http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/api.php?action=feedcontributions&user=Smxb&feedformat=atomOpasnet Suomi - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-28T11:22:44ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.29.0http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Tiedolla_johtamisen_menetelm%C3%A4t_ja_ty%C3%B6kalut&diff=31277Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut2015-12-11T11:35:17Z<p>Smxb: /* Tietokiteiden tuottamista tukevat periaatteet */</p>
<hr />
<div><noinclude><br />
[[Luokka:Avoin päätöksentekokäytäntö]]<br />
[[Luokka:Avoin arviointi]]<br />
[[Luokka:Yhtäköyttä]]<br />
{{muuttuja|moderaattori=Arja|edistyminen=Luonnos|edistymistaulu=Kyllä}}<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Millaisia toimintamalleja, menetelmiä ja työkaluja on olemassa tiedolla johtamisen parantamiseksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja näyttöön perustuvassa päätösvalmistelussa (evidence-based decision making)? Erityisesti tarkastellaan tutkimustietoa valtioneuvoston (VN) päätöksenteossa. Tärkeitä ovat asiat, jotka auttavat [[Yhtäköyttä]]-hankkeen [[Tiedolla johtamisen sisäänajosuunnitelma]]a.<br />
<br />
</noinclude><br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
=== Nykykäytännöt ja niiden kehitystarpeet ===<br />
<br />
Tämän katsauksen tarkoituksena on selvittää, mitkä olisivat hyvät ja johdonmukaiset menetelmät ja työkalut, joiden avulla tutkimustiedon jalostamista ja hyödyntämistä valtioneuvoston päätösvalmistelussa ja päätöksenteossa voidaan parantaa. Tärkeää on myös ymmärtää niitä periaatteita, joita nämä menetelmät ja työkalut edistävät. Erityisesti tarkastellaan menetelmiä, jotka voitaisiin ottaa käyttöön jo lähitulevaisuudessa.<br />
<br />
Tarkoitus ei ole kattavasti kuvata nykyisiä tietokäytäntöjä. Jonkinlaisia yleishuomioita on hyödyllistä alussa antaa, koska ne auttavat ymmärtämään miksi ja miten nykykäytäntöjä olisi syytä kehittää.<br />
<br />
On syytä heti alussa todeta, että nykyiset tiedonjalostamisen käytännöt ovat hyviä. Kun asiaa aletaan valmistella, sovitaan tavoitteet, vastuut ja aikataulut ja työtä tekemään valitaan virkamiehet tai toimikunnat, jotka tuntevat asian hyvin. Tietoa työn tekemiseen on yleensä runsaasti, ja sitä löytyy helposti internetistä.<br />
<br />
Kuitenkin tärkeitä kehitystarpeita on. Erityisen haastavia ovat tilanteet, joissa pitäisi päättää erittäin monimutkaisista ja pitkävaikutteisista asioista kuten pakolaiskysymyksestä, ilmastosopimuksesta, energiaverotuksesta tai perustulosta. Silloin ei yhden asiantuntijan tietämys riitä, eivätkä edes monipuolisen asiantuntijaryhmän resurssit ehkä riitä monimutkaisen tilanteen haltuunottoon.<br />
<br />
Kohta esiteltävien toimintaperiaatteiden havainnolistamiseksi käsittelemme kahta erittäin ajankohtaista tapausta valtioneuvoston toiminnasta. Ne havainnollistavat näiden periaatteiden merkitystä. <br />
<br />
Niin sanottu stubbgaten tapaus on esimerkki tietotyön ongelmista. Siinä valtiovarainministeriö pyrki oman poliittisen tavoitteensa edistämiseksi epätasapainoiseen tiedottamiseen eli ehdotusta puoltavien seikkojen ylikorostamiseen. Valtiovarainministeri Alexander Stubb jopa antoi eduskunnalle perätöntä tietoa.<br />
<ref>Yle 30.22.2015: [http://yle.fi/uutiset/mista_tuli_luku_90_hallintarekisterikohussa__stubb_sain_luvun_omasta_paastani/8491310?ref=leiki-uu Mistä tuli luku 90 hallintarekisterikohussa? – Stubb: Sain luvun omasta päästäni]</ref><br />
<br />
Tästä toiminnasta voi tehdä kiinnostavia päätelmiä. Ensinnäkin on ilmeisesti uskottu, että oma näkemys on paras, vaikka samalla ei uskota muiden päätyvän samaan päätelmään, jos tietoa on tasapuolisesti tarjolla. Tästä seuraa, että ilmeisesti joko taustalla on motiiveja joiden ei arvella kestävän päivänvaloa tai vaihtoehtoisesti uskotaan, että suuri yleisö ei hyväksy päätöstä, jos käytetään todellisia perusteluja. Ainakaan ei uskota siihen, että parhaat päätökset syntyvät kun suuri joukko ihmisiä pohtii asiaa hyödyntäen kaikkea käytettävissä olevaa tietoa. Oman näkemyksen ylivertaisuuteen uskomisella on myös kognitiivisia perusteita <ref>The selective laziness of reasoning Trouche et al., Cognitive Science (2015) 1–15.</ref><br />
<br />
Kuten myöhemmin selviää, kyseinen ajattelu on täysin vastoin Yhtäköyttä-hankkeen tunnistamia periaatteita. Siksi tämän esimerkin esiinnostaminen konkretisoi nykyisiä ongelmia ja myös viittaa yleisen mielipiteen olevan pikemminkin avoimuuden ja ehkä muidenkin Yhtäköyttä-periaatteiden kuin stubbgaten käytäntöjen takana. Periaatteiden tavoitteena on siis sekä auttaa löytämään kritiikinkestäviä vaihtoehtoja että välttämään vastaavanlaiset menettelytapoihin liittyvät kohut. <br />
<br />
Toinen mielenkiintoinen esimerkki on yhteiskuntasopimus.<br />
<ref>Yle 2.12.2015: [http://yle.fi/uutiset/sipila_tyomarkkinajarjestot_eivat_pysty_vastaamaan_nykyajan_vaatimuksiin/8497566 Sipilä: Työmarkkinajärjestöt eivät pysty vastaamaan nykyajan vaatimuksiin]</ref><br />
Siinähän lähtökohtaisesti erimieliset toimijat yritettiin saada löytämään konsensus asioista, joista niillä oli lähtökohtaisesti hyvin eri näkemykset. Asiaa yritettiin edistää sen tärkeyttä korostamalla, asettamalla tulospaineita ja kovimpana keinona uhkaamalla pakkolaeilla, jos konsensusta ei löydy. Hanke kuitenkin kariutui ilmeisesti aivan yksittäisten ihmisten ratkaisua ajatellen liian tiukkoihin kantoihin.<br />
<br />
Yksi tärkeimmistä Yhtäköyttä-periaatteista on jaettu ymmärrys eli pyrkimys ymmärtää muiden näkemykset. Kyse ei siis ole lainkaan neuvottelusta, eikä tavoitteena ole konsensus tai sopimus. Tavoitteena on kirjallinen kuvaus, jonka perusteella toimijoiden pyrkimyksiä ja käsityksiä voi ulkopuolinen ymmärtää. Ratkaisuehdotusten ajatellaan nousevan keneltä tahansa, joka paneutuu ongelmien ymmärtämiseen, toisin kuin yhteiskuntasopimusneuvotteluissa nyt, kun ennakkoon valitut edustajat neuvottelevat vain niistä asioista, jotka on jostain syystä asialistalle saatu nostettua. <br />
<br />
Kokonaisuutena katsottuna yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat kaukana jaetusta ymmärryksestä. Ulkopuolisen on hyvin vaikea muodostaa kokonaiskäsitystä siitä, miten erilaiset toimenpiteet voisivat tuottaa toivottuja asioita, ja millainen tavoitehierarkia eri toimijoilla oikeastaan on. On todennäköistä, että jaetussa ymmärryksessä olisi opittu erilaisista tavoitteista paljon enemmän kuin nyt ja osa niistä olisi varmaankin myös hylätty liian epäreiluina tai muilla perusteilla. Nykyjärjestelmässä sitä vastoin on mahdollista vaatia ja saada kohtuuttomiakin, jos vain sattuu olemaan edullisessa neuvotteluasemassa.<br />
<br />
Kokonaisuutena katsoen viime vuosina on kuitenkin aktivoiduttu ja edistytty hurjaa vauhtia avoimen päätöksentekokäytännön piirissä. Päätösten läpinäkyvyys ja tietopohjaisuus ovat nousseet yhdeksi pääteemaksi niin hallinnon kuin tutkimuksenkin kentällä ja aiheen ympärille on rakentunut laaja verkosto aktiivisia ihmisiä, toimikuntia, projekteja, strategioita, yrityksiä yms. Avoin päätöksentekokäytäntö sekä tiedon avoin saatavuus ja laaja hyödyntäminen on otettu huomioon lähes kaikissa tulevaisuuden strategisissa linjauksissa niin ministeriöissä, tutkimusorganisaatioissa kuin valtionhallinnossakin (OHRA-suositukset, Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen – tavoitteet todeksi ….). Tämä on väistämättä johtanut tilanteeseen, jossa useat eri tekijät ja organisaatiot ovat kehittäneet avoimuuden ja tietoon perustuvan päätöksenteon toimintaohjeita, menetelmiä, työkaluja ja palveluita.<br />
<br />
Parhaillaan on käynnissä myös julkishallinnon asianhallintajärjestelmän kehitystyö <ref>http://vnk.fi/hanke?selectedProjectId=8502</ref>. Järjestelmän arkkitehtuurikuvauksen <ref>http://www.avoindata.fi/data/dataset/4757bfa5-1de3-4ae2-94ba-f3ff7a9b7e27/resource/58a24e5f-c311-4b55-9b85-89496b0df86c/download/VAHVA-kohdearkkitehtuurikuvausv21.pdf</ref> mukaan tavoitteet sisältävät paljon Yhtäköyttä hankkeen mukaisia periaatteita (kuten yhteiskäyttöisyys, avoimuus, ryhmätyöskentely, kohteellisuus), mutta valitettavasti vaikuttaa kuitenkin siltä, että järjestelmästä voi epäonnisteussaan muodostua pelkästään asiakirjojen ja asioiden hallintaan tarkoitettu tuote. Sen on tosin tarkoitus olla kytkettynä muihin järjestelmiin, kuten ryhmätyötilaan sekä joukkoistamisen mahdollistavaan ohjelmistoon. Parhaimmillaan järjestelmä voisi siis tarjota mahdollisuudet avoimen päätöksentekokäytännön jalkauttamiseen, jos tämä pidetään yhtenä suunnittelun peruslähtökohdista.<br />
<br />
Tiedon avoin saatavuus on ollut suomalaisessa julkishallinnossa strategioiden keskiössä, ja työn helpottamiseksi on käynnistetty julkishallinnon JulkiICT, jonka lopputuloksena on tuotettu konkreettista ohjeistusta tiedon avaamiseksi. Lisäksi Poikola ym. ovat haastatelleet suuren joukon hallinnon virkamiehiä ja tuottaneet työnsä pohjalta jopa teknisiä ratkaisuja sisältävän varsin yksityiskohtaisen oppaan datojen avaamisesta. Näiden ohjeistusten pohjalta on rakennettu jo tarjolla oleva, toimiva verkkopalvelu avoindata.fi, jossa kunnat, tutkimusorganisaatiot ja muut tiedon tuottajat voivat avata aineistojaan.<br />
<br />
Julkishallinnon toimintaan liittyviä ja haastatteluiden pohjalta tehtyjä, tiedon johtamiseen tähtääviä tarkasteluja on tehty myös Desing for government -kurssilla. Vuoden 2015 kurssityöt ehdottavat tiedon saatavuuden parantamiseksi ainakin Sammio-nimellä kulkevaa alustaa, jonka kautta olisi pääsy kaikkeen hallinnolliseen ja julkisten tutkimuslaitosten tuottamaan tietoon. Samaisen kurssin toisessa harjoitustyössä ehdotetaan alustaa nimeltä Lähde, joka tarjoaisi avointa ja joustavaa hallintoa tukevan ympäristön. Siellä eri aihepiirien ja aloitteiden parissa työskentelevät voisivat verkostoitua sekä jakaa tietojaan ja käytäntöjään, myös kansalaisille.<br />
<br />
Tietojen avaamisen periaatteellinen ja tekninen tukeminen ei kuitenkaan vielä johda siihen, että tietoa hyödynnettäisiin päätösvalmistelussa. Vaikka tieto olisi kerättynä yhteen paikkaan ja se olisi tarjolla, se vaatii päätöksentekijän näkökulmasta kuitenkin vielä jalostamista ollakseen oikeasti käyttökelpoista. Valtioneuvoston kanslian raporttisarjan osa 3/2014 ''Näyttöön perustuva päätöksenteko – suomalainen neuvonantojärjestelmä'' tarjoaakin tähän konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joista tiedon hyödynnettävyyden näkökulmasta ehkä tärkein on tiedeanalyysiyksikön perustaminen. Edellä mainittu raportti sisältää hyvin paljon samoja elementtejä kuin vasta julkaistu Future directions for scientific advice in Europe. Jälkimmäisen julkaisun yksi ehdotuksista on pystyttää portaali, jossa päätöksentekijät käynnistävät avoimia tietopyyntöjä, joihin alan asiantuntijat vastaavat. Tämä portaali voisi olla osa edellä mainitun tiedeanalyysiyksikön toimintaa. Portaali tukisi ajatusta siitä, että tieto tulee päätöksentekijän luo, ja se mahdollistaisi myös avoimen kritiikin, osallistumisen ja parhaan mahdollisen tiedon saatavuuden.<br />
<br />
=== Tietokiteet uuden toimintamallin perustana ===<br />
<br />
Yhtäköyttä-hanke ehdottaa uutta toimintamallia, jonka perusta on varsin yksinkertainen. Koska tiede on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi tuottaa hyödyllistä tietoa maailmasta, samaa menetelmää pitää soveltaa myös päätöksenteossa. Miten se tapahtuu?<br />
<br />
"Tieteen perustana on vankka usko asiantuntijoiden erehtyväisyyteen," on asian kiteyttänyt nobelisti Richard Feynman. <ref>[https://en.m.wikiquote.org/wiki/Richard_Feynman]</ref> Tämä tarkoittaa, että tieteellinen tieto perustuu havaintoihin ja teorioihin, joiden kumoamiseen kelpaavia havaintoja ei yrityksistä huolimatta löydetä. Asiantuntijoihin uskominen ei siis ole tiedettä. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa voidaan noudattaa samaa periaatetta. Tieto voidaan jäsentää tutkimuskysymyksiksi ja vastausyrityksiksi, joita tarkastellaan kriitisesti havaintojen avulla perustellen. Tällaista kysymyksen, vastauksen ja perustelun kokonaisuutta sanotaan tietokiteeksi, jos se on avoimen joukkoistamisen kohteena eli kaikkien on mahdollsita osallistua sen rakentamiseen.<br />
<br />
Tieteen perusajatus on, että rationaalisen kriittisen ajattelun kautta jotkut vastausyritykset muuttuvat lopulta mahdottomiksi puolustaa havaintojen valossa. Kuitenkin ennen kuin havaintoja on riittävästi, liikutaan alueella, jossa on lukuisia mahdollisia vastauksia ja ihmisillä on keskenään ristiriitaisia näkemyksiä. Yhtäköyttä-periaatteiden mukaan on tällöin pyrittävä jaettuun ymmärrykseen eli toisten näkökantojen ymmärtämiseen. Tämä on eri asia kuin konsensus, jossa etsitään yksi sellainen vaihtoehto, jonka kaikki voivat hyväksyä. <br />
<br />
Tutkimuskysymyksen ympärille rakentuu toimijoiden joukko, jotka keräävät havaintoja, keskustelevat ja tulkitsevat niitä tuottaen vastauksen tai vastauksia, jotka ovat yhteensopivia kaiken havaintoaineiston kanssa. Tällainen tietokide on sitten kaikkien hyödynnettävissä.<br />
<br />
Yhtäköyttä-hanke ehdottaa periaatteiden lisäksi myös toimintamallia, johon kuuluu myös erilaisten työkalujen käyttöönottoa tai hylkäämistä. Toimintamalli ja sen lukuisat yksityiskohdat ovat olemassa vain siksi, että tietokiteiden kehittäminen ja käyttäminen tehtäisiin mahdollisimman sujuvaksi ja tehokkaaksi. Sitä varten pitää noudattaa useita periaatteita, jotka yhdessä tukevat tietokiteiden tekemistä. Voisi jopa väittää, että jokaista näistä periaatteista tarvitaan, jotta tietokiteiden tuottaminen onnistuu. <br />
<br />
Yksi avoimen päätöksenteon kulmakivistä on kansalaisten osallistaminen (tai ainakin sen mahdollistaminen) päätöksentekoon ja läpinäkyvä avoimuus asioiden käsittelyssä. ''Joukkoistaminen demokratiassa'' -teos linjaa, että joukkoistamiseen liittyy tietyt elementit, jotka pitää olla aina mukana, että joukkoistaminen prosessina toimii päätökseteon tukena. Nämä ovat: 1) Tavoitteen määrittely, rajaus ja vaiheistus, 2) viestintä, 3) yksinkertainen tekninen toteutus, 4) joukkoistamisprosessin hoitaminen, 5) aikarajoite, 6) tapahtumat, 7) analyysi ja prosessin seuranta ja 8) prosessiin sitoutuminen.<br />
<ref>Tanja Aitamurto. Joukkoistaminen demokratiassa: Poliittisen päätöksenteon uusi aika. Eduskunta, 2012 [https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fennica.1005526].</ref><br />
<br />
=== Tietokiteiden tuottamista tukevat periaatteet ===<br />
<br />
Tähän on tiivistetty ne menetelmät ja työkalut, joiden käyttöä pitäisi lisätä tai vähentää nykytilanteeseen verrattuna, jotta tiedolla johtamista saataisiin parannettua. Suosituksella pyritään tukemaan erityisesti valtioneuvoston kanslian strategista johtamista ja siihen liittyvää päätösvalmistelua, tiedon hyödyntämsitä ja päätöksentekoa. Suosituksessa pyritään kuitenkin sellaiseen yleispätevyyteen, että samat toimintamallit olisivat hyviä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ylipäänsä ja siten käyttöönotettavissa muuallakin. Tässä ''ei'' tarkastella sitä, miten ja millä perusteella lopullinen poliittinen päätös aikanaan tehdään. Toki tavoitteena on, että päätösvalmistelu auttaa sekä päättäjää valitsemaan arvojensa mukaisen ratkaisun että ulkopuolista tarkkailijaa ymmärtämään, millä perusteella lopulliseen päätökseen päädyttiin. <br />
<br />
Emme väitä, että näitä periaatteita pitäisi heti soveltaa kaikessa valtioneuvoston toiminnassa tai että se edes olisi mahdollista. Pikemminkin tarjoamme perustellun vision siitä, minkä tyyppisiä ovat tutkimustiedon valossa ne toimintamallit, jotka edistävät tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Toivomme, että ehdottamamme askelmerkit ovat niin käytännöllisiä ja toteuttamiskelpoisia, että löytyy hankkeita tai toimintoja, joissa näitä nyt tunnistettuja periaatteita ja toimintamalleja päästään käytännössä kokeilemaan ja ajamaan sisään.<br />
<br />
Suosituksen perusteluna on se, miten hyvin menetelmä tai työkalu edistää tavoitteena olevia periaatteita, jotka on tunnistettu tärkeiksi yhteiskunnallisen tietotyön onnistumisen kannalta. Nämä periaatteet kuvataan tässä lyhyesti. Tarkemmat kuvaukset löytyvät [[Yhtäköyttä]]-hankkeen sivuilta ja [[Avoin päätöksentekokäytäntö|avoimen päätöksentekokäytännön]] sivulta. Tuotoksella tarkoitetaan tässä yhteydessä päätösesitystä, raporttia tai muuta konkreettista tietotuotetta. Työllä tarkoitetaan kyseisen tuotoksen tekemistä.<br />
; Jaettu ymmärrys: Täsmällinen käsitys asiaa koskevista tiedoista, arvoista ja erimielisyyksistä ja niiden syistä koko yhteiskunnassa. Tämä toteutuu esimerkiksi päätöstilanteessa kahden ihmisen kesken silloin, kun molemmat pystyvät sanomaan, mitä toinen päättäisi ja miksi.<br />
; Tavoitteellisuus: Päätöksentekijä julkistaa päätöksellä tavoiteltavat vaikutukset ja arvot.<br />
; Kohteellisuus: Tuotos kirjoitetaan siten, että ajantasainen luonnos on jatkuvasti löydettävissä samasta paikasta.<br />
; Syysuhteet: Kuvataan päätöksestä seuraavien toimenpiteiden vaikutukset olennaisiin asioihin syy-seurausketjuna aina tavoiteltuihin vaikutuksiin asti.<br />
; Kritiikki: Tuotos on jatkuvasti kommentoitavissa ja kritisoitavissa, ja pätevä (eli [[Keskustelu|tarkempien sääntöjen]] mukaan hyväksyttävä) kritiikki huomioidaan sisällössä.<br />
; Uusiokäyttö: Tuotos ja sitä varten kerätyt tiedot ovat mahdollisimman helposti kaikkien käytettävissä mihin tahansa tarkoitukseen.<br />
; Avoimuus: Kaikki tieto on kaikkien nähtävillä koko ajan. Kuka tahansa voi osallistua työn tekemiseen missä vaiheessa tahansa ja vaikuttaa lopputulokseen, eli vain osallistumisen sisältö ja laatu ratkaisevat.<br />
; Yhteenvetämisen taito: Työn tekemisessä on mukana riittävästi sellaisia ihmisiä, joilla on sekä substanssiosaamista että taitoa jäsentää tietoa näiden uusien tietotyön periaatteiden mukaisesti.<br />
; Seuranta ja ohjaus: Työn etenemisestä on selkeä kuva, jota peilataan päätöksentekijän tavoitteisiin jatkuvasti ja ohjataan toimintaa sen mukaisesti [[Avoin päätöksentekokäytäntö#Seuranta ja ohjaus|tarkempien ohjeiden avulla]].<br />
; Ryhmäytyminen: Työn aikana osallistujat kokevat olevansa osa sellaista ryhmää, jolle osallistujan työllä on merkitystä ja jonka työ on yhteiskunnallisesti tärkeää.<br />
; Arvostus: Kaikille työhön osallistujille annetaan julkista arvostusta heidän työnsä todellisen merkityksen mukaan.<br />
<br />
<br />
Lopuksi on syytä huomata, että miltei kaikki yllä mainitut periaatteet toteutuvat nykyaikaisissa avoimen lähdekoodin kehitysmenetelmissä ja työkaluina käytettävissä kehitysympäristöissä kuten [https://github.com/features GitHub]- tai [https://bitbucket.org/product/features Bitbucket]-palveluissa. Nämä esimerkit lienevät teknisyydessään vähemmän houkuttelevia työkseen ihmisläheisiä ongelmia ratkaiseville, mutta ne kuvastavat hyvin koodimuotoiseksi kvantifioituvien ongelmien yhteistyöllä syntyvien ratkaisujen luomisprosessissa piilevää voimaa. Yleinen tietotyö lähestyy tätä paradigmaa jatkuvasti mm. siitä syystä että monialaisten ongelmien ratkaisu vaatii täsmällistä kuvasta ja kielen määrittelyä, jotta asianosaiset ja eri alojen ekspertit voisivat ylipäätään sovittaa yhteen eri kielillä ilmaistuja näkemyksiään ja tavoitteitaan.<br />
<br />
=== Periaatteiden onnistumisen vaatimat muutokset ===<br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|+'''Menetelmien ja työkalujen käyttösuositus. Taulukossa on kuvattu ne, joiden käyttöä pitäisi muuttaa nykyisestä.''' <br/>Kyllä: tukee tavoitetta; ei: estää tavoitteen toteutumista; tyhjä: ei vaikuta tavoitteen toteutumiseen.<br />
|----<br />
!rowspan="2"| Menetelmä tai työkalu ja kuvaus mitä se tuottaa<br />
!rowspan="2"| Käyttö osana kokonaisuutta<br />
!colspan="11"| Tukeeko tavoitteena olevaa periaatetta<br />
|----<br />
! Jaet&shy;tu ym&shy;mär&shy;rys || Ta&shy;voit&shy;teel&shy;li&shy;suus || Koh&shy;teel&shy;li&shy;suus || Syy&shy;suh&shy;teet || Kri&shy;tiik&shy;ki || Uu&shy;sio&shy;käyt&shy;tö || Avoi&shy;muus || Yh&shy;teen&shy;ve&shy;tä&shy;mi&shy;sen tai&shy;to || Seu&shy;ran&shy;ta ja oh&shy;ja&shy;us || Ryh&shy;mäy&shy;ty&shy;mi&shy;nen || Ar&shy;vos&shy;tus<br />
|----<br />
| [[Avoin päätöksentekokäytäntö]]: menetelmä tiedolla johtamiseen ja vaikutusten ennakkoarviointiin. Sisältää [[Avoin arviointi|avoimen arvioinnin]] ja [[Muuttuja|tietokiteen]] (ajantasainen tieteellinen vastaus olennaiseen kysymykseen). || Otetaan käyttöön valtioneuvoston työskentelyssä päätösvalmistelun menettelyohjeena ja tietotyön laaduntamisen välineenä. || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || <br />
|----<br />
| [[Opasnet]]: verkkotyötila tietotyön tekemiseen || Hyödynnetään verkkotyötilaa tukemaan avointa päätöksentekokäytäntöä ja avoimia arviointeja. || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || || <br />
|----<br />
| [[Arvostusteoria]]: kannustin avoimeen tietotyöhön || Valtioneuvosto alkaa palkita hyödyllistä tiedontuotantoa onoreilla arvostusteorian mukaisesti. Tämä tarvitsee tuekseen verkkotyökalun. || || || || || || || {{kyllä}} || || || {{kyllä}} || {{kyllä}}<br />
|----<br />
| [https://www.otakantaa.fi Otakantaa]: verkkosivu hankkeen esittelyyn ja keskusteluun || Päätösvalmistelun hankkeet kuvataan täällä. Hyödynnetään aikataulutusta, kyselyitä ja keskustelualueita. || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || {{kyllä}} || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || <br />
|----<br />
| [http://facebook.com Facebook]: yhteisösivu hankkeesta keskusteluun || Hankkeen osia tai esiin noussieta kysymyksiä nostetaan keskusteluun. Ongelmistaan huolimatta tavoittaa hyvin kohderyhmää. || {{ei}} || || || || {{kyllä}} || {{ei}} || {{kyllä}} || || || {{kyllä}} || <br />
|----<br />
| [https://innokyla.fi Innokylä]: verkkotyötila hyvien toimintamallien kehittämiseen, kuvaamiseen ja jakamiseen || Käytetään toimintamallien kuvaamiseen ja niistä keskustelemiseen. || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || <br />
|----<br />
| [https://www.avoindata.fi Avoin data -portaali]: Portaali avoimen datan keräämiseen ja jakamiseen. || Käytetään eri puolilla sijaitsevan avoimen datan kuvaamiseen yhdessä paikassa löydettävyyden parantamiseksi. || || || {{kyllä}} || || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || || || <br />
|----<br />
| [http://info.eduuni.fi eduuni]: Yhteistyötila, jossa Microshoft sharepoint ja wiki yhteistyöskentelyyn. Käyttöoikeudet joko avoimet tai ryhmälle rajatut. || Käytössä ainakin osassa julkishallintoa yhteistyötilana, mahdollisesti tulossa myös VN:lle. || || || {{kyllä}} || || {{ei}} || || || {{kyllä}} || || {{kyllä}}||<br />
|----<br />
| [[:en:Etherpad|Etherpad]] (tai [https://docs.google.com Google Docs]): pilvipalvelu tekstin tai laskentataulukon tekoon || Yksittäiset tuotokset luonnostellaan ja kirjoitetaan avoimesti esim. Docsiin. Kuitenkin laajemmat kokonaisuudet tarvitsevat myös muita toiminnallisuuksia. || || || {{kyllä}} || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || || || <br />
|----<br />
| [http://vnk.fi/hankkeet VNK:n hankerekisteri]: kokoaa yhteen kaikki VNK:n hankkeet || Käytetään kokoamaan hankkeissa tehty työ || || || {{kyllä}} || || {{ei}} || || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}}||<br />
|----<br />
| Word ja Excel: henkilökohtainen ohjelma tekstin tai laskentataulukon tekoon || Vältetään erillisten teksti- ja laskentatiedostojen käyttöä. Sen sijaan kirjoitetaan tekstit alusta saakka kohteellisesti netissä esim. Googlen toimistotyökaluilla. || {{ei}} || || {{ei}} || || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || || || <br />
|----<br />
| Intranet: suljettu verkkotyötila asioiden valmisteluun || Vältetään suljettujen sisäverkkojen käyttöä ja käytetään sen sijaan vastaavia avoimia työkaluja. || {{ei}} || || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || || || <br />
|----<br />
|}<br />
<br />
<br />
<noinclude><br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
=== Ohjeita työhön ===<br />
<br />
* Avoin päätöksentekokäytäntö nykymuodossaan toimii työn pohjana.<br />
* Sisältää myös aiempia katsauksiamme päätöstukikirjallisuuteen.<br />
* Kirjallisuuskatsaus syksyllä 2015 (Arja A)<br />
* Vierailu The GovLabiin marraskuussa (Jouni)<br />
* Raimo mukaan keskusteluihin, jotta saadaan yhteiskuntatieteellinen näkökulma ja osaaminen.<br />
* Lyhyt ilmaisu ja kansantajuinen esitys. Esimerkkinä Design for Government. Joka työpaketista tuotetaan konkreettinen deliverable, joka on sisäänheittotuote ja markkinointiväline. Yksityiskohtaisempi työversio on Opasnetissä, ja tästä synteesistä pidetään kansantajuista meteliä ihmiskasvoin.<br />
* Myös teoreettisempaa keskustelua kaivataan: MIKSI TEHDÄÄN? Tämä johdannoksi. <br />
* Deliverable: “Miten tietoa pitäisi jäsentää jotta se tukisi päätöksentekoa?<br />
* Katsauksen tehtävänä on vastata näihin kysymyksiin:<br />
** mitä asiaa tarkastellaan ja mistä sen kuvaus löytyy (viite ja linkki)?<br />
** onko kyseessä teoreettinen viitekehys, toimintamalli vai tekninen työkalu? {{comment|# |Onko järkevä luokittelu?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 22. syyskuuta 2015 kello 08.19 (UTC)}}<br />
** lyhyt kuvaus asiasta<br />
** miten tätä asiaa voisi hyödyntää valtioneuvoston tiedolla johtamisen kannalta ja mitä hyötyä siitä olisi<br />
** haasteita, ongelmia, mahdollisuuksia asian hyödyntämisessä<br />
** konkreettinen ehdotus miten asia sisällytetään sisäänajosuunnitelmaan jos mitenkään ja miksi. Vaihtoehtoja: otetaan käyttöön, otetaan muokattuna käyttöön, pidetään mielessä mutta ei hyödynnetä toistaiseksi, ei hyödynnetä. Tarvittaessa asia pilkotaan pienempiin osiin jotta saadaan seulottua käyttöön vain kaikkein parhaat ideat johdonmukaisesti. <br />
<br />
=== Tarkasteltavia materiaaleja ===<br />
<br />
* [http://www.slideshare.net/JyrkiKasvi/presentations Jyrki Kasvin esityskokoelma] sisältänee hyödyllisiä linkkejä yms. - Ei sisällä linkkejä, mutta joitain hyödyllisiä täältä nousseita ajatuksia on listattu alle. Niistä varmasti löytyy netistä lisää tietoa.<br />
** Tekoälyn käyttäminen big datan hallinnassa, analysoinnissa ja päätöksenteossa hyödyntämisessä.<br />
** Real time governance - reaaliaikainen tiedonkeruu ja hyödyntäminen päätöksenteossa<br />
** Avoin data yhdistetään joukkositamiseen, kansalaiset itse tuottavat avointa tietoa -> omaa elämänpiiriä koskevat virheet huomaa ja korjaa, jolloin tiedon taso paranee jatkuvasti.<br />
* [https://books.google.fi/books?id=qVdzAgAAQBAJ John L. Campbell, Ove K. Pedersen]: Princeton University Press, Apr 27, 2014 - Political Science - 424 pages<br />
* [https://www.booky.fi/tuote/petri_virtanen/tiedolla_johtaminen_julkishallinnossa_teoriaa_ja_kaytantoja/9789514497544 Tiedolla johtaminen julkishallinnossa : teoriaa ja käytäntöjä]. Petri Virtanen; Jari Stenvall; Pasi-Heikki Rannisto (toim.). Kustantaja: Tampere University Press. TUP (2015) {{attack|# |Ei löydy netistä julkaistuna, eli pitäisi saada kirja jostain, jos tämän haluaa katsoa läpi.|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 4. marraskuuta 2015 kello 10.46 (UTC)}}<br />
* [[:en:Rational choice theory]]<br />
* [[:en:Jon Elster]]<br />
* [[:en:OwnCloud]]<br />
* [[:en:Online spreadsheet]]<br />
* [http://mashable.com/2008/02/05/forget-excel-14-online-spreadsheet-applications/#.vQnNHCDeOq4 Forget Excel: 14 online spreadsheet applications]<br />
* Elsa Paronen: Rationaalinen päätöksenteko sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksissa : tapaustutkimus kahdesta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta Pohjois-Savossa [http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1904-5/]<br />
* TEM 12/2014: Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia [https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/terveysalan_tutkimus-_ja_innovaatiotoiminnan_kasvustrategia.98033.xhtml]<br />
* TEM 67/2015: Kokeileva kehittäminen [https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/julkaisujen_haku/kokeileva_kehittamien.98249.xhtml]<br />
* Kokeilurahoituksen kehittäminen [http://kokeilevasuomi.fi/tule-mukaan-kehittamaan-suomalaisen-kokeilurahoituksen-uusia-muotoja- Kokeilevasuomi.fi]<br />
<br />
=== Aineistojen yhteenveto ja evaluaatio ===<br />
{{comment|# |Sisältö olisi hyvä pyrkiä pitämään (osioittain) aakkosjärjestyksessä, jotta jo mukana olevien asioiden seuranta on helpompaa. |--[[Käyttäjä:Arja|Arja]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Arja|keskustelu]]) 28. syyskuuta 2015 kello 10.50 (UTC)}}<br />
<br />
==== Teoreettiset toimintamallit ====<br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|+'''Tiedolla johtamisen teoreettiset toimintamallien kuvaukset'''<br />
|----<br />
! Nimi || Kuvaus || Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta || Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia<br />
|----<br />
| [[Arvostusteoria]]<br />
| Palkitsemiskäytäntö tiedon avaamisesta ja avoimesta hyödyntämisestä<br />
| Voisi olla käyttökelpoinen pitkällä tähtäimellä, mutta laajemmassa mittakaavassa kuin vain VN:n tasolla.<br />
| Hyötyinä: Ohjaisi toimintaa tarvelähtöisesti. Ongelmina: Toimeenpano vaatii suuria rakenteellisia muutoksia valtionhallinnon tasolla. Vaatii pitkän tähtäimen suunnitelman.<br />
|----<br />
| Avoimen tietotyön periaate<br />
| <br />
|<br />
| <br />
|----<br />
| [[Avoin data]]<br />
| Data on avointa, kun se on...<br />
# Laillisesti uudelleenkäytettävää<br />
# Teknisesti uudelleenkäytettävää<br />
# Maksutta uudelleenkäytettävää<br />
<br />
Avoin data ei yksin riitä, mutta se mahdollistaa monta asiaa.<br />
| Avoimen datan avulla päätösten tietopohja on parempi, kun enemmän tietoa on käytössä.<br />
| VN ei välttämättä osaa ja pysty itse käyttämään avointa dataa, vaan tarvitaan välikäsi, joka analysoi datan ja tuo tulokset päätösten tueksi. Näitä tuloksia ei kuitenkaan voisi olla olemassa ilman avointa dataa.<br />
<br />
Tämä sivu itsessään ei oikeastaan kerro juurikaan avoimesta datasta, vaan avointa demokratiaa edistävistä projekteistä.<br />
|---<br />
| [[Avoin malli]]<br />
| Avoin malli tarkoittaa tietokoneohjelmaa, jota käytetään jonkin monimutkaisen tosielämän ilmiön kuvaamiseen tai simuloimiseen.<br />
<br />
Malli on avoin, kun se on...<br />
# Laillisesti uudelleenkäytettävä<br />
# Teknisesti uudelleenkäytettävää<br />
# Maksutta käytettävää<br />
|<br />
| Avoimen mallin avulla asiantuntijat voivat muuttaa avoimen datan tuloksiksi, joita VN voi käyttää.<br />
|---<br />
| [[Avoin päätöksentekokäytäntö]] [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014031821621]<br />
| Menetelmä päätöksenteon tukemiseen tietoon perustuvalla päätösvalmistelulla, avoimella arvioinnilla ja toiminnan seurannalla ja ohjauksella. Avoin päätöksentekokäytäntö tarkoittaa käytäntöjä, joiden avulla saadaan parempia päätöksiä kiinnittämällä tarkempaa huomiota tiedon käyttötarkoituksiin ja päätöksenteon tavoitteisiin päätöstä valmisteltaessa, asioista päätettäessä ja päätöksia toimeenpantaessa ja seurattaessa<br />
| Tarjoaa toimivan viitekehyksen yleisesti tietopohjaiseen päätöksentekokäytäntöön ja sen mahdollistaviin kriteereihin. Toimii suoraan teoreettisena ohjauksena päätöksentekoproessien uudistamisessa.<br />
| Hyötyinä laaja menetelmän kuvaus, haittoina teoreettisuus. Voi toimia filosfisena ohjauksena avoimuuden lisäämiseksi, mutta ei tarjoa konkretiaa.<br />
|----<br />
| [[Avoin yhteiskunta]]<br />
| Avoin yhteiskunta on ranskalaisen filosofi Henri Bergsonin luoma sekä Karl Popperin popularisoima ja edelleen kehittämä käsite, jonka Popper esitteli vuonna 1945 julkaistussa kirjassaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset. Ideaalisena yhteiskuntana nähtiin äärimmäisen läpinäkyvä demokratia, joka on avoin muutoksille ja perustuu ihmisoikeuksille sekä panarkismille. Sivu antaa myös ne toimet, joiden avulla Suomi saavuttaisi avoimen yhteiskunnan.<br />
| Avoin yhtiskunta pitää sisällään paljon myös tiedon avaamista. Kun tieto on avoimempaa, VN voi käyttää sitä tehokkaammin päätöksenteossa.<br />
| Avoimeen yhteiskuntaan kuuluu hyvin paljon muutoksia, joiden aikaansaaminen on varmasti hankalaa, niin asenteiden muuttamisen kuin rahoituksenkin kannalta. Toimenpiteet eli teesit ovat kuitenkin selkeät, eli jos halutaan lähteä kohti avoimempaa yhteiskuntaa se, mitä pitää konkreettisesti tehdä, on suhteellisen selkeää.<br />
|---<br />
| [https://www.force11.org/group/fairgroup/fairprinciples FAIR data -periaate]<br />
| Findable (Löydettävä)<br />
*F1. (meta)datalle annetaan globaali, muista eroava ja aina ja kaikkialla pysyvä tunniste.<br />
*F2. dataa kuvaillaan rikkaalla metadatalla.<br />
*F3. (meta)data rekisteröidään tai lajitellaan paikkaan, josta se on helposti haettavissa.<br />
*F4. metadata määrittelee datan tunnisteen.<br />
<br />
Accessible (Saavutettava)<br />
*A1 (meta)data on saatavissa tunnisteen avulla käyttäen standardisoitua viestintäprotokollaa.<br />
**A1.1 protokolla on avoin, ilmainen ja maailmanlaajuisesti käytettävissä.<br />
**A1.2 protokolla antaa mahdollisuuden todentamis- ja valtuuttamismenettelyihin, missä ne ovat tarpeen.<br />
*A2 metadata on saavutettavissa, vaikka data ei olisi enää saatavilla<br />
<br />
Interoperable (Yhteentoimiva)<br />
*I1. (meta)data käyttää virallista, saavutettavaa, jaettua ja laajasti sovellettavaa kieltä tiedon kuvaamiseksi.<br />
*I2. (meta)data käyttää sanastoa, joka noudattaa FAIR-periaatteita.<br />
*I3. (meta)data pitää sisällään päteviä viittauksia muuhun (meta)dataan.<br />
<br />
Re-usable (Uudelleenkäytettävä)<br />
*R1. (meta)datassa on useita tarkkoja ja olennaisia ominaisuuksia.<br />
**R1.1. (meta)data on julkaistu selkeällä ja saavutettavalla datan käytön lisenssillä.<br />
**R1.2. (meta)datan voi yhdistää alkuperäänsä.<br />
**R1.3. (meta)data täyttää toimialakohtaiset yhteisön vaatimukset.<br />
|<br />
| Erilainen tapa määritellä avoimen datan ajatus.<br />
|---<br />
| [http://thefinnishexperiment.com/wp-content/uploads/2015/02/designprinciplesforcrowdsourceddemocracy.pdf Five Design Principles for Crowdsourced Policymaking]<br />
| Esittelee viisi periaatetta, joiden avulla crowdsourcingia voi hyödyntää päätöksenteossa, esimerkiksi lakivalmisteluissa. Nämä periaatteet ovat inclusiveness, accountability, transparency, modularity ja synthesis. <br />
| Toimii hyvänä taustatukena tietopohajisen päätöksneteon toimintamallin rakentamisessa. Tarjoaa mallia erityisesti joukkoistamiseen.<br />
| Tämä ei anna tarkkaa toimintamallia, vaan ennemmin viitekehyksen, jonka sisällä toimiessa päätösten tietopohjaa voidaan parantaa. Toisaalta linkin raportissa kuvataan myös viitekehyksen käytöstä olevan esimerkkitapauksen toimintamalli, jota voisi soveltaa myös muihin päätöksentekotapauksiin.<br />
|---<br />
| [http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=964902&name=DLFE-10617.pdf&title=Julkinen%20data Julkinen data]<br />
| Toimintaohje datan avaamiseksi, Antti Poikola, Petri Kola, Kari A. Hintikka.<br />
| Antaa hyvän pohjan datan avaamisen ratkaisuihin.<br />
|<br />
|---- <br />
| [[Kokonaisarkkitehtuuri]]<br />
| Kuvaus siitä, millaisia tietojärjestelmien pitäisi kokonaisuudessaan olla, miten niiden pitäisi toimia ja miten niitä pitäisi kehittää, jotta tiedon tuottaminen ja käyttö olisi yhteiskunnassa mahdollisimman tehokasta. {{attack|# |Ilmeisesti? Saatoin siis lopultakin ymmärtää tämän väärin. Sivu ei myöskään anna perustetta sille, miksi tämänkaltainen järjestelmä olisi "teoreettinen näkemys parhaasta mahdollisesta kokonaisarkkitehtuurista."|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 28. syyskuuta 2015 kello 08.53 (UTC)}}<br />
| Ei suoraan käyttökelpoinen tähän tilanteeseen.<br />
| Kolme tärkeintä eroa tyypillisiin nykyjärjestelmiin ovat avoimuus, kritisoitavuus ja jatkokäytettävyys, joiden pitäisi osaltaan parantaa tieteellisen tiedon laatua. Kuvatun tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin periaatteet tavoitteelisuus, kausaalisuus ja kohteellisuus auttava luomaan paremman tietopohjan kaikenlaiselle päätöksenteolle. Ongelmaksi muodostuu se, että sivu kysyy, minkälainen kokonaisarkkitehtuurin pitäisi olla ja sanoo, että kokonaisarkkitehtuurin tulisi perustua teoreettiseen näkemykseen parhaasta mahdollisesta kokonaisarkkitehtuurista. Sivu ei kuitenkaan käsittele minkäänalisia muita malleja edes sulkeakseen ne pois huonompina. Ehdotettu kokonaisarkkitehtuuria on kyllä verrattu nykytilaan ja siihen on ehdotettu parannuksia. [https://wiki.julkict.fi/julkict/projektit/kuntasektorin-ka-materiaali-kuntait-aikainen/kunnan-ka-hallintamalliohje/at_download/file Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin kehittäminen].<br />
|---<br />
| [http://valtioneuvosto.fi/ohra/suositukset OHRA-suositukset]<br />
| Suosituksia hallituksen strategisen työskentelyn järjestämiseen. Päällimmäisenä tavoitteena asioiden käsittelyn ja tiedon yhtenäinen hallittavuus.<br />
| Tarjoaa teoreettisen viitekehyksen VN:n toimintaan.<br />
| Hyötyinä yhteistyöskentelyn ja kohteellisuuden tavoittelu.<br />
|----<br />
| [https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_2+2012.pdf Onnistuneen joukkoistamisen ainekset]<br />
| Joukkoistamiseen liittyy tietyt elementit, jotka pitää olla aina mukana, että joukkoistaminen prosessina toimii päätökseteon tukena. Nämä ovat<br />
* Tavoitteen määrittely, rajaus ja vaiheistus<br />
* Viestintä<br />
* Yksinkertainen tekninen toteutus<br />
* Joukkoistamisprosessin hoitaminen<br />
* Aikarajoite<br />
* Tapahtumat<br />
* Analyysi ja prosessin seuranta<br />
* Prosessiin sitoutuminen<br />
| Vaikka tästä ei saakaan suoraa toimintamallia, VN:ssa ja muuallakin on mitä tahansa joukkoistettaessa hyvä pitää nämä periaatteet mielessä.<br />
|<br />
|---<br />
| [http://vnk.fi/documents/10616/622966/J0811_Poliittisen+p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksenteon.pdf/4ea23e0a-a322-4e4f-b65b-9f7b9e29fd19?version=1.0 Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen]<br />
| Toimintamallissa<br />
* arviointi- ja tutkimustietoa käytetään systemaattisesti uudistustarpeiden tunnistamisessa, vaikuttavimpien politiikkatoimien valinnassa sekä päätöksenteon ja sen valmisteluprosessin eri vaiheissa<br />
* tietotarpeet määritellään ja tunnistetaan poliittisista prioriteeteista käsin<br />
* tietovarannot ovat korkealaatuisia ja tehokkaasti käytössä<br />
* johtamisjärjestelmä tukee arviointi- ja tutkimustiedon oikea-aikaista, tehokasta ja systemaattista käyttöä<br />
* vuorovaikutus arviointi- ja tutkimustiedon tuottajien ja käyttäjien kesken toimii<br />
* raportointi on mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja kevyttä, kytkeytyy muihin prosesseihin eikä tarpeettomasti kuormita virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä.<br />
<br />
Tämä tapahtuu neljän suosituksen kautta:<br />
*Laaditaan strateginen tutkimus- ja arviointisuunnitelma hallituskaudelle<br />
*Määritellään vastuut ja vahvistetaan tiedon välittäjätoimintoja<br />
*Toimintatavalliset muutokset ja toimintakulttuuri<br />
*Kehitetään yhteisiä työvälineitä ja palveluja <br />
|<br />
| Ei anna suoraa toimintamallia yksittäisten päätösten tekemiseen, mutta antaa toimintamallin, jonka avulla suunnataan kohti parempaa päätösten tietopohjaa yleisesti.<br />
|-----<br />
| [http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Sosiaali_ja_terveyspalveluiden_tietojohtamisen_kasikirja.pdf Soten tietojohtaminen]<br />
| Toimintamalli, jonka avulla voidaan tehostaa sekä taloudellisesti että toiminnallisesti sosiaali- ja terveyspalveluita. Koostuu kahdesta osa-alueesta, jotka ovat asiakasanalyysi ja hyvinvointi-indikaattorit. Palveluiden käyttäjät jaetaan ryhmiin, joita tarkastellessa on mahdollista selvittää, minkätyyppisessä palvelussa tehostamisen paikat ovat.<br />
| Suunniteltu nimen omaan sote-alalle käytettäväksi, ei toimi VN:n tietojohtamisessa, tai ainakin tätä pitää hyvin vapaasti soveltaa, jättää vain peruajatus jäljelle ja rakentaa sen pääälle, jos sen haluaa saada toimimaan muualla.<br />
| <br />
|---<br />
|[http://www.thegovlab.org/ The GovLab]<br />
| Tarjoaa (teknisiä) ratkaisuja, koulutusta ja verkostoja avoimeen ja yhteistyöskentelyyn perustuvaan päätöksentekoon.<br />
