http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/api.php?action=feedcontributions&user=Tiia&feedformat=atomOpasnet Suomi - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-28T11:50:28ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.29.0http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Avoimia_teht%C3%A4vi%C3%A4&diff=8624Avoimia tehtäviä2011-07-22T09:58:46Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[op_en:List of open tasks]]<br />
{{muuttuja|moderator=Jouni|stub=Yes}}<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Mitä avoimia tehtäviä on Opasnetissä ja miten ne pitäisi hoitaa?<br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
===Tehtävälista===<br />
<br />
<t2b index="Projekti,Tekijä,Tarkastaja,Havainnot" locations="työaika,palkkio,tila,sivu,kuvaus" unit="d, €"><br />
Eracedu|Varattu|Jouni||||http://www.integrated-assessment.eu|Sivusto kopioidaan Opasnetiin ja jäsennetään (n. 430 sivua)<br />
Opasnet|Mori|Jouni|3|190||Seturi|Raportin (eli artikkelien) sisältö wikistetään. Katso linkit taulukon alla.<br />
Opasnet||Jouni|||Tehty|Ebode [http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/b75f6999-e7c4-4550-a939-3bccb19e41c1]|Mallien ja raportin sisältö wikistetään<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni||||Suomen hallitusohjelma '2011|Hallitusohjelma (kunhan valmistuu) wikistetään<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni||||:heande:Category:Intarese|Luokka käydään läpi ja varmistetaan että materiaalin saa siirtää Opasnetiin<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni|1|aikaperuste||Opasnetin käyttötaidot|Wiki-perustaitojen opettaminen iskuryhmälle<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni|1|aikaperuste||Opasnetin käyttötaidot|Avoimen arvioinnin perustaitojen opettaminen iskuryhmälle<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni|3|aikaperuste||Opasnetin käyttötaidot|Wikin edistyneiden taitojen opettaminen iskuryhmälle<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni|5|325||:op_en:Main category|Perustellun ehdotuksen tekeminen nykyisen luokkarakenteen (category) parantamiseksi (sama rakenne suomeksi ja englanniksi)<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni||||Kaikki tässä taulukossa mainitut sivut|Muiden tekemien sivujen hyvyyden arviointi lähtömateriaalin suhteen<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni||aikaperuste||Suomen hallitusohjelma '2011|Etsi toimenpide-ehdotusten kustannusarvioita<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni|1/järjestö|65/järjestö||Suomen hallitusohjelma '2011|Etsi ja jäsennä vielä käsittelemättömien puolueiden ja järjestöjen ohjelmia hallitusohjelmaan. Tee lista järjestöistä hallitusohjelman keskustelusivulle.<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni|3|195||Malline:Objekti|Suunnittele yksinkertainen ja tiivis tietoruutu (metadata box) ja toteuta se kaikkiin wikeihin ja oliotyyppeihin.<br />
Opasnet|Vesigirppu, Minttu|Jouni|2|130||:en:Expolis|Siirretään sivusto www.thl.fi/expolis Opasnetiin. Katso sivu :en:Expolis<br />
Jatropa|Johannes |Jouni|1|65|tehty|Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto|Kuinka paljon tuotetaan käyttökelpoista (=jätettä, joka päätyy jonnekin satamaan eikä sitä heitetä suoraan laivalta takaisin mereen) kalajätettä maailmassa vuosittain? Erityisesti kiinnostavia ovat tiedot kalajätteestä, jota olisi taloudellisesti kannattavaa kuljettaa Nesteen jalostamoille Porvooseen, Rotterdamiin tai Singaporeen. Tuotanto mitataan joko tonneina kalajätettä per vuosi tai tonneina öljyjätettä per vuosi.<br />
Jatropa|Elina|Jouni|1|65|Tehty|Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset|Minkälaisia eettisiä kysymyksiä kalanjalostuksen öljyjätteeseen biopolttoaineen lähteenä liittyy?<br />
Jatropa|Jaakko ja Tiia|Jouni|1|65|Tehty|Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset|<br />
Jatropa|Elina|Jouni|1|65|Tehty|Biodiesel production from Jatropha curcas: a critical view|Artikkelin lukeminen ja hyödyllisten pointtien kerääminen. Lisäilin artikkelin avulla pointteja eri sivuille (tosin iso osa artikkelista kertoo melko tarkasti kuinka jatropaöljyn valmistaminen tapahtuu joka on melko toisarvoista tietoa, etenkin kun samaa tietoa löytyy helposti suomeksikin).<br />
Jatropa|Johannes|Jouni|1|65|tehty|Bioenergian saanto kalajätteestä|Paljonko käyttökelpoista bioenergiaa saadaan tuotettua yhdestä kilosta tai tonnista tyypillistä kalanjalostuksen jätettä? Yksikkönä esim. kg tuotettua biodieseliä per kg käytettyä kalajätettä. <br />
Jatropa|Tiia ja Jaakko|Jouni|1|65|Tehty|Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset|<br />
Jatropa| |Mikko/Jouni| |aikaperuste| |[[Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]|sidosryhmien/edustajien tunnistaminen ja listaaminen<br />
Jatropa| |Mikko/Jouni| |aikaperuste| |[[Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]|sidosryhmäkontaktoinnin sähköpostiviestin muotoilu (tarvitseeko räätälöidä sidosryhmätyyppien mukaan ja/tai arvioinnin mukaan?)<br />
Jatropa| |Mikko/Jouni| |aikaperuste| |[[Ohje:Sisällys]]|Opasnetin osallistumisohjeistuksen tarkistaminen ja päivittäminen sidosryhmäkontaktoinnin tarpeita vastaavaksi<br />
Jatropa| |Mikko/Jouni| |aikaperuste| |[[Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]|sidosryhmien edustajien kontaktointi, puhelu + sähköpostiviesti <br />
Jatropa| |Mikko/Jouni| |aikaperuste| |[[Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]|selostus arvioinnin tilanteesta neste Oilille ja kutsu osallistumaan aktiivisesti arviointiin ("räätälöity sidosryhmäkontaktimeili")<br />
Jatropa|Tiia ja Elina|Mikko/Teemu/Jouni| |aikaperuste| |Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä|arvioinnin vaikutuskaavion tekeminen jatropa-arvioinnin vaikutuskaaviota mallina käyttäen.<br />
Jatropa| |Mikko/Teemu/Jouni| |aikaperuste| |Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä|Kalajätearvioinnin rakenteen sovittaminen vaikutuskaavion antamaan viitekehykseen: olemassolevien sivujen sijoittaminen rakenteeseen, tarvittaessa uusien sivujen tunnistaminen ja luominen, tarvittaessa olemassa olevien sivujen uudelleen rajaaminen ja/tai nimeäminen, sivujen välisten riippuvuuksien tunnistaminen ja kuvaaminen.<br />
Jatropa| |Mikko/Teemu/Jouni| |aikaperuste| |Jatropan käyttö bioenergian lähteenä|Jatropa-arvioinnin rakenteen sovittaminen vaikutuskaavion antamaan viitekehykseen: olemassolevien sivujen sijoittaminen rakenteeseen, tarvittaessa uusien sivujen tunnistaminen ja luominen, tarvittaessa olemassa olevien sivujen uudelleen rajaaminen ja/tai nimeäminen, sivujen välisten riippuvuuksien tunnistaminen ja kuvaaminen.<br />
Jatropa| |Mikko/Teemu/Jouni| |aikaperuste| |Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä|Kalajätearvioinnin sivujen sisällön yhdenmukaisuuden tarkastelu ja parantaminen vaikutuskaaviota ja määriteltyjä riippuvuuksia hyväksi käyttäen.<br />
Jatropa| |Mikko/Teemu/Jouni| |aikaperuste| |Jatropan käyttö bioenergian lähteenä|Jatropa-arvioinnin sivujen sisällön yhdenmukaisuuden tarkastelu ja parantaminen vaikutuskaaviota ja määriteltyjä riippuvuuksia hyväksi käyttäen.<br />
Jatropa| |Mikko/Teemu/Jouni| |aikaperuste| |Jatropan käyttö bioenergian lähteenä|Jatropa-arvioinnin sivujen esityksen yhdenmukaistaminen ja parantaminen: rakenne, otsikointi, taulukot, kuvat, linkit, viitteet, navigointipalkki, esittämistapa teksteissä jne.<br />
Jatropa| |Mikko/Teemu/Jouni| |aikaperuste| |Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä|Kalajätearvioinnin sivujen esityksen yhdenmukaistaminen ja parantaminen: rakenne, otsikointi, taulukot, kuvat, linkit, viitteet, navigointipalkki, esittämistapa teksteissä jne.<br />
</t2b><br />
<br />
* Varaa tehtävä itsellesi kirjoittamalla oma käyttäjätunnuksesi kohtaan Tekijä.<br />
* Kun tehtävä on valmis, kirjoita kohtaan Tila teksti "Tehty".<br />
* Aika ajoin Jouni arkistoi tehdyt työt, jolloin ne poistuvat taulukosta.<br />
** [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Avoimia_teht%C3%A4vi%C3%A4&oldid=8187#Teht.C3.A4v.C3.A4lista Tehtäväarkisto 2011-07-16]<br />
<br />
===Muita tehtäviä===<br />
<br />
'''Seuraa myös näitä sivuja:<br />
* Tähän listataan avoimia tehtäviä. Katso myös vastaava lista [[:op_en:List of open tasks|englanninkielisessä Opasnetissä]].<br />
* [[Toiminnot:Tehtävälista/Jatropa]]<br />
* [[Toiminnot:Tehtävälista/Opasnet]]<br />
* [[Toiminnot:Tehtävälista/Eracedu]]<br />
<br />
<br />
* Tämänhetkiset kesätyöläiset: Julia Rintala, Teemu Rintala, Heta Tuomisto, Pauli Ordén, Joona, Johannes Kröger, Jaakko Örmälä, Tuukka Hämynen, Tiinu (ei enää aktiivisesti mukana: Aino, Minttu, Iiro Nevalainen, Tiia Sorjonen)<br />
<br />
Seturi-hankkeen raportit ovat useana eri artikkelina:<br />
[http://heande.opasnet.org/heande/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=621&docver=1&fileid=621&filever=1&filename=H%C3%84nninen_elinymp%C3%A4rist%C3%B6_SETURI_YT_2010.pdf]<br />
[http://heande.opasnet.org/heande/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=623&docver=1&fileid=623&filever=1&filename=Kurttio_s%C3%A4teily_SETURI_YT_2010.pdf]<br />
[http://heande.opasnet.org/heande/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=622&docver=1&fileid=622&filever=1&filename=Pekkanen_menetelm%C3%A4t_SETURI_YT_2010.pdf]<br />
[http://heande.opasnet.org/heande/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=626&docver=1&fileid=626&filever=1&filename=Pekkanen_riskit_editoriaali_YT_2010.pdf]<br />
[http://heande.opasnet.org/heande/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=624&docver=1&fileid=624&filever=1&filename=Priha_hyvRiski_YT_2010.pdf]<br />
[http://heande.opasnet.org/heande/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=625&docver=1&fileid=625&filever=1&filename=Priha_ty%C3%B6terveys_SETURI_YT_2010.pdf]<br />
<br />
===Toimintatapa===<br />
<br />
'''Tehtävien suorittamista arvioidaan periaatteilla, jotka kuvataan sivulla [[Opasnetin tehtävien arviointi]].<br />
<br />
* Tehtäviä on seuraavanlaisia:<br />
** Listalla olevien tehtävien varaaminen ja suorittaminen.<br />
** Listalla olleiden, tehtyjen tehtävien tarkastaminen.<br />
** Uusien ihmisten värvääminen tekijöiksi.<br />
** Uusien värvättyjen ihmisten kouluttaminen erilaisiin Opasnet-taitoihin (esim. tekstin wikistys, tiedonhaku, datan tallennus, R-koodaus). Hankitut taidot listataan henkilön käyttäjäsivulla.<br />
* Tehtävät kirjataan tälle sivulle sitä mukaa, kuin niitä syntyy. Tekijät itse seuraavat sivua (esim. tarkkailulistan avulla) ja varaavat mieleisiään tehtäviä itselleen kirjaamalla itsensä tekijäksi taulukkoon.<br />
* On suositeltavaa tehdä tehtäviä pienissä ryhmissä, jotta jäsenet voivat opettaa taitoja toisilleen, eikä taitojen puute hidasta työntekoa.<br />
* Tehtäviä voi myös kirjata suoraan asiaan liittyvälle sivulle TODO-mallineella. Avoimiin tehtäviin pistetään tekijäksi jokin ja jotkin seuraavista yleisistä käyttäjänimistä: R-osaaja, Datatallentaja, Tiedonhakija, Wikistäjä. Tehtävät löytyvät tämän käyttäjän todo-listalta, joita muut voivat myös tarkkailla.<br />
* Tehtävien tekemisestä voidaan joissain tilanteissa maksaa, kuitenkin vain seuraavilla edellytyksillä:<br />
** Tekijä on hankkinut käyttäjätunnuksen Opasnetiin ja tehnyt vähintään 20 [[Toiminnot:Muokkauspisteet|muokkauspisteen]] arvosta todennettuja (THL:n tarkastamia) parannuksia sivuille osoittaen näin taitonsa.<br />
** Tekijä on ottanut yhteyttä [[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomistoon]] ja liittymisestä Opasnet-reserviin on sovittu. Tähän kuuluu, että tekijä kirjataan THL:n henkilötietojärjestelmään palkkioiden maksamiseksi.<br />
** Tehtävä on THL:n nimenomaisessa intressissä eli THL on tehtävälistallaan luvannut maksaa työn tekemisestä. <br />
** Tehtävän suorittamisesta on täytetty [[media:THLn palkkiolasku.pdf|palkkiolaskulomake]] ja toimitettu se [[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomistolle]].<br />
* Suoritetuista tehtävistä maksetaan kahdenlaisia palkkioita. Tässä ei synny työsuhdetta, eikä töistä kerry lomaa tai eläkettä. Palkkioita maksetaan kuitenkin vain THL:n tilaamista töistä.<br />
** Yleensä palkkio on se mikä tehtävätaulukossa on sanottu. Joissakin tapauksissa työtä tehdään tuntitaksalla (9.09 €/h), mutta näistä sovitaan etukäteen. Rahapalkkioista maksetaan verot normaalisti, eli THL maksaa ennakonpidätykset verokortin tietojen mukaisesti.<br />
** Kaikki kerryttävät [[onori|onoreita]] omalle onoritililleen. Se miten tämä toteutetaan käytännössä on vielä vähän auki. Yksi olennainen tapa mitata tuotoksen onoreita on käyttää sivuilla olevaa tieteellisen laadun ja hyödyllisyyden arviointipalkkeja.<br />
* Tekijälle annetaan pyynnöstä todistus siitä, milloin ja millaisia tehtäviä hän on suorittanut. Se ei kuitenkaan ole varsinainen työtodistus, koska ei ole työsuhdettakaan.<br />
<br />
Usein kysyttyjä kysymyksiä:<br />
; Millainen on työaika?: Työaikaa ei ole, vaan tekijä tekee asioita omaan tahtiinsa. Jaettujen tehtävien osalta ryhmä itse sopii, kuka tekee mitäkin ja milloinkin. Tauot ja ruokatunnit eivät siis sisälly työaikaan, koska sitä ei ole.<br />
; Milloin työ päättyy?: Tästä on vaikea sanoa muuta kuin, että urakat ovat yleensä varsin pieniä (1-4 henkilötyöpäivää), joten on helppo arvioida yhden urakan kesto. Sen sijaan on vaikea arvioida, millaisia urakoita kesän aikana ilmaantuu, ja kuinka nopeasti iskuryhmä selviää niistä. Tavoitteena on, että kaikille halukkaille (joita on tällä hetkellä seitsemän) löytyy järkeviä urakoita ainakin melkein koko kesäksi. Jos käytännön näpertämiset nettisivujen kanssa tulevat valmiiksi, urakat muuttuvat rekrytointi- ja koulutuspainotteiseksi eli Opasnetin perehdytykseksi uusille tekijöille.<br />
; Maksaako työnantaja lakisääteiset työnantajamaksut?: Ei, koska työsuhdetta ei synny. Tehdystä työstä maksetaan kertakorvaus palkkiolaskulla sovitun taksan mukaan. Ennakonpidätys maksetaan toimitetun verokortin perusteella. Verokortti toimitetaan Anelma Julkuselle.<br />
; Jos sairastut, maksaako työnantaja sairausajan palkan?: Ei, koska ei ole työsuhdetta. Pitemmät poissaolot toivotaan merkittäväksi omaan työaikataulukkoon, jotta tiedetään ettei tekijä ole käytettävissä.<br />
; Saako työstä työtodistuksen?: Kyllä, vaikka tarkkaan ottaen se on todistus THL:lle tiettynä aikana tehdyistä tehtävistä.<br />
<br />
==Perustelut==<br />
<br />
* Työaikatauluihin merkitään kahdenlaisia työaikoja: alaprojektiksi ei merkitä mitään, jos tehdään tavallista urakkatyötä. Jos taas on erikseen sovittu, että työstä maksetaan tuntitaksan mukaan (kuten sovitut palaverit ja jotkin muut työt), silloin alaprojektiksi laitetaan "Tuntitaksa". <br />
* Kaikkiin ebode-sivuihin kunnon viittaukset raporttiin ref-tägiä käyttäen. Viittauksen muoto on seuraava: Kirjoittaja 1, Kirjoittaja 2 jne: Raportin nimi. Julkaisija, Julkaisuvuosi, raportin numero. [URL] ISBN.<br />
<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Aikakone]]<br />
* [[Opasnetin tehtävien arviointi]]<br />
* [[:op_en:List of open tasks]]<br />
* [[:heande:List of tasks in YMAL]]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Opasnet, tehtävälista<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
[[media:THLn palkkiolasku.pdf|Palkkiolaskulomake]] tehtyjen työtehtävien laskuttamiseksi.</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tiia/ty%C3%B6aika&diff=8623Käyttäjä:Tiia/työaika2011-07-22T09:57:34Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div><t2b index="Aikalaji,Projekti,Alaprojekti,Havainto" Locations="alku,loppu,toistoväli,asti,kuvaus" unit="d"><br />
Työaika|Opasnet||2011-06-27 09:00|2011-06-27 16:00|1|2011-08-19|Kesätyö<br />
Vapaa|||2011-06-11 00:00|2011-06-11 23:59|7|2011-08-19|Lauantait vapaita<br />
Vapaa|||2011-06-12 00:00|2011-06-12 23:59|7|2011-08-19|Sunnuntait vapaita<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-06-27 10:00|2011-06-27 13:00|||Koulutus<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-06-27 13:00|2011-06-27 16:00|||Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-06-28 8:00|2011-06-28 14:30|||Jatropan ilmastovaikutukset<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-06-29 8:00|2011-06-29 15:30|||Jatropan viljelyn eettiset vaikutukset<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-06-30 8:00|2011-06-30 12:15|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-01 9:15|2011-07-01 11:15|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-04 8:30|2011-07-04 13.30|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|urakkaperuste|2011-07-04 13.30|2011-07-04 16:00 |||Jatropan viljely suomalaiseen käyttöön<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-05 8:15|2011-07-05 14.30|||Hallitusohjelma + kokous 9.30-11.30<br />
Vapaa|Opasnet||2011-07-06 00:00|2011-07-06 23.59|||LOMA!<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-07 9:15|2011-07-07 13.30|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-11 7:45|2011-07-11 12.15|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-12 8:15|2011-07-12 13.30|||Hallitusohjelma+kokous 12- 13.30<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-13 10:30|2011-07-13 15:30|||Kalajalostuksen materiaalivirrat<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-14 8:30|2011-07-14 15:00|||Kalajalostuksen materiaalivirrat<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-15 10.00|2011-07-15 12.30|||Kalajalostuksen materiaalivirrat viimeistely + yleistä kalaöljysurffailua.<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-18 10:00|2011-07-18 14:30|||kalajalostuksen öljyjätteen bioenergiankäytön ilmastovaikutuksen<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-19 10:00|2011-07-19 13:30|||Kalajalostuksen öljyjätteen bioenergiankäytön ekosysteemivaikutukset<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-20 10:00|2011-07-20 15:20|||Jatropa projektin sidosryhmätyöskentelyä...<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-21 10:00|2011-07-21 15:00|||Jatropa ja kalaöljysivujen siivoamista, Biopolttoaineen valmistusprosessi Jatropasta-muuttuja.<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-22 09:30|2011-07-22 13:00|||Kalaöljyvaikutuskaaviota, sivujen yhdentämistä.<br />
Työaika|Opasnet||2011-07-25 0:00|--->|||Muut työt. <br />
</t2b></div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tiia/ty%C3%B6aika&diff=8622Käyttäjä:Tiia/työaika2011-07-22T09:54:42Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div><t2b index="Aikalaji,Projekti,Alaprojekti,Havainto" Locations="alku,loppu,toistoväli,asti,kuvaus" unit="d"><br />
Työaika|Opasnet||2011-06-27 09:00|2011-06-27 16:00|1|2011-08-19|Kesätyö<br />
Vapaa|||2011-06-11 00:00|2011-06-11 23:59|7|2011-08-19|Lauantait vapaita<br />
Vapaa|||2011-06-12 00:00|2011-06-12 23:59|7|2011-08-19|Sunnuntait vapaita<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-06-27 10:00|2011-06-27 13:00|||Koulutus<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-06-27 13:00|2011-06-27 16:00|||Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-06-28 8:00|2011-06-28 14:30|||Jatropan ilmastovaikutukset<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-06-29 8:00|2011-06-29 15:30|||Jatropan viljelyn eettiset vaikutukset<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-06-30 8:00|2011-06-30 12:15|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-01 9:15|2011-07-01 11:15|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-04 8:30|2011-07-04 13.30|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|urakkaperuste|2011-07-04 13.30|2011-07-04 16:00 |||Jatropan viljely suomalaiseen käyttöön<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-05 8:15|2011-07-05 14.30|||Hallitusohjelma + kokous 9.30-11.30<br />
Vapaa|Opasnet||2011-07-06 00:00|2011-07-06 23.59|||LOMA!<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-07 9:15|2011-07-07 13.30|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-11 7:45|2011-07-11 12.15|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-12 8:15|2011-07-12 13.30|||Hallitusohjelma+kokous 12- 13.30<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-13 10:30|2011-07-13 15:30|||Kalajalostuksen materiaalivirrat<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-14 8:30|2011-07-14 15:00|||Kalajalostuksen materiaalivirrat<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-15 10.00|2011-07-15 12.30|||Kalajalostuksen materiaalivirrat viimeistely + yleistä kalaöljysurffailua.<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-18 10:00|2011-07-18 14:30|||kalajalostuksen öljyjätteen bioenergiankäytön ilmastovaikutuksen<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-19 10:00|2011-07-19 13:30|||Kalajalostuksen öljyjätteen bioenergiankäytön ekosysteemivaikutukset<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-20 10:00|2011-07-20 15:20|||Jatropa projektin sidosryhmätyöskentelyä...<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-21 10:00|2011-07-21 15:00|||Jatropa ja kalaöljysivujen siivoamista, Biopolttoaineen valmistusprosessi Jatropasta-muuttuja.<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-22 09:30|2011-07-22 13:00|||<br />
Työaika|Opasnet||2011-07-25 0:00|--->|||Muut työt. <br />
</t2b></div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Tiedosto:Kala%C3%B6ljyt_bioenergian_l%C3%A4hteen%C3%A4.png&diff=8613Tiedosto:Kalaöljyt bioenergian lähteenä.png2011-07-22T09:20:24Z<p>Tiia: Vaikutuskaavio kalaöljystä bioenergianlähteenä.</p>
<hr />
<div>Vaikutuskaavio kalaöljystä bioenergianlähteenä.</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4tteen_bioenergiak%C3%A4yt%C3%B6n_ilmastovaikutukset&diff=8599Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset2011-07-22T07:35:56Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Jaakko}}<br />
Viimeaikoina bioenergian valmistaminen eläinperäisistä lähteistä on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Kalateollisuudessa sivutuotteena saatavien jätteiden käytöllä on kuitenkin vaikutuksensa myös ilmastoon.<br />
==Kysymys==<br />
Kuinka paljon kalasta tuotettu bioenergia vaikuttaa ilmastoon? Millaisia päästöjä tällaisen bioenergian käyttö tuottaa (verrattuna muihin vaihtoehtoisiin energianlähteisiin)? <br />
<br />
==Vastaus==<br />
<t2b index=" , " locations="Käytön tuottama CO2-päästö" unit="."><br />
Jatropa|13 ton/ha/a<br />
Palmuöljy|2.6 - 18.6 ton/ha/a<br />
Kalaöljy| 167 kg / 1000kg kalaa kohden*<br />
</t2b><br />
<br />
' *Kun Itämerestä pyydetystä toisarvoisesta kalasta valmistetaan biodieselin lisäksi myös biokaasua.<br />
<br />
{{kommentti|1:|Selkeästi esiin miten tämä arvio on saatu. Mitkä ovat lähtötiedot, viitteet, olettamukset, laskelmat, ...?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 12.57 (EEST)}}<br />
<br />
{{kommentti|2:|Linkki jatropa-arvioinnin sivuun ("riippuvuudet"), josta jatropaa ja palmuöljyä koskevat tiedot (ilmeisesti) tulevat.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.08 (EEST)}}<br />
<br />
==Perustelut==<br />
*Hehtaarin kokoinen jatropaviljelyalue (n.2500 kasvia) sitoo hiiltä 20 tonnia vuodessa 40 vuoden ajan. 2500 kasvia tuottaa keskimäärin 15 tonnia siemeniä vuodessa.Tästä määrästä voidaan valmistaa 5000 litraa biodieseliä, joka tuottaa 13 tonnia CO2 päästöjä. <ref> [http://www.jpclimited.com/climate-change.php] </ref> <br /><br />
<br />
*Lappeenrannan yliopistossa suoritetun tutkimuksen mukaan kalaöljyn valmistuksen ja käytön (eli CO2e) hiilijalanjälki on 167 – 181 kg CO2e yhtä tonnia Itämerestä pyydettyä toisarvoista kalaa kohti. Käsittelyketjussa, jolle jalanjälki laskettiin, on tuotettu bioenergiaa biodieselillä, mädätyksellä sekä biodieselin sivutuotteena syntyvästä glyserolista. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
*Biodieselin valmistukseen ja kalan esikäsittelyyn liittyy paljon epävarmuuksia, kuten esimerkiksi eri aineiden suhteet prosessiin ja joidenkin aineiden päästökertoimien puuttuminen, mutta päästöllisesti silti niiden osuus kokonaispäästöistä on hyvin pieni. Tutkimuksia päästövähennyksiin on tehty lähinnä kasvipohjaisille biodieseleille, joissa näissä on päästy koko tuotantoketjua tarkasteltaessa 40 – 80 % päästövähennyksiin fossiilisiin nähden. Kasvin tuotantoketjussa isoimmat päästölähteet ovat sen viljely ja lannoitus. Kalan tuotantoketjussa ei näitä ole, mutta sen kalastuksen aikaiset päästöt ovat kuitenkin hyvin korkeat. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
*Biodieselin polttoa on tutkittu enemmän ja kun poltetaan 1 litra biodieseliä, syntyy päästöjä 1 kg CO2e. Kun verrataan sitä dieseliin ja bensiinin, syntyy dieselin poltossa hiilidioksidipäästöjä 2,66 kg CO2e ja bensiinin 2,35 kg CO2e. Tarkasteltaessa pelkkiä CO2 – päästöjä, voi jäädä huomaamatta myös muiden päästöjen osuus, sillä biodieseliä poltettaessa syntyy typen oksideja enemmän kuin fossiilisia poltettaessa, mutta toisaalta rikkiä ja aromaattisia hiilivetyjä ei synny ollenkaan. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
[[Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset]]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto, kalajäte <br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_myrkyllisyys&diff=8598Jatropan myrkyllisyys2011-07-22T07:26:29Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Jaakko}}<br />
Myrkyllisyyttä on pidetty jatropan vahvuutena esimerkiksi palmuöljyyn verrattuna, sillä myrkkypitoinen kasvi ei kelpaa<br />
ravinnoksi, eikä jatropasta valmistettu polttoaine tällöin suoraan kilpaile ravinnontuotannon kanssa.<br />
<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Kuinka myrkyllinen Jatropa on? Onko Jatropan myrkyllisyydestä haittaa/hyötyä?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
Jatropa sisältää proboliestereitä ja monia myrkyllisiä yhdisteitä mukaanlukien lektiiniä, saponiinia ja trypsiini-inhibiittoreja. Kuoressa on sinihappoa jota käytetään mm. osana hyönteismyrkyissä. Ihon altistuminen jatropan mahlalle voi aiheuttaa ihottumaa. Syötynä lehdillä on diureettisia ja oksettavia vaikutuksia ja jo muutama jatropan siemen voi osoittautua tappavaksi annokseksi. Vaikka Jatropa on myrkyllinen ihmiselle, niin sen myrkyllisyydestä on myös hyötyä esimerkiksi tuholaiskestävyyden kannalta. Myrkkyjen vaikutuksesta esimerkiksi karjaeläimiin ei kuitenkaan tähän ole kyetty löytämään tarkempaa tietoa.<br />
<br />
==Perustelut==<br />
Myrkyt ovat tuhoalaiskestävyyden kannalta olennaisia, sillä monet hyönteiset karttavat myrkyllistä kasvia. Myrkyllisyytensä takia öljyntuotannon sivutuotteita, kuten öljynpuristuksessa syntyviä siemenkakkuja ei kuitenkaan voida käyttää rehuna tai ravintona. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Suurin osa jatropan myrkyistä koostuu porboliestereistä, mutta seassa on myös kurkaaneja (engl. curcain), trypsiini-inhibiittoria ja muita myrkkyjä, joten täydellinen myrkynpoisto on monimutkainen prosessi. Porboliesterit menettävät myrkyllisyytensä kuudessa päivässä, sillä ne ovat herkkiä muuttuvalle lämpötilalle, valolle ja ilmakehän hapelle. <br />
<br />
Meksikossa esiintyvässä jatropalajikeessa, ei ole lainkaan myrkkyjä, kun taas Intiasta löytyvästä lajikkeesta, löytyy peräti 6mg proboliestereitä per siemenkakkugramma. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Siemenkakkuja voidaan käyttää jatropaviljelmän lannoittamisessa, mutta myrkkyjen vaikuttavuutta lannoitettaviin kasveihin ei ole kunnolla tutkittu. Koska myrkyt toimivat tuholaistorjujina, niillä voi olla vaikutusta myös maaperän pieneliöihin ja mikrobeihin. Vaikka jatropan myrkylliset proboliesterit periaatteessa katoavat kuudessa päivässä, niiden jäämiä olisi silti hyvä etsiä syötäväksi tarkoitetuista kasveista, joita on lannoitettu jatropan seimenkakuilla. Joidenkin tutkimusten mukaan, jatropaa toimii tehokkaana hyönteismyrkkynä esimerkiksi runsaasti kuolleisuutta aiheuttavaa bilhartsioosia levittäviä etanoita vastaan. On ehdotettu, että jatropan siemenkakkujen käyttö lannoitteena vähentäisi myös tuholaisista aiheutuvaa haittaa viljelykasveille. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
Jatropatuotteista on myös poistettu myrkkyjä laboratorioissa. Monimutkaisuutensa ja korkean hintansa takia myrkynpoisto ei kuitenkaan sovellu pientuotannossa käytettäväksi. Koska kasvin siemenkakkukin on myrkyllinen, sitä ei voida käyttää rehuna prosessoimatta. Jotkut yritykset ovat kuitenkin varmoja myrkynpoiston kannattavuudesta. Vietnamissa toimiva yritys keskittyi aiemmin rehutuotantoon, mutta laajensi toimintaansa jatropadieselin tuotantoon huomattuaan, että toimialojen yhdistäminen<br />
on ainakin teoriassa mahdollista. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
