hallintoon. Pilotit toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-<br />
ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
Tavoitteena on vuoden 2013 aikana kehittää pelillisyyteen pohjautuvia pilotteja, <br />
mm. ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ratkaisuja, perustuen Taltioni-osuus<br />
kunnan tietokantoihin ja TIVITin Next Media -ohjelmassa. <br />
<br />
Vvastuutaho: Johtaja Antti Kivelä, Sitra; toimitusjohtaja Reijo Paajanen, TIVIT <br />
Next Media -ohjelma. <br />
<br />
<br />
=== TIEToTurva on ElInEhTo === <br />
<br />
Lisääntyvät uutiset tietojärjestelmiin tehdyistä hyökkäyksistä kertovat tietoturvaosaamisen <br />
tärkeydestä. Suomeen tulee luoda kansainvälisesti vetovoimainen tietoturva-<br />
alan osaajien, yritysten, palveluiden ja tutkimuksen keskittymä. Riittävä tietoturvaosaaminen <br />
vahvistaa Suomen ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. <br />
<br />
Suomen tietoturvaosaamisen taso on Euroopan kärkeä, mutta taso on kapea <br />
eikä vastaa tulevaisuuden tarpeita. Kun tietoturvasta on tullut maanpuolustuksellisesti <br />
tärkeä ala, ovat muun muassa USA, Israel ja Kiina investoineet suuria määriä <br />
tietoturvaosaamiseen. <br />
<br />
Suomessa alan yritykset ovat pääosin kasvavia, nuoria ja pieniä. Alan yli 50 yritystä <br />
työllistävät yli 2 000 ihmistä. On arvioitu, että alalla on välitön parinsadan <br />
hengen rekrytointitarve, mutta osaajien puute ja yritysten pieni koko ovat kasvun <br />
pullonkauloja. <br />
<br />
Muita alan yritysten haasteita ovat muun muassa liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaaminen. <br />
Ala on kehittynyt enemmän harrastuneisuuden kuin koulutuksen <br />
seurauksena. Myös alan sääntelyn seuraaminen on suuri haaste pienille yrityksille. <br />
<br />
Alan kannalta on oleellista ymmärtää, että tietoturvassa kyse on enemmän kokonaisten <br />
organisaatioiden ja järjestelmien (esim. sairaala) kuin yksittäisten tietokoneiden <br />
suojaamisesta. <br />
<br />
Eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän yhteistyönä laaditaan parhaillaan kansallista <br />
kyberturvallisuusstrategiaa. Sen mukaan kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä <br />
tulee olla mahdollisuus hyödyntää kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen <br />
syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tietoturva (polku 8) ===== <br />
<br />
<br />
<big>Tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta lisätään</big> <br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja tietoturvaosaamisen koulutukseen ja <br />
liiketoimintalähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM; tietoturvaryhmän puheenjohtaja Timo Kotilainen. Työryhmä täydentää itseään <br />
asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Perustetaan kansalliset keihäänkärkihankkeet ja pilotit</big> <br />
<br />
Tähdätään systeemisen tason turvallisuusajattelun kehittämiseen sekä julkisella <br />
että yksityisellä sektorilla. Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan <br />
TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
<br />
<big>Perustetaan kyberturvallisuuskeskus</big> <br />
<br />
Kansallisen kyberturvallisuus-strategian ehdotuksen mukaisesti perustetaan <br />
(LVM/ViVI/Cert-Fi-toiminnon ympärille rakennettava) kyberturvallisuuskeskus. <br />
Uuden keskuksen tulisi päätehtävänsä (kyberturvallisuusloukkausten seuranta ja <br />
tulkinta sekä viranomaisten tukeminen) lisäksi voida toimia suomalaisten tietoturvallisuusyritysten <br />
uusien ratkaisujen kehityskumppanina. Näin syntyvät edelläkävijäratkaisut <br />
mahdollistavat turvallisen ja luotettavan sähköisen toimintaympäristön <br />
lisäksi uuden vientiteollisuuden kehittämisen. <br />
<br />
vastuutaho: LVM/Cert-Fi, viestintävirasto pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kyberturvallisuusstrategian mukainen yksi miljoona euroa vuodessa. <br />
<br />
<br />
<big>Kehitetään tietoturva-alan tapahtumia ja vientiä</big> <br />
<br />
Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman ja Team Finlandin <br />
kanssa yhteistyössä. <br />
<br />
=== moBIlITEETISSa pIdETTävä kärkIpaIkka === <br />
<br />
Lähivuosina datamäärät jopa tuhatkertaistuvat nykyisestä ja mobiileja internetiin <br />
kytkettyjä laitteita tulee olemaan miljardeja lisää. Tämä tarjoaa huikeasti mahdollisuuksia <br />
kasvuun ja tuottavuuden lisäämiseen. <br />
<br />
Mobiiliteknologian avulla voidaan tuoda tuottavuuden ja älykkyyden mahdollistavat <br />
langattomat ratkaisut uusille toimialoille hyödyntäen laitteiden yhdistymistä <br />
ja verkottumista. <br />
<br />
Langattomuuteen perustuvat ratkaisut voivat merkitä huomattavaa älykkyyden <br />
ja tuottavuuden lisäystä esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa, teollisuudessa <br />
ja cleantechissa. Edellä mainitut tuotteet ja palvelut yleistyvät erityisesti, jos <br />
luodaan valmiita pitkälle automatisoituja (ns. Plug and Play) ratkaisuja yhteiskunnan <br />
ja teollisuuden eri sektoreille. <br />
<br />
Mobiliteetin edelläkävijyys on perustunut vaativiin asiakkaisiin, osaamiseen <br />
panostamiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön tutkimuksessa ja <br />
standardoinnissa. <br />
<br />
Mobiilin osaamisen ympärille on syntynyt merkittävä ekosysteemi, johon kuuluvat <br />
alan yritykset erityisesti Nokia ja Nokia Siemens Networks tärkeinä veturiyrityksinä, <br />
yliopistot, Tekes, VTT sekä lukuisat muut toimijat. Tätä ekosysteemiä ei voi <br />
siirtää, mutta sen voi menettää, jos emme pidä kiinni sen globaalista kilpailukyvystä. <br />
<br />
Suomessa tulee olla johtavaa tietoliikenne- ja verkkotekniikan koulutusta, joka <br />
mahdollistaa jatkuvuuden alan tutkimuksessa ja tukee opiskelijoiden joustavaa työllistymistä <br />
valmistumisen jälkeen. <br />
<br />
Tietoliikennealan tutkimuksessa käsitellään poikkeuksellisen suurta määrää <br />
reaaliaikaista dataa. Panostaminen t&k-yhteistyöhön tukee merkittävästi datan hallinnan <br />
ja analytiikan yleistä kehitystä Suomessa. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden <br />
houkutella isoja datamääriä analysoivien maailman johtavien yritysten t&k-toimintaa <br />
Suomeen. <br />
<br />
Kokonaistavoitteena on tietoliikenne- ja verkkotekniikan osaamiseen perustuvan <br />
kilpailukykyisen ekosysteemin luominen Suomeen. Se mahdollistaa alan yritysten <br />
toiminnan ja houkuttelee uusia yrityksiä sekä t&k-investointeja ulkomailta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Mobiiliosaaminen (polku 9) ===== <br />
<br />
<big>Käynnistetään alan useamman vuoden pituinen t&k-hanke</big> <br />
<br />
Hankkeen panostuskohteita ovat esimerkiksi pilvilaskentaan ja data-analytiikkaan <br />
perustuvat palvelut, seuraavan sukupolven verkkojen kehittäminen, <br />
mobiilin teknologian yhdistäminen muihin kotimaisiin edelläkävijäteknologioihin <br />
(mm. multimedia- ja anturiteknologia) ja mobiliteetin laajentaminen <br />
uusille yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreille merkittävien uusien ratkaisujen <br />
mahdollistamiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
<big>lisätään akateemista tutkimusta</big> <br />
<br />
Käynnistetään Suomen Akatemian toteuttama useampivuotinen tutkimusohjelma. <br />
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville <br />
ja uusille tutkimusohjelmille, esim. WiFiUS ja EU joint undertaking -hankkeet. <br />
Tutkimustyön kansainvälisyyttä lisätään. <br />
<br />
vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. <br />
<br />
<br />
=== BIg daTa vaaTII oSaamISTa === <br />
<br />
Digitaalisessa maailmassa informaation ja tallennetun tiedon määrä on valtava. Kun <br />
yhdistetään älykkäästi ja reaaliajassa näennäisesti turhaa tietoa, pystytään luomaan �<br />
täysin uudentyyppistä, toimialojen rajoja rikkovaa tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi <br />
internet-seilailutieto, anturitiedot ja kävijämäärät. Esimerkiksi Googlen <br />
hakusanan influenssa yleisyys korreloi erittäin hyvin kansallisten influenssa-seurantatilastojen <br />
kanssa. <br />
<br />
Big data on maailmalla kuuma tutkimuksen ja soveltamisen kohde. Big datan <br />
käyttösovellukset ovat lukemattomia: asiakkaiden ostokäyttäytymisen analysointi, <br />
älykkäät energiaverkot ja sairauksien ennaltaehkäisy käyttäytymisen ja erillisten <br />
hoitotoimenpiteiden perusteella. Suomen osaaminen tällä alueella on kapeaa, vaikkakin <br />
tietyiltä aloilta löytyy huippuosaamista. Maailman parhaat osaajat löytyvät <br />
tällä hetkellä yhdysvaltalaisista yrityksistä kuten Google ja Amazon. <br />
<br />
Big data liittyy läheisesti muihin Suomen kriittisiin avainosaamisalueisiin. Tietoliikenteen <br />
osaajina olemme perinteisesti käsitelleet suuria datamääriä. Tietoturva <br />
on tärkeää kaikissa big data -tyyppisissä sovelluksissa ja tietovarannoista louhittavien <br />
tiedonjyvästen integrointi vaatii vahvaa ohjelmisto- ja tietojenkäsittelyosaamista. <br />
Julkisella puolella tietovarantojen avaaminen, yhteinen ICT-palveluarkkitehtuuri <br />
ja perinteisesti Suomessa hyvin toimiva julkinen-yksityinen-yhteistyö avaa <br />
mielenkiintoisia mahdollisuuksia. <br />
<br />
Suurimmaksi ongelmaksi big data tiedon soveltamisessa ja tietojen avaamisessa <br />
toimijat kokevat, että organisaatioilla ei ole riittävästi asiantuntemusta. Organisaatiot <br />
tarvitsevat tähän osaajia ja koulutusta. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Big Data (polku 10) ===== <br />
<br />
<big>aloitetaan hanke Big data -osaamisen kehittämiseksi</big> <br />
<br />
Tekes ja yliopistot lähtevät yhdessä yritysten (muun muassa Tieto Oy) kanssa <br />
vetämään Big Data -osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
<br />
<big>Big datan koulutusta ja tutkimusta lisätään</big> <br />
<br />
Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja Big Datan koulutukseen ja liiketoimin<br />
talähtöiseen tutkimukseen. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aalto<br />
yliopisto; puheenjohtaja Markku Lahtinen, ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen, <br />
OKM. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== TuTkImukSEn, SovElTamISEn, TuoTTEISTamISEn ja kaupallISTamISEn kETju kunToon === <br />
<br />
Osaamistarpeiden nopeat muutokset lisäävät tarvetta korkeakoulujen ja yritysten <br />
yhteistyöhön. Oppilaitosten pitää tietää, millaisia osaamistarpeita yrityksillä on. <br />
Samalla tavoin yritysten tulee pysytellä ajan tasalla siitä, millaista uutta osaamista <br />
oppilaitoksissa syntyy. Yrityksillä on myös merkittävää osaamista, jota tarvitaan <br />
koulutusohjelmien kehittämisessä. <br />
<br />
Yhteistyötä tarvitaan monella tasolla niin, että tieto kulkee huippututkimuksesta <br />
opetukseen ja sieltä edelleen yritysmaailmaan asti sekä toisinpäin. Tämä tarkoittaa <br />
osapuolten nykyistä läheisempää ja monimuotoisempaa vuorovaikutusta. <br />
<br />
Pelkkä tutkimusyhteistyö ei riitä, vaan siitä syntyvää osaamista pitää siirtää kaupallisesti <br />
menestyviin tuotteisiin. Samalla yritysten tulee ymmärtää perustutkimuksen <br />
merkitys, jota ei saa vaarantaa lyhyen tähtäimen vaatimuksilla. <br />
<br />
Tekniikan Akateemisten Teknologiabarometri kertoo, että ainakin korkeakoulujen <br />
ja yritysten yhteistyössä on tapahtunut suurin romahdus kymmeneen vuoteen. <br />
Korkeakoulut toimivat aikaisempaa itsenäisemmin ja yritykset keskenään. <br />
<br />
Etenkin ICT-ala kehittyy niin nopeasti, että tutkimuksen ja koulutuksen on vaikea <br />
täyttää muuttuvia odotuksia. <br />
<br />
Nopeutuva muutos testaa yhteistyökyvyt. Yhteistyö ei kehity kuitenkaan pelkästään <br />
tahdonvoimalla, vaan Suomeen on välttämätöntä kehittää uusia malleja, jotka <br />
helpottavat yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yksi kehitysaskel tähän suuntaan <br />
olisi palkata oppilaitoksiin välittäjähenkilöitä, jotka toimivat tulkkeina koulutuksen <br />
ja yritysten välillä. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (polku 11) ===== <br />
<br />
<big>kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia</big> <br />
<br />
Jalkautetaan toimintamalli, jossa koulutus, tutkimus ja tuotekehitys toimivat <br />
läheisessä yhteistyössä. (Esimerkiksi Luova monimuotoinen oppiminen Suomessa, <br />
Lumous). Toimintatapaan kuuluu luova, dynaaminen ja kaikkia hyödyttävä <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. <br />
<br />
Tekes käynnistää Postdoc in Residence -ohjelman, joka auttaa pk-yrityksiä saamaan <br />
syväosaamista valmistuvien alan tohtoreiden avulla. Internship-ohjelma <br />
puolestaan yhdistää yrityksiä ja maisteriohjelmista valmistuvia. Ohjelmiin voitaisiin <br />
yhdistää sopiva tuki tai kannuste alentamaan palkkauskynnystä. Tällaiset <br />
ohjelmat ovat myös kilpailuvaltteja, kun rekrytoidaan uusia kansainvälisiä <br />
opiskelijoita. <br />
<br />
Levitetään Hacking factory -toimintaa (Aalto-yliopisto). Toiminta-alusta tuo <br />
yhteen opiskelijat, opettajat ja yritykset uudentyyppiseen oppimisympäristöön, <br />
jossa oppiminen yhdistyy yritysten tarjoamien ongelmien pohjalle rakentuviin <br />
projekteihin. Näissä käytetään avoimen innovaation periaatteita ja keskeistä <br />
on yritysten sitoutuminen hankkeisiin oman henkilöstön konkreettisella <br />
työpanoksella. <br />
<br />
vastuutaho: Valmisteluryhmä, puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto, <br />
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE, ylijohtaja Anita Lehikoinen <br />
OKM ja pääjohtaja Pekka Soini Tekes. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden <br />
mukaan. <br />
<br />
<br />
<big>Selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa</big> <br />
<br />
Molempien opetuksen tasoa on syytä nostaa ja kansainvälistää. <br />
<br />
vastuutaho: Suomen yliopistot UNIFI ry. ja ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) <br />
yhdessä sekä OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== ylEISEn kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn === <br />
<br />
Edellä kuvattu teknologinen osaaminen edellyttää, että Suomeen täytyy kehittää <br />
tietoteknistä osaamista ja valmiuksia monella tasolla niin, että ihmisillä on riittävät <br />
digitaalisen yhteiskunnan lukutaidot. On arvioitu, että 90 prosenttia tämän päivän <br />
ammateista edellyttää vähintään tietotekniikan perusosaamista. <br />
<br />
Tietokirjailija Don Tapscot väittää kuitenkin teoksessaan ”Digiosaamisen ohjelmajulistus”, <br />
että kaikkialla Euroopassa vallitsee kasvava kuilu sen välillä, mitä digitaalinen <br />
mullistus edellyttää ja mitä työvoima osaa ja tietää. Työnantajilla on jatkuvasti <br />
suurempia vaikeuksia löytää työntekijöitä tieteellistä ja teknistä osaamista <br />
vaativiin töihin. Tapscot perustaa väitteensä muun muassa London School of Economicsin <br />
(LSE) eurooppalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan digiajan nuorten osaaminen <br />
on yllättävän heikkoa. <br />
<br />
Euroopan komissio ennustaa digitaalisessa agendassaan, että Euroopassa on <br />
vuonna 2015 jopa miljoona ICT-työpaikkaa täyttämättä, koska osaavia tekijöitä ei <br />
ole riittävästi. <br />
<br />
Haasteet näkyvät myös suomalaisessa työelämässä. Esimerkiksi Vuokko Hämäläisen <br />
ja Kaija Sarannon tutkimus kertoi, että terveydenhuoltoalan akateemisesti koulutetuista <br />
työntekijöistä 57 prosenttia arvioi tietotekniikkaosaamisensa huonoksi ja <br />
39 prosenttia melko huonoiksi. Viestintäyhtiö Soprano puolestaan tutki, että yli 40 <br />
prosentti suomalaisista yritysjohtajista kokee henkilöstön digitaidot puutteellisiksi. <br />
<br />
Kauppakamarin keväällä 2012 tekemä kysely kertoo, että sekä suomalaiset yritysjohtajat <br />
että toisen asteen opiskelijat pitävät tietotekniikkataitoja erityisen tärkeinä. <br />
Yritysjohtajat korostivat, että tietotekniikkaosaamista tarvitaan kaikissa tehtävissä. <br />
Opiskelijat puolestaan uskoivat tarvitsevansa tulevassa työssään tieto- ja viestintäteknologiaan <br />
liittyvää osaamista, vaikka eivät välttämättä olisi olleetkaan kiinnostuneita <br />
tietotekniikka-ammatista. <br />
<br />
Etenkin perusopetuksessa on kuitenkin vaikea vastata kasvavaan tarpeeseen. <br />
Valtakunnallisen Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) -tutkimushankkeen <br />
yhteydessä tehty selvitys kertoo tosin, että tietotekniikan käyttömahdollisuudet <br />
ovat parantuneet kouluissa. Koulujen ja alueiden väliset erot ovat silti suuret. <br />
<br />
Monissa kouluissa tietotekniikkaa on käytössä lähinnä tietotekniikkaluokissa, <br />
joiden käyttöön oppilailla on rajalliset mahdollisuudet. OPTEKin selvitys kertoo, että <br />
rehtorit suhtautuvat aiempaa positiivisemmin tietotekniikan merkitykseen koulun <br />
arjessa ja tunnistavat muutostarpeen. Toisaalta vuonna 2004 tehty perusopetuksen <br />
opetussuunnitelma mainitsee tietotekniikan vain ohimennen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (polku 12) ===== <br />
<br />
Työvoima- ja osaamistarpeen ennakointi <br />
<br />
Tällä hetkellä työvoima- ja osaamistarpeen ennakointia koordinoidaan valtakunnallisesti <br />
usean hallinnonalan yhteistyönä. Osana ennakointitoiminnan kehittämistä <br />
ICT-klusterin erityispiirteet tulee ottaa aikaisempaa konkreettisemmin <br />
huomioon. Ennakoinnin tuloksista tulee tehdä nopeasti päätöksiä, joilla koulutuksen <br />
sisältöä kehitetään joustavasti. Reagointikyvykkyyden toteutumiseen tarvitaan <br />
nykyistä toimivampi yhteistyömalli ennakoinnin, koulutuksesta päättävien <br />
tahojen ja koulutuksen tarjoajien välillä. Ennakointia tulee myös koordinoida valtakunnan <br />
tasolla, jotta osaamistarpeista muodostuu kokonaiskäsitys. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen; OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
<big>peruskoulujen opetussuunnitelmaan internet-ajan tarpeet</big> <br />
<br />
Työryhmä esittää, että peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa <br />
työssä huomioidaan aikaisempaa vahvemmin osaamisen, oppimisen ja <br />
ajattelun taitojen merkitys kaikessa toiminnassa ja elinikäisen oppimisen perustana. <br />
Lisäksi OPS-perusteissa tulisi vahvistaa asenteellisia valmiuksia, kiinnostusta <br />
ja motivaatiota matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan. <br />
Entistä tärkeämpää tulevaisuuden osaamiselle on varmistaa myös perustaidot <br />
hyödyntää digitaalisia palveluita ja sisältöjä – myös omassa oppimisessa ja <br />
kaikessa toiminnassa. <br />
<br />
vastuutaho: Opetushallitus, opetusneuvos Irmeli Halinen. <br />
<br />
resurssit: Olemassa olevat resurssit. <br />
<br />
<br />
=== kohdEnnETun kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn äkIllISESSä rakEnnEmuuToSTIlanTEESSa === <br />
<br />
ICT-alan rakennemuutos on leikannut Suomesta tähän mennessä noin 14 000 työpaikkaa <br />
parissa vuodessa. Noin 60 prosenttia työpaikkansa menettäneistä on sijoittunut <br />
uusiin työtehtäviin. Nokian ja yhteiskunnan nopeat työllistämistoimet ovat <br />
helpottaneet merkittävästi työttömyysongelmaa. Etenkin ICT-ammattilaisten työllistymistä <br />
on vauhdittanut kansainvälisten ja kotimaisten yritysten nopea reagointi <br />
osaavan työvoiman vapautumiseen. Kotimaisista yrityksistä OP-Pohjola perusti <br />
pankki- ja vakuutuspalveluita kehittävän yksikön Ouluun. Ulkomailta Suomeen ovat <br />
tulleet muun muassa Ericsson, Electronic Arts, Intel, Huawei ja Samsung. <br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö, Nokia ja muut julkisen sektorin toimijat aloittivat <br />
vuonna 2011 Bridge-ohjelman pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja <br />
Salossa. Ohjelma on koskenut Suomessa noin 4 500 henkilöä, joista noin 40 prosenttia <br />
on löytänyt uuden työn joko Nokialta tai muista yrityksistä. Opiskelemaan on lähtenyt <br />
noin 10 prosenttia. Monille työpaikkaansa vaihtaville on tarjottu tähän liittyviä <br />
muuntokoulutuksia. Lisäksi Bridgen avulla Suomeen on syntynyt yli 400 uutta yritystä. <br />
Tekes puolestaan on rahoittanut Innovation Mill -toimintaa, jossa on syntynyt <br />
Nokian ja NSN:n tuoteideoista jo noin 50 yritystä ja niihin noin 450 uutta työpaikkaa. <br />
<br />
Alan työntekijät ovat tähän mennessä sijoittuneet uusiin tehtäviin kohtuullisen <br />
hyvin. Tilanne vaikeutuu kuitenkin, koska markkinoiden ”imukyky” on heikentynyt. <br />
Siksi nyt on tehtävä uusia toimia, joilla estetään työttömiksi jääneiden osaamisen <br />
rapistuminen. Siihen työryhmä esittää yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin räätälöityä <br />
täsmäkoulutusta. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen (polku 13) ===== <br />
<br />
<big>räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutus</big> <br />
<br />
Koulutushankintaa on tarpeen uudistaa ketterämmäksi. Spirit ICT Future on Pirkanmaalla <br />
toteutettava muuntokoulutushanke, jossa on mukana useita yrityksiä. <br />
<br />
Ohjelma tarjoaa ripeästi koulutusta mm. ICT-alalta vapautuneiden osaamisen täydentämiseksi <br />
uuden työnantajan edellyttämällä tavalla. Koulutuksella edistetään <br />
yritysten strategista uusiutumista nykyisten työntekijöiden osaamista täydentämällä. <br />
Tampereen toimintamalli monistetaan muille paikkakunnille. <br />
<br />
vastuutaho: Paikalliset ELY-keskukset pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Salossa. <br />
<br />
<br />
<big>Täydennyskoulutusta korkeakouluihin</big> <br />
<br />
Käynnistetään pikaisesti selvitys korkeakoulujen mahdollisuuksista ja esteistä tarjota <br />
täydennyskoulutusta tai eri aloille kehitettäviä uusia korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia <br />
työryhmän jo tunnistamille kasvualueille. Muun muassa oppisopimustyyppistä <br />
täydennyskoulutusta tulisi kehittää yhteistyössä alan yritysten <br />
kanssa ja suunnata koulutusta nopeasti alojen osaajien tarpeiden tyydyttämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: OKM, TEM, UNIFI ja ARENE. <br />
<br />
<br />
<big>Vieraskielisten kielikoulutus vähennyskelpoiseksi</big> <br />
<br />
ICT-sektorin käynnissä olevan muutoksen aikana myös moni työn perässä Suomeen <br />
muuttanut kansainvälinen osaaja on jäänyt tai jäämässä vaille työtä. Elinkeinoelämän <br />
edustajien tekemissä selvityksissä kielitaidon puutteen on toistuvasti <br />
todettu olevan kaikkein keskeisin ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisen este. <br />
<br />
Henkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat menot ovat yritykselle vähennyskelpoisia <br />
eikä niille ole laissa ilmaistu yksilökohtaista ylärajaa. Koulutettavan pitää olla <br />
työsuhteessa ja koulutuksen tulee edistää työntekijän ammatillista osaamista, <br />
koska muutoin se katsotaan työntekijän osalta palkanlisäksi. Maahanmuuttajien <br />
kielikoulutus voi tässä suhteessa olla joissain tapauksissa tulkinnanvarainen. <br />
On tehtävä selkeä linjaus siitä, että äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai <br />
saamea puhuvien työntekijöiden ammatillinen suomen tai ruotsin kielen koulutus <br />
katsotaan ammatillista osaamista edistäväksi ja täten verovähennyskelpoiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, vero-osasto.<br />
<br />
== 6. Rahoituskuilu on täytettävä ja investoinnit turvattava == <br />
<br />
<big>Aloitus- ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Samoin suurten yritysten rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet. kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta luovien yritysten rahoitus kuntoon. Samoin riskinotto on tehtävä Suomessa mielekkäämmäksi ja houkuttelevammaksi.</big> <br />
<br />
Suomalaisen yritysrahoituksen ja pääomasijoituskentän alakulo on jatkunut jo <br />
useamman vuoden. Muun muassa Suomen Pankin ja työ- ja elinkeinoministeriön <br />
teettämä yritysrahoituskysely kertoo, että etenkin pienten ja keskisuurten yritysten <br />
rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet <br />
niin, että etenkin mikroyritykset nojaavat yhä enemmän vain yhteen pankkiin. <br />
Samoin suuryritysten rahoitus on muuttunut yhä enemmän pankkikeskeiseksi. <br />
Uudet vakavaraisuusvaatimukset puolestaan ovat vähentäneet pankkien lainanantoa. <br />
Yksityinen omapääomaehtoinen raha on vähentynyt, koska tuotot eivät ole vastanneet <br />
otettuja riskejä. Vastaava ilmiö näkyy laajemminkin venture capital -toimialalla <br />
Euroopassa. <br />
<br />
Suomalainen kasvuyritysekosysteemi on viime vuosien aikana kehittynyt hyvään <br />
suuntaan. Internetin ja sähköisen kaupankäynnin yleistyminen, yrittäjäilmapiirin <br />
paraneminen, sekä kasvanut yrityshautomo- ja kiihdyttämötoiminta ovat vauhdittaneet <br />
yrittäjyyttä. <br />
<br />
Kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta liiketoimintaa ja uutta <br />
kasvua luovien yritysten rahoitus sekä kasvun edellytykset kuntoon yrityskoosta <br />
riippumatta. Julkisen ja yksityisen pääoman on tehtävä ennakkoluulotonta yhteistyötä <br />
tällä alueella. Tässä yhteydessä erityisesti aikaisen ja kasvuvaiheen pääomasijoitukset <br />
ja riskirahoitus (ns. venture capital) ovat avainasemassa <br />
<br />
Kaiken ydin on yksityisen, markkinaehtoisen rahoituksen liikkeelle saaminen. <br />
Siksi Suomessa pitää kannustaa yksityistä riskinottoa ja pääomasijoitusmarkkinoiden <br />
kehittymistä. Samalla elinkeino- ja työelämä kehittyy yrittäjävetoisemmaksi <br />
ja verkottuneemmaksi jaetun riskinoton kautta: yhä useampi ihminen toimii yhtä <br />
aikaa työntekijänä, yrittäjänä, omistajana tai yksityissijoittajana. Yksityinen rahoituksen <br />
mukana tulee yleensä myös osaamista ja verkostoja. <br />
<br />
Toimiakseen suomalainen yritysekosysteemi tarvitsee suurten yritysten lisäksi <br />
1) ”innovaatioiden kasvualustaa” eli pieniä, teknologiapainotteisia, innovatiivisia ja <br />
uutta työllisyyttä luovia yrityksiä, sekä 2) vahvasti tuotekehitykseen panostavia ja <br />
globaaliksi huippuosaajiksi tähtääviä kasvuyrityksiä. <br />
<br />
Kasvuyrityksiä voi syntyä startup-kentän lisäksi myös tunnistamalla ja kehittämällä <br />
potentiaalisia pk-yrityksiä, joilla niukka rahoitus on usein kasvun rajoite. Samoin <br />
spinoffit nähdään keinona synnyttää uusia yrityksiä. Käynnissä olevan ICT-alan <br />
rakennemuutoksen yhteydessä on pyritty kannustamaan yrityksistä eropakettien <br />
kautta tai yt-menettelyllä irtautuvia osaajia perustamaan uusia yrityksiä. Rahoituksen <br />
monipuolistaminen madaltaa etenkin henkilöstön mahdollisuuksia tarttua <br />
spinoff-tilaisuuksiin. <br />
<br />
Kasvun yritysekosysteemi [KUVA]<br />
<br />
<br />
Rahoituksen ja tuotekehityspanosten kasvattamisen edistämiseksi työryhmä esittää <br />
uudenlaisia ratkaisuja, jotka on priorisoitu eri vaiheessa olevien yritysten tarpeet <br />
huomioiden. Startup-kentällä korostuu yksityisen rahoituksen ja pääomasijoitustoiminnan <br />
kehittäminen, kasvuyritysten ja vakiintuneiden suuryritysten kohdalla <br />
taas Suomen kilpailukyky ja houkuttelevuus tuotekehityspanosten ja immateriaalioikeuksien <br />
ja IPR -oikeuksien kohdemaana. <br />
<br />
=== EnkElIrahoITuSTa ja -oSaamISTa SIEmEn- ja kaSvuvaIhEESEEn === <br />
<br />
Innovatiivisten siemen- ja mikroyritysten alkutaipaleella korostuu yksityisen enkelirahoituksen <br />
ja yrittäjyyden merkitys. Suomalaiset noin 300 bisnesenkeliä sijoittavat <br />
vuosittain vain noin 10–15 miljoonaa euroa kotimaisiin yrityksiin. Ruotsin riskipääomayhdistyksen <br />
SVCA:n mukaan maassa on 3000–5000 bisnesenkeliä, jotka sijoittavat <br />
vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Yhdysvalloissa enkelisijoittajat investoivat <br />
huikeat 20 miljardia euroa vuosittain. <br />
<br />
Työryhmä näkeekin enkelisijoittajien merkityksen erittäin olennaisena siemenvaiheen- <br />
ja startup -yritysten kasvun ja rahoituksen edellytyksenä. Bisnesenkelit tuovat <br />
mukanaan tyypillisesti rahoituksen lisäksi kasvuasennetta, kanssayrittäjyyttä, <br />
osaamispääomaa ja kokemusta liiketoiminnan kehittämiseen sen kriittisessä alkuvaiheessa. <br />
Näin he lisäävät yrityksen onnistumisen edellytyksiä. <br />
<br />
Eduskunnassa loppuvuodesta hyväksytty bisnesenkeleille suunnattu kasvuyrityskannustin <br />
on erittäin tärkeä toimenpide kasvun ja yritysekosysteemin kehittymisen <br />
kannalta. Työryhmä pitää tärkeänä, että sijoituskannustin laajennetaan koskemaan <br />
myös yksityisessä tai perheomistuksessa olevia sijoitustoimintaa harjoittavia <br />
yrityksiä sekä yrityskiihdyttämöitä. Samoin määrätietoisen enkelisijoitustoimialan <br />
kehittämisen näkökulmasta on erittäin tärkeää tukea yksittäisten enkelisijoittajien <br />
kykyä hajauttaa panokset laajaan joukkoon kohdeyhtiöitä. <br />
<br />
Jatkoksi enkelirahoituksen kehittämisen osalta työryhmä suosittaa, että selvitetään <br />
yksityisten sijoitusyhtiöiden toimintaedellytysten kehittämistä. Tutkitaan mahdollisuuksia <br />
tehdä listaamattomien yritysten luovutusvoitto verovapaaksi, mikäli <br />
voitto käytetään uudelleen kasvuyhtiösijoituksiin. Näin edesautettaisiin merkittävästi <br />
pääoman kiertoa uusiin kasvuyrityksiin sekä kiihdyttämötoiminnan kehittymistä <br />
sijoitusyhtiöiksi tai ”evergreen” -mallilla toimiviksi rahoittajiksi. Evergreen <br />
-mallissa sijoituksista vapautuvaa pääomaa sijoitetaan eteenpäin uusiin kohdeyrityksiin, <br />
eikä tulouteta yhtiöstä/rahastosta. <br />
<br />
=== kaSvun ja kanSaInvälISTymISEn rahoITuSTa pääomaSIjoITukSIlla === <br />
<br />
Pääomasijoitusmarkkinoita kehittävien toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa <br />
sekä kotimaista että ulkomaista yksityistä rahoitusta siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. <br />
Tavoitteena pitää olla, että Suomeen luodaan kansainvälisesti huippuluokkaa <br />
olevan markkinaehtoisesti toimivan pääomasijoitustoimiala. <br />
<br />
Työryhmä näkee tärkeänä uutena kehitystoimenpiteenä uusien yksityisten, epäsymmetriamallilla <br />
toimivien siemen- ja aikaisen vaiheen pääomarahastojen syntymisen <br />
Suomeen. <br />
<br />
Tähän pyritään esimerkiksi nykyisen Vigo-yrityskiihdyttämötoiminnan jatkamisella <br />
ja kehittämällä niitä kohti uusien yksityisten VC-rahastotiimien muodostumista. <br />
Lisäksi valtion rahoitusta yritysten siemen- ja kasvuvaiheessa tulee painottaa <br />
entistä enemmän pääomarahastojen kautta tapahtuvaksi, suorien sijoitusten <br />
sijaan. <br />
<br />
Pääomasijoitus- eli venture capital -markkinoilla tavoite on turvata uusien Suomeen <br />
sijoittavien VC-rahastojen varainhankinta, rahastojen aiempaa aktiivisempi <br />
osallistuminen varhaisen vaiheen kehitystyöhön, yhtiöiden kasvurahoituskierrosten <br />
toteutuminen (A- ja B-rahoituskierros) sekä keskittyminen yritysten kansainvälistymiseen. <br />
Painopiste tulisi olla myös tehokkaammassa hankevirran markkinoinnissa <br />
kansainvälisille sijoittajille ja kansainvälisten sijoituskierrosten toteuttamisessa. <br />
Tämän vauhdittamiseksi työryhmä esittää uuden ”Kasvurahastojen Rahaston”-tyyppisen <br />
mallin perustamista riittävän laajana. <br />
<br />
Alku- ja kasvuvaiheen rahoitusmallit olisi mielekästä yhdistää yhden public-private-<br />
mallin alle. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita<br />
(polku 14, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Käynnistetään rahoitusohjelma alku- ja kasvuvaiheen yrityksille</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa valtion ja yksityisten rahoittajien yhteistyössä rakennettua <br />
kokonaisvaltaista rahoitusohjelmaa, joka tähtää sekä alkuvaiheen että kasvuvaiheen <br />
yritysten rahoitustilanteen parantamiseen. Riittävän kokoinen rahoitus <br />
edellyttää 60–100 miljoonan euron vuosittaista panostusta, jossa valtio vastaa <br />
40 prosentista ja yksityiset sijoittajat 60 prosentista. Näistä rahoitusohjelman <br />
varoista 40 prosenttia suuntautuu siemen- ja aikaisen vaiheen rahoitukseen ja <br />
60 prosenttia kasvuyritysten rahoittamiseen. <br />
<br />
<big>Kehitetään siemen- ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Kokonaisohjelman osana perustetaan Suomeen eri profiileilla ja toimialoilla toimivia <br />
public-private-rahastoja edellä mainitussa suhteessa. Julkinen toimija huolehtii <br />
sijoituksen pitkäjänteisyydestä ja riittävistä hallinnointiyhtiön kannusteista. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti. Rahastot toimivat <br />
epäsymmetria-periaatteella niin, että valtio tyytyy yksityissijoittajia pienempään <br />
voittoon. Epäsymmetria-mallissa tulee ottaa huomioon EU:n valtiotukisäännöt. <br />
Tekesin riittävä resurssointi rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen/Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 10–16 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
<big>Kehitetään kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoita</big> <br />
<br />
Voidaan toteuttaa esimerkiksi perustamalla ns. Kasvurahastojen Rahasto II. <br />
Toteutetaan se riittävän laajana, jotta public-private -kokonaispanostus on 40–60 <br />
miljoonaa euroa vuosittain puhtaasti kasvurahoituspainotteisille VC-rahastosijoituksille. <br />
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti ja sijoitukset pitäisi <br />
olla luokiteltavissa yksityiseksi pääomaksi. Teollisuussijoituksen riittävä resurssointi <br />
rahastosijoituksille on tärkeää. <br />
<br />
Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen, Teollisuussijoitus, toimitusjohtaja <br />
Juha Marjosola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 14–24 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. <br />
<br />
=== kaSvuInvESToInTEIhIn TarvITTavan laInarahoITukSEn SaaTavuudEn varmISTamInEn === <br />
<br />
Yritykset tarvitsevat kasvuvaiheessa investointeihinsa ja käyttöpääomaa varten lainarahoitusta. <br />
Nykyisellään Finnvera voi myöntää sekä lainarahoitusta että takauksia <br />
pankkien myöntämille lainoille. Rakennemuutostilanteen vuoksi Finnveran <br />
rahoitusedellytyksiä on työ- ja elinkeinoministeriön päätöksillä laajennettu. <br />
<br />
Useista rahoitusmarkkinoiden kehityksen rakenteellisista syistä ja suhdannekehityksen <br />
vuoksi pankkien lainarahoitus pk-yrityksille on viime aikoina merkittävästi <br />
tiukentunut, vaikka valtion osallistumisedellytyksiä on vahvistettu. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15A) ===== <br />
<br />
Otetaan käyttöön pk-yritysten joukkovelkakirjalainat. Kasvavien yritysten lainarahoituksen <br />
saatavuuden varmistamiseksi työryhmä esittää, että Finnvera käynnistää <br />
uuden pk-yritysten joukkovelkakirjalaina-järjestelmän. Järjestelmä voidaan <br />
kehittää 2000-luvun alussa käytössä olleen Finnveran pk-yritysten jvk-järjestelmän <br />
pohjalta. Nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa joukkovelkakirjalaina <br />
monipuolistaisi lainainstrumenttien ja rahoittajien syndikointia ja riskinjakoa. <br />
Menettely parantaisi siten myös pankkien lainarahoituksen myöntämisen <br />
edellytyksiä. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
=== InnovaaTIoBokSIlla SIjoITukSET ja TuoTEkEhITySpanoSTukSET SuomEEn === <br />
<br />
Hallituksen esittämä t&k-menojen lisävähennys yritysverotuksessa tähtää tutkimuksen <br />
ja kehittämisen tekemiseen nimenomaan Suomessa. Näiden panostusten <br />
täysimääräiseksi hyödyntämiseksi pitää myös varmistaa, että kehitystyön tuloksena <br />
syntyneiden innovaatioiden omistus pysyy Suomessa. <br />
<br />
Aineettomat oikeudet siirtyvät helposti maasta toiseen, koska niiden omistusmaan <br />
vaihtaminen on yksinkertaista. Innovaatioiden verokannustin, ns. innovaatioboksi, <br />
pyrkii vaikuttamaan siihen, että yritys pitää tai siirtää aineettomat oikeutensa <br />
kyseiseen maahan. Innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa <br />
alhaisemmalla verokannalla. <br />
<br />
Innovaatioboksi tukisi merkittävällä tavalla suomalaisten yritysten kilpailukykyä <br />
innovaatiointensiivisillä aloilla ja loisi paremmat mahdollisuudet houkutella jopa <br />
aivan uutta tutkimus-, tuotekehitys- ja muuta liiketoimintaa ja verotuloja Suomeen. <br />
<br />
Monissa Euroopan maissa on käytössä erilaisia innovaatioboksin muotoja (UK, <br />
Hollanti, Luxemburg, Ranska, Belgia, Unkari, Espanja). Sen vuoksi useat suomalaiset <br />
yritykset selvittävät parhaillaan, missä kannattaa pitää aineettomien oikeuksien <br />
omistus ja mistä niistä saatava taloudellinen hyöty on suurin. <br />
<br />
Työryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Suomeen luodaan nopeasti kansainvälisesti <br />
kilpailukykyinen innovaatioboksi. Innovaatioboksin on katettava erilaiset <br />
aineettomat oikeudet mahdollisimman laajasti, jotta kannustimen vaikuttavuus olisi <br />
riittävä pitämään ja houkuttelemaan aineettomia oikeuksia Suomeen sekä tehokkaasti <br />
kannustamaan yrityksiä kaupallistamaan keksinnöt. Innovaatioboksin tulee <br />
hyödyttää sekä isoja että pienempiä yrityksiä, jotta veturiyrityksinä toimivat isommat <br />
yritykset eivät siirtäisi innovaatiopanostuksiaan ulkomaille ja vetäisi siten <br />
mukanaan myös pienempiä kasvuyrityksiä. Näin turvataan myös nopeimpien kasvuyritysten <br />
pysyminen Suomessa mahdollisissa yrityskauppa ja kansainvälisissä <br />
sijoituskierrostilanteissa (esimerkiksi SuperCell / Rovio). <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15B) ===== <br />
<br />
<big>Luodaan innovaatioille verokannustin</big> <br />
<br />
Luodaan Suomeen innovaatioiden verokannustin (innovaatioboksi), jonka <br />
mukaan innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa merkit<br />
tävästi alhaisemmalla verokannalla (8-12%). <br />
<br />
Alhaisemman verokannan piiriin kuuluvat tulot kaikista keskeisistä aineetto<br />
mista oikeuksista (patentit, tavaramerkit, ohjelmistojen ja muiden luovien teos<br />
ten tekijänoikeudet). <br />
<br />
Innovaatioboksin tulee hyödyttää yhtäläisesti niin isoja kuin pienempiäkin yrityk<br />
siä (ei euromääräistä rajaa). <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Staattiset verovaikutukset yli 200 miljoonaa euroa. <br />
Dynaamiset verovaikutukset tulee arvioida. <br />
<br />
Toteutetaan hallituksen esitys tutkimuksen ja kehityksen kolmen vuoden lisävähennyksestä. <br />
Lisäksi työryhmä ehdottaa vähennyksen muuttamista pysyväksi. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela.<br />
<br />
== 7. Uusilla toimintatavoilla innovaatioita == <br />
<br />
<big>Uudet innovaatiot vaativat digitaalisessa maailmassa toimintatapoja, joissa korostuvat nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne. Samoja ominaisuuksia vaaditaan äkillisen rakennemuutoksen hoitamisessa.</big> <br />
<br />
Kilpailukyky edellyttää digitaalisessa maailmassa uudenlaisia toimintamalleja <br />
sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Uudet toimintatavat ovat välttämättömiä <br />
siksi, että innovaatioiden pitää syntyä entistä nopeammin ja niiden tekemiseen tarvitaan <br />
entistä enemmän useiden toimijoiden verkostoja. <br />
<br />
Nopean oppimisen vaateen kuvaa erinomaisesti IMD:n professori Peter Lorange <br />
artikkelissaan ”Ultra-rapid Management Processes”. <br />
<br />
”Vaaditaan johtamismalleja, jotka mahdollistavat uusien liiketoimintojen tuomisen <br />
markkinoille ensimmäisenä sekä parhaimpien ideoiden ultranopean levittämisen <br />
maailmalle”. <br />
<br />
Verkostojen voimasta puolestaan kirjoitetaan osuvasti muun muassa Sitran julkaisussa <br />
”Suuri siirtymä”: ”T&k-toiminnan globaalisaation hyödyntäminen edellyttää <br />
siirtymistä hajautettuun organisaatiomalliin, jossa innovaatioprosessi tapahtuu <br />
yhteistyössä eri yksiköiden, partnereiden, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa”. <br />
<br />
Verkostomainen ja nopea toiminta vaatii uudenlaista ajattelua organisaatioiden <br />
johtamisessa. Johtamismallit ovat kehittyneet pitkälti 1900-luvun teollisuudessa, <br />
mikä aiheuttaa haasteita 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Professori CG. Prahalad <br />
kirjoittaakin johtamisen muuttuvan tällä vuosisadalla monella tavalla. ”Johtamista <br />
hallinneet ajatuksemme täytyy arvioida uudestaan muun muassa vallan, <br />
rakenteiden, hierarkian, kontrollin, koordinaation, omistamisen ja kannustimien <br />
osalta”. <br />
<br />
Verkostoitumisen ja nopeuden vaade osuu ensimmäisenä kansainvälisessä kilpailussa <br />
oleviin yrityksiin. Sama vaatimus koskee kuitenkin koko yhteiskuntaa <br />
kolmesta syystä. Yritykset eivät pysty uudenlaiseen toimintatapaan, jos koko muu <br />
yhteiskunta toimii vanhoilla malleilla. Lisäksi julkinen sektori on usein keskeinen <br />
kumppani verkostoissa, joissa kehitetään uusia asioita. Samoin on tärkeää oivaltaa, <br />
että uudet toimintamallit tuovat tehoa myös julkiselle sektorille ja parantavat julkisia <br />
palveluita. <br />
<br />
World Economic Forumin The Global Information Report korostaa, että elämme <br />
hyperverkottuneessa maailmassa, jossa kansalaisten, yritysten ja valtion suhteet <br />
muotoutuvat uudella tavalla. ”Se tuo uusia mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta ja <br />
hyvinvointia synnyttämällä uusia tuotteita ja palveluita sekä parantamalla tapaa, <br />
jolla julkiset palvelut tuotetaan.” <br />
<br />
Samalla on toki syytä muistaa WEF:n varoitus, että hyperverkottuneisuus synnyttää <br />
uusia haasteita kuten tietoturvan murtuminen, verkkorikollisuus ja uhat yksilöiden <br />
tietosuojalle. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut edellä kuvattuja tarpeita kehittää nopeutta <br />
ja verkostomaisia toimintamalleja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lukemattomissa <br />
työryhmän käymissä keskusteluissa on noussut esiin samankaltaisia <br />
kokemuksia siitä, kuinka eri toimijat työskentelevät siiloissa, joiden ylittäminen on <br />
syystä tai toisesta vaikeaa. Yritysten ja julkisen sektorin keskustelu on usein mutkikasta <br />
ja yhteistyö eri toimialojen välillä on ohutta. <br />
<br />
Nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne ovat tärkeitä myös silloin, kun ratkotaan <br />
äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamia ongelmia. Tarvitaan ennakkoluulottomia <br />
ratkaisuja, joissa julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Uusia ratkaisumalleja <br />
täytyy kokeilla, koska ei ole olemassa patenttiratkaisuja, joilla ongelmat <br />
voisi takuuvarmasti korjata. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä tekee ehdotuksia, jotka tähtäävät <br />
<br />
• innovatiivisuuteen julkisten palveluiden kehittämisessä, <br />
• erilaisten osaamisten kohtaamiseen ja uudenlaisten ekosysteemien syntymiseen, <br />
• yritysten palveluviidakon purkamiseen ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen sekä <br />
• toiminnan nopeuttamiseen niin, että asioita samalla kehitetään pitkäjänteisesti. <br />
<br />
=== julkISET palvEluT EdElläkävIjöIkSI === <br />
<br />
Julkisella sektorilla on merkittävä tarve tehostaa ja parantaa palveluitaan digitaalisilla <br />
ratkaisuilla. Tarvetta tehokkuuteen lisää julkisen sektorin velan kasvu ja huoltosuhteen <br />
heikkeneminen. Palvelujen parantaminen puolestaan on tärkeää, koska <br />
sähköiseen maailmaan kasvaneet kansalaiset odottavat saavansa yhä enemmän palvelua <br />
verkossa. Yritykset taas voivat saada merkittäviä säästöjä, jos niiden tarvitsemat <br />
julkiset palvelut ovat automatisoituja. <br />
<br />
Työryhmä näkee, että uusia julkisia palveluita tulisi kehittää ennakkoluulottomasti <br />
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Julkiset palveluhankinnat voivat <br />
toimia osaltaan uusien innovaatioiden veturina tilanteissa, joissa uutta teknologiaa <br />
voidaan yhdistää palveluun. <br />
<br />
Tästä erinomaisena esimerkkinä on verohallinnon jos usean vuoden yli jatkunut <br />
johdonmukainen palvelukehitys. Työ lähti liikkeelle työprosessin uudelleenmäärittelystä <br />
ja systeemisen muutoksen tarpeen ymmärtämisestä. Case Vero. <br />
<br />
Uusien palveluiden kehittämisessä pilotit ovat tärkeä toimintamalli, jossa yhdistyvät <br />
nopea toiminnan käynnistäminen ja riskin rajaus. Pilottien avulla asiakas ja toimittaja <br />
voivat luoda täysin uusia palveluita ja prosesseja, joita muut eivät ole vielä testanneet. <br />
<br />
Kokeilukulttuurin hyödyt voivat olla suuret. Julkinen sektori saa innovatiivisia <br />
ratkaisuja, jotka tehostavat ja parantavat palvelua. Yritykset puolestaan saavat referenssejä, <br />
jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä etenkin vientimarkkinoilla. <br />
<br />
Alla ovat keskeiset julkisen sektorin ominaispiirteet, joita digitaalisessa maailmassa <br />
tarvitaan. <br />
<br />
• Nopea palvelu. Tehokas julkinen sektori palvelee asiakaslähtöisemmin sekä <br />
kansalaisia että yrityksiä. <br />
<br />
• älykäs asiakas. Kilpailukykyinen julkinen sektori on myös älykäs asiakas <br />
yksityiselle sektorille. <br />
<br />
• Ennakkoluuloton kokeilija. Julkinen sektori kokeilee rohkeasti uusia ratkaisuja. <br />
Pilotit ovat kokeiluväline, joilla voidaan toimia nopeasti ja pitää riskit <br />
kohtuullisina. <br />
<br />
•kilpailun edistäjä. Kilpailukykyinen julkinen sektori lisää kilpailua kotimarkkinoilla. <br />
<br />
• Tehokkaiden rakenteiden luoja. Julkinen hallinto tukee yhteisiä rakenteita, <br />
jotka mahdollistavat joustavat toimintamallit. <br />
<br />
===== Case Sähköistä verotusta ===== <br />
<br />
:Verottaja on edennyt jo vuosien ajan systemaattisesti kohti automatisoitua palvelua, jossa sekä verovelvollisten että verottajan omat toiminnot on sähköistetty mahdollisimman pitkälle. <br />
: <br />
:Kehitystyö on helpottanut sekä asiakkaan että verohallituksen työtä. Tämä on edellyttänyt, että verottaja on miettinyt kaikki omat prosessinsa uusiksi. Siksi verottaja on edennyt kehityspolulla askeleittain niin, että ensimmäiset askeleet otettiin jo 1990-luvulla. Silloin alkoi kokeilu veroehdotusten tekemisestä valikoiduille asiakkaille. <br />
: <br />
:Monien askeleiden jälkeen kaikki kansalaiset alkoivat saada veroehdotuksen, joiden täydentäminen piti kuitenkin tehdä paperilla. Nyt noin 5,5 miljoonaa asiakasta saa esitäytetyn veroehdotuksen. Täydennettävää on noin 1,5 miljoonalla verotettavalla, joista kolmasosa tekee täydennykset sähköisesti. <br />
: <br />
:Digitalisointi ei ole johtanut henkilöstön irtisanomisiin, mutta henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta. Samaan aikaan monien tehtävät ovat muuttuneet entistä enemmän asiantuntijatehtäviksi. Asiakkaille tämä on tiennyt laadukkaampia ja nopeampia neuvontapalveluita. <br />
: <br />
:Kehitysmahdollisuuksia on edelleen paljon. Esimerkiksi verotilijärjestelmä mahdollistaisi sen, että verovelvollinen voisi kuitata verovelkoja ja –saamisia keskenään. Tämä yksinkertaistaisi rahaliikennettä veronmaksajan ja valtion välillä ja säästäisi kaikkien aikaa ja rahaa. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (polku 16) ===== <br />
<br />
<big>luodaan esikaupallisten pilottien malli julkiselle sektorille</big> <br />
<br />
Kehitetään esikaupallisen vaiheen toimintamalli, jossa esimerkiksi kunta esittää <br />
yrityksille ongelman, johon yritykset etsivät uuden ratkaisun. Sen jälkeen kunnan <br />
haasteet parhaiten ratkaiseva yritys voi jalostaa ratkaisun edelleen tuotteeksi, <br />
jota päästään kokeilemaan. Pilotin kautta luodaan malli, joka monistetaan ja levitetään <br />
julkisen sektorin organisaatioiden käyttöön sekä pidetään huoli palveluiden <br />
ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. <br />
<br />
Esikaupallisella hankinnalla voidaan edistää uusien markkinoiden syntymistä <br />
ja yritys saa samalla kaupallisen referenssin, mikä auttaa kasvu-ja <br />
vientiponnisteluissa. <br />
<br />
Toimeenpano: VM, ICT-johtaja Timo Valli; Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka <br />
Mäki-Lohiluoma. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista</big> <br />
<br />
Suomalaisia ohjelmistoyrityksiä syrjivä sääntely liittyy etenkin Hanselin koordinoimiin <br />
julkisiin kilpailutuksiin. Etenkin referenssivaatimukset kilpailutuksissa <br />
sulkevat usein ulos suomalaiset, pienet ohjelmistoyritykset. Tämä karsii vaihtoehtoja, <br />
tukee asemansa saavuttaneiden suurten yritysten asemaa ja rajoittaa kasvuyrittäjyyttä. <br />
Työryhmä ehdottaa, että julkisen hankinnan ehtoja muokataan niin, <br />
että ne avaavat ovia uusille innovaatioille. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>perustetaan kansalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus</big> <br />
<br />
ICT-2015 työryhmän ehdotuksesta on vuoden 2012 viimeisessä lisätalousarviossa <br />
myönnetty rahoitus kansalaisen SOTE-palvelujen kehittämiskeskuksen <br />
perustamista koskevan selvityksen laatimiseksi. <br />
<br />
Selvityksen perusteella tehdään esitys keskuksen perustamisesta vuonna <br />
2014. Perustettava keskus toimisi palvelujen järjestäjien, ammattilaisten, asiakkaiden <br />
ja ICT-toimittajien yhteistyön, asiakaslähtöisen palvelumuotoilun foorumina <br />
ja yhteisten toimintamallien kehittäjäyhteisönä. Hyödynnetään toiminnassa <br />
VTT:n osaamista ja toimintaa Sote-palveluiden konseptoinnissa ja mallinnuksessa <br />
(tutkimusjohtaja Tatu Koljonen). <br />
<br />
vastuutaho: STM/neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen, VM/ICT-johtaja <br />
Timo Valli ja TEM <br />
<br />
Tarvitavat resurssit: Myönnetty vuoden 2012 viimeisessä lisäbudjetissa <br />
200 000 euroa perustamista koskevan selvityksen laatimiseen, vuodesta 2014 <br />
alkaen varaus selvityksen perusteella budjettiin. <br />
<br />
=== TörmäyTTämISEn ja EkoSySTEEmIEn EdISTämInEn === <br />
<br />
Uusien innovaatioiden syntyminen edellyttää, että erilaiset osaamiset kohtaavat <br />
nykyistä paremmin monella tasolla. Siksi Suomeen tulee kehittää toimintamalleja, <br />
jotka vauhdittavat yhteistyötä sekä vuorovaikutusta niin toimialojen sisällä että eri <br />
toimialojen välillä. <br />
<br />
Esimerkiksi strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit ovat monien arvioiden <br />
mukaan onnistuneet hyvin toimialojen sisäisessä törmäyttämisessä, mutta toimialarajat <br />
ylittävissä kohtaamisissa ja kansainvälisessä yhteistyössä monet näkevät <br />
kehittämistä. <br />
<br />
Lukuisissa työryhmän käymissä lähetekeskusteluissa on korostunut ekosysteemien <br />
luomisen ja osaamisen ristiinpölytyksen merkitys.Ekosysteemejä tarvitaan, <br />
koska kaikki suurimmat globaalit haasteet edellyttävät systeemisiä ratkaisuja. Esimerkiksi <br />
terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen voi onnistua vain, jos on olemassa <br />
arkkitehtuuri, johon kaikkien yksityisten ja julkisten toimijoiden ratkaisut kytkeytyvät. <br />
Tässä on pienellä maalla aivan erityinen etu, jota pitäisi pystyä hyödyntämään. <br />
<br />
Teknologisten välineiden ja ratkaisujen puute ei ole enää perimmäinen este. <br />
Hidasteet ja esteet ovat organisaatioissa, vanhoissa toimintatavoissa ja prosesseissa <br />
sekä viime kädessä asenteissa. Jotta niitä voidaan muuttaa, tarvitaan uusia tapoja <br />
tehdä työtä sekä työtapoja palvelevaa teknologiaa. Lisäksi tarvitaan ekosysteemejä, <br />
joissa toimintaympäristö viritetään teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä silmälläpitäen <br />
optimaaliseksi. <br />
<br />
Ekosysteemiin kuuluu monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista <br />
osaamista ja riskien oton kyvykkyyttä. Samoin tarvitaan sekä yksityistä että <br />
julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille ja palveluille. Tarvitaan myös laadukasta <br />
regulaatiota ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se vaatii myös saumatonta <br />
yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. <br />
<br />
Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten ekosysteemin <br />
osien täytyy olla kyvykkäitä kytkeytymään kansainvälisiin verkostoihin. Siihen <br />
on mahdollista päästä vain sitä kautta, että ekosysteemin laatu ja sen ympärille <br />
rakentuva relevantti osaaminen ovat maailman huippua. <br />
<br />
Törmäyttäminen voi tapahtua ympäristöissä, joissa kohtaamiset ovat luonnollisia. <br />
Siksi kohtaamisia tapahtuu luontevasti esimerkiksi alueiden sisällä tai toimialaverkostoissa. <br />
Digitaalisten palveluiden kehittyminen edellyttää, että ICT-alan osaajat <br />
ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi konepajateollisuuden ammattilaisten <br />
kanssa. <br />
<br />
Alueellisista törmäytyskanavista hyviä esimerkkejä ovat Tampereen Uusi Tehdas, <br />
Oulun Yritystakomo ja useilta paikkakunnilta löytyvät Tampereen mallin mukaiset <br />
Protomo-yrityskiihdyttämöt. Strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit puolestaan <br />
ovat esimerkkejä toimialaverkostoista, joissa saman alan yritykset kehittävät <br />
yhdessä teknologiaa, jota useammat yritykset voivat hyödyntää. <br />
<br />
Nokia-klusterista työttömäksi jäävien osaamisen yhdistäminen puolestaan tarvitsee <br />
akuutteja ratkaisuja, joissa hyödynnetään ekosysteemin ja törmäyttämisen <br />
malleja. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Törmäytys ja verkostohankkeet (polku 17) ===== <br />
<br />
<big>Alueelliset verkostohankkeet </big><br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman Innovatiiviset-ohjelman (INKA) tavoitteena <br />
on vahvistaa kansanvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä <br />
Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan <br />
luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä <br />
ja edelläkävijämarkkinoita. <br />
<br />
Tuetaan alueellisten osaamiskeskittymien syntyä. Kannustetaan alueita rakentamaan <br />
nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet vahvistavat <br />
toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä osaamisohjelmilla, <br />
joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
toimintaa. <br />
<br />
Pilottina avointen järjestelmien osaamiskeskittymän kehittäminen. Kehitetään <br />
digitaalisen osaamisen keskittymää toteuttamalla osaamisohjelmia muun muassa <br />
kokonaisarkkitehtuurien, suurten järjestelmien hallinnan ja avoimien skaalautuvien <br />
palvelujärjestelmien alalla. Suunnataan hankeportfolio tukemaan kansallisen <br />
infrastruktuurin muutosta ja julkishallinnon ja avoimia terveydenhuoltoalan <br />
järjestelmäkehityshankkeita. <br />
<br />
Tavoitteena on luoda verkostot uuden kansallisen veturi-ilmiön muodostamiseksi <br />
ja vaihtoehdoksi suuryrityksille mm. julkishallinnon palvelukehityshankkeissa. <br />
Toteutetaan osaamisohjelmat muutamille valikoiduille erityisosaamisalueille, <br />
jotka edesauttavat kokonaisratkaisujen toteuttamista: <br />
<br />
• Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut ja -strategiat, palveluliiketoiminnan ja teknisten ratkaisujen yhteissuunnittelu <br />
• Suurten järjestelmien tekninen hallinta, optimointi ja toteutus <br />
• Avoimet ja skaalautuvat palvelujärjestelmä-, tietoturva- ja informaationhallinnan kehitysmallit sekä käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta <br />
<br />
Toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana avausprojektin sisällä mahdollisesti <br />
osana tulevaa INKA-ohjelmaa. <br />
<br />
vastuutaho: BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula, STM/neuvotteleva virkamies <br />
Hannu Hämäläinen. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Kaksi miljoonaa euroa vuodessa 2013–2017. <br />
<br />
<big>Toimialakohtaiset törmäytykset</big> <br />
<br />
<big>Selvitetään edellytykset uusien digitaalisten ekosysteemien rakentamiseen</big> <br />
<br />
Sähköinen terveysteknologia ja älykkäät vanhuuspalvelut ovat suuria kasvumahdollisuuksia <br />
ikärakenteen muuttumisen vuoksi. Selvitetään vuoden 2013 aikana, <br />
löytyykö näiden aihealueiden ympärille yritysten (esim. Mawell Oy) ja tutkimuslaitosten <br />
muodostama joukko, joilla olisi kiinnostusta tehdä näistä laajempi kehitysohjelma. <br />
Yhtenä mahdollisena kohteena on Salo, jossa on jo käynnistetty hyvinvointiteknologian <br />
(erityisesti vanhuspalvelut) kehitysympäristön rakentaminen. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
<big>digitaalisen koulutusliiketoiminnan kehittäminen</big> <br />
<br />
Koulutusliiketoiminnan ja ICT-sektorin törmäyttämöitä pilotoidaan Jyväskylässä, <br />
Tampereella ja Oulussa. Lisäksi Turun yliopistolla, Salon kaupungilla ja paikallisilla <br />
yrityksillä on alan kehityshanke Näistä kaupungeista löytyy valmiita tuotteita, <br />
palveluratkaisuja ja sisältöjä molemmilla sektoreilla joiden yhteistyömahdollisuuksia <br />
ei ole hyödynnetty. <br />
<br />
Törmäyttämisellä on tarkoitus hakea uusia palveluratkaisuja ja nopeita tuloksia. <br />
Tavoitteena on tuoda ICT-ja EDU-sektorit yhteen uudella tavalla, olemassa olevia <br />
rakenteita tehokkaammin ja innovatiivisemmin hyödyntäen. Tällöin saavutettavien, <br />
alueellisten hyvien käytänteiden pohjalta voidaan rakentaa laajemmin <br />
sovellettavia malleja koko maahan. Törmäyttämö luo ihmisten, ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien <br />
yllättäviä kohtaamisia yli toimialojen ja alueiden rajojen. <br />
Uudenlaisen yhteistyön tavoitteena on luoda kansainvälistä liiketoimintaa. <br />
Viennin tueksi luodaan uudet tehokkaat toimintamallit. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
<br />
resurssit: 1 miljoona euroa/vuosi. <br />
<br />
<big>Suomen kauppakamareiden digitalisaatiohanke</big> <br />
<br />
Tavoitteena on kertoa etenkin pk-yrityksille, miten informaatioteknologian uusia <br />
mahdollisuuksia voi parhaiten hyödyntää. Hanke esittelee informaatioteknologian <br />
mahdollistamia uusia toimintatapoja sekä askeleita, joiden avulla uusiin teknisiin <br />
ratkaisuihin ja toimintamalleihin kannattaa siirtyä. Samoin kiinnitetään huomiota <br />
digitalisaation haasteisiin kuten tietoturvaan ja itsensä johtamiseen digitaalisessa <br />
ympäristössä. Hankkeen aikana on tilaisuuksia yhdeksäntoista kauppakamarin <br />
alueella sekä valtakunnallinen tilaisuus Helsingissä. Tavoite on digitalisaatiokehityksen <br />
nopeuttaminen. Kohderyhminä ovat etupäässä suomalaiset pk-yritykset, <br />
kunnat ja muut paikalliset toimijat. <br />
<br />
vastuutaho: Keskuskauppakamari, Senior Advisor Ilkka Lakaniemi <br />
<br />
<br />
<big>Sähköinen treffipalvelu ICT-osaajien ja asiakkaiden välille</big> <br />
<br />
Teknologiateollisuus ry:n johdolla tehdään verkkopalvelu, jonka pääteemana <br />
on yritysten uudistuminen. Sivusto on suunnattu etenkin pk-yrityksille, joilla on <br />
nopea tarve uudistua kansainvälisen kilpailun paineessa. Sivustolle rakennetaan <br />
osio, jonka kautta digitaalisista palveluista kiinnostuneet yritykset voivat löytää <br />
oikeanlaista ICT-osaamista juuri omaan tarpeeseensa. Sivustolla myös herätetään <br />
yrityksiä digitaalisten palveluiden mahdollisuuksista case-esimerkkien kautta. <br />
<br />
vastuutaho: Teknologiateollisuus, johtaja Jukka Viitasaari. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>greenICT” ja älykkäät kaupunkiympäristöt</big> <br />
<br />
Tavoitteena on koota suomalaisen energia- ja ympäristöalan sekä ICT-alan huippuosaaminen <br />
(ml. start-up- ja kasvuyritykset) tukemaan laaja-alaisesti kolmen <br />
kaupunkialueen suunnittelua ja kehitystä sekä yritystoiminnan kasvua. Toimenpide <br />
toteutetaan kolmen vuoden aikana. <br />
<br />
vastuutaho: toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 2 milj. euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut Nokia-klusterin ongelmiin (polku 18) ===== <br />
<br />
<big>Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi</big> <br />
<br />
Monissa maissa on pula ICT-osaajista, joita Suomessa puolestaan on jäänyt työttömiksi <br />
rakennemuutoksen takia. Suomalaisten heikkoutena on tuote- ja palveluosaamisen <br />
tuotteistamisen ja markkinoille vieminen. Tästä käytännön esimerkkinä <br />
toimii ICT 2015 -työryhmän työn osana Saksassa ja Sveitsissä tehty <br />
markkina-analyysi, jonka mukaan suomalaisen ICT -osaamisen tuotteistaminen <br />
Saksan ja Sveitsin markkinoille tarjoaa välittömiä liiketoimintamahdollisuuksia <br />
suomalaisyrityksille. <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa pilottitoimenpiteitä, jotka parantavat yritysten kykyä luoda <br />
globaalisti myytäviä tuote- ja palvelukonsepteja: <br />
<br />
• muuntokoulutusta mobiiliosaajille. Yhteiskunnan ja yritysten yhdessä tukema globaalin tuotemarkkinoinnin muuntokoulutus- ja projektityösopimusohjelma, joka tarjoaa alan osaajille nopean siirtymisen matkapuhelimista uusille toimialoille sekä yrityksille kokenutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Erityisenä fokusalueena pilottivaiheessa Tampereen ja Oulun ICT-osaajat. <br />
<br />
• “Ensiasiakkuudesta moniasiakkuuteen”- rahoitusmalli. Uudet rahoitusmallit tukemaan tuotteiden ja palveluiden myyntiä useille asiakkaille ja markkinoille samanaikaisesti (nyt pk-yritykset keskittyvät usein yhteen isoon asiakkaaseen <br />
kotimaassa ja putoavat tyhjän päälle alihankintaverkon purkautuessa). Mallina Vision+, joka ei sijoita omistusosuuteen yrityksessä vaan sen tuotteiden ja palveluiden myyntiin (tuotto provisiona tuotteiden ja palveluiden myynnistä). Osa tässä raportissa ehdotetun alku- ja kasvuvaiheen yrityksille suunnatun rahoitusohjelman (polku 14) resursseista tulisi suunnata <br />
Vision+ -mallisiin rahastoihin. Myös osa vastikkeettomista julkisista yritystuista pitäisi kohdistaa tähän tarkoitukseen (esim. Tekesiin luodaan uusi ”Globaali tuotteistusosaaminen” -ohjelma). Pilottivaiheessa uusi rahoitusmalli <br />
kehitetään ja otetaan koekäyttöön suomalaisen ICT-osaamisen viennissä Saksan ja Sveitsin markkinoille. <br />
<br />
• “Suomi projektitoimisto” asiakasklusterissa Perustetaan Suomi Projektitoimisto Saksan koneenrakennusklusteriin <br />
ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusteriin. Projektitoimistot syntyvät alhaalta ylöspäin kohdemarkkinoilla asuvien, paikalliset liiketoimintamahdollisuudet tuntevien asiantuntijoiden sekä kotimaisten alueellisten elinkeinoyhtiöiden, yritysten ja yliopistojen yhteistyönä. Projektitoimistot tarjoavat suomalaisyrityksille toimipisteen lähellä asiakasta ja mahdollistavat alihankinta- ja liiketoiminnan kehitysprojektit asiakkaan toimitilojen läheisyydessä. Näillä markkinoilla fyysinen läsnäolo on erityisen tärkeää, sillä paikalliset yritykset pitävät alihankintaverkostonsa lähellä. Projektitoimisto toimii ”sillanpääasemana” suomalaisyritysten myynti- ja tuotekehityshenkilöiden lyhyt- tai pitkäaikaiselle työskentelylle kohdemarkkinoilla. Uudenlaiset projektitoimistot Saksan koneenrakennusklusterissa ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusterissa kohdistuvat suomalaisyritysten tarpeisiin, joita julkiset ja yksityiset viennin edistämisorganisaatiot eivät pysty täyttämään maantieteellisen läsnäolon, paikallisten markkinoiden syvätuntemuksen ja toiminnan joustavuuden osalta. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta kehittää konseptia edelleen nyt tehdyn selvityksen pohjalta.<br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 1,5 miljoonaa euroa/vuosi. <br />
<br />
<br />
<big>kaato – kansainväliset yritykset Suomeen</big> <br />
<br />
Vuoden 2012 lisätalousarviossa on myönnetty rahaa Suomen markkinoimiseksi <br />
kiinnostavana ICT-alueen investointikohteena ulkomailla. <br />
<br />
Laajennetaan invest-in-toimintaa tukemalla suoraan kansallisen business-in-toimintamuodon <br />
(suora neuvottelutoiminta hyödyntäen olemassa olevia liiketoimintakontakteja <br />
ja liiketoimintaosaamista) syntymistä ja vapautuvan kapasiteetin <br />
toimintaedellytyksiä. Tässä tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. <br />
Lisäksi TEM tulee laatimaan Suomen maabrändityötä eteenpäin vievälle ulkoministeriön <br />
organisaatiolle Kitkaton Suomi -yhteenvedon, jonka tarkoituksena on <br />
vaihvistaa Suomen osaamisbrändiä. <br />
<br />
Tutkitaan VTT:n systemaattista käyttöä ulkomaisen t&k:n houkuttelussa. Malli <br />
voidaan ottaa esimerkiksi Singaporesta, joka on tuotteistanut jatkuvan ulkomaisen <br />
pääoman houkuttelu- ja kotoutusmallin. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 3 miljoonaa euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. <br />
<br />
=== palvEluvIIdakon ja laInSäädännön ykSInkErTaISTamInEn === <br />
<br />
Elinkeinoelämän järjestöt ovat vuosien ajan puhuneet ylisääntelyn vaaroista. Sääntelyn <br />
nopeat muutokset on toinen elinkeinoelämän suurista huolista. Vakaa ympäristö <br />
varmistaa parhaiten investointien jatkuvuuden ja sitä kautta myös liiketoiminnan <br />
terveen kehityksen. Se puolestaan edellyttää vahvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän <br />
kanssa. <br />
<br />
Järjestöt eivät ole kannassaan yksin, sillä muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto <br />
on ollut huolissaan ylisääntelystä ja sääntelyn vaikutusten huonosta arvioinnista. <br />
VTV on todennut lausunnossaan, että ”kaikessa sääntelyssä pitää huomioida <br />
riski, että sääntely vähentää kannustusta ja innovatiivisuutta”. <br />
<br />
Tarkastusvirasto toteaa, että järkevä sääntely käsittää koko poliittisen prosessin <br />
lain suunnittelusta sen täytäntöönpanoon, soveltamiseen, arviointiin ja tarkastamiseen. <br />
Viraston mukaan uutta sääntelyä voitaisiin arvioida myös pilottien avulla. <br />
Uuden sääntelyn kokeilu voitaisiin rajata esimerkiksi alue- tai organisaatiokohtaisesti. <br />
VTV nostaa esiin myös, että sääntelyn vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan <br />
hyödyntää uudenlaisia tutkimuksellisia menetelmiä (esimerkiksi living lab -toimintakonseptia), <br />
jotka mahdollistavat oikeudellisesta sääntelystä saadun kokemusperäisen <br />
tiedon systemaattisen keräämisen ja analysoinnin. <br />
<br />
Suomella on monia vahvuuksia, jotka liittyvät yhteiskunnan perusinfrastruktuurin <br />
toimivuuteen, turvallisuuteen, luotettavuuteen ja alhaiseen korruptioon. Samat <br />
seikat voivat toisaalta johtaa yliregulaatioon ja -varovaisuuteen, virheiden välttämiseen <br />
ja varman päälle pelaamiseen, sekä riskinottohaluttomuuteen. <br />
<br />
Ylisääntely ei ainoastaan hidasta kehitystä. Liika sääntely saattaa edistää veronkiertoa <br />
ja muuta harmaata taloutta, totesi Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassaan <br />
tutkija Jenni Pääkkönen. <br />
<br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (polku 19) ===== <br />
<br />
<big>yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa</big> <br />
<br />
Alueellisilla ja kansallisilla hankkeilla tuotetaan tällä hetkellä sekava viidakko <br />
hautomo-, startti- ja kiihdytyspalveluita. Palvelut muodostavat asiakkaan näkökul<br />
masta polveilevan, ennakoimattoman ja puutteellisesti ohjatun kokonaisuuden. <br />
<br />
Kasvun Tehoketju -hanke selkeyttää palveluketjun sisältöä ja tehostaa toimintaa <br />
asiakkaiden kannalta. Hankkeessa hyödynnetään Protomo-toiminnasta ja <br />
muista toimintamalleista tehtyjen arviointien tuloksia, tunnistetaan kansallisesti <br />
vaikuttavimmat toimintamallit ja tuotetaan lyhytkestoiset yksittäisprojektit korvaava <br />
yhtenäinen palvelukonsepti, joka on valtakunnallisesti monistettavissa ja <br />
samalla huomioi alueelliset erityispiirteet. Kasvun Tehoketju pilotoidaan välittömästi <br />
1–2:lla alueella ja sitä ryhdytään soveltamaan ainakin Oulun, Tampereen ja <br />
Salon seuduilla sekä pääkaupunkiseudulla. <br />
<br />
vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. <br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Madalletaan spinoff-kynnystä lainsäädäntöä ja verotusta selkiinnyttämällä</big> <br />
<br />
Yritysten strategisissa muutostilanteissa spinoffien toteuttamisen kynnystä tulisi <br />
madaltaa. Nyt prosessiin liittyy sekä verotuksellisia että lainsäädännöllisiä haasteita <br />
spinoff-yrityksiin siirtyville henkilöille sekä emoyhtiölle. Lainsäädäntöä ja <br />
verotusta selkiinnyttämällä voidaan merkittävästi lisätä sekä työntekijöiden kiinnostusta <br />
yrittäjyyttä kohtaan että yritysten mahdollisuuksia rahoittaa tai tukea <br />
ydinliiketoiminnan ulkopuolelle jäävien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista <br />
työntekijöiden perustamissa yrityksissä. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>konesaleille oikeus energiaveron palautukseen</big> <br />
<br />
<br />
Pilvipalveluiden yleistyminen lisää ICT-yritysten tarvetta rakentaa lisää tietovarastoja. <br />
Suomella on hyvät mahdollisuudet houkutella tällaisia datacentereitä <br />
vakaan toimintaympäristönsä ansiosta. Suomen tulisi kuitenkin rakentaa datacenter-<br />
strategia. Osana tätä strategiaa ICT-alalle tulisi antaa muun teollisuuden <br />
omaama oikeus energiaveron palautukseen. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää. <br />
<br />
<big>kasvatetaan digitaalisen talouden ekosysteemiä alv-muutoksilla</big> <br />
<br />
Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen ja myyminen on tehtävä kiinnostavaksi <br />
ja kilpailukykyiseksi Suomessa. Olisi tutkittava mahdollisuus ALV-helpotukseen <br />
verkkokaupasta ostettujen tuotteiden osalta. Tämä vahvistaisi suurien <br />
kaupantoimijoiden kiinnostusta ja sijoittamista verkkokaupan ratkaisuihin <br />
ja infrastruktuuriin. Samoin on verkkokaupankäynnin osalta varmistettava suomalaisten <br />
toimijoiden kilpailukyky kotimarkkinoilla. Esimerkiksi eKirjojen, ladattavien <br />
pelien, musiikin ja elokuvien sekä verkossa toimivien sisältöpalveluiden <br />
arvonlisäveron alentaminen toisi huomattavan kasvun mahdollisuuden suomalaisille <br />
toimijoille. Muun muassa perinteisen kirjan tai elokuvalipun ALV on nyt <br />
9 prosenttia, kun taas eKirjan tai verkossa vuokrattavan elokuvan verokanta on <br />
23 prosenttia. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää <br />
<br />
<br />
=== nopEa ToImEEnpano oSana pITkäjänTEISTä kEhITTämISTä === <br />
<br />
Sekä käytäntö että tutkimustieto kertovat, että nopeus on internet-maailmassa erityisen <br />
tärkeää. Digitaaliteknologian sovellukset ovat usein ”ensimmäinen saa leijonanosan” <br />
-tyyppisiä, minkä vuoksi kärjessä oleminen on tärkeää. <br />
<br />
Internetin käyttö kasvaa huimaa vauhtia. Globaali internet-liikenne on kaksinkertaistunut <br />
kahdessa vuodessa. Tämä johtuu laitteiden ja yhteyksien hintojen laskusta <br />
ja uusien palveluiden lisääntymisestä. Suomi ei ole kansainvälisten palveluiden tuottajana <br />
merkittävä toimija yksittäisistä menestystuotteista huolimatta. <br />
<br />
Nopeus ei tarkoita, että juostaan kovempaa. Tärkeintä on löytää koko yhteiskunnassa <br />
entistä älykkäämpiä toimintamalleja, jotka synnyttävät nopeampia tuloksia. <br />
Tämä voi tarkoittaa muun muassa seuraavanlaisia toimintamalleja. <br />
<br />
• Kehitetään uusia asioita kokeilevien pilottien avulla <br />
<br />
• Käydään säännöllistä dialogia asiakkaiden ja toimittajien kesken <br />
<br />
• Nopeutetaan viranomaisten lupamenettelyä <br />
<br />
• Hyödynnetään julkisissa tarjouskilpailuissa avoimia ratkaisuja, jotka avaavat kilpailutilaa pienemmille yrityksille <br />
<br />
• Hyväksytään epäonnistumiset <br />
<br />
• Lopetetaan epäonnistuneet hankkeet ajoissa <br />
<br />
<br />
Nopeiden toimintamallien lisäksi Suomeen tulee synnyttää samanaikaisesti pitkäjänteisen <br />
toiminnan kulttuuri. Tämä on tärkeää monesta syystä. Yrityksien investointikynnys <br />
madaltuu, jos ne voivat luottaa muun muassa lainsäädännön pysyvyyteen. <br />
Samoin yhteiskunnan suuret muutokset kuten siirtymä digitaloudeksi edellyttävät <br />
pitkäjänteistä toimintaa, joka samalla reagoi ajassa tapahtuviin muutoksiin. <br />
<br />
Siksi ICT 2015 -työryhmä ehdottaa ensimmäiseksi toimia, jotka tähtäävät digitaalisen <br />
perustan nopeampaan rakentamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. <br />
<br />
===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Nopea toteuttaminen (polku 20) ===== <br />
<br />
<big>Vauhditetaan julkishallinnon palveluiden digitalisointia (kIdE)</big> <br />
<br />
Hallitusohjelman mukaan jokainen ministeriö valmistelee älystrategian. Tavoitteena <br />
on julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen pilottien kautta. <br />
Täten koko Suomen talouden ja tuottavuuden kasvua edistetään digitaalisten palveluiden <br />
avulla. Varmistetaan että hankkeet etenevät käytäntöön. <br />
<br />
vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. Kukin hallinnonala vastaa omien proses<br />
sien sähköisten palveluiden kehittämisestä. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan ohjelma</big> <br />
<br />
CIO in Residence -ohjelmassa tarjotaan ICT-sektorin ulkopuolisille pk-yrityksille <br />
mahdollisuus saada määräajaksi (esim. 1-6 kk) ICT-neuvonantaja sparraamaan <br />
kohdeyrityksen johtoryhmää. <br />
<br />
CIOlla (Chief Information Officer) on kyky toimia kohdeyrityksessä liikkeenjohdon <br />
tukena. Vuokra-CIO saa palkkaa, yritykselle järjestely mitoitetaan keston ja <br />
kustannusten puolesta siten, että kynnys CIO:n ottamiseen on matala. Toimenpiteen <br />
tavoite on tarjota etenkin pk-yrityksille nopea tie digitaalisen osaamisen <br />
nostamiseen. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Sähköisen liiketoiminnan osaamisohjelma</big> <br />
<br />
Toteutetaan Pk-yrityksille suunnattu verkkomyynti ja markkinointivalmiuksien <br />
kehittämisohjelma, joka nostaa suomalaisten yritysten valmiuksia internetiin <br />
perustuvan verkkoliiketoiminnan hyödyntämisessä. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini; Markkinointiviestinnän Toimistojen <br />
Liitto MTL, toimitusjohtaja Tarja Virmala. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa (myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa) <br />
<br />
===== Pitkäjänteinen kehittäminen (polku 21, kriittinen) ===== <br />
<br />
<big>Perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä valtioneuvoston kansliaan</big> <br />
<br />
Työryhmä ehdottaa perustettavaksi valtioneuvoston yhteyteen ICT-asiantuntijaryhmän, <br />
jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri ja jonka jäseninä ovat toteutuksesta <br />
vastaavien tahojen avainhenkilöt. Työryhmän tehtävä on seurata Kitkaton <br />
Suomi -tavoitteen toteutumista, vauhdittaa toimeenpanoa, sovittaa yhteen <br />
hallinnon alat ylittäviä toimenpiteitä, tehdä omalta osaltaan ehdotuksia rullaavasti <br />
ja maksimoida vaikuttavuutta. Samoin verkostomaisen toiminnan edistäminen <br />
on työryhmän keskeinen tehtävä. <br />
<br />
vastuutaho: Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, VNK. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
<big>Varmistetaan toimenpiteiden toteutuminen kaupunkiseuduilla</big> <br />
<br />
Kansallisen ICT-asiantuntijaryhmän tueksi ja työpariksi nimetään kaupunki- tai <br />
kaupunkiseututasoiset verkostomaiset ryhmät, jotka varmistavat korkean osaamisen <br />
työpaikkojen syntymistä tukevien kaupunki- tai aluetasoisten toimenpiteiden <br />
toteutumisen käytännössä. Näiden ryhmien koollekutsumisesta ja johtamisesta <br />
vastaavat kaupunkien elinkeinojohtajat. (Pääkaupunkiseutu, Oulu, Mikkeli, <br />
Tampere ja Salo.)<br />
<br />
Vastuutaho konseptin luomisessa: Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<big>Käynnistetään markkina- ja kilpailijaseuranta Tekesissä</big> <br />
<br />
ICT-työryhmän tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö, <br />
jonka tehtävä on antaa tarvittava ja kriittinen ennakko- ja lähtötieto <br />
ICT -asiantuntijaryhmälle avainkilpailijamaiden kehitysnopeudesta tarvittavien <br />
vuosittaisten uusien toimenpiteiden määrittämiseksi. <br />
<br />
vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. <br />
<br />
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. <br />
<br />
<br />
== 8. 21 polkua Kitkattomaan Suomeen == <br />
<br />
<big>ICT avaa monipuolisimmat mahdollisuudet parantaa tuotteita, synnyttää uutta ja luoda kasvua. Siksi Suomen pitää vähentää tarpeetonta kitkaa, joka estää tarttumasta mahdollisuuksiin. ICT 2015 -työryhmä esittää 21 moniaskelista polkua kitkattomaan Suomeen.</big> <br />
<br />
Suomalaisten hyvinvointia uhkaa useasta samanaikaisesta syystä johtuva kasvuongelma. <br />
Uuden teknologian soveltaminen on todennäköisin ratkaisu ongelmaan. <br />
Historia nimittäin osoittaa, että teknologinen kehitys selittää talouskasvusta suuremman <br />
osan kuin työn ja pääoman määrä yhteensä. <br />
<br />
Höyry ja sähkö ovat olleet talouskasvun kannalta merkittävimpiä yleiskäyttöisiä <br />
teknologioita vajaan 200 vuoden aikana. ICT ja internet ovat monien arvioiden <br />
mukaan vielä suurempia ja nopeammin vaikuttavia voimia. Tähän mennessä digitaalinen <br />
vallankumous on näkynyt eniten laitteissa. Palveluiden suuri aalto kerää <br />
vasta voimiaan. <br />
<br />
Suomi oli useita vuosia matkapuhelinalan veturi, mutta digitaalisten palveluiden <br />
rakentajana kuljemme tavaravaunuissa. Seuraajan asema on huono, koska nopeasti <br />
kulkevassa digitaalisessa taloudessa ensimmäiset korjaavat selvästi muita suuremmat <br />
potit. Digitaalisessa maailmassa kaikki mahdollinen pitää kääntää palveluksi. <br />
<br />
Hyvinvointimme taso riippuukin lähivuosina paljon siitä, kuinka nopeasti <br />
opimme soveltamaan uutta teknologiaa. Meidän pitää monipuolistua teknologian <br />
rakentajasta sen hyödyntäjäksi. Tarvitsemme lisää ICT-yrityksiä, jotka työllistävät <br />
ja kehittävät uusia ratkaisuja meille ja muille. Jopa vielä enemmän tarvitsemme <br />
kuitenkin yrityksiä ja julkista sektoria, jotka parantavat tuotteitaan ja palveluitaan <br />
ICT:n avulla. <br />
<br />
ICT:n tuottajat ja hyödyntäjät muodostavat yhdessä ekosysteemin, jonka osaaminen <br />
ja yhteispeli ratkaisevat koko Suomen menestyksen. Suomen on opittava hyödyntämään <br />
muita nopeammin ja tehokkaammin tietotekniikkaa. <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut useita kehityskohteita infrastruktuurissa, <br />
osaamisessa, rahoituksessa ja toimintatavoissa. Maa ei voi ottaa kaikissa asioissa <br />
riittävän pitkiä kehitysaskeleita yhdellä kertaa. Siksi työryhmä ehdottaa pitkäjänteistä, <br />
kymmenen vuoden muutokseen tähtäävää kehittämisohjelmaa. <br />
<br />
Tässä raportissa työryhmä esittää 21 keskeisintä toimenpidealuetta - polkua, <br />
joilla otetaan ensimmäiset askeleet vuonna 2013. Näiden kaikkien toimenpiteiden <br />
vaatima vuosittainen lisärahoitus on yhteensä 55–70 miljoonaa euroa. Lisäksi <br />
tulevat verovaikutukset, joista selkeästi suurin yksittäinen liittyy innovaatioiden <br />
verokannustimiin. <br />
<br />
Kymmenvuotisen ohjelman toteuttamista edistää ja koordinoi valtioneuvoston <br />
kansliaan perustettava ICT-asiantuntijaryhmä, jota johtaa valtiosihteeri. Ryhmän <br />
tehtävänä on seurata ja vauhdittaa tässä raportissa esitettyjen keskeisten askeleiden <br />
ottamista. Samoin ryhmä tulee omalta osaltaan esittämään uusia askeleita, joita ei <br />
tässä vaiheessa ole osattu nähdä tai joita ei ole arvioitu yhtä kiireelliseksi kuin raportissa <br />
esitetyt toimet. <br />
<br />
Nyt esitettävistä toimista neljä ovat kriittisiä ja erityisen tärkeitä, jotta Suomi <br />
ottaisi kestäviä, digitaalisia voittoja laajalla rintamalla yksittäisten menestystarinoiden <br />
lisäksi. Nämä neljä ovat kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen <br />
(toimenpide 1), ICT 2023 -tutkimus ja kehitysohjelma (5), rahoitusohjelma kasvuyrityksille <br />
(14) ja pitkäjänteinen kehittäminen, jota varten perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä <br />
(21). <br />
<br />
Seuraavat toimet auttavat Suomea nousemaan tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, <br />
jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat <br />
asiakaslähtöisiä ja kitkattomia. <br />
<br />
<br />
=== Infrastruktuuri === <br />
<br />
===== rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (1) ===== <br />
Näin samaa informaatiota voidaan hyödyntää nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
Ratkaisu auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja parantamaan asiakaspalvelua. <br />
Suunnittelu tehdään valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla <br />
kesäkuun loppuun mennessä. Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisulla Taltionilla <br />
on valmiudet liittyä ensimmäisenä palveluna uuteen arkkitehtuuriin. <br />
<br />
===== rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (2) ===== <br />
<br />
Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, <br />
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. <br />
Koskee mm. palkkoja, alv-tietoja ja kirjanpitoa. Mahdollistaa arviolta neljän miljardin <br />
euron vuosittaiset säästöt. <br />
<br />
===== vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (3) =====<br />
<br />
Myönnetään mm. toimiluvat laajakaistan 800 MHz-taajuusalueelle, mahdollistetaan <br />
testitaajuudet 700 MHzin ja 3GHz:n alueille korkeakouluille ja yrityksille. Lisäksi <br />
vauhditetaan valokaapeleiden rakentamista uusilla kevyemmillä ratkaisuilla <br />
kuten mikro-ojitus. <br />
<br />
===== luodaan avoimen datan ekosysteemi (4) =====<br />
<br />
Kootaan avoimen tiedon yhteistyöverkosto. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. Varmistetaan lain<br />
säädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. <br />
<br />
=== Osaaminen === <br />
<br />
===== yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (5) ===== <br />
<br />
Kootaan erillään olevat toimenpiteet ICT-osaamisen tason nostoon <br />
10 vuoden ohjelmaksi, jonka ohjausryhmän muodostavat Tekes ja Suomen Akatemia. <br />
Ohjelma toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä t&k-kärkihankkeita <br />
ja verkottuu merkittävimpiin kansainvälisen tutkimusohjelmiin. <br />
<br />
===== digitaaliset palvelut ja sisällöt (6) ===== <br />
Käynnistetään kuntien palveluiden digitalisointi <br />
mm. Oulun ja Mikkelin piloteilla. Palveluiden kehitys ja levitys tehdään <br />
kuntien palvelukehitysyhtiö Tieraa hyödyntäen. Pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi <br />
käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio. <br />
<br />
===== Pelit ja pelillisyys (7) =====<br />
Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi. Toteutetaan ensimmäiset pilotit pelillisyyden viemiseksi pelialan ulkopuolelle Taltionin avulla.<br />
<br />
===== Tietoturva (8) ===== <br />
Lisätään tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta. Kehitetään alan <br />
vientitapahtumia ja perustetaan kyberturvallisuuskeskus. <br />
<br />
===== mobiiliosaaminen (9) ===== <br />
Käynnistetään alalla usean vuoden pituinen t&k-hanke ja <br />
lisätään akateemista tutkimusta TKI-ohjelman puitteissa. <br />
<br />
===== Big data (10) ===== <br />
Lisätään Big Data -alueen koulutusta. Aloitetaan kehityshanke Big <br />
Data-osaamisen kehittämiseksi. <br />
<br />
===== Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (11) ===== <br />
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia yritysten ja eri oppilaitosten <br />
välillä sekä selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa. <br />
<br />
===== yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (12) ===== <br />
Toteutetaan työvoima- ja osaamistarpeiden <br />
ennakointihanke sekä huomioidaan peruskoulun opetussuunnitelman <br />
uudistuksessa internet-ajan tarpeet. <br />
<br />
===== Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen äkillisessä rakennemuutoksessa (13) =====<br />
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutusta ja viedään täydennyskoulutusta korkeakouluihin.<br />
<br />
=== Rahoitus === <br />
<br />
===== rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustarpeita (14) ===== <br />
Valtio panostaa rahoitusohjelman kautta alku- ja myöhäisemmän kasvuvaiheen yrityksiin kahden eri rahastomallin kautta. <br />
<br />
===== Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (15) ===== <br />
Otetaan pk-yritysten jvk-lainat käyttöön ja toteutetaan innovaatioille verokannustin. <br />
<br />
<br />
=== Toimintatavat ===<br />
<br />
===== julkiset palvelut edelläkävijöiksi (16) ===== <br />
Luodaan julkiselle sektorille esikaupallisten <br />
pilottien malli, joilla voidaan kokeilla uusia palveluratkaisuja rajoitetulla <br />
riskillä. Samoin karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista ja <br />
perustetaan kansalaisten SOTE-palvelujen kehittämiskeskus. <br />
<br />
===== Törmäytys ja verkostohankkeet (17) ===== <br />
Kannustetaan alueita ja toimialoja rakentamaan nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet <br />
vahvistavat toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä <br />
osaamisohjelmilla, joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää <br />
liiketoimintaa. Pilottina avointen osaamiskeskittymien vahvistaminen. <br />
<br />
===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut nokia-klusterin ongelmiin (18) ===== <br />
Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi. <br />
Hyödynnetään ICT 2015-ohjelman yhteydessä tehtyä selvitystä Saksan ja Sveitsin <br />
markkinoista, joilla on akuutti ICT-osaajien tarve. <br />
<br />
===== Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (19) ===== <br />
Yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa asiakkaan näkökulmasta Kasvun Tehoketju-<br />
hankkeella. Vähennetään lainsäädännöstä digitaalista taloutta syrjiviä elementtejä: <br />
rinnastetaan digitaalinen palvelu vastaavaan fyysiseen (esim. ekirja) ja <br />
palautetaan energiavero datakeskuksille muun teollisuuden tapaan. <br />
<br />
===== nopeat toimintatavat ja pilotit (20) ===== <br />
Vauhditetaan ministeriöiden palveluiden digitalisointia Kide-hankkeella. Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan <br />
ohjelma. Kehitetään pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan osaamista. <br />
<br />
===== pitkäjänteinen kehittäminen (21) ===== <br />
Valtioneuvoston yhteyteen nimitetään ICT-asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri. Ryhmä tukee, <br />
koordinoi ja vauhdittaa kymmenen vuoden ICT-ohjelman toteuttamista. ICT-työryhmän <br />
tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö. <br />
<br />
== Lähteitä == <br />
<br />
Accenture (2012). ICT 2015 -työryhmälle tehty analyysi. <br />
Baldwin, Richard E. and Evvenett, Simon (2012), Value Creation and Trade in 21st Century Manufactu<br />
<br />
<br />
ring: What Policies for UK Manufacturing. Teoksessa David Greenaway (ed), The UK in a Global World. <br />
How can the UK focus on steps in global value chains that really add value? <br />
Banga Rahsmi ( ), Drivers of outward foreign direct investment from Asian developing economies. <br />
Boston Consulting Group (2012) Investointeja Suomeen. <br />
Boston Consulting Group (2012), Adapt and Adopt: Governments` Role in Internet Policy. <br />
Cedefop (2010) Jobs in Europe to become more knowledge- and skills-intensive <br />
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (2012), lausunto 2/2012. <br />
Eloranta Jorma (2012). Investointeja Suomeen. Ehdotus strategiaksi ja toimintaohjelmaksi Suomen <br />
<br />
<br />
houkuttelvuuden lisäämiseksi yritysten investointikohteena. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja <br />
<br />
<br />
9/2012. <br />
Euroopan komissio (2011): Policies in support of high-growth innovative SMEs. An INNO-Grips Policy <br />
Brief by empirica Communication and Technology Research. Principal author: Stefan Lilischkis. Bonn.” <br />
<br />
<br />
Euroopan komissio (2012): The Digital Agenda for Europe - Driving European growth digitally. <br />
COM(2012) 784 final. <br />
Fransman, Martin (2010), The new ICT ecosystem. Cambridge University Press. <br />
<br />
<br />
http://fvca.fi/tietokeskus/tilastot/2012 <br />
Gapgemini Consulting (2012) The Digital Advantage. How digital leaders outperform their peers in <br />
every industry. <br />
<br />
<br />
Jeffrey P. Graham and R. Barry Spaulding (2004) Understanding Foreign Direct Investment. <br />
Grajek, M. (2012), ICT for growth: a targeted approach. Policy Contribution 2012/10, Bruegel <br />
Handelberg Jari (2012), Aspects of Management Team and Firm Growth. Aalto University publication <br />
<br />
<br />
series Doctoral dissertations 76/2012. <br />
Helsingin Sanomat (2012). ”Helsingin yliopiston rehtori suomii yliopistosäästöjä”. 26.3.2012 <br />
Hämäläinen, Saranto (2009). Moniammatillisen terveydenhuoltohenkilöstön koulutustarpeet sekä <br />
<br />
<br />
kehittämis-ja vaikuttamismahdollisuudet tietotekniikan käyttöönotossa <br />
IMD (2012). World Competitiveness Yearbook 2012. <br />
Kauppalehti (2013). Johtajat tyytymättömiä henkilöstön digitaitoihin, 8.1.2013 <br />
Lehti, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. <br />
<br />
<br />
Etla B254. Taloustieto Oy. <br />
Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Internet Suomen taloudessa. Julkaisuja 8/2012 <br />
Manpower Group (2012) Talent Shortage Survey <br />
McKinsey (2012). Tuotteistettua tuottavuutta. Suomeen suuntautuvien investointien lisääminen kove<br />
<br />
<br />
nevassa kansainvälisessä kilpailussa. <br />
<br />
<br />
�<br />
Moss Kanter, Rosabeth (2012). Can America Compete? Harvard Magazine. <br />
<br />
<br />
Nikulainen, Ali-Yrkkö, Seppälä (2011), Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden <br />
uudistajana. (Teknologiateollisuus ry). <br />
Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kil<br />
<br />
<br />
pailussa. Helsinki. Taloustieto Oy. (Sitra 297). <br />
<br />
<br />
Pajarinen, M. – Rouvinen, P. (2012), Internet Suomen taloudessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja <br />
8/2012. <br />
Stadigh Kari (2012). Pääomamarkkinat ja kasvu. Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012. <br />
Svenska Riskkapitalförenigen (2012), Business Angels – a complement to formal private equity. www. <br />
<br />
<br />
svca.se <br />
Tapscot Don (2012) Digiosaamisen ohjelmajulistus The E-skills Manifesto. <br />
Team Finland (2012). Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto. (Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä, <br />
<br />
<br />
puheenjohtaja Matti Alahuhta.) <br />
Tekniikan Akateemiset (2012). Teknologiabarometri 2012. <br />
Tietoviikko (2012). Wärtsilän bisnes ei pyöri ilman tietotekniikkaa, 24.12.2012. <br />
Tilastokeskus (2012). Väestöennuste 2012-2060. <br />
Tilastokeskus (2012). Työvoimatutkimus 2012, syyskuu. <br />
Tullihallitus (2012). Tuonti, vienti ja kauppatase 1990. <br />
Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu (2012). Global Entrepreneurship Monitor – Finnish Report 2011 <br />
<br />
<br />
Sarja A Tutkimusraportteja A1/2012. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2009). Evaluation of the Finnish National Innovation System. <br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kasvuyrityskatsaus 2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, <br />
<br />
<br />
Innovaatio, 20/2012. <br />
<br />
<br />
Vasara, Hautamäki, Bergroth, Lehtinen, Nilsson, Peuhkuri (2009), Suuri siirtymä – uusia lähestymistapoja <br />
tietämysverkostojen kehittämiseen. Stiran raportteja 79. <br />
Veugelers, R. (2012), New ICT sectors: Platforms for European Growth?. Policy Contribution 2012/14. <br />
<br />
<br />
Bruegel. <br />
<br />
<br />
Viitala Tomi, Peni Laura (2012). Aineettomien oikeuksien verokannustin. Kansainvälinen vertailu ja <br />
Suomen malli. <br />
World Economic Forum ja Deloitte Touche (2012). The Future of Manufacturing Opportunities to drive <br />
<br />
<br />
economic growth. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Europe 2020.Competitiveness Report: Building a More Competi<br />
<br />
<br />
tive Europe. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Competitiveness Report 2012-2013. <br />
<br />
<br />
World Economic Forum (2012). The Global Infromation Technology Report 2012. <br />
<br />
<br />
YK (2012). United Nations eGovernment Survey. <br />
<br />
<br />
Ylä-Anttila, Pekka (2012), Digitaaliset palvelut mullistavat maailmankauppaa. ETLA Muistio no. 1 <br />
<br />
<br />
(http://www.etla.fi/aiheet/muistiot/). <br />
<br />
=== Liite 1 === <br />
<br />
SAK:n täydentävä lausuma <br />
<br />
Kokonaisuutena työryhmän raportissa on otettu hyvin huomioon asetetut tavoitteet. <br />
Siinä on arvioitu erinomaisesti ICT- sektorin kehitysnäkymät Suomessa ja kansainvälisesti <br />
sekä julkisen sektorin hyödyntämispotentiaali ja ymmärretty muuttuneet <br />
osaamistarpeet rakennemuutostilanteessa. Erityisen kannatettavia ovat yhtenäistä <br />
infrastruktuuria, uusia toimintatapoja sekä osaamisen kehittämistä koskevat esitykset. <br />
Raportin painokkaimmat toimenpide-esitykset koskevat osaamiseen liittyvien <br />
esitysten lisäksi sitä, miten ICT- toimiala uudistetaan ja sen kilpailukykyä kehitetään <br />
erityisesti rahoitus- ja tuotekehityspanoksia kasvattamalla. Yritysten yhteiskuntavastuun <br />
näkökulmaa on sivuttu ohuelti. <br />
<br />
Tärkeään osaamista käsittelevään kappaleeseen olisi toivottu vielä selkeämpiä <br />
kannanottoja yritysten ja koulutusjärjestelmän vastuista liittyen koko henkilöstön <br />
tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen työpaikoilla. <br />
Lisäksi raportissa olisi ollut tarpeen arvioida syvällisemmin yritysten, valtion ja kuntien <br />
käynnistämien yrittäjyys- sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisäksi työllistymistä <br />
edistävien toimenpiteiden riittävyyttä. <br />
<br />
Jatkokehittämistä olisi vaatinut erityisesti raportin 6. luku, Rahoituskuilu on täytettävä <br />
ja investoinnit turvattava. Verotusta ja pääomamarkkinoiden kehittämistä <br />
koskevia toimenpide-esityksiä olisi ollut tarpeen arvioida puolueettomien veroasiantuntijoiden <br />
toimesta ja osana Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuutta. <br />
Tekstissä ja yhteenvedoissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia talouskasvuun <br />
ja valtiontalouteen ei ole riittävästi analysoitu. Vähintäänkin olisi pitänyt <br />
arvioida veronkevennysten vaikutus verotuloihin. Ns. enkelirahoituksen kehittämiseen <br />
liittyviä veropohjan aukkojen laajennuksia ei ole syytä toteuttaa ilman tarkkaa <br />
kokonaisarviota ja tietoa siitä, miten jo voimassa oleva bisnesenkelikannustin <br />
on toiminut. Enkelirahoituksen yhteyttä epäsymmetrisiin siemen- ja alkuvaiheen <br />
pääomasijoitusrahastoihin olisi ollut syytä tutkia syvällisemmin. Rahaston epäsymmetrisyys <br />
on julkista subventiota ja sen todellinen tarve enkelisijoittajien verotukien <br />
lisäksi jää epäselväksi. Erityisesti työryhmän esittämiä innovaatioiden verokannustinta, <br />
ns. innovaatioboksia kuten myös esitystä kaikista keskeisistä aineettomista <br />
oikeuksista saatavien tulojen siirtämisestä alhaisemman verokannan piiriin <br />
ja yritysten t&k- verotuen laajentamista olisi pitänyt myös selvittää tarkemmin. <br />
Suomen perinteinen yritysverotuksen malli on pohjautunut laajaan veropohjaan ja <br />
mataliin verokantoihin. Toteutuessaan 6. luvun esitykset ovat uusi kavennus veropohjaan <br />
ja sen tuomat verotuottomenetykset jopa satoja miljoonia. Toisaalta innovaatioboksi <br />
voi olla välttämätön verokilpailukeino, mutta tätä ei ole raportissa arvioitu <br />
riittävän perusteellisesti. <br />
<br />
Puutteistaan huolimatta raportti on erittäin hyödyllinen ja tulee todelliseen tarpeeseen <br />
keskellä rakennemuutosta. Jotta sen sisältämien hyvien esitysten toimeenpano <br />
varmistuu, tuemme raportin esitystä Valtioneuvoston kansliaan perustettavasta 10 <br />
vuoden ICT-työryhmästä, jonka päätehtävänä olisi ensisijaisesti seurata raportin toimenpiteiden <br />
toteutumista, sovittaa yhteen hallinnonalan ylittäviä toimia ja vauhdittaa <br />
yhteisymmärryksessä sovittuja toimia. <br />
<br />
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka <br />
<br />
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry<br />
<br />
=== Liite 2 === <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän jäsenet <br />
<br />
Puheenjohtaja: Pekka Ala-Pietilä, Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Esko Aho, Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Nokia Oyj <br />
Tuula Antola, elinkeinojohtaja, Espoon kaupunki <br />
Pia Björkbacka, elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK <br />
Leila Helaakoski, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus <br />
Petteri Koponen, perustajaosakas, Lifeline Ventures <br />
Pertti Korhonen, toimitusjohtaja, Outotec Oyj. <br />
Sami Luukkonen, johtaja, Accenture Oy <br />
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja, Elisa Oyj. <br />
Inka Mero, hallituksen puheenjohtaja, KoppiCatch <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Antti Rantakokko, kaupunginjohtaja, Salon kaupunki <br />
Pekka Soini, pääjohtaja, Tekes <br />
Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja, Tekniikan Akateemiset <br />
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Anni Vepsäläinen, toimitusjohtaja, Diacor Terveyspalvelut Oy <br />
Leena Vestala, ylijohtaja, Pirkanmaan ELY-keskus <br />
<br />
ICT 2015 -työryhmän sihteeristö <br />
<br />
Pekka Ala-Pietilä, pj. Solidium Oyj, hallituksen pj. <br />
Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimuspäällikkö, Etla <br />
Jouni Kangasniemi, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö <br />
Janne Känkänen, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Kirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö <br />
Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra <br />
Mika Lautanala, toimialajohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Anssi Paasivirta, johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Jari Pasanen, strategiajohtaja, SEK & Grey <br />
Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, Tekniikan akateemiset <br />
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
Risto Pennanen, toimitusjohtaja, Attention Communication <br />
Olli Pirttijärvi, johtaja, Nokia Siemens Networks <br />
Jukka Viitasaari, johtaja, Teknologiateollisuus ry <br />
Tapio Virkkunen, kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö <br />
<br />
<br />
<big>Seurantaryhmä vauhdittamaan ICT-ehdotusten toimeenpanoa</big> <br />
<br />
Valtioneuvoston kanslia asetti torstaina 17. tammikuuta seurantaryhmän koordinoimaan <br />
ICT-kehittämishankkeissa syntyneiden linjausten ja ehdotusten toimeenpanoa. <br />
<br />
Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston <br />
kansliasta. Ryhmän muut jäsenet ovat hallituksen puheenjohtaja <br />
Pekka Ala-Pietilä Solidiumista, kansanedustaja Jouni Backman, alivaltiosihteeri <br />
Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, yrittäjä Petteri Koponen Lifeline Venturesista, <br />
yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta, vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen <br />
Sitrasta, pääjohtaja Heikki Mannila Suomen Akatemiasta, lainsäädäntöneuvos <br />
Kirsi Miettinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, ylijohtaja Petri Peltonen työ- <br />
ja elinkeinoministeriöstä, pääjohtaja Pekka Soini Tekesistä ja ICT-johtaja Timo Valli <br />
valtiovarainministeriöstä. <br />
<br />
Seurantaryhmän toimikausi alkaa heti ja päättyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen <br />
kauden päättyessä. <br />
<br />
<br />
<br />
<big>21 polkua Kitkattomaan Suomeen – <br />
ICT 2015 -työryhmän raportti</big> <br />
<br />
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka <br />
Ala-Pietilän johdolla toimivan ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella stra <br />
tegia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi sekä tieto- ja vies <br />
tintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä <br />
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen mahdollisuuksia <br />
kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. <br />
<br />
ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työmi <br />
nisteri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” <br />
määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen nostamiseksi tietotek <br />
niikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. <br />
Seuraavien vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut <br />
tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. <br />
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: <br />
<br />
1. <br />
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuu <br />
rin avulla palveluita voidaan luoda nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. <br />
2. <br />
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma <br />
kokoaa yhteen alan keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yrityk <br />
set ja rahoittajat. <br />
3. <br />
Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritys <br />
ten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusohjelma vaatii valtiolta vuosittain noin <br />
25–40 miljoonan euron panostukset. <br />
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kans <br />
lia asetti raportin luovutuspäivänä valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan <br />
ICT-asiantuntijaryhmän. <br />
<br />
Tätä julkaisua myy: <br />
<br />
Netmarket <br />
<br />
Edita Publishing Oy <br />
www.edita.fi/netmarket <br />
asiakaspalvelu.publishing@edita.fi <br />
<br />
Puhelin 020 450 05 <br />
Faksi 020 450 2380 <br />
<br />
Painettu <br />
ISSN 1797-3554 <br />
ISBN 978-952-227-733-6 <br />
<br />
Verkkojulkaisu <br />
<br />
ISSN 1797-3562 <br />
ISBN 978-952-227-734-3</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Vaikuttavuus-_ja_tuloksellisuusohjelma_(VATU)&diff=27747Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)2014-12-01T11:57:38Z<p>Vaula: /* Prosessin keventäminen */</p>
<hr />
<div><br />
<br />
Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU) <br />
<br />
== A: Ohjelmatason tavoitteet vuoteen 2015 ja 2020 == <br />
<br />
Hallitusohjelma: <br />
<br />
Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla, josta <br />
hallitus sopii vaalikauden kehyksestä päätettäessä. Tuloksellisuus syntyy aidosti tuottavuutta lisäävin <br />
toimenpitein. Tavoitteena on, että työ muuttuu samalla työntekijälle mielekkäämmäksi, asiakkaat kokevat <br />
palvelun laadun paremmaksi ja työn yhteiskunnallinen vaikuttavuus nousee. Mittaluokaltaan toimintojen <br />
tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta koko-naisvaikutukseltaan ennallaan. <br />
Valtion henkilöstöpolitiikassa hyödynnetään eläköitymisen ja tehtävärakenteen läpikäyntien myötä syntyvät <br />
mahdollisuudet. Uuden ohjelman puitteissa varmistetaan, että henkilöstömäärään liittyvät ratkaisut eivät <br />
missään tapauksessa johda julkisen hallinnon kokonaistuottavuuden heikentymiseen. <br />
<br />
==== Ohjelmatason tavoitteet ====<br />
<br />
<br />
===== Vaikuttavuustavoitteet =====<br />
<br />
<br />
1.Edellytysten luominen valtion toiminnantuloksellisuuden parantamiselle (vv 2012 – 2015).<br />
<br />
2.Valtion toiminnan vaikuttavuuden parantuminenVatu-ohjelmahankkeiden ja uudistustenvaikutusalueella (vv 2013 – 2020).<br />
<br />
3.Tieto kansalaisten, yritysten ja hallinnon laajassakäytössä.<br />
<br />
===== Palvelukykytavoitteet ===== <br />
<br />
1.Ohjelma tukee hallinnonaloja tuloksellisuudenparantamisessa ohjelman osioissa kehitetyillämenettelytavoilla.<br />
<br />
2.Valtion toiminnan palvelukykytavoitteidentoteutuminen ohjelman vaikutusalueella.<br />
<br />
3.Kansalaisten, yritysten ja hallinnon sisäisentoiminnan hallinnollisen taakan <br />
keventyminen.<br />
<br />
===== Aikaansaannoskykytavoitteet ===== <br />
<br />
1.Edellytysten luominen työyhteisön ja henkilöstönkyvylle saada aikaan hyviä tuloksia<br />
<br />
2.Inhimillisten voimavarojen (arvon) kasvu<br />
<br />
===== Tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet ===== <br />
<br />
1.Valtion kokonaistuottavuuden tietopohjantukeminen<br />
<br />
2.Tuottavuuden kasvu hankkeiden kohdealueilla<br />
<br />
3.Kustannusten vähentämistä koskevientavoitteiden toteutuminen ohjelmanvaikutusalueella<br />
<br />
<br />
Koko valtionhallinnon toiminnan seuranta <br />
<br />
Osaaminen ja uudistuminen <br />
<br />
Motivaatio ja työn imu <br />
<br />
Johtaminen ja vuorovaikutus <br />
<br />
Toimintamenot <br />
<br />
Henkilötyövuodet<br />
<br />
==== Ohjelmatason tavoitteet, indikaattorit ja mittarit sekä tavoitearvot vuoteen 2015 ja 2020 ==== <br />
<br />
Vaikuttavuustavoitteet <br />
<br />
1.Edellytysten luominen valtion toiminnan tuloksellisuuden parantamiselle (vv 2012 – 2015).<br />
<br />
2.Valtion toiminnan vaikuttavuuden parantuminen Vatu-ohjelmahankkeiden ja uudistustenvaikutusalueella (vv 2013 – 2020).<br />
<br />
3.Tieto kansalaisten, yritysten ja hallinnon laajassa käytössä<br />
<br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>1.Tasapainoisentuloksellisuusajattelun ja arvioinnin käyttö VATU-hankkeissa</big> <br />
<br />
Mittari <br />
Tasapainoisen tavoiteasettelun ja arvioinnin menettelytapojen käyttöönotto VATU-hankkeissa. <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
100 % v 2013 loppuun mennessä <br />
<br />
Tietolähde <br />
Netra / VATU-hankkeet <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>2 a) Hallinnonalojen Vatu-ohjelmien vaikuttavuustavoitteiden toteutuminen</big> <br />
<br />
Mittari <br />
VATU-hankkeiden vaikuttavuustavoitteiden toteutuminen, % hankkeista. <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
2a. 80 % suunnitellussa aikataulussa/ ohjelmakauden aikana <br />
<br />
Tietolähde <br />
Netra / VATU-hankkeet <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>2 b) VATU-ohjelmaan tiiviimmin kytkeytyvien YTA-uudistusten vaikuttavuustavoitteiden toteutuminen</big><br />
<br />
Mittari<br />
YTA-uudistusten vaikuttavuustavoitteiden toteutuminen % uudistuksista <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
2b. 80 % suunnitellussa aikataulussa/ ohjelmakauden aikana <br />
<br />
Tietolähde <br />
Hankkeet <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>3.Tunnistautumisten kokonaismääränkehitys</big> <br />
<br />
Mittari <br />
3a) Tunnistautumisten kasvu% <br />
VETUMA- ja tunnistus.fi-palveluissa <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
+25 % v 2013 (muutos v.2012) <br />
+40 % v 2014 (muutos v. 2012) <br />
<br />
Tietolähde <br />
VETUMA ja <br />
tunnistus.fi <br />
<br />
<br />
==== Palvelukykytavoitteet ==== <br />
<br />
1.Ohjelma tukee hallinnonaloja tuloksellisuuden parantamisessa ohjelman osioissa kehitetyillämenettelytavoilla.<br />
<br />
2.Toiminnan palvelukykytavoitteiden toteutuminen ohjelman vaikutusalueella.<br />
<br />
3.Kansalaisten, yritysten ja hallinnon sisäisen toiminnan hallinnollisen taakan keventyminen (ohjelmanvaikutusalueella?)<br />
<br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>1 a) Ohjelman tuki hallinnonaloille niiden ohjelmaan liittyvissä toiminnoissa</big> <br />
<br />
Mittari <br />
Tukipyyntöihin vastaaminen (% pyynnöistä/tuen laatu) <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
100 %/ Erinomainen <br />
<br />
Tietolähde <br />
Kysely ministeriöille ja virastoille <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>1 b) Ohjelmasta aiheutuva hallinnollinen taakka</big> <br />
<br />
Mittari <br />
Koettu hyöty hallinnonaloille suhteessa koettuun taakkaan (kysely ministeriöille ja virastoille) <br />
<br />
Tavoitearvo ¨<br />
Koettu hyöty > koettu taakka <br />
<br />
Tietolähde <br />
Kysely ministeriöille ja virastoille <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>2 a) Hallinnonalojen VATU-ohjelmien palvelukykytavoitteiden toteutuminen</big> <br />
<br />
Mittari <br />
VATU-ohjelmien palvelukykytavoitteista toteutunut suunnitellussa aikataulussa (%)<br />
<br />
Tavoitearvo <br />
80 % <br />
<br />
Tietolähde <br />
Netra / VATU-hankkeet <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>2 b) VATU-ohjelmaan tiiviimmin kytkeytyvien YTA-uudistusten palvelukykytavoitteiden toteutuminen</big> <br />
<br />
Mittari <br />
YTA-uudistusten palvelukykytavoitteista toteutunut suunnitellussa aikataulussa (%) <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
80 % <br />
<br />
Tietolähde <br />
Hankkeet <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>3 a) Hallinnon sisäisen toiminnan sujuvuus eli poikkihallinnollisten järjestelmien käyttö.</big> <br />
<br />
Mittari <br />
Kiekun, Torin ja Asiointitilin käyttäjiksi liittyneiden organisaatioiden yhteismäärä <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
x kpl v 2014 alussa <br />
x + n kpl v 2015 alussa<br />
<br />
Tietolähde <br />
TAHA2020, VK <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>3 b) Asiakaspalvelujen monikanavainen saatavuus SADE-ohjelman eräiden palvelujen osalta^</big><br />
<br />
Mittari <br />
3 b) SADe-ohjelman eräiden palvelujen käyttöönottotavoitteiden toteutuminen <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
10 % v. 2014 <br />
25 % v. 2015 <br />
<br />
Tietolähde <br />
-<br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>3 c) Lupa- (ja lausunto-tms.) menettelyjen keventyminen</big> <br />
<br />
Mittari <br />
3c) 1.Lupien vähentyminen kpl eräissä seurattavissa hankkeissa ^^ <br />
<br />
2.Lupaprosessien kevenemistäkoskevien suunnitelmien <br />
toteutuminen** <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
20 kpl <br />
<br />
80 % toteutunut <br />
suunnitellussa <br />
aikataulussa v 2014 <br />
ja v 2015 <br />
<br />
Tietolähde<br />
-<br />
<br />
<br />
<br />
^SADE-ohjelman seurattavat palvelut ovat<br />
- Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuuden energiatodistuspalvelu (YM) <br />
- Oppijan palvelukokonaisuuden opintohallinnon automatisoidut palvelut (OKM) <br />
- Oppijan palvelukokonaisuuden 2. asteen laajennettu hakeutuminen (OKM) <br />
- Osallistumisympäristön lausuntoprosessin sähköistäminen eli lausuntopalvelu.fi (OM) <br />
<br />
^^Lupa- ja lausuntomenettelyjen keventämisen seurattavat hankkeet ks. Liite <br />
<br />
<br />
==== Aikaansaannoskykytavoitteet ==== <br />
<br />
1.Edellytysten luominen työyhteisön ja henkilöstön kyvylle saada aikaan hyviä tuloksia<br />
<br />
2.Valtion toiminnan aikaansaannoskyvyn parantuminen Vatu-ohjelmahankkeiden ja uudistustenvaikutusalueella (vv 2013 – 2020).<br />
<br />
3.Inhimillisten voimavarojen arvon kasvu<br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>1.Ohjelmassa esiin nostettujen IPO-osa-alueiden, toimenpiteiden ja työvälineiden käyttö</big> <br />
<br />
Mittari <br />
IPO-suunnittelu ja toimenpiteet<br />
<br />
Tavoitearvo <br />
100 % <br />
<br />
Tietolähde <br />
Kysely<br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>2.Ohjelman piirissä olevienhankkeiden ja uudistusten aikaansaannoskykyä koskevien tavoitteiden toteutuminen</big> <br />
<br />
Mittari <br />
VATU-hankkeiden ja ohjelman piirissä olevien YTA- uudistusten aikaansaannoskykytavoitteista toteutunut suunnitellussa aikataulussa (%) <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
90 % <br />
<br />
Tietolähde <br />
Netra / VATU-hankkeet <br />
YTA-hankkeet <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>3 a) Työyhteisöjen osaaminen ja uudistuminen</big> <br />
<br />
Mittari <br />
Valtion indeksin keskiarvo^ <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
Keskiarvo 3,5 vuonna 2014<br />
<br />
Tietolähde <br />
VMbaro<br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>3 b) Motivaatio ja työn imu</big> <br />
<br />
Mittari <br />
Valtion indeksin keskiarvo^<br />
<br />
Tavoitearvo <br />
3,7 vuonna 2014 <br />
<br />
Tietolähde <br />
VMbaro<br />
<br />
<br />
Indikaattori<br />
<big>3 c) Johtaminen ja vuorovaikutus</big> <br />
<br />
Mitteri<br />
Valtion indeksin keskiarvo* <br />
<br />
Tavoitearvo<br />
3,6 vuonna 2014 <br />
<br />
Tietolähde<br />
VMbaro <br />
<br />
Indikaattori <br />
3 d) Sairauspoissaolot <br />
<br />
Mittari <br />
Sairauspoissaolot työpäivää/htv*<br />
<br />
Tavoitearvo <br />
9 vuonna 2014<br />
<br />
Tietolähde <br />
Tahti <br />
<br />
<br />
<br />
^Vuoden 2012 valtion indeksin arvot ovat Työyhteisöjen osaaminen ja uudistuminen 3,41, Motivaatio ja työnimu 3,64 sekä Johtaminen ja vuorovaikutus 3,46. <br />
<br />
<br />
==== Tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet ==== <br />
<br />
4.Valtion kokonaistuottavuuden tietopohjan tukeminen<br />
<br />
5.Tuottavuuden kasvu hankkeiden kohdealueilla<br />
<br />
6.Kustannusten vähentämistä koskevien tavoitteiden toteutuminen ohjelman vaikutusalueella<br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
1. a) Tuottavuustilastoinnin jatkuvuus <br />
<br />
Mittari <br />
Vuositilastojen julkistus/ vuosi <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
1 / vuosi Tietolähde <br />
<br />
Tietolähde<br />
Tilastokeskus <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
1. b) Tuottavuustilastoinnin kattavuus <br />
<br />
Mittari <br />
Tuottavuustilastointi % virastojen lukumäärästä <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
90 % <br />
<br />
Tietolähde <br />
Tilastokeskus<br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
2.VATU-hankkeiden ja ohjelmaantiiviimmin kytkeytyvien YTA-uudistusten tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteiden toteutuminen <br />
<br />
Mittari <br />
Tavoitteiden toteutuminen % suunnitellussa aikataulussa <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
90 % <br />
<br />
Tietolähde <br />
Netra / VATU-hankkeet<br />
YTA-hankkeet <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
3.VATU-hankkeille ja YTA-hankkeilleasetettujen euromääräisten tavoitteiden toteutuminen <br />
<br />
Mittari <br />
Hankkeiden ilmoitetut yhteenlasketut kustannusten muutostavoitteet milj euroa. <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
449 milj euroa vuoteen 2015 <br />
620 milj euroa vuoteen 2020<br />
<br />
Tietolähde <br />
VATU-hankkeet<br />
YTA-hankkeet<br />
<br />
==== Koko valtionhallinnon toiminnan seuranta (hyväksytty ohjausryhmässä ====<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Koko valtionhallinnon seuranta <br />
Toimintamenot, pl 25-35 <br />
<br />
Seuranta <br />
6 172 mrd euroa v 2012 <br />
x mrd euroa v 2014 <br />
y mrd euroa v 2015<br />
6 219 mrd eur v 2012 <br />
<br />
Netra / KKP <br />
<br />
<br />
Koko valtionhallinnon seuranta <br />
Henkilötyövuodet<br />
<br />
Seuranta<br />
80 500 htv v 2012 <br />
n htv v 2014 <br />
n htv v 2015 <br />
<br />
Netra / Tahti <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Koko valtionhallinnon seuranta <br />
Kokonaistuottavuuden muutos <br />
Työn tuottavuuden muutos<br />
<br />
Seuranta<br />
Valtion tuottavuustilasto julkaistaan 11.10.2013 <br />
<br />
Tilastokeskus<br />
<br />
== Liite: VATU- ohjelmatasolla tapahtuva tavoitteiden toteutumisen seuranta == <br />
<br />
==== Seurattavat lupa- ja lausuntomenettelyjen keventämistä koskevat hankkeet ==== <br />
<br />
===== Luopuminen ===== <br />
<br />
Luovutaan nimikirjalainsäädännöstä ja korvataan ne muista henkilöstöhallinnon rekistereistä saatavilla tiedoilla /VM <br />
<br />
Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautusten hakumenettely järjestetään uudella tavalla /VM <br />
<br />
Tuettuun rakentamiseen liittyvä ennakkohyväksynnästä luopuminen /MMM <br />
<br />
14:n lupatehtävän lakkauttaminen valtion tehtävänä /LVM <br />
<br />
Työsuojelun tapaturmaselostusrekisteristä luopuminen /STM <br />
<br />
Työaikojen poikkeusluvista luopuminen /STM <br />
<br />
Luovutaan eräistä viranomaisten välisistä lausunnoista työsuojelun alueella /STM <br />
<br />
Yht. 20 kpl <br />
<br />
<br />
===== Prosessin keventäminen ===== <br />
<br />
Sakonmuuntorangaistusjärjestelmän yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen /OM <br />
<br />
Oikaisuvaatimusjärjestelmän kehittäminen /OM <br />
<br />
Perukirjapalvelu: perunkirjojen laatiminen, käsittely, säilytys ja tietopalvelu sähköiseksi palveluksi /VM <br />
<br />
Kootaan avustuksia suuremmiksi ja vaikuttavimmiksi kokonaisuuksiksi: valtionavustuskäytänteiden kehittäminen ja aikuttavuuden vahvistaminen /OKM <br />
<br />
Eläinten keinollisen lisäämisen lupajärjestelmän kehittäminen /MMM <br />
<br />
Keskitetään prosesseja ja järjestelmä /LVM <br />
<br />
Tiestöön liittyvien lupa-asioiden keskittäminen (liittymäluvat, työluvat, tilapäiset luvat) yhteen ELYt /LVM <br />
<br />
Tekesin innovaatiorahoitusprosessin kokonaisvaltainen uudistaminen (mm. arviointiprosessi, hakemisen ja raportoinnin keventäminen) /TEM <br />
<br />
Kauppa- ja yhdistysrekisterien paikallisviranomaisverkoston uudistaminen (tehtävien keskittäminen PRH:n maistraateilta ja ELY-keskuksilta) /TEM <br />
<br />
Työsuojelun valvontaa tukevan tietojärjestelmän (Vera) käyttöönotto /STM <br />
<br />
Apteekkilupien myöntämisprosessin uudistaminen /STM <br />
<br />
Panostajalupien myöntämisen siirto työsuojelusta poliisille /STM</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Vaikuttavuus-_ja_tuloksellisuusohjelma_(VATU)&diff=27746Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)2014-12-01T11:57:21Z<p>Vaula: /* Tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet */</p>
<hr />
<div><br />
<br />
Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU) <br />
<br />
== A: Ohjelmatason tavoitteet vuoteen 2015 ja 2020 == <br />
<br />
Hallitusohjelma: <br />
<br />
Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla, josta <br />
hallitus sopii vaalikauden kehyksestä päätettäessä. Tuloksellisuus syntyy aidosti tuottavuutta lisäävin <br />
toimenpitein. Tavoitteena on, että työ muuttuu samalla työntekijälle mielekkäämmäksi, asiakkaat kokevat <br />
palvelun laadun paremmaksi ja työn yhteiskunnallinen vaikuttavuus nousee. Mittaluokaltaan toimintojen <br />
tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta koko-naisvaikutukseltaan ennallaan. <br />
Valtion henkilöstöpolitiikassa hyödynnetään eläköitymisen ja tehtävärakenteen läpikäyntien myötä syntyvät <br />
mahdollisuudet. Uuden ohjelman puitteissa varmistetaan, että henkilöstömäärään liittyvät ratkaisut eivät <br />
missään tapauksessa johda julkisen hallinnon kokonaistuottavuuden heikentymiseen. <br />
<br />
==== Ohjelmatason tavoitteet ====<br />
<br />
<br />
===== Vaikuttavuustavoitteet =====<br />
<br />
<br />
1.Edellytysten luominen valtion toiminnantuloksellisuuden parantamiselle (vv 2012 – 2015).<br />
<br />
2.Valtion toiminnan vaikuttavuuden parantuminenVatu-ohjelmahankkeiden ja uudistustenvaikutusalueella (vv 2013 – 2020).<br />
<br />
3.Tieto kansalaisten, yritysten ja hallinnon laajassakäytössä.<br />
<br />
===== Palvelukykytavoitteet ===== <br />
<br />
1.Ohjelma tukee hallinnonaloja tuloksellisuudenparantamisessa ohjelman osioissa kehitetyillämenettelytavoilla.<br />
<br />
2.Valtion toiminnan palvelukykytavoitteidentoteutuminen ohjelman vaikutusalueella.<br />
<br />
3.Kansalaisten, yritysten ja hallinnon sisäisentoiminnan hallinnollisen taakan <br />
keventyminen.<br />
<br />
===== Aikaansaannoskykytavoitteet ===== <br />
<br />
1.Edellytysten luominen työyhteisön ja henkilöstönkyvylle saada aikaan hyviä tuloksia<br />
<br />
2.Inhimillisten voimavarojen (arvon) kasvu<br />
<br />
===== Tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet ===== <br />
<br />
1.Valtion kokonaistuottavuuden tietopohjantukeminen<br />
<br />
2.Tuottavuuden kasvu hankkeiden kohdealueilla<br />
<br />
3.Kustannusten vähentämistä koskevientavoitteiden toteutuminen ohjelmanvaikutusalueella<br />
<br />
<br />
Koko valtionhallinnon toiminnan seuranta <br />
<br />
Osaaminen ja uudistuminen <br />
<br />
Motivaatio ja työn imu <br />
<br />
Johtaminen ja vuorovaikutus <br />
<br />
Toimintamenot <br />
<br />
Henkilötyövuodet<br />
<br />
==== Ohjelmatason tavoitteet, indikaattorit ja mittarit sekä tavoitearvot vuoteen 2015 ja 2020 ==== <br />
<br />
Vaikuttavuustavoitteet <br />
<br />
1.Edellytysten luominen valtion toiminnan tuloksellisuuden parantamiselle (vv 2012 – 2015).<br />
<br />
2.Valtion toiminnan vaikuttavuuden parantuminen Vatu-ohjelmahankkeiden ja uudistustenvaikutusalueella (vv 2013 – 2020).<br />
<br />
3.Tieto kansalaisten, yritysten ja hallinnon laajassa käytössä<br />
<br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>1.Tasapainoisentuloksellisuusajattelun ja arvioinnin käyttö VATU-hankkeissa</big> <br />
<br />
Mittari <br />
Tasapainoisen tavoiteasettelun ja arvioinnin menettelytapojen käyttöönotto VATU-hankkeissa. <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
100 % v 2013 loppuun mennessä <br />
<br />
Tietolähde <br />
Netra / VATU-hankkeet <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>2 a) Hallinnonalojen Vatu-ohjelmien vaikuttavuustavoitteiden toteutuminen</big> <br />
<br />
Mittari <br />
VATU-hankkeiden vaikuttavuustavoitteiden toteutuminen, % hankkeista. <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
2a. 80 % suunnitellussa aikataulussa/ ohjelmakauden aikana <br />
<br />
Tietolähde <br />
Netra / VATU-hankkeet <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>2 b) VATU-ohjelmaan tiiviimmin kytkeytyvien YTA-uudistusten vaikuttavuustavoitteiden toteutuminen</big><br />
<br />
Mittari<br />
YTA-uudistusten vaikuttavuustavoitteiden toteutuminen % uudistuksista <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
2b. 80 % suunnitellussa aikataulussa/ ohjelmakauden aikana <br />
<br />
Tietolähde <br />
Hankkeet <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>3.Tunnistautumisten kokonaismääränkehitys</big> <br />
<br />
Mittari <br />
3a) Tunnistautumisten kasvu% <br />
VETUMA- ja tunnistus.fi-palveluissa <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
+25 % v 2013 (muutos v.2012) <br />
+40 % v 2014 (muutos v. 2012) <br />
<br />
Tietolähde <br />
VETUMA ja <br />
tunnistus.fi <br />
<br />
<br />
==== Palvelukykytavoitteet ==== <br />
<br />
1.Ohjelma tukee hallinnonaloja tuloksellisuuden parantamisessa ohjelman osioissa kehitetyillämenettelytavoilla.<br />
<br />
2.Toiminnan palvelukykytavoitteiden toteutuminen ohjelman vaikutusalueella.<br />
<br />
3.Kansalaisten, yritysten ja hallinnon sisäisen toiminnan hallinnollisen taakan keventyminen (ohjelmanvaikutusalueella?)<br />
<br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>1 a) Ohjelman tuki hallinnonaloille niiden ohjelmaan liittyvissä toiminnoissa</big> <br />
<br />
Mittari <br />
Tukipyyntöihin vastaaminen (% pyynnöistä/tuen laatu) <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
100 %/ Erinomainen <br />
<br />
Tietolähde <br />
Kysely ministeriöille ja virastoille <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>1 b) Ohjelmasta aiheutuva hallinnollinen taakka</big> <br />
<br />
Mittari <br />
Koettu hyöty hallinnonaloille suhteessa koettuun taakkaan (kysely ministeriöille ja virastoille) <br />
<br />
Tavoitearvo ¨<br />
Koettu hyöty > koettu taakka <br />
<br />
Tietolähde <br />
Kysely ministeriöille ja virastoille <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>2 a) Hallinnonalojen VATU-ohjelmien palvelukykytavoitteiden toteutuminen</big> <br />
<br />
Mittari <br />
VATU-ohjelmien palvelukykytavoitteista toteutunut suunnitellussa aikataulussa (%)<br />
<br />
Tavoitearvo <br />
80 % <br />
<br />
Tietolähde <br />
Netra / VATU-hankkeet <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>2 b) VATU-ohjelmaan tiiviimmin kytkeytyvien YTA-uudistusten palvelukykytavoitteiden toteutuminen</big> <br />
<br />
Mittari <br />
YTA-uudistusten palvelukykytavoitteista toteutunut suunnitellussa aikataulussa (%) <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
80 % <br />
<br />
Tietolähde <br />
Hankkeet <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>3 a) Hallinnon sisäisen toiminnan sujuvuus eli poikkihallinnollisten järjestelmien käyttö.</big> <br />
<br />
Mittari <br />
Kiekun, Torin ja Asiointitilin käyttäjiksi liittyneiden organisaatioiden yhteismäärä <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
x kpl v 2014 alussa <br />
x + n kpl v 2015 alussa<br />
<br />
Tietolähde <br />
TAHA2020, VK <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>3 b) Asiakaspalvelujen monikanavainen saatavuus SADE-ohjelman eräiden palvelujen osalta^</big><br />
<br />
Mittari <br />
3 b) SADe-ohjelman eräiden palvelujen käyttöönottotavoitteiden toteutuminen <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
10 % v. 2014 <br />
25 % v. 2015 <br />
<br />
Tietolähde <br />
-<br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>3 c) Lupa- (ja lausunto-tms.) menettelyjen keventyminen</big> <br />
<br />
Mittari <br />
3c) 1.Lupien vähentyminen kpl eräissä seurattavissa hankkeissa ^^ <br />
<br />
2.Lupaprosessien kevenemistäkoskevien suunnitelmien <br />
toteutuminen** <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
20 kpl <br />
<br />
80 % toteutunut <br />
suunnitellussa <br />
aikataulussa v 2014 <br />
ja v 2015 <br />
<br />
Tietolähde<br />
-<br />
<br />
<br />
<br />
^SADE-ohjelman seurattavat palvelut ovat<br />
- Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuuden energiatodistuspalvelu (YM) <br />
- Oppijan palvelukokonaisuuden opintohallinnon automatisoidut palvelut (OKM) <br />
- Oppijan palvelukokonaisuuden 2. asteen laajennettu hakeutuminen (OKM) <br />
- Osallistumisympäristön lausuntoprosessin sähköistäminen eli lausuntopalvelu.fi (OM) <br />
<br />
^^Lupa- ja lausuntomenettelyjen keventämisen seurattavat hankkeet ks. Liite <br />
<br />
<br />
==== Aikaansaannoskykytavoitteet ==== <br />
<br />
1.Edellytysten luominen työyhteisön ja henkilöstön kyvylle saada aikaan hyviä tuloksia<br />
<br />
2.Valtion toiminnan aikaansaannoskyvyn parantuminen Vatu-ohjelmahankkeiden ja uudistustenvaikutusalueella (vv 2013 – 2020).<br />
<br />
3.Inhimillisten voimavarojen arvon kasvu<br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>1.Ohjelmassa esiin nostettujen IPO-osa-alueiden, toimenpiteiden ja työvälineiden käyttö</big> <br />
<br />
Mittari <br />
IPO-suunnittelu ja toimenpiteet<br />
<br />
Tavoitearvo <br />
100 % <br />
<br />
Tietolähde <br />
Kysely<br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>2.Ohjelman piirissä olevienhankkeiden ja uudistusten aikaansaannoskykyä koskevien tavoitteiden toteutuminen</big> <br />
<br />
Mittari <br />
VATU-hankkeiden ja ohjelman piirissä olevien YTA- uudistusten aikaansaannoskykytavoitteista toteutunut suunnitellussa aikataulussa (%) <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
90 % <br />
<br />
Tietolähde <br />
Netra / VATU-hankkeet <br />
YTA-hankkeet <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>3 a) Työyhteisöjen osaaminen ja uudistuminen</big> <br />
<br />
Mittari <br />
Valtion indeksin keskiarvo^ <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
Keskiarvo 3,5 vuonna 2014<br />
<br />
Tietolähde <br />
VMbaro<br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
<big>3 b) Motivaatio ja työn imu</big> <br />
<br />
Mittari <br />
Valtion indeksin keskiarvo^<br />
<br />
Tavoitearvo <br />
3,7 vuonna 2014 <br />
<br />
Tietolähde <br />
VMbaro<br />
<br />
<br />
Indikaattori<br />
<big>3 c) Johtaminen ja vuorovaikutus</big> <br />
<br />
Mitteri<br />
Valtion indeksin keskiarvo* <br />
<br />
Tavoitearvo<br />
3,6 vuonna 2014 <br />
<br />
Tietolähde<br />
VMbaro <br />
<br />
Indikaattori <br />
3 d) Sairauspoissaolot <br />
<br />
Mittari <br />
Sairauspoissaolot työpäivää/htv*<br />
<br />
Tavoitearvo <br />
9 vuonna 2014<br />
<br />
Tietolähde <br />
Tahti <br />
<br />
<br />
<br />
^Vuoden 2012 valtion indeksin arvot ovat Työyhteisöjen osaaminen ja uudistuminen 3,41, Motivaatio ja työnimu 3,64 sekä Johtaminen ja vuorovaikutus 3,46. <br />
<br />
<br />
==== Tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet ==== <br />
<br />
4.Valtion kokonaistuottavuuden tietopohjan tukeminen<br />
<br />
5.Tuottavuuden kasvu hankkeiden kohdealueilla<br />
<br />
6.Kustannusten vähentämistä koskevien tavoitteiden toteutuminen ohjelman vaikutusalueella<br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
1. a) Tuottavuustilastoinnin jatkuvuus <br />
<br />
Mittari <br />
Vuositilastojen julkistus/ vuosi <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
1 / vuosi Tietolähde <br />
<br />
Tietolähde<br />
Tilastokeskus <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
1. b) Tuottavuustilastoinnin kattavuus <br />
<br />
Mittari <br />
Tuottavuustilastointi % virastojen lukumäärästä <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
90 % <br />
<br />
Tietolähde <br />
Tilastokeskus<br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