| Periaatteet hyvin samankaltaisia avoimen arvioinnin, avoimen päätöksentekokäytännön ja Opasnetin kanssa. Saattaa tarjota teknisiä ratkaisuja, jotka voitaisiin hyödyntää ja valjastaa VN:n päätöksentekoprosesseissa.<br />
| Hyötyinä synergia jo olemassa olevien avoimen arvioinnin toimintojen kanssa. Haittoina menetelmien ja työkalujen saavuttamattomuus (Jounin vierailu madaltanee kynnystä). Mahdollisuudet VN:n kannalta epäselvät.<br />
|----<br />
| [https://wiki.julkict.fi/julkict/projektit/sote-tietojohtaminen/tiedolla-johtamisen-kasikirja-pdf/at_download/file Tiedolla johtamisen toiminnalliset moduulit]<br />
| Luo toimintamallin, jonka avulla kunnissa voidaan kehittää pääätöksentekoa ja palveluiden kehittämistä pohjaamaan enemmän tietoon. Toimintamalliin kuuluu 16 toiminnallista moduulia, joissa tehdään jotain, ja lisäksi muita dataa ja tietoa kuvaavia moduuleja. Näiden moduulien kautta tuotetaan tietoa, analysoidaan sitä ja lopulta etsitään sopiva päätösvaihtoehto. Mukana on myös tämän uuden toimintamallin käyttöönottosuunnitelma ja joitain asiaan liittyviä tietoteknisiä ratkaisuja.<br />
| Suunniteltu tiedolla johtamisen tehostamiseen kunnissa, eikä valtakunnan tasolla, mutta saattaisi toimia sielläkin.<br />
| Monia muita toimintamalleja huomattavasti monimutkaisempi malli, vaikka ei tuo varsinaisesti juurikaan enemmän mukaan toimintaan, kuin yksinkertaistetummat toimintamallit. Toisaalta samalla hyvin kattava. Kokonaisuus muiden osien kanssa on vielä perustoimintamalliakin moniutkaisempi. Kokonaisuus on vaikea hahmottaa käyttämättä paljoa aikaa, toisin kuin monissa muissa toimintamalleissa.<br />
|----<br />
| [[Muuttuja|Tietokide]]<br />
| Idea jatkuvasti päivittyvästä tieteellisestä tulkinnasta ja vastauksesta liittyen täsmälliseen kysymykseen.<br />
| Voisi toimia tietopohjaisen päätöksenteon peruselementtinä. Tietokiteitä voidaan käyttää kuvaamaan tarkkoja tieteellisiä datoja tai yleisemmän tason synergiakuvauksia useammasta tieteeellisestä tiedosta koostettuna.<br />
| Hyötyinä tarpeellisen tiedon tiivistäminen selkeäksi kokonaisuudeksi.<br />
|----<br />
| [http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2013/OKM-KIDE.html Valtioneuvoston älystrategiat]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|---<br />
| [http://dx.doi.org/10.3109/10408444.2013.832727 Weight-of-evidence]<br />
| Kataus joukkoon erilaisia menetelmiä nosti esiin neljä osiota WoE analyyseissä:<br />
# perustellun kysymyksen määrittely ja kriteerit tutkimusvalikoimalle<br />
# yksittäisten tutkimusten katsauksen kriteerien määrittely ja soveltaminen <br />
# evidenssin arviointi ja yhteensovittaminen<br />
# lopputuloksien tekeminen päätelmien pohjalta<br />
<br />
Etsittäessä parhaita WoE-menetelmässä toimivia käytäntöjä, täytyisi löytää tavat toteuttaa seuraviin tavoitteisiin:<br />
# Get the right data<br />
# Get the right thinking<br />
# Get the right process<br />
|<br />
| Pienten osien yhteensovittaminen ja niiden perusteella päätelmien tekeminen on hyvin vaikeaa, ja saattaa muuttua kysymyksen ennakko-oletusten muuttuessa. Eri ihmiset voivat painottaa kokonaisuuden eri asioita ja siten päätyä hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin. Tarkat säännöt voivat helposti jäykistyä ja aiheuttaa ongelmia systeemissä, jonka tarkoitus oli olla joustava, mutta tarkasti määritelty.<br />
|}<br />
<br />
==== Toimintamallit ====<br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|+'''Tiedolla johtamisen toimintamalleja<br />
! Nimi || Kuvaus || Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta || Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia<br />
|----<br />
| [http://www.alliance4usefulevidence.org/ Alliance for Useful Evidence]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| [http://avointiede.fi/tietoa-hankkeesta Avoimen tieteen ATT-hanke]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| [[Avoin arviointi]]<br />
| Menetelmä vaikutusarviointien tekemiseen avoimesti netissä. Avoin arviointi on toimintamalli, joka pyrkii vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen ja soveltamaan vastauksen käytännön arviointeihin: Kuinka tieteellistä informaatiota ja arvovalintoja voi käyttää parantaakseen yhteisön päätöksentekoa tilanteessa, jossa osallistuminen on kaikille avointa? <br />
| <br />
| Hyötyinä step-by-step kuvaus avoimen arvioinnin tekemisestä. Kytkeytyy tiiviisti Opasnetiin ja avoimeen päätöksentekokäytäntöön.<br />
|----<br />
| [http://fi.opasnet.org/fi/Avoin_interventiotutkimus Avoin interventiotutkimus]<br />
| Vastaa kyusymykseen: Miten toteutetaan kliininen interventiotutkimus siten, että 1) tutkimussuunnitelma ja tutkimusaineisto ovat alusta saakka avoimia, 2) potilassalaisuus ei vaarannu, 3) kaksoissokkoutus on mahdollinen ja 4) tiedonkulun tehostamiseksi toteutuksessa hyödynnetään moderneja verkkotyökaluja?<br />
| Kuvaa lähinnä tutkimusasetelman ja tutkimusdatan käyttöä tutkimustarkoituskessa, ei suoraan käyttökelpoinen VN:n päätöksentekokäytännöille.<br />
|<br />
|----<br />
| [http://fi.opasnet.org/fi/Avoin_tilastoanalyysi Avoin tilastoanalyysi]<br />
| Vastaa kysymykseen: Miten voidaan tehdä tilastoanalyysejä salassapidettävästä aineistosta siten, että 1) tietojen salaisuus ei vaarannu, 2)tietoja voidaan käyttää tutkimuksessa mahdollisimman vapaasti, 3) toimintatapa on kustannustehokas ja karttaa turhaa byrokratiaa?<br />
| Kohdistuu tutkimusaineiston käsittelyyn, ei suoraan käyttökelpoinen VN:n päätöksentekokäytännöille.<br />
| <br />
|----<br />
| [[Avoin työ]]<br />
| Avoin työ on uudenlainen toteutustapa, jossa kilpailutuksen arvo sidotaan etukäteen ja työ jaetaan osatarjouksien esittäjille, jotka voivat vapaasti toteutaa omia osiaan alihankintana. Osatarjousten esittäjät voivat sitten tehdä työstä mitä osaa haluavat, ja kaikille maksetaan sen mukaan, kuinka hyödyllistä heidän työnsä on lopputuloksen kannalta ollut.<br />
| <br />
| Haasteena jälleen saada uudet toimintatavat käyttöön. Myös rahan jakaminen lopussa kaikkien kesken on vaikeaa, sillä sen arvioiminen, paljonko kukakin on uonut mukaan lisäarvoa, ei ole helppoa. Tämä luo kuitenkin mahdollisuuden kaikille osallistua heidän mielestään tärkeään työhön ja saada siitä rahallista korvausta. Korvauksen pitäisi myös periaatteessa olla reilu, koska kaikille maksetaan hyödyllisyyden mukaan.<br />
|---- <br />
| [http://dfg-course.aalto.fi/ Design for Government] (kurssi)<br />
| Miten käyttäytymistieteellinen tieto ja käyttäjäkokeilut parantavat päätöksentekoa? Aalto - yliopiston järjestämä kurssi, jossa tehdään ministeriöiden tms. toimesta annettuja harjoitustöitä avoimen päätöksenteon ratkaisuiksi. Kurssilla tehtiin mm. haastatteluja ja taustakartoitusta ja tunnistettiin haasteita. {{defend|# |Tämä materiaali on syytä käydä huolella läpi ja ottaa opiksi Yhtäköyttä-hankkeessa.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 17. syyskuuta 2015 kello 11.20 (UTC)}}<br />
| Raportit sisältävät erittäin hyödyllistä tietoa, joka pohjautuu julkishallinnon nykykäytäntöjen kuvaamiseen. Tarjotaan konkreettisia ratkaisuja avoimeen asioiden käsittelyyn. <br />
| <br />
|----<br />
| [http://www.demoshelsinki.fi/projektit/design-for-government/ Design for Government] (projekti) [http://vnk.fi/documents/10616/1456483/DfG-raportti.pdf/4072bebd-ff36-4876-89e2-09076d8142df Hankkeen loppuraportti VNK:n sivuilla]<br />
| Luo toimintamallin, jonka avulla käyttäytymistieteellistä tietoa voidaan hyödyntää paremmin päätöksenteossa. Toimintamallissa etsitään ensin parhaat asiantuntijat ja käytännöt ja tehdään katsaus siihen, mitä tiettyyn ongelmaan liittyvää käyttäytymistieteellistä tietoa on jo olemassa. Mikäli tietoa kaivataan lisää, sitä tuotetaan käyttäytymistieteellisten kokeilujen avulla.<br />
| Voi tuoda VN:lle ja muutenkin hallintoon tärkeää tietoa siitä, miten ihmiset todennäköisesti reagoivat tehtäviin päätöksiin ja siten auttaa arvioimaan päätösten eri vaihtoehtojen vaikutuksia.<br />
| <br />
|----<br />
| [http://vnk.fi/documents/10616/1034423/EU+aloitteiden+vaikutusarvioinnit.pdf/aed6cca8-8429-4039-a65f-14d90f501f0f EU-aloitteiden vaikutusarviointimalli] (VNK-hanke)<br />
| Suunnitelma siitä, miten EU-aloitteiden vaikutusarviointia tehostetaan Suomessa. Mallissa jokaiseen EU:ssa tapahtuvaan päätösvalmistelun vaiheeseen liittyy vastaava, Suomessa toteutettava toimi, jonka avulla tulevaa päätöstä arvioidaan Suomen näkökulmasta valmistelun edetessä koko ajan hieman tarkemmin. Näitä vaiheita on yhteensä viisi, alkaen siitä, kun huhu tulevasta aloitteesta tulee Suomeen siihen, että lopullisen päätöksen jälkeen sen todellisia vaikutuksia seurataan Suomessa.<br />
| <br />
| Vaikka Suomessa tehdään suhteellisen paljon päätöksiin liittyviä vaikutusarviointeja, EU-aloitteisiin liittyviä vaikutusarviointeja ei tehdä. Uusi EU-aloitteiden vaikutusarviointimalli vahvistaa merkittävästi EU-asioihin liittyvien päätöksten ja valtion kantojen tietopohjaa.<br />
|---<br />
| [https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1+2014.pdf Joukkoistettu päätöksenteko]<br />
| Avoimen päätöksenteon toimintamalli, jota on käytetty maastoliikennelain uudistamisessa. Mallisa on neljä vaihetta: ongelman kartoittaminen, ongelman ratkaisu ja ideointi, arviointi, ja lain kirjoitus. Ensimmäisen kahden vaiheen aikana osallistujilla oli mahdollisuus jättää aiheesta omia ideoita, keskustella niistä ja äänestää niitä. Arviointi-osiossa osallistujat pääsivät yhdessä asiantuntijoiden kanssa arvioimaan aiemmin esitettyjä ideoita. Tätä ideoiden arviointia käytettiin lopulta tukena kain kirjoittamisessa.<br />
|<br />
|<br />
|----<br />
| [http://vnk.fi/documents/10616/1098657/R0314_N%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n_net.pdf/28914a71-9c64-4c30-a78a-bdd7b863e359?version=1.0 Näyttön perustuva päätöksenteko]<br />
| Valtioneuvostolle perustetaan tiedeneuvonantajan virka valtioneuvoston kansliaan. Tiedeneuvonantaja kutsutaan valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivan työryhmän (jatkossa TEA-työryhmä) puheenjohtajaksi. Jokaiseen ministeriöön perustetaan tutkimusjohtajan virka. Tutkitun tiedon käyttöä tehostetaan lainsäädännön valmistelussa, erityisesti vaikutusten arvioinnissa. Ministeriöiden kansainvälisissä yhteyksissä ja neuvotteluissa varmistetaan tutkimusnäytön saatavuus. Tutkimustiedon asiantuntevaa, monipuolista ja puolueetonta käyttöä valiokuntatyöskentelyssä tehostetaan. Lakiehdotusten perusteluissa sekä valiokuntien mietinnöissä ja lausumissa ilmoitetaan selkeästi, mitä tietolähteitä on käytetty. Tiedeakatemiain neuvottelukunnan (TANK) yhteyteen perustetaan tiedeanalyysiyksikkö. Tiedeakatemioiden tiedeanalyysiyksikön samoin kuin muiden asiantuntijatyöryhmien tuottamat raportit avataan verkossa kansalaisten kommentoitaviksi. <br />
|<br />
| Sekalaisia päätöksenteon tiedon käyttöä tukevia toimia. Eivät ehkä muodosta varsinaista toimintamallia, mutta jokainen ehdotus on yksinkertaisesti muotoiltu ja vie lähemmäksi päätöksenteon parempaa tietopohjaa.<br />
|----<br />
| [http://www.opengovpartnership.org/ Open Government Partnership]<br />
| Kansainvälinen valtionhallintojen yhteishanke käytäntöjen avaamiseen.<br />
| <br />
| <br />
|---<br />
| [[:op_en:Virtual government]]<br />
| Virtuaalihallinto on itse-organisoituva ryhmä, joka parantaa päätöksentekoa jostain tietystä asiasta tai kysymyksestä sosiaalicen median keinoin. Virtuaalihallinnon tarkoitus jäljittelee sitä vastaavan olemassaolevan hallinnon tarkoitusta. Virtuaalihallinnon tarkoitus on varmistaa, että päätöksenteko pitää sisällään kaikki olennaiset tiedot, mielipiteet ja arvot. Virtuaalihallinnon tarkoitus ei ole syrjäyttää varsinaisia päätöksentekoelimiä, vaan parantaa päätöksentekoa.<br />
| Virtuaalihallinnot helpottaisivat VN:n työtä tekemällä osan päätösvalmistelusta heidän puolestaan, ja kenties paremmin, koska siihen saadaan mukaan useampi näkökulma ja enemmän asiantuntijoita. Tai ainakin periaatteessa voitaisiin saada.<br />
| Haasteena saada ihmiset akivoitumaan virtuaalihallintoihin mukaan ja auttamaan päätöksenteossa. Jos tarpeeksi iso joukko kuitenkin alkaa tehdä työtä yhteisten päätösten takana, päätösvalmistelusta tulee kattavampaa, ja säästää valtion rahaa, sillä iso osa työstä voitaisiin tehdä vapaa-ehtoisvoimin kiinnostuneiden keskuudessa.<br />
|}<br />
<br />
==== Työkalut ====<br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|+'''Tiedolla johtamisen teknisiä ratkaisuja<br />
|---<br />
! Nimi || Kuvaus || Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta || Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia<br />
|----<br />
| [https://agoravoting.com/ Agora Voting]<br />
| Ohjelmisto äänestyksen järjestämiseksi.<br />
| <br />
| Mahdollistaa kansalaisten osallistamisen elektronisella äänestyksellä. Saatavana vain englanninkielisenä. <br />
|----<br />
| [http://www.appgree.com/en/ Appgree]<br />
| Puhelinsovellus, jolla ratkaistaan yhteistä ymmärrystä. Perustuu ihmisten ryhmittymiseen, joka päätyy sitten ryhmittymää koskevasta asiasta yhteisymmärrykseen. Jonkinlainen keskustelu app?<br />
| <br />
| Toimintatapa epäselvää, saatavilla vain englanninkielisenä. Ei liene käyttökelpinen tässä yhteydessä.<br />
|----<br />
| [https://www.avoindata.fi Avoin data portaali]<br />
| Sivusto julkishallinnon datojen avoimeen ja ilmaiseen jakeluun.<br />
| Toimiva järjestelmä datojen avaamiseksi, jota voiaisiin hyödyntää sellaisenaan.<br />
| Käyttäjäystävällinen järjestelmä, jossa tietoaineistoja voi avata avoimeen käyttöön. Voisi hyvinkin toimia VN:n tarkoituksiin avoimen datan sijoituspaikkana.<br />
|----<br />
| [http://www.avoinministerio.fi/ Avoin Ministeriö]<br />
| Verkkosivusto, jossa voi tehdä lakialoitteen, jolle kerätään allekirjoituksilla kannatusta.<br />
| Toimiva järjestelmä, joka mahdollistaa kansalaisten osallistumisen päätöksentekoon lakialoitteissa.<br />
| Käyttö vähäistä, lienee korvautunut [https://www.kansalaisaloite.fi kansalaisaloite - sivustolla].<br />
|----<br />
| [http://linkeddata.cochrane.org/ Cochrane linked data]<br />
| Luodaan tietokoneiden "neuronetwork" luomalla linkkejä tai "tägejä" ja siten annetaan webille ja tietokoneille tieto siitä, mistä löytää ja miten tunnistaa dataa. Parhaillaan tämä tarkoittaa, että data on paljon entistä joustavampaa ja sen avulla voidaan luoda teitoa, jota emme edes ole vielä tajunneet tarvitsevamme. Linked datan tavoitteena on tehdä datan löytäminen, jakaminen ja yhdisteleminen entistä helpommaksi.<br />
|<br />
| Sivuilta on vaikea ymmärtää, mikä Linked data oikeastaan on.<br />
|----<br />
| [http://www.data.gov Data.gov]<br />
| USA:n avoimen datan järjestelmä.<br />
| Hyvä esimerkki avoimen datan ratkaisusta, voisi toimia suunnittelupohjana VN:n tarpeisiin. Vastaa Suomalaista [www.avoindata.fi]<br />
|<br />
|----<br />
| [https://data.gov.uk/ Data.gov.uk]<br />
| Iso-Britannian avoimen datan järjestelmä.<br />
| Hyvä esimerkki avoimen datan ratkaisusta, voisi toimia suunnittelupohjana VN:n tarpeisiin. Vastaa Suomalaista [www.avoindata.fi]<br />
| Datan etsinnässä myös karttapohjainen haku. <br />
|----<br />
| [http://dcentproject.eu/ D-Cent]<br />
| Yhteiskäyttöinen osallistumisalusta, joka mahdollistaa julkisen sektorin ja kansalaisten yhteistyön verkossa. Tavoitteena on lisätä merkittävästi demokraattista osallistumista – kansainvälisesti.<br />
| <br />
| Epäselvää, että mitä toimintoja oikeastaan on saatavilla.<br />
|----<br />
| [http://democracyos.org/ DemocracyOS]<br />
| Avoimen koodin ohjelmisto, jolla voidaan osallistaa kansalaisia. <br />
| Ohjemisto tarjoaa keinot tiedottaa kansalaisia asioista, tarjota keskustelumahdollisuuden sekä äänenestää. Saatavilla 15 kielellä, Suomi ei vielä mukana.<br />
| Tarjoaa teknisen ratkaisun kansalaisten osallistamiseen, voitaisiin käyttää päätöksenteon yhteydessä kansalaisten kuulemiseksi. Vaatisi Suomen osallisuutta, jotta voitaisiin soveltaa Suomen käyttöön.<br />
|----<br />
| [http://eduuni.fi Eeduuni]<br />
| Eduuni on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM:n) toimialan ja sidosryhmien yhteinen sähköisen työskentelyn ja verkostoitumisen palveluympäristö. Eduuni toteuttaa osaltaan OKM:n hallinnonalan tietohallintostrategiaa (2006–2015), jonka keskeisiä sanomia ovat sähköinen työskentely ja verkostomainen toimintatapa.<br />
| Voisi soveltua yhteistyöskentely-ympäristöksi myös VN:lle.<br />
|<br />
|----<br />
| [http://helsinginymparistotilasto.fi/ Helsingin ympäristötilastot]<br />
| Helsingin ympäristötilasto on verkkotilastopalvelu, johon on koottu keskeiset Helsingin ympäristön tilaa ja kuormitusta kuvaavat muuttujat. Tietokantaa ylläpitää Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Helsingin ympäristötilaston tiedot päivitetään pääsääntöisesti vuosittain.<br />
| Päätöksentekoa tukevaa tilastotietoa, lienee käyttökelpoista suoraan VN:n tarpeisiin. Lieneekö aineisto saatavilla myös avoindata.fi kautta?<br />
| Hyötyjä: Kattava ympäristötilastoaineisto Helsingistä, avoimesti saatavilla<br />
|----<br />
| [https://www.innokyla.fi/ Innokylä]<br />
| Sosiaali- ja terveysalan (tai muun alan) käytäntöjen kehittäminen ja jalkauttaminen.Verkkoalusta, joka tarjoaa paikan kuvata toimintamalleja, luoda aiheen/projektin ympärille verkostoja, säilyttää/levittää tiedostoja ja kuvata meneillään olevia projekteja.<br />
|<br />
| <br />
|----<br />
| [http://www.suomijoukkoistaa.fi/ Joukkoistamista Suomessa]<br />
| Antaa mahdollisuuden esittää ideoita hallinnon avoimuuden edistämiseksi Suomessa sekä kannattaa toisten ideoita ja keskustella niistä.<br />
| <br />
| On olemassa vain englanniksi. Ei näytä toimivan kovin hyvin, koska käyttäjiä on alle 800 ja edeoita on esitetty alle 30, eikä mitään näytä olevan tällä hetkellä käynnissä tai tehty viime aikoina.<br />
|---<br />
| [[Opasnet]]<br />
| Verkkotyötila avoimien vaikutusarviointien tekemiseen. Sivustolla kerätään, yhdistetään ja jaetaan tutkimustietoa ja tietoa ihmisten arvoista.<br />
| Hyödynnettävissä avoimen päätöksenteon työtilana, joka tarjoaa mahdollisuuden asioiden yhteiseen käsittelyyn. Tarjoaa mahdollisuuden kuvata avoimesti kaiken päätöksenteossa käytetyn aineiston.<br />
| Hyötyinä monipuolisuus: datan säilyttäminen ja avoimuus, arviointien avoin käsittely, R-mallinnus mahdollisuudet. Haasteina järjestelmän tekniset ominaisuudet: vaatii opettelemaan wikin käyttöä, käyttöliittymässä ja visualisoinnissa parantamista. <br />
|----<br />
| [http://www.open311.org/ Open 311]<br />
| Tarjoaa kommunikointityökalun asukkaiden ja kunnan välille. Työkalun avulla voi raportoida esimerkiksi huoltotöihin liittyviä asioita. Käytössä ainakin Helsingissä.<br />
| Kuntatson työkalu, ei liene käyttäkelpoinen VN:n toimintaan sellaisenaan.<br />
| Hyötyinä yksinekrtainen tapa kuntalaisille ilmoittaa kunnan palveluihin liittyvistä asioista. Ohjaa ilmoitukset oikeille kunnan työntekijöille.<br />
|----<br />
| [http://openfinlandchallenge.fi/ Open Finalnd challenge]<br />
| Vuosittain järjestettävä pohjoismaiden suurin digitaalisen avoimuuden innovaatiokilpailu Open Finland Challenge (aiemmin Apps4Finland) tuottaa avointa yhteiskuntaa edistäviä innovaatioita ja tukee niitä kehittäviä yksilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä. Vuosien varrella kilpailun kautta on syntynyt satoja sovelluksia, visualisointeja sekä konsepteja ja samalla Suomen avoimen datan yhteisöstä on kasvanut tuhansien ihmisten asiantuntijaverkosto.<br />
| Voi hyvinkin tuottaa työkaluja, jotka olisivat hyödynnettävissä VN:n päätöksenteossa<br />
|<br />
|----<br />
| [https://www.otakantaa.fi/ Ota kantaa]<br />
| Otakantaa verkkojärjestelmä on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin päätöksiin jo valmisteluvaiheessa. Voit osallistua jo tarjolla oleviin keskusteluihin ja valmisteluihin tai käynnistää oman aiheesi. otakantaa.fi on kaikille avoin, moniääninen kansalaisten, hallinnon ja päätöksentekijöiden kohtauspaikka.<br />
|Vaikuttaa toimivalta alustalta VN:n ja kansalaisten yhteistyölle.<br />
| Hyötyinä alustan yksinkertaisuus.<br />
|---<br />
| Paikkatiedot palveluväylään ([http://vnk.fi/documents/10616/1034423/Paikkatiedot_palveluvylss.pdf/d8fe96e9-5e90-477a-a241-92ae4d14cd13 VNK hanke])<br />
| Hankkeen tarkoituksena on liittää paikkatietojärjestelmän liittäminen kansalliseen palveluväylään (Kokonaiskonsepti tietovarantojen kytkemiseksi käyttösovelluksiin), jotta paikkatietojen saatavuus ja käyttö helpottuisi Suomessa. Hankkeen tutkimuskysymykset:<br />
* Miten paikkatietojen saatavuus ja käyttö tulisi järjestää kansallisen palveluväylän toimintaympäristössä ottaen huomioon mm. INSPIRE -direktiivin vaatimukset?<br />
* Miten satelliittipaikannusteknologiaa voidaan hyödyntää tehokkaasti kansallisen palveluväylän toimintaympäristössä?<br />
* Millaisia uusia mahdollisuuksia olisi hyödyntää palveluväylää, paikkatietoja ja paikannuspalveluita eri sovellusalueilla (esim. liikenne, terveys, turvallisuus, ympäristö, luonnonvarojen käyttö)?<br />
| Uusien järjestelmien avulla aiemmin vaikeasti saatavissa olevaa tietoa vapautuu helpommin käytettäväksi myös päätösvalmisteluissa.<br />
| Tämän hetkisillä hankkeesta löytyvillä tiedoilla näitä on vaikea arvioida.<br />
|}<br />
<br />
==== Taustaselvitykset ja analyysit ====<br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|+'''Tiedolla johtamisen taustaselvitykset ja analyysit<br />
|---<br />
! Nimi || Kuvaus || Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta (keskeiset opetukset) || Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia<br />
|----<br />
| Amartya Sen: [[:en:The Idea of Justice]], 2009.<br />
| Sosiaalinen oikeutta ei pitäisi arvioida binäärisesti joko saavutetuksi tai ei saavutetuksi. Sen sijaan oikeutta pitäisi ajatella olevan olemassa eli asteisina ja sitä pitäisi arvioida jatkumolla. Lisäksi ei ole tarvetta tarkasti määritellylle abstraktille oikeuden ajatukselle, vaan eri instituutioita voidaan arvioida ilmankin. Kahden eri instituution toteuttamaa oikeutta pystytään mielekkäästi vertailemaan ilman perustavanlaatuista ideaalia oikeudesta.<br />
| <br />
| Ei varsinaisesti tunnu liittyvän tiedolla johtamiseen.<br />
|----<br />
| Arthur C Petersen, Eva Kunseler et al. Post-normal science in the Netherlands. 2011 [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3682633/]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Beth Simone Noveck: Wiki Government. Brookings 2009. [http://www.brookings.edu/research/books/2009/wikigovernment]<br />
| Joukkoistaminen päätöksenteossa. Lessons learned:<br />
* Ask the right questions.<br />
* Ask the right people.<br />
* Desing the process for the desired end<br />
* Desing for groups, not individuals<br />
* Use the screen to show the group back to itself<br />
* Divide work into roles and tasks<br />
* Harness the power of reputation<br />
* Make policies, not websites<br />
* Pilot new ideas<br />
* Focus on outcomes, not inputs<br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Daniel Kahnemann: [[:en:Thinking, Fast and Slow]], 2011. <br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| James Surowiecki: [[:en:The Wisdom of Crowds]], 2004.<br />
| <br />
Neljä vaatimusta viisaalle joukolle:<br />
* '''Mielipiteiden rikkaus'''. Jokaisella on oma tietopohjansa, jota tulee hyödyntää.<br />
* '''Riippumattomuus'''. Mielipiteet eivät saa riippua ympäröivien ihmisten mielipiteistä.<br />
* '''Hajautus'''. Ihmiset voivat erikoistua ja toimia oman erityisen ja paikallistiedon varassa.<br />
* '''Yhdistäminen'''. Käytössä on mekanismi, joka vetää yhteen yksittäiset pohdinnat.<br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| James Wilsdon and Robert Doubleday (eds).: Future directions for scientific advice in Europe<br />
|<br />
|<br />
|<br />
|----<br />
| Leena Ilmola: Increasing Flexibility by Environment Scanning of the Early Signs of Change in the Complex Environment [http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-5667-8]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Mikko Pohjola: Assessments are to change the world - Prerequisites for effective environmental health assessment. Väitöskirja. THL, 2013 [http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-883-4].<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Otso Kivekäs: [[Kuinka tietoyhteiskunta korjataan]]. 2015.<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Peter Senge: [[:en:The Fifth Principle|The Fifth Principle]]<br />
| The five disciplines of what the book refers to as a "learning organization" discussed in the book are:<br />
<br />
# "Personal mastery is a discipline of continually clarifying and deepening our personal vision, of focusing our energies, of developing patience, and of seeing reality objectively."<ref name="senge-1990">Senge, Peter M. The Fifth Discipline. Doubleday/Currency, 1990. ISBN 0-385-26094-6 [http://books.google.com/books?id=bVZqAAAAMAAJ]</ref><br />
# "[[:en:Mental models|Mental models]] are deeply ingrained assumptions, generalizations, or even pictures of images that influence how we understand the world and how we take action."<ref name="senge-1990" /><br />
# "Building shared vision - a practice of unearthing shared pictures of the future that foster genuine commitment and enrollment rather than compliance."<ref name="senge-1990" /><br />
# "[[:en:Team learning|Team learning]] starts with dialogue, the capacity of members of a team to suspend assumptions and enter into genuine thinking together."<ref name="senge-1990" /><br />
# "[[:en:Systems thinking|Systems thinking]] - The Fifth Discipline that integrates the other four."<ref name="senge-1990" /><br />
|<br />
|<br />
|----<br />
| Roland Bal et al: Democratisation of scientific advice. BMJ 2004. [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC534851/]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Thaler and Sunstein: [[:en:Nudge (book)|Nudge: Improving Decisions about Health, Wealth, and Happiness]], 2008.<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Tapscott and Williams: [[:en:Wikinomics|Wikinomics: How Mass Collaboration Changes Everything]], 2006.<br />
| <br />
Wikinomicsin neljä keskeistä periaatetta yritystoiminnassa:<br />
* '''Avoimuus'''. Avoimet standardit ja sisällöt, mutta myös talouden läpinäkyvyys ja avoimuus uusille ideoille ja resursseille.<br />
* '''Vertaistyö'''. Yhdessä tekeminen ja joukkoistavat työkalut korvavat hierarkkiset toimintatavat.<br />
* '''Jakaminen'''. Vähemmän painoarvoa tiedon, tuotteiden ja keksintöjen omistusoikeuksiin.<br />
* '''Maailmanlaajuinen toiminta'''. Lähtökohtaisesti ajatellaan globaalisti ja unohdetaan fyysiset ja maantieteelliset rajat.<br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Tanja Aitamurron tuotanto [http://www.tanjaaitamurto.com/#list-of-publications]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Clinton Andrews: Humble Analysis. The Practice of Joint Fact-Finding. (2002, Praeger). [http://akordi.fi/?p=717]<br />
| <br />
* Kiistan osapuolet tuovat omat tietonsa yhteiseen pooliin, ja tietopohjaa rakennetaan yhdessä;<br />
* Osapuolet määrittelevät ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtävänannon sekä asiantuntijoiden joukon, joka tarvitaan ratkaisemaan yhteinen ongelma<br />
* Sekä faktat että arvot ovat mukana keskustelussa, ja ne pyritään tunnistamaan tarkkaan<br />
* Tietoa käsitellään kirjallisten lähteiden ohella kasvokkain dialogissa, johon osallistuvat asiantuntijat, päätöksentekijät ja muut osalliset.<br />
* Prosessissa kiinnitetään erityistä huomiota asiantuntija- ja tutkimustiedon "kääntämiseen" helposti omaksuttavaan muotoon;<br />
* Prosessi tähtää yhteiseen ymmärrykseen. Samalla kartoitetaan tutkimuksen / tieteellisen tiedon vakiintuneita yhteisymmärryksen alueita, erimielisyyksiä ja epävarmuuksia<br />
* Prosessia kätilöi ammattimainen fasilitaattori<br />
| <br />
| <br />
|}<br />
<br />
* [http://betterevaluation.org/plan/approach/developmental_evaluation Developmental evaluation]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* Katsauksessa läpikäyty materiaali on listattu [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Tiedolla_johtamisen_menetelm%C3%A4t_ja_ty%C3%B6kalut&oldid=31129 sivun aiemmassa versiossa].<br />
<br />
<br />
{{Yhtäköyttä}}<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
== Aiheeseen liittyviä tiedostoja ==<br />
<br />
</noinclude></div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Tiedolla_johtamisen_menetelm%C3%A4t_ja_ty%C3%B6kalut&diff=31276Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut2015-12-11T10:16:18Z<p>Smxb: /* Nykykäytännöt ja niiden kehitystarpeet */</p>
<hr />
<div><noinclude><br />
[[Luokka:Avoin päätöksentekokäytäntö]]<br />
[[Luokka:Avoin arviointi]]<br />
[[Luokka:Yhtäköyttä]]<br />
{{muuttuja|moderaattori=Arja|edistyminen=Luonnos|edistymistaulu=Kyllä}}<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Millaisia toimintamalleja, menetelmiä ja työkaluja on olemassa tiedolla johtamisen parantamiseksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja näyttöön perustuvassa päätösvalmistelussa (evidence-based decision making)? Erityisesti tarkastellaan tutkimustietoa valtioneuvoston (VN) päätöksenteossa. Tärkeitä ovat asiat, jotka auttavat [[Yhtäköyttä]]-hankkeen [[Tiedolla johtamisen sisäänajosuunnitelma]]a.<br />
<br />
</noinclude><br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
=== Nykykäytännöt ja niiden kehitystarpeet ===<br />
<br />
Tämän katsauksen tarkoituksena on selvittää, mitkä olisivat hyvät ja johdonmukaiset menetelmät ja työkalut, joiden avulla tutkimustiedon jalostamista ja hyödyntämistä valtioneuvoston päätösvalmistelussa ja päätöksenteossa voidaan parantaa. Tärkeää on myös ymmärtää niitä periaatteita, joita nämä menetelmät ja työkalut edistävät. Erityisesti tarkastellaan menetelmiä, jotka voitaisiin ottaa käyttöön jo lähitulevaisuudessa.<br />
<br />
Tarkoitus ei ole kattavasti kuvata nykyisiä tietokäytäntöjä. Jonkinlaisia yleishuomioita on hyödyllistä alussa antaa, koska ne auttavat ymmärtämään miksi ja miten nykykäytäntöjä olisi syytä kehittää.<br />
<br />
On syytä heti alussa todeta, että nykyiset tiedonjalostamisen käytännöt ovat hyviä. Kun asiaa aletaan valmistella, sovitaan tavoitteet, vastuut ja aikataulut ja työtä tekemään valitaan virkamiehet tai toimikunnat, jotka tuntevat asian hyvin. Tietoa työn tekemiseen on yleensä runsaasti, ja sitä löytyy helposti internetistä.<br />
<br />
Kuitenkin tärkeitä kehitystarpeita on. Erityisen haastavia ovat tilanteet, joissa pitäisi päättää erittäin monimutkaisista ja pitkävaikutteisista asioista kuten pakolaiskysymyksestä, ilmastosopimuksesta, energiaverotuksesta tai perustulosta. Silloin ei yhden asiantuntijan tietämys riitä, eivätkä edes monipuolisen asiantuntijaryhmän resurssit ehkä riitä monimutkaisen tilanteen haltuunottoon.<br />
<br />
Kohta esiteltävien toimintaperiaatteiden havainnolistamiseksi käsittelemme kahta erittäin ajankohtaista tapausta valtioneuvoston toiminnasta. Ne havainnollistavat näiden periaatteiden merkitystä. <br />
<br />
Niin sanottu stubbgaten tapaus on esimerkki tietotyön ongelmista. Siinä valtiovarainministeriö pyrki oman poliittisen tavoitteensa edistämiseksi epätasapainoiseen tiedottamiseen eli ehdotusta puoltavien seikkojen ylikorostamiseen. Valtiovarainministeri Alexander Stubb jopa antoi eduskunnalle perätöntä tietoa.<br />
<ref>Yle 30.22.2015: [http://yle.fi/uutiset/mista_tuli_luku_90_hallintarekisterikohussa__stubb_sain_luvun_omasta_paastani/8491310?ref=leiki-uu Mistä tuli luku 90 hallintarekisterikohussa? – Stubb: Sain luvun omasta päästäni]</ref><br />
<br />
Tästä toiminnasta voi tehdä kiinnostavia päätelmiä. Ensinnäkin on ilmeisesti uskottu, että oma näkemys on paras, vaikka samalla ei uskota muiden päätyvän samaan päätelmään, jos tietoa on tasapuolisesti tarjolla. Tästä seuraa, että ilmeisesti joko taustalla on motiiveja joiden ei arvella kestävän päivänvaloa tai vaihtoehtoisesti uskotaan, että suuri yleisö ei hyväksy päätöstä, jos käytetään todellisia perusteluja. Ainakaan ei uskota siihen, että parhaat päätökset syntyvät kun suuri joukko ihmisiä pohtii asiaa hyödyntäen kaikkea käytettävissä olevaa tietoa. Oman näkemyksen ylivertaisuuteen uskomisella on myös kognitiivisia perusteita <ref>The selective laziness of reasoning Trouche et al., Cognitive Science (2015) 1–15.</ref><br />
<br />
Kuten myöhemmin selviää, kyseinen ajattelu on täysin vastoin Yhtäköyttä-hankkeen tunnistamia periaatteita. Siksi tämän esimerkin esiinnostaminen konkretisoi nykyisiä ongelmia ja myös viittaa yleisen mielipiteen olevan pikemminkin avoimuuden ja ehkä muidenkin Yhtäköyttä-periaatteiden kuin stubbgaten käytäntöjen takana. Periaatteiden tavoitteena on siis sekä auttaa löytämään kritiikinkestäviä vaihtoehtoja että välttämään vastaavanlaiset menettelytapoihin liittyvät kohut. <br />
<br />
Toinen mielenkiintoinen esimerkki on yhteiskuntasopimus.<br />
<ref>Yle 2.12.2015: [http://yle.fi/uutiset/sipila_tyomarkkinajarjestot_eivat_pysty_vastaamaan_nykyajan_vaatimuksiin/8497566 Sipilä: Työmarkkinajärjestöt eivät pysty vastaamaan nykyajan vaatimuksiin]</ref><br />
Siinähän lähtökohtaisesti erimieliset toimijat yritettiin saada löytämään konsensus asioista, joista niillä oli lähtökohtaisesti hyvin eri näkemykset. Asiaa yritettiin edistää sen tärkeyttä korostamalla, asettamalla tulospaineita ja kovimpana keinona uhkaamalla pakkolaeilla, jos konsensusta ei löydy. Hanke kuitenkin kariutui ilmeisesti aivan yksittäisten ihmisten ratkaisua ajatellen liian tiukkoihin kantoihin.<br />
<br />
Yksi tärkeimmistä Yhtäköyttä-periaatteista on jaettu ymmärrys eli pyrkimys ymmärtää muiden näkemykset. Kyse ei siis ole lainkaan neuvottelusta, eikä tavoitteena ole konsensus tai sopimus. Tavoitteena on kirjallinen kuvaus, jonka perusteella toimijoiden pyrkimyksiä ja käsityksiä voi ulkopuolinen ymmärtää. Ratkaisuehdotusten ajatellaan nousevan keneltä tahansa, joka paneutuu ongelmien ymmärtämiseen, toisin kuin yhteiskuntasopimusneuvotteluissa nyt, kun ennakkoon valitut edustajat neuvottelevat vain niistä asioista, jotka on jostain syystä asialistalle saatu nostettua. <br />
<br />
Kokonaisuutena katsottuna yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat kaukana jaetusta ymmärryksestä. Ulkopuolisen on hyvin vaikea muodostaa kokonaiskäsitystä siitä, miten erilaiset toimenpiteet voisivat tuottaa toivottuja asioita, ja millainen tavoitehierarkia eri toimijoilla oikeastaan on. On todennäköistä, että jaetussa ymmärryksessä olisi opittu erilaisista tavoitteista paljon enemmän kuin nyt ja osa niistä olisi varmaankin myös hylätty liian epäreiluina tai muilla perusteilla. Nykyjärjestelmässä sitä vastoin on mahdollista vaatia ja saada kohtuuttomiakin, jos vain sattuu olemaan edullisessa neuvotteluasemassa.<br />
<br />
Kokonaisuutena katsoen viime vuosina on kuitenkin aktivoiduttu ja edistytty hurjaa vauhtia avoimen päätöksentekokäytännön piirissä. Päätösten läpinäkyvyys ja tietopohjaisuus ovat nousseet yhdeksi pääteemaksi niin hallinnon kuin tutkimuksenkin kentällä ja aiheen ympärille on rakentunut laaja verkosto aktiivisia ihmisiä, toimikuntia, projekteja, strategioita, yrityksiä yms. Avoin päätöksentekokäytäntö sekä tiedon avoin saatavuus ja laaja hyödyntäminen on otettu huomioon lähes kaikissa tulevaisuuden strategisissa linjauksissa niin ministeriöissä, tutkimusorganisaatioissa kuin valtionhallinnossakin (OHRA-suositukset, Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen – tavoitteet todeksi ….). Tämä on väistämättä johtanut tilanteeseen, jossa useat eri tekijät ja organisaatiot ovat kehittäneet avoimuuden ja tietoon perustuvan päätöksenteon toimintaohjeita, menetelmiä, työkaluja ja palveluita.<br />
<br />
Parhaillaan on käynnissä myös julkishallinnon asianhallintajärjestelmän kehitystyö <ref>http://vnk.fi/hanke?selectedProjectId=8502</ref>. Järjestelmän arkkitehtuurikuvauksen <ref>http://www.avoindata.fi/data/dataset/4757bfa5-1de3-4ae2-94ba-f3ff7a9b7e27/resource/58a24e5f-c311-4b55-9b85-89496b0df86c/download/VAHVA-kohdearkkitehtuurikuvausv21.pdf</ref> mukaan tavoitteet sisältävät paljon Yhtäköyttä hankkeen mukaisia periaatteita (kuten yhteiskäyttöisyys, avoimuus, ryhmätyöskentely, kohteellisuus), mutta valitettavasti vaikuttaa kuitenkin siltä, että järjestelmästä voi epäonnisteussaan muodostua pelkästään asiakirjojen ja asioiden hallintaan tarkoitettu tuote. Sen on tosin tarkoitus olla kytkettynä muihin järjestelmiin, kuten ryhmätyötilaan sekä joukkoistamisen mahdollistavaan ohjelmistoon. Parhaimmillaan järjestelmä voisi siis tarjota mahdollisuudet avoimen päätöksentekokäytännön jalkauttamiseen, jos tämä pidetään yhtenä suunnittelun peruslähtökohdista.<br />
<br />
Tiedon avoin saatavuus on ollut suomalaisessa julkishallinnossa strategioiden keskiössä, ja työn helpottamiseksi on käynnistetty julkishallinnon JulkiICT, jonka lopputuloksena on tuotettu konkreettista ohjeistusta tiedon avaamiseksi. Lisäksi Poikola ym. ovat haastatelleet suuren joukon hallinnon virkamiehiä ja tuottaneet työnsä pohjalta jopa teknisiä ratkaisuja sisältävän varsin yksityiskohtaisen oppaan datojen avaamisesta. Näiden ohjeistusten pohjalta on rakennettu jo tarjolla oleva, toimiva verkkopalvelu avoindata.fi, jossa kunnat, tutkimusorganisaatiot ja muut tiedon tuottajat voivat avata aineistojaan.<br />
<br />
Julkishallinnon toimintaan liittyviä ja haastatteluiden pohjalta tehtyjä, tiedon johtamiseen tähtääviä tarkasteluja on tehty myös Desing for government -kurssilla. Vuoden 2015 kurssityöt ehdottavat tiedon saatavuuden parantamiseksi ainakin Sammio-nimellä kulkevaa alustaa, jonka kautta olisi pääsy kaikkeen hallinnolliseen ja julkisten tutkimuslaitosten tuottamaan tietoon. Samaisen kurssin toisessa harjoitustyössä ehdotetaan alustaa nimeltä Lähde, joka tarjoaisi avointa ja joustavaa hallintoa tukevan ympäristön. Siellä eri aihepiirien ja aloitteiden parissa työskentelevät voisivat verkostoitua sekä jakaa tietojaan ja käytäntöjään, myös kansalaisille.<br />
<br />
Tietojen avaamisen periaatteellinen ja tekninen tukeminen ei kuitenkaan vielä johda siihen, että tietoa hyödynnettäisiin päätösvalmistelussa. Vaikka tieto olisi kerättynä yhteen paikkaan ja se olisi tarjolla, se vaatii päätöksentekijän näkökulmasta kuitenkin vielä jalostamista ollakseen oikeasti käyttökelpoista. Valtioneuvoston kanslian raporttisarjan osa 3/2014 ''Näyttöön perustuva päätöksenteko – suomalainen neuvonantojärjestelmä'' tarjoaakin tähän konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joista tiedon hyödynnettävyyden näkökulmasta ehkä tärkein on tiedeanalyysiyksikön perustaminen. Edellä mainittu raportti sisältää hyvin paljon samoja elementtejä kuin vasta julkaistu Future directions for scientific advice in Europe. Jälkimmäisen julkaisun yksi ehdotuksista on pystyttää portaali, jossa päätöksentekijät käynnistävät avoimia tietopyyntöjä, joihin alan asiantuntijat vastaavat. Tämä portaali voisi olla osa edellä mainitun tiedeanalyysiyksikön toimintaa. Portaali tukisi ajatusta siitä, että tieto tulee päätöksentekijän luo, ja se mahdollistaisi myös avoimen kritiikin, osallistumisen ja parhaan mahdollisen tiedon saatavuuden.<br />
<br />
=== Tietokiteet uuden toimintamallin perustana ===<br />
<br />
Yhtäköyttä-hanke ehdottaa uutta toimintamallia, jonka perusta on varsin yksinkertainen. Koska tiede on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi tuottaa hyödyllistä tietoa maailmasta, samaa menetelmää pitää soveltaa myös päätöksenteossa. Miten se tapahtuu?<br />
<br />
"Tieteen perustana on vankka usko asiantuntijoiden erehtyväisyyteen," on asian kiteyttänyt nobelisti Richard Feynman. <ref>[https://en.m.wikiquote.org/wiki/Richard_Feynman]</ref> Tämä tarkoittaa, että tieteellinen tieto perustuu havaintoihin ja teorioihin, joiden kumoamiseen kelpaavia havaintoja ei yrityksistä huolimatta löydetä. Asiantuntijoihin uskominen ei siis ole tiedettä. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa voidaan noudattaa samaa periaatetta. Tieto voidaan jäsentää tutkimuskysymyksiksi ja vastausyrityksiksi, joita tarkastellaan kriitisesti havaintojen avulla perustellen. Tällaista kysymyksen, vastauksen ja perustelun kokonaisuutta sanotaan tietokiteeksi, jos se on avoimen joukkoistamisen kohteena eli kaikkien on mahdollsita osallistua sen rakentamiseen.<br />