Jatropan myrkyllisyyden vaikutus työntekijöihin on myös aiheuttanut huolta. Kasvin myrkyllisyys voi olla haitallista työntekijöille, mikäli kasvin osia nautitaan vahingossa. Jatropasta löytyvien proboliestereiden on todettu<br />
edistävän muun muassa syöpää. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
Erään lähteen mukaan Jatropan kasvattaminen voisi pahimillaan saastuttaa viljely-ympäristön pohjavedet <ref name=fifi>http://fifi.voima.fi/artikkeli/2009/joulukuu/kun-pelkka-bio-ei-riita</ref>, tosin tätä ei mainita muissa lähteissä.<br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto <br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_myrkyllisyys&diff=8596Jatropan myrkyllisyys2011-07-22T07:22:44Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Jaakko}}<br />
Jatropaa kehutaan usein sen myrkyllisyyden takia, sillä myrkkypitoinen kasvi ei kelpaa<br />
ravinnoksi, eikä jatropasta valmistettu polttoaine tällöin suoraan kilpaile ravinnontuotannon<br />
kanssa ravintona käytettyjen biodieselkasvien tavoin.<br />
<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Kuinka myrkyllinen Jatropa on? Onko Jatropan myrkyllisyydestä haittaa/hyötyä?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
Jatropa sisältää proboliestereitä ja monia myrkyllisiä yhdisteitä mukaanlukien lektiiniä, saponiinia ja trypsiini-inhibiittoreja. Kuoressa on sinihappoa jota käytetään mm. osana hyönteismyrkyissä. Ihon altistuminen jatropan mahlalle voi aiheuttaa ihottumaa. Syötynä lehdillä on diureettisia ja oksettavia vaikutuksia ja jo muutama jatropan siemen voi osoittautua tappavaksi annokseksi. Vaikka Jatropa on myrkyllinen ihmiselle, niin sen myrkyllisyydestä on myös hyötyä esimerkiksi tuholaiskestävyyden kannalta.<br />
<br />
==Perustelut==<br />
Myrkyt ovat tuhoalaiskestävyyden kannalta olennaisia, sillä monet hyönteiset karttavat myrkyllistä kasvia. Myrkyllisyytensä takia öljyntuotannon sivutuotteita, kuten öljynpuristuksessa syntyviä siemenkakkuja ei kuitenkaan voida käyttää rehuna tai ravintona. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Suurin osa jatropan myrkyistä koostuu porboliestereistä, mutta seassa on myös kurkaaneja (engl. curcain), trypsiini-inhibiittoria ja muita myrkkyjä, joten täydellinen myrkynpoisto on monimutkainen prosessi. Porboliesterit menettävät myrkyllisyytensä kuudessa päivässä, sillä ne ovat herkkiä muuttuvalle lämpötilalle, valolle ja ilmakehän hapelle. <br />
<br />
Meksikossa esiintyvässä jatropalajikeessa, ei ole lainkaan myrkkyjä, kun taas Intiasta löytyvästä lajikkeesta, löytyy peräti 6mg proboliestereitä per siemenkakkugramma. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Siemenkakkuja voidaan käyttää jatropaviljelmän lannoittamisessa, mutta myrkkyjen vaikuttavuutta lannoitettaviin kasveihin ei ole kunnolla tutkittu. Koska myrkyt toimivat tuholaistorjujina, niillä voi olla vaikutusta myös maaperän pieneliöihin ja mikrobeihin. Vaikka jatropan myrkylliset proboliesterit periaatteessa katoavat kuudessa päivässä, niiden jäämiä olisi silti hyvä etsiä syötäväksi tarkoitetuista kasveista, joita on lannoitettu jatropan seimenkakuilla. Joidenkin tutkimusten mukaan, jatropaa toimii tehokkaana hyönteismyrkkynä esimerkiksi runsaasti kuolleisuutta aiheuttavaa bilhartsioosia levittäviä etanoita vastaan. On ehdotettu, että jatropan siemenkakkujen käyttö lannoitteena vähentäisi myös tuholaisista aiheutuvaa haittaa viljelykasveille. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
Jatropatuotteista on myös poistettu myrkkyjä laboratorioissa. Monimutkaisuutensa ja korkean hintansa takia myrkynpoisto ei kuitenkaan sovellu pientuotannossa käytettäväksi. Koska kasvin siemenkakkukin on myrkyllinen, sitä ei voida käyttää rehuna prosessoimatta. Jotkut yritykset ovat kuitenkin varmoja myrkynpoiston kannattavuudesta. Vietnamissa toimiva yritys keskittyi aiemmin rehutuotantoon, mutta laajensi toimintaansa jatropadieselin tuotantoon huomattuaan, että toimialojen yhdistäminen<br />
on ainakin teoriassa mahdollista. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
Jatropan myrkyllisyyden vaikutus työntekijöihin on myös aiheuttanut huolta. Kasvin myrkyllisyys voi olla haitallista työntekijöille, mikäli kasvin osia nautitaan vahingossa. Jatropasta löytyvien proboliestereiden on todettu<br />
edistävän muun muassa syöpää. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
Erään lähteen mukaan Jatropan kasvattaminen voisi pahimillaan saastuttaa viljely-ympäristön pohjavedet <ref name=fifi>http://fifi.voima.fi/artikkeli/2009/joulukuu/kun-pelkka-bio-ei-riita</ref>, tosin tätä ei mainita muissa lähteissä.<br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto <br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Biopolttoaineen_valmistusprosessi_Jatropa%C3%B6ljyst%C3%A4&diff=8595Biopolttoaineen valmistusprosessi Jatropaöljystä2011-07-22T07:17:13Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
<br />
Kuinka jatropasta valmistetaan biopolttoainetta?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
Biodieseliä valmistetaan esteröinnillä eli tarkemmin vaihtoesteröinnillä, ennen esteröintiä on öljy jatropan siemenestä ja kuljetettava esteröintiin.<br />
Esteröinnissä biodiesel erotetaan öljystä alkoholin ja katalyytin avulla. <br />
<br />
==Perustelut==<br />
===Biobieselin valmistusprosessi===<br />
*Öljynvalmistusprosessi jatropasta on hyvin samankaltainen, kuin muidenkin ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden; <br />
**Ensimmäisen sukupolven bioetanoli valmistetaan useimmiten sokeriruo'osta tai maissista fermentoimalla eli käyttämällä tärkkelystä. Ensimmäisen sukupolven biodieselin raaka-aineena voidaan käyttää kasvi- ja eläinrasvoja, jotka esteroidaan etanolin tai metanolin avulla dieselmoottoriin sopivan kemiallisen koostumuksen saavuttamiseksi.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
Tutkimuksissa on todettu, että jatrophaöljyä voidaan lisätä dieseliin jopa 50 % toimivuuden kärsimättä merkittävästi, mutta tavallisesti kasviöljyn osuus seoksessa on pienempi. Kansainvälisillä markkinoilla eniten kiinnostusta herättänyt vaihtoehto onkin juuri dieselin valmistaminen jatrophaöljystä, joko esterointiprosessin tai muiden tekniikoiden avulla. Vaikka hyvälaatuista jatrophadieseliä voidaan käyttää sellaisenaan useimmissa dieselmoottoreissa, sitä sekoitetaan fossiiliseen<br />
dieseliin yleensä 1–20 % .<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
====Valmistuksen alkuvaiheet====<br />
Jatrophadieselin valmistus alkaa hedelmien keräämisellä ja siementen irrottamisella hedelmistä. Siemenet puristetaan joko käsikäyttöisillä pikkupuristimilla tai suuremmilla koneistetuilla puristimilla. Käsikäyttöiset puristimet ovat edullisia, mutta niillä saadaan eroteltua korkeintaan 60 % siemenen sisältämästä öljystä. Koneistetuilla puristimilla päästään 75–90 %:n tulokseen, ja moderneilla puristustekniikoilla voitaneen saavuttaa jopa 100 % puristustulos. Puristamisen jälkeen öljy suodatetaan, jotta epäpuhtaudet ja sedimentin murut eivät heikennä öljyn käytettävyyttä tai energiapitoisuutta<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
Jatrophaöljy on puhdasta, joten se soveltuu hyvin poltettavaksi. Jatrophan myrkyt eivät aiheuta päästöjä öljyn palaessa eikä dieselmoottoreista tule rikkidioksidipäästöjä niiden käydessä jatrophasta valmistetulla dieselillä Jatrophaöljyn molekyylissä on 16–18 hiiliatomia, kun niitä fossiilisessa dieselissä on 8–10. Tämä nostaa jatrophaöljyn viskositeettia ja laskee setaanilukua (setaaniluku kertoo palavuudesta, mitä korkeampi se on sitä helpommin polttoaine palaa.) fossiiliseen dieseliin nähden. Jatrophaöljyn setaaniluku on 23–41, joten se on usein parempi kuin rypsin (30–36), maapähkinän (30–41) tai auringonkukan (29–37). FAMEbiodieselin molekyylirakenteen ominaisuuksia on parannettu esteroinnin avulla.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
====Esteröinti====<br />
Kasviöljyt ja eläinrasvat koostuvat lähes kokonaan triglyseridejä eli glyserolin triestereistä. Esteröinnissä glyseriini erotetaan katalyytin ja alkoholin avulla öljystä, jolloin glyseroli erottuu astian pohjalle ja öljy jää pinnalle, mistä se voidaan kerätä talteen. Prosessissa käytetään alkoholina metanolia tai etanolia, mutta näistä kahdesta metanoli on käytetympi edullisuutensa takia. Sillä myös saavutetaan vakaampi esteröintireaktio. Lähtöaineiden keskinäinen ainemäärä- eli moolisuhde vaikuttaa merkittävästi esteröintireaktiosta saatavan tuotteiden määrään. Isoin tuotto saadaan, kun metanolia on ylimäärin. Sen ihanteellinen moolisuhde reaktioon on 3:1, mutta reaktio tapahtuu nopeammin, jos se metanolin määrä kaksinkertaistetaan eli moolisuhde nostetaan 6:1, jolloin päästään yli 98 % saantoon. Jos metanolia käytetään reaktiossa alle 67 %, glyseroli ei erotu öljystä ollenkaan. <br />
<br />
Esteröinti on hidas prosessi ja ilman katalyyttia se onnistuu vain korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Katalyyttina voidaan käyttää happoa, emäs- tai alkalimetallialkoksidia, joista kaksi jälkimmäistä ovat toimivimpia huoneenlämmössä. Emäskatalyyttina käytetään puhdasta natriumhydroksidia (NaOH) tai kaliumhydroksidia (KOH), joista ensimmäinen on käytetyin edullisuutensa takia. Käytetyin alkoksidi on natriummetoksidi (CH3ONa) ja happokatalyyttina voi olla suolahappo (HCl). Emäskatalyytit ovat käytetympiä teollisissa prosesseissa, koska happopohjaiset ovat syövyttävämpiä sekä katalyyttina ne ovat hitaampia. Katalyyttimääränä käytetään 0,5 – 1 % öljyn massasta, jolloin biodieselin saanto on noin 94 – 99 %. Kun käytetään katalyyttina natrium- tai kaliumhydroksidia, se liuotetaan suoraan metanoliin.<br />
<br />
Ihanteellinen lämpötila normaalissa ilmanpaineessa esteröintireaktiolla on 60 – 70 ºC, joka on lähellä metanolin kiehumispistettä (65 ºC). Tällöin aikaa kuluu noin tunti, jos katalyyttina käytetään kaliumhydroksidia. Erotettu öljy on pestävä ja neutralisoitava ennen kuin siitä voidaan tehdä käyttökelpoista biodieseliä. Ennen vesipesua biodieselin pH on noin 9, mutta pesun jälkeen sen pH on 7 – 8. Pesulla myös saadaan erotettua biodieselistä mahdolliset saippuan, metanolin ja katalyytin jäämät. <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Pesun jälkeen puhdistettu biodiesel kuivataan, jolloin sen viskositeetti on suunnilleen sama kuin petrodieselillä. Toinen reaktiotuote glyseroli voidaan myös puhdistaa saippuasta ja reagoimattomasta katalyytistä, ja se onnistuu neutraloimalla se hapolla. <ref name:Tutkintotyö>https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8579/M%C3%83%3Fih%C3%83%3Fniemi.Maija.pdf?sequence=2</ref><br />
<br />
'''''Jatropan esterointiprosessissa''''' öljyyn lisätään 15 painoprosenttia alkoholia ja prosessin katalyytteinä käytetään emästä tai happoa. Prosessissa alkoholi korvaa glyserolin kasviöljymolekyylissä (3 öljymolekyyliä + 1 glyseroli -> 3 öljyä + 1 alkoholi). Lopputuloksena on metyyliesteri eli biodiesel, jota syntyy noin 92 % alkuperäisen jatrophaöljyn painosta.Kemiallisesti lopputuote on monoalkyyliesteri (C19H36O2). Öljyn jalostaminen biodieseliksi nostaa lopputuotteen energia-arvoa, mutta alkuperäinen energiamäärä vähenee, ellei sivutuotteena syntyvälle glyserolille ole käyttöä.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
Thaimaalaisessa Kasetsartin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan jatrophasta valmistetun FAME-biodieselin elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 77 % fossiilisen dieselin päästöjä alhaisemmat. Jatrophadieselin valmistukseen käytetystä energiasta 40 % kului esterointiprosessiin, 23 % kasteluun ja 22 % lannoitteisiin. Elinkaarianalyysi ei kuitenkaan kerro koko totuutta jatrophadieselin aiheuttamista kasvihuonekaasutaseen muutoksista. Viljelystä johtuvilla maankäyttömuutoksilla voi olla valmistusprosessiin verrattuna moninkertainen merkitys biodieselin tuotannon aiheuttamiin kasvihuonekaasutaseen muutoksiin, sillä erilaisten kasvipeitteiden hiilensidontakyvyt vaihtelevat merkittävästi ja maanmuokkaus voi aiheuttaa muutoksia myös muiden kasvihuonekaasujen sidonnassa ja päästöissä Jatrophan puristamoiden ja öljyn käsittelykeskusten sijoittamisesta on monenlaisia mielipiteitä. Mikäli siemenet puristetaan paikallisesti lähellä kasvin tuottajia, siemenkakkujen käyttö jatrophaviljelmien lannoitteena on helposti toteutettavissa. Toisaalta pienten puristamojen teho ei ole yleensä kovin hyvä, jolloin osa öljystä jää hyödyntämättä.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
Mikäli öljy esteroidaan lähellä tuottajia, prosessin sivutuotteena syntyvää glyserolia voidaan käyttää paikallisesti. Toisaalta jalostusasemien keskittäminen voi parantaa dieselin laatua, ja suurten glyserolimäärien hyödyntäminen on helpompaa, jos niitä voidaan myydä eteenpäin esimerkiksi kosmetiikkateollisuudelle. Toisin kuin runsaan vesipitoisuutensa takia helposti pilaantuvan öljypalmun siemenet, jatrophan siemenet säilyvät hyvin kuivattuina jopa 3 kk. Siementen säilyvyys ei siis aseta merkittäviä rajoitteita tuotantolaitosten sijoittelulle.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Biopolttoaineet, ilmasto, jatropa<br />
<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
*Kenyan jatropha final report, N.D.Mortimer, 2011 [http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf]<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Biopolttoaineen_valmistusprosessi_Jatropa%C3%B6ljyst%C3%A4&diff=8594Biopolttoaineen valmistusprosessi Jatropaöljystä2011-07-22T07:16:12Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
<br />
Kuinka jatropasta valmistetaan biopolttoainetta?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
Biodieseliä valmistetaan esteröinnillä eli tarkemmin vaihtoesteröinnillä, ennen esteröintiä on öljy puristettava kalasta ja kuljetettava esteröintiin.<br />
Esteröinnissä biodiesel erotetaan öljystä alkoholin ja katalyytin avulla. <br />
<br />
==Perustelut==<br />
===Biobieselin valmistusprosessi===<br />
*Öljynvalmistusprosessi jatropasta on hyvin samankaltainen, kuin muidenkin ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden; <br />
**Ensimmäisen sukupolven bioetanoli valmistetaan useimmiten sokeriruo'osta tai maissista fermentoimalla eli käyttämällä tärkkelystä. Ensimmäisen sukupolven biodieselin raaka-aineena voidaan käyttää kasvi- ja eläinrasvoja, jotka esteroidaan etanolin tai metanolin avulla dieselmoottoriin sopivan kemiallisen koostumuksen saavuttamiseksi.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
Tutkimuksissa on todettu, että jatrophaöljyä voidaan lisätä dieseliin jopa 50 % toimivuuden kärsimättä merkittävästi, mutta tavallisesti kasviöljyn osuus seoksessa on pienempi. Kansainvälisillä markkinoilla eniten kiinnostusta herättänyt vaihtoehto onkin juuri dieselin valmistaminen jatrophaöljystä, joko esterointiprosessin tai muiden tekniikoiden avulla. Vaikka hyvälaatuista jatrophadieseliä voidaan käyttää sellaisenaan useimmissa dieselmoottoreissa, sitä sekoitetaan fossiiliseen<br />
dieseliin yleensä 1–20 % .<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
====Valmistuksen alkuvaiheet====<br />
Jatrophadieselin valmistus alkaa hedelmien keräämisellä ja siementen irrottamisella hedelmistä. Siemenet puristetaan joko käsikäyttöisillä pikkupuristimilla tai suuremmilla koneistetuilla puristimilla. Käsikäyttöiset puristimet ovat edullisia, mutta niillä saadaan eroteltua korkeintaan 60 % siemenen sisältämästä öljystä. Koneistetuilla puristimilla päästään 75–90 %:n tulokseen, ja moderneilla puristustekniikoilla voitaneen saavuttaa jopa 100 % puristustulos. Puristamisen jälkeen öljy suodatetaan, jotta epäpuhtaudet ja sedimentin murut eivät heikennä öljyn käytettävyyttä tai energiapitoisuutta<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
Jatrophaöljy on puhdasta, joten se soveltuu hyvin poltettavaksi. Jatrophan myrkyt eivät aiheuta päästöjä öljyn palaessa eikä dieselmoottoreista tule rikkidioksidipäästöjä niiden käydessä jatrophasta valmistetulla dieselillä Jatrophaöljyn molekyylissä on 16–18 hiiliatomia, kun niitä fossiilisessa dieselissä on 8–10. Tämä nostaa jatrophaöljyn viskositeettia ja laskee setaanilukua (setaaniluku kertoo palavuudesta, mitä korkeampi se on sitä helpommin polttoaine palaa.) fossiiliseen dieseliin nähden. Jatrophaöljyn setaaniluku on 23–41, joten se on usein parempi kuin rypsin (30–36), maapähkinän (30–41) tai auringonkukan (29–37). FAMEbiodieselin molekyylirakenteen ominaisuuksia on parannettu esteroinnin avulla.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
====Esteröinti====<br />
<br />
Biodieseliä valmistetaan esteröinnillä eli tarkemmin vaihtoesteröinnillä. Kasviöljyt ja eläinrasvat koostuvat lähes kokonaan triglyseridejä eli glyserolin triestereistä. Esteröinnissä glyseriini erotetaan katalyytin ja alkoholin avulla öljystä, jolloin glyseroli erottuu astian pohjalle ja öljy jää pinnalle, mistä se voidaan kerätä talteen. Prosessissa käytetään alkoholina metanolia tai etanolia, mutta näistä kahdesta metanoli on käytetympi edullisuutensa takia. Sillä myös saavutetaan vakaampi esteröintireaktio. Lähtöaineiden keskinäinen ainemäärä- eli moolisuhde vaikuttaa merkittävästi esteröintireaktiosta saatavan tuotteiden määrään. Isoin tuotto saadaan, kun metanolia on ylimäärin. Sen ihanteellinen moolisuhde reaktioon on 3:1, mutta reaktio tapahtuu nopeammin, jos se metanolin määrä kaksinkertaistetaan eli moolisuhde nostetaan 6:1, jolloin päästään yli 98 % saantoon. Jos metanolia käytetään reaktiossa alle 67 %, glyseroli ei erotu öljystä ollenkaan. <br />
<br />
Esteröinti on hidas prosessi ja ilman katalyyttia se onnistuu vain korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Katalyyttina voidaan käyttää happoa, emäs- tai alkalimetallialkoksidia, joista kaksi jälkimmäistä ovat toimivimpia huoneenlämmössä. Emäskatalyyttina käytetään puhdasta natriumhydroksidia (NaOH) tai kaliumhydroksidia (KOH), joista ensimmäinen on käytetyin edullisuutensa takia. Käytetyin alkoksidi on natriummetoksidi (CH3ONa) ja happokatalyyttina voi olla suolahappo (HCl). Emäskatalyytit ovat käytetympiä teollisissa prosesseissa, koska happopohjaiset ovat syövyttävämpiä sekä katalyyttina ne ovat hitaampia. Katalyyttimääränä käytetään 0,5 – 1 % öljyn massasta, jolloin biodieselin saanto on noin 94 – 99 %. Kun käytetään katalyyttina natrium- tai kaliumhydroksidia, se liuotetaan suoraan metanoliin.<br />
<br />
Ihanteellinen lämpötila normaalissa ilmanpaineessa esteröintireaktiolla on 60 – 70 ºC, joka on lähellä metanolin kiehumispistettä (65 ºC). Tällöin aikaa kuluu noin tunti, jos katalyyttina käytetään kaliumhydroksidia. Erotettu öljy on pestävä ja neutralisoitava ennen kuin siitä voidaan tehdä käyttökelpoista biodieseliä. Ennen vesipesua biodieselin pH on noin 9, mutta pesun jälkeen sen pH on 7 – 8. Pesulla myös saadaan erotettua biodieselistä mahdolliset saippuan, metanolin ja katalyytin jäämät. <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Pesun jälkeen puhdistettu biodiesel kuivataan, jolloin sen viskositeetti on suunnilleen sama kuin petrodieselillä. Toinen reaktiotuote glyseroli voidaan myös puhdistaa saippuasta ja reagoimattomasta katalyytistä, ja se onnistuu neutraloimalla se hapolla. <ref name:Tutkintotyö>https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8579/M%C3%83%3Fih%C3%83%3Fniemi.Maija.pdf?sequence=2</ref><br />
<br />
'''''Jatropan esterointiprosessissa''''' öljyyn lisätään 15 painoprosenttia alkoholia ja prosessin katalyytteinä käytetään emästä tai happoa. Prosessissa alkoholi korvaa glyserolin kasviöljymolekyylissä (3 öljymolekyyliä + 1 glyseroli -> 3 öljyä + 1 alkoholi). Lopputuloksena on metyyliesteri eli biodiesel, jota syntyy noin 92 % alkuperäisen jatrophaöljyn painosta.Kemiallisesti lopputuote on monoalkyyliesteri (C19H36O2). Öljyn jalostaminen biodieseliksi nostaa lopputuotteen energia-arvoa, mutta alkuperäinen energiamäärä vähenee, ellei sivutuotteena syntyvälle glyserolille ole käyttöä.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
Thaimaalaisessa Kasetsartin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan jatrophasta valmistetun FAME-biodieselin elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 77 % fossiilisen dieselin päästöjä alhaisemmat. Jatrophadieselin valmistukseen käytetystä energiasta 40 % kului esterointiprosessiin, 23 % kasteluun ja 22 % lannoitteisiin. Elinkaarianalyysi ei kuitenkaan kerro koko totuutta jatrophadieselin aiheuttamista kasvihuonekaasutaseen muutoksista. Viljelystä johtuvilla maankäyttömuutoksilla voi olla valmistusprosessiin verrattuna moninkertainen merkitys biodieselin tuotannon aiheuttamiin kasvihuonekaasutaseen muutoksiin, sillä erilaisten kasvipeitteiden hiilensidontakyvyt vaihtelevat merkittävästi ja maanmuokkaus voi aiheuttaa muutoksia myös muiden kasvihuonekaasujen sidonnassa ja päästöissä Jatrophan puristamoiden ja öljyn käsittelykeskusten sijoittamisesta on monenlaisia mielipiteitä. Mikäli siemenet puristetaan paikallisesti lähellä kasvin tuottajia, siemenkakkujen käyttö jatrophaviljelmien lannoitteena on helposti toteutettavissa. Toisaalta pienten puristamojen teho ei ole yleensä kovin hyvä, jolloin osa öljystä jää hyödyntämättä.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
Mikäli öljy esteroidaan lähellä tuottajia, prosessin sivutuotteena syntyvää glyserolia voidaan käyttää paikallisesti. Toisaalta jalostusasemien keskittäminen voi parantaa dieselin laatua, ja suurten glyserolimäärien hyödyntäminen on helpompaa, jos niitä voidaan myydä eteenpäin esimerkiksi kosmetiikkateollisuudelle. Toisin kuin runsaan vesipitoisuutensa takia helposti pilaantuvan öljypalmun siemenet, jatrophan siemenet säilyvät hyvin kuivattuina jopa 3 kk. Siementen säilyvyys ei siis aseta merkittäviä rajoitteita tuotantolaitosten sijoittelulle.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Biopolttoaineet, ilmasto, jatropa<br />
<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
*Kenyan jatropha final report, N.D.Mortimer, 2011 [http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf]<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalaj%C3%A4tteen_k%C3%A4ytt%C3%B6mahdollisuudet&diff=8593Kalajätteen käyttömahdollisuudet2011-07-22T07:12:30Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Kalaöljy]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Johannes}}<br />
<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Millaisia käyttökohteita '''kalajätteellä''' on?<br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Kalajätteessä on paljon biologisesti aktiivisia molekyylejä, joita voidaan hyödyntää. Näitä kudoksia ja soluja voidaan käyttää: <ref name = aquamedia>http://www.aquamedia.org/aquainnovation/knowledgebase/afshowarticle_en.asp?aid=278&Aflg=fi </ref><br><br />
1.'''Energiantuotannossa'''<br><br />
2.''' Kalanviljelyssä'''<br><br />
3.''' Bioteknologiassa'''<br><br />
4.''' Turkistarhauksessa'''<br><br />
5.''' Kosmetiikkateollisuudessa'''<br><br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
1.'''Energiantuotannossa''' <br />
* Kalajätteen käyttö biodieselin ja biokaasun valmistusaineena on kasvava trendi. Tällä hetkellä miljoonasta kilosta kalajätettä saadaan tehtyä jopa 600 000 litraa biodieseliä.<ref name = doria> http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:AgXhtZVwcwUJ:www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf%3Fsequence%3D3+kalaj%C3%A4te%2Bbioenergia&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESjA7HIgtoQiIDactTQZPknRpprHboFZYrSFu_rt_RgbihsYUPaMYRLnXHT59X3PHyXxVhwqciJ24H_lLcXA55PMoFZFmVNkIzbc8EHjDTDjPSu2L21eYIFR2KCDMKRY-f-65vny&sig=AHIEtbQUO8PpVdwy5YzsP5ZuhaYIOcF6DQ</ref><br />
* Lisäaineena kalajäte eli ruodot, sisälmykset ja päät ovat reaktorille hyvää syötettä, sillä kaasuntuotto on tulosten perusteella kaksinkertaistunut verrattaen pienellä kalajätemäärällä.<br />
*Kalajätettä valmistetaan energiakäyttöön laitteilla, jotka puristavat kalajätemassan tiettyyn palakokoon ja hapottavat perkuumassan. Tämän jälkeen tuote voidaan myös pakastaa. Valmis massa toimitetaan raaka-aineeksi joko rehun valmistukseen tai bioenergian tuotantoon. <ref name = ymparisto> http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=116258&lan=fi </ref><br />
*Kalajätteesta saatua raakaa kalaöljyä käytetään useissa kalanjalostamoissa lämmitykseen ja sähköntuotantoon. <ref name = alaska> http://energy-alaska.wikidot.com/fish-oil </ref><br />
2.''' Kalanviljelyssä'''<br />
*Sairauksien vastustuskykyä voidaan parantaa modifioimalla veren valkosolujen immuunivasteita ja vaikuttamalla bakteerien kasvuun. Kalanviljelyssä näitä tietoja voidaan soveltaa esimerkiksi silloin, kun kalojen ruokahalu on heikentynyt esim. lääkinnän seurauksena.<br />
*Tutkimuksissa kalojen rehuun on lisätty, jotka olivat peräisin turskan mahan hajoamistuotteista. Näin saatiin alennettua turskan poikasten kuolleisuutta ja parannettua Vibrio infektion vastustuskykyä. <ref name = aquamedia>http://www.aquamedia.org/aquainnovation/knowledgebase/afshowarticle_en.asp?aid=278&Aflg=fi </ref><br />
3.''' Bioteknologiassa''' <br />
*Kalajätettä pystytään käyttämään mikrobien kasvualustana erilaisissa kokeissa. Pääasiassa kokeiden tuloksista on ollut hyötyä kalanviljelyssä (kts. '''2.kalanviljely'''), mutta lähtökohtaisesti kalajätettä voidaan käyttää myös muiden alojen tutkimusten tekemiseen. <ref name = aquamedia>http://www.aquamedia.org/aquainnovation/knowledgebase/afshowarticle_en.asp?aid=278&Aflg=fi </ref><br />
4.''' Turkistarhauksessa'''<br />
*Käsiteltyä kalajätettä voidaan käyttää turkiseläinten rehuna. <ref name = doria> http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:AgXhtZVwcwUJ:www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf%3Fsequence%3D3+kalaj%C3%A4te%2Bbioenergia&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESjA7HIgtoQiIDactTQZPknRpprHboFZYrSFu_rt_RgbihsYUPaMYRLnXHT59X3PHyXxVhwqciJ24H_lLcXA55PMoFZFmVNkIzbc8EHjDTDjPSu2L21eYIFR2KCDMKRY-f-65vny&sig=AHIEtbQUO8PpVdwy5YzsP5ZuhaYIOcF6DQ</ref><br />
5.''' Kosmetiikkateollisuudessa'''<br />
*Biodieselin valmistusprosesissa sivutuotteena syntyvä glyseriini myydään usein kosmetiikkayrityksille, jotka käyttävät sitä saippuan valmistukseen. <ref name = fao> http://www.fao.org/bioenergy/aquaticbiofuels/knowledge/fish-waste/en </ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
*Kalajätteestä valmistetun biopolttoaineen valmistuskulut ja hyöty, verrattaessa muihin biopolttoaineisiin<br />
<br />
*Kalajätteestä valmistetun biopolttoaineen eettiset vaikutukset verrattessa muihin biopolttoaineisiin.<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Katso myös==<br />
[[Bioenergian saanto kalajätteestä]]<br />
<br />
[[Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen kokonaistuotanto]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen materiaalivirrat]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]]<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalaj%C3%A4tteen_k%C3%A4ytt%C3%B6mahdollisuudet&diff=8592Kalajätteen käyttömahdollisuudet2011-07-22T07:08:21Z<p>Tiia: Rakenteen muokkausta</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Kalaöljy]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Johannes}}<br />
<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Millaisia käyttökohteita '''kalajätteellä''' on?<br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Kalajätteessä on paljon biologisesti aktiivisia molekyylejä, joita voidaan hyödyntää. Näitä kudoksia ja soluja voidaan käyttää: <ref name = aquamedia>http://www.aquamedia.org/aquainnovation/knowledgebase/afshowarticle_en.asp?aid=278&Aflg=fi </ref><br><br />
1.'''Energiantuotannossa'''<br><br />
2.''' Kalanviljelyssä'''<br><br />
3.''' Bioteknologiassa'''<br><br />
4.''' Turkistarhauksessa'''<br><br />
5.''' Kosmetiikkateollisuudessa'''<br><br />
<br />
== Perustelu ==<br />
<br />
1.'''Energiantuotannossa''' <br />
* Kalajätteen käyttö biodieselin ja biokaasun valmistusaineena on kasvava trendi. Tällä hetkellä miljoonasta kilosta kalajätettä saadaan tehtyä jopa 600 000 litraa biodieseliä.<ref name = doria> http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:AgXhtZVwcwUJ:www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf%3Fsequence%3D3+kalaj%C3%A4te%2Bbioenergia&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESjA7HIgtoQiIDactTQZPknRpprHboFZYrSFu_rt_RgbihsYUPaMYRLnXHT59X3PHyXxVhwqciJ24H_lLcXA55PMoFZFmVNkIzbc8EHjDTDjPSu2L21eYIFR2KCDMKRY-f-65vny&sig=AHIEtbQUO8PpVdwy5YzsP5ZuhaYIOcF6DQ</ref><br />
* Lisäaineena kalajäte eli ruodot, sisälmykset ja päät ovat reaktorille hyvää syötettä, sillä kaasuntuotto on tulosten perusteella kaksinkertaistunut verrattaen pienellä kalajätemäärällä.<br />