2.VATU-hankkeiden ja ohjelmaantiiviimmin kytkeytyvien YTA-uudistusten tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteiden toteutuminen <br />
<br />
Mittari <br />
Tavoitteiden toteutuminen % suunnitellussa aikataulussa <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
90 % <br />
<br />
Tietolähde <br />
Netra / VATU-hankkeet<br />
YTA-hankkeet <br />
<br />
<br />
Indikaattori <br />
3.VATU-hankkeille ja YTA-hankkeilleasetettujen euromääräisten tavoitteiden toteutuminen <br />
<br />
Mittari <br />
Hankkeiden ilmoitetut yhteenlasketut kustannusten muutostavoitteet milj euroa. <br />
<br />
Tavoitearvo <br />
449 milj euroa vuoteen 2015 <br />
620 milj euroa vuoteen 2020<br />
<br />
Tietolähde <br />
VATU-hankkeet<br />
YTA-hankkeet<br />
<br />
==== Koko valtionhallinnon toiminnan seuranta (hyväksytty ohjausryhmässä ====<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Koko valtionhallinnon seuranta <br />
Toimintamenot, pl 25-35 <br />
<br />
Seuranta <br />
6 172 mrd euroa v 2012 <br />
x mrd euroa v 2014 <br />
y mrd euroa v 2015<br />
6 219 mrd eur v 2012 <br />
<br />
Netra / KKP <br />
<br />
<br />
Koko valtionhallinnon seuranta <br />
Henkilötyövuodet<br />
<br />
Seuranta<br />
80 500 htv v 2012 <br />
n htv v 2014 <br />
n htv v 2015 <br />
<br />
Netra / Tahti <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Koko valtionhallinnon seuranta <br />
Kokonaistuottavuuden muutos <br />
Työn tuottavuuden muutos<br />
<br />
Seuranta<br />
Valtion tuottavuustilasto julkaistaan 11.10.2013 <br />
<br />
Tilastokeskus<br />
<br />
== Liite: VATU- ohjelmatasolla tapahtuva tavoitteiden toteutumisen seuranta == <br />
<br />
==== Seurattavat lupa- ja lausuntomenettelyjen keventämistä koskevat hankkeet ==== <br />
<br />
===== Luopuminen ===== <br />
<br />
Luovutaan nimikirjalainsäädännöstä ja korvataan ne muista henkilöstöhallinnon rekistereistä saatavilla tiedoilla /VM <br />
<br />
Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautusten hakumenettely järjestetään uudella tavalla /VM <br />
<br />
Tuettuun rakentamiseen liittyvä ennakkohyväksynnästä luopuminen /MMM <br />
<br />
14:n lupatehtävän lakkauttaminen valtion tehtävänä /LVM <br />
<br />
Työsuojelun tapaturmaselostusrekisteristä luopuminen /STM <br />
<br />
Työaikojen poikkeusluvista luopuminen /STM <br />
<br />
Luovutaan eräistä viranomaisten välisistä lausunnoista työsuojelun alueella /STM <br />
<br />
Yht. 20 kpl <br />
<br />
<br />
===== Prosessin keventäminen ===== <br />
<br />
Sakonmuuntorangaistusjärjestelmän yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen /OM <br />
<br />
Oikaisuvaatimusjärjestelmän kehittäminen /OM <br />
<br />
Perukirjapalvelu: perunkirjojen laatiminen, käsittely, säilytys ja tietopalvelu sähköiseksi palveluksi /VM <br />
<br />
Kootaan avustuksia suuremmiksi ja vaikuttavimmiksi kokonaisuuksiksi: valtionavustuskäytänteiden kehittäminen ja aikuttavuuden vahvistaminen /OKM <br />
<br />
Eläinten keinollisen lisäämisen lupajärjestelmän kehittäminen /MMM <br />
<br />
Keskitetään prosesseja ja järjestelmä /LVM <br />
<br />
Tiestöön liittyvien lupa-asioiden keskittäminen (liittymäluvat, työluvat, tilapäiset luvat) yhteen ELYt /LVM <br />
<br />
Tekesin innovaatiorahoitusprosessin kokonaisvaltainen uudistaminen (mm. arviointiprosessi, hakemisen ja raportoinnin keventäminen) /TEM <br />
<br />
Kauppa- ja yhdistysrekisterien paikallisviranomaisverkoston uudistaminen (tehtävien keskittäminen PRH:n maistraateilta ja ELY-keskuksilta) /TEM <br />
<br />
Työsuojelun valvontaa tukevan tietojärjestelmän (Vera) käyttöönotto /STM <br />
<br />
Apteekkilupien myöntämisprosessin uudistaminen /STM <br />
<br />
Panostajalupien myöntämisen siirto työsuojelusta poliisille /STM <br />
<br />
�</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_valtion_pysyvien_toimintamenos%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen_aikaansaamisesta&diff=27745Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta2014-12-01T11:55:57Z<p>Vaula: /* Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen */</p>
<hr />
<div>VALTIOVARAINMINISTERIÖ Liite 1 <br />
<br />
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VALTION PYSYVIEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
JA MUIDEN VUODEN 2010 ERILLISTEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
AIKAANSAAMISESTA 4.2.2010<br />
<br />
Valtio on viime vuosina kehittänyt yhteisiä tuki-ja palvelutoimintoja sekä investoinut <br />
niiden kehittämiseksi laajoihin tietojärjestelmiin. Kehittämistyö on monilta osin <br />
vielä kesken tai valmisteluvaiheessa. <br />
<br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, mikä on <br />
näkynyt toiminnan tehostumisena ja valtiotasolla saavutettuina säästöinä. Kokonaisvaltainen <br />
käyttöönotto on vielä kesken, mihin on osaltaan vaikuttanut toimivallan hajanaisuus. <br />
Tehtyjä kehittämisinvestointeja täysimääräisesti hyödyntämällä virastojen <br />
ja laitosten toiminta on kehitettävissä edelleen siten, että toimintamenoihin saadaan <br />
pysyviä säästöjä. Toiminnan uudistuksilla on mahdollista myös parantaa kansalaisille <br />
tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen ja prosessien kehittämisen tulee <br />
johtaa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. <br />
<br />
<br />
Valtion suurin vuotuinen kulutusmenojen alue on ollut työvoimakustannukset (49 % <br />
v. 2008 eli n. 5,8 miljardia euroa). Työvoimakustannuksista palkkojen osuus on ollut <br />
n. 4,7 miljardia euroa ja muiden välillisten työvoimakustannusten osuus n. 100 milj. <br />
euroa. Eläkkeet ovat olleet n. 3,4 miljardia euroa ja muut kulutusmenot n. 1,3 miljardia <br />
euroa. Valtionhallinnon tavara-ja palveluhankinnat ovat vuodessa n. 3,0 miljardia <br />
euroa ja toimitilavuokrat n. 0,9 miljardia euroa. <br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen <br />
ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia <br />
talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. <br />
Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä <br />
ja -käytäntöjä, viestintä-ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus-<br />
ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa <br />
vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta <br />
tulee myös seurata. <br />
<br />
Tässä periaatepäätöksessä linjataan joitakin yhteisten palveluiden tuottamiseen liittyviä <br />
periaatteita ja toimintatapoja sekä annetaan virastoille ja laitoksille keinoja selvitä <br />
valtion kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hallinnon ja palveluiden digitalisoinnin <br />
konserniohjauksen periaatteiden osalta on valtiovarainministeriössä käynnissä <br />
erillinen valmistelutyö, josta linjauksia on odotettavissa kevään aikana. <br />
<br />
Tämän periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttamisella mahdollistetaan valtionhallinnossa <br />
30 milj. euron pysyvät toimintamenosäästöt vuodelle 2010. Periaatepäätöksen <br />
pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet mahdollistavat lisäksi kymmenien <br />
miljoonien eurojen vuotuiset lisäsäästöt vuosina 2011 -2014. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee omassa toiminnassaan sekä virastojen ja laitosten tulosohjauksessa panna toimeen tämän periaatepäätöksen linjaukset.<br />
<br />
<br />
Edellä todetuista yleisistä lähtökohdista valtioneuvosto on tänään, asian oltua valtioneuvoston <br />
raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, päättänyt tehdä seuraavan pysyvien <br />
toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi koskevan periaatepäätöksen. <br />
<br />
== Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen == <br />
<br />
Valtiolla on useita koko valtionhallinnolle konsernipalveluja tarjoavia ja kehittäviä <br />
yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävänä on mm. saada aikaan tuottavuushyötyjä ja <br />
säästöjä valtionhallinnossa sekä kehittää toimialueensa toimintaprosesseja ja palvelutuotantoa <br />
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. <br />
<br />
Valtionhallinnolle konsernipalveluja tuottavat organisaatiot: <br />
<br />
Organisaatio Palvelurooli hallinnossa Tehostamisalue <br />
hallinnossa <br />
Alueen arvioitu <br />
kokonaissäästöpotentiaali <br />
(%) <br />
Palvelun <br />
hinnoitteluperiaate (Periaatteita on selostettu tarkemmin myöhemmin tässä päätöksessä) <br />
Hansel Oy Valtion keskitetyt hankinnat ja <br />
puitesopimuskilpailutukset, <br />
hankintaosaaminen, sopimushallinta <br />
ja konsernipalveluorganisaatioiden <br />
kanssa tehtävä <br />
hankintayhteistyö <br />
Valtion hankintatoimi <br />
15 -20 % 2 <br />
HAUS kehittämiskeskus <br />
Oy <br />
Hallinnon koulutuspalvelut ja <br />
hallinnon kehittäminen <br />
Valtion henkilöstöhallinto <br />
15 % 1 <br />
Senaattikiinteistöt <br />
Valtion kiinteistöjen keskitetty <br />
omistaminen, toimitilojen tarjoaminen, <br />
toimitilapalvelut ja <br />
kiinteistöjen omistajatehtävät <br />
Valtion tilahallinto <br />
15 % 1 <br />
Valtiokonttori Valtion rahoitushuolto, velanhoito, <br />
antolainojen ja korkotukien <br />
hoito, takausten hoito, <br />
maksuvapautusasiat, eläkkeiden <br />
hoito ja maksatukset, valtiolle <br />
tulevat perinnöt, erilaiset <br />
vahingonkorvaukset, työkyvyn <br />
ylläpito, keskuskirjanpito ja <br />
muu konsernin tietotuotanto, <br />
maksuliike ja muu talous-ja <br />
henkilöstöhallinnon prosessien <br />
ohjaus <br />
Valtion IT-palvelukeskus <br />
(VIP): valtion yhteiset IT-<br />
palvelut ja järjestelmät, toimittajahallinta <br />
Valtion henkilöstöpalvelut yksikkö: <br />
henkilöstömuutoksen <br />
ja -suunnittelun tuki hallinnossa <br />
Konsernipalvelut, <br />
hallinnon prosessit <br />
ja yhteiset IT-<br />
järjestelmät, valtion <br />
tietohallinto, <br />
valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallinto <br />
15 -20 % 2, 3 <br />
Palkeet Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
palvelukeskuspalvelut <br />
Valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallintopalvelut <br />
15 -20 % 2 <br />
<br />
<br />
<br />
Yleisenä tavoitteena on, että vertailukelpoisella laatu-ja tuotetasolla valtion sisäiset <br />
palvelukeskukset, osakeyhtiöt ja liikelaitokset tuottavat palveluja edullisemmin kuin <br />
vastaavat markkinatoimijat. Lisäksi tavoitteena on, että virastojen ja laitosten tarve <br />
resursoida näihin palveluihin ja toimintoihin vähenee tavoitellusti ja palvelujen tasalaatuisuus <br />
koko ketjun osalta varmistuu. Prosessien tehokkuudessa arviointitaso on <br />
koko valtionhallinto. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriön vastuulla on, että valtion konsernipalveluiden tuottajien kustannustehokkuutta kehitetään siten, että yhteiset palvelut takaavat valtiokonsernille selkeän tuottavuuden nousun ja kustannussäästöt. Valtiovarainministeriö seuraa palvelujen kustannuksien ja laatutason kehitystä sekä vertaa niitä mahdollisuuksien mukaan vastaaviin markkinoilta ostettuihin palveluihin. <br />
<br />
:Ministeriön vastuulla on huolehtia uudistusten toteuttamiseen tähtäävien prosessien ja muutosten toimeenpano hallinnonalallaan.<br />
<br />
<br />
Valtion yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminta on järjestetty tai sitä ollaan <br />
järjestämässä asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Palvelujen maksullisuus on tärkeää <br />
valtion sisäisessä toiminnassa silloin kun maksuilla on tarve ohjata palvelujen kysyntää, <br />
kuten toimitilojen ja virastolle varattavien tietojärjestelmien käyttölisenssien <br />
määrää jne. Maksullisuus palvelee myös kustannusten oikeaa aiheuttamisperiaatteen <br />
mukaista kohdistamista. <br />
<br />
Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön <br />
luonne. Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista <br />
toimintaympäristöä ja hinnoitteluperiaatetta: <br />
<br />
1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä <br />
markkinoita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut <br />
ovat markkinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä <br />
palvelu hankitaan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti <br />
liiketaloudellisin periaattein. <br />
<br />
2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai <br />
olosuhteissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja <br />
laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen <br />
tai tietojärjestelmäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan <br />
palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa <br />
omakustannusperiaatteen mukaisesti. <br />
<br />
3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei <br />
voi vaikuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä <br />
palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion <br />
velanhoito, rahoitushuolto ja keskuskirjanpito. <br />
<br />
4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää <br />
valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen <br />
maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi. <br />
<br />
:Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu-ja muiden vaatimusten mukaisesti. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö organisoi konsernipalveluita tuottavien palveluntuottajien hinnoittelun ja laadun seurannan.<br />
<br />
Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon <br />
palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen <br />
ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Edellä mainittuja periaatteita <br />
noudatetaan myös tällaisten palvelutuottajien kohdalla.<br />
<br />
== 2 Konsernipalveluiden käytön voimakas lisääminen koko valtionhallinnossa == <br />
<br />
=== 2.1 Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen === <br />
<br />
==== 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen ==== <br />
<br />
Valtion hankintatoimea uudistettiin 2000-luvun alkupuolella. Tavara-ja palveluhankinnoissa <br />
hankintojen kilpailuttamista keskitettiin valtion yhteishankintayksikkönä <br />
toimivalle Hansel Oy:lle. Yhteishankintojen volyymi on kasvanut viime vuosina <br />
voimakkaasti, minkä seurauksena on saavutettu merkittäviä säästöjä hankintaprosessin <br />
kustannuksissa ja hankintojen hintatasossa. Palveluiden käytön lisääntyessä yhteishankintayksikön <br />
omakustannushinnoitteluun perustuvaa palvelumaksua on laskettu. <br />
<br />
<br />
Valtion hankinnoista runsas 1 miljardi euroa on luonteeltaan yhteishankintaan soveltuvia. <br />
Hansel Oy:n puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat ovat vuonna 2009 arviolta <br />
530 milj. euroa, joten yhteishankintaan soveltuvasta potentiaalista on saavutettu <br />
runsas puolet. Keskitetyn hankintamallin käyttö tuo tutkimusten mukaan säästöjä <br />
noin 15 -20 % hankintakustannuksista hajautettuun malliin verrattuna. Yhteishankintoja <br />
lisäämällä noin miljardiin euroon voidaan jo saavutetun arviolta noin 110 <br />
milj. euron vuotuisen säästön lisäksi mahdollistaa ministeriöille, virastoille ja laitoksille <br />
lisäsäästöjä vielä yhteensä 70 -100 milj. euroa vuosittain. <br />
<br />
<br />
:Yhteishankintojen tavoitetasoksi vuodelle 2010 asetetaan 600 milj. euroa, mikä mahdollistaa 20 milj. euron lisäsäästöt valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 milj. euroa ja 710 milj. euroa vuodelle 2012. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus-ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. <br />
<br />
:Hansel Oy selvittää 30.6.2010 mennessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa keskitettyjen puitejärjestelyiden uusia kohdealueita ja säästömahdollisuuksia sekä raportoi havainnot valtiovarainministeriölle. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö ohjaa hankintoja vuoden 2010 aikana tarvittaessa keskitetysti kilpailutettujen puitesopimusten kautta toteutettavaksi talousarviolain 22 a §:n antamin toimivaltuuksin.<br />
<br />
<br />
2.1.2 Valtion hankintatoimen kehittäminen ja tehostaminen <br />
<br />
Valtion hankintastrategia uudistettiin vuonna 2009. Hankintastrategian toimeenpanoohjelma <br />
sisältää useita kehittämistoimenpiteitä ministeriöiden, virastojen ja laitosten <br />
hankintatoimen johtamisen sekä hankinnan suunnittelun, toteutuksen ja tilaamisen <br />
tehostamiseksi. Osaava ja yhteistyökykyinen hankintatoimi mahdollistaa säästöjen <br />
toteutusta myös niissä hankinnoissa, joita toteutetaan yhteishankintojen ulkopuolella. <br />
Hyvin johdettu ja organisoitu, toimintaan integroitu ja selkeästi vastuutettu hankintatoimi <br />
ei välttämättä edellytä lisäresursseja, mutta parantaa mm. hankintojen hallinnointia, <br />
oikea-aikaista toteuttamista, toimittajaohjausta ja lopputuloksen laatua hankintayksiköissä. <br />
Yhteishankintasopimusten kanssa päällekkäisiä sopimuksia karsimalla <br />
helpotetaan mm. sähköiseen tilaustenhallintaan siirtymistä valtionhallinnossa. <br />
<br />
Valtion konsernipalveluiden tuottajien toimintatapoja voidaan kehittää siten, että ne <br />
toimivat hankinnoissa osaamisalueensa palveluiden kokoajina (palveluintegraattoreina). <br />
Palveluintegraattorit suunnittelevat ja ohjaavat hankittavien palveluiden kehittämistä <br />
integrointialueellaan ja toimivat hankinnassa tiiviissä yhteistyössä Hansel <br />
Oy:n kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi palveluiden kokoamisessa käytetään <br />
keskitetysti kilpailutettuja puitejärjestelyjä, kun se on mahdollista. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010 aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriön johdolla konsernipalveluiden tuottajat organisoidaan toimimaan hankinnoissa osaamisalueensa palveluintegraattoreina vuoden 2010 aikana.<br />
<br />
<br />
Valtiokonttorin 26.10.2009 antaman ohjeen mukaisesti valtiolla tulee siirtyä täysin <br />
sähköiseen ostolaskujen välitykseen ja vastaanottoon 1.1.2010 alkaen. Myös myyntilaskujen <br />
sähköistämistä tulee lisätä nykyisestä tasosta. Verkkolaskun käyttöön siirtymisellä <br />
saavutetaan vajaan miljoonan euron säästöt vuonna 2010. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa toimenpiteet, joilla ne vaativat tavara-ja palvelutoimittajiaan toimittamaan 1.1.2010 alkaen vain sähköisessä muodossa olevia laskuja (verkkolasku) ja ohjaavat kaikki ostolaskut välityspalveluiden kautta tuleviksi.<br />
<br />
<br />
Valtion tilaustenhallinta sähköistetään. Tilaustenhallintajärjestelmä Tilha on tarkoitus <br />
ottaa käyttöön Valtiokonttorin valtiovarainministeriölle ehdottaman käyttöönottosuunnitelman <br />
pohjalta vuosina 2010 -2011. Lisäksi puolustushallinnossa on otettu <br />
käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään pohjautuva tilaustenhallintajärjestelmä. <br />
Tavoitteena on, että sähköinen tilaustenhallinta kattaa kaikki valtion virastot ja laitokset <br />
vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että hankintayksiköt <br />
tekevät kaikki tavarahankintansa ja yli puolet palveluhankinnoistaan käyttöönottamansa <br />
sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän kautta vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
Sähköisen tilaustenhallinnan käyttöönotto ja laskujen automaattinen täsmäyttäminen <br />
edellyttävät, että virastot ja laitokset uudistavat ja ottavat käyttöön tilaustenhallinnassaan <br />
järjestelmän tilausprosessia tukevan toimintamallin. Hansel Oy ja valtion hankintayksiköt <br />
ryhtyvät osaltaan toimenpiteisiin, että valtionhallinnon sopimustoimittajat <br />
mahdollistavat tuotteidensa tilaamisen tilaustenhallintajärjestelmästä vuoden 2011 <br />
loppuun mennessä. Sähköiseen toimintaprosessiin siirtymisellä saavutaan hallinnossa <br />
usean miljoonan euron vuotuiset säästöt. <br />
<br />
<br />
:Valtiokonttori valmistelee 30.4.2010 mennessä suunnitelman sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden kanssa. <br />
<br />
:Ministeriöt huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten, että sähköinen tilausten hallintajärjestelmä on käytössä vuoden 2011 loppuun mennessä.<br />
<br />
=== 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen === <br />
<br />
Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe avaa mahdollisuuksia ja asettaa <br />
haasteita tilankäytön tehostamiselle jo lyhyellä aikavälillä. Uudistusten toimeenpanovaiheessa <br />
tehtävistä tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia <br />
voidaan jatkossa sopeuttaa henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan <br />
voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin. <br />
<br />
Valtion toimitilastrategiassa on linjattu keinoja tilaratkaisujen tehostamiseksi. Tilatehokkuutta <br />
voidaan nostaa, kun toimistotyyppisen tilankäytön tehokkuutta lisätään <br />
nykyisestä n. 30 -35 m2/htv tasosta 25 m2/htv tasolle (n. 15 %:n tilatehokkuuden parantuminen). <br />
Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa joustavampia ja avoimempia <br />
tilankäyttöratkaisuja. Vältetään virastojen ja laitosten sijoittumista kalleimmille <br />
alueille, ja vain ministeriöt sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan valtioneuvoston <br />
yhteydenpitotarpeen ja kulttuurirakennusten käytössä pysymisen perusteella. Tilojen <br />
joustavuutta muutoksissa voidaan lisätä hyödyntämällä ministeriöissä, virastoissa <br />
ja laitoksissa aktiivisesti vuokrasopimusten voimassaoloaikana tapahtuneet tilankäytön <br />
muutokset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen toimitilapalvelujen ja asiantuntijoiden <br />
kanssa. <br />
<br />
Valtion tilavuokrakulut ovat n. 600 milj. euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöiltä vuokratun <br />
toimistotilan määrä on n. 2 milj. m2 ja erityistilan n. 4,6 milj. m2 (v. 2010 arvio). <br />
Tilankäytön tehostaminen mahdollistaa merkittäviä säästömahdollisuuksia. <br />
Vuokrasopimukset ovat yleensä pitkiä, joten säästöjen realisoituminen edellyttää tilankäytön <br />
ennakointia. <br />
<br />
Valtion henkilöstön vähetessä ja toimitilakonseptien kehittyessä on mahdollista toteuttaa <br />
n. 15 %:n toimitilankäytön supistaminen ilman laajempia muutostoimia. Noin <br />
5 m2/hlö parannus koko hallinnon toimitilatehokkuudessa johtaisi vuoden 2010 henkilöstömäärällä <br />
n. 425 000 m2:n tilatarpeen vähennykseen ja nykyhintatasolla 16 32 <br />
milj. euron vuosittaiseen laskennalliseen säästöön valtionhallinnossa. Pitkällä aikavälillä <br />
toimitilastrategiassa tavoiteltu kokonaistilatehokkuuden parantaminen mahdollistaa <br />
edelleen lisäsäästöjä. <br />
<br />
Valtiolla on tarve lisätä aktiivista tilojen hallintaa. Tämän toteuttamiseksi ministeriöiden, <br />
virastojen ja laitosten tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen käyttöä organisaatioiden <br />
muutosprosessien toimitila-asiantuntijana. Erityisesti suurilla paikkakunnilla on <br />
valtion omia tiloja hyödyntäen mahdollista löytää tehokkaampia tilaratkaisuja myös <br />
vuokrasopimuskauden kestäessä, kun virastojen tarpeet ovat Senaatti-kiinteistöjen <br />
tiedossa. Valtion tilankäytön tehostamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi <br />
tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella <br />
tavalla. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitilaasiantuntijana. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehostamiseksi toimitilatiedot valtion omistamista kiinteistöistä ja muilta omistajilta vuokratuista tiloista kootaan yhteiseen tietojärjestelmään. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaattikiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksia rahoitetaan keskitetysti. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. <br />
<br />
:Ministeriöiden toiminnat Helsingissä pyritään sijoittamaan lähekkäin, tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja valtioneuvostokampuksen suunnittelua viedään eteenpäin ministeriöiden ja Senaattikiinteistöjen yhteistyönä. <br />
<br />
:Kaikissa tilojen korjaus-ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. <br />
<br />
:Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office tai vastaavia ympäristösertifikaatteja.<br />
<br />
=== 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen === <br />
<br />
Suurena työnantajana valtio kehittää ja hyödyntää henkilöstöhallinnon yhteisiä käytännön <br />
toimintatapoja ja välineitä. Kehitettävänä oleva valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
yhteinen tietojärjestelmä (Kieku) vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, mutta <br />
ennen sen käynnistymistä voidaan toimia seuraavasti: <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriö luo avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta sanomalehdissä valtion uuden yhteisen toimintamallin 30.4.2010 mennessä. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt, virastot ja laitokset siirtyvät samalla käyttämään lähinnä lyhennettyjä ilmoituksia. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan mahdollisuuksien mukaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee verkkopalkan käyttöönoton loppuun viemistä.<br />
<br />
HAUS kehittämiskeskus Oy muuttui 1.1.2010 lukien valtion sidosryhmäyksiköksi, <br />
joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUS Oy:n uusi asema osana <br />
valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön <br />
ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. HAUS <br />
Oy:n koulutus-ja kehittämispalvelujen laatua ja tehokkuutta verrataan edelleen vastaavien <br />
markkinakouluttajien koulutuksen laatu-ja kustannustasoon. Virastoilla säilyy <br />
edelleen mahdollisuus hankkia osaamisen kehittämispalveluita myös muualta. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.<br />
<br />
== 3 Muu yhteinen valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen kehittäminen ==<br />
<br />
=== 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen === <br />
<br />
Virkatyöhön liittyvän vuorovaikutuksen lisääntyminen on näkynyt matkustustarpeiden <br />
lisääntymisenä ja matkakustannusten jatkuvana kasvuna. Valtiovarainministeriö <br />
on käynnistänyt vuonna 2008 matkustusstrategian toimeenpanon yhteistyössä Valtiokonttorin <br />
kanssa. Tavoitteena on alentaa valtion matkustusmääriä, ja matkustuksesta <br />
aiheutuvia kustannuksia vuoden 2005 tasolle (vähennys vuoden 2008 tasosta n. <br />
16 milj. euroa, 8 %) vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi sähköinen asiointi ja <br />
demokratia -ohjelman (SADe) yhtenä linjauksena on videoneuvotteluyhteyksien ja <br />
etäpalvelujen käytön edistäminen kotimaan matkustuksen korvaajana. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen on mahdollista vaikuttaa edullisen matkustusvälineen <br />
valinnalla, delegaatiokokoja tarkastelemalla sekä puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä <br />
laajemmin hyödyntämällä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee kehittää <br />
omia matkustuskäytäntöjään ja -kulttuuriaan sekä organisoida matkahallintoaan siten, <br />
että matkustuskustannusten alentamistavoitteet saavutetaan ja niiden saavuttamista <br />
seurataan. <br />
<br />
Virkamatkoilla hyödynnetään edullisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksissä suositaan paikallisia <br />
ilmaisia tai maksullisia langattomia verkkoja. Kukin organisaatio huolehtii siitä, <br />
että heidän käyttämänsä tietoturvaratkaisut mahdollistavat tämän. Valtiovarainministeriö <br />
vastaa yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa siitä, että toimintatapa on <br />
mahdollinen tulevissa yhteisissä palveluissa. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus-ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä. <br />
<br />
:Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 -6/2010 elokuussa valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat hallinnonaloittain vuoden 2010 aikana puhelin-ja videoneuvottelulaitteistojen käytön ja tarpeen sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä keskeisten hallinnon yhteistyökumppaniensa kanssa. Etäyhteyksissä hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Hansel Oy yhdessä valtiovarainministeriön kanssa vastaa tarvittavista laite-ja datainfran puitesopimuksiin liittyvistä järjestelyistä.<br />
<br />
=== 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt === <br />
<br />
Tietojärjestelmän hankintakustannus on noin 20 -30 % sen koko elinkaaren kustannuksista. <br />
Hankkeiden kustannuslaskelmat tulee laatia huolella, säästöt tulee arvioida <br />
realistisesti ja käyttöönotosta sekä sen vaatimista muutoksista tulee huolehtia. Erityistä <br />
huomiota on kiinnitettävä hallinnollisen taakan muutoksiin. Yhteentoimivuuden <br />
vaatimukset korostuvat ja organisaatioiden välinen tiedonsiirto lisääntyy, mikä <br />
edellyttää yhteisiä arkkitehtuureja eli yhteisiä menettelyjä ja standardeja. Ennen uuden <br />
hankkeen käynnistämistä selvitetään olemassa olevat ratkaisut. Käytöntuen kustannuksia <br />
voidaan alentaa rakentamalla helppokäyttöisiä järjestelmiä ja vähentämällä <br />
käyttäjätunnuksien määrää kertakirjautumisella. Kevään 2010 aikana SADeohjelmassa <br />
valmistellaan lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja konserniohjauksen <br />
tiivistämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. <br />
<br />
Säästöjen aikaansaaminen edellyttää yleensä muutoksia myös prosesseihin ja toimintatapoihin. <br />
Prosessien yhtenäistäminen, yhtenäinen arkkitehtuuri, helppokäyttöiset <br />
järjestelmät ja yhteiset rajapinnat tuovat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä sekä <br />
hankkeissa että toiminnassa. Esimerkiksi julkaisujärjestelmien yhtenäistämisen kautta <br />
säästö yhdelle virastolle olisi 100 000 -200 00 euroa elinkaarikustannuksista, mutta <br />
huomattavasti merkittävämmät säästöt on saavutettavissa toimintatapojen muutosten <br />
kautta. <br />
<br />
Tietojärjestelmien kautta saatavia kustannussäästöjä toteutetaan seuraavin toimenpitein: <br />
<br />
1. Valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. <br />
Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa <br />
hallinnonalansa arkkitehtuureja. <br />
<br />
2. Virastojen tulisi pyrkiä yhteen puhelinliittymään henkilöä kohden. Suositeltava <br />
henkilökohtainen puhelin on matkapuhelin. Yhteiskäytössä kuten asiakaspalvelupisteissä <br />
voidaan käyttää muita puhelimia. <br />
<br />
3. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria <br />
ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. <br />
<br />
4. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien <br />
mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on <br />
VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). <br />
<br />
5. Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset <br />
omaan verkkoonsa. <br />
<br />
6. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä <br />
valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation <br />
on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
7. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan <br />
osalta. <br />
<br />
8. Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi <br />
yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen <br />
taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin <br />
tekemisestä omissa hankkeissaan. <br />
<br />
9. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut <br />
sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista syistä.<br />
<br />
=== 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen === <br />
<br />
Hallinnonalojen painatuspalvelujen kustannukset olivat ilman yliopistoja vuonna <br />
2008 n. 24 milj. euroa. Julkaisukustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella kilpailuttamisella <br />
ja siirtämällä paperijulkaisut kokonaan verkkojulkaisuiksi. <br />
<br />
Julkaisujärjestelmiin sisällytetty sähköisten julkaisujen tilauspalvelu vähentää jakeluita <br />
ja helpottaa jakelulistojen ylläpitoa. Kun ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat <br />
valtionhallinnon yhteisen verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuurin sekä asianhallin-<br />
ta-ja asiointijärjestelmät käyttöön sitä mukaa kun niitä on tarjolla, vähenee julkaisujen <br />
painattamisen ja tulostamisen tarve ja kustannukset edelleen tulevina vuosina. <br />
<br />
Toimintatapojen muutoksilla ja yhteishankinnan puitesopimusten laajalla käytöllä <br />
voidaan vähentää ministeriöiden, virastojen ja laitosten painatuskustannuksia 15 -20 <br />
% eli n. 1,5 -2 milj. euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa. Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. <br />
<br />
:Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. <br />
<br />
:Ministeriöt käyttävät valtioneuvoston hankerekisteriä (HARE) täysipainoisesti.<br />
<br />
== 4 Periaatepäätöksen seuranta == <br />
<br />
Periaatepäätöksen toteuttamista valmistellaan Valtiovarainministeriössä ja sitä seurataan <br />
osana valtion tilinpäätöskertomuksen v. 2010 ja v. 2011 liittyvää raportointia.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_valtion_pysyvien_toimintamenos%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen_aikaansaamisesta&diff=27744Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta2014-12-01T11:55:38Z<p>Vaula: /* Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen */</p>
<hr />
<div>VALTIOVARAINMINISTERIÖ Liite 1 <br />
<br />
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VALTION PYSYVIEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
JA MUIDEN VUODEN 2010 ERILLISTEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
AIKAANSAAMISESTA 4.2.2010<br />
<br />
Valtio on viime vuosina kehittänyt yhteisiä tuki-ja palvelutoimintoja sekä investoinut <br />
niiden kehittämiseksi laajoihin tietojärjestelmiin. Kehittämistyö on monilta osin <br />
vielä kesken tai valmisteluvaiheessa. <br />
<br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, mikä on <br />
näkynyt toiminnan tehostumisena ja valtiotasolla saavutettuina säästöinä. Kokonaisvaltainen <br />
käyttöönotto on vielä kesken, mihin on osaltaan vaikuttanut toimivallan hajanaisuus. <br />
Tehtyjä kehittämisinvestointeja täysimääräisesti hyödyntämällä virastojen <br />
ja laitosten toiminta on kehitettävissä edelleen siten, että toimintamenoihin saadaan <br />
pysyviä säästöjä. Toiminnan uudistuksilla on mahdollista myös parantaa kansalaisille <br />
tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen ja prosessien kehittämisen tulee <br />
johtaa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. <br />
<br />
<br />
Valtion suurin vuotuinen kulutusmenojen alue on ollut työvoimakustannukset (49 % <br />
v. 2008 eli n. 5,8 miljardia euroa). Työvoimakustannuksista palkkojen osuus on ollut <br />
n. 4,7 miljardia euroa ja muiden välillisten työvoimakustannusten osuus n. 100 milj. <br />
euroa. Eläkkeet ovat olleet n. 3,4 miljardia euroa ja muut kulutusmenot n. 1,3 miljardia <br />
euroa. Valtionhallinnon tavara-ja palveluhankinnat ovat vuodessa n. 3,0 miljardia <br />
euroa ja toimitilavuokrat n. 0,9 miljardia euroa. <br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen <br />
ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia <br />
talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. <br />
Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä <br />
ja -käytäntöjä, viestintä-ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus-<br />
ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa <br />
vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta <br />
tulee myös seurata. <br />
<br />
Tässä periaatepäätöksessä linjataan joitakin yhteisten palveluiden tuottamiseen liittyviä <br />
periaatteita ja toimintatapoja sekä annetaan virastoille ja laitoksille keinoja selvitä <br />
valtion kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hallinnon ja palveluiden digitalisoinnin <br />
konserniohjauksen periaatteiden osalta on valtiovarainministeriössä käynnissä <br />
erillinen valmistelutyö, josta linjauksia on odotettavissa kevään aikana. <br />
<br />
Tämän periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttamisella mahdollistetaan valtionhallinnossa <br />
30 milj. euron pysyvät toimintamenosäästöt vuodelle 2010. Periaatepäätöksen <br />
pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet mahdollistavat lisäksi kymmenien <br />
miljoonien eurojen vuotuiset lisäsäästöt vuosina 2011 -2014. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee omassa toiminnassaan sekä virastojen ja laitosten tulosohjauksessa panna toimeen tämän periaatepäätöksen linjaukset.<br />
<br />
<br />
Edellä todetuista yleisistä lähtökohdista valtioneuvosto on tänään, asian oltua valtioneuvoston <br />
raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, päättänyt tehdä seuraavan pysyvien <br />
toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi koskevan periaatepäätöksen. <br />
<br />
== Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen == <br />
<br />
Valtiolla on useita koko valtionhallinnolle konsernipalveluja tarjoavia ja kehittäviä <br />
yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävänä on mm. saada aikaan tuottavuushyötyjä ja <br />
säästöjä valtionhallinnossa sekä kehittää toimialueensa toimintaprosesseja ja palvelutuotantoa <br />
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. <br />
<br />
Valtionhallinnolle konsernipalveluja tuottavat organisaatiot: <br />
<br />
Organisaatio Palvelurooli hallinnossa Tehostamisalue <br />
hallinnossa <br />
Alueen arvioitu <br />
kokonaissäästöpotentiaali <br />
(%) <br />
Palvelun <br />
hinnoitteluperiaate (Periaatteita on selostettu tarkemmin myöhemmin tässä päätöksessä) <br />
Hansel Oy Valtion keskitetyt hankinnat ja <br />
puitesopimuskilpailutukset, <br />
hankintaosaaminen, sopimushallinta <br />
ja konsernipalveluorganisaatioiden <br />
kanssa tehtävä <br />
hankintayhteistyö <br />
Valtion hankintatoimi <br />
15 -20 % 2 <br />
HAUS kehittämiskeskus <br />
Oy <br />
Hallinnon koulutuspalvelut ja <br />
hallinnon kehittäminen <br />
Valtion henkilöstöhallinto <br />
15 % 1 <br />
Senaattikiinteistöt <br />
Valtion kiinteistöjen keskitetty <br />
omistaminen, toimitilojen tarjoaminen, <br />
toimitilapalvelut ja <br />
kiinteistöjen omistajatehtävät <br />
Valtion tilahallinto <br />
15 % 1 <br />
Valtiokonttori Valtion rahoitushuolto, velanhoito, <br />
antolainojen ja korkotukien <br />
hoito, takausten hoito, <br />
maksuvapautusasiat, eläkkeiden <br />
hoito ja maksatukset, valtiolle <br />
tulevat perinnöt, erilaiset <br />
vahingonkorvaukset, työkyvyn <br />
ylläpito, keskuskirjanpito ja <br />
muu konsernin tietotuotanto, <br />
maksuliike ja muu talous-ja <br />
henkilöstöhallinnon prosessien <br />
ohjaus <br />
Valtion IT-palvelukeskus <br />
(VIP): valtion yhteiset IT-<br />
palvelut ja järjestelmät, toimittajahallinta <br />
Valtion henkilöstöpalvelut yksikkö: <br />
henkilöstömuutoksen <br />
ja -suunnittelun tuki hallinnossa <br />
Konsernipalvelut, <br />
hallinnon prosessit <br />
ja yhteiset IT-<br />
järjestelmät, valtion <br />
tietohallinto, <br />
valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallinto <br />
15 -20 % 2, 3 <br />
Palkeet Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
palvelukeskuspalvelut <br />
Valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallintopalvelut <br />
15 -20 % 2 <br />
<br />
<br />
<br />
Yleisenä tavoitteena on, että vertailukelpoisella laatu-ja tuotetasolla valtion sisäiset <br />
palvelukeskukset, osakeyhtiöt ja liikelaitokset tuottavat palveluja edullisemmin kuin <br />
vastaavat markkinatoimijat. Lisäksi tavoitteena on, että virastojen ja laitosten tarve <br />
resursoida näihin palveluihin ja toimintoihin vähenee tavoitellusti ja palvelujen tasalaatuisuus <br />
koko ketjun osalta varmistuu. Prosessien tehokkuudessa arviointitaso on <br />
koko valtionhallinto. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriön vastuulla on, että valtion konsernipalveluiden tuottajien kustannustehokkuutta kehitetään siten, että yhteiset palvelut takaavat valtiokonsernille selkeän tuottavuuden nousun ja kustannussäästöt. Valtiovarainministeriö seuraa palvelujen kustannuksien ja laatutason kehitystä sekä vertaa niitä mahdollisuuksien mukaan vastaaviin markkinoilta ostettuihin palveluihin. <br />
<br />
:Ministeriön vastuulla on huolehtia uudistusten toteuttamiseen tähtäävien prosessien ja muutosten toimeenpano hallinnonalallaan.<br />
<br />
<br />
Valtion yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminta on järjestetty tai sitä ollaan <br />
järjestämässä asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Palvelujen maksullisuus on tärkeää <br />
valtion sisäisessä toiminnassa silloin kun maksuilla on tarve ohjata palvelujen kysyntää, <br />
kuten toimitilojen ja virastolle varattavien tietojärjestelmien käyttölisenssien <br />
määrää jne. Maksullisuus palvelee myös kustannusten oikeaa aiheuttamisperiaatteen <br />
mukaista kohdistamista. <br />
<br />
Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön <br />
luonne. Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista <br />
toimintaympäristöä ja hinnoitteluperiaatetta: <br />
<br />
1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä <br />
markkinoita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut <br />
ovat markkinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä <br />
palvelu hankitaan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti <br />
liiketaloudellisin periaattein. <br />
<br />
2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai <br />
olosuhteissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja <br />
laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen <br />
tai tietojärjestelmäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan <br />
palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa <br />
omakustannusperiaatteen mukaisesti. <br />
<br />
3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei <br />
voi vaikuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä <br />
palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion <br />
velanhoito, rahoitushuolto ja keskuskirjanpito. <br />
<br />
4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää <br />
valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen <br />
maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi. <br />
<br />
:<big>Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu-ja muiden vaatimusten mukaisesti. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö organisoi konsernipalveluita tuottavien palveluntuottajien hinnoittelun ja laadun seurannan.</big> <br />
<br />
Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon <br />
palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen <br />
ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Edellä mainittuja periaatteita <br />
noudatetaan myös tällaisten palvelutuottajien kohdalla.<br />
<br />
== 2 Konsernipalveluiden käytön voimakas lisääminen koko valtionhallinnossa == <br />
<br />
=== 2.1 Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen === <br />
<br />
==== 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen ==== <br />
<br />
Valtion hankintatoimea uudistettiin 2000-luvun alkupuolella. Tavara-ja palveluhankinnoissa <br />
hankintojen kilpailuttamista keskitettiin valtion yhteishankintayksikkönä <br />
toimivalle Hansel Oy:lle. Yhteishankintojen volyymi on kasvanut viime vuosina <br />
voimakkaasti, minkä seurauksena on saavutettu merkittäviä säästöjä hankintaprosessin <br />
kustannuksissa ja hankintojen hintatasossa. Palveluiden käytön lisääntyessä yhteishankintayksikön <br />
omakustannushinnoitteluun perustuvaa palvelumaksua on laskettu. <br />
<br />
<br />
Valtion hankinnoista runsas 1 miljardi euroa on luonteeltaan yhteishankintaan soveltuvia. <br />
Hansel Oy:n puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat ovat vuonna 2009 arviolta <br />
530 milj. euroa, joten yhteishankintaan soveltuvasta potentiaalista on saavutettu <br />
runsas puolet. Keskitetyn hankintamallin käyttö tuo tutkimusten mukaan säästöjä <br />
noin 15 -20 % hankintakustannuksista hajautettuun malliin verrattuna. Yhteishankintoja <br />
lisäämällä noin miljardiin euroon voidaan jo saavutetun arviolta noin 110 <br />
milj. euron vuotuisen säästön lisäksi mahdollistaa ministeriöille, virastoille ja laitoksille <br />
lisäsäästöjä vielä yhteensä 70 -100 milj. euroa vuosittain. <br />
<br />
<br />
:Yhteishankintojen tavoitetasoksi vuodelle 2010 asetetaan 600 milj. euroa, mikä mahdollistaa 20 milj. euron lisäsäästöt valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 milj. euroa ja 710 milj. euroa vuodelle 2012. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus-ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. <br />
<br />
:Hansel Oy selvittää 30.6.2010 mennessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa keskitettyjen puitejärjestelyiden uusia kohdealueita ja säästömahdollisuuksia sekä raportoi havainnot valtiovarainministeriölle. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö ohjaa hankintoja vuoden 2010 aikana tarvittaessa keskitetysti kilpailutettujen puitesopimusten kautta toteutettavaksi talousarviolain 22 a §:n antamin toimivaltuuksin.<br />
<br />
<br />
2.1.2 Valtion hankintatoimen kehittäminen ja tehostaminen <br />
<br />
Valtion hankintastrategia uudistettiin vuonna 2009. Hankintastrategian toimeenpanoohjelma <br />
sisältää useita kehittämistoimenpiteitä ministeriöiden, virastojen ja laitosten <br />
hankintatoimen johtamisen sekä hankinnan suunnittelun, toteutuksen ja tilaamisen <br />
tehostamiseksi. Osaava ja yhteistyökykyinen hankintatoimi mahdollistaa säästöjen <br />
toteutusta myös niissä hankinnoissa, joita toteutetaan yhteishankintojen ulkopuolella. <br />
Hyvin johdettu ja organisoitu, toimintaan integroitu ja selkeästi vastuutettu hankintatoimi <br />
ei välttämättä edellytä lisäresursseja, mutta parantaa mm. hankintojen hallinnointia, <br />
oikea-aikaista toteuttamista, toimittajaohjausta ja lopputuloksen laatua hankintayksiköissä. <br />
Yhteishankintasopimusten kanssa päällekkäisiä sopimuksia karsimalla <br />
helpotetaan mm. sähköiseen tilaustenhallintaan siirtymistä valtionhallinnossa. <br />
<br />
Valtion konsernipalveluiden tuottajien toimintatapoja voidaan kehittää siten, että ne <br />
toimivat hankinnoissa osaamisalueensa palveluiden kokoajina (palveluintegraattoreina). <br />
Palveluintegraattorit suunnittelevat ja ohjaavat hankittavien palveluiden kehittämistä <br />
integrointialueellaan ja toimivat hankinnassa tiiviissä yhteistyössä Hansel <br />
Oy:n kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi palveluiden kokoamisessa käytetään <br />
keskitetysti kilpailutettuja puitejärjestelyjä, kun se on mahdollista. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010 aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriön johdolla konsernipalveluiden tuottajat organisoidaan toimimaan hankinnoissa osaamisalueensa palveluintegraattoreina vuoden 2010 aikana.<br />
<br />
<br />
Valtiokonttorin 26.10.2009 antaman ohjeen mukaisesti valtiolla tulee siirtyä täysin <br />
sähköiseen ostolaskujen välitykseen ja vastaanottoon 1.1.2010 alkaen. Myös myyntilaskujen <br />
sähköistämistä tulee lisätä nykyisestä tasosta. Verkkolaskun käyttöön siirtymisellä <br />
saavutetaan vajaan miljoonan euron säästöt vuonna 2010. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa toimenpiteet, joilla ne vaativat tavara-ja palvelutoimittajiaan toimittamaan 1.1.2010 alkaen vain sähköisessä muodossa olevia laskuja (verkkolasku) ja ohjaavat kaikki ostolaskut välityspalveluiden kautta tuleviksi.<br />
<br />
<br />
Valtion tilaustenhallinta sähköistetään. Tilaustenhallintajärjestelmä Tilha on tarkoitus <br />
ottaa käyttöön Valtiokonttorin valtiovarainministeriölle ehdottaman käyttöönottosuunnitelman <br />
pohjalta vuosina 2010 -2011. Lisäksi puolustushallinnossa on otettu <br />
käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään pohjautuva tilaustenhallintajärjestelmä. <br />
Tavoitteena on, että sähköinen tilaustenhallinta kattaa kaikki valtion virastot ja laitokset <br />
vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että hankintayksiköt <br />
tekevät kaikki tavarahankintansa ja yli puolet palveluhankinnoistaan käyttöönottamansa <br />
sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän kautta vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
Sähköisen tilaustenhallinnan käyttöönotto ja laskujen automaattinen täsmäyttäminen <br />
edellyttävät, että virastot ja laitokset uudistavat ja ottavat käyttöön tilaustenhallinnassaan <br />
järjestelmän tilausprosessia tukevan toimintamallin. Hansel Oy ja valtion hankintayksiköt <br />
ryhtyvät osaltaan toimenpiteisiin, että valtionhallinnon sopimustoimittajat <br />
mahdollistavat tuotteidensa tilaamisen tilaustenhallintajärjestelmästä vuoden 2011 <br />
loppuun mennessä. Sähköiseen toimintaprosessiin siirtymisellä saavutaan hallinnossa <br />
usean miljoonan euron vuotuiset säästöt. <br />
<br />
<br />
:Valtiokonttori valmistelee 30.4.2010 mennessä suunnitelman sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden kanssa. <br />
<br />
:Ministeriöt huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten, että sähköinen tilausten hallintajärjestelmä on käytössä vuoden 2011 loppuun mennessä.<br />
<br />
=== 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen === <br />
<br />
Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe avaa mahdollisuuksia ja asettaa <br />
haasteita tilankäytön tehostamiselle jo lyhyellä aikavälillä. Uudistusten toimeenpanovaiheessa <br />
tehtävistä tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia <br />
voidaan jatkossa sopeuttaa henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan <br />
voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin. <br />
<br />
Valtion toimitilastrategiassa on linjattu keinoja tilaratkaisujen tehostamiseksi. Tilatehokkuutta <br />
voidaan nostaa, kun toimistotyyppisen tilankäytön tehokkuutta lisätään <br />
nykyisestä n. 30 -35 m2/htv tasosta 25 m2/htv tasolle (n. 15 %:n tilatehokkuuden parantuminen). <br />
Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa joustavampia ja avoimempia <br />
tilankäyttöratkaisuja. Vältetään virastojen ja laitosten sijoittumista kalleimmille <br />
alueille, ja vain ministeriöt sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan valtioneuvoston <br />
yhteydenpitotarpeen ja kulttuurirakennusten käytössä pysymisen perusteella. Tilojen <br />
joustavuutta muutoksissa voidaan lisätä hyödyntämällä ministeriöissä, virastoissa <br />
ja laitoksissa aktiivisesti vuokrasopimusten voimassaoloaikana tapahtuneet tilankäytön <br />
muutokset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen toimitilapalvelujen ja asiantuntijoiden <br />
kanssa. <br />
<br />
Valtion tilavuokrakulut ovat n. 600 milj. euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöiltä vuokratun <br />
toimistotilan määrä on n. 2 milj. m2 ja erityistilan n. 4,6 milj. m2 (v. 2010 arvio). <br />
Tilankäytön tehostaminen mahdollistaa merkittäviä säästömahdollisuuksia. <br />
Vuokrasopimukset ovat yleensä pitkiä, joten säästöjen realisoituminen edellyttää tilankäytön <br />
ennakointia. <br />
<br />
Valtion henkilöstön vähetessä ja toimitilakonseptien kehittyessä on mahdollista toteuttaa <br />
n. 15 %:n toimitilankäytön supistaminen ilman laajempia muutostoimia. Noin <br />
5 m2/hlö parannus koko hallinnon toimitilatehokkuudessa johtaisi vuoden 2010 henkilöstömäärällä <br />
n. 425 000 m2:n tilatarpeen vähennykseen ja nykyhintatasolla 16 32 <br />
milj. euron vuosittaiseen laskennalliseen säästöön valtionhallinnossa. Pitkällä aikavälillä <br />
toimitilastrategiassa tavoiteltu kokonaistilatehokkuuden parantaminen mahdollistaa <br />
edelleen lisäsäästöjä. <br />
<br />
Valtiolla on tarve lisätä aktiivista tilojen hallintaa. Tämän toteuttamiseksi ministeriöiden, <br />
virastojen ja laitosten tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen käyttöä organisaatioiden <br />
muutosprosessien toimitila-asiantuntijana. Erityisesti suurilla paikkakunnilla on <br />
valtion omia tiloja hyödyntäen mahdollista löytää tehokkaampia tilaratkaisuja myös <br />
vuokrasopimuskauden kestäessä, kun virastojen tarpeet ovat Senaatti-kiinteistöjen <br />
tiedossa. Valtion tilankäytön tehostamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi <br />
tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella <br />
tavalla. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitilaasiantuntijana. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehostamiseksi toimitilatiedot valtion omistamista kiinteistöistä ja muilta omistajilta vuokratuista tiloista kootaan yhteiseen tietojärjestelmään. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaattikiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksia rahoitetaan keskitetysti. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. <br />
<br />
:Ministeriöiden toiminnat Helsingissä pyritään sijoittamaan lähekkäin, tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja valtioneuvostokampuksen suunnittelua viedään eteenpäin ministeriöiden ja Senaattikiinteistöjen yhteistyönä. <br />
<br />
:Kaikissa tilojen korjaus-ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. <br />
<br />
:Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office tai vastaavia ympäristösertifikaatteja.<br />
<br />
=== 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen === <br />
<br />
Suurena työnantajana valtio kehittää ja hyödyntää henkilöstöhallinnon yhteisiä käytännön <br />
toimintatapoja ja välineitä. Kehitettävänä oleva valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
yhteinen tietojärjestelmä (Kieku) vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, mutta <br />
ennen sen käynnistymistä voidaan toimia seuraavasti: <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriö luo avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta sanomalehdissä valtion uuden yhteisen toimintamallin 30.4.2010 mennessä. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt, virastot ja laitokset siirtyvät samalla käyttämään lähinnä lyhennettyjä ilmoituksia. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan mahdollisuuksien mukaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee verkkopalkan käyttöönoton loppuun viemistä.<br />
<br />
HAUS kehittämiskeskus Oy muuttui 1.1.2010 lukien valtion sidosryhmäyksiköksi, <br />
joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUS Oy:n uusi asema osana <br />
valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön <br />
ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. HAUS <br />
Oy:n koulutus-ja kehittämispalvelujen laatua ja tehokkuutta verrataan edelleen vastaavien <br />
markkinakouluttajien koulutuksen laatu-ja kustannustasoon. Virastoilla säilyy <br />
edelleen mahdollisuus hankkia osaamisen kehittämispalveluita myös muualta. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.<br />
<br />
== 3 Muu yhteinen valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen kehittäminen ==<br />
<br />
=== 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen === <br />
<br />
Virkatyöhön liittyvän vuorovaikutuksen lisääntyminen on näkynyt matkustustarpeiden <br />
lisääntymisenä ja matkakustannusten jatkuvana kasvuna. Valtiovarainministeriö <br />
on käynnistänyt vuonna 2008 matkustusstrategian toimeenpanon yhteistyössä Valtiokonttorin <br />
kanssa. Tavoitteena on alentaa valtion matkustusmääriä, ja matkustuksesta <br />
aiheutuvia kustannuksia vuoden 2005 tasolle (vähennys vuoden 2008 tasosta n. <br />
16 milj. euroa, 8 %) vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi sähköinen asiointi ja <br />
demokratia -ohjelman (SADe) yhtenä linjauksena on videoneuvotteluyhteyksien ja <br />
etäpalvelujen käytön edistäminen kotimaan matkustuksen korvaajana. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen on mahdollista vaikuttaa edullisen matkustusvälineen <br />
valinnalla, delegaatiokokoja tarkastelemalla sekä puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä <br />
laajemmin hyödyntämällä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee kehittää <br />
omia matkustuskäytäntöjään ja -kulttuuriaan sekä organisoida matkahallintoaan siten, <br />
että matkustuskustannusten alentamistavoitteet saavutetaan ja niiden saavuttamista <br />
seurataan. <br />
<br />
Virkamatkoilla hyödynnetään edullisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksissä suositaan paikallisia <br />
ilmaisia tai maksullisia langattomia verkkoja. Kukin organisaatio huolehtii siitä, <br />
että heidän käyttämänsä tietoturvaratkaisut mahdollistavat tämän. Valtiovarainministeriö <br />
vastaa yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa siitä, että toimintatapa on <br />
mahdollinen tulevissa yhteisissä palveluissa. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus-ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä. <br />
<br />
:Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 -6/2010 elokuussa valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat hallinnonaloittain vuoden 2010 aikana puhelin-ja videoneuvottelulaitteistojen käytön ja tarpeen sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä keskeisten hallinnon yhteistyökumppaniensa kanssa. Etäyhteyksissä hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Hansel Oy yhdessä valtiovarainministeriön kanssa vastaa tarvittavista laite-ja datainfran puitesopimuksiin liittyvistä järjestelyistä.<br />
<br />
=== 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt === <br />
<br />
Tietojärjestelmän hankintakustannus on noin 20 -30 % sen koko elinkaaren kustannuksista. <br />
Hankkeiden kustannuslaskelmat tulee laatia huolella, säästöt tulee arvioida <br />
realistisesti ja käyttöönotosta sekä sen vaatimista muutoksista tulee huolehtia. Erityistä <br />
huomiota on kiinnitettävä hallinnollisen taakan muutoksiin. Yhteentoimivuuden <br />
vaatimukset korostuvat ja organisaatioiden välinen tiedonsiirto lisääntyy, mikä <br />
edellyttää yhteisiä arkkitehtuureja eli yhteisiä menettelyjä ja standardeja. Ennen uuden <br />
hankkeen käynnistämistä selvitetään olemassa olevat ratkaisut. Käytöntuen kustannuksia <br />
voidaan alentaa rakentamalla helppokäyttöisiä järjestelmiä ja vähentämällä <br />
käyttäjätunnuksien määrää kertakirjautumisella. Kevään 2010 aikana SADeohjelmassa <br />
valmistellaan lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja konserniohjauksen <br />
tiivistämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. <br />
<br />
Säästöjen aikaansaaminen edellyttää yleensä muutoksia myös prosesseihin ja toimintatapoihin. <br />
Prosessien yhtenäistäminen, yhtenäinen arkkitehtuuri, helppokäyttöiset <br />
järjestelmät ja yhteiset rajapinnat tuovat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä sekä <br />
hankkeissa että toiminnassa. Esimerkiksi julkaisujärjestelmien yhtenäistämisen kautta <br />
säästö yhdelle virastolle olisi 100 000 -200 00 euroa elinkaarikustannuksista, mutta <br />
huomattavasti merkittävämmät säästöt on saavutettavissa toimintatapojen muutosten <br />
kautta. <br />
<br />
Tietojärjestelmien kautta saatavia kustannussäästöjä toteutetaan seuraavin toimenpitein: <br />
<br />
1. Valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. <br />
Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa <br />
hallinnonalansa arkkitehtuureja. <br />
<br />
2. Virastojen tulisi pyrkiä yhteen puhelinliittymään henkilöä kohden. Suositeltava <br />
henkilökohtainen puhelin on matkapuhelin. Yhteiskäytössä kuten asiakaspalvelupisteissä <br />
voidaan käyttää muita puhelimia. <br />
<br />
3. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria <br />
ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. <br />
<br />
4. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien <br />
mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on <br />
VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). <br />
<br />
5. Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset <br />
omaan verkkoonsa. <br />
<br />
6. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä <br />
valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation <br />
on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
7. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan <br />
osalta. <br />
<br />
8. Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi <br />
yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen <br />
taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin <br />
tekemisestä omissa hankkeissaan. <br />
<br />
9. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut <br />
sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista syistä.<br />
<br />
=== 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen === <br />
<br />
Hallinnonalojen painatuspalvelujen kustannukset olivat ilman yliopistoja vuonna <br />
2008 n. 24 milj. euroa. Julkaisukustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella kilpailuttamisella <br />
ja siirtämällä paperijulkaisut kokonaan verkkojulkaisuiksi. <br />
<br />
Julkaisujärjestelmiin sisällytetty sähköisten julkaisujen tilauspalvelu vähentää jakeluita <br />
ja helpottaa jakelulistojen ylläpitoa. Kun ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat <br />
valtionhallinnon yhteisen verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuurin sekä asianhallin-<br />
ta-ja asiointijärjestelmät käyttöön sitä mukaa kun niitä on tarjolla, vähenee julkaisujen <br />
painattamisen ja tulostamisen tarve ja kustannukset edelleen tulevina vuosina. <br />
<br />
Toimintatapojen muutoksilla ja yhteishankinnan puitesopimusten laajalla käytöllä <br />
voidaan vähentää ministeriöiden, virastojen ja laitosten painatuskustannuksia 15 -20 <br />
% eli n. 1,5 -2 milj. euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa. Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. <br />
<br />
:Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. <br />
<br />
:Ministeriöt käyttävät valtioneuvoston hankerekisteriä (HARE) täysipainoisesti.<br />
<br />
== 4 Periaatepäätöksen seuranta == <br />
<br />
Periaatepäätöksen toteuttamista valmistellaan Valtiovarainministeriössä ja sitä seurataan <br />
osana valtion tilinpäätöskertomuksen v. 2010 ja v. 2011 liittyvää raportointia.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_valtion_pysyvien_toimintamenos%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen_aikaansaamisesta&diff=27743Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta2014-12-01T11:55:11Z<p>Vaula: /* Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen */</p>
<hr />
<div>VALTIOVARAINMINISTERIÖ Liite 1 <br />
<br />
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VALTION PYSYVIEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
JA MUIDEN VUODEN 2010 ERILLISTEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
AIKAANSAAMISESTA 4.2.2010<br />
<br />
Valtio on viime vuosina kehittänyt yhteisiä tuki-ja palvelutoimintoja sekä investoinut <br />
niiden kehittämiseksi laajoihin tietojärjestelmiin. Kehittämistyö on monilta osin <br />
vielä kesken tai valmisteluvaiheessa. <br />
<br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, mikä on <br />
näkynyt toiminnan tehostumisena ja valtiotasolla saavutettuina säästöinä. Kokonaisvaltainen <br />
käyttöönotto on vielä kesken, mihin on osaltaan vaikuttanut toimivallan hajanaisuus. <br />
Tehtyjä kehittämisinvestointeja täysimääräisesti hyödyntämällä virastojen <br />
ja laitosten toiminta on kehitettävissä edelleen siten, että toimintamenoihin saadaan <br />
pysyviä säästöjä. Toiminnan uudistuksilla on mahdollista myös parantaa kansalaisille <br />
tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen ja prosessien kehittämisen tulee <br />
johtaa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. <br />
<br />
<br />
Valtion suurin vuotuinen kulutusmenojen alue on ollut työvoimakustannukset (49 % <br />
v. 2008 eli n. 5,8 miljardia euroa). Työvoimakustannuksista palkkojen osuus on ollut <br />
n. 4,7 miljardia euroa ja muiden välillisten työvoimakustannusten osuus n. 100 milj. <br />
euroa. Eläkkeet ovat olleet n. 3,4 miljardia euroa ja muut kulutusmenot n. 1,3 miljardia <br />
euroa. Valtionhallinnon tavara-ja palveluhankinnat ovat vuodessa n. 3,0 miljardia <br />
euroa ja toimitilavuokrat n. 0,9 miljardia euroa. <br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen <br />
ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia <br />
talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. <br />
Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä <br />
ja -käytäntöjä, viestintä-ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus-<br />
ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa <br />
vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta <br />
tulee myös seurata. <br />
<br />
Tässä periaatepäätöksessä linjataan joitakin yhteisten palveluiden tuottamiseen liittyviä <br />
periaatteita ja toimintatapoja sekä annetaan virastoille ja laitoksille keinoja selvitä <br />
valtion kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hallinnon ja palveluiden digitalisoinnin <br />
konserniohjauksen periaatteiden osalta on valtiovarainministeriössä käynnissä <br />
erillinen valmistelutyö, josta linjauksia on odotettavissa kevään aikana. <br />
<br />
Tämän periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttamisella mahdollistetaan valtionhallinnossa <br />
30 milj. euron pysyvät toimintamenosäästöt vuodelle 2010. Periaatepäätöksen <br />
pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet mahdollistavat lisäksi kymmenien <br />
miljoonien eurojen vuotuiset lisäsäästöt vuosina 2011 -2014. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee omassa toiminnassaan sekä virastojen ja laitosten tulosohjauksessa panna toimeen tämän periaatepäätöksen linjaukset.<br />
<br />
<br />
Edellä todetuista yleisistä lähtökohdista valtioneuvosto on tänään, asian oltua valtioneuvoston <br />
raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, päättänyt tehdä seuraavan pysyvien <br />
toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi koskevan periaatepäätöksen. <br />
<br />
== Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen == <br />
<br />
Valtiolla on useita koko valtionhallinnolle konsernipalveluja tarjoavia ja kehittäviä <br />
yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävänä on mm. saada aikaan tuottavuushyötyjä ja <br />
säästöjä valtionhallinnossa sekä kehittää toimialueensa toimintaprosesseja ja palvelutuotantoa <br />
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. <br />
<br />
Valtionhallinnolle konsernipalveluja tuottavat organisaatiot: <br />
<br />
Organisaatio Palvelurooli hallinnossa Tehostamisalue <br />
hallinnossa <br />
Alueen arvioitu <br />
kokonaissäästöpotentiaali <br />
(%) <br />
Palvelun <br />
hinnoitteluperiaate^ <br />
Hansel Oy Valtion keskitetyt hankinnat ja <br />
puitesopimuskilpailutukset, <br />
hankintaosaaminen, sopimushallinta <br />
ja konsernipalveluorganisaatioiden <br />
kanssa tehtävä <br />
hankintayhteistyö <br />
Valtion hankintatoimi <br />
15 -20 % 2 <br />
HAUS kehittämiskeskus <br />
Oy <br />
Hallinnon koulutuspalvelut ja <br />
hallinnon kehittäminen <br />
Valtion henkilöstöhallinto <br />
15 % 1 <br />
Senaattikiinteistöt <br />
Valtion kiinteistöjen keskitetty <br />
omistaminen, toimitilojen tarjoaminen, <br />
toimitilapalvelut ja <br />
kiinteistöjen omistajatehtävät <br />
Valtion tilahallinto <br />
15 % 1 <br />
Valtiokonttori Valtion rahoitushuolto, velanhoito, <br />
antolainojen ja korkotukien <br />
hoito, takausten hoito, <br />
maksuvapautusasiat, eläkkeiden <br />
hoito ja maksatukset, valtiolle <br />
tulevat perinnöt, erilaiset <br />
vahingonkorvaukset, työkyvyn <br />
ylläpito, keskuskirjanpito ja <br />
muu konsernin tietotuotanto, <br />
maksuliike ja muu talous-ja <br />
henkilöstöhallinnon prosessien <br />
ohjaus <br />
Valtion IT-palvelukeskus <br />
(VIP): valtion yhteiset IT-<br />
palvelut ja järjestelmät, toimittajahallinta <br />
Valtion henkilöstöpalvelut yksikkö: <br />
henkilöstömuutoksen <br />
ja -suunnittelun tuki hallinnossa <br />
Konsernipalvelut, <br />
hallinnon prosessit <br />
ja yhteiset IT-<br />
järjestelmät, valtion <br />
tietohallinto, <br />
valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallinto <br />
15 -20 % 2, 3 <br />
Palkeet Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
palvelukeskuspalvelut <br />
Valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallintopalvelut <br />
15 -20 % 2 <br />
<br />
^Periaatteita on selostettu tarkemmin myöhemmin tässä päätöksessä <br />
<br />
Yleisenä tavoitteena on, että vertailukelpoisella laatu-ja tuotetasolla valtion sisäiset <br />
palvelukeskukset, osakeyhtiöt ja liikelaitokset tuottavat palveluja edullisemmin kuin <br />
vastaavat markkinatoimijat. Lisäksi tavoitteena on, että virastojen ja laitosten tarve <br />
resursoida näihin palveluihin ja toimintoihin vähenee tavoitellusti ja palvelujen tasalaatuisuus <br />
koko ketjun osalta varmistuu. Prosessien tehokkuudessa arviointitaso on <br />
koko valtionhallinto. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriön vastuulla on, että valtion konsernipalveluiden tuottajien kustannustehokkuutta kehitetään siten, että yhteiset palvelut takaavat valtiokonsernille selkeän tuottavuuden nousun ja kustannussäästöt. Valtiovarainministeriö seuraa palvelujen kustannuksien ja laatutason kehitystä sekä vertaa niitä mahdollisuuksien mukaan vastaaviin markkinoilta ostettuihin palveluihin. <br />
<br />
:Ministeriön vastuulla on huolehtia uudistusten toteuttamiseen tähtäävien prosessien ja muutosten toimeenpano hallinnonalallaan.<br />
<br />
<br />
Valtion yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminta on järjestetty tai sitä ollaan <br />
järjestämässä asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Palvelujen maksullisuus on tärkeää <br />
valtion sisäisessä toiminnassa silloin kun maksuilla on tarve ohjata palvelujen kysyntää, <br />
kuten toimitilojen ja virastolle varattavien tietojärjestelmien käyttölisenssien <br />
määrää jne. Maksullisuus palvelee myös kustannusten oikeaa aiheuttamisperiaatteen <br />
mukaista kohdistamista. <br />
<br />
Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön <br />
luonne. Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista <br />
toimintaympäristöä ja hinnoitteluperiaatetta: <br />
<br />
1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä <br />
markkinoita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut <br />
ovat markkinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä <br />
palvelu hankitaan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti <br />
liiketaloudellisin periaattein. <br />
<br />
2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai <br />
olosuhteissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja <br />
laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen <br />
tai tietojärjestelmäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan <br />
palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa <br />
omakustannusperiaatteen mukaisesti. <br />
<br />
3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei <br />
voi vaikuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä <br />
palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion <br />
velanhoito, rahoitushuolto ja keskuskirjanpito. <br />
<br />
4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää <br />
valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen <br />
maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi. <br />
<br />
:<big>Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu-ja muiden vaatimusten mukaisesti. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö organisoi konsernipalveluita tuottavien palveluntuottajien hinnoittelun ja laadun seurannan.</big> <br />
<br />
Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon <br />
palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen <br />
ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Edellä mainittuja periaatteita <br />
noudatetaan myös tällaisten palvelutuottajien kohdalla.<br />
<br />
== 2 Konsernipalveluiden käytön voimakas lisääminen koko valtionhallinnossa == <br />
<br />
=== 2.1 Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen === <br />
<br />
==== 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen ==== <br />
<br />
Valtion hankintatoimea uudistettiin 2000-luvun alkupuolella. Tavara-ja palveluhankinnoissa <br />
hankintojen kilpailuttamista keskitettiin valtion yhteishankintayksikkönä <br />
toimivalle Hansel Oy:lle. Yhteishankintojen volyymi on kasvanut viime vuosina <br />
voimakkaasti, minkä seurauksena on saavutettu merkittäviä säästöjä hankintaprosessin <br />
kustannuksissa ja hankintojen hintatasossa. Palveluiden käytön lisääntyessä yhteishankintayksikön <br />
omakustannushinnoitteluun perustuvaa palvelumaksua on laskettu. <br />
<br />
<br />
Valtion hankinnoista runsas 1 miljardi euroa on luonteeltaan yhteishankintaan soveltuvia. <br />
Hansel Oy:n puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat ovat vuonna 2009 arviolta <br />
530 milj. euroa, joten yhteishankintaan soveltuvasta potentiaalista on saavutettu <br />
runsas puolet. Keskitetyn hankintamallin käyttö tuo tutkimusten mukaan säästöjä <br />
noin 15 -20 % hankintakustannuksista hajautettuun malliin verrattuna. Yhteishankintoja <br />
lisäämällä noin miljardiin euroon voidaan jo saavutetun arviolta noin 110 <br />
milj. euron vuotuisen säästön lisäksi mahdollistaa ministeriöille, virastoille ja laitoksille <br />
lisäsäästöjä vielä yhteensä 70 -100 milj. euroa vuosittain. <br />
<br />
<br />
:Yhteishankintojen tavoitetasoksi vuodelle 2010 asetetaan 600 milj. euroa, mikä mahdollistaa 20 milj. euron lisäsäästöt valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 milj. euroa ja 710 milj. euroa vuodelle 2012. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus-ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. <br />
<br />
:Hansel Oy selvittää 30.6.2010 mennessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa keskitettyjen puitejärjestelyiden uusia kohdealueita ja säästömahdollisuuksia sekä raportoi havainnot valtiovarainministeriölle. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö ohjaa hankintoja vuoden 2010 aikana tarvittaessa keskitetysti kilpailutettujen puitesopimusten kautta toteutettavaksi talousarviolain 22 a §:n antamin toimivaltuuksin.<br />
<br />
<br />
2.1.2 Valtion hankintatoimen kehittäminen ja tehostaminen <br />
<br />
Valtion hankintastrategia uudistettiin vuonna 2009. Hankintastrategian toimeenpanoohjelma <br />
sisältää useita kehittämistoimenpiteitä ministeriöiden, virastojen ja laitosten <br />
hankintatoimen johtamisen sekä hankinnan suunnittelun, toteutuksen ja tilaamisen <br />
tehostamiseksi. Osaava ja yhteistyökykyinen hankintatoimi mahdollistaa säästöjen <br />
toteutusta myös niissä hankinnoissa, joita toteutetaan yhteishankintojen ulkopuolella. <br />
Hyvin johdettu ja organisoitu, toimintaan integroitu ja selkeästi vastuutettu hankintatoimi <br />
ei välttämättä edellytä lisäresursseja, mutta parantaa mm. hankintojen hallinnointia, <br />
oikea-aikaista toteuttamista, toimittajaohjausta ja lopputuloksen laatua hankintayksiköissä. <br />
Yhteishankintasopimusten kanssa päällekkäisiä sopimuksia karsimalla <br />
helpotetaan mm. sähköiseen tilaustenhallintaan siirtymistä valtionhallinnossa. <br />
<br />
Valtion konsernipalveluiden tuottajien toimintatapoja voidaan kehittää siten, että ne <br />
toimivat hankinnoissa osaamisalueensa palveluiden kokoajina (palveluintegraattoreina). <br />
Palveluintegraattorit suunnittelevat ja ohjaavat hankittavien palveluiden kehittämistä <br />
integrointialueellaan ja toimivat hankinnassa tiiviissä yhteistyössä Hansel <br />
Oy:n kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi palveluiden kokoamisessa käytetään <br />
keskitetysti kilpailutettuja puitejärjestelyjä, kun se on mahdollista. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010 aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriön johdolla konsernipalveluiden tuottajat organisoidaan toimimaan hankinnoissa osaamisalueensa palveluintegraattoreina vuoden 2010 aikana.<br />
<br />
<br />
Valtiokonttorin 26.10.2009 antaman ohjeen mukaisesti valtiolla tulee siirtyä täysin <br />
sähköiseen ostolaskujen välitykseen ja vastaanottoon 1.1.2010 alkaen. Myös myyntilaskujen <br />
sähköistämistä tulee lisätä nykyisestä tasosta. Verkkolaskun käyttöön siirtymisellä <br />
saavutetaan vajaan miljoonan euron säästöt vuonna 2010. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa toimenpiteet, joilla ne vaativat tavara-ja palvelutoimittajiaan toimittamaan 1.1.2010 alkaen vain sähköisessä muodossa olevia laskuja (verkkolasku) ja ohjaavat kaikki ostolaskut välityspalveluiden kautta tuleviksi.<br />
<br />
<br />
Valtion tilaustenhallinta sähköistetään. Tilaustenhallintajärjestelmä Tilha on tarkoitus <br />
ottaa käyttöön Valtiokonttorin valtiovarainministeriölle ehdottaman käyttöönottosuunnitelman <br />
pohjalta vuosina 2010 -2011. Lisäksi puolustushallinnossa on otettu <br />
käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään pohjautuva tilaustenhallintajärjestelmä. <br />
Tavoitteena on, että sähköinen tilaustenhallinta kattaa kaikki valtion virastot ja laitokset <br />
vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että hankintayksiköt <br />
tekevät kaikki tavarahankintansa ja yli puolet palveluhankinnoistaan käyttöönottamansa <br />
sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän kautta vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
Sähköisen tilaustenhallinnan käyttöönotto ja laskujen automaattinen täsmäyttäminen <br />
edellyttävät, että virastot ja laitokset uudistavat ja ottavat käyttöön tilaustenhallinnassaan <br />
järjestelmän tilausprosessia tukevan toimintamallin. Hansel Oy ja valtion hankintayksiköt <br />
ryhtyvät osaltaan toimenpiteisiin, että valtionhallinnon sopimustoimittajat <br />
mahdollistavat tuotteidensa tilaamisen tilaustenhallintajärjestelmästä vuoden 2011 <br />
loppuun mennessä. Sähköiseen toimintaprosessiin siirtymisellä saavutaan hallinnossa <br />
usean miljoonan euron vuotuiset säästöt. <br />
<br />
<br />
:Valtiokonttori valmistelee 30.4.2010 mennessä suunnitelman sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden kanssa. <br />
<br />
:Ministeriöt huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten, että sähköinen tilausten hallintajärjestelmä on käytössä vuoden 2011 loppuun mennessä.<br />
<br />
=== 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen === <br />
<br />
Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe avaa mahdollisuuksia ja asettaa <br />
haasteita tilankäytön tehostamiselle jo lyhyellä aikavälillä. Uudistusten toimeenpanovaiheessa <br />
tehtävistä tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia <br />
voidaan jatkossa sopeuttaa henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan <br />
voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin. <br />
<br />
Valtion toimitilastrategiassa on linjattu keinoja tilaratkaisujen tehostamiseksi. Tilatehokkuutta <br />
voidaan nostaa, kun toimistotyyppisen tilankäytön tehokkuutta lisätään <br />
nykyisestä n. 30 -35 m2/htv tasosta 25 m2/htv tasolle (n. 15 %:n tilatehokkuuden parantuminen). <br />
Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa joustavampia ja avoimempia <br />
tilankäyttöratkaisuja. Vältetään virastojen ja laitosten sijoittumista kalleimmille <br />
alueille, ja vain ministeriöt sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan valtioneuvoston <br />
yhteydenpitotarpeen ja kulttuurirakennusten käytössä pysymisen perusteella. Tilojen <br />
joustavuutta muutoksissa voidaan lisätä hyödyntämällä ministeriöissä, virastoissa <br />
ja laitoksissa aktiivisesti vuokrasopimusten voimassaoloaikana tapahtuneet tilankäytön <br />
muutokset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen toimitilapalvelujen ja asiantuntijoiden <br />
kanssa. <br />
<br />
Valtion tilavuokrakulut ovat n. 600 milj. euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöiltä vuokratun <br />
toimistotilan määrä on n. 2 milj. m2 ja erityistilan n. 4,6 milj. m2 (v. 2010 arvio). <br />
Tilankäytön tehostaminen mahdollistaa merkittäviä säästömahdollisuuksia. <br />
Vuokrasopimukset ovat yleensä pitkiä, joten säästöjen realisoituminen edellyttää tilankäytön <br />
ennakointia. <br />
<br />
Valtion henkilöstön vähetessä ja toimitilakonseptien kehittyessä on mahdollista toteuttaa <br />
n. 15 %:n toimitilankäytön supistaminen ilman laajempia muutostoimia. Noin <br />
5 m2/hlö parannus koko hallinnon toimitilatehokkuudessa johtaisi vuoden 2010 henkilöstömäärällä <br />
n. 425 000 m2:n tilatarpeen vähennykseen ja nykyhintatasolla 16 32 <br />
milj. euron vuosittaiseen laskennalliseen säästöön valtionhallinnossa. Pitkällä aikavälillä <br />
toimitilastrategiassa tavoiteltu kokonaistilatehokkuuden parantaminen mahdollistaa <br />
edelleen lisäsäästöjä. <br />
<br />
Valtiolla on tarve lisätä aktiivista tilojen hallintaa. Tämän toteuttamiseksi ministeriöiden, <br />
virastojen ja laitosten tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen käyttöä organisaatioiden <br />
muutosprosessien toimitila-asiantuntijana. Erityisesti suurilla paikkakunnilla on <br />
valtion omia tiloja hyödyntäen mahdollista löytää tehokkaampia tilaratkaisuja myös <br />
vuokrasopimuskauden kestäessä, kun virastojen tarpeet ovat Senaatti-kiinteistöjen <br />
tiedossa. Valtion tilankäytön tehostamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi <br />
tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella <br />
tavalla. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitilaasiantuntijana. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehostamiseksi toimitilatiedot valtion omistamista kiinteistöistä ja muilta omistajilta vuokratuista tiloista kootaan yhteiseen tietojärjestelmään. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaattikiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksia rahoitetaan keskitetysti. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. <br />
<br />
:Ministeriöiden toiminnat Helsingissä pyritään sijoittamaan lähekkäin, tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja valtioneuvostokampuksen suunnittelua viedään eteenpäin ministeriöiden ja Senaattikiinteistöjen yhteistyönä. <br />
<br />
:Kaikissa tilojen korjaus-ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. <br />
<br />
:Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office tai vastaavia ympäristösertifikaatteja.<br />
<br />
=== 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen === <br />
<br />
Suurena työnantajana valtio kehittää ja hyödyntää henkilöstöhallinnon yhteisiä käytännön <br />
toimintatapoja ja välineitä. Kehitettävänä oleva valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
yhteinen tietojärjestelmä (Kieku) vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, mutta <br />
ennen sen käynnistymistä voidaan toimia seuraavasti: <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriö luo avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta sanomalehdissä valtion uuden yhteisen toimintamallin 30.4.2010 mennessä. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt, virastot ja laitokset siirtyvät samalla käyttämään lähinnä lyhennettyjä ilmoituksia. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan mahdollisuuksien mukaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee verkkopalkan käyttöönoton loppuun viemistä.<br />
<br />
HAUS kehittämiskeskus Oy muuttui 1.1.2010 lukien valtion sidosryhmäyksiköksi, <br />
joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUS Oy:n uusi asema osana <br />
valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön <br />
ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. HAUS <br />
Oy:n koulutus-ja kehittämispalvelujen laatua ja tehokkuutta verrataan edelleen vastaavien <br />
markkinakouluttajien koulutuksen laatu-ja kustannustasoon. Virastoilla säilyy <br />
edelleen mahdollisuus hankkia osaamisen kehittämispalveluita myös muualta. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.<br />
<br />
== 3 Muu yhteinen valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen kehittäminen ==<br />
<br />
=== 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen === <br />
<br />
Virkatyöhön liittyvän vuorovaikutuksen lisääntyminen on näkynyt matkustustarpeiden <br />
lisääntymisenä ja matkakustannusten jatkuvana kasvuna. Valtiovarainministeriö <br />
on käynnistänyt vuonna 2008 matkustusstrategian toimeenpanon yhteistyössä Valtiokonttorin <br />
kanssa. Tavoitteena on alentaa valtion matkustusmääriä, ja matkustuksesta <br />
aiheutuvia kustannuksia vuoden 2005 tasolle (vähennys vuoden 2008 tasosta n. <br />
16 milj. euroa, 8 %) vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi sähköinen asiointi ja <br />
demokratia -ohjelman (SADe) yhtenä linjauksena on videoneuvotteluyhteyksien ja <br />
etäpalvelujen käytön edistäminen kotimaan matkustuksen korvaajana. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen on mahdollista vaikuttaa edullisen matkustusvälineen <br />
valinnalla, delegaatiokokoja tarkastelemalla sekä puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä <br />
laajemmin hyödyntämällä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee kehittää <br />
omia matkustuskäytäntöjään ja -kulttuuriaan sekä organisoida matkahallintoaan siten, <br />
että matkustuskustannusten alentamistavoitteet saavutetaan ja niiden saavuttamista <br />
seurataan. <br />
<br />
Virkamatkoilla hyödynnetään edullisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksissä suositaan paikallisia <br />
ilmaisia tai maksullisia langattomia verkkoja. Kukin organisaatio huolehtii siitä, <br />
että heidän käyttämänsä tietoturvaratkaisut mahdollistavat tämän. Valtiovarainministeriö <br />
vastaa yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa siitä, että toimintatapa on <br />
mahdollinen tulevissa yhteisissä palveluissa. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus-ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä. <br />
<br />
:Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 -6/2010 elokuussa valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat hallinnonaloittain vuoden 2010 aikana puhelin-ja videoneuvottelulaitteistojen käytön ja tarpeen sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä keskeisten hallinnon yhteistyökumppaniensa kanssa. Etäyhteyksissä hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Hansel Oy yhdessä valtiovarainministeriön kanssa vastaa tarvittavista laite-ja datainfran puitesopimuksiin liittyvistä järjestelyistä.<br />
<br />
=== 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt === <br />
<br />
Tietojärjestelmän hankintakustannus on noin 20 -30 % sen koko elinkaaren kustannuksista. <br />
Hankkeiden kustannuslaskelmat tulee laatia huolella, säästöt tulee arvioida <br />
realistisesti ja käyttöönotosta sekä sen vaatimista muutoksista tulee huolehtia. Erityistä <br />
huomiota on kiinnitettävä hallinnollisen taakan muutoksiin. Yhteentoimivuuden <br />
vaatimukset korostuvat ja organisaatioiden välinen tiedonsiirto lisääntyy, mikä <br />
edellyttää yhteisiä arkkitehtuureja eli yhteisiä menettelyjä ja standardeja. Ennen uuden <br />
hankkeen käynnistämistä selvitetään olemassa olevat ratkaisut. Käytöntuen kustannuksia <br />
voidaan alentaa rakentamalla helppokäyttöisiä järjestelmiä ja vähentämällä <br />
käyttäjätunnuksien määrää kertakirjautumisella. Kevään 2010 aikana SADeohjelmassa <br />
valmistellaan lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja konserniohjauksen <br />
tiivistämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. <br />
<br />
Säästöjen aikaansaaminen edellyttää yleensä muutoksia myös prosesseihin ja toimintatapoihin. <br />
Prosessien yhtenäistäminen, yhtenäinen arkkitehtuuri, helppokäyttöiset <br />
järjestelmät ja yhteiset rajapinnat tuovat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä sekä <br />
hankkeissa että toiminnassa. Esimerkiksi julkaisujärjestelmien yhtenäistämisen kautta <br />
säästö yhdelle virastolle olisi 100 000 -200 00 euroa elinkaarikustannuksista, mutta <br />
huomattavasti merkittävämmät säästöt on saavutettavissa toimintatapojen muutosten <br />
kautta. <br />
<br />
Tietojärjestelmien kautta saatavia kustannussäästöjä toteutetaan seuraavin toimenpitein: <br />
<br />
1. Valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. <br />
Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa <br />
hallinnonalansa arkkitehtuureja. <br />
<br />
2. Virastojen tulisi pyrkiä yhteen puhelinliittymään henkilöä kohden. Suositeltava <br />
henkilökohtainen puhelin on matkapuhelin. Yhteiskäytössä kuten asiakaspalvelupisteissä <br />
voidaan käyttää muita puhelimia. <br />
<br />
3. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria <br />
ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. <br />
<br />
4. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien <br />
mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on <br />
VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). <br />
<br />
5. Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset <br />
omaan verkkoonsa. <br />
<br />
6. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä <br />
valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation <br />
on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
7. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan <br />
osalta. <br />
<br />
8. Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi <br />
yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen <br />
taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin <br />
tekemisestä omissa hankkeissaan. <br />
<br />
9. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut <br />
sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista syistä.<br />
<br />
=== 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen === <br />
<br />
Hallinnonalojen painatuspalvelujen kustannukset olivat ilman yliopistoja vuonna <br />
2008 n. 24 milj. euroa. Julkaisukustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella kilpailuttamisella <br />
ja siirtämällä paperijulkaisut kokonaan verkkojulkaisuiksi. <br />
<br />
Julkaisujärjestelmiin sisällytetty sähköisten julkaisujen tilauspalvelu vähentää jakeluita <br />
ja helpottaa jakelulistojen ylläpitoa. Kun ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat <br />
valtionhallinnon yhteisen verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuurin sekä asianhallin-<br />
ta-ja asiointijärjestelmät käyttöön sitä mukaa kun niitä on tarjolla, vähenee julkaisujen <br />
painattamisen ja tulostamisen tarve ja kustannukset edelleen tulevina vuosina. <br />
<br />
Toimintatapojen muutoksilla ja yhteishankinnan puitesopimusten laajalla käytöllä <br />
voidaan vähentää ministeriöiden, virastojen ja laitosten painatuskustannuksia 15 -20 <br />
% eli n. 1,5 -2 milj. euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa. Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. <br />
<br />
:Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. <br />
<br />
:Ministeriöt käyttävät valtioneuvoston hankerekisteriä (HARE) täysipainoisesti.<br />
<br />
== 4 Periaatepäätöksen seuranta == <br />
<br />
Periaatepäätöksen toteuttamista valmistellaan Valtiovarainministeriössä ja sitä seurataan <br />
osana valtion tilinpäätöskertomuksen v. 2010 ja v. 2011 liittyvää raportointia.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_valtion_pysyvien_toimintamenos%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen_aikaansaamisesta&diff=27742Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta2014-12-01T11:54:31Z<p>Vaula: /* 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen */</p>
<hr />
<div>VALTIOVARAINMINISTERIÖ Liite 1 <br />
<br />
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VALTION PYSYVIEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
JA MUIDEN VUODEN 2010 ERILLISTEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
AIKAANSAAMISESTA 4.2.2010<br />
<br />
Valtio on viime vuosina kehittänyt yhteisiä tuki-ja palvelutoimintoja sekä investoinut <br />
niiden kehittämiseksi laajoihin tietojärjestelmiin. Kehittämistyö on monilta osin <br />
vielä kesken tai valmisteluvaiheessa. <br />
<br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, mikä on <br />
näkynyt toiminnan tehostumisena ja valtiotasolla saavutettuina säästöinä. Kokonaisvaltainen <br />
käyttöönotto on vielä kesken, mihin on osaltaan vaikuttanut toimivallan hajanaisuus. <br />
Tehtyjä kehittämisinvestointeja täysimääräisesti hyödyntämällä virastojen <br />
ja laitosten toiminta on kehitettävissä edelleen siten, että toimintamenoihin saadaan <br />
pysyviä säästöjä. Toiminnan uudistuksilla on mahdollista myös parantaa kansalaisille <br />
tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen ja prosessien kehittämisen tulee <br />
johtaa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. <br />
<br />
<br />
Valtion suurin vuotuinen kulutusmenojen alue on ollut työvoimakustannukset (49 % <br />
v. 2008 eli n. 5,8 miljardia euroa). Työvoimakustannuksista palkkojen osuus on ollut <br />
n. 4,7 miljardia euroa ja muiden välillisten työvoimakustannusten osuus n. 100 milj. <br />
euroa. Eläkkeet ovat olleet n. 3,4 miljardia euroa ja muut kulutusmenot n. 1,3 miljardia <br />
euroa. Valtionhallinnon tavara-ja palveluhankinnat ovat vuodessa n. 3,0 miljardia <br />
euroa ja toimitilavuokrat n. 0,9 miljardia euroa. <br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen <br />
ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia <br />
talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. <br />
Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä <br />
ja -käytäntöjä, viestintä-ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus-<br />
ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa <br />
vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta <br />
tulee myös seurata. <br />
<br />
Tässä periaatepäätöksessä linjataan joitakin yhteisten palveluiden tuottamiseen liittyviä <br />
periaatteita ja toimintatapoja sekä annetaan virastoille ja laitoksille keinoja selvitä <br />
valtion kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hallinnon ja palveluiden digitalisoinnin <br />
konserniohjauksen periaatteiden osalta on valtiovarainministeriössä käynnissä <br />
erillinen valmistelutyö, josta linjauksia on odotettavissa kevään aikana. <br />
<br />
Tämän periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttamisella mahdollistetaan valtionhallinnossa <br />
30 milj. euron pysyvät toimintamenosäästöt vuodelle 2010. Periaatepäätöksen <br />
pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet mahdollistavat lisäksi kymmenien <br />
miljoonien eurojen vuotuiset lisäsäästöt vuosina 2011 -2014. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee omassa toiminnassaan sekä virastojen ja laitosten tulosohjauksessa panna toimeen tämän periaatepäätöksen linjaukset.<br />
<br />
<br />
Edellä todetuista yleisistä lähtökohdista valtioneuvosto on tänään, asian oltua valtioneuvoston <br />
raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, päättänyt tehdä seuraavan pysyvien <br />
toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi koskevan periaatepäätöksen. <br />
<br />
== Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen == <br />
<br />
Valtiolla on useita koko valtionhallinnolle konsernipalveluja tarjoavia ja kehittäviä <br />
yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävänä on mm. saada aikaan tuottavuushyötyjä ja <br />
säästöjä valtionhallinnossa sekä kehittää toimialueensa toimintaprosesseja ja palvelutuotantoa <br />
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. <br />
<br />
Valtionhallinnolle konsernipalveluja tuottavat organisaatiot: <br />
<br />
Organisaatio Palvelurooli hallinnossa Tehostamisalue <br />
hallinnossa <br />
Alueen arvioitu <br />
kokonaissäästöpotentiaali <br />
(%) <br />
Palvelun <br />
hinnoitteluperiaate* <br />
Hansel Oy Valtion keskitetyt hankinnat ja <br />
puitesopimuskilpailutukset, <br />
hankintaosaaminen, sopimushallinta <br />
ja konsernipalveluorganisaatioiden <br />
kanssa tehtävä <br />
hankintayhteistyö <br />
Valtion hankintatoimi <br />
15 -20 % 2 <br />
HAUS kehittämiskeskus <br />
Oy <br />
Hallinnon koulutuspalvelut ja <br />
hallinnon kehittäminen <br />
Valtion henkilöstöhallinto <br />
15 % 1 <br />
Senaattikiinteistöt <br />
Valtion kiinteistöjen keskitetty <br />
omistaminen, toimitilojen tarjoaminen, <br />
toimitilapalvelut ja <br />
kiinteistöjen omistajatehtävät <br />
Valtion tilahallinto <br />
15 % 1 <br />
Valtiokonttori Valtion rahoitushuolto, velanhoito, <br />
antolainojen ja korkotukien <br />
hoito, takausten hoito, <br />
maksuvapautusasiat, eläkkeiden <br />
hoito ja maksatukset, valtiolle <br />
tulevat perinnöt, erilaiset <br />
vahingonkorvaukset, työkyvyn <br />
ylläpito, keskuskirjanpito ja <br />
muu konsernin tietotuotanto, <br />
maksuliike ja muu talous-ja <br />
henkilöstöhallinnon prosessien <br />
ohjaus <br />
Valtion IT-palvelukeskus <br />
(VIP): valtion yhteiset IT-<br />
palvelut ja järjestelmät, toimittajahallinta <br />
Valtion henkilöstöpalvelut yksikkö: <br />
henkilöstömuutoksen <br />
ja -suunnittelun tuki hallinnossa <br />
Konsernipalvelut, <br />
hallinnon prosessit <br />
ja yhteiset IT-<br />
järjestelmät, valtion <br />
tietohallinto, <br />
valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallinto <br />
15 -20 % 2, 3 <br />
Palkeet Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
palvelukeskuspalvelut <br />
Valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallintopalvelut <br />
15 -20 % 2 <br />
* Periaatteita on selostettu tarkemmin myöhemmin tässä päätöksessä <br />
<br />
Yleisenä tavoitteena on, että vertailukelpoisella laatu-ja tuotetasolla valtion sisäiset <br />
palvelukeskukset, osakeyhtiöt ja liikelaitokset tuottavat palveluja edullisemmin kuin <br />
vastaavat markkinatoimijat. Lisäksi tavoitteena on, että virastojen ja laitosten tarve <br />
resursoida näihin palveluihin ja toimintoihin vähenee tavoitellusti ja palvelujen tasalaatuisuus <br />
koko ketjun osalta varmistuu. Prosessien tehokkuudessa arviointitaso on <br />
koko valtionhallinto. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriön vastuulla on, että valtion konsernipalveluiden tuottajien kustannustehokkuutta kehitetään siten, että yhteiset palvelut takaavat valtiokonsernille selkeän tuottavuuden nousun ja kustannussäästöt. Valtiovarainministeriö seuraa palvelujen kustannuksien ja laatutason kehitystä sekä vertaa niitä mahdollisuuksien mukaan vastaaviin markkinoilta ostettuihin palveluihin. <br />
<br />
:Ministeriön vastuulla on huolehtia uudistusten toteuttamiseen tähtäävien prosessien ja muutosten toimeenpano hallinnonalallaan.<br />
<br />
<br />
Valtion yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminta on järjestetty tai sitä ollaan <br />
järjestämässä asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Palvelujen maksullisuus on tärkeää <br />
valtion sisäisessä toiminnassa silloin kun maksuilla on tarve ohjata palvelujen kysyntää, <br />
kuten toimitilojen ja virastolle varattavien tietojärjestelmien käyttölisenssien <br />
määrää jne. Maksullisuus palvelee myös kustannusten oikeaa aiheuttamisperiaatteen <br />
mukaista kohdistamista. <br />
<br />
Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön <br />
luonne. Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista <br />
toimintaympäristöä ja hinnoitteluperiaatetta: <br />
<br />
1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä <br />
markkinoita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut <br />
ovat markkinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä <br />
palvelu hankitaan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti <br />
liiketaloudellisin periaattein. <br />
<br />
2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai <br />
olosuhteissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja <br />
laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen <br />
tai tietojärjestelmäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan <br />
palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa <br />
omakustannusperiaatteen mukaisesti. <br />
<br />
3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei <br />
voi vaikuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä <br />
palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion <br />
velanhoito, rahoitushuolto ja keskuskirjanpito. <br />
<br />
4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää <br />
valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen <br />
maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi. <br />
<br />
:<big>Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu-ja muiden vaatimusten mukaisesti. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö organisoi konsernipalveluita tuottavien palveluntuottajien hinnoittelun ja laadun seurannan.</big> <br />
<br />
Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon <br />
palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen <br />
ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Edellä mainittuja periaatteita <br />
noudatetaan myös tällaisten palvelutuottajien kohdalla.<br />
<br />
== 2 Konsernipalveluiden käytön voimakas lisääminen koko valtionhallinnossa == <br />
<br />
=== 2.1 Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen === <br />
<br />
==== 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen ==== <br />
<br />
Valtion hankintatoimea uudistettiin 2000-luvun alkupuolella. Tavara-ja palveluhankinnoissa <br />
hankintojen kilpailuttamista keskitettiin valtion yhteishankintayksikkönä <br />
toimivalle Hansel Oy:lle. Yhteishankintojen volyymi on kasvanut viime vuosina <br />
voimakkaasti, minkä seurauksena on saavutettu merkittäviä säästöjä hankintaprosessin <br />
kustannuksissa ja hankintojen hintatasossa. Palveluiden käytön lisääntyessä yhteishankintayksikön <br />
omakustannushinnoitteluun perustuvaa palvelumaksua on laskettu. <br />
<br />
<br />
Valtion hankinnoista runsas 1 miljardi euroa on luonteeltaan yhteishankintaan soveltuvia. <br />
Hansel Oy:n puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat ovat vuonna 2009 arviolta <br />
530 milj. euroa, joten yhteishankintaan soveltuvasta potentiaalista on saavutettu <br />
runsas puolet. Keskitetyn hankintamallin käyttö tuo tutkimusten mukaan säästöjä <br />
noin 15 -20 % hankintakustannuksista hajautettuun malliin verrattuna. Yhteishankintoja <br />
lisäämällä noin miljardiin euroon voidaan jo saavutetun arviolta noin 110 <br />
milj. euron vuotuisen säästön lisäksi mahdollistaa ministeriöille, virastoille ja laitoksille <br />
lisäsäästöjä vielä yhteensä 70 -100 milj. euroa vuosittain. <br />
<br />
<br />
:Yhteishankintojen tavoitetasoksi vuodelle 2010 asetetaan 600 milj. euroa, mikä mahdollistaa 20 milj. euron lisäsäästöt valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 milj. euroa ja 710 milj. euroa vuodelle 2012. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus-ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. <br />
<br />
:Hansel Oy selvittää 30.6.2010 mennessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa keskitettyjen puitejärjestelyiden uusia kohdealueita ja säästömahdollisuuksia sekä raportoi havainnot valtiovarainministeriölle. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö ohjaa hankintoja vuoden 2010 aikana tarvittaessa keskitetysti kilpailutettujen puitesopimusten kautta toteutettavaksi talousarviolain 22 a §:n antamin toimivaltuuksin.<br />
<br />
<br />
2.1.2 Valtion hankintatoimen kehittäminen ja tehostaminen <br />
<br />
Valtion hankintastrategia uudistettiin vuonna 2009. Hankintastrategian toimeenpanoohjelma <br />
sisältää useita kehittämistoimenpiteitä ministeriöiden, virastojen ja laitosten <br />
hankintatoimen johtamisen sekä hankinnan suunnittelun, toteutuksen ja tilaamisen <br />
tehostamiseksi. Osaava ja yhteistyökykyinen hankintatoimi mahdollistaa säästöjen <br />
toteutusta myös niissä hankinnoissa, joita toteutetaan yhteishankintojen ulkopuolella. <br />
Hyvin johdettu ja organisoitu, toimintaan integroitu ja selkeästi vastuutettu hankintatoimi <br />
ei välttämättä edellytä lisäresursseja, mutta parantaa mm. hankintojen hallinnointia, <br />
oikea-aikaista toteuttamista, toimittajaohjausta ja lopputuloksen laatua hankintayksiköissä. <br />
Yhteishankintasopimusten kanssa päällekkäisiä sopimuksia karsimalla <br />
helpotetaan mm. sähköiseen tilaustenhallintaan siirtymistä valtionhallinnossa. <br />
<br />
Valtion konsernipalveluiden tuottajien toimintatapoja voidaan kehittää siten, että ne <br />
toimivat hankinnoissa osaamisalueensa palveluiden kokoajina (palveluintegraattoreina). <br />
Palveluintegraattorit suunnittelevat ja ohjaavat hankittavien palveluiden kehittämistä <br />
integrointialueellaan ja toimivat hankinnassa tiiviissä yhteistyössä Hansel <br />
Oy:n kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi palveluiden kokoamisessa käytetään <br />
keskitetysti kilpailutettuja puitejärjestelyjä, kun se on mahdollista. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010 aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriön johdolla konsernipalveluiden tuottajat organisoidaan toimimaan hankinnoissa osaamisalueensa palveluintegraattoreina vuoden 2010 aikana.<br />
<br />
<br />
Valtiokonttorin 26.10.2009 antaman ohjeen mukaisesti valtiolla tulee siirtyä täysin <br />
sähköiseen ostolaskujen välitykseen ja vastaanottoon 1.1.2010 alkaen. Myös myyntilaskujen <br />
sähköistämistä tulee lisätä nykyisestä tasosta. Verkkolaskun käyttöön siirtymisellä <br />
saavutetaan vajaan miljoonan euron säästöt vuonna 2010. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa toimenpiteet, joilla ne vaativat tavara-ja palvelutoimittajiaan toimittamaan 1.1.2010 alkaen vain sähköisessä muodossa olevia laskuja (verkkolasku) ja ohjaavat kaikki ostolaskut välityspalveluiden kautta tuleviksi.<br />
<br />
<br />
Valtion tilaustenhallinta sähköistetään. Tilaustenhallintajärjestelmä Tilha on tarkoitus <br />
ottaa käyttöön Valtiokonttorin valtiovarainministeriölle ehdottaman käyttöönottosuunnitelman <br />
pohjalta vuosina 2010 -2011. Lisäksi puolustushallinnossa on otettu <br />
käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään pohjautuva tilaustenhallintajärjestelmä. <br />
Tavoitteena on, että sähköinen tilaustenhallinta kattaa kaikki valtion virastot ja laitokset <br />
vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että hankintayksiköt <br />
tekevät kaikki tavarahankintansa ja yli puolet palveluhankinnoistaan käyttöönottamansa <br />
sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän kautta vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
Sähköisen tilaustenhallinnan käyttöönotto ja laskujen automaattinen täsmäyttäminen <br />
edellyttävät, että virastot ja laitokset uudistavat ja ottavat käyttöön tilaustenhallinnassaan <br />
järjestelmän tilausprosessia tukevan toimintamallin. Hansel Oy ja valtion hankintayksiköt <br />
ryhtyvät osaltaan toimenpiteisiin, että valtionhallinnon sopimustoimittajat <br />
mahdollistavat tuotteidensa tilaamisen tilaustenhallintajärjestelmästä vuoden 2011 <br />
loppuun mennessä. Sähköiseen toimintaprosessiin siirtymisellä saavutaan hallinnossa <br />
usean miljoonan euron vuotuiset säästöt. <br />
<br />
<br />
:Valtiokonttori valmistelee 30.4.2010 mennessä suunnitelman sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden kanssa. <br />
<br />
:Ministeriöt huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten, että sähköinen tilausten hallintajärjestelmä on käytössä vuoden 2011 loppuun mennessä.<br />
<br />
=== 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen === <br />
<br />
Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe avaa mahdollisuuksia ja asettaa <br />
haasteita tilankäytön tehostamiselle jo lyhyellä aikavälillä. Uudistusten toimeenpanovaiheessa <br />
tehtävistä tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia <br />
voidaan jatkossa sopeuttaa henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan <br />
voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin. <br />
<br />
Valtion toimitilastrategiassa on linjattu keinoja tilaratkaisujen tehostamiseksi. Tilatehokkuutta <br />
voidaan nostaa, kun toimistotyyppisen tilankäytön tehokkuutta lisätään <br />
nykyisestä n. 30 -35 m2/htv tasosta 25 m2/htv tasolle (n. 15 %:n tilatehokkuuden parantuminen). <br />
Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa joustavampia ja avoimempia <br />
tilankäyttöratkaisuja. Vältetään virastojen ja laitosten sijoittumista kalleimmille <br />
alueille, ja vain ministeriöt sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan valtioneuvoston <br />
yhteydenpitotarpeen ja kulttuurirakennusten käytössä pysymisen perusteella. Tilojen <br />
joustavuutta muutoksissa voidaan lisätä hyödyntämällä ministeriöissä, virastoissa <br />
ja laitoksissa aktiivisesti vuokrasopimusten voimassaoloaikana tapahtuneet tilankäytön <br />
muutokset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen toimitilapalvelujen ja asiantuntijoiden <br />
kanssa. <br />
<br />
Valtion tilavuokrakulut ovat n. 600 milj. euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöiltä vuokratun <br />
toimistotilan määrä on n. 2 milj. m2 ja erityistilan n. 4,6 milj. m2 (v. 2010 arvio). <br />
Tilankäytön tehostaminen mahdollistaa merkittäviä säästömahdollisuuksia. <br />
Vuokrasopimukset ovat yleensä pitkiä, joten säästöjen realisoituminen edellyttää tilankäytön <br />
ennakointia. <br />
<br />
Valtion henkilöstön vähetessä ja toimitilakonseptien kehittyessä on mahdollista toteuttaa <br />
n. 15 %:n toimitilankäytön supistaminen ilman laajempia muutostoimia. Noin <br />
5 m2/hlö parannus koko hallinnon toimitilatehokkuudessa johtaisi vuoden 2010 henkilöstömäärällä <br />
n. 425 000 m2:n tilatarpeen vähennykseen ja nykyhintatasolla 16 32 <br />
milj. euron vuosittaiseen laskennalliseen säästöön valtionhallinnossa. Pitkällä aikavälillä <br />
toimitilastrategiassa tavoiteltu kokonaistilatehokkuuden parantaminen mahdollistaa <br />
edelleen lisäsäästöjä. <br />
<br />
Valtiolla on tarve lisätä aktiivista tilojen hallintaa. Tämän toteuttamiseksi ministeriöiden, <br />
virastojen ja laitosten tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen käyttöä organisaatioiden <br />
muutosprosessien toimitila-asiantuntijana. Erityisesti suurilla paikkakunnilla on <br />
valtion omia tiloja hyödyntäen mahdollista löytää tehokkaampia tilaratkaisuja myös <br />
vuokrasopimuskauden kestäessä, kun virastojen tarpeet ovat Senaatti-kiinteistöjen <br />
tiedossa. Valtion tilankäytön tehostamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi <br />
tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella <br />
tavalla. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitilaasiantuntijana. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehostamiseksi toimitilatiedot valtion omistamista kiinteistöistä ja muilta omistajilta vuokratuista tiloista kootaan yhteiseen tietojärjestelmään. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaattikiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksia rahoitetaan keskitetysti. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. <br />
<br />
:Ministeriöiden toiminnat Helsingissä pyritään sijoittamaan lähekkäin, tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja valtioneuvostokampuksen suunnittelua viedään eteenpäin ministeriöiden ja Senaattikiinteistöjen yhteistyönä. <br />
<br />
:Kaikissa tilojen korjaus-ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. <br />
<br />
:Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office tai vastaavia ympäristösertifikaatteja.<br />
<br />
=== 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen === <br />
<br />
Suurena työnantajana valtio kehittää ja hyödyntää henkilöstöhallinnon yhteisiä käytännön <br />
toimintatapoja ja välineitä. Kehitettävänä oleva valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
yhteinen tietojärjestelmä (Kieku) vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, mutta <br />
ennen sen käynnistymistä voidaan toimia seuraavasti: <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriö luo avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta sanomalehdissä valtion uuden yhteisen toimintamallin 30.4.2010 mennessä. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt, virastot ja laitokset siirtyvät samalla käyttämään lähinnä lyhennettyjä ilmoituksia. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan mahdollisuuksien mukaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee verkkopalkan käyttöönoton loppuun viemistä.<br />
<br />
HAUS kehittämiskeskus Oy muuttui 1.1.2010 lukien valtion sidosryhmäyksiköksi, <br />
joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUS Oy:n uusi asema osana <br />
valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön <br />
ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. HAUS <br />
Oy:n koulutus-ja kehittämispalvelujen laatua ja tehokkuutta verrataan edelleen vastaavien <br />
markkinakouluttajien koulutuksen laatu-ja kustannustasoon. Virastoilla säilyy <br />
edelleen mahdollisuus hankkia osaamisen kehittämispalveluita myös muualta. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.<br />
<br />
== 3 Muu yhteinen valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen kehittäminen ==<br />
<br />
=== 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen === <br />
<br />
Virkatyöhön liittyvän vuorovaikutuksen lisääntyminen on näkynyt matkustustarpeiden <br />
lisääntymisenä ja matkakustannusten jatkuvana kasvuna. Valtiovarainministeriö <br />
on käynnistänyt vuonna 2008 matkustusstrategian toimeenpanon yhteistyössä Valtiokonttorin <br />
kanssa. Tavoitteena on alentaa valtion matkustusmääriä, ja matkustuksesta <br />
aiheutuvia kustannuksia vuoden 2005 tasolle (vähennys vuoden 2008 tasosta n. <br />
16 milj. euroa, 8 %) vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi sähköinen asiointi ja <br />
demokratia -ohjelman (SADe) yhtenä linjauksena on videoneuvotteluyhteyksien ja <br />
etäpalvelujen käytön edistäminen kotimaan matkustuksen korvaajana. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen on mahdollista vaikuttaa edullisen matkustusvälineen <br />
valinnalla, delegaatiokokoja tarkastelemalla sekä puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä <br />
laajemmin hyödyntämällä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee kehittää <br />
omia matkustuskäytäntöjään ja -kulttuuriaan sekä organisoida matkahallintoaan siten, <br />
että matkustuskustannusten alentamistavoitteet saavutetaan ja niiden saavuttamista <br />
seurataan. <br />
<br />
Virkamatkoilla hyödynnetään edullisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksissä suositaan paikallisia <br />
ilmaisia tai maksullisia langattomia verkkoja. Kukin organisaatio huolehtii siitä, <br />
että heidän käyttämänsä tietoturvaratkaisut mahdollistavat tämän. Valtiovarainministeriö <br />
vastaa yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa siitä, että toimintatapa on <br />
mahdollinen tulevissa yhteisissä palveluissa. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus-ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä. <br />
<br />
:Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 -6/2010 elokuussa valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat hallinnonaloittain vuoden 2010 aikana puhelin-ja videoneuvottelulaitteistojen käytön ja tarpeen sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä keskeisten hallinnon yhteistyökumppaniensa kanssa. Etäyhteyksissä hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Hansel Oy yhdessä valtiovarainministeriön kanssa vastaa tarvittavista laite-ja datainfran puitesopimuksiin liittyvistä järjestelyistä.<br />
<br />
=== 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt === <br />
<br />
Tietojärjestelmän hankintakustannus on noin 20 -30 % sen koko elinkaaren kustannuksista. <br />
Hankkeiden kustannuslaskelmat tulee laatia huolella, säästöt tulee arvioida <br />
realistisesti ja käyttöönotosta sekä sen vaatimista muutoksista tulee huolehtia. Erityistä <br />
huomiota on kiinnitettävä hallinnollisen taakan muutoksiin. Yhteentoimivuuden <br />
vaatimukset korostuvat ja organisaatioiden välinen tiedonsiirto lisääntyy, mikä <br />
edellyttää yhteisiä arkkitehtuureja eli yhteisiä menettelyjä ja standardeja. Ennen uuden <br />
hankkeen käynnistämistä selvitetään olemassa olevat ratkaisut. Käytöntuen kustannuksia <br />
voidaan alentaa rakentamalla helppokäyttöisiä järjestelmiä ja vähentämällä <br />
käyttäjätunnuksien määrää kertakirjautumisella. Kevään 2010 aikana SADeohjelmassa <br />
valmistellaan lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja konserniohjauksen <br />
tiivistämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. <br />
<br />
Säästöjen aikaansaaminen edellyttää yleensä muutoksia myös prosesseihin ja toimintatapoihin. <br />
Prosessien yhtenäistäminen, yhtenäinen arkkitehtuuri, helppokäyttöiset <br />
järjestelmät ja yhteiset rajapinnat tuovat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä sekä <br />
hankkeissa että toiminnassa. Esimerkiksi julkaisujärjestelmien yhtenäistämisen kautta <br />
säästö yhdelle virastolle olisi 100 000 -200 00 euroa elinkaarikustannuksista, mutta <br />
huomattavasti merkittävämmät säästöt on saavutettavissa toimintatapojen muutosten <br />
kautta. <br />
<br />
Tietojärjestelmien kautta saatavia kustannussäästöjä toteutetaan seuraavin toimenpitein: <br />
<br />
1. Valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. <br />
Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa <br />
hallinnonalansa arkkitehtuureja. <br />
<br />
2. Virastojen tulisi pyrkiä yhteen puhelinliittymään henkilöä kohden. Suositeltava <br />
henkilökohtainen puhelin on matkapuhelin. Yhteiskäytössä kuten asiakaspalvelupisteissä <br />
voidaan käyttää muita puhelimia. <br />
<br />
3. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria <br />
ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. <br />
<br />
4. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien <br />
mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on <br />
VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). <br />
<br />
5. Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset <br />
omaan verkkoonsa. <br />
<br />
6. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä <br />
valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation <br />
on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
7. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan <br />
osalta. <br />
<br />
8. Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi <br />
yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen <br />
taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin <br />
tekemisestä omissa hankkeissaan. <br />
<br />
9. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut <br />
sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista syistä.<br />
<br />
=== 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen === <br />
<br />
Hallinnonalojen painatuspalvelujen kustannukset olivat ilman yliopistoja vuonna <br />
2008 n. 24 milj. euroa. Julkaisukustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella kilpailuttamisella <br />
ja siirtämällä paperijulkaisut kokonaan verkkojulkaisuiksi. <br />
<br />
Julkaisujärjestelmiin sisällytetty sähköisten julkaisujen tilauspalvelu vähentää jakeluita <br />
ja helpottaa jakelulistojen ylläpitoa. Kun ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat <br />
valtionhallinnon yhteisen verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuurin sekä asianhallin-<br />
ta-ja asiointijärjestelmät käyttöön sitä mukaa kun niitä on tarjolla, vähenee julkaisujen <br />
painattamisen ja tulostamisen tarve ja kustannukset edelleen tulevina vuosina. <br />
<br />
Toimintatapojen muutoksilla ja yhteishankinnan puitesopimusten laajalla käytöllä <br />
voidaan vähentää ministeriöiden, virastojen ja laitosten painatuskustannuksia 15 -20 <br />
% eli n. 1,5 -2 milj. euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa. Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. <br />
<br />
:Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. <br />
<br />
:Ministeriöt käyttävät valtioneuvoston hankerekisteriä (HARE) täysipainoisesti.<br />
<br />
== 4 Periaatepäätöksen seuranta == <br />
<br />
Periaatepäätöksen toteuttamista valmistellaan Valtiovarainministeriössä ja sitä seurataan <br />
osana valtion tilinpäätöskertomuksen v. 2010 ja v. 2011 liittyvää raportointia.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_valtion_pysyvien_toimintamenos%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen_aikaansaamisesta&diff=27741Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta2014-12-01T11:54:22Z<p>Vaula: /* 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen */</p>
<hr />
<div>VALTIOVARAINMINISTERIÖ Liite 1 <br />
<br />
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VALTION PYSYVIEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
JA MUIDEN VUODEN 2010 ERILLISTEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
AIKAANSAAMISESTA 4.2.2010<br />
<br />
Valtio on viime vuosina kehittänyt yhteisiä tuki-ja palvelutoimintoja sekä investoinut <br />
niiden kehittämiseksi laajoihin tietojärjestelmiin. Kehittämistyö on monilta osin <br />
vielä kesken tai valmisteluvaiheessa. <br />
<br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, mikä on <br />
näkynyt toiminnan tehostumisena ja valtiotasolla saavutettuina säästöinä. Kokonaisvaltainen <br />
käyttöönotto on vielä kesken, mihin on osaltaan vaikuttanut toimivallan hajanaisuus. <br />
Tehtyjä kehittämisinvestointeja täysimääräisesti hyödyntämällä virastojen <br />
ja laitosten toiminta on kehitettävissä edelleen siten, että toimintamenoihin saadaan <br />
pysyviä säästöjä. Toiminnan uudistuksilla on mahdollista myös parantaa kansalaisille <br />
tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen ja prosessien kehittämisen tulee <br />
johtaa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. <br />
<br />
<br />
Valtion suurin vuotuinen kulutusmenojen alue on ollut työvoimakustannukset (49 % <br />
v. 2008 eli n. 5,8 miljardia euroa). Työvoimakustannuksista palkkojen osuus on ollut <br />
n. 4,7 miljardia euroa ja muiden välillisten työvoimakustannusten osuus n. 100 milj. <br />
euroa. Eläkkeet ovat olleet n. 3,4 miljardia euroa ja muut kulutusmenot n. 1,3 miljardia <br />
euroa. Valtionhallinnon tavara-ja palveluhankinnat ovat vuodessa n. 3,0 miljardia <br />
euroa ja toimitilavuokrat n. 0,9 miljardia euroa. <br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen <br />
ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia <br />
talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. <br />
Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä <br />
ja -käytäntöjä, viestintä-ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus-<br />
ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa <br />
vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta <br />
tulee myös seurata. <br />
<br />
Tässä periaatepäätöksessä linjataan joitakin yhteisten palveluiden tuottamiseen liittyviä <br />
periaatteita ja toimintatapoja sekä annetaan virastoille ja laitoksille keinoja selvitä <br />
valtion kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hallinnon ja palveluiden digitalisoinnin <br />
konserniohjauksen periaatteiden osalta on valtiovarainministeriössä käynnissä <br />
erillinen valmistelutyö, josta linjauksia on odotettavissa kevään aikana. <br />
<br />
Tämän periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttamisella mahdollistetaan valtionhallinnossa <br />
30 milj. euron pysyvät toimintamenosäästöt vuodelle 2010. Periaatepäätöksen <br />
pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet mahdollistavat lisäksi kymmenien <br />
miljoonien eurojen vuotuiset lisäsäästöt vuosina 2011 -2014. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee omassa toiminnassaan sekä virastojen ja laitosten tulosohjauksessa panna toimeen tämän periaatepäätöksen linjaukset.<br />
<br />
<br />
Edellä todetuista yleisistä lähtökohdista valtioneuvosto on tänään, asian oltua valtioneuvoston <br />
raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, päättänyt tehdä seuraavan pysyvien <br />
toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi koskevan periaatepäätöksen. <br />
<br />
== Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen == <br />
<br />
Valtiolla on useita koko valtionhallinnolle konsernipalveluja tarjoavia ja kehittäviä <br />
yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävänä on mm. saada aikaan tuottavuushyötyjä ja <br />
säästöjä valtionhallinnossa sekä kehittää toimialueensa toimintaprosesseja ja palvelutuotantoa <br />
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. <br />
<br />
Valtionhallinnolle konsernipalveluja tuottavat organisaatiot: <br />
<br />
Organisaatio Palvelurooli hallinnossa Tehostamisalue <br />
hallinnossa <br />
Alueen arvioitu <br />
kokonaissäästöpotentiaali <br />
(%) <br />
Palvelun <br />
hinnoitteluperiaate* <br />
Hansel Oy Valtion keskitetyt hankinnat ja <br />
puitesopimuskilpailutukset, <br />
hankintaosaaminen, sopimushallinta <br />
ja konsernipalveluorganisaatioiden <br />
kanssa tehtävä <br />
hankintayhteistyö <br />
Valtion hankintatoimi <br />
15 -20 % 2 <br />
HAUS kehittämiskeskus <br />
Oy <br />
Hallinnon koulutuspalvelut ja <br />
hallinnon kehittäminen <br />
Valtion henkilöstöhallinto <br />
15 % 1 <br />
Senaattikiinteistöt <br />
Valtion kiinteistöjen keskitetty <br />
omistaminen, toimitilojen tarjoaminen, <br />
toimitilapalvelut ja <br />
kiinteistöjen omistajatehtävät <br />
Valtion tilahallinto <br />
15 % 1 <br />
Valtiokonttori Valtion rahoitushuolto, velanhoito, <br />
antolainojen ja korkotukien <br />
hoito, takausten hoito, <br />
maksuvapautusasiat, eläkkeiden <br />
hoito ja maksatukset, valtiolle <br />
tulevat perinnöt, erilaiset <br />
vahingonkorvaukset, työkyvyn <br />
ylläpito, keskuskirjanpito ja <br />
muu konsernin tietotuotanto, <br />
maksuliike ja muu talous-ja <br />
henkilöstöhallinnon prosessien <br />
ohjaus <br />
Valtion IT-palvelukeskus <br />
(VIP): valtion yhteiset IT-<br />
palvelut ja järjestelmät, toimittajahallinta <br />
Valtion henkilöstöpalvelut yksikkö: <br />
henkilöstömuutoksen <br />
ja -suunnittelun tuki hallinnossa <br />
Konsernipalvelut, <br />
hallinnon prosessit <br />
ja yhteiset IT-<br />
järjestelmät, valtion <br />
tietohallinto, <br />
valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallinto <br />
15 -20 % 2, 3 <br />
Palkeet Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
palvelukeskuspalvelut <br />
Valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallintopalvelut <br />
15 -20 % 2 <br />
* Periaatteita on selostettu tarkemmin myöhemmin tässä päätöksessä <br />
<br />
Yleisenä tavoitteena on, että vertailukelpoisella laatu-ja tuotetasolla valtion sisäiset <br />
palvelukeskukset, osakeyhtiöt ja liikelaitokset tuottavat palveluja edullisemmin kuin <br />
vastaavat markkinatoimijat. Lisäksi tavoitteena on, että virastojen ja laitosten tarve <br />
resursoida näihin palveluihin ja toimintoihin vähenee tavoitellusti ja palvelujen tasalaatuisuus <br />
koko ketjun osalta varmistuu. Prosessien tehokkuudessa arviointitaso on <br />
koko valtionhallinto. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriön vastuulla on, että valtion konsernipalveluiden tuottajien kustannustehokkuutta kehitetään siten, että yhteiset palvelut takaavat valtiokonsernille selkeän tuottavuuden nousun ja kustannussäästöt. Valtiovarainministeriö seuraa palvelujen kustannuksien ja laatutason kehitystä sekä vertaa niitä mahdollisuuksien mukaan vastaaviin markkinoilta ostettuihin palveluihin. <br />
<br />
:Ministeriön vastuulla on huolehtia uudistusten toteuttamiseen tähtäävien prosessien ja muutosten toimeenpano hallinnonalallaan.<br />
<br />
<br />
Valtion yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminta on järjestetty tai sitä ollaan <br />
järjestämässä asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Palvelujen maksullisuus on tärkeää <br />
valtion sisäisessä toiminnassa silloin kun maksuilla on tarve ohjata palvelujen kysyntää, <br />