<br />
Tieteen perusajatus on, että rationaalisen kriittisen ajattelun kautta jotkut vastausyritykset muuttuvat lopulta mahdottomiksi puolustaa havaintojen valossa. Kuitenkin ennen kuin havaintoja on riittävästi, liikutaan alueella, jossa on lukuisia mahdollisia vastauksia ja ihmisillä on keskenään ristiriitaisia näkemyksiä. Yhtäköyttä-periaatteiden mukaan on tällöin pyrittävä jaettuun ymmärrykseen eli toisten näkökantojen ymmärtämiseen. Tämä on eri asia kuin konsensus, jossa etsitään yksi sellainen vaihtoehto, jonka kaikki voivat hyväksyä. <br />
<br />
Tutkimuskysymyksen ympärille rakentuu toimijoiden joukko, jotka keräävät havaintoja, keskustelevat ja tulkitsevat niitä tuottaen vastauksen tai vastauksia, jotka ovat yhteensopivia kaiken havaintoaineiston kanssa. Tällainen tietokide on sitten kaikkien hyödynnettävissä.<br />
<br />
Yhtäköyttä-hanke ehdottaa periaatteiden lisäksi myös toimintamallia, johon kuuluu myös erilaisten työkalujen käyttöönottoa tai hylkäämistä. Toimintamalli ja sen lukuisat yksityiskohdat ovat olemassa vain siksi, että tietokiteiden kehittäminen ja käyttäminen tehtäisiin mahdollisimman sujuvaksi ja tehokkaaksi. Sitä varten pitää noudattaa useita periaatteita, jotka yhdessä tukevat tietokiteiden tekemistä. Voisi jopa väittää, että jokaista näistä periaatteista tarvitaan, jotta tietokiteiden tuottaminen onnistuu. <br />
<br />
Yksi avoimen päätöksenteon kulmakivistä on kansalaisten osallistaminen (tai ainakin sen mahdollistaminen) päätöksentekoon ja läpinäkyvä avoimuus asioiden käsittelyssä. ''Joukkoistaminen demokratiassa'' -teos linjaa, että joukkoistamiseen liittyy tietyt elementit, jotka pitää olla aina mukana, että joukkoistaminen prosessina toimii päätökseteon tukena. Nämä ovat: 1) Tavoitteen määrittely, rajaus ja vaiheistus, 2) viestintä, 3) yksinkertainen tekninen toteutus, 4) joukkoistamisprosessin hoitaminen, 5) aikarajoite, 6) tapahtumat, 7) analyysi ja prosessin seuranta ja 8) prosessiin sitoutuminen.<br />
<ref>Tanja Aitamurto. Joukkoistaminen demokratiassa: Poliittisen päätöksenteon uusi aika. Eduskunta, 2012 [https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fennica.1005526].</ref><br />
<br />
=== Tietokiteiden tuottamista tukevat periaatteet ===<br />
<br />
Tähän on tiivistetty ne menetelmät ja työkalut, joiden käyttöä pitäisi lisätä tai vähentää nykytilanteeseen verrattuna, jotta tiedolla johtamista saataisiin parannettua. Suosituksella pyritään tukemaan erityisesti valtioneuvoston kanslian strategista johtamista ja siihen liittyvää päätösvalmistelua, tiedon hyödyntämsitä ja päätöksentekoa. Suosituksessa pyritään kuitenkin sellaiseen yleispätevyyteen, että samat toimintamallit olisivat hyviä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ylipäänsä ja siten käyttöönotettavissa muuallakin. Tässä ''ei'' tarkastella sitä, miten ja millä perusteella lopullinen poliittinen päätös aikanaan tehdään. Toki tavoitteena on, että päätösvalmistelu auttaa sekä päättäjää valitsemaan arvojensa mukaisen ratkaisun että ulkopuolista tarkkailijaa ymmärtämään, millä perusteella lopulliseen päätökseen päädyttiin. <br />
<br />
Emme väitä, että näitä periaatteita pitäisi heti soveltaa kaikessa valtioneuvoston toiminnassa tai että se edes olisi mahdollista. Pikemminkin tarjoamme perustellun vision siitä, minkä tyyppisiä ovat tutkimustiedon valossa ne toimintamallit, jotka edistävät tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Toivomme, että ehdottamamme askelmerkit ovat niin käytännöllisiä ja toteuttamiskelpoisia, että löytyy hankkeita tai toimintoja, joissa näitä nyt tunnistettuja periaatteita ja toimintamalleja päästään käytännössä kokeilemaan ja ajamaan sisään.<br />
<br />
Suosituksen perusteluna on se, miten hyvin menetelmä tai työkalu edistää tavoitteena olevia periaatteita, jotka on tunnistettu tärkeiksi yhteiskunnallisen tietotyön onnistumisen kannalta. Nämä periaatteet kuvataan tässä lyhyesti. Tarkemmat kuvaukset löytyvät [[Yhtäköyttä]]-hankkeen sivuilta ja [[Avoin päätöksentekokäytäntö|avoimen päätöksentekokäytännön]] sivulta. Tuotoksella tarkoitetaan tässä yhteydessä päätösesitystä, raporttia tai muuta konkreettista tietotuotetta. Työllä tarkoitetaan kyseisen tuotoksen tekemistä.<br />
; Jaettu ymmärrys: Täsmällinen käsitys asiaa koskevista tiedoista, arvoista ja erimielisyyksistä ja niiden syistä koko yhteiskunnassa. Tämä toteutuu esimerkiksi päätöstilanteessa kahden ihmisen kesken silloin, kun molemmat pystyvät sanomaan, mitä toinen päättäisi ja miksi.<br />
; Tavoitteellisuus: Päätöksentekijä julkistaa päätöksellä tavoiteltavat vaikutukset ja arvot.<br />
; Kohteellisuus: Tuotos kirjoitetaan siten, että ajantasainen luonnos on jatkuvasti löydettävissä samasta paikasta.<br />
; Syysuhteet: Kuvataan päätöksestä seuraavien toimenpiteiden vaikutukset olennaisiin asioihin syy-seurausketjuna aina tavoiteltuihin vaikutuksiin asti.<br />
; Kritiikki: Tuotos on jatkuvasti kommentoitavissa ja kritisoitavissa, ja pätevä (eli [[Keskustelu|tarkempien sääntöjen]] mukaan hyväksyttävä) kritiikki huomioidaan sisällössä.<br />
; Uusiokäyttö: Tuotos ja sitä varten kerätyt tiedot ovat mahdollisimman helposti kaikkien käytettävissä mihin tahansa tarkoitukseen.<br />
; Avoimuus: Kaikki tieto on kaikkien nähtävillä koko ajan. Kuka tahansa voi osallistua työn tekemiseen missä vaiheessa tahansa ja vaikuttaa lopputulokseen, eli vain osallistumisen sisältö ja laatu ratkaisevat.<br />
; Yhteenvetämisen taito: Työn tekemisessä on mukana riittävästi sellaisia ihmisiä, joilla on sekä substanssiosaamista että taitoa jäsentää tietoa näiden uusien tietotyön periaatteiden mukaisesti.<br />
; Seuranta ja ohjaus: Työn etenemisestä on selkeä kuva, jota peilataan päätöksentekijän tavoitteisiin jatkuvasti ja ohjataan toimintaa sen mukaisesti [[Avoin päätöksentekokäytäntö#Seuranta ja ohjaus|tarkempien ohjeiden avulla]].<br />
; Ryhmäytyminen: Työn aikana osallistujat kokevat olevansa osa sellaista ryhmää, jolle osallistujan työllä on merkitystä ja jonka työ on yhteiskunnallisesti tärkeää.<br />
; Arvostus: Kaikille työhön osallistujille annetaan julkista arvostusta heidän työnsä todellisen merkityksen mukaan.<br />
<br />
=== Periaatteiden onnistumisen vaatimat muutokset ===<br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|+'''Menetelmien ja työkalujen käyttösuositus. Taulukossa on kuvattu ne, joiden käyttöä pitäisi muuttaa nykyisestä.''' <br/>Kyllä: tukee tavoitetta; ei: estää tavoitteen toteutumista; tyhjä: ei vaikuta tavoitteen toteutumiseen.<br />
|----<br />
!rowspan="2"| Menetelmä tai työkalu ja kuvaus mitä se tuottaa<br />
!rowspan="2"| Käyttö osana kokonaisuutta<br />
!colspan="11"| Tukeeko tavoitteena olevaa periaatetta<br />
|----<br />
! Jaet&shy;tu ym&shy;mär&shy;rys || Ta&shy;voit&shy;teel&shy;li&shy;suus || Koh&shy;teel&shy;li&shy;suus || Syy&shy;suh&shy;teet || Kri&shy;tiik&shy;ki || Uu&shy;sio&shy;käyt&shy;tö || Avoi&shy;muus || Yh&shy;teen&shy;ve&shy;tä&shy;mi&shy;sen tai&shy;to || Seu&shy;ran&shy;ta ja oh&shy;ja&shy;us || Ryh&shy;mäy&shy;ty&shy;mi&shy;nen || Ar&shy;vos&shy;tus<br />
|----<br />
| [[Avoin päätöksentekokäytäntö]]: menetelmä tiedolla johtamiseen ja vaikutusten ennakkoarviointiin. Sisältää [[Avoin arviointi|avoimen arvioinnin]] ja [[Muuttuja|tietokiteen]] (ajantasainen tieteellinen vastaus olennaiseen kysymykseen). || Otetaan käyttöön valtioneuvoston työskentelyssä päätösvalmistelun menettelyohjeena ja tietotyön laaduntamisen välineenä. || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || <br />
|----<br />
| [[Opasnet]]: verkkotyötila tietotyön tekemiseen || Hyödynnetään verkkotyötilaa tukemaan avointa päätöksentekokäytäntöä ja avoimia arviointeja. || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || || <br />
|----<br />
| [[Arvostusteoria]]: kannustin avoimeen tietotyöhön || Valtioneuvosto alkaa palkita hyödyllistä tiedontuotantoa onoreilla arvostusteorian mukaisesti. Tämä tarvitsee tuekseen verkkotyökalun. || || || || || || || {{kyllä}} || || || {{kyllä}} || {{kyllä}}<br />
|----<br />
| [https://www.otakantaa.fi Otakantaa]: verkkosivu hankkeen esittelyyn ja keskusteluun || Päätösvalmistelun hankkeet kuvataan täällä. Hyödynnetään aikataulutusta, kyselyitä ja keskustelualueita. || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || {{kyllä}} || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || <br />
|----<br />
| [http://facebook.com Facebook]: yhteisösivu hankkeesta keskusteluun || Hankkeen osia tai esiin noussieta kysymyksiä nostetaan keskusteluun. Ongelmistaan huolimatta tavoittaa hyvin kohderyhmää. || {{ei}} || || || || {{kyllä}} || {{ei}} || {{kyllä}} || || || {{kyllä}} || <br />
|----<br />
| [https://innokyla.fi Innokylä]: verkkotyötila hyvien toimintamallien kehittämiseen, kuvaamiseen ja jakamiseen || Käytetään toimintamallien kuvaamiseen ja niistä keskustelemiseen. || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || <br />
|----<br />
| [https://www.avoindata.fi Avoin data -portaali]: Portaali avoimen datan keräämiseen ja jakamiseen. || Käytetään eri puolilla sijaitsevan avoimen datan kuvaamiseen yhdessä paikassa löydettävyyden parantamiseksi. || || || {{kyllä}} || || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || || || <br />
|----<br />
| [http://info.eduuni.fi eduuni]: Yhteistyötila, jossa Microshoft sharepoint ja wiki yhteistyöskentelyyn. Käyttöoikeudet joko avoimet tai ryhmälle rajatut. || Käytössä ainakin osassa julkishallintoa yhteistyötilana, mahdollisesti tulossa myös VN:lle. || || || {{kyllä}} || || {{ei}} || || || {{kyllä}} || || {{kyllä}}||<br />
|----<br />
| [[:en:Etherpad|Etherpad]] (tai [https://docs.google.com Google Docs]): pilvipalvelu tekstin tai laskentataulukon tekoon || Yksittäiset tuotokset luonnostellaan ja kirjoitetaan avoimesti esim. Docsiin. Kuitenkin laajemmat kokonaisuudet tarvitsevat myös muita toiminnallisuuksia. || || || {{kyllä}} || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || || || <br />
|----<br />
| [http://vnk.fi/hankkeet VNK:n hankerekisteri]: kokoaa yhteen kaikki VNK:n hankkeet || Käytetään kokoamaan hankkeissa tehty työ || || || {{kyllä}} || || {{ei}} || || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}}||<br />
|----<br />
| Word ja Excel: henkilökohtainen ohjelma tekstin tai laskentataulukon tekoon || Vältetään erillisten teksti- ja laskentatiedostojen käyttöä. Sen sijaan kirjoitetaan tekstit alusta saakka kohteellisesti netissä esim. Googlen toimistotyökaluilla. || {{ei}} || || {{ei}} || || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || || || <br />
|----<br />
| Intranet: suljettu verkkotyötila asioiden valmisteluun || Vältetään suljettujen sisäverkkojen käyttöä ja käytetään sen sijaan vastaavia avoimia työkaluja. || {{ei}} || || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || || || <br />
|----<br />
|}<br />
<br />
<br />
<noinclude><br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
=== Ohjeita työhön ===<br />
<br />
* Avoin päätöksentekokäytäntö nykymuodossaan toimii työn pohjana.<br />
* Sisältää myös aiempia katsauksiamme päätöstukikirjallisuuteen.<br />
* Kirjallisuuskatsaus syksyllä 2015 (Arja A)<br />
* Vierailu The GovLabiin marraskuussa (Jouni)<br />
* Raimo mukaan keskusteluihin, jotta saadaan yhteiskuntatieteellinen näkökulma ja osaaminen.<br />
* Lyhyt ilmaisu ja kansantajuinen esitys. Esimerkkinä Design for Government. Joka työpaketista tuotetaan konkreettinen deliverable, joka on sisäänheittotuote ja markkinointiväline. Yksityiskohtaisempi työversio on Opasnetissä, ja tästä synteesistä pidetään kansantajuista meteliä ihmiskasvoin.<br />
* Myös teoreettisempaa keskustelua kaivataan: MIKSI TEHDÄÄN? Tämä johdannoksi. <br />
* Deliverable: “Miten tietoa pitäisi jäsentää jotta se tukisi päätöksentekoa?<br />
* Katsauksen tehtävänä on vastata näihin kysymyksiin:<br />
** mitä asiaa tarkastellaan ja mistä sen kuvaus löytyy (viite ja linkki)?<br />
** onko kyseessä teoreettinen viitekehys, toimintamalli vai tekninen työkalu? {{comment|# |Onko järkevä luokittelu?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 22. syyskuuta 2015 kello 08.19 (UTC)}}<br />
** lyhyt kuvaus asiasta<br />
** miten tätä asiaa voisi hyödyntää valtioneuvoston tiedolla johtamisen kannalta ja mitä hyötyä siitä olisi<br />
** haasteita, ongelmia, mahdollisuuksia asian hyödyntämisessä<br />
** konkreettinen ehdotus miten asia sisällytetään sisäänajosuunnitelmaan jos mitenkään ja miksi. Vaihtoehtoja: otetaan käyttöön, otetaan muokattuna käyttöön, pidetään mielessä mutta ei hyödynnetä toistaiseksi, ei hyödynnetä. Tarvittaessa asia pilkotaan pienempiin osiin jotta saadaan seulottua käyttöön vain kaikkein parhaat ideat johdonmukaisesti. <br />
<br />
=== Tarkasteltavia materiaaleja ===<br />
<br />
* [http://www.slideshare.net/JyrkiKasvi/presentations Jyrki Kasvin esityskokoelma] sisältänee hyödyllisiä linkkejä yms. - Ei sisällä linkkejä, mutta joitain hyödyllisiä täältä nousseita ajatuksia on listattu alle. Niistä varmasti löytyy netistä lisää tietoa.<br />
** Tekoälyn käyttäminen big datan hallinnassa, analysoinnissa ja päätöksenteossa hyödyntämisessä.<br />
** Real time governance - reaaliaikainen tiedonkeruu ja hyödyntäminen päätöksenteossa<br />
** Avoin data yhdistetään joukkositamiseen, kansalaiset itse tuottavat avointa tietoa -> omaa elämänpiiriä koskevat virheet huomaa ja korjaa, jolloin tiedon taso paranee jatkuvasti.<br />
* [https://books.google.fi/books?id=qVdzAgAAQBAJ John L. Campbell, Ove K. Pedersen]: Princeton University Press, Apr 27, 2014 - Political Science - 424 pages<br />
* [https://www.booky.fi/tuote/petri_virtanen/tiedolla_johtaminen_julkishallinnossa_teoriaa_ja_kaytantoja/9789514497544 Tiedolla johtaminen julkishallinnossa : teoriaa ja käytäntöjä]. Petri Virtanen; Jari Stenvall; Pasi-Heikki Rannisto (toim.). Kustantaja: Tampere University Press. TUP (2015) {{attack|# |Ei löydy netistä julkaistuna, eli pitäisi saada kirja jostain, jos tämän haluaa katsoa läpi.|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 4. marraskuuta 2015 kello 10.46 (UTC)}}<br />
* [[:en:Rational choice theory]]<br />
* [[:en:Jon Elster]]<br />
* [[:en:OwnCloud]]<br />
* [[:en:Online spreadsheet]]<br />
* [http://mashable.com/2008/02/05/forget-excel-14-online-spreadsheet-applications/#.vQnNHCDeOq4 Forget Excel: 14 online spreadsheet applications]<br />
* Elsa Paronen: Rationaalinen päätöksenteko sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksissa : tapaustutkimus kahdesta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta Pohjois-Savossa [http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1904-5/]<br />
* TEM 12/2014: Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia [https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/terveysalan_tutkimus-_ja_innovaatiotoiminnan_kasvustrategia.98033.xhtml]<br />
* TEM 67/2015: Kokeileva kehittäminen [https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/julkaisujen_haku/kokeileva_kehittamien.98249.xhtml]<br />
* Kokeilurahoituksen kehittäminen [http://kokeilevasuomi.fi/tule-mukaan-kehittamaan-suomalaisen-kokeilurahoituksen-uusia-muotoja- Kokeilevasuomi.fi]<br />
<br />
=== Aineistojen yhteenveto ja evaluaatio ===<br />
{{comment|# |Sisältö olisi hyvä pyrkiä pitämään (osioittain) aakkosjärjestyksessä, jotta jo mukana olevien asioiden seuranta on helpompaa. |--[[Käyttäjä:Arja|Arja]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Arja|keskustelu]]) 28. syyskuuta 2015 kello 10.50 (UTC)}}<br />
<br />
==== Teoreettiset toimintamallit ====<br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|+'''Tiedolla johtamisen teoreettiset toimintamallien kuvaukset'''<br />
|----<br />
! Nimi || Kuvaus || Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta || Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia<br />
|----<br />
| [[Arvostusteoria]]<br />
| Palkitsemiskäytäntö tiedon avaamisesta ja avoimesta hyödyntämisestä<br />
| Voisi olla käyttökelpoinen pitkällä tähtäimellä, mutta laajemmassa mittakaavassa kuin vain VN:n tasolla.<br />
| Hyötyinä: Ohjaisi toimintaa tarvelähtöisesti. Ongelmina: Toimeenpano vaatii suuria rakenteellisia muutoksia valtionhallinnon tasolla. Vaatii pitkän tähtäimen suunnitelman.<br />
|----<br />
| Avoimen tietotyön periaate<br />
| <br />
|<br />
| <br />
|----<br />
| [[Avoin data]]<br />
| Data on avointa, kun se on...<br />
# Laillisesti uudelleenkäytettävää<br />
# Teknisesti uudelleenkäytettävää<br />
# Maksutta uudelleenkäytettävää<br />
<br />
Avoin data ei yksin riitä, mutta se mahdollistaa monta asiaa.<br />
| Avoimen datan avulla päätösten tietopohja on parempi, kun enemmän tietoa on käytössä.<br />
| VN ei välttämättä osaa ja pysty itse käyttämään avointa dataa, vaan tarvitaan välikäsi, joka analysoi datan ja tuo tulokset päätösten tueksi. Näitä tuloksia ei kuitenkaan voisi olla olemassa ilman avointa dataa.<br />
<br />
Tämä sivu itsessään ei oikeastaan kerro juurikaan avoimesta datasta, vaan avointa demokratiaa edistävistä projekteistä.<br />
|---<br />
| [[Avoin malli]]<br />
| Avoin malli tarkoittaa tietokoneohjelmaa, jota käytetään jonkin monimutkaisen tosielämän ilmiön kuvaamiseen tai simuloimiseen.<br />
<br />
Malli on avoin, kun se on...<br />
# Laillisesti uudelleenkäytettävä<br />
# Teknisesti uudelleenkäytettävää<br />
# Maksutta käytettävää<br />
|<br />
| Avoimen mallin avulla asiantuntijat voivat muuttaa avoimen datan tuloksiksi, joita VN voi käyttää.<br />
|---<br />
| [[Avoin päätöksentekokäytäntö]] [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014031821621]<br />
| Menetelmä päätöksenteon tukemiseen tietoon perustuvalla päätösvalmistelulla, avoimella arvioinnilla ja toiminnan seurannalla ja ohjauksella. Avoin päätöksentekokäytäntö tarkoittaa käytäntöjä, joiden avulla saadaan parempia päätöksiä kiinnittämällä tarkempaa huomiota tiedon käyttötarkoituksiin ja päätöksenteon tavoitteisiin päätöstä valmisteltaessa, asioista päätettäessä ja päätöksia toimeenpantaessa ja seurattaessa<br />
| Tarjoaa toimivan viitekehyksen yleisesti tietopohjaiseen päätöksentekokäytäntöön ja sen mahdollistaviin kriteereihin. Toimii suoraan teoreettisena ohjauksena päätöksentekoproessien uudistamisessa.<br />
| Hyötyinä laaja menetelmän kuvaus, haittoina teoreettisuus. Voi toimia filosfisena ohjauksena avoimuuden lisäämiseksi, mutta ei tarjoa konkretiaa.<br />
|----<br />
| [[Avoin yhteiskunta]]<br />
| Avoin yhteiskunta on ranskalaisen filosofi Henri Bergsonin luoma sekä Karl Popperin popularisoima ja edelleen kehittämä käsite, jonka Popper esitteli vuonna 1945 julkaistussa kirjassaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset. Ideaalisena yhteiskuntana nähtiin äärimmäisen läpinäkyvä demokratia, joka on avoin muutoksille ja perustuu ihmisoikeuksille sekä panarkismille. Sivu antaa myös ne toimet, joiden avulla Suomi saavuttaisi avoimen yhteiskunnan.<br />
| Avoin yhtiskunta pitää sisällään paljon myös tiedon avaamista. Kun tieto on avoimempaa, VN voi käyttää sitä tehokkaammin päätöksenteossa.<br />
| Avoimeen yhteiskuntaan kuuluu hyvin paljon muutoksia, joiden aikaansaaminen on varmasti hankalaa, niin asenteiden muuttamisen kuin rahoituksenkin kannalta. Toimenpiteet eli teesit ovat kuitenkin selkeät, eli jos halutaan lähteä kohti avoimempaa yhteiskuntaa se, mitä pitää konkreettisesti tehdä, on suhteellisen selkeää.<br />
|---<br />
| [https://www.force11.org/group/fairgroup/fairprinciples FAIR data -periaate]<br />
| Findable (Löydettävä)<br />
*F1. (meta)datalle annetaan globaali, muista eroava ja aina ja kaikkialla pysyvä tunniste.<br />
*F2. dataa kuvaillaan rikkaalla metadatalla.<br />
*F3. (meta)data rekisteröidään tai lajitellaan paikkaan, josta se on helposti haettavissa.<br />
*F4. metadata määrittelee datan tunnisteen.<br />
<br />
Accessible (Saavutettava)<br />
*A1 (meta)data on saatavissa tunnisteen avulla käyttäen standardisoitua viestintäprotokollaa.<br />
**A1.1 protokolla on avoin, ilmainen ja maailmanlaajuisesti käytettävissä.<br />
**A1.2 protokolla antaa mahdollisuuden todentamis- ja valtuuttamismenettelyihin, missä ne ovat tarpeen.<br />
*A2 metadata on saavutettavissa, vaikka data ei olisi enää saatavilla<br />
<br />
Interoperable (Yhteentoimiva)<br />
*I1. (meta)data käyttää virallista, saavutettavaa, jaettua ja laajasti sovellettavaa kieltä tiedon kuvaamiseksi.<br />
*I2. (meta)data käyttää sanastoa, joka noudattaa FAIR-periaatteita.<br />
*I3. (meta)data pitää sisällään päteviä viittauksia muuhun (meta)dataan.<br />
<br />
Re-usable (Uudelleenkäytettävä)<br />
*R1. (meta)datassa on useita tarkkoja ja olennaisia ominaisuuksia.<br />
**R1.1. (meta)data on julkaistu selkeällä ja saavutettavalla datan käytön lisenssillä.<br />
**R1.2. (meta)datan voi yhdistää alkuperäänsä.<br />
**R1.3. (meta)data täyttää toimialakohtaiset yhteisön vaatimukset.<br />
|<br />
| Erilainen tapa määritellä avoimen datan ajatus.<br />
|---<br />
| [http://thefinnishexperiment.com/wp-content/uploads/2015/02/designprinciplesforcrowdsourceddemocracy.pdf Five Design Principles for Crowdsourced Policymaking]<br />
| Esittelee viisi periaatetta, joiden avulla crowdsourcingia voi hyödyntää päätöksenteossa, esimerkiksi lakivalmisteluissa. Nämä periaatteet ovat inclusiveness, accountability, transparency, modularity ja synthesis. <br />
| Toimii hyvänä taustatukena tietopohajisen päätöksneteon toimintamallin rakentamisessa. Tarjoaa mallia erityisesti joukkoistamiseen.<br />
| Tämä ei anna tarkkaa toimintamallia, vaan ennemmin viitekehyksen, jonka sisällä toimiessa päätösten tietopohjaa voidaan parantaa. Toisaalta linkin raportissa kuvataan myös viitekehyksen käytöstä olevan esimerkkitapauksen toimintamalli, jota voisi soveltaa myös muihin päätöksentekotapauksiin.<br />
|---<br />
| [http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=964902&name=DLFE-10617.pdf&title=Julkinen%20data Julkinen data]<br />
| Toimintaohje datan avaamiseksi, Antti Poikola, Petri Kola, Kari A. Hintikka.<br />
| Antaa hyvän pohjan datan avaamisen ratkaisuihin.<br />
|<br />
|---- <br />
| [[Kokonaisarkkitehtuuri]]<br />
| Kuvaus siitä, millaisia tietojärjestelmien pitäisi kokonaisuudessaan olla, miten niiden pitäisi toimia ja miten niitä pitäisi kehittää, jotta tiedon tuottaminen ja käyttö olisi yhteiskunnassa mahdollisimman tehokasta. {{attack|# |Ilmeisesti? Saatoin siis lopultakin ymmärtää tämän väärin. Sivu ei myöskään anna perustetta sille, miksi tämänkaltainen järjestelmä olisi "teoreettinen näkemys parhaasta mahdollisesta kokonaisarkkitehtuurista."|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 28. syyskuuta 2015 kello 08.53 (UTC)}}<br />
| Ei suoraan käyttökelpoinen tähän tilanteeseen.<br />
| Kolme tärkeintä eroa tyypillisiin nykyjärjestelmiin ovat avoimuus, kritisoitavuus ja jatkokäytettävyys, joiden pitäisi osaltaan parantaa tieteellisen tiedon laatua. Kuvatun tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin periaatteet tavoitteelisuus, kausaalisuus ja kohteellisuus auttava luomaan paremman tietopohjan kaikenlaiselle päätöksenteolle. Ongelmaksi muodostuu se, että sivu kysyy, minkälainen kokonaisarkkitehtuurin pitäisi olla ja sanoo, että kokonaisarkkitehtuurin tulisi perustua teoreettiseen näkemykseen parhaasta mahdollisesta kokonaisarkkitehtuurista. Sivu ei kuitenkaan käsittele minkäänalisia muita malleja edes sulkeakseen ne pois huonompina. Ehdotettu kokonaisarkkitehtuuria on kyllä verrattu nykytilaan ja siihen on ehdotettu parannuksia. [https://wiki.julkict.fi/julkict/projektit/kuntasektorin-ka-materiaali-kuntait-aikainen/kunnan-ka-hallintamalliohje/at_download/file Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin kehittäminen].<br />
|---<br />
| [http://valtioneuvosto.fi/ohra/suositukset OHRA-suositukset]<br />
| Suosituksia hallituksen strategisen työskentelyn järjestämiseen. Päällimmäisenä tavoitteena asioiden käsittelyn ja tiedon yhtenäinen hallittavuus.<br />
| Tarjoaa teoreettisen viitekehyksen VN:n toimintaan.<br />
| Hyötyinä yhteistyöskentelyn ja kohteellisuuden tavoittelu.<br />
|----<br />
| [https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_2+2012.pdf Onnistuneen joukkoistamisen ainekset]<br />
| Joukkoistamiseen liittyy tietyt elementit, jotka pitää olla aina mukana, että joukkoistaminen prosessina toimii päätökseteon tukena. Nämä ovat<br />
* Tavoitteen määrittely, rajaus ja vaiheistus<br />
* Viestintä<br />
* Yksinkertainen tekninen toteutus<br />
* Joukkoistamisprosessin hoitaminen<br />
* Aikarajoite<br />
* Tapahtumat<br />
* Analyysi ja prosessin seuranta<br />
* Prosessiin sitoutuminen<br />
| Vaikka tästä ei saakaan suoraa toimintamallia, VN:ssa ja muuallakin on mitä tahansa joukkoistettaessa hyvä pitää nämä periaatteet mielessä.<br />
|<br />
|---<br />
| [http://vnk.fi/documents/10616/622966/J0811_Poliittisen+p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksenteon.pdf/4ea23e0a-a322-4e4f-b65b-9f7b9e29fd19?version=1.0 Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen]<br />
| Toimintamallissa<br />
* arviointi- ja tutkimustietoa käytetään systemaattisesti uudistustarpeiden tunnistamisessa, vaikuttavimpien politiikkatoimien valinnassa sekä päätöksenteon ja sen valmisteluprosessin eri vaiheissa<br />
* tietotarpeet määritellään ja tunnistetaan poliittisista prioriteeteista käsin<br />
* tietovarannot ovat korkealaatuisia ja tehokkaasti käytössä<br />
* johtamisjärjestelmä tukee arviointi- ja tutkimustiedon oikea-aikaista, tehokasta ja systemaattista käyttöä<br />
* vuorovaikutus arviointi- ja tutkimustiedon tuottajien ja käyttäjien kesken toimii<br />
* raportointi on mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja kevyttä, kytkeytyy muihin prosesseihin eikä tarpeettomasti kuormita virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä.<br />
<br />
Tämä tapahtuu neljän suosituksen kautta:<br />
*Laaditaan strateginen tutkimus- ja arviointisuunnitelma hallituskaudelle<br />
*Määritellään vastuut ja vahvistetaan tiedon välittäjätoimintoja<br />
*Toimintatavalliset muutokset ja toimintakulttuuri<br />
*Kehitetään yhteisiä työvälineitä ja palveluja <br />
|<br />
| Ei anna suoraa toimintamallia yksittäisten päätösten tekemiseen, mutta antaa toimintamallin, jonka avulla suunnataan kohti parempaa päätösten tietopohjaa yleisesti.<br />
|-----<br />
| [http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Sosiaali_ja_terveyspalveluiden_tietojohtamisen_kasikirja.pdf Soten tietojohtaminen]<br />
| Toimintamalli, jonka avulla voidaan tehostaa sekä taloudellisesti että toiminnallisesti sosiaali- ja terveyspalveluita. Koostuu kahdesta osa-alueesta, jotka ovat asiakasanalyysi ja hyvinvointi-indikaattorit. Palveluiden käyttäjät jaetaan ryhmiin, joita tarkastellessa on mahdollista selvittää, minkätyyppisessä palvelussa tehostamisen paikat ovat.<br />
| Suunniteltu nimen omaan sote-alalle käytettäväksi, ei toimi VN:n tietojohtamisessa, tai ainakin tätä pitää hyvin vapaasti soveltaa, jättää vain peruajatus jäljelle ja rakentaa sen pääälle, jos sen haluaa saada toimimaan muualla.<br />
| <br />
|---<br />
|[http://www.thegovlab.org/ The GovLab]<br />
| Tarjoaa (teknisiä) ratkaisuja, koulutusta ja verkostoja avoimeen ja yhteistyöskentelyyn perustuvaan päätöksentekoon.<br />
| Periaatteet hyvin samankaltaisia avoimen arvioinnin, avoimen päätöksentekokäytännön ja Opasnetin kanssa. Saattaa tarjota teknisiä ratkaisuja, jotka voitaisiin hyödyntää ja valjastaa VN:n päätöksentekoprosesseissa.<br />
| Hyötyinä synergia jo olemassa olevien avoimen arvioinnin toimintojen kanssa. Haittoina menetelmien ja työkalujen saavuttamattomuus (Jounin vierailu madaltanee kynnystä). Mahdollisuudet VN:n kannalta epäselvät.<br />
|----<br />
| [https://wiki.julkict.fi/julkict/projektit/sote-tietojohtaminen/tiedolla-johtamisen-kasikirja-pdf/at_download/file Tiedolla johtamisen toiminnalliset moduulit]<br />
| Luo toimintamallin, jonka avulla kunnissa voidaan kehittää pääätöksentekoa ja palveluiden kehittämistä pohjaamaan enemmän tietoon. Toimintamalliin kuuluu 16 toiminnallista moduulia, joissa tehdään jotain, ja lisäksi muita dataa ja tietoa kuvaavia moduuleja. Näiden moduulien kautta tuotetaan tietoa, analysoidaan sitä ja lopulta etsitään sopiva päätösvaihtoehto. Mukana on myös tämän uuden toimintamallin käyttöönottosuunnitelma ja joitain asiaan liittyviä tietoteknisiä ratkaisuja.<br />
| Suunniteltu tiedolla johtamisen tehostamiseen kunnissa, eikä valtakunnan tasolla, mutta saattaisi toimia sielläkin.<br />
| Monia muita toimintamalleja huomattavasti monimutkaisempi malli, vaikka ei tuo varsinaisesti juurikaan enemmän mukaan toimintaan, kuin yksinkertaistetummat toimintamallit. Toisaalta samalla hyvin kattava. Kokonaisuus muiden osien kanssa on vielä perustoimintamalliakin moniutkaisempi. Kokonaisuus on vaikea hahmottaa käyttämättä paljoa aikaa, toisin kuin monissa muissa toimintamalleissa.<br />
|----<br />
| [[Muuttuja|Tietokide]]<br />
| Idea jatkuvasti päivittyvästä tieteellisestä tulkinnasta ja vastauksesta liittyen täsmälliseen kysymykseen.<br />
| Voisi toimia tietopohjaisen päätöksenteon peruselementtinä. Tietokiteitä voidaan käyttää kuvaamaan tarkkoja tieteellisiä datoja tai yleisemmän tason synergiakuvauksia useammasta tieteeellisestä tiedosta koostettuna.<br />
| Hyötyinä tarpeellisen tiedon tiivistäminen selkeäksi kokonaisuudeksi.<br />
|----<br />
| [http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2013/OKM-KIDE.html Valtioneuvoston älystrategiat]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|---<br />
| [http://dx.doi.org/10.3109/10408444.2013.832727 Weight-of-evidence]<br />
| Kataus joukkoon erilaisia menetelmiä nosti esiin neljä osiota WoE analyyseissä:<br />
# perustellun kysymyksen määrittely ja kriteerit tutkimusvalikoimalle<br />
# yksittäisten tutkimusten katsauksen kriteerien määrittely ja soveltaminen <br />
# evidenssin arviointi ja yhteensovittaminen<br />
# lopputuloksien tekeminen päätelmien pohjalta<br />
<br />
Etsittäessä parhaita WoE-menetelmässä toimivia käytäntöjä, täytyisi löytää tavat toteuttaa seuraviin tavoitteisiin:<br />
# Get the right data<br />
# Get the right thinking<br />
# Get the right process<br />
|<br />
| Pienten osien yhteensovittaminen ja niiden perusteella päätelmien tekeminen on hyvin vaikeaa, ja saattaa muuttua kysymyksen ennakko-oletusten muuttuessa. Eri ihmiset voivat painottaa kokonaisuuden eri asioita ja siten päätyä hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin. Tarkat säännöt voivat helposti jäykistyä ja aiheuttaa ongelmia systeemissä, jonka tarkoitus oli olla joustava, mutta tarkasti määritelty.<br />
|}<br />
<br />
==== Toimintamallit ====<br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|+'''Tiedolla johtamisen toimintamalleja<br />
! Nimi || Kuvaus || Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta || Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia<br />
|----<br />
| [http://www.alliance4usefulevidence.org/ Alliance for Useful Evidence]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| [http://avointiede.fi/tietoa-hankkeesta Avoimen tieteen ATT-hanke]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| [[Avoin arviointi]]<br />
| Menetelmä vaikutusarviointien tekemiseen avoimesti netissä. Avoin arviointi on toimintamalli, joka pyrkii vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen ja soveltamaan vastauksen käytännön arviointeihin: Kuinka tieteellistä informaatiota ja arvovalintoja voi käyttää parantaakseen yhteisön päätöksentekoa tilanteessa, jossa osallistuminen on kaikille avointa? <br />
| <br />
| Hyötyinä step-by-step kuvaus avoimen arvioinnin tekemisestä. Kytkeytyy tiiviisti Opasnetiin ja avoimeen päätöksentekokäytäntöön.<br />
|----<br />
| [http://fi.opasnet.org/fi/Avoin_interventiotutkimus Avoin interventiotutkimus]<br />
| Vastaa kyusymykseen: Miten toteutetaan kliininen interventiotutkimus siten, että 1) tutkimussuunnitelma ja tutkimusaineisto ovat alusta saakka avoimia, 2) potilassalaisuus ei vaarannu, 3) kaksoissokkoutus on mahdollinen ja 4) tiedonkulun tehostamiseksi toteutuksessa hyödynnetään moderneja verkkotyökaluja?<br />
| Kuvaa lähinnä tutkimusasetelman ja tutkimusdatan käyttöä tutkimustarkoituskessa, ei suoraan käyttökelpoinen VN:n päätöksentekokäytännöille.<br />
|<br />
|----<br />
| [http://fi.opasnet.org/fi/Avoin_tilastoanalyysi Avoin tilastoanalyysi]<br />
| Vastaa kysymykseen: Miten voidaan tehdä tilastoanalyysejä salassapidettävästä aineistosta siten, että 1) tietojen salaisuus ei vaarannu, 2)tietoja voidaan käyttää tutkimuksessa mahdollisimman vapaasti, 3) toimintatapa on kustannustehokas ja karttaa turhaa byrokratiaa?<br />
| Kohdistuu tutkimusaineiston käsittelyyn, ei suoraan käyttökelpoinen VN:n päätöksentekokäytännöille.<br />
| <br />
|----<br />
| [[Avoin työ]]<br />
| Avoin työ on uudenlainen toteutustapa, jossa kilpailutuksen arvo sidotaan etukäteen ja työ jaetaan osatarjouksien esittäjille, jotka voivat vapaasti toteutaa omia osiaan alihankintana. Osatarjousten esittäjät voivat sitten tehdä työstä mitä osaa haluavat, ja kaikille maksetaan sen mukaan, kuinka hyödyllistä heidän työnsä on lopputuloksen kannalta ollut.<br />
| <br />
| Haasteena jälleen saada uudet toimintatavat käyttöön. Myös rahan jakaminen lopussa kaikkien kesken on vaikeaa, sillä sen arvioiminen, paljonko kukakin on uonut mukaan lisäarvoa, ei ole helppoa. Tämä luo kuitenkin mahdollisuuden kaikille osallistua heidän mielestään tärkeään työhön ja saada siitä rahallista korvausta. Korvauksen pitäisi myös periaatteessa olla reilu, koska kaikille maksetaan hyödyllisyyden mukaan.<br />
|---- <br />
| [http://dfg-course.aalto.fi/ Design for Government] (kurssi)<br />
| Miten käyttäytymistieteellinen tieto ja käyttäjäkokeilut parantavat päätöksentekoa? Aalto - yliopiston järjestämä kurssi, jossa tehdään ministeriöiden tms. toimesta annettuja harjoitustöitä avoimen päätöksenteon ratkaisuiksi. Kurssilla tehtiin mm. haastatteluja ja taustakartoitusta ja tunnistettiin haasteita. {{defend|# |Tämä materiaali on syytä käydä huolella läpi ja ottaa opiksi Yhtäköyttä-hankkeessa.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 17. syyskuuta 2015 kello 11.20 (UTC)}}<br />
| Raportit sisältävät erittäin hyödyllistä tietoa, joka pohjautuu julkishallinnon nykykäytäntöjen kuvaamiseen. Tarjotaan konkreettisia ratkaisuja avoimeen asioiden käsittelyyn. <br />
| <br />
|----<br />
| [http://www.demoshelsinki.fi/projektit/design-for-government/ Design for Government] (projekti) [http://vnk.fi/documents/10616/1456483/DfG-raportti.pdf/4072bebd-ff36-4876-89e2-09076d8142df Hankkeen loppuraportti VNK:n sivuilla]<br />
| Luo toimintamallin, jonka avulla käyttäytymistieteellistä tietoa voidaan hyödyntää paremmin päätöksenteossa. Toimintamallissa etsitään ensin parhaat asiantuntijat ja käytännöt ja tehdään katsaus siihen, mitä tiettyyn ongelmaan liittyvää käyttäytymistieteellistä tietoa on jo olemassa. Mikäli tietoa kaivataan lisää, sitä tuotetaan käyttäytymistieteellisten kokeilujen avulla.<br />
| Voi tuoda VN:lle ja muutenkin hallintoon tärkeää tietoa siitä, miten ihmiset todennäköisesti reagoivat tehtäviin päätöksiin ja siten auttaa arvioimaan päätösten eri vaihtoehtojen vaikutuksia.<br />
| <br />
|----<br />
| [http://vnk.fi/documents/10616/1034423/EU+aloitteiden+vaikutusarvioinnit.pdf/aed6cca8-8429-4039-a65f-14d90f501f0f EU-aloitteiden vaikutusarviointimalli] (VNK-hanke)<br />
| Suunnitelma siitä, miten EU-aloitteiden vaikutusarviointia tehostetaan Suomessa. Mallissa jokaiseen EU:ssa tapahtuvaan päätösvalmistelun vaiheeseen liittyy vastaava, Suomessa toteutettava toimi, jonka avulla tulevaa päätöstä arvioidaan Suomen näkökulmasta valmistelun edetessä koko ajan hieman tarkemmin. Näitä vaiheita on yhteensä viisi, alkaen siitä, kun huhu tulevasta aloitteesta tulee Suomeen siihen, että lopullisen päätöksen jälkeen sen todellisia vaikutuksia seurataan Suomessa.<br />
| <br />
| Vaikka Suomessa tehdään suhteellisen paljon päätöksiin liittyviä vaikutusarviointeja, EU-aloitteisiin liittyviä vaikutusarviointeja ei tehdä. Uusi EU-aloitteiden vaikutusarviointimalli vahvistaa merkittävästi EU-asioihin liittyvien päätöksten ja valtion kantojen tietopohjaa.<br />
|---<br />
| [https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1+2014.pdf Joukkoistettu päätöksenteko]<br />
| Avoimen päätöksenteon toimintamalli, jota on käytetty maastoliikennelain uudistamisessa. Mallisa on neljä vaihetta: ongelman kartoittaminen, ongelman ratkaisu ja ideointi, arviointi, ja lain kirjoitus. Ensimmäisen kahden vaiheen aikana osallistujilla oli mahdollisuus jättää aiheesta omia ideoita, keskustella niistä ja äänestää niitä. Arviointi-osiossa osallistujat pääsivät yhdessä asiantuntijoiden kanssa arvioimaan aiemmin esitettyjä ideoita. Tätä ideoiden arviointia käytettiin lopulta tukena kain kirjoittamisessa.<br />
|<br />
|<br />
|----<br />
| [http://vnk.fi/documents/10616/1098657/R0314_N%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n_net.pdf/28914a71-9c64-4c30-a78a-bdd7b863e359?version=1.0 Näyttön perustuva päätöksenteko]<br />
| Valtioneuvostolle perustetaan tiedeneuvonantajan virka valtioneuvoston kansliaan. Tiedeneuvonantaja kutsutaan valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivan työryhmän (jatkossa TEA-työryhmä) puheenjohtajaksi. Jokaiseen ministeriöön perustetaan tutkimusjohtajan virka. Tutkitun tiedon käyttöä tehostetaan lainsäädännön valmistelussa, erityisesti vaikutusten arvioinnissa. Ministeriöiden kansainvälisissä yhteyksissä ja neuvotteluissa varmistetaan tutkimusnäytön saatavuus. Tutkimustiedon asiantuntevaa, monipuolista ja puolueetonta käyttöä valiokuntatyöskentelyssä tehostetaan. Lakiehdotusten perusteluissa sekä valiokuntien mietinnöissä ja lausumissa ilmoitetaan selkeästi, mitä tietolähteitä on käytetty. Tiedeakatemiain neuvottelukunnan (TANK) yhteyteen perustetaan tiedeanalyysiyksikkö. Tiedeakatemioiden tiedeanalyysiyksikön samoin kuin muiden asiantuntijatyöryhmien tuottamat raportit avataan verkossa kansalaisten kommentoitaviksi. <br />
|<br />
| Sekalaisia päätöksenteon tiedon käyttöä tukevia toimia. Eivät ehkä muodosta varsinaista toimintamallia, mutta jokainen ehdotus on yksinkertaisesti muotoiltu ja vie lähemmäksi päätöksenteon parempaa tietopohjaa.<br />
|----<br />
| [http://www.opengovpartnership.org/ Open Government Partnership]<br />
| Kansainvälinen valtionhallintojen yhteishanke käytäntöjen avaamiseen.<br />
| <br />
| <br />
|---<br />
| [[:op_en:Virtual government]]<br />
| Virtuaalihallinto on itse-organisoituva ryhmä, joka parantaa päätöksentekoa jostain tietystä asiasta tai kysymyksestä sosiaalicen median keinoin. Virtuaalihallinnon tarkoitus jäljittelee sitä vastaavan olemassaolevan hallinnon tarkoitusta. Virtuaalihallinnon tarkoitus on varmistaa, että päätöksenteko pitää sisällään kaikki olennaiset tiedot, mielipiteet ja arvot. Virtuaalihallinnon tarkoitus ei ole syrjäyttää varsinaisia päätöksentekoelimiä, vaan parantaa päätöksentekoa.<br />
| Virtuaalihallinnot helpottaisivat VN:n työtä tekemällä osan päätösvalmistelusta heidän puolestaan, ja kenties paremmin, koska siihen saadaan mukaan useampi näkökulma ja enemmän asiantuntijoita. Tai ainakin periaatteessa voitaisiin saada.<br />
| Haasteena saada ihmiset akivoitumaan virtuaalihallintoihin mukaan ja auttamaan päätöksenteossa. Jos tarpeeksi iso joukko kuitenkin alkaa tehdä työtä yhteisten päätösten takana, päätösvalmistelusta tulee kattavampaa, ja säästää valtion rahaa, sillä iso osa työstä voitaisiin tehdä vapaa-ehtoisvoimin kiinnostuneiden keskuudessa.<br />
|}<br />
<br />
==== Työkalut ====<br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|+'''Tiedolla johtamisen teknisiä ratkaisuja<br />
|---<br />
! Nimi || Kuvaus || Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta || Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia<br />
|----<br />
| [https://agoravoting.com/ Agora Voting]<br />
| Ohjelmisto äänestyksen järjestämiseksi.<br />
| <br />