*Kalajätettä valmistetaan energiakäyttöön laitteilla, jotka puristavat kalajätemassan tiettyyn palakokoon ja hapottavat perkuumassan. Tämän jälkeen tuote voidaan myös pakastaa. Valmis massa toimitetaan raaka-aineeksi joko rehun valmistukseen tai bioenergian tuotantoon. <ref name = ymparisto> http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=116258&lan=fi </ref><br />
*Kalajätteesta saatua raakaa kalaöljyä käytetään useissa kalanjalostamoissa lämmitykseen ja sähköntuotantoon. <ref name = alaska> http://energy-alaska.wikidot.com/fish-oil </ref><br />
2.''' Kalanviljelyssä'''<br />
*Sairauksien vastustuskykyä voidaan parantaa modifioimalla veren valkosolujen immuunivasteita ja vaikuttamalla bakteerien kasvuun. Kalanviljelyssä näitä tietoja voidaan soveltaa esimerkiksi silloin, kun kalojen ruokahalu on heikentynyt esim. lääkinnän seurauksena.<br />
*Tutkimuksissa kalojen rehuun on lisätty, jotka olivat peräisin turskan mahan hajoamistuotteista. Näin saatiin alennettua turskan poikasten kuolleisuutta ja parannettua Vibrio infektion vastustuskykyä. <ref name = aquamedia>http://www.aquamedia.org/aquainnovation/knowledgebase/afshowarticle_en.asp?aid=278&Aflg=fi </ref><br />
3.''' Bioteknologiassa''' <br />
*Kalajätettä pystytään käyttämään mikrobien kasvualustana erilaisissa kokeissa. Pääasiassa kokeiden tuloksista on ollut hyötyä kalanviljelyssä (kts. '''2.kalanviljely'''), mutta lähtökohtaisesti kalajätettä voidaan käyttää myös muiden alojen tutkimusten tekemiseen. <ref name = aquamedia>http://www.aquamedia.org/aquainnovation/knowledgebase/afshowarticle_en.asp?aid=278&Aflg=fi </ref><br />
4.''' Turkistarhauksessa'''<br />
*Käsiteltyä kalajätettä voidaan käyttää turkiseläinten rehuna. <ref name = doria> http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:AgXhtZVwcwUJ:www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf%3Fsequence%3D3+kalaj%C3%A4te%2Bbioenergia&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESjA7HIgtoQiIDactTQZPknRpprHboFZYrSFu_rt_RgbihsYUPaMYRLnXHT59X3PHyXxVhwqciJ24H_lLcXA55PMoFZFmVNkIzbc8EHjDTDjPSu2L21eYIFR2KCDMKRY-f-65vny&sig=AHIEtbQUO8PpVdwy5YzsP5ZuhaYIOcF6DQ</ref><br />
5.''' Kosmetiikkateollisuudessa'''<br />
*Biodieselin valmistusprosesissa sivutuotteena syntyvä glyseriini myydään usein kosmetiikkayrityksille, jotka käyttävät sitä saippuan valmistukseen. <ref name = fao> http://www.fao.org/bioenergy/aquaticbiofuels/knowledge/fish-waste/en </ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
*Kalajätteestä valmistetun biopolttoaineen valmistuskulut ja hyöty, verrattaessa muihin biopolttoaineisiin<br />
<br />
*Kalajätteestä valmistetun biopolttoaineen eettiset vaikutukset verrattessa muihin biopolttoaineisiin.<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Katso myös==<br />
[[Bioenergian saanto kalajätteestä]]<br />
<br />
[[Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen kokonaistuotanto]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen materiaalivirrat]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]]<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tiia/ty%C3%B6aika&diff=8571Käyttäjä:Tiia/työaika2011-07-21T12:10:21Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div><t2b index="Aikalaji,Projekti,Alaprojekti,Havainto" Locations="alku,loppu,toistoväli,asti,kuvaus" unit="d"><br />
Työaika|Opasnet||2011-06-27 09:00|2011-06-27 16:00|1|2011-08-19|Kesätyö<br />
Vapaa|||2011-06-11 00:00|2011-06-11 23:59|7|2011-08-19|Lauantait vapaita<br />
Vapaa|||2011-06-12 00:00|2011-06-12 23:59|7|2011-08-19|Sunnuntait vapaita<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-06-27 10:00|2011-06-27 13:00|||Koulutus<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-06-27 13:00|2011-06-27 16:00|||Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-06-28 8:00|2011-06-28 14:30|||Jatropan ilmastovaikutukset<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-06-29 8:00|2011-06-29 15:30|||Jatropan viljelyn eettiset vaikutukset<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-06-30 8:00|2011-06-30 12:15|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-01 9:15|2011-07-01 11:15|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-04 8:30|2011-07-04 13.30|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|urakkaperuste|2011-07-04 13.30|2011-07-04 16:00 |||Jatropan viljely suomalaiseen käyttöön<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-05 8:15|2011-07-05 14.30|||Hallitusohjelma + kokous 9.30-11.30<br />
Vapaa|Opasnet||2011-07-06 00:00|2011-07-06 23.59|||LOMA!<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-07 9:15|2011-07-07 13.30|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-11 7:45|2011-07-11 12.15|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-12 8:15|2011-07-12 13.30|||Hallitusohjelma+kokous 12- 13.30<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-13 10:30|2011-07-13 15:30|||Kalajalostuksen materiaalivirrat<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-14 8:30|2011-07-14 15:00|||Kalajalostuksen materiaalivirrat<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-15 10.00|2011-07-15 12.30|||Kalajalostuksen materiaalivirrat viimeistely + yleistä kalaöljysurffailua.<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-18 10:00|2011-07-18 14:30|||kalajalostuksen öljyjätteen bioenergiankäytön ilmastovaikutuksen<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-19 10:00|2011-07-19 13:30|||Kalajalostuksen öljyjätteen bioenergiankäytön ekosysteemivaikutukset<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-20 10:00|2011-07-20 15:20|||Jatropa projektin sidosryhmätyöskentelyä...<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-21 10:00|2011-07-21 15:00|||Jatropa ja kalaöljysivujen siivoamista, Biopolttoaineen valmistusprosessi Jatropasta-muuttuja.<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-22 8:30|2011-07-22 15:00|||<br />
Työaika|Opasnet||2011-07-25 0:00|--->|||Muut työt. <br />
</t2b></div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4tteen_bioenergiak%C3%A4yt%C3%B6n_ekosysteemivaikutukset&diff=8565Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset2011-07-21T12:00:21Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
{{kommentti|1:|Päällekkäisyyttä eettisten ja ekosysteemivaikutusten kanssa. (Ainakin) Tiia ja Elina, katsokaa että ko. sivut ovat linjassa, keskenään ristiriidattomia, sekä ei (liikaa) päällekkäisiä. Myös ilmeiset riippuvuudet ekosysteemivaikutusten ja eettisten vaikutusten välillä voi kuvata.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.00 (EEST)}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Millaisia vaikutuksia kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytöllä on ekosysteemeihin?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
;Kalastuksella ja kalateollisuudella on useampia vaikutuksia ekosysteemiin:'''<br />
:Vaikutukset kalakantaan, mahdollinen ryöstökalastus<br />
:Rehevöityminen/reheytymisen vähentäminen<br />
:Kalastuksen ympäristötaakka, mahdolliset polttoainevuodot kalastusaluksilla<br />
:Biodiversiteetin köyhtyminen <br />
==Perustelut==<br />
<br />
*Kalastaminen ei vaikuta ainoastaan kalakantaan itseensä, vaan myös ekosysteemiin jossa kalat elävät. Kalastuksella on välillisiä ja välittömiä vaikutuksia. Välittöminä vaikutuksina voidaan mainita esimerkiksi muiden merieläinten tahaton pyytäminen ja merenpohjan kalastusvälineistä kärsimät vahingot. Epäsuoraan kalastus vaikuttaa esimerkiksi poistamalla kalaa ravintoketjusta. <ref name=marine.ie>http://www.marine.ie/home/services/operational/fishstock/Ecosystems.htm</ref><br />
<br />
*Kalastuksen vähentämä biomassa vaikuttaa kalakantaan, mutta on välttämätön teollisuuden kannalta. Monissa tapauksissa ylikalastus on johtanut populaatioiden romahtamiseen, mikä tietysti on johtanut näistä populaatioista riippuvaisten kalastajien romahtamiseen. <ref name=nap.edu>http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24</ref><br />
<br />
*Biodiversiteetin köyhtyminen voi tehdä populaatiosta herkemmän muutoksille, jotka se olisi aiemmin kestänyt. Muutokset lajirakenteessa, lajirikkaudessa tai ekosysteemin toiminnallisessa rakenteessa vaikuttavat ekosysteemin tehokkuuteen ravinnon ja ravinteiden jaossa, mikä voi johtaa ekosysteemin biokemiallisten toimintojen muuttumiseen.<ref name=nap.edu>http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24</ref><br />
<br />
*Kalaöljyä valmistettaessa sivutuotteena syntyy myös "kuivaa jätettä" siitä kalanosasta, joka jää puristettaessa jäljelle. Tätä osaa voidaan käyttää lannoitteena. Lannoitteilla on liikakäytettynä ja vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus, mutta itse kalalannoitteen vaikutusta rehevöitymiseen on vaikea arvioida.<br />
<br />
* Itämeren rehevöitymisen ehkäiseminen on hyvin vaikeaa, koska sen valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä, joka jo sinällään luo ison haasteen meren suojelemisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta kalan pyytämisellä pystyttäisiin merestä poistamaan tehokkaasti ylimääräisiä ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Pyydetty kala voisi olla väheimpiarvoista kalaa jolla ei olisi niin suurta ravintoarvoa, ja jota voitaisiin käyttää biodiselin valmistamiseen, kuten erilaiset särkikalat. <ref name=ddd>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö fossiilisia polttoaineita ympäristöystävällisemmän polttoaineen valmistukseen voi olla kannattavampaa kuin sen käyttö ihmisravinnoksi. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Rehevöitymistä aiheuttavat liialliset ravinnepäästöt (typpi ja fosfori)ja myös merellä purjehtivien alusten NOx-päästöt ilmaan voivat olla merkittävä lähde. <ref name=eur-lex.europa.eu>http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52002DC0539:FI:HTML</ref><br />
<br />
*Kalaöljyn bioenergiankäytön ekosysteemivaikutukset kulkevat käsikädessä kalaöljyn käytön nostamien eettisten kysymyksien kanssa.<br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4tteen_bioenergiak%C3%A4yt%C3%B6n_ekosysteemivaikutukset&diff=8563Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset2011-07-21T11:59:35Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
{{kommentti|1:|Päällekkäisyyttä eettisten ja ekosysteemivaikutusten kanssa. (Ainakin) Tiia ja Elina, katsokaa että ko. sivut ovat linjassa, keskenään ristiriidattomia, sekä ei (liikaa) päällekkäisiä. Myös ilmeiset riippuvuudet ekosysteemivaikutusten ja eettisten vaikutusten välillä voi kuvata.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.00 (EEST)}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Millaisia vaikutuksia kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytöllä on ekosysteemeihin?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
;Kalastuksella ja kalateollisuudella on useampia vaikutuksia ekosysteemiin:'''<br />
:Vaikutukset kalakantaan, mahdollinen ryöstökalastus<br />
:Rehevöityminen/reheytymisen vähentäminen<br />
:Kalastuksen ympäristötaakka, mahdolliset polttoainevuodot kalastusaluksilla<br />
:Biodiversiteetin köyhtyminen <br />
==Perustelut==<br />
<br />
*Kalastaminen ei vaikuta ainoastaan kalakantaan itseensä, vaan myös ekosysteemiin jossa kalat elävät. Kalastuksella on välillisiä ja välittömiä vaikutuksia. Välittöminä vaikutuksina voidaan mainita esimerkiksi muiden merieläinten tahaton pyytäminen ja merenpohjan kalastusvälineistä kärsimät vahingot. Epäsuoraan kalastus vaikuttaa esimerkiksi poistamalla kalaa ravintoketjusta. <ref name=marine.ie>http://www.marine.ie/home/services/operational/fishstock/Ecosystems.htm</ref><br />
<br />
*Kalastuksen vähentämä biomassa vaikuttaa kalakantaan, mutta on välttämätön teollisuuden kannalta. Monissa tapauksissa ylikalastus on johtanut populaatioiden romahtamiseen, mikä tietysti on johtanut näistä populaatioista riippuvaisten kalastajien romahtamiseen. <ref name=nap.edu>http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24</ref><br />
<br />
*Biodiversiteetin köyhtyminen voi tehdä populaatiosta herkemmän muutoksille, jotka se olisi aiemmin kestänyt. Muutokset lajirakenteessa, lajirikkaudessa tai ekosysteemin toiminnallisessa rakenteessa vaikuttavat ekosysteemin tehokkuuteen ravinnon ja ravinteiden jaossa, mikä voi johtaa ekosysteemin biokemiallisten toimintojen muuttumiseen.<ref name=nap.edu>http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24</ref><br />
<br />
*Kalaöljyä valmistettaessa sivutuotteena syntyy myös "kuivaa jätettä" siitä kalanosasta, joka jää puristettaessa jäljelle. Tätä osaa voidaan käyttää lannoitteena. Lannoitteilla on liikakäytettynä ja vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus, mutta itse kalalannoitteen vaikutusta rehevöitymiseen on vaikea arvioida.<br />
<br />
* Itämeren rehevöitymisen ehkäiseminen on hyvin vaikeaa, koska sen valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä, joka jo sinällään luo ison haasteen meren suojelemisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta kalan pyytämisellä pystyttäisiin merestä poistamaan tehokkaasti ylimääräisiä ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Pyydetty kala voisi olla väheimpiarvoista kalaa jolla ei olisi niin suurta ravintoarvoa, ja jota voitaisiin käyttää biodiselin valmistamiseen, kuten erilaiset särkikalat. <ref name=ddd>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö fossiilisia polttoaineita ympäristöystävällisemmän polttoaineen valmistukseen voi olla kannattavampaa kuin sen käyttö ihmisravinnoksi. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Rehevöitymistä aiheuttavat liialliset ravinnepäästöt (typpi ja fosfori)ja myös merellä purjehtivien alusten NOx-päästöt ilmaan voivat olla merkittävä lähde. <ref name=eur-lex.europa.eu>http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52002DC0539:FI:HTML</ref><br />
<br />
*Kalaöljyn bioenergiankäytön ekosysteemivaikutukset kulkevat käsikädessä kalaöljyn käytön nostamien eettisten kysymyksien kanssa.<br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
[[Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset]]<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_myrkyllisyys&diff=8556Jatropan myrkyllisyys2011-07-21T11:52:10Z<p>Tiia: /* Vastaus */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Jaakko}}<br />
Jatropaa kehutaan usein sen myrkyllisyyden takia, sillä myrkkypitoinen kasvi ei kelpaa<br />
ravinnoksi, eikä jatropasta valmistettu polttoaine tällöin suoraan kilpaile ravinnontuotannon<br />
kanssa ravintona käytettyjen biodieselkasvien tavoin.<br />
<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Kuinka myrkyllinen Jatropa oikeastaan on? Onko Jatropan myrkyllisyydestä haittaa/hyötyä?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
Jatropa sisältää proboliestereitä ja monia myrkyllisiä yhdisteitä mukaanlukien lektiiniä, saponiinia ja trypsiini-inhibiittoreja. Kuoressa on sinihappoa jota käytetään mm. osana hyönteismyrkyissä. Ihon altistuminen jatropan mahlalle voi aiheuttaa ihottumaa. Syötynä lehdillä on diureettisia ja oksettavia vaikutuksia ja jo muutama jatropan siemen voi osoittautua tappavaksi annokseksi. Vaikka Jatropa on myrkyllinen ihmiselle, niin sen myrkyllisyydestä on myös hyötyä esimerkiksi tuholaiskestävyyden kannalta.<br />
<br />
==Perustelut==<br />
Myrkyt ovat tuhoalaiskestävyyden kannalta olennaisia, sillä monet hyönteiset karttavat myrkyllistä kasvia. Myrkyllisyytensä takia öljyntuotannon sivutuotteita, kuten öljynpuristuksessa syntyviä siemenkakkuja ei kuitenkaan voida käyttää rehuna tai ravintona. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Suurin osa jatropan myrkyistä koostuu porboliestereistä, mutta seassa on myös kurkaaneja (engl. curcain), trypsiini-inhibiittoria ja muita myrkkyjä, joten täydellinen myrkynpoisto on monimutkainen prosessi. Porboliesterit menettävät myrkyllisyytensä kuudessa päivässä, sillä ne ovat herkkiä muuttuvalle lämpötilalle, valolle ja ilmakehän hapelle. <br />
<br />
Meksikossa esiintyvässä jatropalajikeessa, ei ole lainkaan myrkkyjä, kun taas Intiasta löytyvästä lajikkeesta, löytyy peräti 6mg proboliestereitä per siemenkakkugramma. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Siemenkakkuja voidaan käyttää jatropaviljelmän lannoittamisessa, mutta myrkkyjen vaikuttavuutta lannoitettaviin kasveihin ei ole kunnolla tutkittu. Koska myrkyt toimivat tuholaistorjujina, niillä voi olla vaikutusta myös maaperän pieneliöihin ja mikrobeihin. Vaikka jatropan myrkylliset proboliesterit periaatteessa katoavat kuudessa päivässä, niiden jäämiä olisi silti hyvä etsiä syötäväksi tarkoitetuista kasveista, joita on lannoitettu jatropan seimenkakuilla. Joidenkin tutkimusten mukaan, jatropaa toimii tehokkaana hyönteismyrkkynä esimerkiksi runsaasti kuolleisuutta aiheuttavaa bilhartsioosia levittäviä etanoita vastaan. On ehdotettu, että jatropan siemenkakkujen käyttö lannoitteena vähentäisi myös tuholaisista aiheutuvaa haittaa viljelykasveille. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
Jatropatuotteista on myös poistettu myrkkyjä laboratorioissa. Monimutkaisuutensa ja korkean hintansa takia myrkynpoisto ei kuitenkaan sovellu pientuotannossa käytettäväksi. Koska kasvin siemenkakkukin on myrkyllinen, sitä ei voida käyttää rehuna prosessoimatta. Jotkut yritykset ovat kuitenkin varmoja myrkynpoiston kannattavuudesta. Vietnamissa toimiva yritys keskittyi aiemmin rehutuotantoon, mutta laajensi toimintaansa jatropadieselin tuotantoon huomattuaan, että toimialojen yhdistäminen<br />
on ainakin teoriassa mahdollista. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
Jatropan myrkyllisyyden vaikutus työntekijöihin on myös aiheuttanut huolta. Kasvin myrkyllisyys voi olla haitallista työntekijöille, mikäli kasvin osia nautitaan vahingossa. Jatropasta löytyvien proboliestereiden on todettu<br />
edistävän muun muassa syöpää. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
Erään lähteen mukaan Jatropan kasvattaminen voisi pahimillaan saastuttaa viljely-ympäristön pohjavedet <ref name=fifi>http://fifi.voima.fi/artikkeli/2009/joulukuu/kun-pelkka-bio-ei-riita</ref>, tosin tätä ei mainita muissa lähteissä.<br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto <br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_myrkyllisyys&diff=8555Jatropan myrkyllisyys2011-07-21T11:51:17Z<p>Tiia: /* Perustelut */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Jaakko}}<br />
Jatropaa kehutaan usein sen myrkyllisyyden takia, sillä myrkkypitoinen kasvi ei kelpaa<br />
ravinnoksi, eikä jatropasta valmistettu polttoaine tällöin suoraan kilpaile ravinnontuotannon<br />
kanssa ravintona käytettyjen biodieselkasvien tavoin.<br />
<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Kuinka myrkyllinen Jatropa oikeastaan on? Onko Jatropan myrkyllisyydestä haittaa/hyötyä?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
Jatropa sisältää proboliestereitä ja monia myrkyllisiä yhdisteitä mukaanlukien lektiiniä, saponiinia ja trypsiini-inhibiittoreja. Kuoressa on sinihappoa jota käytetään mm. osana hyönteismyrkyissä. Ihon altistuminen jatropan mahlalle Syötynä lehdillä on diureettisia ja oksettavia vaikutuksia ja jo muutama jatropan siemen voi osoittautua tappavaksi annokseksi. Vaikka Jatropa on myrkyllinen ihmiselle, niin sen myrkyllisyydestä on myös hyötyä esimerkiksi tuholaiskestävyyden kannalta.<br />
<br />
==Perustelut==<br />
Myrkyt ovat tuhoalaiskestävyyden kannalta olennaisia, sillä monet hyönteiset karttavat myrkyllistä kasvia. Myrkyllisyytensä takia öljyntuotannon sivutuotteita, kuten öljynpuristuksessa syntyviä siemenkakkuja ei kuitenkaan voida käyttää rehuna tai ravintona. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Suurin osa jatropan myrkyistä koostuu porboliestereistä, mutta seassa on myös kurkaaneja (engl. curcain), trypsiini-inhibiittoria ja muita myrkkyjä, joten täydellinen myrkynpoisto on monimutkainen prosessi. Porboliesterit menettävät myrkyllisyytensä kuudessa päivässä, sillä ne ovat herkkiä muuttuvalle lämpötilalle, valolle ja ilmakehän hapelle. <br />
<br />
Meksikossa esiintyvässä jatropalajikeessa, ei ole lainkaan myrkkyjä, kun taas Intiasta löytyvästä lajikkeesta, löytyy peräti 6mg proboliestereitä per siemenkakkugramma. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Siemenkakkuja voidaan käyttää jatropaviljelmän lannoittamisessa, mutta myrkkyjen vaikuttavuutta lannoitettaviin kasveihin ei ole kunnolla tutkittu. Koska myrkyt toimivat tuholaistorjujina, niillä voi olla vaikutusta myös maaperän pieneliöihin ja mikrobeihin. Vaikka jatropan myrkylliset proboliesterit periaatteessa katoavat kuudessa päivässä, niiden jäämiä olisi silti hyvä etsiä syötäväksi tarkoitetuista kasveista, joita on lannoitettu jatropan seimenkakuilla. Joidenkin tutkimusten mukaan, jatropaa toimii tehokkaana hyönteismyrkkynä esimerkiksi runsaasti kuolleisuutta aiheuttavaa bilhartsioosia levittäviä etanoita vastaan. On ehdotettu, että jatropan siemenkakkujen käyttö lannoitteena vähentäisi myös tuholaisista aiheutuvaa haittaa viljelykasveille. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
Jatropatuotteista on myös poistettu myrkkyjä laboratorioissa. Monimutkaisuutensa ja korkean hintansa takia myrkynpoisto ei kuitenkaan sovellu pientuotannossa käytettäväksi. Koska kasvin siemenkakkukin on myrkyllinen, sitä ei voida käyttää rehuna prosessoimatta. Jotkut yritykset ovat kuitenkin varmoja myrkynpoiston kannattavuudesta. Vietnamissa toimiva yritys keskittyi aiemmin rehutuotantoon, mutta laajensi toimintaansa jatropadieselin tuotantoon huomattuaan, että toimialojen yhdistäminen<br />
on ainakin teoriassa mahdollista. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
Jatropan myrkyllisyyden vaikutus työntekijöihin on myös aiheuttanut huolta. Kasvin myrkyllisyys voi olla haitallista työntekijöille, mikäli kasvin osia nautitaan vahingossa. Jatropasta löytyvien proboliestereiden on todettu<br />
edistävän muun muassa syöpää. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
Erään lähteen mukaan Jatropan kasvattaminen voisi pahimillaan saastuttaa viljely-ympäristön pohjavedet <ref name=fifi>http://fifi.voima.fi/artikkeli/2009/joulukuu/kun-pelkka-bio-ei-riita</ref>, tosin tätä ei mainita muissa lähteissä.<br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto <br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_myrkyllisyys&diff=8550Jatropan myrkyllisyys2011-07-21T11:34:01Z<p>Tiia: /* Vastaus */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Jaakko}}<br />
Jatropaa kehutaan usein sen myrkyllisyyden takia, sillä myrkkypitoinen kasvi ei kelpaa<br />
ravinnoksi, eikä jatropasta valmistettu polttoaine tällöin suoraan kilpaile ravinnontuotannon<br />
kanssa ravintona käytettyjen biodieselkasvien tavoin.<br />
<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Kuinka myrkyllinen Jatropa oikeastaan on? Onko Jatropan myrkyllisyydestä haittaa/hyötyä?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
Jatropa sisältää proboliestereitä ja monia myrkyllisiä yhdisteitä mukaanlukien lektiiniä, saponiinia ja trypsiini-inhibiittoreja. Kuoressa on sinihappoa jota käytetään mm. osana hyönteismyrkyissä. Ihon altistuminen jatropan mahlalle Syötynä lehdillä on diureettisia ja oksettavia vaikutuksia ja jo muutama jatropan siemen voi osoittautua tappavaksi annokseksi. Vaikka Jatropa on myrkyllinen ihmiselle, niin sen myrkyllisyydestä on myös hyötyä esimerkiksi tuholaiskestävyyden kannalta.<br />
<br />
==Perustelut==<br />
Myrkyt ovat tuhoalaiskestävyyden kannalta olennaisia, sillä monet hyönteiset karttavat myrkyllistä kasvia. Hyötyjen lisäksi myrkyistä on haittaa biopolttoainetuotannossa esimerkiksi silloin, kun öljyntuotannon sivutuotteita kuten siemenkakkuja haluttaisiin käyttää ravintona tai rehuna. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
Suurin osa jatropan myrkyistä koostuu porboliestereistä, mutta seassa on myös kurkaaneja<br />
(engl. curcain), trypsiini-inhibiittoria ja muita myrkkyjä, joten täydellinen myrkynpoisto on<br />
monimutkainen prosessi. Porboliesterit menettävät myrkyllisyytensä kuudessa päivässä, sillä ne ovat herkkiä muuttuvalle lämpötilalle, valolle ja ilmakehän<br />
hapelle. Meksikossa esiintyvässä jatropalajikeessa, ei ole lainkaan myrkkyjä, kun taas Intiasta löytyvästä lajikkeesta, löytyy peräti 6mg proboliestereitä per siemenkakkugramma. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
Siemenkakun myrkkyjen vaikuttavuutta lannoitettaviin<br />
kasveihin ei ole kunnolla tutkittu. Koska myrkyt toimivat tuholaistorjujina, niillä voi olla<br />
vaikutusta myös maaperän pieneliöihin ja mikrobeihin. Vaikka jatropan myrkylliset<br />
proboliesterit periaatteessa katoavat kuudessa päivässä, niiden jäämiä olisi silti hyvä etsiä<br />
syötäväksi tarkoitetuista kasveista, joita on lannoitettu jatropan seimenkakuilla. Joidenkin tutkimusten mukaan, jatropaa<br />
voidaan käyttää tehokkaana hyönteismyrkkynä esimerkiksi runsaasti kuolleisuutta<br />
aiheuttavaa bilhartsioosia levittäviä etanoita vastaan. On ehdotettu, että<br />
jatropan siemenkakkujen käyttö lannoitteena vähentäisi myös tuholaisista aiheutuvaa<br />
haittaa viljelykasveille. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
Jatropatuotteista on myös poistettu myrkkyjä laboratorioissa. Monimutkaisuutensa ja<br />
korkean hintansa takia myrkynpoisto ei kuitenkaan sovellu pientuotannossa käytettäväksi.<br />
Koska kasvin siemenkakkukin on myrkyllinen, sitä ei voida käyttää rehuna prosessoimatta. Jotkut yritykset ovat kuitenkin varmoja myrkynpoiston kannattavuudesta. Vietnamissa toimiva yritys keskittyi aiemmin rehutuotantoon, mutta<br />
laajensi toimintaansa jatropadieselin tuotantoon huomattuaan, että toimialojen yhdistäminen<br />
on ainakin teoriassa mahdollista. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
Jatropan myrkyllisyyden vaikutus työn tekijöihin on myös aiheuttanut huolta. Kasvin myrkyllisyys voi olla haitallista työntekijöille, mikäli kasvin osia nautitaan vahingossa. Jatropasta löytyvien proboliestereiden on todettu<br />
edistävän muun muassa syöpää. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
Erään lähteen mukaan Jatropan kasvattaminen voisi pahimillaan saastuttaa viljely-ympäristön pohjavedet <ref name=fifi>http://fifi.voima.fi/artikkeli/2009/joulukuu/kun-pelkka-bio-ei-riita</ref><br />
, tosin tätä ei mainita muissa lähteissä.<br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto <br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4tteen_bioenergiak%C3%A4yt%C3%B6n_ilmastovaikutukset&diff=8534Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset2011-07-21T11:06:32Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Jaakko}}<br />
Viimeaikoina bioenergian valmistaminen eläinperäisistä lähteistä on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Kalateollisuudessa sivutuotteena saatavien jätteiden käytöllä on kuitenkin vaikutuksensa myös ilmastoon.<br />
==Kysymys==<br />
Kuinka paljon kalasta tuotettu bioenergia vaikuttaa ilmastoon? Millaisia päästöjä tällaisen bioenergian käyttö tuottaa (verrattuna muihin vaihtoehtoisiin energianlähteisiin)? <br />
<br />
==Vastaus==<br />
<t2b index=" , " locations="Käytön tuottama CO2-päästö" unit="."><br />
Jatropa|13 ton/ha/a<br />
Palmuöljy|2.6 - 18.6 ton/ha/a<br />
Kalaöljy| 167 kg / 1000kg kalaa kohden*<br />
</t2b><br />
<br />
' *Kun Itämerestä pyydetystä toisarvoisesta kalasta valmistetaan biodieselin lisäksi myös biokaasua.<br />
<br />
{{kommentti|1:|Selkeästi esiin miten tämä arvio on saatu. Mitkä ovat lähtötiedot, viitteet, olettamukset, laskelmat, ...?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 12.57 (EEST)}}<br />
<br />
{{kommentti|2:|Linkki jatropa-arvioinnin sivuun ("riippuvuudet"), josta jatropaa ja palmuöljyä koskevat tiedot (ilmeisesti) tulevat.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.08 (EEST)}}<br />
<br />
==Perustelut==<br />
*Hehtaarin kokoinen jatropaviljelyalue (n.2500 kasvia) sitoo hiiltä 20 tonnia vuodessa 40 vuoden ajan. 2500 kasvia tuottaa keskimäärin 15 tonnia siemeniä vuodessa.Tästä määrästä voidaan valmistaa 5000 litraa biodieseliä, joka tuottaa 13 tonnia CO2 päästöjä. <ref> [http://www.jpclimited.com/climate-change.php] </ref> <br /><br />
<br />
*Biodieselin valmistukseen ja kalan esikäsittelyyn liittyy paljon epävarmuuksia, kuten esimerkiksi eri aineiden suhteet prosessiin ja joidenkin aineiden päästökertoimien puuttuminen, mutta päästöllisesti silti niiden osuus kokonaispäästöistä on hyvin pieni. Tutkimuksia päästövähennyksiin on tehty lähinnä kasvipohjaisille biodieseleille, joissa näissä on päästy koko tuotantoketjua tarkasteltaessa 40 – 80 % päästövähennyksiin fossiilisiin nähden. Kasvin tuotantoketjussa isoimmat päästölähteet ovat sen viljely ja lannoitus. Kalan tuotantoketjussa ei näitä ole, mutta sen kalastuksen aikaiset päästöt ovat kuitenkin hyvin korkeat. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