kuten toimitilojen ja virastolle varattavien tietojärjestelmien käyttölisenssien <br />
määrää jne. Maksullisuus palvelee myös kustannusten oikeaa aiheuttamisperiaatteen <br />
mukaista kohdistamista. <br />
<br />
Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön <br />
luonne. Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista <br />
toimintaympäristöä ja hinnoitteluperiaatetta: <br />
<br />
1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä <br />
markkinoita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut <br />
ovat markkinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä <br />
palvelu hankitaan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti <br />
liiketaloudellisin periaattein. <br />
<br />
2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai <br />
olosuhteissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja <br />
laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen <br />
tai tietojärjestelmäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan <br />
palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa <br />
omakustannusperiaatteen mukaisesti. <br />
<br />
3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei <br />
voi vaikuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä <br />
palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion <br />
velanhoito, rahoitushuolto ja keskuskirjanpito. <br />
<br />
4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää <br />
valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen <br />
maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi. <br />
<br />
:<big>Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu-ja muiden vaatimusten mukaisesti. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö organisoi konsernipalveluita tuottavien palveluntuottajien hinnoittelun ja laadun seurannan.</big> <br />
<br />
Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon <br />
palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen <br />
ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Edellä mainittuja periaatteita <br />
noudatetaan myös tällaisten palvelutuottajien kohdalla.<br />
<br />
== 2 Konsernipalveluiden käytön voimakas lisääminen koko valtionhallinnossa == <br />
<br />
=== 2.1 Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen === <br />
<br />
==== 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen ==== <br />
<br />
Valtion hankintatoimea uudistettiin 2000-luvun alkupuolella. Tavara-ja palveluhankinnoissa <br />
hankintojen kilpailuttamista keskitettiin valtion yhteishankintayksikkönä <br />
toimivalle Hansel Oy:lle. Yhteishankintojen volyymi on kasvanut viime vuosina <br />
voimakkaasti, minkä seurauksena on saavutettu merkittäviä säästöjä hankintaprosessin <br />
kustannuksissa ja hankintojen hintatasossa. Palveluiden käytön lisääntyessä yhteishankintayksikön <br />
omakustannushinnoitteluun perustuvaa palvelumaksua on laskettu. <br />
<br />
<br />
Valtion hankinnoista runsas 1 miljardi euroa on luonteeltaan yhteishankintaan soveltuvia. <br />
Hansel Oy:n puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat ovat vuonna 2009 arviolta <br />
530 milj. euroa, joten yhteishankintaan soveltuvasta potentiaalista on saavutettu <br />
runsas puolet. Keskitetyn hankintamallin käyttö tuo tutkimusten mukaan säästöjä <br />
noin 15 -20 % hankintakustannuksista hajautettuun malliin verrattuna. Yhteishankintoja <br />
lisäämällä noin miljardiin euroon voidaan jo saavutetun arviolta noin 110 <br />
milj. euron vuotuisen säästön lisäksi mahdollistaa ministeriöille, virastoille ja laitoksille <br />
lisäsäästöjä vielä yhteensä 70 -100 milj. euroa vuosittain. <br />
<br />
<br />
:Yhteishankintojen tavoitetasoksi vuodelle 2010 asetetaan 600 milj. euroa, mikä mahdollistaa 20 milj. euron lisäsäästöt valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 milj. euroa ja 710 milj. euroa vuodelle 2012. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus-ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. <br />
<br />
:Hansel Oy selvittää 30.6.2010 mennessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa keskitettyjen puitejärjestelyiden uusia kohdealueita ja säästömahdollisuuksia sekä raportoi havainnot valtiovarainministeriölle. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö ohjaa hankintoja vuoden 2010 aikana tarvittaessa keskitetysti kilpailutettujen puitesopimusten kautta toteutettavaksi talousarviolain 22 a §:n antamin toimivaltuuksin.<br />
<br />
<br />
2.1.2 Valtion hankintatoimen kehittäminen ja tehostaminen <br />
<br />
Valtion hankintastrategia uudistettiin vuonna 2009. Hankintastrategian toimeenpanoohjelma <br />
sisältää useita kehittämistoimenpiteitä ministeriöiden, virastojen ja laitosten <br />
hankintatoimen johtamisen sekä hankinnan suunnittelun, toteutuksen ja tilaamisen <br />
tehostamiseksi. Osaava ja yhteistyökykyinen hankintatoimi mahdollistaa säästöjen <br />
toteutusta myös niissä hankinnoissa, joita toteutetaan yhteishankintojen ulkopuolella. <br />
Hyvin johdettu ja organisoitu, toimintaan integroitu ja selkeästi vastuutettu hankintatoimi <br />
ei välttämättä edellytä lisäresursseja, mutta parantaa mm. hankintojen hallinnointia, <br />
oikea-aikaista toteuttamista, toimittajaohjausta ja lopputuloksen laatua hankintayksiköissä. <br />
Yhteishankintasopimusten kanssa päällekkäisiä sopimuksia karsimalla <br />
helpotetaan mm. sähköiseen tilaustenhallintaan siirtymistä valtionhallinnossa. <br />
<br />
Valtion konsernipalveluiden tuottajien toimintatapoja voidaan kehittää siten, että ne <br />
toimivat hankinnoissa osaamisalueensa palveluiden kokoajina (palveluintegraattoreina). <br />
Palveluintegraattorit suunnittelevat ja ohjaavat hankittavien palveluiden kehittämistä <br />
integrointialueellaan ja toimivat hankinnassa tiiviissä yhteistyössä Hansel <br />
Oy:n kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi palveluiden kokoamisessa käytetään <br />
keskitetysti kilpailutettuja puitejärjestelyjä, kun se on mahdollista. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010 aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriön johdolla konsernipalveluiden tuottajat organisoidaan toimimaan hankinnoissa osaamisalueensa palveluintegraattoreina vuoden 2010 aikana.<br />
<br />
<br />
Valtiokonttorin 26.10.2009 antaman ohjeen mukaisesti valtiolla tulee siirtyä täysin <br />
sähköiseen ostolaskujen välitykseen ja vastaanottoon 1.1.2010 alkaen. Myös myyntilaskujen <br />
sähköistämistä tulee lisätä nykyisestä tasosta. Verkkolaskun käyttöön siirtymisellä <br />
saavutetaan vajaan miljoonan euron säästöt vuonna 2010. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa toimenpiteet, joilla ne vaativat tavara-ja palvelutoimittajiaan toimittamaan 1.1.2010 alkaen vain sähköisessä muodossa olevia laskuja (verkkolasku) ja ohjaavat kaikki ostolaskut välityspalveluiden kautta tuleviksi.<br />
<br />
<br />
Valtion tilaustenhallinta sähköistetään. Tilaustenhallintajärjestelmä Tilha on tarkoitus <br />
ottaa käyttöön Valtiokonttorin valtiovarainministeriölle ehdottaman käyttöönottosuunnitelman <br />
pohjalta vuosina 2010 -2011. Lisäksi puolustushallinnossa on otettu <br />
käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään pohjautuva tilaustenhallintajärjestelmä. <br />
Tavoitteena on, että sähköinen tilaustenhallinta kattaa kaikki valtion virastot ja laitokset <br />
vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että hankintayksiköt <br />
tekevät kaikki tavarahankintansa ja yli puolet palveluhankinnoistaan käyttöönottamansa <br />
sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän kautta vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
Sähköisen tilaustenhallinnan käyttöönotto ja laskujen automaattinen täsmäyttäminen <br />
edellyttävät, että virastot ja laitokset uudistavat ja ottavat käyttöön tilaustenhallinnassaan <br />
järjestelmän tilausprosessia tukevan toimintamallin. Hansel Oy ja valtion hankintayksiköt <br />
ryhtyvät osaltaan toimenpiteisiin, että valtionhallinnon sopimustoimittajat <br />
mahdollistavat tuotteidensa tilaamisen tilaustenhallintajärjestelmästä vuoden 2011 <br />
loppuun mennessä. Sähköiseen toimintaprosessiin siirtymisellä saavutaan hallinnossa <br />
usean miljoonan euron vuotuiset säästöt. <br />
<br />
<br />
:Valtiokonttori valmistelee 30.4.2010 mennessä suunnitelman sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden kanssa. <br />
<br />
:Ministeriöt huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten, että sähköinen tilausten hallintajärjestelmä on käytössä vuoden 2011 loppuun mennessä.<br />
<br />
=== 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen === <br />
<br />
Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe avaa mahdollisuuksia ja asettaa <br />
haasteita tilankäytön tehostamiselle jo lyhyellä aikavälillä. Uudistusten toimeenpanovaiheessa <br />
tehtävistä tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia <br />
voidaan jatkossa sopeuttaa henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan <br />
voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin. <br />
<br />
Valtion toimitilastrategiassa on linjattu keinoja tilaratkaisujen tehostamiseksi. Tilatehokkuutta <br />
voidaan nostaa, kun toimistotyyppisen tilankäytön tehokkuutta lisätään <br />
nykyisestä n. 30 -35 m2/htv tasosta 25 m2/htv tasolle (n. 15 %:n tilatehokkuuden parantuminen). <br />
Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa joustavampia ja avoimempia <br />
tilankäyttöratkaisuja. Vältetään virastojen ja laitosten sijoittumista kalleimmille <br />
alueille, ja vain ministeriöt sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan valtioneuvoston <br />
yhteydenpitotarpeen ja kulttuurirakennusten käytössä pysymisen perusteella. Tilojen <br />
joustavuutta muutoksissa voidaan lisätä hyödyntämällä ministeriöissä, virastoissa <br />
ja laitoksissa aktiivisesti vuokrasopimusten voimassaoloaikana tapahtuneet tilankäytön <br />
muutokset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen toimitilapalvelujen ja asiantuntijoiden <br />
kanssa. <br />
<br />
Valtion tilavuokrakulut ovat n. 600 milj. euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöiltä vuokratun <br />
toimistotilan määrä on n. 2 milj. m2 ja erityistilan n. 4,6 milj. m2 (v. 2010 arvio). <br />
Tilankäytön tehostaminen mahdollistaa merkittäviä säästömahdollisuuksia. <br />
Vuokrasopimukset ovat yleensä pitkiä, joten säästöjen realisoituminen edellyttää tilankäytön <br />
ennakointia. <br />
<br />
Valtion henkilöstön vähetessä ja toimitilakonseptien kehittyessä on mahdollista toteuttaa <br />
n. 15 %:n toimitilankäytön supistaminen ilman laajempia muutostoimia. Noin <br />
5 m2/hlö parannus koko hallinnon toimitilatehokkuudessa johtaisi vuoden 2010 henkilöstömäärällä <br />
n. 425 000 m2:n tilatarpeen vähennykseen ja nykyhintatasolla 16 32 <br />
milj. euron vuosittaiseen laskennalliseen säästöön valtionhallinnossa. Pitkällä aikavälillä <br />
toimitilastrategiassa tavoiteltu kokonaistilatehokkuuden parantaminen mahdollistaa <br />
edelleen lisäsäästöjä. <br />
<br />
Valtiolla on tarve lisätä aktiivista tilojen hallintaa. Tämän toteuttamiseksi ministeriöiden, <br />
virastojen ja laitosten tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen käyttöä organisaatioiden <br />
muutosprosessien toimitila-asiantuntijana. Erityisesti suurilla paikkakunnilla on <br />
valtion omia tiloja hyödyntäen mahdollista löytää tehokkaampia tilaratkaisuja myös <br />
vuokrasopimuskauden kestäessä, kun virastojen tarpeet ovat Senaatti-kiinteistöjen <br />
tiedossa. Valtion tilankäytön tehostamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi <br />
tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella <br />
tavalla. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitilaasiantuntijana. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehostamiseksi toimitilatiedot valtion omistamista kiinteistöistä ja muilta omistajilta vuokratuista tiloista kootaan yhteiseen tietojärjestelmään. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaattikiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksia rahoitetaan keskitetysti. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. <br />
<br />
:Ministeriöiden toiminnat Helsingissä pyritään sijoittamaan lähekkäin, tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja valtioneuvostokampuksen suunnittelua viedään eteenpäin ministeriöiden ja Senaattikiinteistöjen yhteistyönä. <br />
<br />
:Kaikissa tilojen korjaus-ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. <br />
<br />
:Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office tai vastaavia ympäristösertifikaatteja.<br />
<br />
=== 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen === <br />
<br />
Suurena työnantajana valtio kehittää ja hyödyntää henkilöstöhallinnon yhteisiä käytännön <br />
toimintatapoja ja välineitä. Kehitettävänä oleva valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
yhteinen tietojärjestelmä (Kieku) vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, mutta <br />
ennen sen käynnistymistä voidaan toimia seuraavasti: <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö luo avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta sanomalehdissä valtion uuden yhteisen toimintamallin 30.4.2010 mennessä. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt, virastot ja laitokset siirtyvät samalla käyttämään lähinnä lyhennettyjä ilmoituksia. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan mahdollisuuksien mukaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee verkkopalkan käyttöönoton loppuun viemistä.<br />
<br />
HAUS kehittämiskeskus Oy muuttui 1.1.2010 lukien valtion sidosryhmäyksiköksi, <br />
joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUS Oy:n uusi asema osana <br />
valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön <br />
ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. HAUS <br />
Oy:n koulutus-ja kehittämispalvelujen laatua ja tehokkuutta verrataan edelleen vastaavien <br />
markkinakouluttajien koulutuksen laatu-ja kustannustasoon. Virastoilla säilyy <br />
edelleen mahdollisuus hankkia osaamisen kehittämispalveluita myös muualta. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.<br />
<br />
== 3 Muu yhteinen valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen kehittäminen ==<br />
<br />
=== 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen === <br />
<br />
Virkatyöhön liittyvän vuorovaikutuksen lisääntyminen on näkynyt matkustustarpeiden <br />
lisääntymisenä ja matkakustannusten jatkuvana kasvuna. Valtiovarainministeriö <br />
on käynnistänyt vuonna 2008 matkustusstrategian toimeenpanon yhteistyössä Valtiokonttorin <br />
kanssa. Tavoitteena on alentaa valtion matkustusmääriä, ja matkustuksesta <br />
aiheutuvia kustannuksia vuoden 2005 tasolle (vähennys vuoden 2008 tasosta n. <br />
16 milj. euroa, 8 %) vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi sähköinen asiointi ja <br />
demokratia -ohjelman (SADe) yhtenä linjauksena on videoneuvotteluyhteyksien ja <br />
etäpalvelujen käytön edistäminen kotimaan matkustuksen korvaajana. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen on mahdollista vaikuttaa edullisen matkustusvälineen <br />
valinnalla, delegaatiokokoja tarkastelemalla sekä puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä <br />
laajemmin hyödyntämällä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee kehittää <br />
omia matkustuskäytäntöjään ja -kulttuuriaan sekä organisoida matkahallintoaan siten, <br />
että matkustuskustannusten alentamistavoitteet saavutetaan ja niiden saavuttamista <br />
seurataan. <br />
<br />
Virkamatkoilla hyödynnetään edullisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksissä suositaan paikallisia <br />
ilmaisia tai maksullisia langattomia verkkoja. Kukin organisaatio huolehtii siitä, <br />
että heidän käyttämänsä tietoturvaratkaisut mahdollistavat tämän. Valtiovarainministeriö <br />
vastaa yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa siitä, että toimintatapa on <br />
mahdollinen tulevissa yhteisissä palveluissa. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus-ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä. <br />
<br />
:Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 -6/2010 elokuussa valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat hallinnonaloittain vuoden 2010 aikana puhelin-ja videoneuvottelulaitteistojen käytön ja tarpeen sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä keskeisten hallinnon yhteistyökumppaniensa kanssa. Etäyhteyksissä hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Hansel Oy yhdessä valtiovarainministeriön kanssa vastaa tarvittavista laite-ja datainfran puitesopimuksiin liittyvistä järjestelyistä.<br />
<br />
=== 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt === <br />
<br />
Tietojärjestelmän hankintakustannus on noin 20 -30 % sen koko elinkaaren kustannuksista. <br />
Hankkeiden kustannuslaskelmat tulee laatia huolella, säästöt tulee arvioida <br />
realistisesti ja käyttöönotosta sekä sen vaatimista muutoksista tulee huolehtia. Erityistä <br />
huomiota on kiinnitettävä hallinnollisen taakan muutoksiin. Yhteentoimivuuden <br />
vaatimukset korostuvat ja organisaatioiden välinen tiedonsiirto lisääntyy, mikä <br />
edellyttää yhteisiä arkkitehtuureja eli yhteisiä menettelyjä ja standardeja. Ennen uuden <br />
hankkeen käynnistämistä selvitetään olemassa olevat ratkaisut. Käytöntuen kustannuksia <br />
voidaan alentaa rakentamalla helppokäyttöisiä järjestelmiä ja vähentämällä <br />
käyttäjätunnuksien määrää kertakirjautumisella. Kevään 2010 aikana SADeohjelmassa <br />
valmistellaan lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja konserniohjauksen <br />
tiivistämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. <br />
<br />
Säästöjen aikaansaaminen edellyttää yleensä muutoksia myös prosesseihin ja toimintatapoihin. <br />
Prosessien yhtenäistäminen, yhtenäinen arkkitehtuuri, helppokäyttöiset <br />
järjestelmät ja yhteiset rajapinnat tuovat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä sekä <br />
hankkeissa että toiminnassa. Esimerkiksi julkaisujärjestelmien yhtenäistämisen kautta <br />
säästö yhdelle virastolle olisi 100 000 -200 00 euroa elinkaarikustannuksista, mutta <br />
huomattavasti merkittävämmät säästöt on saavutettavissa toimintatapojen muutosten <br />
kautta. <br />
<br />
Tietojärjestelmien kautta saatavia kustannussäästöjä toteutetaan seuraavin toimenpitein: <br />
<br />
1. Valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. <br />
Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa <br />
hallinnonalansa arkkitehtuureja. <br />
<br />
2. Virastojen tulisi pyrkiä yhteen puhelinliittymään henkilöä kohden. Suositeltava <br />
henkilökohtainen puhelin on matkapuhelin. Yhteiskäytössä kuten asiakaspalvelupisteissä <br />
voidaan käyttää muita puhelimia. <br />
<br />
3. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria <br />
ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. <br />
<br />
4. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien <br />
mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on <br />
VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). <br />
<br />
5. Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset <br />
omaan verkkoonsa. <br />
<br />
6. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä <br />
valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation <br />
on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
7. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan <br />
osalta. <br />
<br />
8. Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi <br />
yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen <br />
taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin <br />
tekemisestä omissa hankkeissaan. <br />
<br />
9. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut <br />
sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista syistä.<br />
<br />
=== 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen === <br />
<br />
Hallinnonalojen painatuspalvelujen kustannukset olivat ilman yliopistoja vuonna <br />
2008 n. 24 milj. euroa. Julkaisukustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella kilpailuttamisella <br />
ja siirtämällä paperijulkaisut kokonaan verkkojulkaisuiksi. <br />
<br />
Julkaisujärjestelmiin sisällytetty sähköisten julkaisujen tilauspalvelu vähentää jakeluita <br />
ja helpottaa jakelulistojen ylläpitoa. Kun ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat <br />
valtionhallinnon yhteisen verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuurin sekä asianhallin-<br />
ta-ja asiointijärjestelmät käyttöön sitä mukaa kun niitä on tarjolla, vähenee julkaisujen <br />
painattamisen ja tulostamisen tarve ja kustannukset edelleen tulevina vuosina. <br />
<br />
Toimintatapojen muutoksilla ja yhteishankinnan puitesopimusten laajalla käytöllä <br />
voidaan vähentää ministeriöiden, virastojen ja laitosten painatuskustannuksia 15 -20 <br />
% eli n. 1,5 -2 milj. euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa. Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. <br />
<br />
:Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. <br />
<br />
:Ministeriöt käyttävät valtioneuvoston hankerekisteriä (HARE) täysipainoisesti.<br />
<br />
== 4 Periaatepäätöksen seuranta == <br />
<br />
Periaatepäätöksen toteuttamista valmistellaan Valtiovarainministeriössä ja sitä seurataan <br />
osana valtion tilinpäätöskertomuksen v. 2010 ja v. 2011 liittyvää raportointia.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_valtion_pysyvien_toimintamenos%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen_aikaansaamisesta&diff=27740Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta2014-12-01T11:54:06Z<p>Vaula: /* 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen */</p>
<hr />
<div>VALTIOVARAINMINISTERIÖ Liite 1 <br />
<br />
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VALTION PYSYVIEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
JA MUIDEN VUODEN 2010 ERILLISTEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
AIKAANSAAMISESTA 4.2.2010<br />
<br />
Valtio on viime vuosina kehittänyt yhteisiä tuki-ja palvelutoimintoja sekä investoinut <br />
niiden kehittämiseksi laajoihin tietojärjestelmiin. Kehittämistyö on monilta osin <br />
vielä kesken tai valmisteluvaiheessa. <br />
<br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, mikä on <br />
näkynyt toiminnan tehostumisena ja valtiotasolla saavutettuina säästöinä. Kokonaisvaltainen <br />
käyttöönotto on vielä kesken, mihin on osaltaan vaikuttanut toimivallan hajanaisuus. <br />
Tehtyjä kehittämisinvestointeja täysimääräisesti hyödyntämällä virastojen <br />
ja laitosten toiminta on kehitettävissä edelleen siten, että toimintamenoihin saadaan <br />
pysyviä säästöjä. Toiminnan uudistuksilla on mahdollista myös parantaa kansalaisille <br />
tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen ja prosessien kehittämisen tulee <br />
johtaa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. <br />
<br />
<br />
Valtion suurin vuotuinen kulutusmenojen alue on ollut työvoimakustannukset (49 % <br />
v. 2008 eli n. 5,8 miljardia euroa). Työvoimakustannuksista palkkojen osuus on ollut <br />
n. 4,7 miljardia euroa ja muiden välillisten työvoimakustannusten osuus n. 100 milj. <br />
euroa. Eläkkeet ovat olleet n. 3,4 miljardia euroa ja muut kulutusmenot n. 1,3 miljardia <br />
euroa. Valtionhallinnon tavara-ja palveluhankinnat ovat vuodessa n. 3,0 miljardia <br />
euroa ja toimitilavuokrat n. 0,9 miljardia euroa. <br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen <br />
ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia <br />
talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. <br />
Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä <br />
ja -käytäntöjä, viestintä-ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus-<br />
ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa <br />
vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta <br />
tulee myös seurata. <br />
<br />
Tässä periaatepäätöksessä linjataan joitakin yhteisten palveluiden tuottamiseen liittyviä <br />
periaatteita ja toimintatapoja sekä annetaan virastoille ja laitoksille keinoja selvitä <br />
valtion kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hallinnon ja palveluiden digitalisoinnin <br />
konserniohjauksen periaatteiden osalta on valtiovarainministeriössä käynnissä <br />
erillinen valmistelutyö, josta linjauksia on odotettavissa kevään aikana. <br />
<br />
Tämän periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttamisella mahdollistetaan valtionhallinnossa <br />
30 milj. euron pysyvät toimintamenosäästöt vuodelle 2010. Periaatepäätöksen <br />
pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet mahdollistavat lisäksi kymmenien <br />
miljoonien eurojen vuotuiset lisäsäästöt vuosina 2011 -2014. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee omassa toiminnassaan sekä virastojen ja laitosten tulosohjauksessa panna toimeen tämän periaatepäätöksen linjaukset.<br />
<br />
<br />
Edellä todetuista yleisistä lähtökohdista valtioneuvosto on tänään, asian oltua valtioneuvoston <br />
raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, päättänyt tehdä seuraavan pysyvien <br />
toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi koskevan periaatepäätöksen. <br />
<br />
== Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen == <br />
<br />
Valtiolla on useita koko valtionhallinnolle konsernipalveluja tarjoavia ja kehittäviä <br />
yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävänä on mm. saada aikaan tuottavuushyötyjä ja <br />
säästöjä valtionhallinnossa sekä kehittää toimialueensa toimintaprosesseja ja palvelutuotantoa <br />
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. <br />
<br />
Valtionhallinnolle konsernipalveluja tuottavat organisaatiot: <br />
<br />
Organisaatio Palvelurooli hallinnossa Tehostamisalue <br />
hallinnossa <br />
Alueen arvioitu <br />
kokonaissäästöpotentiaali <br />
(%) <br />
Palvelun <br />
hinnoitteluperiaate* <br />
Hansel Oy Valtion keskitetyt hankinnat ja <br />
puitesopimuskilpailutukset, <br />
hankintaosaaminen, sopimushallinta <br />
ja konsernipalveluorganisaatioiden <br />
kanssa tehtävä <br />
hankintayhteistyö <br />
Valtion hankintatoimi <br />
15 -20 % 2 <br />
HAUS kehittämiskeskus <br />
Oy <br />
Hallinnon koulutuspalvelut ja <br />
hallinnon kehittäminen <br />
Valtion henkilöstöhallinto <br />
15 % 1 <br />
Senaattikiinteistöt <br />
Valtion kiinteistöjen keskitetty <br />
omistaminen, toimitilojen tarjoaminen, <br />
toimitilapalvelut ja <br />
kiinteistöjen omistajatehtävät <br />
Valtion tilahallinto <br />
15 % 1 <br />
Valtiokonttori Valtion rahoitushuolto, velanhoito, <br />
antolainojen ja korkotukien <br />
hoito, takausten hoito, <br />
maksuvapautusasiat, eläkkeiden <br />
hoito ja maksatukset, valtiolle <br />
tulevat perinnöt, erilaiset <br />
vahingonkorvaukset, työkyvyn <br />
ylläpito, keskuskirjanpito ja <br />
muu konsernin tietotuotanto, <br />
maksuliike ja muu talous-ja <br />
henkilöstöhallinnon prosessien <br />
ohjaus <br />
Valtion IT-palvelukeskus <br />
(VIP): valtion yhteiset IT-<br />
palvelut ja järjestelmät, toimittajahallinta <br />
Valtion henkilöstöpalvelut yksikkö: <br />
henkilöstömuutoksen <br />
ja -suunnittelun tuki hallinnossa <br />
Konsernipalvelut, <br />
hallinnon prosessit <br />
ja yhteiset IT-<br />
järjestelmät, valtion <br />
tietohallinto, <br />
valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallinto <br />
15 -20 % 2, 3 <br />
Palkeet Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
palvelukeskuspalvelut <br />
Valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallintopalvelut <br />
15 -20 % 2 <br />
* Periaatteita on selostettu tarkemmin myöhemmin tässä päätöksessä <br />
<br />
Yleisenä tavoitteena on, että vertailukelpoisella laatu-ja tuotetasolla valtion sisäiset <br />
palvelukeskukset, osakeyhtiöt ja liikelaitokset tuottavat palveluja edullisemmin kuin <br />
vastaavat markkinatoimijat. Lisäksi tavoitteena on, että virastojen ja laitosten tarve <br />
resursoida näihin palveluihin ja toimintoihin vähenee tavoitellusti ja palvelujen tasalaatuisuus <br />
koko ketjun osalta varmistuu. Prosessien tehokkuudessa arviointitaso on <br />
koko valtionhallinto. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriön vastuulla on, että valtion konsernipalveluiden tuottajien kustannustehokkuutta kehitetään siten, että yhteiset palvelut takaavat valtiokonsernille selkeän tuottavuuden nousun ja kustannussäästöt. Valtiovarainministeriö seuraa palvelujen kustannuksien ja laatutason kehitystä sekä vertaa niitä mahdollisuuksien mukaan vastaaviin markkinoilta ostettuihin palveluihin. <br />
<br />
:Ministeriön vastuulla on huolehtia uudistusten toteuttamiseen tähtäävien prosessien ja muutosten toimeenpano hallinnonalallaan.<br />
<br />
<br />
Valtion yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminta on järjestetty tai sitä ollaan <br />
järjestämässä asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Palvelujen maksullisuus on tärkeää <br />
valtion sisäisessä toiminnassa silloin kun maksuilla on tarve ohjata palvelujen kysyntää, <br />
kuten toimitilojen ja virastolle varattavien tietojärjestelmien käyttölisenssien <br />
määrää jne. Maksullisuus palvelee myös kustannusten oikeaa aiheuttamisperiaatteen <br />
mukaista kohdistamista. <br />
<br />
Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön <br />
luonne. Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista <br />
toimintaympäristöä ja hinnoitteluperiaatetta: <br />
<br />
1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä <br />
markkinoita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut <br />
ovat markkinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä <br />
palvelu hankitaan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti <br />
liiketaloudellisin periaattein. <br />
<br />
2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai <br />
olosuhteissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja <br />
laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen <br />
tai tietojärjestelmäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan <br />
palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa <br />
omakustannusperiaatteen mukaisesti. <br />
<br />
3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei <br />
voi vaikuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä <br />
palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion <br />
velanhoito, rahoitushuolto ja keskuskirjanpito. <br />
<br />
4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää <br />
valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen <br />
maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi. <br />
<br />
:<big>Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu-ja muiden vaatimusten mukaisesti. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö organisoi konsernipalveluita tuottavien palveluntuottajien hinnoittelun ja laadun seurannan.</big> <br />
<br />
Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon <br />
palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen <br />
ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Edellä mainittuja periaatteita <br />
noudatetaan myös tällaisten palvelutuottajien kohdalla.<br />
<br />
== 2 Konsernipalveluiden käytön voimakas lisääminen koko valtionhallinnossa == <br />
<br />
=== 2.1 Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen === <br />
<br />
==== 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen ==== <br />
<br />
Valtion hankintatoimea uudistettiin 2000-luvun alkupuolella. Tavara-ja palveluhankinnoissa <br />
hankintojen kilpailuttamista keskitettiin valtion yhteishankintayksikkönä <br />
toimivalle Hansel Oy:lle. Yhteishankintojen volyymi on kasvanut viime vuosina <br />
voimakkaasti, minkä seurauksena on saavutettu merkittäviä säästöjä hankintaprosessin <br />
kustannuksissa ja hankintojen hintatasossa. Palveluiden käytön lisääntyessä yhteishankintayksikön <br />
omakustannushinnoitteluun perustuvaa palvelumaksua on laskettu. <br />
<br />
<br />
Valtion hankinnoista runsas 1 miljardi euroa on luonteeltaan yhteishankintaan soveltuvia. <br />
Hansel Oy:n puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat ovat vuonna 2009 arviolta <br />
530 milj. euroa, joten yhteishankintaan soveltuvasta potentiaalista on saavutettu <br />
runsas puolet. Keskitetyn hankintamallin käyttö tuo tutkimusten mukaan säästöjä <br />
noin 15 -20 % hankintakustannuksista hajautettuun malliin verrattuna. Yhteishankintoja <br />
lisäämällä noin miljardiin euroon voidaan jo saavutetun arviolta noin 110 <br />
milj. euron vuotuisen säästön lisäksi mahdollistaa ministeriöille, virastoille ja laitoksille <br />
lisäsäästöjä vielä yhteensä 70 -100 milj. euroa vuosittain. <br />
<br />
<br />
:Yhteishankintojen tavoitetasoksi vuodelle 2010 asetetaan 600 milj. euroa, mikä mahdollistaa 20 milj. euron lisäsäästöt valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 milj. euroa ja 710 milj. euroa vuodelle 2012. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus-ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. <br />
<br />
:Hansel Oy selvittää 30.6.2010 mennessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa keskitettyjen puitejärjestelyiden uusia kohdealueita ja säästömahdollisuuksia sekä raportoi havainnot valtiovarainministeriölle. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö ohjaa hankintoja vuoden 2010 aikana tarvittaessa keskitetysti kilpailutettujen puitesopimusten kautta toteutettavaksi talousarviolain 22 a §:n antamin toimivaltuuksin.<br />
<br />
<br />
2.1.2 Valtion hankintatoimen kehittäminen ja tehostaminen <br />
<br />
Valtion hankintastrategia uudistettiin vuonna 2009. Hankintastrategian toimeenpanoohjelma <br />
sisältää useita kehittämistoimenpiteitä ministeriöiden, virastojen ja laitosten <br />
hankintatoimen johtamisen sekä hankinnan suunnittelun, toteutuksen ja tilaamisen <br />
tehostamiseksi. Osaava ja yhteistyökykyinen hankintatoimi mahdollistaa säästöjen <br />
toteutusta myös niissä hankinnoissa, joita toteutetaan yhteishankintojen ulkopuolella. <br />
Hyvin johdettu ja organisoitu, toimintaan integroitu ja selkeästi vastuutettu hankintatoimi <br />
ei välttämättä edellytä lisäresursseja, mutta parantaa mm. hankintojen hallinnointia, <br />
oikea-aikaista toteuttamista, toimittajaohjausta ja lopputuloksen laatua hankintayksiköissä. <br />
Yhteishankintasopimusten kanssa päällekkäisiä sopimuksia karsimalla <br />
helpotetaan mm. sähköiseen tilaustenhallintaan siirtymistä valtionhallinnossa. <br />
<br />
Valtion konsernipalveluiden tuottajien toimintatapoja voidaan kehittää siten, että ne <br />
toimivat hankinnoissa osaamisalueensa palveluiden kokoajina (palveluintegraattoreina). <br />
Palveluintegraattorit suunnittelevat ja ohjaavat hankittavien palveluiden kehittämistä <br />
integrointialueellaan ja toimivat hankinnassa tiiviissä yhteistyössä Hansel <br />
Oy:n kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi palveluiden kokoamisessa käytetään <br />
keskitetysti kilpailutettuja puitejärjestelyjä, kun se on mahdollista. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010 aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriön johdolla konsernipalveluiden tuottajat organisoidaan toimimaan hankinnoissa osaamisalueensa palveluintegraattoreina vuoden 2010 aikana.<br />
<br />
<br />
Valtiokonttorin 26.10.2009 antaman ohjeen mukaisesti valtiolla tulee siirtyä täysin <br />
sähköiseen ostolaskujen välitykseen ja vastaanottoon 1.1.2010 alkaen. Myös myyntilaskujen <br />
sähköistämistä tulee lisätä nykyisestä tasosta. Verkkolaskun käyttöön siirtymisellä <br />
saavutetaan vajaan miljoonan euron säästöt vuonna 2010. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa toimenpiteet, joilla ne vaativat tavara-ja palvelutoimittajiaan toimittamaan 1.1.2010 alkaen vain sähköisessä muodossa olevia laskuja (verkkolasku) ja ohjaavat kaikki ostolaskut välityspalveluiden kautta tuleviksi.<br />
<br />
<br />
Valtion tilaustenhallinta sähköistetään. Tilaustenhallintajärjestelmä Tilha on tarkoitus <br />
ottaa käyttöön Valtiokonttorin valtiovarainministeriölle ehdottaman käyttöönottosuunnitelman <br />
pohjalta vuosina 2010 -2011. Lisäksi puolustushallinnossa on otettu <br />
käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään pohjautuva tilaustenhallintajärjestelmä. <br />
Tavoitteena on, että sähköinen tilaustenhallinta kattaa kaikki valtion virastot ja laitokset <br />
vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että hankintayksiköt <br />
tekevät kaikki tavarahankintansa ja yli puolet palveluhankinnoistaan käyttöönottamansa <br />
sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän kautta vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
Sähköisen tilaustenhallinnan käyttöönotto ja laskujen automaattinen täsmäyttäminen <br />
edellyttävät, että virastot ja laitokset uudistavat ja ottavat käyttöön tilaustenhallinnassaan <br />
järjestelmän tilausprosessia tukevan toimintamallin. Hansel Oy ja valtion hankintayksiköt <br />
ryhtyvät osaltaan toimenpiteisiin, että valtionhallinnon sopimustoimittajat <br />
mahdollistavat tuotteidensa tilaamisen tilaustenhallintajärjestelmästä vuoden 2011 <br />
loppuun mennessä. Sähköiseen toimintaprosessiin siirtymisellä saavutaan hallinnossa <br />
usean miljoonan euron vuotuiset säästöt. <br />
<br />
<br />
:Valtiokonttori valmistelee 30.4.2010 mennessä suunnitelman sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden kanssa. <br />
<br />
:Ministeriöt huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten, että sähköinen tilausten hallintajärjestelmä on käytössä vuoden 2011 loppuun mennessä.<br />
<br />
=== 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen === <br />
<br />
Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe avaa mahdollisuuksia ja asettaa <br />
haasteita tilankäytön tehostamiselle jo lyhyellä aikavälillä. Uudistusten toimeenpanovaiheessa <br />
tehtävistä tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia <br />
voidaan jatkossa sopeuttaa henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan <br />
voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin. <br />
<br />
Valtion toimitilastrategiassa on linjattu keinoja tilaratkaisujen tehostamiseksi. Tilatehokkuutta <br />
voidaan nostaa, kun toimistotyyppisen tilankäytön tehokkuutta lisätään <br />
nykyisestä n. 30 -35 m2/htv tasosta 25 m2/htv tasolle (n. 15 %:n tilatehokkuuden parantuminen). <br />
Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa joustavampia ja avoimempia <br />
tilankäyttöratkaisuja. Vältetään virastojen ja laitosten sijoittumista kalleimmille <br />
alueille, ja vain ministeriöt sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan valtioneuvoston <br />
yhteydenpitotarpeen ja kulttuurirakennusten käytössä pysymisen perusteella. Tilojen <br />
joustavuutta muutoksissa voidaan lisätä hyödyntämällä ministeriöissä, virastoissa <br />
ja laitoksissa aktiivisesti vuokrasopimusten voimassaoloaikana tapahtuneet tilankäytön <br />
muutokset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen toimitilapalvelujen ja asiantuntijoiden <br />
kanssa. <br />
<br />
Valtion tilavuokrakulut ovat n. 600 milj. euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöiltä vuokratun <br />
toimistotilan määrä on n. 2 milj. m2 ja erityistilan n. 4,6 milj. m2 (v. 2010 arvio). <br />
Tilankäytön tehostaminen mahdollistaa merkittäviä säästömahdollisuuksia. <br />
Vuokrasopimukset ovat yleensä pitkiä, joten säästöjen realisoituminen edellyttää tilankäytön <br />
ennakointia. <br />
<br />
Valtion henkilöstön vähetessä ja toimitilakonseptien kehittyessä on mahdollista toteuttaa <br />
n. 15 %:n toimitilankäytön supistaminen ilman laajempia muutostoimia. Noin <br />
5 m2/hlö parannus koko hallinnon toimitilatehokkuudessa johtaisi vuoden 2010 henkilöstömäärällä <br />
n. 425 000 m2:n tilatarpeen vähennykseen ja nykyhintatasolla 16 32 <br />
milj. euron vuosittaiseen laskennalliseen säästöön valtionhallinnossa. Pitkällä aikavälillä <br />
toimitilastrategiassa tavoiteltu kokonaistilatehokkuuden parantaminen mahdollistaa <br />
edelleen lisäsäästöjä. <br />
<br />
Valtiolla on tarve lisätä aktiivista tilojen hallintaa. Tämän toteuttamiseksi ministeriöiden, <br />
virastojen ja laitosten tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen käyttöä organisaatioiden <br />
muutosprosessien toimitila-asiantuntijana. Erityisesti suurilla paikkakunnilla on <br />
valtion omia tiloja hyödyntäen mahdollista löytää tehokkaampia tilaratkaisuja myös <br />
vuokrasopimuskauden kestäessä, kun virastojen tarpeet ovat Senaatti-kiinteistöjen <br />
tiedossa. Valtion tilankäytön tehostamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi <br />
tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella <br />
tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitilaasiantuntijana. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehostamiseksi toimitilatiedot valtion omistamista kiinteistöistä ja muilta omistajilta vuokratuista tiloista kootaan yhteiseen tietojärjestelmään. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaattikiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksia rahoitetaan keskitetysti. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. <br />
<br />
:Ministeriöiden toiminnat Helsingissä pyritään sijoittamaan lähekkäin, tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja valtioneuvostokampuksen suunnittelua viedään eteenpäin ministeriöiden ja Senaattikiinteistöjen yhteistyönä. <br />
<br />
:Kaikissa tilojen korjaus-ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. <br />
<br />
:Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office tai vastaavia ympäristösertifikaatteja.<br />
<br />
=== 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen === <br />
<br />
Suurena työnantajana valtio kehittää ja hyödyntää henkilöstöhallinnon yhteisiä käytännön <br />
toimintatapoja ja välineitä. Kehitettävänä oleva valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
yhteinen tietojärjestelmä (Kieku) vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, mutta <br />
ennen sen käynnistymistä voidaan toimia seuraavasti: <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö luo avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta sanomalehdissä valtion uuden yhteisen toimintamallin 30.4.2010 mennessä. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt, virastot ja laitokset siirtyvät samalla käyttämään lähinnä lyhennettyjä ilmoituksia. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan mahdollisuuksien mukaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee verkkopalkan käyttöönoton loppuun viemistä.<br />
<br />
HAUS kehittämiskeskus Oy muuttui 1.1.2010 lukien valtion sidosryhmäyksiköksi, <br />
joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUS Oy:n uusi asema osana <br />
valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön <br />
ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. HAUS <br />
Oy:n koulutus-ja kehittämispalvelujen laatua ja tehokkuutta verrataan edelleen vastaavien <br />
markkinakouluttajien koulutuksen laatu-ja kustannustasoon. Virastoilla säilyy <br />
edelleen mahdollisuus hankkia osaamisen kehittämispalveluita myös muualta. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.<br />
<br />
== 3 Muu yhteinen valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen kehittäminen ==<br />
<br />
=== 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen === <br />
<br />
Virkatyöhön liittyvän vuorovaikutuksen lisääntyminen on näkynyt matkustustarpeiden <br />
lisääntymisenä ja matkakustannusten jatkuvana kasvuna. Valtiovarainministeriö <br />
on käynnistänyt vuonna 2008 matkustusstrategian toimeenpanon yhteistyössä Valtiokonttorin <br />
kanssa. Tavoitteena on alentaa valtion matkustusmääriä, ja matkustuksesta <br />
aiheutuvia kustannuksia vuoden 2005 tasolle (vähennys vuoden 2008 tasosta n. <br />
16 milj. euroa, 8 %) vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi sähköinen asiointi ja <br />
demokratia -ohjelman (SADe) yhtenä linjauksena on videoneuvotteluyhteyksien ja <br />
etäpalvelujen käytön edistäminen kotimaan matkustuksen korvaajana. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen on mahdollista vaikuttaa edullisen matkustusvälineen <br />
valinnalla, delegaatiokokoja tarkastelemalla sekä puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä <br />
laajemmin hyödyntämällä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee kehittää <br />
omia matkustuskäytäntöjään ja -kulttuuriaan sekä organisoida matkahallintoaan siten, <br />
että matkustuskustannusten alentamistavoitteet saavutetaan ja niiden saavuttamista <br />
seurataan. <br />
<br />
Virkamatkoilla hyödynnetään edullisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksissä suositaan paikallisia <br />
ilmaisia tai maksullisia langattomia verkkoja. Kukin organisaatio huolehtii siitä, <br />
että heidän käyttämänsä tietoturvaratkaisut mahdollistavat tämän. Valtiovarainministeriö <br />
vastaa yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa siitä, että toimintatapa on <br />
mahdollinen tulevissa yhteisissä palveluissa. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus-ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä. <br />
<br />
:Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 -6/2010 elokuussa valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat hallinnonaloittain vuoden 2010 aikana puhelin-ja videoneuvottelulaitteistojen käytön ja tarpeen sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä keskeisten hallinnon yhteistyökumppaniensa kanssa. Etäyhteyksissä hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Hansel Oy yhdessä valtiovarainministeriön kanssa vastaa tarvittavista laite-ja datainfran puitesopimuksiin liittyvistä järjestelyistä.<br />
<br />
=== 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt === <br />
<br />
Tietojärjestelmän hankintakustannus on noin 20 -30 % sen koko elinkaaren kustannuksista. <br />
Hankkeiden kustannuslaskelmat tulee laatia huolella, säästöt tulee arvioida <br />
realistisesti ja käyttöönotosta sekä sen vaatimista muutoksista tulee huolehtia. Erityistä <br />
huomiota on kiinnitettävä hallinnollisen taakan muutoksiin. Yhteentoimivuuden <br />
vaatimukset korostuvat ja organisaatioiden välinen tiedonsiirto lisääntyy, mikä <br />
edellyttää yhteisiä arkkitehtuureja eli yhteisiä menettelyjä ja standardeja. Ennen uuden <br />
hankkeen käynnistämistä selvitetään olemassa olevat ratkaisut. Käytöntuen kustannuksia <br />
voidaan alentaa rakentamalla helppokäyttöisiä järjestelmiä ja vähentämällä <br />
käyttäjätunnuksien määrää kertakirjautumisella. Kevään 2010 aikana SADeohjelmassa <br />
valmistellaan lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja konserniohjauksen <br />
tiivistämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. <br />
<br />
Säästöjen aikaansaaminen edellyttää yleensä muutoksia myös prosesseihin ja toimintatapoihin. <br />
Prosessien yhtenäistäminen, yhtenäinen arkkitehtuuri, helppokäyttöiset <br />
järjestelmät ja yhteiset rajapinnat tuovat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä sekä <br />
hankkeissa että toiminnassa. Esimerkiksi julkaisujärjestelmien yhtenäistämisen kautta <br />
säästö yhdelle virastolle olisi 100 000 -200 00 euroa elinkaarikustannuksista, mutta <br />
huomattavasti merkittävämmät säästöt on saavutettavissa toimintatapojen muutosten <br />
kautta. <br />
<br />
Tietojärjestelmien kautta saatavia kustannussäästöjä toteutetaan seuraavin toimenpitein: <br />
<br />
1. Valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. <br />
Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa <br />
hallinnonalansa arkkitehtuureja. <br />
<br />
2. Virastojen tulisi pyrkiä yhteen puhelinliittymään henkilöä kohden. Suositeltava <br />
henkilökohtainen puhelin on matkapuhelin. Yhteiskäytössä kuten asiakaspalvelupisteissä <br />
voidaan käyttää muita puhelimia. <br />
<br />
3. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria <br />
ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. <br />
<br />
4. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien <br />
mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on <br />
VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). <br />
<br />
5. Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset <br />
omaan verkkoonsa. <br />
<br />
6. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä <br />
valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation <br />
on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
7. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan <br />
osalta. <br />
<br />
8. Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi <br />
yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen <br />
taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin <br />
tekemisestä omissa hankkeissaan. <br />
<br />
9. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut <br />
sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista syistä.<br />
<br />
=== 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen === <br />
<br />
Hallinnonalojen painatuspalvelujen kustannukset olivat ilman yliopistoja vuonna <br />
2008 n. 24 milj. euroa. Julkaisukustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella kilpailuttamisella <br />
ja siirtämällä paperijulkaisut kokonaan verkkojulkaisuiksi. <br />
<br />
Julkaisujärjestelmiin sisällytetty sähköisten julkaisujen tilauspalvelu vähentää jakeluita <br />
ja helpottaa jakelulistojen ylläpitoa. Kun ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat <br />
valtionhallinnon yhteisen verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuurin sekä asianhallin-<br />
ta-ja asiointijärjestelmät käyttöön sitä mukaa kun niitä on tarjolla, vähenee julkaisujen <br />
painattamisen ja tulostamisen tarve ja kustannukset edelleen tulevina vuosina. <br />
<br />
Toimintatapojen muutoksilla ja yhteishankinnan puitesopimusten laajalla käytöllä <br />
voidaan vähentää ministeriöiden, virastojen ja laitosten painatuskustannuksia 15 -20 <br />
% eli n. 1,5 -2 milj. euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa. Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. <br />
<br />
:Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. <br />
<br />
:Ministeriöt käyttävät valtioneuvoston hankerekisteriä (HARE) täysipainoisesti.<br />
<br />
== 4 Periaatepäätöksen seuranta == <br />
<br />
Periaatepäätöksen toteuttamista valmistellaan Valtiovarainministeriössä ja sitä seurataan <br />
osana valtion tilinpäätöskertomuksen v. 2010 ja v. 2011 liittyvää raportointia.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_valtion_pysyvien_toimintamenos%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen_aikaansaamisesta&diff=27739Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta2014-12-01T11:53:49Z<p>Vaula: /* 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen */</p>
<hr />
<div>VALTIOVARAINMINISTERIÖ Liite 1 <br />
<br />
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VALTION PYSYVIEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
JA MUIDEN VUODEN 2010 ERILLISTEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
AIKAANSAAMISESTA 4.2.2010<br />
<br />
Valtio on viime vuosina kehittänyt yhteisiä tuki-ja palvelutoimintoja sekä investoinut <br />
niiden kehittämiseksi laajoihin tietojärjestelmiin. Kehittämistyö on monilta osin <br />
vielä kesken tai valmisteluvaiheessa. <br />
<br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, mikä on <br />
näkynyt toiminnan tehostumisena ja valtiotasolla saavutettuina säästöinä. Kokonaisvaltainen <br />
käyttöönotto on vielä kesken, mihin on osaltaan vaikuttanut toimivallan hajanaisuus. <br />
Tehtyjä kehittämisinvestointeja täysimääräisesti hyödyntämällä virastojen <br />
ja laitosten toiminta on kehitettävissä edelleen siten, että toimintamenoihin saadaan <br />
pysyviä säästöjä. Toiminnan uudistuksilla on mahdollista myös parantaa kansalaisille <br />
tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen ja prosessien kehittämisen tulee <br />
johtaa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. <br />
<br />
<br />
Valtion suurin vuotuinen kulutusmenojen alue on ollut työvoimakustannukset (49 % <br />
v. 2008 eli n. 5,8 miljardia euroa). Työvoimakustannuksista palkkojen osuus on ollut <br />
n. 4,7 miljardia euroa ja muiden välillisten työvoimakustannusten osuus n. 100 milj. <br />
euroa. Eläkkeet ovat olleet n. 3,4 miljardia euroa ja muut kulutusmenot n. 1,3 miljardia <br />
euroa. Valtionhallinnon tavara-ja palveluhankinnat ovat vuodessa n. 3,0 miljardia <br />
euroa ja toimitilavuokrat n. 0,9 miljardia euroa. <br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen <br />
ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia <br />
talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. <br />
Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä <br />
ja -käytäntöjä, viestintä-ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus-<br />
ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa <br />
vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta <br />
tulee myös seurata. <br />
<br />
Tässä periaatepäätöksessä linjataan joitakin yhteisten palveluiden tuottamiseen liittyviä <br />
periaatteita ja toimintatapoja sekä annetaan virastoille ja laitoksille keinoja selvitä <br />
valtion kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hallinnon ja palveluiden digitalisoinnin <br />
konserniohjauksen periaatteiden osalta on valtiovarainministeriössä käynnissä <br />
erillinen valmistelutyö, josta linjauksia on odotettavissa kevään aikana. <br />
<br />
Tämän periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttamisella mahdollistetaan valtionhallinnossa <br />
30 milj. euron pysyvät toimintamenosäästöt vuodelle 2010. Periaatepäätöksen <br />
pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet mahdollistavat lisäksi kymmenien <br />
miljoonien eurojen vuotuiset lisäsäästöt vuosina 2011 -2014. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee omassa toiminnassaan sekä virastojen ja laitosten tulosohjauksessa panna toimeen tämän periaatepäätöksen linjaukset.<br />
<br />
<br />
Edellä todetuista yleisistä lähtökohdista valtioneuvosto on tänään, asian oltua valtioneuvoston <br />
raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, päättänyt tehdä seuraavan pysyvien <br />
toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi koskevan periaatepäätöksen. <br />
<br />
== Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen == <br />
<br />
Valtiolla on useita koko valtionhallinnolle konsernipalveluja tarjoavia ja kehittäviä <br />
yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävänä on mm. saada aikaan tuottavuushyötyjä ja <br />
säästöjä valtionhallinnossa sekä kehittää toimialueensa toimintaprosesseja ja palvelutuotantoa <br />
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. <br />
<br />
Valtionhallinnolle konsernipalveluja tuottavat organisaatiot: <br />
<br />
Organisaatio Palvelurooli hallinnossa Tehostamisalue <br />
hallinnossa <br />
Alueen arvioitu <br />
kokonaissäästöpotentiaali <br />
(%) <br />
Palvelun <br />
hinnoitteluperiaate* <br />
Hansel Oy Valtion keskitetyt hankinnat ja <br />
puitesopimuskilpailutukset, <br />
hankintaosaaminen, sopimushallinta <br />
ja konsernipalveluorganisaatioiden <br />
kanssa tehtävä <br />
hankintayhteistyö <br />
Valtion hankintatoimi <br />
15 -20 % 2 <br />
HAUS kehittämiskeskus <br />
Oy <br />
Hallinnon koulutuspalvelut ja <br />
hallinnon kehittäminen <br />
Valtion henkilöstöhallinto <br />
15 % 1 <br />
Senaattikiinteistöt <br />
Valtion kiinteistöjen keskitetty <br />
omistaminen, toimitilojen tarjoaminen, <br />
toimitilapalvelut ja <br />
kiinteistöjen omistajatehtävät <br />
Valtion tilahallinto <br />
15 % 1 <br />
Valtiokonttori Valtion rahoitushuolto, velanhoito, <br />
antolainojen ja korkotukien <br />
hoito, takausten hoito, <br />
maksuvapautusasiat, eläkkeiden <br />
hoito ja maksatukset, valtiolle <br />
tulevat perinnöt, erilaiset <br />
vahingonkorvaukset, työkyvyn <br />
ylläpito, keskuskirjanpito ja <br />
muu konsernin tietotuotanto, <br />
maksuliike ja muu talous-ja <br />
henkilöstöhallinnon prosessien <br />
ohjaus <br />
Valtion IT-palvelukeskus <br />
(VIP): valtion yhteiset IT-<br />
palvelut ja järjestelmät, toimittajahallinta <br />
Valtion henkilöstöpalvelut yksikkö: <br />
henkilöstömuutoksen <br />
ja -suunnittelun tuki hallinnossa <br />
Konsernipalvelut, <br />
hallinnon prosessit <br />
ja yhteiset IT-<br />
järjestelmät, valtion <br />
tietohallinto, <br />
valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallinto <br />
15 -20 % 2, 3 <br />
Palkeet Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
palvelukeskuspalvelut <br />
Valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallintopalvelut <br />
15 -20 % 2 <br />
* Periaatteita on selostettu tarkemmin myöhemmin tässä päätöksessä <br />
<br />
Yleisenä tavoitteena on, että vertailukelpoisella laatu-ja tuotetasolla valtion sisäiset <br />
palvelukeskukset, osakeyhtiöt ja liikelaitokset tuottavat palveluja edullisemmin kuin <br />
vastaavat markkinatoimijat. Lisäksi tavoitteena on, että virastojen ja laitosten tarve <br />
resursoida näihin palveluihin ja toimintoihin vähenee tavoitellusti ja palvelujen tasalaatuisuus <br />
koko ketjun osalta varmistuu. Prosessien tehokkuudessa arviointitaso on <br />
koko valtionhallinto. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriön vastuulla on, että valtion konsernipalveluiden tuottajien kustannustehokkuutta kehitetään siten, että yhteiset palvelut takaavat valtiokonsernille selkeän tuottavuuden nousun ja kustannussäästöt. Valtiovarainministeriö seuraa palvelujen kustannuksien ja laatutason kehitystä sekä vertaa niitä mahdollisuuksien mukaan vastaaviin markkinoilta ostettuihin palveluihin. <br />
<br />
:Ministeriön vastuulla on huolehtia uudistusten toteuttamiseen tähtäävien prosessien ja muutosten toimeenpano hallinnonalallaan.<br />
<br />
<br />
Valtion yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminta on järjestetty tai sitä ollaan <br />
järjestämässä asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Palvelujen maksullisuus on tärkeää <br />
valtion sisäisessä toiminnassa silloin kun maksuilla on tarve ohjata palvelujen kysyntää, <br />
kuten toimitilojen ja virastolle varattavien tietojärjestelmien käyttölisenssien <br />
määrää jne. Maksullisuus palvelee myös kustannusten oikeaa aiheuttamisperiaatteen <br />
mukaista kohdistamista. <br />
<br />
Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön <br />
luonne. Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista <br />
toimintaympäristöä ja hinnoitteluperiaatetta: <br />
<br />
1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä <br />
markkinoita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut <br />
ovat markkinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä <br />
palvelu hankitaan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti <br />
liiketaloudellisin periaattein. <br />
<br />
2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai <br />
olosuhteissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja <br />
laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen <br />
tai tietojärjestelmäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan <br />
palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa <br />
omakustannusperiaatteen mukaisesti. <br />
<br />
3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei <br />
voi vaikuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä <br />
palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion <br />
velanhoito, rahoitushuolto ja keskuskirjanpito. <br />
<br />
4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää <br />
valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen <br />
maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi. <br />
<br />
:<big>Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu-ja muiden vaatimusten mukaisesti. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö organisoi konsernipalveluita tuottavien palveluntuottajien hinnoittelun ja laadun seurannan.</big> <br />
<br />
Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon <br />
palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen <br />
ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Edellä mainittuja periaatteita <br />
noudatetaan myös tällaisten palvelutuottajien kohdalla.<br />
<br />
== 2 Konsernipalveluiden käytön voimakas lisääminen koko valtionhallinnossa == <br />
<br />
=== 2.1 Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen === <br />
<br />
==== 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen ==== <br />
<br />
Valtion hankintatoimea uudistettiin 2000-luvun alkupuolella. Tavara-ja palveluhankinnoissa <br />
hankintojen kilpailuttamista keskitettiin valtion yhteishankintayksikkönä <br />
toimivalle Hansel Oy:lle. Yhteishankintojen volyymi on kasvanut viime vuosina <br />
voimakkaasti, minkä seurauksena on saavutettu merkittäviä säästöjä hankintaprosessin <br />
kustannuksissa ja hankintojen hintatasossa. Palveluiden käytön lisääntyessä yhteishankintayksikön <br />
omakustannushinnoitteluun perustuvaa palvelumaksua on laskettu. <br />
<br />
<br />
Valtion hankinnoista runsas 1 miljardi euroa on luonteeltaan yhteishankintaan soveltuvia. <br />
Hansel Oy:n puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat ovat vuonna 2009 arviolta <br />
530 milj. euroa, joten yhteishankintaan soveltuvasta potentiaalista on saavutettu <br />
runsas puolet. Keskitetyn hankintamallin käyttö tuo tutkimusten mukaan säästöjä <br />
noin 15 -20 % hankintakustannuksista hajautettuun malliin verrattuna. Yhteishankintoja <br />
lisäämällä noin miljardiin euroon voidaan jo saavutetun arviolta noin 110 <br />
milj. euron vuotuisen säästön lisäksi mahdollistaa ministeriöille, virastoille ja laitoksille <br />
lisäsäästöjä vielä yhteensä 70 -100 milj. euroa vuosittain. <br />
<br />
<br />
:Yhteishankintojen tavoitetasoksi vuodelle 2010 asetetaan 600 milj. euroa, mikä mahdollistaa 20 milj. euron lisäsäästöt valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 milj. euroa ja 710 milj. euroa vuodelle 2012. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus-ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. <br />
<br />
:Hansel Oy selvittää 30.6.2010 mennessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa keskitettyjen puitejärjestelyiden uusia kohdealueita ja säästömahdollisuuksia sekä raportoi havainnot valtiovarainministeriölle. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö ohjaa hankintoja vuoden 2010 aikana tarvittaessa keskitetysti kilpailutettujen puitesopimusten kautta toteutettavaksi talousarviolain 22 a §:n antamin toimivaltuuksin.<br />
<br />
<br />
2.1.2 Valtion hankintatoimen kehittäminen ja tehostaminen <br />
<br />
Valtion hankintastrategia uudistettiin vuonna 2009. Hankintastrategian toimeenpanoohjelma <br />
sisältää useita kehittämistoimenpiteitä ministeriöiden, virastojen ja laitosten <br />
hankintatoimen johtamisen sekä hankinnan suunnittelun, toteutuksen ja tilaamisen <br />
tehostamiseksi. Osaava ja yhteistyökykyinen hankintatoimi mahdollistaa säästöjen <br />
toteutusta myös niissä hankinnoissa, joita toteutetaan yhteishankintojen ulkopuolella. <br />
Hyvin johdettu ja organisoitu, toimintaan integroitu ja selkeästi vastuutettu hankintatoimi <br />
ei välttämättä edellytä lisäresursseja, mutta parantaa mm. hankintojen hallinnointia, <br />
oikea-aikaista toteuttamista, toimittajaohjausta ja lopputuloksen laatua hankintayksiköissä. <br />
Yhteishankintasopimusten kanssa päällekkäisiä sopimuksia karsimalla <br />
helpotetaan mm. sähköiseen tilaustenhallintaan siirtymistä valtionhallinnossa. <br />
<br />
Valtion konsernipalveluiden tuottajien toimintatapoja voidaan kehittää siten, että ne <br />
toimivat hankinnoissa osaamisalueensa palveluiden kokoajina (palveluintegraattoreina). <br />
Palveluintegraattorit suunnittelevat ja ohjaavat hankittavien palveluiden kehittämistä <br />
integrointialueellaan ja toimivat hankinnassa tiiviissä yhteistyössä Hansel <br />
Oy:n kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi palveluiden kokoamisessa käytetään <br />
keskitetysti kilpailutettuja puitejärjestelyjä, kun se on mahdollista. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010 aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriön johdolla konsernipalveluiden tuottajat organisoidaan toimimaan hankinnoissa osaamisalueensa palveluintegraattoreina vuoden 2010 aikana.<br />
<br />
<br />
Valtiokonttorin 26.10.2009 antaman ohjeen mukaisesti valtiolla tulee siirtyä täysin <br />
sähköiseen ostolaskujen välitykseen ja vastaanottoon 1.1.2010 alkaen. Myös myyntilaskujen <br />
sähköistämistä tulee lisätä nykyisestä tasosta. Verkkolaskun käyttöön siirtymisellä <br />
saavutetaan vajaan miljoonan euron säästöt vuonna 2010. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa toimenpiteet, joilla ne vaativat tavara-ja palvelutoimittajiaan toimittamaan 1.1.2010 alkaen vain sähköisessä muodossa olevia laskuja (verkkolasku) ja ohjaavat kaikki ostolaskut välityspalveluiden kautta tuleviksi.<br />
<br />
<br />
Valtion tilaustenhallinta sähköistetään. Tilaustenhallintajärjestelmä Tilha on tarkoitus <br />
ottaa käyttöön Valtiokonttorin valtiovarainministeriölle ehdottaman käyttöönottosuunnitelman <br />
pohjalta vuosina 2010 -2011. Lisäksi puolustushallinnossa on otettu <br />
käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään pohjautuva tilaustenhallintajärjestelmä. <br />
Tavoitteena on, että sähköinen tilaustenhallinta kattaa kaikki valtion virastot ja laitokset <br />
vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että hankintayksiköt <br />
tekevät kaikki tavarahankintansa ja yli puolet palveluhankinnoistaan käyttöönottamansa <br />
sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän kautta vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
Sähköisen tilaustenhallinnan käyttöönotto ja laskujen automaattinen täsmäyttäminen <br />
edellyttävät, että virastot ja laitokset uudistavat ja ottavat käyttöön tilaustenhallinnassaan <br />
järjestelmän tilausprosessia tukevan toimintamallin. Hansel Oy ja valtion hankintayksiköt <br />
ryhtyvät osaltaan toimenpiteisiin, että valtionhallinnon sopimustoimittajat <br />
mahdollistavat tuotteidensa tilaamisen tilaustenhallintajärjestelmästä vuoden 2011 <br />
loppuun mennessä. Sähköiseen toimintaprosessiin siirtymisellä saavutaan hallinnossa <br />
usean miljoonan euron vuotuiset säästöt. <br />
<br />
<br />
:Valtiokonttori valmistelee 30.4.2010 mennessä suunnitelman sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden kanssa. <br />
<br />
:Ministeriöt huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten, että sähköinen tilausten hallintajärjestelmä on käytössä vuoden 2011 loppuun mennessä.<br />
<br />
=== 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen === <br />
<br />
Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe avaa mahdollisuuksia ja asettaa <br />
haasteita tilankäytön tehostamiselle jo lyhyellä aikavälillä. Uudistusten toimeenpanovaiheessa <br />
tehtävistä tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia <br />
voidaan jatkossa sopeuttaa henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan <br />
voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin. <br />
<br />
Valtion toimitilastrategiassa on linjattu keinoja tilaratkaisujen tehostamiseksi. Tilatehokkuutta <br />
voidaan nostaa, kun toimistotyyppisen tilankäytön tehokkuutta lisätään <br />
nykyisestä n. 30 -35 m2/htv tasosta 25 m2/htv tasolle (n. 15 %:n tilatehokkuuden parantuminen). <br />
Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa joustavampia ja avoimempia <br />
tilankäyttöratkaisuja. Vältetään virastojen ja laitosten sijoittumista kalleimmille <br />
alueille, ja vain ministeriöt sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan valtioneuvoston <br />
yhteydenpitotarpeen ja kulttuurirakennusten käytössä pysymisen perusteella. Tilojen <br />
joustavuutta muutoksissa voidaan lisätä hyödyntämällä ministeriöissä, virastoissa <br />
ja laitoksissa aktiivisesti vuokrasopimusten voimassaoloaikana tapahtuneet tilankäytön <br />
muutokset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen toimitilapalvelujen ja asiantuntijoiden <br />
kanssa. <br />
<br />
Valtion tilavuokrakulut ovat n. 600 milj. euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöiltä vuokratun <br />
toimistotilan määrä on n. 2 milj. m2 ja erityistilan n. 4,6 milj. m2 (v. 2010 arvio). <br />
Tilankäytön tehostaminen mahdollistaa merkittäviä säästömahdollisuuksia. <br />
Vuokrasopimukset ovat yleensä pitkiä, joten säästöjen realisoituminen edellyttää tilankäytön <br />
ennakointia. <br />
<br />
Valtion henkilöstön vähetessä ja toimitilakonseptien kehittyessä on mahdollista toteuttaa <br />
n. 15 %:n toimitilankäytön supistaminen ilman laajempia muutostoimia. Noin <br />
5 m2/hlö parannus koko hallinnon toimitilatehokkuudessa johtaisi vuoden 2010 henkilöstömäärällä <br />
n. 425 000 m2:n tilatarpeen vähennykseen ja nykyhintatasolla 16 32 <br />
milj. euron vuosittaiseen laskennalliseen säästöön valtionhallinnossa. Pitkällä aikavälillä <br />
toimitilastrategiassa tavoiteltu kokonaistilatehokkuuden parantaminen mahdollistaa <br />
edelleen lisäsäästöjä. <br />
<br />
Valtiolla on tarve lisätä aktiivista tilojen hallintaa. Tämän toteuttamiseksi ministeriöiden, <br />
virastojen ja laitosten tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen käyttöä organisaatioiden <br />
muutosprosessien toimitila-asiantuntijana. Erityisesti suurilla paikkakunnilla on <br />
valtion omia tiloja hyödyntäen mahdollista löytää tehokkaampia tilaratkaisuja myös <br />
vuokrasopimuskauden kestäessä, kun virastojen tarpeet ovat Senaatti-kiinteistöjen <br />
tiedossa. Valtion tilankäytön tehostamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi <br />
tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella <br />
tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitilaasiantuntijana. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehostamiseksi toimitilatiedot valtion omistamista kiinteistöistä ja muilta omistajilta vuokratuista tiloista kootaan yhteiseen tietojärjestelmään. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaattikiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksia rahoitetaan keskitetysti. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. <br />
<br />
:Ministeriöiden toiminnat Helsingissä pyritään sijoittamaan lähekkäin, tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja valtioneuvostokampuksen suunnittelua viedään eteenpäin ministeriöiden ja Senaattikiinteistöjen yhteistyönä. <br />
<br />
:Kaikissa tilojen korjaus-ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. <br />
<br />
:Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office tai vastaavia ympäristösertifikaatteja.<br />
<br />
=== 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen === <br />
<br />
Suurena työnantajana valtio kehittää ja hyödyntää henkilöstöhallinnon yhteisiä käytännön <br />
toimintatapoja ja välineitä. Kehitettävänä oleva valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
yhteinen tietojärjestelmä (Kieku) vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, mutta <br />
ennen sen käynnistymistä voidaan toimia seuraavasti: <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö luo avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta sanomalehdissä valtion uuden yhteisen toimintamallin 30.4.2010 mennessä. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt, virastot ja laitokset siirtyvät samalla käyttämään lähinnä lyhennettyjä ilmoituksia. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan mahdollisuuksien mukaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee verkkopalkan käyttöönoton loppuun viemistä.<br />
<br />
HAUS kehittämiskeskus Oy muuttui 1.1.2010 lukien valtion sidosryhmäyksiköksi, <br />
joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUS Oy:n uusi asema osana <br />
valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön <br />
ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. HAUS <br />
Oy:n koulutus-ja kehittämispalvelujen laatua ja tehokkuutta verrataan edelleen vastaavien <br />
markkinakouluttajien koulutuksen laatu-ja kustannustasoon. Virastoilla säilyy <br />
edelleen mahdollisuus hankkia osaamisen kehittämispalveluita myös muualta. <br />
<br />
<big>:Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.</big><br />
<br />
== 3 Muu yhteinen valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen <br />
kehittäminen ==<br />
<br />
=== 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen === <br />
<br />
Virkatyöhön liittyvän vuorovaikutuksen lisääntyminen on näkynyt matkustustarpeiden <br />
lisääntymisenä ja matkakustannusten jatkuvana kasvuna. Valtiovarainministeriö <br />
on käynnistänyt vuonna 2008 matkustusstrategian toimeenpanon yhteistyössä Valtiokonttorin <br />
kanssa. Tavoitteena on alentaa valtion matkustusmääriä, ja matkustuksesta <br />
aiheutuvia kustannuksia vuoden 2005 tasolle (vähennys vuoden 2008 tasosta n. <br />
16 milj. euroa, 8 %) vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi sähköinen asiointi ja <br />
demokratia -ohjelman (SADe) yhtenä linjauksena on videoneuvotteluyhteyksien ja <br />
etäpalvelujen käytön edistäminen kotimaan matkustuksen korvaajana. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen on mahdollista vaikuttaa edullisen matkustusvälineen <br />
valinnalla, delegaatiokokoja tarkastelemalla sekä puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä <br />
laajemmin hyödyntämällä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee kehittää <br />
omia matkustuskäytäntöjään ja -kulttuuriaan sekä organisoida matkahallintoaan siten, <br />
että matkustuskustannusten alentamistavoitteet saavutetaan ja niiden saavuttamista <br />
seurataan. <br />
<br />
Virkamatkoilla hyödynnetään edullisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksissä suositaan paikallisia <br />
ilmaisia tai maksullisia langattomia verkkoja. Kukin organisaatio huolehtii siitä, <br />
että heidän käyttämänsä tietoturvaratkaisut mahdollistavat tämän. Valtiovarainministeriö <br />
vastaa yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa siitä, että toimintatapa on <br />
mahdollinen tulevissa yhteisissä palveluissa. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus-ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä. <br />
<br />
:Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 -6/2010 elokuussa valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat hallinnonaloittain vuoden 2010 aikana puhelin-ja videoneuvottelulaitteistojen käytön ja tarpeen sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä keskeisten hallinnon yhteistyökumppaniensa kanssa. Etäyhteyksissä hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Hansel Oy yhdessä valtiovarainministeriön kanssa vastaa tarvittavista laite-ja datainfran puitesopimuksiin liittyvistä järjestelyistä.<br />
<br />
=== 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt === <br />
<br />
Tietojärjestelmän hankintakustannus on noin 20 -30 % sen koko elinkaaren kustannuksista. <br />
Hankkeiden kustannuslaskelmat tulee laatia huolella, säästöt tulee arvioida <br />
realistisesti ja käyttöönotosta sekä sen vaatimista muutoksista tulee huolehtia. Erityistä <br />
huomiota on kiinnitettävä hallinnollisen taakan muutoksiin. Yhteentoimivuuden <br />
vaatimukset korostuvat ja organisaatioiden välinen tiedonsiirto lisääntyy, mikä <br />
edellyttää yhteisiä arkkitehtuureja eli yhteisiä menettelyjä ja standardeja. Ennen uuden <br />
hankkeen käynnistämistä selvitetään olemassa olevat ratkaisut. Käytöntuen kustannuksia <br />
voidaan alentaa rakentamalla helppokäyttöisiä järjestelmiä ja vähentämällä <br />
käyttäjätunnuksien määrää kertakirjautumisella. Kevään 2010 aikana SADeohjelmassa <br />
valmistellaan lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja konserniohjauksen <br />
tiivistämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. <br />
<br />
Säästöjen aikaansaaminen edellyttää yleensä muutoksia myös prosesseihin ja toimintatapoihin. <br />
Prosessien yhtenäistäminen, yhtenäinen arkkitehtuuri, helppokäyttöiset <br />
järjestelmät ja yhteiset rajapinnat tuovat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä sekä <br />
hankkeissa että toiminnassa. Esimerkiksi julkaisujärjestelmien yhtenäistämisen kautta <br />
säästö yhdelle virastolle olisi 100 000 -200 00 euroa elinkaarikustannuksista, mutta <br />
huomattavasti merkittävämmät säästöt on saavutettavissa toimintatapojen muutosten <br />
kautta. <br />
<br />
Tietojärjestelmien kautta saatavia kustannussäästöjä toteutetaan seuraavin toimenpitein: <br />
<br />
1. Valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. <br />
Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa <br />
hallinnonalansa arkkitehtuureja. <br />
<br />
2. Virastojen tulisi pyrkiä yhteen puhelinliittymään henkilöä kohden. Suositeltava <br />
henkilökohtainen puhelin on matkapuhelin. Yhteiskäytössä kuten asiakaspalvelupisteissä <br />
voidaan käyttää muita puhelimia. <br />
<br />
3. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria <br />
ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. <br />
<br />
4. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien <br />
mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on <br />
VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). <br />
<br />
5. Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset <br />
omaan verkkoonsa. <br />
<br />
6. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä <br />
valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation <br />
on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
7. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan <br />
osalta. <br />
<br />
8. Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi <br />
yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen <br />
taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin <br />
tekemisestä omissa hankkeissaan. <br />
<br />
9. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut <br />
sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista syistä.<br />
<br />
=== 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen === <br />
<br />
Hallinnonalojen painatuspalvelujen kustannukset olivat ilman yliopistoja vuonna <br />
2008 n. 24 milj. euroa. Julkaisukustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella kilpailuttamisella <br />
ja siirtämällä paperijulkaisut kokonaan verkkojulkaisuiksi. <br />
<br />
Julkaisujärjestelmiin sisällytetty sähköisten julkaisujen tilauspalvelu vähentää jakeluita <br />
ja helpottaa jakelulistojen ylläpitoa. Kun ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat <br />
valtionhallinnon yhteisen verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuurin sekä asianhallin-<br />
ta-ja asiointijärjestelmät käyttöön sitä mukaa kun niitä on tarjolla, vähenee julkaisujen <br />
painattamisen ja tulostamisen tarve ja kustannukset edelleen tulevina vuosina. <br />
<br />
Toimintatapojen muutoksilla ja yhteishankinnan puitesopimusten laajalla käytöllä <br />
voidaan vähentää ministeriöiden, virastojen ja laitosten painatuskustannuksia 15 -20 <br />
% eli n. 1,5 -2 milj. euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa. Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. <br />
<br />
:Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. <br />
<br />
:Ministeriöt käyttävät valtioneuvoston hankerekisteriä (HARE) täysipainoisesti.<br />
<br />
== 4 Periaatepäätöksen seuranta == <br />
<br />
Periaatepäätöksen toteuttamista valmistellaan Valtiovarainministeriössä ja sitä seurataan <br />
osana valtion tilinpäätöskertomuksen v. 2010 ja v. 2011 liittyvää raportointia.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_valtion_pysyvien_toimintamenos%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen_aikaansaamisesta&diff=27738Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta2014-12-01T11:53:35Z<p>Vaula: /* 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt */</p>
<hr />
<div>VALTIOVARAINMINISTERIÖ Liite 1 <br />
<br />
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VALTION PYSYVIEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
JA MUIDEN VUODEN 2010 ERILLISTEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
AIKAANSAAMISESTA 4.2.2010<br />
<br />
Valtio on viime vuosina kehittänyt yhteisiä tuki-ja palvelutoimintoja sekä investoinut <br />
niiden kehittämiseksi laajoihin tietojärjestelmiin. Kehittämistyö on monilta osin <br />
vielä kesken tai valmisteluvaiheessa. <br />
<br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, mikä on <br />
näkynyt toiminnan tehostumisena ja valtiotasolla saavutettuina säästöinä. Kokonaisvaltainen <br />
käyttöönotto on vielä kesken, mihin on osaltaan vaikuttanut toimivallan hajanaisuus. <br />
Tehtyjä kehittämisinvestointeja täysimääräisesti hyödyntämällä virastojen <br />
ja laitosten toiminta on kehitettävissä edelleen siten, että toimintamenoihin saadaan <br />
pysyviä säästöjä. Toiminnan uudistuksilla on mahdollista myös parantaa kansalaisille <br />
tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen ja prosessien kehittämisen tulee <br />
johtaa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. <br />
<br />
<br />
Valtion suurin vuotuinen kulutusmenojen alue on ollut työvoimakustannukset (49 % <br />
v. 2008 eli n. 5,8 miljardia euroa). Työvoimakustannuksista palkkojen osuus on ollut <br />
n. 4,7 miljardia euroa ja muiden välillisten työvoimakustannusten osuus n. 100 milj. <br />
euroa. Eläkkeet ovat olleet n. 3,4 miljardia euroa ja muut kulutusmenot n. 1,3 miljardia <br />
euroa. Valtionhallinnon tavara-ja palveluhankinnat ovat vuodessa n. 3,0 miljardia <br />
euroa ja toimitilavuokrat n. 0,9 miljardia euroa. <br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen <br />
ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia <br />
talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. <br />
Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä <br />
ja -käytäntöjä, viestintä-ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus-<br />
ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa <br />
vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta <br />
tulee myös seurata. <br />
<br />
Tässä periaatepäätöksessä linjataan joitakin yhteisten palveluiden tuottamiseen liittyviä <br />
periaatteita ja toimintatapoja sekä annetaan virastoille ja laitoksille keinoja selvitä <br />
valtion kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hallinnon ja palveluiden digitalisoinnin <br />
konserniohjauksen periaatteiden osalta on valtiovarainministeriössä käynnissä <br />
erillinen valmistelutyö, josta linjauksia on odotettavissa kevään aikana. <br />
<br />
Tämän periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttamisella mahdollistetaan valtionhallinnossa <br />
30 milj. euron pysyvät toimintamenosäästöt vuodelle 2010. Periaatepäätöksen <br />
pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet mahdollistavat lisäksi kymmenien <br />
miljoonien eurojen vuotuiset lisäsäästöt vuosina 2011 -2014. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee omassa toiminnassaan sekä virastojen ja laitosten tulosohjauksessa panna toimeen tämän periaatepäätöksen linjaukset.<br />
<br />
<br />
Edellä todetuista yleisistä lähtökohdista valtioneuvosto on tänään, asian oltua valtioneuvoston <br />
raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, päättänyt tehdä seuraavan pysyvien <br />
toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi koskevan periaatepäätöksen. <br />
<br />
== Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen == <br />
<br />
Valtiolla on useita koko valtionhallinnolle konsernipalveluja tarjoavia ja kehittäviä <br />
yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävänä on mm. saada aikaan tuottavuushyötyjä ja <br />
säästöjä valtionhallinnossa sekä kehittää toimialueensa toimintaprosesseja ja palvelutuotantoa <br />
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. <br />
<br />
Valtionhallinnolle konsernipalveluja tuottavat organisaatiot: <br />
<br />
Organisaatio Palvelurooli hallinnossa Tehostamisalue <br />
hallinnossa <br />
Alueen arvioitu <br />
kokonaissäästöpotentiaali <br />
(%) <br />
Palvelun <br />
hinnoitteluperiaate* <br />
Hansel Oy Valtion keskitetyt hankinnat ja <br />
puitesopimuskilpailutukset, <br />
hankintaosaaminen, sopimushallinta <br />
ja konsernipalveluorganisaatioiden <br />
kanssa tehtävä <br />
hankintayhteistyö <br />
Valtion hankintatoimi <br />
15 -20 % 2 <br />
HAUS kehittämiskeskus <br />
Oy <br />
Hallinnon koulutuspalvelut ja <br />
hallinnon kehittäminen <br />
Valtion henkilöstöhallinto <br />
15 % 1 <br />
Senaattikiinteistöt <br />
Valtion kiinteistöjen keskitetty <br />
omistaminen, toimitilojen tarjoaminen, <br />
toimitilapalvelut ja <br />
kiinteistöjen omistajatehtävät <br />
Valtion tilahallinto <br />
15 % 1 <br />
Valtiokonttori Valtion rahoitushuolto, velanhoito, <br />
antolainojen ja korkotukien <br />
hoito, takausten hoito, <br />
maksuvapautusasiat, eläkkeiden <br />
hoito ja maksatukset, valtiolle <br />
tulevat perinnöt, erilaiset <br />
vahingonkorvaukset, työkyvyn <br />
ylläpito, keskuskirjanpito ja <br />
muu konsernin tietotuotanto, <br />
maksuliike ja muu talous-ja <br />
henkilöstöhallinnon prosessien <br />
ohjaus <br />
Valtion IT-palvelukeskus <br />
(VIP): valtion yhteiset IT-<br />
palvelut ja järjestelmät, toimittajahallinta <br />
Valtion henkilöstöpalvelut yksikkö: <br />
henkilöstömuutoksen <br />
ja -suunnittelun tuki hallinnossa <br />
Konsernipalvelut, <br />
hallinnon prosessit <br />
ja yhteiset IT-<br />
järjestelmät, valtion <br />
tietohallinto, <br />
valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallinto <br />
15 -20 % 2, 3 <br />
Palkeet Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
palvelukeskuspalvelut <br />
Valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallintopalvelut <br />
15 -20 % 2 <br />
* Periaatteita on selostettu tarkemmin myöhemmin tässä päätöksessä <br />
<br />
Yleisenä tavoitteena on, että vertailukelpoisella laatu-ja tuotetasolla valtion sisäiset <br />
palvelukeskukset, osakeyhtiöt ja liikelaitokset tuottavat palveluja edullisemmin kuin <br />
vastaavat markkinatoimijat. Lisäksi tavoitteena on, että virastojen ja laitosten tarve <br />
resursoida näihin palveluihin ja toimintoihin vähenee tavoitellusti ja palvelujen tasalaatuisuus <br />
koko ketjun osalta varmistuu. Prosessien tehokkuudessa arviointitaso on <br />
koko valtionhallinto. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriön vastuulla on, että valtion konsernipalveluiden tuottajien kustannustehokkuutta kehitetään siten, että yhteiset palvelut takaavat valtiokonsernille selkeän tuottavuuden nousun ja kustannussäästöt. Valtiovarainministeriö seuraa palvelujen kustannuksien ja laatutason kehitystä sekä vertaa niitä mahdollisuuksien mukaan vastaaviin markkinoilta ostettuihin palveluihin. <br />
<br />
:Ministeriön vastuulla on huolehtia uudistusten toteuttamiseen tähtäävien prosessien ja muutosten toimeenpano hallinnonalallaan.<br />
<br />
<br />
Valtion yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminta on järjestetty tai sitä ollaan <br />
järjestämässä asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Palvelujen maksullisuus on tärkeää <br />
valtion sisäisessä toiminnassa silloin kun maksuilla on tarve ohjata palvelujen kysyntää, <br />
kuten toimitilojen ja virastolle varattavien tietojärjestelmien käyttölisenssien <br />
määrää jne. Maksullisuus palvelee myös kustannusten oikeaa aiheuttamisperiaatteen <br />
mukaista kohdistamista. <br />
<br />
Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön <br />
luonne. Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista <br />
toimintaympäristöä ja hinnoitteluperiaatetta: <br />
<br />
1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä <br />
markkinoita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut <br />
ovat markkinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä <br />
palvelu hankitaan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti <br />
liiketaloudellisin periaattein. <br />
<br />
2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai <br />
olosuhteissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja <br />
laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen <br />
tai tietojärjestelmäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan <br />
palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa <br />
omakustannusperiaatteen mukaisesti. <br />
<br />
3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei <br />
voi vaikuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä <br />
palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion <br />
velanhoito, rahoitushuolto ja keskuskirjanpito. <br />
<br />
4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää <br />
valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen <br />
maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi. <br />
<br />
:<big>Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu-ja muiden vaatimusten mukaisesti. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö organisoi konsernipalveluita tuottavien palveluntuottajien hinnoittelun ja laadun seurannan.</big> <br />
<br />
Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon <br />
palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen <br />
ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Edellä mainittuja periaatteita <br />
noudatetaan myös tällaisten palvelutuottajien kohdalla.<br />
<br />
== 2 Konsernipalveluiden käytön voimakas lisääminen koko valtionhallinnossa == <br />
<br />
=== 2.1 Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen === <br />
<br />
==== 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen ==== <br />
<br />
Valtion hankintatoimea uudistettiin 2000-luvun alkupuolella. Tavara-ja palveluhankinnoissa <br />
hankintojen kilpailuttamista keskitettiin valtion yhteishankintayksikkönä <br />
toimivalle Hansel Oy:lle. Yhteishankintojen volyymi on kasvanut viime vuosina <br />
voimakkaasti, minkä seurauksena on saavutettu merkittäviä säästöjä hankintaprosessin <br />
kustannuksissa ja hankintojen hintatasossa. Palveluiden käytön lisääntyessä yhteishankintayksikön <br />
omakustannushinnoitteluun perustuvaa palvelumaksua on laskettu. <br />
<br />
<br />
Valtion hankinnoista runsas 1 miljardi euroa on luonteeltaan yhteishankintaan soveltuvia. <br />
Hansel Oy:n puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat ovat vuonna 2009 arviolta <br />
530 milj. euroa, joten yhteishankintaan soveltuvasta potentiaalista on saavutettu <br />
runsas puolet. Keskitetyn hankintamallin käyttö tuo tutkimusten mukaan säästöjä <br />
noin 15 -20 % hankintakustannuksista hajautettuun malliin verrattuna. Yhteishankintoja <br />
lisäämällä noin miljardiin euroon voidaan jo saavutetun arviolta noin 110 <br />
milj. euron vuotuisen säästön lisäksi mahdollistaa ministeriöille, virastoille ja laitoksille <br />
lisäsäästöjä vielä yhteensä 70 -100 milj. euroa vuosittain. <br />
<br />
<br />
:Yhteishankintojen tavoitetasoksi vuodelle 2010 asetetaan 600 milj. euroa, mikä mahdollistaa 20 milj. euron lisäsäästöt valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 milj. euroa ja 710 milj. euroa vuodelle 2012. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus-ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. <br />
<br />
:Hansel Oy selvittää 30.6.2010 mennessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa keskitettyjen puitejärjestelyiden uusia kohdealueita ja säästömahdollisuuksia sekä raportoi havainnot valtiovarainministeriölle. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö ohjaa hankintoja vuoden 2010 aikana tarvittaessa keskitetysti kilpailutettujen puitesopimusten kautta toteutettavaksi talousarviolain 22 a §:n antamin toimivaltuuksin.<br />
<br />
<br />
2.1.2 Valtion hankintatoimen kehittäminen ja tehostaminen <br />
<br />
Valtion hankintastrategia uudistettiin vuonna 2009. Hankintastrategian toimeenpanoohjelma <br />
sisältää useita kehittämistoimenpiteitä ministeriöiden, virastojen ja laitosten <br />
hankintatoimen johtamisen sekä hankinnan suunnittelun, toteutuksen ja tilaamisen <br />
tehostamiseksi. Osaava ja yhteistyökykyinen hankintatoimi mahdollistaa säästöjen <br />
toteutusta myös niissä hankinnoissa, joita toteutetaan yhteishankintojen ulkopuolella. <br />
Hyvin johdettu ja organisoitu, toimintaan integroitu ja selkeästi vastuutettu hankintatoimi <br />
ei välttämättä edellytä lisäresursseja, mutta parantaa mm. hankintojen hallinnointia, <br />
oikea-aikaista toteuttamista, toimittajaohjausta ja lopputuloksen laatua hankintayksiköissä. <br />
Yhteishankintasopimusten kanssa päällekkäisiä sopimuksia karsimalla <br />
helpotetaan mm. sähköiseen tilaustenhallintaan siirtymistä valtionhallinnossa. <br />
<br />
Valtion konsernipalveluiden tuottajien toimintatapoja voidaan kehittää siten, että ne <br />
toimivat hankinnoissa osaamisalueensa palveluiden kokoajina (palveluintegraattoreina). <br />
Palveluintegraattorit suunnittelevat ja ohjaavat hankittavien palveluiden kehittämistä <br />
integrointialueellaan ja toimivat hankinnassa tiiviissä yhteistyössä Hansel <br />
Oy:n kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi palveluiden kokoamisessa käytetään <br />
keskitetysti kilpailutettuja puitejärjestelyjä, kun se on mahdollista. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010 aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriön johdolla konsernipalveluiden tuottajat organisoidaan toimimaan hankinnoissa osaamisalueensa palveluintegraattoreina vuoden 2010 aikana.<br />
<br />
<br />
Valtiokonttorin 26.10.2009 antaman ohjeen mukaisesti valtiolla tulee siirtyä täysin <br />
sähköiseen ostolaskujen välitykseen ja vastaanottoon 1.1.2010 alkaen. Myös myyntilaskujen <br />
sähköistämistä tulee lisätä nykyisestä tasosta. Verkkolaskun käyttöön siirtymisellä <br />
saavutetaan vajaan miljoonan euron säästöt vuonna 2010. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa toimenpiteet, joilla ne vaativat tavara-ja palvelutoimittajiaan toimittamaan 1.1.2010 alkaen vain sähköisessä muodossa olevia laskuja (verkkolasku) ja ohjaavat kaikki ostolaskut välityspalveluiden kautta tuleviksi.<br />
<br />
<br />
Valtion tilaustenhallinta sähköistetään. Tilaustenhallintajärjestelmä Tilha on tarkoitus <br />
ottaa käyttöön Valtiokonttorin valtiovarainministeriölle ehdottaman käyttöönottosuunnitelman <br />
pohjalta vuosina 2010 -2011. Lisäksi puolustushallinnossa on otettu <br />
käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään pohjautuva tilaustenhallintajärjestelmä. <br />
Tavoitteena on, että sähköinen tilaustenhallinta kattaa kaikki valtion virastot ja laitokset <br />
vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että hankintayksiköt <br />
tekevät kaikki tavarahankintansa ja yli puolet palveluhankinnoistaan käyttöönottamansa <br />
sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän kautta vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
Sähköisen tilaustenhallinnan käyttöönotto ja laskujen automaattinen täsmäyttäminen <br />
edellyttävät, että virastot ja laitokset uudistavat ja ottavat käyttöön tilaustenhallinnassaan <br />
järjestelmän tilausprosessia tukevan toimintamallin. Hansel Oy ja valtion hankintayksiköt <br />
ryhtyvät osaltaan toimenpiteisiin, että valtionhallinnon sopimustoimittajat <br />
mahdollistavat tuotteidensa tilaamisen tilaustenhallintajärjestelmästä vuoden 2011 <br />
loppuun mennessä. Sähköiseen toimintaprosessiin siirtymisellä saavutaan hallinnossa <br />
usean miljoonan euron vuotuiset säästöt. <br />
<br />
<br />
:Valtiokonttori valmistelee 30.4.2010 mennessä suunnitelman sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden kanssa. <br />
<br />
:Ministeriöt huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten, että sähköinen tilausten hallintajärjestelmä on käytössä vuoden 2011 loppuun mennessä.<br />
<br />
=== 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen === <br />
<br />
Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe avaa mahdollisuuksia ja asettaa <br />
haasteita tilankäytön tehostamiselle jo lyhyellä aikavälillä. Uudistusten toimeenpanovaiheessa <br />
tehtävistä tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia <br />
voidaan jatkossa sopeuttaa henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan <br />
voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin. <br />
<br />
Valtion toimitilastrategiassa on linjattu keinoja tilaratkaisujen tehostamiseksi. Tilatehokkuutta <br />
voidaan nostaa, kun toimistotyyppisen tilankäytön tehokkuutta lisätään <br />
nykyisestä n. 30 -35 m2/htv tasosta 25 m2/htv tasolle (n. 15 %:n tilatehokkuuden parantuminen). <br />
Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa joustavampia ja avoimempia <br />
tilankäyttöratkaisuja. Vältetään virastojen ja laitosten sijoittumista kalleimmille <br />
alueille, ja vain ministeriöt sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan valtioneuvoston <br />
yhteydenpitotarpeen ja kulttuurirakennusten käytössä pysymisen perusteella. Tilojen <br />
joustavuutta muutoksissa voidaan lisätä hyödyntämällä ministeriöissä, virastoissa <br />
ja laitoksissa aktiivisesti vuokrasopimusten voimassaoloaikana tapahtuneet tilankäytön <br />
muutokset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen toimitilapalvelujen ja asiantuntijoiden <br />
kanssa. <br />
<br />
Valtion tilavuokrakulut ovat n. 600 milj. euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöiltä vuokratun <br />
toimistotilan määrä on n. 2 milj. m2 ja erityistilan n. 4,6 milj. m2 (v. 2010 arvio). <br />
Tilankäytön tehostaminen mahdollistaa merkittäviä säästömahdollisuuksia. <br />
Vuokrasopimukset ovat yleensä pitkiä, joten säästöjen realisoituminen edellyttää tilankäytön <br />
ennakointia. <br />
<br />
Valtion henkilöstön vähetessä ja toimitilakonseptien kehittyessä on mahdollista toteuttaa <br />
n. 15 %:n toimitilankäytön supistaminen ilman laajempia muutostoimia. Noin <br />
5 m2/hlö parannus koko hallinnon toimitilatehokkuudessa johtaisi vuoden 2010 henkilöstömäärällä <br />
n. 425 000 m2:n tilatarpeen vähennykseen ja nykyhintatasolla 16 32 <br />
milj. euron vuosittaiseen laskennalliseen säästöön valtionhallinnossa. Pitkällä aikavälillä <br />
toimitilastrategiassa tavoiteltu kokonaistilatehokkuuden parantaminen mahdollistaa <br />
edelleen lisäsäästöjä. <br />
<br />
Valtiolla on tarve lisätä aktiivista tilojen hallintaa. Tämän toteuttamiseksi ministeriöiden, <br />
virastojen ja laitosten tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen käyttöä organisaatioiden <br />
muutosprosessien toimitila-asiantuntijana. Erityisesti suurilla paikkakunnilla on <br />
valtion omia tiloja hyödyntäen mahdollista löytää tehokkaampia tilaratkaisuja myös <br />
vuokrasopimuskauden kestäessä, kun virastojen tarpeet ovat Senaatti-kiinteistöjen <br />
tiedossa. Valtion tilankäytön tehostamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi <br />
tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella <br />
tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitilaasiantuntijana. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehostamiseksi toimitilatiedot valtion omistamista kiinteistöistä ja muilta omistajilta vuokratuista tiloista kootaan yhteiseen tietojärjestelmään. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaattikiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksia rahoitetaan keskitetysti. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. <br />
<br />
:Ministeriöiden toiminnat Helsingissä pyritään sijoittamaan lähekkäin, tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja valtioneuvostokampuksen suunnittelua viedään eteenpäin ministeriöiden ja Senaattikiinteistöjen yhteistyönä. <br />
<br />
:Kaikissa tilojen korjaus-ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. <br />
<br />
:Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office tai vastaavia ympäristösertifikaatteja.<br />
<br />
=== 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen === <br />
<br />
Suurena työnantajana valtio kehittää ja hyödyntää henkilöstöhallinnon yhteisiä käytännön <br />
toimintatapoja ja välineitä. Kehitettävänä oleva valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
yhteinen tietojärjestelmä (Kieku) vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, mutta <br />
ennen sen käynnistymistä voidaan toimia seuraavasti: <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö luo avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta sanomalehdissä valtion uuden yhteisen toimintamallin 30.4.2010 mennessä. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt, virastot ja laitokset siirtyvät samalla käyttämään lähinnä lyhennettyjä ilmoituksia. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan mahdollisuuksien mukaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee verkkopalkan käyttöönoton loppuun viemistä.<br />
<br />
HAUS kehittämiskeskus Oy muuttui 1.1.2010 lukien valtion sidosryhmäyksiköksi, <br />
joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUS Oy:n uusi asema osana <br />
valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön <br />
ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. HAUS <br />
Oy:n koulutus-ja kehittämispalvelujen laatua ja tehokkuutta verrataan edelleen vastaavien <br />
markkinakouluttajien koulutuksen laatu-ja kustannustasoon. Virastoilla säilyy <br />
edelleen mahdollisuus hankkia osaamisen kehittämispalveluita myös muualta. <br />
<br />
<big>:Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.</big><br />
<br />
== 3 Muu yhteinen valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen <br />
kehittäminen ==<br />
<br />
=== 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen === <br />
<br />
Virkatyöhön liittyvän vuorovaikutuksen lisääntyminen on näkynyt matkustustarpeiden <br />
lisääntymisenä ja matkakustannusten jatkuvana kasvuna. Valtiovarainministeriö <br />
on käynnistänyt vuonna 2008 matkustusstrategian toimeenpanon yhteistyössä Valtiokonttorin <br />
kanssa. Tavoitteena on alentaa valtion matkustusmääriä, ja matkustuksesta <br />
aiheutuvia kustannuksia vuoden 2005 tasolle (vähennys vuoden 2008 tasosta n. <br />
16 milj. euroa, 8 %) vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi sähköinen asiointi ja <br />
demokratia -ohjelman (SADe) yhtenä linjauksena on videoneuvotteluyhteyksien ja <br />
etäpalvelujen käytön edistäminen kotimaan matkustuksen korvaajana. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen on mahdollista vaikuttaa edullisen matkustusvälineen <br />
valinnalla, delegaatiokokoja tarkastelemalla sekä puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä <br />
laajemmin hyödyntämällä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee kehittää <br />
omia matkustuskäytäntöjään ja -kulttuuriaan sekä organisoida matkahallintoaan siten, <br />
että matkustuskustannusten alentamistavoitteet saavutetaan ja niiden saavuttamista <br />
seurataan. <br />
<br />
Virkamatkoilla hyödynnetään edullisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksissä suositaan paikallisia <br />
ilmaisia tai maksullisia langattomia verkkoja. Kukin organisaatio huolehtii siitä, <br />
että heidän käyttämänsä tietoturvaratkaisut mahdollistavat tämän. Valtiovarainministeriö <br />
vastaa yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa siitä, että toimintatapa on <br />
mahdollinen tulevissa yhteisissä palveluissa. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus-ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä. <br />
<br />
:Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 -6/2010 elokuussa valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat hallinnonaloittain vuoden 2010 aikana puhelin-ja videoneuvottelulaitteistojen käytön ja tarpeen sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä keskeisten hallinnon yhteistyökumppaniensa kanssa. Etäyhteyksissä hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Hansel Oy yhdessä valtiovarainministeriön kanssa vastaa tarvittavista laite-ja datainfran puitesopimuksiin liittyvistä järjestelyistä.<br />
<br />
=== 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt === <br />
<br />
Tietojärjestelmän hankintakustannus on noin 20 -30 % sen koko elinkaaren kustannuksista. <br />
Hankkeiden kustannuslaskelmat tulee laatia huolella, säästöt tulee arvioida <br />
realistisesti ja käyttöönotosta sekä sen vaatimista muutoksista tulee huolehtia. Erityistä <br />
huomiota on kiinnitettävä hallinnollisen taakan muutoksiin. Yhteentoimivuuden <br />
vaatimukset korostuvat ja organisaatioiden välinen tiedonsiirto lisääntyy, mikä <br />
edellyttää yhteisiä arkkitehtuureja eli yhteisiä menettelyjä ja standardeja. Ennen uuden <br />
hankkeen käynnistämistä selvitetään olemassa olevat ratkaisut. Käytöntuen kustannuksia <br />
voidaan alentaa rakentamalla helppokäyttöisiä järjestelmiä ja vähentämällä <br />
käyttäjätunnuksien määrää kertakirjautumisella. Kevään 2010 aikana SADeohjelmassa <br />
valmistellaan lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja konserniohjauksen <br />
tiivistämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. <br />
<br />
Säästöjen aikaansaaminen edellyttää yleensä muutoksia myös prosesseihin ja toimintatapoihin. <br />
Prosessien yhtenäistäminen, yhtenäinen arkkitehtuuri, helppokäyttöiset <br />
järjestelmät ja yhteiset rajapinnat tuovat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä sekä <br />
hankkeissa että toiminnassa. Esimerkiksi julkaisujärjestelmien yhtenäistämisen kautta <br />
säästö yhdelle virastolle olisi 100 000 -200 00 euroa elinkaarikustannuksista, mutta <br />
huomattavasti merkittävämmät säästöt on saavutettavissa toimintatapojen muutosten <br />
kautta. <br />
<br />
Tietojärjestelmien kautta saatavia kustannussäästöjä toteutetaan seuraavin toimenpitein: <br />
<br />
1. Valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. <br />
Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa <br />
hallinnonalansa arkkitehtuureja. <br />
<br />
2. Virastojen tulisi pyrkiä yhteen puhelinliittymään henkilöä kohden. Suositeltava <br />
henkilökohtainen puhelin on matkapuhelin. Yhteiskäytössä kuten asiakaspalvelupisteissä <br />
voidaan käyttää muita puhelimia. <br />
<br />
3. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria <br />
ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. <br />
<br />
4. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien <br />
mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on <br />
VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). <br />
<br />
5. Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset <br />
omaan verkkoonsa. <br />
<br />
6. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä <br />
valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation <br />
on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
7. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan <br />
osalta. <br />
<br />
8. Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi <br />
yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen <br />
taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin <br />
tekemisestä omissa hankkeissaan. <br />
<br />
9. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut <br />
sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista syistä.<br />
<br />
=== 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen === <br />
<br />
Hallinnonalojen painatuspalvelujen kustannukset olivat ilman yliopistoja vuonna <br />
2008 n. 24 milj. euroa. Julkaisukustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella kilpailuttamisella <br />
ja siirtämällä paperijulkaisut kokonaan verkkojulkaisuiksi. <br />
<br />
Julkaisujärjestelmiin sisällytetty sähköisten julkaisujen tilauspalvelu vähentää jakeluita <br />
ja helpottaa jakelulistojen ylläpitoa. Kun ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat <br />
valtionhallinnon yhteisen verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuurin sekä asianhallin-<br />
ta-ja asiointijärjestelmät käyttöön sitä mukaa kun niitä on tarjolla, vähenee julkaisujen <br />
painattamisen ja tulostamisen tarve ja kustannukset edelleen tulevina vuosina. <br />
<br />
Toimintatapojen muutoksilla ja yhteishankinnan puitesopimusten laajalla käytöllä <br />
voidaan vähentää ministeriöiden, virastojen ja laitosten painatuskustannuksia 15 -20 <br />
% eli n. 1,5 -2 milj. euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa. Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden <br />
:ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. <br />
<br />
:Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. <br />
<br />
:Ministeriöt käyttävät valtioneuvoston hankerekisteriä (HARE) täysipainoisesti.</big> <br />
<br />
<br />
== 4 Periaatepäätöksen seuranta == <br />
<br />
Periaatepäätöksen toteuttamista valmistellaan Valtiovarainministeriössä ja sitä seurataan <br />
osana valtion tilinpäätöskertomuksen v. 2010 ja v. 2011 liittyvää raportointia.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_valtion_pysyvien_toimintamenos%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen_aikaansaamisesta&diff=27737Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta2014-12-01T11:53:27Z<p>Vaula: /* 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt */</p>
<hr />
<div>VALTIOVARAINMINISTERIÖ Liite 1 <br />
<br />
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VALTION PYSYVIEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
JA MUIDEN VUODEN 2010 ERILLISTEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
AIKAANSAAMISESTA 4.2.2010<br />
<br />
Valtio on viime vuosina kehittänyt yhteisiä tuki-ja palvelutoimintoja sekä investoinut <br />
niiden kehittämiseksi laajoihin tietojärjestelmiin. Kehittämistyö on monilta osin <br />
vielä kesken tai valmisteluvaiheessa. <br />
<br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, mikä on <br />
näkynyt toiminnan tehostumisena ja valtiotasolla saavutettuina säästöinä. Kokonaisvaltainen <br />
käyttöönotto on vielä kesken, mihin on osaltaan vaikuttanut toimivallan hajanaisuus. <br />
Tehtyjä kehittämisinvestointeja täysimääräisesti hyödyntämällä virastojen <br />
ja laitosten toiminta on kehitettävissä edelleen siten, että toimintamenoihin saadaan <br />
pysyviä säästöjä. Toiminnan uudistuksilla on mahdollista myös parantaa kansalaisille <br />
tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen ja prosessien kehittämisen tulee <br />
johtaa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. <br />
<br />
<br />
Valtion suurin vuotuinen kulutusmenojen alue on ollut työvoimakustannukset (49 % <br />
v. 2008 eli n. 5,8 miljardia euroa). Työvoimakustannuksista palkkojen osuus on ollut <br />
n. 4,7 miljardia euroa ja muiden välillisten työvoimakustannusten osuus n. 100 milj. <br />
euroa. Eläkkeet ovat olleet n. 3,4 miljardia euroa ja muut kulutusmenot n. 1,3 miljardia <br />
euroa. Valtionhallinnon tavara-ja palveluhankinnat ovat vuodessa n. 3,0 miljardia <br />
euroa ja toimitilavuokrat n. 0,9 miljardia euroa. <br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen <br />
ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia <br />
talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. <br />
Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä <br />
ja -käytäntöjä, viestintä-ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus-<br />
ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa <br />
vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta <br />
tulee myös seurata. <br />
<br />
Tässä periaatepäätöksessä linjataan joitakin yhteisten palveluiden tuottamiseen liittyviä <br />
periaatteita ja toimintatapoja sekä annetaan virastoille ja laitoksille keinoja selvitä <br />
valtion kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hallinnon ja palveluiden digitalisoinnin <br />
konserniohjauksen periaatteiden osalta on valtiovarainministeriössä käynnissä <br />
erillinen valmistelutyö, josta linjauksia on odotettavissa kevään aikana. <br />
<br />
Tämän periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttamisella mahdollistetaan valtionhallinnossa <br />
30 milj. euron pysyvät toimintamenosäästöt vuodelle 2010. Periaatepäätöksen <br />
pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet mahdollistavat lisäksi kymmenien <br />
miljoonien eurojen vuotuiset lisäsäästöt vuosina 2011 -2014. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee omassa toiminnassaan sekä virastojen ja laitosten tulosohjauksessa panna toimeen tämän periaatepäätöksen linjaukset.<br />
<br />
<br />
Edellä todetuista yleisistä lähtökohdista valtioneuvosto on tänään, asian oltua valtioneuvoston <br />
raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, päättänyt tehdä seuraavan pysyvien <br />
toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi koskevan periaatepäätöksen. <br />
<br />
== Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen == <br />
<br />
Valtiolla on useita koko valtionhallinnolle konsernipalveluja tarjoavia ja kehittäviä <br />
yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävänä on mm. saada aikaan tuottavuushyötyjä ja <br />
säästöjä valtionhallinnossa sekä kehittää toimialueensa toimintaprosesseja ja palvelutuotantoa <br />
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. <br />
<br />
Valtionhallinnolle konsernipalveluja tuottavat organisaatiot: <br />
<br />
Organisaatio Palvelurooli hallinnossa Tehostamisalue <br />
hallinnossa <br />
Alueen arvioitu <br />
kokonaissäästöpotentiaali <br />
(%) <br />
Palvelun <br />
hinnoitteluperiaate* <br />
Hansel Oy Valtion keskitetyt hankinnat ja <br />
puitesopimuskilpailutukset, <br />
hankintaosaaminen, sopimushallinta <br />
ja konsernipalveluorganisaatioiden <br />
kanssa tehtävä <br />
hankintayhteistyö <br />
Valtion hankintatoimi <br />
15 -20 % 2 <br />
HAUS kehittämiskeskus <br />
Oy <br />
Hallinnon koulutuspalvelut ja <br />
hallinnon kehittäminen <br />
Valtion henkilöstöhallinto <br />
15 % 1 <br />
Senaattikiinteistöt <br />
Valtion kiinteistöjen keskitetty <br />
omistaminen, toimitilojen tarjoaminen, <br />
toimitilapalvelut ja <br />
kiinteistöjen omistajatehtävät <br />
Valtion tilahallinto <br />
15 % 1 <br />
Valtiokonttori Valtion rahoitushuolto, velanhoito, <br />
antolainojen ja korkotukien <br />
hoito, takausten hoito, <br />
maksuvapautusasiat, eläkkeiden <br />
hoito ja maksatukset, valtiolle <br />
tulevat perinnöt, erilaiset <br />
vahingonkorvaukset, työkyvyn <br />
ylläpito, keskuskirjanpito ja <br />
muu konsernin tietotuotanto, <br />
maksuliike ja muu talous-ja <br />
henkilöstöhallinnon prosessien <br />
ohjaus <br />
Valtion IT-palvelukeskus <br />
(VIP): valtion yhteiset IT-<br />
palvelut ja järjestelmät, toimittajahallinta <br />
Valtion henkilöstöpalvelut yksikkö: <br />
henkilöstömuutoksen <br />
ja -suunnittelun tuki hallinnossa <br />
Konsernipalvelut, <br />
hallinnon prosessit <br />
ja yhteiset IT-<br />
järjestelmät, valtion <br />
tietohallinto, <br />
valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallinto <br />
15 -20 % 2, 3 <br />
Palkeet Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
palvelukeskuspalvelut <br />
Valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallintopalvelut <br />
15 -20 % 2 <br />
* Periaatteita on selostettu tarkemmin myöhemmin tässä päätöksessä <br />
<br />
Yleisenä tavoitteena on, että vertailukelpoisella laatu-ja tuotetasolla valtion sisäiset <br />
palvelukeskukset, osakeyhtiöt ja liikelaitokset tuottavat palveluja edullisemmin kuin <br />
vastaavat markkinatoimijat. Lisäksi tavoitteena on, että virastojen ja laitosten tarve <br />
resursoida näihin palveluihin ja toimintoihin vähenee tavoitellusti ja palvelujen tasalaatuisuus <br />
koko ketjun osalta varmistuu. Prosessien tehokkuudessa arviointitaso on <br />
koko valtionhallinto. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriön vastuulla on, että valtion konsernipalveluiden tuottajien kustannustehokkuutta kehitetään siten, että yhteiset palvelut takaavat valtiokonsernille selkeän tuottavuuden nousun ja kustannussäästöt. Valtiovarainministeriö seuraa palvelujen kustannuksien ja laatutason kehitystä sekä vertaa niitä mahdollisuuksien mukaan vastaaviin markkinoilta ostettuihin palveluihin. <br />
<br />
:Ministeriön vastuulla on huolehtia uudistusten toteuttamiseen tähtäävien prosessien ja muutosten toimeenpano hallinnonalallaan.<br />
<br />
<br />
Valtion yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminta on järjestetty tai sitä ollaan <br />
järjestämässä asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Palvelujen maksullisuus on tärkeää <br />
valtion sisäisessä toiminnassa silloin kun maksuilla on tarve ohjata palvelujen kysyntää, <br />
kuten toimitilojen ja virastolle varattavien tietojärjestelmien käyttölisenssien <br />
määrää jne. Maksullisuus palvelee myös kustannusten oikeaa aiheuttamisperiaatteen <br />
mukaista kohdistamista. <br />
<br />
Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön <br />
luonne. Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista <br />
toimintaympäristöä ja hinnoitteluperiaatetta: <br />
<br />
1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä <br />
markkinoita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut <br />
ovat markkinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä <br />
palvelu hankitaan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti <br />
liiketaloudellisin periaattein. <br />
<br />
2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai <br />
olosuhteissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja <br />
laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen <br />
tai tietojärjestelmäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan <br />
palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa <br />
omakustannusperiaatteen mukaisesti. <br />
<br />
3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei <br />
voi vaikuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä <br />
palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion <br />
velanhoito, rahoitushuolto ja keskuskirjanpito. <br />
<br />
4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää <br />
valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen <br />
maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi. <br />
<br />
:<big>Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu-ja muiden vaatimusten mukaisesti. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö organisoi konsernipalveluita tuottavien palveluntuottajien hinnoittelun ja laadun seurannan.</big> <br />
<br />
Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon <br />
palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen <br />
ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Edellä mainittuja periaatteita <br />
noudatetaan myös tällaisten palvelutuottajien kohdalla.<br />
<br />
== 2 Konsernipalveluiden käytön voimakas lisääminen koko valtionhallinnossa == <br />
<br />
=== 2.1 Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen === <br />
<br />
==== 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen ==== <br />
<br />
Valtion hankintatoimea uudistettiin 2000-luvun alkupuolella. Tavara-ja palveluhankinnoissa <br />
hankintojen kilpailuttamista keskitettiin valtion yhteishankintayksikkönä <br />
toimivalle Hansel Oy:lle. Yhteishankintojen volyymi on kasvanut viime vuosina <br />
voimakkaasti, minkä seurauksena on saavutettu merkittäviä säästöjä hankintaprosessin <br />
kustannuksissa ja hankintojen hintatasossa. Palveluiden käytön lisääntyessä yhteishankintayksikön <br />
omakustannushinnoitteluun perustuvaa palvelumaksua on laskettu. <br />
<br />
<br />
Valtion hankinnoista runsas 1 miljardi euroa on luonteeltaan yhteishankintaan soveltuvia. <br />
Hansel Oy:n puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat ovat vuonna 2009 arviolta <br />
530 milj. euroa, joten yhteishankintaan soveltuvasta potentiaalista on saavutettu <br />
runsas puolet. Keskitetyn hankintamallin käyttö tuo tutkimusten mukaan säästöjä <br />
noin 15 -20 % hankintakustannuksista hajautettuun malliin verrattuna. Yhteishankintoja <br />
lisäämällä noin miljardiin euroon voidaan jo saavutetun arviolta noin 110 <br />
milj. euron vuotuisen säästön lisäksi mahdollistaa ministeriöille, virastoille ja laitoksille <br />
lisäsäästöjä vielä yhteensä 70 -100 milj. euroa vuosittain. <br />
<br />
<br />
:Yhteishankintojen tavoitetasoksi vuodelle 2010 asetetaan 600 milj. euroa, mikä mahdollistaa 20 milj. euron lisäsäästöt valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 milj. euroa ja 710 milj. euroa vuodelle 2012. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus-ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. <br />
<br />
:Hansel Oy selvittää 30.6.2010 mennessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa keskitettyjen puitejärjestelyiden uusia kohdealueita ja säästömahdollisuuksia sekä raportoi havainnot valtiovarainministeriölle. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö ohjaa hankintoja vuoden 2010 aikana tarvittaessa keskitetysti kilpailutettujen puitesopimusten kautta toteutettavaksi talousarviolain 22 a §:n antamin toimivaltuuksin.<br />
<br />
<br />
2.1.2 Valtion hankintatoimen kehittäminen ja tehostaminen <br />
<br />
Valtion hankintastrategia uudistettiin vuonna 2009. Hankintastrategian toimeenpanoohjelma <br />
sisältää useita kehittämistoimenpiteitä ministeriöiden, virastojen ja laitosten <br />
hankintatoimen johtamisen sekä hankinnan suunnittelun, toteutuksen ja tilaamisen <br />
tehostamiseksi. Osaava ja yhteistyökykyinen hankintatoimi mahdollistaa säästöjen <br />
toteutusta myös niissä hankinnoissa, joita toteutetaan yhteishankintojen ulkopuolella. <br />
Hyvin johdettu ja organisoitu, toimintaan integroitu ja selkeästi vastuutettu hankintatoimi <br />
ei välttämättä edellytä lisäresursseja, mutta parantaa mm. hankintojen hallinnointia, <br />
oikea-aikaista toteuttamista, toimittajaohjausta ja lopputuloksen laatua hankintayksiköissä. <br />
Yhteishankintasopimusten kanssa päällekkäisiä sopimuksia karsimalla <br />
helpotetaan mm. sähköiseen tilaustenhallintaan siirtymistä valtionhallinnossa. <br />
<br />
Valtion konsernipalveluiden tuottajien toimintatapoja voidaan kehittää siten, että ne <br />
toimivat hankinnoissa osaamisalueensa palveluiden kokoajina (palveluintegraattoreina). <br />
Palveluintegraattorit suunnittelevat ja ohjaavat hankittavien palveluiden kehittämistä <br />
integrointialueellaan ja toimivat hankinnassa tiiviissä yhteistyössä Hansel <br />
Oy:n kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi palveluiden kokoamisessa käytetään <br />
keskitetysti kilpailutettuja puitejärjestelyjä, kun se on mahdollista. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010 aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriön johdolla konsernipalveluiden tuottajat organisoidaan toimimaan hankinnoissa osaamisalueensa palveluintegraattoreina vuoden 2010 aikana.<br />
<br />
<br />
Valtiokonttorin 26.10.2009 antaman ohjeen mukaisesti valtiolla tulee siirtyä täysin <br />
sähköiseen ostolaskujen välitykseen ja vastaanottoon 1.1.2010 alkaen. Myös myyntilaskujen <br />
sähköistämistä tulee lisätä nykyisestä tasosta. Verkkolaskun käyttöön siirtymisellä <br />
saavutetaan vajaan miljoonan euron säästöt vuonna 2010. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa toimenpiteet, joilla ne vaativat tavara-ja palvelutoimittajiaan toimittamaan 1.1.2010 alkaen vain sähköisessä muodossa olevia laskuja (verkkolasku) ja ohjaavat kaikki ostolaskut välityspalveluiden kautta tuleviksi.<br />
<br />
<br />
Valtion tilaustenhallinta sähköistetään. Tilaustenhallintajärjestelmä Tilha on tarkoitus <br />
ottaa käyttöön Valtiokonttorin valtiovarainministeriölle ehdottaman käyttöönottosuunnitelman <br />
pohjalta vuosina 2010 -2011. Lisäksi puolustushallinnossa on otettu <br />
käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään pohjautuva tilaustenhallintajärjestelmä. <br />
Tavoitteena on, että sähköinen tilaustenhallinta kattaa kaikki valtion virastot ja laitokset <br />
vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että hankintayksiköt <br />
tekevät kaikki tavarahankintansa ja yli puolet palveluhankinnoistaan käyttöönottamansa <br />
sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän kautta vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
Sähköisen tilaustenhallinnan käyttöönotto ja laskujen automaattinen täsmäyttäminen <br />
edellyttävät, että virastot ja laitokset uudistavat ja ottavat käyttöön tilaustenhallinnassaan <br />
järjestelmän tilausprosessia tukevan toimintamallin. Hansel Oy ja valtion hankintayksiköt <br />
ryhtyvät osaltaan toimenpiteisiin, että valtionhallinnon sopimustoimittajat <br />
mahdollistavat tuotteidensa tilaamisen tilaustenhallintajärjestelmästä vuoden 2011 <br />
loppuun mennessä. Sähköiseen toimintaprosessiin siirtymisellä saavutaan hallinnossa <br />
usean miljoonan euron vuotuiset säästöt. <br />
<br />
<br />
:Valtiokonttori valmistelee 30.4.2010 mennessä suunnitelman sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden kanssa. <br />
<br />
:Ministeriöt huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten, että sähköinen tilausten hallintajärjestelmä on käytössä vuoden 2011 loppuun mennessä.<br />
<br />
=== 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen === <br />
<br />
Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe avaa mahdollisuuksia ja asettaa <br />
haasteita tilankäytön tehostamiselle jo lyhyellä aikavälillä. Uudistusten toimeenpanovaiheessa <br />
tehtävistä tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia <br />
voidaan jatkossa sopeuttaa henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan <br />
voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin. <br />
<br />
Valtion toimitilastrategiassa on linjattu keinoja tilaratkaisujen tehostamiseksi. Tilatehokkuutta <br />
voidaan nostaa, kun toimistotyyppisen tilankäytön tehokkuutta lisätään <br />
nykyisestä n. 30 -35 m2/htv tasosta 25 m2/htv tasolle (n. 15 %:n tilatehokkuuden parantuminen). <br />
Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa joustavampia ja avoimempia <br />
tilankäyttöratkaisuja. Vältetään virastojen ja laitosten sijoittumista kalleimmille <br />
alueille, ja vain ministeriöt sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan valtioneuvoston <br />
yhteydenpitotarpeen ja kulttuurirakennusten käytössä pysymisen perusteella. Tilojen <br />
joustavuutta muutoksissa voidaan lisätä hyödyntämällä ministeriöissä, virastoissa <br />
ja laitoksissa aktiivisesti vuokrasopimusten voimassaoloaikana tapahtuneet tilankäytön <br />
muutokset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen toimitilapalvelujen ja asiantuntijoiden <br />
kanssa. <br />
<br />
Valtion tilavuokrakulut ovat n. 600 milj. euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöiltä vuokratun <br />
toimistotilan määrä on n. 2 milj. m2 ja erityistilan n. 4,6 milj. m2 (v. 2010 arvio). <br />
Tilankäytön tehostaminen mahdollistaa merkittäviä säästömahdollisuuksia. <br />
Vuokrasopimukset ovat yleensä pitkiä, joten säästöjen realisoituminen edellyttää tilankäytön <br />
ennakointia. <br />
<br />
Valtion henkilöstön vähetessä ja toimitilakonseptien kehittyessä on mahdollista toteuttaa <br />
n. 15 %:n toimitilankäytön supistaminen ilman laajempia muutostoimia. Noin <br />
5 m2/hlö parannus koko hallinnon toimitilatehokkuudessa johtaisi vuoden 2010 henkilöstömäärällä <br />
n. 425 000 m2:n tilatarpeen vähennykseen ja nykyhintatasolla 16 32 <br />
milj. euron vuosittaiseen laskennalliseen säästöön valtionhallinnossa. Pitkällä aikavälillä <br />
toimitilastrategiassa tavoiteltu kokonaistilatehokkuuden parantaminen mahdollistaa <br />
edelleen lisäsäästöjä. <br />
<br />
Valtiolla on tarve lisätä aktiivista tilojen hallintaa. Tämän toteuttamiseksi ministeriöiden, <br />
virastojen ja laitosten tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen käyttöä organisaatioiden <br />
muutosprosessien toimitila-asiantuntijana. Erityisesti suurilla paikkakunnilla on <br />