| Mahdollistaa kansalaisten osallistamisen elektronisella äänestyksellä. Saatavana vain englanninkielisenä. <br />
|----<br />
| [http://www.appgree.com/en/ Appgree]<br />
| Puhelinsovellus, jolla ratkaistaan yhteistä ymmärrystä. Perustuu ihmisten ryhmittymiseen, joka päätyy sitten ryhmittymää koskevasta asiasta yhteisymmärrykseen. Jonkinlainen keskustelu app?<br />
| <br />
| Toimintatapa epäselvää, saatavilla vain englanninkielisenä. Ei liene käyttökelpinen tässä yhteydessä.<br />
|----<br />
| [https://www.avoindata.fi Avoin data portaali]<br />
| Sivusto julkishallinnon datojen avoimeen ja ilmaiseen jakeluun.<br />
| Toimiva järjestelmä datojen avaamiseksi, jota voiaisiin hyödyntää sellaisenaan.<br />
| Käyttäjäystävällinen järjestelmä, jossa tietoaineistoja voi avata avoimeen käyttöön. Voisi hyvinkin toimia VN:n tarkoituksiin avoimen datan sijoituspaikkana.<br />
|----<br />
| [http://www.avoinministerio.fi/ Avoin Ministeriö]<br />
| Verkkosivusto, jossa voi tehdä lakialoitteen, jolle kerätään allekirjoituksilla kannatusta.<br />
| Toimiva järjestelmä, joka mahdollistaa kansalaisten osallistumisen päätöksentekoon lakialoitteissa.<br />
| Käyttö vähäistä, lienee korvautunut [https://www.kansalaisaloite.fi kansalaisaloite - sivustolla].<br />
|----<br />
| [http://linkeddata.cochrane.org/ Cochrane linked data]<br />
| Luodaan tietokoneiden "neuronetwork" luomalla linkkejä tai "tägejä" ja siten annetaan webille ja tietokoneille tieto siitä, mistä löytää ja miten tunnistaa dataa. Parhaillaan tämä tarkoittaa, että data on paljon entistä joustavampaa ja sen avulla voidaan luoda teitoa, jota emme edes ole vielä tajunneet tarvitsevamme. Linked datan tavoitteena on tehdä datan löytäminen, jakaminen ja yhdisteleminen entistä helpommaksi.<br />
|<br />
| Sivuilta on vaikea ymmärtää, mikä Linked data oikeastaan on.<br />
|----<br />
| [http://www.data.gov Data.gov]<br />
| USA:n avoimen datan järjestelmä.<br />
| Hyvä esimerkki avoimen datan ratkaisusta, voisi toimia suunnittelupohjana VN:n tarpeisiin. Vastaa Suomalaista [www.avoindata.fi]<br />
|<br />
|----<br />
| [https://data.gov.uk/ Data.gov.uk]<br />
| Iso-Britannian avoimen datan järjestelmä.<br />
| Hyvä esimerkki avoimen datan ratkaisusta, voisi toimia suunnittelupohjana VN:n tarpeisiin. Vastaa Suomalaista [www.avoindata.fi]<br />
| Datan etsinnässä myös karttapohjainen haku. <br />
|----<br />
| [http://dcentproject.eu/ D-Cent]<br />
| Yhteiskäyttöinen osallistumisalusta, joka mahdollistaa julkisen sektorin ja kansalaisten yhteistyön verkossa. Tavoitteena on lisätä merkittävästi demokraattista osallistumista – kansainvälisesti.<br />
| <br />
| Epäselvää, että mitä toimintoja oikeastaan on saatavilla.<br />
|----<br />
| [http://democracyos.org/ DemocracyOS]<br />
| Avoimen koodin ohjelmisto, jolla voidaan osallistaa kansalaisia. <br />
| Ohjemisto tarjoaa keinot tiedottaa kansalaisia asioista, tarjota keskustelumahdollisuuden sekä äänenestää. Saatavilla 15 kielellä, Suomi ei vielä mukana.<br />
| Tarjoaa teknisen ratkaisun kansalaisten osallistamiseen, voitaisiin käyttää päätöksenteon yhteydessä kansalaisten kuulemiseksi. Vaatisi Suomen osallisuutta, jotta voitaisiin soveltaa Suomen käyttöön.<br />
|----<br />
| [http://eduuni.fi Eeduuni]<br />
| Eduuni on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM:n) toimialan ja sidosryhmien yhteinen sähköisen työskentelyn ja verkostoitumisen palveluympäristö. Eduuni toteuttaa osaltaan OKM:n hallinnonalan tietohallintostrategiaa (2006–2015), jonka keskeisiä sanomia ovat sähköinen työskentely ja verkostomainen toimintatapa.<br />
| Voisi soveltua yhteistyöskentely-ympäristöksi myös VN:lle.<br />
|<br />
|----<br />
| [http://helsinginymparistotilasto.fi/ Helsingin ympäristötilastot]<br />
| Helsingin ympäristötilasto on verkkotilastopalvelu, johon on koottu keskeiset Helsingin ympäristön tilaa ja kuormitusta kuvaavat muuttujat. Tietokantaa ylläpitää Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Helsingin ympäristötilaston tiedot päivitetään pääsääntöisesti vuosittain.<br />
| Päätöksentekoa tukevaa tilastotietoa, lienee käyttökelpoista suoraan VN:n tarpeisiin. Lieneekö aineisto saatavilla myös avoindata.fi kautta?<br />
| Hyötyjä: Kattava ympäristötilastoaineisto Helsingistä, avoimesti saatavilla<br />
|----<br />
| [https://www.innokyla.fi/ Innokylä]<br />
| Sosiaali- ja terveysalan (tai muun alan) käytäntöjen kehittäminen ja jalkauttaminen.Verkkoalusta, joka tarjoaa paikan kuvata toimintamalleja, luoda aiheen/projektin ympärille verkostoja, säilyttää/levittää tiedostoja ja kuvata meneillään olevia projekteja.<br />
|<br />
| <br />
|----<br />
| [http://www.suomijoukkoistaa.fi/ Joukkoistamista Suomessa]<br />
| Antaa mahdollisuuden esittää ideoita hallinnon avoimuuden edistämiseksi Suomessa sekä kannattaa toisten ideoita ja keskustella niistä.<br />
| <br />
| On olemassa vain englanniksi. Ei näytä toimivan kovin hyvin, koska käyttäjiä on alle 800 ja edeoita on esitetty alle 30, eikä mitään näytä olevan tällä hetkellä käynnissä tai tehty viime aikoina.<br />
|---<br />
| [[Opasnet]]<br />
| Verkkotyötila avoimien vaikutusarviointien tekemiseen. Sivustolla kerätään, yhdistetään ja jaetaan tutkimustietoa ja tietoa ihmisten arvoista.<br />
| Hyödynnettävissä avoimen päätöksenteon työtilana, joka tarjoaa mahdollisuuden asioiden yhteiseen käsittelyyn. Tarjoaa mahdollisuuden kuvata avoimesti kaiken päätöksenteossa käytetyn aineiston.<br />
| Hyötyinä monipuolisuus: datan säilyttäminen ja avoimuus, arviointien avoin käsittely, R-mallinnus mahdollisuudet. Haasteina järjestelmän tekniset ominaisuudet: vaatii opettelemaan wikin käyttöä, käyttöliittymässä ja visualisoinnissa parantamista. <br />
|----<br />
| [http://www.open311.org/ Open 311]<br />
| Tarjoaa kommunikointityökalun asukkaiden ja kunnan välille. Työkalun avulla voi raportoida esimerkiksi huoltotöihin liittyviä asioita. Käytössä ainakin Helsingissä.<br />
| Kuntatson työkalu, ei liene käyttäkelpoinen VN:n toimintaan sellaisenaan.<br />
| Hyötyinä yksinekrtainen tapa kuntalaisille ilmoittaa kunnan palveluihin liittyvistä asioista. Ohjaa ilmoitukset oikeille kunnan työntekijöille.<br />
|----<br />
| [http://openfinlandchallenge.fi/ Open Finalnd challenge]<br />
| Vuosittain järjestettävä pohjoismaiden suurin digitaalisen avoimuuden innovaatiokilpailu Open Finland Challenge (aiemmin Apps4Finland) tuottaa avointa yhteiskuntaa edistäviä innovaatioita ja tukee niitä kehittäviä yksilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä. Vuosien varrella kilpailun kautta on syntynyt satoja sovelluksia, visualisointeja sekä konsepteja ja samalla Suomen avoimen datan yhteisöstä on kasvanut tuhansien ihmisten asiantuntijaverkosto.<br />
| Voi hyvinkin tuottaa työkaluja, jotka olisivat hyödynnettävissä VN:n päätöksenteossa<br />
|<br />
|----<br />
| [https://www.otakantaa.fi/ Ota kantaa]<br />
| Otakantaa verkkojärjestelmä on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin päätöksiin jo valmisteluvaiheessa. Voit osallistua jo tarjolla oleviin keskusteluihin ja valmisteluihin tai käynnistää oman aiheesi. otakantaa.fi on kaikille avoin, moniääninen kansalaisten, hallinnon ja päätöksentekijöiden kohtauspaikka.<br />
|Vaikuttaa toimivalta alustalta VN:n ja kansalaisten yhteistyölle.<br />
| Hyötyinä alustan yksinkertaisuus.<br />
|---<br />
| Paikkatiedot palveluväylään ([http://vnk.fi/documents/10616/1034423/Paikkatiedot_palveluvylss.pdf/d8fe96e9-5e90-477a-a241-92ae4d14cd13 VNK hanke])<br />
| Hankkeen tarkoituksena on liittää paikkatietojärjestelmän liittäminen kansalliseen palveluväylään (Kokonaiskonsepti tietovarantojen kytkemiseksi käyttösovelluksiin), jotta paikkatietojen saatavuus ja käyttö helpottuisi Suomessa. Hankkeen tutkimuskysymykset:<br />
* Miten paikkatietojen saatavuus ja käyttö tulisi järjestää kansallisen palveluväylän toimintaympäristössä ottaen huomioon mm. INSPIRE -direktiivin vaatimukset?<br />
* Miten satelliittipaikannusteknologiaa voidaan hyödyntää tehokkaasti kansallisen palveluväylän toimintaympäristössä?<br />
* Millaisia uusia mahdollisuuksia olisi hyödyntää palveluväylää, paikkatietoja ja paikannuspalveluita eri sovellusalueilla (esim. liikenne, terveys, turvallisuus, ympäristö, luonnonvarojen käyttö)?<br />
| Uusien järjestelmien avulla aiemmin vaikeasti saatavissa olevaa tietoa vapautuu helpommin käytettäväksi myös päätösvalmisteluissa.<br />
| Tämän hetkisillä hankkeesta löytyvillä tiedoilla näitä on vaikea arvioida.<br />
|}<br />
<br />
==== Taustaselvitykset ja analyysit ====<br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|+'''Tiedolla johtamisen taustaselvitykset ja analyysit<br />
|---<br />
! Nimi || Kuvaus || Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta (keskeiset opetukset) || Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia<br />
|----<br />
| Amartya Sen: [[:en:The Idea of Justice]], 2009.<br />
| Sosiaalinen oikeutta ei pitäisi arvioida binäärisesti joko saavutetuksi tai ei saavutetuksi. Sen sijaan oikeutta pitäisi ajatella olevan olemassa eli asteisina ja sitä pitäisi arvioida jatkumolla. Lisäksi ei ole tarvetta tarkasti määritellylle abstraktille oikeuden ajatukselle, vaan eri instituutioita voidaan arvioida ilmankin. Kahden eri instituution toteuttamaa oikeutta pystytään mielekkäästi vertailemaan ilman perustavanlaatuista ideaalia oikeudesta.<br />
| <br />
| Ei varsinaisesti tunnu liittyvän tiedolla johtamiseen.<br />
|----<br />
| Arthur C Petersen, Eva Kunseler et al. Post-normal science in the Netherlands. 2011 [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3682633/]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Beth Simone Noveck: Wiki Government. Brookings 2009. [http://www.brookings.edu/research/books/2009/wikigovernment]<br />
| Joukkoistaminen päätöksenteossa. Lessons learned:<br />
* Ask the right questions.<br />
* Ask the right people.<br />
* Desing the process for the desired end<br />
* Desing for groups, not individuals<br />
* Use the screen to show the group back to itself<br />
* Divide work into roles and tasks<br />
* Harness the power of reputation<br />
* Make policies, not websites<br />
* Pilot new ideas<br />
* Focus on outcomes, not inputs<br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Daniel Kahnemann: [[:en:Thinking, Fast and Slow]], 2011. <br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| James Surowiecki: [[:en:The Wisdom of Crowds]], 2004.<br />
| <br />
Neljä vaatimusta viisaalle joukolle:<br />
* '''Mielipiteiden rikkaus'''. Jokaisella on oma tietopohjansa, jota tulee hyödyntää.<br />
* '''Riippumattomuus'''. Mielipiteet eivät saa riippua ympäröivien ihmisten mielipiteistä.<br />
* '''Hajautus'''. Ihmiset voivat erikoistua ja toimia oman erityisen ja paikallistiedon varassa.<br />
* '''Yhdistäminen'''. Käytössä on mekanismi, joka vetää yhteen yksittäiset pohdinnat.<br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| James Wilsdon and Robert Doubleday (eds).: Future directions for scientific advice in Europe<br />
|<br />
|<br />
|<br />
|----<br />
| Leena Ilmola: Increasing Flexibility by Environment Scanning of the Early Signs of Change in the Complex Environment [http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-5667-8]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Mikko Pohjola: Assessments are to change the world - Prerequisites for effective environmental health assessment. Väitöskirja. THL, 2013 [http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-883-4].<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Otso Kivekäs: [[Kuinka tietoyhteiskunta korjataan]]. 2015.<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Peter Senge: [[:en:The Fifth Principle|The Fifth Principle]]<br />
| The five disciplines of what the book refers to as a "learning organization" discussed in the book are:<br />
<br />
# "Personal mastery is a discipline of continually clarifying and deepening our personal vision, of focusing our energies, of developing patience, and of seeing reality objectively."<ref name="senge-1990">Senge, Peter M. The Fifth Discipline. Doubleday/Currency, 1990. ISBN 0-385-26094-6 [http://books.google.com/books?id=bVZqAAAAMAAJ]</ref><br />
# "[[:en:Mental models|Mental models]] are deeply ingrained assumptions, generalizations, or even pictures of images that influence how we understand the world and how we take action."<ref name="senge-1990" /><br />
# "Building shared vision - a practice of unearthing shared pictures of the future that foster genuine commitment and enrollment rather than compliance."<ref name="senge-1990" /><br />
# "[[:en:Team learning|Team learning]] starts with dialogue, the capacity of members of a team to suspend assumptions and enter into genuine thinking together."<ref name="senge-1990" /><br />
# "[[:en:Systems thinking|Systems thinking]] - The Fifth Discipline that integrates the other four."<ref name="senge-1990" /><br />
|<br />
|<br />
|----<br />
| Roland Bal et al: Democratisation of scientific advice. BMJ 2004. [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC534851/]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Thaler and Sunstein: [[:en:Nudge (book)|Nudge: Improving Decisions about Health, Wealth, and Happiness]], 2008.<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Tapscott and Williams: [[:en:Wikinomics|Wikinomics: How Mass Collaboration Changes Everything]], 2006.<br />
| <br />
Wikinomicsin neljä keskeistä periaatetta yritystoiminnassa:<br />
* '''Avoimuus'''. Avoimet standardit ja sisällöt, mutta myös talouden läpinäkyvyys ja avoimuus uusille ideoille ja resursseille.<br />
* '''Vertaistyö'''. Yhdessä tekeminen ja joukkoistavat työkalut korvavat hierarkkiset toimintatavat.<br />
* '''Jakaminen'''. Vähemmän painoarvoa tiedon, tuotteiden ja keksintöjen omistusoikeuksiin.<br />
* '''Maailmanlaajuinen toiminta'''. Lähtökohtaisesti ajatellaan globaalisti ja unohdetaan fyysiset ja maantieteelliset rajat.<br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Tanja Aitamurron tuotanto [http://www.tanjaaitamurto.com/#list-of-publications]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Clinton Andrews: Humble Analysis. The Practice of Joint Fact-Finding. (2002, Praeger). [http://akordi.fi/?p=717]<br />
| <br />
* Kiistan osapuolet tuovat omat tietonsa yhteiseen pooliin, ja tietopohjaa rakennetaan yhdessä;<br />
* Osapuolet määrittelevät ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtävänannon sekä asiantuntijoiden joukon, joka tarvitaan ratkaisemaan yhteinen ongelma<br />
* Sekä faktat että arvot ovat mukana keskustelussa, ja ne pyritään tunnistamaan tarkkaan<br />
* Tietoa käsitellään kirjallisten lähteiden ohella kasvokkain dialogissa, johon osallistuvat asiantuntijat, päätöksentekijät ja muut osalliset.<br />
* Prosessissa kiinnitetään erityistä huomiota asiantuntija- ja tutkimustiedon "kääntämiseen" helposti omaksuttavaan muotoon;<br />
* Prosessi tähtää yhteiseen ymmärrykseen. Samalla kartoitetaan tutkimuksen / tieteellisen tiedon vakiintuneita yhteisymmärryksen alueita, erimielisyyksiä ja epävarmuuksia<br />
* Prosessia kätilöi ammattimainen fasilitaattori<br />
| <br />
| <br />
|}<br />
<br />
* [http://betterevaluation.org/plan/approach/developmental_evaluation Developmental evaluation]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* Katsauksessa läpikäyty materiaali on listattu [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Tiedolla_johtamisen_menetelm%C3%A4t_ja_ty%C3%B6kalut&oldid=31129 sivun aiemmassa versiossa].<br />
<br />
<br />
{{Yhtäköyttä}}<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
== Aiheeseen liittyviä tiedostoja ==<br />
<br />
</noinclude></div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Tiedolla_johtamisen_menetelm%C3%A4t_ja_ty%C3%B6kalut&diff=31275Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut2015-12-11T10:13:31Z<p>Smxb: /* Nykykäytännöt ja niiden kehitystarpeet */</p>
<hr />
<div><noinclude><br />
[[Luokka:Avoin päätöksentekokäytäntö]]<br />
[[Luokka:Avoin arviointi]]<br />
[[Luokka:Yhtäköyttä]]<br />
{{muuttuja|moderaattori=Arja|edistyminen=Luonnos|edistymistaulu=Kyllä}}<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Millaisia toimintamalleja, menetelmiä ja työkaluja on olemassa tiedolla johtamisen parantamiseksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja näyttöön perustuvassa päätösvalmistelussa (evidence-based decision making)? Erityisesti tarkastellaan tutkimustietoa valtioneuvoston (VN) päätöksenteossa. Tärkeitä ovat asiat, jotka auttavat [[Yhtäköyttä]]-hankkeen [[Tiedolla johtamisen sisäänajosuunnitelma]]a.<br />
<br />
</noinclude><br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
=== Nykykäytännöt ja niiden kehitystarpeet ===<br />
<br />
Tämän katsauksen tarkoituksena on selvittää, mitkä olisivat hyvät ja johdonmukaiset menetelmät ja työkalut, joiden avulla tutkimustiedon jalostamista ja hyödyntämistä valtioneuvoston päätösvalmistelussa ja päätöksenteossa voidaan parantaa. Tärkeää on myös ymmärtää niitä periaatteita, joita nämä menetelmät ja työkalut edistävät. Erityisesti tarkastellaan menetelmiä, jotka voitaisiin ottaa käyttöön jo lähitulevaisuudessa.<br />
<br />
Tarkoitus ei ole kattavasti kuvata nykyisiä tietokäytäntöjä. Jonkinlaisia yleishuomioita on hyödyllistä alussa antaa, koska ne auttavat ymmärtämään miksi ja miten nykykäytäntöjä olisi syytä kehittää.<br />
<br />
On syytä heti alussa todeta, että nykyiset tiedonjalostamisen käytännöt ovat hyviä. Kun asiaa aletaan valmistella, sovitaan tavoitteet, vastuut ja aikataulut ja työtä tekemään valitaan virkamiehet tai toimikunnat, jotka tuntevat asian hyvin. Tietoa työn tekemiseen on yleensä runsaasti, ja sitä löytyy helposti internetistä.<br />
<br />
Kuitenkin tärkeitä kehitystarpeita on. Erityisen haastavia ovat tilanteet, joissa pitäisi päättää erittäin monimutkaisista ja pitkävaikutteisista asioista kuten pakolaiskysymyksestä, ilmastosopimuksesta, energiaverotuksesta tai perustulosta. Silloin ei yhden asiantuntijan tietämys riitä, eivätkä edes monipuolisen asiantuntijaryhmän resurssit ehkä riitä monimutkaisen tilanteen haltuunottoon.<br />
<br />
Kohta esiteltävien toimintaperiaatteiden havainnolistamiseksi käsittelemme kahta erittäin ajankohtaista tapausta valtioneuvoston toiminnasta. Ne havainnollistavat näiden periaatteiden merkitystä. <br />
<br />
Niin sanottu stubbgaten tapaus on esimerkki tietotyön ongelmista. Siinä valtiovarainministeriö pyrki oman poliittisen tavoitteensa edistämiseksi epätasapainoiseen tiedottamiseen eli ehdotusta puoltavien seikkojen ylikorostamiseen. Valtiovarainministeri Alexander Stubb jopa antoi eduskunnalle perätöntä tietoa.<br />
<ref>Yle 30.22.2015: [http://yle.fi/uutiset/mista_tuli_luku_90_hallintarekisterikohussa__stubb_sain_luvun_omasta_paastani/8491310?ref=leiki-uu Mistä tuli luku 90 hallintarekisterikohussa? – Stubb: Sain luvun omasta päästäni]</ref><br />
<br />
Tästä toiminnasta voi tehdä kiinnostavia päätelmiä. Ensinnäkin on ilmeisesti uskottu, että oma näkemys on paras, vaikka samalla ei uskota muiden päätyvän samaan päätelmään, jos tietoa on tasapuolisesti tarjolla. Tästä seuraa, että ilmeisesti joko taustalla on motiiveja joiden ei arvella kestävän päivänvaloa tai vaihtoehtoisesti uskotaan, että suuri yleisö ei hyväksy päätöstä, jos käytetään todellisia perusteluja. Ainakaan ei uskota siihen, että parhaat päätökset syntyvät kun suuri joukko ihmisiä pohtii asiaa hyödyntäen kaikkea käytettävissä olevaa tietoa. Oman näkemyksen ylivertaisuuteen uskomisella on myös kognitiivisia perusteita <ref>Selective laziness</ref><br />
<br />
Kuten myöhemmin selviää, kyseinen ajattelu on täysin vastoin Yhtäköyttä-hankkeen tunnistamia periaatteita. Siksi tämän esimerkin esiinnostaminen konkretisoi nykyisiä ongelmia ja myös viittaa yleisen mielipiteen olevan pikemminkin avoimuuden ja ehkä muidenkin Yhtäköyttä-periaatteiden kuin stubbgaten käytäntöjen takana. Periaatteiden tavoitteena on siis sekä auttaa löytämään kritiikinkestäviä vaihtoehtoja että välttämään vastaavanlaiset menettelytapoihin liittyvät kohut. <br />
<br />
Toinen mielenkiintoinen esimerkki on yhteiskuntasopimus.<br />
<ref>Yle 2.12.2015: [http://yle.fi/uutiset/sipila_tyomarkkinajarjestot_eivat_pysty_vastaamaan_nykyajan_vaatimuksiin/8497566 Sipilä: Työmarkkinajärjestöt eivät pysty vastaamaan nykyajan vaatimuksiin]</ref><br />
Siinähän lähtökohtaisesti erimieliset toimijat yritettiin saada löytämään konsensus asioista, joista niillä oli lähtökohtaisesti hyvin eri näkemykset. Asiaa yritettiin edistää sen tärkeyttä korostamalla, asettamalla tulospaineita ja kovimpana keinona uhkaamalla pakkolaeilla, jos konsensusta ei löydy. Hanke kuitenkin kariutui ilmeisesti aivan yksittäisten ihmisten ratkaisua ajatellen liian tiukkoihin kantoihin.<br />
<br />
Yksi tärkeimmistä Yhtäköyttä-periaatteista on jaettu ymmärrys eli pyrkimys ymmärtää muiden näkemykset. Kyse ei siis ole lainkaan neuvottelusta, eikä tavoitteena ole konsensus tai sopimus. Tavoitteena on kirjallinen kuvaus, jonka perusteella toimijoiden pyrkimyksiä ja käsityksiä voi ulkopuolinen ymmärtää. Ratkaisuehdotusten ajatellaan nousevan keneltä tahansa, joka paneutuu ongelmien ymmärtämiseen, toisin kuin yhteiskuntasopimusneuvotteluissa nyt, kun ennakkoon valitut edustajat neuvottelevat vain niistä asioista, jotka on jostain syystä asialistalle saatu nostettua. <br />
<br />
Kokonaisuutena katsottuna yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat kaukana jaetusta ymmärryksestä. Ulkopuolisen on hyvin vaikea muodostaa kokonaiskäsitystä siitä, miten erilaiset toimenpiteet voisivat tuottaa toivottuja asioita, ja millainen tavoitehierarkia eri toimijoilla oikeastaan on. On todennäköistä, että jaetussa ymmärryksessä olisi opittu erilaisista tavoitteista paljon enemmän kuin nyt ja osa niistä olisi varmaankin myös hylätty liian epäreiluina tai muilla perusteilla. Nykyjärjestelmässä sitä vastoin on mahdollista vaatia ja saada kohtuuttomiakin, jos vain sattuu olemaan edullisessa neuvotteluasemassa.<br />
<br />
Kokonaisuutena katsoen viime vuosina on kuitenkin aktivoiduttu ja edistytty hurjaa vauhtia avoimen päätöksentekokäytännön piirissä. Päätösten läpinäkyvyys ja tietopohjaisuus ovat nousseet yhdeksi pääteemaksi niin hallinnon kuin tutkimuksenkin kentällä ja aiheen ympärille on rakentunut laaja verkosto aktiivisia ihmisiä, toimikuntia, projekteja, strategioita, yrityksiä yms. Avoin päätöksentekokäytäntö sekä tiedon avoin saatavuus ja laaja hyödyntäminen on otettu huomioon lähes kaikissa tulevaisuuden strategisissa linjauksissa niin ministeriöissä, tutkimusorganisaatioissa kuin valtionhallinnossakin (OHRA-suositukset, Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen – tavoitteet todeksi ….). Tämä on väistämättä johtanut tilanteeseen, jossa useat eri tekijät ja organisaatiot ovat kehittäneet avoimuuden ja tietoon perustuvan päätöksenteon toimintaohjeita, menetelmiä, työkaluja ja palveluita.<br />
<br />
Parhaillaan on käynnissä myös julkishallinnon asianhallintajärjestelmän kehitystyö <ref>http://vnk.fi/hanke?selectedProjectId=8502</ref>. Järjestelmän arkkitehtuurikuvauksen <ref>http://www.avoindata.fi/data/dataset/4757bfa5-1de3-4ae2-94ba-f3ff7a9b7e27/resource/58a24e5f-c311-4b55-9b85-89496b0df86c/download/VAHVA-kohdearkkitehtuurikuvausv21.pdf</ref> mukaan tavoitteet sisältävät paljon Yhtäköyttä hankkeen mukaisia periaatteita (kuten yhteiskäyttöisyys, avoimuus, ryhmätyöskentely, kohteellisuus), mutta valitettavasti vaikuttaa kuitenkin siltä, että järjestelmästä voi epäonnisteussaan muodostua pelkästään asiakirjojen ja asioiden hallintaan tarkoitettu tuote. Sen on tosin tarkoitus olla kytkettynä muihin järjestelmiin, kuten ryhmätyötilaan sekä joukkoistamisen mahdollistavaan ohjelmistoon. Parhaimmillaan järjestelmä voisi siis tarjota mahdollisuudet avoimen päätöksentekokäytännön jalkauttamiseen, jos tämä pidetään yhtenä suunnittelun peruslähtökohdista.<br />
<br />
Tiedon avoin saatavuus on ollut suomalaisessa julkishallinnossa strategioiden keskiössä, ja työn helpottamiseksi on käynnistetty julkishallinnon JulkiICT, jonka lopputuloksena on tuotettu konkreettista ohjeistusta tiedon avaamiseksi. Lisäksi Poikola ym. ovat haastatelleet suuren joukon hallinnon virkamiehiä ja tuottaneet työnsä pohjalta jopa teknisiä ratkaisuja sisältävän varsin yksityiskohtaisen oppaan datojen avaamisesta. Näiden ohjeistusten pohjalta on rakennettu jo tarjolla oleva, toimiva verkkopalvelu avoindata.fi, jossa kunnat, tutkimusorganisaatiot ja muut tiedon tuottajat voivat avata aineistojaan.<br />
<br />
Julkishallinnon toimintaan liittyviä ja haastatteluiden pohjalta tehtyjä, tiedon johtamiseen tähtääviä tarkasteluja on tehty myös Desing for government -kurssilla. Vuoden 2015 kurssityöt ehdottavat tiedon saatavuuden parantamiseksi ainakin Sammio-nimellä kulkevaa alustaa, jonka kautta olisi pääsy kaikkeen hallinnolliseen ja julkisten tutkimuslaitosten tuottamaan tietoon. Samaisen kurssin toisessa harjoitustyössä ehdotetaan alustaa nimeltä Lähde, joka tarjoaisi avointa ja joustavaa hallintoa tukevan ympäristön. Siellä eri aihepiirien ja aloitteiden parissa työskentelevät voisivat verkostoitua sekä jakaa tietojaan ja käytäntöjään, myös kansalaisille.<br />
<br />
Tietojen avaamisen periaatteellinen ja tekninen tukeminen ei kuitenkaan vielä johda siihen, että tietoa hyödynnettäisiin päätösvalmistelussa. Vaikka tieto olisi kerättynä yhteen paikkaan ja se olisi tarjolla, se vaatii päätöksentekijän näkökulmasta kuitenkin vielä jalostamista ollakseen oikeasti käyttökelpoista. Valtioneuvoston kanslian raporttisarjan osa 3/2014 ''Näyttöön perustuva päätöksenteko – suomalainen neuvonantojärjestelmä'' tarjoaakin tähän konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joista tiedon hyödynnettävyyden näkökulmasta ehkä tärkein on tiedeanalyysiyksikön perustaminen. Edellä mainittu raportti sisältää hyvin paljon samoja elementtejä kuin vasta julkaistu Future directions for scientific advice in Europe. Jälkimmäisen julkaisun yksi ehdotuksista on pystyttää portaali, jossa päätöksentekijät käynnistävät avoimia tietopyyntöjä, joihin alan asiantuntijat vastaavat. Tämä portaali voisi olla osa edellä mainitun tiedeanalyysiyksikön toimintaa. Portaali tukisi ajatusta siitä, että tieto tulee päätöksentekijän luo, ja se mahdollistaisi myös avoimen kritiikin, osallistumisen ja parhaan mahdollisen tiedon saatavuuden.<br />
<br />
=== Tietokiteet uuden toimintamallin perustana ===<br />
<br />
Yhtäköyttä-hanke ehdottaa uutta toimintamallia, jonka perusta on varsin yksinkertainen. Koska tiede on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi tuottaa hyödyllistä tietoa maailmasta, samaa menetelmää pitää soveltaa myös päätöksenteossa. Miten se tapahtuu?<br />
<br />
"Tieteen perustana on vankka usko asiantuntijoiden erehtyväisyyteen," on asian kiteyttänyt nobelisti Richard Feynman. <ref>[https://en.m.wikiquote.org/wiki/Richard_Feynman]</ref> Tämä tarkoittaa, että tieteellinen tieto perustuu havaintoihin ja teorioihin, joiden kumoamiseen kelpaavia havaintoja ei yrityksistä huolimatta löydetä. Asiantuntijoihin uskominen ei siis ole tiedettä. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa voidaan noudattaa samaa periaatetta. Tieto voidaan jäsentää tutkimuskysymyksiksi ja vastausyrityksiksi, joita tarkastellaan kriitisesti havaintojen avulla perustellen. Tällaista kysymyksen, vastauksen ja perustelun kokonaisuutta sanotaan tietokiteeksi, jos se on avoimen joukkoistamisen kohteena eli kaikkien on mahdollsita osallistua sen rakentamiseen.<br />
<br />
Tieteen perusajatus on, että rationaalisen kriittisen ajattelun kautta jotkut vastausyritykset muuttuvat lopulta mahdottomiksi puolustaa havaintojen valossa. Kuitenkin ennen kuin havaintoja on riittävästi, liikutaan alueella, jossa on lukuisia mahdollisia vastauksia ja ihmisillä on keskenään ristiriitaisia näkemyksiä. Yhtäköyttä-periaatteiden mukaan on tällöin pyrittävä jaettuun ymmärrykseen eli toisten näkökantojen ymmärtämiseen. Tämä on eri asia kuin konsensus, jossa etsitään yksi sellainen vaihtoehto, jonka kaikki voivat hyväksyä. <br />
<br />
Tutkimuskysymyksen ympärille rakentuu toimijoiden joukko, jotka keräävät havaintoja, keskustelevat ja tulkitsevat niitä tuottaen vastauksen tai vastauksia, jotka ovat yhteensopivia kaiken havaintoaineiston kanssa. Tällainen tietokide on sitten kaikkien hyödynnettävissä.<br />
<br />
Yhtäköyttä-hanke ehdottaa periaatteiden lisäksi myös toimintamallia, johon kuuluu myös erilaisten työkalujen käyttöönottoa tai hylkäämistä. Toimintamalli ja sen lukuisat yksityiskohdat ovat olemassa vain siksi, että tietokiteiden kehittäminen ja käyttäminen tehtäisiin mahdollisimman sujuvaksi ja tehokkaaksi. Sitä varten pitää noudattaa useita periaatteita, jotka yhdessä tukevat tietokiteiden tekemistä. Voisi jopa väittää, että jokaista näistä periaatteista tarvitaan, jotta tietokiteiden tuottaminen onnistuu. <br />
<br />
Yksi avoimen päätöksenteon kulmakivistä on kansalaisten osallistaminen (tai ainakin sen mahdollistaminen) päätöksentekoon ja läpinäkyvä avoimuus asioiden käsittelyssä. ''Joukkoistaminen demokratiassa'' -teos linjaa, että joukkoistamiseen liittyy tietyt elementit, jotka pitää olla aina mukana, että joukkoistaminen prosessina toimii päätökseteon tukena. Nämä ovat: 1) Tavoitteen määrittely, rajaus ja vaiheistus, 2) viestintä, 3) yksinkertainen tekninen toteutus, 4) joukkoistamisprosessin hoitaminen, 5) aikarajoite, 6) tapahtumat, 7) analyysi ja prosessin seuranta ja 8) prosessiin sitoutuminen.<br />
<ref>Tanja Aitamurto. Joukkoistaminen demokratiassa: Poliittisen päätöksenteon uusi aika. Eduskunta, 2012 [https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fennica.1005526].</ref><br />
<br />
=== Tietokiteiden tuottamista tukevat periaatteet ===<br />
<br />
Tähän on tiivistetty ne menetelmät ja työkalut, joiden käyttöä pitäisi lisätä tai vähentää nykytilanteeseen verrattuna, jotta tiedolla johtamista saataisiin parannettua. Suosituksella pyritään tukemaan erityisesti valtioneuvoston kanslian strategista johtamista ja siihen liittyvää päätösvalmistelua, tiedon hyödyntämsitä ja päätöksentekoa. Suosituksessa pyritään kuitenkin sellaiseen yleispätevyyteen, että samat toimintamallit olisivat hyviä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ylipäänsä ja siten käyttöönotettavissa muuallakin. Tässä ''ei'' tarkastella sitä, miten ja millä perusteella lopullinen poliittinen päätös aikanaan tehdään. Toki tavoitteena on, että päätösvalmistelu auttaa sekä päättäjää valitsemaan arvojensa mukaisen ratkaisun että ulkopuolista tarkkailijaa ymmärtämään, millä perusteella lopulliseen päätökseen päädyttiin. <br />
<br />
Emme väitä, että näitä periaatteita pitäisi heti soveltaa kaikessa valtioneuvoston toiminnassa tai että se edes olisi mahdollista. Pikemminkin tarjoamme perustellun vision siitä, minkä tyyppisiä ovat tutkimustiedon valossa ne toimintamallit, jotka edistävät tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Toivomme, että ehdottamamme askelmerkit ovat niin käytännöllisiä ja toteuttamiskelpoisia, että löytyy hankkeita tai toimintoja, joissa näitä nyt tunnistettuja periaatteita ja toimintamalleja päästään käytännössä kokeilemaan ja ajamaan sisään.<br />
<br />
Suosituksen perusteluna on se, miten hyvin menetelmä tai työkalu edistää tavoitteena olevia periaatteita, jotka on tunnistettu tärkeiksi yhteiskunnallisen tietotyön onnistumisen kannalta. Nämä periaatteet kuvataan tässä lyhyesti. Tarkemmat kuvaukset löytyvät [[Yhtäköyttä]]-hankkeen sivuilta ja [[Avoin päätöksentekokäytäntö|avoimen päätöksentekokäytännön]] sivulta. Tuotoksella tarkoitetaan tässä yhteydessä päätösesitystä, raporttia tai muuta konkreettista tietotuotetta. Työllä tarkoitetaan kyseisen tuotoksen tekemistä.<br />
; Jaettu ymmärrys: Täsmällinen käsitys asiaa koskevista tiedoista, arvoista ja erimielisyyksistä ja niiden syistä koko yhteiskunnassa. Tämä toteutuu esimerkiksi päätöstilanteessa kahden ihmisen kesken silloin, kun molemmat pystyvät sanomaan, mitä toinen päättäisi ja miksi.<br />
; Tavoitteellisuus: Päätöksentekijä julkistaa päätöksellä tavoiteltavat vaikutukset ja arvot.<br />
; Kohteellisuus: Tuotos kirjoitetaan siten, että ajantasainen luonnos on jatkuvasti löydettävissä samasta paikasta.<br />
; Syysuhteet: Kuvataan päätöksestä seuraavien toimenpiteiden vaikutukset olennaisiin asioihin syy-seurausketjuna aina tavoiteltuihin vaikutuksiin asti.<br />
; Kritiikki: Tuotos on jatkuvasti kommentoitavissa ja kritisoitavissa, ja pätevä (eli [[Keskustelu|tarkempien sääntöjen]] mukaan hyväksyttävä) kritiikki huomioidaan sisällössä.<br />
; Uusiokäyttö: Tuotos ja sitä varten kerätyt tiedot ovat mahdollisimman helposti kaikkien käytettävissä mihin tahansa tarkoitukseen.<br />
; Avoimuus: Kaikki tieto on kaikkien nähtävillä koko ajan. Kuka tahansa voi osallistua työn tekemiseen missä vaiheessa tahansa ja vaikuttaa lopputulokseen, eli vain osallistumisen sisältö ja laatu ratkaisevat.<br />
; Yhteenvetämisen taito: Työn tekemisessä on mukana riittävästi sellaisia ihmisiä, joilla on sekä substanssiosaamista että taitoa jäsentää tietoa näiden uusien tietotyön periaatteiden mukaisesti.<br />
; Seuranta ja ohjaus: Työn etenemisestä on selkeä kuva, jota peilataan päätöksentekijän tavoitteisiin jatkuvasti ja ohjataan toimintaa sen mukaisesti [[Avoin päätöksentekokäytäntö#Seuranta ja ohjaus|tarkempien ohjeiden avulla]].<br />
; Ryhmäytyminen: Työn aikana osallistujat kokevat olevansa osa sellaista ryhmää, jolle osallistujan työllä on merkitystä ja jonka työ on yhteiskunnallisesti tärkeää.<br />
; Arvostus: Kaikille työhön osallistujille annetaan julkista arvostusta heidän työnsä todellisen merkityksen mukaan.<br />
<br />
=== Periaatteiden onnistumisen vaatimat muutokset ===<br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|+'''Menetelmien ja työkalujen käyttösuositus. Taulukossa on kuvattu ne, joiden käyttöä pitäisi muuttaa nykyisestä.''' <br/>Kyllä: tukee tavoitetta; ei: estää tavoitteen toteutumista; tyhjä: ei vaikuta tavoitteen toteutumiseen.<br />
|----<br />
!rowspan="2"| Menetelmä tai työkalu ja kuvaus mitä se tuottaa<br />
!rowspan="2"| Käyttö osana kokonaisuutta<br />
!colspan="11"| Tukeeko tavoitteena olevaa periaatetta<br />
|----<br />
! Jaet&shy;tu ym&shy;mär&shy;rys || Ta&shy;voit&shy;teel&shy;li&shy;suus || Koh&shy;teel&shy;li&shy;suus || Syy&shy;suh&shy;teet || Kri&shy;tiik&shy;ki || Uu&shy;sio&shy;käyt&shy;tö || Avoi&shy;muus || Yh&shy;teen&shy;ve&shy;tä&shy;mi&shy;sen tai&shy;to || Seu&shy;ran&shy;ta ja oh&shy;ja&shy;us || Ryh&shy;mäy&shy;ty&shy;mi&shy;nen || Ar&shy;vos&shy;tus<br />
|----<br />
| [[Avoin päätöksentekokäytäntö]]: menetelmä tiedolla johtamiseen ja vaikutusten ennakkoarviointiin. Sisältää [[Avoin arviointi|avoimen arvioinnin]] ja [[Muuttuja|tietokiteen]] (ajantasainen tieteellinen vastaus olennaiseen kysymykseen). || Otetaan käyttöön valtioneuvoston työskentelyssä päätösvalmistelun menettelyohjeena ja tietotyön laaduntamisen välineenä. || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || <br />
|----<br />
| [[Opasnet]]: verkkotyötila tietotyön tekemiseen || Hyödynnetään verkkotyötilaa tukemaan avointa päätöksentekokäytäntöä ja avoimia arviointeja. || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || || <br />
|----<br />
| [[Arvostusteoria]]: kannustin avoimeen tietotyöhön || Valtioneuvosto alkaa palkita hyödyllistä tiedontuotantoa onoreilla arvostusteorian mukaisesti. Tämä tarvitsee tuekseen verkkotyökalun. || || || || || || || {{kyllä}} || || || {{kyllä}} || {{kyllä}}<br />
|----<br />
| [https://www.otakantaa.fi Otakantaa]: verkkosivu hankkeen esittelyyn ja keskusteluun || Päätösvalmistelun hankkeet kuvataan täällä. Hyödynnetään aikataulutusta, kyselyitä ja keskustelualueita. || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || {{kyllä}} || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || <br />
|----<br />
| [http://facebook.com Facebook]: yhteisösivu hankkeesta keskusteluun || Hankkeen osia tai esiin noussieta kysymyksiä nostetaan keskusteluun. Ongelmistaan huolimatta tavoittaa hyvin kohderyhmää. || {{ei}} || || || || {{kyllä}} || {{ei}} || {{kyllä}} || || || {{kyllä}} || <br />
|----<br />
| [https://innokyla.fi Innokylä]: verkkotyötila hyvien toimintamallien kehittämiseen, kuvaamiseen ja jakamiseen || Käytetään toimintamallien kuvaamiseen ja niistä keskustelemiseen. || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || <br />
|----<br />
| [https://www.avoindata.fi Avoin data -portaali]: Portaali avoimen datan keräämiseen ja jakamiseen. || Käytetään eri puolilla sijaitsevan avoimen datan kuvaamiseen yhdessä paikassa löydettävyyden parantamiseksi. || || || {{kyllä}} || || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || || || <br />
|----<br />
| [http://info.eduuni.fi eduuni]: Yhteistyötila, jossa Microshoft sharepoint ja wiki yhteistyöskentelyyn. Käyttöoikeudet joko avoimet tai ryhmälle rajatut. || Käytössä ainakin osassa julkishallintoa yhteistyötilana, mahdollisesti tulossa myös VN:lle. || || || {{kyllä}} || || {{ei}} || || || {{kyllä}} || || {{kyllä}}||<br />
|----<br />
| [[:en:Etherpad|Etherpad]] (tai [https://docs.google.com Google Docs]): pilvipalvelu tekstin tai laskentataulukon tekoon || Yksittäiset tuotokset luonnostellaan ja kirjoitetaan avoimesti esim. Docsiin. Kuitenkin laajemmat kokonaisuudet tarvitsevat myös muita toiminnallisuuksia. || || || {{kyllä}} || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || || || || <br />
|----<br />
| [http://vnk.fi/hankkeet VNK:n hankerekisteri]: kokoaa yhteen kaikki VNK:n hankkeet || Käytetään kokoamaan hankkeissa tehty työ || || || {{kyllä}} || || {{ei}} || || || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}}||<br />
|----<br />
| Word ja Excel: henkilökohtainen ohjelma tekstin tai laskentataulukon tekoon || Vältetään erillisten teksti- ja laskentatiedostojen käyttöä. Sen sijaan kirjoitetaan tekstit alusta saakka kohteellisesti netissä esim. Googlen toimistotyökaluilla. || {{ei}} || || {{ei}} || || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || || || <br />
|----<br />
| Intranet: suljettu verkkotyötila asioiden valmisteluun || Vältetään suljettujen sisäverkkojen käyttöä ja käytetään sen sijaan vastaavia avoimia työkaluja. || {{ei}} || || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || || || <br />
|----<br />
|}<br />
<br />
<br />
<noinclude><br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
=== Ohjeita työhön ===<br />
<br />
* Avoin päätöksentekokäytäntö nykymuodossaan toimii työn pohjana.<br />
* Sisältää myös aiempia katsauksiamme päätöstukikirjallisuuteen.<br />
* Kirjallisuuskatsaus syksyllä 2015 (Arja A)<br />
* Vierailu The GovLabiin marraskuussa (Jouni)<br />
* Raimo mukaan keskusteluihin, jotta saadaan yhteiskuntatieteellinen näkökulma ja osaaminen.<br />
* Lyhyt ilmaisu ja kansantajuinen esitys. Esimerkkinä Design for Government. Joka työpaketista tuotetaan konkreettinen deliverable, joka on sisäänheittotuote ja markkinointiväline. Yksityiskohtaisempi työversio on Opasnetissä, ja tästä synteesistä pidetään kansantajuista meteliä ihmiskasvoin.<br />
* Myös teoreettisempaa keskustelua kaivataan: MIKSI TEHDÄÄN? Tämä johdannoksi. <br />
* Deliverable: “Miten tietoa pitäisi jäsentää jotta se tukisi päätöksentekoa?<br />
* Katsauksen tehtävänä on vastata näihin kysymyksiin:<br />
** mitä asiaa tarkastellaan ja mistä sen kuvaus löytyy (viite ja linkki)?<br />
** onko kyseessä teoreettinen viitekehys, toimintamalli vai tekninen työkalu? {{comment|# |Onko järkevä luokittelu?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 22. syyskuuta 2015 kello 08.19 (UTC)}}<br />
** lyhyt kuvaus asiasta<br />
** miten tätä asiaa voisi hyödyntää valtioneuvoston tiedolla johtamisen kannalta ja mitä hyötyä siitä olisi<br />
** haasteita, ongelmia, mahdollisuuksia asian hyödyntämisessä<br />
** konkreettinen ehdotus miten asia sisällytetään sisäänajosuunnitelmaan jos mitenkään ja miksi. Vaihtoehtoja: otetaan käyttöön, otetaan muokattuna käyttöön, pidetään mielessä mutta ei hyödynnetä toistaiseksi, ei hyödynnetä. Tarvittaessa asia pilkotaan pienempiin osiin jotta saadaan seulottua käyttöön vain kaikkein parhaat ideat johdonmukaisesti. <br />
<br />