*Biodieselin polttoa on tutkittu enemmän ja kun poltetaan 1 litra biodieseliä, syntyy päästöjä 1 kg CO2e. Kun verrataan sitä dieseliin ja bensiinin, syntyy dieselin poltossa hiilidioksidipäästöjä 2,66 kg CO2e ja bensiinin 2,35 kg CO2e. Tarkasteltaessa pelkkiä CO2 – päästöjä, voi jäädä huomaamatta myös muiden päästöjen osuus, sillä biodieseliä poltettaessa syntyy typen oksideja enemmän kuin fossiilisia poltettaessa, mutta toisaalta rikkiä ja aromaattisia hiilivetyjä ei synny ollenkaan. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
*Hiilijalanjälki (eli CO2e) on laskettu määrältään 1000 kg kalaa. Ensimmäisen ketjun hiilijalanjälki on 167 – 181 kg CO2e. Käsittelyketjuissa on tuotettu bioenergiaa biodieselillä, mädätyksellä sekä biodieselin sivutuotteena syntyvästä glyserolista. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
[[Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset]]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto, kalajäte <br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4tteen_bioenergiak%C3%A4yt%C3%B6n_ilmastovaikutukset&diff=8532Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset2011-07-21T11:05:32Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Jaakko}}<br />
Viimeaikoina bioenergian valmistaminen eläinperäisistä lähteistä on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Kalateollisuudessa sivutuotteena saatavien jätteiden pontentiaalisella käytöllä on kuitenkin vaikutuksensa.<br />
==Kysymys==<br />
Kuinka paljon kalasta tuotettu bioenergia vaikuttaa ilmastoon? Millaisia päästöjä tällaisen bioenergian käyttö tuottaa (verrattuna muihin vaihtoehtoisiin energianlähteisiin)? <br />
<br />
==Vastaus==<br />
<t2b index=" , " locations="Käytön tuottama CO2-päästö" unit="."><br />
Jatropa|13 ton/ha/a<br />
Palmuöljy|2.6 - 18.6 ton/ha/a<br />
Kalaöljy| 167 kg / 1000kg kalaa kohden*<br />
</t2b><br />
<br />
' *Kun Itämerestä pyydetystä toisarvoisesta kalasta valmistetaan biodieselin lisäksi myös biokaasua.<br />
<br />
{{kommentti|1:|Selkeästi esiin miten tämä arvio on saatu. Mitkä ovat lähtötiedot, viitteet, olettamukset, laskelmat, ...?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 12.57 (EEST)}}<br />
<br />
{{kommentti|2:|Linkki jatropa-arvioinnin sivuun ("riippuvuudet"), josta jatropaa ja palmuöljyä koskevat tiedot (ilmeisesti) tulevat.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.08 (EEST)}}<br />
<br />
==Perustelut==<br />
*Hehtaarin kokoinen jatropaviljelyalue (n.2500 kasvia) sitoo hiiltä 20 tonnia vuodessa 40 vuoden ajan. 2500 kasvia tuottaa keskimäärin 15 tonnia siemeniä vuodessa.Tästä määrästä voidaan valmistaa 5000 litraa biodieseliä, joka tuottaa 13 tonnia CO2 päästöjä. <ref> [http://www.jpclimited.com/climate-change.php] </ref> <br /><br />
<br />
*Biodieselin valmistukseen ja kalan esikäsittelyyn liittyy paljon epävarmuuksia, kuten esimerkiksi eri aineiden suhteet prosessiin ja joidenkin aineiden päästökertoimien puuttuminen, mutta päästöllisesti silti niiden osuus kokonaispäästöistä on hyvin pieni. Tutkimuksia päästövähennyksiin on tehty lähinnä kasvipohjaisille biodieseleille, joissa näissä on päästy koko tuotantoketjua tarkasteltaessa 40 – 80 % päästövähennyksiin fossiilisiin nähden. Kasvin tuotantoketjussa isoimmat päästölähteet ovat sen viljely ja lannoitus. Kalan tuotantoketjussa ei näitä ole, mutta sen kalastuksen aikaiset päästöt ovat kuitenkin hyvin korkeat. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
*Biodieselin polttoa on tutkittu enemmän ja kun poltetaan 1 litra biodieseliä, syntyy päästöjä 1 kg CO2e. Kun verrataan sitä dieseliin ja bensiinin, syntyy dieselin poltossa hiilidioksidipäästöjä 2,66 kg CO2e ja bensiinin 2,35 kg CO2e. Tarkasteltaessa pelkkiä CO2 – päästöjä, voi jäädä huomaamatta myös muiden päästöjen osuus, sillä biodieseliä poltettaessa syntyy typen oksideja enemmän kuin fossiilisia poltettaessa, mutta toisaalta rikkiä ja aromaattisia hiilivetyjä ei synny ollenkaan. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
*Hiilijalanjälki (eli CO2e) on laskettu määrältään 1000 kg kalaa. Ensimmäisen ketjun hiilijalanjälki on 167 – 181 kg CO2e. Käsittelyketjuissa on tuotettu bioenergiaa biodieselillä, mädätyksellä sekä biodieselin sivutuotteena syntyvästä glyserolista. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
[[Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset]]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto, kalajäte <br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4tteen_bioenergiak%C3%A4yt%C3%B6n_ilmastovaikutukset&diff=8528Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset2011-07-21T11:00:30Z<p>Tiia: /* Riippuvuudet */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Jaakko}}<br />
Viimeaikoina bioenergian valmistaminen eläinperäisistä lähteistä on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Kalateollisuudessa sivutuotteena saatavien jätteiden pontentiaalisella käytöllä on kuitenkin vaikutuksensa.<br />
==Kysymys==<br />
Kuinka paljon kalasta tuottettu bioenergia vaikuttaa ilmastoon? Millaisia päästöjä tällaisen bioenergian käyttö tuottaa (verrattuna muihin vaihtoehtoisiin energianlähteisiin)? <br />
<br />
==Vastaus==<br />
<t2b index=" , " locations="Käytön tuottama CO2-päästö" unit="."><br />
Jatropa|13 ton/ha/a<br />
Palmuöljy|2.6 - 18.6 ton/ha/a<br />
Kalaöljy| 167 kg / 1000kg kalaa kohden*<br />
</t2b><br />
<br />
' *Kun Itämerestä pyydetystä toisarvoisesta kalasta valmistetaan biodieselin lisäksi myös biokaasua.<br />
<br />
{{kommentti|1:|Selkeästi esiin miten tämä arvio on saatu. Mitkä ovat lähtötiedot, viitteet, olettamukset, laskelmat, ...?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 12.57 (EEST)}}<br />
<br />
{{kommentti|2:|Linkki jatropa-arvioinnin sivuun ("riippuvuudet"), josta jatropaa ja palmuöljyä koskevat tiedot (ilmeisesti) tulevat.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.08 (EEST)}}<br />
<br />
==Perustelut==<br />
*Hehtaarin kokoinen jatropaviljelyalue (n.2500 kasvia) sitoo hiiltä 20 tonnia vuodessa 40 vuoden ajan. 2500 kasvia tuottaa keskimäärin 15 tonnia siemeniä vuodessa.Tästä määrästä voidaan valmistaa 5000 litraa biodieseliä, joka tuottaa 13 tonnia CO2 päästöjä. <ref> [http://www.jpclimited.com/climate-change.php] </ref> <br /><br />
<br />
*Biodieselin valmistukseen ja kalan esikäsittelyyn liittyy paljon epävarmuuksia, kuten esimerkiksi eri aineiden suhteet prosessiin ja joidenkin aineiden päästökertoimien puuttuminen, mutta päästöllisesti silti niiden osuus kokonaispäästöistä on hyvin pieni. Tutkimuksia päästövähennyksiin on tehty lähinnä kasvipohjaisille biodieseleille, joissa näissä on päästy koko tuotantoketjua tarkasteltaessa 40 – 80 % päästövähennyksiin fossiilisiin nähden. Kasvin tuotantoketjussa isoimmat päästölähteet ovat sen viljely ja lannoitus. Kalan tuotantoketjussa ei näitä ole, mutta sen kalastuksen aikaiset päästöt ovat kuitenkin hyvin korkeat. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
*Biodieselin polttoa on tutkittu enemmän ja kun poltetaan 1 litra biodieseliä, syntyy päästöjä 1 kg CO2e. Kun verrataan sitä dieseliin ja bensiinin, syntyy dieselin poltossa hiilidioksidipäästöjä 2,66 kg CO2e ja bensiinin 2,35 kg CO2e. Tarkasteltaessa pelkkiä CO2 – päästöjä, voi jäädä huomaamatta myös muiden päästöjen osuus, sillä biodieseliä poltettaessa syntyy typen oksideja enemmän kuin fossiilisia poltettaessa, mutta toisaalta rikkiä ja aromaattisia hiilivetyjä ei synny ollenkaan. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
*Hiilijalanjälki (eli CO2e) on laskettu määrältään 1000 kg kalaa. Ensimmäisen ketjun hiilijalanjälki on 167 – 181 kg CO2e. Käsittelyketjuissa on tuotettu bioenergiaa biodieselillä, mädätyksellä sekä biodieselin sivutuotteena syntyvästä glyserolista. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
[[Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset]]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto, kalajäte <br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4tteen_bioenergiak%C3%A4yt%C3%B6n_ilmastovaikutukset&diff=8527Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset2011-07-21T11:00:03Z<p>Tiia: /* Riippuvuudet */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Jaakko}}<br />
Viimeaikoina bioenergian valmistaminen eläinperäisistä lähteistä on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Kalateollisuudessa sivutuotteena saatavien jätteiden pontentiaalisella käytöllä on kuitenkin vaikutuksensa.<br />
==Kysymys==<br />
Kuinka paljon kalasta tuottettu bioenergia vaikuttaa ilmastoon? Millaisia päästöjä tällaisen bioenergian käyttö tuottaa (verrattuna muihin vaihtoehtoisiin energianlähteisiin)? <br />
<br />
==Vastaus==<br />
<t2b index=" , " locations="Käytön tuottama CO2-päästö" unit="."><br />
Jatropa|13 ton/ha/a<br />
Palmuöljy|2.6 - 18.6 ton/ha/a<br />
Kalaöljy| 167 kg / 1000kg kalaa kohden*<br />
</t2b><br />
<br />
' *Kun Itämerestä pyydetystä toisarvoisesta kalasta valmistetaan biodieselin lisäksi myös biokaasua.<br />
<br />
{{kommentti|1:|Selkeästi esiin miten tämä arvio on saatu. Mitkä ovat lähtötiedot, viitteet, olettamukset, laskelmat, ...?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 12.57 (EEST)}}<br />
<br />
{{kommentti|2:|Linkki jatropa-arvioinnin sivuun ("riippuvuudet"), josta jatropaa ja palmuöljyä koskevat tiedot (ilmeisesti) tulevat.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.08 (EEST)}}<br />
<br />
==Perustelut==<br />
*Hehtaarin kokoinen jatropaviljelyalue (n.2500 kasvia) sitoo hiiltä 20 tonnia vuodessa 40 vuoden ajan. 2500 kasvia tuottaa keskimäärin 15 tonnia siemeniä vuodessa.Tästä määrästä voidaan valmistaa 5000 litraa biodieseliä, joka tuottaa 13 tonnia CO2 päästöjä. <ref> [http://www.jpclimited.com/climate-change.php] </ref> <br /><br />
<br />
*Biodieselin valmistukseen ja kalan esikäsittelyyn liittyy paljon epävarmuuksia, kuten esimerkiksi eri aineiden suhteet prosessiin ja joidenkin aineiden päästökertoimien puuttuminen, mutta päästöllisesti silti niiden osuus kokonaispäästöistä on hyvin pieni. Tutkimuksia päästövähennyksiin on tehty lähinnä kasvipohjaisille biodieseleille, joissa näissä on päästy koko tuotantoketjua tarkasteltaessa 40 – 80 % päästövähennyksiin fossiilisiin nähden. Kasvin tuotantoketjussa isoimmat päästölähteet ovat sen viljely ja lannoitus. Kalan tuotantoketjussa ei näitä ole, mutta sen kalastuksen aikaiset päästöt ovat kuitenkin hyvin korkeat. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
*Biodieselin polttoa on tutkittu enemmän ja kun poltetaan 1 litra biodieseliä, syntyy päästöjä 1 kg CO2e. Kun verrataan sitä dieseliin ja bensiinin, syntyy dieselin poltossa hiilidioksidipäästöjä 2,66 kg CO2e ja bensiinin 2,35 kg CO2e. Tarkasteltaessa pelkkiä CO2 – päästöjä, voi jäädä huomaamatta myös muiden päästöjen osuus, sillä biodieseliä poltettaessa syntyy typen oksideja enemmän kuin fossiilisia poltettaessa, mutta toisaalta rikkiä ja aromaattisia hiilivetyjä ei synny ollenkaan. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
*Hiilijalanjälki (eli CO2e) on laskettu määrältään 1000 kg kalaa. Ensimmäisen ketjun hiilijalanjälki on 167 – 181 kg CO2e. Käsittelyketjuissa on tuotettu bioenergiaa biodieselillä, mädätyksellä sekä biodieselin sivutuotteena syntyvästä glyserolista. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
[[jatropan viljelyn ilmastovaikutukset]]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto, kalajäte <br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4tteen_bioenergiak%C3%A4yt%C3%B6n_ekosysteemivaikutukset&diff=8523Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset2011-07-21T10:56:26Z<p>Tiia: /* Riippuvuudet */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
{{kommentti|1:|Päällekkäisyyttä eettisten ja ekosysteemivaikutusten kanssa. (Ainakin) Tiia ja Elina, katsokaa että ko. sivut ovat linjassa, keskenään ristiriidattomia, sekä ei (liikaa) päällekkäisiä. Myös ilmeiset riippuvuudet ekosysteemivaikutusten ja eettisten vaikutusten välillä voi kuvata.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.00 (EEST)}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Millaisia vaikutuksia kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytöllä on ekosysteemeihin?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
;Kalastuksella ja kalateollisuudella on useampia vaikutuksia ekosysteemiin:'''<br />
:Vaikutukset kalakantaan, mahdollinen ryöstökalastus<br />
:Rehevöityminen/reheytymisen vähentäminen<br />
:Kalastuksen ympäristötaakka, mahdolliset polttoainevuodot kalastusaluksilla<br />
:Biodiversiteetin köyhtyminen <br />
==Perustelut==<br />
<br />
*Kalastaminen ei vaikuta ainoastaan kalakantaan itseensä, vaan myös ekosysteemiin jossa kalat elävät. Kalastuksella on välillisiä ja välittömiä vaikutuksia. Välittöminä vaikutuksina voidaan mainita esimerkiksi muiden merieläinten tahaton pyytäminen ja merenpohjan kalastusvälineistä kärsimät vahingot. Epäsuoraan kalastus vaikuttaa esimerkiksi poistamalla kalaa ravintoketjusta. <ref name=marine.ie>http://www.marine.ie/home/services/operational/fishstock/Ecosystems.htm</ref><br />
<br />
*Kalastuksen vähentämä biomassa vaikuttaa kalakantaan, mutta on välttämätön teollisuuden kannalta. Monissa tapauksissa ylikalastus on johtanut populaatioiden romahtamiseen, mikä tietysti on johtanut näistä populaatioista riippuvaisten kalastajien romahtamiseen. <ref name=nap.edu>http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24</ref><br />
<br />
*Biodiversiteetin köyhtyminen voi tehdä populaatiosta herkemmän muutoksille, jotka se olisi aiemmin kestänyt. Muutokset lajirakenteessa, lajirikkaudessa tai ekosysteemin toiminnallisessa rakenteessa vaikuttavat ekosysteemin tehokkuuteen ravinnon ja ravinteiden jaossa, mikä voi johtaa ekosysteemin biokemiallisten toimintojen muuttumiseen.<ref name=nap.edu>http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24</ref><br />
<br />
*Kalaöljyä valmistettaessa sivutuotteena syntyy myös "kuivaa jätettä" siitä kalanosasta, joka jää puristettaessa jäljelle. Tätä osaa voidaan käyttää lannoitteena. Lannoitteilla on liikakäytettynä ja vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus, mutta itse kalalannoitteen vaikutusta rehevöitymiseen on vaikea arvioida.<br />
<br />
* Itämeren rehevöitymisen ehkäiseminen on hyvin vaikeaa, koska sen valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä, joka jo sinällään luo ison haasteen meren suojelemisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta kalan pyytämisellä pystyttäisiin merestä poistamaan tehokkaasti ylimääräisiä ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Pyydetty kala voisi olla väheimpiarvoista kalaa jolla ei olisi niin suurta ravintoarvoa, ja jota voitaisiin käyttää biodiselin valmistamiseen, kuten erilaiset särkikalat. <ref name=ddd>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö fossiilisia polttoaineita ympäristöystävällisemmän polttoaineen valmistukseen voi olla kannattavampaa kuin sen käyttö ihmisravinnoksi. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Rehevöitymistä aiheuttavat liialliset ravinnepäästöt (typpi ja fosfori)ja myös merellä purjehtivien alusten NOx-päästöt ilmaan voivat olla merkittävä lähde. <ref name=eur-lex.europa.eu>http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52002DC0539:FI:HTML</ref><br />
<br />
*Kalaöljyn bioenergiankäytön ekosysteemivaikutukset kulkevat käsikädessä Kalaöljyn käytön nostamien eettisten kysymyksien kanssa.<br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
[[Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset]]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4tteen_bioenergiak%C3%A4yt%C3%B6n_ekosysteemivaikutukset&diff=8512Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset2011-07-21T10:43:46Z<p>Tiia: /* Perustelut */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
{{kommentti|1:|Päällekkäisyyttä eettisten ja ekosysteemivaikutusten kanssa. (Ainakin) Tiia ja Elina, katsokaa että ko. sivut ovat linjassa, keskenään ristiriidattomia, sekä ei (liikaa) päällekkäisiä. Myös ilmeiset riippuvuudet ekosysteemivaikutusten ja eettisten vaikutusten välillä voi kuvata.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.00 (EEST)}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Millaisia vaikutuksia kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytöllä on ekosysteemeihin?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
;Kalastuksella ja kalateollisuudella on useampia vaikutuksia ekosysteemiin:'''<br />
:Vaikutukset kalakantaan, mahdollinen ryöstökalastus<br />
:Rehevöityminen/reheytymisen vähentäminen<br />
:Kalastuksen ympäristötaakka, mahdolliset polttoainevuodot kalastusaluksilla<br />
:Biodiversiteetin köyhtyminen <br />
==Perustelut==<br />
<br />
*Kalastaminen ei vaikuta ainoastaan kalakantaan itseensä, vaan myös ekosysteemiin jossa kalat elävät. Kalastuksella on välillisiä ja välittömiä vaikutuksia. Välittöminä vaikutuksina voidaan mainita esimerkiksi muiden merieläinten tahaton pyytäminen ja merenpohjan kalastusvälineistä kärsimät vahingot. Epäsuoraan kalastus vaikuttaa esimerkiksi poistamalla kalaa ravintoketjusta. <ref name=marine.ie>http://www.marine.ie/home/services/operational/fishstock/Ecosystems.htm</ref><br />
<br />
*Kalastuksen vähentämä biomassa vaikuttaa kalakantaan, mutta on välttämätön teollisuuden kannalta. Monissa tapauksissa ylikalastus on johtanut populaatioiden romahtamiseen, mikä tietysti on johtanut näistä populaatioista riippuvaisten kalastajien romahtamiseen. <ref name=nap.edu>http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24</ref><br />
<br />
*Biodiversiteetin köyhtyminen voi tehdä populaatiosta herkemmän muutoksille, jotka se olisi aiemmin kestänyt. Muutokset lajirakenteessa, lajirikkaudessa tai ekosysteemin toiminnallisessa rakenteessa vaikuttavat ekosysteemin tehokkuuteen ravinnon ja ravinteiden jaossa, mikä voi johtaa ekosysteemin biokemiallisten toimintojen muuttumiseen.<ref name=nap.edu>http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24</ref><br />
<br />
*Kalaöljyä valmistettaessa sivutuotteena syntyy myös "kuivaa jätettä" siitä kalanosasta, joka jää puristettaessa jäljelle. Tätä osaa voidaan käyttää lannoitteena. Lannoitteilla on liikakäytettynä ja vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus, mutta itse kalalannoitteen vaikutusta rehevöitymiseen on vaikea arvioida.<br />
<br />
* Itämeren rehevöitymisen ehkäiseminen on hyvin vaikeaa, koska sen valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä, joka jo sinällään luo ison haasteen meren suojelemisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta kalan pyytämisellä pystyttäisiin merestä poistamaan tehokkaasti ylimääräisiä ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Pyydetty kala voisi olla väheimpiarvoista kalaa jolla ei olisi niin suurta ravintoarvoa, ja jota voitaisiin käyttää biodiselin valmistamiseen, kuten erilaiset särkikalat. <ref name=ddd>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö fossiilisia polttoaineita ympäristöystävällisemmän polttoaineen valmistukseen voi olla kannattavampaa kuin sen käyttö ihmisravinnoksi. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Rehevöitymistä aiheuttavat liialliset ravinnepäästöt (typpi ja fosfori)ja myös merellä purjehtivien alusten NOx-päästöt ilmaan voivat olla merkittävä lähde. <ref name=eur-lex.europa.eu>http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52002DC0539:FI:HTML</ref><br />
<br />
*Kalaöljyn bioenergiankäytön ekosysteemivaikutukset kulkevat käsikädessä Kalaöljyn käytön nostamien eettisten kysymyksien kanssa.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]] <br>[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset]] <br> [[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset]] <br> [[Bioenergian saanto kalajätteestä]] <br> [[Kalajätteen käyttömahdollisuudet]] <br> [[Kalanjalostuksen kokonaistuotanto]]<br />
<br />
{{kommentti|2:|Korvataan navigointipalkilla. Tämän arvioinnin ulkopuolisia aiheeseen liittyviä sivuja voi tietysti listata tässä.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.02 (EEST)}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4tteen_bioenergiak%C3%A4yt%C3%B6n_ekosysteemivaikutukset&diff=8511Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset2011-07-21T10:41:34Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
{{kommentti|1:|Päällekkäisyyttä eettisten ja ekosysteemivaikutusten kanssa. (Ainakin) Tiia ja Elina, katsokaa että ko. sivut ovat linjassa, keskenään ristiriidattomia, sekä ei (liikaa) päällekkäisiä. Myös ilmeiset riippuvuudet ekosysteemivaikutusten ja eettisten vaikutusten välillä voi kuvata.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.00 (EEST)}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Millaisia vaikutuksia kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytöllä on ekosysteemeihin?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
;Kalastuksella ja kalateollisuudella on useampia vaikutuksia ekosysteemiin:'''<br />
:Vaikutukset kalakantaan, mahdollinen ryöstökalastus<br />
:Rehevöityminen/reheytymisen vähentäminen<br />
:Kalastuksen ympäristötaakka, mahdolliset polttoainevuodot kalastusaluksilla<br />
:Biodiversiteetin köyhtyminen <br />
==Perustelut==<br />
<br />
*Kalastaminen ei vaikuta ainoastaan kalakantaan itseensä, vaan myös ekosysteemiin jossa kalat elävät. Kalastuksella on välillisiä ja välittömiä vaikutuksia. Välittöminä vaikutuksina voidaan mainita esimerkiksi muiden merieläinten tahaton pyytäminen ja merenpohjan kalastusvälineistä kärsimät vahingot. Epäsuoraan kalastus vaikuttaa esimerkiksi poistamalla kalaa ravintoketjusta. <ref name=marine.ie>http://www.marine.ie/home/services/operational/fishstock/Ecosystems.htm</ref><br />
<br />
*Kalastuksen vähentämä biomassa vaikuttaa kalakantaan, mutta on välttämätön teollisuuden kannalta. Monissa tapauksissa ylikalastus on johtanut populaatioiden romahtamiseen, mikä tietysti on johtanut näistä populaatioista riippuvaisten kalastajien romahtamiseen. <ref name=nap.edu>http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24</ref><br />
<br />
*Biodiversiteetin köyhtyminen voi tehdä populaatiosta herkemmän muutoksille, jotka se olisi aiemmin kestänyt. Muutokset lajirakenteessa, lajirikkaudessa tai ekosysteemin toiminnallisessa rakenteessa vaikuttavat ekosysteemin tehokkuuteen ravinnon ja ravinteiden jaossa, mikä voi johtaa ekosysteemin biokemiallisten toimintojen muuttumiseen.<ref name=nap.edu>http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24</ref><br />
<br />
*Kalaöljyä valmistettaessa sivutuotteena syntyy myös "kuivaa jätettä" siitä kalanosasta, joka jää puristettaessa jäljelle. Tätä osaa voidaan käyttää lannoitteena. Lannoitteilla on liikakäytettynä ja vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus, mutta itse kalalannoitteen vaikutusta rehevöitymiseen on vaikea arvioida.<br />
<br />
* Itämeren rehevöitymisen ehkäiseminen on hyvin vaikeaa, koska sen valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä, joka jo sinällään luo ison haasteen meren suojelemisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta kalan pyytämisellä pystyttäisiin merestä poistamaan tehokkaasti ylimääräisiä ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Pyydetty kala voisi olla väheimpiarvoista kalaa jolla ei olisi niin suurta ravintoarvoa, ja jota voitaisiin käyttää biodiselin valmistamiseen, kuten erilaiset särkikalat. <ref name=ddd>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö fossiilisia polttoaineita ympäristöystävällisemmän polttoaineen valmistukseen voi olla kannattavampaa kuin sen käyttö ihmisravinnoksi. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
*Rehevöitymistä aiheuttavat liialliset ravinnepäästöt (typpi ja fosfori)ja myös merellä purjehtivien alusten NOx-päästöt ilmaan voivat olla merkittävä lähde. <ref name=eur-lex.europa.eu>http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52002DC0539:FI:HTML</ref><br />
<br />
*Kalaöljyn bioenergiankäytön ekosysteemivaikutukset kulkevat käsikädessä Kalaöljyn käytön nostamien eettisten kysymyksien kanssa.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]] <br>[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset]] <br> [[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset]] <br> [[Bioenergian saanto kalajätteestä]] <br> [[Kalajätteen käyttömahdollisuudet]] <br> [[Kalanjalostuksen kokonaistuotanto]]<br />
<br />
{{kommentti|2:|Korvataan navigointipalkilla. Tämän arvioinnin ulkopuolisia aiheeseen liittyviä sivuja voi tietysti listata tässä.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.02 (EEST)}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4tteen_bioenergiak%C3%A4yt%C3%B6n_ekosysteemivaikutukset&diff=8510Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset2011-07-21T10:39:53Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
{{kommentti|1:|Päällekkäisyyttä eettisten ja ekosysteemivaikutusten kanssa. (Ainakin) Tiia ja Elina, katsokaa että ko. sivut ovat linjassa, keskenään ristiriidattomia, sekä ei (liikaa) päällekkäisiä. Myös ilmeiset riippuvuudet ekosysteemivaikutusten ja eettisten vaikutusten välillä voi kuvata.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.00 (EEST)}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Millaisia vaikutuksia kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytöllä on ekosysteemeihin, ja mihin ekosysteemeihin käyttö vaikuttaa?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
;Kalastuksella ja kalateollisuudella on useampia vaikutuksia ekosysteemiin:'''<br />
:Vaikutukset kalakantaan, mahdollinen ryöstökalastus<br />
:Rehevöityminen/reheytymisen vähentäminen<br />
:Kalastuksen ympäristötaakka, mahdolliset polttoainevuodot kalastusaluksilla<br />
:Biodiversiteetin köyhtyminen <br />
==Perustelut==<br />
<br />
*Kalastaminen ei vaikuta ainoastaan kalakantaan itseensä, vaan myös ekosysteemiin jossa kalat elävät. Kalastuksella on välillisiä ja välittömiä vaikutuksia. Välittöminä vaikutuksina voidaan mainita esimerkiksi muiden merieläinten tahaton pyytäminen ja merenpohjan kalastusvälineistä kärsimät vahingot. Epäsuoraan kalastus vaikuttaa esimerkiksi poistamalla kalaa ravintoketjusta. <ref name=marine.ie>http://www.marine.ie/home/services/operational/fishstock/Ecosystems.htm</ref><br />
<br />
*Kalastuksen vähentämä biomassa vaikuttaa kalakantaan, mutta on välttämätön teollisuuden kannalta. Monissa tapauksissa ylikalastus on johtanut populaatioiden romahtamiseen, mikä tietysti on johtanut näistä populaatioista riippuvaisten kalastajien romahtamiseen. <ref name=nap.edu>http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24</ref><br />
<br />
*Biodiversiteetin köyhtyminen voi tehdä populaatiosta herkemmän muutoksille, jotka se olisi aiemmin kestänyt. Muutokset lajirakenteessa, lajirikkaudessa tai ekosysteemin toiminnallisessa rakenteessa vaikuttavat ekosysteemin tehokkuuteen ravinnon ja ravinteiden jaossa, mikä voi johtaa ekosysteemin biokemiallisten toimintojen muuttumiseen.<ref name=nap.edu>http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24</ref><br />
<br />
*Kalaöljyä valmistettaessa sivutuotteena syntyy myös "kuivaa jätettä" siitä kalanosasta, joka jää puristettaessa jäljelle. Tätä osaa voidaan käyttää lannoitteena. Lannoitteilla on liikakäytettynä ja vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus, mutta itse kalalannoitteen vaikutusta rehevöitymiseen on vaikea arvioida.<br />
<br />
* Itämeren rehevöitymisen ehkäiseminen on hyvin vaikeaa, koska sen valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä, joka jo sinällään luo ison haasteen meren suojelemisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta kalan pyytämisellä pystyttäisiin merestä poistamaan tehokkaasti ylimääräisiä ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Pyydetty kala voisi olla väheimpiarvoista kalaa jolla ei olisi niin suurta ravintoarvoa, ja jota voitaisiin käyttää biodiselin valmistamiseen, kuten erilaiset särkikalat. <ref name=ddd>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö fossiilisia polttoaineita ympäristöystävällisemmän polttoaineen valmistukseen voi olla kannattavampaa kuin sen käyttö ihmisravinnoksi. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