valtion omia tiloja hyödyntäen mahdollista löytää tehokkaampia tilaratkaisuja myös <br />
vuokrasopimuskauden kestäessä, kun virastojen tarpeet ovat Senaatti-kiinteistöjen <br />
tiedossa. Valtion tilankäytön tehostamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi <br />
tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella <br />
tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitilaasiantuntijana. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehostamiseksi toimitilatiedot valtion omistamista kiinteistöistä ja muilta omistajilta vuokratuista tiloista kootaan yhteiseen tietojärjestelmään. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaattikiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksia rahoitetaan keskitetysti. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. <br />
<br />
:Ministeriöiden toiminnat Helsingissä pyritään sijoittamaan lähekkäin, tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja valtioneuvostokampuksen suunnittelua viedään eteenpäin ministeriöiden ja Senaattikiinteistöjen yhteistyönä. <br />
<br />
:Kaikissa tilojen korjaus-ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. <br />
<br />
:Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office tai vastaavia ympäristösertifikaatteja.<br />
<br />
=== 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen === <br />
<br />
Suurena työnantajana valtio kehittää ja hyödyntää henkilöstöhallinnon yhteisiä käytännön <br />
toimintatapoja ja välineitä. Kehitettävänä oleva valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
yhteinen tietojärjestelmä (Kieku) vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, mutta <br />
ennen sen käynnistymistä voidaan toimia seuraavasti: <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö luo avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta sanomalehdissä valtion uuden yhteisen toimintamallin 30.4.2010 mennessä. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt, virastot ja laitokset siirtyvät samalla käyttämään lähinnä lyhennettyjä ilmoituksia. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan mahdollisuuksien mukaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee verkkopalkan käyttöönoton loppuun viemistä.<br />
<br />
HAUS kehittämiskeskus Oy muuttui 1.1.2010 lukien valtion sidosryhmäyksiköksi, <br />
joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUS Oy:n uusi asema osana <br />
valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön <br />
ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. HAUS <br />
Oy:n koulutus-ja kehittämispalvelujen laatua ja tehokkuutta verrataan edelleen vastaavien <br />
markkinakouluttajien koulutuksen laatu-ja kustannustasoon. Virastoilla säilyy <br />
edelleen mahdollisuus hankkia osaamisen kehittämispalveluita myös muualta. <br />
<br />
<big>:Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.</big><br />
<br />
== 3 Muu yhteinen valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen <br />
kehittäminen ==<br />
<br />
=== 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen === <br />
<br />
Virkatyöhön liittyvän vuorovaikutuksen lisääntyminen on näkynyt matkustustarpeiden <br />
lisääntymisenä ja matkakustannusten jatkuvana kasvuna. Valtiovarainministeriö <br />
on käynnistänyt vuonna 2008 matkustusstrategian toimeenpanon yhteistyössä Valtiokonttorin <br />
kanssa. Tavoitteena on alentaa valtion matkustusmääriä, ja matkustuksesta <br />
aiheutuvia kustannuksia vuoden 2005 tasolle (vähennys vuoden 2008 tasosta n. <br />
16 milj. euroa, 8 %) vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi sähköinen asiointi ja <br />
demokratia -ohjelman (SADe) yhtenä linjauksena on videoneuvotteluyhteyksien ja <br />
etäpalvelujen käytön edistäminen kotimaan matkustuksen korvaajana. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen on mahdollista vaikuttaa edullisen matkustusvälineen <br />
valinnalla, delegaatiokokoja tarkastelemalla sekä puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä <br />
laajemmin hyödyntämällä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee kehittää <br />
omia matkustuskäytäntöjään ja -kulttuuriaan sekä organisoida matkahallintoaan siten, <br />
että matkustuskustannusten alentamistavoitteet saavutetaan ja niiden saavuttamista <br />
seurataan. <br />
<br />
Virkamatkoilla hyödynnetään edullisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksissä suositaan paikallisia <br />
ilmaisia tai maksullisia langattomia verkkoja. Kukin organisaatio huolehtii siitä, <br />
että heidän käyttämänsä tietoturvaratkaisut mahdollistavat tämän. Valtiovarainministeriö <br />
vastaa yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa siitä, että toimintatapa on <br />
mahdollinen tulevissa yhteisissä palveluissa. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus-ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä. <br />
<br />
:Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 -6/2010 elokuussa valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat hallinnonaloittain vuoden 2010 aikana puhelin-ja videoneuvottelulaitteistojen käytön ja tarpeen sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä keskeisten hallinnon yhteistyökumppaniensa kanssa. Etäyhteyksissä hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Hansel Oy yhdessä valtiovarainministeriön kanssa vastaa tarvittavista laite-ja datainfran puitesopimuksiin liittyvistä järjestelyistä.<br />
<br />
=== 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt === <br />
<br />
Tietojärjestelmän hankintakustannus on noin 20 -30 % sen koko elinkaaren kustannuksista. <br />
Hankkeiden kustannuslaskelmat tulee laatia huolella, säästöt tulee arvioida <br />
realistisesti ja käyttöönotosta sekä sen vaatimista muutoksista tulee huolehtia. Erityistä <br />
huomiota on kiinnitettävä hallinnollisen taakan muutoksiin. Yhteentoimivuuden <br />
vaatimukset korostuvat ja organisaatioiden välinen tiedonsiirto lisääntyy, mikä <br />
edellyttää yhteisiä arkkitehtuureja eli yhteisiä menettelyjä ja standardeja. Ennen uuden <br />
hankkeen käynnistämistä selvitetään olemassa olevat ratkaisut. Käytöntuen kustannuksia <br />
voidaan alentaa rakentamalla helppokäyttöisiä järjestelmiä ja vähentämällä <br />
käyttäjätunnuksien määrää kertakirjautumisella. Kevään 2010 aikana SADeohjelmassa <br />
valmistellaan lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja konserniohjauksen <br />
tiivistämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. <br />
<br />
Säästöjen aikaansaaminen edellyttää yleensä muutoksia myös prosesseihin ja toimintatapoihin. <br />
Prosessien yhtenäistäminen, yhtenäinen arkkitehtuuri, helppokäyttöiset <br />
järjestelmät ja yhteiset rajapinnat tuovat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä sekä <br />
hankkeissa että toiminnassa. Esimerkiksi julkaisujärjestelmien yhtenäistämisen kautta <br />
säästö yhdelle virastolle olisi 100 000 -200 00 euroa elinkaarikustannuksista, mutta <br />
huomattavasti merkittävämmät säästöt on saavutettavissa toimintatapojen muutosten <br />
kautta. <br />
<br />
Tietojärjestelmien kautta saatavia kustannussäästöjä toteutetaan seuraavin toimenpitein: <br />
<br />
1. Valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. <br />
Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa <br />
hallinnonalansa arkkitehtuureja. <br />
<br />
2. Virastojen tulisi pyrkiä yhteen puhelinliittymään henkilöä kohden. Suositeltava <br />
henkilökohtainen puhelin on matkapuhelin. Yhteiskäytössä kuten asiakaspalvelupisteissä <br />
voidaan käyttää muita puhelimia. <br />
<br />
3. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria <br />
ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. <br />
<br />
4. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien <br />
mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on <br />
VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). <br />
<br />
5. Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset <br />
omaan verkkoonsa. <br />
<br />
6. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä <br />
valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation <br />
on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
7. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan <br />
osalta. <br />
<br />
8. Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi <br />
yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen <br />
taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin <br />
tekemisestä omissa hankkeissaan. <br />
<br />
9. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut <br />
sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista syistä.<br />
<br />
=== 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen === <br />
<br />
Hallinnonalojen painatuspalvelujen kustannukset olivat ilman yliopistoja vuonna <br />
2008 n. 24 milj. euroa. Julkaisukustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella kilpailuttamisella <br />
ja siirtämällä paperijulkaisut kokonaan verkkojulkaisuiksi. <br />
<br />
Julkaisujärjestelmiin sisällytetty sähköisten julkaisujen tilauspalvelu vähentää jakeluita <br />
ja helpottaa jakelulistojen ylläpitoa. Kun ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat <br />
valtionhallinnon yhteisen verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuurin sekä asianhallin-<br />
ta-ja asiointijärjestelmät käyttöön sitä mukaa kun niitä on tarjolla, vähenee julkaisujen <br />
painattamisen ja tulostamisen tarve ja kustannukset edelleen tulevina vuosina. <br />
<br />
Toimintatapojen muutoksilla ja yhteishankinnan puitesopimusten laajalla käytöllä <br />
voidaan vähentää ministeriöiden, virastojen ja laitosten painatuskustannuksia 15 -20 <br />
% eli n. 1,5 -2 milj. euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa. Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden <br />
:ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. <br />
<br />
:Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. <br />
<br />
:Ministeriöt käyttävät valtioneuvoston hankerekisteriä (HARE) täysipainoisesti.</big> <br />
<br />
<br />
== 4 Periaatepäätöksen seuranta == <br />
<br />
Periaatepäätöksen toteuttamista valmistellaan Valtiovarainministeriössä ja sitä seurataan <br />
osana valtion tilinpäätöskertomuksen v. 2010 ja v. 2011 liittyvää raportointia.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_valtion_pysyvien_toimintamenos%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen_aikaansaamisesta&diff=27736Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta2014-12-01T11:53:11Z<p>Vaula: /* 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen */</p>
<hr />
<div>VALTIOVARAINMINISTERIÖ Liite 1 <br />
<br />
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VALTION PYSYVIEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
JA MUIDEN VUODEN 2010 ERILLISTEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
AIKAANSAAMISESTA 4.2.2010<br />
<br />
Valtio on viime vuosina kehittänyt yhteisiä tuki-ja palvelutoimintoja sekä investoinut <br />
niiden kehittämiseksi laajoihin tietojärjestelmiin. Kehittämistyö on monilta osin <br />
vielä kesken tai valmisteluvaiheessa. <br />
<br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, mikä on <br />
näkynyt toiminnan tehostumisena ja valtiotasolla saavutettuina säästöinä. Kokonaisvaltainen <br />
käyttöönotto on vielä kesken, mihin on osaltaan vaikuttanut toimivallan hajanaisuus. <br />
Tehtyjä kehittämisinvestointeja täysimääräisesti hyödyntämällä virastojen <br />
ja laitosten toiminta on kehitettävissä edelleen siten, että toimintamenoihin saadaan <br />
pysyviä säästöjä. Toiminnan uudistuksilla on mahdollista myös parantaa kansalaisille <br />
tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen ja prosessien kehittämisen tulee <br />
johtaa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. <br />
<br />
<br />
Valtion suurin vuotuinen kulutusmenojen alue on ollut työvoimakustannukset (49 % <br />
v. 2008 eli n. 5,8 miljardia euroa). Työvoimakustannuksista palkkojen osuus on ollut <br />
n. 4,7 miljardia euroa ja muiden välillisten työvoimakustannusten osuus n. 100 milj. <br />
euroa. Eläkkeet ovat olleet n. 3,4 miljardia euroa ja muut kulutusmenot n. 1,3 miljardia <br />
euroa. Valtionhallinnon tavara-ja palveluhankinnat ovat vuodessa n. 3,0 miljardia <br />
euroa ja toimitilavuokrat n. 0,9 miljardia euroa. <br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen <br />
ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia <br />
talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. <br />
Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä <br />
ja -käytäntöjä, viestintä-ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus-<br />
ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa <br />
vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta <br />
tulee myös seurata. <br />
<br />
Tässä periaatepäätöksessä linjataan joitakin yhteisten palveluiden tuottamiseen liittyviä <br />
periaatteita ja toimintatapoja sekä annetaan virastoille ja laitoksille keinoja selvitä <br />
valtion kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hallinnon ja palveluiden digitalisoinnin <br />
konserniohjauksen periaatteiden osalta on valtiovarainministeriössä käynnissä <br />
erillinen valmistelutyö, josta linjauksia on odotettavissa kevään aikana. <br />
<br />
Tämän periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttamisella mahdollistetaan valtionhallinnossa <br />
30 milj. euron pysyvät toimintamenosäästöt vuodelle 2010. Periaatepäätöksen <br />
pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet mahdollistavat lisäksi kymmenien <br />
miljoonien eurojen vuotuiset lisäsäästöt vuosina 2011 -2014. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee omassa toiminnassaan sekä virastojen ja laitosten tulosohjauksessa panna toimeen tämän periaatepäätöksen linjaukset.<br />
<br />
<br />
Edellä todetuista yleisistä lähtökohdista valtioneuvosto on tänään, asian oltua valtioneuvoston <br />
raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, päättänyt tehdä seuraavan pysyvien <br />
toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi koskevan periaatepäätöksen. <br />
<br />
== Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen == <br />
<br />
Valtiolla on useita koko valtionhallinnolle konsernipalveluja tarjoavia ja kehittäviä <br />
yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävänä on mm. saada aikaan tuottavuushyötyjä ja <br />
säästöjä valtionhallinnossa sekä kehittää toimialueensa toimintaprosesseja ja palvelutuotantoa <br />
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. <br />
<br />
Valtionhallinnolle konsernipalveluja tuottavat organisaatiot: <br />
<br />
Organisaatio Palvelurooli hallinnossa Tehostamisalue <br />
hallinnossa <br />
Alueen arvioitu <br />
kokonaissäästöpotentiaali <br />
(%) <br />
Palvelun <br />
hinnoitteluperiaate* <br />
Hansel Oy Valtion keskitetyt hankinnat ja <br />
puitesopimuskilpailutukset, <br />
hankintaosaaminen, sopimushallinta <br />
ja konsernipalveluorganisaatioiden <br />
kanssa tehtävä <br />
hankintayhteistyö <br />
Valtion hankintatoimi <br />
15 -20 % 2 <br />
HAUS kehittämiskeskus <br />
Oy <br />
Hallinnon koulutuspalvelut ja <br />
hallinnon kehittäminen <br />
Valtion henkilöstöhallinto <br />
15 % 1 <br />
Senaattikiinteistöt <br />
Valtion kiinteistöjen keskitetty <br />
omistaminen, toimitilojen tarjoaminen, <br />
toimitilapalvelut ja <br />
kiinteistöjen omistajatehtävät <br />
Valtion tilahallinto <br />
15 % 1 <br />
Valtiokonttori Valtion rahoitushuolto, velanhoito, <br />
antolainojen ja korkotukien <br />
hoito, takausten hoito, <br />
maksuvapautusasiat, eläkkeiden <br />
hoito ja maksatukset, valtiolle <br />
tulevat perinnöt, erilaiset <br />
vahingonkorvaukset, työkyvyn <br />
ylläpito, keskuskirjanpito ja <br />
muu konsernin tietotuotanto, <br />
maksuliike ja muu talous-ja <br />
henkilöstöhallinnon prosessien <br />
ohjaus <br />
Valtion IT-palvelukeskus <br />
(VIP): valtion yhteiset IT-<br />
palvelut ja järjestelmät, toimittajahallinta <br />
Valtion henkilöstöpalvelut yksikkö: <br />
henkilöstömuutoksen <br />
ja -suunnittelun tuki hallinnossa <br />
Konsernipalvelut, <br />
hallinnon prosessit <br />
ja yhteiset IT-<br />
järjestelmät, valtion <br />
tietohallinto, <br />
valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallinto <br />
15 -20 % 2, 3 <br />
Palkeet Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
palvelukeskuspalvelut <br />
Valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallintopalvelut <br />
15 -20 % 2 <br />
* Periaatteita on selostettu tarkemmin myöhemmin tässä päätöksessä <br />
<br />
Yleisenä tavoitteena on, että vertailukelpoisella laatu-ja tuotetasolla valtion sisäiset <br />
palvelukeskukset, osakeyhtiöt ja liikelaitokset tuottavat palveluja edullisemmin kuin <br />
vastaavat markkinatoimijat. Lisäksi tavoitteena on, että virastojen ja laitosten tarve <br />
resursoida näihin palveluihin ja toimintoihin vähenee tavoitellusti ja palvelujen tasalaatuisuus <br />
koko ketjun osalta varmistuu. Prosessien tehokkuudessa arviointitaso on <br />
koko valtionhallinto. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriön vastuulla on, että valtion konsernipalveluiden tuottajien kustannustehokkuutta kehitetään siten, että yhteiset palvelut takaavat valtiokonsernille selkeän tuottavuuden nousun ja kustannussäästöt. Valtiovarainministeriö seuraa palvelujen kustannuksien ja laatutason kehitystä sekä vertaa niitä mahdollisuuksien mukaan vastaaviin markkinoilta ostettuihin palveluihin. <br />
<br />
:Ministeriön vastuulla on huolehtia uudistusten toteuttamiseen tähtäävien prosessien ja muutosten toimeenpano hallinnonalallaan.<br />
<br />
<br />
Valtion yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminta on järjestetty tai sitä ollaan <br />
järjestämässä asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Palvelujen maksullisuus on tärkeää <br />
valtion sisäisessä toiminnassa silloin kun maksuilla on tarve ohjata palvelujen kysyntää, <br />
kuten toimitilojen ja virastolle varattavien tietojärjestelmien käyttölisenssien <br />
määrää jne. Maksullisuus palvelee myös kustannusten oikeaa aiheuttamisperiaatteen <br />
mukaista kohdistamista. <br />
<br />
Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön <br />
luonne. Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista <br />
toimintaympäristöä ja hinnoitteluperiaatetta: <br />
<br />
1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä <br />
markkinoita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut <br />
ovat markkinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä <br />
palvelu hankitaan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti <br />
liiketaloudellisin periaattein. <br />
<br />
2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai <br />
olosuhteissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja <br />
laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen <br />
tai tietojärjestelmäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan <br />
palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa <br />
omakustannusperiaatteen mukaisesti. <br />
<br />
3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei <br />
voi vaikuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä <br />
palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion <br />
velanhoito, rahoitushuolto ja keskuskirjanpito. <br />
<br />
4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää <br />
valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen <br />
maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi. <br />
<br />
:<big>Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu-ja muiden vaatimusten mukaisesti. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö organisoi konsernipalveluita tuottavien palveluntuottajien hinnoittelun ja laadun seurannan.</big> <br />
<br />
Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon <br />
palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen <br />
ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Edellä mainittuja periaatteita <br />
noudatetaan myös tällaisten palvelutuottajien kohdalla.<br />
<br />
== 2 Konsernipalveluiden käytön voimakas lisääminen koko valtionhallinnossa == <br />
<br />
=== 2.1 Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen === <br />
<br />
==== 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen ==== <br />
<br />
Valtion hankintatoimea uudistettiin 2000-luvun alkupuolella. Tavara-ja palveluhankinnoissa <br />
hankintojen kilpailuttamista keskitettiin valtion yhteishankintayksikkönä <br />
toimivalle Hansel Oy:lle. Yhteishankintojen volyymi on kasvanut viime vuosina <br />
voimakkaasti, minkä seurauksena on saavutettu merkittäviä säästöjä hankintaprosessin <br />
kustannuksissa ja hankintojen hintatasossa. Palveluiden käytön lisääntyessä yhteishankintayksikön <br />
omakustannushinnoitteluun perustuvaa palvelumaksua on laskettu. <br />
<br />
<br />
Valtion hankinnoista runsas 1 miljardi euroa on luonteeltaan yhteishankintaan soveltuvia. <br />
Hansel Oy:n puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat ovat vuonna 2009 arviolta <br />
530 milj. euroa, joten yhteishankintaan soveltuvasta potentiaalista on saavutettu <br />
runsas puolet. Keskitetyn hankintamallin käyttö tuo tutkimusten mukaan säästöjä <br />
noin 15 -20 % hankintakustannuksista hajautettuun malliin verrattuna. Yhteishankintoja <br />
lisäämällä noin miljardiin euroon voidaan jo saavutetun arviolta noin 110 <br />
milj. euron vuotuisen säästön lisäksi mahdollistaa ministeriöille, virastoille ja laitoksille <br />
lisäsäästöjä vielä yhteensä 70 -100 milj. euroa vuosittain. <br />
<br />
<br />
:Yhteishankintojen tavoitetasoksi vuodelle 2010 asetetaan 600 milj. euroa, mikä mahdollistaa 20 milj. euron lisäsäästöt valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 milj. euroa ja 710 milj. euroa vuodelle 2012. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus-ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. <br />
<br />
:Hansel Oy selvittää 30.6.2010 mennessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa keskitettyjen puitejärjestelyiden uusia kohdealueita ja säästömahdollisuuksia sekä raportoi havainnot valtiovarainministeriölle. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö ohjaa hankintoja vuoden 2010 aikana tarvittaessa keskitetysti kilpailutettujen puitesopimusten kautta toteutettavaksi talousarviolain 22 a §:n antamin toimivaltuuksin.<br />
<br />
<br />
2.1.2 Valtion hankintatoimen kehittäminen ja tehostaminen <br />
<br />
Valtion hankintastrategia uudistettiin vuonna 2009. Hankintastrategian toimeenpanoohjelma <br />
sisältää useita kehittämistoimenpiteitä ministeriöiden, virastojen ja laitosten <br />
hankintatoimen johtamisen sekä hankinnan suunnittelun, toteutuksen ja tilaamisen <br />
tehostamiseksi. Osaava ja yhteistyökykyinen hankintatoimi mahdollistaa säästöjen <br />
toteutusta myös niissä hankinnoissa, joita toteutetaan yhteishankintojen ulkopuolella. <br />
Hyvin johdettu ja organisoitu, toimintaan integroitu ja selkeästi vastuutettu hankintatoimi <br />
ei välttämättä edellytä lisäresursseja, mutta parantaa mm. hankintojen hallinnointia, <br />
oikea-aikaista toteuttamista, toimittajaohjausta ja lopputuloksen laatua hankintayksiköissä. <br />
Yhteishankintasopimusten kanssa päällekkäisiä sopimuksia karsimalla <br />
helpotetaan mm. sähköiseen tilaustenhallintaan siirtymistä valtionhallinnossa. <br />
<br />
Valtion konsernipalveluiden tuottajien toimintatapoja voidaan kehittää siten, että ne <br />
toimivat hankinnoissa osaamisalueensa palveluiden kokoajina (palveluintegraattoreina). <br />
Palveluintegraattorit suunnittelevat ja ohjaavat hankittavien palveluiden kehittämistä <br />
integrointialueellaan ja toimivat hankinnassa tiiviissä yhteistyössä Hansel <br />
Oy:n kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi palveluiden kokoamisessa käytetään <br />
keskitetysti kilpailutettuja puitejärjestelyjä, kun se on mahdollista. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010 aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriön johdolla konsernipalveluiden tuottajat organisoidaan toimimaan hankinnoissa osaamisalueensa palveluintegraattoreina vuoden 2010 aikana.<br />
<br />
<br />
Valtiokonttorin 26.10.2009 antaman ohjeen mukaisesti valtiolla tulee siirtyä täysin <br />
sähköiseen ostolaskujen välitykseen ja vastaanottoon 1.1.2010 alkaen. Myös myyntilaskujen <br />
sähköistämistä tulee lisätä nykyisestä tasosta. Verkkolaskun käyttöön siirtymisellä <br />
saavutetaan vajaan miljoonan euron säästöt vuonna 2010. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa toimenpiteet, joilla ne vaativat tavara-ja palvelutoimittajiaan toimittamaan 1.1.2010 alkaen vain sähköisessä muodossa olevia laskuja (verkkolasku) ja ohjaavat kaikki ostolaskut välityspalveluiden kautta tuleviksi.<br />
<br />
<br />
Valtion tilaustenhallinta sähköistetään. Tilaustenhallintajärjestelmä Tilha on tarkoitus <br />
ottaa käyttöön Valtiokonttorin valtiovarainministeriölle ehdottaman käyttöönottosuunnitelman <br />
pohjalta vuosina 2010 -2011. Lisäksi puolustushallinnossa on otettu <br />
käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään pohjautuva tilaustenhallintajärjestelmä. <br />
Tavoitteena on, että sähköinen tilaustenhallinta kattaa kaikki valtion virastot ja laitokset <br />
vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että hankintayksiköt <br />
tekevät kaikki tavarahankintansa ja yli puolet palveluhankinnoistaan käyttöönottamansa <br />
sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän kautta vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
Sähköisen tilaustenhallinnan käyttöönotto ja laskujen automaattinen täsmäyttäminen <br />
edellyttävät, että virastot ja laitokset uudistavat ja ottavat käyttöön tilaustenhallinnassaan <br />
järjestelmän tilausprosessia tukevan toimintamallin. Hansel Oy ja valtion hankintayksiköt <br />
ryhtyvät osaltaan toimenpiteisiin, että valtionhallinnon sopimustoimittajat <br />
mahdollistavat tuotteidensa tilaamisen tilaustenhallintajärjestelmästä vuoden 2011 <br />
loppuun mennessä. Sähköiseen toimintaprosessiin siirtymisellä saavutaan hallinnossa <br />
usean miljoonan euron vuotuiset säästöt. <br />
<br />
<br />
:Valtiokonttori valmistelee 30.4.2010 mennessä suunnitelman sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden kanssa. <br />
<br />
:Ministeriöt huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten, että sähköinen tilausten hallintajärjestelmä on käytössä vuoden 2011 loppuun mennessä.<br />
<br />
=== 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen === <br />
<br />
Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe avaa mahdollisuuksia ja asettaa <br />
haasteita tilankäytön tehostamiselle jo lyhyellä aikavälillä. Uudistusten toimeenpanovaiheessa <br />
tehtävistä tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia <br />
voidaan jatkossa sopeuttaa henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan <br />
voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin. <br />
<br />
Valtion toimitilastrategiassa on linjattu keinoja tilaratkaisujen tehostamiseksi. Tilatehokkuutta <br />
voidaan nostaa, kun toimistotyyppisen tilankäytön tehokkuutta lisätään <br />
nykyisestä n. 30 -35 m2/htv tasosta 25 m2/htv tasolle (n. 15 %:n tilatehokkuuden parantuminen). <br />
Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa joustavampia ja avoimempia <br />
tilankäyttöratkaisuja. Vältetään virastojen ja laitosten sijoittumista kalleimmille <br />
alueille, ja vain ministeriöt sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan valtioneuvoston <br />
yhteydenpitotarpeen ja kulttuurirakennusten käytössä pysymisen perusteella. Tilojen <br />
joustavuutta muutoksissa voidaan lisätä hyödyntämällä ministeriöissä, virastoissa <br />
ja laitoksissa aktiivisesti vuokrasopimusten voimassaoloaikana tapahtuneet tilankäytön <br />
muutokset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen toimitilapalvelujen ja asiantuntijoiden <br />
kanssa. <br />
<br />
Valtion tilavuokrakulut ovat n. 600 milj. euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöiltä vuokratun <br />
toimistotilan määrä on n. 2 milj. m2 ja erityistilan n. 4,6 milj. m2 (v. 2010 arvio). <br />
Tilankäytön tehostaminen mahdollistaa merkittäviä säästömahdollisuuksia. <br />
Vuokrasopimukset ovat yleensä pitkiä, joten säästöjen realisoituminen edellyttää tilankäytön <br />
ennakointia. <br />
<br />
Valtion henkilöstön vähetessä ja toimitilakonseptien kehittyessä on mahdollista toteuttaa <br />
n. 15 %:n toimitilankäytön supistaminen ilman laajempia muutostoimia. Noin <br />
5 m2/hlö parannus koko hallinnon toimitilatehokkuudessa johtaisi vuoden 2010 henkilöstömäärällä <br />
n. 425 000 m2:n tilatarpeen vähennykseen ja nykyhintatasolla 16 32 <br />
milj. euron vuosittaiseen laskennalliseen säästöön valtionhallinnossa. Pitkällä aikavälillä <br />
toimitilastrategiassa tavoiteltu kokonaistilatehokkuuden parantaminen mahdollistaa <br />
edelleen lisäsäästöjä. <br />
<br />
Valtiolla on tarve lisätä aktiivista tilojen hallintaa. Tämän toteuttamiseksi ministeriöiden, <br />
virastojen ja laitosten tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen käyttöä organisaatioiden <br />
muutosprosessien toimitila-asiantuntijana. Erityisesti suurilla paikkakunnilla on <br />
valtion omia tiloja hyödyntäen mahdollista löytää tehokkaampia tilaratkaisuja myös <br />
vuokrasopimuskauden kestäessä, kun virastojen tarpeet ovat Senaatti-kiinteistöjen <br />
tiedossa. Valtion tilankäytön tehostamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi <br />
tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella <br />
tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitilaasiantuntijana. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehostamiseksi toimitilatiedot valtion omistamista kiinteistöistä ja muilta omistajilta vuokratuista tiloista kootaan yhteiseen tietojärjestelmään. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaattikiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksia rahoitetaan keskitetysti. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. <br />
<br />
:Ministeriöiden toiminnat Helsingissä pyritään sijoittamaan lähekkäin, tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja valtioneuvostokampuksen suunnittelua viedään eteenpäin ministeriöiden ja Senaattikiinteistöjen yhteistyönä. <br />
<br />
:Kaikissa tilojen korjaus-ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. <br />
<br />
:Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office tai vastaavia ympäristösertifikaatteja.<br />
<br />
=== 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen === <br />
<br />
Suurena työnantajana valtio kehittää ja hyödyntää henkilöstöhallinnon yhteisiä käytännön <br />
toimintatapoja ja välineitä. Kehitettävänä oleva valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
yhteinen tietojärjestelmä (Kieku) vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, mutta <br />
ennen sen käynnistymistä voidaan toimia seuraavasti: <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö luo avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta sanomalehdissä valtion uuden yhteisen toimintamallin 30.4.2010 mennessä. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt, virastot ja laitokset siirtyvät samalla käyttämään lähinnä lyhennettyjä ilmoituksia. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan mahdollisuuksien mukaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee verkkopalkan käyttöönoton loppuun viemistä.<br />
<br />
HAUS kehittämiskeskus Oy muuttui 1.1.2010 lukien valtion sidosryhmäyksiköksi, <br />
joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUS Oy:n uusi asema osana <br />
valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön <br />
ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. HAUS <br />
Oy:n koulutus-ja kehittämispalvelujen laatua ja tehokkuutta verrataan edelleen vastaavien <br />
markkinakouluttajien koulutuksen laatu-ja kustannustasoon. Virastoilla säilyy <br />
edelleen mahdollisuus hankkia osaamisen kehittämispalveluita myös muualta. <br />
<br />
<big>:Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.</big><br />
<br />
== 3 Muu yhteinen valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen <br />
kehittäminen ==<br />
<br />
=== 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen === <br />
<br />
Virkatyöhön liittyvän vuorovaikutuksen lisääntyminen on näkynyt matkustustarpeiden <br />
lisääntymisenä ja matkakustannusten jatkuvana kasvuna. Valtiovarainministeriö <br />
on käynnistänyt vuonna 2008 matkustusstrategian toimeenpanon yhteistyössä Valtiokonttorin <br />
kanssa. Tavoitteena on alentaa valtion matkustusmääriä, ja matkustuksesta <br />
aiheutuvia kustannuksia vuoden 2005 tasolle (vähennys vuoden 2008 tasosta n. <br />
16 milj. euroa, 8 %) vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi sähköinen asiointi ja <br />
demokratia -ohjelman (SADe) yhtenä linjauksena on videoneuvotteluyhteyksien ja <br />
etäpalvelujen käytön edistäminen kotimaan matkustuksen korvaajana. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen on mahdollista vaikuttaa edullisen matkustusvälineen <br />
valinnalla, delegaatiokokoja tarkastelemalla sekä puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä <br />
laajemmin hyödyntämällä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee kehittää <br />
omia matkustuskäytäntöjään ja -kulttuuriaan sekä organisoida matkahallintoaan siten, <br />
että matkustuskustannusten alentamistavoitteet saavutetaan ja niiden saavuttamista <br />
seurataan. <br />
<br />
Virkamatkoilla hyödynnetään edullisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksissä suositaan paikallisia <br />
ilmaisia tai maksullisia langattomia verkkoja. Kukin organisaatio huolehtii siitä, <br />
että heidän käyttämänsä tietoturvaratkaisut mahdollistavat tämän. Valtiovarainministeriö <br />
vastaa yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa siitä, että toimintatapa on <br />
mahdollinen tulevissa yhteisissä palveluissa. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus-ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä. <br />
<br />
:Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 -6/2010 elokuussa valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat hallinnonaloittain vuoden 2010 aikana puhelin-ja videoneuvottelulaitteistojen käytön ja tarpeen sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä keskeisten hallinnon yhteistyökumppaniensa kanssa. Etäyhteyksissä hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Hansel Oy yhdessä valtiovarainministeriön kanssa vastaa tarvittavista laite-ja datainfran puitesopimuksiin liittyvistä järjestelyistä.<br />
<br />
=== 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt === <br />
<br />
Tietojärjestelmän hankintakustannus on noin 20 -30 % sen koko elinkaaren kustannuksista. <br />
Hankkeiden kustannuslaskelmat tulee laatia huolella, säästöt tulee arvioida <br />
realistisesti ja käyttöönotosta sekä sen vaatimista muutoksista tulee huolehtia. Erityistä <br />
huomiota on kiinnitettävä hallinnollisen taakan muutoksiin. Yhteentoimivuuden <br />
vaatimukset korostuvat ja organisaatioiden välinen tiedonsiirto lisääntyy, mikä <br />
edellyttää yhteisiä arkkitehtuureja eli yhteisiä menettelyjä ja standardeja. Ennen uuden <br />
hankkeen käynnistämistä selvitetään olemassa olevat ratkaisut. Käytöntuen kustannuksia <br />
voidaan alentaa rakentamalla helppokäyttöisiä järjestelmiä ja vähentämällä <br />
käyttäjätunnuksien määrää kertakirjautumisella. Kevään 2010 aikana SADeohjelmassa <br />
valmistellaan lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja konserniohjauksen <br />
tiivistämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. <br />
<br />
Säästöjen aikaansaaminen edellyttää yleensä muutoksia myös prosesseihin ja toimintatapoihin. <br />
Prosessien yhtenäistäminen, yhtenäinen arkkitehtuuri, helppokäyttöiset <br />
järjestelmät ja yhteiset rajapinnat tuovat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä sekä <br />
hankkeissa että toiminnassa. Esimerkiksi julkaisujärjestelmien yhtenäistämisen kautta <br />
säästö yhdelle virastolle olisi 100 000 -200 00 euroa elinkaarikustannuksista, mutta <br />
huomattavasti merkittävämmät säästöt on saavutettavissa toimintatapojen muutosten <br />
kautta. <br />
<br />
Tietojärjestelmien kautta saatavia kustannussäästöjä toteutetaan seuraavin toimenpitein: <br />
<br />
1. Valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. <br />
Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa <br />
hallinnonalansa arkkitehtuureja. <br />
<br />
2. Virastojen tulisi pyrkiä yhteen puhelinliittymään henkilöä kohden. Suositeltava <br />
henkilökohtainen puhelin on matkapuhelin. Yhteiskäytössä kuten asiakaspalvelupisteissä <br />
voidaan käyttää muita puhelimia. <br />
<br />
3. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria <br />
ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. <br />
<br />
4. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien <br />
mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on <br />
VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). <br />
<br />
5. Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset <br />
omaan verkkoonsa. <br />
<br />
6. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä <br />
valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation <br />
on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
7. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan <br />
osalta. <br />
<br />
8. Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi <br />
yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen <br />
taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin <br />
tekemisestä omissa hankkeissaan. <br />
<br />
9. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut <br />
sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen. <br />
<br />
:<big>Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista syistä. </big> <br />
<br />
<br />
=== 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen === <br />
<br />
Hallinnonalojen painatuspalvelujen kustannukset olivat ilman yliopistoja vuonna <br />
2008 n. 24 milj. euroa. Julkaisukustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella kilpailuttamisella <br />
ja siirtämällä paperijulkaisut kokonaan verkkojulkaisuiksi. <br />
<br />
Julkaisujärjestelmiin sisällytetty sähköisten julkaisujen tilauspalvelu vähentää jakeluita <br />
ja helpottaa jakelulistojen ylläpitoa. Kun ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat <br />
valtionhallinnon yhteisen verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuurin sekä asianhallin-<br />
ta-ja asiointijärjestelmät käyttöön sitä mukaa kun niitä on tarjolla, vähenee julkaisujen <br />
painattamisen ja tulostamisen tarve ja kustannukset edelleen tulevina vuosina. <br />
<br />
Toimintatapojen muutoksilla ja yhteishankinnan puitesopimusten laajalla käytöllä <br />
voidaan vähentää ministeriöiden, virastojen ja laitosten painatuskustannuksia 15 -20 <br />
% eli n. 1,5 -2 milj. euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa. Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden <br />
:ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. <br />
<br />
:Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. <br />
<br />
:Ministeriöt käyttävät valtioneuvoston hankerekisteriä (HARE) täysipainoisesti.</big> <br />
<br />
<br />
== 4 Periaatepäätöksen seuranta == <br />
<br />
Periaatepäätöksen toteuttamista valmistellaan Valtiovarainministeriössä ja sitä seurataan <br />
osana valtion tilinpäätöskertomuksen v. 2010 ja v. 2011 liittyvää raportointia.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_valtion_pysyvien_toimintamenos%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen_aikaansaamisesta&diff=27735Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta2014-12-01T11:53:00Z<p>Vaula: /* 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen */</p>
<hr />
<div>VALTIOVARAINMINISTERIÖ Liite 1 <br />
<br />
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VALTION PYSYVIEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
JA MUIDEN VUODEN 2010 ERILLISTEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
AIKAANSAAMISESTA 4.2.2010<br />
<br />
Valtio on viime vuosina kehittänyt yhteisiä tuki-ja palvelutoimintoja sekä investoinut <br />
niiden kehittämiseksi laajoihin tietojärjestelmiin. Kehittämistyö on monilta osin <br />
vielä kesken tai valmisteluvaiheessa. <br />
<br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, mikä on <br />
näkynyt toiminnan tehostumisena ja valtiotasolla saavutettuina säästöinä. Kokonaisvaltainen <br />
käyttöönotto on vielä kesken, mihin on osaltaan vaikuttanut toimivallan hajanaisuus. <br />
Tehtyjä kehittämisinvestointeja täysimääräisesti hyödyntämällä virastojen <br />
ja laitosten toiminta on kehitettävissä edelleen siten, että toimintamenoihin saadaan <br />
pysyviä säästöjä. Toiminnan uudistuksilla on mahdollista myös parantaa kansalaisille <br />
tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen ja prosessien kehittämisen tulee <br />
johtaa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. <br />
<br />
<br />
Valtion suurin vuotuinen kulutusmenojen alue on ollut työvoimakustannukset (49 % <br />
v. 2008 eli n. 5,8 miljardia euroa). Työvoimakustannuksista palkkojen osuus on ollut <br />
n. 4,7 miljardia euroa ja muiden välillisten työvoimakustannusten osuus n. 100 milj. <br />
euroa. Eläkkeet ovat olleet n. 3,4 miljardia euroa ja muut kulutusmenot n. 1,3 miljardia <br />
euroa. Valtionhallinnon tavara-ja palveluhankinnat ovat vuodessa n. 3,0 miljardia <br />
euroa ja toimitilavuokrat n. 0,9 miljardia euroa. <br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen <br />
ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia <br />
talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. <br />
Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä <br />
ja -käytäntöjä, viestintä-ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus-<br />
ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa <br />
vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta <br />
tulee myös seurata. <br />
<br />
Tässä periaatepäätöksessä linjataan joitakin yhteisten palveluiden tuottamiseen liittyviä <br />
periaatteita ja toimintatapoja sekä annetaan virastoille ja laitoksille keinoja selvitä <br />
valtion kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hallinnon ja palveluiden digitalisoinnin <br />
konserniohjauksen periaatteiden osalta on valtiovarainministeriössä käynnissä <br />
erillinen valmistelutyö, josta linjauksia on odotettavissa kevään aikana. <br />
<br />
Tämän periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttamisella mahdollistetaan valtionhallinnossa <br />
30 milj. euron pysyvät toimintamenosäästöt vuodelle 2010. Periaatepäätöksen <br />
pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet mahdollistavat lisäksi kymmenien <br />
miljoonien eurojen vuotuiset lisäsäästöt vuosina 2011 -2014. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee omassa toiminnassaan sekä virastojen ja laitosten tulosohjauksessa panna toimeen tämän periaatepäätöksen linjaukset.<br />
<br />
<br />
Edellä todetuista yleisistä lähtökohdista valtioneuvosto on tänään, asian oltua valtioneuvoston <br />
raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, päättänyt tehdä seuraavan pysyvien <br />
toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi koskevan periaatepäätöksen. <br />
<br />
== Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen == <br />
<br />
Valtiolla on useita koko valtionhallinnolle konsernipalveluja tarjoavia ja kehittäviä <br />
yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävänä on mm. saada aikaan tuottavuushyötyjä ja <br />
säästöjä valtionhallinnossa sekä kehittää toimialueensa toimintaprosesseja ja palvelutuotantoa <br />
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. <br />
<br />
Valtionhallinnolle konsernipalveluja tuottavat organisaatiot: <br />
<br />
Organisaatio Palvelurooli hallinnossa Tehostamisalue <br />
hallinnossa <br />
Alueen arvioitu <br />
kokonaissäästöpotentiaali <br />
(%) <br />
Palvelun <br />
hinnoitteluperiaate* <br />
Hansel Oy Valtion keskitetyt hankinnat ja <br />
puitesopimuskilpailutukset, <br />
hankintaosaaminen, sopimushallinta <br />
ja konsernipalveluorganisaatioiden <br />
kanssa tehtävä <br />
hankintayhteistyö <br />
Valtion hankintatoimi <br />
15 -20 % 2 <br />
HAUS kehittämiskeskus <br />
Oy <br />
Hallinnon koulutuspalvelut ja <br />
hallinnon kehittäminen <br />
Valtion henkilöstöhallinto <br />
15 % 1 <br />
Senaattikiinteistöt <br />
Valtion kiinteistöjen keskitetty <br />
omistaminen, toimitilojen tarjoaminen, <br />
toimitilapalvelut ja <br />
kiinteistöjen omistajatehtävät <br />
Valtion tilahallinto <br />
15 % 1 <br />
Valtiokonttori Valtion rahoitushuolto, velanhoito, <br />
antolainojen ja korkotukien <br />
hoito, takausten hoito, <br />
maksuvapautusasiat, eläkkeiden <br />
hoito ja maksatukset, valtiolle <br />
tulevat perinnöt, erilaiset <br />
vahingonkorvaukset, työkyvyn <br />
ylläpito, keskuskirjanpito ja <br />
muu konsernin tietotuotanto, <br />
maksuliike ja muu talous-ja <br />
henkilöstöhallinnon prosessien <br />
ohjaus <br />
Valtion IT-palvelukeskus <br />
(VIP): valtion yhteiset IT-<br />
palvelut ja järjestelmät, toimittajahallinta <br />
Valtion henkilöstöpalvelut yksikkö: <br />
henkilöstömuutoksen <br />
ja -suunnittelun tuki hallinnossa <br />
Konsernipalvelut, <br />
hallinnon prosessit <br />
ja yhteiset IT-<br />
järjestelmät, valtion <br />
tietohallinto, <br />
valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallinto <br />
15 -20 % 2, 3 <br />
Palkeet Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
palvelukeskuspalvelut <br />
Valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallintopalvelut <br />
15 -20 % 2 <br />
* Periaatteita on selostettu tarkemmin myöhemmin tässä päätöksessä <br />
<br />
Yleisenä tavoitteena on, että vertailukelpoisella laatu-ja tuotetasolla valtion sisäiset <br />
palvelukeskukset, osakeyhtiöt ja liikelaitokset tuottavat palveluja edullisemmin kuin <br />
vastaavat markkinatoimijat. Lisäksi tavoitteena on, että virastojen ja laitosten tarve <br />
resursoida näihin palveluihin ja toimintoihin vähenee tavoitellusti ja palvelujen tasalaatuisuus <br />
koko ketjun osalta varmistuu. Prosessien tehokkuudessa arviointitaso on <br />
koko valtionhallinto. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriön vastuulla on, että valtion konsernipalveluiden tuottajien kustannustehokkuutta kehitetään siten, että yhteiset palvelut takaavat valtiokonsernille selkeän tuottavuuden nousun ja kustannussäästöt. Valtiovarainministeriö seuraa palvelujen kustannuksien ja laatutason kehitystä sekä vertaa niitä mahdollisuuksien mukaan vastaaviin markkinoilta ostettuihin palveluihin. <br />
<br />
:Ministeriön vastuulla on huolehtia uudistusten toteuttamiseen tähtäävien prosessien ja muutosten toimeenpano hallinnonalallaan.<br />
<br />
<br />
Valtion yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminta on järjestetty tai sitä ollaan <br />
järjestämässä asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Palvelujen maksullisuus on tärkeää <br />
valtion sisäisessä toiminnassa silloin kun maksuilla on tarve ohjata palvelujen kysyntää, <br />
kuten toimitilojen ja virastolle varattavien tietojärjestelmien käyttölisenssien <br />
määrää jne. Maksullisuus palvelee myös kustannusten oikeaa aiheuttamisperiaatteen <br />
mukaista kohdistamista. <br />
<br />
Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön <br />
luonne. Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista <br />
toimintaympäristöä ja hinnoitteluperiaatetta: <br />
<br />
1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä <br />
markkinoita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut <br />
ovat markkinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä <br />
palvelu hankitaan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti <br />
liiketaloudellisin periaattein. <br />
<br />
2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai <br />
olosuhteissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja <br />
laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen <br />
tai tietojärjestelmäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan <br />
palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa <br />
omakustannusperiaatteen mukaisesti. <br />
<br />
3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei <br />
voi vaikuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä <br />
palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion <br />
velanhoito, rahoitushuolto ja keskuskirjanpito. <br />
<br />
4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää <br />
valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen <br />
maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi. <br />
<br />
:<big>Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu-ja muiden vaatimusten mukaisesti. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö organisoi konsernipalveluita tuottavien palveluntuottajien hinnoittelun ja laadun seurannan.</big> <br />
<br />
Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon <br />
palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen <br />
ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Edellä mainittuja periaatteita <br />
noudatetaan myös tällaisten palvelutuottajien kohdalla.<br />
<br />
== 2 Konsernipalveluiden käytön voimakas lisääminen koko valtionhallinnossa == <br />
<br />
=== 2.1 Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen === <br />
<br />
==== 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen ==== <br />
<br />
Valtion hankintatoimea uudistettiin 2000-luvun alkupuolella. Tavara-ja palveluhankinnoissa <br />
hankintojen kilpailuttamista keskitettiin valtion yhteishankintayksikkönä <br />
toimivalle Hansel Oy:lle. Yhteishankintojen volyymi on kasvanut viime vuosina <br />
voimakkaasti, minkä seurauksena on saavutettu merkittäviä säästöjä hankintaprosessin <br />
kustannuksissa ja hankintojen hintatasossa. Palveluiden käytön lisääntyessä yhteishankintayksikön <br />
omakustannushinnoitteluun perustuvaa palvelumaksua on laskettu. <br />
<br />
<br />
Valtion hankinnoista runsas 1 miljardi euroa on luonteeltaan yhteishankintaan soveltuvia. <br />
Hansel Oy:n puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat ovat vuonna 2009 arviolta <br />
530 milj. euroa, joten yhteishankintaan soveltuvasta potentiaalista on saavutettu <br />
runsas puolet. Keskitetyn hankintamallin käyttö tuo tutkimusten mukaan säästöjä <br />
noin 15 -20 % hankintakustannuksista hajautettuun malliin verrattuna. Yhteishankintoja <br />
lisäämällä noin miljardiin euroon voidaan jo saavutetun arviolta noin 110 <br />
milj. euron vuotuisen säästön lisäksi mahdollistaa ministeriöille, virastoille ja laitoksille <br />
lisäsäästöjä vielä yhteensä 70 -100 milj. euroa vuosittain. <br />
<br />
<br />
:Yhteishankintojen tavoitetasoksi vuodelle 2010 asetetaan 600 milj. euroa, mikä mahdollistaa 20 milj. euron lisäsäästöt valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 milj. euroa ja 710 milj. euroa vuodelle 2012. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus-ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. <br />
<br />
:Hansel Oy selvittää 30.6.2010 mennessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa keskitettyjen puitejärjestelyiden uusia kohdealueita ja säästömahdollisuuksia sekä raportoi havainnot valtiovarainministeriölle. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö ohjaa hankintoja vuoden 2010 aikana tarvittaessa keskitetysti kilpailutettujen puitesopimusten kautta toteutettavaksi talousarviolain 22 a §:n antamin toimivaltuuksin.<br />
<br />
<br />
2.1.2 Valtion hankintatoimen kehittäminen ja tehostaminen <br />
<br />
Valtion hankintastrategia uudistettiin vuonna 2009. Hankintastrategian toimeenpanoohjelma <br />
sisältää useita kehittämistoimenpiteitä ministeriöiden, virastojen ja laitosten <br />
hankintatoimen johtamisen sekä hankinnan suunnittelun, toteutuksen ja tilaamisen <br />
tehostamiseksi. Osaava ja yhteistyökykyinen hankintatoimi mahdollistaa säästöjen <br />
toteutusta myös niissä hankinnoissa, joita toteutetaan yhteishankintojen ulkopuolella. <br />
Hyvin johdettu ja organisoitu, toimintaan integroitu ja selkeästi vastuutettu hankintatoimi <br />
ei välttämättä edellytä lisäresursseja, mutta parantaa mm. hankintojen hallinnointia, <br />
oikea-aikaista toteuttamista, toimittajaohjausta ja lopputuloksen laatua hankintayksiköissä. <br />
Yhteishankintasopimusten kanssa päällekkäisiä sopimuksia karsimalla <br />
helpotetaan mm. sähköiseen tilaustenhallintaan siirtymistä valtionhallinnossa. <br />
<br />
Valtion konsernipalveluiden tuottajien toimintatapoja voidaan kehittää siten, että ne <br />
toimivat hankinnoissa osaamisalueensa palveluiden kokoajina (palveluintegraattoreina). <br />
Palveluintegraattorit suunnittelevat ja ohjaavat hankittavien palveluiden kehittämistä <br />
integrointialueellaan ja toimivat hankinnassa tiiviissä yhteistyössä Hansel <br />
Oy:n kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi palveluiden kokoamisessa käytetään <br />
keskitetysti kilpailutettuja puitejärjestelyjä, kun se on mahdollista. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010 aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriön johdolla konsernipalveluiden tuottajat organisoidaan toimimaan hankinnoissa osaamisalueensa palveluintegraattoreina vuoden 2010 aikana.<br />
<br />
<br />
Valtiokonttorin 26.10.2009 antaman ohjeen mukaisesti valtiolla tulee siirtyä täysin <br />
sähköiseen ostolaskujen välitykseen ja vastaanottoon 1.1.2010 alkaen. Myös myyntilaskujen <br />
sähköistämistä tulee lisätä nykyisestä tasosta. Verkkolaskun käyttöön siirtymisellä <br />
saavutetaan vajaan miljoonan euron säästöt vuonna 2010. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa toimenpiteet, joilla ne vaativat tavara-ja palvelutoimittajiaan toimittamaan 1.1.2010 alkaen vain sähköisessä muodossa olevia laskuja (verkkolasku) ja ohjaavat kaikki ostolaskut välityspalveluiden kautta tuleviksi.<br />
<br />
<br />
Valtion tilaustenhallinta sähköistetään. Tilaustenhallintajärjestelmä Tilha on tarkoitus <br />
ottaa käyttöön Valtiokonttorin valtiovarainministeriölle ehdottaman käyttöönottosuunnitelman <br />
pohjalta vuosina 2010 -2011. Lisäksi puolustushallinnossa on otettu <br />
käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään pohjautuva tilaustenhallintajärjestelmä. <br />
Tavoitteena on, että sähköinen tilaustenhallinta kattaa kaikki valtion virastot ja laitokset <br />
vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että hankintayksiköt <br />
tekevät kaikki tavarahankintansa ja yli puolet palveluhankinnoistaan käyttöönottamansa <br />
sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän kautta vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
Sähköisen tilaustenhallinnan käyttöönotto ja laskujen automaattinen täsmäyttäminen <br />
edellyttävät, että virastot ja laitokset uudistavat ja ottavat käyttöön tilaustenhallinnassaan <br />
järjestelmän tilausprosessia tukevan toimintamallin. Hansel Oy ja valtion hankintayksiköt <br />
ryhtyvät osaltaan toimenpiteisiin, että valtionhallinnon sopimustoimittajat <br />
mahdollistavat tuotteidensa tilaamisen tilaustenhallintajärjestelmästä vuoden 2011 <br />
loppuun mennessä. Sähköiseen toimintaprosessiin siirtymisellä saavutaan hallinnossa <br />
usean miljoonan euron vuotuiset säästöt. <br />
<br />
<br />
:Valtiokonttori valmistelee 30.4.2010 mennessä suunnitelman sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden kanssa. <br />
<br />
:Ministeriöt huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten, että sähköinen tilausten hallintajärjestelmä on käytössä vuoden 2011 loppuun mennessä.<br />
<br />
=== 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen === <br />
<br />
Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe avaa mahdollisuuksia ja asettaa <br />
haasteita tilankäytön tehostamiselle jo lyhyellä aikavälillä. Uudistusten toimeenpanovaiheessa <br />
tehtävistä tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia <br />
voidaan jatkossa sopeuttaa henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan <br />
voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin. <br />
<br />
Valtion toimitilastrategiassa on linjattu keinoja tilaratkaisujen tehostamiseksi. Tilatehokkuutta <br />
voidaan nostaa, kun toimistotyyppisen tilankäytön tehokkuutta lisätään <br />
nykyisestä n. 30 -35 m2/htv tasosta 25 m2/htv tasolle (n. 15 %:n tilatehokkuuden parantuminen). <br />
Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa joustavampia ja avoimempia <br />
tilankäyttöratkaisuja. Vältetään virastojen ja laitosten sijoittumista kalleimmille <br />
alueille, ja vain ministeriöt sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan valtioneuvoston <br />
yhteydenpitotarpeen ja kulttuurirakennusten käytössä pysymisen perusteella. Tilojen <br />
joustavuutta muutoksissa voidaan lisätä hyödyntämällä ministeriöissä, virastoissa <br />
ja laitoksissa aktiivisesti vuokrasopimusten voimassaoloaikana tapahtuneet tilankäytön <br />
muutokset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen toimitilapalvelujen ja asiantuntijoiden <br />
kanssa. <br />
<br />
Valtion tilavuokrakulut ovat n. 600 milj. euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöiltä vuokratun <br />
toimistotilan määrä on n. 2 milj. m2 ja erityistilan n. 4,6 milj. m2 (v. 2010 arvio). <br />
Tilankäytön tehostaminen mahdollistaa merkittäviä säästömahdollisuuksia. <br />
Vuokrasopimukset ovat yleensä pitkiä, joten säästöjen realisoituminen edellyttää tilankäytön <br />
ennakointia. <br />
<br />
Valtion henkilöstön vähetessä ja toimitilakonseptien kehittyessä on mahdollista toteuttaa <br />
n. 15 %:n toimitilankäytön supistaminen ilman laajempia muutostoimia. Noin <br />
5 m2/hlö parannus koko hallinnon toimitilatehokkuudessa johtaisi vuoden 2010 henkilöstömäärällä <br />
n. 425 000 m2:n tilatarpeen vähennykseen ja nykyhintatasolla 16 32 <br />
milj. euron vuosittaiseen laskennalliseen säästöön valtionhallinnossa. Pitkällä aikavälillä <br />
toimitilastrategiassa tavoiteltu kokonaistilatehokkuuden parantaminen mahdollistaa <br />
edelleen lisäsäästöjä. <br />
<br />
Valtiolla on tarve lisätä aktiivista tilojen hallintaa. Tämän toteuttamiseksi ministeriöiden, <br />
virastojen ja laitosten tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen käyttöä organisaatioiden <br />
muutosprosessien toimitila-asiantuntijana. Erityisesti suurilla paikkakunnilla on <br />
valtion omia tiloja hyödyntäen mahdollista löytää tehokkaampia tilaratkaisuja myös <br />
vuokrasopimuskauden kestäessä, kun virastojen tarpeet ovat Senaatti-kiinteistöjen <br />
tiedossa. Valtion tilankäytön tehostamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi <br />
tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella <br />
tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitilaasiantuntijana. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehostamiseksi toimitilatiedot valtion omistamista kiinteistöistä ja muilta omistajilta vuokratuista tiloista kootaan yhteiseen tietojärjestelmään. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaattikiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksia rahoitetaan keskitetysti. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. <br />
<br />
:Ministeriöiden toiminnat Helsingissä pyritään sijoittamaan lähekkäin, tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja valtioneuvostokampuksen suunnittelua viedään eteenpäin ministeriöiden ja Senaattikiinteistöjen yhteistyönä. <br />
<br />
:Kaikissa tilojen korjaus-ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. <br />
<br />
:Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office tai vastaavia ympäristösertifikaatteja.<br />
<br />
=== 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen === <br />
<br />
Suurena työnantajana valtio kehittää ja hyödyntää henkilöstöhallinnon yhteisiä käytännön <br />
toimintatapoja ja välineitä. Kehitettävänä oleva valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
yhteinen tietojärjestelmä (Kieku) vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, mutta <br />
ennen sen käynnistymistä voidaan toimia seuraavasti: <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö luo avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta sanomalehdissä valtion uuden yhteisen toimintamallin 30.4.2010 mennessä. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt, virastot ja laitokset siirtyvät samalla käyttämään lähinnä lyhennettyjä ilmoituksia. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan mahdollisuuksien mukaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee verkkopalkan käyttöönoton loppuun viemistä.<br />
<br />
HAUS kehittämiskeskus Oy muuttui 1.1.2010 lukien valtion sidosryhmäyksiköksi, <br />
joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUS Oy:n uusi asema osana <br />
valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön <br />
ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. HAUS <br />
Oy:n koulutus-ja kehittämispalvelujen laatua ja tehokkuutta verrataan edelleen vastaavien <br />
markkinakouluttajien koulutuksen laatu-ja kustannustasoon. Virastoilla säilyy <br />
edelleen mahdollisuus hankkia osaamisen kehittämispalveluita myös muualta. <br />
<br />
<big>:Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.</big><br />
<br />
== 3 Muu yhteinen valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen <br />
kehittäminen ==<br />
<br />
=== 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen === <br />
<br />
Virkatyöhön liittyvän vuorovaikutuksen lisääntyminen on näkynyt matkustustarpeiden <br />
lisääntymisenä ja matkakustannusten jatkuvana kasvuna. Valtiovarainministeriö <br />
on käynnistänyt vuonna 2008 matkustusstrategian toimeenpanon yhteistyössä Valtiokonttorin <br />
kanssa. Tavoitteena on alentaa valtion matkustusmääriä, ja matkustuksesta <br />
aiheutuvia kustannuksia vuoden 2005 tasolle (vähennys vuoden 2008 tasosta n. <br />
16 milj. euroa, 8 %) vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi sähköinen asiointi ja <br />
demokratia -ohjelman (SADe) yhtenä linjauksena on videoneuvotteluyhteyksien ja <br />
etäpalvelujen käytön edistäminen kotimaan matkustuksen korvaajana. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen on mahdollista vaikuttaa edullisen matkustusvälineen <br />
valinnalla, delegaatiokokoja tarkastelemalla sekä puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä <br />
laajemmin hyödyntämällä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee kehittää <br />
omia matkustuskäytäntöjään ja -kulttuuriaan sekä organisoida matkahallintoaan siten, <br />
että matkustuskustannusten alentamistavoitteet saavutetaan ja niiden saavuttamista <br />
seurataan. <br />
<br />
Virkamatkoilla hyödynnetään edullisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksissä suositaan paikallisia <br />
ilmaisia tai maksullisia langattomia verkkoja. Kukin organisaatio huolehtii siitä, <br />
että heidän käyttämänsä tietoturvaratkaisut mahdollistavat tämän. Valtiovarainministeriö <br />
vastaa yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa siitä, että toimintatapa on <br />
mahdollinen tulevissa yhteisissä palveluissa. <br />
<br />
<br />
<:Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus-ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä. <br />
<br />
:Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 -6/2010 elokuussa valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat hallinnonaloittain vuoden 2010 aikana puhelin-ja videoneuvottelulaitteistojen käytön ja tarpeen sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä keskeisten hallinnon yhteistyökumppaniensa kanssa. Etäyhteyksissä hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Hansel Oy yhdessä valtiovarainministeriön kanssa vastaa tarvittavista laite-ja datainfran puitesopimuksiin liittyvistä järjestelyistä.<br />
<br />
=== 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt === <br />
<br />
Tietojärjestelmän hankintakustannus on noin 20 -30 % sen koko elinkaaren kustannuksista. <br />
Hankkeiden kustannuslaskelmat tulee laatia huolella, säästöt tulee arvioida <br />
realistisesti ja käyttöönotosta sekä sen vaatimista muutoksista tulee huolehtia. Erityistä <br />
huomiota on kiinnitettävä hallinnollisen taakan muutoksiin. Yhteentoimivuuden <br />
vaatimukset korostuvat ja organisaatioiden välinen tiedonsiirto lisääntyy, mikä <br />
edellyttää yhteisiä arkkitehtuureja eli yhteisiä menettelyjä ja standardeja. Ennen uuden <br />
hankkeen käynnistämistä selvitetään olemassa olevat ratkaisut. Käytöntuen kustannuksia <br />
voidaan alentaa rakentamalla helppokäyttöisiä järjestelmiä ja vähentämällä <br />
käyttäjätunnuksien määrää kertakirjautumisella. Kevään 2010 aikana SADeohjelmassa <br />
valmistellaan lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja konserniohjauksen <br />
tiivistämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. <br />
<br />
Säästöjen aikaansaaminen edellyttää yleensä muutoksia myös prosesseihin ja toimintatapoihin. <br />
Prosessien yhtenäistäminen, yhtenäinen arkkitehtuuri, helppokäyttöiset <br />
järjestelmät ja yhteiset rajapinnat tuovat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä sekä <br />
hankkeissa että toiminnassa. Esimerkiksi julkaisujärjestelmien yhtenäistämisen kautta <br />
säästö yhdelle virastolle olisi 100 000 -200 00 euroa elinkaarikustannuksista, mutta <br />
huomattavasti merkittävämmät säästöt on saavutettavissa toimintatapojen muutosten <br />
kautta. <br />
<br />
Tietojärjestelmien kautta saatavia kustannussäästöjä toteutetaan seuraavin toimenpitein: <br />
<br />
1. Valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. <br />
Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa <br />
hallinnonalansa arkkitehtuureja. <br />
<br />
2. Virastojen tulisi pyrkiä yhteen puhelinliittymään henkilöä kohden. Suositeltava <br />
henkilökohtainen puhelin on matkapuhelin. Yhteiskäytössä kuten asiakaspalvelupisteissä <br />
voidaan käyttää muita puhelimia. <br />
<br />
3. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria <br />
ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. <br />
<br />
4. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien <br />
mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on <br />
VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). <br />
<br />
5. Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset <br />
omaan verkkoonsa. <br />
<br />
6. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä <br />
valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation <br />
on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
7. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan <br />
osalta. <br />
<br />
8. Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi <br />
yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen <br />
taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin <br />
tekemisestä omissa hankkeissaan. <br />
<br />
9. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut <br />
sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen. <br />
<br />
:<big>Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista syistä. </big> <br />
<br />
<br />
=== 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen === <br />
<br />
Hallinnonalojen painatuspalvelujen kustannukset olivat ilman yliopistoja vuonna <br />
2008 n. 24 milj. euroa. Julkaisukustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella kilpailuttamisella <br />
ja siirtämällä paperijulkaisut kokonaan verkkojulkaisuiksi. <br />
<br />
Julkaisujärjestelmiin sisällytetty sähköisten julkaisujen tilauspalvelu vähentää jakeluita <br />
ja helpottaa jakelulistojen ylläpitoa. Kun ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat <br />
valtionhallinnon yhteisen verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuurin sekä asianhallin-<br />
ta-ja asiointijärjestelmät käyttöön sitä mukaa kun niitä on tarjolla, vähenee julkaisujen <br />
painattamisen ja tulostamisen tarve ja kustannukset edelleen tulevina vuosina. <br />
<br />
Toimintatapojen muutoksilla ja yhteishankinnan puitesopimusten laajalla käytöllä <br />
voidaan vähentää ministeriöiden, virastojen ja laitosten painatuskustannuksia 15 -20 <br />
% eli n. 1,5 -2 milj. euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa. Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden <br />
:ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. <br />
<br />
:Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. <br />
<br />
:Ministeriöt käyttävät valtioneuvoston hankerekisteriä (HARE) täysipainoisesti.</big> <br />
<br />
<br />
== 4 Periaatepäätöksen seuranta == <br />
<br />
Periaatepäätöksen toteuttamista valmistellaan Valtiovarainministeriössä ja sitä seurataan <br />
osana valtion tilinpäätöskertomuksen v. 2010 ja v. 2011 liittyvää raportointia.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_valtion_pysyvien_toimintamenos%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen_aikaansaamisesta&diff=27734Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta2014-12-01T11:52:45Z<p>Vaula: /* 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen */</p>
<hr />
<div>VALTIOVARAINMINISTERIÖ Liite 1 <br />
<br />
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VALTION PYSYVIEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
JA MUIDEN VUODEN 2010 ERILLISTEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
AIKAANSAAMISESTA 4.2.2010<br />
<br />
Valtio on viime vuosina kehittänyt yhteisiä tuki-ja palvelutoimintoja sekä investoinut <br />
niiden kehittämiseksi laajoihin tietojärjestelmiin. Kehittämistyö on monilta osin <br />
vielä kesken tai valmisteluvaiheessa. <br />
<br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, mikä on <br />
näkynyt toiminnan tehostumisena ja valtiotasolla saavutettuina säästöinä. Kokonaisvaltainen <br />
käyttöönotto on vielä kesken, mihin on osaltaan vaikuttanut toimivallan hajanaisuus. <br />
Tehtyjä kehittämisinvestointeja täysimääräisesti hyödyntämällä virastojen <br />
ja laitosten toiminta on kehitettävissä edelleen siten, että toimintamenoihin saadaan <br />
pysyviä säästöjä. Toiminnan uudistuksilla on mahdollista myös parantaa kansalaisille <br />
tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen ja prosessien kehittämisen tulee <br />
johtaa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. <br />
<br />
<br />
Valtion suurin vuotuinen kulutusmenojen alue on ollut työvoimakustannukset (49 % <br />
v. 2008 eli n. 5,8 miljardia euroa). Työvoimakustannuksista palkkojen osuus on ollut <br />
n. 4,7 miljardia euroa ja muiden välillisten työvoimakustannusten osuus n. 100 milj. <br />
euroa. Eläkkeet ovat olleet n. 3,4 miljardia euroa ja muut kulutusmenot n. 1,3 miljardia <br />
euroa. Valtionhallinnon tavara-ja palveluhankinnat ovat vuodessa n. 3,0 miljardia <br />
euroa ja toimitilavuokrat n. 0,9 miljardia euroa. <br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen <br />
ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia <br />
talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. <br />
Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä <br />
ja -käytäntöjä, viestintä-ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus-<br />
ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa <br />
vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta <br />
tulee myös seurata. <br />
<br />
Tässä periaatepäätöksessä linjataan joitakin yhteisten palveluiden tuottamiseen liittyviä <br />
periaatteita ja toimintatapoja sekä annetaan virastoille ja laitoksille keinoja selvitä <br />
valtion kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hallinnon ja palveluiden digitalisoinnin <br />
konserniohjauksen periaatteiden osalta on valtiovarainministeriössä käynnissä <br />
erillinen valmistelutyö, josta linjauksia on odotettavissa kevään aikana. <br />
<br />
Tämän periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttamisella mahdollistetaan valtionhallinnossa <br />
30 milj. euron pysyvät toimintamenosäästöt vuodelle 2010. Periaatepäätöksen <br />
pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet mahdollistavat lisäksi kymmenien <br />
miljoonien eurojen vuotuiset lisäsäästöt vuosina 2011 -2014. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee omassa toiminnassaan sekä virastojen ja laitosten tulosohjauksessa panna toimeen tämän periaatepäätöksen linjaukset.<br />
<br />
<br />
Edellä todetuista yleisistä lähtökohdista valtioneuvosto on tänään, asian oltua valtioneuvoston <br />
raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, päättänyt tehdä seuraavan pysyvien <br />
toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi koskevan periaatepäätöksen. <br />
<br />
== Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen == <br />
<br />
Valtiolla on useita koko valtionhallinnolle konsernipalveluja tarjoavia ja kehittäviä <br />
yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävänä on mm. saada aikaan tuottavuushyötyjä ja <br />
säästöjä valtionhallinnossa sekä kehittää toimialueensa toimintaprosesseja ja palvelutuotantoa <br />
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. <br />
<br />
Valtionhallinnolle konsernipalveluja tuottavat organisaatiot: <br />
<br />
Organisaatio Palvelurooli hallinnossa Tehostamisalue <br />
hallinnossa <br />
Alueen arvioitu <br />
kokonaissäästöpotentiaali <br />
(%) <br />
Palvelun <br />
hinnoitteluperiaate* <br />
Hansel Oy Valtion keskitetyt hankinnat ja <br />
puitesopimuskilpailutukset, <br />
hankintaosaaminen, sopimushallinta <br />
ja konsernipalveluorganisaatioiden <br />
kanssa tehtävä <br />
hankintayhteistyö <br />
Valtion hankintatoimi <br />
15 -20 % 2 <br />
HAUS kehittämiskeskus <br />
Oy <br />
Hallinnon koulutuspalvelut ja <br />
hallinnon kehittäminen <br />
Valtion henkilöstöhallinto <br />
15 % 1 <br />
Senaattikiinteistöt <br />
Valtion kiinteistöjen keskitetty <br />
omistaminen, toimitilojen tarjoaminen, <br />
toimitilapalvelut ja <br />
kiinteistöjen omistajatehtävät <br />
Valtion tilahallinto <br />
15 % 1 <br />
Valtiokonttori Valtion rahoitushuolto, velanhoito, <br />
antolainojen ja korkotukien <br />
hoito, takausten hoito, <br />
maksuvapautusasiat, eläkkeiden <br />
hoito ja maksatukset, valtiolle <br />
tulevat perinnöt, erilaiset <br />
vahingonkorvaukset, työkyvyn <br />
ylläpito, keskuskirjanpito ja <br />
muu konsernin tietotuotanto, <br />
maksuliike ja muu talous-ja <br />
henkilöstöhallinnon prosessien <br />
ohjaus <br />
Valtion IT-palvelukeskus <br />
(VIP): valtion yhteiset IT-<br />
palvelut ja järjestelmät, toimittajahallinta <br />
Valtion henkilöstöpalvelut yksikkö: <br />
henkilöstömuutoksen <br />
ja -suunnittelun tuki hallinnossa <br />
Konsernipalvelut, <br />
hallinnon prosessit <br />
ja yhteiset IT-<br />
järjestelmät, valtion <br />
tietohallinto, <br />
valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallinto <br />
15 -20 % 2, 3 <br />
Palkeet Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
palvelukeskuspalvelut <br />
Valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallintopalvelut <br />
15 -20 % 2 <br />
* Periaatteita on selostettu tarkemmin myöhemmin tässä päätöksessä <br />
<br />
Yleisenä tavoitteena on, että vertailukelpoisella laatu-ja tuotetasolla valtion sisäiset <br />
palvelukeskukset, osakeyhtiöt ja liikelaitokset tuottavat palveluja edullisemmin kuin <br />
vastaavat markkinatoimijat. Lisäksi tavoitteena on, että virastojen ja laitosten tarve <br />
resursoida näihin palveluihin ja toimintoihin vähenee tavoitellusti ja palvelujen tasalaatuisuus <br />
koko ketjun osalta varmistuu. Prosessien tehokkuudessa arviointitaso on <br />
koko valtionhallinto. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriön vastuulla on, että valtion konsernipalveluiden tuottajien kustannustehokkuutta kehitetään siten, että yhteiset palvelut takaavat valtiokonsernille selkeän tuottavuuden nousun ja kustannussäästöt. Valtiovarainministeriö seuraa palvelujen kustannuksien ja laatutason kehitystä sekä vertaa niitä mahdollisuuksien mukaan vastaaviin markkinoilta ostettuihin palveluihin. <br />
<br />
:Ministeriön vastuulla on huolehtia uudistusten toteuttamiseen tähtäävien prosessien ja muutosten toimeenpano hallinnonalallaan.<br />
<br />
<br />
Valtion yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminta on järjestetty tai sitä ollaan <br />
järjestämässä asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Palvelujen maksullisuus on tärkeää <br />
valtion sisäisessä toiminnassa silloin kun maksuilla on tarve ohjata palvelujen kysyntää, <br />
kuten toimitilojen ja virastolle varattavien tietojärjestelmien käyttölisenssien <br />
määrää jne. Maksullisuus palvelee myös kustannusten oikeaa aiheuttamisperiaatteen <br />
mukaista kohdistamista. <br />
<br />
Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön <br />
luonne. Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista <br />
toimintaympäristöä ja hinnoitteluperiaatetta: <br />
<br />
1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä <br />
markkinoita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut <br />
ovat markkinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä <br />
palvelu hankitaan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti <br />
liiketaloudellisin periaattein. <br />
<br />
2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai <br />
olosuhteissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja <br />
laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen <br />
tai tietojärjestelmäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan <br />
palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa <br />
omakustannusperiaatteen mukaisesti. <br />
<br />
3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei <br />
voi vaikuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä <br />
palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion <br />
velanhoito, rahoitushuolto ja keskuskirjanpito. <br />
<br />
4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää <br />
valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen <br />
maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi. <br />
<br />
:<big>Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu-ja muiden vaatimusten mukaisesti. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö organisoi konsernipalveluita tuottavien palveluntuottajien hinnoittelun ja laadun seurannan.</big> <br />
<br />
Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon <br />
palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen <br />
ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Edellä mainittuja periaatteita <br />
noudatetaan myös tällaisten palvelutuottajien kohdalla.<br />
<br />
== 2 Konsernipalveluiden käytön voimakas lisääminen koko valtionhallinnossa == <br />
<br />
=== 2.1 Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen === <br />
<br />
==== 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen ==== <br />
<br />
Valtion hankintatoimea uudistettiin 2000-luvun alkupuolella. Tavara-ja palveluhankinnoissa <br />
hankintojen kilpailuttamista keskitettiin valtion yhteishankintayksikkönä <br />
toimivalle Hansel Oy:lle. Yhteishankintojen volyymi on kasvanut viime vuosina <br />
voimakkaasti, minkä seurauksena on saavutettu merkittäviä säästöjä hankintaprosessin <br />
kustannuksissa ja hankintojen hintatasossa. Palveluiden käytön lisääntyessä yhteishankintayksikön <br />
omakustannushinnoitteluun perustuvaa palvelumaksua on laskettu. <br />
<br />
<br />
Valtion hankinnoista runsas 1 miljardi euroa on luonteeltaan yhteishankintaan soveltuvia. <br />
Hansel Oy:n puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat ovat vuonna 2009 arviolta <br />
530 milj. euroa, joten yhteishankintaan soveltuvasta potentiaalista on saavutettu <br />
runsas puolet. Keskitetyn hankintamallin käyttö tuo tutkimusten mukaan säästöjä <br />
noin 15 -20 % hankintakustannuksista hajautettuun malliin verrattuna. Yhteishankintoja <br />
lisäämällä noin miljardiin euroon voidaan jo saavutetun arviolta noin 110 <br />
milj. euron vuotuisen säästön lisäksi mahdollistaa ministeriöille, virastoille ja laitoksille <br />
lisäsäästöjä vielä yhteensä 70 -100 milj. euroa vuosittain. <br />
<br />
<br />
:Yhteishankintojen tavoitetasoksi vuodelle 2010 asetetaan 600 milj. euroa, mikä mahdollistaa 20 milj. euron lisäsäästöt valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 milj. euroa ja 710 milj. euroa vuodelle 2012. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus-ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. <br />
<br />
:Hansel Oy selvittää 30.6.2010 mennessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa keskitettyjen puitejärjestelyiden uusia kohdealueita ja säästömahdollisuuksia sekä raportoi havainnot valtiovarainministeriölle. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö ohjaa hankintoja vuoden 2010 aikana tarvittaessa keskitetysti kilpailutettujen puitesopimusten kautta toteutettavaksi talousarviolain 22 a §:n antamin toimivaltuuksin.<br />
<br />
<br />
2.1.2 Valtion hankintatoimen kehittäminen ja tehostaminen <br />
<br />
Valtion hankintastrategia uudistettiin vuonna 2009. Hankintastrategian toimeenpanoohjelma <br />
sisältää useita kehittämistoimenpiteitä ministeriöiden, virastojen ja laitosten <br />
hankintatoimen johtamisen sekä hankinnan suunnittelun, toteutuksen ja tilaamisen <br />
tehostamiseksi. Osaava ja yhteistyökykyinen hankintatoimi mahdollistaa säästöjen <br />
toteutusta myös niissä hankinnoissa, joita toteutetaan yhteishankintojen ulkopuolella. <br />
Hyvin johdettu ja organisoitu, toimintaan integroitu ja selkeästi vastuutettu hankintatoimi <br />
ei välttämättä edellytä lisäresursseja, mutta parantaa mm. hankintojen hallinnointia, <br />
oikea-aikaista toteuttamista, toimittajaohjausta ja lopputuloksen laatua hankintayksiköissä. <br />
Yhteishankintasopimusten kanssa päällekkäisiä sopimuksia karsimalla <br />
helpotetaan mm. sähköiseen tilaustenhallintaan siirtymistä valtionhallinnossa. <br />
<br />
Valtion konsernipalveluiden tuottajien toimintatapoja voidaan kehittää siten, että ne <br />
toimivat hankinnoissa osaamisalueensa palveluiden kokoajina (palveluintegraattoreina). <br />
Palveluintegraattorit suunnittelevat ja ohjaavat hankittavien palveluiden kehittämistä <br />
integrointialueellaan ja toimivat hankinnassa tiiviissä yhteistyössä Hansel <br />
Oy:n kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi palveluiden kokoamisessa käytetään <br />
keskitetysti kilpailutettuja puitejärjestelyjä, kun se on mahdollista. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010 aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriön johdolla konsernipalveluiden tuottajat organisoidaan toimimaan hankinnoissa osaamisalueensa palveluintegraattoreina vuoden 2010 aikana.<br />
<br />
<br />
Valtiokonttorin 26.10.2009 antaman ohjeen mukaisesti valtiolla tulee siirtyä täysin <br />
sähköiseen ostolaskujen välitykseen ja vastaanottoon 1.1.2010 alkaen. Myös myyntilaskujen <br />
sähköistämistä tulee lisätä nykyisestä tasosta. Verkkolaskun käyttöön siirtymisellä <br />
saavutetaan vajaan miljoonan euron säästöt vuonna 2010. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa toimenpiteet, joilla ne vaativat tavara-ja palvelutoimittajiaan toimittamaan 1.1.2010 alkaen vain sähköisessä muodossa olevia laskuja (verkkolasku) ja ohjaavat kaikki ostolaskut välityspalveluiden kautta tuleviksi.<br />
<br />
<br />
Valtion tilaustenhallinta sähköistetään. Tilaustenhallintajärjestelmä Tilha on tarkoitus <br />
ottaa käyttöön Valtiokonttorin valtiovarainministeriölle ehdottaman käyttöönottosuunnitelman <br />
pohjalta vuosina 2010 -2011. Lisäksi puolustushallinnossa on otettu <br />
käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään pohjautuva tilaustenhallintajärjestelmä. <br />
Tavoitteena on, että sähköinen tilaustenhallinta kattaa kaikki valtion virastot ja laitokset <br />
vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että hankintayksiköt <br />
tekevät kaikki tavarahankintansa ja yli puolet palveluhankinnoistaan käyttöönottamansa <br />
sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän kautta vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
Sähköisen tilaustenhallinnan käyttöönotto ja laskujen automaattinen täsmäyttäminen <br />
edellyttävät, että virastot ja laitokset uudistavat ja ottavat käyttöön tilaustenhallinnassaan <br />
järjestelmän tilausprosessia tukevan toimintamallin. Hansel Oy ja valtion hankintayksiköt <br />
ryhtyvät osaltaan toimenpiteisiin, että valtionhallinnon sopimustoimittajat <br />
mahdollistavat tuotteidensa tilaamisen tilaustenhallintajärjestelmästä vuoden 2011 <br />
loppuun mennessä. Sähköiseen toimintaprosessiin siirtymisellä saavutaan hallinnossa <br />
usean miljoonan euron vuotuiset säästöt. <br />
<br />
<br />
:Valtiokonttori valmistelee 30.4.2010 mennessä suunnitelman sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden kanssa. <br />
<br />
:Ministeriöt huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten, että sähköinen tilausten hallintajärjestelmä on käytössä vuoden 2011 loppuun mennessä.<br />
<br />
=== 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen === <br />
<br />
Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe avaa mahdollisuuksia ja asettaa <br />
haasteita tilankäytön tehostamiselle jo lyhyellä aikavälillä. Uudistusten toimeenpanovaiheessa <br />
tehtävistä tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia <br />
voidaan jatkossa sopeuttaa henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan <br />
voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin. <br />
<br />
Valtion toimitilastrategiassa on linjattu keinoja tilaratkaisujen tehostamiseksi. Tilatehokkuutta <br />
voidaan nostaa, kun toimistotyyppisen tilankäytön tehokkuutta lisätään <br />
nykyisestä n. 30 -35 m2/htv tasosta 25 m2/htv tasolle (n. 15 %:n tilatehokkuuden parantuminen). <br />
Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa joustavampia ja avoimempia <br />
tilankäyttöratkaisuja. Vältetään virastojen ja laitosten sijoittumista kalleimmille <br />
alueille, ja vain ministeriöt sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan valtioneuvoston <br />
yhteydenpitotarpeen ja kulttuurirakennusten käytössä pysymisen perusteella. Tilojen <br />
joustavuutta muutoksissa voidaan lisätä hyödyntämällä ministeriöissä, virastoissa <br />
ja laitoksissa aktiivisesti vuokrasopimusten voimassaoloaikana tapahtuneet tilankäytön <br />
muutokset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen toimitilapalvelujen ja asiantuntijoiden <br />
kanssa. <br />
<br />
Valtion tilavuokrakulut ovat n. 600 milj. euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöiltä vuokratun <br />
toimistotilan määrä on n. 2 milj. m2 ja erityistilan n. 4,6 milj. m2 (v. 2010 arvio). <br />
Tilankäytön tehostaminen mahdollistaa merkittäviä säästömahdollisuuksia. <br />
Vuokrasopimukset ovat yleensä pitkiä, joten säästöjen realisoituminen edellyttää tilankäytön <br />
ennakointia. <br />
<br />
Valtion henkilöstön vähetessä ja toimitilakonseptien kehittyessä on mahdollista toteuttaa <br />
n. 15 %:n toimitilankäytön supistaminen ilman laajempia muutostoimia. Noin <br />
5 m2/hlö parannus koko hallinnon toimitilatehokkuudessa johtaisi vuoden 2010 henkilöstömäärällä <br />
n. 425 000 m2:n tilatarpeen vähennykseen ja nykyhintatasolla 16 32 <br />
milj. euron vuosittaiseen laskennalliseen säästöön valtionhallinnossa. Pitkällä aikavälillä <br />
toimitilastrategiassa tavoiteltu kokonaistilatehokkuuden parantaminen mahdollistaa <br />
edelleen lisäsäästöjä. <br />
<br />
Valtiolla on tarve lisätä aktiivista tilojen hallintaa. Tämän toteuttamiseksi ministeriöiden, <br />
virastojen ja laitosten tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen käyttöä organisaatioiden <br />
muutosprosessien toimitila-asiantuntijana. Erityisesti suurilla paikkakunnilla on <br />
valtion omia tiloja hyödyntäen mahdollista löytää tehokkaampia tilaratkaisuja myös <br />
vuokrasopimuskauden kestäessä, kun virastojen tarpeet ovat Senaatti-kiinteistöjen <br />
tiedossa. Valtion tilankäytön tehostamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi <br />
tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella <br />
tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitilaasiantuntijana. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehostamiseksi toimitilatiedot valtion omistamista kiinteistöistä ja muilta omistajilta vuokratuista tiloista kootaan yhteiseen tietojärjestelmään. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaattikiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksia rahoitetaan keskitetysti. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. <br />
<br />
:Ministeriöiden toiminnat Helsingissä pyritään sijoittamaan lähekkäin, tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja valtioneuvostokampuksen suunnittelua viedään eteenpäin ministeriöiden ja Senaattikiinteistöjen yhteistyönä. <br />
<br />
:Kaikissa tilojen korjaus-ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. <br />
<br />
:Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office tai vastaavia ympäristösertifikaatteja.<br />
<br />
=== 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen === <br />
<br />
Suurena työnantajana valtio kehittää ja hyödyntää henkilöstöhallinnon yhteisiä käytännön <br />
toimintatapoja ja välineitä. Kehitettävänä oleva valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
yhteinen tietojärjestelmä (Kieku) vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, mutta <br />
ennen sen käynnistymistä voidaan toimia seuraavasti: <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö luo avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta sanomalehdissä valtion uuden yhteisen toimintamallin 30.4.2010 mennessä. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt, virastot ja laitokset siirtyvät samalla käyttämään lähinnä lyhennettyjä ilmoituksia. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan mahdollisuuksien mukaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee verkkopalkan käyttöönoton loppuun viemistä.<br />
<br />
HAUS kehittämiskeskus Oy muuttui 1.1.2010 lukien valtion sidosryhmäyksiköksi, <br />
joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUS Oy:n uusi asema osana <br />
valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön <br />
ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. HAUS <br />
Oy:n koulutus-ja kehittämispalvelujen laatua ja tehokkuutta verrataan edelleen vastaavien <br />
markkinakouluttajien koulutuksen laatu-ja kustannustasoon. Virastoilla säilyy <br />
edelleen mahdollisuus hankkia osaamisen kehittämispalveluita myös muualta. <br />
<br />
<big>:Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.</big><br />
<br />
== 3 Muu yhteinen valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen <br />
kehittäminen ==<br />
<br />
=== 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen === <br />
<br />
Virkatyöhön liittyvän vuorovaikutuksen lisääntyminen on näkynyt matkustustarpeiden <br />
lisääntymisenä ja matkakustannusten jatkuvana kasvuna. Valtiovarainministeriö <br />
on käynnistänyt vuonna 2008 matkustusstrategian toimeenpanon yhteistyössä Valtiokonttorin <br />
kanssa. Tavoitteena on alentaa valtion matkustusmääriä, ja matkustuksesta <br />
aiheutuvia kustannuksia vuoden 2005 tasolle (vähennys vuoden 2008 tasosta n. <br />
16 milj. euroa, 8 %) vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi sähköinen asiointi ja <br />
demokratia -ohjelman (SADe) yhtenä linjauksena on videoneuvotteluyhteyksien ja <br />
etäpalvelujen käytön edistäminen kotimaan matkustuksen korvaajana. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen on mahdollista vaikuttaa edullisen matkustusvälineen <br />
valinnalla, delegaatiokokoja tarkastelemalla sekä puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä <br />
laajemmin hyödyntämällä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee kehittää <br />
omia matkustuskäytäntöjään ja -kulttuuriaan sekä organisoida matkahallintoaan siten, <br />
että matkustuskustannusten alentamistavoitteet saavutetaan ja niiden saavuttamista <br />
seurataan. <br />
<br />
Virkamatkoilla hyödynnetään edullisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksissä suositaan paikallisia <br />
ilmaisia tai maksullisia langattomia verkkoja. Kukin organisaatio huolehtii siitä, <br />
että heidän käyttämänsä tietoturvaratkaisut mahdollistavat tämän. Valtiovarainministeriö <br />
vastaa yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa siitä, että toimintatapa on <br />
mahdollinen tulevissa yhteisissä palveluissa. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus-ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä. <br />
<br />
:Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 -6/2010 elokuussa valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat hallinnonaloittain vuoden 2010 aikana puhelin-ja videoneuvottelulaitteistojen käytön ja tarpeen sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä keskeisten hallinnon yhteistyökumppaniensa kanssa. Etäyhteyksissä hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Hansel Oy yhdessä valtiovarainministeriön kanssa vastaa tarvittavista laite-ja datainfran puitesopimuksiin liittyvistä järjestelyistä.</big> <br />
<br />
=== 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt === <br />
<br />
Tietojärjestelmän hankintakustannus on noin 20 -30 % sen koko elinkaaren kustannuksista. <br />
Hankkeiden kustannuslaskelmat tulee laatia huolella, säästöt tulee arvioida <br />
realistisesti ja käyttöönotosta sekä sen vaatimista muutoksista tulee huolehtia. Erityistä <br />
huomiota on kiinnitettävä hallinnollisen taakan muutoksiin. Yhteentoimivuuden <br />
vaatimukset korostuvat ja organisaatioiden välinen tiedonsiirto lisääntyy, mikä <br />
edellyttää yhteisiä arkkitehtuureja eli yhteisiä menettelyjä ja standardeja. Ennen uuden <br />
hankkeen käynnistämistä selvitetään olemassa olevat ratkaisut. Käytöntuen kustannuksia <br />
voidaan alentaa rakentamalla helppokäyttöisiä järjestelmiä ja vähentämällä <br />
käyttäjätunnuksien määrää kertakirjautumisella. Kevään 2010 aikana SADeohjelmassa <br />
valmistellaan lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja konserniohjauksen <br />
tiivistämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. <br />
<br />
Säästöjen aikaansaaminen edellyttää yleensä muutoksia myös prosesseihin ja toimintatapoihin. <br />
Prosessien yhtenäistäminen, yhtenäinen arkkitehtuuri, helppokäyttöiset <br />
järjestelmät ja yhteiset rajapinnat tuovat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä sekä <br />
hankkeissa että toiminnassa. Esimerkiksi julkaisujärjestelmien yhtenäistämisen kautta <br />
säästö yhdelle virastolle olisi 100 000 -200 00 euroa elinkaarikustannuksista, mutta <br />
huomattavasti merkittävämmät säästöt on saavutettavissa toimintatapojen muutosten <br />
kautta. <br />
<br />
Tietojärjestelmien kautta saatavia kustannussäästöjä toteutetaan seuraavin toimenpitein: <br />
<br />
1. Valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. <br />
Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa <br />
hallinnonalansa arkkitehtuureja. <br />
<br />
2. Virastojen tulisi pyrkiä yhteen puhelinliittymään henkilöä kohden. Suositeltava <br />
henkilökohtainen puhelin on matkapuhelin. Yhteiskäytössä kuten asiakaspalvelupisteissä <br />
voidaan käyttää muita puhelimia. <br />
<br />
3. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria <br />
ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. <br />
<br />
4. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien <br />
mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on <br />
VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). <br />
<br />
5. Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset <br />
omaan verkkoonsa. <br />
<br />
6. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä <br />
valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation <br />
on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
7. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan <br />
osalta. <br />
<br />
8. Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi <br />
yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen <br />
taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin <br />
tekemisestä omissa hankkeissaan. <br />
<br />
9. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut <br />
sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen. <br />
<br />
:<big>Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista syistä. </big> <br />
<br />
<br />
=== 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen === <br />
<br />
Hallinnonalojen painatuspalvelujen kustannukset olivat ilman yliopistoja vuonna <br />
2008 n. 24 milj. euroa. Julkaisukustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella kilpailuttamisella <br />
ja siirtämällä paperijulkaisut kokonaan verkkojulkaisuiksi. <br />
<br />
Julkaisujärjestelmiin sisällytetty sähköisten julkaisujen tilauspalvelu vähentää jakeluita <br />
ja helpottaa jakelulistojen ylläpitoa. Kun ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat <br />
valtionhallinnon yhteisen verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuurin sekä asianhallin-<br />
ta-ja asiointijärjestelmät käyttöön sitä mukaa kun niitä on tarjolla, vähenee julkaisujen <br />
painattamisen ja tulostamisen tarve ja kustannukset edelleen tulevina vuosina. <br />
<br />
Toimintatapojen muutoksilla ja yhteishankinnan puitesopimusten laajalla käytöllä <br />
voidaan vähentää ministeriöiden, virastojen ja laitosten painatuskustannuksia 15 -20 <br />
% eli n. 1,5 -2 milj. euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa. Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden <br />
:ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. <br />
<br />
:Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. <br />
<br />
:Ministeriöt käyttävät valtioneuvoston hankerekisteriä (HARE) täysipainoisesti.</big> <br />
<br />
<br />
== 4 Periaatepäätöksen seuranta == <br />
<br />
Periaatepäätöksen toteuttamista valmistellaan Valtiovarainministeriössä ja sitä seurataan <br />
osana valtion tilinpäätöskertomuksen v. 2010 ja v. 2011 liittyvää raportointia.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_valtion_pysyvien_toimintamenos%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen_aikaansaamisesta&diff=27733Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta2014-12-01T11:52:32Z<p>Vaula: /* 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen */</p>
<hr />
<div>VALTIOVARAINMINISTERIÖ Liite 1 <br />
<br />
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VALTION PYSYVIEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
JA MUIDEN VUODEN 2010 ERILLISTEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
AIKAANSAAMISESTA 4.2.2010<br />
<br />
Valtio on viime vuosina kehittänyt yhteisiä tuki-ja palvelutoimintoja sekä investoinut <br />
niiden kehittämiseksi laajoihin tietojärjestelmiin. Kehittämistyö on monilta osin <br />
vielä kesken tai valmisteluvaiheessa. <br />
<br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, mikä on <br />
näkynyt toiminnan tehostumisena ja valtiotasolla saavutettuina säästöinä. Kokonaisvaltainen <br />
käyttöönotto on vielä kesken, mihin on osaltaan vaikuttanut toimivallan hajanaisuus. <br />
Tehtyjä kehittämisinvestointeja täysimääräisesti hyödyntämällä virastojen <br />
ja laitosten toiminta on kehitettävissä edelleen siten, että toimintamenoihin saadaan <br />
pysyviä säästöjä. Toiminnan uudistuksilla on mahdollista myös parantaa kansalaisille <br />
tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen ja prosessien kehittämisen tulee <br />
johtaa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. <br />
<br />
<br />
Valtion suurin vuotuinen kulutusmenojen alue on ollut työvoimakustannukset (49 % <br />
v. 2008 eli n. 5,8 miljardia euroa). Työvoimakustannuksista palkkojen osuus on ollut <br />
n. 4,7 miljardia euroa ja muiden välillisten työvoimakustannusten osuus n. 100 milj. <br />
euroa. Eläkkeet ovat olleet n. 3,4 miljardia euroa ja muut kulutusmenot n. 1,3 miljardia <br />
euroa. Valtionhallinnon tavara-ja palveluhankinnat ovat vuodessa n. 3,0 miljardia <br />
euroa ja toimitilavuokrat n. 0,9 miljardia euroa. <br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen <br />
ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia <br />
talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. <br />
Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä <br />
ja -käytäntöjä, viestintä-ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus-<br />
ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa <br />
vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta <br />
tulee myös seurata. <br />
<br />
Tässä periaatepäätöksessä linjataan joitakin yhteisten palveluiden tuottamiseen liittyviä <br />
periaatteita ja toimintatapoja sekä annetaan virastoille ja laitoksille keinoja selvitä <br />
valtion kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hallinnon ja palveluiden digitalisoinnin <br />
konserniohjauksen periaatteiden osalta on valtiovarainministeriössä käynnissä <br />
erillinen valmistelutyö, josta linjauksia on odotettavissa kevään aikana. <br />
<br />
Tämän periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttamisella mahdollistetaan valtionhallinnossa <br />
30 milj. euron pysyvät toimintamenosäästöt vuodelle 2010. Periaatepäätöksen <br />
pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet mahdollistavat lisäksi kymmenien <br />
miljoonien eurojen vuotuiset lisäsäästöt vuosina 2011 -2014. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee omassa toiminnassaan sekä virastojen ja laitosten tulosohjauksessa panna toimeen tämän periaatepäätöksen linjaukset.<br />
<br />
<br />
Edellä todetuista yleisistä lähtökohdista valtioneuvosto on tänään, asian oltua valtioneuvoston <br />
raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, päättänyt tehdä seuraavan pysyvien <br />
toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi koskevan periaatepäätöksen. <br />
<br />
== Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen == <br />
<br />
Valtiolla on useita koko valtionhallinnolle konsernipalveluja tarjoavia ja kehittäviä <br />
yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävänä on mm. saada aikaan tuottavuushyötyjä ja <br />
säästöjä valtionhallinnossa sekä kehittää toimialueensa toimintaprosesseja ja palvelutuotantoa <br />
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. <br />
<br />
Valtionhallinnolle konsernipalveluja tuottavat organisaatiot: <br />
<br />
Organisaatio Palvelurooli hallinnossa Tehostamisalue <br />
hallinnossa <br />
Alueen arvioitu <br />
kokonaissäästöpotentiaali <br />
(%) <br />
Palvelun <br />
hinnoitteluperiaate* <br />
Hansel Oy Valtion keskitetyt hankinnat ja <br />
puitesopimuskilpailutukset, <br />
hankintaosaaminen, sopimushallinta <br />
ja konsernipalveluorganisaatioiden <br />
kanssa tehtävä <br />
hankintayhteistyö <br />
Valtion hankintatoimi <br />
15 -20 % 2 <br />
HAUS kehittämiskeskus <br />
Oy <br />
Hallinnon koulutuspalvelut ja <br />
hallinnon kehittäminen <br />
Valtion henkilöstöhallinto <br />
15 % 1 <br />
Senaattikiinteistöt <br />
Valtion kiinteistöjen keskitetty <br />
omistaminen, toimitilojen tarjoaminen, <br />
toimitilapalvelut ja <br />
kiinteistöjen omistajatehtävät <br />
Valtion tilahallinto <br />
15 % 1 <br />
Valtiokonttori Valtion rahoitushuolto, velanhoito, <br />
antolainojen ja korkotukien <br />
hoito, takausten hoito, <br />
maksuvapautusasiat, eläkkeiden <br />
hoito ja maksatukset, valtiolle <br />
tulevat perinnöt, erilaiset <br />
vahingonkorvaukset, työkyvyn <br />
ylläpito, keskuskirjanpito ja <br />
muu konsernin tietotuotanto, <br />
maksuliike ja muu talous-ja <br />
henkilöstöhallinnon prosessien <br />
ohjaus <br />
Valtion IT-palvelukeskus <br />
(VIP): valtion yhteiset IT-<br />
palvelut ja järjestelmät, toimittajahallinta <br />
Valtion henkilöstöpalvelut yksikkö: <br />
henkilöstömuutoksen <br />
ja -suunnittelun tuki hallinnossa <br />
Konsernipalvelut, <br />
hallinnon prosessit <br />
ja yhteiset IT-<br />
järjestelmät, valtion <br />
tietohallinto, <br />
valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallinto <br />
15 -20 % 2, 3 <br />
Palkeet Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
palvelukeskuspalvelut <br />
Valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallintopalvelut <br />
15 -20 % 2 <br />
* Periaatteita on selostettu tarkemmin myöhemmin tässä päätöksessä <br />
<br />
Yleisenä tavoitteena on, että vertailukelpoisella laatu-ja tuotetasolla valtion sisäiset <br />
palvelukeskukset, osakeyhtiöt ja liikelaitokset tuottavat palveluja edullisemmin kuin <br />
vastaavat markkinatoimijat. Lisäksi tavoitteena on, että virastojen ja laitosten tarve <br />
resursoida näihin palveluihin ja toimintoihin vähenee tavoitellusti ja palvelujen tasalaatuisuus <br />
koko ketjun osalta varmistuu. Prosessien tehokkuudessa arviointitaso on <br />
koko valtionhallinto. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriön vastuulla on, että valtion konsernipalveluiden tuottajien kustannustehokkuutta kehitetään siten, että yhteiset palvelut takaavat valtiokonsernille selkeän tuottavuuden nousun ja kustannussäästöt. Valtiovarainministeriö seuraa palvelujen kustannuksien ja laatutason kehitystä sekä vertaa niitä mahdollisuuksien mukaan vastaaviin markkinoilta ostettuihin palveluihin. <br />
<br />
:Ministeriön vastuulla on huolehtia uudistusten toteuttamiseen tähtäävien prosessien ja muutosten toimeenpano hallinnonalallaan.<br />
<br />
<br />
Valtion yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminta on järjestetty tai sitä ollaan <br />
järjestämässä asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Palvelujen maksullisuus on tärkeää <br />
valtion sisäisessä toiminnassa silloin kun maksuilla on tarve ohjata palvelujen kysyntää, <br />
kuten toimitilojen ja virastolle varattavien tietojärjestelmien käyttölisenssien <br />
määrää jne. Maksullisuus palvelee myös kustannusten oikeaa aiheuttamisperiaatteen <br />
mukaista kohdistamista. <br />
<br />
Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön <br />
luonne. Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista <br />
toimintaympäristöä ja hinnoitteluperiaatetta: <br />
<br />
1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä <br />
markkinoita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut <br />
ovat markkinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä <br />
palvelu hankitaan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti <br />
liiketaloudellisin periaattein. <br />
<br />
2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai <br />
olosuhteissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja <br />
laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen <br />
tai tietojärjestelmäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan <br />
palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa <br />
omakustannusperiaatteen mukaisesti. <br />
<br />
3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei <br />
voi vaikuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä <br />
palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion <br />
velanhoito, rahoitushuolto ja keskuskirjanpito. <br />
<br />
4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää <br />
valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen <br />
maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi. <br />
<br />
:<big>Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu-ja muiden vaatimusten mukaisesti. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö organisoi konsernipalveluita tuottavien palveluntuottajien hinnoittelun ja laadun seurannan.</big> <br />
<br />
Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon <br />
palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen <br />
ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Edellä mainittuja periaatteita <br />
noudatetaan myös tällaisten palvelutuottajien kohdalla.<br />
<br />
== 2 Konsernipalveluiden käytön voimakas lisääminen koko valtionhallinnossa == <br />
<br />
=== 2.1 Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen === <br />
<br />
==== 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen ==== <br />
<br />
Valtion hankintatoimea uudistettiin 2000-luvun alkupuolella. Tavara-ja palveluhankinnoissa <br />
hankintojen kilpailuttamista keskitettiin valtion yhteishankintayksikkönä <br />
toimivalle Hansel Oy:lle. Yhteishankintojen volyymi on kasvanut viime vuosina <br />
voimakkaasti, minkä seurauksena on saavutettu merkittäviä säästöjä hankintaprosessin <br />
kustannuksissa ja hankintojen hintatasossa. Palveluiden käytön lisääntyessä yhteishankintayksikön <br />
omakustannushinnoitteluun perustuvaa palvelumaksua on laskettu. <br />
<br />
<br />
Valtion hankinnoista runsas 1 miljardi euroa on luonteeltaan yhteishankintaan soveltuvia. <br />
Hansel Oy:n puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat ovat vuonna 2009 arviolta <br />
530 milj. euroa, joten yhteishankintaan soveltuvasta potentiaalista on saavutettu <br />
runsas puolet. Keskitetyn hankintamallin käyttö tuo tutkimusten mukaan säästöjä <br />
noin 15 -20 % hankintakustannuksista hajautettuun malliin verrattuna. Yhteishankintoja <br />
lisäämällä noin miljardiin euroon voidaan jo saavutetun arviolta noin 110 <br />
milj. euron vuotuisen säästön lisäksi mahdollistaa ministeriöille, virastoille ja laitoksille <br />
lisäsäästöjä vielä yhteensä 70 -100 milj. euroa vuosittain. <br />
<br />
<br />
:Yhteishankintojen tavoitetasoksi vuodelle 2010 asetetaan 600 milj. euroa, mikä mahdollistaa 20 milj. euron lisäsäästöt valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 milj. euroa ja 710 milj. euroa vuodelle 2012. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus-ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. <br />
<br />
:Hansel Oy selvittää 30.6.2010 mennessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa keskitettyjen puitejärjestelyiden uusia kohdealueita ja säästömahdollisuuksia sekä raportoi havainnot valtiovarainministeriölle. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö ohjaa hankintoja vuoden 2010 aikana tarvittaessa keskitetysti kilpailutettujen puitesopimusten kautta toteutettavaksi talousarviolain 22 a §:n antamin toimivaltuuksin.<br />
<br />
<br />
2.1.2 Valtion hankintatoimen kehittäminen ja tehostaminen <br />
<br />
Valtion hankintastrategia uudistettiin vuonna 2009. Hankintastrategian toimeenpanoohjelma <br />
sisältää useita kehittämistoimenpiteitä ministeriöiden, virastojen ja laitosten <br />
hankintatoimen johtamisen sekä hankinnan suunnittelun, toteutuksen ja tilaamisen <br />
tehostamiseksi. Osaava ja yhteistyökykyinen hankintatoimi mahdollistaa säästöjen <br />
toteutusta myös niissä hankinnoissa, joita toteutetaan yhteishankintojen ulkopuolella. <br />
Hyvin johdettu ja organisoitu, toimintaan integroitu ja selkeästi vastuutettu hankintatoimi <br />
ei välttämättä edellytä lisäresursseja, mutta parantaa mm. hankintojen hallinnointia, <br />
oikea-aikaista toteuttamista, toimittajaohjausta ja lopputuloksen laatua hankintayksiköissä. <br />
Yhteishankintasopimusten kanssa päällekkäisiä sopimuksia karsimalla <br />
helpotetaan mm. sähköiseen tilaustenhallintaan siirtymistä valtionhallinnossa. <br />
<br />
Valtion konsernipalveluiden tuottajien toimintatapoja voidaan kehittää siten, että ne <br />
toimivat hankinnoissa osaamisalueensa palveluiden kokoajina (palveluintegraattoreina). <br />
Palveluintegraattorit suunnittelevat ja ohjaavat hankittavien palveluiden kehittämistä <br />
integrointialueellaan ja toimivat hankinnassa tiiviissä yhteistyössä Hansel <br />
Oy:n kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi palveluiden kokoamisessa käytetään <br />
keskitetysti kilpailutettuja puitejärjestelyjä, kun se on mahdollista. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010 aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriön johdolla konsernipalveluiden tuottajat organisoidaan toimimaan hankinnoissa osaamisalueensa palveluintegraattoreina vuoden 2010 aikana.<br />
<br />
<br />
Valtiokonttorin 26.10.2009 antaman ohjeen mukaisesti valtiolla tulee siirtyä täysin <br />
sähköiseen ostolaskujen välitykseen ja vastaanottoon 1.1.2010 alkaen. Myös myyntilaskujen <br />
sähköistämistä tulee lisätä nykyisestä tasosta. Verkkolaskun käyttöön siirtymisellä <br />
saavutetaan vajaan miljoonan euron säästöt vuonna 2010. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa toimenpiteet, joilla ne vaativat tavara-ja palvelutoimittajiaan toimittamaan 1.1.2010 alkaen vain sähköisessä muodossa olevia laskuja (verkkolasku) ja ohjaavat kaikki ostolaskut välityspalveluiden kautta tuleviksi.<br />
<br />
<br />
Valtion tilaustenhallinta sähköistetään. Tilaustenhallintajärjestelmä Tilha on tarkoitus <br />
ottaa käyttöön Valtiokonttorin valtiovarainministeriölle ehdottaman käyttöönottosuunnitelman <br />
pohjalta vuosina 2010 -2011. Lisäksi puolustushallinnossa on otettu <br />
käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään pohjautuva tilaustenhallintajärjestelmä. <br />
Tavoitteena on, että sähköinen tilaustenhallinta kattaa kaikki valtion virastot ja laitokset <br />
vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että hankintayksiköt <br />
tekevät kaikki tavarahankintansa ja yli puolet palveluhankinnoistaan käyttöönottamansa <br />
sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän kautta vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
Sähköisen tilaustenhallinnan käyttöönotto ja laskujen automaattinen täsmäyttäminen <br />
edellyttävät, että virastot ja laitokset uudistavat ja ottavat käyttöön tilaustenhallinnassaan <br />
järjestelmän tilausprosessia tukevan toimintamallin. Hansel Oy ja valtion hankintayksiköt <br />
ryhtyvät osaltaan toimenpiteisiin, että valtionhallinnon sopimustoimittajat <br />
mahdollistavat tuotteidensa tilaamisen tilaustenhallintajärjestelmästä vuoden 2011 <br />
loppuun mennessä. Sähköiseen toimintaprosessiin siirtymisellä saavutaan hallinnossa <br />
usean miljoonan euron vuotuiset säästöt. <br />
<br />
<br />
:Valtiokonttori valmistelee 30.4.2010 mennessä suunnitelman sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden kanssa. <br />
<br />
:Ministeriöt huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten, että sähköinen tilausten hallintajärjestelmä on käytössä vuoden 2011 loppuun mennessä.<br />
<br />
=== 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen === <br />
<br />
Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe avaa mahdollisuuksia ja asettaa <br />
haasteita tilankäytön tehostamiselle jo lyhyellä aikavälillä. Uudistusten toimeenpanovaiheessa <br />
tehtävistä tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia <br />
voidaan jatkossa sopeuttaa henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan <br />
voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin. <br />
<br />
Valtion toimitilastrategiassa on linjattu keinoja tilaratkaisujen tehostamiseksi. Tilatehokkuutta <br />
voidaan nostaa, kun toimistotyyppisen tilankäytön tehokkuutta lisätään <br />
nykyisestä n. 30 -35 m2/htv tasosta 25 m2/htv tasolle (n. 15 %:n tilatehokkuuden parantuminen). <br />
Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa joustavampia ja avoimempia <br />
tilankäyttöratkaisuja. Vältetään virastojen ja laitosten sijoittumista kalleimmille <br />
alueille, ja vain ministeriöt sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan valtioneuvoston <br />
yhteydenpitotarpeen ja kulttuurirakennusten käytössä pysymisen perusteella. Tilojen <br />
joustavuutta muutoksissa voidaan lisätä hyödyntämällä ministeriöissä, virastoissa <br />
ja laitoksissa aktiivisesti vuokrasopimusten voimassaoloaikana tapahtuneet tilankäytön <br />
muutokset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen toimitilapalvelujen ja asiantuntijoiden <br />
kanssa. <br />
<br />
Valtion tilavuokrakulut ovat n. 600 milj. euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöiltä vuokratun <br />
toimistotilan määrä on n. 2 milj. m2 ja erityistilan n. 4,6 milj. m2 (v. 2010 arvio). <br />
Tilankäytön tehostaminen mahdollistaa merkittäviä säästömahdollisuuksia. <br />
Vuokrasopimukset ovat yleensä pitkiä, joten säästöjen realisoituminen edellyttää tilankäytön <br />
ennakointia. <br />
<br />
Valtion henkilöstön vähetessä ja toimitilakonseptien kehittyessä on mahdollista toteuttaa <br />
n. 15 %:n toimitilankäytön supistaminen ilman laajempia muutostoimia. Noin <br />
5 m2/hlö parannus koko hallinnon toimitilatehokkuudessa johtaisi vuoden 2010 henkilöstömäärällä <br />
n. 425 000 m2:n tilatarpeen vähennykseen ja nykyhintatasolla 16 32 <br />
milj. euron vuosittaiseen laskennalliseen säästöön valtionhallinnossa. Pitkällä aikavälillä <br />
toimitilastrategiassa tavoiteltu kokonaistilatehokkuuden parantaminen mahdollistaa <br />
edelleen lisäsäästöjä. <br />
<br />
Valtiolla on tarve lisätä aktiivista tilojen hallintaa. Tämän toteuttamiseksi ministeriöiden, <br />
virastojen ja laitosten tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen käyttöä organisaatioiden <br />
muutosprosessien toimitila-asiantuntijana. Erityisesti suurilla paikkakunnilla on <br />
valtion omia tiloja hyödyntäen mahdollista löytää tehokkaampia tilaratkaisuja myös <br />
vuokrasopimuskauden kestäessä, kun virastojen tarpeet ovat Senaatti-kiinteistöjen <br />
tiedossa. Valtion tilankäytön tehostamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi <br />
tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella <br />
tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitilaasiantuntijana. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehostamiseksi toimitilatiedot valtion omistamista kiinteistöistä ja muilta omistajilta vuokratuista tiloista kootaan yhteiseen tietojärjestelmään. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaattikiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksia rahoitetaan keskitetysti. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. <br />
<br />
:Ministeriöiden toiminnat Helsingissä pyritään sijoittamaan lähekkäin, tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja valtioneuvostokampuksen suunnittelua viedään eteenpäin ministeriöiden ja Senaattikiinteistöjen yhteistyönä. <br />
<br />
:Kaikissa tilojen korjaus-ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. <br />
<br />
:Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office tai vastaavia ympäristösertifikaatteja.<br />
<br />
=== 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen === <br />
<br />
Suurena työnantajana valtio kehittää ja hyödyntää henkilöstöhallinnon yhteisiä käytännön <br />
toimintatapoja ja välineitä. Kehitettävänä oleva valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
yhteinen tietojärjestelmä (Kieku) vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, mutta <br />
ennen sen käynnistymistä voidaan toimia seuraavasti: <br />
<br />
<big>:Valtiovarainministeriö luo avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta sanomalehdissä valtion uuden yhteisen toimintamallin 30.4.2010 mennessä. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt, virastot ja laitokset siirtyvät samalla käyttämään lähinnä lyhennettyjä ilmoituksia. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan mahdollisuuksien mukaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee verkkopalkan käyttöönoton loppuun viemistä.</big> <br />
<br />
HAUS kehittämiskeskus Oy muuttui 1.1.2010 lukien valtion sidosryhmäyksiköksi, <br />
joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUS Oy:n uusi asema osana <br />
valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön <br />
ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. HAUS <br />
Oy:n koulutus-ja kehittämispalvelujen laatua ja tehokkuutta verrataan edelleen vastaavien <br />
markkinakouluttajien koulutuksen laatu-ja kustannustasoon. Virastoilla säilyy <br />
edelleen mahdollisuus hankkia osaamisen kehittämispalveluita myös muualta. <br />
<br />
<big>:Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.</big><br />
<br />
== 3 Muu yhteinen valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen <br />
kehittäminen == <br />
<br />
=== 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen === <br />
<br />
Virkatyöhön liittyvän vuorovaikutuksen lisääntyminen on näkynyt matkustustarpeiden <br />
lisääntymisenä ja matkakustannusten jatkuvana kasvuna. Valtiovarainministeriö <br />
on käynnistänyt vuonna 2008 matkustusstrategian toimeenpanon yhteistyössä Valtiokonttorin <br />
kanssa. Tavoitteena on alentaa valtion matkustusmääriä, ja matkustuksesta <br />
aiheutuvia kustannuksia vuoden 2005 tasolle (vähennys vuoden 2008 tasosta n. <br />
16 milj. euroa, 8 %) vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi sähköinen asiointi ja <br />
demokratia -ohjelman (SADe) yhtenä linjauksena on videoneuvotteluyhteyksien ja <br />
etäpalvelujen käytön edistäminen kotimaan matkustuksen korvaajana. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen on mahdollista vaikuttaa edullisen matkustusvälineen <br />
valinnalla, delegaatiokokoja tarkastelemalla sekä puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä <br />
laajemmin hyödyntämällä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee kehittää <br />
omia matkustuskäytäntöjään ja -kulttuuriaan sekä organisoida matkahallintoaan siten, <br />
että matkustuskustannusten alentamistavoitteet saavutetaan ja niiden saavuttamista <br />
seurataan. <br />
<br />
Virkamatkoilla hyödynnetään edullisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksissä suositaan paikallisia <br />
ilmaisia tai maksullisia langattomia verkkoja. Kukin organisaatio huolehtii siitä, <br />
että heidän käyttämänsä tietoturvaratkaisut mahdollistavat tämän. Valtiovarainministeriö <br />
vastaa yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa siitä, että toimintatapa on <br />
mahdollinen tulevissa yhteisissä palveluissa. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus-ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä. <br />
<br />
:Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 -6/2010 elokuussa valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat hallinnonaloittain vuoden 2010 aikana puhelin-ja videoneuvottelulaitteistojen käytön ja tarpeen sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä keskeisten hallinnon yhteistyökumppaniensa kanssa. Etäyhteyksissä hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Hansel Oy yhdessä valtiovarainministeriön kanssa vastaa tarvittavista laite-ja datainfran puitesopimuksiin liittyvistä järjestelyistä.</big> <br />
<br />
=== 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt === <br />
<br />
Tietojärjestelmän hankintakustannus on noin 20 -30 % sen koko elinkaaren kustannuksista. <br />
Hankkeiden kustannuslaskelmat tulee laatia huolella, säästöt tulee arvioida <br />
realistisesti ja käyttöönotosta sekä sen vaatimista muutoksista tulee huolehtia. Erityistä <br />
huomiota on kiinnitettävä hallinnollisen taakan muutoksiin. Yhteentoimivuuden <br />
vaatimukset korostuvat ja organisaatioiden välinen tiedonsiirto lisääntyy, mikä <br />
edellyttää yhteisiä arkkitehtuureja eli yhteisiä menettelyjä ja standardeja. Ennen uuden <br />
hankkeen käynnistämistä selvitetään olemassa olevat ratkaisut. Käytöntuen kustannuksia <br />
voidaan alentaa rakentamalla helppokäyttöisiä järjestelmiä ja vähentämällä <br />
käyttäjätunnuksien määrää kertakirjautumisella. Kevään 2010 aikana SADeohjelmassa <br />
valmistellaan lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja konserniohjauksen <br />
tiivistämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. <br />
<br />
Säästöjen aikaansaaminen edellyttää yleensä muutoksia myös prosesseihin ja toimintatapoihin. <br />
Prosessien yhtenäistäminen, yhtenäinen arkkitehtuuri, helppokäyttöiset <br />
järjestelmät ja yhteiset rajapinnat tuovat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä sekä <br />
hankkeissa että toiminnassa. Esimerkiksi julkaisujärjestelmien yhtenäistämisen kautta <br />
säästö yhdelle virastolle olisi 100 000 -200 00 euroa elinkaarikustannuksista, mutta <br />
huomattavasti merkittävämmät säästöt on saavutettavissa toimintatapojen muutosten <br />
kautta. <br />
<br />
Tietojärjestelmien kautta saatavia kustannussäästöjä toteutetaan seuraavin toimenpitein: <br />
<br />
1. Valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. <br />
Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa <br />
hallinnonalansa arkkitehtuureja. <br />
<br />
2. Virastojen tulisi pyrkiä yhteen puhelinliittymään henkilöä kohden. Suositeltava <br />
henkilökohtainen puhelin on matkapuhelin. Yhteiskäytössä kuten asiakaspalvelupisteissä <br />
voidaan käyttää muita puhelimia. <br />
<br />
3. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria <br />
ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. <br />
<br />
4. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien <br />
mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on <br />
VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). <br />
<br />
5. Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset <br />
omaan verkkoonsa. <br />
<br />
6. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä <br />
valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation <br />
on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
7. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan <br />
osalta. <br />
<br />
8. Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi <br />
yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen <br />
taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin <br />
tekemisestä omissa hankkeissaan. <br />
<br />
9. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut <br />
sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen. <br />
<br />
:<big>Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista syistä. </big> <br />
<br />
<br />
=== 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen === <br />
<br />
Hallinnonalojen painatuspalvelujen kustannukset olivat ilman yliopistoja vuonna <br />
2008 n. 24 milj. euroa. Julkaisukustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella kilpailuttamisella <br />
ja siirtämällä paperijulkaisut kokonaan verkkojulkaisuiksi. <br />
<br />
Julkaisujärjestelmiin sisällytetty sähköisten julkaisujen tilauspalvelu vähentää jakeluita <br />
ja helpottaa jakelulistojen ylläpitoa. Kun ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat <br />
valtionhallinnon yhteisen verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuurin sekä asianhallin-<br />
ta-ja asiointijärjestelmät käyttöön sitä mukaa kun niitä on tarjolla, vähenee julkaisujen <br />
painattamisen ja tulostamisen tarve ja kustannukset edelleen tulevina vuosina. <br />
<br />
Toimintatapojen muutoksilla ja yhteishankinnan puitesopimusten laajalla käytöllä <br />
voidaan vähentää ministeriöiden, virastojen ja laitosten painatuskustannuksia 15 -20 <br />
% eli n. 1,5 -2 milj. euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa. Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden <br />
:ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. <br />
<br />
:Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. <br />
<br />
:Ministeriöt käyttävät valtioneuvoston hankerekisteriä (HARE) täysipainoisesti.</big> <br />
<br />
<br />
== 4 Periaatepäätöksen seuranta == <br />
<br />
Periaatepäätöksen toteuttamista valmistellaan Valtiovarainministeriössä ja sitä seurataan <br />
osana valtion tilinpäätöskertomuksen v. 2010 ja v. 2011 liittyvää raportointia.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_valtion_pysyvien_toimintamenos%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen_aikaansaamisesta&diff=27732Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta2014-12-01T11:52:13Z<p>Vaula: /* 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen */</p>
<hr />
<div>VALTIOVARAINMINISTERIÖ Liite 1 <br />
<br />