=== Tarkasteltavia materiaaleja ===<br />
<br />
* [http://www.slideshare.net/JyrkiKasvi/presentations Jyrki Kasvin esityskokoelma] sisältänee hyödyllisiä linkkejä yms. - Ei sisällä linkkejä, mutta joitain hyödyllisiä täältä nousseita ajatuksia on listattu alle. Niistä varmasti löytyy netistä lisää tietoa.<br />
** Tekoälyn käyttäminen big datan hallinnassa, analysoinnissa ja päätöksenteossa hyödyntämisessä.<br />
** Real time governance - reaaliaikainen tiedonkeruu ja hyödyntäminen päätöksenteossa<br />
** Avoin data yhdistetään joukkositamiseen, kansalaiset itse tuottavat avointa tietoa -> omaa elämänpiiriä koskevat virheet huomaa ja korjaa, jolloin tiedon taso paranee jatkuvasti.<br />
* [https://books.google.fi/books?id=qVdzAgAAQBAJ John L. Campbell, Ove K. Pedersen]: Princeton University Press, Apr 27, 2014 - Political Science - 424 pages<br />
* [https://www.booky.fi/tuote/petri_virtanen/tiedolla_johtaminen_julkishallinnossa_teoriaa_ja_kaytantoja/9789514497544 Tiedolla johtaminen julkishallinnossa : teoriaa ja käytäntöjä]. Petri Virtanen; Jari Stenvall; Pasi-Heikki Rannisto (toim.). Kustantaja: Tampere University Press. TUP (2015) {{attack|# |Ei löydy netistä julkaistuna, eli pitäisi saada kirja jostain, jos tämän haluaa katsoa läpi.|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 4. marraskuuta 2015 kello 10.46 (UTC)}}<br />
* [[:en:Rational choice theory]]<br />
* [[:en:Jon Elster]]<br />
* [[:en:OwnCloud]]<br />
* [[:en:Online spreadsheet]]<br />
* [http://mashable.com/2008/02/05/forget-excel-14-online-spreadsheet-applications/#.vQnNHCDeOq4 Forget Excel: 14 online spreadsheet applications]<br />
* Elsa Paronen: Rationaalinen päätöksenteko sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksissa : tapaustutkimus kahdesta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta Pohjois-Savossa [http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1904-5/]<br />
* TEM 12/2014: Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia [https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/terveysalan_tutkimus-_ja_innovaatiotoiminnan_kasvustrategia.98033.xhtml]<br />
* TEM 67/2015: Kokeileva kehittäminen [https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/julkaisujen_haku/kokeileva_kehittamien.98249.xhtml]<br />
* Kokeilurahoituksen kehittäminen [http://kokeilevasuomi.fi/tule-mukaan-kehittamaan-suomalaisen-kokeilurahoituksen-uusia-muotoja- Kokeilevasuomi.fi]<br />
<br />
=== Aineistojen yhteenveto ja evaluaatio ===<br />
{{comment|# |Sisältö olisi hyvä pyrkiä pitämään (osioittain) aakkosjärjestyksessä, jotta jo mukana olevien asioiden seuranta on helpompaa. |--[[Käyttäjä:Arja|Arja]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Arja|keskustelu]]) 28. syyskuuta 2015 kello 10.50 (UTC)}}<br />
<br />
==== Teoreettiset toimintamallit ====<br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|+'''Tiedolla johtamisen teoreettiset toimintamallien kuvaukset'''<br />
|----<br />
! Nimi || Kuvaus || Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta || Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia<br />
|----<br />
| [[Arvostusteoria]]<br />
| Palkitsemiskäytäntö tiedon avaamisesta ja avoimesta hyödyntämisestä<br />
| Voisi olla käyttökelpoinen pitkällä tähtäimellä, mutta laajemmassa mittakaavassa kuin vain VN:n tasolla.<br />
| Hyötyinä: Ohjaisi toimintaa tarvelähtöisesti. Ongelmina: Toimeenpano vaatii suuria rakenteellisia muutoksia valtionhallinnon tasolla. Vaatii pitkän tähtäimen suunnitelman.<br />
|----<br />
| Avoimen tietotyön periaate<br />
| <br />
|<br />
| <br />
|----<br />
| [[Avoin data]]<br />
| Data on avointa, kun se on...<br />
# Laillisesti uudelleenkäytettävää<br />
# Teknisesti uudelleenkäytettävää<br />
# Maksutta uudelleenkäytettävää<br />
<br />
Avoin data ei yksin riitä, mutta se mahdollistaa monta asiaa.<br />
| Avoimen datan avulla päätösten tietopohja on parempi, kun enemmän tietoa on käytössä.<br />
| VN ei välttämättä osaa ja pysty itse käyttämään avointa dataa, vaan tarvitaan välikäsi, joka analysoi datan ja tuo tulokset päätösten tueksi. Näitä tuloksia ei kuitenkaan voisi olla olemassa ilman avointa dataa.<br />
<br />
Tämä sivu itsessään ei oikeastaan kerro juurikaan avoimesta datasta, vaan avointa demokratiaa edistävistä projekteistä.<br />
|---<br />
| [[Avoin malli]]<br />
| Avoin malli tarkoittaa tietokoneohjelmaa, jota käytetään jonkin monimutkaisen tosielämän ilmiön kuvaamiseen tai simuloimiseen.<br />
<br />
Malli on avoin, kun se on...<br />
# Laillisesti uudelleenkäytettävä<br />
# Teknisesti uudelleenkäytettävää<br />
# Maksutta käytettävää<br />
|<br />
| Avoimen mallin avulla asiantuntijat voivat muuttaa avoimen datan tuloksiksi, joita VN voi käyttää.<br />
|---<br />
| [[Avoin päätöksentekokäytäntö]] [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014031821621]<br />
| Menetelmä päätöksenteon tukemiseen tietoon perustuvalla päätösvalmistelulla, avoimella arvioinnilla ja toiminnan seurannalla ja ohjauksella. Avoin päätöksentekokäytäntö tarkoittaa käytäntöjä, joiden avulla saadaan parempia päätöksiä kiinnittämällä tarkempaa huomiota tiedon käyttötarkoituksiin ja päätöksenteon tavoitteisiin päätöstä valmisteltaessa, asioista päätettäessä ja päätöksia toimeenpantaessa ja seurattaessa<br />
| Tarjoaa toimivan viitekehyksen yleisesti tietopohjaiseen päätöksentekokäytäntöön ja sen mahdollistaviin kriteereihin. Toimii suoraan teoreettisena ohjauksena päätöksentekoproessien uudistamisessa.<br />
| Hyötyinä laaja menetelmän kuvaus, haittoina teoreettisuus. Voi toimia filosfisena ohjauksena avoimuuden lisäämiseksi, mutta ei tarjoa konkretiaa.<br />
|----<br />
| [[Avoin yhteiskunta]]<br />
| Avoin yhteiskunta on ranskalaisen filosofi Henri Bergsonin luoma sekä Karl Popperin popularisoima ja edelleen kehittämä käsite, jonka Popper esitteli vuonna 1945 julkaistussa kirjassaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset. Ideaalisena yhteiskuntana nähtiin äärimmäisen läpinäkyvä demokratia, joka on avoin muutoksille ja perustuu ihmisoikeuksille sekä panarkismille. Sivu antaa myös ne toimet, joiden avulla Suomi saavuttaisi avoimen yhteiskunnan.<br />
| Avoin yhtiskunta pitää sisällään paljon myös tiedon avaamista. Kun tieto on avoimempaa, VN voi käyttää sitä tehokkaammin päätöksenteossa.<br />
| Avoimeen yhteiskuntaan kuuluu hyvin paljon muutoksia, joiden aikaansaaminen on varmasti hankalaa, niin asenteiden muuttamisen kuin rahoituksenkin kannalta. Toimenpiteet eli teesit ovat kuitenkin selkeät, eli jos halutaan lähteä kohti avoimempaa yhteiskuntaa se, mitä pitää konkreettisesti tehdä, on suhteellisen selkeää.<br />
|---<br />
| [https://www.force11.org/group/fairgroup/fairprinciples FAIR data -periaate]<br />
| Findable (Löydettävä)<br />
*F1. (meta)datalle annetaan globaali, muista eroava ja aina ja kaikkialla pysyvä tunniste.<br />
*F2. dataa kuvaillaan rikkaalla metadatalla.<br />
*F3. (meta)data rekisteröidään tai lajitellaan paikkaan, josta se on helposti haettavissa.<br />
*F4. metadata määrittelee datan tunnisteen.<br />
<br />
Accessible (Saavutettava)<br />
*A1 (meta)data on saatavissa tunnisteen avulla käyttäen standardisoitua viestintäprotokollaa.<br />
**A1.1 protokolla on avoin, ilmainen ja maailmanlaajuisesti käytettävissä.<br />
**A1.2 protokolla antaa mahdollisuuden todentamis- ja valtuuttamismenettelyihin, missä ne ovat tarpeen.<br />
*A2 metadata on saavutettavissa, vaikka data ei olisi enää saatavilla<br />
<br />
Interoperable (Yhteentoimiva)<br />
*I1. (meta)data käyttää virallista, saavutettavaa, jaettua ja laajasti sovellettavaa kieltä tiedon kuvaamiseksi.<br />
*I2. (meta)data käyttää sanastoa, joka noudattaa FAIR-periaatteita.<br />
*I3. (meta)data pitää sisällään päteviä viittauksia muuhun (meta)dataan.<br />
<br />
Re-usable (Uudelleenkäytettävä)<br />
*R1. (meta)datassa on useita tarkkoja ja olennaisia ominaisuuksia.<br />
**R1.1. (meta)data on julkaistu selkeällä ja saavutettavalla datan käytön lisenssillä.<br />
**R1.2. (meta)datan voi yhdistää alkuperäänsä.<br />
**R1.3. (meta)data täyttää toimialakohtaiset yhteisön vaatimukset.<br />
|<br />
| Erilainen tapa määritellä avoimen datan ajatus.<br />
|---<br />
| [http://thefinnishexperiment.com/wp-content/uploads/2015/02/designprinciplesforcrowdsourceddemocracy.pdf Five Design Principles for Crowdsourced Policymaking]<br />
| Esittelee viisi periaatetta, joiden avulla crowdsourcingia voi hyödyntää päätöksenteossa, esimerkiksi lakivalmisteluissa. Nämä periaatteet ovat inclusiveness, accountability, transparency, modularity ja synthesis. <br />
| Toimii hyvänä taustatukena tietopohajisen päätöksneteon toimintamallin rakentamisessa. Tarjoaa mallia erityisesti joukkoistamiseen.<br />
| Tämä ei anna tarkkaa toimintamallia, vaan ennemmin viitekehyksen, jonka sisällä toimiessa päätösten tietopohjaa voidaan parantaa. Toisaalta linkin raportissa kuvataan myös viitekehyksen käytöstä olevan esimerkkitapauksen toimintamalli, jota voisi soveltaa myös muihin päätöksentekotapauksiin.<br />
|---<br />
| [http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=964902&name=DLFE-10617.pdf&title=Julkinen%20data Julkinen data]<br />
| Toimintaohje datan avaamiseksi, Antti Poikola, Petri Kola, Kari A. Hintikka.<br />
| Antaa hyvän pohjan datan avaamisen ratkaisuihin.<br />
|<br />
|---- <br />
| [[Kokonaisarkkitehtuuri]]<br />
| Kuvaus siitä, millaisia tietojärjestelmien pitäisi kokonaisuudessaan olla, miten niiden pitäisi toimia ja miten niitä pitäisi kehittää, jotta tiedon tuottaminen ja käyttö olisi yhteiskunnassa mahdollisimman tehokasta. {{attack|# |Ilmeisesti? Saatoin siis lopultakin ymmärtää tämän väärin. Sivu ei myöskään anna perustetta sille, miksi tämänkaltainen järjestelmä olisi "teoreettinen näkemys parhaasta mahdollisesta kokonaisarkkitehtuurista."|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 28. syyskuuta 2015 kello 08.53 (UTC)}}<br />
| Ei suoraan käyttökelpoinen tähän tilanteeseen.<br />
| Kolme tärkeintä eroa tyypillisiin nykyjärjestelmiin ovat avoimuus, kritisoitavuus ja jatkokäytettävyys, joiden pitäisi osaltaan parantaa tieteellisen tiedon laatua. Kuvatun tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin periaatteet tavoitteelisuus, kausaalisuus ja kohteellisuus auttava luomaan paremman tietopohjan kaikenlaiselle päätöksenteolle. Ongelmaksi muodostuu se, että sivu kysyy, minkälainen kokonaisarkkitehtuurin pitäisi olla ja sanoo, että kokonaisarkkitehtuurin tulisi perustua teoreettiseen näkemykseen parhaasta mahdollisesta kokonaisarkkitehtuurista. Sivu ei kuitenkaan käsittele minkäänalisia muita malleja edes sulkeakseen ne pois huonompina. Ehdotettu kokonaisarkkitehtuuria on kyllä verrattu nykytilaan ja siihen on ehdotettu parannuksia. [https://wiki.julkict.fi/julkict/projektit/kuntasektorin-ka-materiaali-kuntait-aikainen/kunnan-ka-hallintamalliohje/at_download/file Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin kehittäminen].<br />
|---<br />
| [http://valtioneuvosto.fi/ohra/suositukset OHRA-suositukset]<br />
| Suosituksia hallituksen strategisen työskentelyn järjestämiseen. Päällimmäisenä tavoitteena asioiden käsittelyn ja tiedon yhtenäinen hallittavuus.<br />
| Tarjoaa teoreettisen viitekehyksen VN:n toimintaan.<br />
| Hyötyinä yhteistyöskentelyn ja kohteellisuuden tavoittelu.<br />
|----<br />
| [https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_2+2012.pdf Onnistuneen joukkoistamisen ainekset]<br />
| Joukkoistamiseen liittyy tietyt elementit, jotka pitää olla aina mukana, että joukkoistaminen prosessina toimii päätökseteon tukena. Nämä ovat<br />
* Tavoitteen määrittely, rajaus ja vaiheistus<br />
* Viestintä<br />
* Yksinkertainen tekninen toteutus<br />
* Joukkoistamisprosessin hoitaminen<br />
* Aikarajoite<br />
* Tapahtumat<br />
* Analyysi ja prosessin seuranta<br />
* Prosessiin sitoutuminen<br />
| Vaikka tästä ei saakaan suoraa toimintamallia, VN:ssa ja muuallakin on mitä tahansa joukkoistettaessa hyvä pitää nämä periaatteet mielessä.<br />
|<br />
|---<br />
| [http://vnk.fi/documents/10616/622966/J0811_Poliittisen+p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksenteon.pdf/4ea23e0a-a322-4e4f-b65b-9f7b9e29fd19?version=1.0 Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen]<br />
| Toimintamallissa<br />
* arviointi- ja tutkimustietoa käytetään systemaattisesti uudistustarpeiden tunnistamisessa, vaikuttavimpien politiikkatoimien valinnassa sekä päätöksenteon ja sen valmisteluprosessin eri vaiheissa<br />
* tietotarpeet määritellään ja tunnistetaan poliittisista prioriteeteista käsin<br />
* tietovarannot ovat korkealaatuisia ja tehokkaasti käytössä<br />
* johtamisjärjestelmä tukee arviointi- ja tutkimustiedon oikea-aikaista, tehokasta ja systemaattista käyttöä<br />
* vuorovaikutus arviointi- ja tutkimustiedon tuottajien ja käyttäjien kesken toimii<br />
* raportointi on mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja kevyttä, kytkeytyy muihin prosesseihin eikä tarpeettomasti kuormita virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä.<br />
<br />
Tämä tapahtuu neljän suosituksen kautta:<br />
*Laaditaan strateginen tutkimus- ja arviointisuunnitelma hallituskaudelle<br />
*Määritellään vastuut ja vahvistetaan tiedon välittäjätoimintoja<br />
*Toimintatavalliset muutokset ja toimintakulttuuri<br />
*Kehitetään yhteisiä työvälineitä ja palveluja <br />
|<br />
| Ei anna suoraa toimintamallia yksittäisten päätösten tekemiseen, mutta antaa toimintamallin, jonka avulla suunnataan kohti parempaa päätösten tietopohjaa yleisesti.<br />
|-----<br />
| [http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Sosiaali_ja_terveyspalveluiden_tietojohtamisen_kasikirja.pdf Soten tietojohtaminen]<br />
| Toimintamalli, jonka avulla voidaan tehostaa sekä taloudellisesti että toiminnallisesti sosiaali- ja terveyspalveluita. Koostuu kahdesta osa-alueesta, jotka ovat asiakasanalyysi ja hyvinvointi-indikaattorit. Palveluiden käyttäjät jaetaan ryhmiin, joita tarkastellessa on mahdollista selvittää, minkätyyppisessä palvelussa tehostamisen paikat ovat.<br />
| Suunniteltu nimen omaan sote-alalle käytettäväksi, ei toimi VN:n tietojohtamisessa, tai ainakin tätä pitää hyvin vapaasti soveltaa, jättää vain peruajatus jäljelle ja rakentaa sen pääälle, jos sen haluaa saada toimimaan muualla.<br />
| <br />
|---<br />
|[http://www.thegovlab.org/ The GovLab]<br />
| Tarjoaa (teknisiä) ratkaisuja, koulutusta ja verkostoja avoimeen ja yhteistyöskentelyyn perustuvaan päätöksentekoon.<br />
| Periaatteet hyvin samankaltaisia avoimen arvioinnin, avoimen päätöksentekokäytännön ja Opasnetin kanssa. Saattaa tarjota teknisiä ratkaisuja, jotka voitaisiin hyödyntää ja valjastaa VN:n päätöksentekoprosesseissa.<br />
| Hyötyinä synergia jo olemassa olevien avoimen arvioinnin toimintojen kanssa. Haittoina menetelmien ja työkalujen saavuttamattomuus (Jounin vierailu madaltanee kynnystä). Mahdollisuudet VN:n kannalta epäselvät.<br />
|----<br />
| [https://wiki.julkict.fi/julkict/projektit/sote-tietojohtaminen/tiedolla-johtamisen-kasikirja-pdf/at_download/file Tiedolla johtamisen toiminnalliset moduulit]<br />
| Luo toimintamallin, jonka avulla kunnissa voidaan kehittää pääätöksentekoa ja palveluiden kehittämistä pohjaamaan enemmän tietoon. Toimintamalliin kuuluu 16 toiminnallista moduulia, joissa tehdään jotain, ja lisäksi muita dataa ja tietoa kuvaavia moduuleja. Näiden moduulien kautta tuotetaan tietoa, analysoidaan sitä ja lopulta etsitään sopiva päätösvaihtoehto. Mukana on myös tämän uuden toimintamallin käyttöönottosuunnitelma ja joitain asiaan liittyviä tietoteknisiä ratkaisuja.<br />
| Suunniteltu tiedolla johtamisen tehostamiseen kunnissa, eikä valtakunnan tasolla, mutta saattaisi toimia sielläkin.<br />
| Monia muita toimintamalleja huomattavasti monimutkaisempi malli, vaikka ei tuo varsinaisesti juurikaan enemmän mukaan toimintaan, kuin yksinkertaistetummat toimintamallit. Toisaalta samalla hyvin kattava. Kokonaisuus muiden osien kanssa on vielä perustoimintamalliakin moniutkaisempi. Kokonaisuus on vaikea hahmottaa käyttämättä paljoa aikaa, toisin kuin monissa muissa toimintamalleissa.<br />
|----<br />
| [[Muuttuja|Tietokide]]<br />
| Idea jatkuvasti päivittyvästä tieteellisestä tulkinnasta ja vastauksesta liittyen täsmälliseen kysymykseen.<br />
| Voisi toimia tietopohjaisen päätöksenteon peruselementtinä. Tietokiteitä voidaan käyttää kuvaamaan tarkkoja tieteellisiä datoja tai yleisemmän tason synergiakuvauksia useammasta tieteeellisestä tiedosta koostettuna.<br />
| Hyötyinä tarpeellisen tiedon tiivistäminen selkeäksi kokonaisuudeksi.<br />
|----<br />
| [http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2013/OKM-KIDE.html Valtioneuvoston älystrategiat]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|---<br />
| [http://dx.doi.org/10.3109/10408444.2013.832727 Weight-of-evidence]<br />
| Kataus joukkoon erilaisia menetelmiä nosti esiin neljä osiota WoE analyyseissä:<br />
# perustellun kysymyksen määrittely ja kriteerit tutkimusvalikoimalle<br />
# yksittäisten tutkimusten katsauksen kriteerien määrittely ja soveltaminen <br />
# evidenssin arviointi ja yhteensovittaminen<br />
# lopputuloksien tekeminen päätelmien pohjalta<br />
<br />
Etsittäessä parhaita WoE-menetelmässä toimivia käytäntöjä, täytyisi löytää tavat toteuttaa seuraviin tavoitteisiin:<br />
# Get the right data<br />
# Get the right thinking<br />
# Get the right process<br />
|<br />
| Pienten osien yhteensovittaminen ja niiden perusteella päätelmien tekeminen on hyvin vaikeaa, ja saattaa muuttua kysymyksen ennakko-oletusten muuttuessa. Eri ihmiset voivat painottaa kokonaisuuden eri asioita ja siten päätyä hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin. Tarkat säännöt voivat helposti jäykistyä ja aiheuttaa ongelmia systeemissä, jonka tarkoitus oli olla joustava, mutta tarkasti määritelty.<br />
|}<br />
<br />
==== Toimintamallit ====<br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|+'''Tiedolla johtamisen toimintamalleja<br />
! Nimi || Kuvaus || Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta || Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia<br />
|----<br />
| [http://www.alliance4usefulevidence.org/ Alliance for Useful Evidence]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| [http://avointiede.fi/tietoa-hankkeesta Avoimen tieteen ATT-hanke]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| [[Avoin arviointi]]<br />
| Menetelmä vaikutusarviointien tekemiseen avoimesti netissä. Avoin arviointi on toimintamalli, joka pyrkii vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen ja soveltamaan vastauksen käytännön arviointeihin: Kuinka tieteellistä informaatiota ja arvovalintoja voi käyttää parantaakseen yhteisön päätöksentekoa tilanteessa, jossa osallistuminen on kaikille avointa? <br />
| <br />
| Hyötyinä step-by-step kuvaus avoimen arvioinnin tekemisestä. Kytkeytyy tiiviisti Opasnetiin ja avoimeen päätöksentekokäytäntöön.<br />
|----<br />
| [http://fi.opasnet.org/fi/Avoin_interventiotutkimus Avoin interventiotutkimus]<br />
| Vastaa kyusymykseen: Miten toteutetaan kliininen interventiotutkimus siten, että 1) tutkimussuunnitelma ja tutkimusaineisto ovat alusta saakka avoimia, 2) potilassalaisuus ei vaarannu, 3) kaksoissokkoutus on mahdollinen ja 4) tiedonkulun tehostamiseksi toteutuksessa hyödynnetään moderneja verkkotyökaluja?<br />
| Kuvaa lähinnä tutkimusasetelman ja tutkimusdatan käyttöä tutkimustarkoituskessa, ei suoraan käyttökelpoinen VN:n päätöksentekokäytännöille.<br />
|<br />
|----<br />
| [http://fi.opasnet.org/fi/Avoin_tilastoanalyysi Avoin tilastoanalyysi]<br />
| Vastaa kysymykseen: Miten voidaan tehdä tilastoanalyysejä salassapidettävästä aineistosta siten, että 1) tietojen salaisuus ei vaarannu, 2)tietoja voidaan käyttää tutkimuksessa mahdollisimman vapaasti, 3) toimintatapa on kustannustehokas ja karttaa turhaa byrokratiaa?<br />
| Kohdistuu tutkimusaineiston käsittelyyn, ei suoraan käyttökelpoinen VN:n päätöksentekokäytännöille.<br />
| <br />
|----<br />
| [[Avoin työ]]<br />
| Avoin työ on uudenlainen toteutustapa, jossa kilpailutuksen arvo sidotaan etukäteen ja työ jaetaan osatarjouksien esittäjille, jotka voivat vapaasti toteutaa omia osiaan alihankintana. Osatarjousten esittäjät voivat sitten tehdä työstä mitä osaa haluavat, ja kaikille maksetaan sen mukaan, kuinka hyödyllistä heidän työnsä on lopputuloksen kannalta ollut.<br />
| <br />
| Haasteena jälleen saada uudet toimintatavat käyttöön. Myös rahan jakaminen lopussa kaikkien kesken on vaikeaa, sillä sen arvioiminen, paljonko kukakin on uonut mukaan lisäarvoa, ei ole helppoa. Tämä luo kuitenkin mahdollisuuden kaikille osallistua heidän mielestään tärkeään työhön ja saada siitä rahallista korvausta. Korvauksen pitäisi myös periaatteessa olla reilu, koska kaikille maksetaan hyödyllisyyden mukaan.<br />
|---- <br />
| [http://dfg-course.aalto.fi/ Design for Government] (kurssi)<br />
| Miten käyttäytymistieteellinen tieto ja käyttäjäkokeilut parantavat päätöksentekoa? Aalto - yliopiston järjestämä kurssi, jossa tehdään ministeriöiden tms. toimesta annettuja harjoitustöitä avoimen päätöksenteon ratkaisuiksi. Kurssilla tehtiin mm. haastatteluja ja taustakartoitusta ja tunnistettiin haasteita. {{defend|# |Tämä materiaali on syytä käydä huolella läpi ja ottaa opiksi Yhtäköyttä-hankkeessa.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 17. syyskuuta 2015 kello 11.20 (UTC)}}<br />
| Raportit sisältävät erittäin hyödyllistä tietoa, joka pohjautuu julkishallinnon nykykäytäntöjen kuvaamiseen. Tarjotaan konkreettisia ratkaisuja avoimeen asioiden käsittelyyn. <br />
| <br />
|----<br />
| [http://www.demoshelsinki.fi/projektit/design-for-government/ Design for Government] (projekti) [http://vnk.fi/documents/10616/1456483/DfG-raportti.pdf/4072bebd-ff36-4876-89e2-09076d8142df Hankkeen loppuraportti VNK:n sivuilla]<br />
| Luo toimintamallin, jonka avulla käyttäytymistieteellistä tietoa voidaan hyödyntää paremmin päätöksenteossa. Toimintamallissa etsitään ensin parhaat asiantuntijat ja käytännöt ja tehdään katsaus siihen, mitä tiettyyn ongelmaan liittyvää käyttäytymistieteellistä tietoa on jo olemassa. Mikäli tietoa kaivataan lisää, sitä tuotetaan käyttäytymistieteellisten kokeilujen avulla.<br />
| Voi tuoda VN:lle ja muutenkin hallintoon tärkeää tietoa siitä, miten ihmiset todennäköisesti reagoivat tehtäviin päätöksiin ja siten auttaa arvioimaan päätösten eri vaihtoehtojen vaikutuksia.<br />
| <br />
|----<br />
| [http://vnk.fi/documents/10616/1034423/EU+aloitteiden+vaikutusarvioinnit.pdf/aed6cca8-8429-4039-a65f-14d90f501f0f EU-aloitteiden vaikutusarviointimalli] (VNK-hanke)<br />
| Suunnitelma siitä, miten EU-aloitteiden vaikutusarviointia tehostetaan Suomessa. Mallissa jokaiseen EU:ssa tapahtuvaan päätösvalmistelun vaiheeseen liittyy vastaava, Suomessa toteutettava toimi, jonka avulla tulevaa päätöstä arvioidaan Suomen näkökulmasta valmistelun edetessä koko ajan hieman tarkemmin. Näitä vaiheita on yhteensä viisi, alkaen siitä, kun huhu tulevasta aloitteesta tulee Suomeen siihen, että lopullisen päätöksen jälkeen sen todellisia vaikutuksia seurataan Suomessa.<br />
| <br />
| Vaikka Suomessa tehdään suhteellisen paljon päätöksiin liittyviä vaikutusarviointeja, EU-aloitteisiin liittyviä vaikutusarviointeja ei tehdä. Uusi EU-aloitteiden vaikutusarviointimalli vahvistaa merkittävästi EU-asioihin liittyvien päätöksten ja valtion kantojen tietopohjaa.<br />
|---<br />
| [https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1+2014.pdf Joukkoistettu päätöksenteko]<br />
| Avoimen päätöksenteon toimintamalli, jota on käytetty maastoliikennelain uudistamisessa. Mallisa on neljä vaihetta: ongelman kartoittaminen, ongelman ratkaisu ja ideointi, arviointi, ja lain kirjoitus. Ensimmäisen kahden vaiheen aikana osallistujilla oli mahdollisuus jättää aiheesta omia ideoita, keskustella niistä ja äänestää niitä. Arviointi-osiossa osallistujat pääsivät yhdessä asiantuntijoiden kanssa arvioimaan aiemmin esitettyjä ideoita. Tätä ideoiden arviointia käytettiin lopulta tukena kain kirjoittamisessa.<br />
|<br />
|<br />
|----<br />
| [http://vnk.fi/documents/10616/1098657/R0314_N%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n_net.pdf/28914a71-9c64-4c30-a78a-bdd7b863e359?version=1.0 Näyttön perustuva päätöksenteko]<br />
| Valtioneuvostolle perustetaan tiedeneuvonantajan virka valtioneuvoston kansliaan. Tiedeneuvonantaja kutsutaan valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivan työryhmän (jatkossa TEA-työryhmä) puheenjohtajaksi. Jokaiseen ministeriöön perustetaan tutkimusjohtajan virka. Tutkitun tiedon käyttöä tehostetaan lainsäädännön valmistelussa, erityisesti vaikutusten arvioinnissa. Ministeriöiden kansainvälisissä yhteyksissä ja neuvotteluissa varmistetaan tutkimusnäytön saatavuus. Tutkimustiedon asiantuntevaa, monipuolista ja puolueetonta käyttöä valiokuntatyöskentelyssä tehostetaan. Lakiehdotusten perusteluissa sekä valiokuntien mietinnöissä ja lausumissa ilmoitetaan selkeästi, mitä tietolähteitä on käytetty. Tiedeakatemiain neuvottelukunnan (TANK) yhteyteen perustetaan tiedeanalyysiyksikkö. Tiedeakatemioiden tiedeanalyysiyksikön samoin kuin muiden asiantuntijatyöryhmien tuottamat raportit avataan verkossa kansalaisten kommentoitaviksi. <br />
|<br />
| Sekalaisia päätöksenteon tiedon käyttöä tukevia toimia. Eivät ehkä muodosta varsinaista toimintamallia, mutta jokainen ehdotus on yksinkertaisesti muotoiltu ja vie lähemmäksi päätöksenteon parempaa tietopohjaa.<br />
|----<br />
| [http://www.opengovpartnership.org/ Open Government Partnership]<br />
| Kansainvälinen valtionhallintojen yhteishanke käytäntöjen avaamiseen.<br />
| <br />
| <br />
|---<br />
| [[:op_en:Virtual government]]<br />
| Virtuaalihallinto on itse-organisoituva ryhmä, joka parantaa päätöksentekoa jostain tietystä asiasta tai kysymyksestä sosiaalicen median keinoin. Virtuaalihallinnon tarkoitus jäljittelee sitä vastaavan olemassaolevan hallinnon tarkoitusta. Virtuaalihallinnon tarkoitus on varmistaa, että päätöksenteko pitää sisällään kaikki olennaiset tiedot, mielipiteet ja arvot. Virtuaalihallinnon tarkoitus ei ole syrjäyttää varsinaisia päätöksentekoelimiä, vaan parantaa päätöksentekoa.<br />
| Virtuaalihallinnot helpottaisivat VN:n työtä tekemällä osan päätösvalmistelusta heidän puolestaan, ja kenties paremmin, koska siihen saadaan mukaan useampi näkökulma ja enemmän asiantuntijoita. Tai ainakin periaatteessa voitaisiin saada.<br />
| Haasteena saada ihmiset akivoitumaan virtuaalihallintoihin mukaan ja auttamaan päätöksenteossa. Jos tarpeeksi iso joukko kuitenkin alkaa tehdä työtä yhteisten päätösten takana, päätösvalmistelusta tulee kattavampaa, ja säästää valtion rahaa, sillä iso osa työstä voitaisiin tehdä vapaa-ehtoisvoimin kiinnostuneiden keskuudessa.<br />
|}<br />
<br />
==== Työkalut ====<br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|+'''Tiedolla johtamisen teknisiä ratkaisuja<br />
|---<br />
! Nimi || Kuvaus || Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta || Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia<br />
|----<br />
| [https://agoravoting.com/ Agora Voting]<br />
| Ohjelmisto äänestyksen järjestämiseksi.<br />
| <br />
| Mahdollistaa kansalaisten osallistamisen elektronisella äänestyksellä. Saatavana vain englanninkielisenä. <br />
|----<br />
| [http://www.appgree.com/en/ Appgree]<br />
| Puhelinsovellus, jolla ratkaistaan yhteistä ymmärrystä. Perustuu ihmisten ryhmittymiseen, joka päätyy sitten ryhmittymää koskevasta asiasta yhteisymmärrykseen. Jonkinlainen keskustelu app?<br />
| <br />
| Toimintatapa epäselvää, saatavilla vain englanninkielisenä. Ei liene käyttökelpinen tässä yhteydessä.<br />
|----<br />
| [https://www.avoindata.fi Avoin data portaali]<br />
| Sivusto julkishallinnon datojen avoimeen ja ilmaiseen jakeluun.<br />
| Toimiva järjestelmä datojen avaamiseksi, jota voiaisiin hyödyntää sellaisenaan.<br />
| Käyttäjäystävällinen järjestelmä, jossa tietoaineistoja voi avata avoimeen käyttöön. Voisi hyvinkin toimia VN:n tarkoituksiin avoimen datan sijoituspaikkana.<br />
|----<br />
| [http://www.avoinministerio.fi/ Avoin Ministeriö]<br />
| Verkkosivusto, jossa voi tehdä lakialoitteen, jolle kerätään allekirjoituksilla kannatusta.<br />
| Toimiva järjestelmä, joka mahdollistaa kansalaisten osallistumisen päätöksentekoon lakialoitteissa.<br />
| Käyttö vähäistä, lienee korvautunut [https://www.kansalaisaloite.fi kansalaisaloite - sivustolla].<br />
|----<br />
| [http://linkeddata.cochrane.org/ Cochrane linked data]<br />
| Luodaan tietokoneiden "neuronetwork" luomalla linkkejä tai "tägejä" ja siten annetaan webille ja tietokoneille tieto siitä, mistä löytää ja miten tunnistaa dataa. Parhaillaan tämä tarkoittaa, että data on paljon entistä joustavampaa ja sen avulla voidaan luoda teitoa, jota emme edes ole vielä tajunneet tarvitsevamme. Linked datan tavoitteena on tehdä datan löytäminen, jakaminen ja yhdisteleminen entistä helpommaksi.<br />
|<br />
| Sivuilta on vaikea ymmärtää, mikä Linked data oikeastaan on.<br />
|----<br />
| [http://www.data.gov Data.gov]<br />
| USA:n avoimen datan järjestelmä.<br />
| Hyvä esimerkki avoimen datan ratkaisusta, voisi toimia suunnittelupohjana VN:n tarpeisiin. Vastaa Suomalaista [www.avoindata.fi]<br />
|<br />
|----<br />
| [https://data.gov.uk/ Data.gov.uk]<br />
| Iso-Britannian avoimen datan järjestelmä.<br />
| Hyvä esimerkki avoimen datan ratkaisusta, voisi toimia suunnittelupohjana VN:n tarpeisiin. Vastaa Suomalaista [www.avoindata.fi]<br />
| Datan etsinnässä myös karttapohjainen haku. <br />
|----<br />
| [http://dcentproject.eu/ D-Cent]<br />
| Yhteiskäyttöinen osallistumisalusta, joka mahdollistaa julkisen sektorin ja kansalaisten yhteistyön verkossa. Tavoitteena on lisätä merkittävästi demokraattista osallistumista – kansainvälisesti.<br />
| <br />
| Epäselvää, että mitä toimintoja oikeastaan on saatavilla.<br />
|----<br />
| [http://democracyos.org/ DemocracyOS]<br />
| Avoimen koodin ohjelmisto, jolla voidaan osallistaa kansalaisia. <br />
| Ohjemisto tarjoaa keinot tiedottaa kansalaisia asioista, tarjota keskustelumahdollisuuden sekä äänenestää. Saatavilla 15 kielellä, Suomi ei vielä mukana.<br />
| Tarjoaa teknisen ratkaisun kansalaisten osallistamiseen, voitaisiin käyttää päätöksenteon yhteydessä kansalaisten kuulemiseksi. Vaatisi Suomen osallisuutta, jotta voitaisiin soveltaa Suomen käyttöön.<br />
|----<br />
| [http://eduuni.fi Eeduuni]<br />
| Eduuni on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM:n) toimialan ja sidosryhmien yhteinen sähköisen työskentelyn ja verkostoitumisen palveluympäristö. Eduuni toteuttaa osaltaan OKM:n hallinnonalan tietohallintostrategiaa (2006–2015), jonka keskeisiä sanomia ovat sähköinen työskentely ja verkostomainen toimintatapa.<br />
| Voisi soveltua yhteistyöskentely-ympäristöksi myös VN:lle.<br />
|<br />
|----<br />
| [http://helsinginymparistotilasto.fi/ Helsingin ympäristötilastot]<br />
| Helsingin ympäristötilasto on verkkotilastopalvelu, johon on koottu keskeiset Helsingin ympäristön tilaa ja kuormitusta kuvaavat muuttujat. Tietokantaa ylläpitää Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Helsingin ympäristötilaston tiedot päivitetään pääsääntöisesti vuosittain.<br />
| Päätöksentekoa tukevaa tilastotietoa, lienee käyttökelpoista suoraan VN:n tarpeisiin. Lieneekö aineisto saatavilla myös avoindata.fi kautta?<br />
| Hyötyjä: Kattava ympäristötilastoaineisto Helsingistä, avoimesti saatavilla<br />
|----<br />
| [https://www.innokyla.fi/ Innokylä]<br />
| Sosiaali- ja terveysalan (tai muun alan) käytäntöjen kehittäminen ja jalkauttaminen.Verkkoalusta, joka tarjoaa paikan kuvata toimintamalleja, luoda aiheen/projektin ympärille verkostoja, säilyttää/levittää tiedostoja ja kuvata meneillään olevia projekteja.<br />
|<br />
| <br />
|----<br />
| [http://www.suomijoukkoistaa.fi/ Joukkoistamista Suomessa]<br />
| Antaa mahdollisuuden esittää ideoita hallinnon avoimuuden edistämiseksi Suomessa sekä kannattaa toisten ideoita ja keskustella niistä.<br />
| <br />
| On olemassa vain englanniksi. Ei näytä toimivan kovin hyvin, koska käyttäjiä on alle 800 ja edeoita on esitetty alle 30, eikä mitään näytä olevan tällä hetkellä käynnissä tai tehty viime aikoina.<br />
|---<br />
| [[Opasnet]]<br />
| Verkkotyötila avoimien vaikutusarviointien tekemiseen. Sivustolla kerätään, yhdistetään ja jaetaan tutkimustietoa ja tietoa ihmisten arvoista.<br />
| Hyödynnettävissä avoimen päätöksenteon työtilana, joka tarjoaa mahdollisuuden asioiden yhteiseen käsittelyyn. Tarjoaa mahdollisuuden kuvata avoimesti kaiken päätöksenteossa käytetyn aineiston.<br />
| Hyötyinä monipuolisuus: datan säilyttäminen ja avoimuus, arviointien avoin käsittely, R-mallinnus mahdollisuudet. Haasteina järjestelmän tekniset ominaisuudet: vaatii opettelemaan wikin käyttöä, käyttöliittymässä ja visualisoinnissa parantamista. <br />
|----<br />
| [http://www.open311.org/ Open 311]<br />
| Tarjoaa kommunikointityökalun asukkaiden ja kunnan välille. Työkalun avulla voi raportoida esimerkiksi huoltotöihin liittyviä asioita. Käytössä ainakin Helsingissä.<br />
| Kuntatson työkalu, ei liene käyttäkelpoinen VN:n toimintaan sellaisenaan.<br />
| Hyötyinä yksinekrtainen tapa kuntalaisille ilmoittaa kunnan palveluihin liittyvistä asioista. Ohjaa ilmoitukset oikeille kunnan työntekijöille.<br />
|----<br />
| [http://openfinlandchallenge.fi/ Open Finalnd challenge]<br />
| Vuosittain järjestettävä pohjoismaiden suurin digitaalisen avoimuuden innovaatiokilpailu Open Finland Challenge (aiemmin Apps4Finland) tuottaa avointa yhteiskuntaa edistäviä innovaatioita ja tukee niitä kehittäviä yksilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä. Vuosien varrella kilpailun kautta on syntynyt satoja sovelluksia, visualisointeja sekä konsepteja ja samalla Suomen avoimen datan yhteisöstä on kasvanut tuhansien ihmisten asiantuntijaverkosto.<br />
| Voi hyvinkin tuottaa työkaluja, jotka olisivat hyödynnettävissä VN:n päätöksenteossa<br />
|<br />
|----<br />
| [https://www.otakantaa.fi/ Ota kantaa]<br />
| Otakantaa verkkojärjestelmä on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin päätöksiin jo valmisteluvaiheessa. Voit osallistua jo tarjolla oleviin keskusteluihin ja valmisteluihin tai käynnistää oman aiheesi. otakantaa.fi on kaikille avoin, moniääninen kansalaisten, hallinnon ja päätöksentekijöiden kohtauspaikka.<br />
|Vaikuttaa toimivalta alustalta VN:n ja kansalaisten yhteistyölle.<br />
| Hyötyinä alustan yksinkertaisuus.<br />
|---<br />
| Paikkatiedot palveluväylään ([http://vnk.fi/documents/10616/1034423/Paikkatiedot_palveluvylss.pdf/d8fe96e9-5e90-477a-a241-92ae4d14cd13 VNK hanke])<br />
| Hankkeen tarkoituksena on liittää paikkatietojärjestelmän liittäminen kansalliseen palveluväylään (Kokonaiskonsepti tietovarantojen kytkemiseksi käyttösovelluksiin), jotta paikkatietojen saatavuus ja käyttö helpottuisi Suomessa. Hankkeen tutkimuskysymykset:<br />
* Miten paikkatietojen saatavuus ja käyttö tulisi järjestää kansallisen palveluväylän toimintaympäristössä ottaen huomioon mm. INSPIRE -direktiivin vaatimukset?<br />
* Miten satelliittipaikannusteknologiaa voidaan hyödyntää tehokkaasti kansallisen palveluväylän toimintaympäristössä?<br />
* Millaisia uusia mahdollisuuksia olisi hyödyntää palveluväylää, paikkatietoja ja paikannuspalveluita eri sovellusalueilla (esim. liikenne, terveys, turvallisuus, ympäristö, luonnonvarojen käyttö)?<br />
| Uusien järjestelmien avulla aiemmin vaikeasti saatavissa olevaa tietoa vapautuu helpommin käytettäväksi myös päätösvalmisteluissa.<br />
| Tämän hetkisillä hankkeesta löytyvillä tiedoilla näitä on vaikea arvioida.<br />
|}<br />
<br />
==== Taustaselvitykset ja analyysit ====<br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|+'''Tiedolla johtamisen taustaselvitykset ja analyysit<br />
|---<br />
! Nimi || Kuvaus || Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta (keskeiset opetukset) || Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia<br />
|----<br />
| Amartya Sen: [[:en:The Idea of Justice]], 2009.<br />
| Sosiaalinen oikeutta ei pitäisi arvioida binäärisesti joko saavutetuksi tai ei saavutetuksi. Sen sijaan oikeutta pitäisi ajatella olevan olemassa eli asteisina ja sitä pitäisi arvioida jatkumolla. Lisäksi ei ole tarvetta tarkasti määritellylle abstraktille oikeuden ajatukselle, vaan eri instituutioita voidaan arvioida ilmankin. Kahden eri instituution toteuttamaa oikeutta pystytään mielekkäästi vertailemaan ilman perustavanlaatuista ideaalia oikeudesta.<br />
| <br />
| Ei varsinaisesti tunnu liittyvän tiedolla johtamiseen.<br />
|----<br />
| Arthur C Petersen, Eva Kunseler et al. Post-normal science in the Netherlands. 2011 [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3682633/]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Beth Simone Noveck: Wiki Government. Brookings 2009. [http://www.brookings.edu/research/books/2009/wikigovernment]<br />
| Joukkoistaminen päätöksenteossa. Lessons learned:<br />
* Ask the right questions.<br />
* Ask the right people.<br />
* Desing the process for the desired end<br />
* Desing for groups, not individuals<br />
* Use the screen to show the group back to itself<br />
* Divide work into roles and tasks<br />
* Harness the power of reputation<br />
* Make policies, not websites<br />
* Pilot new ideas<br />
* Focus on outcomes, not inputs<br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Daniel Kahnemann: [[:en:Thinking, Fast and Slow]], 2011. <br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| James Surowiecki: [[:en:The Wisdom of Crowds]], 2004.<br />
| <br />
Neljä vaatimusta viisaalle joukolle:<br />
* '''Mielipiteiden rikkaus'''. Jokaisella on oma tietopohjansa, jota tulee hyödyntää.<br />
* '''Riippumattomuus'''. Mielipiteet eivät saa riippua ympäröivien ihmisten mielipiteistä.<br />
* '''Hajautus'''. Ihmiset voivat erikoistua ja toimia oman erityisen ja paikallistiedon varassa.<br />
* '''Yhdistäminen'''. Käytössä on mekanismi, joka vetää yhteen yksittäiset pohdinnat.<br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| James Wilsdon and Robert Doubleday (eds).: Future directions for scientific advice in Europe<br />
|<br />
|<br />
|<br />
|----<br />
| Leena Ilmola: Increasing Flexibility by Environment Scanning of the Early Signs of Change in the Complex Environment [http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-5667-8]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Mikko Pohjola: Assessments are to change the world - Prerequisites for effective environmental health assessment. Väitöskirja. THL, 2013 [http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-883-4].<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Otso Kivekäs: [[Kuinka tietoyhteiskunta korjataan]]. 2015.<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Peter Senge: [[:en:The Fifth Principle|The Fifth Principle]]<br />
| The five disciplines of what the book refers to as a "learning organization" discussed in the book are:<br />
<br />
# "Personal mastery is a discipline of continually clarifying and deepening our personal vision, of focusing our energies, of developing patience, and of seeing reality objectively."<ref name="senge-1990">Senge, Peter M. The Fifth Discipline. Doubleday/Currency, 1990. ISBN 0-385-26094-6 [http://books.google.com/books?id=bVZqAAAAMAAJ]</ref><br />
# "[[:en:Mental models|Mental models]] are deeply ingrained assumptions, generalizations, or even pictures of images that influence how we understand the world and how we take action."<ref name="senge-1990" /><br />
# "Building shared vision - a practice of unearthing shared pictures of the future that foster genuine commitment and enrollment rather than compliance."<ref name="senge-1990" /><br />
# "[[:en:Team learning|Team learning]] starts with dialogue, the capacity of members of a team to suspend assumptions and enter into genuine thinking together."<ref name="senge-1990" /><br />
# "[[:en:Systems thinking|Systems thinking]] - The Fifth Discipline that integrates the other four."<ref name="senge-1990" /><br />
|<br />