*Rehevöitymistä aiheuttavat liialliset ravinnepäästöt (typpi ja fosfori)ja myös merellä purjehtivien alusten NOx-päästöt ilmaan voivat olla merkittävä lähde. <ref name=eur-lex.europa.eu>http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52002DC0539:FI:HTML</ref><br />
<br />
*Kalaöljyn bioenergiankäytön ekosysteemivaikutukset kulkevat käsikädessä Kalaöljyn käytön nostamien eettisten kysymyksien kanssa.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]] <br>[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset]] <br> [[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset]] <br> [[Bioenergian saanto kalajätteestä]] <br> [[Kalajätteen käyttömahdollisuudet]] <br> [[Kalanjalostuksen kokonaistuotanto]]<br />
<br />
{{kommentti|2:|Korvataan navigointipalkilla. Tämän arvioinnin ulkopuolisia aiheeseen liittyviä sivuja voi tietysti listata tässä.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.02 (EEST)}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4tteen_bioenergiak%C3%A4yt%C3%B6n_ekosysteemivaikutukset&diff=8509Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset2011-07-21T10:33:31Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
{{kommentti|1:|Päällekkäisyyttä eettisten ja ekosysteemivaikutusten kanssa. (Ainakin) Tiia ja Elina, katsokaa että ko. sivut ovat linjassa, keskenään ristiriidattomia, sekä ei (liikaa) päällekkäisiä. Myös ilmeiset riippuvuudet ekosysteemivaikutusten ja eettisten vaikutusten välillä voi kuvata.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.00 (EEST)}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Millaisia vaikutuksia kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytöllä on ekosysteemeihin, ja mihin ekosysteemeihin käyttö vaikuttaa?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
;Kalastuksella ja kalateollisuudella on useampia vaikutuksia ekosysteemiin:'''<br />
:Vaikutukset kalakantaan, mahdollinen ryöstökalastus<br />
:Rehevöityminen/reheytymisen vähentäminen<br />
:Kalastuksen ympäristötaakka, mahdolliset polttoainevuodot kalastusaluksilla<br />
:Biodiversiteetin köyhtyminen <br />
==Perustelut==<br />
<br />
*Kalastaminen ei vaikuta ainoastaan kalakantaan itseensä, vaan myös ekosysteemiin jossa kalat elävät. Kalastuksella on välillisiä ja välittömiä vaikutuksia. Välittöminä vaikutuksina voidaan mainita esimerkiksi muiden merieläinten tahaton pyytäminen ja merenpohjan kalastusvälineistä kärsimät vahingot. Epäsuoraan kalastus vaikuttaa esimerkiksi poistamalla kalaa ravintoketjusta. <ref name=marine.ie>http://www.marine.ie/home/services/operational/fishstock/Ecosystems.htm</ref><br />
<br />
*Kalastuksen vähentämä biomassa vaikuttaa kalakantaan, mutta on välttämätön teollisuuden kannalta. Monissa tapauksissa ylikalastus on johtanut populaatioiden romahtamiseen, mikä tietysti on johtanut näistä populaatioista riippuvaisten kalastajien romahtamiseen. <ref name=nap.edu>http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24</ref><br />
<br />
*Biodiversiteetin köyhtyminen voi tehdä populaatiosta herkemmän muutoksille, jotka se olisi aiemmin kestänyt. Muutokset lajirakenteessa, lajirikkaudessa tai ekosysteemin toiminnallisessa rakenteessa vaikuttavat ekosysteemin tehokkuuteen ravinnon ja ravinteiden jaossa, mikä voi johtaa ekosysteemin biokemiallisten toimintojen muuttumiseen.<ref name=nap.edu>http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24</ref><br />
<br />
*Kalaöljyä valmistettaessa sivutuotteena syntyy myös "kuivaa jätettä" siitä kalanosasta, joka jää puristettaessa jäljelle. Tätä osaa voidaan käyttää lannoitteena. Lannoitteilla on liikakäytettynä ja vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus, mutta itse kalalannoitteen vaikutusta rehevöitymiseen on vaikea arvioida.<br />
<br />
* Itämeren rehevöitymisen ehkäiseminen on hyvin vaikeaa, koska sen valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä, joka jo sinällään luo ison haasteen meren suojelemisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta kalan pyytämisellä pystyttäisiin merestä poistamaan tehokkaasti ylimääräisiä ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Pyydetty kala voisi olla väheimpiarvoista kalaa jolla ei olisi niin suurta ravintoarvoa, ja jota voitaisiin käyttää biodiselin valmistamiseen, kuten erilaiset särkikalat. <ref name=ddd>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö fossiilisia polttoaineita ympäristöystävällisemmän polttoaineen valmistukseen voi olla kannattavampaa kuin sen käyttö ihmisravinnoksi. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
*Rehevöitymistä aiheuttavat liialliset ravinnepäästöt (typpi ja fosfori)ja myös merellä purjehtivien alusten NOx-päästöt ilmaan voivat olla merkittävä lähde. <ref name=eur-lex.europa.eu>http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52002DC0539:FI:HTML</ref><br />
<br />
*Kalaöljyn bioenergiankäytön ekosysteemivaikutukset kulkevat käsikädessä Kalaöljyn käytön nostamien eettisten kysymyksien kanssa.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]] <br>[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset]] <br> [[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset]] <br> [[Bioenergian saanto kalajätteestä]] <br> [[Kalajätteen käyttömahdollisuudet]] <br> [[Kalanjalostuksen kokonaistuotanto]]<br />
<br />
{{kommentti|2:|Korvataan navigointipalkilla. Tämän arvioinnin ulkopuolisia aiheeseen liittyviä sivuja voi tietysti listata tässä.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.02 (EEST)}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4tteen_bioenergiak%C3%A4yt%C3%B6n_ekosysteemivaikutukset&diff=8508Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset2011-07-21T10:31:18Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
{{kommentti|1:|Päällekkäisyyttä eettisten ja ekosysteemivaikutusten kanssa. (Ainakin) Tiia ja Elina, katsokaa että ko. sivut ovat linjassa, keskenään ristiriidattomia, sekä ei (liikaa) päällekkäisiä. Myös ilmeiset riippuvuudet ekosysteemivaikutusten ja eettisten vaikutusten välillä voi kuvata.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.00 (EEST)}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Millaisia vaikutuksia kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytöllä on ekosysteemeihin, ja mihin ekosysteemeihin käyttö vaikuttaa?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
;Kalastuksella ja kalateollisuudella on useampia vaikutuksia ekosysteemiin:'''<br />
:Vaikutukset kalakantaan, mahdollinen ryöstökalastus<br />
:Rehevöityminen/reheytymisen vähentäminen<br />
:Kalastuksen ympäristötaakka, mahdolliset polttoainevuodot kalastusaluksilla<br />
:Biodiversiteetin köyhtyminen <br />
==Perustelut==<br />
<br />
*Kalastaminen ei vaikuta ainoastaan kalakantaan itseensä, vaan myös ekosysteemiin jossa kalat elävät. Kalastuksella on välillisiä ja välittömiä vaikutuksia. Välittöminä vaikutuksina voidaan mainita esimerkiksi muiden merieläinten tahaton pyytäminen ja merenpohjan kalastusvälineistä kärsimät vahingot. Epäsuoraan kalastus vaikuttaa esimerkiksi poistamalla kalaa ravintoketjusta. <ref name=marine.ie>http://www.marine.ie/home/services/operational/fishstock/Ecosystems.htm</ref><br />
<br />
*Kalastuksen vähentämä biomassa vaikuttaa kalakantaan, mutta on välttämätön teollisuuden kannalta. Monissa tapauksissa ylikalastus on johtanut populaatioiden romahtamiseen, mikä tietysti on johtanut näistä populaatioista riippuvaisten kalastajien romahtamiseen. <ref name=nap.edu>http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24</ref><br />
<br />
*Biodiversiteetin köyhtyminen voi tehdä populaatiosta herkemmän muutoksille, jotka se olisi aiemmin kestänyt. Muutokset lajirakenteessa, lajirikkaudessa tai ekosysteemin toiminnallisessa rakenteessa vaikuttavat ekosysteemin tehokkuuteen ravinnon ja ravinteiden jaossa, mikä voi johtaa ekosysteemin biokemiallisten toimintojen muuttumiseen.<ref name=nap.edu>http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24</ref><br />
<br />
*Kalaöljyä valmistettaessa sivutuotteena syntyy myös "kuivaa jätettä" siitä kalanosasta, joka jää puristettaessa jäljelle. Tätä osaa voidaan käyttää lannoitteena. Lannoitteilla on liikakäytettynä ja vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus, mutta itse kalalannoitteen vaikutusta rehevöitymiseen on vaikea arvioida.<br />
<br />
* Itämeren rehevöitymisen ehkäiseminen on hyvin vaikeaa, koska sen valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä, joka jo sinällään luo ison haasteen meren suojelemisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta kalan pyytämisellä pystyttäisiin merestä poistamaan tehokkaasti ylimääräisiä ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Pyydetty kala voisi olla väheimpiarvoista kalaa jolla ei olisi niin suurta ravintoarvoa, ja jota voitaisiin käyttää biodiselin valmistamiseen, kuten erilaiset särkikalat. <ref name=ddd>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö fossiilisia polttoaineita ympäristöystävällisemmän polttoaineen valmistukseen voi olla kannattavampaa kuin sen käyttö ihmisravinnoksi. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
*Kalaöljyn bioenergiankäytön ekosysteemivaikutukset kulkevat käsikädessä Kalaöljyn käytön nostamien eettisten kysymyksien kanssa.<br />
<br />
*Rehevöitymistä aiheuttavat liialliset ravinnepäästöt (typpi ja fosfori)ja myös merellä purjehtivien alusten NOx-päästöt ilmaan voivat olla merkittävä lähde. <ref name=eur-lex.europa.eu>http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52002DC0539:FI:HTML</ref<br />
==Katso myös==<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]] <br>[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset]] <br> [[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset]] <br> [[Bioenergian saanto kalajätteestä]] <br> [[Kalajätteen käyttömahdollisuudet]] <br> [[Kalanjalostuksen kokonaistuotanto]]<br />
<br />
{{kommentti|2:|Korvataan navigointipalkilla. Tämän arvioinnin ulkopuolisia aiheeseen liittyviä sivuja voi tietysti listata tässä.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.02 (EEST)}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4tteen_bioenergiak%C3%A4yt%C3%B6n_eettiset_vaikutukset&diff=8493Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset2011-07-21T10:10:52Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
<br />
{{kommentti|2:|Päällekkäisyyttä eettisten ja ekosysteemivaikutusten kanssa. (Ainakin) Tiia ja Elina, katsokaa että ko. sivut ovat linjassa, keskenään ristiriidattomia, sekä ei (liikaa) päällekkäisiä. Myös ilmeiset riippuvuudet ekosysteemivaikutusten ja eettisten vaikutusten välillä voi kuvata.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.00 (EEST)}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
<br />
Minkälaisia eettisiä kysymyksiä kalanjalostuksen öljyjätteeseen bioenergian lähteenä liittyy? <br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
* Millaisia ovat kalanjalostuksen öljyjätteen tuotannosta aiheutuvat päästöt ja vaikutukset?<br />
* Vaikuttaako kalanjalostuksen öljyjätteen lisääntynyt käyttö kalakantoihin?<br />
* Kalanjalostuksen öljyjätteen käyttö kestävän kehityksen kannalta<br />
<br />
{{kommentti|1:|Vastaukset näyttävät kysymyksiltä. Näitä voisi ajatella pikemminkin pääkysymyksen alakysymyksinä. Vastaukseksi voisi pyrkiä listaamaan erilaisia tekijöitä, joita ko. kysymyksiin liittyy (esim. jaoteltuna positiivisiin, negatiivisiin tms., jos sellainen luontevasti tähän sopii.)|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 12.55 (EEST)}}<br />
<br />
==Perustelut==<br />
<br />
===Puolesta===<br />
*Kalan hyödyntäminen biodieselin valmistuksessa on kannattavaa sen korkean öljypitoisuuden vuoksi. Biodieselin valmistuksen sivutuotteena saatava kala josta öljy on poistettu, on hyödyllistä bioenergiantuotannolle sillä normaalisti korkea rasvapitoisuus aiheuttaa ongelmia mädätyksessä. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
*Eläinrasvoista valmistetun biodieselin yksi huomattava ympäristöetu on, että sillä yleisesti on matalammat typpioksidi (NOx)päästöt kuin mullla biodieseleillä <ref name=Tutkintotyö>https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8579/M%C3%83%3Fih%C3%83%3Fniemi.Maija.pdf?sequence=2</ref><br />
*Kun kala viedään biodieselin valmistukseen ja siitä tuleva jäte viedään bioenergiantuotantoon, on hiilijalanjälki huomattavasti pienempi kuin jos kala vietäisiin suoraan biokaasulaitokselle mädätettäväksi tai turkistarhalle rehuksi. Hiilijalanjälki on laskettu määrältään 1000 kg kalaa, ensimmäisen vaihtoehdon hiilijalanjälki on 167 – 181 kg CO2e, toisen vaihtoehdon hiilijalanjälki on 313 – 333 kg CO2e ja kolmannen vaihtoehdon hiilijalanjälki puolestaan 363 kg CO2e <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
*Öljytön kalajäte, joka saadaan biodieselin valmistuksen sivutuotteena, voidaan hyödyntää minkinrehuksi. Silloin se kelpaa rehuksi ympäri vuoden, sillä aikaisemmin öljypitoinen kala pystyttiin hyödyntämään rehuna vain syksyisin.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
*Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö fossiilisia polttoaineita ympäristöystävällisemmän polttoaineen valmistukseen voi olla kannattavampaa kuin sen käyttö ihmisravinnoksi.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
*Eloperäisestä jätteestä valmistetun biokaasun käyttö vähentää kyseisistä jätteistä aiheutuvia hajuhaittoja ja korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä. <ref name=kuuma.fi>http://www.kuuma.fi/ep/tiedostot/Ilmasto_vaikutusten_arviointi_korjattu_18032010.pdf</ref><br />
*Särkikalojen tehokalastus rehevöityneiltä alueilta ja niiden käyttö bioenergian tuotantoon auttaa sekä vesistöjä palautumaan sekä ympäristöystävällisempien polttoaine- ja energiavaihtoehtojen tuotantoa. <ref name=sakl.fi>http://www.sakl.fi/fin/ajankohtaista/toukokuu_2010.pdf</ref><br />
<br />
<br />
===Vastaan===<br />
<br />
*Kalaöljyn kilpailukykyä Suomessa fossiilisiin polttoaineisiin heikentää korkean valmisteveron määrä, jolloin sen valmistevero on energiasisällön perusteella laskettuna 15 % korkeampi kuin fossiilisilla polttoaineilla. Tällä hetkellä sitä verotetaan samassa veroluokassa kuin rikkipitoinen mineraalipohjainen dieselöljy. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
*Kalastus voi vaikuttaa myös merenpohjan pohjaeliöstöön ja kalakannat voivat heikentyä liikakalastuksen seurauksena. Ruokakalastuksen "sivutuotteena" saatavat muut lajit joutuvat yleensä kuolleina takaisin mereen, rehukalan pyynnissä hukkakala ei kuitenkaan ole ongelma. <ref name=prokala.fi>http://www.prokala.fi/www/fi/tietoa_kalasta/kala_ravitsemuksessa/ymparistovaikutukset.php</ref><br />
*Rehevöitymistä aiheuttavat liialliset ravinnepäästöt (typpi ja fosfori)ja myös merellä purjehtivien alusten NOx-päästöt ilmaan voivat olla merkittävä lähde. <ref name=eur-lex.europa.eu>http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52002DC0539:FI:HTML</ref><br />
*Siitä huolimatta että tällä hetkellä eläinrasvat ovat edullisin biodieselin raaka-aine, eläinrasvoista valmistetulla biodieselillä on huonot kylmäominaisuudet kun sitä verrataan biodieseliin joka on valmistettu öljykasveista. <ref name:Tutkintotyö>https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8579/M%C3%83%3Fih%C3%83%3Fniemi.Maija.pdf?sequence=2</ref><br />
*Vaikka tuotannossa syntyvää kuivajätettä voidaan käyttää minkin rehuna, voidaan kyseenalaistaa turkistarhaamisen ja sen kannattamisen eettiset perusteet.<br />
==Riippuvuudet==<br />
Bioenergian ympäristöystävällisyydestä on saatu paljon ristiriitaisia tuloksia.<br />
Bioenergian tuotannosta saadaan paljon tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää kun kierrätetään mahdollisimman paljon eri tuotankovaiheiden- ja yksiköiden välillä.<ref name=kalankasvatus.fi>http://www.kalankasvatus.fi/sites/default/files/ajankohtaista/Sybimar%20Oy%20aikoo%20kasvattaa%20maalla%20olevissa%20altaissa%2021.10.2010.pdf</ref><br />
<br />
==Katso myös==<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]] <br><br />
[[Kalanjalostuksen materiaalivirrat]] <br><br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset]] <br><br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset]] <br><br />
[[Bioenergian saanto kalajätteestä]] <br><br />
[[Kalajätteen käyttömahdollisuudet]] <br><br />
[[Kalanjalostuksen kokonaistuotanto]] <br><br />
<br />
==Avainsanat==<br />
Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tiia&diff=8478Käyttäjä:Tiia2011-07-21T09:56:29Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>Tiia Sorjonen<br><br />
Tämän kevään ylioppilas, kesätöissä Opasnetin Avoin arviointi-iskuryhmässä.<br />
<br />
Sähköposti: atss@suomi24.fi</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tiia&diff=8469Käyttäjä:Tiia2011-07-21T09:43:59Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>Tiia Sorjonen<br><br />
Tämän kevään ylioppilas, kesätöissä Opasnetin arviointi-iskuryhmässä.<br />
<br />
Sähköposti: atss@suomi24.fi</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tiia&diff=8468Käyttäjä:Tiia2011-07-21T09:43:39Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>Tiia Sorjonen<br />
Tämän kevään ylioppilas, kesätöissä Opasnetin arviointi-iskuryhmässä.<br />
<br />
Sähköposti: atss@suomi24.fi</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_k%C3%A4ytt%C3%B6_bioenergian_l%C3%A4hteen%C3%A4&diff=8464Jatropan käyttö bioenergian lähteenä2011-07-21T09:39:39Z<p>Tiia: Biopolttoaineen valmistusprosessi- linkki lisätty</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{arviointi|moderator=Jouni}}<br />
<br />
{{tiivistelmä<br />
| kysymys = Olisiko [[:fi:jatropa|jatropa]]-kasvista bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä?<br />
| vastaus = Jatropa näyttää lupaavalta bioenergialähteeltä, koska se kasvaa köyhillä, elintarviketuotantoon kelpaamattomilla mailla ja sen saanto on hyvä (1-2 tonnia öljyä hehtaarilta). Lisäksi pitkäikäisenä puumaisena kasvina se toimii hiilen nieluna, ja jatropaviljelmät tarjoavat elinympäristön muille eliöille. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana.<br />
}}<br />
<br />
{{todo|Arvioinnin ensimmäinen vaihe alkaa olla tehtynä. Toisessa vaiheessa keskitytään a) yhteydenottoihin asiaa tunteviin ja siitä kiinnostuneihin tahoihin ja b) asioiden määrien ja suhteiden määrälliseen kuvaamiseen. Eli tälle sivulle kohtaan "Osallistujat" listataan ensin mahdollisia kiinnostuneita tahoja, ja sitten niihin otetaan yhteyttä ja pyydetään katsomaan ja kommentoimaan nykyistä sisältöä, ja tuomaan esiin puuttuvia näkemyksiä tai tietoja. Kohta b) vaatii perusteellisemman opastuksen, joka tulee myöhemmin.|Tiia Sorjonen, Heta Tuomisto, Elina, Jaakko Örmälä, Johannes Kröger, Pauli Ordén|project=Jatropa}}<br />
<br />
==Rajaus==<br />
<br />
===Kysymys===<br />
<br />
Olisiko [[:fi:jatropa|jatropa]]-kasvista bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä?<br />
<br />
===Rajat===<br />
<br />
* Tarkastellaan suomalaisten roolia maailmanlaajuisessa bioenergiatuotannossa.<br />
* Mielenkiinnon kohteena on erityisesti biodieselin ja muiden liikenteen polttonesteiden tuotanto.<br />
* Toiminnan vaikutuksista tarkastellaan lähinnä ekologisia, eettisiä ja ilmastollisia vaikutuksia, mutta olennaisen tärkeitä terveys-, kustannus- tai muitakaan vaikutuksia ei rajata ulos.<br />
<br />
===Tarkasteltavat vaihtoehdot (skenaariot)===<br />
<br />
* Nykytila ja tätä menoa (vain toteutetaan jo päätettyjä asioita ja toimeenpannaan markkinaehtoisia muutoksia). [[:fi:Jatropa|Jatropalla]] ei ole roolia suomalaisessa energiantuotannossa.<br />
* Aloitetaan [[:fi:jatropa|jatropan]] pienimuotoinen viljely osana energiantuotannon kokonaisuutta.<br />
* Aloitetaan [[:fi:jatropa|jatropan]] suurisuuntainen viljely bioenergian tuottamiseksi.<br />
<br />
===Oletettu käyttö ja käyttäjät===<br />
<br />
Arvioinnilla on välitöntä merkitystä Neste Oilille ja muille energiantuotantoyhtiöille järkevien tulevaisuuden suuntien valitsemiseksi. Samoin sillä on merkitystä ympäristönsuojelijoille, joiden näkemys ja tietämys jatropasta paranee, ja he voivat paremmin arvioida, onko millainen jatropan käyttö olisi toivottavaa luonnon, monimuotoisuuden ja ilmastonsuojelun kannalta.<br />
<br />
===Osallistujat===<br />
<br />
Arvioinnin vastuullisena tutkijana toimii erikoistutkija [[:Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] (LT) [[THL|Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta]]. [http://www.nesteoil.fi Neste Oil] tukee arviointia taloudellisesti ja osallistumalla työhön. Osallistujina myös avoimen arvioinnin iskuryhmä: [[Käyttäjä:Minttu|Minttu Hämäläinen]], [[Käyttäjä:Pauli|Pauli Ordén]], [[Käyttäjä:Tiia|Tiia Sorjonen]], [[Käyttäjä:Jaakko|Jaakko Örmälä]], [[Käyttäjä:Heta|Matleena Tuomisto]], [[Käyttäjä:Johannes|Johannes Kröger]], [[Käyttäjä:Elina|Elina Hirvonen]] (lisää tähän oma käyttäjätunnuksesi ja nimesi, jos haluat osallistua). Tämä on [[avoin arviointi]], joten kuka tahansa saa osallistua. Jos et halua osallistua niin paljon, että hankkisit oman käyttäjätunnuksen, voit käyttää sivun alalaidassa olevaa kommentointimahdollisuutta.<br />
<br />
==Tulos==<br />
<br />
Jatropa näyttää lupaavalta bioenergialähteeltä, koska se kasvaa köyhillä, elintarviketuotantoon kelpaamattomilla mailla ja sen saanto on hyvä (1-2 tonnia öljyä hehtaarilta). Lisäksi pitkäikäisenä puumaisena kasvina se toimii hiilen nieluna, ja jatropaviljelmät tarjoavat elinympäristön muille eliöille. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana.<br />
<br />
==Perustelut==<br />
<br />
*[[Jatropan mahdolliset viljelyalueet]]<br />
*[[Jatropan viljely bioenergian lähteeksi suomalaisiin tarpeisiin]]<br />
*[[Jatropan viljelyn eettiset vaikutukset]]<br />
*[[Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset]]<br />
*[[Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset]]<br />
*[[Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet]]<br />
*[[Jatropaöljyn tuotanto maailmassa]]<br />
*[[Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuuksien arvostus]]<br />
*[[Jatropan myrkyllisyys]]<br />
*[[Biopolttoaineen valmistusprosessi Jatropaöljystä]]<br />
<br />
[[Tiedosto:Jatropanviljelybioenergianlähteeksi3.png|thumb|450px|Vaikutuskaavio jatropan käytöstä bioenergian lähteenä.]]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
* [[:op_en:Urgenche|Urgenche]] - kaupunkitason ilmastonmuutosprojekti<br />
* [[Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma]]<br />
* [[Energiatase/Kuopio]]<br />
* [[:Toiminnot:Tehtävälista/Jatropa|Tehtävälista/Jatropa]]<br />
* [http://www.taloussanomat.fi/energia/2011/07/08/eu-uhkaa-laittaa-biodieselin-vasaran-alle/20119669/12?ref=tf1# Maankäytön negatiiviset vaikutukset huomattavat biodieseltuotannossa]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Biopolttoaineen_valmistusprosessi_Jatropa%C3%B6ljyst%C3%A4&diff=8456Biopolttoaineen valmistusprosessi Jatropaöljystä2011-07-21T09:30:29Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
==Biobieselin valmistusprosessi==<br />
*Öljynvalmistusprosessi jatropasta on hyvin samankaltainen, kuin muidenkin ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden; <br />
**Ensimmäisen sukupolven bioetanoli valmistetaan useimmiten sokeriruo'osta tai maissista fermentoimalla eli käyttämällä tärkkelystä. Ensimmäisen sukupolven biodieselin raaka-aineena voidaan käyttää kasvi- ja eläinrasvoja, jotka esteroidaan etanolin tai metanolin avulla dieselmoottoriin sopivan kemiallisen koostumuksen saavuttamiseksi.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
Tutkimuksissa on todettu, että jatrophaöljyä voidaan lisätä dieseliin jopa 50 % toimivuuden kärsimättä merkittävästi, mutta tavallisesti kasviöljyn osuus seoksessa on pienempi. Kansainvälisillä markkinoilla eniten kiinnostusta herättänyt vaihtoehto onkin juuri dieselin valmistaminen jatrophaöljystä, joko esterointiprosessin tai muiden tekniikoiden avulla. Vaikka hyvälaatuista jatrophadieseliä voidaan käyttää sellaisenaan useimmissa dieselmoottoreissa, sitä sekoitetaan fossiiliseen<br />
dieseliin yleensä 1–20 % .<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
===Valmistuksen alkuvaiheet===<br />
Jatrophadieselin valmistus alkaa hedelmien keräämisellä ja siementen irrottamisella hedelmistä. Siemenet puristetaan joko käsikäyttöisillä pikkupuristimilla tai suuremmilla koneistetuilla puristimilla. Käsikäyttöiset puristimet ovat edullisia, mutta niillä saadaan eroteltua korkeintaan 60 % siemenen sisältämästä öljystä. Koneistetuilla puristimilla päästään 75–90 %:n tulokseen, ja moderneilla puristustekniikoilla voitaneen saavuttaa jopa 100 % puristustulos. Puristamisen jälkeen öljy suodatetaan, jotta epäpuhtaudet ja sedimentin murut eivät heikennä öljyn käytettävyyttä tai energiapitoisuutta<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
Jatrophaöljy on puhdasta, joten se soveltuu hyvin poltettavaksi. Jatrophan myrkyt eivät aiheuta päästöjä öljyn palaessa eikä dieselmoottoreista tule rikkidioksidipäästöjä niiden käydessä jatrophasta valmistetulla dieselillä Jatrophaöljyn molekyylissä on 16–18 hiiliatomia, kun niitä fossiilisessa dieselissä on 8–10. Tämä nostaa jatrophaöljyn viskositeettia ja laskee setaanilukua (setaaniluku kertoo palavuudesta, mitä korkeampi se on sitä helpommin polttoaine palaa.) fossiiliseen dieseliin nähden. Jatrophaöljyn setaaniluku on 23–41, joten se on usein parempi kuin rypsin (30–36), maapähkinän (30–41) tai auringonkukan (29–37). FAMEbiodieselin molekyylirakenteen ominaisuuksia on parannettu esteroinnin avulla.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
===Esteröinti===<br />
<br />
Biodieseliä valmistetaan esteröinnillä eli tarkemmin vaihtoesteröinnillä. Kasviöljyt ja eläinrasvat koostuvat lähes kokonaan triglyseridejä eli glyserolin triestereistä. Esteröinnissä glyseriini erotetaan katalyytin ja alkoholin avulla öljystä, jolloin glyseroli erottuu astian pohjalle ja öljy jää pinnalle, mistä se voidaan kerätä talteen. Prosessissa käytetään alkoholina metanolia tai etanolia, mutta näistä kahdesta metanoli on käytetympi edullisuutensa takia. Sillä myös saavutetaan vakaampi esteröintireaktio. Lähtöaineiden keskinäinen ainemäärä- eli moolisuhde vaikuttaa merkittävästi esteröintireaktiosta saatavan tuotteiden määrään. Isoin tuotto saadaan, kun metanolia on ylimäärin. Sen ihanteellinen moolisuhde reaktioon on 3:1, mutta reaktio tapahtuu nopeammin, jos se metanolin määrä kaksinkertaistetaan eli moolisuhde nostetaan 6:1, jolloin päästään yli 98 % saantoon. Jos metanolia käytetään reaktiossa alle 67 %, glyseroli ei erotu öljystä ollenkaan. <br />
<br />
Esteröinti on hidas prosessi ja ilman katalyyttia se onnistuu vain korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Katalyyttina voidaan käyttää happoa, emäs- tai alkalimetallialkoksidia, joista kaksi jälkimmäistä ovat toimivimpia huoneenlämmössä. Emäskatalyyttina käytetään puhdasta natriumhydroksidia (NaOH) tai kaliumhydroksidia (KOH), joista ensimmäinen on käytetyin edullisuutensa takia. Käytetyin alkoksidi on natriummetoksidi (CH3ONa) ja happokatalyyttina voi olla suolahappo (HCl). Emäskatalyytit ovat käytetympiä teollisissa prosesseissa, koska happopohjaiset ovat syövyttävämpiä sekä katalyyttina ne ovat hitaampia. Katalyyttimääränä käytetään 0,5 – 1 % öljyn massasta, jolloin biodieselin saanto on noin 94 – 99 %. Kun käytetään katalyyttina natrium- tai kaliumhydroksidia, se liuotetaan suoraan metanoliin.<br />
<br />
Ihanteellinen lämpötila normaalissa ilmanpaineessa esteröintireaktiolla on 60 – 70 ºC, joka on lähellä metanolin kiehumispistettä (65 ºC). Tällöin aikaa kuluu noin tunti, jos katalyyttina käytetään kaliumhydroksidia. Erotettu öljy on pestävä ja neutralisoitava ennen kuin siitä voidaan tehdä käyttökelpoista biodieseliä. Ennen vesipesua biodieselin pH on noin 9, mutta pesun jälkeen sen pH on 7 – 8. Pesulla myös saadaan erotettua biodieselistä mahdolliset saippuan, metanolin ja katalyytin jäämät. <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Pesun jälkeen puhdistettu biodiesel kuivataan, jolloin sen viskositeetti on suunnilleen sama kuin petrodieselillä. Toinen reaktiotuote glyseroli voidaan myös puhdistaa saippuasta ja reagoimattomasta katalyytistä, ja se onnistuu neutraloimalla se hapolla. <ref name:Tutkintotyö>https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8579/M%C3%83%3Fih%C3%83%3Fniemi.Maija.pdf?sequence=2</ref><br />
<br />