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VALTION PYSYVIEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
JA MUIDEN VUODEN 2010 ERILLISTEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
AIKAANSAAMISESTA 4.2.2010<br />
<br />
Valtio on viime vuosina kehittänyt yhteisiä tuki-ja palvelutoimintoja sekä investoinut <br />
niiden kehittämiseksi laajoihin tietojärjestelmiin. Kehittämistyö on monilta osin <br />
vielä kesken tai valmisteluvaiheessa. <br />
<br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, mikä on <br />
näkynyt toiminnan tehostumisena ja valtiotasolla saavutettuina säästöinä. Kokonaisvaltainen <br />
käyttöönotto on vielä kesken, mihin on osaltaan vaikuttanut toimivallan hajanaisuus. <br />
Tehtyjä kehittämisinvestointeja täysimääräisesti hyödyntämällä virastojen <br />
ja laitosten toiminta on kehitettävissä edelleen siten, että toimintamenoihin saadaan <br />
pysyviä säästöjä. Toiminnan uudistuksilla on mahdollista myös parantaa kansalaisille <br />
tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen ja prosessien kehittämisen tulee <br />
johtaa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. <br />
<br />
<br />
Valtion suurin vuotuinen kulutusmenojen alue on ollut työvoimakustannukset (49 % <br />
v. 2008 eli n. 5,8 miljardia euroa). Työvoimakustannuksista palkkojen osuus on ollut <br />
n. 4,7 miljardia euroa ja muiden välillisten työvoimakustannusten osuus n. 100 milj. <br />
euroa. Eläkkeet ovat olleet n. 3,4 miljardia euroa ja muut kulutusmenot n. 1,3 miljardia <br />
euroa. Valtionhallinnon tavara-ja palveluhankinnat ovat vuodessa n. 3,0 miljardia <br />
euroa ja toimitilavuokrat n. 0,9 miljardia euroa. <br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen <br />
ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia <br />
talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. <br />
Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä <br />
ja -käytäntöjä, viestintä-ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus-<br />
ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa <br />
vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta <br />
tulee myös seurata. <br />
<br />
Tässä periaatepäätöksessä linjataan joitakin yhteisten palveluiden tuottamiseen liittyviä <br />
periaatteita ja toimintatapoja sekä annetaan virastoille ja laitoksille keinoja selvitä <br />
valtion kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hallinnon ja palveluiden digitalisoinnin <br />
konserniohjauksen periaatteiden osalta on valtiovarainministeriössä käynnissä <br />
erillinen valmistelutyö, josta linjauksia on odotettavissa kevään aikana. <br />
<br />
Tämän periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttamisella mahdollistetaan valtionhallinnossa <br />
30 milj. euron pysyvät toimintamenosäästöt vuodelle 2010. Periaatepäätöksen <br />
pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet mahdollistavat lisäksi kymmenien <br />
miljoonien eurojen vuotuiset lisäsäästöt vuosina 2011 -2014. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee omassa toiminnassaan sekä virastojen ja laitosten tulosohjauksessa panna toimeen tämän periaatepäätöksen linjaukset.<br />
<br />
<br />
Edellä todetuista yleisistä lähtökohdista valtioneuvosto on tänään, asian oltua valtioneuvoston <br />
raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, päättänyt tehdä seuraavan pysyvien <br />
toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi koskevan periaatepäätöksen. <br />
<br />
== Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen == <br />
<br />
Valtiolla on useita koko valtionhallinnolle konsernipalveluja tarjoavia ja kehittäviä <br />
yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävänä on mm. saada aikaan tuottavuushyötyjä ja <br />
säästöjä valtionhallinnossa sekä kehittää toimialueensa toimintaprosesseja ja palvelutuotantoa <br />
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. <br />
<br />
Valtionhallinnolle konsernipalveluja tuottavat organisaatiot: <br />
<br />
Organisaatio Palvelurooli hallinnossa Tehostamisalue <br />
hallinnossa <br />
Alueen arvioitu <br />
kokonaissäästöpotentiaali <br />
(%) <br />
Palvelun <br />
hinnoitteluperiaate* <br />
Hansel Oy Valtion keskitetyt hankinnat ja <br />
puitesopimuskilpailutukset, <br />
hankintaosaaminen, sopimushallinta <br />
ja konsernipalveluorganisaatioiden <br />
kanssa tehtävä <br />
hankintayhteistyö <br />
Valtion hankintatoimi <br />
15 -20 % 2 <br />
HAUS kehittämiskeskus <br />
Oy <br />
Hallinnon koulutuspalvelut ja <br />
hallinnon kehittäminen <br />
Valtion henkilöstöhallinto <br />
15 % 1 <br />
Senaattikiinteistöt <br />
Valtion kiinteistöjen keskitetty <br />
omistaminen, toimitilojen tarjoaminen, <br />
toimitilapalvelut ja <br />
kiinteistöjen omistajatehtävät <br />
Valtion tilahallinto <br />
15 % 1 <br />
Valtiokonttori Valtion rahoitushuolto, velanhoito, <br />
antolainojen ja korkotukien <br />
hoito, takausten hoito, <br />
maksuvapautusasiat, eläkkeiden <br />
hoito ja maksatukset, valtiolle <br />
tulevat perinnöt, erilaiset <br />
vahingonkorvaukset, työkyvyn <br />
ylläpito, keskuskirjanpito ja <br />
muu konsernin tietotuotanto, <br />
maksuliike ja muu talous-ja <br />
henkilöstöhallinnon prosessien <br />
ohjaus <br />
Valtion IT-palvelukeskus <br />
(VIP): valtion yhteiset IT-<br />
palvelut ja järjestelmät, toimittajahallinta <br />
Valtion henkilöstöpalvelut yksikkö: <br />
henkilöstömuutoksen <br />
ja -suunnittelun tuki hallinnossa <br />
Konsernipalvelut, <br />
hallinnon prosessit <br />
ja yhteiset IT-<br />
järjestelmät, valtion <br />
tietohallinto, <br />
valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallinto <br />
15 -20 % 2, 3 <br />
Palkeet Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
palvelukeskuspalvelut <br />
Valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallintopalvelut <br />
15 -20 % 2 <br />
* Periaatteita on selostettu tarkemmin myöhemmin tässä päätöksessä <br />
<br />
Yleisenä tavoitteena on, että vertailukelpoisella laatu-ja tuotetasolla valtion sisäiset <br />
palvelukeskukset, osakeyhtiöt ja liikelaitokset tuottavat palveluja edullisemmin kuin <br />
vastaavat markkinatoimijat. Lisäksi tavoitteena on, että virastojen ja laitosten tarve <br />
resursoida näihin palveluihin ja toimintoihin vähenee tavoitellusti ja palvelujen tasalaatuisuus <br />
koko ketjun osalta varmistuu. Prosessien tehokkuudessa arviointitaso on <br />
koko valtionhallinto. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriön vastuulla on, että valtion konsernipalveluiden tuottajien kustannustehokkuutta kehitetään siten, että yhteiset palvelut takaavat valtiokonsernille selkeän tuottavuuden nousun ja kustannussäästöt. Valtiovarainministeriö seuraa palvelujen kustannuksien ja laatutason kehitystä sekä vertaa niitä mahdollisuuksien mukaan vastaaviin markkinoilta ostettuihin palveluihin. <br />
<br />
:Ministeriön vastuulla on huolehtia uudistusten toteuttamiseen tähtäävien prosessien ja muutosten toimeenpano hallinnonalallaan.<br />
<br />
<br />
Valtion yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminta on järjestetty tai sitä ollaan <br />
järjestämässä asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Palvelujen maksullisuus on tärkeää <br />
valtion sisäisessä toiminnassa silloin kun maksuilla on tarve ohjata palvelujen kysyntää, <br />
kuten toimitilojen ja virastolle varattavien tietojärjestelmien käyttölisenssien <br />
määrää jne. Maksullisuus palvelee myös kustannusten oikeaa aiheuttamisperiaatteen <br />
mukaista kohdistamista. <br />
<br />
Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön <br />
luonne. Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista <br />
toimintaympäristöä ja hinnoitteluperiaatetta: <br />
<br />
1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä <br />
markkinoita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut <br />
ovat markkinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä <br />
palvelu hankitaan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti <br />
liiketaloudellisin periaattein. <br />
<br />
2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai <br />
olosuhteissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja <br />
laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen <br />
tai tietojärjestelmäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan <br />
palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa <br />
omakustannusperiaatteen mukaisesti. <br />
<br />
3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei <br />
voi vaikuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä <br />
palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion <br />
velanhoito, rahoitushuolto ja keskuskirjanpito. <br />
<br />
4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää <br />
valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen <br />
maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi. <br />
<br />
:<big>Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu-ja muiden vaatimusten mukaisesti. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö organisoi konsernipalveluita tuottavien palveluntuottajien hinnoittelun ja laadun seurannan.</big> <br />
<br />
Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon <br />
palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen <br />
ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Edellä mainittuja periaatteita <br />
noudatetaan myös tällaisten palvelutuottajien kohdalla.<br />
<br />
== 2 Konsernipalveluiden käytön voimakas lisääminen koko valtionhallinnossa == <br />
<br />
=== 2.1 Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen === <br />
<br />
==== 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen ==== <br />
<br />
Valtion hankintatoimea uudistettiin 2000-luvun alkupuolella. Tavara-ja palveluhankinnoissa <br />
hankintojen kilpailuttamista keskitettiin valtion yhteishankintayksikkönä <br />
toimivalle Hansel Oy:lle. Yhteishankintojen volyymi on kasvanut viime vuosina <br />
voimakkaasti, minkä seurauksena on saavutettu merkittäviä säästöjä hankintaprosessin <br />
kustannuksissa ja hankintojen hintatasossa. Palveluiden käytön lisääntyessä yhteishankintayksikön <br />
omakustannushinnoitteluun perustuvaa palvelumaksua on laskettu. <br />
<br />
<br />
Valtion hankinnoista runsas 1 miljardi euroa on luonteeltaan yhteishankintaan soveltuvia. <br />
Hansel Oy:n puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat ovat vuonna 2009 arviolta <br />
530 milj. euroa, joten yhteishankintaan soveltuvasta potentiaalista on saavutettu <br />
runsas puolet. Keskitetyn hankintamallin käyttö tuo tutkimusten mukaan säästöjä <br />
noin 15 -20 % hankintakustannuksista hajautettuun malliin verrattuna. Yhteishankintoja <br />
lisäämällä noin miljardiin euroon voidaan jo saavutetun arviolta noin 110 <br />
milj. euron vuotuisen säästön lisäksi mahdollistaa ministeriöille, virastoille ja laitoksille <br />
lisäsäästöjä vielä yhteensä 70 -100 milj. euroa vuosittain. <br />
<br />
<br />
:Yhteishankintojen tavoitetasoksi vuodelle 2010 asetetaan 600 milj. euroa, mikä mahdollistaa 20 milj. euron lisäsäästöt valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 milj. euroa ja 710 milj. euroa vuodelle 2012. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus-ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. <br />
<br />
:Hansel Oy selvittää 30.6.2010 mennessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa keskitettyjen puitejärjestelyiden uusia kohdealueita ja säästömahdollisuuksia sekä raportoi havainnot valtiovarainministeriölle. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö ohjaa hankintoja vuoden 2010 aikana tarvittaessa keskitetysti kilpailutettujen puitesopimusten kautta toteutettavaksi talousarviolain 22 a §:n antamin toimivaltuuksin.<br />
<br />
<br />
2.1.2 Valtion hankintatoimen kehittäminen ja tehostaminen <br />
<br />
Valtion hankintastrategia uudistettiin vuonna 2009. Hankintastrategian toimeenpanoohjelma <br />
sisältää useita kehittämistoimenpiteitä ministeriöiden, virastojen ja laitosten <br />
hankintatoimen johtamisen sekä hankinnan suunnittelun, toteutuksen ja tilaamisen <br />
tehostamiseksi. Osaava ja yhteistyökykyinen hankintatoimi mahdollistaa säästöjen <br />
toteutusta myös niissä hankinnoissa, joita toteutetaan yhteishankintojen ulkopuolella. <br />
Hyvin johdettu ja organisoitu, toimintaan integroitu ja selkeästi vastuutettu hankintatoimi <br />
ei välttämättä edellytä lisäresursseja, mutta parantaa mm. hankintojen hallinnointia, <br />
oikea-aikaista toteuttamista, toimittajaohjausta ja lopputuloksen laatua hankintayksiköissä. <br />
Yhteishankintasopimusten kanssa päällekkäisiä sopimuksia karsimalla <br />
helpotetaan mm. sähköiseen tilaustenhallintaan siirtymistä valtionhallinnossa. <br />
<br />
Valtion konsernipalveluiden tuottajien toimintatapoja voidaan kehittää siten, että ne <br />
toimivat hankinnoissa osaamisalueensa palveluiden kokoajina (palveluintegraattoreina). <br />
Palveluintegraattorit suunnittelevat ja ohjaavat hankittavien palveluiden kehittämistä <br />
integrointialueellaan ja toimivat hankinnassa tiiviissä yhteistyössä Hansel <br />
Oy:n kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi palveluiden kokoamisessa käytetään <br />
keskitetysti kilpailutettuja puitejärjestelyjä, kun se on mahdollista. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010 aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriön johdolla konsernipalveluiden tuottajat organisoidaan toimimaan hankinnoissa osaamisalueensa palveluintegraattoreina vuoden 2010 aikana.<br />
<br />
<br />
Valtiokonttorin 26.10.2009 antaman ohjeen mukaisesti valtiolla tulee siirtyä täysin <br />
sähköiseen ostolaskujen välitykseen ja vastaanottoon 1.1.2010 alkaen. Myös myyntilaskujen <br />
sähköistämistä tulee lisätä nykyisestä tasosta. Verkkolaskun käyttöön siirtymisellä <br />
saavutetaan vajaan miljoonan euron säästöt vuonna 2010. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa toimenpiteet, joilla ne vaativat tavara-ja palvelutoimittajiaan toimittamaan 1.1.2010 alkaen vain sähköisessä muodossa olevia laskuja (verkkolasku) ja ohjaavat kaikki ostolaskut välityspalveluiden kautta tuleviksi.<br />
<br />
<br />
Valtion tilaustenhallinta sähköistetään. Tilaustenhallintajärjestelmä Tilha on tarkoitus <br />
ottaa käyttöön Valtiokonttorin valtiovarainministeriölle ehdottaman käyttöönottosuunnitelman <br />
pohjalta vuosina 2010 -2011. Lisäksi puolustushallinnossa on otettu <br />
käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään pohjautuva tilaustenhallintajärjestelmä. <br />
Tavoitteena on, että sähköinen tilaustenhallinta kattaa kaikki valtion virastot ja laitokset <br />
vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että hankintayksiköt <br />
tekevät kaikki tavarahankintansa ja yli puolet palveluhankinnoistaan käyttöönottamansa <br />
sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän kautta vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
Sähköisen tilaustenhallinnan käyttöönotto ja laskujen automaattinen täsmäyttäminen <br />
edellyttävät, että virastot ja laitokset uudistavat ja ottavat käyttöön tilaustenhallinnassaan <br />
järjestelmän tilausprosessia tukevan toimintamallin. Hansel Oy ja valtion hankintayksiköt <br />
ryhtyvät osaltaan toimenpiteisiin, että valtionhallinnon sopimustoimittajat <br />
mahdollistavat tuotteidensa tilaamisen tilaustenhallintajärjestelmästä vuoden 2011 <br />
loppuun mennessä. Sähköiseen toimintaprosessiin siirtymisellä saavutaan hallinnossa <br />
usean miljoonan euron vuotuiset säästöt. <br />
<br />
<br />
:Valtiokonttori valmistelee 30.4.2010 mennessä suunnitelman sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden kanssa. <br />
<br />
:Ministeriöt huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten, että sähköinen tilausten hallintajärjestelmä on käytössä vuoden 2011 loppuun mennessä.<br />
<br />
=== 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen === <br />
<br />
Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe avaa mahdollisuuksia ja asettaa <br />
haasteita tilankäytön tehostamiselle jo lyhyellä aikavälillä. Uudistusten toimeenpanovaiheessa <br />
tehtävistä tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia <br />
voidaan jatkossa sopeuttaa henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan <br />
voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin. <br />
<br />
Valtion toimitilastrategiassa on linjattu keinoja tilaratkaisujen tehostamiseksi. Tilatehokkuutta <br />
voidaan nostaa, kun toimistotyyppisen tilankäytön tehokkuutta lisätään <br />
nykyisestä n. 30 -35 m2/htv tasosta 25 m2/htv tasolle (n. 15 %:n tilatehokkuuden parantuminen). <br />
Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa joustavampia ja avoimempia <br />
tilankäyttöratkaisuja. Vältetään virastojen ja laitosten sijoittumista kalleimmille <br />
alueille, ja vain ministeriöt sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan valtioneuvoston <br />
yhteydenpitotarpeen ja kulttuurirakennusten käytössä pysymisen perusteella. Tilojen <br />
joustavuutta muutoksissa voidaan lisätä hyödyntämällä ministeriöissä, virastoissa <br />
ja laitoksissa aktiivisesti vuokrasopimusten voimassaoloaikana tapahtuneet tilankäytön <br />
muutokset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen toimitilapalvelujen ja asiantuntijoiden <br />
kanssa. <br />
<br />
Valtion tilavuokrakulut ovat n. 600 milj. euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöiltä vuokratun <br />
toimistotilan määrä on n. 2 milj. m2 ja erityistilan n. 4,6 milj. m2 (v. 2010 arvio). <br />
Tilankäytön tehostaminen mahdollistaa merkittäviä säästömahdollisuuksia. <br />
Vuokrasopimukset ovat yleensä pitkiä, joten säästöjen realisoituminen edellyttää tilankäytön <br />
ennakointia. <br />
<br />
Valtion henkilöstön vähetessä ja toimitilakonseptien kehittyessä on mahdollista toteuttaa <br />
n. 15 %:n toimitilankäytön supistaminen ilman laajempia muutostoimia. Noin <br />
5 m2/hlö parannus koko hallinnon toimitilatehokkuudessa johtaisi vuoden 2010 henkilöstömäärällä <br />
n. 425 000 m2:n tilatarpeen vähennykseen ja nykyhintatasolla 16 32 <br />
milj. euron vuosittaiseen laskennalliseen säästöön valtionhallinnossa. Pitkällä aikavälillä <br />
toimitilastrategiassa tavoiteltu kokonaistilatehokkuuden parantaminen mahdollistaa <br />
edelleen lisäsäästöjä. <br />
<br />
Valtiolla on tarve lisätä aktiivista tilojen hallintaa. Tämän toteuttamiseksi ministeriöiden, <br />
virastojen ja laitosten tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen käyttöä organisaatioiden <br />
muutosprosessien toimitila-asiantuntijana. Erityisesti suurilla paikkakunnilla on <br />
valtion omia tiloja hyödyntäen mahdollista löytää tehokkaampia tilaratkaisuja myös <br />
vuokrasopimuskauden kestäessä, kun virastojen tarpeet ovat Senaatti-kiinteistöjen <br />
tiedossa. Valtion tilankäytön tehostamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi <br />
tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella <br />
tavalla. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitilaasiantuntijana. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehostamiseksi toimitilatiedot valtion omistamista kiinteistöistä ja muilta omistajilta vuokratuista tiloista kootaan yhteiseen tietojärjestelmään. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaattikiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksia rahoitetaan keskitetysti. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. <br />
<br />
:Ministeriöiden toiminnat Helsingissä pyritään sijoittamaan lähekkäin, tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja valtioneuvostokampuksen suunnittelua viedään eteenpäin ministeriöiden ja Senaattikiinteistöjen yhteistyönä. <br />
<br />
:Kaikissa tilojen korjaus-ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. <br />
<br />
:Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office tai vastaavia ympäristösertifikaatteja.</big> <br />
<br />
=== 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen === <br />
<br />
Suurena työnantajana valtio kehittää ja hyödyntää henkilöstöhallinnon yhteisiä käytännön <br />
toimintatapoja ja välineitä. Kehitettävänä oleva valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
yhteinen tietojärjestelmä (Kieku) vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, mutta <br />
ennen sen käynnistymistä voidaan toimia seuraavasti: <br />
<br />
<big>:Valtiovarainministeriö luo avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta sanomalehdissä valtion uuden yhteisen toimintamallin 30.4.2010 mennessä. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt, virastot ja laitokset siirtyvät samalla käyttämään lähinnä lyhennettyjä ilmoituksia. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan mahdollisuuksien mukaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee verkkopalkan käyttöönoton loppuun viemistä.</big> <br />
<br />
HAUS kehittämiskeskus Oy muuttui 1.1.2010 lukien valtion sidosryhmäyksiköksi, <br />
joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUS Oy:n uusi asema osana <br />
valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön <br />
ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. HAUS <br />
Oy:n koulutus-ja kehittämispalvelujen laatua ja tehokkuutta verrataan edelleen vastaavien <br />
markkinakouluttajien koulutuksen laatu-ja kustannustasoon. Virastoilla säilyy <br />
edelleen mahdollisuus hankkia osaamisen kehittämispalveluita myös muualta. <br />
<br />
<big>:Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.</big><br />
<br />
== 3 Muu yhteinen valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen <br />
kehittäminen == <br />
<br />
=== 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen === <br />
<br />
Virkatyöhön liittyvän vuorovaikutuksen lisääntyminen on näkynyt matkustustarpeiden <br />
lisääntymisenä ja matkakustannusten jatkuvana kasvuna. Valtiovarainministeriö <br />
on käynnistänyt vuonna 2008 matkustusstrategian toimeenpanon yhteistyössä Valtiokonttorin <br />
kanssa. Tavoitteena on alentaa valtion matkustusmääriä, ja matkustuksesta <br />
aiheutuvia kustannuksia vuoden 2005 tasolle (vähennys vuoden 2008 tasosta n. <br />
16 milj. euroa, 8 %) vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi sähköinen asiointi ja <br />
demokratia -ohjelman (SADe) yhtenä linjauksena on videoneuvotteluyhteyksien ja <br />
etäpalvelujen käytön edistäminen kotimaan matkustuksen korvaajana. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen on mahdollista vaikuttaa edullisen matkustusvälineen <br />
valinnalla, delegaatiokokoja tarkastelemalla sekä puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä <br />
laajemmin hyödyntämällä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee kehittää <br />
omia matkustuskäytäntöjään ja -kulttuuriaan sekä organisoida matkahallintoaan siten, <br />
että matkustuskustannusten alentamistavoitteet saavutetaan ja niiden saavuttamista <br />
seurataan. <br />
<br />
Virkamatkoilla hyödynnetään edullisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksissä suositaan paikallisia <br />
ilmaisia tai maksullisia langattomia verkkoja. Kukin organisaatio huolehtii siitä, <br />
että heidän käyttämänsä tietoturvaratkaisut mahdollistavat tämän. Valtiovarainministeriö <br />
vastaa yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa siitä, että toimintatapa on <br />
mahdollinen tulevissa yhteisissä palveluissa. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus-ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä. <br />
<br />
:Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 -6/2010 elokuussa valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat hallinnonaloittain vuoden 2010 aikana puhelin-ja videoneuvottelulaitteistojen käytön ja tarpeen sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä keskeisten hallinnon yhteistyökumppaniensa kanssa. Etäyhteyksissä hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Hansel Oy yhdessä valtiovarainministeriön kanssa vastaa tarvittavista laite-ja datainfran puitesopimuksiin liittyvistä järjestelyistä.</big> <br />
<br />
=== 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt === <br />
<br />
Tietojärjestelmän hankintakustannus on noin 20 -30 % sen koko elinkaaren kustannuksista. <br />
Hankkeiden kustannuslaskelmat tulee laatia huolella, säästöt tulee arvioida <br />
realistisesti ja käyttöönotosta sekä sen vaatimista muutoksista tulee huolehtia. Erityistä <br />
huomiota on kiinnitettävä hallinnollisen taakan muutoksiin. Yhteentoimivuuden <br />
vaatimukset korostuvat ja organisaatioiden välinen tiedonsiirto lisääntyy, mikä <br />
edellyttää yhteisiä arkkitehtuureja eli yhteisiä menettelyjä ja standardeja. Ennen uuden <br />
hankkeen käynnistämistä selvitetään olemassa olevat ratkaisut. Käytöntuen kustannuksia <br />
voidaan alentaa rakentamalla helppokäyttöisiä järjestelmiä ja vähentämällä <br />
käyttäjätunnuksien määrää kertakirjautumisella. Kevään 2010 aikana SADeohjelmassa <br />
valmistellaan lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja konserniohjauksen <br />
tiivistämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. <br />
<br />
Säästöjen aikaansaaminen edellyttää yleensä muutoksia myös prosesseihin ja toimintatapoihin. <br />
Prosessien yhtenäistäminen, yhtenäinen arkkitehtuuri, helppokäyttöiset <br />
järjestelmät ja yhteiset rajapinnat tuovat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä sekä <br />
hankkeissa että toiminnassa. Esimerkiksi julkaisujärjestelmien yhtenäistämisen kautta <br />
säästö yhdelle virastolle olisi 100 000 -200 00 euroa elinkaarikustannuksista, mutta <br />
huomattavasti merkittävämmät säästöt on saavutettavissa toimintatapojen muutosten <br />
kautta. <br />
<br />
Tietojärjestelmien kautta saatavia kustannussäästöjä toteutetaan seuraavin toimenpitein: <br />
<br />
1. Valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. <br />
Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa <br />
hallinnonalansa arkkitehtuureja. <br />
<br />
2. Virastojen tulisi pyrkiä yhteen puhelinliittymään henkilöä kohden. Suositeltava <br />
henkilökohtainen puhelin on matkapuhelin. Yhteiskäytössä kuten asiakaspalvelupisteissä <br />
voidaan käyttää muita puhelimia. <br />
<br />
3. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria <br />
ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. <br />
<br />
4. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien <br />
mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on <br />
VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). <br />
<br />
5. Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset <br />
omaan verkkoonsa. <br />
<br />
6. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä <br />
valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation <br />
on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
7. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan <br />
osalta. <br />
<br />
8. Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi <br />
yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen <br />
taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin <br />
tekemisestä omissa hankkeissaan. <br />
<br />
9. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut <br />
sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen. <br />
<br />
:<big>Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista syistä. </big> <br />
<br />
<br />
=== 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen === <br />
<br />
Hallinnonalojen painatuspalvelujen kustannukset olivat ilman yliopistoja vuonna <br />
2008 n. 24 milj. euroa. Julkaisukustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella kilpailuttamisella <br />
ja siirtämällä paperijulkaisut kokonaan verkkojulkaisuiksi. <br />
<br />
Julkaisujärjestelmiin sisällytetty sähköisten julkaisujen tilauspalvelu vähentää jakeluita <br />
ja helpottaa jakelulistojen ylläpitoa. Kun ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat <br />
valtionhallinnon yhteisen verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuurin sekä asianhallin-<br />
ta-ja asiointijärjestelmät käyttöön sitä mukaa kun niitä on tarjolla, vähenee julkaisujen <br />
painattamisen ja tulostamisen tarve ja kustannukset edelleen tulevina vuosina. <br />
<br />
Toimintatapojen muutoksilla ja yhteishankinnan puitesopimusten laajalla käytöllä <br />
voidaan vähentää ministeriöiden, virastojen ja laitosten painatuskustannuksia 15 -20 <br />
% eli n. 1,5 -2 milj. euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa. Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden <br />
:ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. <br />
<br />
:Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. <br />
<br />
:Ministeriöt käyttävät valtioneuvoston hankerekisteriä (HARE) täysipainoisesti.</big> <br />
<br />
<br />
== 4 Periaatepäätöksen seuranta == <br />
<br />
Periaatepäätöksen toteuttamista valmistellaan Valtiovarainministeriössä ja sitä seurataan <br />
osana valtion tilinpäätöskertomuksen v. 2010 ja v. 2011 liittyvää raportointia.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_valtion_pysyvien_toimintamenos%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen_aikaansaamisesta&diff=27731Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta2014-12-01T11:50:46Z<p>Vaula: /* 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen */</p>
<hr />
<div>VALTIOVARAINMINISTERIÖ Liite 1 <br />
<br />
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VALTION PYSYVIEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
JA MUIDEN VUODEN 2010 ERILLISTEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
AIKAANSAAMISESTA 4.2.2010<br />
<br />
Valtio on viime vuosina kehittänyt yhteisiä tuki-ja palvelutoimintoja sekä investoinut <br />
niiden kehittämiseksi laajoihin tietojärjestelmiin. Kehittämistyö on monilta osin <br />
vielä kesken tai valmisteluvaiheessa. <br />
<br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, mikä on <br />
näkynyt toiminnan tehostumisena ja valtiotasolla saavutettuina säästöinä. Kokonaisvaltainen <br />
käyttöönotto on vielä kesken, mihin on osaltaan vaikuttanut toimivallan hajanaisuus. <br />
Tehtyjä kehittämisinvestointeja täysimääräisesti hyödyntämällä virastojen <br />
ja laitosten toiminta on kehitettävissä edelleen siten, että toimintamenoihin saadaan <br />
pysyviä säästöjä. Toiminnan uudistuksilla on mahdollista myös parantaa kansalaisille <br />
tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen ja prosessien kehittämisen tulee <br />
johtaa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. <br />
<br />
<br />
Valtion suurin vuotuinen kulutusmenojen alue on ollut työvoimakustannukset (49 % <br />
v. 2008 eli n. 5,8 miljardia euroa). Työvoimakustannuksista palkkojen osuus on ollut <br />
n. 4,7 miljardia euroa ja muiden välillisten työvoimakustannusten osuus n. 100 milj. <br />
euroa. Eläkkeet ovat olleet n. 3,4 miljardia euroa ja muut kulutusmenot n. 1,3 miljardia <br />
euroa. Valtionhallinnon tavara-ja palveluhankinnat ovat vuodessa n. 3,0 miljardia <br />
euroa ja toimitilavuokrat n. 0,9 miljardia euroa. <br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen <br />
ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia <br />
talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. <br />
Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä <br />
ja -käytäntöjä, viestintä-ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus-<br />
ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa <br />
vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta <br />
tulee myös seurata. <br />
<br />
Tässä periaatepäätöksessä linjataan joitakin yhteisten palveluiden tuottamiseen liittyviä <br />
periaatteita ja toimintatapoja sekä annetaan virastoille ja laitoksille keinoja selvitä <br />
valtion kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hallinnon ja palveluiden digitalisoinnin <br />
konserniohjauksen periaatteiden osalta on valtiovarainministeriössä käynnissä <br />
erillinen valmistelutyö, josta linjauksia on odotettavissa kevään aikana. <br />
<br />
Tämän periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttamisella mahdollistetaan valtionhallinnossa <br />
30 milj. euron pysyvät toimintamenosäästöt vuodelle 2010. Periaatepäätöksen <br />
pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet mahdollistavat lisäksi kymmenien <br />
miljoonien eurojen vuotuiset lisäsäästöt vuosina 2011 -2014. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee omassa toiminnassaan sekä virastojen ja laitosten tulosohjauksessa panna toimeen tämän periaatepäätöksen linjaukset.<br />
<br />
<br />
Edellä todetuista yleisistä lähtökohdista valtioneuvosto on tänään, asian oltua valtioneuvoston <br />
raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, päättänyt tehdä seuraavan pysyvien <br />
toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi koskevan periaatepäätöksen. <br />
<br />
== Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen == <br />
<br />
Valtiolla on useita koko valtionhallinnolle konsernipalveluja tarjoavia ja kehittäviä <br />
yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävänä on mm. saada aikaan tuottavuushyötyjä ja <br />
säästöjä valtionhallinnossa sekä kehittää toimialueensa toimintaprosesseja ja palvelutuotantoa <br />
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. <br />
<br />
Valtionhallinnolle konsernipalveluja tuottavat organisaatiot: <br />
<br />
Organisaatio Palvelurooli hallinnossa Tehostamisalue <br />
hallinnossa <br />
Alueen arvioitu <br />
kokonaissäästöpotentiaali <br />
(%) <br />
Palvelun <br />
hinnoitteluperiaate* <br />
Hansel Oy Valtion keskitetyt hankinnat ja <br />
puitesopimuskilpailutukset, <br />
hankintaosaaminen, sopimushallinta <br />
ja konsernipalveluorganisaatioiden <br />
kanssa tehtävä <br />
hankintayhteistyö <br />
Valtion hankintatoimi <br />
15 -20 % 2 <br />
HAUS kehittämiskeskus <br />
Oy <br />
Hallinnon koulutuspalvelut ja <br />
hallinnon kehittäminen <br />
Valtion henkilöstöhallinto <br />
15 % 1 <br />
Senaattikiinteistöt <br />
Valtion kiinteistöjen keskitetty <br />
omistaminen, toimitilojen tarjoaminen, <br />
toimitilapalvelut ja <br />
kiinteistöjen omistajatehtävät <br />
Valtion tilahallinto <br />
15 % 1 <br />
Valtiokonttori Valtion rahoitushuolto, velanhoito, <br />
antolainojen ja korkotukien <br />
hoito, takausten hoito, <br />
maksuvapautusasiat, eläkkeiden <br />
hoito ja maksatukset, valtiolle <br />
tulevat perinnöt, erilaiset <br />
vahingonkorvaukset, työkyvyn <br />
ylläpito, keskuskirjanpito ja <br />
muu konsernin tietotuotanto, <br />
maksuliike ja muu talous-ja <br />
henkilöstöhallinnon prosessien <br />
ohjaus <br />
Valtion IT-palvelukeskus <br />
(VIP): valtion yhteiset IT-<br />
palvelut ja järjestelmät, toimittajahallinta <br />
Valtion henkilöstöpalvelut yksikkö: <br />
henkilöstömuutoksen <br />
ja -suunnittelun tuki hallinnossa <br />
Konsernipalvelut, <br />
hallinnon prosessit <br />
ja yhteiset IT-<br />
järjestelmät, valtion <br />
tietohallinto, <br />
valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallinto <br />
15 -20 % 2, 3 <br />
Palkeet Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
palvelukeskuspalvelut <br />
Valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallintopalvelut <br />
15 -20 % 2 <br />
* Periaatteita on selostettu tarkemmin myöhemmin tässä päätöksessä <br />
<br />
Yleisenä tavoitteena on, että vertailukelpoisella laatu-ja tuotetasolla valtion sisäiset <br />
palvelukeskukset, osakeyhtiöt ja liikelaitokset tuottavat palveluja edullisemmin kuin <br />
vastaavat markkinatoimijat. Lisäksi tavoitteena on, että virastojen ja laitosten tarve <br />
resursoida näihin palveluihin ja toimintoihin vähenee tavoitellusti ja palvelujen tasalaatuisuus <br />
koko ketjun osalta varmistuu. Prosessien tehokkuudessa arviointitaso on <br />
koko valtionhallinto. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriön vastuulla on, että valtion konsernipalveluiden tuottajien kustannustehokkuutta kehitetään siten, että yhteiset palvelut takaavat valtiokonsernille selkeän tuottavuuden nousun ja kustannussäästöt. Valtiovarainministeriö seuraa palvelujen kustannuksien ja laatutason kehitystä sekä vertaa niitä mahdollisuuksien mukaan vastaaviin markkinoilta ostettuihin palveluihin. <br />
<br />
:Ministeriön vastuulla on huolehtia uudistusten toteuttamiseen tähtäävien prosessien ja muutosten toimeenpano hallinnonalallaan.<br />
<br />
<br />
Valtion yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminta on järjestetty tai sitä ollaan <br />
järjestämässä asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Palvelujen maksullisuus on tärkeää <br />
valtion sisäisessä toiminnassa silloin kun maksuilla on tarve ohjata palvelujen kysyntää, <br />
kuten toimitilojen ja virastolle varattavien tietojärjestelmien käyttölisenssien <br />
määrää jne. Maksullisuus palvelee myös kustannusten oikeaa aiheuttamisperiaatteen <br />
mukaista kohdistamista. <br />
<br />
Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön <br />
luonne. Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista <br />
toimintaympäristöä ja hinnoitteluperiaatetta: <br />
<br />
1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä <br />
markkinoita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut <br />
ovat markkinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä <br />
palvelu hankitaan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti <br />
liiketaloudellisin periaattein. <br />
<br />
2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai <br />
olosuhteissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja <br />
laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen <br />
tai tietojärjestelmäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan <br />
palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa <br />
omakustannusperiaatteen mukaisesti. <br />
<br />
3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei <br />
voi vaikuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä <br />
palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion <br />
velanhoito, rahoitushuolto ja keskuskirjanpito. <br />
<br />
4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää <br />
valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen <br />
maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi. <br />
<br />
:<big>Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu-ja muiden vaatimusten mukaisesti. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö organisoi konsernipalveluita tuottavien palveluntuottajien hinnoittelun ja laadun seurannan.</big> <br />
<br />
Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon <br />
palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen <br />
ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Edellä mainittuja periaatteita <br />
noudatetaan myös tällaisten palvelutuottajien kohdalla.<br />
<br />
== 2 Konsernipalveluiden käytön voimakas lisääminen koko valtionhallinnossa == <br />
<br />
=== 2.1 Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen === <br />
<br />
==== 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen ==== <br />
<br />
Valtion hankintatoimea uudistettiin 2000-luvun alkupuolella. Tavara-ja palveluhankinnoissa <br />
hankintojen kilpailuttamista keskitettiin valtion yhteishankintayksikkönä <br />
toimivalle Hansel Oy:lle. Yhteishankintojen volyymi on kasvanut viime vuosina <br />
voimakkaasti, minkä seurauksena on saavutettu merkittäviä säästöjä hankintaprosessin <br />
kustannuksissa ja hankintojen hintatasossa. Palveluiden käytön lisääntyessä yhteishankintayksikön <br />
omakustannushinnoitteluun perustuvaa palvelumaksua on laskettu. <br />
<br />
<br />
Valtion hankinnoista runsas 1 miljardi euroa on luonteeltaan yhteishankintaan soveltuvia. <br />
Hansel Oy:n puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat ovat vuonna 2009 arviolta <br />
530 milj. euroa, joten yhteishankintaan soveltuvasta potentiaalista on saavutettu <br />
runsas puolet. Keskitetyn hankintamallin käyttö tuo tutkimusten mukaan säästöjä <br />
noin 15 -20 % hankintakustannuksista hajautettuun malliin verrattuna. Yhteishankintoja <br />
lisäämällä noin miljardiin euroon voidaan jo saavutetun arviolta noin 110 <br />
milj. euron vuotuisen säästön lisäksi mahdollistaa ministeriöille, virastoille ja laitoksille <br />
lisäsäästöjä vielä yhteensä 70 -100 milj. euroa vuosittain. <br />
<br />
<br />
:Yhteishankintojen tavoitetasoksi vuodelle 2010 asetetaan 600 milj. euroa, mikä mahdollistaa 20 milj. euron lisäsäästöt valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 milj. euroa ja 710 milj. euroa vuodelle 2012. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus-ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. <br />
<br />
:Hansel Oy selvittää 30.6.2010 mennessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa keskitettyjen puitejärjestelyiden uusia kohdealueita ja säästömahdollisuuksia sekä raportoi havainnot valtiovarainministeriölle. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö ohjaa hankintoja vuoden 2010 aikana tarvittaessa keskitetysti kilpailutettujen puitesopimusten kautta toteutettavaksi talousarviolain 22 a §:n antamin toimivaltuuksin.<br />
<br />
<br />
2.1.2 Valtion hankintatoimen kehittäminen ja tehostaminen <br />
<br />
Valtion hankintastrategia uudistettiin vuonna 2009. Hankintastrategian toimeenpanoohjelma <br />
sisältää useita kehittämistoimenpiteitä ministeriöiden, virastojen ja laitosten <br />
hankintatoimen johtamisen sekä hankinnan suunnittelun, toteutuksen ja tilaamisen <br />
tehostamiseksi. Osaava ja yhteistyökykyinen hankintatoimi mahdollistaa säästöjen <br />
toteutusta myös niissä hankinnoissa, joita toteutetaan yhteishankintojen ulkopuolella. <br />
Hyvin johdettu ja organisoitu, toimintaan integroitu ja selkeästi vastuutettu hankintatoimi <br />
ei välttämättä edellytä lisäresursseja, mutta parantaa mm. hankintojen hallinnointia, <br />
oikea-aikaista toteuttamista, toimittajaohjausta ja lopputuloksen laatua hankintayksiköissä. <br />
Yhteishankintasopimusten kanssa päällekkäisiä sopimuksia karsimalla <br />
helpotetaan mm. sähköiseen tilaustenhallintaan siirtymistä valtionhallinnossa. <br />
<br />
Valtion konsernipalveluiden tuottajien toimintatapoja voidaan kehittää siten, että ne <br />
toimivat hankinnoissa osaamisalueensa palveluiden kokoajina (palveluintegraattoreina). <br />
Palveluintegraattorit suunnittelevat ja ohjaavat hankittavien palveluiden kehittämistä <br />
integrointialueellaan ja toimivat hankinnassa tiiviissä yhteistyössä Hansel <br />
Oy:n kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi palveluiden kokoamisessa käytetään <br />
keskitetysti kilpailutettuja puitejärjestelyjä, kun se on mahdollista. <br />
<br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010 aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriön johdolla konsernipalveluiden tuottajat organisoidaan toimimaan hankinnoissa osaamisalueensa palveluintegraattoreina vuoden 2010 aikana.<br />
<br />
<br />
Valtiokonttorin 26.10.2009 antaman ohjeen mukaisesti valtiolla tulee siirtyä täysin <br />
sähköiseen ostolaskujen välitykseen ja vastaanottoon 1.1.2010 alkaen. Myös myyntilaskujen <br />
sähköistämistä tulee lisätä nykyisestä tasosta. Verkkolaskun käyttöön siirtymisellä <br />
saavutetaan vajaan miljoonan euron säästöt vuonna 2010. <br />
<br />
<br />
* Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa toimenpiteet, <br />
* joilla ne vaativat tavara-ja palvelutoimittajiaan toimittamaan <br />
* 1.1.2010 alkaen vain sähköisessä muodossa olevia laskuja (verkkolasku) <br />
* ja ohjaavat kaikki ostolaskut välityspalveluiden kautta tuleviksi.<br />
<br />
<br />
Valtion tilaustenhallinta sähköistetään. Tilaustenhallintajärjestelmä Tilha on tarkoitus <br />
ottaa käyttöön Valtiokonttorin valtiovarainministeriölle ehdottaman käyttöönottosuunnitelman <br />
pohjalta vuosina 2010 -2011. Lisäksi puolustushallinnossa on otettu <br />
käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään pohjautuva tilaustenhallintajärjestelmä. <br />
Tavoitteena on, että sähköinen tilaustenhallinta kattaa kaikki valtion virastot ja laitokset <br />
vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että hankintayksiköt <br />
tekevät kaikki tavarahankintansa ja yli puolet palveluhankinnoistaan käyttöönottamansa <br />
sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän kautta vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
Sähköisen tilaustenhallinnan käyttöönotto ja laskujen automaattinen täsmäyttäminen <br />
edellyttävät, että virastot ja laitokset uudistavat ja ottavat käyttöön tilaustenhallinnassaan <br />
järjestelmän tilausprosessia tukevan toimintamallin. Hansel Oy ja valtion hankintayksiköt <br />
ryhtyvät osaltaan toimenpiteisiin, että valtionhallinnon sopimustoimittajat <br />
mahdollistavat tuotteidensa tilaamisen tilaustenhallintajärjestelmästä vuoden 2011 <br />
loppuun mennessä. Sähköiseen toimintaprosessiin siirtymisellä saavutaan hallinnossa <br />
usean miljoonan euron vuotuiset säästöt. <br />
<br />
<br />
:Valtiokonttori valmistelee 30.4.2010 mennessä suunnitelman sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden kanssa. <br />
<br />
:Ministeriöt huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten, että sähköinen tilausten hallintajärjestelmä on käytössä vuoden 2011 loppuun mennessä.<br />
<br />
=== 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen === <br />
<br />
Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe avaa mahdollisuuksia ja asettaa <br />
haasteita tilankäytön tehostamiselle jo lyhyellä aikavälillä. Uudistusten toimeenpanovaiheessa <br />
tehtävistä tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia <br />
voidaan jatkossa sopeuttaa henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan <br />
voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin. <br />
<br />
Valtion toimitilastrategiassa on linjattu keinoja tilaratkaisujen tehostamiseksi. Tilatehokkuutta <br />
voidaan nostaa, kun toimistotyyppisen tilankäytön tehokkuutta lisätään <br />
nykyisestä n. 30 -35 m2/htv tasosta 25 m2/htv tasolle (n. 15 %:n tilatehokkuuden parantuminen). <br />
Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa joustavampia ja avoimempia <br />
tilankäyttöratkaisuja. Vältetään virastojen ja laitosten sijoittumista kalleimmille <br />
alueille, ja vain ministeriöt sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan valtioneuvoston <br />
yhteydenpitotarpeen ja kulttuurirakennusten käytössä pysymisen perusteella. Tilojen <br />
joustavuutta muutoksissa voidaan lisätä hyödyntämällä ministeriöissä, virastoissa <br />
ja laitoksissa aktiivisesti vuokrasopimusten voimassaoloaikana tapahtuneet tilankäytön <br />
muutokset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen toimitilapalvelujen ja asiantuntijoiden <br />
kanssa. <br />
<br />
Valtion tilavuokrakulut ovat n. 600 milj. euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöiltä vuokratun <br />
toimistotilan määrä on n. 2 milj. m2 ja erityistilan n. 4,6 milj. m2 (v. 2010 arvio). <br />
Tilankäytön tehostaminen mahdollistaa merkittäviä säästömahdollisuuksia. <br />
Vuokrasopimukset ovat yleensä pitkiä, joten säästöjen realisoituminen edellyttää tilankäytön <br />
ennakointia. <br />
<br />
Valtion henkilöstön vähetessä ja toimitilakonseptien kehittyessä on mahdollista toteuttaa <br />
n. 15 %:n toimitilankäytön supistaminen ilman laajempia muutostoimia. Noin <br />
5 m2/hlö parannus koko hallinnon toimitilatehokkuudessa johtaisi vuoden 2010 henkilöstömäärällä <br />
n. 425 000 m2:n tilatarpeen vähennykseen ja nykyhintatasolla 16 32 <br />
milj. euron vuosittaiseen laskennalliseen säästöön valtionhallinnossa. Pitkällä aikavälillä <br />
toimitilastrategiassa tavoiteltu kokonaistilatehokkuuden parantaminen mahdollistaa <br />
edelleen lisäsäästöjä. <br />
<br />
Valtiolla on tarve lisätä aktiivista tilojen hallintaa. Tämän toteuttamiseksi ministeriöiden, <br />
virastojen ja laitosten tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen käyttöä organisaatioiden <br />
muutosprosessien toimitila-asiantuntijana. Erityisesti suurilla paikkakunnilla on <br />
valtion omia tiloja hyödyntäen mahdollista löytää tehokkaampia tilaratkaisuja myös <br />
vuokrasopimuskauden kestäessä, kun virastojen tarpeet ovat Senaatti-kiinteistöjen <br />
tiedossa. Valtion tilankäytön tehostamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi <br />
tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella <br />
tavalla. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitilaasiantuntijana. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehostamiseksi toimitilatiedot valtion omistamista kiinteistöistä ja muilta omistajilta vuokratuista tiloista kootaan yhteiseen tietojärjestelmään. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaattikiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksia rahoitetaan keskitetysti. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. <br />
<br />
:Ministeriöiden toiminnat Helsingissä pyritään sijoittamaan lähekkäin, tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja valtioneuvostokampuksen suunnittelua viedään eteenpäin ministeriöiden ja Senaattikiinteistöjen yhteistyönä. <br />
<br />
:Kaikissa tilojen korjaus-ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. <br />
<br />
:Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office tai vastaavia ympäristösertifikaatteja.</big> <br />
<br />
=== 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen === <br />
<br />
Suurena työnantajana valtio kehittää ja hyödyntää henkilöstöhallinnon yhteisiä käytännön <br />
toimintatapoja ja välineitä. Kehitettävänä oleva valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
yhteinen tietojärjestelmä (Kieku) vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, mutta <br />
ennen sen käynnistymistä voidaan toimia seuraavasti: <br />
<br />
<big>:Valtiovarainministeriö luo avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta sanomalehdissä valtion uuden yhteisen toimintamallin 30.4.2010 mennessä. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt, virastot ja laitokset siirtyvät samalla käyttämään lähinnä lyhennettyjä ilmoituksia. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan mahdollisuuksien mukaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee verkkopalkan käyttöönoton loppuun viemistä.</big> <br />
<br />
HAUS kehittämiskeskus Oy muuttui 1.1.2010 lukien valtion sidosryhmäyksiköksi, <br />
joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUS Oy:n uusi asema osana <br />
valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön <br />
ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. HAUS <br />
Oy:n koulutus-ja kehittämispalvelujen laatua ja tehokkuutta verrataan edelleen vastaavien <br />
markkinakouluttajien koulutuksen laatu-ja kustannustasoon. Virastoilla säilyy <br />
edelleen mahdollisuus hankkia osaamisen kehittämispalveluita myös muualta. <br />
<br />
<big>:Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.</big><br />
<br />
== 3 Muu yhteinen valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen <br />
kehittäminen == <br />
<br />
=== 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen === <br />
<br />
Virkatyöhön liittyvän vuorovaikutuksen lisääntyminen on näkynyt matkustustarpeiden <br />
lisääntymisenä ja matkakustannusten jatkuvana kasvuna. Valtiovarainministeriö <br />
on käynnistänyt vuonna 2008 matkustusstrategian toimeenpanon yhteistyössä Valtiokonttorin <br />
kanssa. Tavoitteena on alentaa valtion matkustusmääriä, ja matkustuksesta <br />
aiheutuvia kustannuksia vuoden 2005 tasolle (vähennys vuoden 2008 tasosta n. <br />
16 milj. euroa, 8 %) vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi sähköinen asiointi ja <br />
demokratia -ohjelman (SADe) yhtenä linjauksena on videoneuvotteluyhteyksien ja <br />
etäpalvelujen käytön edistäminen kotimaan matkustuksen korvaajana. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen on mahdollista vaikuttaa edullisen matkustusvälineen <br />
valinnalla, delegaatiokokoja tarkastelemalla sekä puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä <br />
laajemmin hyödyntämällä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee kehittää <br />
omia matkustuskäytäntöjään ja -kulttuuriaan sekä organisoida matkahallintoaan siten, <br />
että matkustuskustannusten alentamistavoitteet saavutetaan ja niiden saavuttamista <br />
seurataan. <br />
<br />
Virkamatkoilla hyödynnetään edullisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksissä suositaan paikallisia <br />
ilmaisia tai maksullisia langattomia verkkoja. Kukin organisaatio huolehtii siitä, <br />
että heidän käyttämänsä tietoturvaratkaisut mahdollistavat tämän. Valtiovarainministeriö <br />
vastaa yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa siitä, että toimintatapa on <br />
mahdollinen tulevissa yhteisissä palveluissa. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus-ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä. <br />
<br />
:Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 -6/2010 elokuussa valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat hallinnonaloittain vuoden 2010 aikana puhelin-ja videoneuvottelulaitteistojen käytön ja tarpeen sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä keskeisten hallinnon yhteistyökumppaniensa kanssa. Etäyhteyksissä hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Hansel Oy yhdessä valtiovarainministeriön kanssa vastaa tarvittavista laite-ja datainfran puitesopimuksiin liittyvistä järjestelyistä.</big> <br />
<br />
=== 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt === <br />
<br />
Tietojärjestelmän hankintakustannus on noin 20 -30 % sen koko elinkaaren kustannuksista. <br />
Hankkeiden kustannuslaskelmat tulee laatia huolella, säästöt tulee arvioida <br />
realistisesti ja käyttöönotosta sekä sen vaatimista muutoksista tulee huolehtia. Erityistä <br />
huomiota on kiinnitettävä hallinnollisen taakan muutoksiin. Yhteentoimivuuden <br />
vaatimukset korostuvat ja organisaatioiden välinen tiedonsiirto lisääntyy, mikä <br />
edellyttää yhteisiä arkkitehtuureja eli yhteisiä menettelyjä ja standardeja. Ennen uuden <br />
hankkeen käynnistämistä selvitetään olemassa olevat ratkaisut. Käytöntuen kustannuksia <br />
voidaan alentaa rakentamalla helppokäyttöisiä järjestelmiä ja vähentämällä <br />
käyttäjätunnuksien määrää kertakirjautumisella. Kevään 2010 aikana SADeohjelmassa <br />
valmistellaan lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja konserniohjauksen <br />
tiivistämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. <br />
<br />
Säästöjen aikaansaaminen edellyttää yleensä muutoksia myös prosesseihin ja toimintatapoihin. <br />
Prosessien yhtenäistäminen, yhtenäinen arkkitehtuuri, helppokäyttöiset <br />
järjestelmät ja yhteiset rajapinnat tuovat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä sekä <br />
hankkeissa että toiminnassa. Esimerkiksi julkaisujärjestelmien yhtenäistämisen kautta <br />
säästö yhdelle virastolle olisi 100 000 -200 00 euroa elinkaarikustannuksista, mutta <br />
huomattavasti merkittävämmät säästöt on saavutettavissa toimintatapojen muutosten <br />
kautta. <br />
<br />
Tietojärjestelmien kautta saatavia kustannussäästöjä toteutetaan seuraavin toimenpitein: <br />
<br />
1. Valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. <br />
Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa <br />
hallinnonalansa arkkitehtuureja. <br />
<br />
2. Virastojen tulisi pyrkiä yhteen puhelinliittymään henkilöä kohden. Suositeltava <br />
henkilökohtainen puhelin on matkapuhelin. Yhteiskäytössä kuten asiakaspalvelupisteissä <br />
voidaan käyttää muita puhelimia. <br />
<br />
3. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria <br />
ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. <br />
<br />
4. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien <br />
mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on <br />
VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). <br />
<br />
5. Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset <br />
omaan verkkoonsa. <br />
<br />
6. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä <br />
valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation <br />
on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
7. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan <br />
osalta. <br />
<br />
8. Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi <br />
yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen <br />
taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin <br />
tekemisestä omissa hankkeissaan. <br />
<br />
9. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut <br />
sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen. <br />
<br />
:<big>Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista syistä. </big> <br />
<br />
<br />
=== 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen === <br />
<br />
Hallinnonalojen painatuspalvelujen kustannukset olivat ilman yliopistoja vuonna <br />
2008 n. 24 milj. euroa. Julkaisukustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella kilpailuttamisella <br />
ja siirtämällä paperijulkaisut kokonaan verkkojulkaisuiksi. <br />
<br />
Julkaisujärjestelmiin sisällytetty sähköisten julkaisujen tilauspalvelu vähentää jakeluita <br />
ja helpottaa jakelulistojen ylläpitoa. Kun ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat <br />
valtionhallinnon yhteisen verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuurin sekä asianhallin-<br />
ta-ja asiointijärjestelmät käyttöön sitä mukaa kun niitä on tarjolla, vähenee julkaisujen <br />
painattamisen ja tulostamisen tarve ja kustannukset edelleen tulevina vuosina. <br />
<br />
Toimintatapojen muutoksilla ja yhteishankinnan puitesopimusten laajalla käytöllä <br />
voidaan vähentää ministeriöiden, virastojen ja laitosten painatuskustannuksia 15 -20 <br />
% eli n. 1,5 -2 milj. euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa. Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden <br />
:ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. <br />
<br />
:Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. <br />
<br />
:Ministeriöt käyttävät valtioneuvoston hankerekisteriä (HARE) täysipainoisesti.</big> <br />
<br />
<br />
== 4 Periaatepäätöksen seuranta == <br />
<br />
Periaatepäätöksen toteuttamista valmistellaan Valtiovarainministeriössä ja sitä seurataan <br />
osana valtion tilinpäätöskertomuksen v. 2010 ja v. 2011 liittyvää raportointia.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_valtion_pysyvien_toimintamenos%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen_aikaansaamisesta&diff=27730Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta2014-12-01T11:50:10Z<p>Vaula: /* 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen */</p>
<hr />
<div>VALTIOVARAINMINISTERIÖ Liite 1 <br />
<br />
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VALTION PYSYVIEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
JA MUIDEN VUODEN 2010 ERILLISTEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
AIKAANSAAMISESTA 4.2.2010<br />
<br />
Valtio on viime vuosina kehittänyt yhteisiä tuki-ja palvelutoimintoja sekä investoinut <br />
niiden kehittämiseksi laajoihin tietojärjestelmiin. Kehittämistyö on monilta osin <br />
vielä kesken tai valmisteluvaiheessa. <br />
<br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, mikä on <br />
näkynyt toiminnan tehostumisena ja valtiotasolla saavutettuina säästöinä. Kokonaisvaltainen <br />
käyttöönotto on vielä kesken, mihin on osaltaan vaikuttanut toimivallan hajanaisuus. <br />
Tehtyjä kehittämisinvestointeja täysimääräisesti hyödyntämällä virastojen <br />
ja laitosten toiminta on kehitettävissä edelleen siten, että toimintamenoihin saadaan <br />
pysyviä säästöjä. Toiminnan uudistuksilla on mahdollista myös parantaa kansalaisille <br />
tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen ja prosessien kehittämisen tulee <br />
johtaa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. <br />
<br />
<br />
Valtion suurin vuotuinen kulutusmenojen alue on ollut työvoimakustannukset (49 % <br />
v. 2008 eli n. 5,8 miljardia euroa). Työvoimakustannuksista palkkojen osuus on ollut <br />
n. 4,7 miljardia euroa ja muiden välillisten työvoimakustannusten osuus n. 100 milj. <br />
euroa. Eläkkeet ovat olleet n. 3,4 miljardia euroa ja muut kulutusmenot n. 1,3 miljardia <br />
euroa. Valtionhallinnon tavara-ja palveluhankinnat ovat vuodessa n. 3,0 miljardia <br />
euroa ja toimitilavuokrat n. 0,9 miljardia euroa. <br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen <br />
ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia <br />
talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. <br />
Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä <br />
ja -käytäntöjä, viestintä-ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus-<br />
ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa <br />
vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta <br />
tulee myös seurata. <br />
<br />
Tässä periaatepäätöksessä linjataan joitakin yhteisten palveluiden tuottamiseen liittyviä <br />
periaatteita ja toimintatapoja sekä annetaan virastoille ja laitoksille keinoja selvitä <br />
valtion kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hallinnon ja palveluiden digitalisoinnin <br />
konserniohjauksen periaatteiden osalta on valtiovarainministeriössä käynnissä <br />
erillinen valmistelutyö, josta linjauksia on odotettavissa kevään aikana. <br />
<br />
Tämän periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttamisella mahdollistetaan valtionhallinnossa <br />
30 milj. euron pysyvät toimintamenosäästöt vuodelle 2010. Periaatepäätöksen <br />
pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet mahdollistavat lisäksi kymmenien <br />
miljoonien eurojen vuotuiset lisäsäästöt vuosina 2011 -2014. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee omassa toiminnassaan sekä virastojen ja laitosten tulosohjauksessa panna toimeen tämän periaatepäätöksen linjaukset.<br />
<br />
<br />
Edellä todetuista yleisistä lähtökohdista valtioneuvosto on tänään, asian oltua valtioneuvoston <br />
raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, päättänyt tehdä seuraavan pysyvien <br />
toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi koskevan periaatepäätöksen. <br />
<br />
== Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen == <br />
<br />
Valtiolla on useita koko valtionhallinnolle konsernipalveluja tarjoavia ja kehittäviä <br />
yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävänä on mm. saada aikaan tuottavuushyötyjä ja <br />
säästöjä valtionhallinnossa sekä kehittää toimialueensa toimintaprosesseja ja palvelutuotantoa <br />
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. <br />
<br />
Valtionhallinnolle konsernipalveluja tuottavat organisaatiot: <br />
<br />
Organisaatio Palvelurooli hallinnossa Tehostamisalue <br />
hallinnossa <br />
Alueen arvioitu <br />
kokonaissäästöpotentiaali <br />
(%) <br />
Palvelun <br />
hinnoitteluperiaate* <br />
Hansel Oy Valtion keskitetyt hankinnat ja <br />
puitesopimuskilpailutukset, <br />
hankintaosaaminen, sopimushallinta <br />
ja konsernipalveluorganisaatioiden <br />
kanssa tehtävä <br />
hankintayhteistyö <br />
Valtion hankintatoimi <br />
15 -20 % 2 <br />
HAUS kehittämiskeskus <br />
Oy <br />
Hallinnon koulutuspalvelut ja <br />
hallinnon kehittäminen <br />
Valtion henkilöstöhallinto <br />
15 % 1 <br />
Senaattikiinteistöt <br />
Valtion kiinteistöjen keskitetty <br />
omistaminen, toimitilojen tarjoaminen, <br />
toimitilapalvelut ja <br />
kiinteistöjen omistajatehtävät <br />
Valtion tilahallinto <br />
15 % 1 <br />
Valtiokonttori Valtion rahoitushuolto, velanhoito, <br />
antolainojen ja korkotukien <br />
hoito, takausten hoito, <br />
maksuvapautusasiat, eläkkeiden <br />
hoito ja maksatukset, valtiolle <br />
tulevat perinnöt, erilaiset <br />
vahingonkorvaukset, työkyvyn <br />
ylläpito, keskuskirjanpito ja <br />
muu konsernin tietotuotanto, <br />
maksuliike ja muu talous-ja <br />
henkilöstöhallinnon prosessien <br />
ohjaus <br />
Valtion IT-palvelukeskus <br />
(VIP): valtion yhteiset IT-<br />
palvelut ja järjestelmät, toimittajahallinta <br />
Valtion henkilöstöpalvelut yksikkö: <br />
henkilöstömuutoksen <br />
ja -suunnittelun tuki hallinnossa <br />
Konsernipalvelut, <br />
hallinnon prosessit <br />
ja yhteiset IT-<br />
järjestelmät, valtion <br />
tietohallinto, <br />
valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallinto <br />
15 -20 % 2, 3 <br />
Palkeet Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
palvelukeskuspalvelut <br />
Valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallintopalvelut <br />
15 -20 % 2 <br />
* Periaatteita on selostettu tarkemmin myöhemmin tässä päätöksessä <br />
<br />
Yleisenä tavoitteena on, että vertailukelpoisella laatu-ja tuotetasolla valtion sisäiset <br />
palvelukeskukset, osakeyhtiöt ja liikelaitokset tuottavat palveluja edullisemmin kuin <br />
vastaavat markkinatoimijat. Lisäksi tavoitteena on, että virastojen ja laitosten tarve <br />
resursoida näihin palveluihin ja toimintoihin vähenee tavoitellusti ja palvelujen tasalaatuisuus <br />
koko ketjun osalta varmistuu. Prosessien tehokkuudessa arviointitaso on <br />
koko valtionhallinto. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriön vastuulla on, että valtion konsernipalveluiden tuottajien kustannustehokkuutta kehitetään siten, että yhteiset palvelut takaavat valtiokonsernille selkeän tuottavuuden nousun ja kustannussäästöt. Valtiovarainministeriö seuraa palvelujen kustannuksien ja laatutason kehitystä sekä vertaa niitä mahdollisuuksien mukaan vastaaviin markkinoilta ostettuihin palveluihin. <br />
<br />
:Ministeriön vastuulla on huolehtia uudistusten toteuttamiseen tähtäävien prosessien ja muutosten toimeenpano hallinnonalallaan.<br />
<br />
<br />
Valtion yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminta on järjestetty tai sitä ollaan <br />
järjestämässä asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Palvelujen maksullisuus on tärkeää <br />
valtion sisäisessä toiminnassa silloin kun maksuilla on tarve ohjata palvelujen kysyntää, <br />
kuten toimitilojen ja virastolle varattavien tietojärjestelmien käyttölisenssien <br />
määrää jne. Maksullisuus palvelee myös kustannusten oikeaa aiheuttamisperiaatteen <br />
mukaista kohdistamista. <br />
<br />
Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön <br />
luonne. Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista <br />
toimintaympäristöä ja hinnoitteluperiaatetta: <br />
<br />
1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä <br />
markkinoita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut <br />
ovat markkinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä <br />
palvelu hankitaan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti <br />
liiketaloudellisin periaattein. <br />
<br />
2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai <br />
olosuhteissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja <br />
laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen <br />
tai tietojärjestelmäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan <br />
palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa <br />
omakustannusperiaatteen mukaisesti. <br />
<br />
3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei <br />
voi vaikuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä <br />
palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion <br />
velanhoito, rahoitushuolto ja keskuskirjanpito. <br />
<br />
4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää <br />
valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen <br />
maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi. <br />
<br />
:<big>Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu-ja muiden vaatimusten mukaisesti. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö organisoi konsernipalveluita tuottavien palveluntuottajien hinnoittelun ja laadun seurannan.</big> <br />
<br />
Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon <br />
palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen <br />
ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Edellä mainittuja periaatteita <br />
noudatetaan myös tällaisten palvelutuottajien kohdalla.<br />
<br />
== 2 Konsernipalveluiden käytön voimakas lisääminen koko valtionhallinnossa == <br />
<br />
=== 2.1 Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen === <br />
<br />
==== 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen ==== <br />
<br />
Valtion hankintatoimea uudistettiin 2000-luvun alkupuolella. Tavara-ja palveluhankinnoissa <br />
hankintojen kilpailuttamista keskitettiin valtion yhteishankintayksikkönä <br />
toimivalle Hansel Oy:lle. Yhteishankintojen volyymi on kasvanut viime vuosina <br />
voimakkaasti, minkä seurauksena on saavutettu merkittäviä säästöjä hankintaprosessin <br />
kustannuksissa ja hankintojen hintatasossa. Palveluiden käytön lisääntyessä yhteishankintayksikön <br />
omakustannushinnoitteluun perustuvaa palvelumaksua on laskettu. <br />
<br />
<br />
Valtion hankinnoista runsas 1 miljardi euroa on luonteeltaan yhteishankintaan soveltuvia. <br />
Hansel Oy:n puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat ovat vuonna 2009 arviolta <br />
530 milj. euroa, joten yhteishankintaan soveltuvasta potentiaalista on saavutettu <br />
runsas puolet. Keskitetyn hankintamallin käyttö tuo tutkimusten mukaan säästöjä <br />
noin 15 -20 % hankintakustannuksista hajautettuun malliin verrattuna. Yhteishankintoja <br />
lisäämällä noin miljardiin euroon voidaan jo saavutetun arviolta noin 110 <br />
milj. euron vuotuisen säästön lisäksi mahdollistaa ministeriöille, virastoille ja laitoksille <br />
lisäsäästöjä vielä yhteensä 70 -100 milj. euroa vuosittain. <br />
<br />
<br />
:Yhteishankintojen tavoitetasoksi vuodelle 2010 asetetaan 600 milj. euroa, mikä mahdollistaa 20 milj. euron lisäsäästöt valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 milj. euroa ja 710 milj. euroa vuodelle 2012. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus-ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. <br />
<br />
:Hansel Oy selvittää 30.6.2010 mennessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa keskitettyjen puitejärjestelyiden uusia kohdealueita ja säästömahdollisuuksia sekä raportoi havainnot valtiovarainministeriölle. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö ohjaa hankintoja vuoden 2010 aikana tarvittaessa keskitetysti kilpailutettujen puitesopimusten kautta toteutettavaksi talousarviolain 22 a §:n antamin toimivaltuuksin.<br />
<br />
<br />
2.1.2 Valtion hankintatoimen kehittäminen ja tehostaminen <br />
<br />
Valtion hankintastrategia uudistettiin vuonna 2009. Hankintastrategian toimeenpanoohjelma <br />
sisältää useita kehittämistoimenpiteitä ministeriöiden, virastojen ja laitosten <br />
hankintatoimen johtamisen sekä hankinnan suunnittelun, toteutuksen ja tilaamisen <br />
tehostamiseksi. Osaava ja yhteistyökykyinen hankintatoimi mahdollistaa säästöjen <br />
toteutusta myös niissä hankinnoissa, joita toteutetaan yhteishankintojen ulkopuolella. <br />
Hyvin johdettu ja organisoitu, toimintaan integroitu ja selkeästi vastuutettu hankintatoimi <br />
ei välttämättä edellytä lisäresursseja, mutta parantaa mm. hankintojen hallinnointia, <br />
oikea-aikaista toteuttamista, toimittajaohjausta ja lopputuloksen laatua hankintayksiköissä. <br />
Yhteishankintasopimusten kanssa päällekkäisiä sopimuksia karsimalla <br />
helpotetaan mm. sähköiseen tilaustenhallintaan siirtymistä valtionhallinnossa. <br />
<br />
Valtion konsernipalveluiden tuottajien toimintatapoja voidaan kehittää siten, että ne <br />
toimivat hankinnoissa osaamisalueensa palveluiden kokoajina (palveluintegraattoreina). <br />
Palveluintegraattorit suunnittelevat ja ohjaavat hankittavien palveluiden kehittämistä <br />
integrointialueellaan ja toimivat hankinnassa tiiviissä yhteistyössä Hansel <br />
Oy:n kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi palveluiden kokoamisessa käytetään <br />
keskitetysti kilpailutettuja puitejärjestelyjä, kun se on mahdollista. <br />
<br />
<big>:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010 aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriön johdolla konsernipalveluiden tuottajat organisoidaan toimimaan hankinnoissa osaamisalueensa palveluintegraattoreina vuoden 2010 aikana.</big> <br />
<br />
Valtiokonttorin 26.10.2009 antaman ohjeen mukaisesti valtiolla tulee siirtyä täysin <br />
sähköiseen ostolaskujen välitykseen ja vastaanottoon 1.1.2010 alkaen. Myös myyntilaskujen <br />
sähköistämistä tulee lisätä nykyisestä tasosta. Verkkolaskun käyttöön siirtymisellä <br />
saavutetaan vajaan miljoonan euron säästöt vuonna 2010. <br />
<br />
* <big>Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa toimenpiteet, <br />
* joilla ne vaativat tavara-ja palvelutoimittajiaan toimittamaan <br />
* 1.1.2010 alkaen vain sähköisessä muodossa olevia laskuja (verkkolasku) <br />
* ja ohjaavat kaikki ostolaskut välityspalveluiden kautta tuleviksi.</big> <br />
<br />
<br />
Valtion tilaustenhallinta sähköistetään. Tilaustenhallintajärjestelmä Tilha on tarkoitus <br />
ottaa käyttöön Valtiokonttorin valtiovarainministeriölle ehdottaman käyttöönottosuunnitelman <br />
pohjalta vuosina 2010 -2011. Lisäksi puolustushallinnossa on otettu <br />
käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään pohjautuva tilaustenhallintajärjestelmä. <br />
Tavoitteena on, että sähköinen tilaustenhallinta kattaa kaikki valtion virastot ja laitokset <br />
vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että hankintayksiköt <br />
tekevät kaikki tavarahankintansa ja yli puolet palveluhankinnoistaan käyttöönottamansa <br />
sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän kautta vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
Sähköisen tilaustenhallinnan käyttöönotto ja laskujen automaattinen täsmäyttäminen <br />
edellyttävät, että virastot ja laitokset uudistavat ja ottavat käyttöön tilaustenhallinnassaan <br />
järjestelmän tilausprosessia tukevan toimintamallin. Hansel Oy ja valtion hankintayksiköt <br />
ryhtyvät osaltaan toimenpiteisiin, että valtionhallinnon sopimustoimittajat <br />
mahdollistavat tuotteidensa tilaamisen tilaustenhallintajärjestelmästä vuoden 2011 <br />
loppuun mennessä. Sähköiseen toimintaprosessiin siirtymisellä saavutaan hallinnossa <br />
usean miljoonan euron vuotuiset säästöt. <br />
<br />
<big>:Valtiokonttori valmistelee 30.4.2010 mennessä suunnitelman sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden kanssa. <br />
<br />
:Ministeriöt huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten, että sähköinen tilausten hallintajärjestelmä on käytössä vuoden 2011 loppuun mennessä.</big><br />
<br />
=== 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen === <br />
<br />
Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe avaa mahdollisuuksia ja asettaa <br />
haasteita tilankäytön tehostamiselle jo lyhyellä aikavälillä. Uudistusten toimeenpanovaiheessa <br />
tehtävistä tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia <br />
voidaan jatkossa sopeuttaa henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan <br />
voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin. <br />
<br />
Valtion toimitilastrategiassa on linjattu keinoja tilaratkaisujen tehostamiseksi. Tilatehokkuutta <br />
voidaan nostaa, kun toimistotyyppisen tilankäytön tehokkuutta lisätään <br />
nykyisestä n. 30 -35 m2/htv tasosta 25 m2/htv tasolle (n. 15 %:n tilatehokkuuden parantuminen). <br />
Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa joustavampia ja avoimempia <br />
tilankäyttöratkaisuja. Vältetään virastojen ja laitosten sijoittumista kalleimmille <br />
alueille, ja vain ministeriöt sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan valtioneuvoston <br />
yhteydenpitotarpeen ja kulttuurirakennusten käytössä pysymisen perusteella. Tilojen <br />
joustavuutta muutoksissa voidaan lisätä hyödyntämällä ministeriöissä, virastoissa <br />
ja laitoksissa aktiivisesti vuokrasopimusten voimassaoloaikana tapahtuneet tilankäytön <br />
muutokset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen toimitilapalvelujen ja asiantuntijoiden <br />
kanssa. <br />
<br />
Valtion tilavuokrakulut ovat n. 600 milj. euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöiltä vuokratun <br />
toimistotilan määrä on n. 2 milj. m2 ja erityistilan n. 4,6 milj. m2 (v. 2010 arvio). <br />
Tilankäytön tehostaminen mahdollistaa merkittäviä säästömahdollisuuksia. <br />
Vuokrasopimukset ovat yleensä pitkiä, joten säästöjen realisoituminen edellyttää tilankäytön <br />
ennakointia. <br />
<br />
Valtion henkilöstön vähetessä ja toimitilakonseptien kehittyessä on mahdollista toteuttaa <br />
n. 15 %:n toimitilankäytön supistaminen ilman laajempia muutostoimia. Noin <br />
5 m2/hlö parannus koko hallinnon toimitilatehokkuudessa johtaisi vuoden 2010 henkilöstömäärällä <br />
n. 425 000 m2:n tilatarpeen vähennykseen ja nykyhintatasolla 16 32 <br />
milj. euron vuosittaiseen laskennalliseen säästöön valtionhallinnossa. Pitkällä aikavälillä <br />
toimitilastrategiassa tavoiteltu kokonaistilatehokkuuden parantaminen mahdollistaa <br />
edelleen lisäsäästöjä. <br />
<br />
Valtiolla on tarve lisätä aktiivista tilojen hallintaa. Tämän toteuttamiseksi ministeriöiden, <br />
virastojen ja laitosten tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen käyttöä organisaatioiden <br />
muutosprosessien toimitila-asiantuntijana. Erityisesti suurilla paikkakunnilla on <br />
valtion omia tiloja hyödyntäen mahdollista löytää tehokkaampia tilaratkaisuja myös <br />
vuokrasopimuskauden kestäessä, kun virastojen tarpeet ovat Senaatti-kiinteistöjen <br />
tiedossa. Valtion tilankäytön tehostamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi <br />
tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella <br />
tavalla. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitilaasiantuntijana. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehostamiseksi toimitilatiedot valtion omistamista kiinteistöistä ja muilta omistajilta vuokratuista tiloista kootaan yhteiseen tietojärjestelmään. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaattikiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksia rahoitetaan keskitetysti. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. <br />
<br />
:Ministeriöiden toiminnat Helsingissä pyritään sijoittamaan lähekkäin, tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja valtioneuvostokampuksen suunnittelua viedään eteenpäin ministeriöiden ja Senaattikiinteistöjen yhteistyönä. <br />
<br />
:Kaikissa tilojen korjaus-ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. <br />
<br />
:Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office tai vastaavia ympäristösertifikaatteja.</big> <br />
<br />
=== 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen === <br />
<br />
Suurena työnantajana valtio kehittää ja hyödyntää henkilöstöhallinnon yhteisiä käytännön <br />
toimintatapoja ja välineitä. Kehitettävänä oleva valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
yhteinen tietojärjestelmä (Kieku) vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, mutta <br />
ennen sen käynnistymistä voidaan toimia seuraavasti: <br />
<br />
<big>:Valtiovarainministeriö luo avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta sanomalehdissä valtion uuden yhteisen toimintamallin 30.4.2010 mennessä. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt, virastot ja laitokset siirtyvät samalla käyttämään lähinnä lyhennettyjä ilmoituksia. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan mahdollisuuksien mukaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee verkkopalkan käyttöönoton loppuun viemistä.</big> <br />
<br />
HAUS kehittämiskeskus Oy muuttui 1.1.2010 lukien valtion sidosryhmäyksiköksi, <br />
joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUS Oy:n uusi asema osana <br />
valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön <br />
ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. HAUS <br />
Oy:n koulutus-ja kehittämispalvelujen laatua ja tehokkuutta verrataan edelleen vastaavien <br />
markkinakouluttajien koulutuksen laatu-ja kustannustasoon. Virastoilla säilyy <br />
edelleen mahdollisuus hankkia osaamisen kehittämispalveluita myös muualta. <br />
<br />
<big>:Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.</big><br />
<br />
== 3 Muu yhteinen valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen <br />
kehittäminen == <br />
<br />
=== 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen === <br />
<br />
Virkatyöhön liittyvän vuorovaikutuksen lisääntyminen on näkynyt matkustustarpeiden <br />
lisääntymisenä ja matkakustannusten jatkuvana kasvuna. Valtiovarainministeriö <br />
on käynnistänyt vuonna 2008 matkustusstrategian toimeenpanon yhteistyössä Valtiokonttorin <br />
kanssa. Tavoitteena on alentaa valtion matkustusmääriä, ja matkustuksesta <br />
aiheutuvia kustannuksia vuoden 2005 tasolle (vähennys vuoden 2008 tasosta n. <br />
16 milj. euroa, 8 %) vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi sähköinen asiointi ja <br />
demokratia -ohjelman (SADe) yhtenä linjauksena on videoneuvotteluyhteyksien ja <br />
etäpalvelujen käytön edistäminen kotimaan matkustuksen korvaajana. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen on mahdollista vaikuttaa edullisen matkustusvälineen <br />
valinnalla, delegaatiokokoja tarkastelemalla sekä puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä <br />
laajemmin hyödyntämällä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee kehittää <br />
omia matkustuskäytäntöjään ja -kulttuuriaan sekä organisoida matkahallintoaan siten, <br />
että matkustuskustannusten alentamistavoitteet saavutetaan ja niiden saavuttamista <br />
seurataan. <br />
<br />
Virkamatkoilla hyödynnetään edullisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksissä suositaan paikallisia <br />
ilmaisia tai maksullisia langattomia verkkoja. Kukin organisaatio huolehtii siitä, <br />
että heidän käyttämänsä tietoturvaratkaisut mahdollistavat tämän. Valtiovarainministeriö <br />
vastaa yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa siitä, että toimintatapa on <br />
mahdollinen tulevissa yhteisissä palveluissa. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus-ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä. <br />
<br />
:Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 -6/2010 elokuussa valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat hallinnonaloittain vuoden 2010 aikana puhelin-ja videoneuvottelulaitteistojen käytön ja tarpeen sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä keskeisten hallinnon yhteistyökumppaniensa kanssa. Etäyhteyksissä hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Hansel Oy yhdessä valtiovarainministeriön kanssa vastaa tarvittavista laite-ja datainfran puitesopimuksiin liittyvistä järjestelyistä.</big> <br />
<br />
=== 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt === <br />
<br />
Tietojärjestelmän hankintakustannus on noin 20 -30 % sen koko elinkaaren kustannuksista. <br />
Hankkeiden kustannuslaskelmat tulee laatia huolella, säästöt tulee arvioida <br />
realistisesti ja käyttöönotosta sekä sen vaatimista muutoksista tulee huolehtia. Erityistä <br />
huomiota on kiinnitettävä hallinnollisen taakan muutoksiin. Yhteentoimivuuden <br />
vaatimukset korostuvat ja organisaatioiden välinen tiedonsiirto lisääntyy, mikä <br />
edellyttää yhteisiä arkkitehtuureja eli yhteisiä menettelyjä ja standardeja. Ennen uuden <br />
hankkeen käynnistämistä selvitetään olemassa olevat ratkaisut. Käytöntuen kustannuksia <br />
voidaan alentaa rakentamalla helppokäyttöisiä järjestelmiä ja vähentämällä <br />
käyttäjätunnuksien määrää kertakirjautumisella. Kevään 2010 aikana SADeohjelmassa <br />
valmistellaan lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja konserniohjauksen <br />
tiivistämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. <br />
<br />
Säästöjen aikaansaaminen edellyttää yleensä muutoksia myös prosesseihin ja toimintatapoihin. <br />
Prosessien yhtenäistäminen, yhtenäinen arkkitehtuuri, helppokäyttöiset <br />
järjestelmät ja yhteiset rajapinnat tuovat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä sekä <br />
hankkeissa että toiminnassa. Esimerkiksi julkaisujärjestelmien yhtenäistämisen kautta <br />
säästö yhdelle virastolle olisi 100 000 -200 00 euroa elinkaarikustannuksista, mutta <br />
huomattavasti merkittävämmät säästöt on saavutettavissa toimintatapojen muutosten <br />
kautta. <br />
<br />
Tietojärjestelmien kautta saatavia kustannussäästöjä toteutetaan seuraavin toimenpitein: <br />
<br />
1. Valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. <br />
Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa <br />
hallinnonalansa arkkitehtuureja. <br />
<br />
2. Virastojen tulisi pyrkiä yhteen puhelinliittymään henkilöä kohden. Suositeltava <br />
henkilökohtainen puhelin on matkapuhelin. Yhteiskäytössä kuten asiakaspalvelupisteissä <br />
voidaan käyttää muita puhelimia. <br />
<br />
3. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria <br />
ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. <br />
<br />
4. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien <br />
mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on <br />
VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). <br />
<br />
5. Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset <br />
omaan verkkoonsa. <br />
<br />
6. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä <br />
valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation <br />
on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
7. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan <br />
osalta. <br />
<br />
8. Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi <br />
yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen <br />
taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin <br />
tekemisestä omissa hankkeissaan. <br />
<br />
9. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut <br />
sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen. <br />
<br />
:<big>Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista syistä. </big> <br />
<br />
<br />
=== 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen === <br />
<br />
Hallinnonalojen painatuspalvelujen kustannukset olivat ilman yliopistoja vuonna <br />
2008 n. 24 milj. euroa. Julkaisukustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella kilpailuttamisella <br />
ja siirtämällä paperijulkaisut kokonaan verkkojulkaisuiksi. <br />
<br />
Julkaisujärjestelmiin sisällytetty sähköisten julkaisujen tilauspalvelu vähentää jakeluita <br />
ja helpottaa jakelulistojen ylläpitoa. Kun ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat <br />
valtionhallinnon yhteisen verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuurin sekä asianhallin-<br />
ta-ja asiointijärjestelmät käyttöön sitä mukaa kun niitä on tarjolla, vähenee julkaisujen <br />
painattamisen ja tulostamisen tarve ja kustannukset edelleen tulevina vuosina. <br />
<br />
Toimintatapojen muutoksilla ja yhteishankinnan puitesopimusten laajalla käytöllä <br />
voidaan vähentää ministeriöiden, virastojen ja laitosten painatuskustannuksia 15 -20 <br />
% eli n. 1,5 -2 milj. euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa. Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden <br />
:ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. <br />
<br />
:Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. <br />
<br />
:Ministeriöt käyttävät valtioneuvoston hankerekisteriä (HARE) täysipainoisesti.</big> <br />
<br />
<br />
== 4 Periaatepäätöksen seuranta == <br />
<br />
Periaatepäätöksen toteuttamista valmistellaan Valtiovarainministeriössä ja sitä seurataan <br />
osana valtion tilinpäätöskertomuksen v. 2010 ja v. 2011 liittyvää raportointia.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_valtion_pysyvien_toimintamenos%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen_aikaansaamisesta&diff=27729Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta2014-12-01T11:49:23Z<p>Vaula: /* Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen */</p>
<hr />
<div>VALTIOVARAINMINISTERIÖ Liite 1 <br />
<br />
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VALTION PYSYVIEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
JA MUIDEN VUODEN 2010 ERILLISTEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
AIKAANSAAMISESTA 4.2.2010<br />
<br />
Valtio on viime vuosina kehittänyt yhteisiä tuki-ja palvelutoimintoja sekä investoinut <br />
niiden kehittämiseksi laajoihin tietojärjestelmiin. Kehittämistyö on monilta osin <br />
vielä kesken tai valmisteluvaiheessa. <br />
<br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, mikä on <br />
näkynyt toiminnan tehostumisena ja valtiotasolla saavutettuina säästöinä. Kokonaisvaltainen <br />
käyttöönotto on vielä kesken, mihin on osaltaan vaikuttanut toimivallan hajanaisuus. <br />
Tehtyjä kehittämisinvestointeja täysimääräisesti hyödyntämällä virastojen <br />
ja laitosten toiminta on kehitettävissä edelleen siten, että toimintamenoihin saadaan <br />
pysyviä säästöjä. Toiminnan uudistuksilla on mahdollista myös parantaa kansalaisille <br />
tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen ja prosessien kehittämisen tulee <br />
johtaa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. <br />
<br />
<br />
Valtion suurin vuotuinen kulutusmenojen alue on ollut työvoimakustannukset (49 % <br />
v. 2008 eli n. 5,8 miljardia euroa). Työvoimakustannuksista palkkojen osuus on ollut <br />
n. 4,7 miljardia euroa ja muiden välillisten työvoimakustannusten osuus n. 100 milj. <br />
euroa. Eläkkeet ovat olleet n. 3,4 miljardia euroa ja muut kulutusmenot n. 1,3 miljardia <br />
euroa. Valtionhallinnon tavara-ja palveluhankinnat ovat vuodessa n. 3,0 miljardia <br />
euroa ja toimitilavuokrat n. 0,9 miljardia euroa. <br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen <br />
ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia <br />
talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. <br />
Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä <br />
ja -käytäntöjä, viestintä-ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus-<br />
ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa <br />
vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta <br />
tulee myös seurata. <br />
<br />
Tässä periaatepäätöksessä linjataan joitakin yhteisten palveluiden tuottamiseen liittyviä <br />
periaatteita ja toimintatapoja sekä annetaan virastoille ja laitoksille keinoja selvitä <br />
valtion kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hallinnon ja palveluiden digitalisoinnin <br />
konserniohjauksen periaatteiden osalta on valtiovarainministeriössä käynnissä <br />
erillinen valmistelutyö, josta linjauksia on odotettavissa kevään aikana. <br />
<br />
Tämän periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttamisella mahdollistetaan valtionhallinnossa <br />
30 milj. euron pysyvät toimintamenosäästöt vuodelle 2010. Periaatepäätöksen <br />
pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet mahdollistavat lisäksi kymmenien <br />
miljoonien eurojen vuotuiset lisäsäästöt vuosina 2011 -2014. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee omassa toiminnassaan sekä virastojen ja laitosten tulosohjauksessa panna toimeen tämän periaatepäätöksen linjaukset.<br />
<br />
<br />
Edellä todetuista yleisistä lähtökohdista valtioneuvosto on tänään, asian oltua valtioneuvoston <br />
raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, päättänyt tehdä seuraavan pysyvien <br />
toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi koskevan periaatepäätöksen. <br />
<br />
== Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen == <br />
<br />
Valtiolla on useita koko valtionhallinnolle konsernipalveluja tarjoavia ja kehittäviä <br />
yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävänä on mm. saada aikaan tuottavuushyötyjä ja <br />
säästöjä valtionhallinnossa sekä kehittää toimialueensa toimintaprosesseja ja palvelutuotantoa <br />
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. <br />
<br />
Valtionhallinnolle konsernipalveluja tuottavat organisaatiot: <br />
<br />
Organisaatio Palvelurooli hallinnossa Tehostamisalue <br />
hallinnossa <br />
Alueen arvioitu <br />
kokonaissäästöpotentiaali <br />
(%) <br />
Palvelun <br />
hinnoitteluperiaate* <br />
Hansel Oy Valtion keskitetyt hankinnat ja <br />
puitesopimuskilpailutukset, <br />
hankintaosaaminen, sopimushallinta <br />
ja konsernipalveluorganisaatioiden <br />
kanssa tehtävä <br />
hankintayhteistyö <br />
Valtion hankintatoimi <br />
15 -20 % 2 <br />
HAUS kehittämiskeskus <br />
Oy <br />
Hallinnon koulutuspalvelut ja <br />
hallinnon kehittäminen <br />
Valtion henkilöstöhallinto <br />
15 % 1 <br />
Senaattikiinteistöt <br />
Valtion kiinteistöjen keskitetty <br />
omistaminen, toimitilojen tarjoaminen, <br />
toimitilapalvelut ja <br />
kiinteistöjen omistajatehtävät <br />
Valtion tilahallinto <br />
15 % 1 <br />
Valtiokonttori Valtion rahoitushuolto, velanhoito, <br />
antolainojen ja korkotukien <br />
hoito, takausten hoito, <br />
maksuvapautusasiat, eläkkeiden <br />
hoito ja maksatukset, valtiolle <br />
tulevat perinnöt, erilaiset <br />
vahingonkorvaukset, työkyvyn <br />
ylläpito, keskuskirjanpito ja <br />
muu konsernin tietotuotanto, <br />
maksuliike ja muu talous-ja <br />
henkilöstöhallinnon prosessien <br />
ohjaus <br />
Valtion IT-palvelukeskus <br />
(VIP): valtion yhteiset IT-<br />
palvelut ja järjestelmät, toimittajahallinta <br />
Valtion henkilöstöpalvelut yksikkö: <br />
henkilöstömuutoksen <br />
ja -suunnittelun tuki hallinnossa <br />
Konsernipalvelut, <br />
hallinnon prosessit <br />
ja yhteiset IT-<br />
järjestelmät, valtion <br />
tietohallinto, <br />
valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallinto <br />
15 -20 % 2, 3 <br />
Palkeet Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
palvelukeskuspalvelut <br />
Valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallintopalvelut <br />
15 -20 % 2 <br />
* Periaatteita on selostettu tarkemmin myöhemmin tässä päätöksessä <br />
<br />
Yleisenä tavoitteena on, että vertailukelpoisella laatu-ja tuotetasolla valtion sisäiset <br />
palvelukeskukset, osakeyhtiöt ja liikelaitokset tuottavat palveluja edullisemmin kuin <br />
vastaavat markkinatoimijat. Lisäksi tavoitteena on, että virastojen ja laitosten tarve <br />
resursoida näihin palveluihin ja toimintoihin vähenee tavoitellusti ja palvelujen tasalaatuisuus <br />
koko ketjun osalta varmistuu. Prosessien tehokkuudessa arviointitaso on <br />
koko valtionhallinto. <br />
<br />
<br />
:Valtiovarainministeriön vastuulla on, että valtion konsernipalveluiden tuottajien kustannustehokkuutta kehitetään siten, että yhteiset palvelut takaavat valtiokonsernille selkeän tuottavuuden nousun ja kustannussäästöt. Valtiovarainministeriö seuraa palvelujen kustannuksien ja laatutason kehitystä sekä vertaa niitä mahdollisuuksien mukaan vastaaviin markkinoilta ostettuihin palveluihin. <br />
<br />
:Ministeriön vastuulla on huolehtia uudistusten toteuttamiseen tähtäävien prosessien ja muutosten toimeenpano hallinnonalallaan.<br />
<br />
<br />
Valtion yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminta on järjestetty tai sitä ollaan <br />
järjestämässä asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Palvelujen maksullisuus on tärkeää <br />
valtion sisäisessä toiminnassa silloin kun maksuilla on tarve ohjata palvelujen kysyntää, <br />
kuten toimitilojen ja virastolle varattavien tietojärjestelmien käyttölisenssien <br />
määrää jne. Maksullisuus palvelee myös kustannusten oikeaa aiheuttamisperiaatteen <br />
mukaista kohdistamista. <br />
<br />
Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön <br />
luonne. Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista <br />
toimintaympäristöä ja hinnoitteluperiaatetta: <br />
<br />
1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä <br />
markkinoita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut <br />
ovat markkinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä <br />
palvelu hankitaan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti <br />
liiketaloudellisin periaattein. <br />
<br />
2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai <br />
olosuhteissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja <br />
laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen <br />
tai tietojärjestelmäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan <br />
palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa <br />
omakustannusperiaatteen mukaisesti. <br />
<br />
3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei <br />
voi vaikuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä <br />
palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion <br />
velanhoito, rahoitushuolto ja keskuskirjanpito. <br />
<br />
4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää <br />
valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen <br />
maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi. <br />
<br />
:<big>Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu-ja muiden vaatimusten mukaisesti. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö organisoi konsernipalveluita tuottavien palveluntuottajien hinnoittelun ja laadun seurannan.</big> <br />
<br />
Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon <br />
palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen <br />
ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Edellä mainittuja periaatteita <br />
noudatetaan myös tällaisten palvelutuottajien kohdalla.<br />
<br />
== 2 Konsernipalveluiden käytön voimakas lisääminen koko valtionhallinnossa == <br />
<br />
=== 2.1 Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen === <br />
<br />
==== 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen ==== <br />
<br />
Valtion hankintatoimea uudistettiin 2000-luvun alkupuolella. Tavara-ja palveluhankinnoissa <br />
hankintojen kilpailuttamista keskitettiin valtion yhteishankintayksikkönä <br />
toimivalle Hansel Oy:lle. Yhteishankintojen volyymi on kasvanut viime vuosina <br />
voimakkaasti, minkä seurauksena on saavutettu merkittäviä säästöjä hankintaprosessin <br />
kustannuksissa ja hankintojen hintatasossa. Palveluiden käytön lisääntyessä yhteishankintayksikön <br />
omakustannushinnoitteluun perustuvaa palvelumaksua on laskettu. <br />
<br />
<br />
Valtion hankinnoista runsas 1 miljardi euroa on luonteeltaan yhteishankintaan soveltuvia. <br />
Hansel Oy:n puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat ovat vuonna 2009 arviolta <br />
530 milj. euroa, joten yhteishankintaan soveltuvasta potentiaalista on saavutettu <br />
runsas puolet. Keskitetyn hankintamallin käyttö tuo tutkimusten mukaan säästöjä <br />
noin 15 -20 % hankintakustannuksista hajautettuun malliin verrattuna. Yhteishankintoja <br />
lisäämällä noin miljardiin euroon voidaan jo saavutetun arviolta noin 110 <br />
milj. euron vuotuisen säästön lisäksi mahdollistaa ministeriöille, virastoille ja laitoksille <br />
lisäsäästöjä vielä yhteensä 70 -100 milj. euroa vuosittain. <br />
<br />
:<big>Yhteishankintojen tavoitetasoksi vuodelle 2010 asetetaan 600 milj. euroa, mikä mahdollistaa 20 milj. euron lisäsäästöt valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 milj. euroa ja 710 milj. euroa vuodelle 2012. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus-ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. <br />
<br />
:Hansel Oy selvittää 30.6.2010 mennessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa keskitettyjen puitejärjestelyiden uusia kohdealueita ja säästömahdollisuuksia sekä raportoi havainnot valtiovarainministeriölle. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö ohjaa hankintoja vuoden 2010 aikana tarvittaessa keskitetysti kilpailutettujen puitesopimusten kautta toteutettavaksi talousarviolain 22 a §:n antamin toimivaltuuksin.</big><br />
<br />
<br />
2.1.2 Valtion hankintatoimen kehittäminen ja tehostaminen <br />
<br />
Valtion hankintastrategia uudistettiin vuonna 2009. Hankintastrategian toimeenpanoohjelma <br />
sisältää useita kehittämistoimenpiteitä ministeriöiden, virastojen ja laitosten <br />
hankintatoimen johtamisen sekä hankinnan suunnittelun, toteutuksen ja tilaamisen <br />
tehostamiseksi. Osaava ja yhteistyökykyinen hankintatoimi mahdollistaa säästöjen <br />
toteutusta myös niissä hankinnoissa, joita toteutetaan yhteishankintojen ulkopuolella. <br />
Hyvin johdettu ja organisoitu, toimintaan integroitu ja selkeästi vastuutettu hankintatoimi <br />
ei välttämättä edellytä lisäresursseja, mutta parantaa mm. hankintojen hallinnointia, <br />
oikea-aikaista toteuttamista, toimittajaohjausta ja lopputuloksen laatua hankintayksiköissä. <br />
Yhteishankintasopimusten kanssa päällekkäisiä sopimuksia karsimalla <br />
helpotetaan mm. sähköiseen tilaustenhallintaan siirtymistä valtionhallinnossa. <br />
<br />
Valtion konsernipalveluiden tuottajien toimintatapoja voidaan kehittää siten, että ne <br />
toimivat hankinnoissa osaamisalueensa palveluiden kokoajina (palveluintegraattoreina). <br />
Palveluintegraattorit suunnittelevat ja ohjaavat hankittavien palveluiden kehittämistä <br />
integrointialueellaan ja toimivat hankinnassa tiiviissä yhteistyössä Hansel <br />
Oy:n kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi palveluiden kokoamisessa käytetään <br />
keskitetysti kilpailutettuja puitejärjestelyjä, kun se on mahdollista. <br />
<br />
<big>:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010 aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriön johdolla konsernipalveluiden tuottajat organisoidaan toimimaan hankinnoissa osaamisalueensa palveluintegraattoreina vuoden 2010 aikana.</big> <br />
<br />
Valtiokonttorin 26.10.2009 antaman ohjeen mukaisesti valtiolla tulee siirtyä täysin <br />
sähköiseen ostolaskujen välitykseen ja vastaanottoon 1.1.2010 alkaen. Myös myyntilaskujen <br />
sähköistämistä tulee lisätä nykyisestä tasosta. Verkkolaskun käyttöön siirtymisellä <br />
saavutetaan vajaan miljoonan euron säästöt vuonna 2010. <br />
<br />
* <big>Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa toimenpiteet, <br />
* joilla ne vaativat tavara-ja palvelutoimittajiaan toimittamaan <br />
* 1.1.2010 alkaen vain sähköisessä muodossa olevia laskuja (verkkolasku) <br />
* ja ohjaavat kaikki ostolaskut välityspalveluiden kautta tuleviksi.</big> <br />
<br />
<br />
Valtion tilaustenhallinta sähköistetään. Tilaustenhallintajärjestelmä Tilha on tarkoitus <br />
ottaa käyttöön Valtiokonttorin valtiovarainministeriölle ehdottaman käyttöönottosuunnitelman <br />
pohjalta vuosina 2010 -2011. Lisäksi puolustushallinnossa on otettu <br />
käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään pohjautuva tilaustenhallintajärjestelmä. <br />
Tavoitteena on, että sähköinen tilaustenhallinta kattaa kaikki valtion virastot ja laitokset <br />
vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että hankintayksiköt <br />
tekevät kaikki tavarahankintansa ja yli puolet palveluhankinnoistaan käyttöönottamansa <br />
sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän kautta vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
Sähköisen tilaustenhallinnan käyttöönotto ja laskujen automaattinen täsmäyttäminen <br />
edellyttävät, että virastot ja laitokset uudistavat ja ottavat käyttöön tilaustenhallinnassaan <br />
järjestelmän tilausprosessia tukevan toimintamallin. Hansel Oy ja valtion hankintayksiköt <br />
ryhtyvät osaltaan toimenpiteisiin, että valtionhallinnon sopimustoimittajat <br />
mahdollistavat tuotteidensa tilaamisen tilaustenhallintajärjestelmästä vuoden 2011 <br />
loppuun mennessä. Sähköiseen toimintaprosessiin siirtymisellä saavutaan hallinnossa <br />
usean miljoonan euron vuotuiset säästöt. <br />
<br />
<big>:Valtiokonttori valmistelee 30.4.2010 mennessä suunnitelman sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden kanssa. <br />
<br />
:Ministeriöt huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten, että sähköinen tilausten hallintajärjestelmä on käytössä vuoden 2011 loppuun mennessä.</big><br />
<br />
=== 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen === <br />
<br />
Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe avaa mahdollisuuksia ja asettaa <br />
haasteita tilankäytön tehostamiselle jo lyhyellä aikavälillä. Uudistusten toimeenpanovaiheessa <br />
tehtävistä tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia <br />
voidaan jatkossa sopeuttaa henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan <br />
voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin. <br />
<br />
Valtion toimitilastrategiassa on linjattu keinoja tilaratkaisujen tehostamiseksi. Tilatehokkuutta <br />
voidaan nostaa, kun toimistotyyppisen tilankäytön tehokkuutta lisätään <br />
nykyisestä n. 30 -35 m2/htv tasosta 25 m2/htv tasolle (n. 15 %:n tilatehokkuuden parantuminen). <br />
Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa joustavampia ja avoimempia <br />
tilankäyttöratkaisuja. Vältetään virastojen ja laitosten sijoittumista kalleimmille <br />
alueille, ja vain ministeriöt sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan valtioneuvoston <br />
yhteydenpitotarpeen ja kulttuurirakennusten käytössä pysymisen perusteella. Tilojen <br />
joustavuutta muutoksissa voidaan lisätä hyödyntämällä ministeriöissä, virastoissa <br />
ja laitoksissa aktiivisesti vuokrasopimusten voimassaoloaikana tapahtuneet tilankäytön <br />
muutokset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen toimitilapalvelujen ja asiantuntijoiden <br />
kanssa. <br />
<br />
Valtion tilavuokrakulut ovat n. 600 milj. euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöiltä vuokratun <br />
toimistotilan määrä on n. 2 milj. m2 ja erityistilan n. 4,6 milj. m2 (v. 2010 arvio). <br />
Tilankäytön tehostaminen mahdollistaa merkittäviä säästömahdollisuuksia. <br />
Vuokrasopimukset ovat yleensä pitkiä, joten säästöjen realisoituminen edellyttää tilankäytön <br />
ennakointia. <br />
<br />
Valtion henkilöstön vähetessä ja toimitilakonseptien kehittyessä on mahdollista toteuttaa <br />
n. 15 %:n toimitilankäytön supistaminen ilman laajempia muutostoimia. Noin <br />
5 m2/hlö parannus koko hallinnon toimitilatehokkuudessa johtaisi vuoden 2010 henkilöstömäärällä <br />
n. 425 000 m2:n tilatarpeen vähennykseen ja nykyhintatasolla 16 32 <br />
milj. euron vuosittaiseen laskennalliseen säästöön valtionhallinnossa. Pitkällä aikavälillä <br />
toimitilastrategiassa tavoiteltu kokonaistilatehokkuuden parantaminen mahdollistaa <br />
edelleen lisäsäästöjä. <br />
<br />
Valtiolla on tarve lisätä aktiivista tilojen hallintaa. Tämän toteuttamiseksi ministeriöiden, <br />
virastojen ja laitosten tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen käyttöä organisaatioiden <br />
muutosprosessien toimitila-asiantuntijana. Erityisesti suurilla paikkakunnilla on <br />
valtion omia tiloja hyödyntäen mahdollista löytää tehokkaampia tilaratkaisuja myös <br />
vuokrasopimuskauden kestäessä, kun virastojen tarpeet ovat Senaatti-kiinteistöjen <br />
tiedossa. Valtion tilankäytön tehostamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi <br />
tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella <br />
tavalla. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitilaasiantuntijana. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehostamiseksi toimitilatiedot valtion omistamista kiinteistöistä ja muilta omistajilta vuokratuista tiloista kootaan yhteiseen tietojärjestelmään. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaattikiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksia rahoitetaan keskitetysti. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. <br />
<br />
:Ministeriöiden toiminnat Helsingissä pyritään sijoittamaan lähekkäin, tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja valtioneuvostokampuksen suunnittelua viedään eteenpäin ministeriöiden ja Senaattikiinteistöjen yhteistyönä. <br />
<br />
:Kaikissa tilojen korjaus-ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. <br />
<br />
:Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office tai vastaavia ympäristösertifikaatteja.</big> <br />
<br />
=== 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen === <br />
<br />
Suurena työnantajana valtio kehittää ja hyödyntää henkilöstöhallinnon yhteisiä käytännön <br />
toimintatapoja ja välineitä. Kehitettävänä oleva valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
yhteinen tietojärjestelmä (Kieku) vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, mutta <br />
ennen sen käynnistymistä voidaan toimia seuraavasti: <br />
<br />
<big>:Valtiovarainministeriö luo avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta sanomalehdissä valtion uuden yhteisen toimintamallin 30.4.2010 mennessä. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt, virastot ja laitokset siirtyvät samalla käyttämään lähinnä lyhennettyjä ilmoituksia. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan mahdollisuuksien mukaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee verkkopalkan käyttöönoton loppuun viemistä.</big> <br />
<br />
HAUS kehittämiskeskus Oy muuttui 1.1.2010 lukien valtion sidosryhmäyksiköksi, <br />
joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUS Oy:n uusi asema osana <br />
valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön <br />
ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. HAUS <br />
Oy:n koulutus-ja kehittämispalvelujen laatua ja tehokkuutta verrataan edelleen vastaavien <br />
markkinakouluttajien koulutuksen laatu-ja kustannustasoon. Virastoilla säilyy <br />
edelleen mahdollisuus hankkia osaamisen kehittämispalveluita myös muualta. <br />
<br />
<big>:Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.</big><br />
<br />
== 3 Muu yhteinen valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen <br />
kehittäminen == <br />
<br />
=== 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen === <br />
<br />
Virkatyöhön liittyvän vuorovaikutuksen lisääntyminen on näkynyt matkustustarpeiden <br />
lisääntymisenä ja matkakustannusten jatkuvana kasvuna. Valtiovarainministeriö <br />
on käynnistänyt vuonna 2008 matkustusstrategian toimeenpanon yhteistyössä Valtiokonttorin <br />
kanssa. Tavoitteena on alentaa valtion matkustusmääriä, ja matkustuksesta <br />
aiheutuvia kustannuksia vuoden 2005 tasolle (vähennys vuoden 2008 tasosta n. <br />
16 milj. euroa, 8 %) vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi sähköinen asiointi ja <br />
demokratia -ohjelman (SADe) yhtenä linjauksena on videoneuvotteluyhteyksien ja <br />
etäpalvelujen käytön edistäminen kotimaan matkustuksen korvaajana. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen on mahdollista vaikuttaa edullisen matkustusvälineen <br />
valinnalla, delegaatiokokoja tarkastelemalla sekä puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä <br />
laajemmin hyödyntämällä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee kehittää <br />
omia matkustuskäytäntöjään ja -kulttuuriaan sekä organisoida matkahallintoaan siten, <br />
että matkustuskustannusten alentamistavoitteet saavutetaan ja niiden saavuttamista <br />
seurataan. <br />
<br />
Virkamatkoilla hyödynnetään edullisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksissä suositaan paikallisia <br />
ilmaisia tai maksullisia langattomia verkkoja. Kukin organisaatio huolehtii siitä, <br />
että heidän käyttämänsä tietoturvaratkaisut mahdollistavat tämän. Valtiovarainministeriö <br />
vastaa yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa siitä, että toimintatapa on <br />
mahdollinen tulevissa yhteisissä palveluissa. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus-ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä. <br />
<br />
:Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 -6/2010 elokuussa valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat hallinnonaloittain vuoden 2010 aikana puhelin-ja videoneuvottelulaitteistojen käytön ja tarpeen sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä keskeisten hallinnon yhteistyökumppaniensa kanssa. Etäyhteyksissä hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Hansel Oy yhdessä valtiovarainministeriön kanssa vastaa tarvittavista laite-ja datainfran puitesopimuksiin liittyvistä järjestelyistä.</big> <br />
<br />
=== 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt === <br />
<br />
Tietojärjestelmän hankintakustannus on noin 20 -30 % sen koko elinkaaren kustannuksista. <br />
Hankkeiden kustannuslaskelmat tulee laatia huolella, säästöt tulee arvioida <br />
realistisesti ja käyttöönotosta sekä sen vaatimista muutoksista tulee huolehtia. Erityistä <br />
huomiota on kiinnitettävä hallinnollisen taakan muutoksiin. Yhteentoimivuuden <br />
vaatimukset korostuvat ja organisaatioiden välinen tiedonsiirto lisääntyy, mikä <br />
edellyttää yhteisiä arkkitehtuureja eli yhteisiä menettelyjä ja standardeja. Ennen uuden <br />
hankkeen käynnistämistä selvitetään olemassa olevat ratkaisut. Käytöntuen kustannuksia <br />
voidaan alentaa rakentamalla helppokäyttöisiä järjestelmiä ja vähentämällä <br />
käyttäjätunnuksien määrää kertakirjautumisella. Kevään 2010 aikana SADeohjelmassa <br />
valmistellaan lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja konserniohjauksen <br />
tiivistämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. <br />
<br />
Säästöjen aikaansaaminen edellyttää yleensä muutoksia myös prosesseihin ja toimintatapoihin. <br />
Prosessien yhtenäistäminen, yhtenäinen arkkitehtuuri, helppokäyttöiset <br />
järjestelmät ja yhteiset rajapinnat tuovat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä sekä <br />
hankkeissa että toiminnassa. Esimerkiksi julkaisujärjestelmien yhtenäistämisen kautta <br />
säästö yhdelle virastolle olisi 100 000 -200 00 euroa elinkaarikustannuksista, mutta <br />
huomattavasti merkittävämmät säästöt on saavutettavissa toimintatapojen muutosten <br />
kautta. <br />
<br />
Tietojärjestelmien kautta saatavia kustannussäästöjä toteutetaan seuraavin toimenpitein: <br />
<br />
1. Valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. <br />
Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa <br />
hallinnonalansa arkkitehtuureja. <br />
<br />
2. Virastojen tulisi pyrkiä yhteen puhelinliittymään henkilöä kohden. Suositeltava <br />
henkilökohtainen puhelin on matkapuhelin. Yhteiskäytössä kuten asiakaspalvelupisteissä <br />
voidaan käyttää muita puhelimia. <br />
<br />
3. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria <br />
ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. <br />
<br />
4. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien <br />
mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on <br />
VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). <br />
<br />
5. Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset <br />
omaan verkkoonsa. <br />
<br />
6. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä <br />
valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation <br />
on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
7. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan <br />
osalta. <br />
<br />
8. Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi <br />
yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen <br />
taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin <br />
tekemisestä omissa hankkeissaan. <br />
<br />
9. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut <br />
sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen. <br />
<br />
:<big>Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista syistä. </big> <br />
<br />
<br />
=== 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen === <br />
<br />
Hallinnonalojen painatuspalvelujen kustannukset olivat ilman yliopistoja vuonna <br />
2008 n. 24 milj. euroa. Julkaisukustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella kilpailuttamisella <br />
ja siirtämällä paperijulkaisut kokonaan verkkojulkaisuiksi. <br />
<br />
Julkaisujärjestelmiin sisällytetty sähköisten julkaisujen tilauspalvelu vähentää jakeluita <br />
ja helpottaa jakelulistojen ylläpitoa. Kun ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat <br />
valtionhallinnon yhteisen verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuurin sekä asianhallin-<br />
ta-ja asiointijärjestelmät käyttöön sitä mukaa kun niitä on tarjolla, vähenee julkaisujen <br />
painattamisen ja tulostamisen tarve ja kustannukset edelleen tulevina vuosina. <br />
<br />
Toimintatapojen muutoksilla ja yhteishankinnan puitesopimusten laajalla käytöllä <br />
voidaan vähentää ministeriöiden, virastojen ja laitosten painatuskustannuksia 15 -20 <br />
% eli n. 1,5 -2 milj. euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa. Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden <br />
:ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. <br />
<br />
:Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. <br />
<br />
:Ministeriöt käyttävät valtioneuvoston hankerekisteriä (HARE) täysipainoisesti.</big> <br />
<br />
<br />
== 4 Periaatepäätöksen seuranta == <br />
<br />
Periaatepäätöksen toteuttamista valmistellaan Valtiovarainministeriössä ja sitä seurataan <br />
osana valtion tilinpäätöskertomuksen v. 2010 ja v. 2011 liittyvää raportointia.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_valtion_pysyvien_toimintamenos%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen_aikaansaamisesta&diff=27728Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta2014-12-01T11:48:45Z<p>Vaula: </p>
<hr />
<div>VALTIOVARAINMINISTERIÖ Liite 1 <br />
<br />
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VALTION PYSYVIEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
JA MUIDEN VUODEN 2010 ERILLISTEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN <br />
AIKAANSAAMISESTA 4.2.2010<br />
<br />
Valtio on viime vuosina kehittänyt yhteisiä tuki-ja palvelutoimintoja sekä investoinut <br />
niiden kehittämiseksi laajoihin tietojärjestelmiin. Kehittämistyö on monilta osin <br />
vielä kesken tai valmisteluvaiheessa. <br />
<br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, mikä on <br />
näkynyt toiminnan tehostumisena ja valtiotasolla saavutettuina säästöinä. Kokonaisvaltainen <br />
käyttöönotto on vielä kesken, mihin on osaltaan vaikuttanut toimivallan hajanaisuus. <br />
Tehtyjä kehittämisinvestointeja täysimääräisesti hyödyntämällä virastojen <br />
ja laitosten toiminta on kehitettävissä edelleen siten, että toimintamenoihin saadaan <br />
pysyviä säästöjä. Toiminnan uudistuksilla on mahdollista myös parantaa kansalaisille <br />
tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen ja prosessien kehittämisen tulee <br />
johtaa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. <br />
<br />
<br />
Valtion suurin vuotuinen kulutusmenojen alue on ollut työvoimakustannukset (49 % <br />
v. 2008 eli n. 5,8 miljardia euroa). Työvoimakustannuksista palkkojen osuus on ollut <br />
n. 4,7 miljardia euroa ja muiden välillisten työvoimakustannusten osuus n. 100 milj. <br />
euroa. Eläkkeet ovat olleet n. 3,4 miljardia euroa ja muut kulutusmenot n. 1,3 miljardia <br />
euroa. Valtionhallinnon tavara-ja palveluhankinnat ovat vuodessa n. 3,0 miljardia <br />
euroa ja toimitilavuokrat n. 0,9 miljardia euroa. <br />
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen <br />
ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia <br />
talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. <br />
Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä <br />
ja -käytäntöjä, viestintä-ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus-<br />
ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa <br />
vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta <br />
tulee myös seurata. <br />
<br />
Tässä periaatepäätöksessä linjataan joitakin yhteisten palveluiden tuottamiseen liittyviä <br />
periaatteita ja toimintatapoja sekä annetaan virastoille ja laitoksille keinoja selvitä <br />
valtion kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hallinnon ja palveluiden digitalisoinnin <br />
konserniohjauksen periaatteiden osalta on valtiovarainministeriössä käynnissä <br />
erillinen valmistelutyö, josta linjauksia on odotettavissa kevään aikana. <br />
<br />
Tämän periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttamisella mahdollistetaan valtionhallinnossa <br />
30 milj. euron pysyvät toimintamenosäästöt vuodelle 2010. Periaatepäätöksen <br />
pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet mahdollistavat lisäksi kymmenien <br />
miljoonien eurojen vuotuiset lisäsäästöt vuosina 2011 -2014. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee omassa toiminnassaan sekä virastojen ja laitosten tulosohjauksessa panna toimeen tämän periaatepäätöksen linjaukset.<br />
<br />
<br />
Edellä todetuista yleisistä lähtökohdista valtioneuvosto on tänään, asian oltua valtioneuvoston <br />
raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, päättänyt tehdä seuraavan pysyvien <br />
toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi koskevan periaatepäätöksen. <br />
<br />
== Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen == <br />
<br />
Valtiolla on useita koko valtionhallinnolle konsernipalveluja tarjoavia ja kehittäviä <br />
yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävänä on mm. saada aikaan tuottavuushyötyjä ja <br />
säästöjä valtionhallinnossa sekä kehittää toimialueensa toimintaprosesseja ja palvelutuotantoa <br />
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. <br />
<br />
Valtionhallinnolle konsernipalveluja tuottavat organisaatiot: <br />
<br />
Organisaatio Palvelurooli hallinnossa Tehostamisalue <br />
hallinnossa <br />
Alueen arvioitu <br />
kokonaissäästöpotentiaali <br />
(%) <br />
Palvelun <br />
hinnoitteluperiaate* <br />
Hansel Oy Valtion keskitetyt hankinnat ja <br />
puitesopimuskilpailutukset, <br />
hankintaosaaminen, sopimushallinta <br />
ja konsernipalveluorganisaatioiden <br />
kanssa tehtävä <br />
hankintayhteistyö <br />
Valtion hankintatoimi <br />
15 -20 % 2 <br />
HAUS kehittämiskeskus <br />
Oy <br />
Hallinnon koulutuspalvelut ja <br />
hallinnon kehittäminen <br />
Valtion henkilöstöhallinto <br />
15 % 1 <br />
Senaattikiinteistöt <br />
Valtion kiinteistöjen keskitetty <br />
omistaminen, toimitilojen tarjoaminen, <br />
toimitilapalvelut ja <br />
kiinteistöjen omistajatehtävät <br />
Valtion tilahallinto <br />
15 % 1 <br />
Valtiokonttori Valtion rahoitushuolto, velanhoito, <br />
antolainojen ja korkotukien <br />
hoito, takausten hoito, <br />
maksuvapautusasiat, eläkkeiden <br />
hoito ja maksatukset, valtiolle <br />
tulevat perinnöt, erilaiset <br />
vahingonkorvaukset, työkyvyn <br />
ylläpito, keskuskirjanpito ja <br />
muu konsernin tietotuotanto, <br />
maksuliike ja muu talous-ja <br />
henkilöstöhallinnon prosessien <br />
ohjaus <br />
Valtion IT-palvelukeskus <br />
(VIP): valtion yhteiset IT-<br />
palvelut ja järjestelmät, toimittajahallinta <br />
Valtion henkilöstöpalvelut yksikkö: <br />
henkilöstömuutoksen <br />
ja -suunnittelun tuki hallinnossa <br />
Konsernipalvelut, <br />
hallinnon prosessit <br />
ja yhteiset IT-<br />
järjestelmät, valtion <br />
tietohallinto, <br />
valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallinto <br />
15 -20 % 2, 3 <br />
Palkeet Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
palvelukeskuspalvelut <br />
Valtion talous-ja <br />
henkilöstöhallintopalvelut <br />
15 -20 % 2 <br />
* Periaatteita on selostettu tarkemmin myöhemmin tässä päätöksessä <br />
<br />
Yleisenä tavoitteena on, että vertailukelpoisella laatu-ja tuotetasolla valtion sisäiset <br />
palvelukeskukset, osakeyhtiöt ja liikelaitokset tuottavat palveluja edullisemmin kuin <br />
vastaavat markkinatoimijat. Lisäksi tavoitteena on, että virastojen ja laitosten tarve <br />
resursoida näihin palveluihin ja toimintoihin vähenee tavoitellusti ja palvelujen tasalaatuisuus <br />
koko ketjun osalta varmistuu. Prosessien tehokkuudessa arviointitaso on <br />
koko valtionhallinto. <br />
<br />
<big>:Valtiovarainministeriön vastuulla on, että valtion konsernipalveluiden tuottajien kustannustehokkuutta kehitetään siten, että yhteiset palvelut takaavat valtiokonsernille selkeän tuottavuuden nousun ja kustannussäästöt. Valtiovarainministeriö seuraa palvelujen kustannuksien ja laatutason kehitystä sekä vertaa niitä mahdollisuuksien mukaan vastaaviin markkinoilta ostettuihin palveluihin. <br />
<br />
:Ministeriön vastuulla on huolehtia uudistusten toteuttamiseen tähtäävien prosessien ja muutosten toimeenpano hallinnonalallaan.</big> <br />
<br />
Valtion yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminta on järjestetty tai sitä ollaan <br />
järjestämässä asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Palvelujen maksullisuus on tärkeää <br />
valtion sisäisessä toiminnassa silloin kun maksuilla on tarve ohjata palvelujen kysyntää, <br />
kuten toimitilojen ja virastolle varattavien tietojärjestelmien käyttölisenssien <br />
määrää jne. Maksullisuus palvelee myös kustannusten oikeaa aiheuttamisperiaatteen <br />
mukaista kohdistamista. <br />
<br />
Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön <br />
luonne. Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista <br />
toimintaympäristöä ja hinnoitteluperiaatetta: <br />
<br />
1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä <br />
markkinoita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut <br />
ovat markkinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä <br />
palvelu hankitaan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti <br />
liiketaloudellisin periaattein. <br />
<br />
2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai <br />
olosuhteissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja <br />
laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen <br />
tai tietojärjestelmäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan <br />
palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa <br />
omakustannusperiaatteen mukaisesti. <br />
<br />
3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei <br />
voi vaikuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä <br />
palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion <br />
velanhoito, rahoitushuolto ja keskuskirjanpito. <br />
<br />
4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää <br />
valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen <br />
maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi. <br />
<br />
:<big>Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu-ja muiden vaatimusten mukaisesti. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö organisoi konsernipalveluita tuottavien palveluntuottajien hinnoittelun ja laadun seurannan.</big> <br />
<br />
Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon <br />
palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen <br />
ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Edellä mainittuja periaatteita <br />
noudatetaan myös tällaisten palvelutuottajien kohdalla. <br />
<br />
== 2 Konsernipalveluiden käytön voimakas lisääminen koko valtionhallinnossa == <br />
<br />
=== 2.1 Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen === <br />
<br />
==== 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen ==== <br />
<br />
Valtion hankintatoimea uudistettiin 2000-luvun alkupuolella. Tavara-ja palveluhankinnoissa <br />
hankintojen kilpailuttamista keskitettiin valtion yhteishankintayksikkönä <br />
toimivalle Hansel Oy:lle. Yhteishankintojen volyymi on kasvanut viime vuosina <br />
voimakkaasti, minkä seurauksena on saavutettu merkittäviä säästöjä hankintaprosessin <br />
kustannuksissa ja hankintojen hintatasossa. Palveluiden käytön lisääntyessä yhteishankintayksikön <br />
omakustannushinnoitteluun perustuvaa palvelumaksua on laskettu. <br />
<br />
<br />
Valtion hankinnoista runsas 1 miljardi euroa on luonteeltaan yhteishankintaan soveltuvia. <br />
Hansel Oy:n puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat ovat vuonna 2009 arviolta <br />
530 milj. euroa, joten yhteishankintaan soveltuvasta potentiaalista on saavutettu <br />