|<br />
|----<br />
| Roland Bal et al: Democratisation of scientific advice. BMJ 2004. [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC534851/]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Thaler and Sunstein: [[:en:Nudge (book)|Nudge: Improving Decisions about Health, Wealth, and Happiness]], 2008.<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Tapscott and Williams: [[:en:Wikinomics|Wikinomics: How Mass Collaboration Changes Everything]], 2006.<br />
| <br />
Wikinomicsin neljä keskeistä periaatetta yritystoiminnassa:<br />
* '''Avoimuus'''. Avoimet standardit ja sisällöt, mutta myös talouden läpinäkyvyys ja avoimuus uusille ideoille ja resursseille.<br />
* '''Vertaistyö'''. Yhdessä tekeminen ja joukkoistavat työkalut korvavat hierarkkiset toimintatavat.<br />
* '''Jakaminen'''. Vähemmän painoarvoa tiedon, tuotteiden ja keksintöjen omistusoikeuksiin.<br />
* '''Maailmanlaajuinen toiminta'''. Lähtökohtaisesti ajatellaan globaalisti ja unohdetaan fyysiset ja maantieteelliset rajat.<br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Tanja Aitamurron tuotanto [http://www.tanjaaitamurto.com/#list-of-publications]<br />
| <br />
| <br />
| <br />
|----<br />
| Clinton Andrews: Humble Analysis. The Practice of Joint Fact-Finding. (2002, Praeger). [http://akordi.fi/?p=717]<br />
| <br />
* Kiistan osapuolet tuovat omat tietonsa yhteiseen pooliin, ja tietopohjaa rakennetaan yhdessä;<br />
* Osapuolet määrittelevät ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtävänannon sekä asiantuntijoiden joukon, joka tarvitaan ratkaisemaan yhteinen ongelma<br />
* Sekä faktat että arvot ovat mukana keskustelussa, ja ne pyritään tunnistamaan tarkkaan<br />
* Tietoa käsitellään kirjallisten lähteiden ohella kasvokkain dialogissa, johon osallistuvat asiantuntijat, päätöksentekijät ja muut osalliset.<br />
* Prosessissa kiinnitetään erityistä huomiota asiantuntija- ja tutkimustiedon "kääntämiseen" helposti omaksuttavaan muotoon;<br />
* Prosessi tähtää yhteiseen ymmärrykseen. Samalla kartoitetaan tutkimuksen / tieteellisen tiedon vakiintuneita yhteisymmärryksen alueita, erimielisyyksiä ja epävarmuuksia<br />
* Prosessia kätilöi ammattimainen fasilitaattori<br />
| <br />
| <br />
|}<br />
<br />
* [http://betterevaluation.org/plan/approach/developmental_evaluation Developmental evaluation]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* Katsauksessa läpikäyty materiaali on listattu [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Tiedolla_johtamisen_menetelm%C3%A4t_ja_ty%C3%B6kalut&oldid=31129 sivun aiemmassa versiossa].<br />
<br />
<br />
{{Yhtäköyttä}}<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
== Aiheeseen liittyviä tiedostoja ==<br />
<br />
</noinclude></div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29277Budjettipelikehitys2015-06-13T16:29:41Z<p>Smxb: </p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Budjettipelityöpaja 2015-06-04 (ekonom.) ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
=== Yhteenveto I työpajasta ===<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
<br />
== Budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) ==<br />
<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).<br />
* Harmaatalouspalikka tulopuolelta puuttuu, yksityiset ja julkiset investointipalikat, pitäisi voida muuttaa arvoja.<br />
* Kotimainen talous ja globaalitalous, voisiko lisätä linkkejä rahavirtoihin (erityisesti ulkomaille meneviin)? Esim. Missä on omaishoito ja millaisia hyötyjä se tuottaa yhteiskunnalle, voisiko näitä havainnollistaa pelissä enemmän?<br />
* Veroparatiisien vaikutus, missä määrin voidaan tuoda mukaan? Toisaalta ulkomaiset rahavirroilla tehdään investoiteja<br />
* Suomessa julkisen talouden palvelulupauksiin on 'parkkerattu' enemmän rahaa kuin muissa Euroopan maissa, integraatio tuo tässä mielessä riskejä.<br />
* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
* Esimerkkejä vähennyksistä (esim. kotitalousvähennys)<br />
* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
* Työllisyysaste<br />
* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän. Jo pelkkä valinta ilman euromäärääkin olisi hyvä.<br />
* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
<br />
* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt<br />
* Linkit käsitteisiin, suoraan lomakkeista esim. mitä tarkoittaa palveluvastuuvaje<br />
* kolme pistettä -symboli leikkauslomakkeilla siirtää wikiin suoraan, pelaaja voi olettaa pop-up-ikkunaa. Sinänsä on hyvä että pääsee porautumaan syvemmälle.<br />
* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
* Tutkijoille mahdollisuus submittoida oma ehdotuksensa dynaamisen vaikutuksen<br />
* Palkka- ja yrittäjätuloja voitava muuttaa<br />
* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
* Jonkinlainen yhteiskunnallinen hyötyfunktio lisättävä jotta sosiaalinen hyöty näkyisi koko ajan pelin kuluessa, asetettua tavoitetta voisi peilata hyötyfunktion antamaa tulosta vasten. Näin ei tarvi verrata vain EU:n alijäämäreunaehtoja varten. Ihmisryhmittäin hymynaamat/surunaamat jotta nähtäisiin mihin ryhmiin toimenpiteet kohdentuisivat (esim. tulodesiileittäin, sukupuolittain).<br />
* BKT:n kasvua ei voi määrittää yksistään, esim. verovaikutukset olisi saatava ja julkistet menot, ALV-vaikutus, työurien pituus.<br />
* Muutosten vertailun havainnollistaminen pitäisi tehdä paremmin.<br />
* Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
<br />
* Toimenpidevaihtoehdot liian suppeita. Ei löydy sitä, mitä haluaisi tehdä.<br />
* Maksujen kohtaantoon ei oteta kantaa (palvelumaksujen korotukset osuu pienituloisiin)<br />
* Terveys ja hyvinvointi - kyssärin alta. Kun palvelumaksut nousee, julkisyhteisöjen osuuden pitäisi muuttua automaattisesti pienemmäksi, koska niinhän se menisi oikeassakin elämässä. Ja niiden lisäksi sitten vapaaehtoinen kulutus, joka tosin saattaa osittain vähentää julkista kysyntää.<br />
* Työurien pidennys hankala muuttuja, kun se vaikuttaa heti jo vuoden 2016 tulokseenkin, vaikka oikeasti ei se siihen mennessä ehdi vielä vaikuttaa.<br />
* Palveluvastuuvaje ei ole helppo käsite. Ei ole pelkkä julkisen sektorin vastuuvaje.<br />
* Mistä päätevuosi 2025 tulee? Miksi se on valittu?<br />
* Ratkaisuilla pitäisi olla joku vaikutus BKT:n kasvuun. Muuten ei ole ollenkaan realistinen peli. Nyt vaan BKT annetaan.<br />
* Tehdyistä muutoksista joku kooste. Eli listaus siitä, mitä muutoksia pelaaja teki pelikierroksellaan.<br />
<br />
<br />
=== Yhteenveto II työpajasta ===<br />
<br />
* '''Potentiaalisia käyttäjiä'''<br />
::* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
<br />
* '''Teknisiä ja toiminnallisia lisäyksiä'''<br />
::* Lisää havainnollisuutta tulososioon (oikeudenmukaisuusgraafiin): Lisättävä "vertikaalinen" vaikutus tuloryhmien välillä. Nyt oikeudenmukaisuusgraafi on "horisontaalinen".<br />
::* Mistä kokonaispalvelutarve, jota rahoituslomakkeen palkit kuvaavat, muodostuu? Esim. terveydenhoitopalvelut pitäisi pilkkoa pienempiin osiin, esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, ja niiden jaottaminen vielä tarkemmin. Pelaajan pitäisi voida "zoomata" eri osakokonaisuuksiin.<br />
::* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
::* Dynaamisten vaikutusten lisääminen (käyttäytymisyllätykset, esim. väestön reagointi jonkin politiikkaparametrin muutokseen). Pelin pitää tuottaa yllätyksiä myös ammattipelaajille. Toisaalta, yksinkertaisuus on hyvä asia, koska jo pelkän väestön vanhenemisen dynamiikka voi olla yllatyksellistä päättäjille.<br />
::* Globaalimuutokset voivat myös toimia yllätyksellisinä elementteinä (ilmastonmuutos, positiiviset ja negatiiviset shokit esim. EU: rahoitusvastuut, Grexit) esim. muutaman skenaarion kautta havainnollistamalla. KV-vertailut esim. muiden maiden tilanteeseen (esim. Kreikkaan tai Britanniaan, asettaa julkisen velan suhteeseen.)<br />
::* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
::* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti). Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
::* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua. Työurien pidennys hankala muuttuja: se vaikuttaa heti jo vuoden 2016 tulokseenkin, vaikka oikeasti ei se siihen mennessä ehdi vielä vaikuttaa.<br />
::* Kommenttimahdollisuus välittömämmin kehittäjäyhteisölle, jokaiselle näkymälle oma thredinsä, jossa ko. kohdasta keskustellaan (tämä on kommentointi käydään tässä wikissä!).<br />
::* paljon lisää tuloleikkaus- ja tulolisäysvaihtoehtoja. Ne auttavat mittaluokkien hahmottamista (esim. perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
::* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
::* Välivuosien 2017-2024 tulokset voitava muuttaa tai nähdä, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
::* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
::* Vapaaehtoiset eläkejärjestelmät puuttuvat (yksityinen rahoitus).<br />
<br />
* '''Vaikutusarviointi'''<br />
::* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
::* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
::::* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
::* BKT-laskenta, takaisinkytkentä esim. työllisyysasteesta (pystyykö inflaation tasoa muuttamaan)<br />
::* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt, vertailu muutoksiin pelin aikana niin että 'pysyy paremmin kärryillä omasta muutoshistoriastaan'. Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
::* Nettovarallisuuden kertyminen ikäryhmittäin (elinkaaren funktiona) ja sen havainnollistaminen oikeudenmukaisuusgraafin tyyppisenä graafina.<br />
::* Kokonaiselinkaarivaikutukset myös tulonjaossa (vrt. kokonaishiilijalanjälki).<br />
<br />
<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29276Budjettipelikehitys2015-06-13T16:28:51Z<p>Smxb: </p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== I Pelityöpaja 2015-06-04 (ekonom.) ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
=== Yhteenveto I työpajasta ===<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
<br />
== II budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) ==<br />
<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).<br />
* Harmaatalouspalikka tulopuolelta puuttuu, yksityiset ja julkiset investointipalikat, pitäisi voida muuttaa arvoja.<br />
* Kotimainen talous ja globaalitalous, voisiko lisätä linkkejä rahavirtoihin (erityisesti ulkomaille meneviin)? Esim. Missä on omaishoito ja millaisia hyötyjä se tuottaa yhteiskunnalle, voisiko näitä havainnollistaa pelissä enemmän?<br />
* Veroparatiisien vaikutus, missä määrin voidaan tuoda mukaan? Toisaalta ulkomaiset rahavirroilla tehdään investoiteja<br />
* Suomessa julkisen talouden palvelulupauksiin on 'parkkerattu' enemmän rahaa kuin muissa Euroopan maissa, integraatio tuo tässä mielessä riskejä.<br />
* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
* Esimerkkejä vähennyksistä (esim. kotitalousvähennys)<br />
* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
* Työllisyysaste<br />
* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän. Jo pelkkä valinta ilman euromäärääkin olisi hyvä.<br />
* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
<br />
* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt<br />
* Linkit käsitteisiin, suoraan lomakkeista esim. mitä tarkoittaa palveluvastuuvaje<br />
* kolme pistettä -symboli leikkauslomakkeilla siirtää wikiin suoraan, pelaaja voi olettaa pop-up-ikkunaa. Sinänsä on hyvä että pääsee porautumaan syvemmälle.<br />
* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
* Tutkijoille mahdollisuus submittoida oma ehdotuksensa dynaamisen vaikutuksen<br />
* Palkka- ja yrittäjätuloja voitava muuttaa<br />
* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
* Jonkinlainen yhteiskunnallinen hyötyfunktio lisättävä jotta sosiaalinen hyöty näkyisi koko ajan pelin kuluessa, asetettua tavoitetta voisi peilata hyötyfunktion antamaa tulosta vasten. Näin ei tarvi verrata vain EU:n alijäämäreunaehtoja varten. Ihmisryhmittäin hymynaamat/surunaamat jotta nähtäisiin mihin ryhmiin toimenpiteet kohdentuisivat (esim. tulodesiileittäin, sukupuolittain).<br />
* BKT:n kasvua ei voi määrittää yksistään, esim. verovaikutukset olisi saatava ja julkistet menot, ALV-vaikutus, työurien pituus.<br />
* Muutosten vertailun havainnollistaminen pitäisi tehdä paremmin.<br />
* Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
<br />
* Toimenpidevaihtoehdot liian suppeita. Ei löydy sitä, mitä haluaisi tehdä.<br />
* Maksujen kohtaantoon ei oteta kantaa (palvelumaksujen korotukset osuu pienituloisiin)<br />
* Terveys ja hyvinvointi - kyssärin alta. Kun palvelumaksut nousee, julkisyhteisöjen osuuden pitäisi muuttua automaattisesti pienemmäksi, koska niinhän se menisi oikeassakin elämässä. Ja niiden lisäksi sitten vapaaehtoinen kulutus, joka tosin saattaa osittain vähentää julkista kysyntää.<br />
* Työurien pidennys hankala muuttuja, kun se vaikuttaa heti jo vuoden 2016 tulokseenkin, vaikka oikeasti ei se siihen mennessä ehdi vielä vaikuttaa.<br />
* Palveluvastuuvaje ei ole helppo käsite. Ei ole pelkkä julkisen sektorin vastuuvaje.<br />
* Mistä päätevuosi 2025 tulee? Miksi se on valittu?<br />
* Ratkaisuilla pitäisi olla joku vaikutus BKT:n kasvuun. Muuten ei ole ollenkaan realistinen peli. Nyt vaan BKT annetaan.<br />
* Tehdyistä muutoksista joku kooste. Eli listaus siitä, mitä muutoksia pelaaja teki pelikierroksellaan.<br />
<br />
<br />
=== Yhteenveto II työpajasta ===<br />
<br />
* '''Potentiaalisia käyttäjiä'''<br />
::* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
<br />
* '''Teknisiä ja toiminnallisia lisäyksiä'''<br />
::* Lisää havainnollisuutta tulososioon (oikeudenmukaisuusgraafiin): Lisättävä "vertikaalinen" vaikutus tuloryhmien välillä. Nyt oikeudenmukaisuusgraafi on "horisontaalinen".<br />
::* Mistä kokonaispalvelutarve, jota rahoituslomakkeen palkit kuvaavat, muodostuu? Esim. terveydenhoitopalvelut pitäisi pilkkoa pienempiin osiin, esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, ja niiden jaottaminen vielä tarkemmin. Pelaajan pitäisi voida "zoomata" eri osakokonaisuuksiin.<br />
::* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
::* Dynaamisten vaikutusten lisääminen (käyttäytymisyllätykset, esim. väestön reagointi jonkin politiikkaparametrin muutokseen). Pelin pitää tuottaa yllätyksiä myös ammattipelaajille. Toisaalta, yksinkertaisuus on hyvä asia, koska jo pelkän väestön vanhenemisen dynamiikka voi olla yllatyksellistä päättäjille.<br />
::* Globaalimuutokset voivat myös toimia yllätyksellisinä elementteinä (ilmastonmuutos, positiiviset ja negatiiviset shokit esim. EU: rahoitusvastuut, Grexit) esim. muutaman skenaarion kautta havainnollistamalla. KV-vertailut esim. muiden maiden tilanteeseen (esim. Kreikkaan tai Britanniaan, asettaa julkisen velan suhteeseen.)<br />
::* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
::* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti). Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
::* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua. Työurien pidennys hankala muuttuja: se vaikuttaa heti jo vuoden 2016 tulokseenkin, vaikka oikeasti ei se siihen mennessä ehdi vielä vaikuttaa.<br />
::* Kommenttimahdollisuus välittömämmin kehittäjäyhteisölle, jokaiselle näkymälle oma thredinsä, jossa ko. kohdasta keskustellaan (tämä on kommentointi käydään tässä wikissä!).<br />
::* paljon lisää tuloleikkaus- ja tulolisäysvaihtoehtoja. Ne auttavat mittaluokkien hahmottamista (esim. perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
::* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
::* Välivuosien 2017-2024 tulokset voitava muuttaa tai nähdä, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
::* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
::* Vapaaehtoiset eläkejärjestelmät puuttuvat (yksityinen rahoitus).<br />
<br />
* '''Vaikutusarviointi'''<br />
::* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
::* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
::::* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
::* BKT-laskenta, takaisinkytkentä esim. työllisyysasteesta (pystyykö inflaation tasoa muuttamaan)<br />
::* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt, vertailu muutoksiin pelin aikana niin että 'pysyy paremmin kärryillä omasta muutoshistoriastaan'. Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
::* Nettovarallisuuden kertyminen ikäryhmittäin (elinkaaren funktiona) ja sen havainnollistaminen oikeudenmukaisuusgraafin tyyppisenä graafina.<br />
::* Kokonaiselinkaarivaikutukset myös tulonjaossa (vrt. kokonaishiilijalanjälki).<br />
<br />
<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29275Budjettipelikehitys2015-06-13T16:27:13Z<p>Smxb: </p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== I Pelityöpaja 2015-06-04 (ekonom.) ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
<br />
== II budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) ==<br />
<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).<br />
* Harmaatalouspalikka tulopuolelta puuttuu, yksityiset ja julkiset investointipalikat, pitäisi voida muuttaa arvoja.<br />
* Kotimainen talous ja globaalitalous, voisiko lisätä linkkejä rahavirtoihin (erityisesti ulkomaille meneviin)? Esim. Missä on omaishoito ja millaisia hyötyjä se tuottaa yhteiskunnalle, voisiko näitä havainnollistaa pelissä enemmän?<br />
* Veroparatiisien vaikutus, missä määrin voidaan tuoda mukaan? Toisaalta ulkomaiset rahavirroilla tehdään investoiteja<br />
* Suomessa julkisen talouden palvelulupauksiin on 'parkkerattu' enemmän rahaa kuin muissa Euroopan maissa, integraatio tuo tässä mielessä riskejä.<br />
* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
* Esimerkkejä vähennyksistä (esim. kotitalousvähennys)<br />
* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
* Työllisyysaste<br />
* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän. Jo pelkkä valinta ilman euromäärääkin olisi hyvä.<br />
* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
<br />
* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt<br />
* Linkit käsitteisiin, suoraan lomakkeista esim. mitä tarkoittaa palveluvastuuvaje<br />
* kolme pistettä -symboli leikkauslomakkeilla siirtää wikiin suoraan, pelaaja voi olettaa pop-up-ikkunaa. Sinänsä on hyvä että pääsee porautumaan syvemmälle.<br />
* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
* Tutkijoille mahdollisuus submittoida oma ehdotuksensa dynaamisen vaikutuksen<br />
* Palkka- ja yrittäjätuloja voitava muuttaa<br />
* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
* Jonkinlainen yhteiskunnallinen hyötyfunktio lisättävä jotta sosiaalinen hyöty näkyisi koko ajan pelin kuluessa, asetettua tavoitetta voisi peilata hyötyfunktion antamaa tulosta vasten. Näin ei tarvi verrata vain EU:n alijäämäreunaehtoja varten. Ihmisryhmittäin hymynaamat/surunaamat jotta nähtäisiin mihin ryhmiin toimenpiteet kohdentuisivat (esim. tulodesiileittäin, sukupuolittain).<br />
* BKT:n kasvua ei voi määrittää yksistään, esim. verovaikutukset olisi saatava ja julkistet menot, ALV-vaikutus, työurien pituus.<br />
* Muutosten vertailun havainnollistaminen pitäisi tehdä paremmin.<br />
* Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
<br />
* Toimenpidevaihtoehdot liian suppeita. Ei löydy sitä, mitä haluaisi tehdä.<br />
* Maksujen kohtaantoon ei oteta kantaa (palvelumaksujen korotukset osuu pienituloisiin)<br />
* Terveys ja hyvinvointi - kyssärin alta. Kun palvelumaksut nousee, julkisyhteisöjen osuuden pitäisi muuttua automaattisesti pienemmäksi, koska niinhän se menisi oikeassakin elämässä. Ja niiden lisäksi sitten vapaaehtoinen kulutus, joka tosin saattaa osittain vähentää julkista kysyntää.<br />
* Työurien pidennys hankala muuttuja, kun se vaikuttaa heti jo vuoden 2016 tulokseenkin, vaikka oikeasti ei se siihen mennessä ehdi vielä vaikuttaa.<br />
* Palveluvastuuvaje ei ole helppo käsite. Ei ole pelkkä julkisen sektorin vastuuvaje.<br />
* Mistä päätevuosi 2025 tulee? Miksi se on valittu?<br />
* Ratkaisuilla pitäisi olla joku vaikutus BKT:n kasvuun. Muuten ei ole ollenkaan realistinen peli. Nyt vaan BKT annetaan.<br />
* Tehdyistä muutoksista joku kooste. Eli listaus siitä, mitä muutoksia pelaaja teki pelikierroksellaan.<br />
<br />
<br />
=== Yhteenvetoa ===<br />
<br />
* '''Potentiaalisia käyttäjiä'''<br />
::* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
<br />
* '''Teknisiä ja toiminnallisia lisäyksiä'''<br />
::* Lisää havainnollisuutta tulososioon (oikeudenmukaisuusgraafiin): Lisättävä "vertikaalinen" vaikutus tuloryhmien välillä. Nyt oikeudenmukaisuusgraafi on "horisontaalinen".<br />
::* Mistä kokonaispalvelutarve, jota rahoituslomakkeen palkit kuvaavat, muodostuu? Esim. terveydenhoitopalvelut pitäisi pilkkoa pienempiin osiin, esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, ja niiden jaottaminen vielä tarkemmin. Pelaajan pitäisi voida "zoomata" eri osakokonaisuuksiin.<br />
::* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
::* Dynaamisten vaikutusten lisääminen (käyttäytymisyllätykset, esim. väestön reagointi jonkin politiikkaparametrin muutokseen). Pelin pitää tuottaa yllätyksiä myös ammattipelaajille. Toisaalta, yksinkertaisuus on hyvä asia, koska jo pelkän väestön vanhenemisen dynamiikka voi olla yllatyksellistä päättäjille.<br />
::* Globaalimuutokset voivat myös toimia yllätyksellisinä elementteinä (ilmastonmuutos, positiiviset ja negatiiviset shokit esim. EU: rahoitusvastuut, Grexit) esim. muutaman skenaarion kautta havainnollistamalla. KV-vertailut esim. muiden maiden tilanteeseen (esim. Kreikkaan tai Britanniaan, asettaa julkisen velan suhteeseen.)<br />
::* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
::* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti). Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
::* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua. Työurien pidennys hankala muuttuja: se vaikuttaa heti jo vuoden 2016 tulokseenkin, vaikka oikeasti ei se siihen mennessä ehdi vielä vaikuttaa.<br />
::* Kommenttimahdollisuus välittömämmin kehittäjäyhteisölle, jokaiselle näkymälle oma thredinsä, jossa ko. kohdasta keskustellaan (tämä on kommentointi käydään tässä wikissä!).<br />
::* paljon lisää tuloleikkaus- ja tulolisäysvaihtoehtoja. Ne auttavat mittaluokkien hahmottamista (esim. perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
::* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
::* Välivuosien 2017-2024 tulokset voitava muuttaa tai nähdä, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
::* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
::* Vapaaehtoiset eläkejärjestelmät puuttuvat (yksityinen rahoitus).<br />
<br />
* '''Vaikutusarviointi'''<br />
::* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
::* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
::::* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
::* BKT-laskenta, takaisinkytkentä esim. työllisyysasteesta (pystyykö inflaation tasoa muuttamaan)<br />
::* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt, vertailu muutoksiin pelin aikana niin että 'pysyy paremmin kärryillä omasta muutoshistoriastaan'. Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
::* Nettovarallisuuden kertyminen ikäryhmittäin (elinkaaren funktiona) ja sen havainnollistaminen oikeudenmukaisuusgraafin tyyppisenä graafina.<br />
::* Kokonaiselinkaarivaikutukset myös tulonjaossa (vrt. kokonaishiilijalanjälki).<br />
<br />
<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29274Budjettipelikehitys2015-06-13T16:25:40Z<p>Smxb: /* Yhteenvetoa */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
== 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) ==<br />
<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).<br />
* Harmaatalouspalikka tulopuolelta puuttuu, yksityiset ja julkiset investointipalikat, pitäisi voida muuttaa arvoja.<br />
* Kotimainen talous ja globaalitalous, voisiko lisätä linkkejä rahavirtoihin (erityisesti ulkomaille meneviin)? Esim. Missä on omaishoito ja millaisia hyötyjä se tuottaa yhteiskunnalle, voisiko näitä havainnollistaa pelissä enemmän?<br />
* Veroparatiisien vaikutus, missä määrin voidaan tuoda mukaan? Toisaalta ulkomaiset rahavirroilla tehdään investoiteja<br />
* Suomessa julkisen talouden palvelulupauksiin on 'parkkerattu' enemmän rahaa kuin muissa Euroopan maissa, integraatio tuo tässä mielessä riskejä.<br />
* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
* Esimerkkejä vähennyksistä (esim. kotitalousvähennys)<br />
* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
* Työllisyysaste<br />
* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän. Jo pelkkä valinta ilman euromäärääkin olisi hyvä.<br />
* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
<br />
* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt<br />
* Linkit käsitteisiin, suoraan lomakkeista esim. mitä tarkoittaa palveluvastuuvaje<br />
* kolme pistettä -symboli leikkauslomakkeilla siirtää wikiin suoraan, pelaaja voi olettaa pop-up-ikkunaa. Sinänsä on hyvä että pääsee porautumaan syvemmälle.<br />
* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
* Tutkijoille mahdollisuus submittoida oma ehdotuksensa dynaamisen vaikutuksen<br />
* Palkka- ja yrittäjätuloja voitava muuttaa<br />
* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
* Jonkinlainen yhteiskunnallinen hyötyfunktio lisättävä jotta sosiaalinen hyöty näkyisi koko ajan pelin kuluessa, asetettua tavoitetta voisi peilata hyötyfunktion antamaa tulosta vasten. Näin ei tarvi verrata vain EU:n alijäämäreunaehtoja varten. Ihmisryhmittäin hymynaamat/surunaamat jotta nähtäisiin mihin ryhmiin toimenpiteet kohdentuisivat (esim. tulodesiileittäin, sukupuolittain).<br />
* BKT:n kasvua ei voi määrittää yksistään, esim. verovaikutukset olisi saatava ja julkistet menot, ALV-vaikutus, työurien pituus.<br />
* Muutosten vertailun havainnollistaminen pitäisi tehdä paremmin.<br />
* Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
<br />
* Toimenpidevaihtoehdot liian suppeita. Ei löydy sitä, mitä haluaisi tehdä.<br />
* Maksujen kohtaantoon ei oteta kantaa (palvelumaksujen korotukset osuu pienituloisiin)<br />
* Terveys ja hyvinvointi - kyssärin alta. Kun palvelumaksut nousee, julkisyhteisöjen osuuden pitäisi muuttua automaattisesti pienemmäksi, koska niinhän se menisi oikeassakin elämässä. Ja niiden lisäksi sitten vapaaehtoinen kulutus, joka tosin saattaa osittain vähentää julkista kysyntää.<br />
* Työurien pidennys hankala muuttuja, kun se vaikuttaa heti jo vuoden 2016 tulokseenkin, vaikka oikeasti ei se siihen mennessä ehdi vielä vaikuttaa.<br />
* Palveluvastuuvaje ei ole helppo käsite. Ei ole pelkkä julkisen sektorin vastuuvaje.<br />
* Mistä päätevuosi 2025 tulee? Miksi se on valittu?<br />
* Ratkaisuilla pitäisi olla joku vaikutus BKT:n kasvuun. Muuten ei ole ollenkaan realistinen peli. Nyt vaan BKT annetaan.<br />
* Tehdyistä muutoksista joku kooste. Eli listaus siitä, mitä muutoksia pelaaja teki pelikierroksellaan.<br />
<br />
=== Yhteenvetoa ===<br />
<br />
* '''Potentiaalisia käyttäjiä'''<br />
::* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
<br />
* '''Teknisiä ja toiminnallisia lisäyksiä'''<br />
::* Lisää havainnollisuutta tulososioon (oikeudenmukaisuusgraafiin): Lisättävä "vertikaalinen" vaikutus tuloryhmien välillä. Nyt oikeudenmukaisuusgraafi on "horisontaalinen".<br />
::* Mistä kokonaispalvelutarve, jota rahoituslomakkeen palkit kuvaavat, muodostuu? Esim. terveydenhoitopalvelut pitäisi pilkkoa pienempiin osiin, esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, ja niiden jaottaminen vielä tarkemmin. Pelaajan pitäisi voida "zoomata" eri osakokonaisuuksiin.<br />
::* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
::* Dynaamisten vaikutusten lisääminen (käyttäytymisyllätykset, esim. väestön reagointi jonkin politiikkaparametrin muutokseen). Pelin pitää tuottaa yllätyksiä myös ammattipelaajille. Toisaalta, yksinkertaisuus on hyvä asia, koska jo pelkän väestön vanhenemisen dynamiikka voi olla yllatyksellistä päättäjille.<br />
::* Globaalimuutokset voivat myös toimia yllätyksellisinä elementteinä (ilmastonmuutos, positiiviset ja negatiiviset shokit esim. EU: rahoitusvastuut, Grexit) esim. muutaman skenaarion kautta havainnollistamalla. KV-vertailut esim. muiden maiden tilanteeseen (esim. Kreikkaan tai Britanniaan, asettaa julkisen velan suhteeseen.)<br />
::* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
::* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti). Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
::* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua. Työurien pidennys hankala muuttuja: se vaikuttaa heti jo vuoden 2016 tulokseenkin, vaikka oikeasti ei se siihen mennessä ehdi vielä vaikuttaa.<br />
::* Kommenttimahdollisuus välittömämmin kehittäjäyhteisölle, jokaiselle näkymälle oma thredinsä, jossa ko. kohdasta keskustellaan (tämä on kommentointi käydään tässä wikissä!).<br />
::* paljon lisää tuloleikkaus- ja tulolisäysvaihtoehtoja. Ne auttavat mittaluokkien hahmottamista (esim. perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
::* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
::* Välivuosien 2017-2024 tulokset voitava muuttaa tai nähdä, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
::* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
::* Vapaaehtoiset eläkejärjestelmät puuttuvat (yksityinen rahoitus).<br />
<br />
* '''Vaikutusarviointi'''<br />
::* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
::* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
::::* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
::* BKT-laskenta, takaisinkytkentä esim. työllisyysasteesta (pystyykö inflaation tasoa muuttamaan)<br />
::* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt, vertailu muutoksiin pelin aikana niin että 'pysyy paremmin kärryillä omasta muutoshistoriastaan'. Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
::* Nettovarallisuuden kertyminen ikäryhmittäin (elinkaaren funktiona) ja sen havainnollistaminen oikeudenmukaisuusgraafin tyyppisenä graafina.<br />
::* Kokonaiselinkaarivaikutukset myös tulonjaossa (vrt. kokonaishiilijalanjälki).<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29273Budjettipelikehitys2015-06-13T16:24:16Z<p>Smxb: /* Huomioita */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
== 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) ==<br />
<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).<br />
* Harmaatalouspalikka tulopuolelta puuttuu, yksityiset ja julkiset investointipalikat, pitäisi voida muuttaa arvoja.<br />
* Kotimainen talous ja globaalitalous, voisiko lisätä linkkejä rahavirtoihin (erityisesti ulkomaille meneviin)? Esim. Missä on omaishoito ja millaisia hyötyjä se tuottaa yhteiskunnalle, voisiko näitä havainnollistaa pelissä enemmän?<br />
* Veroparatiisien vaikutus, missä määrin voidaan tuoda mukaan? Toisaalta ulkomaiset rahavirroilla tehdään investoiteja<br />
* Suomessa julkisen talouden palvelulupauksiin on 'parkkerattu' enemmän rahaa kuin muissa Euroopan maissa, integraatio tuo tässä mielessä riskejä.<br />
* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
* Esimerkkejä vähennyksistä (esim. kotitalousvähennys)<br />
* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
* Työllisyysaste<br />
* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän. Jo pelkkä valinta ilman euromäärääkin olisi hyvä.<br />
* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
<br />
* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt<br />
* Linkit käsitteisiin, suoraan lomakkeista esim. mitä tarkoittaa palveluvastuuvaje<br />
* kolme pistettä -symboli leikkauslomakkeilla siirtää wikiin suoraan, pelaaja voi olettaa pop-up-ikkunaa. Sinänsä on hyvä että pääsee porautumaan syvemmälle.<br />
* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
* Tutkijoille mahdollisuus submittoida oma ehdotuksensa dynaamisen vaikutuksen<br />
* Palkka- ja yrittäjätuloja voitava muuttaa<br />
* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
* Jonkinlainen yhteiskunnallinen hyötyfunktio lisättävä jotta sosiaalinen hyöty näkyisi koko ajan pelin kuluessa, asetettua tavoitetta voisi peilata hyötyfunktion antamaa tulosta vasten. Näin ei tarvi verrata vain EU:n alijäämäreunaehtoja varten. Ihmisryhmittäin hymynaamat/surunaamat jotta nähtäisiin mihin ryhmiin toimenpiteet kohdentuisivat (esim. tulodesiileittäin, sukupuolittain).<br />
* BKT:n kasvua ei voi määrittää yksistään, esim. verovaikutukset olisi saatava ja julkistet menot, ALV-vaikutus, työurien pituus.<br />
* Muutosten vertailun havainnollistaminen pitäisi tehdä paremmin.<br />
* Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
<br />
* Toimenpidevaihtoehdot liian suppeita. Ei löydy sitä, mitä haluaisi tehdä.<br />
* Maksujen kohtaantoon ei oteta kantaa (palvelumaksujen korotukset osuu pienituloisiin)<br />
* Terveys ja hyvinvointi - kyssärin alta. Kun palvelumaksut nousee, julkisyhteisöjen osuuden pitäisi muuttua automaattisesti pienemmäksi, koska niinhän se menisi oikeassakin elämässä. Ja niiden lisäksi sitten vapaaehtoinen kulutus, joka tosin saattaa osittain vähentää julkista kysyntää.<br />
* Työurien pidennys hankala muuttuja, kun se vaikuttaa heti jo vuoden 2016 tulokseenkin, vaikka oikeasti ei se siihen mennessä ehdi vielä vaikuttaa.<br />
* Palveluvastuuvaje ei ole helppo käsite. Ei ole pelkkä julkisen sektorin vastuuvaje.<br />
* Mistä päätevuosi 2025 tulee? Miksi se on valittu?<br />
* Ratkaisuilla pitäisi olla joku vaikutus BKT:n kasvuun. Muuten ei ole ollenkaan realistinen peli. Nyt vaan BKT annetaan.<br />
* Tehdyistä muutoksista joku kooste. Eli listaus siitä, mitä muutoksia pelaaja teki pelikierroksellaan.<br />
<br />
=== Yhteenvetoa ===<br />
<br />
* '''Potentiaalisia käyttäjiä'''<br />
::* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
<br />
* '''Teknisiä ja toiminnallisia lisäyksiä'''<br />
::* Lisää havainnollisuutta tulososioon (oikeudenmukaisuusgraafiin): Lisättävä "vertikaalinen" vaikutus tuloryhmien välillä. Nyt oikeudenmukaisuusgraafi on "horisontaalinen".<br />
::* Mistä kokonaispalvelutarve, jota rahoituslomakkeen palkit kuvaavat, muodostuu? Esim. terveydenhoitopalvelut pitäisi pilkkoa pienempiin osiin, esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, ja niiden jaottaminen vielä tarkemmin. Pelaajan pitäisi voida "zoomata" eri osakokonaisuuksiin.<br />
::* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
::* Dynaamisten vaikutusten lisääminen (käyttäytymisyllätykset, esim. väestön reagointi jonkin politiikkaparametrin muutokseen). Pelin pitää tuottaa yllätyksiä myös ammattipelaajille. Toisaalta, yksinkertaisuus on hyvä asia, koska jo pelkän väestön vanhenemisen dynamiikka voi olla yllatyksellistä päättäjille.<br />
::* Globaalimuutokset voivat myös toimia yllätyksellisinä elementteinä (ilmastonmuutos, positiiviset ja negatiiviset shokit esim. EU: rahoitusvastuut, Grexit) esim. muutaman skenaarion kautta havainnollistamalla. KV-vertailut esim. muiden maiden tilanteeseen (esim. Kreikkaan tai Britanniaan, asettaa julkisen velan suhteeseen.)<br />
::* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
::* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti). Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
::* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
::* Kommenttimahdollisuus välittömämmin kehittäjäyhteisölle, jokaiselle näkymälle oma thredinsä, jossa ko. kohdasta keskustellaan (tämä on kommentointi käydään tässä wikissä!).<br />
::* paljon lisää tuloleikkaus- ja tulolisäysvaihtoehtoja. Ne auttavat mittaluokkien hahmottamista (esim. perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
::* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
::* Välivuosien 2017-2024 tulokset voitava muuttaa tai nähdä, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
::* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
::* Vapaaehtoiset eläkejärjestelmät puuttuvat (yksityinen rahoitus).<br />
<br />
* '''Vaikutusarviointi'''<br />
::* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
::* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
::::* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
::* BKT-laskenta, takaisinkytkentä esim. työllisyysasteesta (pystyykö inflaation tasoa muuttamaan)<br />
::* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt, vertailu muutoksiin pelin aikana niin että 'pysyy paremmin kärryillä omasta muutoshistoriastaan'. Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
::* Nettovarallisuuden kertyminen ikäryhmittäin (elinkaaren funktiona) ja sen havainnollistaminen oikeudenmukaisuusgraafin tyyppisenä graafina.<br />
::* Kokonaiselinkaarivaikutukset myös tulonjaossa (vrt. kokonaishiilijalanjälki).<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29272Budjettipelikehitys2015-06-13T16:21:30Z<p>Smxb: /* 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
== 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) ==<br />
<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).<br />
* Harmaatalouspalikka tulopuolelta puuttuu, yksityiset ja julkiset investointipalikat, pitäisi voida muuttaa arvoja.<br />
* Kotimainen talous ja globaalitalous, voisiko lisätä linkkejä rahavirtoihin (erityisesti ulkomaille meneviin)? Esim. Missä on omaishoito ja millaisia hyötyjä se tuottaa yhteiskunnalle, voisiko näitä havainnollistaa pelissä enemmän?<br />
* Veroparatiisien vaikutus, missä määrin voidaan tuoda mukaan? Toisaalta ulkomaiset rahavirroilla tehdään investoiteja<br />
* Suomessa julkisen talouden palvelulupauksiin on 'parkkerattu' enemmän rahaa kuin muissa Euroopan maissa, integraatio tuo tässä mielessä riskejä.<br />
* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
* Esimerkkejä vähennyksistä (esim. kotitalousvähennys)<br />
* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
* Työllisyysaste<br />
* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän. Jo pelkkä valinta ilman euromäärääkin olisi hyvä.<br />
* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
<br />
* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt<br />
* Linkit käsitteisiin, suoraan lomakkeista esim. mitä tarkoittaa palveluvastuuvaje<br />
* kolme pistettä -symboli leikkauslomakkeilla siirtää wikiin suoraan, pelaaja voi olettaa pop-up-ikkunaa. Sinänsä on hyvä että pääsee porautumaan syvemmälle.<br />
* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
* Tutkijoille mahdollisuus submittoida oma ehdotuksensa dynaamisen vaikutuksen<br />
* Palkka- ja yrittäjätuloja voitava muuttaa<br />
* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
* Jonkinlainen yhteiskunnallinen hyötyfunktio lisättävä jotta sosiaalinen hyöty näkyisi koko ajan pelin kuluessa, asetettua tavoitetta voisi peilata hyötyfunktion antamaa tulosta vasten. Näin ei tarvi verrata vain EU:n alijäämäreunaehtoja varten. Ihmisryhmittäin hymynaamat/surunaamat jotta nähtäisiin mihin ryhmiin toimenpiteet kohdentuisivat (esim. tulodesiileittäin, sukupuolittain).<br />
* BKT:n kasvua ei voi määrittää yksistään, esim. verovaikutukset olisi saatava ja julkistet menot, ALV-vaikutus, työurien pituus.<br />
* Muutosten vertailun havainnollistaminen pitäisi tehdä paremmin.<br />
* Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
<br />
<br />
=== Yhteenvetoa ===<br />
<br />
* '''Potentiaalisia käyttäjiä'''<br />
::* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
<br />
* '''Teknisiä ja toiminnallisia lisäyksiä'''<br />
::* Lisää havainnollisuutta tulososioon (oikeudenmukaisuusgraafiin): Lisättävä "vertikaalinen" vaikutus tuloryhmien välillä. Nyt oikeudenmukaisuusgraafi on "horisontaalinen".<br />
::* Mistä kokonaispalvelutarve, jota rahoituslomakkeen palkit kuvaavat, muodostuu? Esim. terveydenhoitopalvelut pitäisi pilkkoa pienempiin osiin, esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, ja niiden jaottaminen vielä tarkemmin. Pelaajan pitäisi voida "zoomata" eri osakokonaisuuksiin.<br />
::* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