'''''Jatropan esterointiprosessissa''''' öljyyn lisätään 15 painoprosenttia alkoholia ja prosessin katalyytteinä käytetään emästä tai happoa. Prosessissa alkoholi korvaa glyserolin kasviöljymolekyylissä (3 öljymolekyyliä + 1 glyseroli -> 3 öljyä + 1 alkoholi). Lopputuloksena on metyyliesteri eli biodiesel, jota syntyy noin 92 % alkuperäisen jatrophaöljyn painosta.Kemiallisesti lopputuote on monoalkyyliesteri (C19H36O2). Öljyn jalostaminen biodieseliksi nostaa lopputuotteen energia-arvoa, mutta alkuperäinen energiamäärä vähenee, ellei sivutuotteena syntyvälle glyserolille ole käyttöä.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
Thaimaalaisessa Kasetsartin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan jatrophasta valmistetun FAME-biodieselin elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 77 % fossiilisen dieselin päästöjä alhaisemmat. Jatrophadieselin valmistukseen käytetystä energiasta 40 % kului esterointiprosessiin, 23 % kasteluun ja 22 % lannoitteisiin. Elinkaarianalyysi ei kuitenkaan kerro koko totuutta jatrophadieselin aiheuttamista kasvihuonekaasutaseen muutoksista. Viljelystä johtuvilla maankäyttömuutoksilla voi olla valmistusprosessiin verrattuna moninkertainen merkitys biodieselin tuotannon aiheuttamiin kasvihuonekaasutaseen muutoksiin, sillä erilaisten kasvipeitteiden hiilensidontakyvyt vaihtelevat merkittävästi ja maanmuokkaus voi aiheuttaa muutoksia myös muiden kasvihuonekaasujen sidonnassa ja päästöissä Jatrophan puristamoiden ja öljyn käsittelykeskusten sijoittamisesta on monenlaisia mielipiteitä. Mikäli siemenet puristetaan paikallisesti lähellä kasvin tuottajia, siemenkakkujen käyttö jatrophaviljelmien lannoitteena on helposti toteutettavissa. Toisaalta pienten puristamojen teho ei ole yleensä kovin hyvä, jolloin osa öljystä jää hyödyntämättä.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
Mikäli öljy esteroidaan lähellä tuottajia, prosessin sivutuotteena syntyvää glyserolia voidaan käyttää paikallisesti. Toisaalta jalostusasemien keskittäminen voi parantaa dieselin laatua, ja suurten glyserolimäärien hyödyntäminen on helpompaa, jos niitä voidaan myydä eteenpäin esimerkiksi kosmetiikkateollisuudelle. Toisin kuin runsaan vesipitoisuutensa takia helposti pilaantuvan öljypalmun siemenet, jatrophan siemenet säilyvät hyvin kuivattuina jopa 3 kk. Siementen säilyvyys ei siis aseta merkittäviä rajoitteita tuotantolaitosten sijoittelulle.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*Kenyan jatropha final report, N.D.Mortimer, 2011 [http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
Biopolttoaineet, ilmasto, jatropa<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Avoimia_teht%C3%A4vi%C3%A4&diff=8450Avoimia tehtäviä2011-07-21T09:24:49Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[op_en:List of open tasks]]<br />
{{muuttuja|moderator=Jouni|stub=Yes}}<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Mitä avoimia tehtäviä on Opasnetissä ja miten ne pitäisi hoitaa?<br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
===Tehtävälista===<br />
<br />
<t2b index="Projekti,Tekijä,Tarkastaja,Havainnot" locations="työaika,palkkio,tila,sivu,kuvaus" unit="d, €"><br />
Eracedu|Varattu|Jouni||||http://www.integrated-assessment.eu|Sivusto kopioidaan Opasnetiin ja jäsennetään (n. 430 sivua)<br />
Opasnet|Mori|Jouni|3|190||Seturi|Raportin (eli artikkelien) sisältö wikistetään. Katso linkit taulukon alla.<br />
Opasnet||Jouni|||Tehty|Ebode [http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/b75f6999-e7c4-4550-a939-3bccb19e41c1]|Mallien ja raportin sisältö wikistetään<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni||||Suomen hallitusohjelma '2011|Hallitusohjelma (kunhan valmistuu) wikistetään<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni||||:heande:Category:Intarese|Luokka käydään läpi ja varmistetaan että materiaalin saa siirtää Opasnetiin<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni|1|aikaperuste||Opasnetin käyttötaidot|Wiki-perustaitojen opettaminen iskuryhmälle<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni|1|aikaperuste||Opasnetin käyttötaidot|Avoimen arvioinnin perustaitojen opettaminen iskuryhmälle<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni|3|aikaperuste||Opasnetin käyttötaidot|Wikin edistyneiden taitojen opettaminen iskuryhmälle<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni|5|325||:op_en:Main category|Perustellun ehdotuksen tekeminen nykyisen luokkarakenteen (category) parantamiseksi (sama rakenne suomeksi ja englanniksi)<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni||||Kaikki tässä taulukossa mainitut sivut|Muiden tekemien sivujen hyvyyden arviointi lähtömateriaalin suhteen<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni||aikaperuste||Suomen hallitusohjelma '2011|Etsi toimenpide-ehdotusten kustannusarvioita<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni|1/järjestö|65/järjestö||Suomen hallitusohjelma '2011|Etsi ja jäsennä vielä käsittelemättömien puolueiden ja järjestöjen ohjelmia hallitusohjelmaan. Tee lista järjestöistä hallitusohjelman keskustelusivulle.<br />
Opasnet|Ei varattu|Jouni|3|195||Malline:Objekti|Suunnittele yksinkertainen ja tiivis tietoruutu (metadata box) ja toteuta se kaikkiin wikeihin ja oliotyyppeihin.<br />
Opasnet|Vesigirppu, Minttu|Jouni|2|130||:en:Expolis|Siirretään sivusto www.thl.fi/expolis Opasnetiin. Katso sivu :en:Expolis<br />
Jatropa|Johannes |Jouni|1|65|tehty|Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto|Kuinka paljon tuotetaan käyttökelpoista (=jätettä, joka päätyy jonnekin satamaan eikä sitä heitetä suoraan laivalta takaisin mereen) kalajätettä maailmassa vuosittain? Erityisesti kiinnostavia ovat tiedot kalajätteestä, jota olisi taloudellisesti kannattavaa kuljettaa Nesteen jalostamoille Porvooseen, Rotterdamiin tai Singaporeen. Tuotanto mitataan joko tonneina kalajätettä per vuosi tai tonneina öljyjätettä per vuosi.<br />
Jatropa|Elina|Jouni|1|65|Tehty|Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset|Minkälaisia eettisiä kysymyksiä kalanjalostuksen öljyjätteeseen biopolttoaineen lähteenä liittyy?<br />
Jatropa|Jaakko ja Tiia|Jouni|1|65|Tehty|Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset|<br />
Jatropa|Elina|Jouni|1|65||Biodiesel production from Jatropha curcas: a critical view|Artikkelin lukeminen ja hyödyllisten pointtien kerääminen<br />
Jatropa|Johannes|Jouni|1|65|tehty|Bioenergian saanto kalajätteestä|Paljonko käyttökelpoista bioenergiaa saadaan tuotettua yhdestä kilosta tai tonnista tyypillistä kalanjalostuksen jätettä? Yksikkönä esim. kg tuotettua biodieseliä per kg käytettyä kalajätettä. <br />
Jatropa|Tiia ja Jaakko|Jouni|1|65|Tehty|Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset|<br />
Jatropa| |Mikko/Jouni| |aikaperuste| |[[Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]|sidosryhmien/edustajien tunnistaminen ja listaaminen<br />
Jatropa| |Mikko/Jouni| |aikaperuste| |[[Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]|sidosryhmäkontaktoinnin sähköpostiviestin muotoilu (tarvitseeko räätälöidä sidosryhmätyyppien mukaan ja/tai arvioinnin mukaan?)<br />
Jatropa| |Mikko/Jouni| |aikaperuste| |[[Ohje:Sisällys]]|Opasnetin osallistumisohjeistuksen tarkistaminen ja päivittäminen sidosryhmäkontaktoinnin tarpeita vastaavaksi<br />
Jatropa| |Mikko/Jouni| |aikaperuste| |[[Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]|sidosryhmien edustajien kontaktointi, puhelu + sähköpostiviesti <br />
Jatropa| |Mikko/Jouni| |aikaperuste| |[[Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]|selostus arvioinnin tilanteesta neste Oilille ja kutsu osallistumaan aktiivisesti arviointiin ("räätälöity sidosryhmäkontaktimeili")<br />
</t2b><br />
<br />
* Varaa tehtävä itsellesi kirjoittamalla oma käyttäjätunnuksesi kohtaan Tekijä.<br />
* Kun tehtävä on valmis, kirjoita kohtaan Tila teksti "Tehty".<br />
* Aika ajoin Jouni arkistoi tehdyt työt, jolloin ne poistuvat taulukosta.<br />
** [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Avoimia_teht%C3%A4vi%C3%A4&oldid=8187#Teht.C3.A4v.C3.A4lista Tehtäväarkisto 2011-07-16]<br />
<br />
===Muita tehtäviä===<br />
<br />
'''Seuraa myös näitä sivuja:<br />
* Tähän listataan avoimia tehtäviä. Katso myös vastaava lista [[:op_en:List of open tasks|englanninkielisessä Opasnetissä]].<br />
* [[Toiminnot:Tehtävälista/Jatropa]]<br />
* [[Toiminnot:Tehtävälista/Opasnet]]<br />
* [[Toiminnot:Tehtävälista/Eracedu]]<br />
<br />
<br />
* Tämänhetkiset kesätyöläiset: Julia Rintala, Teemu Rintala, Heta Tuomisto, Tiia Sorjonen, Pauli Ordén, Joona, Johannes Kröger, Jaakko Örmälä, Tuukka Hämynen, Tiinu (ei enää aktiivisesti mukana: Aino, Minttu, Iiro Nevalainen)<br />
<br />
Seturi-hankkeen raportit ovat useana eri artikkelina:<br />
[http://heande.opasnet.org/heande/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=621&docver=1&fileid=621&filever=1&filename=H%C3%84nninen_elinymp%C3%A4rist%C3%B6_SETURI_YT_2010.pdf]<br />
[http://heande.opasnet.org/heande/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=623&docver=1&fileid=623&filever=1&filename=Kurttio_s%C3%A4teily_SETURI_YT_2010.pdf]<br />
[http://heande.opasnet.org/heande/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=622&docver=1&fileid=622&filever=1&filename=Pekkanen_menetelm%C3%A4t_SETURI_YT_2010.pdf]<br />
[http://heande.opasnet.org/heande/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=626&docver=1&fileid=626&filever=1&filename=Pekkanen_riskit_editoriaali_YT_2010.pdf]<br />
[http://heande.opasnet.org/heande/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=624&docver=1&fileid=624&filever=1&filename=Priha_hyvRiski_YT_2010.pdf]<br />
[http://heande.opasnet.org/heande/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=625&docver=1&fileid=625&filever=1&filename=Priha_ty%C3%B6terveys_SETURI_YT_2010.pdf]<br />
<br />
===Toimintatapa===<br />
<br />
'''Tehtävien suorittamista arvioidaan periaatteilla, jotka kuvataan sivulla [[Opasnetin tehtävien arviointi]].<br />
<br />
* Tehtäviä on seuraavanlaisia:<br />
** Listalla olevien tehtävien varaaminen ja suorittaminen.<br />
** Listalla olleiden, tehtyjen tehtävien tarkastaminen.<br />
** Uusien ihmisten värvääminen tekijöiksi.<br />
** Uusien värvättyjen ihmisten kouluttaminen erilaisiin Opasnet-taitoihin (esim. tekstin wikistys, tiedonhaku, datan tallennus, R-koodaus). Hankitut taidot listataan henkilön käyttäjäsivulla.<br />
* Tehtävät kirjataan tälle sivulle sitä mukaa, kuin niitä syntyy. Tekijät itse seuraavat sivua (esim. tarkkailulistan avulla) ja varaavat mieleisiään tehtäviä itselleen kirjaamalla itsensä tekijäksi taulukkoon.<br />
* On suositeltavaa tehdä tehtäviä pienissä ryhmissä, jotta jäsenet voivat opettaa taitoja toisilleen, eikä taitojen puute hidasta työntekoa.<br />
* Tehtäviä voi myös kirjata suoraan asiaan liittyvälle sivulle TODO-mallineella. Avoimiin tehtäviin pistetään tekijäksi jokin ja jotkin seuraavista yleisistä käyttäjänimistä: R-osaaja, Datatallentaja, Tiedonhakija, Wikistäjä. Tehtävät löytyvät tämän käyttäjän todo-listalta, joita muut voivat myös tarkkailla.<br />
* Tehtävien tekemisestä voidaan joissain tilanteissa maksaa, kuitenkin vain seuraavilla edellytyksillä:<br />
** Tekijä on hankkinut käyttäjätunnuksen Opasnetiin ja tehnyt vähintään 20 [[Toiminnot:Muokkauspisteet|muokkauspisteen]] arvosta todennettuja (THL:n tarkastamia) parannuksia sivuille osoittaen näin taitonsa.<br />
** Tekijä on ottanut yhteyttä [[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomistoon]] ja liittymisestä Opasnet-reserviin on sovittu. Tähän kuuluu, että tekijä kirjataan THL:n henkilötietojärjestelmään palkkioiden maksamiseksi.<br />
** Tehtävä on THL:n nimenomaisessa intressissä eli THL on tehtävälistallaan luvannut maksaa työn tekemisestä. <br />
** Tehtävän suorittamisesta on täytetty [[media:THLn palkkiolasku.pdf|palkkiolaskulomake]] ja toimitettu se [[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomistolle]].<br />
* Suoritetuista tehtävistä maksetaan kahdenlaisia palkkioita. Tässä ei synny työsuhdetta, eikä töistä kerry lomaa tai eläkettä. Palkkioita maksetaan kuitenkin vain THL:n tilaamista töistä.<br />
** Yleensä palkkio on se mikä tehtävätaulukossa on sanottu. Joissakin tapauksissa työtä tehdään tuntitaksalla (9.09 €/h), mutta näistä sovitaan etukäteen. Rahapalkkioista maksetaan verot normaalisti, eli THL maksaa ennakonpidätykset verokortin tietojen mukaisesti.<br />
** Kaikki kerryttävät [[onori|onoreita]] omalle onoritililleen. Se miten tämä toteutetaan käytännössä on vielä vähän auki. Yksi olennainen tapa mitata tuotoksen onoreita on käyttää sivuilla olevaa tieteellisen laadun ja hyödyllisyyden arviointipalkkeja.<br />
* Tekijälle annetaan pyynnöstä todistus siitä, milloin ja millaisia tehtäviä hän on suorittanut. Se ei kuitenkaan ole varsinainen työtodistus, koska ei ole työsuhdettakaan.<br />
<br />
Usein kysyttyjä kysymyksiä:<br />
; Millainen on työaika?: Työaikaa ei ole, vaan tekijä tekee asioita omaan tahtiinsa. Jaettujen tehtävien osalta ryhmä itse sopii, kuka tekee mitäkin ja milloinkin. Tauot ja ruokatunnit eivät siis sisälly työaikaan, koska sitä ei ole.<br />
; Milloin työ päättyy?: Tästä on vaikea sanoa muuta kuin, että urakat ovat yleensä varsin pieniä (1-4 henkilötyöpäivää), joten on helppo arvioida yhden urakan kesto. Sen sijaan on vaikea arvioida, millaisia urakoita kesän aikana ilmaantuu, ja kuinka nopeasti iskuryhmä selviää niistä. Tavoitteena on, että kaikille halukkaille (joita on tällä hetkellä seitsemän) löytyy järkeviä urakoita ainakin melkein koko kesäksi. Jos käytännön näpertämiset nettisivujen kanssa tulevat valmiiksi, urakat muuttuvat rekrytointi- ja koulutuspainotteiseksi eli Opasnetin perehdytykseksi uusille tekijöille.<br />
; Maksaako työnantaja lakisääteiset työnantajamaksut?: Ei, koska työsuhdetta ei synny. Tehdystä työstä maksetaan kertakorvaus palkkiolaskulla sovitun taksan mukaan. Ennakonpidätys maksetaan toimitetun verokortin perusteella. Verokortti toimitetaan Anelma Julkuselle.<br />
; Jos sairastut, maksaako työnantaja sairausajan palkan?: Ei, koska ei ole työsuhdetta. Pitemmät poissaolot toivotaan merkittäväksi omaan työaikataulukkoon, jotta tiedetään ettei tekijä ole käytettävissä.<br />
; Saako työstä työtodistuksen?: Kyllä, vaikka tarkkaan ottaen se on todistus THL:lle tiettynä aikana tehdyistä tehtävistä.<br />
<br />
==Perustelut==<br />
<br />
* Työaikatauluihin merkitään kahdenlaisia työaikoja: alaprojektiksi ei merkitä mitään, jos tehdään tavallista urakkatyötä. Jos taas on erikseen sovittu, että työstä maksetaan tuntitaksan mukaan (kuten sovitut palaverit ja jotkin muut työt), silloin alaprojektiksi laitetaan "Tuntitaksa". <br />
* Kaikkiin ebode-sivuihin kunnon viittaukset raporttiin ref-tägiä käyttäen. Viittauksen muoto on seuraava: Kirjoittaja 1, Kirjoittaja 2 jne: Raportin nimi. Julkaisija, Julkaisuvuosi, raportin numero. [URL] ISBN.<br />
<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Aikakone]]<br />
* [[Opasnetin tehtävien arviointi]]<br />
* [[:op_en:List of open tasks]]<br />
* [[:heande:List of tasks in YMAL]]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Opasnet, tehtävälista<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}<br />
<br />
[[media:THLn palkkiolasku.pdf|Palkkiolaskulomake]] tehtyjen työtehtävien laskuttamiseksi.</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Biopolttoaineen_valmistusprosessi_Jatropa%C3%B6ljyst%C3%A4&diff=8447Biopolttoaineen valmistusprosessi Jatropaöljystä2011-07-21T09:23:12Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
==Biobieselin valmistusprosessi==<br />
*Öljynvalmistusprosessi jatropasta on hyvin samankaltainen, kuin muidenkin ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden; <br />
**Ensimmäisen sukupolven bioetanoli valmistetaan useimmiten sokeriruo'osta tai maissista fermentoimalla eli käyttämällä tärkkelystä. Ensimmäisen sukupolven biodieselin raaka-aineena voidaan käyttää kasvi- ja eläinrasvoja, jotka esteroidaan etanolin tai metanolin avulla dieselmoottoriin sopivan kemiallisen koostumuksen saavuttamiseksi.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
Tutkimuksissa on todettu, että jatrophaöljyä voidaan lisätä dieseliin jopa 50 % toimivuuden kärsimättä merkittävästi, mutta tavallisesti kasviöljyn osuus seoksessa on pienempi. Kansainvälisillä markkinoilla eniten kiinnostusta herättänyt vaihtoehto onkin juuri dieselin valmistaminen jatrophaöljystä, joko esterointiprosessin tai muiden tekniikoiden avulla. Vaikka hyvälaatuista jatrophadieseliä voidaan käyttää sellaisenaan useimmissa dieselmoottoreissa, sitä sekoitetaan fossiiliseen<br />
dieseliin yleensä 1–20 % .<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
===Valmistuksen alkuvaiheet===<br />
Jatrophadieselin valmistus alkaa hedelmien keräämisellä ja siementen irrottamisella hedelmistä. Siemenet puristetaan joko käsikäyttöisillä pikkupuristimilla tai suuremmilla koneistetuilla puristimilla. Käsikäyttöiset puristimet ovat edullisia, mutta niillä saadaan eroteltua korkeintaan 60 % siemenen sisältämästä öljystä. Koneistetuilla puristimilla päästään 75–90 %:n tulokseen, ja moderneilla puristustekniikoilla voitaneen saavuttaa jopa 100 % puristustulos. Puristamisen jälkeen öljy suodatetaan, jotta epäpuhtaudet ja sedimentin murut eivät heikennä öljyn käytettävyyttä tai energiapitoisuutta<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
Jatrophaöljy on puhdasta, joten se soveltuu hyvin poltettavaksi. Jatrophan myrkyt eivät aiheuta päästöjä öljyn palaessa eikä dieselmoottoreista tule rikkidioksidipäästöjä niiden käydessä jatrophasta valmistetulla dieselillä Jatrophaöljyn molekyylissä on 16–18 hiiliatomia, kun niitä fossiilisessa dieselissä on 8–10. Tämä nostaa jatrophaöljyn viskositeettia ja laskee setaanilukua (setaaniluku kertoo palavuudesta) fossiiliseen dieseliin nähden. Jatrophaöljyn setaaniluku on 23–41, joten se on usein parempi kuin rypsin (30–36), maapähkinän (30–41) tai auringonkukan (29–37). FAMEbiodieselin molekyylirakenteen ominaisuuksia on parannettu esteroinnin avulla.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
===Esteröinti===<br />
<br />
Biodieseliä valmistetaan esteröinnillä eli tarkemmin vaihtoesteröinnillä. Kasviöljyt ja eläinrasvat koostuvat lähes kokonaan triglyseridejä eli glyserolin triestereistä. Esteröinnissä glyseriini erotetaan katalyytin ja alkoholin avulla öljystä, jolloin glyseroli erottuu astian pohjalle ja öljy jää pinnalle, mistä se voidaan kerätä talteen. Prosessissa käytetään alkoholina metanolia tai etanolia, mutta näistä kahdesta metanoli on käytetympi edullisuutensa takia. Sillä myös saavutetaan vakaampi esteröintireaktio. Lähtöaineiden keskinäinen ainemäärä- eli moolisuhde vaikuttaa merkittävästi esteröintireaktiosta saatavan tuotteiden määrään. Isoin tuotto saadaan, kun metanolia on ylimäärin. Sen ihanteellinen moolisuhde reaktioon on 3:1, mutta reaktio tapahtuu nopeammin, jos se metanolin määrä kaksinkertaistetaan eli moolisuhde nostetaan 6:1, jolloin päästään yli 98 % saantoon. Jos metanolia käytetään reaktiossa alle 67 %, glyseroli ei erotu öljystä ollenkaan. <br />
<br />
Esteröinti on hidas prosessi ja ilman katalyyttia se onnistuu vain korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Katalyyttina voidaan käyttää happoa, emäs- tai alkalimetallialkoksidia, joista kaksi jälkimmäistä ovat toimivimpia huoneenlämmössä. Emäskatalyyttina käytetään puhdasta natriumhydroksidia (NaOH) tai kaliumhydroksidia (KOH), joista ensimmäinen on käytetyin edullisuutensa takia. Käytetyin alkoksidi on natriummetoksidi (CH3ONa) ja happokatalyyttina voi olla suolahappo (HCl). Emäskatalyytit ovat käytetympiä teollisissa prosesseissa, koska happopohjaiset ovat syövyttävämpiä sekä katalyyttina ne ovat hitaampia. Katalyyttimääränä käytetään 0,5 – 1 % öljyn massasta, jolloin biodieselin saanto on noin 94 – 99 %. Kun käytetään katalyyttina natrium- tai kaliumhydroksidia, se liuotetaan suoraan metanoliin.<br />
<br />
Ihanteellinen lämpötila normaalissa ilmanpaineessa esteröintireaktiolla on 60 – 70 ºC, joka on lähellä metanolin kiehumispistettä (65 ºC). Tällöin aikaa kuluu noin tunti, jos katalyyttina käytetään kaliumhydroksidia. Erotettu öljy on pestävä ja neutralisoitava ennen kuin siitä voidaan tehdä käyttökelpoista biodieseliä. Ennen vesipesua biodieselin pH on noin 9, mutta pesun jälkeen sen pH on 7 – 8. Pesulla myös saadaan erotettua biodieselistä mahdolliset saippuan, metanolin ja katalyytin jäämät. <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Pesun jälkeen puhdistettu biodiesel kuivataan, jolloin sen viskositeetti on suunnilleen sama kuin petrodieselillä. Toinen reaktiotuote glyseroli voidaan myös puhdistaa saippuasta ja reagoimattomasta katalyytistä, ja se onnistuu neutraloimalla se hapolla. <ref name:Tutkintotyö>https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8579/M%C3%83%3Fih%C3%83%3Fniemi.Maija.pdf?sequence=2</ref><br />
<br />
'''''Jatropan esterointiprosessissa''''' öljyyn lisätään 15 painoprosenttia alkoholia ja prosessin katalyytteinä käytetään emästä tai happoa. Prosessissa alkoholi korvaa glyserolin kasviöljymolekyylissä (3 öljymolekyyliä + 1 glyseroli -> 3 öljyä + 1 alkoholi). Lopputuloksena on metyyliesteri eli biodiesel, jota syntyy noin 92 % alkuperäisen jatrophaöljyn painosta.Kemiallisesti lopputuote on monoalkyyliesteri (C19H36O2). Öljyn jalostaminen biodieseliksi nostaa lopputuotteen energia-arvoa, mutta alkuperäinen energiamäärä vähenee, ellei sivutuotteena syntyvälle glyserolille ole käyttöä.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
Thaimaalaisessa Kasetsartin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan jatrophasta valmistetun FAME-biodieselin elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 77 % fossiilisen dieselin päästöjä alhaisemmat. Jatrophadieselin valmistukseen käytetystä energiasta 40 % kului esterointiprosessiin, 23 % kasteluun ja 22 % lannoitteisiin. Elinkaarianalyysi ei kuitenkaan kerro koko totuutta jatrophadieselin aiheuttamista kasvihuonekaasutaseen muutoksista. Viljelystä johtuvilla maankäyttömuutoksilla voi olla valmistusprosessiin verrattuna moninkertainen merkitys biodieselin tuotannon aiheuttamiin kasvihuonekaasutaseen muutoksiin, sillä erilaisten kasvipeitteiden hiilensidontakyvyt vaihtelevat merkittävästi ja maanmuokkaus voi aiheuttaa muutoksia myös muiden kasvihuonekaasujen sidonnassa ja päästöissä Jatrophan puristamoiden ja öljyn käsittelykeskusten sijoittamisesta on monenlaisia mielipiteitä. Mikäli siemenet puristetaan paikallisesti lähellä kasvin tuottajia, siemenkakkujen käyttö jatrophaviljelmien lannoitteena on helposti toteutettavissa. Toisaalta pienten puristamojen teho ei ole yleensä kovin hyvä, jolloin osa öljystä jää hyödyntämättä.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
Mikäli öljy esteroidaan lähellä tuottajia, prosessin sivutuotteena syntyvää glyserolia voidaan käyttää paikallisesti. Toisaalta jalostusasemien keskittäminen voi parantaa dieselin laatua, ja suurten glyserolimäärien hyödyntäminen on helpompaa, jos niitä voidaan myydä eteenpäin esimerkiksi kosmetiikkateollisuudelle. Toisin kuin runsaan vesipitoisuutensa takia helposti pilaantuvan öljypalmun siemenet, jatrophan siemenet säilyvät hyvin kuivattuina jopa 3 kk. Siementen säilyvyys ei siis aseta merkittäviä rajoitteita tuotantolaitosten sijoittelulle.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*Kenyan jatropha final report, N.D.Mortimer, 2011 [http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
Biopolttoaineet, ilmasto, jatropa<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Biopolttoaineen_valmistusprosessi_Jatropa%C3%B6ljyst%C3%A4&diff=8444Biopolttoaineen valmistusprosessi Jatropaöljystä2011-07-21T09:13:40Z<p>Tiia: Ak: Uusi sivu: Luokka:Ilmastonmuutos Luokka:Energia Luokka:Bioenergia Luokka:Jatropa {{muuttuja|moderator=Tiia}} ==Biobieselin valmistusprosessi== *Öljynvalmistusprosessi jatropast...</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
==Biobieselin valmistusprosessi==<br />
*Öljynvalmistusprosessi jatropasta on hyvin samankaltainen, kuin muidenkin ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden; <br />
**Ensimmäisen sukupolven bioetanoli valmistetaan useimmiten sokeriruo'osta tai maissista fermentoimalla eli käyttämällä tärkkelystä. Ensimmäisen sukupolven biodieselin raaka-aineena voidaan käyttää kasvi- ja eläinrasvoja, jotka esteroidaan etanolin tai metanolin avulla dieselmoottoriin sopivan kemiallisen koostumuksen saavuttamiseksi.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
Tutkimuksissa on todettu, että jatrophaöljyä voidaan lisätä dieseliin jopa 50 % toimivuuden kärsimättä merkittävästi, mutta tavallisesti kasviöljyn osuus seoksessa on pienempi. Kansainvälisillä markkinoilla eniten kiinnostusta herättänyt vaihtoehto onkin juuri dieselin valmistaminen jatrophaöljystä, joko esterointiprosessin tai muiden tekniikoiden avulla. Vaikka hyvälaatuista jatrophadieseliä voidaan käyttää sellaisenaan useimmissa dieselmoottoreissa, sitä sekoitetaan fossiiliseen<br />
dieseliin yleensä 1–20 % .<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
===Valmistuksen alkuvaiheet===<br />
Jatrophadieselin valmistus alkaa hedelmien keräämisellä ja siementen irrottamisella hedelmistä. Siemenet puristetaan joko käsikäyttöisillä pikkupuristimilla tai suuremmilla koneistetuilla puristimilla. Käsikäyttöiset puristimet ovat edullisia, mutta niillä saadaan eroteltua korkeintaan 60 % siemenen sisältämästä öljystä. Koneistetuilla puristimilla päästään 75–90 %:n tulokseen, ja moderneilla puristustekniikoilla voitaneen saavuttaa jopa 100 % puristustulos. Puristamisen jälkeen öljy suodatetaan, jotta epäpuhtaudet ja sedimentin murut eivät heikennä öljyn käytettävyyttä tai energiapitoisuutta<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
Jatrophaöljy on puhdasta, joten se soveltuu hyvin poltettavaksi. Jatrophan myrkyt eivät aiheuta päästöjä öljyn palaessa eikä dieselmoottoreista tule rikkidioksidipäästöjä niiden käydessä jatrophasta valmistetulla dieselillä Jatrophaöljyn molekyylissä on 16–18 hiiliatomia, kun niitä fossiilisessa dieselissä on 8–10. Tämä nostaa jatrophaöljyn viskositeettia ja laskee setaanilukua (setaaniluku kertoo palavuudesta) fossiiliseen dieseliin nähden. Jatrophaöljyn setaaniluku on 23–41, joten se on usein parempi kuin rypsin (30–36), maapähkinän (30–41) tai auringonkukan (29–37). FAMEbiodieselin molekyylirakenteen ominaisuuksia on parannettu esteroinnin avulla.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
===Esteröinti===<br />
<br />
Biodieseliä valmistetaan esteröinnillä eli tarkemmin vaihtoesteröinnillä. Kasviöljyt ja eläinrasvat koostuvat lähes kokonaan triglyseridejä eli glyserolin triestereistä. Esteröinnissä glyseriini erotetaan katalyytin ja alkoholin avulla öljystä, jolloin glyseroli erottuu astian pohjalle ja öljy jää pinnalle, mistä se voidaan kerätä talteen. Prosessissa käytetään alkoholina metanolia tai etanolia, mutta näistä kahdesta metanoli on käytetympi edullisuutensa takia. Sillä myös saavutetaan vakaampi esteröintireaktio. Lähtöaineiden keskinäinen ainemäärä- eli moolisuhde vaikuttaa merkittävästi esteröintireaktiosta saatavan tuotteiden määrään. Isoin tuotto saadaan, kun metanolia on ylimäärin. Sen ihanteellinen moolisuhde reaktioon on 3:1, mutta reaktio tapahtuu nopeammin, jos se metanolin määrä kaksinkertaistetaan eli moolisuhde nostetaan 6:1, jolloin päästään yli 98 % saantoon. Jos metanolia käytetään reaktiossa alle 67 %, glyseroli ei erotu öljystä ollenkaan. <br />
<br />
Esteröinti on hidas prosessi ja ilman katalyyttia se onnistuu vain korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Katalyyttina voidaan käyttää happoa, emäs- tai alkalimetallialkoksidia, joista kaksi jälkimmäistä ovat toimivimpia huoneenlämmössä. Emäskatalyyttina käytetään puhdasta natriumhydroksidia (NaOH) tai kaliumhydroksidia (KOH), joista ensimmäinen on käytetyin edullisuutensa takia. Käytetyin alkoksidi on natriummetoksidi (CH3ONa) ja happokatalyyttina voi olla suolahappo (HCl). Emäskatalyytit ovat käytetympiä teollisissa prosesseissa, koska happopohjaiset ovat syövyttävämpiä sekä katalyyttina ne ovat hitaampia. Katalyyttimääränä käytetään 0,5 – 1 % öljyn massasta, jolloin biodieselin saanto on noin 94 – 99 %. Kun käytetään katalyyttina natrium- tai kaliumhydroksidia, se liuotetaan suoraan metanoliin.<br />
<br />
Ihanteellinen lämpötila normaalissa ilmanpaineessa esteröintireaktiolla on 60 – 70 ºC, joka on lähellä metanolin kiehumispistettä (65 ºC). Tällöin aikaa kuluu noin tunti, jos katalyyttina käytetään kaliumhydroksidia. Erotettu öljy on pestävä ja neutralisoitava ennen kuin siitä voidaan tehdä käyttökelpoista biodieseliä. Ennen vesipesua biodieselin pH on noin 9, mutta pesun jälkeen sen pH on 7 – 8. Pesulla myös saadaan erotettua biodieselistä mahdolliset saippuan, metanolin ja katalyytin jäämät. <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Pesun jälkeen puhdistettu biodiesel kuivataan, jolloin sen viskositeetti on suunnilleen sama kuin petrodieselillä. Toinen reaktiotuote glyseroli voidaan myös puhdistaa saippuasta ja reagoimattomasta katalyytistä, ja se onnistuu neutraloimalla se hapolla. <ref name:Tutkintotyö>https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8579/M%C3%83%3Fih%C3%83%3Fniemi.Maija.pdf?sequence=2</ref><br />