runsas puolet. Keskitetyn hankintamallin käyttö tuo tutkimusten mukaan säästöjä <br />
noin 15 -20 % hankintakustannuksista hajautettuun malliin verrattuna. Yhteishankintoja <br />
lisäämällä noin miljardiin euroon voidaan jo saavutetun arviolta noin 110 <br />
milj. euron vuotuisen säästön lisäksi mahdollistaa ministeriöille, virastoille ja laitoksille <br />
lisäsäästöjä vielä yhteensä 70 -100 milj. euroa vuosittain. <br />
<br />
:<big>Yhteishankintojen tavoitetasoksi vuodelle 2010 asetetaan 600 milj. euroa, mikä mahdollistaa 20 milj. euron lisäsäästöt valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 milj. euroa ja 710 milj. euroa vuodelle 2012. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus-ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. <br />
<br />
:Hansel Oy selvittää 30.6.2010 mennessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa keskitettyjen puitejärjestelyiden uusia kohdealueita ja säästömahdollisuuksia sekä raportoi havainnot valtiovarainministeriölle. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriö ohjaa hankintoja vuoden 2010 aikana tarvittaessa keskitetysti kilpailutettujen puitesopimusten kautta toteutettavaksi talousarviolain 22 a §:n antamin toimivaltuuksin.</big><br />
<br />
<br />
2.1.2 Valtion hankintatoimen kehittäminen ja tehostaminen <br />
<br />
Valtion hankintastrategia uudistettiin vuonna 2009. Hankintastrategian toimeenpanoohjelma <br />
sisältää useita kehittämistoimenpiteitä ministeriöiden, virastojen ja laitosten <br />
hankintatoimen johtamisen sekä hankinnan suunnittelun, toteutuksen ja tilaamisen <br />
tehostamiseksi. Osaava ja yhteistyökykyinen hankintatoimi mahdollistaa säästöjen <br />
toteutusta myös niissä hankinnoissa, joita toteutetaan yhteishankintojen ulkopuolella. <br />
Hyvin johdettu ja organisoitu, toimintaan integroitu ja selkeästi vastuutettu hankintatoimi <br />
ei välttämättä edellytä lisäresursseja, mutta parantaa mm. hankintojen hallinnointia, <br />
oikea-aikaista toteuttamista, toimittajaohjausta ja lopputuloksen laatua hankintayksiköissä. <br />
Yhteishankintasopimusten kanssa päällekkäisiä sopimuksia karsimalla <br />
helpotetaan mm. sähköiseen tilaustenhallintaan siirtymistä valtionhallinnossa. <br />
<br />
Valtion konsernipalveluiden tuottajien toimintatapoja voidaan kehittää siten, että ne <br />
toimivat hankinnoissa osaamisalueensa palveluiden kokoajina (palveluintegraattoreina). <br />
Palveluintegraattorit suunnittelevat ja ohjaavat hankittavien palveluiden kehittämistä <br />
integrointialueellaan ja toimivat hankinnassa tiiviissä yhteistyössä Hansel <br />
Oy:n kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi palveluiden kokoamisessa käytetään <br />
keskitetysti kilpailutettuja puitejärjestelyjä, kun se on mahdollista. <br />
<br />
<big>:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010 aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan. <br />
<br />
:Valtiovarainministeriön johdolla konsernipalveluiden tuottajat organisoidaan toimimaan hankinnoissa osaamisalueensa palveluintegraattoreina vuoden 2010 aikana.</big> <br />
<br />
Valtiokonttorin 26.10.2009 antaman ohjeen mukaisesti valtiolla tulee siirtyä täysin <br />
sähköiseen ostolaskujen välitykseen ja vastaanottoon 1.1.2010 alkaen. Myös myyntilaskujen <br />
sähköistämistä tulee lisätä nykyisestä tasosta. Verkkolaskun käyttöön siirtymisellä <br />
saavutetaan vajaan miljoonan euron säästöt vuonna 2010. <br />
<br />
* <big>Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa toimenpiteet, <br />
* joilla ne vaativat tavara-ja palvelutoimittajiaan toimittamaan <br />
* 1.1.2010 alkaen vain sähköisessä muodossa olevia laskuja (verkkolasku) <br />
* ja ohjaavat kaikki ostolaskut välityspalveluiden kautta tuleviksi.</big> <br />
<br />
<br />
Valtion tilaustenhallinta sähköistetään. Tilaustenhallintajärjestelmä Tilha on tarkoitus <br />
ottaa käyttöön Valtiokonttorin valtiovarainministeriölle ehdottaman käyttöönottosuunnitelman <br />
pohjalta vuosina 2010 -2011. Lisäksi puolustushallinnossa on otettu <br />
käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään pohjautuva tilaustenhallintajärjestelmä. <br />
Tavoitteena on, että sähköinen tilaustenhallinta kattaa kaikki valtion virastot ja laitokset <br />
vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että hankintayksiköt <br />
tekevät kaikki tavarahankintansa ja yli puolet palveluhankinnoistaan käyttöönottamansa <br />
sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän kautta vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
Sähköisen tilaustenhallinnan käyttöönotto ja laskujen automaattinen täsmäyttäminen <br />
edellyttävät, että virastot ja laitokset uudistavat ja ottavat käyttöön tilaustenhallinnassaan <br />
järjestelmän tilausprosessia tukevan toimintamallin. Hansel Oy ja valtion hankintayksiköt <br />
ryhtyvät osaltaan toimenpiteisiin, että valtionhallinnon sopimustoimittajat <br />
mahdollistavat tuotteidensa tilaamisen tilaustenhallintajärjestelmästä vuoden 2011 <br />
loppuun mennessä. Sähköiseen toimintaprosessiin siirtymisellä saavutaan hallinnossa <br />
usean miljoonan euron vuotuiset säästöt. <br />
<br />
<big>:Valtiokonttori valmistelee 30.4.2010 mennessä suunnitelman sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden kanssa. <br />
<br />
:Ministeriöt huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten, että sähköinen tilausten hallintajärjestelmä on käytössä vuoden 2011 loppuun mennessä.</big><br />
<br />
=== 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen === <br />
<br />
Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe avaa mahdollisuuksia ja asettaa <br />
haasteita tilankäytön tehostamiselle jo lyhyellä aikavälillä. Uudistusten toimeenpanovaiheessa <br />
tehtävistä tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia <br />
voidaan jatkossa sopeuttaa henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan <br />
voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin. <br />
<br />
Valtion toimitilastrategiassa on linjattu keinoja tilaratkaisujen tehostamiseksi. Tilatehokkuutta <br />
voidaan nostaa, kun toimistotyyppisen tilankäytön tehokkuutta lisätään <br />
nykyisestä n. 30 -35 m2/htv tasosta 25 m2/htv tasolle (n. 15 %:n tilatehokkuuden parantuminen). <br />
Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa joustavampia ja avoimempia <br />
tilankäyttöratkaisuja. Vältetään virastojen ja laitosten sijoittumista kalleimmille <br />
alueille, ja vain ministeriöt sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan valtioneuvoston <br />
yhteydenpitotarpeen ja kulttuurirakennusten käytössä pysymisen perusteella. Tilojen <br />
joustavuutta muutoksissa voidaan lisätä hyödyntämällä ministeriöissä, virastoissa <br />
ja laitoksissa aktiivisesti vuokrasopimusten voimassaoloaikana tapahtuneet tilankäytön <br />
muutokset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen toimitilapalvelujen ja asiantuntijoiden <br />
kanssa. <br />
<br />
Valtion tilavuokrakulut ovat n. 600 milj. euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöiltä vuokratun <br />
toimistotilan määrä on n. 2 milj. m2 ja erityistilan n. 4,6 milj. m2 (v. 2010 arvio). <br />
Tilankäytön tehostaminen mahdollistaa merkittäviä säästömahdollisuuksia. <br />
Vuokrasopimukset ovat yleensä pitkiä, joten säästöjen realisoituminen edellyttää tilankäytön <br />
ennakointia. <br />
<br />
Valtion henkilöstön vähetessä ja toimitilakonseptien kehittyessä on mahdollista toteuttaa <br />
n. 15 %:n toimitilankäytön supistaminen ilman laajempia muutostoimia. Noin <br />
5 m2/hlö parannus koko hallinnon toimitilatehokkuudessa johtaisi vuoden 2010 henkilöstömäärällä <br />
n. 425 000 m2:n tilatarpeen vähennykseen ja nykyhintatasolla 16 32 <br />
milj. euron vuosittaiseen laskennalliseen säästöön valtionhallinnossa. Pitkällä aikavälillä <br />
toimitilastrategiassa tavoiteltu kokonaistilatehokkuuden parantaminen mahdollistaa <br />
edelleen lisäsäästöjä. <br />
<br />
Valtiolla on tarve lisätä aktiivista tilojen hallintaa. Tämän toteuttamiseksi ministeriöiden, <br />
virastojen ja laitosten tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen käyttöä organisaatioiden <br />
muutosprosessien toimitila-asiantuntijana. Erityisesti suurilla paikkakunnilla on <br />
valtion omia tiloja hyödyntäen mahdollista löytää tehokkaampia tilaratkaisuja myös <br />
vuokrasopimuskauden kestäessä, kun virastojen tarpeet ovat Senaatti-kiinteistöjen <br />
tiedossa. Valtion tilankäytön tehostamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi <br />
tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella <br />
tavalla. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitilaasiantuntijana. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehostamiseksi toimitilatiedot valtion omistamista kiinteistöistä ja muilta omistajilta vuokratuista tiloista kootaan yhteiseen tietojärjestelmään. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaattikiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksia rahoitetaan keskitetysti. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. <br />
<br />
:Ministeriöiden toiminnat Helsingissä pyritään sijoittamaan lähekkäin, tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja valtioneuvostokampuksen suunnittelua viedään eteenpäin ministeriöiden ja Senaattikiinteistöjen yhteistyönä. <br />
<br />
:Kaikissa tilojen korjaus-ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. <br />
<br />
:Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office tai vastaavia ympäristösertifikaatteja.</big> <br />
<br />
=== 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen === <br />
<br />
Suurena työnantajana valtio kehittää ja hyödyntää henkilöstöhallinnon yhteisiä käytännön <br />
toimintatapoja ja välineitä. Kehitettävänä oleva valtion talous-ja henkilöstöhallinnon <br />
yhteinen tietojärjestelmä (Kieku) vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, mutta <br />
ennen sen käynnistymistä voidaan toimia seuraavasti: <br />
<br />
<big>:Valtiovarainministeriö luo avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta sanomalehdissä valtion uuden yhteisen toimintamallin 30.4.2010 mennessä. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt, virastot ja laitokset siirtyvät samalla käyttämään lähinnä lyhennettyjä ilmoituksia. <br />
<br />
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan mahdollisuuksien mukaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee verkkopalkan käyttöönoton loppuun viemistä.</big> <br />
<br />
HAUS kehittämiskeskus Oy muuttui 1.1.2010 lukien valtion sidosryhmäyksiköksi, <br />
joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUS Oy:n uusi asema osana <br />
valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön <br />
ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. HAUS <br />
Oy:n koulutus-ja kehittämispalvelujen laatua ja tehokkuutta verrataan edelleen vastaavien <br />
markkinakouluttajien koulutuksen laatu-ja kustannustasoon. Virastoilla säilyy <br />
edelleen mahdollisuus hankkia osaamisen kehittämispalveluita myös muualta. <br />
<br />
<big>:Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.</big><br />
<br />
== 3 Muu yhteinen valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen <br />
kehittäminen == <br />
<br />
=== 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen === <br />
<br />
Virkatyöhön liittyvän vuorovaikutuksen lisääntyminen on näkynyt matkustustarpeiden <br />
lisääntymisenä ja matkakustannusten jatkuvana kasvuna. Valtiovarainministeriö <br />
on käynnistänyt vuonna 2008 matkustusstrategian toimeenpanon yhteistyössä Valtiokonttorin <br />
kanssa. Tavoitteena on alentaa valtion matkustusmääriä, ja matkustuksesta <br />
aiheutuvia kustannuksia vuoden 2005 tasolle (vähennys vuoden 2008 tasosta n. <br />
16 milj. euroa, 8 %) vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi sähköinen asiointi ja <br />
demokratia -ohjelman (SADe) yhtenä linjauksena on videoneuvotteluyhteyksien ja <br />
etäpalvelujen käytön edistäminen kotimaan matkustuksen korvaajana. <br />
<br />
Tavoitteiden saavuttamiseen on mahdollista vaikuttaa edullisen matkustusvälineen <br />
valinnalla, delegaatiokokoja tarkastelemalla sekä puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä <br />
laajemmin hyödyntämällä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee kehittää <br />
omia matkustuskäytäntöjään ja -kulttuuriaan sekä organisoida matkahallintoaan siten, <br />
että matkustuskustannusten alentamistavoitteet saavutetaan ja niiden saavuttamista <br />
seurataan. <br />
<br />
Virkamatkoilla hyödynnetään edullisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksissä suositaan paikallisia <br />
ilmaisia tai maksullisia langattomia verkkoja. Kukin organisaatio huolehtii siitä, <br />
että heidän käyttämänsä tietoturvaratkaisut mahdollistavat tämän. Valtiovarainministeriö <br />
vastaa yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa siitä, että toimintatapa on <br />
mahdollinen tulevissa yhteisissä palveluissa. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus-ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä. <br />
<br />
:Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 -6/2010 elokuussa valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. <br />
<br />
:Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat hallinnonaloittain vuoden 2010 aikana puhelin-ja videoneuvottelulaitteistojen käytön ja tarpeen sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä keskeisten hallinnon yhteistyökumppaniensa kanssa. Etäyhteyksissä hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Hansel Oy yhdessä valtiovarainministeriön kanssa vastaa tarvittavista laite-ja datainfran puitesopimuksiin liittyvistä järjestelyistä.</big> <br />
<br />
=== 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt === <br />
<br />
Tietojärjestelmän hankintakustannus on noin 20 -30 % sen koko elinkaaren kustannuksista. <br />
Hankkeiden kustannuslaskelmat tulee laatia huolella, säästöt tulee arvioida <br />
realistisesti ja käyttöönotosta sekä sen vaatimista muutoksista tulee huolehtia. Erityistä <br />
huomiota on kiinnitettävä hallinnollisen taakan muutoksiin. Yhteentoimivuuden <br />
vaatimukset korostuvat ja organisaatioiden välinen tiedonsiirto lisääntyy, mikä <br />
edellyttää yhteisiä arkkitehtuureja eli yhteisiä menettelyjä ja standardeja. Ennen uuden <br />
hankkeen käynnistämistä selvitetään olemassa olevat ratkaisut. Käytöntuen kustannuksia <br />
voidaan alentaa rakentamalla helppokäyttöisiä järjestelmiä ja vähentämällä <br />
käyttäjätunnuksien määrää kertakirjautumisella. Kevään 2010 aikana SADeohjelmassa <br />
valmistellaan lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja konserniohjauksen <br />
tiivistämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. <br />
<br />
Säästöjen aikaansaaminen edellyttää yleensä muutoksia myös prosesseihin ja toimintatapoihin. <br />
Prosessien yhtenäistäminen, yhtenäinen arkkitehtuuri, helppokäyttöiset <br />
järjestelmät ja yhteiset rajapinnat tuovat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä sekä <br />
hankkeissa että toiminnassa. Esimerkiksi julkaisujärjestelmien yhtenäistämisen kautta <br />
säästö yhdelle virastolle olisi 100 000 -200 00 euroa elinkaarikustannuksista, mutta <br />
huomattavasti merkittävämmät säästöt on saavutettavissa toimintatapojen muutosten <br />
kautta. <br />
<br />
Tietojärjestelmien kautta saatavia kustannussäästöjä toteutetaan seuraavin toimenpitein: <br />
<br />
1. Valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. <br />
Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa <br />
hallinnonalansa arkkitehtuureja. <br />
<br />
2. Virastojen tulisi pyrkiä yhteen puhelinliittymään henkilöä kohden. Suositeltava <br />
henkilökohtainen puhelin on matkapuhelin. Yhteiskäytössä kuten asiakaspalvelupisteissä <br />
voidaan käyttää muita puhelimia. <br />
<br />
3. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria <br />
ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. <br />
<br />
4. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien <br />
mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on <br />
VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). <br />
<br />
5. Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset <br />
omaan verkkoonsa. <br />
<br />
6. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä <br />
valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation <br />
on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä. <br />
<br />
7. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan <br />
osalta. <br />
<br />
8. Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi <br />
yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen <br />
taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin <br />
tekemisestä omissa hankkeissaan. <br />
<br />
9. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut <br />
sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen. <br />
<br />
:<big>Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista syistä. </big> <br />
<br />
<br />
=== 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen === <br />
<br />
Hallinnonalojen painatuspalvelujen kustannukset olivat ilman yliopistoja vuonna <br />
2008 n. 24 milj. euroa. Julkaisukustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella kilpailuttamisella <br />
ja siirtämällä paperijulkaisut kokonaan verkkojulkaisuiksi. <br />
<br />
Julkaisujärjestelmiin sisällytetty sähköisten julkaisujen tilauspalvelu vähentää jakeluita <br />
ja helpottaa jakelulistojen ylläpitoa. Kun ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat <br />
valtionhallinnon yhteisen verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuurin sekä asianhallin-<br />
ta-ja asiointijärjestelmät käyttöön sitä mukaa kun niitä on tarjolla, vähenee julkaisujen <br />
painattamisen ja tulostamisen tarve ja kustannukset edelleen tulevina vuosina. <br />
<br />
Toimintatapojen muutoksilla ja yhteishankinnan puitesopimusten laajalla käytöllä <br />
voidaan vähentää ministeriöiden, virastojen ja laitosten painatuskustannuksia 15 -20 <br />
% eli n. 1,5 -2 milj. euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008. <br />
<br />
<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa. Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden <br />
:ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. <br />
<br />
:Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. <br />
<br />
:Ministeriöt käyttävät valtioneuvoston hankerekisteriä (HARE) täysipainoisesti.</big> <br />
<br />
<br />
== 4 Periaatepäätöksen seuranta == <br />
<br />
Periaatepäätöksen toteuttamista valmistellaan Valtiovarainministeriössä ja sitä seurataan <br />
osana valtion tilinpäätöskertomuksen v. 2010 ja v. 2011 liittyvää raportointia.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_kansallisesta_%C3%A4lyliikenteen_strategiasta&diff=27727Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta2014-12-01T11:46:56Z<p>Vaula: /* 2. Älyliikenteen tavoitteet */</p>
<hr />
<div>== VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLIIKENTEEN STRATEGIASTA == <br />
<br />
Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: <br />
<br />
=== 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet === <br />
<br />
Liikennepolitiikka kohtaa 2010-luvulla suuria haasteita. Ilmastotyö, <br />
globalisaation aiheuttama maan tuotantorakenteen muutos ja julkisen <br />
talouden kehitys vaativat etsimään aikaisempaa tehokkaampia tapoja <br />
liikennejärjestelmän ylläpitämiseksi elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja <br />
kansalaisten tasa-arvon vaatimalla tasolla. <br />
<br />
Liikennehallinto on uudistettu vuoden 2010 alusta lukien, mikä lisää <br />
toimialan tuottavuutta ja antaa mahdollisuuden uuteen ajattelutapaan. <br />
Perinteinen liikennepolitiikka korostaa väylien rakentamishankkeita. <br />
Uusi liikennepolitiikka kääntää huomion väylistä asiakkaisiin. Liikennepolitiikan <br />
tavoite ei enää ole pelkästään väylien rakentaminen ja ylläpito, <br />
vaan yhteiskunnan liikkumis-ja kuljetustarpeiden tehokas tyydyttäminen. <br />
Käytännössä se merkitsee liikennepolitiikan vaihtoehtojen arviointia <br />
ja resurssien painottamista uudella tavalla. <br />
<br />
Hallinnon ja ajattelutavan uudistamisen lisäksi uuden liikennepolitiikan <br />
toteuttaminen vaatii ottamaan käyttöön innovaatioita. Yhteiskunnan <br />
monilla lohkoilla on erityisesti tieto-ja viestintätekniikan avulla parannettu <br />
tuottavuutta ja palvelutasoa sekä saavutettu monia muita yhteiskunnallisia <br />
hyötyjä. Liikenteen toimialalla tieto-ja viestintätekniikan <br />
(älyliikenteen) innovaatioita ei sen sijaan ole tähän saakka käytetty <br />
täysimääräisesti hyväksi. Sen vuoksi liikennepolitiikan tehostaminen <br />
vaatii vahvistamaan älyliikennettä 2010-luvun liikennepolitiikan keskeisenä <br />
keinona. <br />
<br />
Älyliikenne antaa keskeiset keinot uudelle liikennepolitiikalle, jolla voidaan <br />
<br />
*lisätä liikennejärjestelmän palvelukykyä ja väylänpidon tuottavuutta, <br />
*parantaa liikenneturvallisuutta ja edistää joukkoliikenteen käyttöä, <br />
pyöräilyä ja jalankulkua, <br />
*edistää ilmasto-ja ympäristöpolitiikan tavoitteita sekä tietoyhteiskuntakehitystä ja <br />
*nostaa Suomi merkittäväksi älyliikenteen palveluiden ja tuotteiden <br />
tuottajaksi ja viejäksi. <br />
<br />
=== 2. Älyliikenteen tavoitteet === <br />
<br />
Kansallisella älyliikenteen strategialla pyritään seuraaviin tavoitteisiin <br />
vuoteen 2020 mennessä: <br />
<br />
1. Väylänpidon ja liikennejärjestelmän tuottavuus on kasvanut 10 prosenttia <br />
yleistä tuottavuuskehitystä enemmän. <br />
2. Älyliikenteen avulla on säästetty tieliikenteessä vuosittain 50 ihmishenkeä <br />
eikä kaupallisessa meri-, lento-ja rautatieliikenteessä menetetä <br />
ihmishenkiä lainkaan. <br />
3. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet merkittävästi. <br />
Tavoitteen määrä tarkennetaan selvitysten valmistuttua vuonna <br />
2010. <br />
4. Yritysten logistiikkakustannukset ovat kuljetusketjujen ja terminaalilogistiikan <br />
tehostumisen johdosta alentuneet lähemmäs tärkeimpien <br />
kilpailijamaiden tasoa. <br />
5. Ruuhkautumisen aiheuttamat työmatkaliikenteen aikaviiveet <br />
ovat <br />
vähentyneet suurilla kaupunkiseuduilla 20 prosentilla. <br />
6. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun osuus matkojen määrästä <br />
on kasvanut 20 prosenttia. <br />
7. Suomi on älyliikenteen palveluiden ja tuotteiden käytössä maailman <br />
viiden edistyneimmän maan joukossa. <br />
8. Suomessa <br />
on merkittävää älyliikenteen palveluiden ja tuotteiden <br />
tuotantoa ja sen vientiä. <br />
9. Asiakkaat ovat tyytyväisiä sujuviin matkoihin ja ovat hyvin informoituja <br />
matkansa kaikissa vaiheissa.<br />
<br />
=== 3. Toimenpiteet === <br />
<br />
Valtioneuvosto hyväksyy kansallisen älyliikennestrategian periaatteet ja <br />
tavoitteet ja ryhtyy omalta osaltaan seuraaviin toimenpiteisiin siltä osin <br />
kuin ohjelma sisältyy vuoden 2010 talousarvioon ja valtiontalouden <br />
vuosille 2011-2014 vahvistettuihin kehyksiin: <br />
<br />
==== 1. Edistetään älyliikenteen innovaatioiden laajamittaista käyttöä. ==== <br />
<br />
Liikennealan hankintamenettelyt uudistetaan ottamalla käyttöön innovaatioita <br />
suosivat hankintatavat. Julkista sektoria kannustetaan etsimään <br />
palvelutuotannossaan uusia ratkaisuja sekä edistämään innovaatioita <br />
hankinnoissaan. <br />
<br />
Suomeen perustetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä älyliikenteen <br />
testialueita, joissa uusien ja innovatiivisten ratkaisujen toimivuutta <br />
testataan ja kokeillaan. <br />
<br />
Liikennealan julkisen hallinnon, elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyö <br />
älyliikenteen edistämiseksi varmistetaan liikenne-ja viestintäministeriön <br />
asettamassa kansallisessa älyliikenteen neuvottelukunnassa ja <br />
muilla yhteistyön foorumeilla. <br />
<br />
Eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän Galileon hyväksikäytön <br />
ja sen mahdolliseksi tekemien palveluiden edistämiseksi perustetaan <br />
eri ministeriöiden yhteinen koordinaatiohanke. <br />
<br />
==== 2. Turvataan kattava ja korkealaatuinen infrastruktuuri älyliikenteelle. ==== <br />
<br />
Kaikkien hallinnonalojen toimin varmistetaan älyliikenteen palveluille <br />
suotuisa säädösympäristö. Älyliikenteen toimintoihin ja palveluihin vaikuttavan <br />
lainsäädännön ajantasaisuus arvioidaan. Erityisesti huolehditaan <br />
siitä, että palveluiden käyttöön on riittävästi radiotaajuuksia koko <br />
maassa ja niitä varten tarvittava viestintä-ja <br />
tietoinfrastruktuuri on laadultaan hyvä ja että palvelutarjonnassa noudatetaan <br />
yksityisyyden suojan ja tietoturvan vaatimuksia. <br />
<br />
==== 3. Edistetään toimialan aktiivista kansainvälistämistä ja osallistumista ==== <br />
<br />
kansainväliseen toimintaan. <br />
Viranomaiset toimivat aktiivisesti ja ennakoiden Euroopan unionin säädösvalmistelussa, <br />
standardoinnissa ja muussa yhteistyössä varmistaen <br />
älyliikenteelle suotuisan eurooppalaisen säädösympäristön. Siten vaikutetaan <br />
myös Euroopan laajuisten älyliikennemarkkinoiden syntymiseen. <br />
Lisäksi viranomaiset huomioivat älyliikenteen toimialan vienninedistämishankkeissaan. <br />
�<br />
Älyliikenteen kansainvälistä yhteistyötä sovitetaan yhteen viranomaisten, <br />
elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten kanssa kansallisessa älyliikenteen <br />
neuvottelukunnassa ja muilla yhteistyöfoorumeilla. <br />
<br />
==== 4. Turvataan tiedon helppo ja edullinen saatavuus älyliikenteen palveluille. ====<br />
<br />
Julkisen sektorin keräämää, liikennettä palvelevaa tietoa tarjotaan palveluntuottajien <br />
saataville helpossa muodossa joko maksuttomasti tai <br />
kustannuksia vastaavasti. <br />
<br />
==== 5. Älyliikenteen kärkihankkeet toteutetaan. ==== <br />
<br />
Älyliikenteen hankkeiden toteuttaminen vaatii kumppanuutta ja yhteistyötä <br />
monilla tasoilla, erityisesti laajat kärkihankkeet, joihin liittyy monia <br />
lainsäädännöllisiä, hallinnollisia ja taloudellisia tehtäviä. Strategian <br />
mukaiset kärkihankkeet ovat <br />
<br />
1) Paremmat ja ympäristölle ystävällisemmät palvelut <br />
*Joukkoliikenteen palvelut <br />
*Liikenteen hallinta ja ohjaus <br />
<br />
2) Turvallisempi liikenne <br />
*Tieliikenteen automaattivalvonta <br />
*Ajoneuvojen turvajärjestelmät <br />
<br />
3) Sujuvampi liikenne <br />
*Toimintamallit onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa <br />
*Maksujärjestelmien kokeilut <br />
<br />
4) Tehokkaampi logistiikka <br />
*Kuljetusten sähköiset toimintamallit <br />
<br />
5) Kehittyneet älyliikenteen markkinat <br />
*Julkisen tiedon käyttö <br />
<br />
==== 4. Rahoitus ==== <br />
<br />
Kärkihankkeiden kustannuksiksi arvioidaan yhteensä noin 400 miljoonaa <br />
euroa vuosina 2010-2015, josta valtiolle aiheutuvat menot ovat <br />
noin 325 milj. euroa. Tästä yli 200 miljoonaa euroa käytetään tarkempien <br />
suunnitelmien perusteella täsmentyviin strategian kärkihankkei-<br />
siin, joiden tarvitsema rahoitus sisältyy liikenne-ja viestintäministeriön <br />
hallinnonalan talousarvioon vuodelle 2010 ja valtiontalouden vahvistettuihin <br />
kehyksiin vuosille 2011-2014. Loppuosan, noin 100 miljoonan <br />
euron rahoituksesta päätetään seuraavalla hallituskaudella. <br />
<br />
Kärkihankkeiden toteutuksesta arvioidaan aiheutuvan kustannuksia <br />
kunnille 20 milj. euroa, yrityksille 20 milj. euroa sekä käyttäjille 35 <br />
milj. euroa. Strategian toteuttamisen edellytyksenä on, että valtion lisäksi <br />
kustannuksiin osallistuvat myös mukaan lähtevät toimijat, mm. <br />
yritykset, kunnat ja kaupungit, TEKES, loppukäyttäjät kukin omassa <br />
roolissaan, oman päätöksentekonsa mukaisesti ja resurssiensa puitteissa. <br />
<br />
<br />
=== 5. Periaatepäätöksen ehdollisuus === <br />
<br />
Tämä periaatepäätös on ehdollinen ja toteutuu valtion osalta edellyttäen, <br />
että kunnat ja yksityinen sektori omalta osaltaan toimivat älyliikenteen <br />
strategian ja valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteiden ja toimenpiteiden <br />
mukaisesti. <br />
<br />
�</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=S%C3%A4hk%C3%B6isen_asioinnin_ja_demokratian_vauhdittamisohjelman_toteuttamissuunnitelma_2009-2014&diff=27726Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-20142014-12-01T11:43:02Z<p>Vaula: /* F Ohjelman alustava kustannusarvio vuosille 2010 - 2013 */</p>
<hr />
<div><br />
Asia <br />
SÄHKÖISEN ASIOINNIN JA DEMOKRATIAN VAUHDITTAMISOHJELMAN <br />
(SADe) TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2009 – 2014 <br />
<br />
== 1. OHJELMAN TAUSTA, TAVOITTEET JA ORGANISOINTI == <br />
<br />
Hallinto- ja kuntaministeri asetti elokuussa 2008 sähköisen asioinnin ja demokratian kehittämishankkeen <br />
(SADe-hanke). Hankkeen tehtävänä oli laatia ehdotus julkisen hallinnon ja julkisten <br />
palveluiden sähköisen asioinnin kehittämislinjauksiksi sekä käyttöönottosuunnitelmaksi vuosille <br />
2009 – 2012. Hankkeen loppuraportti luovutettiin hallinto- ja kuntaministerille 28.1.2009. <br />
<br />
Hallituksen käsiteltyä SADe-hankkeen loppuraporttia iltakoulussa ja sähköisen asioinnin kehittämistä <br />
politiikkariihessä, talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 6.3.2009 hallituksen <br />
kannanoton sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamisesta. Kannanoton mukaan <br />
hallitus vauhdittaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä ja sähköisten asiointipalveluiden leviämistä <br />
kolmella toimintakokonaisuudella: jatkamalla Arjen tietoyhteiskuntaohjelmaa, käynnistämällä <br />
sähköisen asioinnin ja demokratian ohjelman sekä uudelleen organisoimalla julkisten tietojärjestelmien <br />
määrittelyn, hankinnan ja ylläpidon. <br />
<br />
Valtiovarainministeriö asetti 14.4.2009 sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman <br />
(SADe-ohjelma), perustuen em. hallituksen kannanottoon. <br />
<br />
<br />
Ohjelman tavoite ja toimikausi:<br />
<br />
SADe-ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja <br />
yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki <br />
keskeiset palvelut. Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäisesti asiakasrajapinnat <br />
eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. <br />
<br />
Ohjelman toimikausi on: 14.4.2009 – 28.2.2014. <br />
<br />
<br />
Ohjelman organisointi:<br />
<br />
Kuva 1: SADe-ohjelman organisointi <br />
<br />
Ohjelmalla on johtoryhmä, joka koostuu kaikkien ministeriöiden, Suomen Kuntaliiton ja kuntien, <br />
Kelan, Sitran ja Tekesin edustajista. Tietosuojavaltuutettu on johtoryhmän pysyvä asiantuntija. <br />
Johtoryhmä voi asettaa valmistelua varten alatyöryhmiä. Sihteeristö toimii tiimeissä, joita on täydennetty <br />
VM:n asiantuntijoilla. <br />
<br />
Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan JUHTA:n toimikauden päättyessä vuoden <br />
2009 lopussa SADe-ohjelman johtoryhmän tehtävät yhdistetään JUHTA:n tehtäviin päällekkäisen <br />
toiminnan välttämiseksi ja JUHTA:n kokoonpanoa laajennetaan vastaamaan SADe-ohjelman kokoonpanoa.<br />
<br />
== 2. LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA ARVIOINTI == <br />
<br />
Lähtökohtana on, että julkisen hallinnon sähköiset palvelut tuotetaan osana monikanavaista palvelukonseptia <br />
siten, että palvelut ovat kansalaisten ja yritysten saatavissa kaikkialla Suomessa, ja <br />
asiakkailla on mahdollisuus valita palvelukanava toivomustensa ja olosuhteidensa mukaisesti. <br />
Sähköiset palvelut muodostavat saatavuudeltaan palvelutarjonnan aika- ja paikkariippumattoman <br />
osion. Eräs tärkeä yhteys yhteentoimiville sähköisille palveluille ja muulle palvelutarjonnalle on <br />
fyysisen yhteispalvelun, puhelinpalvelukeskusten ja kuvapuhelinta hyödyntävän etäpalvelun <br />
yleistyminen. <br />
<br />
Monikanavaista palvelukonseptia havainnollistetaan alla olevalla kuvalla: <br />
<br />
Kuva 2: Julkisen hallinnon asiakaspalvelun viitekehys <br />
<br />
Kysymys on ensisijaisesti palvelujen kehittämisestä hyödyntäen muun muassa informaatioteknologian <br />
antamia mahdollisuuksia, joten palveluja ei pidä mekaanisesti muuttaa sähköisiksi. Tämä <br />
edellyttää kehittämistyössä muun muassa palvelu- ja asiakkuusstrategista lähestymistapaa sekä <br />
palveluprosessien läpikäymistä ja näihin perustuvaa suunnittelua. <br />
<br />
SADe-ohjelmaan sisällytettävät palvelukokonaisuudet liittyvät keskeisiin kansalaisten ja yritysten <br />
elämäntilanteisiin ja -tarpeisiin ja ylittävät hallinnon rajat. Ohjelman kehittämistyön tavoitteena <br />
on aikaansaada laajuudeltaan kattava julkisen hallinnon saumattomien palveluprosessien ja niitä <br />
tukevien sähköisten asiointipalveluiden kokonaisuus. <br />
<br />
Suomen julkinen hallinto järjestää suuren määrän erilaisia palveluja kansalaisille. Se merkitsee, <br />
että sähköisen asioinnin kehittämisessä on tehtävä valintoja ja priorisointeja. Sähköisen asioinnin <br />
tuottama hyöty riippuu siitä, miten onnistuneesti toimenpiteet kohdistetaan suureen määrään <br />
mahdollisia kohteita. <br />
<br />
Ohjelman tavoitteena on sähköisen asioinnin kattavuus. Tämä merkitsee, että kaikilla kansalaisen <br />
kannalta merkittävissä elämäntilanteissa ja yritysten elinkaaren eri vaiheissa siirrytään sähköiseen <br />
asiointiin niin pitkälle kuin se on tarkoituksenmukaista ja tuloksellista ja saa aikaan kokonaishyvinvoinnin <br />
lisääntymistä. Toisin sanoen sähköiseen asiointiin tulisi siirtyä niin pitkälle kuin siitä <br />
saatavat kokonaishyödyt ylittävät siihen uhratut kustannukset. <br />
<br />
Ohjelman lähtökohtana on lisäksi tuottavuuden parantuminen ja kustannussäästöt. SADeohjelman <br />
tavoitetilaan sekä lähtökohtaisesti kaikkiin ohjelman toiminta-alueisiin on sisäänrakennettuna <br />
tavoite toiminnallisesta tehokkuudesta ja tuottavuuden parantumisesta. Ohjelman myötä <br />
toteutuva tuottavuuspotentiaali realisoituu muun muassa: 1. toimintamallien ja prosessien kehittämisestä <br />
syntyvällä tuottavuudella, 2. yhteisistä ratkaisuista ja hankkeista saatavan tuottavuushyödyn <br />
kautta sekä 3. kansalaisille ja yrityksille kohdistuvan hallinnollisen taakan vähentymisenä <br />
ja kustannusten säästönä. <br />
<br />
Ohjelman piiriin otetaan kahdenlaisia kehittämiskohteita: a) yhteisiksi JulkIT-kehittämiskohteiksi <br />
hyväksyttyjä palvelukokonaisuuksia ja b) ohjelman toimeksiantoon kuuluvia ja mahdollisesti <br />
muita yhteisesti hyväksyttyjä sähköisen asioinnin tukipalveluja. <br />
<br />
Ohjelman ulkopuolelle jäävät tällöin pääsääntöisesti yhtä hallinnonalaa tai pelkästään valtion, <br />
kuntien tai Kelan toimintaa koskevat kehittämishankkeet, joissa yhteisen ohjelman kehittämismal <br />
<br />
lista ei koidu hankkeelle lisäarvoa. Valtionhallinnon suuret hankkeet kuuluvat valtion konserniohjauksen <br />
hankeohjauksen piiriin. <br />
<br />
Ohjelman sisältöjä osana monikanavaista julkisten palveluiden kehittämistä on kuvattu liitteen 1 <br />
kuvassa. <br />
<br />
Seuraavassa on lueteltu ohjelman keskeiset vaikuttavuustavoitteet ja alustavasti niiden pohjalta <br />
seurattavat asiat. Varsinaiset seurantamittarit ja niiden tavoitetasot määritellään syksyllä 2009. <br />
<br />
Ohjelman toteutuksesta ja vaikutuksista tehdään ulkopuolinen riippumaton arviointi, joka toteutetaan <br />
osittain ohjelman aikana ja osittain sen jälkeen. <br />
<br />
=== A. Sähköinen asiointi === <br />
<br />
Tavoite: kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen <br />
kaikki keskeiset palvelut. Seurattavia asioita ovat muun muassa: <br />
<br />
<br />
* Kehitettävien ja käyttöönotettujen palvelukokonaisuuksien määrä ja kattavuus <br />
<br />
* Hallinnonalakohtaisten / virastokohtaisten sähköisten palveluiden suunnitelmat / määrä ja kattavuus <br />
<br />
* Ohjelmaan sisällytettyjen palvelukokonaisuushankkeiden ennakoitu ja toteutunut henkilötyön säästö (osa palvelukokonaisuushankkeiden kustannus – hyöty -arviointia) <br />
<br />
* Asiointitilin käyttövolyymit vuosittain / kansalaiset <br />
<br />
* ValtIT:n vuosittainen tietohallintokysely: käytössä ja kehitettävänä olevat sähköiset palvelut <br />
<br />
* JUHTA:n julkisten verkkopalveluiden kyselytutkimuksen mittarit: palveluiden käyttö, ei käyttäneiden osuus, palveluiden löydettävyys ja eri palvelukanavien suosio <br />
<br />
* Suomen sijoitukset keskeisissä kansainvälisissä eGovernment -vertailuissa<br />
<br />
<br />
=== B. Yhteentoimivuus ===<br />
<br />
Tavoite: Koko julkisen hallinnon (valtio, kunnat, KELA) tietojärjestelmien yhteentoimivuutta kehitetään. <br />
Yhtenäisillä tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuureilla ja keskeisten palvelujen valtakunnallisilla <br />
tietojärjestelmillä alennetaan kustannuksia ja vapautetaan voimavaroja toiminnan kehittämiseen. <br />
Samanaikainen asiakasrajapintojen ja palvelutuotannon tietojärjestelmien kehittäminen <br />
mahdollistaa koko palveluketjun kustannustehokkaan toiminnan, asiakkaan ehdoin. Seurattavia <br />
asioita ovat muun muassa: <br />
<br />
* Olemassa olevien arkkitehtuurien kuvauksien kattavuus vuoden 2010 lopulla <br />
<br />
* Yhteisten JulkIT-tukipalveluiden käyttäjäorganisaatioiden määrä (mm. Vetuma ja sähköiset kilpailuttamisen välineet) <br />
<br />
* JHS-suositusten määrä ja vastaavuus tarpeisiin sekä niiden hyödyntämisen laajuus<br />
<br />
=== C. Muut === <br />
<br />
Tavoite: Sähköisen laskutuksen käytön laajentamiseksi koko valtionhallinto ottaa kaikki laskut <br />
vastaan sähköisinä vuoden 2009 loppuun mennessä. Videoneuvotteluyhteyksien ja etäpalvelujen <br />
käyttöä edistetään koko yhteiskunnassa. Julkisen hallinnon kotimaan matkoista korvataan 20 % <br />
verkkokokouksilla vuoteen 2013 mennessä. Seurattavia asioita ovat muun muassa <br />
<br />
* Sähköisen laskutuksen käytön laajuus valtionhallinnossa / vuosittainen kehitys <br />
<br />
* Videoneuvotteluyhteyksien, etäpalvelun ja verkkokokousten käyttö ja määrä julkisen hallinnon organisaatioissa<br />
<br />
<br />
== 3. SÄHKÖISEN ASIOINNIN PALVELUKOKONAISUUKSIEN KEHITTÄMINEN == <br />
<br />
Ohjelman keskeisen sisällön muodostaa asiakaslähtöisten sähköisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen. <br />
Lähtökohtana on asiakkaan palvelutarpeiden toteuttaminen elämänkaaren eri vaiheissa <br />
ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta. Tarkoituksena on kehittää <br />
palvelutuotantoprosesseja sähköistä asiointia ja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen, siten <br />
että asiakkaiden saama hyöty lisääntyy, tuottavuus paranee ja syntyy kustannussäästöjä. Palvelukokonaisuuksille <br />
vahvistetaan kriteerit, joiden avulla arvioidaan, millaisia palvelukokonaisuuksia <br />
ohjelmassa kehitetään. Luettelo kriteereistä on liitteessä 2. <br />
<br />
<br />
Palvelukokonaisuuksien valintaprosessi<br />
<br />
Ohjelman piiriin otetaan kehitettäväksi arviolta 11 palvelukokonaisuutta, joiden valinta- ja kehittämisprosessi <br />
toteutetaan seuraavalla tavalla: <br />
<br />
1. Ohjelman piiriin otetaan arviolta 10 - 12 ohjelmassa vahvistettujen kriteereiden perusteella <br />
JulkIT-kehittämiskohteiksi hyväksyttävää palvelukokonaisuutta ja niiden toteuttamisen edellyttämiä <br />
elementtejä.<br />
<br />
2. Kesäkuussa 2009 on määritelty kaksi kriteerit täyttävää pilottipalvelukokonaisuutta jatkovalmisteluun. <br />
Pilottien valinnassa kriteereistä painotettiin erityisesti niiden käynnistysvalmiutta. <br />
Pilottipalvelukokonaisuudet ovat 1. oppijan palvelukokonaisuus ja 2. sähköinen osallistumisympäristö. <br />
<br />
3. Varsinaisia palvelukokonaisuuksia hyväksytään kahdessa erässä: I erä syksyllä 2009 ja II erä <br />
tammikuussa 2010. Palvelukokonaisuuksien hyväksymisessä painotetaan valintakriteerinä <br />
kuntien tuottavuusvaikutuksia. Ehdotuksia ohjelmaan hyväksyttäviksi palvelukokonaisuuksiksi <br />
pyydetään ministeriöiltä, kunnilta ja Kelalta toimitettavaksi syyskuun alussa 2009. <br />
<br />
4. Ehdotukset arvioidaan kriteerien avulla ja muotoillaan ehdotukset SADe-ohjelman johtoryhmälle. <br />
Ehdotuksista pyydetään myös JUHTA:n lausunto. Tammikuun päätöskierroksella voidaan <br />
hyödyntää myös viranomaisten syksyn 2009 aikana tekemiä palvelujen sähköistämissuunnitelmia. <br />
5. <br />
Johtoryhmä hyväksyy kehitettävät palvelukokonaisuudet alustavasti valmisteltavaksi ja asettaa <br />
niiden jatkovalmistelusta ja kehittämisestä vastaavat klusteriryhmät. Klusteriryhmä koostuu <br />
palvelukokonaisuutta ohjaavien ministeriöiden, siihen sisältyvistä palveluista vastaavien <br />
viranomaisten - valtion, kuntien ja Kelan sekä tarvittavista yksityisen ja kolmannen sektorin <br />
edustajista. <br />
<br />
6. Klusteriryhmä tarkentaa palvelukokonaisuuden laajuuden, sen palvelualueet ja palveluketjut <br />
sekä pitää huolta tarvittavasta palveluprosessien kehittämisestä. Klusteriryhmä tekee johtoryhmälle <br />
ehdotuksen palvelukokonaisuuden kehittämisen suunnitelmaksi, joka sisältää: a) ehdotuksen <br />
kehitettävistä palveluratkaisuista ja palvelukokonaisuuden käyttöönoton laajuudesta, <br />
kustannuslaskelman ja arvion saatavista hyödyistä sekä mahdollisista säädösmuutostarpeista, <br />
b) ehdotuksen tietojärjestelmäarkkitehtuurista, joka sovitetaan yhteen kokonaisarkkitehtuurin <br />
kanssa ja c) muista palvelukokonaisuuden toteuttamiseksi välttämättömistä toimenpiteistä.<br />
<br />
7. Johtoryhmä käsittelee ehdotukset ja puoltaa päätöksiä sekä lähettää ne asiasta päättävän viranomaisen <br />
käsiteltäväksi. Puoltamispäätöstä ei tehdä vastoin hankkeeseen osallistuvan viranomaisen <br />
tai Suomen Kuntaliiton tahtoa.<br />
<br />
8. VM tekee päätökset keskitetyn rahoituksen myöntämisestä ja hankkeen toteutuksen organisoinnista, <br />
palvelusta vastaava ministeriö, kunta tai muu viranomainen tekee päätökset muilta <br />
osin. <br />
<br />
Hankkeissa valmistelussa käytetään KuntaIT:n hankevalmistelun ja projektinhallinnan menettelytapoja. <br />
<br />
Kokonaisuuden hahmottamiseksi kootaan olemassa olevaa tietoa jo käytössä olevista sähköisistä <br />
palvelukokonaisuuksista ja tehdään tarvittavia lisäselvityksiä erityisesti kuntien palvelujen osalta. <br />
<br />
Helmikuuhun 2010 mennessä selvitetään, onko ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi tarpeen uudistaa <br />
operatiivisia tietojärjestelmiä. <br />
<br />
JulkIT-palvelukokonaisuuksien etenemistä käsitellään sen eri vaiheissa peruspalveluohjelmamenettelyssä. <br />
<br />
<br />
Hallinnonalakohtaiset sähköistämissuunnitelmat<br />
<br />
Hallinnonalat tekevät sähköisen asioinnin kehittämissuunnitelmat syksyllä 2009. Suunnitelmien <br />
tekemistä varten annetaan ohjeet elokuussa 2009.<br />
<br />
== 4. YHTEENTOIMIVUUDEN KEHITTÄMINEN == <br />
<br />
<br />
Käynnissä oleva kehittämistoiminta <br />
<br />
Valtion IT-toiminnan johtamisyksikössä valmistui yhteentoimivuuden kehittämisohjelmassa <br />
vuonna 2007 Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu -hanke. Sen yhtenä tuloksena syntyi kokonaisarkkitehtuurimenetelmä <br />
valtionhallinnon toiminnan ja tietojärjestelmien suunnitteluun. <br />
KuntaIT-yksikkö on puolestaan yhdessä suurten kaupunkien kanssa määritellyt yhteisen tavoitetilan <br />
kuntasektorin palvelukeskeisestä arkkitehtuurista (SOA) ja siihen liittyvistä teknologialinjauksista <br />
sekä muodostanut kuntasektorin käyttöön ValtIT:n arkkitehtuurityöhön perustuvia arkkitehtuurien <br />
suunnittelu-, kehittämis- ja kuvausmenetelmät sekä välineistöjä. <br />
<br />
ValtIT:n ja KuntaIT:n kokonaisarkkitehtuurimenetelmät yhdistetään yhdeksi yhteiseksi julkisen <br />
hallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmäksi. Yhteinen arkkitehtuurimenetelmä julkaistaan JHS-<br />
suosituksena vuoden 2009 aikana. <br />
<br />
Lisäksi ValtIT:n toimesta valmistellaan perustietovarantojen käytön edistämistoimenpiteitä. Toimenpiteet <br />
käynnistetään vuoden 2009 loppupuolella. <br />
<br />
<br />
SADe-ohjelmaan sisältyvät yhteentoimivuuden kehittämisen toimenpiteet<br />
<br />
Käynnistetään alkukesästä 2009 valtiotason arkkitehtuurin määrittely ja kuvaaminen Valtiotason <br />
arkkitehtuurit -hankkeessa (VALTASA). Hankkeessa otetaan huomioon koko julkisen hallinnon <br />
näkökulma. Ensimmäiset välitulokset hankkeesta valmistuvat vuonna 2009 ja lopputulokset vuonna <br />
2010. <br />
<br />
Luvussa 3 mainitut sähköisten palvelukokonaisuuksien klusteriryhmät tekevät kunkin ohjelmaan <br />
valitun palvelukokonaisuuden osalta ehdotuksen tietojärjestelmäarkkitehtuurista, joka sovitetaan <br />
yhteen kokonaisarkkitehtuurin kanssa.<br />
<br />
== 5. VALTION KONSERNIMAINEN TIETOHALLINNON OHJAUS == <br />
<br />
Hallituksen kannanotto ja valtion konsernimainen tietohallinnon ohjaus<br />
<br />
Hallituksen kannanotossa todetaan seuraavaa: ”Käynnistetään välittömästi valmistelu, joka tähtää <br />
valtion tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuria koskevan päätöksenteon siirtämiseksi konsernitasolle <br />
valtiovarainministeriöön ja tämän vaatimien säädösmuutoksien määrittelyyn. Osana valmistelua <br />
määritellään kriteerit valtionhallinnon tietojärjestelmähankkeiden arvioimiseksi niiden käynnistämisvaiheessa <br />
sekä kriteerit niille valtion IT-hankinnoille, jotka toteutetaan jatkossa keskitetysti”. <br />
<br />
<br />
SADe-ohjelmaan sisältyvät valtion konsernimaisen tietohallinnon toimenpiteet<br />
<br />
Valtion konserniohjausta tietohallinnon kehittämisessä tiivistetään strategisen ohjauksen, informaatio-<br />
ohjauksen, hankkeiden ja hankintojen ohjauksen sekä normiohjauksen keinoin. Konserniohjausta <br />
vahvistetaan koskien valtionhallinnon tietohallinnon kehittämisen yhteisiä osioita, kuten <br />
perustietotekniikkaa, perustietovarantoja, valtiotason ja muita yhteisiä arkkitehtuureja, yhtei<br />
siä tietojärjestelmiä ja palveluja, yhteentoimivuutta, tietoturvaa ja varautumista, laadunhallintaa <br />
sekä osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
Valtiovarainministeriön johdolla luodaan tietojärjestelmähankkeille yhtenäinen arviointimenetelmä <br />
ja perustetaan valtiovarainministeriöön arviointitoiminto, jonka vastuuna on arvioida hankkeiden <br />
toteuttamiskelpoisuuden, kustannuslaskelmien realistisuuden ja strategian mukaisuuden arviointi. <br />
Merkittävät hankkeet voivat edetä vain, jos arviointitoiminto puoltaa hankkeen jatkamista. <br />
Lisäksi vahvistetaan ministeriöiden roolia hallinnonalansa keskeisten hankkeiden päätöksenteossa <br />
ja ohjauksessa myöhemmin suunniteltavilla toimenpiteillä. Hankeohjausmalli otetaan käyttöön <br />
1.1.2010 lukien. <br />
<br />
Käynnistetään konserniohjausta ja muutoin tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistävän lainsäädännön <br />
valmistelu syksyllä 2009. <br />
<br />
Valtion konsernimaisen tietohallintotoiminnan keskeisimmät sisältöasiat on kuvattu liitteessä 3.<br />
<br />
== 6. VALTION JA KUNTIEN TIETOJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖN TOIMINTAMALLI == <br />
<br />
Valtion ja kuntien yhteisten IT-ratkaisujen määrittely<br />
<br />
Valtion ja kuntien yhteisten ratkaisujen kehittäminen ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat hankinnat, <br />
käyttöönottotoimenpiteet ja käyttöönoton tuki sekä ylläpito ovat julkisen hallinnon yhteistä <br />
tietohallinnon ja sen osa-alueiden kehittämistä, ja siitä käytetään nimitystä JulkIT-toiminta. Myös <br />
Kela ja muu välillinen valtionhallinto osallistuvat JulkIT-toimintaan tilanteen mukaan. <br />
<br />
<br />
Yhteisten ratkaisujen hyväksymismenettely<br />
<br />
Valtion ja kuntien tietojärjestelmäyhteistyön sisältämän keskitetyn rahoituksen piiriin tulevat palvelukokonaisuuksien <br />
kehittämishankkeet hyväksytään yhteisesti sovitulla tavalla. <br />
<br />
Palvelukokonaisuuksien hyväksymismenettely ja niissä kehitettävien ratkaisujen kehittämisprosessi <br />
on kuvattu tarkemmin luvussa 3. <br />
<br />
<br />
Yhteisten ratkaisujen rahoitusmalli<br />
<br />
Yhteisten ratkaisujen rahoitusmalli on kuvattu luvussa 9. <br />
<br />
<br />
Yhteisten ratkaisujen hallinnointimalli <br />
<br />
Yhteisten JulkIT-ratkaisujen operatiivinen tuottaminen ja hallinnointi organisoidaan siten, että <br />
niiden hankinnasta, käyttöönotosta ja ylläpidosta vastaa yhteinen organisaatio, jolla on tähän lakisääteinen <br />
toimivalta. Valmistelu käynnistetään syksyllä 2009 siten, että kehitetty ratkaisu on toiminnassa <br />
viimeistään 1.1.2011.<br />
<br />
== 7. SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUT == <br />
<br />
SADe-ohjelman osana toteutetaan seuraavat sähköisen asioinnin tukipalveluhankkeet, jotka on <br />
mainittu ohjelman asettamispäätöksessä: <br />
<br />
=== A. Yhteiset hankkeet ===<br />
<br />
* Suomi.fi ja YritysSuomi.fi -portaalien uudistaminen, vuonna 2010 <br />
:* Suomi.fi:n ensivaiheen uudistamistyö käynnistyy kesällä 2010. <br />
* Kansalaisten asiointitilin käyttöönotto, vuonna 2010<br />
:* Asiointitilin kilpailutus käynnistetään valtiokonttorissa 06/2009 ja käyttöönotto tapahtuu <br />
* syksyllä 2010. <br />
* Selvitys julkisen hallinnon yhteisiin ajanvarausjärjestelmiin siirtymisen edellytyksistä, vuonna 2009 <br />
:* Selvitys laaditaan yhteistyössä STM:n kanssa vuoden 2009 aikana. Selvityksessä huomioidaan jo olemassa olevat ajanvarausjärjestelmät, kuten yhteispalvelun ajanvarausjärjestelmä. <br />
*Selvitys kansalaisille tarkoitetun valtion ja kuntien yhteisen yleisneuvontapalvelun edellytyksistä, vuonna 2009 <br />
:* Vuonna 2008 julkaistussa yhteispalvelumallin kehittämistä koskevassa selvityksessä esitettiin yleisneuvontaa sijoitettavaksi puhelinpalvelukeskukseen ja verkkopalveluun valtiovarainministeriön hallinnonalalle Suomi.fi:n yhteyteen. Vastaava linjaus oli esillä SADe-hankkeen loppuraportissa sekä tukitoimintojen alueellistamista selvittäneen työryhmän alustavissa ehdotuksissa. Syksyllä 2009 asetetaan työryhmä neuvontapalvelun suunnittelemiseksi tavoitteena, että kansalaisille suunnattu yhteyskeskus rakennetaan Suomi.fi-portaalin yhteyteen Valtion IT-palvelukeskukseen (VIP). Vastaavasti Yritys- Suomi.fi:n sähköisten asiointipalvelujen tueksi on rakenteilla Contact Center tuki- ja neuvontapalvelu, joka osaltaan keventää yritysten palvelutoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen liittyviä hallinnollisia menettelyjä palveludirektiivin tavoitteiden mukaisesti <br />
* Videoneuvotteluyhteyksien ja etäpalvelujen käytön edistäminen, tavoitteena julkisen hallinnon kotimaan matkojen korvaaminen 20 % verkkokokouksilla vuoteen 2013 mennessä <br />
:* Asiaa valmistellaan ValtIT:n toimesta yhteistä viestintäratkaisua suunniteltaessa sekä yhteispalvelun laajentamishankkeen etäpalvelutyöryhmässä. Kullekin yhteiselle tukipalvelulle nimetään vastuuhenkilö tai projektiryhmä siten, että valmistelussa on mukana riittävä kuntaedustus. Tehtävien etenemisestä ja valmistumisesta raportoidaan johtoryhmälle. Kuntaosuuden käyttämisestä tukipalveluhankkeissa päätetään erikseen. <br />
<br />
=== * B. Pelkästään valtionhallintoa koskevat hankkeet === <br />
<br />
* Sähköisen laskutuksen käytön laajentaminen (valtionhallinnon valmius ottaa vastaan kaikki laskut sähköisinä vuoden 2009 aikana) <br />
:*Sähköisten ostolaskujen vastaanottamisen tilannetta valtionhallinnossa on selvitetty keväällä 2009. Lähtökohtaisesti valtionhallinnon organisaatioilla on valmius ottaa ostolaskut vastaan.<br />
<br />
== 8. OHJELMAN TOIMINTAMALLIT == <br />
<br />
a) Sähköisiä palveluja kehitetään vuorovaikutuksessa palvelujen käyttäjien kanssa huomioiden <br />
käytön helppous. <br />
:*Toimintamalli kehitetään syksyn 2009 aikana ja sitä hyödynnetään kaikissa palvelukokonaisuuskehittämishankkeissa. <br />
b) Kehittämisen kaikissa vaiheissa huomioidaan kansalaisten tietosuojan toteutuminen ja sen <br />
varmistamiseksi toimitaan hyvässä yhteistyössä tietosuojavaltuutetun kanssa. <br />
:*Ohjelman johtoryhmään on nimetty pysyväksi asiantuntijaksi tietosuojavaltuutettu. <br />
:Toimintamalli tietosuojan varmistamiseksi valmistellaan syksyllä 2009 hyödynnettäväksi kaikisa palvelukokonaisuushankkeissa.<br />
<br />
c) Julkisen sektorin hankinnoissa hyödynnetään markkinoiden tarjoamia ratkaisuja sekä yksityisen sektorin innovaatioita. Edistetään avointen tietojärjestelmäarkkitehtuurien sekä avoimen lähdekoodin käyttöä julkisen hallinnon järjestelmissä. <br />
:*Ohjelman osana on käynnistetty kevään 2009 aikana JulkIT-foorumin toiminta.<br />
:*Toimintamalli markkinoiden hyödyntämiseksi kehitetään syksyn 2009 aikana. Ohjelmaan sisältyvissä hankinnoissa pyritään tapauskohtaisesti harkiten hyödyntämään innovatiivisia hankintamuotoja hankintalain edellyttämien menettelyin (esimerkiksi kilpailullinen neuvottelumenettely) <br />
:*Avoimen lähdekoodin käyttöä edistetään muun muassa JHS-suosituksilla, joista ensimmäinen <br />
:on julkaistu alkuvuonna 2009 <br />
:*Kehitetään järjestelmien välisiä rajapintoja JHS-suosituksina, mikä edistää myös uusien <br />
:toimijoiden markkinoille tulemisen mahdollisuuksia.<br />
<br />
d) Sähköisten palveluiden kehittämistyössä tehdään ratkaisuja, jotka tukevat palvelujen tuottamista <br />
molemmilla kansallisilla kielillä. <br />
:*Kehitetään toimintamalli näkökulman huomioimiseksi sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuksien kehittämisessä. <br />
<br />
== 9. OHJELMAN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSMALLI == <br />
<br />
<big>Ohjelman rahoitusmalli</big> <br />
<br />
Ohjelman piiriin hyväksyttyjen kehittämishankkeiden rahoitus kehittämistyön ja toteutuksen eri <br />
vaiheissa tapahtuu seuraavasti: <br />
- Ratkaisujen kehittäminen (tilaajan osuus) rahoitetaan pääsääntöisesti kokonaan keskitetysti. <br />
- Ratkaisujen tuottamisen eli hankintainvestoinnin, ratkaisujen hallinnoinnin ja ylläpidon <br />
keskitetty rahoitus ratkaistaan tapauskohtaisesti erillisellä päätöksellä <br />
- Käyttöönoton rahoitus tapahtuu pääsääntöisesti käyttöönottajan omalla rahoituksella, kuitenkin <br />
tapauskohtaisesti määritellyllä tavalla ratkaisun hallinnoijan järjestämän tukikonsultoinnin <br />
tukemana. <br />
<br />
Keskitetty rahoitus tapahtuu valtiovarainministeriön momentille perustettavasta määrärahasta, johon <br />
kootaan valtion ja kuntien rahoitusosuuksia varten vuosittain ja kehyskausittain yhteisesti <br />
laadittavien suunnitelmien perusteella tarvittavaksi arvioitu määräraha. Talousarviomäärärahaehdotus <br />
käsitellään johtoryhmässä. <br />
<br />
Kuntien rahoitusosuuden toteuttamiseksi jatketaan KuntaIT:n toiminnan rahoittamiseksi kehitetyn <br />
mallin toteuttamista siirtämällä tarvittava rahoitus valtionosuuksiin varatuista määrärahoista. <br />
Erikseen määriteltävien kohteiden osalta kuntien valtionosuusrahoituksen sijasta voidaan käyttää <br />
muuta kuntarahoitusta. Pelkästään valtiota koskevia hankkeita ja ratkaisuja ei rahoiteta kuntien <br />
valtionosuuksista. Mikäli momentille siirrettyä rahaa jää ohjelmakauden aikana käyttämättä, kuntien <br />
rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt osuus palautetaan kuntien valtionosuusmomentille. <br />
Valtion rahoitusosuus kootaan siten, että osa siirretään hallinnonalojen määrärahoista ja osa mahdollisesti <br />
muista määrärahoista. Valtion rahoitusosuuden kokoamisen vaihtoehtoisia ja toisiaan <br />
täydentäviä tapoja ovat a) VM:n tietohallinnon kehittämismomenttien yhteenkokoaminen (lukuunottamatta <br />
KuntaIT:n hankerahoitusta, joka siirtyy kuntaosuuden rahoitukseksi) b) kokoaminen <br />
juustohöylämenetelmällä tai kohdennetusti hallinnonaloilta c) tuottavuushyötyjen palautuksista <br />
hallinnonaloilta ja d) hankkeiden aikaistamiseen mahdollisesti varattavasta valtion uudelleen <br />
kohdennettavasta rahoituksesta. <br />
<br />
Momentille tulevasta ohjelman käyttöön tarkoitetusta määrärahasta 50 % kootaan määrärahasiirroin <br />
kuntien valtionosuuksista ja 50 % muilta valtion budjetin momenteilta. <br />
<br />
Rahoitusta voidaan täydentää erikseen määriteltävien kohteiden osalta muun muassa Tekesin ja <br />
Sitran rahoitusta hyödyntämällä. Palveluhankinnat (esim. SaaS) jakavat investointikustannuksen <br />
usealle vuodelle. Myös PPP-tyyppinen yhteistyö voi tulla kyseeseen.<br />
<br />
<big>Ohjelman alustava kustannusarvio</big> <br />
<br />
=== A Kustannukset sähköisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi === <br />
<br />
Alla kuvattu kustannusvaikutusarvio on alustava. Ohjelman kokonaisrahoituksesta tehdään tarkempi <br />
ehdotus kevään 2010 kehysneuvotteluja varten. Samassa yhteydessä tehdään esitys ohjelmaan <br />
sisällytettävistä kehittämisratkaisujen tietojärjestelmäinvestoinneista, investointien laajan <br />
käyttöönoton varmistamisesta sekä ohjelmalla tavoiteltavista tuottavuusvaikutuksista. Vuoden <br />
2010 rahoituksesta tehdään ehdotus talousarviota täydentävään esitykseen lokakuussa 2009. <br />
<br />
Kehittämiskustannukset sisältävät lähtökohtana arvion siitä, että kehittämistoiminnassa ei pääsääntöisesti <br />
synny uusia toiminnallisia operatiivisia tietojärjestelmiä vaan jo olemassa oleviin tietojärjestelmiin <br />
ja tietovarantoihin perustuvia sähköisen asioinnin ja tiedonsiirron mahdollistavia <br />
tietojärjestelmäkomponentteja sekä tietojärjestelmärajapintoja. Helmikuuhun 2010 mennessä selvitetään <br />
palvelukokonaisuushankkeiden suunnittelun yhteydessä, onko syytä uudistaa toiminnallisia <br />
operatiivisia tietojärjestelmiä. <br />
<br />
Myöhemmin erikseen harkinnan mukaan määriteltävien palvelukokonaisuuksien tai sähköisen <br />
asioinnin tukipalvelujen osalta tullaan ehdottamaan, että ohjelman rahoituksella tuetaan myös <br />
palvelujen levittämistä. Tästä aiheutuvat kustannukset eivät sisälly jäljempänä olevaan kustannusarvioon. <br />
Poikkeuksena tästä asiointitilin ehdotetaan olevan jo tässä vaiheessa sellainen palvelu, <br />
jonka hankinta ja ylläpito kustannettaisiin keskitetysti. <br />
<br />
<big>Palvelukokonaisuuksien kehittäminen</big> <br />
<br />
Kolme (3) laajaa palvelukokonaisuutta 12 – 18 milj euroa <br />
Viisi (5) keskikokoista palvelukokonaisuutta 10 – 20 milj euroa <br />
Kolme (3) pientä palvelukokonaisuutta 3 – 6 milj euroa <br />
Yhteensä kehittämiskustannuksia 25 – 44 milj euroa <br />
<br />
<big>Palvelukokonaisuuksien ohjaus</big><br />
<br />
Palveluasiantuntija1 htv /v <br />
Klustereiden projektinohjaus 3 htv/v a 80 000 euroa/v <br />
Yhteensä ohjauksen kustannuksia 1,3 milj euroa <br />
<br />
=== B Sähköisen asioinnin tukipalveluiden kehittäminen ja toteuttaminen === <br />
<br />
>Kehittämiskustannukset <br />
<br />
Suomi.fi <br />
<br />
1. vaihe 1 milj euroa <br />
2. vaihe 2 milj euroa <br />
Yrityssuomi.fi 1,5 milj. euroa <br />
Verkkolaskun käytön edistäminen Arvioidaan myöhemmin <br />
Julkisen hallinnon yhteiset ajanvarausjärjestelmät Arvioidaan myöhemmin <br />
Valtion ja kuntien yhteinen yleisneuvonta Arvioidaan myöhemmin <br />
Videoneuvotteluyhteydet Arvioidaan myöhemmin <br />
<br />
<br />
Hankinta/investointi- ja käyttö/ylläpitomenot<br />
<br />
Asiointitili Investointi 3 milj euroa <br />
Ylläpito 4-5 milj euroa vuosina 2009-2013 <br />
<br />
<br />
Käyttöönoton tuki<br />
<br />
Käyttöönoton rahoitus tapahtuu pääasiassa käyttöönottajan vastuulla (ei keskitettyä määrärahaa), <br />
Tapauskohtaisesti päätetään ratkaisun tukikonsultoinnin rahoittamisesta. Käyttöönoton tukea <br />
(neuvonta ja konsultointi) varten tarvittava määräraha arvioidaan palvelukokonaisuuksien vahvistuttua <br />
helmikuussa 2010.<br />
<br />
=== C Valtion konsernimainen IT-toiminta === <br />
<br />
Hankeohjauksen uuden menettelytavan käyttöönotto: <br />
VM:öön 1-2 henkilötyövuoden lisätarve/vuosi. 400 000 – 700 000 euroa <br />
<br />
<br />
=== D Valtio-kuntayhteistyö === <br />
<br />
Yhteisen organisaation perustaminen operatiivista IT-toimintaa varten (hankinnat ja investoinnit, <br />
ylläpito ja käyttö sekä neuvonta) aiheuttavat perustamiskustannuksia, jotka selvitetään perustamisselvityksen <br />
yhteydessä vuoden 2010 aikana. <br />
<br />
=== E Konserniohjauksen ja yhteentoimivuuden ohjauksen säädösmuutosten valmistelu ===<br />
<br />
<br />
Ohjausmekanismien laadinta, selvitys ja lainsäännön <br />
valmistelukustannukset kohdistuvat vuodelle 2010, <br />
ja aiheuttavat noin 200.000 euron kustannukset 200 000 euroa <br />
<br />
=== F Ohjelman alustava kustannusarvio vuosille 2010 - 2013 === <br />
<br />
<big>Kehittämiskustannukset</big> <br />
<br />
Palvelukokonaisuudet 25 – 44 milj euroa <br />
Palvelukokonaisuuksien ohjaus 1,3 milj euroa <br />
Sähköisen asioinnin tukipalvelut 11,5 – 12,5 milj euroa <br />
Valtion konsernimainen IT-toiminta 400 000 – 700 000 euroa <br />
Lainsäädännön erillisselvitykset 300 000 euroa <br />
<br />
Yhteensä noin 39 – 59 miljoonaa euroa <br />
<br />
<br />
Tämän hetkisen arvion mukaan ohjelmaan sisältyvät kehittämiskustannukset tulevat olemaan <br />
siis noin 39 - 59 miljoonaa euroa. Arviosta puuttuvat joidenkin tukipalveluiden kehittämiskustannukset, <br />
jotka arvioidaan myöhemmin. Huomioitavaa on, että edellä mainittujen <br />
kehittämiskustannusten lisäksi palveluprosessien ja niitä tukevien tietoteknisten ratkaisuiden <br />
käyttöönoton kustannusten on arvioitu olevan vähintään kolminkertainen kehittämisen <br />
kustannuksiin nähden. Karkeiden arvioiden mukaan ratkaisujen laajan valtakunnallisen <br />
käyttöönoton kustannukset ovat pikemminkin satoja kuin kymmeniä miljoonia euroja. <br />
Nämä kustannukset hajautuvat käyttöönottaviin organisaatioihin ja vain osa tarkoituksenmukaista <br />
siirtää keskitetyn rahoituksen piiriin. Käyttöönottokustannuksia arvioitaessa <br />
tulee ottaa huomioon myös käyttöönotosta saatavat hyödyt. <br />
<br />
<br />
Ohjelman tuottavuusvaikutukset<br />
<br />
Ohjelman keskeisenä lähtökohtana on, että yhteisillä ratkaisuilla ja palvelutoiminnan kehittämisellä <br />
aikaansaadaan tuottavuushyötyjä. Ohjelman myötä toteutuva tuottavuuspotentiaali realisoituu <br />
muun muassa seuraavasti: <br />
<br />
1. Ohjelman palvelualuehankkeiden myötä toimintamallien ja prosessien kehittämisestä syntyvät <br />
toiminnallinen tuottavuus (muun muassa henkilötyön säästöt) <br />
<br />
2. Yhteisistä ratkaisuista ja hankkeista saatavan tuottavuushyödyn kautta (vaihtoehtoiskustannukset <br />
- esim. yhteisesti tuotettu tukipalvelu on kustannustehokkaampaa kuin kunkin tahon <br />
erikseen tuottamat vastaavat tai lähes identtiset ratkaisut). <br />
Valmistelun tässä vaiheessa ohjelman tuottavuushyötyjä ei voida määrittää prosentteina tai henkilötyövuosina. <br />
Ohjelmassa valmistellaan tuottavuuden laskentaan ja hyötyjen arviointeihin liittyviä <br />
menettelytapoja klusterien käyttöön. Myös ohjelmassa käytettävä KuntaIT-hankehallinnan malli <br />
edellyttää, että kunkin hankkeen kohdalla toteutetaan perusteellinen arvio arvioiduista tuottavuusvaikutuksista <br />
(kustannus–hyötyanalyysi: investointilaskelma ja takaisinmaksuajat ja henkilötyösäästöt). <br />
<br />
<br />
SADe-ohjelman työ kytkeytyy hallituksen politiikkariihen kannanotossa edellytettyihin kuntien <br />
tuottavuustoimenpiteisiin. <br />
<br />
<br />
Liitteet<br />
<br />
SADe-ohjelma osana monikanavaista julkisten palveluiden kehittämistyötä (liite 1) <br />
<br />
SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien valintakriteerit (liite 2)<br />
<br />
Kuvaus valtion tietohallinnon konserniohjauksen kohteista ja keinovalikoimasta (liite 3) <br />
<br />
<br />
Liite 1: SADe-ohjelma osana monikanavaista julkisen hallinnon ja palvelujen kehittämistyötä<br />
<br />
== Liite 2: SADE-OHJELMAN PALVELUKOKONAISUUKSIEN VALINTAKRITEERIT == <br />
<br />
1. Asiakaslähtöisyys ja laatu: <br />
a. palvelukokonaisuudet vastaavat kokonaisvaltaisesti kansalaisen tai yrityksen elämäntilanteeseen tai elinkaareen liittyviin palvelutarpeisiin, hallinnonalojen tai palveluja järjestävien organisaatioiden rajoista riippumatta <br />
b. palvelukokonaisuuksien avulla palvelujen saatavuus ja löydettävyys paranee: kansalainen tai yritys löytää tarvitsemansa palvelun tai palveluketjun helposti ja voi käyttää sitä paikasta ja ajasta riippumatta <br />
c. palvelukokonaisuudet ovat helppokäyttöisiä ja laadukkaita <br />
d. palvelukokonaisuudet antavat asiakkaalle hyötyä ja vähentävät asiakkaan kokemaa hallinnollista taakkaa <br />
e. palvelukokonaisuudet lisäävät asiakkaiden oikeusturvaa ja tasa-arvoa <br />
<br />
2. Merkittävyys: Palvelukokonaisuudet ovat asiakkaan ja hallinnon kehittämisen kannalta tai yhteiskunnallisesti <br />
riittävän merkittäviä (esim. käyttäjiä/käyttökertoja on paljon), jotta sähköistämisen <br />
merkitys ei jää liian vähäiseksi. Palvelukokonaisuuden tulee olla levitettävissä valtakunnalliseen <br />
käyttöön. <br />
<br />
3. Poikkihallinnollisuus: Palvelukokonaisuudet ylittävät hallinnonalojen ja organisaatioiden rajoja <br />
ja niiden tietojärjestelmien yhteentoimivuus edellyttää valtio-kunta -yhteistyötä tai yhteistyötä <br />
useiden hallinnonalojen välillä. Palvelukokonaisuudet ovat julkisen hallinnon yhteistä ns. JulkITtyötä. <br />
Yhden viranomaisen järjestämien merkittävienkin palvelujen sähköistäminen voidaan toteuttaa <br />
hallinnonalan omana työnä hallinnonalan suunnittelun ja rahoituksen puitteissa ohjelman <br />
ulkopuolella. <br />
<br />
4. Tuottavuuspotentiaali: Palvelukokonaisuuden sähköistämisellä on mahdollista nostaa työn tuottavuutta, <br />
kun palveluprosessien tietojenkäsittely automatisoituu ja palveluprosesseja yksinkertaistetaan. <br />
Näin henkilöresurssien tarve vähenee ja voimavaroja vapautetaan toiminnan kehittämiseen <br />
tai muuhun toimintaan. <br />
<br />
5. Toteutuksen kustannustehokkuus: Palvelukokonaisuuden sähköistäminen on kannattavaa ja <br />
kustannustehokasta; palvelutuotannon kustannukset vähenevät ja investoinnin takaisinmaksuaika <br />
on riittävän lyhyt.<br />
<br />
6. Käynnistysvalmius ja toteutuksen nopeus: Palvelukokonaisuuksien kehittämistyö voidaan <br />
käynnistää pian ja saada aikaan tuloksia nopeasti. <br />
<br />
7. Käyttöönottovalmius ja -kelpoisuus: Palvelukokonaisuus on sen valmistuttua otettavissa käyttöön <br />
laajalti eri organisaatioissa. <br />
<br />
8. Lainsäädäntömuutosten tarve ja valmius niiden toteuttamiseen: Palveluista vastaavat viranomaiset <br />
ovat valmiita ja sitoutuneita tarvittaessa valmistelemaan palvelukokonaisuuden rakentamiseksi <br />
tarvittavat lainsäädäntömuutosehdotukset ja toteuttamaan niiden mukaista toimintaa. <br />
<br />
9. Yhteensopivuus julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin kanssa <br />
<br />
10. Innovatiivisuus ja luovuus: Palvelukokonaisuuksissa kehitettävät ratkaisut ovat luovia ja innovatiivisia <br />
sekä uudistavat palvelutuotannon toimintatapoja. Palvelukokonaisuuden toteuttaminen <br />
edistää suomalaista osaamista ja tuotteistaa suomalaista tietotaitoa. <br />
<br />
<br />
== Liite 3 - VALTION TIETOHALLINNON KONSERNIOHJAUKSEN KOHTEET JA KEINOVALIKOIMA ==<br />
<br />
<br />
<br />
=== 1. Konserniohjauksen keinoja === <br />
<br />
Strateginen ohjaus <br />
<br />
Valtionhallinnon tietohallinnon strategisen ohjauksen keinona on käytetty valtion IT-strategiaa. <br />
Sen korvaajaksi otetaan käyttöön vuosittain kehysmenettelyn yhteydessä tarkistettava tiivis strategia-<br />
asiakirja, jossa olisi kuvattu keskeisimmät kehittämisen tavoitteet ja suuntaviivat. <br />
<br />
Informaatio-ohjaus <br />
<br />
Informaatio-ohjaus säilyttää asemansa keskeisenä keinona ohjata tietohallintotoimintaa ja sen jatkuvaan <br />
kehittämiseen panostetaan. JHS- järjestelmää vahvistetaan ja kehitetään edelleen SADehankkeen <br />
loppuraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. <br />
<br />
Hankeohjaus <br />
<br />
Valtion tietohallinnon hankeohjaus tapahtuu osana budjettiprosessia. Ohjauksen kohteena ovat <br />
suuret tai muuten merkitykselliset tietojärjestelmähankkeet. Niiden käsittelyyn luodaan menettely, <br />
jossa valtiovarainministeriö antaa lausunnon hankkeista konserniohjauksen ja toteuttamiskelpoisuuden <br />
näkökulmista. Tätä menettelyä on kuvattu jäljempänä kappaleessa ’Tietojärjestelmien <br />
hankeohjaus’. <br />
<br />
Hankintojen kautta tapahtuva ohjaus <br />
<br />
Yhteisten hankintojen osalta jatketaan määräysten antamista budjettilain 22 a §:n nojalla. <br />
<br />
Normiohjaus <br />
<br />
Valtion tietohallintoa ohjataan konsernimaisesti. Tätä varten valtiovarainministeriöllä tulee olla <br />
lakiin perustuva toimivalta ohjata valtionhallinnon tietohallintotoimintaa. Normiohjauksen osaalueita <br />
ovat esimerkiksi yhteiset palvelut ja yhteentoimivuus. <br />
<br />
Yhteisten tietojärjestelmien ja palveluiden käytöstä annetaan sitovia määräyksiä tarpeen mukaan. <br />
Määräykset annetaan pääsääntöisesti laintasoisina. Kyseeseen voivat tulla kohteen jo olemassa <br />
oleva lainsäädäntö tai palvelusta erikseen laadittava lainsäädäntö. <br />
<br />
Yhteentoimivuuden takaamiseksi annetaan valtiovarainministeriölle mahdollisuus antaa sitovia <br />
määräyksiä esimerkiksi käytettävistä standardeista ja muista yhteentoimivuutta edistävistä menettelyistä. <br />
Menettelyt voivat liittyä esimerkiksi sanastojen ja ontologioiden laatimisen koordinointiin. <br />
<br />
<br />
=== 2. OHJAAMISEN KOHTEET JA SÄÄNTELYN TARVE === <br />
<br />
Konserniohjauksen kohteita voivat olla sellaiset yhteiset tietohallinnon osiot, jotka ovat tarpeen <br />
yhteentoimivan tietojärjestelmäkokonaisuuden luomiseksi valtionhallinnossa: <br />
<br />
1. Yhteiset tietojärjestelmät ja palvelut <br />
2. Perustietovarannot <br />
3. Yhteentoimivuus <br />
4. Ydintoiminnan tietojärjestelmähankkeet <br />
5. Tietoturva ja varautuminen <br />
6. Perustietotekniikka <br />
7. Laadunhallinta <br />
8. Osaamisen kehittäminen <br />
<br />
Yhteisiä tietojärjestelmiä ja palveluita toteutetaan esimerkiksi tukitoimintojen ja sähköisen asioinnin <br />
osalta. Rakentamisvaiheessa on useita palveluita kuten yhteisen verkon kytkentäydin ja integraatioalusta. <br />
<br />
Tapauskohtaisesti tulee arvioida perustuuko käyttöönotto vapaaehtoisuuteen vai tulisiko ne saada <br />
koko konsernin käyttöön. Jälkimmäinen edellyttää sitovaa säätelyä. Se voidaan toteuttaa joko <br />
kohdealueen lainsäädäntönä tai osana tietohallintolainsäädäntökokonaisuutta. Tapauskohtaisesti <br />
tulisi voida harkita käyttöönottovelvoitetta tietyn siirtymäkauden puitteissa. <br />
<br />
Perustietovarantoja ovat esimerkiksi väestö- ja kiinteistötiedot. Ne ovat laajasti käytössä koko <br />
julkisella ja myös yksityisellä sektorilla. Muutokset esimerkiksi perustietovarantojen tietojärjestelmien <br />
rajapinnoissa säteilevät laajasti koko yhteiskuntaan. Perustietovarantojen suuri käyttäjä ja <br />
merkittävä sisällöntuottaja on kuntasektori. <br />
<br />
Näistä on kustakin erillinen lainsäädäntö. Osana yhteentoimivuuden ohjausta on tarkasteltava <br />
olisiko tarvetta tietojenjakeluun ja yhteentoimivuuteen liittyvälle sääntelylle. <br />
<br />
Yhteentoimivuuden elementit kuvataan ja jäsennetään arkkitehtuurimallin avulla. Järjestelmien <br />
välinen yhteentoimivuus on avaimena sisäisen tuottavuuden lisäämisessä sekä asiakaspalvelun ja <br />
laadunhallinnan parantamisessa. Näkökulmia ovat tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologiaarkkitehtuurit. <br />
Tähän asti ohjaus on ollut pääsääntöisesti informaatio-ohjausta. <br />
<br />
Tietoarkkitehtuurin näkökulmasta sitovaa ohjausta on olemassa esimerkiksi arkistotoimen osalta, <br />
mutta muun toiminnan ja eri tietotyyppien osalta se on selvittämättä. Paremman yhteentoimivuuden <br />
saavuttamiseksi sitovaa sääntelyä tarvitaan. Se edellyttää useamman aihepiirin lakien ja niiden <br />
välisten suhteiden arviointia. Näitä ovat ainakin arkistolaki, julkisuuslaki ja laki sähköisestä <br />
asioinnista. <br />
<br />
Teknologia-arkkitehtuurissa sitovan sääntelyn piiriin voisivat kuulua rajapinnat. <br />
<br />
Ydintoiminnan tietojärjestelmähankkeet ovat ministeriöiden ja virastojen vastuulla. Hallinnonalojen <br />
rajat ylittäviä ja tai muutoin merkittäviä hankkeita tullaan toteuttamaan keskitetysti siten <br />
kuin niistä erikseen päätetään SADe-ohjelman yhteydessä. <br />
<br />
Useat tietojärjestelmät perustuvat erityislainsäädäntöön. <br />
<br />
Tietoturva ja varautuminen ovat lähtökohtaisesti olleet konsernimaista ohjausta. Vahti-työssä <br />
on laadittu laaja ohjeisto. Informaatio-ohjauksella on saavutettu hyvin tuloksia. Lainsäädännössä <br />
on asetettu yleisiä velvoitteita (julkisuuslaki) sekä erityislainsäädännössä alaan liittyviä erityisesti <br />
tietojenkäsittelyä koskevia vaatimuksia. <br />
<br />
Sitovan sääntelyn tarve on noussut esille tietoturvatasojen sekä varautumisen vaatimusten määrittelyssä. <br />
Niiden osalta sääntelyn piiriin tulisi sisällyttää tasojen kuvauksen sekä vaatimus kunkin <br />
organisaation siirtymisestä vähimmäistasolle. Kyse ei olisi yksityiskohtaisesta sääntelystä vaan <br />
prosessien ja menettelyiden ohjaamisesta. <br />
<br />
Perustietotekniikkaan kuuluvat esimerkiksi tietoliikenne, laitteet, niihin liittyvät järjestelmäpalvelut <br />
sekä käyttäjien tukipalvelut. Perustietotekniikan käsite laajenee teknologian kehittyessä. Perustietotekniikan <br />
hallintaprosesseihin on kehitetty hyviä käytäntöjä (esim. ITIL), joita vaihtelevasti <br />
sovelletaan. Ohjelmistolisenssien hallinta vaatii omaisuuskirjanpidossa erityisiä järjestelyjä <br />
vaihtelevista ehdoista johtuen. <br />
<br />
Näissä sitovana ohjauskeinona on menestyksellisesti käytetty yhteishankintoja ja osaan on liitetty <br />
budjettilain 22 a §:n mukainen määräys hyödyntää keskitettyjä hankintoja. Esimerkiksi hallintaprosessit <br />
ja työasemien yhtenäistäminen voisivat olla sitovan sääntelyn piirissä. <br />
<br />
Osaamisen kehittäminen on avainasemassa, vaikkakin yhä laajemmin toteutus ja ylläpito hankitaan <br />
kaupallisilta markkinoilta. Ministeriöissä ja virastoissa tulee olla riittävä osaaminen hankkeiden <br />
ohjaamiseen ja valvomiseen. <br />
Koska hankehallinnan osaamistarve ei ole kaikissa virastoissa jatkuvaa, on syytä tutkia mahdollisuus <br />
osaamispoolin rakentamiseksi esimerkiksi valtion IT-palvelukeskuksen yhteyteen. <br />
<br />
=== 3. TIETOJÄRJESTELMIEN HANKEOHJAUS === <br />
<br />
Tavoite <br />
Suuret tai muuten merkittävät ministeriöiden ja virastojen tietojärjestelmähankkeet käsitellään <br />
osana TTS- ja budjettiprosesseja sekä suurimpien hankkeiden osalta raha-asiainvaliokunnassa. <br />
<br />
Ohjauksen keskeisenä tavoitteena on arvioida hankkeita konserniohjauksen sisällöllisten elementtien <br />
toteutumisen sekä toteuttamiskelpoisuuden ja onnistumisen edellytysten näkökulmista. Erityisesti <br />
kiinnitetään huomioita kustannuslaskelmien ja aikataulujen realistisuuteen. <br />
<br />
Merkittävimpien IT-hankkeiden osalta keskitetyllä ohjauksella tuetaan ministeriöitä hallinnonalansa <br />
hankkeiden ohjauksessa ja toisaalta varmistetaan IT-toiminnan konsernilinjausten toimeenpano. <br />
<br />
Prosessi <br />
Suuria yli 1 milj. euron hankkeita valtionhallinnossa on viime vuosina ollut noin 140 kpl. Arviolta <br />
noin 10 - 20 hanketta otettaisiin konserniohjauksen seurantaan. Lopputuloksena saadaan perusteltu <br />
päätös yhteistyössä valtiovarainministeriön ja hallinnonalojen kesken siitä, onko hanke toteuttamis- <br />
ja rahoittamiskelpoinen. <br />
<br />
Kukin virasto laatii hankesuunnitelmat ja muut esitutkimukseen vaadittavat dokumentit hyvän <br />
hankehallinnan periaatteiden mukaisesti. Keskeistä on huolehtia hankkeen ja toiminnan kehittämisen <br />
välisestä suhteesta. Osana tulosohjausta suunnitelmat arvioidaan, ja niiden pohjalta tehdään <br />
tarpeellisia päätöksiä ohjaavassa ministeriössä. Säännöksiä muutetaan siten, että virastojen tulee <br />
saada lupa hankkeiden käynnistämiseen ministeriöltä. Ministeriön vastuulla on lisäksi esitellä <br />
myöhemmin määriteltävien kriteerien perusteella ne hankkeet, joita tulisi seurata konserniohjauksessa. <br />
Näitä hankkeita ovat kustannuksiltaan suuret (yli 20 miljoonaa euroa) tai muulla perusteella <br />
merkittävät hankkeet. <br />
<br />
Hanke-ehdotusta voidaan tarkastella ainakin seuraavista näkökulmista: <br />
*Hankkeen tavoiteasetanta: Hankkeen ylätason tavoitteet, aikataulut, hyödyt, kriittiset menestystekijät, yhdensuuntaisuus toiminnan ja tietohallinnon strategioiden kanssa. <br />
*Roolit ja vastuut: Tulevan toiminnan ja vastuiden sekä kehittämishankkeen toteutuksen ja vastuiden selkeys. <br />
*Resurssit ja osaaminen: Uuden toimintamallin ja kehittämishankkeen vaatima rahoitus, henkilöresurssit ja osaaminen. <br />
*Toimintaprosessit: Uuden toimintamallin mukaiset prosessit ja hankehallinnan prosessit. <br />
*Yhteensopivuus arkkitehtuurin kanssa. Hanketta tulee arvioida sekä suhteessa organisaation <br />
omiin että valtiokonsernin arkkitehtuurilinjauksiin (prosessi, tieto, tietojärjestelmä, tekniikka). <br />
*Tietojärjestelmän ei tule olla päällekkäinen valtionhallinnolle yhteisesti tarjottavien ITpalveluiden kanssa. Sen tulee olla yhteensopiva em. palvelujen kanssa. <br />
*Samankaltainen toiminta. Mikäli useampi toimija on rakentamassa hyvin samanlaista ratkaisua, <br />
ne voitaisiin ohjata yhteistyöhön, esimerkiksi lupia käsiteltäessä. <br />
*Kustannus- ja hyötyanalyysi. Hanke-ehdotukseen perustuvan investoinnin ja tulevan tietojärjestelmän investointi- ja käyttökustannusten ja hyötyjen arviointi.<br />
*Riskien arviointi. Arvioidaan sekä hankkeen että tulevan tietojärjestelmän riskit. <br />
<br />
Hankkeiden toteuttamiskelpoisuuden arviointiin luodaan yhtenäinen arviointijärjestelmä ja perustetaan <br />
arviointitoiminto valtiovarainministeriöön. Arvioinnin tuloksena valtiovarainministeriö antaa <br />
lausunnon hankkeesta konserniohjauksen ja toteuttamiskelpoisuuden näkökulmista. Erityisesti <br />
kiinnitetään huomiota kustannuslaskelmien realistisuuteen. Lausunto liitetään raha-asiain valiokunnan <br />
esitykseen ja sitä hyödynnetään TTS- ja budjettiprosessissa. Hankkeet voivat edetä vain, <br />
jos arviointitoiminto puoltaa hankkeen jatkamista. <br />
<br />
Säännöksiä suurten hankkeiden käsittelystä raha-asiain valiokunnassa muutetaan siten, että virastojen <br />
tulee saada lupa hankkeiden käynnistämiseen ministeriöltä. Ministeriöt huolehtivat niiden <br />
käsittelystä ohjeiden mukaisesti. Euromääräisen kustannusrajan ylittävät tai muutoin merkittävät <br />
hankkeet käsitellään raha-asiain valiokunnassa ennen kilpailutusta tehtyjen suunnitelmien pohjalta. <br />
Euromäärä tarkennetaan osana valmistelua. <br />
<br />
Aikataulut <br />
<br />
Hanke-ehdotusten ohjausta tehdään sekä TTS- että budjettikierrosten yhteydessä. Yli miljoonan <br />
euron hankkeista toimitetaan tiedot osana kehysehdotuksia. Uuden arviointitoiminnon suorittama <br />
hankkeiden arviointi on jatkuvaa toimintaa. Rahoituspäätökset tehdään normaalissa budjettimenettelyssä. <br />
Jo valmisteluvaiheessa käydään tarpeen mukaan vuoropuhelua akselilla virasto-ministeriöhankeohjaus, <br />
jotta kaikilla osapuolilla on riittävästi aikaa perehtyä hankkeeseen. <br />
Hankeohjauksen menettelytavat täsmennetään jatkovalmistelussa syksyn 2009 aikana. Hankeohjausmalli <br />
otetaan käyttöön 1.1.2010 lukien.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=S%C3%A4hk%C3%B6isen_asioinnin_ja_demokratian_vauhdittamisohjelman_toteuttamissuunnitelma_2009-2014&diff=27725Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-20142014-12-01T11:42:34Z<p>Vaula: /* B Sähköisen asioinnin tukipalveluiden kehittäminen ja toteuttaminen */</p>
<hr />
<div><br />
Asia <br />
SÄHKÖISEN ASIOINNIN JA DEMOKRATIAN VAUHDITTAMISOHJELMAN <br />
(SADe) TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2009 – 2014 <br />
<br />
== 1. OHJELMAN TAUSTA, TAVOITTEET JA ORGANISOINTI == <br />
<br />
Hallinto- ja kuntaministeri asetti elokuussa 2008 sähköisen asioinnin ja demokratian kehittämishankkeen <br />
(SADe-hanke). Hankkeen tehtävänä oli laatia ehdotus julkisen hallinnon ja julkisten <br />
palveluiden sähköisen asioinnin kehittämislinjauksiksi sekä käyttöönottosuunnitelmaksi vuosille <br />
2009 – 2012. Hankkeen loppuraportti luovutettiin hallinto- ja kuntaministerille 28.1.2009. <br />
<br />
Hallituksen käsiteltyä SADe-hankkeen loppuraporttia iltakoulussa ja sähköisen asioinnin kehittämistä <br />
politiikkariihessä, talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 6.3.2009 hallituksen <br />
kannanoton sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamisesta. Kannanoton mukaan <br />
hallitus vauhdittaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä ja sähköisten asiointipalveluiden leviämistä <br />
kolmella toimintakokonaisuudella: jatkamalla Arjen tietoyhteiskuntaohjelmaa, käynnistämällä <br />
sähköisen asioinnin ja demokratian ohjelman sekä uudelleen organisoimalla julkisten tietojärjestelmien <br />
määrittelyn, hankinnan ja ylläpidon. <br />
<br />
Valtiovarainministeriö asetti 14.4.2009 sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman <br />
(SADe-ohjelma), perustuen em. hallituksen kannanottoon. <br />
<br />
<br />
Ohjelman tavoite ja toimikausi:<br />
<br />
SADe-ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja <br />
yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki <br />
keskeiset palvelut. Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäisesti asiakasrajapinnat <br />
eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. <br />
<br />
Ohjelman toimikausi on: 14.4.2009 – 28.2.2014. <br />
<br />
<br />
Ohjelman organisointi:<br />
<br />
Kuva 1: SADe-ohjelman organisointi <br />
<br />
Ohjelmalla on johtoryhmä, joka koostuu kaikkien ministeriöiden, Suomen Kuntaliiton ja kuntien, <br />
Kelan, Sitran ja Tekesin edustajista. Tietosuojavaltuutettu on johtoryhmän pysyvä asiantuntija. <br />
Johtoryhmä voi asettaa valmistelua varten alatyöryhmiä. Sihteeristö toimii tiimeissä, joita on täydennetty <br />
VM:n asiantuntijoilla. <br />
<br />
Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan JUHTA:n toimikauden päättyessä vuoden <br />
2009 lopussa SADe-ohjelman johtoryhmän tehtävät yhdistetään JUHTA:n tehtäviin päällekkäisen <br />
toiminnan välttämiseksi ja JUHTA:n kokoonpanoa laajennetaan vastaamaan SADe-ohjelman kokoonpanoa.<br />
<br />
== 2. LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA ARVIOINTI == <br />
<br />
Lähtökohtana on, että julkisen hallinnon sähköiset palvelut tuotetaan osana monikanavaista palvelukonseptia <br />
siten, että palvelut ovat kansalaisten ja yritysten saatavissa kaikkialla Suomessa, ja <br />
asiakkailla on mahdollisuus valita palvelukanava toivomustensa ja olosuhteidensa mukaisesti. <br />
Sähköiset palvelut muodostavat saatavuudeltaan palvelutarjonnan aika- ja paikkariippumattoman <br />
osion. Eräs tärkeä yhteys yhteentoimiville sähköisille palveluille ja muulle palvelutarjonnalle on <br />
fyysisen yhteispalvelun, puhelinpalvelukeskusten ja kuvapuhelinta hyödyntävän etäpalvelun <br />
yleistyminen. <br />
<br />
Monikanavaista palvelukonseptia havainnollistetaan alla olevalla kuvalla: <br />
<br />
Kuva 2: Julkisen hallinnon asiakaspalvelun viitekehys <br />
<br />
Kysymys on ensisijaisesti palvelujen kehittämisestä hyödyntäen muun muassa informaatioteknologian <br />
antamia mahdollisuuksia, joten palveluja ei pidä mekaanisesti muuttaa sähköisiksi. Tämä <br />
edellyttää kehittämistyössä muun muassa palvelu- ja asiakkuusstrategista lähestymistapaa sekä <br />
palveluprosessien läpikäymistä ja näihin perustuvaa suunnittelua. <br />
<br />
SADe-ohjelmaan sisällytettävät palvelukokonaisuudet liittyvät keskeisiin kansalaisten ja yritysten <br />
elämäntilanteisiin ja -tarpeisiin ja ylittävät hallinnon rajat. Ohjelman kehittämistyön tavoitteena <br />
on aikaansaada laajuudeltaan kattava julkisen hallinnon saumattomien palveluprosessien ja niitä <br />
tukevien sähköisten asiointipalveluiden kokonaisuus. <br />
<br />
Suomen julkinen hallinto järjestää suuren määrän erilaisia palveluja kansalaisille. Se merkitsee, <br />
että sähköisen asioinnin kehittämisessä on tehtävä valintoja ja priorisointeja. Sähköisen asioinnin <br />
tuottama hyöty riippuu siitä, miten onnistuneesti toimenpiteet kohdistetaan suureen määrään <br />
mahdollisia kohteita. <br />
<br />
Ohjelman tavoitteena on sähköisen asioinnin kattavuus. Tämä merkitsee, että kaikilla kansalaisen <br />
kannalta merkittävissä elämäntilanteissa ja yritysten elinkaaren eri vaiheissa siirrytään sähköiseen <br />
asiointiin niin pitkälle kuin se on tarkoituksenmukaista ja tuloksellista ja saa aikaan kokonaishyvinvoinnin <br />
lisääntymistä. Toisin sanoen sähköiseen asiointiin tulisi siirtyä niin pitkälle kuin siitä <br />
saatavat kokonaishyödyt ylittävät siihen uhratut kustannukset. <br />
<br />
Ohjelman lähtökohtana on lisäksi tuottavuuden parantuminen ja kustannussäästöt. SADeohjelman <br />
tavoitetilaan sekä lähtökohtaisesti kaikkiin ohjelman toiminta-alueisiin on sisäänrakennettuna <br />
tavoite toiminnallisesta tehokkuudesta ja tuottavuuden parantumisesta. Ohjelman myötä <br />
toteutuva tuottavuuspotentiaali realisoituu muun muassa: 1. toimintamallien ja prosessien kehittämisestä <br />
syntyvällä tuottavuudella, 2. yhteisistä ratkaisuista ja hankkeista saatavan tuottavuushyödyn <br />
kautta sekä 3. kansalaisille ja yrityksille kohdistuvan hallinnollisen taakan vähentymisenä <br />
ja kustannusten säästönä. <br />
<br />
Ohjelman piiriin otetaan kahdenlaisia kehittämiskohteita: a) yhteisiksi JulkIT-kehittämiskohteiksi <br />
hyväksyttyjä palvelukokonaisuuksia ja b) ohjelman toimeksiantoon kuuluvia ja mahdollisesti <br />
muita yhteisesti hyväksyttyjä sähköisen asioinnin tukipalveluja. <br />
<br />
Ohjelman ulkopuolelle jäävät tällöin pääsääntöisesti yhtä hallinnonalaa tai pelkästään valtion, <br />
kuntien tai Kelan toimintaa koskevat kehittämishankkeet, joissa yhteisen ohjelman kehittämismal <br />
<br />
lista ei koidu hankkeelle lisäarvoa. Valtionhallinnon suuret hankkeet kuuluvat valtion konserniohjauksen <br />
hankeohjauksen piiriin. <br />
<br />
Ohjelman sisältöjä osana monikanavaista julkisten palveluiden kehittämistä on kuvattu liitteen 1 <br />
kuvassa. <br />
<br />
Seuraavassa on lueteltu ohjelman keskeiset vaikuttavuustavoitteet ja alustavasti niiden pohjalta <br />
seurattavat asiat. Varsinaiset seurantamittarit ja niiden tavoitetasot määritellään syksyllä 2009. <br />
<br />
Ohjelman toteutuksesta ja vaikutuksista tehdään ulkopuolinen riippumaton arviointi, joka toteutetaan <br />
osittain ohjelman aikana ja osittain sen jälkeen. <br />
<br />
=== A. Sähköinen asiointi === <br />
<br />
Tavoite: kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen <br />
kaikki keskeiset palvelut. Seurattavia asioita ovat muun muassa: <br />
<br />
<br />
* Kehitettävien ja käyttöönotettujen palvelukokonaisuuksien määrä ja kattavuus <br />
<br />
* Hallinnonalakohtaisten / virastokohtaisten sähköisten palveluiden suunnitelmat / määrä ja kattavuus <br />
<br />
* Ohjelmaan sisällytettyjen palvelukokonaisuushankkeiden ennakoitu ja toteutunut henkilötyön säästö (osa palvelukokonaisuushankkeiden kustannus – hyöty -arviointia) <br />
<br />
* Asiointitilin käyttövolyymit vuosittain / kansalaiset <br />
<br />
* ValtIT:n vuosittainen tietohallintokysely: käytössä ja kehitettävänä olevat sähköiset palvelut <br />
<br />
* JUHTA:n julkisten verkkopalveluiden kyselytutkimuksen mittarit: palveluiden käyttö, ei käyttäneiden osuus, palveluiden löydettävyys ja eri palvelukanavien suosio <br />
<br />
* Suomen sijoitukset keskeisissä kansainvälisissä eGovernment -vertailuissa<br />
<br />
<br />
=== B. Yhteentoimivuus ===<br />
<br />
Tavoite: Koko julkisen hallinnon (valtio, kunnat, KELA) tietojärjestelmien yhteentoimivuutta kehitetään. <br />
Yhtenäisillä tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuureilla ja keskeisten palvelujen valtakunnallisilla <br />
tietojärjestelmillä alennetaan kustannuksia ja vapautetaan voimavaroja toiminnan kehittämiseen. <br />
Samanaikainen asiakasrajapintojen ja palvelutuotannon tietojärjestelmien kehittäminen <br />
mahdollistaa koko palveluketjun kustannustehokkaan toiminnan, asiakkaan ehdoin. Seurattavia <br />
asioita ovat muun muassa: <br />
<br />
* Olemassa olevien arkkitehtuurien kuvauksien kattavuus vuoden 2010 lopulla <br />
<br />
* Yhteisten JulkIT-tukipalveluiden käyttäjäorganisaatioiden määrä (mm. Vetuma ja sähköiset kilpailuttamisen välineet) <br />
<br />
* JHS-suositusten määrä ja vastaavuus tarpeisiin sekä niiden hyödyntämisen laajuus<br />
<br />
=== C. Muut === <br />
<br />
Tavoite: Sähköisen laskutuksen käytön laajentamiseksi koko valtionhallinto ottaa kaikki laskut <br />
vastaan sähköisinä vuoden 2009 loppuun mennessä. Videoneuvotteluyhteyksien ja etäpalvelujen <br />
käyttöä edistetään koko yhteiskunnassa. Julkisen hallinnon kotimaan matkoista korvataan 20 % <br />
verkkokokouksilla vuoteen 2013 mennessä. Seurattavia asioita ovat muun muassa <br />
<br />
* Sähköisen laskutuksen käytön laajuus valtionhallinnossa / vuosittainen kehitys <br />
<br />
* Videoneuvotteluyhteyksien, etäpalvelun ja verkkokokousten käyttö ja määrä julkisen hallinnon organisaatioissa<br />
<br />
<br />
== 3. SÄHKÖISEN ASIOINNIN PALVELUKOKONAISUUKSIEN KEHITTÄMINEN == <br />
<br />
Ohjelman keskeisen sisällön muodostaa asiakaslähtöisten sähköisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen. <br />
Lähtökohtana on asiakkaan palvelutarpeiden toteuttaminen elämänkaaren eri vaiheissa <br />
ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta. Tarkoituksena on kehittää <br />
palvelutuotantoprosesseja sähköistä asiointia ja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen, siten <br />
että asiakkaiden saama hyöty lisääntyy, tuottavuus paranee ja syntyy kustannussäästöjä. Palvelukokonaisuuksille <br />
vahvistetaan kriteerit, joiden avulla arvioidaan, millaisia palvelukokonaisuuksia <br />
ohjelmassa kehitetään. Luettelo kriteereistä on liitteessä 2. <br />
<br />
<br />
Palvelukokonaisuuksien valintaprosessi<br />
<br />
Ohjelman piiriin otetaan kehitettäväksi arviolta 11 palvelukokonaisuutta, joiden valinta- ja kehittämisprosessi <br />
toteutetaan seuraavalla tavalla: <br />
<br />
1. Ohjelman piiriin otetaan arviolta 10 - 12 ohjelmassa vahvistettujen kriteereiden perusteella <br />
JulkIT-kehittämiskohteiksi hyväksyttävää palvelukokonaisuutta ja niiden toteuttamisen edellyttämiä <br />
elementtejä.<br />
<br />
2. Kesäkuussa 2009 on määritelty kaksi kriteerit täyttävää pilottipalvelukokonaisuutta jatkovalmisteluun. <br />
Pilottien valinnassa kriteereistä painotettiin erityisesti niiden käynnistysvalmiutta. <br />
Pilottipalvelukokonaisuudet ovat 1. oppijan palvelukokonaisuus ja 2. sähköinen osallistumisympäristö. <br />
<br />
3. Varsinaisia palvelukokonaisuuksia hyväksytään kahdessa erässä: I erä syksyllä 2009 ja II erä <br />
tammikuussa 2010. Palvelukokonaisuuksien hyväksymisessä painotetaan valintakriteerinä <br />
kuntien tuottavuusvaikutuksia. Ehdotuksia ohjelmaan hyväksyttäviksi palvelukokonaisuuksiksi <br />
pyydetään ministeriöiltä, kunnilta ja Kelalta toimitettavaksi syyskuun alussa 2009. <br />
<br />
4. Ehdotukset arvioidaan kriteerien avulla ja muotoillaan ehdotukset SADe-ohjelman johtoryhmälle. <br />
Ehdotuksista pyydetään myös JUHTA:n lausunto. Tammikuun päätöskierroksella voidaan <br />
hyödyntää myös viranomaisten syksyn 2009 aikana tekemiä palvelujen sähköistämissuunnitelmia. <br />
5. <br />
Johtoryhmä hyväksyy kehitettävät palvelukokonaisuudet alustavasti valmisteltavaksi ja asettaa <br />
niiden jatkovalmistelusta ja kehittämisestä vastaavat klusteriryhmät. Klusteriryhmä koostuu <br />
palvelukokonaisuutta ohjaavien ministeriöiden, siihen sisältyvistä palveluista vastaavien <br />
viranomaisten - valtion, kuntien ja Kelan sekä tarvittavista yksityisen ja kolmannen sektorin <br />
edustajista. <br />
<br />
6. Klusteriryhmä tarkentaa palvelukokonaisuuden laajuuden, sen palvelualueet ja palveluketjut <br />
sekä pitää huolta tarvittavasta palveluprosessien kehittämisestä. Klusteriryhmä tekee johtoryhmälle <br />
ehdotuksen palvelukokonaisuuden kehittämisen suunnitelmaksi, joka sisältää: a) ehdotuksen <br />
kehitettävistä palveluratkaisuista ja palvelukokonaisuuden käyttöönoton laajuudesta, <br />
kustannuslaskelman ja arvion saatavista hyödyistä sekä mahdollisista säädösmuutostarpeista, <br />
b) ehdotuksen tietojärjestelmäarkkitehtuurista, joka sovitetaan yhteen kokonaisarkkitehtuurin <br />
kanssa ja c) muista palvelukokonaisuuden toteuttamiseksi välttämättömistä toimenpiteistä.<br />
<br />
7. Johtoryhmä käsittelee ehdotukset ja puoltaa päätöksiä sekä lähettää ne asiasta päättävän viranomaisen <br />
käsiteltäväksi. Puoltamispäätöstä ei tehdä vastoin hankkeeseen osallistuvan viranomaisen <br />
tai Suomen Kuntaliiton tahtoa.<br />
<br />
8. VM tekee päätökset keskitetyn rahoituksen myöntämisestä ja hankkeen toteutuksen organisoinnista, <br />
palvelusta vastaava ministeriö, kunta tai muu viranomainen tekee päätökset muilta <br />
osin. <br />
<br />
Hankkeissa valmistelussa käytetään KuntaIT:n hankevalmistelun ja projektinhallinnan menettelytapoja. <br />
<br />
Kokonaisuuden hahmottamiseksi kootaan olemassa olevaa tietoa jo käytössä olevista sähköisistä <br />
palvelukokonaisuuksista ja tehdään tarvittavia lisäselvityksiä erityisesti kuntien palvelujen osalta. <br />
<br />
Helmikuuhun 2010 mennessä selvitetään, onko ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi tarpeen uudistaa <br />
operatiivisia tietojärjestelmiä. <br />
<br />
JulkIT-palvelukokonaisuuksien etenemistä käsitellään sen eri vaiheissa peruspalveluohjelmamenettelyssä. <br />
<br />
<br />
Hallinnonalakohtaiset sähköistämissuunnitelmat<br />
<br />
Hallinnonalat tekevät sähköisen asioinnin kehittämissuunnitelmat syksyllä 2009. Suunnitelmien <br />
tekemistä varten annetaan ohjeet elokuussa 2009.<br />
<br />
== 4. YHTEENTOIMIVUUDEN KEHITTÄMINEN == <br />
<br />
<br />
Käynnissä oleva kehittämistoiminta <br />
<br />
Valtion IT-toiminnan johtamisyksikössä valmistui yhteentoimivuuden kehittämisohjelmassa <br />
vuonna 2007 Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu -hanke. Sen yhtenä tuloksena syntyi kokonaisarkkitehtuurimenetelmä <br />
valtionhallinnon toiminnan ja tietojärjestelmien suunnitteluun. <br />
KuntaIT-yksikkö on puolestaan yhdessä suurten kaupunkien kanssa määritellyt yhteisen tavoitetilan <br />
kuntasektorin palvelukeskeisestä arkkitehtuurista (SOA) ja siihen liittyvistä teknologialinjauksista <br />
sekä muodostanut kuntasektorin käyttöön ValtIT:n arkkitehtuurityöhön perustuvia arkkitehtuurien <br />
suunnittelu-, kehittämis- ja kuvausmenetelmät sekä välineistöjä. <br />
<br />
ValtIT:n ja KuntaIT:n kokonaisarkkitehtuurimenetelmät yhdistetään yhdeksi yhteiseksi julkisen <br />
hallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmäksi. Yhteinen arkkitehtuurimenetelmä julkaistaan JHS-<br />
suosituksena vuoden 2009 aikana. <br />
<br />
Lisäksi ValtIT:n toimesta valmistellaan perustietovarantojen käytön edistämistoimenpiteitä. Toimenpiteet <br />
käynnistetään vuoden 2009 loppupuolella. <br />
<br />
<br />
SADe-ohjelmaan sisältyvät yhteentoimivuuden kehittämisen toimenpiteet<br />
<br />
Käynnistetään alkukesästä 2009 valtiotason arkkitehtuurin määrittely ja kuvaaminen Valtiotason <br />
arkkitehtuurit -hankkeessa (VALTASA). Hankkeessa otetaan huomioon koko julkisen hallinnon <br />
näkökulma. Ensimmäiset välitulokset hankkeesta valmistuvat vuonna 2009 ja lopputulokset vuonna <br />
2010. <br />
<br />
Luvussa 3 mainitut sähköisten palvelukokonaisuuksien klusteriryhmät tekevät kunkin ohjelmaan <br />
valitun palvelukokonaisuuden osalta ehdotuksen tietojärjestelmäarkkitehtuurista, joka sovitetaan <br />
yhteen kokonaisarkkitehtuurin kanssa.<br />
<br />
== 5. VALTION KONSERNIMAINEN TIETOHALLINNON OHJAUS == <br />
<br />
Hallituksen kannanotto ja valtion konsernimainen tietohallinnon ohjaus<br />
<br />
Hallituksen kannanotossa todetaan seuraavaa: ”Käynnistetään välittömästi valmistelu, joka tähtää <br />
valtion tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuria koskevan päätöksenteon siirtämiseksi konsernitasolle <br />
valtiovarainministeriöön ja tämän vaatimien säädösmuutoksien määrittelyyn. Osana valmistelua <br />
määritellään kriteerit valtionhallinnon tietojärjestelmähankkeiden arvioimiseksi niiden käynnistämisvaiheessa <br />
sekä kriteerit niille valtion IT-hankinnoille, jotka toteutetaan jatkossa keskitetysti”. <br />
<br />
<br />
SADe-ohjelmaan sisältyvät valtion konsernimaisen tietohallinnon toimenpiteet<br />
<br />
Valtion konserniohjausta tietohallinnon kehittämisessä tiivistetään strategisen ohjauksen, informaatio-<br />
ohjauksen, hankkeiden ja hankintojen ohjauksen sekä normiohjauksen keinoin. Konserniohjausta <br />
vahvistetaan koskien valtionhallinnon tietohallinnon kehittämisen yhteisiä osioita, kuten <br />
perustietotekniikkaa, perustietovarantoja, valtiotason ja muita yhteisiä arkkitehtuureja, yhtei<br />
siä tietojärjestelmiä ja palveluja, yhteentoimivuutta, tietoturvaa ja varautumista, laadunhallintaa <br />
sekä osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
Valtiovarainministeriön johdolla luodaan tietojärjestelmähankkeille yhtenäinen arviointimenetelmä <br />
ja perustetaan valtiovarainministeriöön arviointitoiminto, jonka vastuuna on arvioida hankkeiden <br />
toteuttamiskelpoisuuden, kustannuslaskelmien realistisuuden ja strategian mukaisuuden arviointi. <br />
Merkittävät hankkeet voivat edetä vain, jos arviointitoiminto puoltaa hankkeen jatkamista. <br />
Lisäksi vahvistetaan ministeriöiden roolia hallinnonalansa keskeisten hankkeiden päätöksenteossa <br />
ja ohjauksessa myöhemmin suunniteltavilla toimenpiteillä. Hankeohjausmalli otetaan käyttöön <br />
1.1.2010 lukien. <br />
<br />
Käynnistetään konserniohjausta ja muutoin tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistävän lainsäädännön <br />
valmistelu syksyllä 2009. <br />
<br />
Valtion konsernimaisen tietohallintotoiminnan keskeisimmät sisältöasiat on kuvattu liitteessä 3.<br />
<br />
== 6. VALTION JA KUNTIEN TIETOJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖN TOIMINTAMALLI == <br />
<br />
Valtion ja kuntien yhteisten IT-ratkaisujen määrittely<br />
<br />
Valtion ja kuntien yhteisten ratkaisujen kehittäminen ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat hankinnat, <br />
käyttöönottotoimenpiteet ja käyttöönoton tuki sekä ylläpito ovat julkisen hallinnon yhteistä <br />
tietohallinnon ja sen osa-alueiden kehittämistä, ja siitä käytetään nimitystä JulkIT-toiminta. Myös <br />
Kela ja muu välillinen valtionhallinto osallistuvat JulkIT-toimintaan tilanteen mukaan. <br />
<br />
<br />
Yhteisten ratkaisujen hyväksymismenettely<br />
<br />
Valtion ja kuntien tietojärjestelmäyhteistyön sisältämän keskitetyn rahoituksen piiriin tulevat palvelukokonaisuuksien <br />
kehittämishankkeet hyväksytään yhteisesti sovitulla tavalla. <br />
<br />
Palvelukokonaisuuksien hyväksymismenettely ja niissä kehitettävien ratkaisujen kehittämisprosessi <br />
on kuvattu tarkemmin luvussa 3. <br />
<br />
<br />
Yhteisten ratkaisujen rahoitusmalli<br />
<br />
Yhteisten ratkaisujen rahoitusmalli on kuvattu luvussa 9. <br />
<br />
<br />
Yhteisten ratkaisujen hallinnointimalli <br />
<br />
Yhteisten JulkIT-ratkaisujen operatiivinen tuottaminen ja hallinnointi organisoidaan siten, että <br />
niiden hankinnasta, käyttöönotosta ja ylläpidosta vastaa yhteinen organisaatio, jolla on tähän lakisääteinen <br />
toimivalta. Valmistelu käynnistetään syksyllä 2009 siten, että kehitetty ratkaisu on toiminnassa <br />
viimeistään 1.1.2011.<br />
<br />
== 7. SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUT == <br />
<br />
SADe-ohjelman osana toteutetaan seuraavat sähköisen asioinnin tukipalveluhankkeet, jotka on <br />
mainittu ohjelman asettamispäätöksessä: <br />
<br />
=== A. Yhteiset hankkeet ===<br />
<br />
* Suomi.fi ja YritysSuomi.fi -portaalien uudistaminen, vuonna 2010 <br />
:* Suomi.fi:n ensivaiheen uudistamistyö käynnistyy kesällä 2010. <br />
* Kansalaisten asiointitilin käyttöönotto, vuonna 2010<br />
:* Asiointitilin kilpailutus käynnistetään valtiokonttorissa 06/2009 ja käyttöönotto tapahtuu <br />
* syksyllä 2010. <br />
* Selvitys julkisen hallinnon yhteisiin ajanvarausjärjestelmiin siirtymisen edellytyksistä, vuonna 2009 <br />
:* Selvitys laaditaan yhteistyössä STM:n kanssa vuoden 2009 aikana. Selvityksessä huomioidaan jo olemassa olevat ajanvarausjärjestelmät, kuten yhteispalvelun ajanvarausjärjestelmä. <br />
*Selvitys kansalaisille tarkoitetun valtion ja kuntien yhteisen yleisneuvontapalvelun edellytyksistä, vuonna 2009 <br />
:* Vuonna 2008 julkaistussa yhteispalvelumallin kehittämistä koskevassa selvityksessä esitettiin yleisneuvontaa sijoitettavaksi puhelinpalvelukeskukseen ja verkkopalveluun valtiovarainministeriön hallinnonalalle Suomi.fi:n yhteyteen. Vastaava linjaus oli esillä SADe-hankkeen loppuraportissa sekä tukitoimintojen alueellistamista selvittäneen työryhmän alustavissa ehdotuksissa. Syksyllä 2009 asetetaan työryhmä neuvontapalvelun suunnittelemiseksi tavoitteena, että kansalaisille suunnattu yhteyskeskus rakennetaan Suomi.fi-portaalin yhteyteen Valtion IT-palvelukeskukseen (VIP). Vastaavasti Yritys- Suomi.fi:n sähköisten asiointipalvelujen tueksi on rakenteilla Contact Center tuki- ja neuvontapalvelu, joka osaltaan keventää yritysten palvelutoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen liittyviä hallinnollisia menettelyjä palveludirektiivin tavoitteiden mukaisesti <br />
* Videoneuvotteluyhteyksien ja etäpalvelujen käytön edistäminen, tavoitteena julkisen hallinnon kotimaan matkojen korvaaminen 20 % verkkokokouksilla vuoteen 2013 mennessä <br />
:* Asiaa valmistellaan ValtIT:n toimesta yhteistä viestintäratkaisua suunniteltaessa sekä yhteispalvelun laajentamishankkeen etäpalvelutyöryhmässä. Kullekin yhteiselle tukipalvelulle nimetään vastuuhenkilö tai projektiryhmä siten, että valmistelussa on mukana riittävä kuntaedustus. Tehtävien etenemisestä ja valmistumisesta raportoidaan johtoryhmälle. Kuntaosuuden käyttämisestä tukipalveluhankkeissa päätetään erikseen. <br />
<br />
=== * B. Pelkästään valtionhallintoa koskevat hankkeet === <br />
<br />
* Sähköisen laskutuksen käytön laajentaminen (valtionhallinnon valmius ottaa vastaan kaikki laskut sähköisinä vuoden 2009 aikana) <br />
:*Sähköisten ostolaskujen vastaanottamisen tilannetta valtionhallinnossa on selvitetty keväällä 2009. Lähtökohtaisesti valtionhallinnon organisaatioilla on valmius ottaa ostolaskut vastaan.<br />
<br />
== 8. OHJELMAN TOIMINTAMALLIT == <br />
<br />
a) Sähköisiä palveluja kehitetään vuorovaikutuksessa palvelujen käyttäjien kanssa huomioiden <br />
käytön helppous. <br />
:*Toimintamalli kehitetään syksyn 2009 aikana ja sitä hyödynnetään kaikissa palvelukokonaisuuskehittämishankkeissa. <br />
b) Kehittämisen kaikissa vaiheissa huomioidaan kansalaisten tietosuojan toteutuminen ja sen <br />
varmistamiseksi toimitaan hyvässä yhteistyössä tietosuojavaltuutetun kanssa. <br />
:*Ohjelman johtoryhmään on nimetty pysyväksi asiantuntijaksi tietosuojavaltuutettu. <br />
:Toimintamalli tietosuojan varmistamiseksi valmistellaan syksyllä 2009 hyödynnettäväksi kaikisa palvelukokonaisuushankkeissa.<br />
<br />
c) Julkisen sektorin hankinnoissa hyödynnetään markkinoiden tarjoamia ratkaisuja sekä yksityisen sektorin innovaatioita. Edistetään avointen tietojärjestelmäarkkitehtuurien sekä avoimen lähdekoodin käyttöä julkisen hallinnon järjestelmissä. <br />
:*Ohjelman osana on käynnistetty kevään 2009 aikana JulkIT-foorumin toiminta.<br />
:*Toimintamalli markkinoiden hyödyntämiseksi kehitetään syksyn 2009 aikana. Ohjelmaan sisältyvissä hankinnoissa pyritään tapauskohtaisesti harkiten hyödyntämään innovatiivisia hankintamuotoja hankintalain edellyttämien menettelyin (esimerkiksi kilpailullinen neuvottelumenettely) <br />
:*Avoimen lähdekoodin käyttöä edistetään muun muassa JHS-suosituksilla, joista ensimmäinen <br />
:on julkaistu alkuvuonna 2009 <br />
:*Kehitetään järjestelmien välisiä rajapintoja JHS-suosituksina, mikä edistää myös uusien <br />
:toimijoiden markkinoille tulemisen mahdollisuuksia.<br />
<br />
d) Sähköisten palveluiden kehittämistyössä tehdään ratkaisuja, jotka tukevat palvelujen tuottamista <br />
molemmilla kansallisilla kielillä. <br />
:*Kehitetään toimintamalli näkökulman huomioimiseksi sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuksien kehittämisessä. <br />
<br />
== 9. OHJELMAN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSMALLI == <br />
<br />
<big>Ohjelman rahoitusmalli</big> <br />
<br />
Ohjelman piiriin hyväksyttyjen kehittämishankkeiden rahoitus kehittämistyön ja toteutuksen eri <br />
vaiheissa tapahtuu seuraavasti: <br />
- Ratkaisujen kehittäminen (tilaajan osuus) rahoitetaan pääsääntöisesti kokonaan keskitetysti. <br />
- Ratkaisujen tuottamisen eli hankintainvestoinnin, ratkaisujen hallinnoinnin ja ylläpidon <br />
keskitetty rahoitus ratkaistaan tapauskohtaisesti erillisellä päätöksellä <br />
- Käyttöönoton rahoitus tapahtuu pääsääntöisesti käyttöönottajan omalla rahoituksella, kuitenkin <br />
tapauskohtaisesti määritellyllä tavalla ratkaisun hallinnoijan järjestämän tukikonsultoinnin <br />
tukemana. <br />
<br />
Keskitetty rahoitus tapahtuu valtiovarainministeriön momentille perustettavasta määrärahasta, johon <br />
kootaan valtion ja kuntien rahoitusosuuksia varten vuosittain ja kehyskausittain yhteisesti <br />
laadittavien suunnitelmien perusteella tarvittavaksi arvioitu määräraha. Talousarviomäärärahaehdotus <br />
käsitellään johtoryhmässä. <br />
<br />
Kuntien rahoitusosuuden toteuttamiseksi jatketaan KuntaIT:n toiminnan rahoittamiseksi kehitetyn <br />
mallin toteuttamista siirtämällä tarvittava rahoitus valtionosuuksiin varatuista määrärahoista. <br />
Erikseen määriteltävien kohteiden osalta kuntien valtionosuusrahoituksen sijasta voidaan käyttää <br />
muuta kuntarahoitusta. Pelkästään valtiota koskevia hankkeita ja ratkaisuja ei rahoiteta kuntien <br />
valtionosuuksista. Mikäli momentille siirrettyä rahaa jää ohjelmakauden aikana käyttämättä, kuntien <br />
rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt osuus palautetaan kuntien valtionosuusmomentille. <br />
Valtion rahoitusosuus kootaan siten, että osa siirretään hallinnonalojen määrärahoista ja osa mahdollisesti <br />
muista määrärahoista. Valtion rahoitusosuuden kokoamisen vaihtoehtoisia ja toisiaan <br />
täydentäviä tapoja ovat a) VM:n tietohallinnon kehittämismomenttien yhteenkokoaminen (lukuunottamatta <br />
KuntaIT:n hankerahoitusta, joka siirtyy kuntaosuuden rahoitukseksi) b) kokoaminen <br />
juustohöylämenetelmällä tai kohdennetusti hallinnonaloilta c) tuottavuushyötyjen palautuksista <br />
hallinnonaloilta ja d) hankkeiden aikaistamiseen mahdollisesti varattavasta valtion uudelleen <br />
kohdennettavasta rahoituksesta. <br />
<br />
Momentille tulevasta ohjelman käyttöön tarkoitetusta määrärahasta 50 % kootaan määrärahasiirroin <br />
kuntien valtionosuuksista ja 50 % muilta valtion budjetin momenteilta. <br />
<br />
Rahoitusta voidaan täydentää erikseen määriteltävien kohteiden osalta muun muassa Tekesin ja <br />
Sitran rahoitusta hyödyntämällä. Palveluhankinnat (esim. SaaS) jakavat investointikustannuksen <br />
usealle vuodelle. Myös PPP-tyyppinen yhteistyö voi tulla kyseeseen.<br />
<br />
<big>Ohjelman alustava kustannusarvio</big> <br />
<br />
=== A Kustannukset sähköisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi === <br />
<br />
Alla kuvattu kustannusvaikutusarvio on alustava. Ohjelman kokonaisrahoituksesta tehdään tarkempi <br />
ehdotus kevään 2010 kehysneuvotteluja varten. Samassa yhteydessä tehdään esitys ohjelmaan <br />
sisällytettävistä kehittämisratkaisujen tietojärjestelmäinvestoinneista, investointien laajan <br />
käyttöönoton varmistamisesta sekä ohjelmalla tavoiteltavista tuottavuusvaikutuksista. Vuoden <br />
2010 rahoituksesta tehdään ehdotus talousarviota täydentävään esitykseen lokakuussa 2009. <br />
<br />
Kehittämiskustannukset sisältävät lähtökohtana arvion siitä, että kehittämistoiminnassa ei pääsääntöisesti <br />
synny uusia toiminnallisia operatiivisia tietojärjestelmiä vaan jo olemassa oleviin tietojärjestelmiin <br />
ja tietovarantoihin perustuvia sähköisen asioinnin ja tiedonsiirron mahdollistavia <br />
tietojärjestelmäkomponentteja sekä tietojärjestelmärajapintoja. Helmikuuhun 2010 mennessä selvitetään <br />
palvelukokonaisuushankkeiden suunnittelun yhteydessä, onko syytä uudistaa toiminnallisia <br />
operatiivisia tietojärjestelmiä. <br />
<br />
Myöhemmin erikseen harkinnan mukaan määriteltävien palvelukokonaisuuksien tai sähköisen <br />
asioinnin tukipalvelujen osalta tullaan ehdottamaan, että ohjelman rahoituksella tuetaan myös <br />
palvelujen levittämistä. Tästä aiheutuvat kustannukset eivät sisälly jäljempänä olevaan kustannusarvioon. <br />
Poikkeuksena tästä asiointitilin ehdotetaan olevan jo tässä vaiheessa sellainen palvelu, <br />
jonka hankinta ja ylläpito kustannettaisiin keskitetysti. <br />
<br />
<big>Palvelukokonaisuuksien kehittäminen</big> <br />
<br />
Kolme (3) laajaa palvelukokonaisuutta 12 – 18 milj euroa <br />
Viisi (5) keskikokoista palvelukokonaisuutta 10 – 20 milj euroa <br />
Kolme (3) pientä palvelukokonaisuutta 3 – 6 milj euroa <br />
Yhteensä kehittämiskustannuksia 25 – 44 milj euroa <br />
<br />
<big>Palvelukokonaisuuksien ohjaus</big><br />
<br />
Palveluasiantuntija1 htv /v <br />
Klustereiden projektinohjaus 3 htv/v a 80 000 euroa/v <br />
Yhteensä ohjauksen kustannuksia 1,3 milj euroa <br />
<br />
=== B Sähköisen asioinnin tukipalveluiden kehittäminen ja toteuttaminen === <br />
<br />
>Kehittämiskustannukset <br />
<br />
Suomi.fi <br />
<br />
1. vaihe 1 milj euroa <br />
2. vaihe 2 milj euroa <br />
Yrityssuomi.fi 1,5 milj. euroa <br />
Verkkolaskun käytön edistäminen Arvioidaan myöhemmin <br />
Julkisen hallinnon yhteiset ajanvarausjärjestelmät Arvioidaan myöhemmin <br />
Valtion ja kuntien yhteinen yleisneuvonta Arvioidaan myöhemmin <br />
Videoneuvotteluyhteydet Arvioidaan myöhemmin <br />
<br />
<br />
Hankinta/investointi- ja käyttö/ylläpitomenot<br />
<br />
Asiointitili Investointi 3 milj euroa <br />
Ylläpito 4-5 milj euroa vuosina 2009-2013 <br />
<br />
<br />
Käyttöönoton tuki<br />
<br />
Käyttöönoton rahoitus tapahtuu pääasiassa käyttöönottajan vastuulla (ei keskitettyä määrärahaa), <br />
Tapauskohtaisesti päätetään ratkaisun tukikonsultoinnin rahoittamisesta. Käyttöönoton tukea <br />
(neuvonta ja konsultointi) varten tarvittava määräraha arvioidaan palvelukokonaisuuksien vahvistuttua <br />
helmikuussa 2010.<br />
<br />
=== C Valtion konsernimainen IT-toiminta === <br />
<br />
Hankeohjauksen uuden menettelytavan käyttöönotto: <br />
VM:öön 1-2 henkilötyövuoden lisätarve/vuosi. 400 000 – 700 000 euroa <br />
<br />
<br />
=== D Valtio-kuntayhteistyö === <br />
<br />
Yhteisen organisaation perustaminen operatiivista IT-toimintaa varten (hankinnat ja investoinnit, <br />
ylläpito ja käyttö sekä neuvonta) aiheuttavat perustamiskustannuksia, jotka selvitetään perustamisselvityksen <br />
yhteydessä vuoden 2010 aikana. <br />
<br />
=== E Konserniohjauksen ja yhteentoimivuuden ohjauksen säädösmuutosten valmistelu ===<br />
<br />
<br />
Ohjausmekanismien laadinta, selvitys ja lainsäännön <br />
valmistelukustannukset kohdistuvat vuodelle 2010, <br />
ja aiheuttavat noin 200.000 euron kustannukset 200 000 euroa <br />
<br />
=== F Ohjelman alustava kustannusarvio vuosille 2010 - 2013 === <br />
<br />
<big>Kehittämiskustannukset</big> <br />
<br />
Palvelukokonaisuudet 25 – 44 milj euroa <br />
Palvelukokonaisuuksien ohjaus 1,3 milj euroa <br />
Sähköisen asioinnin tukipalvelut 11,5 – 12,5 milj euroa <br />
Valtion konsernimainen IT-toiminta 400 000 – 700 000 euroa <br />
Lainsäädännön erillisselvitykset 300 000 euroa <br />
<br />
Yhteensä noin 39 – 59 miljoonaa euroa <br />
<br />
�<br />
12 (18) <br />
<br />
Tämän hetkisen arvion mukaan ohjelmaan sisältyvät kehittämiskustannukset tulevat olemaan <br />
siis noin 39 - 59 miljoonaa euroa. Arviosta puuttuvat joidenkin tukipalveluiden kehittämiskustannukset, <br />
jotka arvioidaan myöhemmin. Huomioitavaa on, että edellä mainittujen <br />
kehittämiskustannusten lisäksi palveluprosessien ja niitä tukevien tietoteknisten ratkaisuiden <br />
käyttöönoton kustannusten on arvioitu olevan vähintään kolminkertainen kehittämisen <br />
kustannuksiin nähden. Karkeiden arvioiden mukaan ratkaisujen laajan valtakunnallisen <br />
käyttöönoton kustannukset ovat pikemminkin satoja kuin kymmeniä miljoonia euroja. <br />
Nämä kustannukset hajautuvat käyttöönottaviin organisaatioihin ja vain osa tarkoituksenmukaista <br />
siirtää keskitetyn rahoituksen piiriin. Käyttöönottokustannuksia arvioitaessa <br />
tulee ottaa huomioon myös käyttöönotosta saatavat hyödyt. <br />
<br />
<big>Ohjelman tuottavuusvaikutukset</big> <br />
<br />
Ohjelman keskeisenä lähtökohtana on, että yhteisillä ratkaisuilla ja palvelutoiminnan kehittämisellä <br />
aikaansaadaan tuottavuushyötyjä. Ohjelman myötä toteutuva tuottavuuspotentiaali realisoituu <br />
muun muassa seuraavasti: <br />
<br />
1. Ohjelman palvelualuehankkeiden myötä toimintamallien ja prosessien kehittämisestä syntyvät <br />
toiminnallinen tuottavuus (muun muassa henkilötyön säästöt) <br />
<br />
2. Yhteisistä ratkaisuista ja hankkeista saatavan tuottavuushyödyn kautta (vaihtoehtoiskustannukset <br />
- esim. yhteisesti tuotettu tukipalvelu on kustannustehokkaampaa kuin kunkin tahon <br />
erikseen tuottamat vastaavat tai lähes identtiset ratkaisut). <br />
Valmistelun tässä vaiheessa ohjelman tuottavuushyötyjä ei voida määrittää prosentteina tai henkilötyövuosina. <br />
Ohjelmassa valmistellaan tuottavuuden laskentaan ja hyötyjen arviointeihin liittyviä <br />
menettelytapoja klusterien käyttöön. Myös ohjelmassa käytettävä KuntaIT-hankehallinnan malli <br />
edellyttää, että kunkin hankkeen kohdalla toteutetaan perusteellinen arvio arvioiduista tuottavuusvaikutuksista <br />
(kustannus–hyötyanalyysi: investointilaskelma ja takaisinmaksuajat ja henkilötyösäästöt). <br />
<br />
<br />
SADe-ohjelman työ kytkeytyy hallituksen politiikkariihen kannanotossa edellytettyihin kuntien <br />
tuottavuustoimenpiteisiin. <br />
<br />
<big>Liitteet</big> <br />
<br />
SADe-ohjelma osana monikanavaista julkisten palveluiden kehittämistyötä (liite 1) <br />
<br />
SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien valintakriteerit (liite 2)<br />
<br />
Kuvaus valtion tietohallinnon konserniohjauksen kohteista ja keinovalikoimasta (liite 3) <br />
<br />
<br />
Liite 1: SADe-ohjelma osana monikanavaista julkisen hallinnon ja palvelujen kehittämistyötä <br />
<br />
== Liite 2: SADE-OHJELMAN PALVELUKOKONAISUUKSIEN VALINTAKRITEERIT == <br />
<br />
1. Asiakaslähtöisyys ja laatu: <br />
a. palvelukokonaisuudet vastaavat kokonaisvaltaisesti kansalaisen tai yrityksen elämäntilanteeseen tai elinkaareen liittyviin palvelutarpeisiin, hallinnonalojen tai palveluja järjestävien organisaatioiden rajoista riippumatta <br />
b. palvelukokonaisuuksien avulla palvelujen saatavuus ja löydettävyys paranee: kansalainen tai yritys löytää tarvitsemansa palvelun tai palveluketjun helposti ja voi käyttää sitä paikasta ja ajasta riippumatta <br />
c. palvelukokonaisuudet ovat helppokäyttöisiä ja laadukkaita <br />
d. palvelukokonaisuudet antavat asiakkaalle hyötyä ja vähentävät asiakkaan kokemaa hallinnollista taakkaa <br />
e. palvelukokonaisuudet lisäävät asiakkaiden oikeusturvaa ja tasa-arvoa <br />
<br />
2. Merkittävyys: Palvelukokonaisuudet ovat asiakkaan ja hallinnon kehittämisen kannalta tai yhteiskunnallisesti <br />
riittävän merkittäviä (esim. käyttäjiä/käyttökertoja on paljon), jotta sähköistämisen <br />
merkitys ei jää liian vähäiseksi. Palvelukokonaisuuden tulee olla levitettävissä valtakunnalliseen <br />
käyttöön. <br />
<br />
3. Poikkihallinnollisuus: Palvelukokonaisuudet ylittävät hallinnonalojen ja organisaatioiden rajoja <br />
ja niiden tietojärjestelmien yhteentoimivuus edellyttää valtio-kunta -yhteistyötä tai yhteistyötä <br />
useiden hallinnonalojen välillä. Palvelukokonaisuudet ovat julkisen hallinnon yhteistä ns. JulkITtyötä. <br />
Yhden viranomaisen järjestämien merkittävienkin palvelujen sähköistäminen voidaan toteuttaa <br />
hallinnonalan omana työnä hallinnonalan suunnittelun ja rahoituksen puitteissa ohjelman <br />
ulkopuolella. <br />
<br />
4. Tuottavuuspotentiaali: Palvelukokonaisuuden sähköistämisellä on mahdollista nostaa työn tuottavuutta, <br />
kun palveluprosessien tietojenkäsittely automatisoituu ja palveluprosesseja yksinkertaistetaan. <br />
Näin henkilöresurssien tarve vähenee ja voimavaroja vapautetaan toiminnan kehittämiseen <br />
tai muuhun toimintaan. <br />
<br />
5. Toteutuksen kustannustehokkuus: Palvelukokonaisuuden sähköistäminen on kannattavaa ja <br />
kustannustehokasta; palvelutuotannon kustannukset vähenevät ja investoinnin takaisinmaksuaika <br />
on riittävän lyhyt.<br />
<br />
6. Käynnistysvalmius ja toteutuksen nopeus: Palvelukokonaisuuksien kehittämistyö voidaan <br />
käynnistää pian ja saada aikaan tuloksia nopeasti. <br />
<br />
7. Käyttöönottovalmius ja -kelpoisuus: Palvelukokonaisuus on sen valmistuttua otettavissa käyttöön <br />
laajalti eri organisaatioissa. <br />
<br />
8. Lainsäädäntömuutosten tarve ja valmius niiden toteuttamiseen: Palveluista vastaavat viranomaiset <br />
ovat valmiita ja sitoutuneita tarvittaessa valmistelemaan palvelukokonaisuuden rakentamiseksi <br />
tarvittavat lainsäädäntömuutosehdotukset ja toteuttamaan niiden mukaista toimintaa. <br />
<br />
9. Yhteensopivuus julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin kanssa <br />
<br />
10. Innovatiivisuus ja luovuus: Palvelukokonaisuuksissa kehitettävät ratkaisut ovat luovia ja innovatiivisia <br />
sekä uudistavat palvelutuotannon toimintatapoja. Palvelukokonaisuuden toteuttaminen <br />
edistää suomalaista osaamista ja tuotteistaa suomalaista tietotaitoa. <br />
<br />
<br />
== Liite 3 - VALTION TIETOHALLINNON KONSERNIOHJAUKSEN KOHTEET JA KEINOVALIKOIMA ==<br />
<br />
<br />
<br />
=== 1. Konserniohjauksen keinoja === <br />
<br />
Strateginen ohjaus <br />
<br />
Valtionhallinnon tietohallinnon strategisen ohjauksen keinona on käytetty valtion IT-strategiaa. <br />
Sen korvaajaksi otetaan käyttöön vuosittain kehysmenettelyn yhteydessä tarkistettava tiivis strategia-<br />
asiakirja, jossa olisi kuvattu keskeisimmät kehittämisen tavoitteet ja suuntaviivat. <br />
<br />
Informaatio-ohjaus <br />
<br />
Informaatio-ohjaus säilyttää asemansa keskeisenä keinona ohjata tietohallintotoimintaa ja sen jatkuvaan <br />
kehittämiseen panostetaan. JHS- järjestelmää vahvistetaan ja kehitetään edelleen SADehankkeen <br />
loppuraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. <br />
<br />
Hankeohjaus <br />
<br />
Valtion tietohallinnon hankeohjaus tapahtuu osana budjettiprosessia. Ohjauksen kohteena ovat <br />
suuret tai muuten merkitykselliset tietojärjestelmähankkeet. Niiden käsittelyyn luodaan menettely, <br />
jossa valtiovarainministeriö antaa lausunnon hankkeista konserniohjauksen ja toteuttamiskelpoisuuden <br />
näkökulmista. Tätä menettelyä on kuvattu jäljempänä kappaleessa ’Tietojärjestelmien <br />
hankeohjaus’. <br />
<br />
Hankintojen kautta tapahtuva ohjaus <br />
<br />
Yhteisten hankintojen osalta jatketaan määräysten antamista budjettilain 22 a §:n nojalla. <br />
<br />
Normiohjaus <br />
<br />
Valtion tietohallintoa ohjataan konsernimaisesti. Tätä varten valtiovarainministeriöllä tulee olla <br />
lakiin perustuva toimivalta ohjata valtionhallinnon tietohallintotoimintaa. Normiohjauksen osaalueita <br />
ovat esimerkiksi yhteiset palvelut ja yhteentoimivuus. <br />
<br />
Yhteisten tietojärjestelmien ja palveluiden käytöstä annetaan sitovia määräyksiä tarpeen mukaan. <br />
Määräykset annetaan pääsääntöisesti laintasoisina. Kyseeseen voivat tulla kohteen jo olemassa <br />
oleva lainsäädäntö tai palvelusta erikseen laadittava lainsäädäntö. <br />
<br />
Yhteentoimivuuden takaamiseksi annetaan valtiovarainministeriölle mahdollisuus antaa sitovia <br />
määräyksiä esimerkiksi käytettävistä standardeista ja muista yhteentoimivuutta edistävistä menettelyistä. <br />
Menettelyt voivat liittyä esimerkiksi sanastojen ja ontologioiden laatimisen koordinointiin. <br />
<br />
<br />
=== 2. OHJAAMISEN KOHTEET JA SÄÄNTELYN TARVE === <br />
<br />
Konserniohjauksen kohteita voivat olla sellaiset yhteiset tietohallinnon osiot, jotka ovat tarpeen <br />
yhteentoimivan tietojärjestelmäkokonaisuuden luomiseksi valtionhallinnossa: <br />
<br />
1. Yhteiset tietojärjestelmät ja palvelut <br />
2. Perustietovarannot <br />
3. Yhteentoimivuus <br />
4. Ydintoiminnan tietojärjestelmähankkeet <br />
5. Tietoturva ja varautuminen <br />
6. Perustietotekniikka <br />
7. Laadunhallinta <br />
8. Osaamisen kehittäminen <br />
<br />
Yhteisiä tietojärjestelmiä ja palveluita toteutetaan esimerkiksi tukitoimintojen ja sähköisen asioinnin <br />
osalta. Rakentamisvaiheessa on useita palveluita kuten yhteisen verkon kytkentäydin ja integraatioalusta. <br />
<br />
Tapauskohtaisesti tulee arvioida perustuuko käyttöönotto vapaaehtoisuuteen vai tulisiko ne saada <br />
koko konsernin käyttöön. Jälkimmäinen edellyttää sitovaa säätelyä. Se voidaan toteuttaa joko <br />
kohdealueen lainsäädäntönä tai osana tietohallintolainsäädäntökokonaisuutta. Tapauskohtaisesti <br />
tulisi voida harkita käyttöönottovelvoitetta tietyn siirtymäkauden puitteissa. <br />
<br />
Perustietovarantoja ovat esimerkiksi väestö- ja kiinteistötiedot. Ne ovat laajasti käytössä koko <br />
julkisella ja myös yksityisellä sektorilla. Muutokset esimerkiksi perustietovarantojen tietojärjestelmien <br />
rajapinnoissa säteilevät laajasti koko yhteiskuntaan. Perustietovarantojen suuri käyttäjä ja <br />
merkittävä sisällöntuottaja on kuntasektori. <br />
<br />
Näistä on kustakin erillinen lainsäädäntö. Osana yhteentoimivuuden ohjausta on tarkasteltava <br />
olisiko tarvetta tietojenjakeluun ja yhteentoimivuuteen liittyvälle sääntelylle. <br />
<br />
Yhteentoimivuuden elementit kuvataan ja jäsennetään arkkitehtuurimallin avulla. Järjestelmien <br />
välinen yhteentoimivuus on avaimena sisäisen tuottavuuden lisäämisessä sekä asiakaspalvelun ja <br />
laadunhallinnan parantamisessa. Näkökulmia ovat tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologiaarkkitehtuurit. <br />
Tähän asti ohjaus on ollut pääsääntöisesti informaatio-ohjausta. <br />
<br />
Tietoarkkitehtuurin näkökulmasta sitovaa ohjausta on olemassa esimerkiksi arkistotoimen osalta, <br />
mutta muun toiminnan ja eri tietotyyppien osalta se on selvittämättä. Paremman yhteentoimivuuden <br />
saavuttamiseksi sitovaa sääntelyä tarvitaan. Se edellyttää useamman aihepiirin lakien ja niiden <br />
välisten suhteiden arviointia. Näitä ovat ainakin arkistolaki, julkisuuslaki ja laki sähköisestä <br />
asioinnista. <br />
<br />
Teknologia-arkkitehtuurissa sitovan sääntelyn piiriin voisivat kuulua rajapinnat. <br />
<br />
Ydintoiminnan tietojärjestelmähankkeet ovat ministeriöiden ja virastojen vastuulla. Hallinnonalojen <br />
rajat ylittäviä ja tai muutoin merkittäviä hankkeita tullaan toteuttamaan keskitetysti siten <br />
kuin niistä erikseen päätetään SADe-ohjelman yhteydessä. <br />
<br />
Useat tietojärjestelmät perustuvat erityislainsäädäntöön. <br />
<br />
Tietoturva ja varautuminen ovat lähtökohtaisesti olleet konsernimaista ohjausta. Vahti-työssä <br />
on laadittu laaja ohjeisto. Informaatio-ohjauksella on saavutettu hyvin tuloksia. Lainsäädännössä <br />
on asetettu yleisiä velvoitteita (julkisuuslaki) sekä erityislainsäädännössä alaan liittyviä erityisesti <br />
tietojenkäsittelyä koskevia vaatimuksia. <br />
<br />
Sitovan sääntelyn tarve on noussut esille tietoturvatasojen sekä varautumisen vaatimusten määrittelyssä. <br />
Niiden osalta sääntelyn piiriin tulisi sisällyttää tasojen kuvauksen sekä vaatimus kunkin <br />
organisaation siirtymisestä vähimmäistasolle. Kyse ei olisi yksityiskohtaisesta sääntelystä vaan <br />
prosessien ja menettelyiden ohjaamisesta. <br />
<br />
Perustietotekniikkaan kuuluvat esimerkiksi tietoliikenne, laitteet, niihin liittyvät järjestelmäpalvelut <br />
sekä käyttäjien tukipalvelut. Perustietotekniikan käsite laajenee teknologian kehittyessä. Perustietotekniikan <br />
hallintaprosesseihin on kehitetty hyviä käytäntöjä (esim. ITIL), joita vaihtelevasti <br />
sovelletaan. Ohjelmistolisenssien hallinta vaatii omaisuuskirjanpidossa erityisiä järjestelyjä <br />
vaihtelevista ehdoista johtuen. <br />
<br />
Näissä sitovana ohjauskeinona on menestyksellisesti käytetty yhteishankintoja ja osaan on liitetty <br />
budjettilain 22 a §:n mukainen määräys hyödyntää keskitettyjä hankintoja. Esimerkiksi hallintaprosessit <br />
ja työasemien yhtenäistäminen voisivat olla sitovan sääntelyn piirissä. <br />
<br />
Osaamisen kehittäminen on avainasemassa, vaikkakin yhä laajemmin toteutus ja ylläpito hankitaan <br />
kaupallisilta markkinoilta. Ministeriöissä ja virastoissa tulee olla riittävä osaaminen hankkeiden <br />
ohjaamiseen ja valvomiseen. <br />
Koska hankehallinnan osaamistarve ei ole kaikissa virastoissa jatkuvaa, on syytä tutkia mahdollisuus <br />
osaamispoolin rakentamiseksi esimerkiksi valtion IT-palvelukeskuksen yhteyteen. <br />
<br />
=== 3. TIETOJÄRJESTELMIEN HANKEOHJAUS === <br />
<br />
Tavoite <br />
Suuret tai muuten merkittävät ministeriöiden ja virastojen tietojärjestelmähankkeet käsitellään <br />
osana TTS- ja budjettiprosesseja sekä suurimpien hankkeiden osalta raha-asiainvaliokunnassa. <br />
<br />
Ohjauksen keskeisenä tavoitteena on arvioida hankkeita konserniohjauksen sisällöllisten elementtien <br />
toteutumisen sekä toteuttamiskelpoisuuden ja onnistumisen edellytysten näkökulmista. Erityisesti <br />
kiinnitetään huomioita kustannuslaskelmien ja aikataulujen realistisuuteen. <br />
<br />
Merkittävimpien IT-hankkeiden osalta keskitetyllä ohjauksella tuetaan ministeriöitä hallinnonalansa <br />
hankkeiden ohjauksessa ja toisaalta varmistetaan IT-toiminnan konsernilinjausten toimeenpano. <br />
<br />
Prosessi <br />
Suuria yli 1 milj. euron hankkeita valtionhallinnossa on viime vuosina ollut noin 140 kpl. Arviolta <br />
noin 10 - 20 hanketta otettaisiin konserniohjauksen seurantaan. Lopputuloksena saadaan perusteltu <br />
päätös yhteistyössä valtiovarainministeriön ja hallinnonalojen kesken siitä, onko hanke toteuttamis- <br />
ja rahoittamiskelpoinen. <br />
<br />
Kukin virasto laatii hankesuunnitelmat ja muut esitutkimukseen vaadittavat dokumentit hyvän <br />
hankehallinnan periaatteiden mukaisesti. Keskeistä on huolehtia hankkeen ja toiminnan kehittämisen <br />
välisestä suhteesta. Osana tulosohjausta suunnitelmat arvioidaan, ja niiden pohjalta tehdään <br />
tarpeellisia päätöksiä ohjaavassa ministeriössä. Säännöksiä muutetaan siten, että virastojen tulee <br />
saada lupa hankkeiden käynnistämiseen ministeriöltä. Ministeriön vastuulla on lisäksi esitellä <br />
myöhemmin määriteltävien kriteerien perusteella ne hankkeet, joita tulisi seurata konserniohjauksessa. <br />
Näitä hankkeita ovat kustannuksiltaan suuret (yli 20 miljoonaa euroa) tai muulla perusteella <br />
merkittävät hankkeet. <br />
<br />
Hanke-ehdotusta voidaan tarkastella ainakin seuraavista näkökulmista: <br />
*Hankkeen tavoiteasetanta: Hankkeen ylätason tavoitteet, aikataulut, hyödyt, kriittiset menestystekijät, yhdensuuntaisuus toiminnan ja tietohallinnon strategioiden kanssa. <br />
*Roolit ja vastuut: Tulevan toiminnan ja vastuiden sekä kehittämishankkeen toteutuksen ja vastuiden selkeys. <br />
*Resurssit ja osaaminen: Uuden toimintamallin ja kehittämishankkeen vaatima rahoitus, henkilöresurssit ja osaaminen. <br />
*Toimintaprosessit: Uuden toimintamallin mukaiset prosessit ja hankehallinnan prosessit. <br />
*Yhteensopivuus arkkitehtuurin kanssa. Hanketta tulee arvioida sekä suhteessa organisaation <br />
omiin että valtiokonsernin arkkitehtuurilinjauksiin (prosessi, tieto, tietojärjestelmä, tekniikka). <br />
*Tietojärjestelmän ei tule olla päällekkäinen valtionhallinnolle yhteisesti tarjottavien ITpalveluiden kanssa. Sen tulee olla yhteensopiva em. palvelujen kanssa. <br />
*Samankaltainen toiminta. Mikäli useampi toimija on rakentamassa hyvin samanlaista ratkaisua, <br />
ne voitaisiin ohjata yhteistyöhön, esimerkiksi lupia käsiteltäessä. <br />
*Kustannus- ja hyötyanalyysi. Hanke-ehdotukseen perustuvan investoinnin ja tulevan tietojärjestelmän investointi- ja käyttökustannusten ja hyötyjen arviointi.<br />
*Riskien arviointi. Arvioidaan sekä hankkeen että tulevan tietojärjestelmän riskit. <br />