::* Dynaamisten vaikutusten lisääminen (käyttäytymisyllätykset, esim. väestön reagointi jonkin politiikkaparametrin muutokseen). Pelin pitää tuottaa yllätyksiä myös ammattipelaajille. Toisaalta, yksinkertaisuus on hyvä asia, koska jo pelkän väestön vanhenemisen dynamiikka voi olla yllatyksellistä päättäjille.<br />
::* Globaalimuutokset voivat myös toimia yllätyksellisinä elementteinä (ilmastonmuutos, positiiviset ja negatiiviset shokit esim. EU: rahoitusvastuut, Grexit) esim. muutaman skenaarion kautta havainnollistamalla. KV-vertailut esim. muiden maiden tilanteeseen (esim. Kreikkaan tai Britanniaan, asettaa julkisen velan suhteeseen.)<br />
::* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
::* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti). Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
::* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
::* Kommenttimahdollisuus välittömämmin kehittäjäyhteisölle, jokaiselle näkymälle oma thredinsä, jossa ko. kohdasta keskustellaan (tämä on kommentointi käydään tässä wikissä!).<br />
::* paljon lisää tuloleikkaus- ja tulolisäysvaihtoehtoja. Ne auttavat mittaluokkien hahmottamista (esim. perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
::* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
::* Välivuosien 2017-2024 tulokset voitava muuttaa tai nähdä, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
::* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
::* Vapaaehtoiset eläkejärjestelmät puuttuvat (yksityinen rahoitus).<br />
<br />
* '''Vaikutusarviointi'''<br />
::* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
::* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
::::* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
::* BKT-laskenta, takaisinkytkentä esim. työllisyysasteesta (pystyykö inflaation tasoa muuttamaan)<br />
::* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt, vertailu muutoksiin pelin aikana niin että 'pysyy paremmin kärryillä omasta muutoshistoriastaan'. Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
::* Nettovarallisuuden kertyminen ikäryhmittäin (elinkaaren funktiona) ja sen havainnollistaminen oikeudenmukaisuusgraafin tyyppisenä graafina.<br />
::* Kokonaiselinkaarivaikutukset myös tulonjaossa (vrt. kokonaishiilijalanjälki).<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29271Budjettipelikehitys2015-06-12T13:12:48Z<p>Smxb: /* Yhteenvetoa */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
== 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) ==<br />
<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).<br />
* Harmaatalouspalikka tulopuolelta puuttuu, yksityiset ja julkiset investointipalikat, pitäisi voida muuttaa arvoja.<br />
* Kotimainen talous ja globaalitalous, voisiko lisätä linkkejä rahavirtoihin (erityisesti ulkomaille meneviin)? Esim. Missä on omaishoito ja millaisia hyötyjä se tuottaa yhteiskunnalle, voisiko näitä havainnollistaa pelissä enemmän?<br />
* Veroparatiisien vaikutus, missä määrin voidaan tuoda mukaan? Toisaalta ulkomaiset rahavirroilla tehdään investoiteja<br />
* Suomessa julkisen talouden palvelulupauksiin on 'parkkerattu' enemmän rahaa kuin muissa Euroopan maissa, integraatio tuo tässä mielessä riskejä.<br />
* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
* Esimerkkejä vähennyksistä (esim. kotitalousvähennys)<br />
* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
* Työllisyysaste<br />
* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän. Jo pelkkä valinta ilman euromäärääkin olisi hyvä.<br />
* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
<br />
* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt<br />
* Linkit käsitteisiin, suoraan lomakkeista esim. mitä tarkoittaa palveluvastuuvaje<br />
* kolme pistettä -symboli leikkauslomakkeilla siirtää wikiin suoraan, pelaaja voi olettaa pop-up-ikkunaa. Sinänsä on hyvä että pääsee porautumaan syvemmälle.<br />
* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
* Tutkijoille mahdollisuus submittoida oma ehdotuksensa dynaamisen vaikutuksen<br />
* Palkka- ja yrittäjätuloja voitava muuttaa<br />
* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
* Jonkinlainen yhteiskunnallinen hyötyfunktio lisättävä jotta sosiaalinen hyöty näkyisi koko ajan pelin kuluessa, asetettua tavoitetta voisi peilata hyötyfunktion antamaa tulosta vasten. Näin ei tarvi verrata vain EU:n alijäämäreunaehtoja varten. Ihmisryhmittäin hymynaamat/surunaamat jotta nähtäisiin mihin ryhmiin toimenpiteet kohdentuisivat (esim. tulodesiileittäin, sukupuolittain).<br />
* BKT:n kasvua ei voi määrittää yksistään, esim. verovaikutukset olisi saatava ja julkistet menot, ALV-vaikutus, työurien pituus.<br />
* Muutosten vertailun havainnollistaminen pitäisi tehdä paremmin.<br />
* Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
<br />
<br />
=== Yhteenvetoa ===<br />
<br />
* '''Teknisiä ja toiminnallisia lisäyksiä'''<br />
::* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
::* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän.<br />
::* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
::* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
::* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
::* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
::* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
::* Kommenttimahdollisuus välittömämmin kehittäjäyhteisölle, jokaiselle näkymälle oma thredinsä, jossa ko. kohdasta keskustellaan.<br />
::* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
::* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
::* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
::* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
::* Vapaaehtoiset eläkejärjestelmät.<br />
::* Globaalimuutokset (ilmastonmuutos, positiiviset ja negatiiviset shokit esim. EU: rahoitusvastuut, Grexit) esim. muutaman skenaarion kautta havainnollistamalla. KV-vertailut esim. muiden maiden tilanteeseen (esim. Kreikkaan tai Britanniaan, asettaa julkisen velan suhteeseen.)<br />
<br />
* '''Vaikutusarviointi'''<br />
::* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
::* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
::::* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
::* BKT-laskenta, takaisinkytkentä esim. työllisyysasteesta (pystyykö inflaation tasoa muuttamaan)<br />
::* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt, vertailu muutoksiin pelin aikana niin että 'pysyy paremmin kärryillä omasta muutoshistoriastaan'. Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
::* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
::* Nettovarallisuuden kertyminen ikäryhmittäin (elinkaaren funktiona) ja sen havainnollistaminen oikeudenmukaisuusgraafin tyyppisenä graafina.<br />
::* Kokonaiselinkaarivaikutukset myös tulonjaossa (vrt. kokonaishiilijalanjälki).<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29269Budjettipelikehitys2015-06-12T13:10:46Z<p>Smxb: /* Yhteenvetoa */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
== 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) ==<br />
<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).<br />
* Harmaatalouspalikka tulopuolelta puuttuu, yksityiset ja julkiset investointipalikat, pitäisi voida muuttaa arvoja.<br />
* Kotimainen talous ja globaalitalous, voisiko lisätä linkkejä rahavirtoihin (erityisesti ulkomaille meneviin)? Esim. Missä on omaishoito ja millaisia hyötyjä se tuottaa yhteiskunnalle, voisiko näitä havainnollistaa pelissä enemmän?<br />
* Veroparatiisien vaikutus, missä määrin voidaan tuoda mukaan? Toisaalta ulkomaiset rahavirroilla tehdään investoiteja<br />
* Suomessa julkisen talouden palvelulupauksiin on 'parkkerattu' enemmän rahaa kuin muissa Euroopan maissa, integraatio tuo tässä mielessä riskejä.<br />
* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
* Esimerkkejä vähennyksistä (esim. kotitalousvähennys)<br />
* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
* Työllisyysaste<br />
* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän. Jo pelkkä valinta ilman euromäärääkin olisi hyvä.<br />
* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
<br />
* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt<br />
* Linkit käsitteisiin, suoraan lomakkeista esim. mitä tarkoittaa palveluvastuuvaje<br />
* kolme pistettä -symboli leikkauslomakkeilla siirtää wikiin suoraan, pelaaja voi olettaa pop-up-ikkunaa. Sinänsä on hyvä että pääsee porautumaan syvemmälle.<br />
* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
* Tutkijoille mahdollisuus submittoida oma ehdotuksensa dynaamisen vaikutuksen<br />
* Palkka- ja yrittäjätuloja voitava muuttaa<br />
* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
* Jonkinlainen yhteiskunnallinen hyötyfunktio lisättävä jotta sosiaalinen hyöty näkyisi koko ajan pelin kuluessa, asetettua tavoitetta voisi peilata hyötyfunktion antamaa tulosta vasten. Näin ei tarvi verrata vain EU:n alijäämäreunaehtoja varten. Ihmisryhmittäin hymynaamat/surunaamat jotta nähtäisiin mihin ryhmiin toimenpiteet kohdentuisivat (esim. tulodesiileittäin, sukupuolittain).<br />
* BKT:n kasvua ei voi määrittää yksistään, esim. verovaikutukset olisi saatava ja julkistet menot, ALV-vaikutus, työurien pituus.<br />
* Muutosten vertailun havainnollistaminen pitäisi tehdä paremmin.<br />
* Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
<br />
<br />
=== Yhteenvetoa ===<br />
<br />
* '''Teknisiä ja toiminnallisia lisäyksiä'''<br />
::* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
::* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän.<br />
::* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
::* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
::* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
::* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
::* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
::* Kommenttimahdollisuus välittömämmin kehittäjäyhteisölle, jokaiselle näkymälle oma thredinsä, jossa ko. kohdasta keskustellaan.<br />
::* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
::* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
::* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
::* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
::* Vapaaehtoiset eläkejärjestelmät.<br />
::* Globaalimuutokset (ilmastonmuutos, positiiviset ja negatiiviset shokit esim. EU: rahoitusvastuut, Grexit) esim. muutaman skenaarion kautta havainnollistamalla. KV-vertailut esim. muiden maiden tilanteeseen (esim. Kreikkaan tai Britanniaan, asettaa julkisen velan suhteeseen.)<br />
<br />
* '''Vaikutusarviointi'''<br />
::* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
::* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
::::* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
::* BKT-laskenta, takaisinkytkentä esim. työllisyysasteesta (pystyykö inflaation tasoa muuttamaan)<br />
::* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt, vertailu muutoksiin pelin aikana niin että 'pysyy paremmin kärryillä omasta muutoshistoriastaan'. Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
::* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
::* Nettovarallisuuden kertyminen ikäryhmittäin (elinkaaren funktiona) ja sen havainnollistaminen oikeudenmukaisuusgraafin tyyppisenä graafina.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29268Budjettipelikehitys2015-06-12T13:07:36Z<p>Smxb: /* Yhteenvetoa */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
== 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) ==<br />
<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).<br />
* Harmaatalouspalikka tulopuolelta puuttuu, yksityiset ja julkiset investointipalikat, pitäisi voida muuttaa arvoja.<br />
* Kotimainen talous ja globaalitalous, voisiko lisätä linkkejä rahavirtoihin (erityisesti ulkomaille meneviin)? Esim. Missä on omaishoito ja millaisia hyötyjä se tuottaa yhteiskunnalle, voisiko näitä havainnollistaa pelissä enemmän?<br />
* Veroparatiisien vaikutus, missä määrin voidaan tuoda mukaan? Toisaalta ulkomaiset rahavirroilla tehdään investoiteja<br />
* Suomessa julkisen talouden palvelulupauksiin on 'parkkerattu' enemmän rahaa kuin muissa Euroopan maissa, integraatio tuo tässä mielessä riskejä.<br />
* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
* Esimerkkejä vähennyksistä (esim. kotitalousvähennys)<br />
* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
* Työllisyysaste<br />
* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän. Jo pelkkä valinta ilman euromäärääkin olisi hyvä.<br />
* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
<br />
* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt<br />
* Linkit käsitteisiin, suoraan lomakkeista esim. mitä tarkoittaa palveluvastuuvaje<br />
* kolme pistettä -symboli leikkauslomakkeilla siirtää wikiin suoraan, pelaaja voi olettaa pop-up-ikkunaa. Sinänsä on hyvä että pääsee porautumaan syvemmälle.<br />
* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
* Tutkijoille mahdollisuus submittoida oma ehdotuksensa dynaamisen vaikutuksen<br />
* Palkka- ja yrittäjätuloja voitava muuttaa<br />
* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
* Jonkinlainen yhteiskunnallinen hyötyfunktio lisättävä jotta sosiaalinen hyöty näkyisi koko ajan pelin kuluessa, asetettua tavoitetta voisi peilata hyötyfunktion antamaa tulosta vasten. Näin ei tarvi verrata vain EU:n alijäämäreunaehtoja varten. Ihmisryhmittäin hymynaamat/surunaamat jotta nähtäisiin mihin ryhmiin toimenpiteet kohdentuisivat (esim. tulodesiileittäin, sukupuolittain).<br />
* BKT:n kasvua ei voi määrittää yksistään, esim. verovaikutukset olisi saatava ja julkistet menot, ALV-vaikutus, työurien pituus.<br />
* Muutosten vertailun havainnollistaminen pitäisi tehdä paremmin.<br />
* Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
<br />
<br />
=== Yhteenvetoa ===<br />
<br />
* '''Teknisiä ja toiminnallisia lisäyksiä'''<br />
::* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
::* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän.<br />
::* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
::* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
::* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
::* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
::* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
::* Kommenttimahdollisuus välittömämmin kehittäjäyhteisölle, jokaiselle näkymälle oma thredinsä, jossa ko. kohdasta keskustellaan.<br />
::* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
::* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
::* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
::* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
::* Vapaaehtoiset eläkejärjestelmät.<br />
::* Globaalimuutokset (ilmastonmuutos, positiiviset ja negatiiviset shokit esim. EU: rahoitusvastuut, Grexit) esim. muutaman skenaarion kautta havainnollistamalla.<br />
<br />
* '''Vaikutusarviointi'''<br />
::* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
::* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
::::* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
::* BKT-laskenta, takaisinkytkentä esim. työllisyysasteesta (pystyykö inflaation tasoa muuttamaan)<br />
::* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt, vertailu muutoksiin pelin aikana niin että 'pysyy paremmin kärryillä omasta muutoshistoriastaan'. Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
::* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
::* Nettovarallisuuden kertyminen ikäryhmittäin (elinkaaren funktiona) ja sen havainnollistaminen oikeudenmukaisuusgraafin tyyppisenä graafina.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29267Budjettipelikehitys2015-06-12T13:04:31Z<p>Smxb: /* 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
== 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) ==<br />
<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).<br />
* Harmaatalouspalikka tulopuolelta puuttuu, yksityiset ja julkiset investointipalikat, pitäisi voida muuttaa arvoja.<br />
* Kotimainen talous ja globaalitalous, voisiko lisätä linkkejä rahavirtoihin (erityisesti ulkomaille meneviin)? Esim. Missä on omaishoito ja millaisia hyötyjä se tuottaa yhteiskunnalle, voisiko näitä havainnollistaa pelissä enemmän?<br />
* Veroparatiisien vaikutus, missä määrin voidaan tuoda mukaan? Toisaalta ulkomaiset rahavirroilla tehdään investoiteja<br />
* Suomessa julkisen talouden palvelulupauksiin on 'parkkerattu' enemmän rahaa kuin muissa Euroopan maissa, integraatio tuo tässä mielessä riskejä.<br />
* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
* Esimerkkejä vähennyksistä (esim. kotitalousvähennys)<br />
* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
* Työllisyysaste<br />
* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän. Jo pelkkä valinta ilman euromäärääkin olisi hyvä.<br />
* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
<br />
* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt<br />
* Linkit käsitteisiin, suoraan lomakkeista esim. mitä tarkoittaa palveluvastuuvaje<br />
* kolme pistettä -symboli leikkauslomakkeilla siirtää wikiin suoraan, pelaaja voi olettaa pop-up-ikkunaa. Sinänsä on hyvä että pääsee porautumaan syvemmälle.<br />
* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
* Tutkijoille mahdollisuus submittoida oma ehdotuksensa dynaamisen vaikutuksen<br />
* Palkka- ja yrittäjätuloja voitava muuttaa<br />
* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
* Jonkinlainen yhteiskunnallinen hyötyfunktio lisättävä jotta sosiaalinen hyöty näkyisi koko ajan pelin kuluessa, asetettua tavoitetta voisi peilata hyötyfunktion antamaa tulosta vasten. Näin ei tarvi verrata vain EU:n alijäämäreunaehtoja varten. Ihmisryhmittäin hymynaamat/surunaamat jotta nähtäisiin mihin ryhmiin toimenpiteet kohdentuisivat (esim. tulodesiileittäin, sukupuolittain).<br />
* BKT:n kasvua ei voi määrittää yksistään, esim. verovaikutukset olisi saatava ja julkistet menot, ALV-vaikutus, työurien pituus.<br />
* Muutosten vertailun havainnollistaminen pitäisi tehdä paremmin.<br />
* Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
<br />
<br />
=== Yhteenvetoa ===<br />
<br />
* '''Teknisiä ja toiminnallisia lisäyksiä'''<br />
::* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
::* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän.<br />
::* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
::* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
::* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
::* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
::* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
::* Kommenttimahdollisuus välittömämmin kehittäjäyhteisölle, jokaiselle näkymälle oma thredinsä, jossa ko. kohdasta keskustellaan.<br />
::* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
::* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
::* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
::* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
::* Vapaaehtoiset eläkejärjestelmät.<br />
<br />
* '''Vaikutusarviointi'''<br />
::* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
::* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
::::* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
::* BKT-laskenta, takaisinkytkentä esim. työllisyysasteesta (pystyykö inflaation tasoa muuttamaan)<br />
::* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt, vertailu muutoksiin pelin aikana niin että 'pysyy paremmin kärryillä omasta muutoshistoriastaan'. Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
::* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
::* Nettovarallisuuden kertyminen ikäryhmittäin (elinkaaren funktiona) ja sen havainnollistaminen oikeudenmukaisuusgraafin tyyppisenä graafina.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29265Budjettipelikehitys2015-06-12T12:48:50Z<p>Smxb: /* Yhteenvetoa */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
== 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) ==<br />
<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).<br />
* Harmaatalouspalikka tulopuolelta puuttuu, yksityiset ja julkiset investointipalikat, pitäisi voida muuttaa arvoja.<br />
* Kotimainen talous ja globaalitalous, voisiko lisätä linkkejä rahavirtoihin (erityisesti ulkomaille meneviin)? Esim. Missä on omaishoito ja millaisia hyötyjä se tuottaa yhteiskunnalle, voisiko näitä havainnollistaa pelissä enemmän?<br />
* Veroparatiisien vaikutus, missä määrin voidaan tuoda mukaan? Toisaalta ulkomaiset rahavirroilla tehdään investoiteja<br />
* Suomessa julkisen talouden palvelulupauksiin on 'parkkerattu' enemmän rahaa kuin muissa Euroopan maissa, integraatio tuo tässä mielessä riskejä.<br />
* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
* Esimerkkejä vähennyksistä (esim. kotitalousvähennys)<br />
* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
* Työllisyysaste<br />
* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän. Jo pelkkä valinta ilman euromäärääkin olisi hyvä.<br />
* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
<br />
* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt<br />
* Linkit käsitteisiin, suoraan lomakkeista esim. mitä tarkoittaa palveluvastuuvaje<br />
* kolme pistettä -symboli leikkauslomakkeilla siirtää wikiin suoraan, pelaaja voi olettaa pop-up-ikkunaa. Sinänsä on hyvä että pääsee porautumaan syvemmälle.<br />
* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
* Tutkijoille mahdollisuus submittoida oma ehdotuksensa dynaamisen vaikutuksen<br />
* Palkka- ja yrittäjätuloja voitava muuttaa<br />
* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
* Jonkinlainen yhteiskunnallinen hyötyfunktio lisättävä jotta sosiaalinen hyöty näkyisi koko ajan pelin kuluessa, asetettua tavoitetta voisi peilata hyötyfunktion antamaa tulosta vasten. Näin ei tarvi verrata vain EU:n alijäämäreunaehtoja varten. Ihmisryhmittäin hymynaamat/surunaamat jotta nähtäisiin mihin ryhmiin toimenpiteet kohdentuisivat (esim. tulodesiileittäin, sukupuolittain).<br />
* BKT:n kasvua ei voi määrittää yksistään, esim. verovaikutukset olisi saatava ja julkistet menot, ALV-vaikutus, työurien pituus.<br />
* Muutosten vertailun havainnollistaminen pitäisi tehdä paremmin.<br />
* Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
<br />
<br />
=== Yhteenvetoa ===<br />
<br />
* '''Teknisiä ja toiminnallisia lisäyksiä'''<br />
::* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
::* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän.<br />
::* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
::* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
::* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
::* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
::* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
::* Kommenttimahdollisuus välittömämmin kehittäjäyhteisölle, jokaiselle näkymälle oma thredinsä, jossa ko. kohdasta keskustellaan.<br />
::* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
::* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
::* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
::* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
<br />
* '''Vaikutusarviointi'''<br />
::* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
::* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
::::* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
::* BKT-laskenta, takaisinkytkentä esim. työllisyysasteesta (pystyykö inflaation tasoa muuttamaan)<br />
::* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt, vertailu muutoksiin pelin aikana niin että 'pysyy paremmin kärryillä omasta muutoshistoriastaan'. Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
::* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29264Budjettipelikehitys2015-06-12T12:48:21Z<p>Smxb: /* 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
== 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) ==<br />
<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).<br />
* Harmaatalouspalikka tulopuolelta puuttuu, yksityiset ja julkiset investointipalikat, pitäisi voida muuttaa arvoja.<br />
* Kotimainen talous ja globaalitalous, voisiko lisätä linkkejä rahavirtoihin (erityisesti ulkomaille meneviin)? Esim. Missä on omaishoito ja millaisia hyötyjä se tuottaa yhteiskunnalle, voisiko näitä havainnollistaa pelissä enemmän?<br />
* Veroparatiisien vaikutus, missä määrin voidaan tuoda mukaan? Toisaalta ulkomaiset rahavirroilla tehdään investoiteja<br />
* Suomessa julkisen talouden palvelulupauksiin on 'parkkerattu' enemmän rahaa kuin muissa Euroopan maissa, integraatio tuo tässä mielessä riskejä.<br />
* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
* Esimerkkejä vähennyksistä (esim. kotitalousvähennys)<br />
* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
* Työllisyysaste<br />
* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän. Jo pelkkä valinta ilman euromäärääkin olisi hyvä.<br />
* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
<br />
* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt<br />
* Linkit käsitteisiin, suoraan lomakkeista esim. mitä tarkoittaa palveluvastuuvaje<br />
* kolme pistettä -symboli leikkauslomakkeilla siirtää wikiin suoraan, pelaaja voi olettaa pop-up-ikkunaa. Sinänsä on hyvä että pääsee porautumaan syvemmälle.<br />
* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
* Tutkijoille mahdollisuus submittoida oma ehdotuksensa dynaamisen vaikutuksen<br />
* Palkka- ja yrittäjätuloja voitava muuttaa<br />
* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
* Jonkinlainen yhteiskunnallinen hyötyfunktio lisättävä jotta sosiaalinen hyöty näkyisi koko ajan pelin kuluessa, asetettua tavoitetta voisi peilata hyötyfunktion antamaa tulosta vasten. Näin ei tarvi verrata vain EU:n alijäämäreunaehtoja varten. Ihmisryhmittäin hymynaamat/surunaamat jotta nähtäisiin mihin ryhmiin toimenpiteet kohdentuisivat (esim. tulodesiileittäin, sukupuolittain).<br />
* BKT:n kasvua ei voi määrittää yksistään, esim. verovaikutukset olisi saatava ja julkistet menot, ALV-vaikutus, työurien pituus.<br />
* Muutosten vertailun havainnollistaminen pitäisi tehdä paremmin.<br />
* Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
<br />
<br />
=== Yhteenvetoa ===<br />
<br />
* '''Teknisiä ja toiminnallisia lisäyksiä'''<br />
::* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
::* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän.<br />
::* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
::* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
::* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
::* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
::* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
::* Kommenttimahdollisuus välittömämmin kehittäjäyhteisölle, jokaiselle näkymälle oma thredinsä, jossa ko. kohdasta keskustellaan.<br />
::* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
::* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
<br />
* '''Vaikutusarviointi'''<br />
::* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
::* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
::::* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
::* BKT-laskenta, takaisinkytkentä esim. työllisyysasteesta (pystyykö inflaation tasoa muuttamaan)<br />
::* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt, vertailu muutoksiin pelin aikana niin että 'pysyy paremmin kärryillä omasta muutoshistoriastaan'. Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29261Budjettipelikehitys2015-06-12T12:32:26Z<p>Smxb: /* Huomioita */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
== 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) ==<br />
<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).<br />
* Harmaatalouspalikka tulopuolelta puuttuu, yksityiset ja julkiset investointipalikat, pitäisi voida muuttaa arvoja.<br />
* Kotimainen talous ja globaalitalous, voisiko lisätä linkkejä rahavirtoihin (erityisesti ulkomaille meneviin)? Esim. Missä on omaishoito ja millaisia hyötyjä se tuottaa yhteiskunnalle, voisiko näitä havainnollistaa pelissä enemmän?<br />
* Veroparatiisien vaikutus, missä määrin voidaan tuoda mukaan? Toisaalta ulkomaiset rahavirroilla tehdään investoiteja<br />
* Suomessa julkisen talouden palvelulupauksiin on 'parkkerattu' enemmän rahaa kuin muissa Euroopan maissa, integraatio tuo tässä mielessä riskejä.<br />
* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
* Esimerkkejä vähennyksistä (esim. kotitalousvähennys)<br />
* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
* Työllisyysaste<br />
* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkko pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän. Jo pelkkä valinta ilman euromäärääkin olisi hyvä.<br />
* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
<br />
* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt<br />
* Linkit käsitteisiin, suoraan lomakkeista esim. mitä tarkoittaa palveluvastuuvaje<br />
* kolme pistettä -symboli leikkauslomakkeilla siirtää wikiin suoraan, pelaaja voi olettaa pop-up-ikkunaa. Sinänsä on hyvä että pääsee porautumaan syvemmälle.<br />
* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
* Tutkijoille mahdollisuus submittoida oma ehdotuksensa dynaamisen vaikutuksen<br />
* Palkka- ja yrittäjätuloja voitava muuttaa<br />
* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
* Jonkinlainen yhteiskunnallinen hyötyfunktio lisättävä jotta sosiaalinen hyöty näkyisi koko ajan pelin kuluessa, asetettua tavoitetta voisi peilata hyötyfunktion antamaa tulosta vasten. Näin ei tarvi verrata vain EU:n alijäämäreunaehtoja varten. Ihmisryhmittäin hymynaamat/surunaamat jotta nähtäisiin mihin ryhmiin toimenpiteet kohdentuisivat (esim. tulodesiileittäin, sukupuolittain).<br />
* BKT:n kasvua ei voi määrittää yksistään, esim. verovaikutukset olisi saatava ja julkistet menot, ALV-vaikutus, työurien pituus.<br />
* Muutosten vertailun havainnollistaminen pitäisi tehdä paremmin.<br />
* Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29260Budjettipelikehitys2015-06-12T12:30:10Z<p>Smxb: /* 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
== 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) ==<br />
<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).<br />
* Harmaatalouspalikka tulopuolelta puuttuu, yksityiset ja julkiset investointipalikat, pitäisi voida muuttaa arvoja.<br />
* Kotimainen talous ja globaalitalous, voisiko lisätä linkkejä rahavirtoihin (erityisesti ulkomaille meneviin)? Esim. Missä on omaishoito ja millaisia hyötyjä se tuottaa yhteiskunnalle, voisiko näitä havainnollistaa pelissä enemmän?<br />
* Veroparatiisien vaikutus, missä määrin voidaan tuoda mukaan? Toisaalta ulkomaiset rahavirroilla tehdään investoiteja<br />
* Suomessa julkisen talouden palvelulupauksiin on 'parkkerattu' enemmän rahaa kuin muissa Euroopan maissa, integraatio tuo tässä mielessä riskejä.<br />
* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
* Esimerkkejä vähennyksistä (esim. kotitalousvähennys)<br />
* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
* Työllisyysaste<br />
* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkko pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän. Jo pelkkä valinta ilman euromäärääkin olisi hyvä.<br />
* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
<br />
* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt<br />
* Linkit käsitteisiin, suoraan lomakkeista esim. mitä tarkoittaa palveluvastuuvaje<br />
* kolme pistettä, menee wikiin<br />
* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
* Tutkijoille mahdollisuus submittoida oma ehdotuksensa dynaamisen vaikutuksen<br />
* Palkka- ja yrittäjätuloja voitava muuttaa<br />
* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
* Jonkinlainen yhteiskunnallinen hyötyfunktio lisättävä jotta sosiaalinen hyöty näkyisi koko ajan pelin kuluessa, asetettua tavoitetta voisi peilata hyötyfunktion antamaa tulosta vasten. Näin ei tarvi verrata vain EU:n alijäämäreunaehtoja varten. Ihmisryhmittäin hymynaamat/surunaamat jotta nähtäisiin mihin ryhmiin toimenpiteet kohdentuisivat (esim. tulodesiileittäin, sukupuolittain).<br />
* BKT:n kasvua ei voi määrittää yksistään, esim. verovaikutukset olisi saatava ja julkistet menot, ALV-vaikutus, työurien pituus.<br />
* Muutosten vertailun havainnollistaminen pitäisi tehdä paremmin.<br />
* Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29259Budjettipelikehitys2015-06-12T12:26:19Z<p>Smxb: /* 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
== 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) ==<br />
<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).<br />
* Harmaatalouspalikka tulopuolelta puuttuu, yksityiset ja julkiset investointipalikat, pitäisi voida muuttaa arvoja.<br />
* Kotimainen talous ja globaalitalous, voisiko lisätä linkkejä rahavirtoihin (erityisesti ulkomaille meneviin)? Esim. Missä on omaishoito ja millaisia hyötyjä se tuottaa yhteiskunnalle, voisiko näitä havainnollistaa pelissä enemmän?<br />
* Veroparatiisien vaikutus, missä määrin voidaan tuoda mukaan? Toisaalta ulkomaiset rahavirroilla tehdään investoiteja<br />
* Suomessa julkisen talouden palvelulupauksiin on 'parkkerattu' enemmän rahaa kuin muissa Euroopan maissa, integraatio tuo tässä mielessä riskejä.<br />
* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
* Esimerkkejä vähennyksistä (esim. kotitalousvähennys)<br />
* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
* Työllisyysaste<br />
* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkko pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän. Jo pelkkä valinta ilman euromäärääkin olisi hyvä.<br />
* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
<br />
* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt<br />
* Linkit käsitteisiin, suoraan lomakkeista esim. mitä tarkoittaa palveluvastuuvaje<br />
* kolme pistettä, menee wikiin<br />
* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
* Tutkijoille mahdollisuus submittoida oma ehdotuksensa dynaamisen vaikutuksen<br />
* Palkka- ja yrittäjätuloja voitava muuttaa<br />
* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
* Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.<br />
* Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus<br />
* Jonkinlainen yhteiskunnallinen hyötyfunktio lisättävä jotta sosiaalinen hyöty näkyisi koko ajan pelin kuluessa, asetettua tavoitetta voisi peilata hyötyfunktion antamaa tulosta vasten. Näin ei tarvi verrata vain EU:n alijäämäreunaehtoja varten. Ihmisryhmittäin hymynaamat/surunaamat jotta nähtäisiin mihin ryhmiin toimenpiteet kohdentuisivat (esim. tulodesiileittäin, sukupuolittain).<br />
* BKT:n kasvua ei voi määrittää yksistään, esim. verovaikutukset olisi saatava ja julkistet menot, ALV-vaikutus, työurien pituus.<br />
* Muutosten vertailun havainnollistaminen pitäisi tehdä paremmin.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29258Budjettipelikehitys2015-06-12T12:11:05Z<p>Smxb: /* 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
== 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) ==<br />
<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).<br />
* Harmaatalouspalikka tulopuolelta puuttuu, yksityiset ja julkiset investointipalikat, pitäisi voida muuttaa arvoja.<br />
* Kotimainen talous ja globaalitalous, voisiko lisätä linkkejä rahavirtoihin (erityisesti ulkomaille meneviin)? Esim. Missä on omaishoito ja millaisia hyötyjä se tuottaa yhteiskunnalle, voisiko näitä havainnollistaa pelissä enemmän?<br />
* Veroparatiisien vaikutus, missä määrin voidaan tuoda mukaan? Toisaalta ulkomaiset rahavirroilla tehdään investoiteja<br />
* Suomessa julkisen talouden palvelulupauksiin on 'parkkerattu' enemmän rahaa kuin muissa Euroopan maissa, integraatio tuo tässä mielessä riskejä.<br />
* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
* Esimerkkejä vähennyksistä (esim. kotitalousvähennys)<br />
* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
* Työllisyysaste<br />
* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkko pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän. Jo pelkkä valinta ilman euromäärääkin olisi hyvä.<br />
* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
* Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua<br />
<br />
* Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt<br />
* Linkit käsitteisiin, suoraan lomakkeista esim. mitä tarkoittaa palveluvastuuvaje<br />
* kolme pistettä, menee wikiin<br />
* paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)<br />
* Tutkijoille mahdollisuus submittoida oma ehdotuksensa dynaamisen vaikutuksen<br />
* Palkka- ja yrittäjätuloja voitava muuttaa<br />
* Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)<br />
* Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.<br />
* Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin<br />
* Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29255Budjettipelikehitys2015-06-12T11:28:25Z<p>Smxb: /* 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
== 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) ==<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).<br />
* Harmaatalouspalikka tulopuolelta puuttuu, yksityiset ja julkiset investointipalikat, pitäisi voida muuttaa arvoja.<br />
* Kotimainen talous ja globaalitalous, voisiko lisätä linkkejä rahavirtoihin (erityisesti ulkomaille meneviin)? Esim. Missä on omaishoito ja millaisia hyötyjä se tuottaa yhteiskunnalle, voisiko näitä havainnollistaa pelissä enemmän?<br />
* Veroparatiisien vaikutus, missä määrin voidaan tuoda mukaan? Toisaalta ulkomaiset rahavirroilla tehdään investoiteja<br />
* Suomessa julkisen talouden palvelulupauksiin on 'parkkerattu' enemmän rahaa kuin muissa Euroopan maissa, integraatio tuo tässä mielessä riskejä.<br />
* Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)<br />
* Esimerkkejä vähennyksistä (esim. kotitalousvähennys)<br />
* Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).<br />
* Työllisyysaste<br />
* Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkko pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän. Jo pelkkä valinta ilman euromäärääkin olisi hyvä.<br />
* Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.<br />
* Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.<br />
* Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.<br />
* Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)<br />
* Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29254Budjettipelikehitys2015-06-12T11:05:09Z<p>Smxb: /* 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
== 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) ==<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).<br />
* Harmaatalouspalikka tulopuolelta puuttuu, yksityiset ja julkiset investointipalikat, pitäisi voida muuttaa arvoja.<br />
* Kotimainen talous ja globaalitalous, voisiko lisätä linkkejä rahavirtoihin (erityisesti ulkomaille meneviin)? Esim. Missä on omaishoito ja millaisia hyötyjä se tuottaa yhteiskunnalle, voisiko näitä havainnollistaa pelissä enemmän?<br />
* Veroparatiisien vaikutus, missä määrin voidaan tuoda mukaan?<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29253Budjettipelikehitys2015-06-12T10:54:33Z<p>Smxb: /* 2. budjettipelityöpaja (sos.pol.) */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
== 2. budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.) ==<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29252Budjettipelikehitys2015-06-12T10:24:44Z<p>Smxb: </p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
== 2. budjettipelityöpaja (sos.pol.) ==<br />
<br />
=== Huomioita ===<br />
<br />
* <br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29184Budjettipelikehitys2015-06-08T08:37:05Z<p>Smxb: /* Tiivistelmää */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin laki ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyyseläkkeet<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29183Budjettipelikehitys2015-06-08T08:36:41Z<p>Smxb: </p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin laki ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyyseläkkeet<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