<br />
'''''Jatropan esterointiprosessissa''''' öljyyn lisätään 15 painoprosenttia alkoholia ja prosessin katalyytteinä käytetään emästä tai happoa. Prosessissa alkoholi korvaa glyserolin kasviöljymolekyylissä (3 öljymolekyyliä + 1 glyseroli -> 3 öljyä + 1 alkoholi). Lopputuloksena on metyyliesteri eli biodiesel, jota syntyy noin 92 % alkuperäisen jatrophaöljyn painosta.Kemiallisesti lopputuote on monoalkyyliesteri (C19H36O2). Öljyn jalostaminen biodieseliksi nostaa lopputuotteen energia-arvoa, mutta alkuperäinen energiamäärä vähenee, ellei sivutuotteena syntyvälle glyserolille ole käyttöä.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
Thaimaalaisessa Kasetsartin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan jatrophasta valmistetun FAME-biodieselin elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 77 % fossiilisen dieselin päästöjä alhaisemmat. Jatrophadieselin valmistukseen käytetystä energiasta 40 % kului esterointiprosessiin, 23 % kasteluun ja 22 % lannoitteisiin. Elinkaarianalyysi ei kuitenkaan kerro koko totuutta jatrophadieselin aiheuttamista kasvihuonekaasutaseen muutoksista. Viljelystä johtuvilla maankäyttömuutoksilla voi olla valmistusprosessiin verrattuna moninkertainen merkitys biodieselin tuotannon aiheuttamiin kasvihuonekaasutaseen muutoksiin, sillä erilaisten kasvipeitteiden hiilensidontakyvyt vaihtelevat merkittävästi ja maanmuokkaus voi aiheuttaa muutoksia myös muiden kasvihuonekaasujen sidonnassa ja päästöissä Jatrophan puristamoiden ja öljyn käsittelykeskusten sijoittamisesta on monenlaisia mielipiteitä. Mikäli siemenet puristetaan paikallisesti lähellä kasvin tuottajia, siemenkakkujen käyttö jatrophaviljelmien lannoitteena on helposti toteutettavissa. Toisaalta pienten puristamojen teho ei ole yleensä kovin hyvä, jolloin osa öljystä jää hyödyntämättä.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*Kenyan jatropha final report, N.D.Mortimer, 2011 [http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
Biopolttoaineet, ilmasto, jatropa<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tiia/ty%C3%B6aika&diff=8369Käyttäjä:Tiia/työaika2011-07-20T12:26:07Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div><t2b index="Aikalaji,Projekti,Alaprojekti,Havainto" Locations="alku,loppu,toistoväli,asti,kuvaus" unit="d"><br />
Työaika|Opasnet||2011-06-27 09:00|2011-06-27 16:00|1|2011-08-19|Kesätyö<br />
Vapaa|||2011-06-11 00:00|2011-06-11 23:59|7|2011-08-19|Lauantait vapaita<br />
Vapaa|||2011-06-12 00:00|2011-06-12 23:59|7|2011-08-19|Sunnuntait vapaita<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-06-27 10:00|2011-06-27 13:00|||Koulutus<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-06-27 13:00|2011-06-27 16:00|||Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-06-28 8:00|2011-06-28 14:30|||Jatropan ilmastovaikutukset<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-06-29 8:00|2011-06-29 15:30|||Jatropan viljelyn eettiset vaikutukset<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-06-30 8:00|2011-06-30 12:15|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-01 9:15|2011-07-01 11:15|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-04 8:30|2011-07-04 13.30|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|urakkaperuste|2011-07-04 13.30|2011-07-04 16:00 |||Jatropan viljely suomalaiseen käyttöön<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-05 8:15|2011-07-05 14.30|||Hallitusohjelma + kokous 9.30-11.30<br />
Vapaa|Opasnet||2011-07-06 00:00|2011-07-06 23.59|||LOMA!<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-07 9:15|2011-07-07 13.30|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-11 7:45|2011-07-11 12.15|||Hallitusohjelma<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-12 8:15|2011-07-12 13.30|||Hallitusohjelma+kokous 12- 13.30<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-13 10:30|2011-07-13 15:30|||Kalajalostuksen materiaalivirrat<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-14 8:30|2011-07-14 15:00|||Kalajalostuksen materiaalivirrat<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-15 10.00|2011-07-15 12.30|||Kalajalostuksen materiaalivirrat viimeistely + yleistä kalaöljysurffailua.<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-18 10:00|2011-07-18 14:30|||kalajalostuksen öljyjätteen bioenergiankäytön ilmastovaikutuksen<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-19 10:00|2011-07-19 13:30|||Kalajalostuksen öljyjätteen bioenergiankäytön ekosysteemivaikutukset<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-20 10:00|2011-07-20 15:20|||Jatropan projektin sidosryhmätyöskentelyä...<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-21 8:30|2011-07-21 15:00|||<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-22 8:30|2011-07-22 15:00|||<br />
Työaika|Opasnet||2011-07-25 0:00|--->|||Muut työt. <br />
</t2b></div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Ohje:Sis%C3%A4llys&diff=8366Ohje:Sisällys2011-07-20T12:21:06Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>'''Oletko ensimmäisiä kertoja Opasnetissä ja/tai haluaisit ehkä muokata jotakin sivua?'''<br />
<br />
Paras tapa aloittaa ja oppia, on ryhtyä rohkeasti luomaan ja muokkaamaan sisältöä. Tämän ohjeen tarkoitus on selvittää kuinka pääset alkuun.<br />
<br />
*Opasnetin wikisivujen lukeminen onnistuu samantien, mutta muokkaamista varten on ensin kirjauduttava sisään ("Kirjaudu sisään tai luo tunnus" oik. yläkulmassa) henkilökohtaisilla tunnuksillasi. Luodaksesi itsellesi tunnukset paina kohtaa "voit luoda sellaisen". Tunnuksien suositellaan olevan muotoa "Etunimi Sukunimi". Täytä muutkin tiedot, ja lisäksi voit asettaa "Muista minut"-toiminnon, jotta olet automaattisesti kirjautunut aina kun saavut Opasnet.fi-sivustolle.<br />
<br />
*Mene sille wikisivulle, jota haluat lukea ja/tai muokata. (Tai jos haluat nimenomaan harjoitella muokkaamista, sille on oma sivu [[Hiekkalaatikko]]. Se löytyy myös "Haku"-toiminnolla.)<br />
<br />
*"Muokkaa"-painikkeesta avautuu muokkausikkuna. Tekstin seassa voi olla wikikoodia (kaksoispisteita, yhtäsuuruus- ym. erikoismerkkejä -> [[Ohje:Kuinka sivuja muokataan | Muokkausohjeet]] ). Tästä ei tarvitse välittää alkuvaiheessa, vaan kokeile esim. lisätä tekstiä aiemman tekstin joukkoon.<br />
<br />
*Tee haluamasi muutokset. Ennen tallentamista voit esikatsella tekstin "Esikatsele" painikkeen avulla, mikä on suositeltavaa suurien muutosten kohdalla. Muista tallentaa sivu esikatselun jälkeen!Jos et kuitenkaan ole tyytyväinen tekemiisi muutoksiin, paina "peruuta" painiketta kumotaksesi ne.<br />
<br />
'''Tärkeää''': wikiympäristössä ei tarvitse pelätä, että tulisi vahingossa poistaneeksi jotakin, kirjoittaaneeksi väärään paikkaan tai jättäneeksi tekstiin virheitä tai keskeneräisyyksiä, sillä kaikki muutokset ovat tarvittaessa parilla hiiren painalluksella kumottavissa (ja jokainen aiempi versio palautettavissa). Ideana on koko ajan luoda uutta sisältöä, ja parantaa jo olemassa olevaa sisältöä. Jatkuva keskeneräisyys kuuluu olennaisena osana wikityöskentelyn luonteeseen.<br />
<br />
Ohjeita eteenpäin löytyy mm. sivuilta [[Ohje:Kuinka sivuja muokataan | Muokkausohjeet]] ja [[Tervetuloa Opasnetiin]] sekä englannin kielisestä Opasnetistä [[:op_en:Contributing to Opasnet|Contributing to Opasnet]] ja [[:op_en:Help:Contents|Help.]]</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Ohje:Sis%C3%A4llys&diff=8363Ohje:Sisällys2011-07-20T12:13:37Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>'''Oletko ensimmäisiä kertoja Opasnetissä ja/tai haluaisit ehkä muokata jotakin sivua?'''<br />
<br />
Paras tapa aloittaa ja oppia, on ryhtyä rohkeasti luomaan ja muokkaamaan sisältöä. Tämän ohjeen tarkoitus on selvittää kuinka pääset alkuun.<br />
<br />
*Opasnetin wikisivujen lukeminen onnistuu samantien, mutta muokkaamista varten on ensin kirjauduttava sisään ("Kirjaudu sisään tai luo tunnus" oik. yläkulmassa) henkilökohtaisilla tunnuksillasi. Luodaksesi itsellesi tunnukset paina kohtaa "voit luoda sellaisen". Tunnuksien suositellaan olevan muotoa "Etunimi Sukunimi". Täytä muutkin tiedot, ja lisäksi voit asettaa "Muista minut"-toiminnon, jotta olet automaattisesti kirjautunut aina kun saavut Opasnet.fi-sivustolle.<br />
<br />
*Mene sille wikisivulle, jota haluat lukea ja/tai muokata. (Tai jos haluat nimenomaan harjoitella muokkaamista, sille on oma sivu [[Hiekkalaatikko]]. Se löytyy myös "Haku"-toiminnolla.)<br />
<br />
*"Muokkaa"-painikkeesta avautuu muokkausikkuna. Tekstin seassa voi olla wikikoodia (kaksoispisteita, yhtäsuuruus- ym. erikoismerkkejä -> [[Ohje:Kuinka sivuja muokataan | Muokkausohjeet]] ). Tästä ei tarvitse välittää alkuvaiheessa, vaan kokeile esim. lisätä tekstiä aiemman tekstin joukkoon.<br />
<br />
*Tee haluamasi muutokset. Ennen tallentamista voit esikatsella tekstin "Esikatsele" painikkeen avulla, mikä on suositeltavaa suurien muutosten kohdalla. Muista tallentaa sivu esikatselun jälkeen!Jos et kuitenkaan ole tyytyväinen tekemiisi muutoksiin, paina "peruuta" painiketta kumotaksesi ne.<br />
<br />
'''Tärkeää''': wikiympäristössä ei tarvitse pelätä, että tulisi vahingossa poistaneeksi jotakin, kirjoittaaneeksi väärään paikkaan tai jättäneeksi tekstiin virheitä tai keskeneräisyyksiä, sillä kaikki muutokset ovat tarvittaessa parilla hiiren painalluksella kumottavissa (ja jokainen aiempi versio palautettavissa). Ideana on koko ajan luoda uutta sisältöä, ja parantaa jo olemassa olevaa sisältöä. Jatkuva keskeneräisyys kuuluu olennaisena osana wikityöskentelyn luonteeseen.<br />
<br />
Ohjeita eteenpäin löytyy mm. sivuilta [[Ohje:Kuinka sivuja muokataan | Muokkausohjeet]] ja [[Tervetuloa Opasnetiin]] [[:op_en:Contributing to Opasnet|Contributing to Opasnet]].</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Ohje:Sis%C3%A4llys&diff=8362Ohje:Sisällys2011-07-20T12:12:56Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>'''Oletko ensimmäisiä kertoja Opasnetissä ja/tai haluaisit ehkä muokata jotakin sivua?'''<br />
<br />
Paras tapa aloittaa ja oppia, on ryhtyä rohkeasti luomaan ja muokkaamaan sisältöä. Tämän ohjeen tarkoitus on selvittää kuinka pääset alkuun.<br />
<br />
*Opasnetin wikisivujen lukeminen onnistuu samantien, mutta muokkaamista varten on ensin kirjauduttava sisään ("Kirjaudu sisään tai luo tunnus" oik. yläkulmassa) henkilökohtaisilla tunnuksillasi. Luodaksesi itsellesi tunnukset paina kohtaa "voit luoda sellaisen". Tunnuksien suositellaan olevan muotoa "Etunimi Sukunimi". Täytä muutkin tiedot, ja lisäksi voit asettaa "Muista minut"-toiminnon, jotta olet automaattisesti kirjautunut aina kun saavut Opasnet.fi-sivustolle.<br />
<br />
*Mene sille wikisivulle, jota haluat lukea ja/tai muokata. (Tai jos haluat nimenomaan harjoitella muokkaamista, sille on oma sivu [[Hiekkalaatikko]]. Se löytyy myös "Haku"-toiminnolla.)<br />
<br />
*"Muokkaa"-painikkeesta avautuu muokkausikkuna. Tekstin seassa voi olla wikikoodia (kaksoispisteita, yhtäsuuruus- ym. erikoismerkkejä -> [[Ohje:Kuinka sivuja muokataan | Muokkausohjeet]] ). Tästä ei tarvitse välittää alkuvaiheessa, vaan kokeile esim. lisätä tekstiä aiemman tekstin joukkoon.<br />
<br />
*Tee haluamasi muutokset. Ennen tallentamista voit esikatsella tekstin "Esikatsele" painikkeen avulla, mikä on suositeltavaa suurien muutosten kohdalla. Muista tallentaa sivu esikatselun jälkeen!Jos et kuitenkaan ole tyytyväinen tekemiisi muutoksiin, paina "peruuta" painiketta kumotaksesi ne.<br />
<br />
'''Tärkeää''': wikiympäristössä ei tarvitse pelätä, että tulisi vahingossa poistaneeksi jotakin, kirjoittaaneeksi väärään paikkaan tai jättäneeksi tekstiin virheitä tai keskeneräisyyksiä, sillä kaikki muutokset ovat tarvittaessa parilla hiiren painalluksella kumottavissa (ja jokainen aiempi versio palautettavissa). Ideana on koko ajan luoda uutta sisältöä, ja parantaa jo olemassa olevaa sisältöä. Jatkuva keskeneräisyys kuuluu olennaisena osana wikityöskentelyn luonteeseen.<br />
<br />
Ohjeita eteenpäin löytyy mm. sivuilta [[Ohje:Kuinka sivuja muokataan | Muokkausohjeet]] ja [[Tervetuloa Opasnetiin]] [[:op_en:Contributing to Opasnet]].</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Ohje:Sis%C3%A4llys&diff=8361Ohje:Sisällys2011-07-20T12:10:46Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>'''Oletko ensimmäisiä kertoja Opasnetissä ja/tai haluaisit ehkä muokata jotakin sivua?'''<br />
<br />
Paras tapa aloittaa ja oppia, on ryhtyä rohkeasti luomaan ja muokkaamaan sisältöä. Tämän ohjeen tarkoitus on selvittää kuinka pääset alkuun.<br />
<br />
<br />
*Opasnetin wikisivujen lukeminen onnistuu samantien, mutta muokkaamista varten on ensin kirjauduttava sisään ("Kirjaudu sisään tai luo tunnus" oik. yläkulmassa) henkilökohtaisilla tunnuksillasi. Luodaksesi itsellesi tunnukset paina kohtaa "voit luoda sellaisen". Tunnuksien suositellaan olevan muotoa "Etunimi Sukunimi". Täytä muutkin tiedot, ja lisäksi voit asettaa "Muista minut"-toiminnon, jotta olet automaattisesti kirjautunut aina kun saavut Opasnet.fi-sivustolle.<br />
<br />
*Mene sille wikisivulle, jota haluat lukea ja/tai muokata. (Tai jos haluat nimenomaan harjoitella muokkaamista, sille on oma sivu [[Hiekkalaatikko]]. Se löytyy myös "Haku"-toiminnolla.)<br />
<br />
*"Muokkaa"-painikkeesta avautuu muokkausikkuna. Tekstin seassa voi olla wikikoodia (kaksoispisteita, yhtäsuuruus- ym. erikoismerkkejä -> [[Ohje:Kuinka sivuja muokataan | Muokkausohjeet]] ). Tästä ei tarvitse välittää alkuvaiheessa, vaan kokeile esim. lisätä tekstiä aiemman tekstin joukkoon.<br />
<br />
*Tee haluamasi muutokset. Ennen tallentamista voit esikatsella tekstin "Esikatsele" painikkeen avulla, mikä on suositeltavaa suurien muutosten kohdalla. Muista tallentaa sivu esikatselun jälkeen!Jos et kuitenkaan ole tyytyväinen tekemiisi muutoksiin, paina "peruuta" painiketta kumotaksesi ne.<br />
<br />
'''Tärkeää''': wikiympäristössä ei tarvitse pelätä, että tulisi vahingossa poistaneeksi jotakin, kirjoittaaneeksi väärään paikkaan tai jättäneeksi tekstiin virheitä tai keskeneräisyyksiä, sillä kaikki muutokset ovat tarvittaessa parilla hiiren painalluksella kumottavissa (ja jokainen aiempi versio palautettavissa). Ideana on koko ajan luoda uutta sisältöä, ja parantaa jo olemassa olevaa sisältöä. Jatkuva keskeneräisyys kuuluu olennaisena osana wikityöskentelyn luonteeseen.<br />
<br />
Ohjeita eteenpäin löytyy mm. sivuilta [[Ohje:Kuinka sivuja muokataan | Muokkausohjeet]] ja [[Tervetuloa Opasnetiin]].</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Keskustelu:Jatropan_k%C3%A4ytt%C3%B6_bioenergian_l%C3%A4hteen%C3%A4&diff=8350Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä2011-07-20T11:27:12Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>== Sähköposti sidosryhmille ==<br />
<br />
Tervetuloa vaikuttamaan!<br />
<br />
Työstämme parhaillaan Neste Oilin rahoittamaa arviointia jatropa-pensaan ja kalajätteen mahdollisesta käytöstä bioenergian lähteenä. Olemme keränneet olennaista tietoa Opasnetiin (http://fi.opasnet.org). Opasnet on wiki-pohjainen sivusto, jonka tarkoituksena on auttaa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Opasnet toivottaa tervetulleeksi kenet tahansa, joka haluaa edistää tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa millä tahansa alueella. Alunperin sivusto kehitettiin selvittämään ympäristön vaikutuksia ihmisen terveyteen.<br />
<br />
Jatropa on trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla kasvava pensas, jonka siemenet sisältävät öljyä. Kalajätteellä tarkoitetaan kalateollisuuden sivutuotteena syntyviä öljy- ja kuivatuotejätteitä. Sekä jatropasta saatu öljy että kalajäte ovat mahdollisia bioenergian lähteitä, joiden kannattavuutta tutkitaan parhaillaan. Pieni työryhmämme on kerännyt olennaista tietoa aiheesta ja tiivistänyt sen arviointisivustoksi. Neste Oil tulee osallistumaan projektiin yhtenä arvioijana ja nyt etsimme muita asiantuntijatahoja antamaan mielipiteensä.<br />
<br />
Sivut työstövaiheessa, koska niillä ei ole ollut arvioivia käyttäjiä.<br />
<br />
Bioenergiaa käytetään yhä enenevissä määrin ja bioenergian lähteen valinta on siten tärkeä päätös. Esimerkiksi palmuöljyä ja sen tuotantoprosessin edellytyksiä ja vaikutuksia ei ennen käyttöönottoa tutkittu tarpeeksi, mikä johti esimerkiksi sademetsäalueiden väärinkäyttöön. Teillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, sillä Neste Oil ottaa arvioinnin huomioon valinnoissaan.<br />
<br />
Ohjeita osallistumiseen:<br><br />
[[Ohje:sisällys]]<br><br />
Osallistuminen arviointiin on yksinkertaista. Ensimmäisessä vaiheessa pyydämme teitä tutustumaan luomiimme arviointisivustoihin, sekä Opasnet:in käyttämiseen. Tämän jälkeen kiinnostuneille annetaan mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja arvionsa aiheesta. <br />
<br />
Linkit arviointeihin:<br><br />
[[Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]<br><br />
[[Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä]]<br />
<br />
==Sidosryhmät==<br />
<br />
===Luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöt===<br />
<br />
Suomen Ympäristökeskus<br />
<br />
Greenpeace<br />
<br />
WWF Suomi<br />
<br />
Suomen luonnonsuojeluliitto<br />
<br />
Dodo ry<br />
<br />
===Asiantuntijatahot===<br />
<br />
Bioteknologia.info<br />
<br />
Ilmatieteen laitos<br />
<br />
Kuluttajien energianeuvonta - Motiva<br />
<br />
Kuopion energia<br />
<br />
Liikennevirasto<br />
<br />
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y.<br />
<br />
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos<br />
<br />
Suomen kalatalous- ja ympäristöopisto<br />
<br />
Vapo/BioDiesel-hanke<br />
<br />
Ympäristöministeriö<br />
<br />
===Ihmisoikeusjärjestöt===<br />
<br />
Kirkon Ulkomaanapu<br />
<br />
Amnesty International Suomi<br />
<br />
Reilun kaupan edistämisyhdistys/ Fair trade Finland<br />
<br />
==Pohdintaa osallistamiseen liittyen==<br />
<br />
* Ketju jatropaöljystä/kalajäteoljystä biodieseliksi ja edelleen sen käyttöön on kuvaamatta lähes kokonaan (ilmastovaikutuksissa tosin huomioidaan myös ainakin jossain määrin tuotannon ja käytön vaikutukset). Pitäisikö tämä ottaa työn alle vai onko nimenomaisena tarkoituksena, että se osa jätetään joko arvioinnin ulkopuolelle tai Neste Oilin asiantuntemuksen varaan? <br />
* Sidosryhmäosallistamista voisi lähteä työstämään seuraavasti: <br />
** sidosryhmätyyppien tunnistaminen (luonnon puolustajat, sosiaalisen tasa-arvon puolustajat, bioenergia-asiantuntijat (tuotanto & käyttö), ympäristöasiantuntijat, ympäristöterveysasiantuntijat, maanviljelyn asiantuntijat, kalastuksen/kalatalouden asiantuntijat, …) <br />
** potentiaalisten sidosryhmäedustajien etsiminen ja listaaminen <br />
** arvioinnin/arviointien esittelymeilin muotoilu (tervetuloa tutustumaan/osallistumaan, ohjeet osallistumiseen, ennakkotietoa tulevasta, linkkejä arviointeihin ja ohjeisiin yms.) <br />
** potentiaalisten sidosryhmäedustajien kontaktointi (puhelu + esittelymeili perään) <br />
** kutsutut (ei jyrkästi kieltäytyneet) mainitaan arviointisivujen osallistujissa <br />
** Neste Oilia aktivoidaan osallistumaan heti elokuun alusta, jolloin käytännössä hekin ehtivät halutessaan samaan osallistumisaaltoon<br />
** jotenkin yleisesti kuitenkin tuntuu, että toimiva laaja osallistuminen saattaa vaatia täsmällisempää kysymyksen asettelua, eli tässä vaiheessa tavoitteeksi riittää arvioinneista tiedottaminen eri tahoille<br />
*** ennen kontaktointia on hyvä myös tarkistaa, että sivut/arvioinnit joihin pyydetään tutustumaan ovat siistissä kunnossa, linkit toimivat ja ohjesivut yms. opasteet ovat toimivat/riittävät<br />
<br />
<br />
--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 20. heinäkuuta 2011 kello 10.21 (EEST)</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Keskustelu:Jatropan_k%C3%A4ytt%C3%B6_bioenergian_l%C3%A4hteen%C3%A4&diff=8348Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä2011-07-20T11:25:38Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>== Sähköposti sidosryhmille ==<br />
<br />
Tervetuloa vaikuttamaan!<br />
<br />
Työstämme parhaillaan Neste Oilin rahoittamaa arviointia jatropa-pensaan ja kalajätteen mahdollisesta käytöstä bioenergian lähteenä. Olemme keränneet olennaista tietoa Opasnetiin (http://fi.opasnet.org). Opasnet on wiki-pohjainen sivusto, jonka tarkoituksena on auttaa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Opasnet toivottaa tervetulleeksi kenet tahansa, joka haluaa edistää tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa millä tahansa alueella. Alunperin sivusto kehitettiin selvittämään ympäristön vaikutuksia ihmisen terveyteen.<br />
<br />
Jatropa on trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla kasvava pensas, jonka siemenet sisältävät öljyä. Kalajätteellä tarkoitetaan kalateollisuuden sivutuotteena syntyviä öljy- ja kuivatuotejätteitä. Sekä jatropasta saatu öljy että kalajäte ovat mahdollisia bioenergian lähteitä, joiden kannattavuutta tutkitaan parhaillaan. Pieni työryhmämme on kerännyt olennaista tietoa aiheesta ja tiivistänyt sen arviointisivustoksi. Neste Oil tulee osallistumaan projektiin yhtenä arvioijana ja nyt etsimme muita asiantuntijatahoja antamaan mielipiteensä.<br />
<br />
Sivut työstövaiheessa, koska niillä ei ole ollut arvioivia käyttäjiä.<br />
<br />
Bioenergiaa käytetään yhä enenevissä määrin ja bioenergian lähteen valinta on siten tärkeä päätös. Esimerkiksi palmuöljyä ja sen tuotantoprosessin edellytyksiä ja vaikutuksia ei ennen käyttöönottoa tutkittu tarpeeksi, mikä johti esimerkiksi sademetsäalueiden väärinkäyttöön. Teillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, sillä Neste Oil ottaa arvioinnin huomioon valinnoissaan.<br />
<br />
Ohjeita osallistumiseen:<br><br />
[[Ohje:sisällys]]<br><br />
Osallistuminen arviointiin on yksinkertaista. Ensimmäisessä vaiheessa pyydämme teitä tutustumaan luomiimme arviointisivustoihin ja muuttujiin, sekä Opasnet:in käyttämiseen. Tämän jälkeen kiinnostuneille annetaan mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja arvionsa aiheesta. <br />
<br />
Linkit arviointeihin:<br><br />
[[Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]<br><br />
[[Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä]]<br />
<br />
==Sidosryhmät==<br />
<br />
===Luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöt===<br />
<br />
Suomen Ympäristökeskus<br />
<br />
Greenpeace<br />
<br />
WWF Suomi<br />
<br />
Suomen luonnonsuojeluliitto<br />
<br />
Dodo ry<br />
<br />
===Asiantuntijatahot===<br />
<br />
Bioteknologia.info<br />
<br />
Ilmatieteen laitos<br />
<br />
Kuluttajien energianeuvonta - Motiva<br />
<br />
Kuopion energia<br />
<br />
Liikennevirasto<br />
<br />
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y.<br />
<br />
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos<br />
<br />
Suomen kalatalous- ja ympäristöopisto<br />
<br />
Vapo/BioDiesel-hanke<br />
<br />
Ympäristöministeriö<br />
<br />
===Ihmisoikeusjärjestöt===<br />
<br />
Kirkon Ulkomaanapu<br />
<br />
Amnesty International Suomi<br />
<br />
Reilun kaupan edistämisyhdistys/ Fair trade Finland<br />
<br />
==Pohdintaa osallistamiseen liittyen==<br />
<br />
* Ketju jatropaöljystä/kalajäteoljystä biodieseliksi ja edelleen sen käyttöön on kuvaamatta lähes kokonaan (ilmastovaikutuksissa tosin huomioidaan myös ainakin jossain määrin tuotannon ja käytön vaikutukset). Pitäisikö tämä ottaa työn alle vai onko nimenomaisena tarkoituksena, että se osa jätetään joko arvioinnin ulkopuolelle tai Neste Oilin asiantuntemuksen varaan? <br />
* Sidosryhmäosallistamista voisi lähteä työstämään seuraavasti: <br />
** sidosryhmätyyppien tunnistaminen (luonnon puolustajat, sosiaalisen tasa-arvon puolustajat, bioenergia-asiantuntijat (tuotanto & käyttö), ympäristöasiantuntijat, ympäristöterveysasiantuntijat, maanviljelyn asiantuntijat, kalastuksen/kalatalouden asiantuntijat, …) <br />
** potentiaalisten sidosryhmäedustajien etsiminen ja listaaminen <br />
** arvioinnin/arviointien esittelymeilin muotoilu (tervetuloa tutustumaan/osallistumaan, ohjeet osallistumiseen, ennakkotietoa tulevasta, linkkejä arviointeihin ja ohjeisiin yms.) <br />
** potentiaalisten sidosryhmäedustajien kontaktointi (puhelu + esittelymeili perään) <br />
** kutsutut (ei jyrkästi kieltäytyneet) mainitaan arviointisivujen osallistujissa <br />
** Neste Oilia aktivoidaan osallistumaan heti elokuun alusta, jolloin käytännössä hekin ehtivät halutessaan samaan osallistumisaaltoon<br />
** jotenkin yleisesti kuitenkin tuntuu, että toimiva laaja osallistuminen saattaa vaatia täsmällisempää kysymyksen asettelua, eli tässä vaiheessa tavoitteeksi riittää arvioinneista tiedottaminen eri tahoille<br />
*** ennen kontaktointia on hyvä myös tarkistaa, että sivut/arvioinnit joihin pyydetään tutustumaan ovat siistissä kunnossa, linkit toimivat ja ohjesivut yms. opasteet ovat toimivat/riittävät<br />
<br />
<br />
--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 20. heinäkuuta 2011 kello 10.21 (EEST)</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Keskustelu:Jatropan_k%C3%A4ytt%C3%B6_bioenergian_l%C3%A4hteen%C3%A4&diff=8347Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä2011-07-20T11:25:06Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>== Sähköposti sidosryhmille ==<br />
<br />
Tervetuloa vaikuttamaan!<br />
<br />
Työstämme parhaillaan Neste Oilin rahoittamaa arviointia jatropa-pensaan ja kalajätteen mahdollisesta käytöstä bioenergian lähteenä. Olemme keränneet olennaista tietoa Opasnetiin (http://fi.opasnet.org). Opasnet on wiki-pohjainen sivusto, jonka tarkoituksena on auttaa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Opasnet toivottaa tervetulleeksi kenet tahansa, joka haluaa edistää tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa millä tahansa alueella. Alunperin sivusto kehitettiin selvittämään ympäristön vaikutuksia ihmisen terveyteen.<br />
<br />
Jatropa on trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla kasvava pensas, jonka siemenet sisältävät öljyä. Kalajätteellä tarkoitetaan kalateollisuuden sivutuotteena syntyviä öljy- ja kuivatuotejätteitä. Sekä jatropasta saatu öljy että kalajäte ovat mahdollisia bioenergian lähteitä, joiden kannattavuutta tutkitaan parhaillaan. Pieni työryhmämme on kerännyt olennaista tietoa aiheesta ja tiivistänyt sen arviointisivustoksi. Neste Oil tulee osallistumaan projektiin yhtenä arvioijana ja nyt etsimme muita asiantuntijatahoja antamaan mielipiteensä.<br />
<br />
Sivut työstövaiheessa, koska niillä ei ole ollut arvioivia käyttäjiä.<br />
<br />
Bioenergiaa käytetään yhä enenevissä määrin ja bioenergian lähteen valinta on siten tärkeä päätös. Esimerkiksi palmuöljyä ja sen tuotantoprosessin edellytyksiä ja vaikutuksia ei ennen käyttöönottoa tutkittu tarpeeksi, mikä johti esimerkiksi sademetsäalueiden väärinkäyttöön. Teillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, sillä Neste Oil ottaa arvioinnin huomioon valinnoissaan.<br />
<br />
Ohjeita osallistumiseen:<br><br />
[[Ohje:sisällys]]<br />
Osallistuminen arviointiin on yksinkertaista. Ensimmäisessä vaiheessa pyydämme teitä tutustumaan luomiimme arviointisivustoihin ja muuttujiin, sekä Opasnet:in käyttämiseen. Tämän jälkeen kiinnostuneille annetaan mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja arvionsa aiheesta. <br />
<br />
Linkit arviointeihin:<br><br />
[[Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]<br><br />
[[Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä]]<br />
<br />
==Sidosryhmät==<br />
<br />
===Luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöt===<br />
<br />
Suomen Ympäristökeskus<br />
<br />
Greenpeace<br />
<br />
WWF Suomi<br />
<br />
Suomen luonnonsuojeluliitto<br />
<br />
Dodo ry<br />
<br />
===Asiantuntijatahot===<br />
<br />
Bioteknologia.info<br />
<br />
Ilmatieteen laitos<br />
<br />
Kuluttajien energianeuvonta - Motiva<br />
<br />
Kuopion energia<br />
<br />
Liikennevirasto<br />
<br />
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y.<br />
<br />
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos<br />
<br />
Suomen kalatalous- ja ympäristöopisto<br />
<br />
Vapo/BioDiesel-hanke<br />