<br />
Hankkeiden toteuttamiskelpoisuuden arviointiin luodaan yhtenäinen arviointijärjestelmä ja perustetaan <br />
arviointitoiminto valtiovarainministeriöön. Arvioinnin tuloksena valtiovarainministeriö antaa <br />
lausunnon hankkeesta konserniohjauksen ja toteuttamiskelpoisuuden näkökulmista. Erityisesti <br />
kiinnitetään huomiota kustannuslaskelmien realistisuuteen. Lausunto liitetään raha-asiain valiokunnan <br />
esitykseen ja sitä hyödynnetään TTS- ja budjettiprosessissa. Hankkeet voivat edetä vain, <br />
jos arviointitoiminto puoltaa hankkeen jatkamista. <br />
<br />
Säännöksiä suurten hankkeiden käsittelystä raha-asiain valiokunnassa muutetaan siten, että virastojen <br />
tulee saada lupa hankkeiden käynnistämiseen ministeriöltä. Ministeriöt huolehtivat niiden <br />
käsittelystä ohjeiden mukaisesti. Euromääräisen kustannusrajan ylittävät tai muutoin merkittävät <br />
hankkeet käsitellään raha-asiain valiokunnassa ennen kilpailutusta tehtyjen suunnitelmien pohjalta. <br />
Euromäärä tarkennetaan osana valmistelua. <br />
<br />
Aikataulut <br />
<br />
Hanke-ehdotusten ohjausta tehdään sekä TTS- että budjettikierrosten yhteydessä. Yli miljoonan <br />
euron hankkeista toimitetaan tiedot osana kehysehdotuksia. Uuden arviointitoiminnon suorittama <br />
hankkeiden arviointi on jatkuvaa toimintaa. Rahoituspäätökset tehdään normaalissa budjettimenettelyssä. <br />
Jo valmisteluvaiheessa käydään tarpeen mukaan vuoropuhelua akselilla virasto-ministeriöhankeohjaus, <br />
jotta kaikilla osapuolilla on riittävästi aikaa perehtyä hankkeeseen. <br />
Hankeohjauksen menettelytavat täsmennetään jatkovalmistelussa syksyn 2009 aikana. Hankeohjausmalli <br />
otetaan käyttöön 1.1.2010 lukien.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=S%C3%A4hk%C3%B6isen_asioinnin_ja_demokratian_vauhdittamisohjelman_toteuttamissuunnitelma_2009-2014&diff=27724Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-20142014-12-01T11:42:06Z<p>Vaula: /* * B. Pelkästään valtionhallintoa koskevat hankkeet */</p>
<hr />
<div><br />
Asia <br />
SÄHKÖISEN ASIOINNIN JA DEMOKRATIAN VAUHDITTAMISOHJELMAN <br />
(SADe) TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2009 – 2014 <br />
<br />
== 1. OHJELMAN TAUSTA, TAVOITTEET JA ORGANISOINTI == <br />
<br />
Hallinto- ja kuntaministeri asetti elokuussa 2008 sähköisen asioinnin ja demokratian kehittämishankkeen <br />
(SADe-hanke). Hankkeen tehtävänä oli laatia ehdotus julkisen hallinnon ja julkisten <br />
palveluiden sähköisen asioinnin kehittämislinjauksiksi sekä käyttöönottosuunnitelmaksi vuosille <br />
2009 – 2012. Hankkeen loppuraportti luovutettiin hallinto- ja kuntaministerille 28.1.2009. <br />
<br />
Hallituksen käsiteltyä SADe-hankkeen loppuraporttia iltakoulussa ja sähköisen asioinnin kehittämistä <br />
politiikkariihessä, talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 6.3.2009 hallituksen <br />
kannanoton sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamisesta. Kannanoton mukaan <br />
hallitus vauhdittaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä ja sähköisten asiointipalveluiden leviämistä <br />
kolmella toimintakokonaisuudella: jatkamalla Arjen tietoyhteiskuntaohjelmaa, käynnistämällä <br />
sähköisen asioinnin ja demokratian ohjelman sekä uudelleen organisoimalla julkisten tietojärjestelmien <br />
määrittelyn, hankinnan ja ylläpidon. <br />
<br />
Valtiovarainministeriö asetti 14.4.2009 sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman <br />
(SADe-ohjelma), perustuen em. hallituksen kannanottoon. <br />
<br />
<br />
Ohjelman tavoite ja toimikausi:<br />
<br />
SADe-ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja <br />
yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki <br />
keskeiset palvelut. Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäisesti asiakasrajapinnat <br />
eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. <br />
<br />
Ohjelman toimikausi on: 14.4.2009 – 28.2.2014. <br />
<br />
<br />
Ohjelman organisointi:<br />
<br />
Kuva 1: SADe-ohjelman organisointi <br />
<br />
Ohjelmalla on johtoryhmä, joka koostuu kaikkien ministeriöiden, Suomen Kuntaliiton ja kuntien, <br />
Kelan, Sitran ja Tekesin edustajista. Tietosuojavaltuutettu on johtoryhmän pysyvä asiantuntija. <br />
Johtoryhmä voi asettaa valmistelua varten alatyöryhmiä. Sihteeristö toimii tiimeissä, joita on täydennetty <br />
VM:n asiantuntijoilla. <br />
<br />
Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan JUHTA:n toimikauden päättyessä vuoden <br />
2009 lopussa SADe-ohjelman johtoryhmän tehtävät yhdistetään JUHTA:n tehtäviin päällekkäisen <br />
toiminnan välttämiseksi ja JUHTA:n kokoonpanoa laajennetaan vastaamaan SADe-ohjelman kokoonpanoa.<br />
<br />
== 2. LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA ARVIOINTI == <br />
<br />
Lähtökohtana on, että julkisen hallinnon sähköiset palvelut tuotetaan osana monikanavaista palvelukonseptia <br />
siten, että palvelut ovat kansalaisten ja yritysten saatavissa kaikkialla Suomessa, ja <br />
asiakkailla on mahdollisuus valita palvelukanava toivomustensa ja olosuhteidensa mukaisesti. <br />
Sähköiset palvelut muodostavat saatavuudeltaan palvelutarjonnan aika- ja paikkariippumattoman <br />
osion. Eräs tärkeä yhteys yhteentoimiville sähköisille palveluille ja muulle palvelutarjonnalle on <br />
fyysisen yhteispalvelun, puhelinpalvelukeskusten ja kuvapuhelinta hyödyntävän etäpalvelun <br />
yleistyminen. <br />
<br />
Monikanavaista palvelukonseptia havainnollistetaan alla olevalla kuvalla: <br />
<br />
Kuva 2: Julkisen hallinnon asiakaspalvelun viitekehys <br />
<br />
Kysymys on ensisijaisesti palvelujen kehittämisestä hyödyntäen muun muassa informaatioteknologian <br />
antamia mahdollisuuksia, joten palveluja ei pidä mekaanisesti muuttaa sähköisiksi. Tämä <br />
edellyttää kehittämistyössä muun muassa palvelu- ja asiakkuusstrategista lähestymistapaa sekä <br />
palveluprosessien läpikäymistä ja näihin perustuvaa suunnittelua. <br />
<br />
SADe-ohjelmaan sisällytettävät palvelukokonaisuudet liittyvät keskeisiin kansalaisten ja yritysten <br />
elämäntilanteisiin ja -tarpeisiin ja ylittävät hallinnon rajat. Ohjelman kehittämistyön tavoitteena <br />
on aikaansaada laajuudeltaan kattava julkisen hallinnon saumattomien palveluprosessien ja niitä <br />
tukevien sähköisten asiointipalveluiden kokonaisuus. <br />
<br />
Suomen julkinen hallinto järjestää suuren määrän erilaisia palveluja kansalaisille. Se merkitsee, <br />
että sähköisen asioinnin kehittämisessä on tehtävä valintoja ja priorisointeja. Sähköisen asioinnin <br />
tuottama hyöty riippuu siitä, miten onnistuneesti toimenpiteet kohdistetaan suureen määrään <br />
mahdollisia kohteita. <br />
<br />
Ohjelman tavoitteena on sähköisen asioinnin kattavuus. Tämä merkitsee, että kaikilla kansalaisen <br />
kannalta merkittävissä elämäntilanteissa ja yritysten elinkaaren eri vaiheissa siirrytään sähköiseen <br />
asiointiin niin pitkälle kuin se on tarkoituksenmukaista ja tuloksellista ja saa aikaan kokonaishyvinvoinnin <br />
lisääntymistä. Toisin sanoen sähköiseen asiointiin tulisi siirtyä niin pitkälle kuin siitä <br />
saatavat kokonaishyödyt ylittävät siihen uhratut kustannukset. <br />
<br />
Ohjelman lähtökohtana on lisäksi tuottavuuden parantuminen ja kustannussäästöt. SADeohjelman <br />
tavoitetilaan sekä lähtökohtaisesti kaikkiin ohjelman toiminta-alueisiin on sisäänrakennettuna <br />
tavoite toiminnallisesta tehokkuudesta ja tuottavuuden parantumisesta. Ohjelman myötä <br />
toteutuva tuottavuuspotentiaali realisoituu muun muassa: 1. toimintamallien ja prosessien kehittämisestä <br />
syntyvällä tuottavuudella, 2. yhteisistä ratkaisuista ja hankkeista saatavan tuottavuushyödyn <br />
kautta sekä 3. kansalaisille ja yrityksille kohdistuvan hallinnollisen taakan vähentymisenä <br />
ja kustannusten säästönä. <br />
<br />
Ohjelman piiriin otetaan kahdenlaisia kehittämiskohteita: a) yhteisiksi JulkIT-kehittämiskohteiksi <br />
hyväksyttyjä palvelukokonaisuuksia ja b) ohjelman toimeksiantoon kuuluvia ja mahdollisesti <br />
muita yhteisesti hyväksyttyjä sähköisen asioinnin tukipalveluja. <br />
<br />
Ohjelman ulkopuolelle jäävät tällöin pääsääntöisesti yhtä hallinnonalaa tai pelkästään valtion, <br />
kuntien tai Kelan toimintaa koskevat kehittämishankkeet, joissa yhteisen ohjelman kehittämismal <br />
<br />
lista ei koidu hankkeelle lisäarvoa. Valtionhallinnon suuret hankkeet kuuluvat valtion konserniohjauksen <br />
hankeohjauksen piiriin. <br />
<br />
Ohjelman sisältöjä osana monikanavaista julkisten palveluiden kehittämistä on kuvattu liitteen 1 <br />
kuvassa. <br />
<br />
Seuraavassa on lueteltu ohjelman keskeiset vaikuttavuustavoitteet ja alustavasti niiden pohjalta <br />
seurattavat asiat. Varsinaiset seurantamittarit ja niiden tavoitetasot määritellään syksyllä 2009. <br />
<br />
Ohjelman toteutuksesta ja vaikutuksista tehdään ulkopuolinen riippumaton arviointi, joka toteutetaan <br />
osittain ohjelman aikana ja osittain sen jälkeen. <br />
<br />
=== A. Sähköinen asiointi === <br />
<br />
Tavoite: kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen <br />
kaikki keskeiset palvelut. Seurattavia asioita ovat muun muassa: <br />
<br />
<br />
* Kehitettävien ja käyttöönotettujen palvelukokonaisuuksien määrä ja kattavuus <br />
<br />
* Hallinnonalakohtaisten / virastokohtaisten sähköisten palveluiden suunnitelmat / määrä ja kattavuus <br />
<br />
* Ohjelmaan sisällytettyjen palvelukokonaisuushankkeiden ennakoitu ja toteutunut henkilötyön säästö (osa palvelukokonaisuushankkeiden kustannus – hyöty -arviointia) <br />
<br />
* Asiointitilin käyttövolyymit vuosittain / kansalaiset <br />
<br />
* ValtIT:n vuosittainen tietohallintokysely: käytössä ja kehitettävänä olevat sähköiset palvelut <br />
<br />
* JUHTA:n julkisten verkkopalveluiden kyselytutkimuksen mittarit: palveluiden käyttö, ei käyttäneiden osuus, palveluiden löydettävyys ja eri palvelukanavien suosio <br />
<br />
* Suomen sijoitukset keskeisissä kansainvälisissä eGovernment -vertailuissa<br />
<br />
<br />
=== B. Yhteentoimivuus ===<br />
<br />
Tavoite: Koko julkisen hallinnon (valtio, kunnat, KELA) tietojärjestelmien yhteentoimivuutta kehitetään. <br />
Yhtenäisillä tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuureilla ja keskeisten palvelujen valtakunnallisilla <br />
tietojärjestelmillä alennetaan kustannuksia ja vapautetaan voimavaroja toiminnan kehittämiseen. <br />
Samanaikainen asiakasrajapintojen ja palvelutuotannon tietojärjestelmien kehittäminen <br />
mahdollistaa koko palveluketjun kustannustehokkaan toiminnan, asiakkaan ehdoin. Seurattavia <br />
asioita ovat muun muassa: <br />
<br />
* Olemassa olevien arkkitehtuurien kuvauksien kattavuus vuoden 2010 lopulla <br />
<br />
* Yhteisten JulkIT-tukipalveluiden käyttäjäorganisaatioiden määrä (mm. Vetuma ja sähköiset kilpailuttamisen välineet) <br />
<br />
* JHS-suositusten määrä ja vastaavuus tarpeisiin sekä niiden hyödyntämisen laajuus<br />
<br />
=== C. Muut === <br />
<br />
Tavoite: Sähköisen laskutuksen käytön laajentamiseksi koko valtionhallinto ottaa kaikki laskut <br />
vastaan sähköisinä vuoden 2009 loppuun mennessä. Videoneuvotteluyhteyksien ja etäpalvelujen <br />
käyttöä edistetään koko yhteiskunnassa. Julkisen hallinnon kotimaan matkoista korvataan 20 % <br />
verkkokokouksilla vuoteen 2013 mennessä. Seurattavia asioita ovat muun muassa <br />
<br />
* Sähköisen laskutuksen käytön laajuus valtionhallinnossa / vuosittainen kehitys <br />
<br />
* Videoneuvotteluyhteyksien, etäpalvelun ja verkkokokousten käyttö ja määrä julkisen hallinnon organisaatioissa<br />
<br />
<br />
== 3. SÄHKÖISEN ASIOINNIN PALVELUKOKONAISUUKSIEN KEHITTÄMINEN == <br />
<br />
Ohjelman keskeisen sisällön muodostaa asiakaslähtöisten sähköisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen. <br />
Lähtökohtana on asiakkaan palvelutarpeiden toteuttaminen elämänkaaren eri vaiheissa <br />
ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta. Tarkoituksena on kehittää <br />
palvelutuotantoprosesseja sähköistä asiointia ja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen, siten <br />
että asiakkaiden saama hyöty lisääntyy, tuottavuus paranee ja syntyy kustannussäästöjä. Palvelukokonaisuuksille <br />
vahvistetaan kriteerit, joiden avulla arvioidaan, millaisia palvelukokonaisuuksia <br />
ohjelmassa kehitetään. Luettelo kriteereistä on liitteessä 2. <br />
<br />
<br />
Palvelukokonaisuuksien valintaprosessi<br />
<br />
Ohjelman piiriin otetaan kehitettäväksi arviolta 11 palvelukokonaisuutta, joiden valinta- ja kehittämisprosessi <br />
toteutetaan seuraavalla tavalla: <br />
<br />
1. Ohjelman piiriin otetaan arviolta 10 - 12 ohjelmassa vahvistettujen kriteereiden perusteella <br />
JulkIT-kehittämiskohteiksi hyväksyttävää palvelukokonaisuutta ja niiden toteuttamisen edellyttämiä <br />
elementtejä.<br />
<br />
2. Kesäkuussa 2009 on määritelty kaksi kriteerit täyttävää pilottipalvelukokonaisuutta jatkovalmisteluun. <br />
Pilottien valinnassa kriteereistä painotettiin erityisesti niiden käynnistysvalmiutta. <br />
Pilottipalvelukokonaisuudet ovat 1. oppijan palvelukokonaisuus ja 2. sähköinen osallistumisympäristö. <br />
<br />
3. Varsinaisia palvelukokonaisuuksia hyväksytään kahdessa erässä: I erä syksyllä 2009 ja II erä <br />
tammikuussa 2010. Palvelukokonaisuuksien hyväksymisessä painotetaan valintakriteerinä <br />
kuntien tuottavuusvaikutuksia. Ehdotuksia ohjelmaan hyväksyttäviksi palvelukokonaisuuksiksi <br />
pyydetään ministeriöiltä, kunnilta ja Kelalta toimitettavaksi syyskuun alussa 2009. <br />
<br />
4. Ehdotukset arvioidaan kriteerien avulla ja muotoillaan ehdotukset SADe-ohjelman johtoryhmälle. <br />
Ehdotuksista pyydetään myös JUHTA:n lausunto. Tammikuun päätöskierroksella voidaan <br />
hyödyntää myös viranomaisten syksyn 2009 aikana tekemiä palvelujen sähköistämissuunnitelmia. <br />
5. <br />
Johtoryhmä hyväksyy kehitettävät palvelukokonaisuudet alustavasti valmisteltavaksi ja asettaa <br />
niiden jatkovalmistelusta ja kehittämisestä vastaavat klusteriryhmät. Klusteriryhmä koostuu <br />
palvelukokonaisuutta ohjaavien ministeriöiden, siihen sisältyvistä palveluista vastaavien <br />
viranomaisten - valtion, kuntien ja Kelan sekä tarvittavista yksityisen ja kolmannen sektorin <br />
edustajista. <br />
<br />
6. Klusteriryhmä tarkentaa palvelukokonaisuuden laajuuden, sen palvelualueet ja palveluketjut <br />
sekä pitää huolta tarvittavasta palveluprosessien kehittämisestä. Klusteriryhmä tekee johtoryhmälle <br />
ehdotuksen palvelukokonaisuuden kehittämisen suunnitelmaksi, joka sisältää: a) ehdotuksen <br />
kehitettävistä palveluratkaisuista ja palvelukokonaisuuden käyttöönoton laajuudesta, <br />
kustannuslaskelman ja arvion saatavista hyödyistä sekä mahdollisista säädösmuutostarpeista, <br />
b) ehdotuksen tietojärjestelmäarkkitehtuurista, joka sovitetaan yhteen kokonaisarkkitehtuurin <br />
kanssa ja c) muista palvelukokonaisuuden toteuttamiseksi välttämättömistä toimenpiteistä.<br />
<br />
7. Johtoryhmä käsittelee ehdotukset ja puoltaa päätöksiä sekä lähettää ne asiasta päättävän viranomaisen <br />
käsiteltäväksi. Puoltamispäätöstä ei tehdä vastoin hankkeeseen osallistuvan viranomaisen <br />
tai Suomen Kuntaliiton tahtoa.<br />
<br />
8. VM tekee päätökset keskitetyn rahoituksen myöntämisestä ja hankkeen toteutuksen organisoinnista, <br />
palvelusta vastaava ministeriö, kunta tai muu viranomainen tekee päätökset muilta <br />
osin. <br />
<br />
Hankkeissa valmistelussa käytetään KuntaIT:n hankevalmistelun ja projektinhallinnan menettelytapoja. <br />
<br />
Kokonaisuuden hahmottamiseksi kootaan olemassa olevaa tietoa jo käytössä olevista sähköisistä <br />
palvelukokonaisuuksista ja tehdään tarvittavia lisäselvityksiä erityisesti kuntien palvelujen osalta. <br />
<br />
Helmikuuhun 2010 mennessä selvitetään, onko ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi tarpeen uudistaa <br />
operatiivisia tietojärjestelmiä. <br />
<br />
JulkIT-palvelukokonaisuuksien etenemistä käsitellään sen eri vaiheissa peruspalveluohjelmamenettelyssä. <br />
<br />
<br />
Hallinnonalakohtaiset sähköistämissuunnitelmat<br />
<br />
Hallinnonalat tekevät sähköisen asioinnin kehittämissuunnitelmat syksyllä 2009. Suunnitelmien <br />
tekemistä varten annetaan ohjeet elokuussa 2009.<br />
<br />
== 4. YHTEENTOIMIVUUDEN KEHITTÄMINEN == <br />
<br />
<br />
Käynnissä oleva kehittämistoiminta <br />
<br />
Valtion IT-toiminnan johtamisyksikössä valmistui yhteentoimivuuden kehittämisohjelmassa <br />
vuonna 2007 Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu -hanke. Sen yhtenä tuloksena syntyi kokonaisarkkitehtuurimenetelmä <br />
valtionhallinnon toiminnan ja tietojärjestelmien suunnitteluun. <br />
KuntaIT-yksikkö on puolestaan yhdessä suurten kaupunkien kanssa määritellyt yhteisen tavoitetilan <br />
kuntasektorin palvelukeskeisestä arkkitehtuurista (SOA) ja siihen liittyvistä teknologialinjauksista <br />
sekä muodostanut kuntasektorin käyttöön ValtIT:n arkkitehtuurityöhön perustuvia arkkitehtuurien <br />
suunnittelu-, kehittämis- ja kuvausmenetelmät sekä välineistöjä. <br />
<br />
ValtIT:n ja KuntaIT:n kokonaisarkkitehtuurimenetelmät yhdistetään yhdeksi yhteiseksi julkisen <br />
hallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmäksi. Yhteinen arkkitehtuurimenetelmä julkaistaan JHS-<br />
suosituksena vuoden 2009 aikana. <br />
<br />
Lisäksi ValtIT:n toimesta valmistellaan perustietovarantojen käytön edistämistoimenpiteitä. Toimenpiteet <br />
käynnistetään vuoden 2009 loppupuolella. <br />
<br />
<br />
SADe-ohjelmaan sisältyvät yhteentoimivuuden kehittämisen toimenpiteet<br />
<br />
Käynnistetään alkukesästä 2009 valtiotason arkkitehtuurin määrittely ja kuvaaminen Valtiotason <br />
arkkitehtuurit -hankkeessa (VALTASA). Hankkeessa otetaan huomioon koko julkisen hallinnon <br />
näkökulma. Ensimmäiset välitulokset hankkeesta valmistuvat vuonna 2009 ja lopputulokset vuonna <br />
2010. <br />
<br />
Luvussa 3 mainitut sähköisten palvelukokonaisuuksien klusteriryhmät tekevät kunkin ohjelmaan <br />
valitun palvelukokonaisuuden osalta ehdotuksen tietojärjestelmäarkkitehtuurista, joka sovitetaan <br />
yhteen kokonaisarkkitehtuurin kanssa.<br />
<br />
== 5. VALTION KONSERNIMAINEN TIETOHALLINNON OHJAUS == <br />
<br />
Hallituksen kannanotto ja valtion konsernimainen tietohallinnon ohjaus<br />
<br />
Hallituksen kannanotossa todetaan seuraavaa: ”Käynnistetään välittömästi valmistelu, joka tähtää <br />
valtion tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuria koskevan päätöksenteon siirtämiseksi konsernitasolle <br />
valtiovarainministeriöön ja tämän vaatimien säädösmuutoksien määrittelyyn. Osana valmistelua <br />
määritellään kriteerit valtionhallinnon tietojärjestelmähankkeiden arvioimiseksi niiden käynnistämisvaiheessa <br />
sekä kriteerit niille valtion IT-hankinnoille, jotka toteutetaan jatkossa keskitetysti”. <br />
<br />
<br />
SADe-ohjelmaan sisältyvät valtion konsernimaisen tietohallinnon toimenpiteet<br />
<br />
Valtion konserniohjausta tietohallinnon kehittämisessä tiivistetään strategisen ohjauksen, informaatio-<br />
ohjauksen, hankkeiden ja hankintojen ohjauksen sekä normiohjauksen keinoin. Konserniohjausta <br />
vahvistetaan koskien valtionhallinnon tietohallinnon kehittämisen yhteisiä osioita, kuten <br />
perustietotekniikkaa, perustietovarantoja, valtiotason ja muita yhteisiä arkkitehtuureja, yhtei<br />
siä tietojärjestelmiä ja palveluja, yhteentoimivuutta, tietoturvaa ja varautumista, laadunhallintaa <br />
sekä osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
Valtiovarainministeriön johdolla luodaan tietojärjestelmähankkeille yhtenäinen arviointimenetelmä <br />
ja perustetaan valtiovarainministeriöön arviointitoiminto, jonka vastuuna on arvioida hankkeiden <br />
toteuttamiskelpoisuuden, kustannuslaskelmien realistisuuden ja strategian mukaisuuden arviointi. <br />
Merkittävät hankkeet voivat edetä vain, jos arviointitoiminto puoltaa hankkeen jatkamista. <br />
Lisäksi vahvistetaan ministeriöiden roolia hallinnonalansa keskeisten hankkeiden päätöksenteossa <br />
ja ohjauksessa myöhemmin suunniteltavilla toimenpiteillä. Hankeohjausmalli otetaan käyttöön <br />
1.1.2010 lukien. <br />
<br />
Käynnistetään konserniohjausta ja muutoin tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistävän lainsäädännön <br />
valmistelu syksyllä 2009. <br />
<br />
Valtion konsernimaisen tietohallintotoiminnan keskeisimmät sisältöasiat on kuvattu liitteessä 3.<br />
<br />
== 6. VALTION JA KUNTIEN TIETOJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖN TOIMINTAMALLI == <br />
<br />
Valtion ja kuntien yhteisten IT-ratkaisujen määrittely<br />
<br />
Valtion ja kuntien yhteisten ratkaisujen kehittäminen ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat hankinnat, <br />
käyttöönottotoimenpiteet ja käyttöönoton tuki sekä ylläpito ovat julkisen hallinnon yhteistä <br />
tietohallinnon ja sen osa-alueiden kehittämistä, ja siitä käytetään nimitystä JulkIT-toiminta. Myös <br />
Kela ja muu välillinen valtionhallinto osallistuvat JulkIT-toimintaan tilanteen mukaan. <br />
<br />
<br />
Yhteisten ratkaisujen hyväksymismenettely<br />
<br />
Valtion ja kuntien tietojärjestelmäyhteistyön sisältämän keskitetyn rahoituksen piiriin tulevat palvelukokonaisuuksien <br />
kehittämishankkeet hyväksytään yhteisesti sovitulla tavalla. <br />
<br />
Palvelukokonaisuuksien hyväksymismenettely ja niissä kehitettävien ratkaisujen kehittämisprosessi <br />
on kuvattu tarkemmin luvussa 3. <br />
<br />
<br />
Yhteisten ratkaisujen rahoitusmalli<br />
<br />
Yhteisten ratkaisujen rahoitusmalli on kuvattu luvussa 9. <br />
<br />
<br />
Yhteisten ratkaisujen hallinnointimalli <br />
<br />
Yhteisten JulkIT-ratkaisujen operatiivinen tuottaminen ja hallinnointi organisoidaan siten, että <br />
niiden hankinnasta, käyttöönotosta ja ylläpidosta vastaa yhteinen organisaatio, jolla on tähän lakisääteinen <br />
toimivalta. Valmistelu käynnistetään syksyllä 2009 siten, että kehitetty ratkaisu on toiminnassa <br />
viimeistään 1.1.2011.<br />
<br />
== 7. SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUT == <br />
<br />
SADe-ohjelman osana toteutetaan seuraavat sähköisen asioinnin tukipalveluhankkeet, jotka on <br />
mainittu ohjelman asettamispäätöksessä: <br />
<br />
=== A. Yhteiset hankkeet ===<br />
<br />
* Suomi.fi ja YritysSuomi.fi -portaalien uudistaminen, vuonna 2010 <br />
:* Suomi.fi:n ensivaiheen uudistamistyö käynnistyy kesällä 2010. <br />
* Kansalaisten asiointitilin käyttöönotto, vuonna 2010<br />
:* Asiointitilin kilpailutus käynnistetään valtiokonttorissa 06/2009 ja käyttöönotto tapahtuu <br />
* syksyllä 2010. <br />
* Selvitys julkisen hallinnon yhteisiin ajanvarausjärjestelmiin siirtymisen edellytyksistä, vuonna 2009 <br />
:* Selvitys laaditaan yhteistyössä STM:n kanssa vuoden 2009 aikana. Selvityksessä huomioidaan jo olemassa olevat ajanvarausjärjestelmät, kuten yhteispalvelun ajanvarausjärjestelmä. <br />
*Selvitys kansalaisille tarkoitetun valtion ja kuntien yhteisen yleisneuvontapalvelun edellytyksistä, vuonna 2009 <br />
:* Vuonna 2008 julkaistussa yhteispalvelumallin kehittämistä koskevassa selvityksessä esitettiin yleisneuvontaa sijoitettavaksi puhelinpalvelukeskukseen ja verkkopalveluun valtiovarainministeriön hallinnonalalle Suomi.fi:n yhteyteen. Vastaava linjaus oli esillä SADe-hankkeen loppuraportissa sekä tukitoimintojen alueellistamista selvittäneen työryhmän alustavissa ehdotuksissa. Syksyllä 2009 asetetaan työryhmä neuvontapalvelun suunnittelemiseksi tavoitteena, että kansalaisille suunnattu yhteyskeskus rakennetaan Suomi.fi-portaalin yhteyteen Valtion IT-palvelukeskukseen (VIP). Vastaavasti Yritys- Suomi.fi:n sähköisten asiointipalvelujen tueksi on rakenteilla Contact Center tuki- ja neuvontapalvelu, joka osaltaan keventää yritysten palvelutoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen liittyviä hallinnollisia menettelyjä palveludirektiivin tavoitteiden mukaisesti <br />
* Videoneuvotteluyhteyksien ja etäpalvelujen käytön edistäminen, tavoitteena julkisen hallinnon kotimaan matkojen korvaaminen 20 % verkkokokouksilla vuoteen 2013 mennessä <br />
:* Asiaa valmistellaan ValtIT:n toimesta yhteistä viestintäratkaisua suunniteltaessa sekä yhteispalvelun laajentamishankkeen etäpalvelutyöryhmässä. Kullekin yhteiselle tukipalvelulle nimetään vastuuhenkilö tai projektiryhmä siten, että valmistelussa on mukana riittävä kuntaedustus. Tehtävien etenemisestä ja valmistumisesta raportoidaan johtoryhmälle. Kuntaosuuden käyttämisestä tukipalveluhankkeissa päätetään erikseen. <br />
<br />
=== * B. Pelkästään valtionhallintoa koskevat hankkeet === <br />
<br />
* Sähköisen laskutuksen käytön laajentaminen (valtionhallinnon valmius ottaa vastaan kaikki laskut sähköisinä vuoden 2009 aikana) <br />
:*Sähköisten ostolaskujen vastaanottamisen tilannetta valtionhallinnossa on selvitetty keväällä 2009. Lähtökohtaisesti valtionhallinnon organisaatioilla on valmius ottaa ostolaskut vastaan.<br />
<br />
== 8. OHJELMAN TOIMINTAMALLIT == <br />
<br />
a) Sähköisiä palveluja kehitetään vuorovaikutuksessa palvelujen käyttäjien kanssa huomioiden <br />
käytön helppous. <br />
:*Toimintamalli kehitetään syksyn 2009 aikana ja sitä hyödynnetään kaikissa palvelukokonaisuuskehittämishankkeissa. <br />
b) Kehittämisen kaikissa vaiheissa huomioidaan kansalaisten tietosuojan toteutuminen ja sen <br />
varmistamiseksi toimitaan hyvässä yhteistyössä tietosuojavaltuutetun kanssa. <br />
:*Ohjelman johtoryhmään on nimetty pysyväksi asiantuntijaksi tietosuojavaltuutettu. <br />
:Toimintamalli tietosuojan varmistamiseksi valmistellaan syksyllä 2009 hyödynnettäväksi kaikisa palvelukokonaisuushankkeissa.<br />
<br />
c) Julkisen sektorin hankinnoissa hyödynnetään markkinoiden tarjoamia ratkaisuja sekä yksityisen sektorin innovaatioita. Edistetään avointen tietojärjestelmäarkkitehtuurien sekä avoimen lähdekoodin käyttöä julkisen hallinnon järjestelmissä. <br />
:*Ohjelman osana on käynnistetty kevään 2009 aikana JulkIT-foorumin toiminta.<br />
:*Toimintamalli markkinoiden hyödyntämiseksi kehitetään syksyn 2009 aikana. Ohjelmaan sisältyvissä hankinnoissa pyritään tapauskohtaisesti harkiten hyödyntämään innovatiivisia hankintamuotoja hankintalain edellyttämien menettelyin (esimerkiksi kilpailullinen neuvottelumenettely) <br />
:*Avoimen lähdekoodin käyttöä edistetään muun muassa JHS-suosituksilla, joista ensimmäinen <br />
:on julkaistu alkuvuonna 2009 <br />
:*Kehitetään järjestelmien välisiä rajapintoja JHS-suosituksina, mikä edistää myös uusien <br />
:toimijoiden markkinoille tulemisen mahdollisuuksia.<br />
<br />
d) Sähköisten palveluiden kehittämistyössä tehdään ratkaisuja, jotka tukevat palvelujen tuottamista <br />
molemmilla kansallisilla kielillä. <br />
:*Kehitetään toimintamalli näkökulman huomioimiseksi sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuksien kehittämisessä. <br />
<br />
== 9. OHJELMAN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSMALLI == <br />
<br />
<big>Ohjelman rahoitusmalli</big> <br />
<br />
Ohjelman piiriin hyväksyttyjen kehittämishankkeiden rahoitus kehittämistyön ja toteutuksen eri <br />
vaiheissa tapahtuu seuraavasti: <br />
- Ratkaisujen kehittäminen (tilaajan osuus) rahoitetaan pääsääntöisesti kokonaan keskitetysti. <br />
- Ratkaisujen tuottamisen eli hankintainvestoinnin, ratkaisujen hallinnoinnin ja ylläpidon <br />
keskitetty rahoitus ratkaistaan tapauskohtaisesti erillisellä päätöksellä <br />
- Käyttöönoton rahoitus tapahtuu pääsääntöisesti käyttöönottajan omalla rahoituksella, kuitenkin <br />
tapauskohtaisesti määritellyllä tavalla ratkaisun hallinnoijan järjestämän tukikonsultoinnin <br />
tukemana. <br />
<br />
Keskitetty rahoitus tapahtuu valtiovarainministeriön momentille perustettavasta määrärahasta, johon <br />
kootaan valtion ja kuntien rahoitusosuuksia varten vuosittain ja kehyskausittain yhteisesti <br />
laadittavien suunnitelmien perusteella tarvittavaksi arvioitu määräraha. Talousarviomäärärahaehdotus <br />
käsitellään johtoryhmässä. <br />
<br />
Kuntien rahoitusosuuden toteuttamiseksi jatketaan KuntaIT:n toiminnan rahoittamiseksi kehitetyn <br />
mallin toteuttamista siirtämällä tarvittava rahoitus valtionosuuksiin varatuista määrärahoista. <br />
Erikseen määriteltävien kohteiden osalta kuntien valtionosuusrahoituksen sijasta voidaan käyttää <br />
muuta kuntarahoitusta. Pelkästään valtiota koskevia hankkeita ja ratkaisuja ei rahoiteta kuntien <br />
valtionosuuksista. Mikäli momentille siirrettyä rahaa jää ohjelmakauden aikana käyttämättä, kuntien <br />
rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt osuus palautetaan kuntien valtionosuusmomentille. <br />
Valtion rahoitusosuus kootaan siten, että osa siirretään hallinnonalojen määrärahoista ja osa mahdollisesti <br />
muista määrärahoista. Valtion rahoitusosuuden kokoamisen vaihtoehtoisia ja toisiaan <br />
täydentäviä tapoja ovat a) VM:n tietohallinnon kehittämismomenttien yhteenkokoaminen (lukuunottamatta <br />
KuntaIT:n hankerahoitusta, joka siirtyy kuntaosuuden rahoitukseksi) b) kokoaminen <br />
juustohöylämenetelmällä tai kohdennetusti hallinnonaloilta c) tuottavuushyötyjen palautuksista <br />
hallinnonaloilta ja d) hankkeiden aikaistamiseen mahdollisesti varattavasta valtion uudelleen <br />
kohdennettavasta rahoituksesta. <br />
<br />
Momentille tulevasta ohjelman käyttöön tarkoitetusta määrärahasta 50 % kootaan määrärahasiirroin <br />
kuntien valtionosuuksista ja 50 % muilta valtion budjetin momenteilta. <br />
<br />
Rahoitusta voidaan täydentää erikseen määriteltävien kohteiden osalta muun muassa Tekesin ja <br />
Sitran rahoitusta hyödyntämällä. Palveluhankinnat (esim. SaaS) jakavat investointikustannuksen <br />
usealle vuodelle. Myös PPP-tyyppinen yhteistyö voi tulla kyseeseen.<br />
<br />
<big>Ohjelman alustava kustannusarvio</big> <br />
<br />
=== A Kustannukset sähköisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi === <br />
<br />
Alla kuvattu kustannusvaikutusarvio on alustava. Ohjelman kokonaisrahoituksesta tehdään tarkempi <br />
ehdotus kevään 2010 kehysneuvotteluja varten. Samassa yhteydessä tehdään esitys ohjelmaan <br />
sisällytettävistä kehittämisratkaisujen tietojärjestelmäinvestoinneista, investointien laajan <br />
käyttöönoton varmistamisesta sekä ohjelmalla tavoiteltavista tuottavuusvaikutuksista. Vuoden <br />
2010 rahoituksesta tehdään ehdotus talousarviota täydentävään esitykseen lokakuussa 2009. <br />
<br />
Kehittämiskustannukset sisältävät lähtökohtana arvion siitä, että kehittämistoiminnassa ei pääsääntöisesti <br />
synny uusia toiminnallisia operatiivisia tietojärjestelmiä vaan jo olemassa oleviin tietojärjestelmiin <br />
ja tietovarantoihin perustuvia sähköisen asioinnin ja tiedonsiirron mahdollistavia <br />
tietojärjestelmäkomponentteja sekä tietojärjestelmärajapintoja. Helmikuuhun 2010 mennessä selvitetään <br />
palvelukokonaisuushankkeiden suunnittelun yhteydessä, onko syytä uudistaa toiminnallisia <br />
operatiivisia tietojärjestelmiä. <br />
<br />
Myöhemmin erikseen harkinnan mukaan määriteltävien palvelukokonaisuuksien tai sähköisen <br />
asioinnin tukipalvelujen osalta tullaan ehdottamaan, että ohjelman rahoituksella tuetaan myös <br />
palvelujen levittämistä. Tästä aiheutuvat kustannukset eivät sisälly jäljempänä olevaan kustannusarvioon. <br />
Poikkeuksena tästä asiointitilin ehdotetaan olevan jo tässä vaiheessa sellainen palvelu, <br />
jonka hankinta ja ylläpito kustannettaisiin keskitetysti. <br />
<br />
<big>Palvelukokonaisuuksien kehittäminen</big> <br />
<br />
Kolme (3) laajaa palvelukokonaisuutta 12 – 18 milj euroa <br />
Viisi (5) keskikokoista palvelukokonaisuutta 10 – 20 milj euroa <br />
Kolme (3) pientä palvelukokonaisuutta 3 – 6 milj euroa <br />
Yhteensä kehittämiskustannuksia 25 – 44 milj euroa <br />
<br />
<big>Palvelukokonaisuuksien ohjaus</big><br />
<br />
Palveluasiantuntija1 htv /v <br />
Klustereiden projektinohjaus 3 htv/v a 80 000 euroa/v <br />
Yhteensä ohjauksen kustannuksia 1,3 milj euroa <br />
<br />
=== B Sähköisen asioinnin tukipalveluiden kehittäminen ja toteuttaminen === <br />
<br />
<big>Kehittämiskustannukset</big> <br />
<br />
Suomi.fi <br />
<br />
1. vaihe 1 milj euroa <br />
2. vaihe 2 milj euroa <br />
Yrityssuomi.fi 1,5 milj. euroa <br />
Verkkolaskun käytön edistäminen Arvioidaan myöhemmin <br />
Julkisen hallinnon yhteiset ajanvarausjärjestelmät Arvioidaan myöhemmin <br />
Valtion ja kuntien yhteinen yleisneuvonta Arvioidaan myöhemmin <br />
Videoneuvotteluyhteydet Arvioidaan myöhemmin <br />
<br />
<br />
<big>Hankinta/investointi- ja käyttö/ylläpitomenot</big> <br />
<br />
Asiointitili Investointi 3 milj euroa <br />
Ylläpito 4-5 milj euroa vuosina 20092013 <br />
<br />
<big>Käyttöönoton tuki</big> <br />
<br />
Käyttöönoton rahoitus tapahtuu pääasiassa käyttöönottajan vastuulla (ei keskitettyä määrärahaa), <br />
Tapauskohtaisesti päätetään ratkaisun tukikonsultoinnin rahoittamisesta. Käyttöönoton tukea <br />
(neuvonta ja konsultointi) varten tarvittava määräraha arvioidaan palvelukokonaisuuksien vahvistuttua <br />
helmikuussa 2010. <br />
<br />
=== C Valtion konsernimainen IT-toiminta === <br />
<br />
Hankeohjauksen uuden menettelytavan käyttöönotto: <br />
VM:öön 1-2 henkilötyövuoden lisätarve/vuosi. 400 000 – 700 000 euroa <br />
<br />
<br />
=== D Valtio-kuntayhteistyö === <br />
<br />
Yhteisen organisaation perustaminen operatiivista IT-toimintaa varten (hankinnat ja investoinnit, <br />
ylläpito ja käyttö sekä neuvonta) aiheuttavat perustamiskustannuksia, jotka selvitetään perustamisselvityksen <br />
yhteydessä vuoden 2010 aikana. <br />
<br />
=== E Konserniohjauksen ja yhteentoimivuuden ohjauksen säädösmuutosten valmistelu ===<br />
<br />
<br />
Ohjausmekanismien laadinta, selvitys ja lainsäännön <br />
valmistelukustannukset kohdistuvat vuodelle 2010, <br />
ja aiheuttavat noin 200.000 euron kustannukset 200 000 euroa <br />
<br />
=== F Ohjelman alustava kustannusarvio vuosille 2010 - 2013 === <br />
<br />
<big>Kehittämiskustannukset</big> <br />
<br />
Palvelukokonaisuudet 25 – 44 milj euroa <br />
Palvelukokonaisuuksien ohjaus 1,3 milj euroa <br />
Sähköisen asioinnin tukipalvelut 11,5 – 12,5 milj euroa <br />
Valtion konsernimainen IT-toiminta 400 000 – 700 000 euroa <br />
Lainsäädännön erillisselvitykset 300 000 euroa <br />
<br />
Yhteensä noin 39 – 59 miljoonaa euroa <br />
<br />
�<br />
12 (18) <br />
<br />
Tämän hetkisen arvion mukaan ohjelmaan sisältyvät kehittämiskustannukset tulevat olemaan <br />
siis noin 39 - 59 miljoonaa euroa. Arviosta puuttuvat joidenkin tukipalveluiden kehittämiskustannukset, <br />
jotka arvioidaan myöhemmin. Huomioitavaa on, että edellä mainittujen <br />
kehittämiskustannusten lisäksi palveluprosessien ja niitä tukevien tietoteknisten ratkaisuiden <br />
käyttöönoton kustannusten on arvioitu olevan vähintään kolminkertainen kehittämisen <br />
kustannuksiin nähden. Karkeiden arvioiden mukaan ratkaisujen laajan valtakunnallisen <br />
käyttöönoton kustannukset ovat pikemminkin satoja kuin kymmeniä miljoonia euroja. <br />
Nämä kustannukset hajautuvat käyttöönottaviin organisaatioihin ja vain osa tarkoituksenmukaista <br />
siirtää keskitetyn rahoituksen piiriin. Käyttöönottokustannuksia arvioitaessa <br />
tulee ottaa huomioon myös käyttöönotosta saatavat hyödyt. <br />
<br />
<big>Ohjelman tuottavuusvaikutukset</big> <br />
<br />
Ohjelman keskeisenä lähtökohtana on, että yhteisillä ratkaisuilla ja palvelutoiminnan kehittämisellä <br />
aikaansaadaan tuottavuushyötyjä. Ohjelman myötä toteutuva tuottavuuspotentiaali realisoituu <br />
muun muassa seuraavasti: <br />
<br />
1. Ohjelman palvelualuehankkeiden myötä toimintamallien ja prosessien kehittämisestä syntyvät <br />
toiminnallinen tuottavuus (muun muassa henkilötyön säästöt) <br />
<br />
2. Yhteisistä ratkaisuista ja hankkeista saatavan tuottavuushyödyn kautta (vaihtoehtoiskustannukset <br />
- esim. yhteisesti tuotettu tukipalvelu on kustannustehokkaampaa kuin kunkin tahon <br />
erikseen tuottamat vastaavat tai lähes identtiset ratkaisut). <br />
Valmistelun tässä vaiheessa ohjelman tuottavuushyötyjä ei voida määrittää prosentteina tai henkilötyövuosina. <br />
Ohjelmassa valmistellaan tuottavuuden laskentaan ja hyötyjen arviointeihin liittyviä <br />
menettelytapoja klusterien käyttöön. Myös ohjelmassa käytettävä KuntaIT-hankehallinnan malli <br />
edellyttää, että kunkin hankkeen kohdalla toteutetaan perusteellinen arvio arvioiduista tuottavuusvaikutuksista <br />
(kustannus–hyötyanalyysi: investointilaskelma ja takaisinmaksuajat ja henkilötyösäästöt). <br />
<br />
<br />
SADe-ohjelman työ kytkeytyy hallituksen politiikkariihen kannanotossa edellytettyihin kuntien <br />
tuottavuustoimenpiteisiin. <br />
<br />
<big>Liitteet</big> <br />
<br />
SADe-ohjelma osana monikanavaista julkisten palveluiden kehittämistyötä (liite 1) <br />
<br />
SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien valintakriteerit (liite 2)<br />
<br />
Kuvaus valtion tietohallinnon konserniohjauksen kohteista ja keinovalikoimasta (liite 3) <br />
<br />
<br />
Liite 1: SADe-ohjelma osana monikanavaista julkisen hallinnon ja palvelujen kehittämistyötä <br />
<br />
== Liite 2: SADE-OHJELMAN PALVELUKOKONAISUUKSIEN VALINTAKRITEERIT == <br />
<br />
1. Asiakaslähtöisyys ja laatu: <br />
a. palvelukokonaisuudet vastaavat kokonaisvaltaisesti kansalaisen tai yrityksen elämäntilanteeseen tai elinkaareen liittyviin palvelutarpeisiin, hallinnonalojen tai palveluja järjestävien organisaatioiden rajoista riippumatta <br />
b. palvelukokonaisuuksien avulla palvelujen saatavuus ja löydettävyys paranee: kansalainen tai yritys löytää tarvitsemansa palvelun tai palveluketjun helposti ja voi käyttää sitä paikasta ja ajasta riippumatta <br />
c. palvelukokonaisuudet ovat helppokäyttöisiä ja laadukkaita <br />
d. palvelukokonaisuudet antavat asiakkaalle hyötyä ja vähentävät asiakkaan kokemaa hallinnollista taakkaa <br />
e. palvelukokonaisuudet lisäävät asiakkaiden oikeusturvaa ja tasa-arvoa <br />
<br />
2. Merkittävyys: Palvelukokonaisuudet ovat asiakkaan ja hallinnon kehittämisen kannalta tai yhteiskunnallisesti <br />
riittävän merkittäviä (esim. käyttäjiä/käyttökertoja on paljon), jotta sähköistämisen <br />
merkitys ei jää liian vähäiseksi. Palvelukokonaisuuden tulee olla levitettävissä valtakunnalliseen <br />
käyttöön. <br />
<br />
3. Poikkihallinnollisuus: Palvelukokonaisuudet ylittävät hallinnonalojen ja organisaatioiden rajoja <br />
ja niiden tietojärjestelmien yhteentoimivuus edellyttää valtio-kunta -yhteistyötä tai yhteistyötä <br />
useiden hallinnonalojen välillä. Palvelukokonaisuudet ovat julkisen hallinnon yhteistä ns. JulkITtyötä. <br />
Yhden viranomaisen järjestämien merkittävienkin palvelujen sähköistäminen voidaan toteuttaa <br />
hallinnonalan omana työnä hallinnonalan suunnittelun ja rahoituksen puitteissa ohjelman <br />
ulkopuolella. <br />
<br />
4. Tuottavuuspotentiaali: Palvelukokonaisuuden sähköistämisellä on mahdollista nostaa työn tuottavuutta, <br />
kun palveluprosessien tietojenkäsittely automatisoituu ja palveluprosesseja yksinkertaistetaan. <br />
Näin henkilöresurssien tarve vähenee ja voimavaroja vapautetaan toiminnan kehittämiseen <br />
tai muuhun toimintaan. <br />
<br />
5. Toteutuksen kustannustehokkuus: Palvelukokonaisuuden sähköistäminen on kannattavaa ja <br />
kustannustehokasta; palvelutuotannon kustannukset vähenevät ja investoinnin takaisinmaksuaika <br />
on riittävän lyhyt.<br />
<br />
6. Käynnistysvalmius ja toteutuksen nopeus: Palvelukokonaisuuksien kehittämistyö voidaan <br />
käynnistää pian ja saada aikaan tuloksia nopeasti. <br />
<br />
7. Käyttöönottovalmius ja -kelpoisuus: Palvelukokonaisuus on sen valmistuttua otettavissa käyttöön <br />
laajalti eri organisaatioissa. <br />
<br />
8. Lainsäädäntömuutosten tarve ja valmius niiden toteuttamiseen: Palveluista vastaavat viranomaiset <br />
ovat valmiita ja sitoutuneita tarvittaessa valmistelemaan palvelukokonaisuuden rakentamiseksi <br />
tarvittavat lainsäädäntömuutosehdotukset ja toteuttamaan niiden mukaista toimintaa. <br />
<br />
9. Yhteensopivuus julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin kanssa <br />
<br />
10. Innovatiivisuus ja luovuus: Palvelukokonaisuuksissa kehitettävät ratkaisut ovat luovia ja innovatiivisia <br />
sekä uudistavat palvelutuotannon toimintatapoja. Palvelukokonaisuuden toteuttaminen <br />
edistää suomalaista osaamista ja tuotteistaa suomalaista tietotaitoa. <br />
<br />
<br />
== Liite 3 - VALTION TIETOHALLINNON KONSERNIOHJAUKSEN KOHTEET JA KEINOVALIKOIMA ==<br />
<br />
<br />
<br />
=== 1. Konserniohjauksen keinoja === <br />
<br />
Strateginen ohjaus <br />
<br />
Valtionhallinnon tietohallinnon strategisen ohjauksen keinona on käytetty valtion IT-strategiaa. <br />
Sen korvaajaksi otetaan käyttöön vuosittain kehysmenettelyn yhteydessä tarkistettava tiivis strategia-<br />
asiakirja, jossa olisi kuvattu keskeisimmät kehittämisen tavoitteet ja suuntaviivat. <br />
<br />
Informaatio-ohjaus <br />
<br />
Informaatio-ohjaus säilyttää asemansa keskeisenä keinona ohjata tietohallintotoimintaa ja sen jatkuvaan <br />
kehittämiseen panostetaan. JHS- järjestelmää vahvistetaan ja kehitetään edelleen SADehankkeen <br />
loppuraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. <br />
<br />
Hankeohjaus <br />
<br />
Valtion tietohallinnon hankeohjaus tapahtuu osana budjettiprosessia. Ohjauksen kohteena ovat <br />
suuret tai muuten merkitykselliset tietojärjestelmähankkeet. Niiden käsittelyyn luodaan menettely, <br />
jossa valtiovarainministeriö antaa lausunnon hankkeista konserniohjauksen ja toteuttamiskelpoisuuden <br />
näkökulmista. Tätä menettelyä on kuvattu jäljempänä kappaleessa ’Tietojärjestelmien <br />
hankeohjaus’. <br />
<br />
Hankintojen kautta tapahtuva ohjaus <br />
<br />
Yhteisten hankintojen osalta jatketaan määräysten antamista budjettilain 22 a §:n nojalla. <br />
<br />
Normiohjaus <br />
<br />
Valtion tietohallintoa ohjataan konsernimaisesti. Tätä varten valtiovarainministeriöllä tulee olla <br />
lakiin perustuva toimivalta ohjata valtionhallinnon tietohallintotoimintaa. Normiohjauksen osaalueita <br />
ovat esimerkiksi yhteiset palvelut ja yhteentoimivuus. <br />
<br />
Yhteisten tietojärjestelmien ja palveluiden käytöstä annetaan sitovia määräyksiä tarpeen mukaan. <br />
Määräykset annetaan pääsääntöisesti laintasoisina. Kyseeseen voivat tulla kohteen jo olemassa <br />
oleva lainsäädäntö tai palvelusta erikseen laadittava lainsäädäntö. <br />
<br />
Yhteentoimivuuden takaamiseksi annetaan valtiovarainministeriölle mahdollisuus antaa sitovia <br />
määräyksiä esimerkiksi käytettävistä standardeista ja muista yhteentoimivuutta edistävistä menettelyistä. <br />
Menettelyt voivat liittyä esimerkiksi sanastojen ja ontologioiden laatimisen koordinointiin. <br />
<br />
<br />
=== 2. OHJAAMISEN KOHTEET JA SÄÄNTELYN TARVE === <br />
<br />
Konserniohjauksen kohteita voivat olla sellaiset yhteiset tietohallinnon osiot, jotka ovat tarpeen <br />
yhteentoimivan tietojärjestelmäkokonaisuuden luomiseksi valtionhallinnossa: <br />
<br />
1. Yhteiset tietojärjestelmät ja palvelut <br />
2. Perustietovarannot <br />
3. Yhteentoimivuus <br />
4. Ydintoiminnan tietojärjestelmähankkeet <br />
5. Tietoturva ja varautuminen <br />
6. Perustietotekniikka <br />
7. Laadunhallinta <br />
8. Osaamisen kehittäminen <br />
<br />
Yhteisiä tietojärjestelmiä ja palveluita toteutetaan esimerkiksi tukitoimintojen ja sähköisen asioinnin <br />
osalta. Rakentamisvaiheessa on useita palveluita kuten yhteisen verkon kytkentäydin ja integraatioalusta. <br />
<br />
Tapauskohtaisesti tulee arvioida perustuuko käyttöönotto vapaaehtoisuuteen vai tulisiko ne saada <br />
koko konsernin käyttöön. Jälkimmäinen edellyttää sitovaa säätelyä. Se voidaan toteuttaa joko <br />
kohdealueen lainsäädäntönä tai osana tietohallintolainsäädäntökokonaisuutta. Tapauskohtaisesti <br />
tulisi voida harkita käyttöönottovelvoitetta tietyn siirtymäkauden puitteissa. <br />
<br />
Perustietovarantoja ovat esimerkiksi väestö- ja kiinteistötiedot. Ne ovat laajasti käytössä koko <br />
julkisella ja myös yksityisellä sektorilla. Muutokset esimerkiksi perustietovarantojen tietojärjestelmien <br />
rajapinnoissa säteilevät laajasti koko yhteiskuntaan. Perustietovarantojen suuri käyttäjä ja <br />
merkittävä sisällöntuottaja on kuntasektori. <br />
<br />
Näistä on kustakin erillinen lainsäädäntö. Osana yhteentoimivuuden ohjausta on tarkasteltava <br />
olisiko tarvetta tietojenjakeluun ja yhteentoimivuuteen liittyvälle sääntelylle. <br />
<br />
Yhteentoimivuuden elementit kuvataan ja jäsennetään arkkitehtuurimallin avulla. Järjestelmien <br />
välinen yhteentoimivuus on avaimena sisäisen tuottavuuden lisäämisessä sekä asiakaspalvelun ja <br />
laadunhallinnan parantamisessa. Näkökulmia ovat tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologiaarkkitehtuurit. <br />
Tähän asti ohjaus on ollut pääsääntöisesti informaatio-ohjausta. <br />
<br />
Tietoarkkitehtuurin näkökulmasta sitovaa ohjausta on olemassa esimerkiksi arkistotoimen osalta, <br />
mutta muun toiminnan ja eri tietotyyppien osalta se on selvittämättä. Paremman yhteentoimivuuden <br />
saavuttamiseksi sitovaa sääntelyä tarvitaan. Se edellyttää useamman aihepiirin lakien ja niiden <br />
välisten suhteiden arviointia. Näitä ovat ainakin arkistolaki, julkisuuslaki ja laki sähköisestä <br />
asioinnista. <br />
<br />
Teknologia-arkkitehtuurissa sitovan sääntelyn piiriin voisivat kuulua rajapinnat. <br />
<br />
Ydintoiminnan tietojärjestelmähankkeet ovat ministeriöiden ja virastojen vastuulla. Hallinnonalojen <br />
rajat ylittäviä ja tai muutoin merkittäviä hankkeita tullaan toteuttamaan keskitetysti siten <br />
kuin niistä erikseen päätetään SADe-ohjelman yhteydessä. <br />
<br />
Useat tietojärjestelmät perustuvat erityislainsäädäntöön. <br />
<br />
Tietoturva ja varautuminen ovat lähtökohtaisesti olleet konsernimaista ohjausta. Vahti-työssä <br />
on laadittu laaja ohjeisto. Informaatio-ohjauksella on saavutettu hyvin tuloksia. Lainsäädännössä <br />
on asetettu yleisiä velvoitteita (julkisuuslaki) sekä erityislainsäädännössä alaan liittyviä erityisesti <br />
tietojenkäsittelyä koskevia vaatimuksia. <br />
<br />
Sitovan sääntelyn tarve on noussut esille tietoturvatasojen sekä varautumisen vaatimusten määrittelyssä. <br />
Niiden osalta sääntelyn piiriin tulisi sisällyttää tasojen kuvauksen sekä vaatimus kunkin <br />
organisaation siirtymisestä vähimmäistasolle. Kyse ei olisi yksityiskohtaisesta sääntelystä vaan <br />
prosessien ja menettelyiden ohjaamisesta. <br />
<br />
Perustietotekniikkaan kuuluvat esimerkiksi tietoliikenne, laitteet, niihin liittyvät järjestelmäpalvelut <br />
sekä käyttäjien tukipalvelut. Perustietotekniikan käsite laajenee teknologian kehittyessä. Perustietotekniikan <br />
hallintaprosesseihin on kehitetty hyviä käytäntöjä (esim. ITIL), joita vaihtelevasti <br />
sovelletaan. Ohjelmistolisenssien hallinta vaatii omaisuuskirjanpidossa erityisiä järjestelyjä <br />
vaihtelevista ehdoista johtuen. <br />
<br />
Näissä sitovana ohjauskeinona on menestyksellisesti käytetty yhteishankintoja ja osaan on liitetty <br />
budjettilain 22 a §:n mukainen määräys hyödyntää keskitettyjä hankintoja. Esimerkiksi hallintaprosessit <br />
ja työasemien yhtenäistäminen voisivat olla sitovan sääntelyn piirissä. <br />
<br />
Osaamisen kehittäminen on avainasemassa, vaikkakin yhä laajemmin toteutus ja ylläpito hankitaan <br />
kaupallisilta markkinoilta. Ministeriöissä ja virastoissa tulee olla riittävä osaaminen hankkeiden <br />
ohjaamiseen ja valvomiseen. <br />
Koska hankehallinnan osaamistarve ei ole kaikissa virastoissa jatkuvaa, on syytä tutkia mahdollisuus <br />
osaamispoolin rakentamiseksi esimerkiksi valtion IT-palvelukeskuksen yhteyteen. <br />
<br />
=== 3. TIETOJÄRJESTELMIEN HANKEOHJAUS === <br />
<br />
Tavoite <br />
Suuret tai muuten merkittävät ministeriöiden ja virastojen tietojärjestelmähankkeet käsitellään <br />
osana TTS- ja budjettiprosesseja sekä suurimpien hankkeiden osalta raha-asiainvaliokunnassa. <br />
<br />
Ohjauksen keskeisenä tavoitteena on arvioida hankkeita konserniohjauksen sisällöllisten elementtien <br />
toteutumisen sekä toteuttamiskelpoisuuden ja onnistumisen edellytysten näkökulmista. Erityisesti <br />
kiinnitetään huomioita kustannuslaskelmien ja aikataulujen realistisuuteen. <br />
<br />
Merkittävimpien IT-hankkeiden osalta keskitetyllä ohjauksella tuetaan ministeriöitä hallinnonalansa <br />
hankkeiden ohjauksessa ja toisaalta varmistetaan IT-toiminnan konsernilinjausten toimeenpano. <br />
<br />
Prosessi <br />
Suuria yli 1 milj. euron hankkeita valtionhallinnossa on viime vuosina ollut noin 140 kpl. Arviolta <br />
noin 10 - 20 hanketta otettaisiin konserniohjauksen seurantaan. Lopputuloksena saadaan perusteltu <br />
päätös yhteistyössä valtiovarainministeriön ja hallinnonalojen kesken siitä, onko hanke toteuttamis- <br />
ja rahoittamiskelpoinen. <br />
<br />
Kukin virasto laatii hankesuunnitelmat ja muut esitutkimukseen vaadittavat dokumentit hyvän <br />
hankehallinnan periaatteiden mukaisesti. Keskeistä on huolehtia hankkeen ja toiminnan kehittämisen <br />
välisestä suhteesta. Osana tulosohjausta suunnitelmat arvioidaan, ja niiden pohjalta tehdään <br />
tarpeellisia päätöksiä ohjaavassa ministeriössä. Säännöksiä muutetaan siten, että virastojen tulee <br />
saada lupa hankkeiden käynnistämiseen ministeriöltä. Ministeriön vastuulla on lisäksi esitellä <br />
myöhemmin määriteltävien kriteerien perusteella ne hankkeet, joita tulisi seurata konserniohjauksessa. <br />
Näitä hankkeita ovat kustannuksiltaan suuret (yli 20 miljoonaa euroa) tai muulla perusteella <br />
merkittävät hankkeet. <br />
<br />
Hanke-ehdotusta voidaan tarkastella ainakin seuraavista näkökulmista: <br />
*Hankkeen tavoiteasetanta: Hankkeen ylätason tavoitteet, aikataulut, hyödyt, kriittiset menestystekijät, yhdensuuntaisuus toiminnan ja tietohallinnon strategioiden kanssa. <br />
*Roolit ja vastuut: Tulevan toiminnan ja vastuiden sekä kehittämishankkeen toteutuksen ja vastuiden selkeys. <br />
*Resurssit ja osaaminen: Uuden toimintamallin ja kehittämishankkeen vaatima rahoitus, henkilöresurssit ja osaaminen. <br />
*Toimintaprosessit: Uuden toimintamallin mukaiset prosessit ja hankehallinnan prosessit. <br />
*Yhteensopivuus arkkitehtuurin kanssa. Hanketta tulee arvioida sekä suhteessa organisaation <br />
omiin että valtiokonsernin arkkitehtuurilinjauksiin (prosessi, tieto, tietojärjestelmä, tekniikka). <br />
*Tietojärjestelmän ei tule olla päällekkäinen valtionhallinnolle yhteisesti tarjottavien ITpalveluiden kanssa. Sen tulee olla yhteensopiva em. palvelujen kanssa. <br />
*Samankaltainen toiminta. Mikäli useampi toimija on rakentamassa hyvin samanlaista ratkaisua, <br />
ne voitaisiin ohjata yhteistyöhön, esimerkiksi lupia käsiteltäessä. <br />
*Kustannus- ja hyötyanalyysi. Hanke-ehdotukseen perustuvan investoinnin ja tulevan tietojärjestelmän investointi- ja käyttökustannusten ja hyötyjen arviointi.<br />
*Riskien arviointi. Arvioidaan sekä hankkeen että tulevan tietojärjestelmän riskit. <br />
<br />
Hankkeiden toteuttamiskelpoisuuden arviointiin luodaan yhtenäinen arviointijärjestelmä ja perustetaan <br />
arviointitoiminto valtiovarainministeriöön. Arvioinnin tuloksena valtiovarainministeriö antaa <br />
lausunnon hankkeesta konserniohjauksen ja toteuttamiskelpoisuuden näkökulmista. Erityisesti <br />
kiinnitetään huomiota kustannuslaskelmien realistisuuteen. Lausunto liitetään raha-asiain valiokunnan <br />
esitykseen ja sitä hyödynnetään TTS- ja budjettiprosessissa. Hankkeet voivat edetä vain, <br />
jos arviointitoiminto puoltaa hankkeen jatkamista. <br />
<br />
Säännöksiä suurten hankkeiden käsittelystä raha-asiain valiokunnassa muutetaan siten, että virastojen <br />
tulee saada lupa hankkeiden käynnistämiseen ministeriöltä. Ministeriöt huolehtivat niiden <br />
käsittelystä ohjeiden mukaisesti. Euromääräisen kustannusrajan ylittävät tai muutoin merkittävät <br />
hankkeet käsitellään raha-asiain valiokunnassa ennen kilpailutusta tehtyjen suunnitelmien pohjalta. <br />
Euromäärä tarkennetaan osana valmistelua. <br />
<br />
Aikataulut <br />
<br />
Hanke-ehdotusten ohjausta tehdään sekä TTS- että budjettikierrosten yhteydessä. Yli miljoonan <br />
euron hankkeista toimitetaan tiedot osana kehysehdotuksia. Uuden arviointitoiminnon suorittama <br />
hankkeiden arviointi on jatkuvaa toimintaa. Rahoituspäätökset tehdään normaalissa budjettimenettelyssä. <br />
Jo valmisteluvaiheessa käydään tarpeen mukaan vuoropuhelua akselilla virasto-ministeriöhankeohjaus, <br />
jotta kaikilla osapuolilla on riittävästi aikaa perehtyä hankkeeseen. <br />
Hankeohjauksen menettelytavat täsmennetään jatkovalmistelussa syksyn 2009 aikana. Hankeohjausmalli <br />
otetaan käyttöön 1.1.2010 lukien.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=S%C3%A4hk%C3%B6isen_asioinnin_ja_demokratian_vauhdittamisohjelman_toteuttamissuunnitelma_2009-2014&diff=27723Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-20142014-12-01T11:41:45Z<p>Vaula: /* 6. VALTION JA KUNTIEN TIETOJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖN TOIMINTAMALLI */</p>
<hr />
<div><br />
Asia <br />
SÄHKÖISEN ASIOINNIN JA DEMOKRATIAN VAUHDITTAMISOHJELMAN <br />
(SADe) TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2009 – 2014 <br />
<br />
== 1. OHJELMAN TAUSTA, TAVOITTEET JA ORGANISOINTI == <br />
<br />
Hallinto- ja kuntaministeri asetti elokuussa 2008 sähköisen asioinnin ja demokratian kehittämishankkeen <br />
(SADe-hanke). Hankkeen tehtävänä oli laatia ehdotus julkisen hallinnon ja julkisten <br />
palveluiden sähköisen asioinnin kehittämislinjauksiksi sekä käyttöönottosuunnitelmaksi vuosille <br />
2009 – 2012. Hankkeen loppuraportti luovutettiin hallinto- ja kuntaministerille 28.1.2009. <br />
<br />
Hallituksen käsiteltyä SADe-hankkeen loppuraporttia iltakoulussa ja sähköisen asioinnin kehittämistä <br />
politiikkariihessä, talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 6.3.2009 hallituksen <br />
kannanoton sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamisesta. Kannanoton mukaan <br />
hallitus vauhdittaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä ja sähköisten asiointipalveluiden leviämistä <br />
kolmella toimintakokonaisuudella: jatkamalla Arjen tietoyhteiskuntaohjelmaa, käynnistämällä <br />
sähköisen asioinnin ja demokratian ohjelman sekä uudelleen organisoimalla julkisten tietojärjestelmien <br />
määrittelyn, hankinnan ja ylläpidon. <br />
<br />
Valtiovarainministeriö asetti 14.4.2009 sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman <br />
(SADe-ohjelma), perustuen em. hallituksen kannanottoon. <br />
<br />
<br />
Ohjelman tavoite ja toimikausi:<br />
<br />
SADe-ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja <br />
yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki <br />
keskeiset palvelut. Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäisesti asiakasrajapinnat <br />
eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. <br />
<br />
Ohjelman toimikausi on: 14.4.2009 – 28.2.2014. <br />
<br />
<br />
Ohjelman organisointi:<br />
<br />
Kuva 1: SADe-ohjelman organisointi <br />
<br />
Ohjelmalla on johtoryhmä, joka koostuu kaikkien ministeriöiden, Suomen Kuntaliiton ja kuntien, <br />
Kelan, Sitran ja Tekesin edustajista. Tietosuojavaltuutettu on johtoryhmän pysyvä asiantuntija. <br />
Johtoryhmä voi asettaa valmistelua varten alatyöryhmiä. Sihteeristö toimii tiimeissä, joita on täydennetty <br />
VM:n asiantuntijoilla. <br />
<br />
Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan JUHTA:n toimikauden päättyessä vuoden <br />
2009 lopussa SADe-ohjelman johtoryhmän tehtävät yhdistetään JUHTA:n tehtäviin päällekkäisen <br />
toiminnan välttämiseksi ja JUHTA:n kokoonpanoa laajennetaan vastaamaan SADe-ohjelman kokoonpanoa.<br />
<br />
== 2. LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA ARVIOINTI == <br />
<br />
Lähtökohtana on, että julkisen hallinnon sähköiset palvelut tuotetaan osana monikanavaista palvelukonseptia <br />
siten, että palvelut ovat kansalaisten ja yritysten saatavissa kaikkialla Suomessa, ja <br />
asiakkailla on mahdollisuus valita palvelukanava toivomustensa ja olosuhteidensa mukaisesti. <br />
Sähköiset palvelut muodostavat saatavuudeltaan palvelutarjonnan aika- ja paikkariippumattoman <br />
osion. Eräs tärkeä yhteys yhteentoimiville sähköisille palveluille ja muulle palvelutarjonnalle on <br />
fyysisen yhteispalvelun, puhelinpalvelukeskusten ja kuvapuhelinta hyödyntävän etäpalvelun <br />
yleistyminen. <br />
<br />
Monikanavaista palvelukonseptia havainnollistetaan alla olevalla kuvalla: <br />
<br />
Kuva 2: Julkisen hallinnon asiakaspalvelun viitekehys <br />
<br />
Kysymys on ensisijaisesti palvelujen kehittämisestä hyödyntäen muun muassa informaatioteknologian <br />
antamia mahdollisuuksia, joten palveluja ei pidä mekaanisesti muuttaa sähköisiksi. Tämä <br />
edellyttää kehittämistyössä muun muassa palvelu- ja asiakkuusstrategista lähestymistapaa sekä <br />
palveluprosessien läpikäymistä ja näihin perustuvaa suunnittelua. <br />
<br />
SADe-ohjelmaan sisällytettävät palvelukokonaisuudet liittyvät keskeisiin kansalaisten ja yritysten <br />
elämäntilanteisiin ja -tarpeisiin ja ylittävät hallinnon rajat. Ohjelman kehittämistyön tavoitteena <br />
on aikaansaada laajuudeltaan kattava julkisen hallinnon saumattomien palveluprosessien ja niitä <br />
tukevien sähköisten asiointipalveluiden kokonaisuus. <br />
<br />
Suomen julkinen hallinto järjestää suuren määrän erilaisia palveluja kansalaisille. Se merkitsee, <br />
että sähköisen asioinnin kehittämisessä on tehtävä valintoja ja priorisointeja. Sähköisen asioinnin <br />
tuottama hyöty riippuu siitä, miten onnistuneesti toimenpiteet kohdistetaan suureen määrään <br />
mahdollisia kohteita. <br />
<br />
Ohjelman tavoitteena on sähköisen asioinnin kattavuus. Tämä merkitsee, että kaikilla kansalaisen <br />
kannalta merkittävissä elämäntilanteissa ja yritysten elinkaaren eri vaiheissa siirrytään sähköiseen <br />
asiointiin niin pitkälle kuin se on tarkoituksenmukaista ja tuloksellista ja saa aikaan kokonaishyvinvoinnin <br />
lisääntymistä. Toisin sanoen sähköiseen asiointiin tulisi siirtyä niin pitkälle kuin siitä <br />
saatavat kokonaishyödyt ylittävät siihen uhratut kustannukset. <br />
<br />
Ohjelman lähtökohtana on lisäksi tuottavuuden parantuminen ja kustannussäästöt. SADeohjelman <br />
tavoitetilaan sekä lähtökohtaisesti kaikkiin ohjelman toiminta-alueisiin on sisäänrakennettuna <br />
tavoite toiminnallisesta tehokkuudesta ja tuottavuuden parantumisesta. Ohjelman myötä <br />
toteutuva tuottavuuspotentiaali realisoituu muun muassa: 1. toimintamallien ja prosessien kehittämisestä <br />
syntyvällä tuottavuudella, 2. yhteisistä ratkaisuista ja hankkeista saatavan tuottavuushyödyn <br />
kautta sekä 3. kansalaisille ja yrityksille kohdistuvan hallinnollisen taakan vähentymisenä <br />
ja kustannusten säästönä. <br />
<br />
Ohjelman piiriin otetaan kahdenlaisia kehittämiskohteita: a) yhteisiksi JulkIT-kehittämiskohteiksi <br />
hyväksyttyjä palvelukokonaisuuksia ja b) ohjelman toimeksiantoon kuuluvia ja mahdollisesti <br />
muita yhteisesti hyväksyttyjä sähköisen asioinnin tukipalveluja. <br />
<br />
Ohjelman ulkopuolelle jäävät tällöin pääsääntöisesti yhtä hallinnonalaa tai pelkästään valtion, <br />
kuntien tai Kelan toimintaa koskevat kehittämishankkeet, joissa yhteisen ohjelman kehittämismal <br />
<br />
lista ei koidu hankkeelle lisäarvoa. Valtionhallinnon suuret hankkeet kuuluvat valtion konserniohjauksen <br />
hankeohjauksen piiriin. <br />
<br />
Ohjelman sisältöjä osana monikanavaista julkisten palveluiden kehittämistä on kuvattu liitteen 1 <br />
kuvassa. <br />
<br />
Seuraavassa on lueteltu ohjelman keskeiset vaikuttavuustavoitteet ja alustavasti niiden pohjalta <br />
seurattavat asiat. Varsinaiset seurantamittarit ja niiden tavoitetasot määritellään syksyllä 2009. <br />
<br />
Ohjelman toteutuksesta ja vaikutuksista tehdään ulkopuolinen riippumaton arviointi, joka toteutetaan <br />
osittain ohjelman aikana ja osittain sen jälkeen. <br />
<br />
=== A. Sähköinen asiointi === <br />
<br />
Tavoite: kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen <br />
kaikki keskeiset palvelut. Seurattavia asioita ovat muun muassa: <br />
<br />
<br />
* Kehitettävien ja käyttöönotettujen palvelukokonaisuuksien määrä ja kattavuus <br />
<br />
* Hallinnonalakohtaisten / virastokohtaisten sähköisten palveluiden suunnitelmat / määrä ja kattavuus <br />
<br />
* Ohjelmaan sisällytettyjen palvelukokonaisuushankkeiden ennakoitu ja toteutunut henkilötyön säästö (osa palvelukokonaisuushankkeiden kustannus – hyöty -arviointia) <br />
<br />
* Asiointitilin käyttövolyymit vuosittain / kansalaiset <br />
<br />
* ValtIT:n vuosittainen tietohallintokysely: käytössä ja kehitettävänä olevat sähköiset palvelut <br />
<br />
* JUHTA:n julkisten verkkopalveluiden kyselytutkimuksen mittarit: palveluiden käyttö, ei käyttäneiden osuus, palveluiden löydettävyys ja eri palvelukanavien suosio <br />
<br />
* Suomen sijoitukset keskeisissä kansainvälisissä eGovernment -vertailuissa<br />
<br />
<br />
=== B. Yhteentoimivuus ===<br />
<br />
Tavoite: Koko julkisen hallinnon (valtio, kunnat, KELA) tietojärjestelmien yhteentoimivuutta kehitetään. <br />
Yhtenäisillä tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuureilla ja keskeisten palvelujen valtakunnallisilla <br />
tietojärjestelmillä alennetaan kustannuksia ja vapautetaan voimavaroja toiminnan kehittämiseen. <br />
Samanaikainen asiakasrajapintojen ja palvelutuotannon tietojärjestelmien kehittäminen <br />
mahdollistaa koko palveluketjun kustannustehokkaan toiminnan, asiakkaan ehdoin. Seurattavia <br />
asioita ovat muun muassa: <br />
<br />
* Olemassa olevien arkkitehtuurien kuvauksien kattavuus vuoden 2010 lopulla <br />
<br />
* Yhteisten JulkIT-tukipalveluiden käyttäjäorganisaatioiden määrä (mm. Vetuma ja sähköiset kilpailuttamisen välineet) <br />
<br />
* JHS-suositusten määrä ja vastaavuus tarpeisiin sekä niiden hyödyntämisen laajuus<br />
<br />
=== C. Muut === <br />
<br />
Tavoite: Sähköisen laskutuksen käytön laajentamiseksi koko valtionhallinto ottaa kaikki laskut <br />
vastaan sähköisinä vuoden 2009 loppuun mennessä. Videoneuvotteluyhteyksien ja etäpalvelujen <br />
käyttöä edistetään koko yhteiskunnassa. Julkisen hallinnon kotimaan matkoista korvataan 20 % <br />
verkkokokouksilla vuoteen 2013 mennessä. Seurattavia asioita ovat muun muassa <br />
<br />
* Sähköisen laskutuksen käytön laajuus valtionhallinnossa / vuosittainen kehitys <br />
<br />
* Videoneuvotteluyhteyksien, etäpalvelun ja verkkokokousten käyttö ja määrä julkisen hallinnon organisaatioissa<br />
<br />
<br />
== 3. SÄHKÖISEN ASIOINNIN PALVELUKOKONAISUUKSIEN KEHITTÄMINEN == <br />
<br />
Ohjelman keskeisen sisällön muodostaa asiakaslähtöisten sähköisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen. <br />
Lähtökohtana on asiakkaan palvelutarpeiden toteuttaminen elämänkaaren eri vaiheissa <br />
ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta. Tarkoituksena on kehittää <br />
palvelutuotantoprosesseja sähköistä asiointia ja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen, siten <br />
että asiakkaiden saama hyöty lisääntyy, tuottavuus paranee ja syntyy kustannussäästöjä. Palvelukokonaisuuksille <br />
vahvistetaan kriteerit, joiden avulla arvioidaan, millaisia palvelukokonaisuuksia <br />
ohjelmassa kehitetään. Luettelo kriteereistä on liitteessä 2. <br />
<br />
<br />
Palvelukokonaisuuksien valintaprosessi<br />
<br />
Ohjelman piiriin otetaan kehitettäväksi arviolta 11 palvelukokonaisuutta, joiden valinta- ja kehittämisprosessi <br />
toteutetaan seuraavalla tavalla: <br />
<br />
1. Ohjelman piiriin otetaan arviolta 10 - 12 ohjelmassa vahvistettujen kriteereiden perusteella <br />
JulkIT-kehittämiskohteiksi hyväksyttävää palvelukokonaisuutta ja niiden toteuttamisen edellyttämiä <br />
elementtejä.<br />
<br />
2. Kesäkuussa 2009 on määritelty kaksi kriteerit täyttävää pilottipalvelukokonaisuutta jatkovalmisteluun. <br />
Pilottien valinnassa kriteereistä painotettiin erityisesti niiden käynnistysvalmiutta. <br />
Pilottipalvelukokonaisuudet ovat 1. oppijan palvelukokonaisuus ja 2. sähköinen osallistumisympäristö. <br />
<br />
3. Varsinaisia palvelukokonaisuuksia hyväksytään kahdessa erässä: I erä syksyllä 2009 ja II erä <br />
tammikuussa 2010. Palvelukokonaisuuksien hyväksymisessä painotetaan valintakriteerinä <br />
kuntien tuottavuusvaikutuksia. Ehdotuksia ohjelmaan hyväksyttäviksi palvelukokonaisuuksiksi <br />
pyydetään ministeriöiltä, kunnilta ja Kelalta toimitettavaksi syyskuun alussa 2009. <br />
<br />
4. Ehdotukset arvioidaan kriteerien avulla ja muotoillaan ehdotukset SADe-ohjelman johtoryhmälle. <br />
Ehdotuksista pyydetään myös JUHTA:n lausunto. Tammikuun päätöskierroksella voidaan <br />
hyödyntää myös viranomaisten syksyn 2009 aikana tekemiä palvelujen sähköistämissuunnitelmia. <br />
5. <br />
Johtoryhmä hyväksyy kehitettävät palvelukokonaisuudet alustavasti valmisteltavaksi ja asettaa <br />
niiden jatkovalmistelusta ja kehittämisestä vastaavat klusteriryhmät. Klusteriryhmä koostuu <br />
palvelukokonaisuutta ohjaavien ministeriöiden, siihen sisältyvistä palveluista vastaavien <br />
viranomaisten - valtion, kuntien ja Kelan sekä tarvittavista yksityisen ja kolmannen sektorin <br />
edustajista. <br />
<br />
6. Klusteriryhmä tarkentaa palvelukokonaisuuden laajuuden, sen palvelualueet ja palveluketjut <br />
sekä pitää huolta tarvittavasta palveluprosessien kehittämisestä. Klusteriryhmä tekee johtoryhmälle <br />
ehdotuksen palvelukokonaisuuden kehittämisen suunnitelmaksi, joka sisältää: a) ehdotuksen <br />
kehitettävistä palveluratkaisuista ja palvelukokonaisuuden käyttöönoton laajuudesta, <br />
kustannuslaskelman ja arvion saatavista hyödyistä sekä mahdollisista säädösmuutostarpeista, <br />
b) ehdotuksen tietojärjestelmäarkkitehtuurista, joka sovitetaan yhteen kokonaisarkkitehtuurin <br />
kanssa ja c) muista palvelukokonaisuuden toteuttamiseksi välttämättömistä toimenpiteistä.<br />
<br />
7. Johtoryhmä käsittelee ehdotukset ja puoltaa päätöksiä sekä lähettää ne asiasta päättävän viranomaisen <br />
käsiteltäväksi. Puoltamispäätöstä ei tehdä vastoin hankkeeseen osallistuvan viranomaisen <br />
tai Suomen Kuntaliiton tahtoa.<br />
<br />
8. VM tekee päätökset keskitetyn rahoituksen myöntämisestä ja hankkeen toteutuksen organisoinnista, <br />
palvelusta vastaava ministeriö, kunta tai muu viranomainen tekee päätökset muilta <br />
osin. <br />
<br />
Hankkeissa valmistelussa käytetään KuntaIT:n hankevalmistelun ja projektinhallinnan menettelytapoja. <br />
<br />
Kokonaisuuden hahmottamiseksi kootaan olemassa olevaa tietoa jo käytössä olevista sähköisistä <br />
palvelukokonaisuuksista ja tehdään tarvittavia lisäselvityksiä erityisesti kuntien palvelujen osalta. <br />
<br />
Helmikuuhun 2010 mennessä selvitetään, onko ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi tarpeen uudistaa <br />
operatiivisia tietojärjestelmiä. <br />
<br />
JulkIT-palvelukokonaisuuksien etenemistä käsitellään sen eri vaiheissa peruspalveluohjelmamenettelyssä. <br />
<br />
<br />
Hallinnonalakohtaiset sähköistämissuunnitelmat<br />
<br />
Hallinnonalat tekevät sähköisen asioinnin kehittämissuunnitelmat syksyllä 2009. Suunnitelmien <br />
tekemistä varten annetaan ohjeet elokuussa 2009.<br />
<br />
== 4. YHTEENTOIMIVUUDEN KEHITTÄMINEN == <br />
<br />
<br />
Käynnissä oleva kehittämistoiminta <br />
<br />
Valtion IT-toiminnan johtamisyksikössä valmistui yhteentoimivuuden kehittämisohjelmassa <br />
vuonna 2007 Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu -hanke. Sen yhtenä tuloksena syntyi kokonaisarkkitehtuurimenetelmä <br />
valtionhallinnon toiminnan ja tietojärjestelmien suunnitteluun. <br />
KuntaIT-yksikkö on puolestaan yhdessä suurten kaupunkien kanssa määritellyt yhteisen tavoitetilan <br />
kuntasektorin palvelukeskeisestä arkkitehtuurista (SOA) ja siihen liittyvistä teknologialinjauksista <br />
sekä muodostanut kuntasektorin käyttöön ValtIT:n arkkitehtuurityöhön perustuvia arkkitehtuurien <br />
suunnittelu-, kehittämis- ja kuvausmenetelmät sekä välineistöjä. <br />
<br />
ValtIT:n ja KuntaIT:n kokonaisarkkitehtuurimenetelmät yhdistetään yhdeksi yhteiseksi julkisen <br />
hallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmäksi. Yhteinen arkkitehtuurimenetelmä julkaistaan JHS-<br />
suosituksena vuoden 2009 aikana. <br />
<br />
Lisäksi ValtIT:n toimesta valmistellaan perustietovarantojen käytön edistämistoimenpiteitä. Toimenpiteet <br />
käynnistetään vuoden 2009 loppupuolella. <br />
<br />
<br />
SADe-ohjelmaan sisältyvät yhteentoimivuuden kehittämisen toimenpiteet<br />
<br />
Käynnistetään alkukesästä 2009 valtiotason arkkitehtuurin määrittely ja kuvaaminen Valtiotason <br />
arkkitehtuurit -hankkeessa (VALTASA). Hankkeessa otetaan huomioon koko julkisen hallinnon <br />
näkökulma. Ensimmäiset välitulokset hankkeesta valmistuvat vuonna 2009 ja lopputulokset vuonna <br />
2010. <br />
<br />
Luvussa 3 mainitut sähköisten palvelukokonaisuuksien klusteriryhmät tekevät kunkin ohjelmaan <br />
valitun palvelukokonaisuuden osalta ehdotuksen tietojärjestelmäarkkitehtuurista, joka sovitetaan <br />
yhteen kokonaisarkkitehtuurin kanssa.<br />
<br />
== 5. VALTION KONSERNIMAINEN TIETOHALLINNON OHJAUS == <br />
<br />
Hallituksen kannanotto ja valtion konsernimainen tietohallinnon ohjaus<br />
<br />
Hallituksen kannanotossa todetaan seuraavaa: ”Käynnistetään välittömästi valmistelu, joka tähtää <br />
valtion tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuria koskevan päätöksenteon siirtämiseksi konsernitasolle <br />
valtiovarainministeriöön ja tämän vaatimien säädösmuutoksien määrittelyyn. Osana valmistelua <br />
määritellään kriteerit valtionhallinnon tietojärjestelmähankkeiden arvioimiseksi niiden käynnistämisvaiheessa <br />
sekä kriteerit niille valtion IT-hankinnoille, jotka toteutetaan jatkossa keskitetysti”. <br />
<br />
<br />
SADe-ohjelmaan sisältyvät valtion konsernimaisen tietohallinnon toimenpiteet<br />
<br />
Valtion konserniohjausta tietohallinnon kehittämisessä tiivistetään strategisen ohjauksen, informaatio-<br />
ohjauksen, hankkeiden ja hankintojen ohjauksen sekä normiohjauksen keinoin. Konserniohjausta <br />
vahvistetaan koskien valtionhallinnon tietohallinnon kehittämisen yhteisiä osioita, kuten <br />
perustietotekniikkaa, perustietovarantoja, valtiotason ja muita yhteisiä arkkitehtuureja, yhtei<br />
siä tietojärjestelmiä ja palveluja, yhteentoimivuutta, tietoturvaa ja varautumista, laadunhallintaa <br />
sekä osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
Valtiovarainministeriön johdolla luodaan tietojärjestelmähankkeille yhtenäinen arviointimenetelmä <br />
ja perustetaan valtiovarainministeriöön arviointitoiminto, jonka vastuuna on arvioida hankkeiden <br />
toteuttamiskelpoisuuden, kustannuslaskelmien realistisuuden ja strategian mukaisuuden arviointi. <br />
Merkittävät hankkeet voivat edetä vain, jos arviointitoiminto puoltaa hankkeen jatkamista. <br />
Lisäksi vahvistetaan ministeriöiden roolia hallinnonalansa keskeisten hankkeiden päätöksenteossa <br />
ja ohjauksessa myöhemmin suunniteltavilla toimenpiteillä. Hankeohjausmalli otetaan käyttöön <br />
1.1.2010 lukien. <br />
<br />
Käynnistetään konserniohjausta ja muutoin tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistävän lainsäädännön <br />
valmistelu syksyllä 2009. <br />
<br />
Valtion konsernimaisen tietohallintotoiminnan keskeisimmät sisältöasiat on kuvattu liitteessä 3.<br />
<br />
== 6. VALTION JA KUNTIEN TIETOJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖN TOIMINTAMALLI == <br />
<br />
Valtion ja kuntien yhteisten IT-ratkaisujen määrittely<br />
<br />
Valtion ja kuntien yhteisten ratkaisujen kehittäminen ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat hankinnat, <br />
käyttöönottotoimenpiteet ja käyttöönoton tuki sekä ylläpito ovat julkisen hallinnon yhteistä <br />
tietohallinnon ja sen osa-alueiden kehittämistä, ja siitä käytetään nimitystä JulkIT-toiminta. Myös <br />
Kela ja muu välillinen valtionhallinto osallistuvat JulkIT-toimintaan tilanteen mukaan. <br />
<br />
<br />
Yhteisten ratkaisujen hyväksymismenettely<br />
<br />
Valtion ja kuntien tietojärjestelmäyhteistyön sisältämän keskitetyn rahoituksen piiriin tulevat palvelukokonaisuuksien <br />
kehittämishankkeet hyväksytään yhteisesti sovitulla tavalla. <br />
<br />
Palvelukokonaisuuksien hyväksymismenettely ja niissä kehitettävien ratkaisujen kehittämisprosessi <br />
on kuvattu tarkemmin luvussa 3. <br />
<br />
<br />
Yhteisten ratkaisujen rahoitusmalli<br />
<br />
Yhteisten ratkaisujen rahoitusmalli on kuvattu luvussa 9. <br />
<br />
<br />
Yhteisten ratkaisujen hallinnointimalli <br />
<br />
Yhteisten JulkIT-ratkaisujen operatiivinen tuottaminen ja hallinnointi organisoidaan siten, että <br />
niiden hankinnasta, käyttöönotosta ja ylläpidosta vastaa yhteinen organisaatio, jolla on tähän lakisääteinen <br />
toimivalta. Valmistelu käynnistetään syksyllä 2009 siten, että kehitetty ratkaisu on toiminnassa <br />
viimeistään 1.1.2011.<br />
<br />
== 7. SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUT == <br />
<br />
SADe-ohjelman osana toteutetaan seuraavat sähköisen asioinnin tukipalveluhankkeet, jotka on <br />
mainittu ohjelman asettamispäätöksessä: <br />
<br />
=== A. Yhteiset hankkeet ===<br />
<br />
* Suomi.fi ja YritysSuomi.fi -portaalien uudistaminen, vuonna 2010 <br />
:* Suomi.fi:n ensivaiheen uudistamistyö käynnistyy kesällä 2010. <br />
* Kansalaisten asiointitilin käyttöönotto, vuonna 2010<br />
:* Asiointitilin kilpailutus käynnistetään valtiokonttorissa 06/2009 ja käyttöönotto tapahtuu <br />
* syksyllä 2010. <br />
* Selvitys julkisen hallinnon yhteisiin ajanvarausjärjestelmiin siirtymisen edellytyksistä, vuonna 2009 <br />
:* Selvitys laaditaan yhteistyössä STM:n kanssa vuoden 2009 aikana. Selvityksessä huomioidaan jo olemassa olevat ajanvarausjärjestelmät, kuten yhteispalvelun ajanvarausjärjestelmä. <br />
*Selvitys kansalaisille tarkoitetun valtion ja kuntien yhteisen yleisneuvontapalvelun edellytyksistä, vuonna 2009 <br />
:* Vuonna 2008 julkaistussa yhteispalvelumallin kehittämistä koskevassa selvityksessä esitettiin yleisneuvontaa sijoitettavaksi puhelinpalvelukeskukseen ja verkkopalveluun valtiovarainministeriön hallinnonalalle Suomi.fi:n yhteyteen. Vastaava linjaus oli esillä SADe-hankkeen loppuraportissa sekä tukitoimintojen alueellistamista selvittäneen työryhmän alustavissa ehdotuksissa. Syksyllä 2009 asetetaan työryhmä neuvontapalvelun suunnittelemiseksi tavoitteena, että kansalaisille suunnattu yhteyskeskus rakennetaan Suomi.fi-portaalin yhteyteen Valtion IT-palvelukeskukseen (VIP). Vastaavasti Yritys- Suomi.fi:n sähköisten asiointipalvelujen tueksi on rakenteilla Contact Center tuki- ja neuvontapalvelu, joka osaltaan keventää yritysten palvelutoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen liittyviä hallinnollisia menettelyjä palveludirektiivin tavoitteiden mukaisesti <br />
* Videoneuvotteluyhteyksien ja etäpalvelujen käytön edistäminen, tavoitteena julkisen hallinnon kotimaan matkojen korvaaminen 20 % verkkokokouksilla vuoteen 2013 mennessä <br />
:* Asiaa valmistellaan ValtIT:n toimesta yhteistä viestintäratkaisua suunniteltaessa sekä yhteispalvelun laajentamishankkeen etäpalvelutyöryhmässä. Kullekin yhteiselle tukipalvelulle nimetään vastuuhenkilö tai projektiryhmä siten, että valmistelussa on mukana riittävä kuntaedustus. Tehtävien etenemisestä ja valmistumisesta raportoidaan johtoryhmälle. Kuntaosuuden käyttämisestä tukipalveluhankkeissa päätetään erikseen. <br />
<br />
=== * B. Pelkästään valtionhallintoa koskevat hankkeet === <br />
<br />
* oSähköisen laskutuksen käytön laajentaminen (valtionhallinnon valmius ottaa vastaan kaikki laskut sähköisinä vuoden 2009 aikana) <br />
:*Sähköisten ostolaskujen vastaanottamisen tilannetta valtionhallinnossa on selvitetty keväällä 2009. Lähtökohtaisesti valtionhallinnon organisaatioilla on valmius ottaa ostolaskut vastaan.<br />
<br />
== 8. OHJELMAN TOIMINTAMALLIT == <br />
<br />
a) Sähköisiä palveluja kehitetään vuorovaikutuksessa palvelujen käyttäjien kanssa huomioiden <br />
käytön helppous. <br />
:*Toimintamalli kehitetään syksyn 2009 aikana ja sitä hyödynnetään kaikissa palvelukokonaisuuskehittämishankkeissa. <br />
b) Kehittämisen kaikissa vaiheissa huomioidaan kansalaisten tietosuojan toteutuminen ja sen <br />
varmistamiseksi toimitaan hyvässä yhteistyössä tietosuojavaltuutetun kanssa. <br />
:*Ohjelman johtoryhmään on nimetty pysyväksi asiantuntijaksi tietosuojavaltuutettu. <br />
:Toimintamalli tietosuojan varmistamiseksi valmistellaan syksyllä 2009 hyödynnettäväksi kaikisa palvelukokonaisuushankkeissa.<br />
<br />
c) Julkisen sektorin hankinnoissa hyödynnetään markkinoiden tarjoamia ratkaisuja sekä yksityisen sektorin innovaatioita. Edistetään avointen tietojärjestelmäarkkitehtuurien sekä avoimen lähdekoodin käyttöä julkisen hallinnon järjestelmissä. <br />
:*Ohjelman osana on käynnistetty kevään 2009 aikana JulkIT-foorumin toiminta.<br />
:*Toimintamalli markkinoiden hyödyntämiseksi kehitetään syksyn 2009 aikana. Ohjelmaan sisältyvissä hankinnoissa pyritään tapauskohtaisesti harkiten hyödyntämään innovatiivisia hankintamuotoja hankintalain edellyttämien menettelyin (esimerkiksi kilpailullinen neuvottelumenettely) <br />
:*Avoimen lähdekoodin käyttöä edistetään muun muassa JHS-suosituksilla, joista ensimmäinen <br />
:on julkaistu alkuvuonna 2009 <br />
:*Kehitetään järjestelmien välisiä rajapintoja JHS-suosituksina, mikä edistää myös uusien <br />
:toimijoiden markkinoille tulemisen mahdollisuuksia.<br />
<br />
d) Sähköisten palveluiden kehittämistyössä tehdään ratkaisuja, jotka tukevat palvelujen tuottamista <br />
molemmilla kansallisilla kielillä. <br />
:*Kehitetään toimintamalli näkökulman huomioimiseksi sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuksien kehittämisessä. <br />
<br />
== 9. OHJELMAN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSMALLI == <br />
<br />
<big>Ohjelman rahoitusmalli</big> <br />
<br />
Ohjelman piiriin hyväksyttyjen kehittämishankkeiden rahoitus kehittämistyön ja toteutuksen eri <br />
vaiheissa tapahtuu seuraavasti: <br />
- Ratkaisujen kehittäminen (tilaajan osuus) rahoitetaan pääsääntöisesti kokonaan keskitetysti. <br />
- Ratkaisujen tuottamisen eli hankintainvestoinnin, ratkaisujen hallinnoinnin ja ylläpidon <br />
keskitetty rahoitus ratkaistaan tapauskohtaisesti erillisellä päätöksellä <br />
- Käyttöönoton rahoitus tapahtuu pääsääntöisesti käyttöönottajan omalla rahoituksella, kuitenkin <br />
tapauskohtaisesti määritellyllä tavalla ratkaisun hallinnoijan järjestämän tukikonsultoinnin <br />
tukemana. <br />
<br />
Keskitetty rahoitus tapahtuu valtiovarainministeriön momentille perustettavasta määrärahasta, johon <br />
kootaan valtion ja kuntien rahoitusosuuksia varten vuosittain ja kehyskausittain yhteisesti <br />
laadittavien suunnitelmien perusteella tarvittavaksi arvioitu määräraha. Talousarviomäärärahaehdotus <br />
käsitellään johtoryhmässä. <br />
<br />
Kuntien rahoitusosuuden toteuttamiseksi jatketaan KuntaIT:n toiminnan rahoittamiseksi kehitetyn <br />
mallin toteuttamista siirtämällä tarvittava rahoitus valtionosuuksiin varatuista määrärahoista. <br />
Erikseen määriteltävien kohteiden osalta kuntien valtionosuusrahoituksen sijasta voidaan käyttää <br />
muuta kuntarahoitusta. Pelkästään valtiota koskevia hankkeita ja ratkaisuja ei rahoiteta kuntien <br />
valtionosuuksista. Mikäli momentille siirrettyä rahaa jää ohjelmakauden aikana käyttämättä, kuntien <br />
rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt osuus palautetaan kuntien valtionosuusmomentille. <br />
Valtion rahoitusosuus kootaan siten, että osa siirretään hallinnonalojen määrärahoista ja osa mahdollisesti <br />
muista määrärahoista. Valtion rahoitusosuuden kokoamisen vaihtoehtoisia ja toisiaan <br />
täydentäviä tapoja ovat a) VM:n tietohallinnon kehittämismomenttien yhteenkokoaminen (lukuunottamatta <br />
KuntaIT:n hankerahoitusta, joka siirtyy kuntaosuuden rahoitukseksi) b) kokoaminen <br />
juustohöylämenetelmällä tai kohdennetusti hallinnonaloilta c) tuottavuushyötyjen palautuksista <br />
hallinnonaloilta ja d) hankkeiden aikaistamiseen mahdollisesti varattavasta valtion uudelleen <br />
kohdennettavasta rahoituksesta. <br />
<br />
Momentille tulevasta ohjelman käyttöön tarkoitetusta määrärahasta 50 % kootaan määrärahasiirroin <br />
kuntien valtionosuuksista ja 50 % muilta valtion budjetin momenteilta. <br />
<br />
Rahoitusta voidaan täydentää erikseen määriteltävien kohteiden osalta muun muassa Tekesin ja <br />
Sitran rahoitusta hyödyntämällä. Palveluhankinnat (esim. SaaS) jakavat investointikustannuksen <br />
usealle vuodelle. Myös PPP-tyyppinen yhteistyö voi tulla kyseeseen.<br />
<br />
<big>Ohjelman alustava kustannusarvio</big> <br />
<br />
=== A Kustannukset sähköisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi === <br />
<br />
Alla kuvattu kustannusvaikutusarvio on alustava. Ohjelman kokonaisrahoituksesta tehdään tarkempi <br />
ehdotus kevään 2010 kehysneuvotteluja varten. Samassa yhteydessä tehdään esitys ohjelmaan <br />
sisällytettävistä kehittämisratkaisujen tietojärjestelmäinvestoinneista, investointien laajan <br />
käyttöönoton varmistamisesta sekä ohjelmalla tavoiteltavista tuottavuusvaikutuksista. Vuoden <br />
2010 rahoituksesta tehdään ehdotus talousarviota täydentävään esitykseen lokakuussa 2009. <br />
<br />
Kehittämiskustannukset sisältävät lähtökohtana arvion siitä, että kehittämistoiminnassa ei pääsääntöisesti <br />
synny uusia toiminnallisia operatiivisia tietojärjestelmiä vaan jo olemassa oleviin tietojärjestelmiin <br />
ja tietovarantoihin perustuvia sähköisen asioinnin ja tiedonsiirron mahdollistavia <br />
tietojärjestelmäkomponentteja sekä tietojärjestelmärajapintoja. Helmikuuhun 2010 mennessä selvitetään <br />
palvelukokonaisuushankkeiden suunnittelun yhteydessä, onko syytä uudistaa toiminnallisia <br />
operatiivisia tietojärjestelmiä. <br />
<br />
Myöhemmin erikseen harkinnan mukaan määriteltävien palvelukokonaisuuksien tai sähköisen <br />
asioinnin tukipalvelujen osalta tullaan ehdottamaan, että ohjelman rahoituksella tuetaan myös <br />
palvelujen levittämistä. Tästä aiheutuvat kustannukset eivät sisälly jäljempänä olevaan kustannusarvioon. <br />
Poikkeuksena tästä asiointitilin ehdotetaan olevan jo tässä vaiheessa sellainen palvelu, <br />
jonka hankinta ja ylläpito kustannettaisiin keskitetysti. <br />
<br />
<big>Palvelukokonaisuuksien kehittäminen</big> <br />
<br />
Kolme (3) laajaa palvelukokonaisuutta 12 – 18 milj euroa <br />
Viisi (5) keskikokoista palvelukokonaisuutta 10 – 20 milj euroa <br />
Kolme (3) pientä palvelukokonaisuutta 3 – 6 milj euroa <br />
Yhteensä kehittämiskustannuksia 25 – 44 milj euroa <br />
<br />
<big>Palvelukokonaisuuksien ohjaus</big><br />
<br />
Palveluasiantuntija1 htv /v <br />
Klustereiden projektinohjaus 3 htv/v a 80 000 euroa/v <br />
Yhteensä ohjauksen kustannuksia 1,3 milj euroa <br />
<br />
=== B Sähköisen asioinnin tukipalveluiden kehittäminen ja toteuttaminen === <br />
<br />
<big>Kehittämiskustannukset</big> <br />
<br />
Suomi.fi <br />
<br />
1. vaihe 1 milj euroa <br />
2. vaihe 2 milj euroa <br />
Yrityssuomi.fi 1,5 milj. euroa <br />
Verkkolaskun käytön edistäminen Arvioidaan myöhemmin <br />
Julkisen hallinnon yhteiset ajanvarausjärjestelmät Arvioidaan myöhemmin <br />
Valtion ja kuntien yhteinen yleisneuvonta Arvioidaan myöhemmin <br />
Videoneuvotteluyhteydet Arvioidaan myöhemmin <br />
<br />
<br />
<big>Hankinta/investointi- ja käyttö/ylläpitomenot</big> <br />
<br />
Asiointitili Investointi 3 milj euroa <br />
Ylläpito 4-5 milj euroa vuosina 20092013 <br />
<br />
<big>Käyttöönoton tuki</big> <br />
<br />
Käyttöönoton rahoitus tapahtuu pääasiassa käyttöönottajan vastuulla (ei keskitettyä määrärahaa), <br />
Tapauskohtaisesti päätetään ratkaisun tukikonsultoinnin rahoittamisesta. Käyttöönoton tukea <br />
(neuvonta ja konsultointi) varten tarvittava määräraha arvioidaan palvelukokonaisuuksien vahvistuttua <br />
helmikuussa 2010. <br />
<br />
=== C Valtion konsernimainen IT-toiminta === <br />
<br />
Hankeohjauksen uuden menettelytavan käyttöönotto: <br />
VM:öön 1-2 henkilötyövuoden lisätarve/vuosi. 400 000 – 700 000 euroa <br />
<br />
<br />
=== D Valtio-kuntayhteistyö === <br />
<br />
Yhteisen organisaation perustaminen operatiivista IT-toimintaa varten (hankinnat ja investoinnit, <br />
ylläpito ja käyttö sekä neuvonta) aiheuttavat perustamiskustannuksia, jotka selvitetään perustamisselvityksen <br />
yhteydessä vuoden 2010 aikana. <br />
<br />
=== E Konserniohjauksen ja yhteentoimivuuden ohjauksen säädösmuutosten valmistelu ===<br />
<br />
<br />
Ohjausmekanismien laadinta, selvitys ja lainsäännön <br />
valmistelukustannukset kohdistuvat vuodelle 2010, <br />
ja aiheuttavat noin 200.000 euron kustannukset 200 000 euroa <br />
<br />
=== F Ohjelman alustava kustannusarvio vuosille 2010 - 2013 === <br />
<br />
<big>Kehittämiskustannukset</big> <br />
<br />
Palvelukokonaisuudet 25 – 44 milj euroa <br />
Palvelukokonaisuuksien ohjaus 1,3 milj euroa <br />
Sähköisen asioinnin tukipalvelut 11,5 – 12,5 milj euroa <br />
Valtion konsernimainen IT-toiminta 400 000 – 700 000 euroa <br />
Lainsäädännön erillisselvitykset 300 000 euroa <br />
<br />
Yhteensä noin 39 – 59 miljoonaa euroa <br />
<br />
�<br />
12 (18) <br />
<br />
Tämän hetkisen arvion mukaan ohjelmaan sisältyvät kehittämiskustannukset tulevat olemaan <br />
siis noin 39 - 59 miljoonaa euroa. Arviosta puuttuvat joidenkin tukipalveluiden kehittämiskustannukset, <br />
jotka arvioidaan myöhemmin. Huomioitavaa on, että edellä mainittujen <br />
kehittämiskustannusten lisäksi palveluprosessien ja niitä tukevien tietoteknisten ratkaisuiden <br />
käyttöönoton kustannusten on arvioitu olevan vähintään kolminkertainen kehittämisen <br />
kustannuksiin nähden. Karkeiden arvioiden mukaan ratkaisujen laajan valtakunnallisen <br />
käyttöönoton kustannukset ovat pikemminkin satoja kuin kymmeniä miljoonia euroja. <br />
Nämä kustannukset hajautuvat käyttöönottaviin organisaatioihin ja vain osa tarkoituksenmukaista <br />
siirtää keskitetyn rahoituksen piiriin. Käyttöönottokustannuksia arvioitaessa <br />
tulee ottaa huomioon myös käyttöönotosta saatavat hyödyt. <br />
<br />
<big>Ohjelman tuottavuusvaikutukset</big> <br />
<br />
Ohjelman keskeisenä lähtökohtana on, että yhteisillä ratkaisuilla ja palvelutoiminnan kehittämisellä <br />
aikaansaadaan tuottavuushyötyjä. Ohjelman myötä toteutuva tuottavuuspotentiaali realisoituu <br />
muun muassa seuraavasti: <br />
<br />
1. Ohjelman palvelualuehankkeiden myötä toimintamallien ja prosessien kehittämisestä syntyvät <br />
toiminnallinen tuottavuus (muun muassa henkilötyön säästöt) <br />
<br />
2. Yhteisistä ratkaisuista ja hankkeista saatavan tuottavuushyödyn kautta (vaihtoehtoiskustannukset <br />
- esim. yhteisesti tuotettu tukipalvelu on kustannustehokkaampaa kuin kunkin tahon <br />
erikseen tuottamat vastaavat tai lähes identtiset ratkaisut). <br />
Valmistelun tässä vaiheessa ohjelman tuottavuushyötyjä ei voida määrittää prosentteina tai henkilötyövuosina. <br />
Ohjelmassa valmistellaan tuottavuuden laskentaan ja hyötyjen arviointeihin liittyviä <br />
menettelytapoja klusterien käyttöön. Myös ohjelmassa käytettävä KuntaIT-hankehallinnan malli <br />
edellyttää, että kunkin hankkeen kohdalla toteutetaan perusteellinen arvio arvioiduista tuottavuusvaikutuksista <br />
(kustannus–hyötyanalyysi: investointilaskelma ja takaisinmaksuajat ja henkilötyösäästöt). <br />
<br />
<br />
SADe-ohjelman työ kytkeytyy hallituksen politiikkariihen kannanotossa edellytettyihin kuntien <br />
tuottavuustoimenpiteisiin. <br />
<br />
<big>Liitteet</big> <br />
<br />
SADe-ohjelma osana monikanavaista julkisten palveluiden kehittämistyötä (liite 1) <br />
<br />
SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien valintakriteerit (liite 2)<br />
<br />
Kuvaus valtion tietohallinnon konserniohjauksen kohteista ja keinovalikoimasta (liite 3) <br />
<br />
<br />
Liite 1: SADe-ohjelma osana monikanavaista julkisen hallinnon ja palvelujen kehittämistyötä <br />
<br />
== Liite 2: SADE-OHJELMAN PALVELUKOKONAISUUKSIEN VALINTAKRITEERIT == <br />
<br />
1. Asiakaslähtöisyys ja laatu: <br />
a. palvelukokonaisuudet vastaavat kokonaisvaltaisesti kansalaisen tai yrityksen elämäntilanteeseen tai elinkaareen liittyviin palvelutarpeisiin, hallinnonalojen tai palveluja järjestävien organisaatioiden rajoista riippumatta <br />
b. palvelukokonaisuuksien avulla palvelujen saatavuus ja löydettävyys paranee: kansalainen tai yritys löytää tarvitsemansa palvelun tai palveluketjun helposti ja voi käyttää sitä paikasta ja ajasta riippumatta <br />
c. palvelukokonaisuudet ovat helppokäyttöisiä ja laadukkaita <br />
d. palvelukokonaisuudet antavat asiakkaalle hyötyä ja vähentävät asiakkaan kokemaa hallinnollista taakkaa <br />
e. palvelukokonaisuudet lisäävät asiakkaiden oikeusturvaa ja tasa-arvoa <br />
<br />
2. Merkittävyys: Palvelukokonaisuudet ovat asiakkaan ja hallinnon kehittämisen kannalta tai yhteiskunnallisesti <br />
riittävän merkittäviä (esim. käyttäjiä/käyttökertoja on paljon), jotta sähköistämisen <br />
merkitys ei jää liian vähäiseksi. Palvelukokonaisuuden tulee olla levitettävissä valtakunnalliseen <br />
käyttöön. <br />
<br />
3. Poikkihallinnollisuus: Palvelukokonaisuudet ylittävät hallinnonalojen ja organisaatioiden rajoja <br />
ja niiden tietojärjestelmien yhteentoimivuus edellyttää valtio-kunta -yhteistyötä tai yhteistyötä <br />
useiden hallinnonalojen välillä. Palvelukokonaisuudet ovat julkisen hallinnon yhteistä ns. JulkITtyötä. <br />
Yhden viranomaisen järjestämien merkittävienkin palvelujen sähköistäminen voidaan toteuttaa <br />
hallinnonalan omana työnä hallinnonalan suunnittelun ja rahoituksen puitteissa ohjelman <br />
ulkopuolella. <br />
<br />
4. Tuottavuuspotentiaali: Palvelukokonaisuuden sähköistämisellä on mahdollista nostaa työn tuottavuutta, <br />
kun palveluprosessien tietojenkäsittely automatisoituu ja palveluprosesseja yksinkertaistetaan. <br />
Näin henkilöresurssien tarve vähenee ja voimavaroja vapautetaan toiminnan kehittämiseen <br />
tai muuhun toimintaan. <br />
<br />
5. Toteutuksen kustannustehokkuus: Palvelukokonaisuuden sähköistäminen on kannattavaa ja <br />
kustannustehokasta; palvelutuotannon kustannukset vähenevät ja investoinnin takaisinmaksuaika <br />
on riittävän lyhyt.<br />
<br />
6. Käynnistysvalmius ja toteutuksen nopeus: Palvelukokonaisuuksien kehittämistyö voidaan <br />
käynnistää pian ja saada aikaan tuloksia nopeasti. <br />
<br />
7. Käyttöönottovalmius ja -kelpoisuus: Palvelukokonaisuus on sen valmistuttua otettavissa käyttöön <br />
laajalti eri organisaatioissa. <br />
<br />
8. Lainsäädäntömuutosten tarve ja valmius niiden toteuttamiseen: Palveluista vastaavat viranomaiset <br />
ovat valmiita ja sitoutuneita tarvittaessa valmistelemaan palvelukokonaisuuden rakentamiseksi <br />
tarvittavat lainsäädäntömuutosehdotukset ja toteuttamaan niiden mukaista toimintaa. <br />
<br />
9. Yhteensopivuus julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin kanssa <br />
<br />
10. Innovatiivisuus ja luovuus: Palvelukokonaisuuksissa kehitettävät ratkaisut ovat luovia ja innovatiivisia <br />
sekä uudistavat palvelutuotannon toimintatapoja. Palvelukokonaisuuden toteuttaminen <br />
edistää suomalaista osaamista ja tuotteistaa suomalaista tietotaitoa. <br />
<br />
<br />
== Liite 3 - VALTION TIETOHALLINNON KONSERNIOHJAUKSEN KOHTEET JA KEINOVALIKOIMA ==<br />
<br />
<br />
<br />
=== 1. Konserniohjauksen keinoja === <br />
<br />
Strateginen ohjaus <br />
<br />
Valtionhallinnon tietohallinnon strategisen ohjauksen keinona on käytetty valtion IT-strategiaa. <br />
Sen korvaajaksi otetaan käyttöön vuosittain kehysmenettelyn yhteydessä tarkistettava tiivis strategia-<br />
asiakirja, jossa olisi kuvattu keskeisimmät kehittämisen tavoitteet ja suuntaviivat. <br />
<br />
Informaatio-ohjaus <br />
<br />
Informaatio-ohjaus säilyttää asemansa keskeisenä keinona ohjata tietohallintotoimintaa ja sen jatkuvaan <br />
kehittämiseen panostetaan. JHS- järjestelmää vahvistetaan ja kehitetään edelleen SADehankkeen <br />
loppuraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. <br />
<br />
Hankeohjaus <br />
<br />
Valtion tietohallinnon hankeohjaus tapahtuu osana budjettiprosessia. Ohjauksen kohteena ovat <br />
suuret tai muuten merkitykselliset tietojärjestelmähankkeet. Niiden käsittelyyn luodaan menettely, <br />
jossa valtiovarainministeriö antaa lausunnon hankkeista konserniohjauksen ja toteuttamiskelpoisuuden <br />
näkökulmista. Tätä menettelyä on kuvattu jäljempänä kappaleessa ’Tietojärjestelmien <br />
hankeohjaus’. <br />
<br />
Hankintojen kautta tapahtuva ohjaus <br />
<br />
Yhteisten hankintojen osalta jatketaan määräysten antamista budjettilain 22 a §:n nojalla. <br />
<br />
Normiohjaus <br />
<br />
Valtion tietohallintoa ohjataan konsernimaisesti. Tätä varten valtiovarainministeriöllä tulee olla <br />
lakiin perustuva toimivalta ohjata valtionhallinnon tietohallintotoimintaa. Normiohjauksen osaalueita <br />
ovat esimerkiksi yhteiset palvelut ja yhteentoimivuus. <br />
<br />
Yhteisten tietojärjestelmien ja palveluiden käytöstä annetaan sitovia määräyksiä tarpeen mukaan. <br />
Määräykset annetaan pääsääntöisesti laintasoisina. Kyseeseen voivat tulla kohteen jo olemassa <br />
oleva lainsäädäntö tai palvelusta erikseen laadittava lainsäädäntö. <br />
<br />
Yhteentoimivuuden takaamiseksi annetaan valtiovarainministeriölle mahdollisuus antaa sitovia <br />
määräyksiä esimerkiksi käytettävistä standardeista ja muista yhteentoimivuutta edistävistä menettelyistä. <br />
Menettelyt voivat liittyä esimerkiksi sanastojen ja ontologioiden laatimisen koordinointiin. <br />
<br />
<br />
=== 2. OHJAAMISEN KOHTEET JA SÄÄNTELYN TARVE === <br />
<br />
Konserniohjauksen kohteita voivat olla sellaiset yhteiset tietohallinnon osiot, jotka ovat tarpeen <br />
yhteentoimivan tietojärjestelmäkokonaisuuden luomiseksi valtionhallinnossa: <br />
<br />
1. Yhteiset tietojärjestelmät ja palvelut <br />
2. Perustietovarannot <br />
3. Yhteentoimivuus <br />
4. Ydintoiminnan tietojärjestelmähankkeet <br />
5. Tietoturva ja varautuminen <br />
6. Perustietotekniikka <br />
7. Laadunhallinta <br />
8. Osaamisen kehittäminen <br />
<br />
Yhteisiä tietojärjestelmiä ja palveluita toteutetaan esimerkiksi tukitoimintojen ja sähköisen asioinnin <br />
osalta. Rakentamisvaiheessa on useita palveluita kuten yhteisen verkon kytkentäydin ja integraatioalusta. <br />
<br />
Tapauskohtaisesti tulee arvioida perustuuko käyttöönotto vapaaehtoisuuteen vai tulisiko ne saada <br />
koko konsernin käyttöön. Jälkimmäinen edellyttää sitovaa säätelyä. Se voidaan toteuttaa joko <br />
kohdealueen lainsäädäntönä tai osana tietohallintolainsäädäntökokonaisuutta. Tapauskohtaisesti <br />
tulisi voida harkita käyttöönottovelvoitetta tietyn siirtymäkauden puitteissa. <br />
<br />
Perustietovarantoja ovat esimerkiksi väestö- ja kiinteistötiedot. Ne ovat laajasti käytössä koko <br />
julkisella ja myös yksityisellä sektorilla. Muutokset esimerkiksi perustietovarantojen tietojärjestelmien <br />
rajapinnoissa säteilevät laajasti koko yhteiskuntaan. Perustietovarantojen suuri käyttäjä ja <br />
merkittävä sisällöntuottaja on kuntasektori. <br />
<br />
Näistä on kustakin erillinen lainsäädäntö. Osana yhteentoimivuuden ohjausta on tarkasteltava <br />
olisiko tarvetta tietojenjakeluun ja yhteentoimivuuteen liittyvälle sääntelylle. <br />
<br />
Yhteentoimivuuden elementit kuvataan ja jäsennetään arkkitehtuurimallin avulla. Järjestelmien <br />
välinen yhteentoimivuus on avaimena sisäisen tuottavuuden lisäämisessä sekä asiakaspalvelun ja <br />
laadunhallinnan parantamisessa. Näkökulmia ovat tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologiaarkkitehtuurit. <br />
Tähän asti ohjaus on ollut pääsääntöisesti informaatio-ohjausta. <br />
<br />
Tietoarkkitehtuurin näkökulmasta sitovaa ohjausta on olemassa esimerkiksi arkistotoimen osalta, <br />
mutta muun toiminnan ja eri tietotyyppien osalta se on selvittämättä. Paremman yhteentoimivuuden <br />
saavuttamiseksi sitovaa sääntelyä tarvitaan. Se edellyttää useamman aihepiirin lakien ja niiden <br />
välisten suhteiden arviointia. Näitä ovat ainakin arkistolaki, julkisuuslaki ja laki sähköisestä <br />
asioinnista. <br />
<br />
Teknologia-arkkitehtuurissa sitovan sääntelyn piiriin voisivat kuulua rajapinnat. <br />
<br />
Ydintoiminnan tietojärjestelmähankkeet ovat ministeriöiden ja virastojen vastuulla. Hallinnonalojen <br />
rajat ylittäviä ja tai muutoin merkittäviä hankkeita tullaan toteuttamaan keskitetysti siten <br />
kuin niistä erikseen päätetään SADe-ohjelman yhteydessä. <br />
<br />
Useat tietojärjestelmät perustuvat erityislainsäädäntöön. <br />
<br />
Tietoturva ja varautuminen ovat lähtökohtaisesti olleet konsernimaista ohjausta. Vahti-työssä <br />
on laadittu laaja ohjeisto. Informaatio-ohjauksella on saavutettu hyvin tuloksia. Lainsäädännössä <br />
on asetettu yleisiä velvoitteita (julkisuuslaki) sekä erityislainsäädännössä alaan liittyviä erityisesti <br />
tietojenkäsittelyä koskevia vaatimuksia. <br />
<br />
Sitovan sääntelyn tarve on noussut esille tietoturvatasojen sekä varautumisen vaatimusten määrittelyssä. <br />
Niiden osalta sääntelyn piiriin tulisi sisällyttää tasojen kuvauksen sekä vaatimus kunkin <br />
organisaation siirtymisestä vähimmäistasolle. Kyse ei olisi yksityiskohtaisesta sääntelystä vaan <br />
prosessien ja menettelyiden ohjaamisesta. <br />
<br />
Perustietotekniikkaan kuuluvat esimerkiksi tietoliikenne, laitteet, niihin liittyvät järjestelmäpalvelut <br />
sekä käyttäjien tukipalvelut. Perustietotekniikan käsite laajenee teknologian kehittyessä. Perustietotekniikan <br />
hallintaprosesseihin on kehitetty hyviä käytäntöjä (esim. ITIL), joita vaihtelevasti <br />
sovelletaan. Ohjelmistolisenssien hallinta vaatii omaisuuskirjanpidossa erityisiä järjestelyjä <br />
vaihtelevista ehdoista johtuen. <br />
<br />
Näissä sitovana ohjauskeinona on menestyksellisesti käytetty yhteishankintoja ja osaan on liitetty <br />
budjettilain 22 a §:n mukainen määräys hyödyntää keskitettyjä hankintoja. Esimerkiksi hallintaprosessit <br />
ja työasemien yhtenäistäminen voisivat olla sitovan sääntelyn piirissä. <br />
<br />
Osaamisen kehittäminen on avainasemassa, vaikkakin yhä laajemmin toteutus ja ylläpito hankitaan <br />
kaupallisilta markkinoilta. Ministeriöissä ja virastoissa tulee olla riittävä osaaminen hankkeiden <br />
ohjaamiseen ja valvomiseen. <br />
Koska hankehallinnan osaamistarve ei ole kaikissa virastoissa jatkuvaa, on syytä tutkia mahdollisuus <br />
osaamispoolin rakentamiseksi esimerkiksi valtion IT-palvelukeskuksen yhteyteen. <br />
<br />
=== 3. TIETOJÄRJESTELMIEN HANKEOHJAUS === <br />
<br />
Tavoite <br />
Suuret tai muuten merkittävät ministeriöiden ja virastojen tietojärjestelmähankkeet käsitellään <br />
osana TTS- ja budjettiprosesseja sekä suurimpien hankkeiden osalta raha-asiainvaliokunnassa. <br />
<br />
Ohjauksen keskeisenä tavoitteena on arvioida hankkeita konserniohjauksen sisällöllisten elementtien <br />
toteutumisen sekä toteuttamiskelpoisuuden ja onnistumisen edellytysten näkökulmista. Erityisesti <br />
kiinnitetään huomioita kustannuslaskelmien ja aikataulujen realistisuuteen. <br />
<br />
Merkittävimpien IT-hankkeiden osalta keskitetyllä ohjauksella tuetaan ministeriöitä hallinnonalansa <br />
hankkeiden ohjauksessa ja toisaalta varmistetaan IT-toiminnan konsernilinjausten toimeenpano. <br />
<br />
Prosessi <br />
Suuria yli 1 milj. euron hankkeita valtionhallinnossa on viime vuosina ollut noin 140 kpl. Arviolta <br />
noin 10 - 20 hanketta otettaisiin konserniohjauksen seurantaan. Lopputuloksena saadaan perusteltu <br />
päätös yhteistyössä valtiovarainministeriön ja hallinnonalojen kesken siitä, onko hanke toteuttamis- <br />
ja rahoittamiskelpoinen. <br />
<br />
Kukin virasto laatii hankesuunnitelmat ja muut esitutkimukseen vaadittavat dokumentit hyvän <br />
hankehallinnan periaatteiden mukaisesti. Keskeistä on huolehtia hankkeen ja toiminnan kehittämisen <br />
välisestä suhteesta. Osana tulosohjausta suunnitelmat arvioidaan, ja niiden pohjalta tehdään <br />
tarpeellisia päätöksiä ohjaavassa ministeriössä. Säännöksiä muutetaan siten, että virastojen tulee <br />
saada lupa hankkeiden käynnistämiseen ministeriöltä. Ministeriön vastuulla on lisäksi esitellä <br />
myöhemmin määriteltävien kriteerien perusteella ne hankkeet, joita tulisi seurata konserniohjauksessa. <br />
Näitä hankkeita ovat kustannuksiltaan suuret (yli 20 miljoonaa euroa) tai muulla perusteella <br />
merkittävät hankkeet. <br />
<br />
Hanke-ehdotusta voidaan tarkastella ainakin seuraavista näkökulmista: <br />
*Hankkeen tavoiteasetanta: Hankkeen ylätason tavoitteet, aikataulut, hyödyt, kriittiset menestystekijät, yhdensuuntaisuus toiminnan ja tietohallinnon strategioiden kanssa. <br />
*Roolit ja vastuut: Tulevan toiminnan ja vastuiden sekä kehittämishankkeen toteutuksen ja vastuiden selkeys. <br />
*Resurssit ja osaaminen: Uuden toimintamallin ja kehittämishankkeen vaatima rahoitus, henkilöresurssit ja osaaminen. <br />
*Toimintaprosessit: Uuden toimintamallin mukaiset prosessit ja hankehallinnan prosessit. <br />
*Yhteensopivuus arkkitehtuurin kanssa. Hanketta tulee arvioida sekä suhteessa organisaation <br />
omiin että valtiokonsernin arkkitehtuurilinjauksiin (prosessi, tieto, tietojärjestelmä, tekniikka). <br />
*Tietojärjestelmän ei tule olla päällekkäinen valtionhallinnolle yhteisesti tarjottavien ITpalveluiden kanssa. Sen tulee olla yhteensopiva em. palvelujen kanssa. <br />
*Samankaltainen toiminta. Mikäli useampi toimija on rakentamassa hyvin samanlaista ratkaisua, <br />
ne voitaisiin ohjata yhteistyöhön, esimerkiksi lupia käsiteltäessä. <br />
*Kustannus- ja hyötyanalyysi. Hanke-ehdotukseen perustuvan investoinnin ja tulevan tietojärjestelmän investointi- ja käyttökustannusten ja hyötyjen arviointi.<br />
*Riskien arviointi. Arvioidaan sekä hankkeen että tulevan tietojärjestelmän riskit. <br />
<br />
Hankkeiden toteuttamiskelpoisuuden arviointiin luodaan yhtenäinen arviointijärjestelmä ja perustetaan <br />
arviointitoiminto valtiovarainministeriöön. Arvioinnin tuloksena valtiovarainministeriö antaa <br />
lausunnon hankkeesta konserniohjauksen ja toteuttamiskelpoisuuden näkökulmista. Erityisesti <br />
kiinnitetään huomiota kustannuslaskelmien realistisuuteen. Lausunto liitetään raha-asiain valiokunnan <br />
esitykseen ja sitä hyödynnetään TTS- ja budjettiprosessissa. Hankkeet voivat edetä vain, <br />
jos arviointitoiminto puoltaa hankkeen jatkamista. <br />
<br />
Säännöksiä suurten hankkeiden käsittelystä raha-asiain valiokunnassa muutetaan siten, että virastojen <br />
tulee saada lupa hankkeiden käynnistämiseen ministeriöltä. Ministeriöt huolehtivat niiden <br />
käsittelystä ohjeiden mukaisesti. Euromääräisen kustannusrajan ylittävät tai muutoin merkittävät <br />
hankkeet käsitellään raha-asiain valiokunnassa ennen kilpailutusta tehtyjen suunnitelmien pohjalta. <br />
Euromäärä tarkennetaan osana valmistelua. <br />
<br />
Aikataulut <br />
<br />
Hanke-ehdotusten ohjausta tehdään sekä TTS- että budjettikierrosten yhteydessä. Yli miljoonan <br />
euron hankkeista toimitetaan tiedot osana kehysehdotuksia. Uuden arviointitoiminnon suorittama <br />
hankkeiden arviointi on jatkuvaa toimintaa. Rahoituspäätökset tehdään normaalissa budjettimenettelyssä. <br />
Jo valmisteluvaiheessa käydään tarpeen mukaan vuoropuhelua akselilla virasto-ministeriöhankeohjaus, <br />
jotta kaikilla osapuolilla on riittävästi aikaa perehtyä hankkeeseen. <br />
Hankeohjauksen menettelytavat täsmennetään jatkovalmistelussa syksyn 2009 aikana. Hankeohjausmalli <br />
otetaan käyttöön 1.1.2010 lukien.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=S%C3%A4hk%C3%B6isen_asioinnin_ja_demokratian_vauhdittamisohjelman_toteuttamissuunnitelma_2009-2014&diff=27722Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-20142014-12-01T11:41:09Z<p>Vaula: /* 5. VALTION KONSERNIMAINEN TIETOHALLINNON OHJAUS */</p>
<hr />
<div><br />
Asia <br />
SÄHKÖISEN ASIOINNIN JA DEMOKRATIAN VAUHDITTAMISOHJELMAN <br />
(SADe) TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2009 – 2014 <br />
<br />
== 1. OHJELMAN TAUSTA, TAVOITTEET JA ORGANISOINTI == <br />
<br />
Hallinto- ja kuntaministeri asetti elokuussa 2008 sähköisen asioinnin ja demokratian kehittämishankkeen <br />
(SADe-hanke). Hankkeen tehtävänä oli laatia ehdotus julkisen hallinnon ja julkisten <br />
palveluiden sähköisen asioinnin kehittämislinjauksiksi sekä käyttöönottosuunnitelmaksi vuosille <br />
2009 – 2012. Hankkeen loppuraportti luovutettiin hallinto- ja kuntaministerille 28.1.2009. <br />
<br />
Hallituksen käsiteltyä SADe-hankkeen loppuraporttia iltakoulussa ja sähköisen asioinnin kehittämistä <br />
politiikkariihessä, talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 6.3.2009 hallituksen <br />
kannanoton sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamisesta. Kannanoton mukaan <br />
hallitus vauhdittaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä ja sähköisten asiointipalveluiden leviämistä <br />
kolmella toimintakokonaisuudella: jatkamalla Arjen tietoyhteiskuntaohjelmaa, käynnistämällä <br />
sähköisen asioinnin ja demokratian ohjelman sekä uudelleen organisoimalla julkisten tietojärjestelmien <br />
määrittelyn, hankinnan ja ylläpidon. <br />
<br />
Valtiovarainministeriö asetti 14.4.2009 sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman <br />
(SADe-ohjelma), perustuen em. hallituksen kannanottoon. <br />
<br />
<br />
Ohjelman tavoite ja toimikausi:<br />
<br />
SADe-ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja <br />
yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki <br />
keskeiset palvelut. Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäisesti asiakasrajapinnat <br />
eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. <br />
<br />
Ohjelman toimikausi on: 14.4.2009 – 28.2.2014. <br />
<br />
<br />
Ohjelman organisointi:<br />
<br />
Kuva 1: SADe-ohjelman organisointi <br />
<br />
Ohjelmalla on johtoryhmä, joka koostuu kaikkien ministeriöiden, Suomen Kuntaliiton ja kuntien, <br />
Kelan, Sitran ja Tekesin edustajista. Tietosuojavaltuutettu on johtoryhmän pysyvä asiantuntija. <br />
Johtoryhmä voi asettaa valmistelua varten alatyöryhmiä. Sihteeristö toimii tiimeissä, joita on täydennetty <br />
VM:n asiantuntijoilla. <br />
<br />
Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan JUHTA:n toimikauden päättyessä vuoden <br />
2009 lopussa SADe-ohjelman johtoryhmän tehtävät yhdistetään JUHTA:n tehtäviin päällekkäisen <br />
toiminnan välttämiseksi ja JUHTA:n kokoonpanoa laajennetaan vastaamaan SADe-ohjelman kokoonpanoa.<br />
<br />
== 2. LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA ARVIOINTI == <br />
<br />
Lähtökohtana on, että julkisen hallinnon sähköiset palvelut tuotetaan osana monikanavaista palvelukonseptia <br />
siten, että palvelut ovat kansalaisten ja yritysten saatavissa kaikkialla Suomessa, ja <br />
asiakkailla on mahdollisuus valita palvelukanava toivomustensa ja olosuhteidensa mukaisesti. <br />
Sähköiset palvelut muodostavat saatavuudeltaan palvelutarjonnan aika- ja paikkariippumattoman <br />
osion. Eräs tärkeä yhteys yhteentoimiville sähköisille palveluille ja muulle palvelutarjonnalle on <br />
fyysisen yhteispalvelun, puhelinpalvelukeskusten ja kuvapuhelinta hyödyntävän etäpalvelun <br />
yleistyminen. <br />
<br />
Monikanavaista palvelukonseptia havainnollistetaan alla olevalla kuvalla: <br />
<br />
Kuva 2: Julkisen hallinnon asiakaspalvelun viitekehys <br />
<br />
Kysymys on ensisijaisesti palvelujen kehittämisestä hyödyntäen muun muassa informaatioteknologian <br />
antamia mahdollisuuksia, joten palveluja ei pidä mekaanisesti muuttaa sähköisiksi. Tämä <br />
edellyttää kehittämistyössä muun muassa palvelu- ja asiakkuusstrategista lähestymistapaa sekä <br />
palveluprosessien läpikäymistä ja näihin perustuvaa suunnittelua. <br />
<br />
SADe-ohjelmaan sisällytettävät palvelukokonaisuudet liittyvät keskeisiin kansalaisten ja yritysten <br />
elämäntilanteisiin ja -tarpeisiin ja ylittävät hallinnon rajat. Ohjelman kehittämistyön tavoitteena <br />
on aikaansaada laajuudeltaan kattava julkisen hallinnon saumattomien palveluprosessien ja niitä <br />
tukevien sähköisten asiointipalveluiden kokonaisuus. <br />
<br />
Suomen julkinen hallinto järjestää suuren määrän erilaisia palveluja kansalaisille. Se merkitsee, <br />
että sähköisen asioinnin kehittämisessä on tehtävä valintoja ja priorisointeja. Sähköisen asioinnin <br />
tuottama hyöty riippuu siitä, miten onnistuneesti toimenpiteet kohdistetaan suureen määrään <br />
mahdollisia kohteita. <br />
<br />
Ohjelman tavoitteena on sähköisen asioinnin kattavuus. Tämä merkitsee, että kaikilla kansalaisen <br />
kannalta merkittävissä elämäntilanteissa ja yritysten elinkaaren eri vaiheissa siirrytään sähköiseen <br />
asiointiin niin pitkälle kuin se on tarkoituksenmukaista ja tuloksellista ja saa aikaan kokonaishyvinvoinnin <br />
lisääntymistä. Toisin sanoen sähköiseen asiointiin tulisi siirtyä niin pitkälle kuin siitä <br />
saatavat kokonaishyödyt ylittävät siihen uhratut kustannukset. <br />
<br />
Ohjelman lähtökohtana on lisäksi tuottavuuden parantuminen ja kustannussäästöt. SADeohjelman <br />
tavoitetilaan sekä lähtökohtaisesti kaikkiin ohjelman toiminta-alueisiin on sisäänrakennettuna <br />
tavoite toiminnallisesta tehokkuudesta ja tuottavuuden parantumisesta. Ohjelman myötä <br />
toteutuva tuottavuuspotentiaali realisoituu muun muassa: 1. toimintamallien ja prosessien kehittämisestä <br />
syntyvällä tuottavuudella, 2. yhteisistä ratkaisuista ja hankkeista saatavan tuottavuushyödyn <br />
kautta sekä 3. kansalaisille ja yrityksille kohdistuvan hallinnollisen taakan vähentymisenä <br />
ja kustannusten säästönä. <br />
<br />
Ohjelman piiriin otetaan kahdenlaisia kehittämiskohteita: a) yhteisiksi JulkIT-kehittämiskohteiksi <br />
hyväksyttyjä palvelukokonaisuuksia ja b) ohjelman toimeksiantoon kuuluvia ja mahdollisesti <br />
muita yhteisesti hyväksyttyjä sähköisen asioinnin tukipalveluja. <br />
<br />
Ohjelman ulkopuolelle jäävät tällöin pääsääntöisesti yhtä hallinnonalaa tai pelkästään valtion, <br />
kuntien tai Kelan toimintaa koskevat kehittämishankkeet, joissa yhteisen ohjelman kehittämismal <br />
<br />
lista ei koidu hankkeelle lisäarvoa. Valtionhallinnon suuret hankkeet kuuluvat valtion konserniohjauksen <br />
hankeohjauksen piiriin. <br />
<br />
Ohjelman sisältöjä osana monikanavaista julkisten palveluiden kehittämistä on kuvattu liitteen 1 <br />
kuvassa. <br />
<br />
Seuraavassa on lueteltu ohjelman keskeiset vaikuttavuustavoitteet ja alustavasti niiden pohjalta <br />
seurattavat asiat. Varsinaiset seurantamittarit ja niiden tavoitetasot määritellään syksyllä 2009. <br />
<br />
Ohjelman toteutuksesta ja vaikutuksista tehdään ulkopuolinen riippumaton arviointi, joka toteutetaan <br />
osittain ohjelman aikana ja osittain sen jälkeen. <br />
<br />
=== A. Sähköinen asiointi === <br />
<br />
Tavoite: kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen <br />
kaikki keskeiset palvelut. Seurattavia asioita ovat muun muassa: <br />
<br />
<br />
* Kehitettävien ja käyttöönotettujen palvelukokonaisuuksien määrä ja kattavuus <br />
<br />
* Hallinnonalakohtaisten / virastokohtaisten sähköisten palveluiden suunnitelmat / määrä ja kattavuus <br />
<br />
* Ohjelmaan sisällytettyjen palvelukokonaisuushankkeiden ennakoitu ja toteutunut henkilötyön säästö (osa palvelukokonaisuushankkeiden kustannus – hyöty -arviointia) <br />
<br />
* Asiointitilin käyttövolyymit vuosittain / kansalaiset <br />
<br />
* ValtIT:n vuosittainen tietohallintokysely: käytössä ja kehitettävänä olevat sähköiset palvelut <br />
<br />
* JUHTA:n julkisten verkkopalveluiden kyselytutkimuksen mittarit: palveluiden käyttö, ei käyttäneiden osuus, palveluiden löydettävyys ja eri palvelukanavien suosio <br />
<br />
* Suomen sijoitukset keskeisissä kansainvälisissä eGovernment -vertailuissa<br />
<br />
<br />
=== B. Yhteentoimivuus ===<br />
<br />
Tavoite: Koko julkisen hallinnon (valtio, kunnat, KELA) tietojärjestelmien yhteentoimivuutta kehitetään. <br />
Yhtenäisillä tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuureilla ja keskeisten palvelujen valtakunnallisilla <br />
tietojärjestelmillä alennetaan kustannuksia ja vapautetaan voimavaroja toiminnan kehittämiseen. <br />
Samanaikainen asiakasrajapintojen ja palvelutuotannon tietojärjestelmien kehittäminen <br />
mahdollistaa koko palveluketjun kustannustehokkaan toiminnan, asiakkaan ehdoin. Seurattavia <br />
asioita ovat muun muassa: <br />
<br />
* Olemassa olevien arkkitehtuurien kuvauksien kattavuus vuoden 2010 lopulla <br />
<br />
* Yhteisten JulkIT-tukipalveluiden käyttäjäorganisaatioiden määrä (mm. Vetuma ja sähköiset kilpailuttamisen välineet) <br />
<br />
* JHS-suositusten määrä ja vastaavuus tarpeisiin sekä niiden hyödyntämisen laajuus<br />
<br />
=== C. Muut === <br />
<br />
Tavoite: Sähköisen laskutuksen käytön laajentamiseksi koko valtionhallinto ottaa kaikki laskut <br />
vastaan sähköisinä vuoden 2009 loppuun mennessä. Videoneuvotteluyhteyksien ja etäpalvelujen <br />
käyttöä edistetään koko yhteiskunnassa. Julkisen hallinnon kotimaan matkoista korvataan 20 % <br />
verkkokokouksilla vuoteen 2013 mennessä. Seurattavia asioita ovat muun muassa <br />
<br />
* Sähköisen laskutuksen käytön laajuus valtionhallinnossa / vuosittainen kehitys <br />
<br />
* Videoneuvotteluyhteyksien, etäpalvelun ja verkkokokousten käyttö ja määrä julkisen hallinnon organisaatioissa<br />
<br />
<br />
== 3. SÄHKÖISEN ASIOINNIN PALVELUKOKONAISUUKSIEN KEHITTÄMINEN == <br />
<br />
Ohjelman keskeisen sisällön muodostaa asiakaslähtöisten sähköisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen. <br />
Lähtökohtana on asiakkaan palvelutarpeiden toteuttaminen elämänkaaren eri vaiheissa <br />
ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta. Tarkoituksena on kehittää <br />
palvelutuotantoprosesseja sähköistä asiointia ja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen, siten <br />
että asiakkaiden saama hyöty lisääntyy, tuottavuus paranee ja syntyy kustannussäästöjä. Palvelukokonaisuuksille <br />
vahvistetaan kriteerit, joiden avulla arvioidaan, millaisia palvelukokonaisuuksia <br />
ohjelmassa kehitetään. Luettelo kriteereistä on liitteessä 2. <br />
<br />
<br />
Palvelukokonaisuuksien valintaprosessi<br />
<br />
Ohjelman piiriin otetaan kehitettäväksi arviolta 11 palvelukokonaisuutta, joiden valinta- ja kehittämisprosessi <br />
toteutetaan seuraavalla tavalla: <br />
<br />
1. Ohjelman piiriin otetaan arviolta 10 - 12 ohjelmassa vahvistettujen kriteereiden perusteella <br />
JulkIT-kehittämiskohteiksi hyväksyttävää palvelukokonaisuutta ja niiden toteuttamisen edellyttämiä <br />
elementtejä.<br />
<br />
2. Kesäkuussa 2009 on määritelty kaksi kriteerit täyttävää pilottipalvelukokonaisuutta jatkovalmisteluun. <br />
Pilottien valinnassa kriteereistä painotettiin erityisesti niiden käynnistysvalmiutta. <br />
Pilottipalvelukokonaisuudet ovat 1. oppijan palvelukokonaisuus ja 2. sähköinen osallistumisympäristö. <br />
<br />
3. Varsinaisia palvelukokonaisuuksia hyväksytään kahdessa erässä: I erä syksyllä 2009 ja II erä <br />
tammikuussa 2010. Palvelukokonaisuuksien hyväksymisessä painotetaan valintakriteerinä <br />
kuntien tuottavuusvaikutuksia. Ehdotuksia ohjelmaan hyväksyttäviksi palvelukokonaisuuksiksi <br />
pyydetään ministeriöiltä, kunnilta ja Kelalta toimitettavaksi syyskuun alussa 2009. <br />
<br />
4. Ehdotukset arvioidaan kriteerien avulla ja muotoillaan ehdotukset SADe-ohjelman johtoryhmälle. <br />
Ehdotuksista pyydetään myös JUHTA:n lausunto. Tammikuun päätöskierroksella voidaan <br />
hyödyntää myös viranomaisten syksyn 2009 aikana tekemiä palvelujen sähköistämissuunnitelmia. <br />
5. <br />
Johtoryhmä hyväksyy kehitettävät palvelukokonaisuudet alustavasti valmisteltavaksi ja asettaa <br />
niiden jatkovalmistelusta ja kehittämisestä vastaavat klusteriryhmät. Klusteriryhmä koostuu <br />
palvelukokonaisuutta ohjaavien ministeriöiden, siihen sisältyvistä palveluista vastaavien <br />
viranomaisten - valtion, kuntien ja Kelan sekä tarvittavista yksityisen ja kolmannen sektorin <br />
edustajista. <br />
<br />
6. Klusteriryhmä tarkentaa palvelukokonaisuuden laajuuden, sen palvelualueet ja palveluketjut <br />
sekä pitää huolta tarvittavasta palveluprosessien kehittämisestä. Klusteriryhmä tekee johtoryhmälle <br />
ehdotuksen palvelukokonaisuuden kehittämisen suunnitelmaksi, joka sisältää: a) ehdotuksen <br />
kehitettävistä palveluratkaisuista ja palvelukokonaisuuden käyttöönoton laajuudesta, <br />
kustannuslaskelman ja arvion saatavista hyödyistä sekä mahdollisista säädösmuutostarpeista, <br />
b) ehdotuksen tietojärjestelmäarkkitehtuurista, joka sovitetaan yhteen kokonaisarkkitehtuurin <br />
kanssa ja c) muista palvelukokonaisuuden toteuttamiseksi välttämättömistä toimenpiteistä.<br />
<br />
7. Johtoryhmä käsittelee ehdotukset ja puoltaa päätöksiä sekä lähettää ne asiasta päättävän viranomaisen <br />
käsiteltäväksi. Puoltamispäätöstä ei tehdä vastoin hankkeeseen osallistuvan viranomaisen <br />
tai Suomen Kuntaliiton tahtoa.<br />
<br />
8. VM tekee päätökset keskitetyn rahoituksen myöntämisestä ja hankkeen toteutuksen organisoinnista, <br />
palvelusta vastaava ministeriö, kunta tai muu viranomainen tekee päätökset muilta <br />
osin. <br />
<br />
Hankkeissa valmistelussa käytetään KuntaIT:n hankevalmistelun ja projektinhallinnan menettelytapoja. <br />
<br />
Kokonaisuuden hahmottamiseksi kootaan olemassa olevaa tietoa jo käytössä olevista sähköisistä <br />
palvelukokonaisuuksista ja tehdään tarvittavia lisäselvityksiä erityisesti kuntien palvelujen osalta. <br />
<br />
Helmikuuhun 2010 mennessä selvitetään, onko ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi tarpeen uudistaa <br />
operatiivisia tietojärjestelmiä. <br />
<br />
JulkIT-palvelukokonaisuuksien etenemistä käsitellään sen eri vaiheissa peruspalveluohjelmamenettelyssä. <br />
<br />
<br />
Hallinnonalakohtaiset sähköistämissuunnitelmat<br />
<br />
Hallinnonalat tekevät sähköisen asioinnin kehittämissuunnitelmat syksyllä 2009. Suunnitelmien <br />
tekemistä varten annetaan ohjeet elokuussa 2009.<br />
<br />
== 4. YHTEENTOIMIVUUDEN KEHITTÄMINEN == <br />
<br />
<br />
Käynnissä oleva kehittämistoiminta <br />
<br />
Valtion IT-toiminnan johtamisyksikössä valmistui yhteentoimivuuden kehittämisohjelmassa <br />
vuonna 2007 Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu -hanke. Sen yhtenä tuloksena syntyi kokonaisarkkitehtuurimenetelmä <br />
valtionhallinnon toiminnan ja tietojärjestelmien suunnitteluun. <br />
KuntaIT-yksikkö on puolestaan yhdessä suurten kaupunkien kanssa määritellyt yhteisen tavoitetilan <br />
kuntasektorin palvelukeskeisestä arkkitehtuurista (SOA) ja siihen liittyvistä teknologialinjauksista <br />
sekä muodostanut kuntasektorin käyttöön ValtIT:n arkkitehtuurityöhön perustuvia arkkitehtuurien <br />
suunnittelu-, kehittämis- ja kuvausmenetelmät sekä välineistöjä. <br />
<br />
ValtIT:n ja KuntaIT:n kokonaisarkkitehtuurimenetelmät yhdistetään yhdeksi yhteiseksi julkisen <br />
hallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmäksi. Yhteinen arkkitehtuurimenetelmä julkaistaan JHS-<br />
suosituksena vuoden 2009 aikana. <br />
<br />
Lisäksi ValtIT:n toimesta valmistellaan perustietovarantojen käytön edistämistoimenpiteitä. Toimenpiteet <br />
käynnistetään vuoden 2009 loppupuolella. <br />
<br />
<br />
SADe-ohjelmaan sisältyvät yhteentoimivuuden kehittämisen toimenpiteet<br />
<br />
Käynnistetään alkukesästä 2009 valtiotason arkkitehtuurin määrittely ja kuvaaminen Valtiotason <br />
arkkitehtuurit -hankkeessa (VALTASA). Hankkeessa otetaan huomioon koko julkisen hallinnon <br />
näkökulma. Ensimmäiset välitulokset hankkeesta valmistuvat vuonna 2009 ja lopputulokset vuonna <br />
2010. <br />
<br />
Luvussa 3 mainitut sähköisten palvelukokonaisuuksien klusteriryhmät tekevät kunkin ohjelmaan <br />
valitun palvelukokonaisuuden osalta ehdotuksen tietojärjestelmäarkkitehtuurista, joka sovitetaan <br />
yhteen kokonaisarkkitehtuurin kanssa.<br />
<br />
== 5. VALTION KONSERNIMAINEN TIETOHALLINNON OHJAUS == <br />
<br />
Hallituksen kannanotto ja valtion konsernimainen tietohallinnon ohjaus<br />
<br />
Hallituksen kannanotossa todetaan seuraavaa: ”Käynnistetään välittömästi valmistelu, joka tähtää <br />
valtion tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuria koskevan päätöksenteon siirtämiseksi konsernitasolle <br />
valtiovarainministeriöön ja tämän vaatimien säädösmuutoksien määrittelyyn. Osana valmistelua <br />
määritellään kriteerit valtionhallinnon tietojärjestelmähankkeiden arvioimiseksi niiden käynnistämisvaiheessa <br />
sekä kriteerit niille valtion IT-hankinnoille, jotka toteutetaan jatkossa keskitetysti”. <br />
<br />
<br />
SADe-ohjelmaan sisältyvät valtion konsernimaisen tietohallinnon toimenpiteet<br />
<br />
Valtion konserniohjausta tietohallinnon kehittämisessä tiivistetään strategisen ohjauksen, informaatio-<br />
ohjauksen, hankkeiden ja hankintojen ohjauksen sekä normiohjauksen keinoin. Konserniohjausta <br />
vahvistetaan koskien valtionhallinnon tietohallinnon kehittämisen yhteisiä osioita, kuten <br />
perustietotekniikkaa, perustietovarantoja, valtiotason ja muita yhteisiä arkkitehtuureja, yhtei<br />
siä tietojärjestelmiä ja palveluja, yhteentoimivuutta, tietoturvaa ja varautumista, laadunhallintaa <br />
sekä osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
Valtiovarainministeriön johdolla luodaan tietojärjestelmähankkeille yhtenäinen arviointimenetelmä <br />
ja perustetaan valtiovarainministeriöön arviointitoiminto, jonka vastuuna on arvioida hankkeiden <br />
toteuttamiskelpoisuuden, kustannuslaskelmien realistisuuden ja strategian mukaisuuden arviointi. <br />
Merkittävät hankkeet voivat edetä vain, jos arviointitoiminto puoltaa hankkeen jatkamista. <br />
Lisäksi vahvistetaan ministeriöiden roolia hallinnonalansa keskeisten hankkeiden päätöksenteossa <br />
ja ohjauksessa myöhemmin suunniteltavilla toimenpiteillä. Hankeohjausmalli otetaan käyttöön <br />
1.1.2010 lukien. <br />
<br />
Käynnistetään konserniohjausta ja muutoin tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistävän lainsäädännön <br />
valmistelu syksyllä 2009. <br />
<br />
Valtion konsernimaisen tietohallintotoiminnan keskeisimmät sisältöasiat on kuvattu liitteessä 3.<br />
<br />
== 6. VALTION JA KUNTIEN TIETOJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖN TOIMINTAMALLI == <br />
<br />
<big>Valtion ja kuntien yhteisten IT-ratkaisujen määrittely</big> <br />
<br />
Valtion ja kuntien yhteisten ratkaisujen kehittäminen ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat hankinnat, <br />
käyttöönottotoimenpiteet ja käyttöönoton tuki sekä ylläpito ovat julkisen hallinnon yhteistä <br />
tietohallinnon ja sen osa-alueiden kehittämistä, ja siitä käytetään nimitystä JulkIT-toiminta. Myös <br />
Kela ja muu välillinen valtionhallinto osallistuvat JulkIT-toimintaan tilanteen mukaan. <br />
<br />
<big>Yhteisten ratkaisujen hyväksymismenettely</big> <br />
<br />
Valtion ja kuntien tietojärjestelmäyhteistyön sisältämän keskitetyn rahoituksen piiriin tulevat palvelukokonaisuuksien <br />
kehittämishankkeet hyväksytään yhteisesti sovitulla tavalla. <br />
<br />
Palvelukokonaisuuksien hyväksymismenettely ja niissä kehitettävien ratkaisujen kehittämisprosessi <br />
on kuvattu tarkemmin luvussa 3. <br />
<br />
<big>Yhteisten ratkaisujen rahoitusmalli</big> <br />
<br />
Yhteisten ratkaisujen rahoitusmalli on kuvattu luvussa 9. <br />
<br />
<big>Yhteisten ratkaisujen hallinnointimalli</big> <br />
<br />
Yhteisten JulkIT-ratkaisujen operatiivinen tuottaminen ja hallinnointi organisoidaan siten, että <br />
niiden hankinnasta, käyttöönotosta ja ylläpidosta vastaa yhteinen organisaatio, jolla on tähän lakisääteinen <br />
toimivalta. Valmistelu käynnistetään syksyllä 2009 siten, että kehitetty ratkaisu on toiminnassa <br />
viimeistään 1.1.2011. <br />
<br />
== 7. SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUT == <br />
<br />
SADe-ohjelman osana toteutetaan seuraavat sähköisen asioinnin tukipalveluhankkeet, jotka on <br />
mainittu ohjelman asettamispäätöksessä: <br />
<br />
=== A. Yhteiset hankkeet ===<br />
<br />
* Suomi.fi ja YritysSuomi.fi -portaalien uudistaminen, vuonna 2010 <br />
:* Suomi.fi:n ensivaiheen uudistamistyö käynnistyy kesällä 2010. <br />
* Kansalaisten asiointitilin käyttöönotto, vuonna 2010<br />
:* Asiointitilin kilpailutus käynnistetään valtiokonttorissa 06/2009 ja käyttöönotto tapahtuu <br />
* syksyllä 2010. <br />
* Selvitys julkisen hallinnon yhteisiin ajanvarausjärjestelmiin siirtymisen edellytyksistä, vuonna 2009 <br />
:* Selvitys laaditaan yhteistyössä STM:n kanssa vuoden 2009 aikana. Selvityksessä huomioidaan jo olemassa olevat ajanvarausjärjestelmät, kuten yhteispalvelun ajanvarausjärjestelmä. <br />
*Selvitys kansalaisille tarkoitetun valtion ja kuntien yhteisen yleisneuvontapalvelun edellytyksistä, vuonna 2009 <br />
:* Vuonna 2008 julkaistussa yhteispalvelumallin kehittämistä koskevassa selvityksessä esitettiin yleisneuvontaa sijoitettavaksi puhelinpalvelukeskukseen ja verkkopalveluun valtiovarainministeriön hallinnonalalle Suomi.fi:n yhteyteen. Vastaava linjaus oli esillä SADe-hankkeen loppuraportissa sekä tukitoimintojen alueellistamista selvittäneen työryhmän alustavissa ehdotuksissa. Syksyllä 2009 asetetaan työryhmä neuvontapalvelun suunnittelemiseksi tavoitteena, että kansalaisille suunnattu yhteyskeskus rakennetaan Suomi.fi-portaalin yhteyteen Valtion IT-palvelukeskukseen (VIP). Vastaavasti Yritys- Suomi.fi:n sähköisten asiointipalvelujen tueksi on rakenteilla Contact Center tuki- ja neuvontapalvelu, joka osaltaan keventää yritysten palvelutoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen liittyviä hallinnollisia menettelyjä palveludirektiivin tavoitteiden mukaisesti <br />
* Videoneuvotteluyhteyksien ja etäpalvelujen käytön edistäminen, tavoitteena julkisen hallinnon kotimaan matkojen korvaaminen 20 % verkkokokouksilla vuoteen 2013 mennessä <br />
:* Asiaa valmistellaan ValtIT:n toimesta yhteistä viestintäratkaisua suunniteltaessa sekä yhteispalvelun laajentamishankkeen etäpalvelutyöryhmässä. Kullekin yhteiselle tukipalvelulle nimetään vastuuhenkilö tai projektiryhmä siten, että valmistelussa on mukana riittävä kuntaedustus. Tehtävien etenemisestä ja valmistumisesta raportoidaan johtoryhmälle. Kuntaosuuden käyttämisestä tukipalveluhankkeissa päätetään erikseen. <br />
<br />
=== * B. Pelkästään valtionhallintoa koskevat hankkeet === <br />
<br />
* oSähköisen laskutuksen käytön laajentaminen (valtionhallinnon valmius ottaa vastaan kaikki laskut sähköisinä vuoden 2009 aikana) <br />
:*Sähköisten ostolaskujen vastaanottamisen tilannetta valtionhallinnossa on selvitetty keväällä 2009. Lähtökohtaisesti valtionhallinnon organisaatioilla on valmius ottaa ostolaskut vastaan.<br />
<br />
== 8. OHJELMAN TOIMINTAMALLIT == <br />
<br />
a) Sähköisiä palveluja kehitetään vuorovaikutuksessa palvelujen käyttäjien kanssa huomioiden <br />
käytön helppous. <br />
:*Toimintamalli kehitetään syksyn 2009 aikana ja sitä hyödynnetään kaikissa palvelukokonaisuuskehittämishankkeissa. <br />
b) Kehittämisen kaikissa vaiheissa huomioidaan kansalaisten tietosuojan toteutuminen ja sen <br />
varmistamiseksi toimitaan hyvässä yhteistyössä tietosuojavaltuutetun kanssa. <br />
:*Ohjelman johtoryhmään on nimetty pysyväksi asiantuntijaksi tietosuojavaltuutettu. <br />
:Toimintamalli tietosuojan varmistamiseksi valmistellaan syksyllä 2009 hyödynnettäväksi kaikisa palvelukokonaisuushankkeissa.<br />
<br />
c) Julkisen sektorin hankinnoissa hyödynnetään markkinoiden tarjoamia ratkaisuja sekä yksityisen sektorin innovaatioita. Edistetään avointen tietojärjestelmäarkkitehtuurien sekä avoimen lähdekoodin käyttöä julkisen hallinnon järjestelmissä. <br />
:*Ohjelman osana on käynnistetty kevään 2009 aikana JulkIT-foorumin toiminta.<br />
:*Toimintamalli markkinoiden hyödyntämiseksi kehitetään syksyn 2009 aikana. Ohjelmaan sisältyvissä hankinnoissa pyritään tapauskohtaisesti harkiten hyödyntämään innovatiivisia hankintamuotoja hankintalain edellyttämien menettelyin (esimerkiksi kilpailullinen neuvottelumenettely) <br />
:*Avoimen lähdekoodin käyttöä edistetään muun muassa JHS-suosituksilla, joista ensimmäinen <br />