<br />
Ympäristöministeriö<br />
<br />
===Ihmisoikeusjärjestöt===<br />
<br />
Kirkon Ulkomaanapu<br />
<br />
Amnesty International Suomi<br />
<br />
Reilun kaupan edistämisyhdistys/ Fair trade Finland<br />
<br />
==Pohdintaa osallistamiseen liittyen==<br />
<br />
* Ketju jatropaöljystä/kalajäteoljystä biodieseliksi ja edelleen sen käyttöön on kuvaamatta lähes kokonaan (ilmastovaikutuksissa tosin huomioidaan myös ainakin jossain määrin tuotannon ja käytön vaikutukset). Pitäisikö tämä ottaa työn alle vai onko nimenomaisena tarkoituksena, että se osa jätetään joko arvioinnin ulkopuolelle tai Neste Oilin asiantuntemuksen varaan? <br />
* Sidosryhmäosallistamista voisi lähteä työstämään seuraavasti: <br />
** sidosryhmätyyppien tunnistaminen (luonnon puolustajat, sosiaalisen tasa-arvon puolustajat, bioenergia-asiantuntijat (tuotanto & käyttö), ympäristöasiantuntijat, ympäristöterveysasiantuntijat, maanviljelyn asiantuntijat, kalastuksen/kalatalouden asiantuntijat, …) <br />
** potentiaalisten sidosryhmäedustajien etsiminen ja listaaminen <br />
** arvioinnin/arviointien esittelymeilin muotoilu (tervetuloa tutustumaan/osallistumaan, ohjeet osallistumiseen, ennakkotietoa tulevasta, linkkejä arviointeihin ja ohjeisiin yms.) <br />
** potentiaalisten sidosryhmäedustajien kontaktointi (puhelu + esittelymeili perään) <br />
** kutsutut (ei jyrkästi kieltäytyneet) mainitaan arviointisivujen osallistujissa <br />
** Neste Oilia aktivoidaan osallistumaan heti elokuun alusta, jolloin käytännössä hekin ehtivät halutessaan samaan osallistumisaaltoon<br />
** jotenkin yleisesti kuitenkin tuntuu, että toimiva laaja osallistuminen saattaa vaatia täsmällisempää kysymyksen asettelua, eli tässä vaiheessa tavoitteeksi riittää arvioinneista tiedottaminen eri tahoille<br />
*** ennen kontaktointia on hyvä myös tarkistaa, että sivut/arvioinnit joihin pyydetään tutustumaan ovat siistissä kunnossa, linkit toimivat ja ohjesivut yms. opasteet ovat toimivat/riittävät<br />
<br />
<br />
--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 20. heinäkuuta 2011 kello 10.21 (EEST)</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4te_bioenergian_l%C3%A4hteen%C3%A4&diff=8345Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä2011-07-20T10:59:58Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{arviointi|moderator=Jouni}}<br />
<br />
{{tiivistelmä<br />
| kysymys = Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä?<br />
| vastaus = Kalanjalostuksen öljyjäte näyttää teknisesti lupaavalta bioenergialähteeltä, mutta sen saatavuus ja toisaalta muut, mahdollisesti hyödyllisemmät käyttökohteet öljyjätteelle eivät ole vielä selvillä. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana.<br />
}}<br />
<br />
==Rajaus==<br />
<br />
===Kysymys===<br />
<br />
Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä?<br />
<br />
===Rajat===<br />
<br />
* Tarkastellaan suomalaisten roolia maailmanlaajuisessa bioenergiatuotannossa.<br />
* Mielenkiinnon kohteena on erityisesti biodieselin ja muiden liikenteen polttonesteiden tuotanto.<br />
* Toiminnan vaikutuksista tarkastellaan lähinnä ekologisia, eettisiä ja ilmastollisia vaikutuksia, mutta olennaisen tärkeitä terveys-, kustannus- tai muitakaan vaikutuksia ei rajata ulos.<br />
<br />
===Tarkasteltavat vaihtoehdot (skenaariot)===<br />
<br />
* Nykytila ja tätä menoa (vain toteutetaan jo päätettyjä asioita ja toimeenpannaan markkinaehtoisia muutoksia). Kalanjalostuksella ei ole roolia suomalaisessa energiantuotannossa.<br />
* Aloitetaan kalanjalostuksen öljyjätteen pienimuotoinen käyttö osana energiantuotannon kokonaisuutta.<br />
* Aloitetaan kalanjalostuksen öljyjätteen suurisuuntainen käyttö bioenergian tuottamisessa.<br />
<br />
===Oletettu käyttö ja käyttäjät===<br />
<br />
Arvioinnilla on välitöntä merkitystä Neste Oilille ja muille energiantuotantoyhtiöille järkevien tulevaisuuden suuntien valitsemiseksi. Samoin sillä on merkitystä ympäristönsuojelijoille, joiden näkemys ja tietämys jatropasta paranee, ja he voivat paremmin arvioida, onko millainen jatropan käyttö olisi toivottavaa luonnon, monimuotoisuuden ja ilmastonsuojelun kannalta.<br />
<br />
===Osallistujat===<br />
<br />
Arvioinnin vastuullisena tutkijana toimii erikoistutkija [[:Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] (LT) [[THL|Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta]]. [http://www.nesteoil.fi Neste Oil] tukee arviointia taloudellisesti ja osallistumalla työhön. Muita osallistujia: [[Käyttäjä:Pauli|Pauli Ordén]], [[Käyttäjä:Tiia|Tiia Sorjonen]], [[Käyttäjä:Jaakko|Jaakko Örmälä]], [[Käyttäjä:Heta|Matleena Tuomisto]], [[Käyttäjä:Johannes|Johannes Kröger]] (lisää tähän oma käyttäjätunnuksesi ja nimesi, jos haluat osallistua). Tämä on [[avoin arviointi]], joten kuka tahansa saa osallistua. Jos et halua osallistua niin paljon, että hankkisit oman käyttäjätunnuksen, voit käyttää sivun alalaidassa olevaa kommentointimahdollisuutta.<br />
<br />
==Tulos==<br />
<br />
Kalanjalostuksen öljyjäte näyttää teknisesti lupaavalta bioenergialähteeltä, mutta sen saatavuus ja toisaalta muut, mahdollisesti hyödyllisemmät käyttökohteet öljyjätteelle eivät ole vielä selvillä. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana.<br />
<br />
==Perustelut==<br />
[[Bioenergian saanto kalajätteestä]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen kokonaistuotanto]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen materiaalivirrat]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]]<br />
<br />
[[Kalajätteen käyttömahdollisuudet]]<br />
<br />
<br />
[[Tiedosto:Kalaöljyt bioenergian lähteenä.png|thumb|450px|Vaikutuskaavio kalanjalostuksen öljyjätteen käytöstä bioenergian lähteenä.]]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
* [[:op_en:Urgenche|Urgenche]] - kaupunkitason ilmastonmuutosprojekti<br />
* [[Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma]]<br />
* [[Energiatase/Kuopio]]<br />
* [[:Toiminnot:Tehtävälista/Jatropa|Tehtävälista/Jatropa]]<br />
* [http://www.taloussanomat.fi/energia/2011/07/08/eu-uhkaa-laittaa-biodieselin-vasaran-alle/20119669/12?ref=tf1# Maankäytön negatiiviset vaikutukset huomattavat biodieseltuotannossa]<br />
* [[Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4te_bioenergian_l%C3%A4hteen%C3%A4&diff=8344Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä2011-07-20T10:56:45Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{arviointi|moderator=Jouni}}<br />
<br />
{{tiivistelmä<br />
| kysymys = Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä?<br />
| vastaus = Kalanjalostuksen öljyjäte näyttää teknisesti lupaavalta bioenergialähteeltä, mutta sen saatavuus ja toisaalta muut, mahdollisesti hyödyllisemmät käyttökohteet öljyjätteelle eivät ole vielä selvillä. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana.<br />
}}<br />
<br />
==Rajaus==<br />
<br />
===Kysymys===<br />
<br />
Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä?<br />
<br />
===Rajat===<br />
<br />
* Tarkastellaan suomalaisten roolia maailmanlaajuisessa bioenergiatuotannossa.<br />
* Mielenkiinnon kohteena on erityisesti biodieselin ja muiden liikenteen polttonesteiden tuotanto.<br />
* Toiminnan vaikutuksista tarkastellaan lähinnä ekologisia, eettisiä ja ilmastollisia vaikutuksia, mutta olennaisen tärkeitä terveys-, kustannus- tai muitakaan vaikutuksia ei rajata ulos.<br />
<br />
===Tarkasteltavat vaihtoehdot (skenaariot)===<br />
<br />
* Nykytila ja tätä menoa (vain toteutetaan jo päätettyjä asioita ja toimeenpannaan markkinaehtoisia muutoksia). Kalanjalostuksella ei ole roolia suomalaisessa energiantuotannossa.<br />
* Aloitetaan kalanjalostuksen öljyjätteen pienimuotoinen käyttö osana energiantuotannon kokonaisuutta.<br />
* Aloitetaan kalanjalostuksen öljyjätteen suurisuuntainen käyttö bioenergian tuottamisessa.<br />
<br />
===Oletettu käyttö ja käyttäjät===<br />
<br />
Arvioinnilla on välitöntä merkitystä Neste Oilille ja muille energiantuotantoyhtiöille järkevien tulevaisuuden suuntien valitsemiseksi. Samoin sillä on merkitystä ympäristönsuojelijoille, joiden näkemys ja tietämys jatropasta paranee, ja he voivat paremmin arvioida, onko millainen jatropan käyttö olisi toivottavaa luonnon, monimuotoisuuden ja ilmastonsuojelun kannalta.<br />
<br />
===Osallistujat===<br />
<br />
Arvioinnin vastuullisena tutkijana toimii erikoistutkija [[:Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] (LT) [[THL|Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta]]. [http://www.nesteoil.fi Neste Oil] tukee arviointia taloudellisesti ja osallistumalla työhön. Muita osallistujia: [[Käyttäjä:Pauli|Pauli Ordén]], [[Käyttäjä:Tiia|Tiia Sorjonen]], [[Käyttäjä:Jaakko|Jaakko Örmälä]], [[Käyttäjä:Heta|Matleena Tuomisto]], [[Käyttäjä:Johannes|Johannes Kröger]] (lisää tähän oma käyttäjätunnuksesi ja nimesi, jos haluat osallistua). Tämä on [[avoin arviointi]], joten kuka tahansa saa osallistua. Jos et halua osallistua niin paljon, että hankkisit oman käyttäjätunnuksen, voit käyttää sivun alalaidassa olevaa kommentointimahdollisuutta.<br />
<br />
==Tulos==<br />
<br />
Kalanjalostuksen öljyjäte näyttää teknisesti lupaavalta bioenergialähteeltä, mutta sen saatavuus ja toisaalta muut, mahdollisesti hyödyllisemmät käyttökohteet öljyjätteelle eivät ole vielä selvillä. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana.<br />
<br />
==Perustelut==<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen materiaalivirrat]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset]]<br />
<br />
[[Bioenergian saanto kalajätteestä]]<br />
<br />
[[Kalajätteen käyttömahdollisuudet]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen kokonaistuotanto]]<br />
[[Tiedosto:Kalaöljyt bioenergian lähteenä.png|thumb|450px|Vaikutuskaavio kalanjalostuksen öljyjätteen käytöstä bioenergian lähteenä.]]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
* [[:op_en:Urgenche|Urgenche]] - kaupunkitason ilmastonmuutosprojekti<br />
* [[Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma]]<br />
* [[Energiatase/Kuopio]]<br />
* [[:Toiminnot:Tehtävälista/Jatropa|Tehtävälista/Jatropa]]<br />
* [http://www.taloussanomat.fi/energia/2011/07/08/eu-uhkaa-laittaa-biodieselin-vasaran-alle/20119669/12?ref=tf1# Maankäytön negatiiviset vaikutukset huomattavat biodieseltuotannossa]<br />
* [[Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4te_bioenergian_l%C3%A4hteen%C3%A4&diff=8343Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä2011-07-20T10:55:58Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{arviointi|moderator=Jouni}}<br />
<br />
{{tiivistelmä<br />
| kysymys = Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä?<br />
| vastaus = Kalanjalostuksen öljyjäte näyttää teknisesti lupaavalta bioenergialähteeltä, mutta sen saatavuus ja toisaalta muut, mahdollisesti hyödyllisemmät käyttökohteet öljyjätteelle eivät ole vielä selvillä. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana.<br />
}}<br />
<br />
==Rajaus==<br />
<br />
===Kysymys===<br />
<br />
Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä?<br />
<br />
===Rajat===<br />
<br />
* Tarkastellaan suomalaisten roolia maailmanlaajuisessa bioenergiatuotannossa.<br />
* Mielenkiinnon kohteena on erityisesti biodieselin ja muiden liikenteen polttonesteiden tuotanto.<br />
* Toiminnan vaikutuksista tarkastellaan lähinnä ekologisia, eettisiä ja ilmastollisia vaikutuksia, mutta olennaisen tärkeitä terveys-, kustannus- tai muitakaan vaikutuksia ei rajata ulos.<br />
<br />
===Tarkasteltavat vaihtoehdot (skenaariot)===<br />
<br />
* Nykytila ja tätä menoa (vain toteutetaan jo päätettyjä asioita ja toimeenpannaan markkinaehtoisia muutoksia). Kalanjalostuksella ei ole roolia suomalaisessa energiantuotannossa.<br />
* Aloitetaan kalanjalostuksen öljyjätteen pienimuotoinen käyttö osana energiantuotannon kokonaisuutta.<br />
* Aloitetaan kalanjalostuksen öljyjätteen suurisuuntainen käyttö bioenergian tuottamisessa.<br />
<br />
===Oletettu käyttö ja käyttäjät===<br />
<br />
Arvioinnilla on välitöntä merkitystä Neste Oilille ja muille energiantuotantoyhtiöille järkevien tulevaisuuden suuntien valitsemiseksi. Samoin sillä on merkitystä ympäristönsuojelijoille, joiden näkemys ja tietämys jatropasta paranee, ja he voivat paremmin arvioida, onko millainen jatropan käyttö olisi toivottavaa luonnon, monimuotoisuuden ja ilmastonsuojelun kannalta.<br />
<br />
===Osallistujat===<br />
<br />
Arvioinnin vastuullisena tutkijana toimii erikoistutkija [[:Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] (LT) [[THL|Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta]]. [http://www.nesteoil.fi Neste Oil] tukee arviointia taloudellisesti ja osallistumalla työhön. Muita osallistujia: [[Käyttäjä:Pauli|Pauli Ordén]], [[Käyttäjä:Tiia|Tiia Sorjonen]], [[Käyttäjä:Jaakko|Jaakko Örmälä]], [[Käyttäjä:Heta|Matleena Tuomisto]], [[Käyttäjä:Johannes|Johannes Kröger]] (lisää tähän oma käyttäjätunnuksesi ja nimesi, jos haluat osallistua). Tämä on [[avoin arviointi]], joten kuka tahansa saa osallistua. Jos et halua osallistua niin paljon, että hankkisit oman käyttäjätunnuksen, voit käyttää sivun alalaidassa olevaa kommentointimahdollisuutta.<br />
<br />
==Tulos==<br />
<br />
Kalanjalostuksen öljyjäte näyttää teknisesti lupaavalta bioenergialähteeltä, mutta sen saatavuus ja toisaalta muut, mahdollisesti hyödyllisemmät käyttökohteet öljyjätteelle eivät ole vielä selvillä. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana.<br />
<br />
==Tähän arviointiin liittyviä sivuja==<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen materiaalivirrat]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset]]<br />
<br />
[[Bioenergian saanto kalajätteestä]]<br />
<br />
[[Kalajätteen käyttömahdollisuudet]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen kokonaistuotanto]]<br />
==Perustelut==<br />
<br />
<br />
[[Tiedosto:Kalaöljyt bioenergian lähteenä.png|thumb|450px|Vaikutuskaavio kalanjalostuksen öljyjätteen käytöstä bioenergian lähteenä.]]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
* [[:op_en:Urgenche|Urgenche]] - kaupunkitason ilmastonmuutosprojekti<br />
* [[Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma]]<br />
* [[Energiatase/Kuopio]]<br />
* [[:Toiminnot:Tehtävälista/Jatropa|Tehtävälista/Jatropa]]<br />
* [http://www.taloussanomat.fi/energia/2011/07/08/eu-uhkaa-laittaa-biodieselin-vasaran-alle/20119669/12?ref=tf1# Maankäytön negatiiviset vaikutukset huomattavat biodieseltuotannossa]<br />
* [[Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4te_bioenergian_l%C3%A4hteen%C3%A4&diff=8342Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä2011-07-20T10:55:13Z<p>Tiia: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{arviointi|moderator=Jouni}}<br />
<br />
{{tiivistelmä<br />
| kysymys = Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä?<br />
| vastaus = Kalanjalostuksen öljyjäte näyttää teknisesti lupaavalta bioenergialähteeltä, mutta sen saatavuus ja toisaalta muut, mahdollisesti hyödyllisemmät käyttökohteet öljyjätteelle eivät ole vielä selvillä. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana.<br />
}}<br />
<br />
==Rajaus==<br />
<br />
===Kysymys===<br />
<br />
Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä?<br />
<br />
===Rajat===<br />
<br />
* Tarkastellaan suomalaisten roolia maailmanlaajuisessa bioenergiatuotannossa.<br />
* Mielenkiinnon kohteena on erityisesti biodieselin ja muiden liikenteen polttonesteiden tuotanto.<br />
* Toiminnan vaikutuksista tarkastellaan lähinnä ekologisia, eettisiä ja ilmastollisia vaikutuksia, mutta olennaisen tärkeitä terveys-, kustannus- tai muitakaan vaikutuksia ei rajata ulos.<br />
<br />
===Tarkasteltavat vaihtoehdot (skenaariot)===<br />
<br />
* Nykytila ja tätä menoa (vain toteutetaan jo päätettyjä asioita ja toimeenpannaan markkinaehtoisia muutoksia). Kalanjalostuksella ei ole roolia suomalaisessa energiantuotannossa.<br />
* Aloitetaan kalanjalostuksen öljyjätteen pienimuotoinen käyttö osana energiantuotannon kokonaisuutta.<br />
* Aloitetaan kalanjalostuksen öljyjätteen suurisuuntainen käyttö bioenergian tuottamisessa.<br />
<br />
===Oletettu käyttö ja käyttäjät===<br />
<br />
Arvioinnilla on välitöntä merkitystä Neste Oilille ja muille energiantuotantoyhtiöille järkevien tulevaisuuden suuntien valitsemiseksi. Samoin sillä on merkitystä ympäristönsuojelijoille, joiden näkemys ja tietämys jatropasta paranee, ja he voivat paremmin arvioida, onko millainen jatropan käyttö olisi toivottavaa luonnon, monimuotoisuuden ja ilmastonsuojelun kannalta.<br />
<br />
===Osallistujat===<br />
<br />
Arvioinnin vastuullisena tutkijana toimii erikoistutkija [[:Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] (LT) [[THL|Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta]]. [http://www.nesteoil.fi Neste Oil] tukee arviointia taloudellisesti ja osallistumalla työhön. Muita osallistujia: [[Käyttäjä:Pauli|Pauli Ordén]], [[Käyttäjä:Tiia|Tiia Sorjonen]], [[Käyttäjä:Jaakko|Jaakko Örmälä]], [[Käyttäjä:Heta|Matleena Tuomisto]], [[Käyttäjä:Johannes|Johannes Kröger]] (lisää tähän oma käyttäjätunnuksesi ja nimesi, jos haluat osallistua). Tämä on [[avoin arviointi]], joten kuka tahansa saa osallistua. Jos et halua osallistua niin paljon, että hankkisit oman käyttäjätunnuksen, voit käyttää sivun alalaidassa olevaa kommentointimahdollisuutta.<br />
<br />
==Tulos==<br />
<br />
Kalanjalostuksen öljyjäte näyttää teknisesti lupaavalta bioenergialähteeltä, mutta sen saatavuus ja toisaalta muut, mahdollisesti hyödyllisemmät käyttökohteet öljyjätteelle eivät ole vielä selvillä. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana.<br />
<br />
==Tähän arviointiin liittyviä sivuja==<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen materiaalivirrat]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset]]<br />
<br />
[[Bioenergian saanto kalajätteestä]]<br />
<br />
[[Kalajätteen käyttömahdollisuudet]]<br />
<br />
[[Kalanjalostuksen kokonaistuotanto]]<br />
==Perustelut==<br />
<br />
{{todo|Ottakaa tästä listasta muuttujasivu ja rakentakaa sitä jatropan mallin mukaisesti. Huom! Kaikki kalaöljytehtävät luokitellaan Jatropa-projektiin, koska niihin on sama rahoitus. Jokaisen sivun arvioitu työaika: 1 d, palkkio 65 €||project=Jatropa}}<br />
<br />
<br />
<br />
HUOM! Jos otat jonkin tehtävän tehdäksesi, siirrä sen todo:ssa olevat tiedot sivun [[Avoimia tehtäviä]] taulukkoon ja merkkaa se itsellesi, jotta joku muu ei ota sitä. Poista todo tehtyäsi tämän.<br />
<br />
[[Tiedosto:Kalaöljyt bioenergian lähteenä.png|thumb|450px|Vaikutuskaavio kalanjalostuksen öljyjätteen käytöstä bioenergian lähteenä.]]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
* [[:op_en:Urgenche|Urgenche]] - kaupunkitason ilmastonmuutosprojekti<br />
* [[Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma]]<br />
* [[Energiatase/Kuopio]]<br />
* [[:Toiminnot:Tehtävälista/Jatropa|Tehtävälista/Jatropa]]<br />
* [http://www.taloussanomat.fi/energia/2011/07/08/eu-uhkaa-laittaa-biodieselin-vasaran-alle/20119669/12?ref=tf1# Maankäytön negatiiviset vaikutukset huomattavat biodieseltuotannossa]<br />
* [[Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Keskustelu:Jatropan_k%C3%A4ytt%C3%B6_bioenergian_l%C3%A4hteen%C3%A4&diff=8341Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä2011-07-20T10:49:42Z<p>Tiia: /* Sähköposti sidosryhmille */</p>
<hr />
<div>== Sähköposti sidosryhmille ==<br />
<br />
Tervetuloa vaikuttamaan!<br />
<br />
Työstämme parhaillaan arviointia jatropa-pensaan ja kalajätteen mahdollisesta käytöstä bioenergian lähteenä. Olemme keränneet olennaista tietoa Opasnetiin (http://fi.opasnet.org). Opasnet on wiki-pohjainen sivusto, jonka tarkoituksena on auttaa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Opasnet toivottaa tervetulleeksi kenet tahansa, joka haluaa edistää tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa millä tahansa alueella. Alunperin sivusto kehitettiin selvittämään ympäristön vaikutuksia ihmisen terveyteen.<br />
<br />
Jatropa on trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla kasvava pensas, jonka siemenet sisältävät öljyä. Kalajätteellä tarkoitetaan kalateollisuuden sivutuotteena syntyviä öljy- ja kuivatuotejätteitä. Sekä jatropasta saatu öljy että kalajäte ovat mahdollisia bioenergian lähteitä, joiden kannattavuutta tutkitaan parhaillaan. Pieni työryhmämme on kerännyt olennaista tietoa aiheesta ja tiivistänyt sen arviointisivustoksi. Neste Oil on kiinnostunut näiden käytöstä ja tulee osallistumaan projektiin yhtenä asiantuntijatahona. Nyt etsimme muita asiantuntijoita antamaan oman mielipiteensä.<br />
<br />
Sivut työstövaiheessa, koska niillä ei ole ollut arvioivia käyttäjiä.<br />
<br />
Bioenergiaa tutkitaan ja käytetään yhä enenevissä määrin ja bioenergian lähteen valinta on siten tärkeä päätös.<br />
<br />
Ohjeita osallistumiseen:<br><br />
[[Ohje:sisällys]]<br />
<br />
Linkit arviointeihin:<br><br />
[[Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]<br><br />
[[Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä]]<br />
<br />
==Sidosryhmät==<br />
<br />
===Luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöt===<br />
<br />
Suomen Ympäristökeskus<br />
<br />
Greenpeace<br />
<br />
WWF Suomi<br />
<br />
Suomen luonnonsuojeluliitto<br />
<br />
Dodo ry<br />
<br />
===Asiantuntijatahot===<br />
<br />
Bioteknologia.info<br />
<br />
Ilmatieteen laitos<br />
<br />
Kuluttajien energianeuvonta - Motiva<br />
<br />
Kuopion energia<br />
<br />
Liikennevirasto<br />
<br />
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y.<br />
<br />
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos<br />
<br />
Suomen kalatalous- ja ympäristöopisto<br />
<br />
Vapo/BioDiesel-hanke<br />
<br />
Ympäristöministeriö<br />
<br />
===Ihmisoikeusjärjestöt===<br />
<br />
Kirkon Ulkomaanapu<br />
<br />
Amnesty International Suomi<br />
<br />
Reilun kaupan edistämisyhdistys/ Fair trade Finland<br />
<br />
==Pohdintaa osallistamiseen liittyen==<br />
<br />
* Ketju jatropaöljystä/kalajäteoljystä biodieseliksi ja edelleen sen käyttöön on kuvaamatta lähes kokonaan (ilmastovaikutuksissa tosin huomioidaan myös ainakin jossain määrin tuotannon ja käytön vaikutukset). Pitäisikö tämä ottaa työn alle vai onko nimenomaisena tarkoituksena, että se osa jätetään joko arvioinnin ulkopuolelle tai Neste Oilin asiantuntemuksen varaan? <br />
* Sidosryhmäosallistamista voisi lähteä työstämään seuraavasti: <br />
** sidosryhmätyyppien tunnistaminen (luonnon puolustajat, sosiaalisen tasa-arvon puolustajat, bioenergia-asiantuntijat (tuotanto & käyttö), ympäristöasiantuntijat, ympäristöterveysasiantuntijat, maanviljelyn asiantuntijat, kalastuksen/kalatalouden asiantuntijat, …) <br />
** potentiaalisten sidosryhmäedustajien etsiminen ja listaaminen <br />
** arvioinnin/arviointien esittelymeilin muotoilu (tervetuloa tutustumaan/osallistumaan, ohjeet osallistumiseen, ennakkotietoa tulevasta, linkkejä arviointeihin ja ohjeisiin yms.) <br />
** potentiaalisten sidosryhmäedustajien kontaktointi (puhelu + esittelymeili perään) <br />
** kutsutut (ei jyrkästi kieltäytyneet) mainitaan arviointisivujen osallistujissa <br />
** Neste Oilia aktivoidaan osallistumaan heti elokuun alusta, jolloin käytännössä hekin ehtivät halutessaan samaan osallistumisaaltoon<br />
** jotenkin yleisesti kuitenkin tuntuu, että toimiva laaja osallistuminen saattaa vaatia täsmällisempää kysymyksen asettelua, eli tässä vaiheessa tavoitteeksi riittää arvioinneista tiedottaminen eri tahoille<br />
*** ennen kontaktointia on hyvä myös tarkistaa, että sivut/arvioinnit joihin pyydetään tutustumaan ovat siistissä kunnossa, linkit toimivat ja ohjesivut yms. opasteet ovat toimivat/riittävät<br />
<br />
<br />
--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 20. heinäkuuta 2011 kello 10.21 (EEST)</div>Tiiahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Keskustelu:Jatropan_k%C3%A4ytt%C3%B6_bioenergian_l%C3%A4hteen%C3%A4&diff=8340Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä2011-07-20T10:49:20Z<p>Tiia: /* Sähköposti sidosryhmille */</p>
<hr />
<div>== Sähköposti sidosryhmille ==<br />
<br />
Tervetuloa vaikuttamaan!<br />
<br />
Työstämme parhaillaan arviointia jatropa-pensaan ja kalajätteen mahdollisesta käytöstä bioenergian lähteenä. Olemme keränneet olennaista tietoa Opasnetiin (http://fi.opasnet.org). Opasnet on wiki-pohjainen sivusto, jonka tarkoituksena on auttaa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Opasnet toivottaa tervetulleeksi kenet tahansa, joka haluaa edistää tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa millä tahansa alueella. Alunperin sivusto kehitettiin selvittämään ympäristön vaikutuksia ihmisen terveyteen.<br />
<br />
Jatropa on trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla kasvava pensas, jonka siemenet sisältävät öljyä. Kalajätteellä tarkoitetaan kalateollisuuden sivutuotteena syntyviä öljy- ja kuivatuotejätteitä. Sekä jatropasta saatu öljy että kalajäte ovat mahdollisia bioenergian lähteitä, joiden kannattavuutta tutkitaan parhaillaan. Pieni työryhmämme on kerännyt olennaista tietoa aiheesta ja tiivistänyt sen arviointisivustoksi. Neste Oil on kiinnostunut näiden käytöstä ja tulee osallistumaan projektiin yhtenä asiantuntijatahona. Nyt etsimme muita asiantuntijoita antamaan oman mielipiteensä.<br />
<br />
Sivut työstövaiheessa, koska niillä ei ole ollut arvioivia käyttäjiä.<br />
<br />
Bioenergiaa tutkitaan ja käytetään yhä enenevissä määrin ja bioenergian lähteen valinta on siten tärkeä päätös.<br />
<br />
Ohjeita osallistumiseen:<br />
[[Ohje:sisällys]]<br />
<br />
Linkit arviointeihin:<br><br />
[[Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]<br><br />
[[Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä]]<br />
<br />
==Sidosryhmät==<br />
<br />
===Luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöt===<br />
<br />
Suomen Ympäristökeskus<br />
<br />
Greenpeace<br />
<br />
WWF Suomi<br />
<br />
Suomen luonnonsuojeluliitto<br />
<br />
Dodo ry<br />
<br />
===Asiantuntijatahot===<br />
<br />
Bioteknologia.info<br />
<br />
Ilmatieteen laitos<br />
<br />
Kuluttajien energianeuvonta - Motiva<br />
<br />
Kuopion energia<br />
<br />
Liikennevirasto<br />
<br />
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y.<br />
<br />
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos<br />
<br />
Suomen kalatalous- ja ympäristöopisto<br />
<br />
Vapo/BioDiesel-hanke<br />
<br />
Ympäristöministeriö<br />
<br />
===Ihmisoikeusjärjestöt===<br />
<br />
Kirkon Ulkomaanapu<br />
<br />
Amnesty International Suomi<br />
<br />
Reilun kaupan edistämisyhdistys/ Fair trade Finland<br />
<br />
==Pohdintaa osallistamiseen liittyen==<br />
<br />
* Ketju jatropaöljystä/kalajäteoljystä biodieseliksi ja edelleen sen käyttöön on kuvaamatta lähes kokonaan (ilmastovaikutuksissa tosin huomioidaan myös ainakin jossain määrin tuotannon ja käytön vaikutukset). Pitäisikö tämä ottaa työn alle vai onko nimenomaisena tarkoituksena, että se osa jätetään joko arvioinnin ulkopuolelle tai Neste Oilin asiantuntemuksen varaan? <br />
* Sidosryhmäosallistamista voisi lähteä työstämään seuraavasti: <br />
** sidosryhmätyyppien tunnistaminen (luonnon puolustajat, sosiaalisen tasa-arvon puolustajat, bioenergia-asiantuntijat (tuotanto & käyttö), ympäristöasiantuntijat, ympäristöterveysasiantuntijat, maanviljelyn asiantuntijat, kalastuksen/kalatalouden asiantuntijat, …) <br />
** potentiaalisten sidosryhmäedustajien etsiminen ja listaaminen <br />
** arvioinnin/arviointien esittelymeilin muotoilu (tervetuloa tutustumaan/osallistumaan, ohjeet osallistumiseen, ennakkotietoa tulevasta, linkkejä arviointeihin ja ohjeisiin yms.) <br />
** potentiaalisten sidosryhmäedustajien kontaktointi (puhelu + esittelymeili perään) <br />
** kutsutut (ei jyrkästi kieltäytyneet) mainitaan arviointisivujen osallistujissa <br />
** Neste Oilia aktivoidaan osallistumaan heti elokuun alusta, jolloin käytännössä hekin ehtivät halutessaan samaan osallistumisaaltoon<br />
** jotenkin yleisesti kuitenkin tuntuu, että toimiva laaja osallistuminen saattaa vaatia täsmällisempää kysymyksen asettelua, eli tässä vaiheessa tavoitteeksi riittää arvioinneista tiedottaminen eri tahoille<br />
*** ennen kontaktointia on hyvä myös tarkistaa, että sivut/arvioinnit joihin pyydetään tutustumaan ovat siistissä kunnossa, linkit toimivat ja ohjesivut yms. opasteet ovat toimivat/riittävät<br />
<br />
<br />
--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 20. heinäkuuta 2011 kello 10.21 (EEST)</div>Tiia