:on julkaistu alkuvuonna 2009 <br />
:*Kehitetään järjestelmien välisiä rajapintoja JHS-suosituksina, mikä edistää myös uusien <br />
:toimijoiden markkinoille tulemisen mahdollisuuksia.<br />
<br />
d) Sähköisten palveluiden kehittämistyössä tehdään ratkaisuja, jotka tukevat palvelujen tuottamista <br />
molemmilla kansallisilla kielillä. <br />
:*Kehitetään toimintamalli näkökulman huomioimiseksi sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuksien kehittämisessä. <br />
<br />
== 9. OHJELMAN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSMALLI == <br />
<br />
<big>Ohjelman rahoitusmalli</big> <br />
<br />
Ohjelman piiriin hyväksyttyjen kehittämishankkeiden rahoitus kehittämistyön ja toteutuksen eri <br />
vaiheissa tapahtuu seuraavasti: <br />
- Ratkaisujen kehittäminen (tilaajan osuus) rahoitetaan pääsääntöisesti kokonaan keskitetysti. <br />
- Ratkaisujen tuottamisen eli hankintainvestoinnin, ratkaisujen hallinnoinnin ja ylläpidon <br />
keskitetty rahoitus ratkaistaan tapauskohtaisesti erillisellä päätöksellä <br />
- Käyttöönoton rahoitus tapahtuu pääsääntöisesti käyttöönottajan omalla rahoituksella, kuitenkin <br />
tapauskohtaisesti määritellyllä tavalla ratkaisun hallinnoijan järjestämän tukikonsultoinnin <br />
tukemana. <br />
<br />
Keskitetty rahoitus tapahtuu valtiovarainministeriön momentille perustettavasta määrärahasta, johon <br />
kootaan valtion ja kuntien rahoitusosuuksia varten vuosittain ja kehyskausittain yhteisesti <br />
laadittavien suunnitelmien perusteella tarvittavaksi arvioitu määräraha. Talousarviomäärärahaehdotus <br />
käsitellään johtoryhmässä. <br />
<br />
Kuntien rahoitusosuuden toteuttamiseksi jatketaan KuntaIT:n toiminnan rahoittamiseksi kehitetyn <br />
mallin toteuttamista siirtämällä tarvittava rahoitus valtionosuuksiin varatuista määrärahoista. <br />
Erikseen määriteltävien kohteiden osalta kuntien valtionosuusrahoituksen sijasta voidaan käyttää <br />
muuta kuntarahoitusta. Pelkästään valtiota koskevia hankkeita ja ratkaisuja ei rahoiteta kuntien <br />
valtionosuuksista. Mikäli momentille siirrettyä rahaa jää ohjelmakauden aikana käyttämättä, kuntien <br />
rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt osuus palautetaan kuntien valtionosuusmomentille. <br />
Valtion rahoitusosuus kootaan siten, että osa siirretään hallinnonalojen määrärahoista ja osa mahdollisesti <br />
muista määrärahoista. Valtion rahoitusosuuden kokoamisen vaihtoehtoisia ja toisiaan <br />
täydentäviä tapoja ovat a) VM:n tietohallinnon kehittämismomenttien yhteenkokoaminen (lukuunottamatta <br />
KuntaIT:n hankerahoitusta, joka siirtyy kuntaosuuden rahoitukseksi) b) kokoaminen <br />
juustohöylämenetelmällä tai kohdennetusti hallinnonaloilta c) tuottavuushyötyjen palautuksista <br />
hallinnonaloilta ja d) hankkeiden aikaistamiseen mahdollisesti varattavasta valtion uudelleen <br />
kohdennettavasta rahoituksesta. <br />
<br />
Momentille tulevasta ohjelman käyttöön tarkoitetusta määrärahasta 50 % kootaan määrärahasiirroin <br />
kuntien valtionosuuksista ja 50 % muilta valtion budjetin momenteilta. <br />
<br />
Rahoitusta voidaan täydentää erikseen määriteltävien kohteiden osalta muun muassa Tekesin ja <br />
Sitran rahoitusta hyödyntämällä. Palveluhankinnat (esim. SaaS) jakavat investointikustannuksen <br />
usealle vuodelle. Myös PPP-tyyppinen yhteistyö voi tulla kyseeseen.<br />
<br />
<big>Ohjelman alustava kustannusarvio</big> <br />
<br />
=== A Kustannukset sähköisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi === <br />
<br />
Alla kuvattu kustannusvaikutusarvio on alustava. Ohjelman kokonaisrahoituksesta tehdään tarkempi <br />
ehdotus kevään 2010 kehysneuvotteluja varten. Samassa yhteydessä tehdään esitys ohjelmaan <br />
sisällytettävistä kehittämisratkaisujen tietojärjestelmäinvestoinneista, investointien laajan <br />
käyttöönoton varmistamisesta sekä ohjelmalla tavoiteltavista tuottavuusvaikutuksista. Vuoden <br />
2010 rahoituksesta tehdään ehdotus talousarviota täydentävään esitykseen lokakuussa 2009. <br />
<br />
Kehittämiskustannukset sisältävät lähtökohtana arvion siitä, että kehittämistoiminnassa ei pääsääntöisesti <br />
synny uusia toiminnallisia operatiivisia tietojärjestelmiä vaan jo olemassa oleviin tietojärjestelmiin <br />
ja tietovarantoihin perustuvia sähköisen asioinnin ja tiedonsiirron mahdollistavia <br />
tietojärjestelmäkomponentteja sekä tietojärjestelmärajapintoja. Helmikuuhun 2010 mennessä selvitetään <br />
palvelukokonaisuushankkeiden suunnittelun yhteydessä, onko syytä uudistaa toiminnallisia <br />
operatiivisia tietojärjestelmiä. <br />
<br />
Myöhemmin erikseen harkinnan mukaan määriteltävien palvelukokonaisuuksien tai sähköisen <br />
asioinnin tukipalvelujen osalta tullaan ehdottamaan, että ohjelman rahoituksella tuetaan myös <br />
palvelujen levittämistä. Tästä aiheutuvat kustannukset eivät sisälly jäljempänä olevaan kustannusarvioon. <br />
Poikkeuksena tästä asiointitilin ehdotetaan olevan jo tässä vaiheessa sellainen palvelu, <br />
jonka hankinta ja ylläpito kustannettaisiin keskitetysti. <br />
<br />
<big>Palvelukokonaisuuksien kehittäminen</big> <br />
<br />
Kolme (3) laajaa palvelukokonaisuutta 12 – 18 milj euroa <br />
Viisi (5) keskikokoista palvelukokonaisuutta 10 – 20 milj euroa <br />
Kolme (3) pientä palvelukokonaisuutta 3 – 6 milj euroa <br />
Yhteensä kehittämiskustannuksia 25 – 44 milj euroa <br />
<br />
<big>Palvelukokonaisuuksien ohjaus</big><br />
<br />
Palveluasiantuntija1 htv /v <br />
Klustereiden projektinohjaus 3 htv/v a 80 000 euroa/v <br />
Yhteensä ohjauksen kustannuksia 1,3 milj euroa <br />
<br />
=== B Sähköisen asioinnin tukipalveluiden kehittäminen ja toteuttaminen === <br />
<br />
<big>Kehittämiskustannukset</big> <br />
<br />
Suomi.fi <br />
<br />
1. vaihe 1 milj euroa <br />
2. vaihe 2 milj euroa <br />
Yrityssuomi.fi 1,5 milj. euroa <br />
Verkkolaskun käytön edistäminen Arvioidaan myöhemmin <br />
Julkisen hallinnon yhteiset ajanvarausjärjestelmät Arvioidaan myöhemmin <br />
Valtion ja kuntien yhteinen yleisneuvonta Arvioidaan myöhemmin <br />
Videoneuvotteluyhteydet Arvioidaan myöhemmin <br />
<br />
<br />
<big>Hankinta/investointi- ja käyttö/ylläpitomenot</big> <br />
<br />
Asiointitili Investointi 3 milj euroa <br />
Ylläpito 4-5 milj euroa vuosina 20092013 <br />
<br />
<big>Käyttöönoton tuki</big> <br />
<br />
Käyttöönoton rahoitus tapahtuu pääasiassa käyttöönottajan vastuulla (ei keskitettyä määrärahaa), <br />
Tapauskohtaisesti päätetään ratkaisun tukikonsultoinnin rahoittamisesta. Käyttöönoton tukea <br />
(neuvonta ja konsultointi) varten tarvittava määräraha arvioidaan palvelukokonaisuuksien vahvistuttua <br />
helmikuussa 2010. <br />
<br />
=== C Valtion konsernimainen IT-toiminta === <br />
<br />
Hankeohjauksen uuden menettelytavan käyttöönotto: <br />
VM:öön 1-2 henkilötyövuoden lisätarve/vuosi. 400 000 – 700 000 euroa <br />
<br />
<br />
=== D Valtio-kuntayhteistyö === <br />
<br />
Yhteisen organisaation perustaminen operatiivista IT-toimintaa varten (hankinnat ja investoinnit, <br />
ylläpito ja käyttö sekä neuvonta) aiheuttavat perustamiskustannuksia, jotka selvitetään perustamisselvityksen <br />
yhteydessä vuoden 2010 aikana. <br />
<br />
=== E Konserniohjauksen ja yhteentoimivuuden ohjauksen säädösmuutosten valmistelu ===<br />
<br />
<br />
Ohjausmekanismien laadinta, selvitys ja lainsäännön <br />
valmistelukustannukset kohdistuvat vuodelle 2010, <br />
ja aiheuttavat noin 200.000 euron kustannukset 200 000 euroa <br />
<br />
=== F Ohjelman alustava kustannusarvio vuosille 2010 - 2013 === <br />
<br />
<big>Kehittämiskustannukset</big> <br />
<br />
Palvelukokonaisuudet 25 – 44 milj euroa <br />
Palvelukokonaisuuksien ohjaus 1,3 milj euroa <br />
Sähköisen asioinnin tukipalvelut 11,5 – 12,5 milj euroa <br />
Valtion konsernimainen IT-toiminta 400 000 – 700 000 euroa <br />
Lainsäädännön erillisselvitykset 300 000 euroa <br />
<br />
Yhteensä noin 39 – 59 miljoonaa euroa <br />
<br />
�<br />
12 (18) <br />
<br />
Tämän hetkisen arvion mukaan ohjelmaan sisältyvät kehittämiskustannukset tulevat olemaan <br />
siis noin 39 - 59 miljoonaa euroa. Arviosta puuttuvat joidenkin tukipalveluiden kehittämiskustannukset, <br />
jotka arvioidaan myöhemmin. Huomioitavaa on, että edellä mainittujen <br />
kehittämiskustannusten lisäksi palveluprosessien ja niitä tukevien tietoteknisten ratkaisuiden <br />
käyttöönoton kustannusten on arvioitu olevan vähintään kolminkertainen kehittämisen <br />
kustannuksiin nähden. Karkeiden arvioiden mukaan ratkaisujen laajan valtakunnallisen <br />
käyttöönoton kustannukset ovat pikemminkin satoja kuin kymmeniä miljoonia euroja. <br />
Nämä kustannukset hajautuvat käyttöönottaviin organisaatioihin ja vain osa tarkoituksenmukaista <br />
siirtää keskitetyn rahoituksen piiriin. Käyttöönottokustannuksia arvioitaessa <br />
tulee ottaa huomioon myös käyttöönotosta saatavat hyödyt. <br />
<br />
<big>Ohjelman tuottavuusvaikutukset</big> <br />
<br />
Ohjelman keskeisenä lähtökohtana on, että yhteisillä ratkaisuilla ja palvelutoiminnan kehittämisellä <br />
aikaansaadaan tuottavuushyötyjä. Ohjelman myötä toteutuva tuottavuuspotentiaali realisoituu <br />
muun muassa seuraavasti: <br />
<br />
1. Ohjelman palvelualuehankkeiden myötä toimintamallien ja prosessien kehittämisestä syntyvät <br />
toiminnallinen tuottavuus (muun muassa henkilötyön säästöt) <br />
<br />
2. Yhteisistä ratkaisuista ja hankkeista saatavan tuottavuushyödyn kautta (vaihtoehtoiskustannukset <br />
- esim. yhteisesti tuotettu tukipalvelu on kustannustehokkaampaa kuin kunkin tahon <br />
erikseen tuottamat vastaavat tai lähes identtiset ratkaisut). <br />
Valmistelun tässä vaiheessa ohjelman tuottavuushyötyjä ei voida määrittää prosentteina tai henkilötyövuosina. <br />
Ohjelmassa valmistellaan tuottavuuden laskentaan ja hyötyjen arviointeihin liittyviä <br />
menettelytapoja klusterien käyttöön. Myös ohjelmassa käytettävä KuntaIT-hankehallinnan malli <br />
edellyttää, että kunkin hankkeen kohdalla toteutetaan perusteellinen arvio arvioiduista tuottavuusvaikutuksista <br />
(kustannus–hyötyanalyysi: investointilaskelma ja takaisinmaksuajat ja henkilötyösäästöt). <br />
<br />
<br />
SADe-ohjelman työ kytkeytyy hallituksen politiikkariihen kannanotossa edellytettyihin kuntien <br />
tuottavuustoimenpiteisiin. <br />
<br />
<big>Liitteet</big> <br />
<br />
SADe-ohjelma osana monikanavaista julkisten palveluiden kehittämistyötä (liite 1) <br />
<br />
SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien valintakriteerit (liite 2)<br />
<br />
Kuvaus valtion tietohallinnon konserniohjauksen kohteista ja keinovalikoimasta (liite 3) <br />
<br />
<br />
Liite 1: SADe-ohjelma osana monikanavaista julkisen hallinnon ja palvelujen kehittämistyötä <br />
<br />
== Liite 2: SADE-OHJELMAN PALVELUKOKONAISUUKSIEN VALINTAKRITEERIT == <br />
<br />
1. Asiakaslähtöisyys ja laatu: <br />
a. palvelukokonaisuudet vastaavat kokonaisvaltaisesti kansalaisen tai yrityksen elämäntilanteeseen tai elinkaareen liittyviin palvelutarpeisiin, hallinnonalojen tai palveluja järjestävien organisaatioiden rajoista riippumatta <br />
b. palvelukokonaisuuksien avulla palvelujen saatavuus ja löydettävyys paranee: kansalainen tai yritys löytää tarvitsemansa palvelun tai palveluketjun helposti ja voi käyttää sitä paikasta ja ajasta riippumatta <br />
c. palvelukokonaisuudet ovat helppokäyttöisiä ja laadukkaita <br />
d. palvelukokonaisuudet antavat asiakkaalle hyötyä ja vähentävät asiakkaan kokemaa hallinnollista taakkaa <br />
e. palvelukokonaisuudet lisäävät asiakkaiden oikeusturvaa ja tasa-arvoa <br />
<br />
2. Merkittävyys: Palvelukokonaisuudet ovat asiakkaan ja hallinnon kehittämisen kannalta tai yhteiskunnallisesti <br />
riittävän merkittäviä (esim. käyttäjiä/käyttökertoja on paljon), jotta sähköistämisen <br />
merkitys ei jää liian vähäiseksi. Palvelukokonaisuuden tulee olla levitettävissä valtakunnalliseen <br />
käyttöön. <br />
<br />
3. Poikkihallinnollisuus: Palvelukokonaisuudet ylittävät hallinnonalojen ja organisaatioiden rajoja <br />
ja niiden tietojärjestelmien yhteentoimivuus edellyttää valtio-kunta -yhteistyötä tai yhteistyötä <br />
useiden hallinnonalojen välillä. Palvelukokonaisuudet ovat julkisen hallinnon yhteistä ns. JulkITtyötä. <br />
Yhden viranomaisen järjestämien merkittävienkin palvelujen sähköistäminen voidaan toteuttaa <br />
hallinnonalan omana työnä hallinnonalan suunnittelun ja rahoituksen puitteissa ohjelman <br />
ulkopuolella. <br />
<br />
4. Tuottavuuspotentiaali: Palvelukokonaisuuden sähköistämisellä on mahdollista nostaa työn tuottavuutta, <br />
kun palveluprosessien tietojenkäsittely automatisoituu ja palveluprosesseja yksinkertaistetaan. <br />
Näin henkilöresurssien tarve vähenee ja voimavaroja vapautetaan toiminnan kehittämiseen <br />
tai muuhun toimintaan. <br />
<br />
5. Toteutuksen kustannustehokkuus: Palvelukokonaisuuden sähköistäminen on kannattavaa ja <br />
kustannustehokasta; palvelutuotannon kustannukset vähenevät ja investoinnin takaisinmaksuaika <br />
on riittävän lyhyt.<br />
<br />
6. Käynnistysvalmius ja toteutuksen nopeus: Palvelukokonaisuuksien kehittämistyö voidaan <br />
käynnistää pian ja saada aikaan tuloksia nopeasti. <br />
<br />
7. Käyttöönottovalmius ja -kelpoisuus: Palvelukokonaisuus on sen valmistuttua otettavissa käyttöön <br />
laajalti eri organisaatioissa. <br />
<br />
8. Lainsäädäntömuutosten tarve ja valmius niiden toteuttamiseen: Palveluista vastaavat viranomaiset <br />
ovat valmiita ja sitoutuneita tarvittaessa valmistelemaan palvelukokonaisuuden rakentamiseksi <br />
tarvittavat lainsäädäntömuutosehdotukset ja toteuttamaan niiden mukaista toimintaa. <br />
<br />
9. Yhteensopivuus julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin kanssa <br />
<br />
10. Innovatiivisuus ja luovuus: Palvelukokonaisuuksissa kehitettävät ratkaisut ovat luovia ja innovatiivisia <br />
sekä uudistavat palvelutuotannon toimintatapoja. Palvelukokonaisuuden toteuttaminen <br />
edistää suomalaista osaamista ja tuotteistaa suomalaista tietotaitoa. <br />
<br />
<br />
== Liite 3 - VALTION TIETOHALLINNON KONSERNIOHJAUKSEN KOHTEET JA KEINOVALIKOIMA ==<br />
<br />
<br />
<br />
=== 1. Konserniohjauksen keinoja === <br />
<br />
Strateginen ohjaus <br />
<br />
Valtionhallinnon tietohallinnon strategisen ohjauksen keinona on käytetty valtion IT-strategiaa. <br />
Sen korvaajaksi otetaan käyttöön vuosittain kehysmenettelyn yhteydessä tarkistettava tiivis strategia-<br />
asiakirja, jossa olisi kuvattu keskeisimmät kehittämisen tavoitteet ja suuntaviivat. <br />
<br />
Informaatio-ohjaus <br />
<br />
Informaatio-ohjaus säilyttää asemansa keskeisenä keinona ohjata tietohallintotoimintaa ja sen jatkuvaan <br />
kehittämiseen panostetaan. JHS- järjestelmää vahvistetaan ja kehitetään edelleen SADehankkeen <br />
loppuraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. <br />
<br />
Hankeohjaus <br />
<br />
Valtion tietohallinnon hankeohjaus tapahtuu osana budjettiprosessia. Ohjauksen kohteena ovat <br />
suuret tai muuten merkitykselliset tietojärjestelmähankkeet. Niiden käsittelyyn luodaan menettely, <br />
jossa valtiovarainministeriö antaa lausunnon hankkeista konserniohjauksen ja toteuttamiskelpoisuuden <br />
näkökulmista. Tätä menettelyä on kuvattu jäljempänä kappaleessa ’Tietojärjestelmien <br />
hankeohjaus’. <br />
<br />
Hankintojen kautta tapahtuva ohjaus <br />
<br />
Yhteisten hankintojen osalta jatketaan määräysten antamista budjettilain 22 a §:n nojalla. <br />
<br />
Normiohjaus <br />
<br />
Valtion tietohallintoa ohjataan konsernimaisesti. Tätä varten valtiovarainministeriöllä tulee olla <br />
lakiin perustuva toimivalta ohjata valtionhallinnon tietohallintotoimintaa. Normiohjauksen osaalueita <br />
ovat esimerkiksi yhteiset palvelut ja yhteentoimivuus. <br />
<br />
Yhteisten tietojärjestelmien ja palveluiden käytöstä annetaan sitovia määräyksiä tarpeen mukaan. <br />
Määräykset annetaan pääsääntöisesti laintasoisina. Kyseeseen voivat tulla kohteen jo olemassa <br />
oleva lainsäädäntö tai palvelusta erikseen laadittava lainsäädäntö. <br />
<br />
Yhteentoimivuuden takaamiseksi annetaan valtiovarainministeriölle mahdollisuus antaa sitovia <br />
määräyksiä esimerkiksi käytettävistä standardeista ja muista yhteentoimivuutta edistävistä menettelyistä. <br />
Menettelyt voivat liittyä esimerkiksi sanastojen ja ontologioiden laatimisen koordinointiin. <br />
<br />
<br />
=== 2. OHJAAMISEN KOHTEET JA SÄÄNTELYN TARVE === <br />
<br />
Konserniohjauksen kohteita voivat olla sellaiset yhteiset tietohallinnon osiot, jotka ovat tarpeen <br />
yhteentoimivan tietojärjestelmäkokonaisuuden luomiseksi valtionhallinnossa: <br />
<br />
1. Yhteiset tietojärjestelmät ja palvelut <br />
2. Perustietovarannot <br />
3. Yhteentoimivuus <br />
4. Ydintoiminnan tietojärjestelmähankkeet <br />
5. Tietoturva ja varautuminen <br />
6. Perustietotekniikka <br />
7. Laadunhallinta <br />
8. Osaamisen kehittäminen <br />
<br />
Yhteisiä tietojärjestelmiä ja palveluita toteutetaan esimerkiksi tukitoimintojen ja sähköisen asioinnin <br />
osalta. Rakentamisvaiheessa on useita palveluita kuten yhteisen verkon kytkentäydin ja integraatioalusta. <br />
<br />
Tapauskohtaisesti tulee arvioida perustuuko käyttöönotto vapaaehtoisuuteen vai tulisiko ne saada <br />
koko konsernin käyttöön. Jälkimmäinen edellyttää sitovaa säätelyä. Se voidaan toteuttaa joko <br />
kohdealueen lainsäädäntönä tai osana tietohallintolainsäädäntökokonaisuutta. Tapauskohtaisesti <br />
tulisi voida harkita käyttöönottovelvoitetta tietyn siirtymäkauden puitteissa. <br />
<br />
Perustietovarantoja ovat esimerkiksi väestö- ja kiinteistötiedot. Ne ovat laajasti käytössä koko <br />
julkisella ja myös yksityisellä sektorilla. Muutokset esimerkiksi perustietovarantojen tietojärjestelmien <br />
rajapinnoissa säteilevät laajasti koko yhteiskuntaan. Perustietovarantojen suuri käyttäjä ja <br />
merkittävä sisällöntuottaja on kuntasektori. <br />
<br />
Näistä on kustakin erillinen lainsäädäntö. Osana yhteentoimivuuden ohjausta on tarkasteltava <br />
olisiko tarvetta tietojenjakeluun ja yhteentoimivuuteen liittyvälle sääntelylle. <br />
<br />
Yhteentoimivuuden elementit kuvataan ja jäsennetään arkkitehtuurimallin avulla. Järjestelmien <br />
välinen yhteentoimivuus on avaimena sisäisen tuottavuuden lisäämisessä sekä asiakaspalvelun ja <br />
laadunhallinnan parantamisessa. Näkökulmia ovat tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologiaarkkitehtuurit. <br />
Tähän asti ohjaus on ollut pääsääntöisesti informaatio-ohjausta. <br />
<br />
Tietoarkkitehtuurin näkökulmasta sitovaa ohjausta on olemassa esimerkiksi arkistotoimen osalta, <br />
mutta muun toiminnan ja eri tietotyyppien osalta se on selvittämättä. Paremman yhteentoimivuuden <br />
saavuttamiseksi sitovaa sääntelyä tarvitaan. Se edellyttää useamman aihepiirin lakien ja niiden <br />
välisten suhteiden arviointia. Näitä ovat ainakin arkistolaki, julkisuuslaki ja laki sähköisestä <br />
asioinnista. <br />
<br />
Teknologia-arkkitehtuurissa sitovan sääntelyn piiriin voisivat kuulua rajapinnat. <br />
<br />
Ydintoiminnan tietojärjestelmähankkeet ovat ministeriöiden ja virastojen vastuulla. Hallinnonalojen <br />
rajat ylittäviä ja tai muutoin merkittäviä hankkeita tullaan toteuttamaan keskitetysti siten <br />
kuin niistä erikseen päätetään SADe-ohjelman yhteydessä. <br />
<br />
Useat tietojärjestelmät perustuvat erityislainsäädäntöön. <br />
<br />
Tietoturva ja varautuminen ovat lähtökohtaisesti olleet konsernimaista ohjausta. Vahti-työssä <br />
on laadittu laaja ohjeisto. Informaatio-ohjauksella on saavutettu hyvin tuloksia. Lainsäädännössä <br />
on asetettu yleisiä velvoitteita (julkisuuslaki) sekä erityislainsäädännössä alaan liittyviä erityisesti <br />
tietojenkäsittelyä koskevia vaatimuksia. <br />
<br />
Sitovan sääntelyn tarve on noussut esille tietoturvatasojen sekä varautumisen vaatimusten määrittelyssä. <br />
Niiden osalta sääntelyn piiriin tulisi sisällyttää tasojen kuvauksen sekä vaatimus kunkin <br />
organisaation siirtymisestä vähimmäistasolle. Kyse ei olisi yksityiskohtaisesta sääntelystä vaan <br />
prosessien ja menettelyiden ohjaamisesta. <br />
<br />
Perustietotekniikkaan kuuluvat esimerkiksi tietoliikenne, laitteet, niihin liittyvät järjestelmäpalvelut <br />
sekä käyttäjien tukipalvelut. Perustietotekniikan käsite laajenee teknologian kehittyessä. Perustietotekniikan <br />
hallintaprosesseihin on kehitetty hyviä käytäntöjä (esim. ITIL), joita vaihtelevasti <br />
sovelletaan. Ohjelmistolisenssien hallinta vaatii omaisuuskirjanpidossa erityisiä järjestelyjä <br />
vaihtelevista ehdoista johtuen. <br />
<br />
Näissä sitovana ohjauskeinona on menestyksellisesti käytetty yhteishankintoja ja osaan on liitetty <br />
budjettilain 22 a §:n mukainen määräys hyödyntää keskitettyjä hankintoja. Esimerkiksi hallintaprosessit <br />
ja työasemien yhtenäistäminen voisivat olla sitovan sääntelyn piirissä. <br />
<br />
Osaamisen kehittäminen on avainasemassa, vaikkakin yhä laajemmin toteutus ja ylläpito hankitaan <br />
kaupallisilta markkinoilta. Ministeriöissä ja virastoissa tulee olla riittävä osaaminen hankkeiden <br />
ohjaamiseen ja valvomiseen. <br />
Koska hankehallinnan osaamistarve ei ole kaikissa virastoissa jatkuvaa, on syytä tutkia mahdollisuus <br />
osaamispoolin rakentamiseksi esimerkiksi valtion IT-palvelukeskuksen yhteyteen. <br />
<br />
=== 3. TIETOJÄRJESTELMIEN HANKEOHJAUS === <br />
<br />
Tavoite <br />
Suuret tai muuten merkittävät ministeriöiden ja virastojen tietojärjestelmähankkeet käsitellään <br />
osana TTS- ja budjettiprosesseja sekä suurimpien hankkeiden osalta raha-asiainvaliokunnassa. <br />
<br />
Ohjauksen keskeisenä tavoitteena on arvioida hankkeita konserniohjauksen sisällöllisten elementtien <br />
toteutumisen sekä toteuttamiskelpoisuuden ja onnistumisen edellytysten näkökulmista. Erityisesti <br />
kiinnitetään huomioita kustannuslaskelmien ja aikataulujen realistisuuteen. <br />
<br />
Merkittävimpien IT-hankkeiden osalta keskitetyllä ohjauksella tuetaan ministeriöitä hallinnonalansa <br />
hankkeiden ohjauksessa ja toisaalta varmistetaan IT-toiminnan konsernilinjausten toimeenpano. <br />
<br />
Prosessi <br />
Suuria yli 1 milj. euron hankkeita valtionhallinnossa on viime vuosina ollut noin 140 kpl. Arviolta <br />
noin 10 - 20 hanketta otettaisiin konserniohjauksen seurantaan. Lopputuloksena saadaan perusteltu <br />
päätös yhteistyössä valtiovarainministeriön ja hallinnonalojen kesken siitä, onko hanke toteuttamis- <br />
ja rahoittamiskelpoinen. <br />
<br />
Kukin virasto laatii hankesuunnitelmat ja muut esitutkimukseen vaadittavat dokumentit hyvän <br />
hankehallinnan periaatteiden mukaisesti. Keskeistä on huolehtia hankkeen ja toiminnan kehittämisen <br />
välisestä suhteesta. Osana tulosohjausta suunnitelmat arvioidaan, ja niiden pohjalta tehdään <br />
tarpeellisia päätöksiä ohjaavassa ministeriössä. Säännöksiä muutetaan siten, että virastojen tulee <br />
saada lupa hankkeiden käynnistämiseen ministeriöltä. Ministeriön vastuulla on lisäksi esitellä <br />
myöhemmin määriteltävien kriteerien perusteella ne hankkeet, joita tulisi seurata konserniohjauksessa. <br />
Näitä hankkeita ovat kustannuksiltaan suuret (yli 20 miljoonaa euroa) tai muulla perusteella <br />
merkittävät hankkeet. <br />
<br />
Hanke-ehdotusta voidaan tarkastella ainakin seuraavista näkökulmista: <br />
*Hankkeen tavoiteasetanta: Hankkeen ylätason tavoitteet, aikataulut, hyödyt, kriittiset menestystekijät, yhdensuuntaisuus toiminnan ja tietohallinnon strategioiden kanssa. <br />
*Roolit ja vastuut: Tulevan toiminnan ja vastuiden sekä kehittämishankkeen toteutuksen ja vastuiden selkeys. <br />
*Resurssit ja osaaminen: Uuden toimintamallin ja kehittämishankkeen vaatima rahoitus, henkilöresurssit ja osaaminen. <br />
*Toimintaprosessit: Uuden toimintamallin mukaiset prosessit ja hankehallinnan prosessit. <br />
*Yhteensopivuus arkkitehtuurin kanssa. Hanketta tulee arvioida sekä suhteessa organisaation <br />
omiin että valtiokonsernin arkkitehtuurilinjauksiin (prosessi, tieto, tietojärjestelmä, tekniikka). <br />
*Tietojärjestelmän ei tule olla päällekkäinen valtionhallinnolle yhteisesti tarjottavien ITpalveluiden kanssa. Sen tulee olla yhteensopiva em. palvelujen kanssa. <br />
*Samankaltainen toiminta. Mikäli useampi toimija on rakentamassa hyvin samanlaista ratkaisua, <br />
ne voitaisiin ohjata yhteistyöhön, esimerkiksi lupia käsiteltäessä. <br />
*Kustannus- ja hyötyanalyysi. Hanke-ehdotukseen perustuvan investoinnin ja tulevan tietojärjestelmän investointi- ja käyttökustannusten ja hyötyjen arviointi.<br />
*Riskien arviointi. Arvioidaan sekä hankkeen että tulevan tietojärjestelmän riskit. <br />
<br />
Hankkeiden toteuttamiskelpoisuuden arviointiin luodaan yhtenäinen arviointijärjestelmä ja perustetaan <br />
arviointitoiminto valtiovarainministeriöön. Arvioinnin tuloksena valtiovarainministeriö antaa <br />
lausunnon hankkeesta konserniohjauksen ja toteuttamiskelpoisuuden näkökulmista. Erityisesti <br />
kiinnitetään huomiota kustannuslaskelmien realistisuuteen. Lausunto liitetään raha-asiain valiokunnan <br />
esitykseen ja sitä hyödynnetään TTS- ja budjettiprosessissa. Hankkeet voivat edetä vain, <br />
jos arviointitoiminto puoltaa hankkeen jatkamista. <br />
<br />
Säännöksiä suurten hankkeiden käsittelystä raha-asiain valiokunnassa muutetaan siten, että virastojen <br />
tulee saada lupa hankkeiden käynnistämiseen ministeriöltä. Ministeriöt huolehtivat niiden <br />
käsittelystä ohjeiden mukaisesti. Euromääräisen kustannusrajan ylittävät tai muutoin merkittävät <br />
hankkeet käsitellään raha-asiain valiokunnassa ennen kilpailutusta tehtyjen suunnitelmien pohjalta. <br />
Euromäärä tarkennetaan osana valmistelua. <br />
<br />
Aikataulut <br />
<br />
Hanke-ehdotusten ohjausta tehdään sekä TTS- että budjettikierrosten yhteydessä. Yli miljoonan <br />
euron hankkeista toimitetaan tiedot osana kehysehdotuksia. Uuden arviointitoiminnon suorittama <br />
hankkeiden arviointi on jatkuvaa toimintaa. Rahoituspäätökset tehdään normaalissa budjettimenettelyssä. <br />
Jo valmisteluvaiheessa käydään tarpeen mukaan vuoropuhelua akselilla virasto-ministeriöhankeohjaus, <br />
jotta kaikilla osapuolilla on riittävästi aikaa perehtyä hankkeeseen. <br />
Hankeohjauksen menettelytavat täsmennetään jatkovalmistelussa syksyn 2009 aikana. Hankeohjausmalli <br />
otetaan käyttöön 1.1.2010 lukien.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=S%C3%A4hk%C3%B6isen_asioinnin_ja_demokratian_vauhdittamisohjelman_toteuttamissuunnitelma_2009-2014&diff=27721Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-20142014-12-01T11:40:50Z<p>Vaula: /* 4. YHTEENTOIMIVUUDEN KEHITTÄMINEN */</p>
<hr />
<div><br />
Asia <br />
SÄHKÖISEN ASIOINNIN JA DEMOKRATIAN VAUHDITTAMISOHJELMAN <br />
(SADe) TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2009 – 2014 <br />
<br />
== 1. OHJELMAN TAUSTA, TAVOITTEET JA ORGANISOINTI == <br />
<br />
Hallinto- ja kuntaministeri asetti elokuussa 2008 sähköisen asioinnin ja demokratian kehittämishankkeen <br />
(SADe-hanke). Hankkeen tehtävänä oli laatia ehdotus julkisen hallinnon ja julkisten <br />
palveluiden sähköisen asioinnin kehittämislinjauksiksi sekä käyttöönottosuunnitelmaksi vuosille <br />
2009 – 2012. Hankkeen loppuraportti luovutettiin hallinto- ja kuntaministerille 28.1.2009. <br />
<br />
Hallituksen käsiteltyä SADe-hankkeen loppuraporttia iltakoulussa ja sähköisen asioinnin kehittämistä <br />
politiikkariihessä, talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 6.3.2009 hallituksen <br />
kannanoton sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamisesta. Kannanoton mukaan <br />
hallitus vauhdittaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä ja sähköisten asiointipalveluiden leviämistä <br />
kolmella toimintakokonaisuudella: jatkamalla Arjen tietoyhteiskuntaohjelmaa, käynnistämällä <br />
sähköisen asioinnin ja demokratian ohjelman sekä uudelleen organisoimalla julkisten tietojärjestelmien <br />
määrittelyn, hankinnan ja ylläpidon. <br />
<br />
Valtiovarainministeriö asetti 14.4.2009 sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman <br />
(SADe-ohjelma), perustuen em. hallituksen kannanottoon. <br />
<br />
<br />
Ohjelman tavoite ja toimikausi:<br />
<br />
SADe-ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja <br />
yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki <br />
keskeiset palvelut. Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäisesti asiakasrajapinnat <br />
eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. <br />
<br />
Ohjelman toimikausi on: 14.4.2009 – 28.2.2014. <br />
<br />
<br />
Ohjelman organisointi:<br />
<br />
Kuva 1: SADe-ohjelman organisointi <br />
<br />
Ohjelmalla on johtoryhmä, joka koostuu kaikkien ministeriöiden, Suomen Kuntaliiton ja kuntien, <br />
Kelan, Sitran ja Tekesin edustajista. Tietosuojavaltuutettu on johtoryhmän pysyvä asiantuntija. <br />
Johtoryhmä voi asettaa valmistelua varten alatyöryhmiä. Sihteeristö toimii tiimeissä, joita on täydennetty <br />
VM:n asiantuntijoilla. <br />
<br />
Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan JUHTA:n toimikauden päättyessä vuoden <br />
2009 lopussa SADe-ohjelman johtoryhmän tehtävät yhdistetään JUHTA:n tehtäviin päällekkäisen <br />
toiminnan välttämiseksi ja JUHTA:n kokoonpanoa laajennetaan vastaamaan SADe-ohjelman kokoonpanoa.<br />
<br />
== 2. LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA ARVIOINTI == <br />
<br />
Lähtökohtana on, että julkisen hallinnon sähköiset palvelut tuotetaan osana monikanavaista palvelukonseptia <br />
siten, että palvelut ovat kansalaisten ja yritysten saatavissa kaikkialla Suomessa, ja <br />
asiakkailla on mahdollisuus valita palvelukanava toivomustensa ja olosuhteidensa mukaisesti. <br />
Sähköiset palvelut muodostavat saatavuudeltaan palvelutarjonnan aika- ja paikkariippumattoman <br />
osion. Eräs tärkeä yhteys yhteentoimiville sähköisille palveluille ja muulle palvelutarjonnalle on <br />
fyysisen yhteispalvelun, puhelinpalvelukeskusten ja kuvapuhelinta hyödyntävän etäpalvelun <br />
yleistyminen. <br />
<br />
Monikanavaista palvelukonseptia havainnollistetaan alla olevalla kuvalla: <br />
<br />
Kuva 2: Julkisen hallinnon asiakaspalvelun viitekehys <br />
<br />
Kysymys on ensisijaisesti palvelujen kehittämisestä hyödyntäen muun muassa informaatioteknologian <br />
antamia mahdollisuuksia, joten palveluja ei pidä mekaanisesti muuttaa sähköisiksi. Tämä <br />
edellyttää kehittämistyössä muun muassa palvelu- ja asiakkuusstrategista lähestymistapaa sekä <br />
palveluprosessien läpikäymistä ja näihin perustuvaa suunnittelua. <br />
<br />
SADe-ohjelmaan sisällytettävät palvelukokonaisuudet liittyvät keskeisiin kansalaisten ja yritysten <br />
elämäntilanteisiin ja -tarpeisiin ja ylittävät hallinnon rajat. Ohjelman kehittämistyön tavoitteena <br />
on aikaansaada laajuudeltaan kattava julkisen hallinnon saumattomien palveluprosessien ja niitä <br />
tukevien sähköisten asiointipalveluiden kokonaisuus. <br />
<br />
Suomen julkinen hallinto järjestää suuren määrän erilaisia palveluja kansalaisille. Se merkitsee, <br />
että sähköisen asioinnin kehittämisessä on tehtävä valintoja ja priorisointeja. Sähköisen asioinnin <br />
tuottama hyöty riippuu siitä, miten onnistuneesti toimenpiteet kohdistetaan suureen määrään <br />
mahdollisia kohteita. <br />
<br />
Ohjelman tavoitteena on sähköisen asioinnin kattavuus. Tämä merkitsee, että kaikilla kansalaisen <br />
kannalta merkittävissä elämäntilanteissa ja yritysten elinkaaren eri vaiheissa siirrytään sähköiseen <br />
asiointiin niin pitkälle kuin se on tarkoituksenmukaista ja tuloksellista ja saa aikaan kokonaishyvinvoinnin <br />
lisääntymistä. Toisin sanoen sähköiseen asiointiin tulisi siirtyä niin pitkälle kuin siitä <br />
saatavat kokonaishyödyt ylittävät siihen uhratut kustannukset. <br />
<br />
Ohjelman lähtökohtana on lisäksi tuottavuuden parantuminen ja kustannussäästöt. SADeohjelman <br />
tavoitetilaan sekä lähtökohtaisesti kaikkiin ohjelman toiminta-alueisiin on sisäänrakennettuna <br />
tavoite toiminnallisesta tehokkuudesta ja tuottavuuden parantumisesta. Ohjelman myötä <br />
toteutuva tuottavuuspotentiaali realisoituu muun muassa: 1. toimintamallien ja prosessien kehittämisestä <br />
syntyvällä tuottavuudella, 2. yhteisistä ratkaisuista ja hankkeista saatavan tuottavuushyödyn <br />
kautta sekä 3. kansalaisille ja yrityksille kohdistuvan hallinnollisen taakan vähentymisenä <br />
ja kustannusten säästönä. <br />
<br />
Ohjelman piiriin otetaan kahdenlaisia kehittämiskohteita: a) yhteisiksi JulkIT-kehittämiskohteiksi <br />
hyväksyttyjä palvelukokonaisuuksia ja b) ohjelman toimeksiantoon kuuluvia ja mahdollisesti <br />
muita yhteisesti hyväksyttyjä sähköisen asioinnin tukipalveluja. <br />
<br />
Ohjelman ulkopuolelle jäävät tällöin pääsääntöisesti yhtä hallinnonalaa tai pelkästään valtion, <br />
kuntien tai Kelan toimintaa koskevat kehittämishankkeet, joissa yhteisen ohjelman kehittämismal <br />
<br />
lista ei koidu hankkeelle lisäarvoa. Valtionhallinnon suuret hankkeet kuuluvat valtion konserniohjauksen <br />
hankeohjauksen piiriin. <br />
<br />
Ohjelman sisältöjä osana monikanavaista julkisten palveluiden kehittämistä on kuvattu liitteen 1 <br />
kuvassa. <br />
<br />
Seuraavassa on lueteltu ohjelman keskeiset vaikuttavuustavoitteet ja alustavasti niiden pohjalta <br />
seurattavat asiat. Varsinaiset seurantamittarit ja niiden tavoitetasot määritellään syksyllä 2009. <br />
<br />
Ohjelman toteutuksesta ja vaikutuksista tehdään ulkopuolinen riippumaton arviointi, joka toteutetaan <br />
osittain ohjelman aikana ja osittain sen jälkeen. <br />
<br />
=== A. Sähköinen asiointi === <br />
<br />
Tavoite: kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen <br />
kaikki keskeiset palvelut. Seurattavia asioita ovat muun muassa: <br />
<br />
<br />
* Kehitettävien ja käyttöönotettujen palvelukokonaisuuksien määrä ja kattavuus <br />
<br />
* Hallinnonalakohtaisten / virastokohtaisten sähköisten palveluiden suunnitelmat / määrä ja kattavuus <br />
<br />
* Ohjelmaan sisällytettyjen palvelukokonaisuushankkeiden ennakoitu ja toteutunut henkilötyön säästö (osa palvelukokonaisuushankkeiden kustannus – hyöty -arviointia) <br />
<br />
* Asiointitilin käyttövolyymit vuosittain / kansalaiset <br />
<br />
* ValtIT:n vuosittainen tietohallintokysely: käytössä ja kehitettävänä olevat sähköiset palvelut <br />
<br />
* JUHTA:n julkisten verkkopalveluiden kyselytutkimuksen mittarit: palveluiden käyttö, ei käyttäneiden osuus, palveluiden löydettävyys ja eri palvelukanavien suosio <br />
<br />
* Suomen sijoitukset keskeisissä kansainvälisissä eGovernment -vertailuissa<br />
<br />
<br />
=== B. Yhteentoimivuus ===<br />
<br />
Tavoite: Koko julkisen hallinnon (valtio, kunnat, KELA) tietojärjestelmien yhteentoimivuutta kehitetään. <br />
Yhtenäisillä tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuureilla ja keskeisten palvelujen valtakunnallisilla <br />
tietojärjestelmillä alennetaan kustannuksia ja vapautetaan voimavaroja toiminnan kehittämiseen. <br />
Samanaikainen asiakasrajapintojen ja palvelutuotannon tietojärjestelmien kehittäminen <br />
mahdollistaa koko palveluketjun kustannustehokkaan toiminnan, asiakkaan ehdoin. Seurattavia <br />
asioita ovat muun muassa: <br />
<br />
* Olemassa olevien arkkitehtuurien kuvauksien kattavuus vuoden 2010 lopulla <br />
<br />
* Yhteisten JulkIT-tukipalveluiden käyttäjäorganisaatioiden määrä (mm. Vetuma ja sähköiset kilpailuttamisen välineet) <br />
<br />
* JHS-suositusten määrä ja vastaavuus tarpeisiin sekä niiden hyödyntämisen laajuus<br />
<br />
=== C. Muut === <br />
<br />
Tavoite: Sähköisen laskutuksen käytön laajentamiseksi koko valtionhallinto ottaa kaikki laskut <br />
vastaan sähköisinä vuoden 2009 loppuun mennessä. Videoneuvotteluyhteyksien ja etäpalvelujen <br />
käyttöä edistetään koko yhteiskunnassa. Julkisen hallinnon kotimaan matkoista korvataan 20 % <br />
verkkokokouksilla vuoteen 2013 mennessä. Seurattavia asioita ovat muun muassa <br />
<br />
* Sähköisen laskutuksen käytön laajuus valtionhallinnossa / vuosittainen kehitys <br />
<br />
* Videoneuvotteluyhteyksien, etäpalvelun ja verkkokokousten käyttö ja määrä julkisen hallinnon organisaatioissa<br />
<br />
<br />
== 3. SÄHKÖISEN ASIOINNIN PALVELUKOKONAISUUKSIEN KEHITTÄMINEN == <br />
<br />
Ohjelman keskeisen sisällön muodostaa asiakaslähtöisten sähköisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen. <br />
Lähtökohtana on asiakkaan palvelutarpeiden toteuttaminen elämänkaaren eri vaiheissa <br />
ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta. Tarkoituksena on kehittää <br />
palvelutuotantoprosesseja sähköistä asiointia ja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen, siten <br />
että asiakkaiden saama hyöty lisääntyy, tuottavuus paranee ja syntyy kustannussäästöjä. Palvelukokonaisuuksille <br />
vahvistetaan kriteerit, joiden avulla arvioidaan, millaisia palvelukokonaisuuksia <br />
ohjelmassa kehitetään. Luettelo kriteereistä on liitteessä 2. <br />
<br />
<br />
Palvelukokonaisuuksien valintaprosessi<br />
<br />
Ohjelman piiriin otetaan kehitettäväksi arviolta 11 palvelukokonaisuutta, joiden valinta- ja kehittämisprosessi <br />
toteutetaan seuraavalla tavalla: <br />
<br />
1. Ohjelman piiriin otetaan arviolta 10 - 12 ohjelmassa vahvistettujen kriteereiden perusteella <br />
JulkIT-kehittämiskohteiksi hyväksyttävää palvelukokonaisuutta ja niiden toteuttamisen edellyttämiä <br />
elementtejä.<br />
<br />
2. Kesäkuussa 2009 on määritelty kaksi kriteerit täyttävää pilottipalvelukokonaisuutta jatkovalmisteluun. <br />
Pilottien valinnassa kriteereistä painotettiin erityisesti niiden käynnistysvalmiutta. <br />
Pilottipalvelukokonaisuudet ovat 1. oppijan palvelukokonaisuus ja 2. sähköinen osallistumisympäristö. <br />
<br />
3. Varsinaisia palvelukokonaisuuksia hyväksytään kahdessa erässä: I erä syksyllä 2009 ja II erä <br />
tammikuussa 2010. Palvelukokonaisuuksien hyväksymisessä painotetaan valintakriteerinä <br />
kuntien tuottavuusvaikutuksia. Ehdotuksia ohjelmaan hyväksyttäviksi palvelukokonaisuuksiksi <br />
pyydetään ministeriöiltä, kunnilta ja Kelalta toimitettavaksi syyskuun alussa 2009. <br />
<br />
4. Ehdotukset arvioidaan kriteerien avulla ja muotoillaan ehdotukset SADe-ohjelman johtoryhmälle. <br />
Ehdotuksista pyydetään myös JUHTA:n lausunto. Tammikuun päätöskierroksella voidaan <br />
hyödyntää myös viranomaisten syksyn 2009 aikana tekemiä palvelujen sähköistämissuunnitelmia. <br />
5. <br />
Johtoryhmä hyväksyy kehitettävät palvelukokonaisuudet alustavasti valmisteltavaksi ja asettaa <br />
niiden jatkovalmistelusta ja kehittämisestä vastaavat klusteriryhmät. Klusteriryhmä koostuu <br />
palvelukokonaisuutta ohjaavien ministeriöiden, siihen sisältyvistä palveluista vastaavien <br />
viranomaisten - valtion, kuntien ja Kelan sekä tarvittavista yksityisen ja kolmannen sektorin <br />
edustajista. <br />
<br />
6. Klusteriryhmä tarkentaa palvelukokonaisuuden laajuuden, sen palvelualueet ja palveluketjut <br />
sekä pitää huolta tarvittavasta palveluprosessien kehittämisestä. Klusteriryhmä tekee johtoryhmälle <br />
ehdotuksen palvelukokonaisuuden kehittämisen suunnitelmaksi, joka sisältää: a) ehdotuksen <br />
kehitettävistä palveluratkaisuista ja palvelukokonaisuuden käyttöönoton laajuudesta, <br />
kustannuslaskelman ja arvion saatavista hyödyistä sekä mahdollisista säädösmuutostarpeista, <br />
b) ehdotuksen tietojärjestelmäarkkitehtuurista, joka sovitetaan yhteen kokonaisarkkitehtuurin <br />
kanssa ja c) muista palvelukokonaisuuden toteuttamiseksi välttämättömistä toimenpiteistä.<br />
<br />
7. Johtoryhmä käsittelee ehdotukset ja puoltaa päätöksiä sekä lähettää ne asiasta päättävän viranomaisen <br />
käsiteltäväksi. Puoltamispäätöstä ei tehdä vastoin hankkeeseen osallistuvan viranomaisen <br />
tai Suomen Kuntaliiton tahtoa.<br />
<br />
8. VM tekee päätökset keskitetyn rahoituksen myöntämisestä ja hankkeen toteutuksen organisoinnista, <br />
palvelusta vastaava ministeriö, kunta tai muu viranomainen tekee päätökset muilta <br />
osin. <br />
<br />
Hankkeissa valmistelussa käytetään KuntaIT:n hankevalmistelun ja projektinhallinnan menettelytapoja. <br />
<br />
Kokonaisuuden hahmottamiseksi kootaan olemassa olevaa tietoa jo käytössä olevista sähköisistä <br />
palvelukokonaisuuksista ja tehdään tarvittavia lisäselvityksiä erityisesti kuntien palvelujen osalta. <br />
<br />
Helmikuuhun 2010 mennessä selvitetään, onko ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi tarpeen uudistaa <br />
operatiivisia tietojärjestelmiä. <br />
<br />
JulkIT-palvelukokonaisuuksien etenemistä käsitellään sen eri vaiheissa peruspalveluohjelmamenettelyssä. <br />
<br />
<br />
Hallinnonalakohtaiset sähköistämissuunnitelmat<br />
<br />
Hallinnonalat tekevät sähköisen asioinnin kehittämissuunnitelmat syksyllä 2009. Suunnitelmien <br />
tekemistä varten annetaan ohjeet elokuussa 2009.<br />
<br />
== 4. YHTEENTOIMIVUUDEN KEHITTÄMINEN == <br />
<br />
<br />
Käynnissä oleva kehittämistoiminta <br />
<br />
Valtion IT-toiminnan johtamisyksikössä valmistui yhteentoimivuuden kehittämisohjelmassa <br />
vuonna 2007 Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu -hanke. Sen yhtenä tuloksena syntyi kokonaisarkkitehtuurimenetelmä <br />
valtionhallinnon toiminnan ja tietojärjestelmien suunnitteluun. <br />
KuntaIT-yksikkö on puolestaan yhdessä suurten kaupunkien kanssa määritellyt yhteisen tavoitetilan <br />
kuntasektorin palvelukeskeisestä arkkitehtuurista (SOA) ja siihen liittyvistä teknologialinjauksista <br />
sekä muodostanut kuntasektorin käyttöön ValtIT:n arkkitehtuurityöhön perustuvia arkkitehtuurien <br />
suunnittelu-, kehittämis- ja kuvausmenetelmät sekä välineistöjä. <br />
<br />
ValtIT:n ja KuntaIT:n kokonaisarkkitehtuurimenetelmät yhdistetään yhdeksi yhteiseksi julkisen <br />
hallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmäksi. Yhteinen arkkitehtuurimenetelmä julkaistaan JHS-<br />
suosituksena vuoden 2009 aikana. <br />
<br />
Lisäksi ValtIT:n toimesta valmistellaan perustietovarantojen käytön edistämistoimenpiteitä. Toimenpiteet <br />
käynnistetään vuoden 2009 loppupuolella. <br />
<br />
<br />
SADe-ohjelmaan sisältyvät yhteentoimivuuden kehittämisen toimenpiteet<br />
<br />
Käynnistetään alkukesästä 2009 valtiotason arkkitehtuurin määrittely ja kuvaaminen Valtiotason <br />
arkkitehtuurit -hankkeessa (VALTASA). Hankkeessa otetaan huomioon koko julkisen hallinnon <br />
näkökulma. Ensimmäiset välitulokset hankkeesta valmistuvat vuonna 2009 ja lopputulokset vuonna <br />
2010. <br />
<br />
Luvussa 3 mainitut sähköisten palvelukokonaisuuksien klusteriryhmät tekevät kunkin ohjelmaan <br />
valitun palvelukokonaisuuden osalta ehdotuksen tietojärjestelmäarkkitehtuurista, joka sovitetaan <br />
yhteen kokonaisarkkitehtuurin kanssa.<br />
<br />
== 5. VALTION KONSERNIMAINEN TIETOHALLINNON OHJAUS == <br />
<br />
<big>Hallituksen kannanotto ja valtion konsernimainen tietohallinnon ohjaus</big> <br />
<br />
Hallituksen kannanotossa todetaan seuraavaa: ”Käynnistetään välittömästi valmistelu, joka tähtää <br />
valtion tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuria koskevan päätöksenteon siirtämiseksi konsernitasolle <br />
valtiovarainministeriöön ja tämän vaatimien säädösmuutoksien määrittelyyn. Osana valmistelua <br />
määritellään kriteerit valtionhallinnon tietojärjestelmähankkeiden arvioimiseksi niiden käynnistämisvaiheessa <br />
sekä kriteerit niille valtion IT-hankinnoille, jotka toteutetaan jatkossa keskitetysti”. <br />
<br />
<big>SADe-ohjelmaan sisältyvät valtion konsernimaisen tietohallinnon toimenpiteet</big> <br />
<br />
Valtion konserniohjausta tietohallinnon kehittämisessä tiivistetään strategisen ohjauksen, informaatio-<br />
ohjauksen, hankkeiden ja hankintojen ohjauksen sekä normiohjauksen keinoin. Konserniohjausta <br />
vahvistetaan koskien valtionhallinnon tietohallinnon kehittämisen yhteisiä osioita, kuten <br />
perustietotekniikkaa, perustietovarantoja, valtiotason ja muita yhteisiä arkkitehtuureja, yhtei<br />
siä tietojärjestelmiä ja palveluja, yhteentoimivuutta, tietoturvaa ja varautumista, laadunhallintaa <br />
sekä osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
Valtiovarainministeriön johdolla luodaan tietojärjestelmähankkeille yhtenäinen arviointimenetelmä <br />
ja perustetaan valtiovarainministeriöön arviointitoiminto, jonka vastuuna on arvioida hankkeiden <br />
toteuttamiskelpoisuuden, kustannuslaskelmien realistisuuden ja strategian mukaisuuden arviointi. <br />
Merkittävät hankkeet voivat edetä vain, jos arviointitoiminto puoltaa hankkeen jatkamista. <br />
Lisäksi vahvistetaan ministeriöiden roolia hallinnonalansa keskeisten hankkeiden päätöksenteossa <br />
ja ohjauksessa myöhemmin suunniteltavilla toimenpiteillä. Hankeohjausmalli otetaan käyttöön <br />
1.1.2010 lukien. <br />
<br />
Käynnistetään konserniohjausta ja muutoin tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistävän lainsäädännön <br />
valmistelu syksyllä 2009. <br />
<br />
Valtion konsernimaisen tietohallintotoiminnan keskeisimmät sisältöasiat on kuvattu liitteessä 3. <br />
<br />
== 6. VALTION JA KUNTIEN TIETOJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖN TOIMINTAMALLI == <br />
<br />
<big>Valtion ja kuntien yhteisten IT-ratkaisujen määrittely</big> <br />
<br />
Valtion ja kuntien yhteisten ratkaisujen kehittäminen ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat hankinnat, <br />
käyttöönottotoimenpiteet ja käyttöönoton tuki sekä ylläpito ovat julkisen hallinnon yhteistä <br />
tietohallinnon ja sen osa-alueiden kehittämistä, ja siitä käytetään nimitystä JulkIT-toiminta. Myös <br />
Kela ja muu välillinen valtionhallinto osallistuvat JulkIT-toimintaan tilanteen mukaan. <br />
<br />
<big>Yhteisten ratkaisujen hyväksymismenettely</big> <br />
<br />
Valtion ja kuntien tietojärjestelmäyhteistyön sisältämän keskitetyn rahoituksen piiriin tulevat palvelukokonaisuuksien <br />
kehittämishankkeet hyväksytään yhteisesti sovitulla tavalla. <br />
<br />
Palvelukokonaisuuksien hyväksymismenettely ja niissä kehitettävien ratkaisujen kehittämisprosessi <br />
on kuvattu tarkemmin luvussa 3. <br />
<br />
<big>Yhteisten ratkaisujen rahoitusmalli</big> <br />
<br />
Yhteisten ratkaisujen rahoitusmalli on kuvattu luvussa 9. <br />
<br />
<big>Yhteisten ratkaisujen hallinnointimalli</big> <br />
<br />
Yhteisten JulkIT-ratkaisujen operatiivinen tuottaminen ja hallinnointi organisoidaan siten, että <br />
niiden hankinnasta, käyttöönotosta ja ylläpidosta vastaa yhteinen organisaatio, jolla on tähän lakisääteinen <br />
toimivalta. Valmistelu käynnistetään syksyllä 2009 siten, että kehitetty ratkaisu on toiminnassa <br />
viimeistään 1.1.2011. <br />
<br />
== 7. SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUT == <br />
<br />
SADe-ohjelman osana toteutetaan seuraavat sähköisen asioinnin tukipalveluhankkeet, jotka on <br />
mainittu ohjelman asettamispäätöksessä: <br />
<br />
=== A. Yhteiset hankkeet ===<br />
<br />
* Suomi.fi ja YritysSuomi.fi -portaalien uudistaminen, vuonna 2010 <br />
:* Suomi.fi:n ensivaiheen uudistamistyö käynnistyy kesällä 2010. <br />
* Kansalaisten asiointitilin käyttöönotto, vuonna 2010<br />
:* Asiointitilin kilpailutus käynnistetään valtiokonttorissa 06/2009 ja käyttöönotto tapahtuu <br />
* syksyllä 2010. <br />
* Selvitys julkisen hallinnon yhteisiin ajanvarausjärjestelmiin siirtymisen edellytyksistä, vuonna 2009 <br />
:* Selvitys laaditaan yhteistyössä STM:n kanssa vuoden 2009 aikana. Selvityksessä huomioidaan jo olemassa olevat ajanvarausjärjestelmät, kuten yhteispalvelun ajanvarausjärjestelmä. <br />
*Selvitys kansalaisille tarkoitetun valtion ja kuntien yhteisen yleisneuvontapalvelun edellytyksistä, vuonna 2009 <br />
:* Vuonna 2008 julkaistussa yhteispalvelumallin kehittämistä koskevassa selvityksessä esitettiin yleisneuvontaa sijoitettavaksi puhelinpalvelukeskukseen ja verkkopalveluun valtiovarainministeriön hallinnonalalle Suomi.fi:n yhteyteen. Vastaava linjaus oli esillä SADe-hankkeen loppuraportissa sekä tukitoimintojen alueellistamista selvittäneen työryhmän alustavissa ehdotuksissa. Syksyllä 2009 asetetaan työryhmä neuvontapalvelun suunnittelemiseksi tavoitteena, että kansalaisille suunnattu yhteyskeskus rakennetaan Suomi.fi-portaalin yhteyteen Valtion IT-palvelukeskukseen (VIP). Vastaavasti Yritys- Suomi.fi:n sähköisten asiointipalvelujen tueksi on rakenteilla Contact Center tuki- ja neuvontapalvelu, joka osaltaan keventää yritysten palvelutoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen liittyviä hallinnollisia menettelyjä palveludirektiivin tavoitteiden mukaisesti <br />
* Videoneuvotteluyhteyksien ja etäpalvelujen käytön edistäminen, tavoitteena julkisen hallinnon kotimaan matkojen korvaaminen 20 % verkkokokouksilla vuoteen 2013 mennessä <br />
:* Asiaa valmistellaan ValtIT:n toimesta yhteistä viestintäratkaisua suunniteltaessa sekä yhteispalvelun laajentamishankkeen etäpalvelutyöryhmässä. Kullekin yhteiselle tukipalvelulle nimetään vastuuhenkilö tai projektiryhmä siten, että valmistelussa on mukana riittävä kuntaedustus. Tehtävien etenemisestä ja valmistumisesta raportoidaan johtoryhmälle. Kuntaosuuden käyttämisestä tukipalveluhankkeissa päätetään erikseen. <br />
<br />
=== * B. Pelkästään valtionhallintoa koskevat hankkeet === <br />
<br />
* oSähköisen laskutuksen käytön laajentaminen (valtionhallinnon valmius ottaa vastaan kaikki laskut sähköisinä vuoden 2009 aikana) <br />
:*Sähköisten ostolaskujen vastaanottamisen tilannetta valtionhallinnossa on selvitetty keväällä 2009. Lähtökohtaisesti valtionhallinnon organisaatioilla on valmius ottaa ostolaskut vastaan.<br />
<br />
== 8. OHJELMAN TOIMINTAMALLIT == <br />
<br />
a) Sähköisiä palveluja kehitetään vuorovaikutuksessa palvelujen käyttäjien kanssa huomioiden <br />
käytön helppous. <br />
:*Toimintamalli kehitetään syksyn 2009 aikana ja sitä hyödynnetään kaikissa palvelukokonaisuuskehittämishankkeissa. <br />
b) Kehittämisen kaikissa vaiheissa huomioidaan kansalaisten tietosuojan toteutuminen ja sen <br />
varmistamiseksi toimitaan hyvässä yhteistyössä tietosuojavaltuutetun kanssa. <br />
:*Ohjelman johtoryhmään on nimetty pysyväksi asiantuntijaksi tietosuojavaltuutettu. <br />
:Toimintamalli tietosuojan varmistamiseksi valmistellaan syksyllä 2009 hyödynnettäväksi kaikisa palvelukokonaisuushankkeissa.<br />
<br />
c) Julkisen sektorin hankinnoissa hyödynnetään markkinoiden tarjoamia ratkaisuja sekä yksityisen sektorin innovaatioita. Edistetään avointen tietojärjestelmäarkkitehtuurien sekä avoimen lähdekoodin käyttöä julkisen hallinnon järjestelmissä. <br />
:*Ohjelman osana on käynnistetty kevään 2009 aikana JulkIT-foorumin toiminta.<br />
:*Toimintamalli markkinoiden hyödyntämiseksi kehitetään syksyn 2009 aikana. Ohjelmaan sisältyvissä hankinnoissa pyritään tapauskohtaisesti harkiten hyödyntämään innovatiivisia hankintamuotoja hankintalain edellyttämien menettelyin (esimerkiksi kilpailullinen neuvottelumenettely) <br />
:*Avoimen lähdekoodin käyttöä edistetään muun muassa JHS-suosituksilla, joista ensimmäinen <br />
:on julkaistu alkuvuonna 2009 <br />
:*Kehitetään järjestelmien välisiä rajapintoja JHS-suosituksina, mikä edistää myös uusien <br />
:toimijoiden markkinoille tulemisen mahdollisuuksia.<br />
<br />
d) Sähköisten palveluiden kehittämistyössä tehdään ratkaisuja, jotka tukevat palvelujen tuottamista <br />
molemmilla kansallisilla kielillä. <br />
:*Kehitetään toimintamalli näkökulman huomioimiseksi sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuksien kehittämisessä. <br />
<br />
== 9. OHJELMAN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSMALLI == <br />
<br />
<big>Ohjelman rahoitusmalli</big> <br />
<br />
Ohjelman piiriin hyväksyttyjen kehittämishankkeiden rahoitus kehittämistyön ja toteutuksen eri <br />
vaiheissa tapahtuu seuraavasti: <br />
- Ratkaisujen kehittäminen (tilaajan osuus) rahoitetaan pääsääntöisesti kokonaan keskitetysti. <br />
- Ratkaisujen tuottamisen eli hankintainvestoinnin, ratkaisujen hallinnoinnin ja ylläpidon <br />
keskitetty rahoitus ratkaistaan tapauskohtaisesti erillisellä päätöksellä <br />
- Käyttöönoton rahoitus tapahtuu pääsääntöisesti käyttöönottajan omalla rahoituksella, kuitenkin <br />
tapauskohtaisesti määritellyllä tavalla ratkaisun hallinnoijan järjestämän tukikonsultoinnin <br />
tukemana. <br />
<br />
Keskitetty rahoitus tapahtuu valtiovarainministeriön momentille perustettavasta määrärahasta, johon <br />
kootaan valtion ja kuntien rahoitusosuuksia varten vuosittain ja kehyskausittain yhteisesti <br />
laadittavien suunnitelmien perusteella tarvittavaksi arvioitu määräraha. Talousarviomäärärahaehdotus <br />
käsitellään johtoryhmässä. <br />
<br />
Kuntien rahoitusosuuden toteuttamiseksi jatketaan KuntaIT:n toiminnan rahoittamiseksi kehitetyn <br />
mallin toteuttamista siirtämällä tarvittava rahoitus valtionosuuksiin varatuista määrärahoista. <br />
Erikseen määriteltävien kohteiden osalta kuntien valtionosuusrahoituksen sijasta voidaan käyttää <br />
muuta kuntarahoitusta. Pelkästään valtiota koskevia hankkeita ja ratkaisuja ei rahoiteta kuntien <br />
valtionosuuksista. Mikäli momentille siirrettyä rahaa jää ohjelmakauden aikana käyttämättä, kuntien <br />
rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt osuus palautetaan kuntien valtionosuusmomentille. <br />
Valtion rahoitusosuus kootaan siten, että osa siirretään hallinnonalojen määrärahoista ja osa mahdollisesti <br />
muista määrärahoista. Valtion rahoitusosuuden kokoamisen vaihtoehtoisia ja toisiaan <br />
täydentäviä tapoja ovat a) VM:n tietohallinnon kehittämismomenttien yhteenkokoaminen (lukuunottamatta <br />
KuntaIT:n hankerahoitusta, joka siirtyy kuntaosuuden rahoitukseksi) b) kokoaminen <br />
juustohöylämenetelmällä tai kohdennetusti hallinnonaloilta c) tuottavuushyötyjen palautuksista <br />
hallinnonaloilta ja d) hankkeiden aikaistamiseen mahdollisesti varattavasta valtion uudelleen <br />
kohdennettavasta rahoituksesta. <br />
<br />
Momentille tulevasta ohjelman käyttöön tarkoitetusta määrärahasta 50 % kootaan määrärahasiirroin <br />
kuntien valtionosuuksista ja 50 % muilta valtion budjetin momenteilta. <br />
<br />
Rahoitusta voidaan täydentää erikseen määriteltävien kohteiden osalta muun muassa Tekesin ja <br />
Sitran rahoitusta hyödyntämällä. Palveluhankinnat (esim. SaaS) jakavat investointikustannuksen <br />
usealle vuodelle. Myös PPP-tyyppinen yhteistyö voi tulla kyseeseen.<br />
<br />
<big>Ohjelman alustava kustannusarvio</big> <br />
<br />
=== A Kustannukset sähköisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi === <br />
<br />
Alla kuvattu kustannusvaikutusarvio on alustava. Ohjelman kokonaisrahoituksesta tehdään tarkempi <br />
ehdotus kevään 2010 kehysneuvotteluja varten. Samassa yhteydessä tehdään esitys ohjelmaan <br />
sisällytettävistä kehittämisratkaisujen tietojärjestelmäinvestoinneista, investointien laajan <br />
käyttöönoton varmistamisesta sekä ohjelmalla tavoiteltavista tuottavuusvaikutuksista. Vuoden <br />
2010 rahoituksesta tehdään ehdotus talousarviota täydentävään esitykseen lokakuussa 2009. <br />
<br />
Kehittämiskustannukset sisältävät lähtökohtana arvion siitä, että kehittämistoiminnassa ei pääsääntöisesti <br />
synny uusia toiminnallisia operatiivisia tietojärjestelmiä vaan jo olemassa oleviin tietojärjestelmiin <br />
ja tietovarantoihin perustuvia sähköisen asioinnin ja tiedonsiirron mahdollistavia <br />
tietojärjestelmäkomponentteja sekä tietojärjestelmärajapintoja. Helmikuuhun 2010 mennessä selvitetään <br />
palvelukokonaisuushankkeiden suunnittelun yhteydessä, onko syytä uudistaa toiminnallisia <br />
operatiivisia tietojärjestelmiä. <br />
<br />
Myöhemmin erikseen harkinnan mukaan määriteltävien palvelukokonaisuuksien tai sähköisen <br />
asioinnin tukipalvelujen osalta tullaan ehdottamaan, että ohjelman rahoituksella tuetaan myös <br />
palvelujen levittämistä. Tästä aiheutuvat kustannukset eivät sisälly jäljempänä olevaan kustannusarvioon. <br />
Poikkeuksena tästä asiointitilin ehdotetaan olevan jo tässä vaiheessa sellainen palvelu, <br />
jonka hankinta ja ylläpito kustannettaisiin keskitetysti. <br />
<br />
<big>Palvelukokonaisuuksien kehittäminen</big> <br />
<br />
Kolme (3) laajaa palvelukokonaisuutta 12 – 18 milj euroa <br />
Viisi (5) keskikokoista palvelukokonaisuutta 10 – 20 milj euroa <br />
Kolme (3) pientä palvelukokonaisuutta 3 – 6 milj euroa <br />
Yhteensä kehittämiskustannuksia 25 – 44 milj euroa <br />
<br />
<big>Palvelukokonaisuuksien ohjaus</big><br />
<br />
Palveluasiantuntija1 htv /v <br />
Klustereiden projektinohjaus 3 htv/v a 80 000 euroa/v <br />
Yhteensä ohjauksen kustannuksia 1,3 milj euroa <br />
<br />
=== B Sähköisen asioinnin tukipalveluiden kehittäminen ja toteuttaminen === <br />
<br />
<big>Kehittämiskustannukset</big> <br />
<br />
Suomi.fi <br />
<br />
1. vaihe 1 milj euroa <br />
2. vaihe 2 milj euroa <br />
Yrityssuomi.fi 1,5 milj. euroa <br />
Verkkolaskun käytön edistäminen Arvioidaan myöhemmin <br />
Julkisen hallinnon yhteiset ajanvarausjärjestelmät Arvioidaan myöhemmin <br />
Valtion ja kuntien yhteinen yleisneuvonta Arvioidaan myöhemmin <br />
Videoneuvotteluyhteydet Arvioidaan myöhemmin <br />
<br />
<br />
<big>Hankinta/investointi- ja käyttö/ylläpitomenot</big> <br />
<br />
Asiointitili Investointi 3 milj euroa <br />
Ylläpito 4-5 milj euroa vuosina 20092013 <br />
<br />
<big>Käyttöönoton tuki</big> <br />
<br />
Käyttöönoton rahoitus tapahtuu pääasiassa käyttöönottajan vastuulla (ei keskitettyä määrärahaa), <br />
Tapauskohtaisesti päätetään ratkaisun tukikonsultoinnin rahoittamisesta. Käyttöönoton tukea <br />
(neuvonta ja konsultointi) varten tarvittava määräraha arvioidaan palvelukokonaisuuksien vahvistuttua <br />
helmikuussa 2010. <br />
<br />
=== C Valtion konsernimainen IT-toiminta === <br />
<br />
Hankeohjauksen uuden menettelytavan käyttöönotto: <br />
VM:öön 1-2 henkilötyövuoden lisätarve/vuosi. 400 000 – 700 000 euroa <br />
<br />
<br />
=== D Valtio-kuntayhteistyö === <br />
<br />
Yhteisen organisaation perustaminen operatiivista IT-toimintaa varten (hankinnat ja investoinnit, <br />
ylläpito ja käyttö sekä neuvonta) aiheuttavat perustamiskustannuksia, jotka selvitetään perustamisselvityksen <br />
yhteydessä vuoden 2010 aikana. <br />
<br />
=== E Konserniohjauksen ja yhteentoimivuuden ohjauksen säädösmuutosten valmistelu ===<br />
<br />
<br />
Ohjausmekanismien laadinta, selvitys ja lainsäännön <br />
valmistelukustannukset kohdistuvat vuodelle 2010, <br />
ja aiheuttavat noin 200.000 euron kustannukset 200 000 euroa <br />
<br />
=== F Ohjelman alustava kustannusarvio vuosille 2010 - 2013 === <br />
<br />
<big>Kehittämiskustannukset</big> <br />
<br />
Palvelukokonaisuudet 25 – 44 milj euroa <br />
Palvelukokonaisuuksien ohjaus 1,3 milj euroa <br />
Sähköisen asioinnin tukipalvelut 11,5 – 12,5 milj euroa <br />
Valtion konsernimainen IT-toiminta 400 000 – 700 000 euroa <br />
Lainsäädännön erillisselvitykset 300 000 euroa <br />
<br />
Yhteensä noin 39 – 59 miljoonaa euroa <br />
<br />
�<br />
12 (18) <br />
<br />
Tämän hetkisen arvion mukaan ohjelmaan sisältyvät kehittämiskustannukset tulevat olemaan <br />
siis noin 39 - 59 miljoonaa euroa. Arviosta puuttuvat joidenkin tukipalveluiden kehittämiskustannukset, <br />
jotka arvioidaan myöhemmin. Huomioitavaa on, että edellä mainittujen <br />
kehittämiskustannusten lisäksi palveluprosessien ja niitä tukevien tietoteknisten ratkaisuiden <br />
käyttöönoton kustannusten on arvioitu olevan vähintään kolminkertainen kehittämisen <br />
kustannuksiin nähden. Karkeiden arvioiden mukaan ratkaisujen laajan valtakunnallisen <br />
käyttöönoton kustannukset ovat pikemminkin satoja kuin kymmeniä miljoonia euroja. <br />
Nämä kustannukset hajautuvat käyttöönottaviin organisaatioihin ja vain osa tarkoituksenmukaista <br />
siirtää keskitetyn rahoituksen piiriin. Käyttöönottokustannuksia arvioitaessa <br />
tulee ottaa huomioon myös käyttöönotosta saatavat hyödyt. <br />
<br />
<big>Ohjelman tuottavuusvaikutukset</big> <br />
<br />
Ohjelman keskeisenä lähtökohtana on, että yhteisillä ratkaisuilla ja palvelutoiminnan kehittämisellä <br />
aikaansaadaan tuottavuushyötyjä. Ohjelman myötä toteutuva tuottavuuspotentiaali realisoituu <br />
muun muassa seuraavasti: <br />
<br />
1. Ohjelman palvelualuehankkeiden myötä toimintamallien ja prosessien kehittämisestä syntyvät <br />
toiminnallinen tuottavuus (muun muassa henkilötyön säästöt) <br />
<br />
2. Yhteisistä ratkaisuista ja hankkeista saatavan tuottavuushyödyn kautta (vaihtoehtoiskustannukset <br />
- esim. yhteisesti tuotettu tukipalvelu on kustannustehokkaampaa kuin kunkin tahon <br />
erikseen tuottamat vastaavat tai lähes identtiset ratkaisut). <br />
Valmistelun tässä vaiheessa ohjelman tuottavuushyötyjä ei voida määrittää prosentteina tai henkilötyövuosina. <br />
Ohjelmassa valmistellaan tuottavuuden laskentaan ja hyötyjen arviointeihin liittyviä <br />
menettelytapoja klusterien käyttöön. Myös ohjelmassa käytettävä KuntaIT-hankehallinnan malli <br />
edellyttää, että kunkin hankkeen kohdalla toteutetaan perusteellinen arvio arvioiduista tuottavuusvaikutuksista <br />
(kustannus–hyötyanalyysi: investointilaskelma ja takaisinmaksuajat ja henkilötyösäästöt). <br />
<br />
<br />
SADe-ohjelman työ kytkeytyy hallituksen politiikkariihen kannanotossa edellytettyihin kuntien <br />
tuottavuustoimenpiteisiin. <br />
<br />
<big>Liitteet</big> <br />
<br />
SADe-ohjelma osana monikanavaista julkisten palveluiden kehittämistyötä (liite 1) <br />
<br />
SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien valintakriteerit (liite 2)<br />
<br />
Kuvaus valtion tietohallinnon konserniohjauksen kohteista ja keinovalikoimasta (liite 3) <br />
<br />
<br />
Liite 1: SADe-ohjelma osana monikanavaista julkisen hallinnon ja palvelujen kehittämistyötä <br />
<br />
== Liite 2: SADE-OHJELMAN PALVELUKOKONAISUUKSIEN VALINTAKRITEERIT == <br />
<br />
1. Asiakaslähtöisyys ja laatu: <br />
a. palvelukokonaisuudet vastaavat kokonaisvaltaisesti kansalaisen tai yrityksen elämäntilanteeseen tai elinkaareen liittyviin palvelutarpeisiin, hallinnonalojen tai palveluja järjestävien organisaatioiden rajoista riippumatta <br />
b. palvelukokonaisuuksien avulla palvelujen saatavuus ja löydettävyys paranee: kansalainen tai yritys löytää tarvitsemansa palvelun tai palveluketjun helposti ja voi käyttää sitä paikasta ja ajasta riippumatta <br />
c. palvelukokonaisuudet ovat helppokäyttöisiä ja laadukkaita <br />
d. palvelukokonaisuudet antavat asiakkaalle hyötyä ja vähentävät asiakkaan kokemaa hallinnollista taakkaa <br />
e. palvelukokonaisuudet lisäävät asiakkaiden oikeusturvaa ja tasa-arvoa <br />
<br />
2. Merkittävyys: Palvelukokonaisuudet ovat asiakkaan ja hallinnon kehittämisen kannalta tai yhteiskunnallisesti <br />
riittävän merkittäviä (esim. käyttäjiä/käyttökertoja on paljon), jotta sähköistämisen <br />
merkitys ei jää liian vähäiseksi. Palvelukokonaisuuden tulee olla levitettävissä valtakunnalliseen <br />
käyttöön. <br />
<br />
3. Poikkihallinnollisuus: Palvelukokonaisuudet ylittävät hallinnonalojen ja organisaatioiden rajoja <br />
ja niiden tietojärjestelmien yhteentoimivuus edellyttää valtio-kunta -yhteistyötä tai yhteistyötä <br />
useiden hallinnonalojen välillä. Palvelukokonaisuudet ovat julkisen hallinnon yhteistä ns. JulkITtyötä. <br />
Yhden viranomaisen järjestämien merkittävienkin palvelujen sähköistäminen voidaan toteuttaa <br />
hallinnonalan omana työnä hallinnonalan suunnittelun ja rahoituksen puitteissa ohjelman <br />
ulkopuolella. <br />
<br />
4. Tuottavuuspotentiaali: Palvelukokonaisuuden sähköistämisellä on mahdollista nostaa työn tuottavuutta, <br />
kun palveluprosessien tietojenkäsittely automatisoituu ja palveluprosesseja yksinkertaistetaan. <br />
Näin henkilöresurssien tarve vähenee ja voimavaroja vapautetaan toiminnan kehittämiseen <br />
tai muuhun toimintaan. <br />
<br />
5. Toteutuksen kustannustehokkuus: Palvelukokonaisuuden sähköistäminen on kannattavaa ja <br />
kustannustehokasta; palvelutuotannon kustannukset vähenevät ja investoinnin takaisinmaksuaika <br />
on riittävän lyhyt.<br />
<br />
6. Käynnistysvalmius ja toteutuksen nopeus: Palvelukokonaisuuksien kehittämistyö voidaan <br />
käynnistää pian ja saada aikaan tuloksia nopeasti. <br />
<br />
7. Käyttöönottovalmius ja -kelpoisuus: Palvelukokonaisuus on sen valmistuttua otettavissa käyttöön <br />
laajalti eri organisaatioissa. <br />
<br />
8. Lainsäädäntömuutosten tarve ja valmius niiden toteuttamiseen: Palveluista vastaavat viranomaiset <br />
ovat valmiita ja sitoutuneita tarvittaessa valmistelemaan palvelukokonaisuuden rakentamiseksi <br />
tarvittavat lainsäädäntömuutosehdotukset ja toteuttamaan niiden mukaista toimintaa. <br />
<br />
9. Yhteensopivuus julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin kanssa <br />
<br />
10. Innovatiivisuus ja luovuus: Palvelukokonaisuuksissa kehitettävät ratkaisut ovat luovia ja innovatiivisia <br />
sekä uudistavat palvelutuotannon toimintatapoja. Palvelukokonaisuuden toteuttaminen <br />
edistää suomalaista osaamista ja tuotteistaa suomalaista tietotaitoa. <br />
<br />
<br />
== Liite 3 - VALTION TIETOHALLINNON KONSERNIOHJAUKSEN KOHTEET JA KEINOVALIKOIMA ==<br />
<br />
<br />
<br />
=== 1. Konserniohjauksen keinoja === <br />
<br />
Strateginen ohjaus <br />
<br />
Valtionhallinnon tietohallinnon strategisen ohjauksen keinona on käytetty valtion IT-strategiaa. <br />
Sen korvaajaksi otetaan käyttöön vuosittain kehysmenettelyn yhteydessä tarkistettava tiivis strategia-<br />
asiakirja, jossa olisi kuvattu keskeisimmät kehittämisen tavoitteet ja suuntaviivat. <br />
<br />
Informaatio-ohjaus <br />
<br />
Informaatio-ohjaus säilyttää asemansa keskeisenä keinona ohjata tietohallintotoimintaa ja sen jatkuvaan <br />
kehittämiseen panostetaan. JHS- järjestelmää vahvistetaan ja kehitetään edelleen SADehankkeen <br />
loppuraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. <br />
<br />
Hankeohjaus <br />
<br />
Valtion tietohallinnon hankeohjaus tapahtuu osana budjettiprosessia. Ohjauksen kohteena ovat <br />
suuret tai muuten merkitykselliset tietojärjestelmähankkeet. Niiden käsittelyyn luodaan menettely, <br />
jossa valtiovarainministeriö antaa lausunnon hankkeista konserniohjauksen ja toteuttamiskelpoisuuden <br />
näkökulmista. Tätä menettelyä on kuvattu jäljempänä kappaleessa ’Tietojärjestelmien <br />
hankeohjaus’. <br />
<br />
Hankintojen kautta tapahtuva ohjaus <br />
<br />
Yhteisten hankintojen osalta jatketaan määräysten antamista budjettilain 22 a §:n nojalla. <br />
<br />
Normiohjaus <br />
<br />
Valtion tietohallintoa ohjataan konsernimaisesti. Tätä varten valtiovarainministeriöllä tulee olla <br />
lakiin perustuva toimivalta ohjata valtionhallinnon tietohallintotoimintaa. Normiohjauksen osaalueita <br />
ovat esimerkiksi yhteiset palvelut ja yhteentoimivuus. <br />
<br />
Yhteisten tietojärjestelmien ja palveluiden käytöstä annetaan sitovia määräyksiä tarpeen mukaan. <br />
Määräykset annetaan pääsääntöisesti laintasoisina. Kyseeseen voivat tulla kohteen jo olemassa <br />
oleva lainsäädäntö tai palvelusta erikseen laadittava lainsäädäntö. <br />
<br />
Yhteentoimivuuden takaamiseksi annetaan valtiovarainministeriölle mahdollisuus antaa sitovia <br />
määräyksiä esimerkiksi käytettävistä standardeista ja muista yhteentoimivuutta edistävistä menettelyistä. <br />
Menettelyt voivat liittyä esimerkiksi sanastojen ja ontologioiden laatimisen koordinointiin. <br />
<br />
<br />
=== 2. OHJAAMISEN KOHTEET JA SÄÄNTELYN TARVE === <br />
<br />
Konserniohjauksen kohteita voivat olla sellaiset yhteiset tietohallinnon osiot, jotka ovat tarpeen <br />
yhteentoimivan tietojärjestelmäkokonaisuuden luomiseksi valtionhallinnossa: <br />
<br />
1. Yhteiset tietojärjestelmät ja palvelut <br />
2. Perustietovarannot <br />
3. Yhteentoimivuus <br />
4. Ydintoiminnan tietojärjestelmähankkeet <br />
5. Tietoturva ja varautuminen <br />
6. Perustietotekniikka <br />
7. Laadunhallinta <br />
8. Osaamisen kehittäminen <br />
<br />
Yhteisiä tietojärjestelmiä ja palveluita toteutetaan esimerkiksi tukitoimintojen ja sähköisen asioinnin <br />
osalta. Rakentamisvaiheessa on useita palveluita kuten yhteisen verkon kytkentäydin ja integraatioalusta. <br />
<br />
Tapauskohtaisesti tulee arvioida perustuuko käyttöönotto vapaaehtoisuuteen vai tulisiko ne saada <br />
koko konsernin käyttöön. Jälkimmäinen edellyttää sitovaa säätelyä. Se voidaan toteuttaa joko <br />
kohdealueen lainsäädäntönä tai osana tietohallintolainsäädäntökokonaisuutta. Tapauskohtaisesti <br />
tulisi voida harkita käyttöönottovelvoitetta tietyn siirtymäkauden puitteissa. <br />
<br />
Perustietovarantoja ovat esimerkiksi väestö- ja kiinteistötiedot. Ne ovat laajasti käytössä koko <br />
julkisella ja myös yksityisellä sektorilla. Muutokset esimerkiksi perustietovarantojen tietojärjestelmien <br />
rajapinnoissa säteilevät laajasti koko yhteiskuntaan. Perustietovarantojen suuri käyttäjä ja <br />
merkittävä sisällöntuottaja on kuntasektori. <br />
<br />
Näistä on kustakin erillinen lainsäädäntö. Osana yhteentoimivuuden ohjausta on tarkasteltava <br />
olisiko tarvetta tietojenjakeluun ja yhteentoimivuuteen liittyvälle sääntelylle. <br />
<br />
Yhteentoimivuuden elementit kuvataan ja jäsennetään arkkitehtuurimallin avulla. Järjestelmien <br />
välinen yhteentoimivuus on avaimena sisäisen tuottavuuden lisäämisessä sekä asiakaspalvelun ja <br />
laadunhallinnan parantamisessa. Näkökulmia ovat tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologiaarkkitehtuurit. <br />
Tähän asti ohjaus on ollut pääsääntöisesti informaatio-ohjausta. <br />
<br />
Tietoarkkitehtuurin näkökulmasta sitovaa ohjausta on olemassa esimerkiksi arkistotoimen osalta, <br />
mutta muun toiminnan ja eri tietotyyppien osalta se on selvittämättä. Paremman yhteentoimivuuden <br />
saavuttamiseksi sitovaa sääntelyä tarvitaan. Se edellyttää useamman aihepiirin lakien ja niiden <br />
välisten suhteiden arviointia. Näitä ovat ainakin arkistolaki, julkisuuslaki ja laki sähköisestä <br />
asioinnista. <br />
<br />
Teknologia-arkkitehtuurissa sitovan sääntelyn piiriin voisivat kuulua rajapinnat. <br />
<br />
Ydintoiminnan tietojärjestelmähankkeet ovat ministeriöiden ja virastojen vastuulla. Hallinnonalojen <br />
rajat ylittäviä ja tai muutoin merkittäviä hankkeita tullaan toteuttamaan keskitetysti siten <br />
kuin niistä erikseen päätetään SADe-ohjelman yhteydessä. <br />
<br />
Useat tietojärjestelmät perustuvat erityislainsäädäntöön. <br />
<br />
Tietoturva ja varautuminen ovat lähtökohtaisesti olleet konsernimaista ohjausta. Vahti-työssä <br />
on laadittu laaja ohjeisto. Informaatio-ohjauksella on saavutettu hyvin tuloksia. Lainsäädännössä <br />
on asetettu yleisiä velvoitteita (julkisuuslaki) sekä erityislainsäädännössä alaan liittyviä erityisesti <br />
tietojenkäsittelyä koskevia vaatimuksia. <br />
<br />
Sitovan sääntelyn tarve on noussut esille tietoturvatasojen sekä varautumisen vaatimusten määrittelyssä. <br />
Niiden osalta sääntelyn piiriin tulisi sisällyttää tasojen kuvauksen sekä vaatimus kunkin <br />
organisaation siirtymisestä vähimmäistasolle. Kyse ei olisi yksityiskohtaisesta sääntelystä vaan <br />
prosessien ja menettelyiden ohjaamisesta. <br />
<br />
Perustietotekniikkaan kuuluvat esimerkiksi tietoliikenne, laitteet, niihin liittyvät järjestelmäpalvelut <br />
sekä käyttäjien tukipalvelut. Perustietotekniikan käsite laajenee teknologian kehittyessä. Perustietotekniikan <br />
hallintaprosesseihin on kehitetty hyviä käytäntöjä (esim. ITIL), joita vaihtelevasti <br />
sovelletaan. Ohjelmistolisenssien hallinta vaatii omaisuuskirjanpidossa erityisiä järjestelyjä <br />
vaihtelevista ehdoista johtuen. <br />
<br />
Näissä sitovana ohjauskeinona on menestyksellisesti käytetty yhteishankintoja ja osaan on liitetty <br />
budjettilain 22 a §:n mukainen määräys hyödyntää keskitettyjä hankintoja. Esimerkiksi hallintaprosessit <br />
ja työasemien yhtenäistäminen voisivat olla sitovan sääntelyn piirissä. <br />
<br />
Osaamisen kehittäminen on avainasemassa, vaikkakin yhä laajemmin toteutus ja ylläpito hankitaan <br />
kaupallisilta markkinoilta. Ministeriöissä ja virastoissa tulee olla riittävä osaaminen hankkeiden <br />
ohjaamiseen ja valvomiseen. <br />
Koska hankehallinnan osaamistarve ei ole kaikissa virastoissa jatkuvaa, on syytä tutkia mahdollisuus <br />
osaamispoolin rakentamiseksi esimerkiksi valtion IT-palvelukeskuksen yhteyteen. <br />
<br />
=== 3. TIETOJÄRJESTELMIEN HANKEOHJAUS === <br />
<br />
Tavoite <br />
Suuret tai muuten merkittävät ministeriöiden ja virastojen tietojärjestelmähankkeet käsitellään <br />
osana TTS- ja budjettiprosesseja sekä suurimpien hankkeiden osalta raha-asiainvaliokunnassa. <br />
<br />
Ohjauksen keskeisenä tavoitteena on arvioida hankkeita konserniohjauksen sisällöllisten elementtien <br />
toteutumisen sekä toteuttamiskelpoisuuden ja onnistumisen edellytysten näkökulmista. Erityisesti <br />
kiinnitetään huomioita kustannuslaskelmien ja aikataulujen realistisuuteen. <br />
<br />
Merkittävimpien IT-hankkeiden osalta keskitetyllä ohjauksella tuetaan ministeriöitä hallinnonalansa <br />
hankkeiden ohjauksessa ja toisaalta varmistetaan IT-toiminnan konsernilinjausten toimeenpano. <br />
<br />
Prosessi <br />
Suuria yli 1 milj. euron hankkeita valtionhallinnossa on viime vuosina ollut noin 140 kpl. Arviolta <br />
noin 10 - 20 hanketta otettaisiin konserniohjauksen seurantaan. Lopputuloksena saadaan perusteltu <br />
päätös yhteistyössä valtiovarainministeriön ja hallinnonalojen kesken siitä, onko hanke toteuttamis- <br />
ja rahoittamiskelpoinen. <br />
<br />
Kukin virasto laatii hankesuunnitelmat ja muut esitutkimukseen vaadittavat dokumentit hyvän <br />
hankehallinnan periaatteiden mukaisesti. Keskeistä on huolehtia hankkeen ja toiminnan kehittämisen <br />
välisestä suhteesta. Osana tulosohjausta suunnitelmat arvioidaan, ja niiden pohjalta tehdään <br />
tarpeellisia päätöksiä ohjaavassa ministeriössä. Säännöksiä muutetaan siten, että virastojen tulee <br />
saada lupa hankkeiden käynnistämiseen ministeriöltä. Ministeriön vastuulla on lisäksi esitellä <br />
myöhemmin määriteltävien kriteerien perusteella ne hankkeet, joita tulisi seurata konserniohjauksessa. <br />
Näitä hankkeita ovat kustannuksiltaan suuret (yli 20 miljoonaa euroa) tai muulla perusteella <br />
merkittävät hankkeet. <br />
<br />
Hanke-ehdotusta voidaan tarkastella ainakin seuraavista näkökulmista: <br />
*Hankkeen tavoiteasetanta: Hankkeen ylätason tavoitteet, aikataulut, hyödyt, kriittiset menestystekijät, yhdensuuntaisuus toiminnan ja tietohallinnon strategioiden kanssa. <br />
*Roolit ja vastuut: Tulevan toiminnan ja vastuiden sekä kehittämishankkeen toteutuksen ja vastuiden selkeys. <br />
*Resurssit ja osaaminen: Uuden toimintamallin ja kehittämishankkeen vaatima rahoitus, henkilöresurssit ja osaaminen. <br />
*Toimintaprosessit: Uuden toimintamallin mukaiset prosessit ja hankehallinnan prosessit. <br />
*Yhteensopivuus arkkitehtuurin kanssa. Hanketta tulee arvioida sekä suhteessa organisaation <br />
omiin että valtiokonsernin arkkitehtuurilinjauksiin (prosessi, tieto, tietojärjestelmä, tekniikka). <br />
*Tietojärjestelmän ei tule olla päällekkäinen valtionhallinnolle yhteisesti tarjottavien ITpalveluiden kanssa. Sen tulee olla yhteensopiva em. palvelujen kanssa. <br />
*Samankaltainen toiminta. Mikäli useampi toimija on rakentamassa hyvin samanlaista ratkaisua, <br />
ne voitaisiin ohjata yhteistyöhön, esimerkiksi lupia käsiteltäessä. <br />
*Kustannus- ja hyötyanalyysi. Hanke-ehdotukseen perustuvan investoinnin ja tulevan tietojärjestelmän investointi- ja käyttökustannusten ja hyötyjen arviointi.<br />
*Riskien arviointi. Arvioidaan sekä hankkeen että tulevan tietojärjestelmän riskit. <br />
<br />
Hankkeiden toteuttamiskelpoisuuden arviointiin luodaan yhtenäinen arviointijärjestelmä ja perustetaan <br />
arviointitoiminto valtiovarainministeriöön. Arvioinnin tuloksena valtiovarainministeriö antaa <br />
lausunnon hankkeesta konserniohjauksen ja toteuttamiskelpoisuuden näkökulmista. Erityisesti <br />
kiinnitetään huomiota kustannuslaskelmien realistisuuteen. Lausunto liitetään raha-asiain valiokunnan <br />
esitykseen ja sitä hyödynnetään TTS- ja budjettiprosessissa. Hankkeet voivat edetä vain, <br />
jos arviointitoiminto puoltaa hankkeen jatkamista. <br />
<br />
Säännöksiä suurten hankkeiden käsittelystä raha-asiain valiokunnassa muutetaan siten, että virastojen <br />
tulee saada lupa hankkeiden käynnistämiseen ministeriöltä. Ministeriöt huolehtivat niiden <br />
käsittelystä ohjeiden mukaisesti. Euromääräisen kustannusrajan ylittävät tai muutoin merkittävät <br />
hankkeet käsitellään raha-asiain valiokunnassa ennen kilpailutusta tehtyjen suunnitelmien pohjalta. <br />
Euromäärä tarkennetaan osana valmistelua. <br />
<br />
Aikataulut <br />
<br />
Hanke-ehdotusten ohjausta tehdään sekä TTS- että budjettikierrosten yhteydessä. Yli miljoonan <br />
euron hankkeista toimitetaan tiedot osana kehysehdotuksia. Uuden arviointitoiminnon suorittama <br />
hankkeiden arviointi on jatkuvaa toimintaa. Rahoituspäätökset tehdään normaalissa budjettimenettelyssä. <br />
Jo valmisteluvaiheessa käydään tarpeen mukaan vuoropuhelua akselilla virasto-ministeriöhankeohjaus, <br />
jotta kaikilla osapuolilla on riittävästi aikaa perehtyä hankkeeseen. <br />
Hankeohjauksen menettelytavat täsmennetään jatkovalmistelussa syksyn 2009 aikana. Hankeohjausmalli <br />
otetaan käyttöön 1.1.2010 lukien.</div>Vaulahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=S%C3%A4hk%C3%B6isen_asioinnin_ja_demokratian_vauhdittamisohjelman_toteuttamissuunnitelma_2009-2014&diff=27720Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-20142014-12-01T11:40:32Z<p>Vaula: /* 3. SÄHKÖISEN ASIOINNIN PALVELUKOKONAISUUKSIEN KEHITTÄMINEN */</p>
<hr />
<div><br />
Asia <br />
SÄHKÖISEN ASIOINNIN JA DEMOKRATIAN VAUHDITTAMISOHJELMAN <br />
(SADe) TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2009 – 2014 <br />
<br />
== 1. OHJELMAN TAUSTA, TAVOITTEET JA ORGANISOINTI == <br />
<br />
Hallinto- ja kuntaministeri asetti elokuussa 2008 sähköisen asioinnin ja demokratian kehittämishankkeen <br />
(SADe-hanke). Hankkeen tehtävänä oli laatia ehdotus julkisen hallinnon ja julkisten <br />
palveluiden sähköisen asioinnin kehittämislinjauksiksi sekä käyttöönottosuunnitelmaksi vuosille <br />
2009 – 2012. Hankkeen loppuraportti luovutettiin hallinto- ja kuntaministerille 28.1.2009. <br />
<br />
Hallituksen käsiteltyä SADe-hankkeen loppuraporttia iltakoulussa ja sähköisen asioinnin kehittämistä <br />
politiikkariihessä, talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 6.3.2009 hallituksen <br />
kannanoton sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamisesta. Kannanoton mukaan <br />
hallitus vauhdittaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä ja sähköisten asiointipalveluiden leviämistä <br />
kolmella toimintakokonaisuudella: jatkamalla Arjen tietoyhteiskuntaohjelmaa, käynnistämällä <br />
sähköisen asioinnin ja demokratian ohjelman sekä uudelleen organisoimalla julkisten tietojärjestelmien <br />
määrittelyn, hankinnan ja ylläpidon. <br />
<br />
Valtiovarainministeriö asetti 14.4.2009 sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman <br />
(SADe-ohjelma), perustuen em. hallituksen kannanottoon. <br />
<br />
<br />
Ohjelman tavoite ja toimikausi:<br />
<br />
SADe-ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja <br />
yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki <br />
keskeiset palvelut. Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäisesti asiakasrajapinnat <br />
eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. <br />
<br />
Ohjelman toimikausi on: 14.4.2009 – 28.2.2014. <br />
<br />
<br />
Ohjelman organisointi:<br />
<br />
Kuva 1: SADe-ohjelman organisointi <br />
<br />
Ohjelmalla on johtoryhmä, joka koostuu kaikkien ministeriöiden, Suomen Kuntaliiton ja kuntien, <br />
Kelan, Sitran ja Tekesin edustajista. Tietosuojavaltuutettu on johtoryhmän pysyvä asiantuntija. <br />
Johtoryhmä voi asettaa valmistelua varten alatyöryhmiä. Sihteeristö toimii tiimeissä, joita on täydennetty <br />
VM:n asiantuntijoilla. <br />
<br />
Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan JUHTA:n toimikauden päättyessä vuoden <br />
2009 lopussa SADe-ohjelman johtoryhmän tehtävät yhdistetään JUHTA:n tehtäviin päällekkäisen <br />
toiminnan välttämiseksi ja JUHTA:n kokoonpanoa laajennetaan vastaamaan SADe-ohjelman kokoonpanoa.<br />
<br />
== 2. LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA ARVIOINTI == <br />
<br />
Lähtökohtana on, että julkisen hallinnon sähköiset palvelut tuotetaan osana monikanavaista palvelukonseptia <br />
siten, että palvelut ovat kansalaisten ja yritysten saatavissa kaikkialla Suomessa, ja <br />
asiakkailla on mahdollisuus valita palvelukanava toivomustensa ja olosuhteidensa mukaisesti. <br />
Sähköiset palvelut muodostavat saatavuudeltaan palvelutarjonnan aika- ja paikkariippumattoman <br />
osion. Eräs tärkeä yhteys yhteentoimiville sähköisille palveluille ja muulle palvelutarjonnalle on <br />
fyysisen yhteispalvelun, puhelinpalvelukeskusten ja kuvapuhelinta hyödyntävän etäpalvelun <br />
yleistyminen. <br />
<br />
Monikanavaista palvelukonseptia havainnollistetaan alla olevalla kuvalla: <br />
<br />
Kuva 2: Julkisen hallinnon asiakaspalvelun viitekehys <br />
<br />
Kysymys on ensisijaisesti palvelujen kehittämisestä hyödyntäen muun muassa informaatioteknologian <br />
antamia mahdollisuuksia, joten palveluja ei pidä mekaanisesti muuttaa sähköisiksi. Tämä <br />
edellyttää kehittämistyössä muun muassa palvelu- ja asiakkuusstrategista lähestymistapaa sekä <br />
palveluprosessien läpikäymistä ja näihin perustuvaa suunnittelua. <br />
<br />
SADe-ohjelmaan sisällytettävät palvelukokonaisuudet liittyvät keskeisiin kansalaisten ja yritysten <br />
elämäntilanteisiin ja -tarpeisiin ja ylittävät hallinnon rajat. Ohjelman kehittämistyön tavoitteena <br />
on aikaansaada laajuudeltaan kattava julkisen hallinnon saumattomien palveluprosessien ja niitä <br />
tukevien sähköisten asiointipalveluiden kokonaisuus. <br />
<br />
Suomen julkinen hallinto järjestää suuren määrän erilaisia palveluja kansalaisille. Se merkitsee, <br />
että sähköisen asioinnin kehittämisessä on tehtävä valintoja ja priorisointeja. Sähköisen asioinnin <br />
tuottama hyöty riippuu siitä, miten onnistuneesti toimenpiteet kohdistetaan suureen määrään <br />
mahdollisia kohteita. <br />
<br />
Ohjelman tavoitteena on sähköisen asioinnin kattavuus. Tämä merkitsee, että kaikilla kansalaisen <br />
kannalta merkittävissä elämäntilanteissa ja yritysten elinkaaren eri vaiheissa siirrytään sähköiseen <br />
asiointiin niin pitkälle kuin se on tarkoituksenmukaista ja tuloksellista ja saa aikaan kokonaishyvinvoinnin <br />
lisääntymistä. Toisin sanoen sähköiseen asiointiin tulisi siirtyä niin pitkälle kuin siitä <br />
saatavat kokonaishyödyt ylittävät siihen uhratut kustannukset. <br />
<br />
Ohjelman lähtökohtana on lisäksi tuottavuuden parantuminen ja kustannussäästöt. SADeohjelman <br />
tavoitetilaan sekä lähtökohtaisesti kaikkiin ohjelman toiminta-alueisiin on sisäänrakennettuna <br />
tavoite toiminnallisesta tehokkuudesta ja tuottavuuden parantumisesta. Ohjelman myötä <br />
toteutuva tuottavuuspotentiaali realisoituu muun muassa: 1. toimintamallien ja prosessien kehittämisestä <br />
syntyvällä tuottavuudella, 2. yhteisistä ratkaisuista ja hankkeista saatavan tuottavuushyödyn <br />
kautta sekä 3. kansalaisille ja yrityksille kohdistuvan hallinnollisen taakan vähentymisenä <br />
ja kustannusten säästönä. <br />
<br />
Ohjelman piiriin otetaan kahdenlaisia kehittämiskohteita: a) yhteisiksi JulkIT-kehittämiskohteiksi <br />
hyväksyttyjä palvelukokonaisuuksia ja b) ohjelman toimeksiantoon kuuluvia ja mahdollisesti <br />
muita yhteisesti hyväksyttyjä sähköisen asioinnin tukipalveluja. <br />
<br />
Ohjelman ulkopuolelle jäävät tällöin pääsääntöisesti yhtä hallinnonalaa tai pelkästään valtion, <br />
kuntien tai Kelan toimintaa koskevat kehittämishankkeet, joissa yhteisen ohjelman kehittämismal <br />
<br />
lista ei koidu hankkeelle lisäarvoa. Valtionhallinnon suuret hankkeet kuuluvat valtion konserniohjauksen <br />
hankeohjauksen piiriin. <br />
<br />
Ohjelman sisältöjä osana monikanavaista julkisten palveluiden kehittämistä on kuvattu liitteen 1 <br />
kuvassa. <br />
<br />
Seuraavassa on lueteltu ohjelman keskeiset vaikuttavuustavoitteet ja alustavasti niiden pohjalta <br />
seurattavat asiat. Varsinaiset seurantamittarit ja niiden tavoitetasot määritellään syksyllä 2009. <br />
<br />
Ohjelman toteutuksesta ja vaikutuksista tehdään ulkopuolinen riippumaton arviointi, joka toteutetaan <br />
osittain ohjelman aikana ja osittain sen jälkeen. <br />
<br />
=== A. Sähköinen asiointi === <br />
<br />
Tavoite: kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen <br />
kaikki keskeiset palvelut. Seurattavia asioita ovat muun muassa: <br />
<br />
<br />
* Kehitettävien ja käyttöönotettujen palvelukokonaisuuksien määrä ja kattavuus <br />
<br />
* Hallinnonalakohtaisten / virastokohtaisten sähköisten palveluiden suunnitelmat / määrä ja kattavuus <br />
<br />
* Ohjelmaan sisällytettyjen palvelukokonaisuushankkeiden ennakoitu ja toteutunut henkilötyön säästö (osa palvelukokonaisuushankkeiden kustannus – hyöty -arviointia) <br />
<br />
* Asiointitilin käyttövolyymit vuosittain / kansalaiset <br />
<br />
* ValtIT:n vuosittainen tietohallintokysely: käytössä ja kehitettävänä olevat sähköiset palvelut <br />
<br />
* JUHTA:n julkisten verkkopalveluiden kyselytutkimuksen mittarit: palveluiden käyttö, ei käyttäneiden osuus, palveluiden löydettävyys ja eri palvelukanavien suosio <br />
<br />
* Suomen sijoitukset keskeisissä kansainvälisissä eGovernment -vertailuissa<br />
<br />
<br />
=== B. Yhteentoimivuus ===<br />
<br />
Tavoite: Koko julkisen hallinnon (valtio, kunnat, KELA) tietojärjestelmien yhteentoimivuutta kehitetään. <br />
Yhtenäisillä tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuureilla ja keskeisten palvelujen valtakunnallisilla <br />
tietojärjestelmillä alennetaan kustannuksia ja vapautetaan voimavaroja toiminnan kehittämiseen. <br />
Samanaikainen asiakasrajapintojen ja palvelutuotannon tietojärjestelmien kehittäminen <br />
mahdollistaa koko palveluketjun kustannustehokkaan toiminnan, asiakkaan ehdoin. Seurattavia <br />
asioita ovat muun muassa: <br />
<br />
* Olemassa olevien arkkitehtuurien kuvauksien kattavuus vuoden 2010 lopulla <br />
<br />
* Yhteisten JulkIT-tukipalveluiden käyttäjäorganisaatioiden määrä (mm. Vetuma ja sähköiset kilpailuttamisen välineet) <br />
<br />
* JHS-suositusten määrä ja vastaavuus tarpeisiin sekä niiden hyödyntämisen laajuus<br />
<br />
=== C. Muut === <br />
<br />
Tavoite: Sähköisen laskutuksen käytön laajentamiseksi koko valtionhallinto ottaa kaikki laskut <br />
vastaan sähköisinä vuoden 2009 loppuun mennessä. Videoneuvotteluyhteyksien ja etäpalvelujen <br />
käyttöä edistetään koko yhteiskunnassa. Julkisen hallinnon kotimaan matkoista korvataan 20 % <br />
verkkokokouksilla vuoteen 2013 mennessä. Seurattavia asioita ovat muun muassa <br />
<br />
* Sähköisen laskutuksen käytön laajuus valtionhallinnossa / vuosittainen kehitys <br />
<br />
* Videoneuvotteluyhteyksien, etäpalvelun ja verkkokokousten käyttö ja määrä julkisen hallinnon organisaatioissa<br />
<br />
<br />
== 3. SÄHKÖISEN ASIOINNIN PALVELUKOKONAISUUKSIEN KEHITTÄMINEN == <br />
<br />
Ohjelman keskeisen sisällön muodostaa asiakaslähtöisten sähköisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen. <br />
Lähtökohtana on asiakkaan palvelutarpeiden toteuttaminen elämänkaaren eri vaiheissa <br />
ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta. Tarkoituksena on kehittää <br />
palvelutuotantoprosesseja sähköistä asiointia ja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen, siten <br />
että asiakkaiden saama hyöty lisääntyy, tuottavuus paranee ja syntyy kustannussäästöjä. Palvelukokonaisuuksille <br />
vahvistetaan kriteerit, joiden avulla arvioidaan, millaisia palvelukokonaisuuksia <br />
ohjelmassa kehitetään. Luettelo kriteereistä on liitteessä 2. <br />
<br />
<br />
Palvelukokonaisuuksien valintaprosessi<br />
<br />
Ohjelman piiriin otetaan kehitettäväksi arviolta 11 palvelukokonaisuutta, joiden valinta- ja kehittämisprosessi <br />
toteutetaan seuraavalla tavalla: <br />
<br />
1. Ohjelman piiriin otetaan arviolta 10 - 12 ohjelmassa vahvistettujen kriteereiden perusteella <br />
JulkIT-kehittämiskohteiksi hyväksyttävää palvelukokonaisuutta ja niiden toteuttamisen edellyttämiä <br />
elementtejä.<br />
<br />
2. Kesäkuussa 2009 on määritelty kaksi kriteerit täyttävää pilottipalvelukokonaisuutta jatkovalmisteluun. <br />
Pilottien valinnassa kriteereistä painotettiin erityisesti niiden käynnistysvalmiutta. <br />
Pilottipalvelukokonaisuudet ovat 1. oppijan palvelukokonaisuus ja 2. sähköinen osallistumisympäristö. <br />
<br />
3. Varsinaisia palvelukokonaisuuksia hyväksytään kahdessa erässä: I erä syksyllä 2009 ja II erä <br />
tammikuussa 2010. Palvelukokonaisuuksien hyväksymisessä painotetaan valintakriteerinä <br />
kuntien tuottavuusvaikutuksia. Ehdotuksia ohjelmaan hyväksyttäviksi palvelukokonaisuuksiksi <br />
pyydetään ministeriöiltä, kunnilta ja Kelalta toimitettavaksi syyskuun alussa 2009. <br />
<br />
4. Ehdotukset arvioidaan kriteerien avulla ja muotoillaan ehdotukset SADe-ohjelman johtoryhmälle. <br />
Ehdotuksista pyydetään myös JUHTA:n lausunto. Tammikuun päätöskierroksella voidaan <br />
hyödyntää myös viranomaisten syksyn 2009 aikana tekemiä palvelujen sähköistämissuunnitelmia. <br />
5. <br />
Johtoryhmä hyväksyy kehitettävät palvelukokonaisuudet alustavasti valmisteltavaksi ja asettaa <br />
niiden jatkovalmistelusta ja kehittämisestä vastaavat klusteriryhmät. Klusteriryhmä koostuu <br />
palvelukokonaisuutta ohjaavien ministeriöiden, siihen sisältyvistä palveluista vastaavien <br />
viranomaisten - valtion, kuntien ja Kelan sekä tarvittavista yksityisen ja kolmannen sektorin <br />
edustajista. <br />
<br />
6. Klusteriryhmä tarkentaa palvelukokonaisuuden laajuuden, sen palvelualueet ja palveluketjut <br />
sekä pitää huolta tarvittavasta palveluprosessien kehittämisestä. Klusteriryhmä tekee johtoryhmälle <br />
ehdotuksen palvelukokonaisuuden kehittämisen suunnitelmaksi, joka sisältää: a) ehdotuksen <br />
kehitettävistä palveluratkaisuista ja palvelukokonaisuuden käyttöönoton laajuudesta, <br />
kustannuslaskelman ja arvion saatavista hyödyistä sekä mahdollisista säädösmuutostarpeista, <br />
b) ehdotuksen tietojärjestelmäarkkitehtuurista, joka sovitetaan yhteen kokonaisarkkitehtuurin <br />
kanssa ja c) muista palvelukokonaisuuden toteuttamiseksi välttämättömistä toimenpiteistä.<br />
<br />
7. Johtoryhmä käsittelee ehdotukset ja puoltaa päätöksiä sekä lähettää ne asiasta päättävän viranomaisen <br />
käsiteltäväksi. Puoltamispäätöstä ei tehdä vastoin hankkeeseen osallistuvan viranomaisen <br />
tai Suomen Kuntaliiton tahtoa.<br />
<br />
8. VM tekee päätökset keskitetyn rahoituksen myöntämisestä ja hankkeen toteutuksen organisoinnista, <br />
palvelusta vastaava ministeriö, kunta tai muu viranomainen tekee päätökset muilta <br />
osin. <br />
<br />
Hankkeissa valmistelussa käytetään KuntaIT:n hankevalmistelun ja projektinhallinnan menettelytapoja. <br />
<br />
Kokonaisuuden hahmottamiseksi kootaan olemassa olevaa tietoa jo käytössä olevista sähköisistä <br />
palvelukokonaisuuksista ja tehdään tarvittavia lisäselvityksiä erityisesti kuntien palvelujen osalta. <br />
<br />
Helmikuuhun 2010 mennessä selvitetään, onko ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi tarpeen uudistaa <br />
operatiivisia tietojärjestelmiä. <br />
<br />
JulkIT-palvelukokonaisuuksien etenemistä käsitellään sen eri vaiheissa peruspalveluohjelmamenettelyssä. <br />
<br />
<br />
Hallinnonalakohtaiset sähköistämissuunnitelmat<br />
<br />
Hallinnonalat tekevät sähköisen asioinnin kehittämissuunnitelmat syksyllä 2009. Suunnitelmien <br />
tekemistä varten annetaan ohjeet elokuussa 2009.<br />
<br />
== 4. YHTEENTOIMIVUUDEN KEHITTÄMINEN == <br />
<br />
<big>Käynnissä oleva kehittämistoiminta</big> <br />
<br />
Valtion IT-toiminnan johtamisyksikössä valmistui yhteentoimivuuden kehittämisohjelmassa <br />
vuonna 2007 Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu -hanke. Sen yhtenä tuloksena syntyi kokonaisarkkitehtuurimenetelmä <br />
valtionhallinnon toiminnan ja tietojärjestelmien suunnitteluun. <br />
KuntaIT-yksikkö on puolestaan yhdessä suurten kaupunkien kanssa määritellyt yhteisen tavoitetilan <br />
kuntasektorin palvelukeskeisestä arkkitehtuurista (SOA) ja siihen liittyvistä teknologialinjauksista <br />
sekä muodostanut kuntasektorin käyttöön ValtIT:n arkkitehtuurityöhön perustuvia arkkitehtuurien <br />
suunnittelu-, kehittämis- ja kuvausmenetelmät sekä välineistöjä. <br />
<br />
ValtIT:n ja KuntaIT:n kokonaisarkkitehtuurimenetelmät yhdistetään yhdeksi yhteiseksi julkisen <br />
hallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmäksi. Yhteinen arkkitehtuurimenetelmä julkaistaan JHS-<br />
suosituksena vuoden 2009 aikana. <br />
<br />
Lisäksi ValtIT:n toimesta valmistellaan perustietovarantojen käytön edistämistoimenpiteitä. Toimenpiteet <br />
käynnistetään vuoden 2009 loppupuolella. <br />
<br />
<big>SADe-ohjelmaan sisältyvät yhteentoimivuuden kehittämisen toimenpiteet</big> <br />
<br />
Käynnistetään alkukesästä 2009 valtiotason arkkitehtuurin määrittely ja kuvaaminen Valtiotason <br />
arkkitehtuurit -hankkeessa (VALTASA). Hankkeessa otetaan huomioon koko julkisen hallinnon <br />
näkökulma. Ensimmäiset välitulokset hankkeesta valmistuvat vuonna 2009 ja lopputulokset vuonna <br />
2010. <br />
<br />
Luvussa 3 mainitut sähköisten palvelukokonaisuuksien klusteriryhmät tekevät kunkin ohjelmaan <br />
valitun palvelukokonaisuuden osalta ehdotuksen tietojärjestelmäarkkitehtuurista, joka sovitetaan <br />
yhteen kokonaisarkkitehtuurin kanssa. <br />
<br />
== 5. VALTION KONSERNIMAINEN TIETOHALLINNON OHJAUS == <br />
<br />
<big>Hallituksen kannanotto ja valtion konsernimainen tietohallinnon ohjaus</big> <br />
<br />
Hallituksen kannanotossa todetaan seuraavaa: ”Käynnistetään välittömästi valmistelu, joka tähtää <br />
valtion tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuria koskevan päätöksenteon siirtämiseksi konsernitasolle <br />
valtiovarainministeriöön ja tämän vaatimien säädösmuutoksien määrittelyyn. Osana valmistelua <br />
määritellään kriteerit valtionhallinnon tietojärjestelmähankkeiden arvioimiseksi niiden käynnistämisvaiheessa <br />
sekä kriteerit niille valtion IT-hankinnoille, jotka toteutetaan jatkossa keskitetysti”. <br />
<br />
<big>SADe-ohjelmaan sisältyvät valtion konsernimaisen tietohallinnon toimenpiteet</big> <br />
<br />
Valtion konserniohjausta tietohallinnon kehittämisessä tiivistetään strategisen ohjauksen, informaatio-<br />
ohjauksen, hankkeiden ja hankintojen ohjauksen sekä normiohjauksen keinoin. Konserniohjausta <br />
vahvistetaan koskien valtionhallinnon tietohallinnon kehittämisen yhteisiä osioita, kuten <br />
perustietotekniikkaa, perustietovarantoja, valtiotason ja muita yhteisiä arkkitehtuureja, yhtei<br />
siä tietojärjestelmiä ja palveluja, yhteentoimivuutta, tietoturvaa ja varautumista, laadunhallintaa <br />
sekä osaamisen kehittämistä. <br />
<br />
Valtiovarainministeriön johdolla luodaan tietojärjestelmähankkeille yhtenäinen arviointimenetelmä <br />
ja perustetaan valtiovarainministeriöön arviointitoiminto, jonka vastuuna on arvioida hankkeiden <br />
toteuttamiskelpoisuuden, kustannuslaskelmien realistisuuden ja strategian mukaisuuden arviointi. <br />
Merkittävät hankkeet voivat edetä vain, jos arviointitoiminto puoltaa hankkeen jatkamista. <br />
Lisäksi vahvistetaan ministeriöiden roolia hallinnonalansa keskeisten hankkeiden päätöksenteossa <br />
ja ohjauksessa myöhemmin suunniteltavilla toimenpiteillä. Hankeohjausmalli otetaan käyttöön <br />
1.1.2010 lukien. <br />
<br />
Käynnistetään konserniohjausta ja muutoin tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistävän lainsäädännön <br />
valmistelu syksyllä 2009. <br />
<br />
Valtion konsernimaisen tietohallintotoiminnan keskeisimmät sisältöasiat on kuvattu liitteessä 3. <br />
<br />
== 6. VALTION JA KUNTIEN TIETOJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖN TOIMINTAMALLI == <br />
<br />
<big>Valtion ja kuntien yhteisten IT-ratkaisujen määrittely</big> <br />
<br />
Valtion ja kuntien yhteisten ratkaisujen kehittäminen ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat hankinnat, <br />
käyttöönottotoimenpiteet ja käyttöönoton tuki sekä ylläpito ovat julkisen hallinnon yhteistä <br />
tietohallinnon ja sen osa-alueiden kehittämistä, ja siitä käytetään nimitystä JulkIT-toiminta. Myös <br />
Kela ja muu välillinen valtionhallinto osallistuvat JulkIT-toimintaan tilanteen mukaan. <br />
<br />
<big>Yhteisten ratkaisujen hyväksymismenettely</big> <br />
<br />
Valtion ja kuntien tietojärjestelmäyhteistyön sisältämän keskitetyn rahoituksen piiriin tulevat palvelukokonaisuuksien <br />
kehittämishankkeet hyväksytään yhteisesti sovitulla tavalla. <br />
<br />
Palvelukokonaisuuksien hyväksymismenettely ja niissä kehitettävien ratkaisujen kehittämisprosessi <br />
on kuvattu tarkemmin luvussa 3. <br />
<br />
<big>Yhteisten ratkaisujen rahoitusmalli</big> <br />
<br />
Yhteisten ratkaisujen rahoitusmalli on kuvattu luvussa 9. <br />
<br />
<big>Yhteisten ratkaisujen hallinnointimalli</big> <br />
<br />
Yhteisten JulkIT-ratkaisujen operatiivinen tuottaminen ja hallinnointi organisoidaan siten, että <br />
niiden hankinnasta, käyttöönotosta ja ylläpidosta vastaa yhteinen organisaatio, jolla on tähän lakisääteinen <br />
toimivalta. Valmistelu käynnistetään syksyllä 2009 siten, että kehitetty ratkaisu on toiminnassa <br />
viimeistään 1.1.2011. <br />
<br />
== 7. SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUT == <br />
<br />
SADe-ohjelman osana toteutetaan seuraavat sähköisen asioinnin tukipalveluhankkeet, jotka on <br />
mainittu ohjelman asettamispäätöksessä: <br />
<br />
=== A. Yhteiset hankkeet ===<br />
<br />
* Suomi.fi ja YritysSuomi.fi -portaalien uudistaminen, vuonna 2010 <br />
:* Suomi.fi:n ensivaiheen uudistamistyö käynnistyy kesällä 2010. <br />
* Kansalaisten asiointitilin käyttöönotto, vuonna 2010<br />
:* Asiointitilin kilpailutus käynnistetään valtiokonttorissa 06/2009 ja käyttöönotto tapahtuu <br />
* syksyllä 2010. <br />
* Selvitys julkisen hallinnon yhteisiin ajanvarausjärjestelmiin siirtymisen edellytyksistä, vuonna 2009 <br />
:* Selvitys laaditaan yhteistyössä STM:n kanssa vuoden 2009 aikana. Selvityksessä huomioidaan jo olemassa olevat ajanvarausjärjestelmät, kuten yhteispalvelun ajanvarausjärjestelmä. <br />
*Selvitys kansalaisille tarkoitetun valtion ja kuntien yhteisen yleisneuvontapalvelun edellytyksistä, vuonna 2009 <br />
:* Vuonna 2008 julkaistussa yhteispalvelumallin kehittämistä koskevassa selvityksessä esitettiin yleisneuvontaa sijoitettavaksi puhelinpalvelukeskukseen ja verkkopalveluun valtiovarainministeriön hallinnonalalle Suomi.fi:n yhteyteen. Vastaava linjaus oli esillä SADe-hankkeen loppuraportissa sekä tukitoimintojen alueellistamista selvittäneen työryhmän alustavissa ehdotuksissa. Syksyllä 2009 asetetaan työryhmä neuvontapalvelun suunnittelemiseksi tavoitteena, että kansalaisille suunnattu yhteyskeskus rakennetaan Suomi.fi-portaalin yhteyteen Valtion IT-palvelukeskukseen (VIP). Vastaavasti Yritys- Suomi.fi:n sähköisten asiointipalvelujen tueksi on rakenteilla Contact Center tuki- ja neuvontapalvelu, joka osaltaan keventää yritysten palvelutoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen liittyviä hallinnollisia menettelyjä palveludirektiivin tavoitteiden mukaisesti <br />
* Videoneuvotteluyhteyksien ja etäpalvelujen käytön edistäminen, tavoitteena julkisen hallinnon kotimaan matkojen korvaaminen 20 % verkkokokouksilla vuoteen 2013 mennessä <br />
:* Asiaa valmistellaan ValtIT:n toimesta yhteistä viestintäratkaisua suunniteltaessa sekä yhteispalvelun laajentamishankkeen etäpalvelutyöryhmässä. Kullekin yhteiselle tukipalvelulle nimetään vastuuhenkilö tai projektiryhmä siten, että valmistelussa on mukana riittävä kuntaedustus. Tehtävien etenemisestä ja valmistumisesta raportoidaan johtoryhmälle. Kuntaosuuden käyttämisestä tukipalveluhankkeissa päätetään erikseen. <br />
<br />
=== * B. Pelkästään valtionhallintoa koskevat hankkeet === <br />
<br />
* oSähköisen laskutuksen käytön laajentaminen (valtionhallinnon valmius ottaa vastaan kaikki laskut sähköisinä vuoden 2009 aikana) <br />
:*Sähköisten ostolaskujen vastaanottamisen tilannetta valtionhallinnossa on selvitetty keväällä 2009. Lähtökohtaisesti valtionhallinnon organisaatioilla on valmius ottaa ostolaskut vastaan.<br />
<br />
== 8. OHJELMAN TOIMINTAMALLIT == <br />
<br />
a) Sähköisiä palveluja kehitetään vuorovaikutuksessa palvelujen käyttäjien kanssa huomioiden <br />
käytön helppous. <br />
:*Toimintamalli kehitetään syksyn 2009 aikana ja sitä hyödynnetään kaikissa palvelukokonaisuuskehittämishankkeissa. <br />
b) Kehittämisen kaikissa vaiheissa huomioidaan kansalaisten tietosuojan toteutuminen ja sen <br />
varmistamiseksi toimitaan hyvässä yhteistyössä tietosuojavaltuutetun kanssa. <br />
:*Ohjelman johtoryhmään on nimetty pysyväksi asiantuntijaksi tietosuojavaltuutettu. <br />
:Toimintamalli tietosuojan varmistamiseksi valmistellaan syksyllä 2009 hyödynnettäväksi kaikisa palvelukokonaisuushankkeissa.<br />
<br />
c) Julkisen sektorin hankinnoissa hyödynnetään markkinoiden tarjoamia ratkaisuja sekä yksityisen sektorin innovaatioita. Edistetään avointen tietojärjestelmäarkkitehtuurien sekä avoimen lähdekoodin käyttöä julkisen hallinnon järjestelmissä. <br />
:*Ohjelman osana on käynnistetty kevään 2009 aikana JulkIT-foorumin toiminta.<br />
:*Toimintamalli markkinoiden hyödyntämiseksi kehitetään syksyn 2009 aikana. Ohjelmaan sisältyvissä hankinnoissa pyritään tapauskohtaisesti harkiten hyödyntämään innovatiivisia hankintamuotoja hankintalain edellyttämien menettelyin (esimerkiksi kilpailullinen neuvottelumenettely) <br />
:*Avoimen lähdekoodin käyttöä edistetään muun muassa JHS-suosituksilla, joista ensimmäinen <br />
:on julkaistu alkuvuonna 2009 <br />
:*Kehitetään järjestelmien välisiä rajapintoja JHS-suosituksina, mikä edistää myös uusien <br />
:toimijoiden markkinoille tulemisen mahdollisuuksia.<br />
<br />
d) Sähköisten palveluiden kehittämistyössä tehdään ratkaisuja, jotka tukevat palvelujen tuottamista <br />
molemmilla kansallisilla kielillä. <br />
:*Kehitetään toimintamalli näkökulman huomioimiseksi sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuksien kehittämisessä. <br />
<br />
== 9. OHJELMAN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSMALLI == <br />
<br />
<big>Ohjelman rahoitusmalli</big> <br />
<br />
Ohjelman piiriin hyväksyttyjen kehittämishankkeiden rahoitus kehittämistyön ja toteutuksen eri <br />
vaiheissa tapahtuu seuraavasti: <br />
- Ratkaisujen kehittäminen (tilaajan osuus) rahoitetaan pääsääntöisesti kokonaan keskitetysti. <br />
- Ratkaisujen tuottamisen eli hankintainvestoinnin, ratkaisujen hallinnoinnin ja ylläpidon <br />
keskitetty rahoitus ratkaistaan tapauskohtaisesti erillisellä päätöksellä <br />
- Käyttöönoton rahoitus tapahtuu pääsääntöisesti käyttöönottajan omalla rahoituksella, kuitenkin <br />
tapauskohtaisesti määritellyllä tavalla ratkaisun hallinnoijan järjestämän tukikonsultoinnin <br />
tukemana. <br />
<br />
Keskitetty rahoitus tapahtuu valtiovarainministeriön momentille perustettavasta määrärahasta, johon <br />
kootaan valtion ja kuntien rahoitusosuuksia varten vuosittain ja kehyskausittain yhteisesti <br />
laadittavien suunnitelmien perusteella tarvittavaksi arvioitu määräraha. Talousarviomäärärahaehdotus <br />
käsitellään johtoryhmässä. <br />
<br />
Kuntien rahoitusosuuden toteuttamiseksi jatketaan KuntaIT:n toiminnan rahoittamiseksi kehitetyn <br />
mallin toteuttamista siirtämällä tarvittava rahoitus valtionosuuksiin varatuista määrärahoista. <br />
Erikseen määriteltävien kohteiden osalta kuntien valtionosuusrahoituksen sijasta voidaan käyttää <br />
muuta kuntarahoitusta. Pelkästään valtiota koskevia hankkeita ja ratkaisuja ei rahoiteta kuntien <br />
valtionosuuksista. Mikäli momentille siirrettyä rahaa jää ohjelmakauden aikana käyttämättä, kuntien <br />
rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt osuus palautetaan kuntien valtionosuusmomentille. <br />
Valtion rahoitusosuus kootaan siten, että osa siirretään hallinnonalojen määrärahoista ja osa mahdollisesti <br />
muista määrärahoista. Valtion rahoitusosuuden kokoamisen vaihtoehtoisia ja toisiaan <br />
täydentäviä tapoja ovat a) VM:n tietohallinnon kehittämismomenttien yhteenkokoaminen (lukuunottamatta <br />
KuntaIT:n hankerahoitusta, joka siirtyy kuntaosuuden rahoitukseksi) b) kokoaminen <br />
juustohöylämenetelmällä tai kohdennetusti hallinnonaloilta c) tuottavuushyötyjen palautuksista <br />
hallinnonaloilta ja d) hankkeiden aikaistamiseen mahdollisesti varattavasta valtion uudelleen <br />
kohdennettavasta rahoituksesta. <br />
<br />
Momentille tulevasta ohjelman käyttöön tarkoitetusta määrärahasta 50 % kootaan määrärahasiirroin <br />
kuntien valtionosuuksista ja 50 % muilta valtion budjetin momenteilta. <br />
<br />
Rahoitusta voidaan täydentää erikseen määriteltävien kohteiden osalta muun muassa Tekesin ja <br />
Sitran rahoitusta hyödyntämällä. Palveluhankinnat (esim. SaaS) jakavat investointikustannuksen <br />
usealle vuodelle. Myös PPP-tyyppinen yhteistyö voi tulla kyseeseen.<br />
<br />
<big>Ohjelman alustava kustannusarvio</big> <br />
<br />
=== A Kustannukset sähköisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi === <br />
<br />
Alla kuvattu kustannusvaikutusarvio on alustava. Ohjelman kokonaisrahoituksesta tehdään tarkempi <br />
ehdotus kevään 2010 kehysneuvotteluja varten. Samassa yhteydessä tehdään esitys ohjelmaan <br />
sisällytettävistä kehittämisratkaisujen tietojärjestelmäinvestoinneista, investointien laajan <br />
käyttöönoton varmistamisesta sekä ohjelmalla tavoiteltavista tuottavuusvaikutuksista. Vuoden <br />
2010 rahoituksesta tehdään ehdotus talousarviota täydentävään esitykseen lokakuussa 2009. <br />
<br />
Kehittämiskustannukset sisältävät lähtökohtana arvion siitä, että kehittämistoiminnassa ei pääsääntöisesti <br />
synny uusia toiminnallisia operatiivisia tietojärjestelmiä vaan jo olemassa oleviin tietojärjestelmiin <br />
ja tietovarantoihin perustuvia sähköisen asioinnin ja tiedonsiirron mahdollistavia <br />
tietojärjestelmäkomponentteja sekä tietojärjestelmärajapintoja. Helmikuuhun 2010 mennessä selvitetään <br />
palvelukokonaisuushankkeiden suunnittelun yhteydessä, onko syytä uudistaa toiminnallisia <br />
operatiivisia tietojärjestelmiä. <br />
<br />
Myöhemmin erikseen harkinnan mukaan määriteltävien palvelukokonaisuuksien tai sähköisen <br />
asioinnin tukipalvelujen osalta tullaan ehdottamaan, että ohjelman rahoituksella tuetaan myös <br />
palvelujen levittämistä. Tästä aiheutuvat kustannukset eivät sisälly jäljempänä olevaan kustannusarvioon. <br />
Poikkeuksena tästä asiointitilin ehdotetaan olevan jo tässä vaiheessa sellainen palvelu, <br />
jonka hankinta ja ylläpito kustannettaisiin keskitetysti. <br />
<br />
<big>Palvelukokonaisuuksien kehittäminen</big> <br />
<br />
Kolme (3) laajaa palvelukokonaisuutta 12 – 18 milj euroa <br />
Viisi (5) keskikokoista palvelukokonaisuutta 10 – 20 milj euroa <br />
Kolme (3) pientä palvelukokonaisuutta 3 – 6 milj euroa <br />
Yhteensä kehittämiskustannuksia 25 – 44 milj euroa <br />
<br />
<big>Palvelukokonaisuuksien ohjaus</big><br />
<br />
Palveluasiantuntija1 htv /v <br />
Klustereiden projektinohjaus 3 htv/v a 80 000 euroa/v <br />
Yhteensä ohjauksen kustannuksia 1,3 milj euroa <br />
<br />
=== B Sähköisen asioinnin tukipalveluiden kehittäminen ja toteuttaminen === <br />
<br />
<big>Kehittämiskustannukset</big> <br />
<br />
Suomi.fi <br />
<br />
1. vaihe 1 milj euroa <br />
2. vaihe 2 milj euroa <br />
Yrityssuomi.fi 1,5 milj. euroa <br />
Verkkolaskun käytön edistäminen Arvioidaan myöhemmin <br />
Julkisen hallinnon yhteiset ajanvarausjärjestelmät Arvioidaan myöhemmin <br />
Valtion ja kuntien yhteinen yleisneuvonta Arvioidaan myöhemmin <br />
Videoneuvotteluyhteydet Arvioidaan myöhemmin <br />
<br />
<br />
<big>Hankinta/investointi- ja käyttö/ylläpitomenot</big> <br />
<br />
Asiointitili Investointi 3 milj euroa <br />
Ylläpito 4-5 milj euroa vuosina 20092013 <br />
<br />
<big>Käyttöönoton tuki</big> <br />
<br />
Käyttöönoton rahoitus tapahtuu pääasiassa käyttöönottajan vastuulla (ei keskitettyä määrärahaa), <br />
Tapauskohtaisesti päätetään ratkaisun tukikonsultoinnin rahoittamisesta. Käyttöönoton tukea <br />
(neuvonta ja konsultointi) varten tarvittava määräraha arvioidaan palvelukokonaisuuksien vahvistuttua <br />
helmikuussa 2010. <br />
<br />
=== C Valtion konsernimainen IT-toiminta === <br />
<br />
Hankeohjauksen uuden menettelytavan käyttöönotto: <br />
VM:öön 1-2 henkilötyövuoden lisätarve/vuosi. 400 000 – 700 000 euroa <br />
<br />
<br />
=== D Valtio-kuntayhteistyö === <br />
<br />
Yhteisen organisaation perustaminen operatiivista IT-toimintaa varten (hankinnat ja investoinnit, <br />
ylläpito ja käyttö sekä neuvonta) aiheuttavat perustamiskustannuksia, jotka selvitetään perustamisselvityksen <br />
yhteydessä vuoden 2010 aikana. <br />
<br />
=== E Konserniohjauksen ja yhteentoimivuuden ohjauksen säädösmuutosten valmistelu ===<br />
<br />
<br />
Ohjausmekanismien laadinta, selvitys ja lainsäännön <br />
valmistelukustannukset kohdistuvat vuodelle 2010, <br />
ja aiheuttavat noin 200.000 euron kustannukset 200 000 euroa <br />
<br />
=== F Ohjelman alustava kustannusarvio vuosille 2010 - 2013 === <br />
<br />
<big>Kehittämiskustannukset</big> <br />
<br />
Palvelukokonaisuudet 25 – 44 milj euroa <br />
Palvelukokonaisuuksien ohjaus 1,3 milj euroa <br />
Sähköisen asioinnin tukipalvelut 11,5 – 12,5 milj euroa <br />
Valtion konsernimainen IT-toiminta 400 000 – 700 000 euroa <br />
Lainsäädännön erillisselvitykset 300 000 euroa <br />
<br />
Yhteensä noin 39 – 59 miljoonaa euroa <br />
<br />
�<br />
12 (18) <br />
<br />
Tämän hetkisen arvion mukaan ohjelmaan sisältyvät kehittämiskustannukset tulevat olemaan <br />
siis noin 39 - 59 miljoonaa euroa. Arviosta puuttuvat joidenkin tukipalveluiden kehittämiskustannukset, <br />
jotka arvioidaan myöhemmin. Huomioitavaa on, että edellä mainittujen <br />
kehittämiskustannusten lisäksi palveluprosessien ja niitä tukevien tietoteknisten ratkaisuiden <br />
käyttöönoton kustannusten on arvioitu olevan vähintään kolminkertainen kehittämisen <br />
kustannuksiin nähden. Karkeiden arvioiden mukaan ratkaisujen laajan valtakunnallisen <br />
käyttöönoton kustannukset ovat pikemminkin satoja kuin kymmeniä miljoonia euroja. <br />
Nämä kustannukset hajautuvat käyttöönottaviin organisaatioihin ja vain osa tarkoituksenmukaista <br />
siirtää keskitetyn rahoituksen piiriin. Käyttöönottokustannuksia arvioitaessa <br />
tulee ottaa huomioon myös käyttöönotosta saatavat hyödyt. <br />
<br />
<big>Ohjelman tuottavuusvaikutukset</big> <br />
<br />
Ohjelman keskeisenä lähtökohtana on, että yhteisillä ratkaisuilla ja palvelutoiminnan kehittämisellä <br />
aikaansaadaan tuottavuushyötyjä. Ohjelman myötä toteutuva tuottavuuspotentiaali realisoituu <br />
muun muassa seuraavasti: <br />
<br />
1. Ohjelman palvelualuehankkeiden myötä toimintamallien ja prosessien kehittämisestä syntyvät <br />
toiminnallinen tuottavuus (muun muassa henkilötyön säästöt) <br />
<br />
2. Yhteisistä ratkaisuista ja hankkeista saatavan tuottavuushyödyn kautta (vaihtoehtoiskustannukset <br />
- esim. yhteisesti tuotettu tukipalvelu on kustannustehokkaampaa kuin kunkin tahon <br />
erikseen tuottamat vastaavat tai lähes identtiset ratkaisut). <br />
Valmistelun tässä vaiheessa ohjelman tuottavuushyötyjä ei voida määrittää prosentteina tai henkilötyövuosina. <br />
Ohjelmassa valmistellaan tuottavuuden laskentaan ja hyötyjen arviointeihin liittyviä <br />
menettelytapoja klusterien käyttöön. Myös ohjelmassa käytettävä KuntaIT-hankehallinnan malli <br />
edellyttää, että kunkin hankkeen kohdalla toteutetaan perusteellinen arvio arvioiduista tuottavuusvaikutuksista <br />
(kustannus–hyötyanalyysi: investointilaskelma ja takaisinmaksuajat ja henkilötyösäästöt). <br />
<br />
<br />
SADe-ohjelman työ kytkeytyy hallituksen politiikkariihen kannanotossa edellytettyihin kuntien <br />
tuottavuustoimenpiteisiin. <br />
<br />
<big>Liitteet</big> <br />
<br />
SADe-ohjelma osana monikanavaista julkisten palveluiden kehittämistyötä (liite 1) <br />
<br />
SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien valintakriteerit (liite 2)<br />
<br />
Kuvaus valtion tietohallinnon konserniohjauksen kohteista ja keinovalikoimasta (liite 3) <br />
<br />
<br />
Liite 1: SADe-ohjelma osana monikanavaista julkisen hallinnon ja palvelujen kehittämistyötä <br />
<br />
== Liite 2: SADE-OHJELMAN PALVELUKOKONAISUUKSIEN VALINTAKRITEERIT == <br />
<br />
1. Asiakaslähtöisyys ja laatu: <br />
a. palvelukokonaisuudet vastaavat kokonaisvaltaisesti kansalaisen tai yrityksen elämäntilanteeseen tai elinkaareen liittyviin palvelutarpeisiin, hallinnonalojen tai palveluja järjestävien organisaatioiden rajoista riippumatta <br />
b. palvelukokonaisuuksien avulla palvelujen saatavuus ja löydettävyys paranee: kansalainen tai yritys löytää tarvitsemansa palvelun tai palveluketjun helposti ja voi käyttää sitä paikasta ja ajasta riippumatta <br />
c. palvelukokonaisuudet ovat helppokäyttöisiä ja laadukkaita <br />
d. palvelukokonaisuudet antavat asiakkaalle hyötyä ja vähentävät asiakkaan kokemaa hallinnollista taakkaa <br />
e. palvelukokonaisuudet lisäävät asiakkaiden oikeusturvaa ja tasa-arvoa <br />
<br />
2. Merkittävyys: Palvelukokonaisuudet ovat asiakkaan ja hallinnon kehittämisen kannalta tai yhteiskunnallisesti <br />
riittävän merkittäviä (esim. käyttäjiä/käyttökertoja on paljon), jotta sähköistämisen <br />
merkitys ei jää liian vähäiseksi. Palvelukokonaisuuden tulee olla levitettävissä valtakunnalliseen <br />
käyttöön. <br />
<br />
3. Poikkihallinnollisuus: Palvelukokonaisuudet ylittävät hallinnonalojen ja organisaatioiden rajoja <br />
ja niiden tietojärjestelmien yhteentoimivuus edellyttää valtio-kunta -yhteistyötä tai yhteistyötä <br />
useiden hallinnonalojen välillä. Palvelukokonaisuudet ovat julkisen hallinnon yhteistä ns. JulkITtyötä. <br />
Yhden viranomaisen järjestämien merkittävienkin palvelujen sähköistäminen voidaan toteuttaa <br />
hallinnonalan omana työnä hallinnonalan suunnittelun ja rahoituksen puitteissa ohjelman <br />
ulkopuolella. <br />
<br />
4. Tuottavuuspotentiaali: Palvelukokonaisuuden sähköistämisellä on mahdollista nostaa työn tuottavuutta, <br />
kun palveluprosessien tietojenkäsittely automatisoituu ja palveluprosesseja yksinkertaistetaan. <br />
Näin henkilöresurssien tarve vähenee ja voimavaroja vapautetaan toiminnan kehittämiseen <br />
tai muuhun toimintaan. <br />
<br />
5. Toteutuksen kustannustehokkuus: Palvelukokonaisuuden sähköistäminen on kannattavaa ja <br />
kustannustehokasta; palvelutuotannon kustannukset vähenevät ja investoinnin takaisinmaksuaika <br />
on riittävän lyhyt.<br />
<br />
6. Käynnistysvalmius ja toteutuksen nopeus: Palvelukokonaisuuksien kehittämistyö voidaan <br />
käynnistää pian ja saada aikaan tuloksia nopeasti. <br />
<br />
7. Käyttöönottovalmius ja -kelpoisuus: Palvelukokonaisuus on sen valmistuttua otettavissa käyttöön <br />
laajalti eri organisaatioissa. <br />
<br />
8. Lainsäädäntömuutosten tarve ja valmius niiden toteuttamiseen: Palveluista vastaavat viranomaiset <br />
ovat valmiita ja sitoutuneita tarvittaessa valmistelemaan palvelukokonaisuuden rakentamiseksi <br />
tarvittavat lainsäädäntömuutosehdotukset ja toteuttamaan niiden mukaista toimintaa. <br />
<br />
9. Yhteensopivuus julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin kanssa <br />
<br />
10. Innovatiivisuus ja luovuus: Palvelukokonaisuuksissa kehitettävät ratkaisut ovat luovia ja innovatiivisia <br />
sekä uudistavat palvelutuotannon toimintatapoja. Palvelukokonaisuuden toteuttaminen <br />
edistää suomalaista osaamista ja tuotteistaa suomalaista tietotaitoa. <br />
<br />
<br />
== Liite 3 - VALTION TIETOHALLINNON KONSERNIOHJAUKSEN KOHTEET JA KEINOVALIKOIMA ==<br />
<br />
<br />
<br />
=== 1. Konserniohjauksen keinoja === <br />
<br />
Strateginen ohjaus <br />
<br />
Valtionhallinnon tietohallinnon strategisen ohjauksen keinona on käytetty valtion IT-strategiaa. <br />
Sen korvaajaksi otetaan käyttöön vuosittain kehysmenettelyn yhteydessä tarkistettava tiivis strategia-<br />
asiakirja, jossa olisi kuvattu keskeisimmät kehittämisen tavoitteet ja suuntaviivat. <br />
<br />
Informaatio-ohjaus <br />
<br />
Informaatio-ohjaus säilyttää asemansa keskeisenä keinona ohjata tietohallintotoimintaa ja sen jatkuvaan <br />
kehittämiseen panostetaan. JHS- järjestelmää vahvistetaan ja kehitetään edelleen SADehankkeen <br />
loppuraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. <br />
<br />
Hankeohjaus <br />
<br />
Valtion tietohallinnon hankeohjaus tapahtuu osana budjettiprosessia. Ohjauksen kohteena ovat <br />
suuret tai muuten merkitykselliset tietojärjestelmähankkeet. Niiden käsittelyyn luodaan menettely, <br />
jossa valtiovarainministeriö antaa lausunnon hankkeista konserniohjauksen ja toteuttamiskelpoisuuden <br />
näkökulmista. Tätä menettelyä on kuvattu jäljempänä kappaleessa ’Tietojärjestelmien <br />
hankeohjaus’. <br />
<br />
Hankintojen kautta tapahtuva ohjaus <br />
<br />
Yhteisten hankintojen osalta jatketaan määräysten antamista budjettilain 22 a §:n nojalla. <br />
<br />
Normiohjaus <br />
<br />
Valtion tietohallintoa ohjataan konsernimaisesti. Tätä varten valtiovarainministeriöllä tulee olla <br />
lakiin perustuva toimivalta ohjata valtionhallinnon tietohallintotoimintaa. Normiohjauksen osaalueita <br />
ovat esimerkiksi yhteiset palvelut ja yhteentoimivuus. <br />
<br />
Yhteisten tietojärjestelmien ja palveluiden käytöstä annetaan sitovia määräyksiä tarpeen mukaan. <br />
Määräykset annetaan pääsääntöisesti laintasoisina. Kyseeseen voivat tulla kohteen jo olemassa <br />
oleva lainsäädäntö tai palvelusta erikseen laadittava lainsäädäntö. <br />
<br />
Yhteentoimivuuden takaamiseksi annetaan valtiovarainministeriölle mahdollisuus antaa sitovia <br />
määräyksiä esimerkiksi käytettävistä standardeista ja muista yhteentoimivuutta edistävistä menettelyistä. <br />
Menettelyt voivat liittyä esimerkiksi sanastojen ja ontologioiden laatimisen koordinointiin. <br />
<br />
<br />
=== 2. OHJAAMISEN KOHTEET JA SÄÄNTELYN TARVE === <br />
<br />
Konserniohjauksen kohteita voivat olla sellaiset yhteiset tietohallinnon osiot, jotka ovat tarpeen <br />
yhteentoimivan tietojärjestelmäkokonaisuuden luomiseksi valtionhallinnossa: <br />
<br />
1. Yhteiset tietojärjestelmät ja palvelut <br />
2. Perustietovarannot <br />
3. Yhteentoimivuus <br />
4. Ydintoiminnan tietojärjestelmähankkeet <br />
5. Tietoturva ja varautuminen <br />
6. Perustietotekniikka <br />
7. Laadunhallinta <br />
8. Osaamisen kehittäminen <br />
<br />
Yhteisiä tietojärjestelmiä ja palveluita toteutetaan esimerkiksi tukitoimintojen ja sähköisen asioinnin <br />
osalta. Rakentamisvaiheessa on useita palveluita kuten yhteisen verkon kytkentäydin ja integraatioalusta. <br />
<br />
Tapauskohtaisesti tulee arvioida perustuuko käyttöönotto vapaaehtoisuuteen vai tulisiko ne saada <br />
koko konsernin käyttöön. Jälkimmäinen edellyttää sitovaa säätelyä. Se voidaan toteuttaa joko <br />
kohdealueen lainsäädäntönä tai osana tietohallintolainsäädäntökokonaisuutta. Tapauskohtaisesti <br />
tulisi voida harkita käyttöönottovelvoitetta tietyn siirtymäkauden puitteissa. <br />
<br />
Perustietovarantoja ovat esimerkiksi väestö- ja kiinteistötiedot. Ne ovat laajasti käytössä koko <br />
julkisella ja myös yksityisellä sektorilla. Muutokset esimerkiksi perustietovarantojen tietojärjestelmien <br />
rajapinnoissa säteilevät laajasti koko yhteiskuntaan. Perustietovarantojen suuri käyttäjä ja <br />
merkittävä sisällöntuottaja on kuntasektori. <br />
<br />
Näistä on kustakin erillinen lainsäädäntö. Osana yhteentoimivuuden ohjausta on tarkasteltava <br />
olisiko tarvetta tietojenjakeluun ja yhteentoimivuuteen liittyvälle sääntelylle. <br />
<br />
Yhteentoimivuuden elementit kuvataan ja jäsennetään arkkitehtuurimallin avulla. Järjestelmien <br />
välinen yhteentoimivuus on avaimena sisäisen tuottavuuden lisäämisessä sekä asiakaspalvelun ja <br />
laadunhallinnan parantamisessa. Näkökulmia ovat tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologiaarkkitehtuurit. <br />
Tähän asti ohjaus on ollut pääsääntöisesti informaatio-ohjausta. <br />
<br />
Tietoarkkitehtuurin näkökulmasta sitovaa ohjausta on olemassa esimerkiksi arkistotoimen osalta, <br />
mutta muun toiminnan ja eri tietotyyppien osalta se on selvittämättä. Paremman yhteentoimivuuden <br />
saavuttamiseksi sitovaa sääntelyä tarvitaan. Se edellyttää useamman aihepiirin lakien ja niiden <br />
välisten suhteiden arviointia. Näitä ovat ainakin arkistolaki, julkisuuslaki ja laki sähköisestä <br />
asioinnista. <br />
<br />
Teknologia-arkkitehtuurissa sitovan sääntelyn piiriin voisivat kuulua rajapinnat. <br />
<br />
Ydintoiminnan tietojärjestelmähankkeet ovat ministeriöiden ja virastojen vastuulla. Hallinnonalojen <br />
rajat ylittäviä ja tai muutoin merkittäviä hankkeita tullaan toteuttamaan keskitetysti siten <br />
kuin niistä erikseen päätetään SADe-ohjelman yhteydessä. <br />
<br />
Useat tietojärjestelmät perustuvat erityislainsäädäntöön. <br />
<br />
Tietoturva ja varautuminen ovat lähtökohtaisesti olleet konsernimaista ohjausta. Vahti-työssä <br />
on laadittu laaja ohjeisto. Informaatio-ohjauksella on saavutettu hyvin tuloksia. Lainsäädännössä <br />
on asetettu yleisiä velvoitteita (julkisuuslaki) sekä erityislainsäädännössä alaan liittyviä erityisesti <br />
tietojenkäsittelyä koskevia vaatimuksia. <br />
<br />
Sitovan sääntelyn tarve on noussut esille tietoturvatasojen sekä varautumisen vaatimusten määrittelyssä. <br />
Niiden osalta sääntelyn piiriin tulisi sisällyttää tasojen kuvauksen sekä vaatimus kunkin <br />
organisaation siirtymisestä vähimmäistasolle. Kyse ei olisi yksityiskohtaisesta sääntelystä vaan <br />
prosessien ja menettelyiden ohjaamisesta. <br />
<br />
Perustietotekniikkaan kuuluvat esimerkiksi tietoliikenne, laitteet, niihin liittyvät järjestelmäpalvelut <br />
sekä käyttäjien tukipalvelut. Perustietotekniikan käsite laajenee teknologian kehittyessä. Perustietotekniikan <br />
hallintaprosesseihin on kehitetty hyviä käytäntöjä (esim. ITIL), joita vaihtelevasti <br />
sovelletaan. Ohjelmistolisenssien hallinta vaatii omaisuuskirjanpidossa erityisiä järjestelyjä <br />
vaihtelevista ehdoista johtuen. <br />
<br />
Näissä sitovana ohjauskeinona on menestyksellisesti käytetty yhteishankintoja ja osaan on liitetty <br />
budjettilain 22 a §:n mukainen määräys hyödyntää keskitettyjä hankintoja. Esimerkiksi hallintaprosessit <br />
ja työasemien yhtenäistäminen voisivat olla sitovan sääntelyn piirissä. <br />
<br />
Osaamisen kehittäminen on avainasemassa, vaikkakin yhä laajemmin toteutus ja ylläpito hankitaan <br />
kaupallisilta markkinoilta. Ministeriöissä ja virastoissa tulee olla riittävä osaaminen hankkeiden <br />
ohjaamiseen ja valvomiseen. <br />
Koska hankehallinnan osaamistarve ei ole kaikissa virastoissa jatkuvaa, on syytä tutkia mahdollisuus <br />
osaamispoolin rakentamiseksi esimerkiksi valtion IT-palvelukeskuksen yhteyteen. <br />
<br />
=== 3. TIETOJÄRJESTELMIEN HANKEOHJAUS === <br />
<br />
Tavoite <br />
Suuret tai muuten merkittävät ministeriöiden ja virastojen tietojärjestelmähankkeet käsitellään <br />
osana TTS- ja budjettiprosesseja sekä suurimpien hankkeiden osalta raha-asiainvaliokunnassa. <br />
<br />
Ohjauksen keskeisenä tavoitteena on arvioida hankkeita konserniohjauksen sisällöllisten elementtien <br />
toteutumisen sekä toteuttamiskelpoisuuden ja onnistumisen edellytysten näkökulmista. Erityisesti <br />
kiinnitetään huomioita kustannuslaskelmien ja aikataulujen realistisuuteen. <br />
<br />
Merkittävimpien IT-hankkeiden osalta keskitetyllä ohjauksella tuetaan ministeriöitä hallinnonalansa <br />
hankkeiden ohjauksessa ja toisaalta varmistetaan IT-toiminnan konsernilinjausten toimeenpano. <br />
<br />
Prosessi <br />
Suuria yli 1 milj. euron hankkeita valtionhallinnossa on viime vuosina ollut noin 140 kpl. Arviolta <br />
noin 10 - 20 hanketta otettaisiin konserniohjauksen seurantaan. Lopputuloksena saadaan perusteltu <br />
päätös yhteistyössä valtiovarainministeriön ja hallinnonalojen kesken siitä, onko hanke toteuttamis- <br />
ja rahoittamiskelpoinen. <br />
<br />
Kukin virasto laatii hankesuunnitelmat ja muut esitutkimukseen vaadittavat dokumentit hyvän <br />
hankehallinnan periaatteiden mukaisesti. Keskeistä on huolehtia hankkeen ja toiminnan kehittämisen <br />
välisestä suhteesta. Osana tulosohjausta suunnitelmat arvioidaan, ja niiden pohjalta tehdään <br />
tarpeellisia päätöksiä ohjaavassa ministeriössä. Säännöksiä muutetaan siten, että virastojen tulee <br />
saada lupa hankkeiden käynnistämiseen ministeriöltä. Ministeriön vastuulla on lisäksi esitellä <br />
myöhemmin määriteltävien kriteerien perusteella ne hankkeet, joita tulisi seurata konserniohjauksessa. <br />
Näitä hankkeita ovat kustannuksiltaan suuret (yli 20 miljoonaa euroa) tai muulla perusteella <br />
merkittävät hankkeet. <br />
<br />
Hanke-ehdotusta voidaan tarkastella ainakin seuraavista näkökulmista: <br />
*Hankkeen tavoiteasetanta: Hankkeen ylätason tavoitteet, aikataulut, hyödyt, kriittiset menestystekijät, yhdensuuntaisuus toiminnan ja tietohallinnon strategioiden kanssa. <br />
*Roolit ja vastuut: Tulevan toiminnan ja vastuiden sekä kehittämishankkeen toteutuksen ja vastuiden selkeys. <br />
*Resurssit ja osaaminen: Uuden toimintamallin ja kehittämishankkeen vaatima rahoitus, henkilöresurssit ja osaaminen. <br />
*Toimintaprosessit: Uuden toimintamallin mukaiset prosessit ja hankehallinnan prosessit. <br />
*Yhteensopivuus arkkitehtuurin kanssa. Hanketta tulee arvioida sekä suhteessa organisaation <br />
omiin että valtiokonsernin arkkitehtuurilinjauksiin (prosessi, tieto, tietojärjestelmä, tekniikka). <br />
*Tietojärjestelmän ei tule olla päällekkäinen valtionhallinnolle yhteisesti tarjottavien ITpalveluiden kanssa. Sen tulee olla yhteensopiva em. palvelujen kanssa. <br />
*Samankaltainen toiminta. Mikäli useampi toimija on rakentamassa hyvin samanlaista ratkaisua, <br />
ne voitaisiin ohjata yhteistyöhön, esimerkiksi lupia käsiteltäessä. <br />
*Kustannus- ja hyötyanalyysi. Hanke-ehdotukseen perustuvan investoinnin ja tulevan tietojärjestelmän investointi- ja käyttökustannusten ja hyötyjen arviointi.<br />
*Riskien arviointi. Arvioidaan sekä hankkeen että tulevan tietojärjestelmän riskit. <br />
<br />
Hankkeiden toteuttamiskelpoisuuden arviointiin luodaan yhtenäinen arviointijärjestelmä ja perustetaan <br />
arviointitoiminto valtiovarainministeriöön. Arvioinnin tuloksena valtiovarainministeriö antaa <br />
lausunnon hankkeesta konserniohjauksen ja toteuttamiskelpoisuuden näkökulmista. Erityisesti <br />
kiinnitetään huomiota kustannuslaskelmien realistisuuteen. Lausunto liitetään raha-asiain valiokunnan <br />
esitykseen ja sitä hyödynnetään TTS- ja budjettiprosessissa. Hankkeet voivat edetä vain, <br />
jos arviointitoiminto puoltaa hankkeen jatkamista. <br />
<br />
Säännöksiä suurten hankkeiden käsittelystä raha-asiain valiokunnassa muutetaan siten, että virastojen <br />
tulee saada lupa hankkeiden käynnistämiseen ministeriöltä. Ministeriöt huolehtivat niiden <br />
käsittelystä ohjeiden mukaisesti. Euromääräisen kustannusrajan ylittävät tai muutoin merkittävät <br />
hankkeet käsitellään raha-asiain valiokunnassa ennen kilpailutusta tehtyjen suunnitelmien pohjalta. <br />
Euromäärä tarkennetaan osana valmistelua. <br />
<br />
Aikataulut <br />
<br />
Hanke-ehdotusten ohjausta tehdään sekä TTS- että budjettikierrosten yhteydessä. Yli miljoonan <br />
euron hankkeista toimitetaan tiedot osana kehysehdotuksia. Uuden arviointitoiminnon suorittama <br />
hankkeiden arviointi on jatkuvaa toimintaa. Rahoituspäätökset tehdään normaalissa budjettimenettelyssä. <br />
Jo valmisteluvaiheessa käydään tarpeen mukaan vuoropuhelua akselilla virasto-ministeriöhankeohjaus, <br />
jotta kaikilla osapuolilla on riittävästi aikaa perehtyä hankkeeseen. <br />
Hankeohjauksen menettelytavat täsmennetään jatkovalmistelussa syksyn 2009 aikana. Hankeohjausmalli <br />
otetaan käyttöön 1.1.2010 lukien.</div>Vaula