* '''BKT-laskentamalli ja deflaattorit'''<br />
::* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
::* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla<br />
::* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* '''Takaisinkytkennät'''<br />
::* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
::* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
::* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
::* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
::* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* '''Budjettiratkaisujen vertailtavuus'''<br />
::* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
::* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
::* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* '''Lisätoiminnallisuuksia'''<br />
::* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
::* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
::* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* '''Selvennettäviä käsitteitä'''<br />
::* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
::* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
::* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* '''Yleistä'''<br />
::* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
::* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
::* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
::* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
<br />
<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29181Budjettipelikehitys2015-06-08T08:18:08Z<p>Smxb: /* Pelityöpaja 2015-06-04 */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin laki ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyyseläkkeet<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
=== Muita huomioita ===<br />
<br />
* Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?<br />
* Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.<br />
* Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.<br />
* Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.<br />
* Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?<br />
* Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.<br />
* Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* EHDOTUSTEN VERTAILTAVUUS: 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29164Budjettipelikehitys2015-06-04T09:06:59Z<p>Smxb: /* Tiivistelmää */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin laki ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyyseläkkeet<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyysturva<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* EHDOTUSTEN VERTAILTAVUUS: 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)<br />
* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
* Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.<br />
* HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29162Budjettipelikehitys2015-06-04T08:27:15Z<p>Smxb: </p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin laki ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyyseläkkeet<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.<br />
<br />
<br />
== Tiivistelmää ==<br />
<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
::* Talouskasvun ja työttömyyden yhteys<br />
* Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. <br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta<br />
* Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyyseläkkeet<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* EHDOTUSTEN VERTAILTAVUUS: 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.<br />
* Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.<br />
* Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.<br />
* Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa<br />
* Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.<br />
* Kotitalouksien tulot ja menot, selvennettävä yhteisen rahan ja oman rahan merkitystä.<br />
* ulkomaansektorin puuttuminen<br />
<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29161Budjettipelikehitys2015-06-04T08:02:03Z<p>Smxb: </p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
=== Alustus ===<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin laki ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyyseläkkeet<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29160Budjettipelikehitys2015-06-04T08:01:31Z<p>Smxb: /* Pelityöpaja 2015-06-04 */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
== Alustus ==<br />
* Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin laki ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyyseläkkeet<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
* Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).<br />
* Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29159Budjettipelikehitys2015-06-04T07:53:49Z<p>Smxb: /* Pelityöpaja 2015-06-04 */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
* Alustus: Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin laki ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyyseläkkeet<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
=== 1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
=== 2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä ===<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
* Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.<br />
* Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"<br />
* Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29158Budjettipelikehitys2015-06-04T07:43:58Z<p>Smxb: /* Pelityöpaja 2015-06-04 */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
* Alustus: Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin laki ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyyseläkkeet<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
* Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)<br />
<br />
2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä<br />
* Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.<br />
* Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29157Budjettipelikehitys2015-06-04T07:28:45Z<p>Smxb: /* Pelityöpaja 2015-06-04 */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
* Alustus: Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin laki ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
* Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.<br />
* Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)<br />
* Takaisinkytkentä: työttömyyseläkkeet<br />
* Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.<br />
<br />
1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä<br />
* BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.<br />
* Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.<br />
* Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.<br />
* 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin<br />
* Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.<br />
* Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni. <br />
* Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)<br />
* Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29155Budjettipelikehitys2015-06-04T06:48:42Z<p>Smxb: /* Pelityöpaja 2015-06-04 */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
* Alustus: Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin laki ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
* Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29153Budjettipelikehitys2015-06-04T06:42:29Z<p>Smxb: </p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
* Alustus: Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin laki ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
* Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?<br />
* Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.<br />
<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29152Budjettipelikehitys2015-06-04T06:38:41Z<p>Smxb: /* Pelityöpaja 2015-06-04 */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
* Alustus: Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
* Baumolin laki ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.<br />
* digitalisaation vaikutus BKT:hen?<br />
* Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29151Budjettipelikehitys2015-06-04T06:30:28Z<p>Smxb: </p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
* Alustus: Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
* Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.<br />
* Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.<br />
<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29150Budjettipelikehitys2015-06-04T06:23:28Z<p>Smxb: </p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
* Alustus: Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?<br />
* Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.<br />
<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29149Budjettipelikehitys2015-06-04T05:40:59Z<p>Smxb: </p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==<br />
<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Paluu pääsivulle: [[Hyvinvointibudjetti]]</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Hyvinvointibudjetti&diff=29148Hyvinvointibudjetti2015-06-04T05:37:46Z<p>Smxb: </p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia|moderator=smxb}}<br />
<br />
<br />
== Terminologiaa ==<br />
<br />
<br />
<br />
== Laskentamallin perusteet ==<br />
<br />
<br />
* Meno- ja tulolajit joissa väestörakennemuutos ja työurien pituus on huomiotu löytyvät Excelistä kolmessa eri kokonaisuudessa.<br />
* Soluissa L7 - CT34 on meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot<br />
* Soluissa L40 - CT62 on menot ja tulot, joissa on huomiotu pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus<br />
* Soluissa L93-CT119 on menot ja tulot, joissa on huomiotu sekä kysymysten vastausten vaikutus että pelaajan muutokset lajin suuruuteen (ts. pelin kysymyslomakkeilla näkyvien pylväsdiagrammien muutokset).<br />
* Pelin visuaalisoinneissa esitettävät tulokset on koottu Excelin sarakkeisiin F30 - G90.<br />
* Ikäryhmägraafin ("oikeudenmukaisuusgraafin") tulokset löytyvät soluista A95 - D117.<br />
* Käyttäjän valitsema työurien pituuden muutos näkyy solussa C1. Mahdolliset valintavaihtoehdot on koottu soluihin E1 - I2.<br />
* Kysymyslomakkeiden vaikutusten laskenta löytyy soluista DL1 - FH33<br />
<br />
<br />
=== BKT-laskenta ===<br />
<br />
Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.<br />
<br />
Korjauskerroin = (keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla) /<br />
(keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla)<br />
<br />
Varsinainen muutoskerroin = (Korjauskerroin) * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
Muutoskertoimet on määritetty Excel-mallin soluissa B8-H15.<br />
* '''Julkisyhteisöt, tulot''': Korjauskerroin = 4.01/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.<br />
* '''Kotitaloudet, tulot''': Korjauskerroin = 2.08/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.<br />
* '''Julkisyhteisöt, menot''': Korjauskerroin = 4.42/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.<br />
* '''Kotitaloudet, menot''': Korjauskerroin = 2.67/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut<br />
<br />
<br />
=== Excel-mallin tarkempi kuvaus ===<br />
<br />
Useimpien meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot on määritetty Excel-mallin soluissa L7 - CT34. Pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus tuleville vuosille lasketaan eri meno- ja tulolajeille Excelin soluissa L40 - CT62.<br />
<br />
<br />
==== Hyvinvointipalvelujen menot ====<br />
<br />
Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).<br />
<br />
Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle<br />
laskettuna) * (Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut.<br />
<br />
==== Tulot, joihin eläkeiän muutos vaikuttaa ====<br />
<br />
* Julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot<br />
* Työnantajan sosiaaliturvamaksut<br />
* Välilliset verot<br />
Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella: <br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
<br />
==== Työurien keskimääräisen pituuden muutos ====<br />
<br />
Työurien pituuden muutokseksi (eläkeiän muutos) tarjotaan pelissä 4 eri vaihtoehtoa, joiden vaikutuset arviodaan sekä alkuvuodelle 2016 että loppuvuodelle 2025. 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)<br />
:*'''Tulot'''<br />
:::* (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot<br />
:::* Työnantajan sos. turvamaksut<br />
:::* Välilliset verot<br />
:*'''Menot'''<br />
:::* Eläkkeet<br />
:::* Työttömyys<br />
<br />
==== Kotitalouksien tulot ====<br />
<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
* Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu '''Palkka- ja yrittäjätulon''' osalta tarkasteluvuosille kaavalla: <br />
<br />
Tulevaisuuden palkka- ja yrittäjätulo = (Kohorttikohtainen yksikkötulo) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) * (Lajikohtainen korjauskerroin) *<br />
(BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
* '''Omaisuustulot''' eivät muutu ajassa, koska kyseessä on kertaluokkaa pienempi tulolaji kuin Palkka- ja yrittäjtulojen kohdalla.<br />
* '''Saadut tulonsiirrot''': Julkiseyhteisöjen menoista Työttömyys ja Eläkkeet takaisinkytkeytyvät suoraan tulopuolelle Saadu tulonsiirrot oksaan. 30 prosenttia julkisista Terveys- ja hyvinvointimenoista takaisinkytkeytyy suoraan Saadut tulonsiirrot juureen. Tämä on arvioitu THL:n datan perusteella ([https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL sosiaalimenot ja rahoitus], Excel-taulukon välilehti 10A)<br />
<br />
==== Muita huomioita laskennasta ====<br />
<br />
* Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.<br />
<br />
<br />
<br />
== Datalähteet ==<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen menot === <br />
<br />
* Hyvinvointipalveluissa (Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus, Eläkkeet, Työttömyys) julkisyhteisöjen osuus (sininen väri kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) tulee Eläketurvakeskukselta ([http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf Pensions and public funding])<br />
* Muut julkiset menot, jotka eivät ole hyvinvointipalveluita (Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot) saadaan kansantalouden tilinpidosta: [http://193.166.171.75/Dialog/varval.asp?ma=110_jmete_tau_101&ti=Julkisyhteis%F6jen+menot+teht%E4vitt%E4in+1990%2D2012&path=../Database/StatFin/jul/jmete/&lang=3&multilang=fi julkiset menot tehtävittäin]<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksien menot ===<br />
<br />
* Kotitalouksien menot saadaan kansantaluoden tilinpidosta '''Yksityiset kulutusmenot''' - kategoriasta: [http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=120_vtp_tau_121&ti=Yksityinen+kulutus+1975-2013&path=../Database/StatFin/kan/vtp/&lang=3&multilang=fi yksityiset kulutusmenot]<br />
* '''Palvelumaksujen''' osuus yksityisistä kulutusmenoista(oranssilla merkitty alue pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) saadaan [https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL:n sosiaalimenot ja rahoitus] -datasta.<br />
* Vapaaehtoisen kulutuksen osuus (kelta-oranssi rasteriväritys pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) määrittyy seuraavalla kaavalla:<br />
<br />
Vapaaehtoinen kulutus = '''Yksityiset kulutusmenot''' - '''Palvelumaksut'''<br />
<br />
* '''Erillinen selitys datalähteiden ryhmittelystä lisätään tähän.'''<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen tulot ===<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ja Välilliset verot ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
* Yllämainitusta Tilastokeskuksen datasta saadaan vuoden 2013 kertymät kullekin verolajille. Toisaalta [http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf ETK:n datasta] tiedetään kunkin ikäkohortin synnyttämän kertymän osuus kokonaistuloista vuonna 2011. Tämä jakauma on projisioitu vuosille 2013-2025 laskukaavalla<br />
<br />
Kohorttikohtainen tulo = (Kohorttikohtainen yksilösuorite) * (Kohortin väkimäärä)<br />
<br />
: Toisin sanoen tulevaisuuden tulo on arvioutu samaan tapaan kuin tulevaisuuden menot, kertomalla tulo/henkilö (yksilösuorite) kohortin kokonaisväkimäärällä.<br />
<br />
==== Muut tulot ====<br />
<br />
* Tämä tuloluokka sisältää mm. yhteisöveron ja korkotuotot<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
<br />
==== Julkisyhteisöjen alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/jali/index.html Lähtötilanteen alijäämä]. Lähtökohdaksi otettiin vuoden 2013 alijäämä. Vuoden 2016 alijäämäksi valittiin sama luku.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
==== Julkisyhteisön nettorahoitusvarallisuus ====<br />
<br />
* Datalähde: [http://tilastokeskus.fi/til/rtp/2013/01/rtp_2013_01_2013-07-11_tie_001_fi.html Rahoitustilinpito]. (Nettorahoitusvarallisuus arvioidaan em. taulkoista kaavalla varat - velat. Kiinteä pääoma ei sisälly nettorahoitusvarallisuuteen, ainoastaan rahoitusvarallisuus huomioidaan.)<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksen tulot ===<br />
<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/tjt/index.html Tulonjakotilasto]<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: Lähtötilanteen alijäämä saadaan kansantalouden sektoritilinpidosta ([http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__vtp/140_vtp_tau_141.px/?rxid=b1dc2236-4412-4361-a65a-6a42e2c01557 B9T- nettoluotonanto/nettoluotonotto])<br />
* Lähtökohtana käytettiin v. 2014 lukuja. Vuoden 2016 alijäämä kiinitettiin samaksi kuin v. 2014 alijäämä.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien reaalivarallisuus (netto) ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://www.stat.fi/til/vtutk/ kotitalouksien varallisuustutkimus]. Lukuun sisältyy kiinteä pääoma kuten asuntovarallisuus.<br />
* Aikajänteellä 2016-2025 arvomuutoksen vaikutus reaalivarallisuuteen on pelissä arvioitu olevan 10 mrd euroa vuodessa. Tämä on asiantuntija-arvio, joka perustuu viime vuosien trendeihin.<br />
<br />
<br />
== Tulonlisäys- ja menoleikkauskysymysten taustatiedot ==<br />
<br />
Hyvinvointibudjetin meno- ja tulopuolella voi pelaaja säätää eri palveluiden rahoitusosuuksia avaamalla kysymysmerkkipainikkeista erillisen lomakkeen. Samalla lomakkeella pelaaja voi myös halutessaan valita esimääritettyjä leikkaus- tai tulonlisäystoimenpiteitä, joiden rahallista vaikutusta hän voi käyttää arvioidessaan erilaisten ehdotusten suuruusluokkia. Alle on kerätty kaikki esimerkkikysymykset, niiden perusteet ja alkuperäinen lähde, jossa joko ehdotus tai perustelut on esitetty tai jota on hyödynnetty vaikutusarvioissa.<br />
<br />
<br />
=== Tulonlisäykset ===<br />
<br />
<br />
==== Välilliset verot ====<br />
<br />
<br />
* '''Otsikko: Sokeriveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 200 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Liitteessä (ks. linkki alla) esitellyssä sokeriveromallissa verorasitus kohdistuu raskaimmin paljon sokeria sisältäviin tuotteisiin. Kokonaismäärältään valtaosa sokerimakeisista ja suklaatuotteista sisältää 40-60 prosenttia sokeria. Makeisista, jäätelöstä ja virvoitusjuomista nykyinen verotuotto kerättäisiin asettamalla verotaso noin 1,6–1,9 euroon sokerikilolta. Uuden veromallin oletetaan kaksinkertaistavan tämänhetkiset verotulot nykyisestä makeisverosta eli kokonaistuotto valtion kassaan olisi n. 2 * 200 miljoonaa = 400 miljoonaa euroa. Dynaamisia vaikutuksia ei ole huomioitu.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/documents/10623/1236817/Sokeriveroty%C3%B6ryhm%C3%A4+loppuraportti/8ebdf05f-710a-4878-aeb5-9d814f6e63c9<br />
<br />
* '''Otsikko: Alkoholiveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 60 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Alkoholiveron kertymä vuonna 2013 oli 1 336 miljoona euroa. Hallitus esittää korotusta, joka nostaisi hintoja keskimäärin 2,3 prosenttia. Korotus jakautuisi varsin tasaisesti eri juomille. Samana vuonna arvioitiin alkoholiveron tuotton kasvavan noin 63 miljoonalla eurolla vuodessa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/alkoholiverotus<br />
:# http://yle.fi/uutiset/alkoholiveron_korotus_etenee_eduskuntaan/6875369<br />
<br />
* '''Otsikko: Elintarvikkeiden ALV-verotuen pienentäminen'''<br />
:* Budjettivaikutus: 600 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Elintarvikkeiden ja rehujen alennetun ALV-kannan kustannuksiksi vuodelle 2015 on arvioitu 1200 miljoonaa euroa. Tämän tuen puolittaminen toisi valtion kassaan n. 600 miljoonaa lisäeuroa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://www.vatt.fi/file/verotukiselvitys/Verotuet_2013_-_2015e.pdf<br />
<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työnantajan sosiaaliturvamaksut'''<br />
* Budjettivaikutus: riippuu pelaajan valinnoista<br />
<br />
<br />
==== Maksetut tulonsiirrot ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Perintöveron (sukupolvenvaihdos) korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 80 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Sukupolvenvaihdostilanteet muodostivat vain 2,5 prosenttia kaikista perintöverotilanteista vuonna 2013. Sukupolvenvaihdoksiin liittyy merkittäviä perintöveron huojennuksia, joiden seurauksena vero on noin 40 prosenttia siitä, mitä se muuten olisi. Sukupolvenvaihdoshuojennukset aiheuttivat arviolta noin 160 miljoonan euron vähennykset verotuloihin vuonna 2013. Toimenpide-ehdotuksena esitetään huojennussäädösten muuttamista niin, että sukupolvenvaihdoksista aiheutuva verovähenemä puoliintuisi.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko55<br />
<br />
* '''Otsikko: Ajoneuvoveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 300 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Hallituksen esittämä ajoneuvoveron korotus toisi keskimääräiselle autonomistajalle noin 60 euron lisän ajoneuvoveroon vuodessa. Korotuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta. Karkea vaikutusarvio budjettivaikutuksesta saadaan siis kertomalla liikennekäytössä olevien ajoneuvojen määrällä veronlisäys: liikennekäytössä oli 5 000 000 * 60 EUR = 300 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.stat.fi/til/mkan/<br />
:# http://vm.fi/ajoneuvovero<br />
:# http://ls24.fi/jutut/uutiset/rauma-ja-alue/juttu-ajoneuvoveron-korotus-keskimaarin-60-euroa<br />
<br />
<br />
==== Lisäesimerkkejä tulonlisäyksistä ====<br />
<br />
Alla olevaan Näytä yksityiskohdat -laatikkoon on koottu lisäesimerkkejä tulonlisäysvaihtoehdoista, joita nykyisessä peliversiossa ei ole käytetty, mutta joita pelaaja voi hyödyntää suuruusluokkien arvioinnissa.<br />
<br />
{{piilotettu |<br />
<br />
* '''Otsikko: Kiinteistöveron nostaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 275 miljoonaa EUR (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Kiinteistöveroja kerätään vuosittain n. 220 euroa asukasta kohden. Kunnat valitsevat soveltamansa veroprosentit valtion määräämistä vaihteluväleistä. Noin 90 prosentti kiinteistöverotuloista kertyy yleisestä kiinteistöverosta ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöverosta. Vaikutusarvio saadaan kun Suomen asukasmäärä kerrotaan vuotuisella keskimääräisellä veronkorotuksella (oletettu tässä 50 euroksi asukasta kohden): 5 500 000 * 50 EUR tekee kokonaisuudessaan 275 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32012/ty32012Lyytikainen.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Energiaveron korotus (sähkö)'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kerätä valtiolle 120 miljoonaa euroa korottamalla sähköveroa. Sähkölämmitteisen omakotitalon omistajalle tämä tietää n. 70 euron korotusta vuodessa, mikäli samansuuruinen korotus toistetaan.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Polttoaineveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 130 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kevään kerätä valtiollle 90 miljoonaa euroa korottamalla lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroja. Lisäksi liikennepolttoaineiden veronkorotuksen vaikutukseksi valtion kassaan arviointiin n. 40 miljoonaa euroa. Keskimääräiselle autolijalle veronkorotuksen vaikutus olisi n. 17 euroa vuodessa.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Tupakkaveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Tulosten mukaan savukkeiden reaalihinnan nousu kymmenellä prosentilla vähentää savukkeiden kysyntää noin 3–4 prosenttia. Vuonna 2013 veron kokonaistuotot olivat 848 miljoonaa euroa. Dynaamiset vaikutukset huomioiden valtio nettoaisi n. (0.10 - 0.04) * 850 000 000 tekee yhteensä 51 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/tupakkaveron_korotus_vahentaa_tupakointia/6089843<br />
:# http://vm.fi/tupakkaverotus<br />
<br />
* '''Otsikko: Yhteisöveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 1000 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Yhteisöverojen tuoton alenemaksi vuosien 2011-2014 aikana tehdyillä päätöksillä on staattiseksi vaikutukseksi arvioitu n. 25 prosentin lasku eli n. 1.3 miljardia euroa (ks. lähdelinkki alla). Yhteisöverokannan nosto takaisin alkuperäiselle tasolleen tarkoittaisi n. miljardin euron lisätuloja ilman dynaamisia vaikutuksia.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko51<br />
<br />
}}<br />
<br />
<br />
=== Menoleikkaukset ===<br />
<br />
<br />
==== Työttömyysturva ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 70 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Ansiosidonnainen työttömyysturva puolitetaan maksimikestostaan (400-500 päivää) 250 päivään. Valtion osuus ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta vuonna 2015 on noin 1 miljardia euroa.)<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
==== Eläkkeet ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työeläkkeen ja ansiosidonnaisten etuuksien indeksijäädytys'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 milj. euroa<br />
* Selite: Työeläkkeessä tai ansiosidonnaisissa etuuksissa ei kompensoida hintojen ja palkkojen nousua lainkaan.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
==== Perhepolitiikka ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisää vain kaikkein pienituloisimmille'''<br />
* Budjettivaiktus: 1 100 miljoonaa euroa.<br />
* Selite: Merkittäviä säästöjä saataisiin aikaan leikkaamalla lapsilisät pois muilta kuin kaikkien pienituloisimmilta.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
==== Terveys ja hyvinvointi ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Yksityisen hoidon Kela-korvauksen poisto'''<br />
* Budjettivaikutus: 290 milj. euroa<br />
* Selite: Lääkäripalkkiot 80 miljoonaa euroa + hammaslääkäripalkkiot 130 miljoonaa eura + tutkimus ja hoidon palkkiot 80 miljoonaa euroa)<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Lääkekorvausten pienentäminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettivaiktuksen arvioinnissa on huomioitu peruskorvausprosentin korotuksen peruminen (voimaantulo 1.1.2016) ja rinnakkaislääkkeiden käyttön lisääminen.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
==== Koulutus ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan korvaaminen opintolainalla'''<br />
* Budjettivaikutus: 390 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Lopetetaan opintoraha korkeakouluopiskelijoilta ja korvataan se opintolainalla.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Annetaan oppisopimusjärjestelmän kautta tukea vain alle 25-vuotiaille'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettisäästöt, jotka seuraisivat oppisopimusjärjestelmän uudistamisesta niin että vain alle 25-vuotiaat saisivat tukea.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401 (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Maksuttomalle korkeakouluopiskelulle asetetaan määräaika'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Määräajan ylittävistä opiskeluista peritään lukukausimaksu, joka olisi saman suuruinen kuin ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille (hallituksen esityksessä ehdotettu 4000 euroa/lukuvuosi).<br />
* Lähteet:<br />
:# http://kauppakamari.fi/2015/01/30/keskuskauppakamarin-leikkauslista/<br />
<br />
==== Lisäesimerkkejä menoleikkauksista ====<br />
<br />
Alla olevaan Näytä yksityiskohdat -laatikkoon on koottu lisäesimerkkejä menoleikkausvaihtoehdoista, joita nykyisessä peliversiossa ei ole käytetty, mutta joita pelaaja voi hyödyntää suuruusluokkien arvioinnissa.<br />
<br />
{{piilotettu |<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisän ikärajan nostaminen 18 vuoteen'''<br />
* Budjettivaikutus: 83 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Kustannukset lisääntyisivät n. 100 miljoonaa euroa, koska ikärajan nosto koskisi Kelan arvioiden mukaan 68 000 lasta ja 35 000 perhettä. Toisaalta samalla opintotuesta säästyisi n. 17 miljoonaa euroa.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId39503&nameDLFE-7508.pdf (s. 79 Sosiaaliturvan uudistamis-komitean (SATA) esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista)<br />
<br />
* '''Otsikko: Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Vuonna 2012 opetusministeri Jukka Gustafsson on jakoi yli 50 miljoonaa euroa ns. korvamerkittyä valtionavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen yhteensä 245 opetuksen järjestäjälle.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/03/ryhmakoot.html<br />
<br />
}}<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Havaintoja: [[Budjettipelikehitys]]<br />
# Varhaisempi versio budjettipelin kehityswikistä: [[Palveluvastuut]]<br />
# Palveluvastuut -arviointia tukeva kirjallisuuskatsaussivu: [[Palveluvastuut-kirjallisuuskatsaus]]<br />
# SATA-komitean (sosiaaliturvan uudistamis-komitean) esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-7508.pdf</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Budjettipelikehitys&diff=29147Budjettipelikehitys2015-06-04T05:35:46Z<p>Smxb: Ak: Uusi sivu: {{ensyklopedia}} == Pelityöpaja 2015-06-04 ==</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia}}<br />
<br />
== Pelityöpaja 2015-06-04 ==</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Hyvinvointibudjetti&diff=29077Hyvinvointibudjetti2015-05-26T18:48:33Z<p>Smxb: /* Linkkejä */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia|moderator=smxb}}<br />
<br />
<br />
== Terminologiaa ==<br />
<br />
<br />
<br />
== Laskentamallin perusteet ==<br />
<br />
<br />
* Meno- ja tulolajit joissa väestörakennemuutos ja työurien pituus on huomiotu löytyvät Excelistä kolmessa eri kokonaisuudessa.<br />
* Soluissa L7 - CT34 on meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot<br />
* Soluissa L40 - CT62 on menot ja tulot, joissa on huomiotu pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus<br />
* Soluissa L93-CT119 on menot ja tulot, joissa on huomiotu sekä kysymysten vastausten vaikutus että pelaajan muutokset lajin suuruuteen (ts. pelin kysymyslomakkeilla näkyvien pylväsdiagrammien muutokset).<br />
* Pelin visuaalisoinneissa esitettävät tulokset on koottu Excelin sarakkeisiin F30 - G90.<br />
* Ikäryhmägraafin ("oikeudenmukaisuusgraafin") tulokset löytyvät soluista A95 - D117.<br />
* Käyttäjän valitsema työurien pituuden muutos näkyy solussa C1. Mahdolliset valintavaihtoehdot on koottu soluihin E1 - I2.<br />
* Kysymyslomakkeiden vaikutusten laskenta löytyy soluista DL1 - FH33<br />
<br />
<br />
=== BKT-laskenta ===<br />
<br />
Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.<br />
<br />
Korjauskerroin = (keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla) /<br />
(keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla)<br />
<br />
Varsinainen muutoskerroin = (Korjauskerroin) * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
Muutoskertoimet on määritetty Excel-mallin soluissa B8-H15.<br />
* '''Julkisyhteisöt, tulot''': Korjauskerroin = 4.01/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.<br />
* '''Kotitaloudet, tulot''': Korjauskerroin = 2.08/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.<br />
* '''Julkisyhteisöt, menot''': Korjauskerroin = 4.42/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.<br />
* '''Kotitaloudet, menot''': Korjauskerroin = 2.67/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut<br />
<br />
<br />
=== Excel-mallin tarkempi kuvaus ===<br />
<br />
Useimpien meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot on määritetty Excel-mallin soluissa L7 - CT34. Pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus tuleville vuosille lasketaan eri meno- ja tulolajeille Excelin soluissa L40 - CT62.<br />
<br />
<br />
==== Hyvinvointipalvelujen menot ====<br />
<br />
Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).<br />
<br />
Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle<br />
laskettuna) * (Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut.<br />
<br />
==== Tulot, joihin eläkeiän muutos vaikuttaa ====<br />
<br />
* Julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot<br />
* Työnantajan sosiaaliturvamaksut<br />
* Välilliset verot<br />
Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella: <br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
<br />
==== Työurien keskimääräisen pituuden muutos ====<br />
<br />
Työurien pituuden muutokseksi (eläkeiän muutos) tarjotaan pelissä 4 eri vaihtoehtoa, joiden vaikutuset arviodaan sekä alkuvuodelle 2016 että loppuvuodelle 2025. 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)<br />
:*'''Tulot'''<br />
:::* (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot<br />
:::* Työnantajan sos. turvamaksut<br />
:::* Välilliset verot<br />
:*'''Menot'''<br />
:::* Eläkkeet<br />
:::* Työttömyys<br />
<br />
==== Kotitalouksien tulot ====<br />
<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
* Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu '''Palkka- ja yrittäjätulon''' osalta tarkasteluvuosille kaavalla: <br />
<br />
Tulevaisuuden palkka- ja yrittäjätulo = (Kohorttikohtainen yksikkötulo) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) * (Lajikohtainen korjauskerroin) *<br />
(BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
* '''Omaisuustulot''' eivät muutu ajassa, koska kyseessä on kertaluokkaa pienempi tulolaji kuin Palkka- ja yrittäjtulojen kohdalla.<br />
* '''Saadut tulonsiirrot''': Julkiseyhteisöjen menoista Työttömyys ja Eläkkeet takaisinkytkeytyvät suoraan tulopuolelle Saadu tulonsiirrot oksaan. 30 prosenttia julkisista Terveys- ja hyvinvointimenoista takaisinkytkeytyy suoraan Saadut tulonsiirrot juureen. Tämä on arvioitu THL:n datan perusteella ([https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL sosiaalimenot ja rahoitus], Excel-taulukon välilehti 10A)<br />
<br />
==== Muita huomioita laskennasta ====<br />
<br />
* Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.<br />
<br />
<br />
<br />
== Datalähteet ==<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen menot === <br />
<br />
* Hyvinvointipalveluissa (Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus, Eläkkeet, Työttömyys) julkisyhteisöjen osuus (sininen väri kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) tulee Eläketurvakeskukselta ([http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf Pensions and public funding])<br />
* Muut julkiset menot, jotka eivät ole hyvinvointipalveluita (Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot) saadaan kansantalouden tilinpidosta: [http://193.166.171.75/Dialog/varval.asp?ma=110_jmete_tau_101&ti=Julkisyhteis%F6jen+menot+teht%E4vitt%E4in+1990%2D2012&path=../Database/StatFin/jul/jmete/&lang=3&multilang=fi julkiset menot tehtävittäin]<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksien menot ===<br />
<br />
* Kotitalouksien menot saadaan kansantaluoden tilinpidosta '''Yksityiset kulutusmenot''' - kategoriasta: [http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=120_vtp_tau_121&ti=Yksityinen+kulutus+1975-2013&path=../Database/StatFin/kan/vtp/&lang=3&multilang=fi yksityiset kulutusmenot]<br />
* '''Palvelumaksujen''' osuus yksityisistä kulutusmenoista(oranssilla merkitty alue pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) saadaan [https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL:n sosiaalimenot ja rahoitus] -datasta.<br />
* Vapaaehtoisen kulutuksen osuus (kelta-oranssi rasteriväritys pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) määrittyy seuraavalla kaavalla:<br />
<br />
Vapaaehtoinen kulutus = '''Yksityiset kulutusmenot''' - '''Palvelumaksut'''<br />
<br />
* '''Erillinen selitys datalähteiden ryhmittelystä lisätään tähän.'''<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen tulot ===<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ja Välilliset verot ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
* Yllämainitusta Tilastokeskuksen datasta saadaan vuoden 2013 kertymät kullekin verolajille. Toisaalta [http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf ETK:n datasta] tiedetään kunkin ikäkohortin synnyttämän kertymän osuus kokonaistuloista vuonna 2011. Tämä jakauma on projisioitu vuosille 2013-2025 laskukaavalla<br />
<br />
Kohorttikohtainen tulo = (Kohorttikohtainen yksilösuorite) * (Kohortin väkimäärä)<br />
<br />
: Toisin sanoen tulevaisuuden tulo on arvioutu samaan tapaan kuin tulevaisuuden menot, kertomalla tulo/henkilö (yksilösuorite) kohortin kokonaisväkimäärällä.<br />
<br />
==== Muut tulot ====<br />
<br />
* Tämä tuloluokka sisältää mm. yhteisöveron ja korkotuotot<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
<br />
==== Julkisyhteisöjen alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/jali/index.html Lähtötilanteen alijäämä]. Lähtökohdaksi otettiin vuoden 2013 alijäämä. Vuoden 2016 alijäämäksi valittiin sama luku.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
==== Julkisyhteisön nettorahoitusvarallisuus ====<br />
<br />
* Datalähde: [http://tilastokeskus.fi/til/rtp/2013/01/rtp_2013_01_2013-07-11_tie_001_fi.html Rahoitustilinpito]. (Nettorahoitusvarallisuus arvioidaan em. taulkoista kaavalla varat - velat. Kiinteä pääoma ei sisälly nettorahoitusvarallisuuteen, ainoastaan rahoitusvarallisuus huomioidaan.)<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksen tulot ===<br />
<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/tjt/index.html Tulonjakotilasto]<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: Lähtötilanteen alijäämä saadaan kansantalouden sektoritilinpidosta ([http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__vtp/140_vtp_tau_141.px/?rxid=b1dc2236-4412-4361-a65a-6a42e2c01557 B9T- nettoluotonanto/nettoluotonotto])<br />
* Lähtökohtana käytettiin v. 2014 lukuja. Vuoden 2016 alijäämä kiinitettiin samaksi kuin v. 2014 alijäämä.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien reaalivarallisuus (netto) ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://www.stat.fi/til/vtutk/ kotitalouksien varallisuustutkimus]. Lukuun sisältyy kiinteä pääoma kuten asuntovarallisuus.<br />
* Aikajänteellä 2016-2025 arvomuutoksen vaikutus reaalivarallisuuteen on pelissä arvioitu olevan 10 mrd euroa vuodessa. Tämä on asiantuntija-arvio, joka perustuu viime vuosien trendeihin.<br />
<br />
<br />
== Tulonlisäys- ja menoleikkauskysymysten taustatiedot ==<br />
<br />
Hyvinvointibudjetin meno- ja tulopuolella voi pelaaja säätää eri palveluiden rahoitusosuuksia avaamalla kysymysmerkkipainikkeista erillisen lomakkeen. Samalla lomakkeella pelaaja voi myös halutessaan valita esimääritettyjä leikkaus- tai tulonlisäystoimenpiteitä, joiden rahallista vaikutusta hän voi käyttää arvioidessaan erilaisten ehdotusten suuruusluokkia. Alle on kerätty kaikki esimerkkikysymykset, niiden perusteet ja alkuperäinen lähde, jossa joko ehdotus tai perustelut on esitetty tai jota on hyödynnetty vaikutusarvioissa.<br />
<br />
<br />
=== Tulonlisäykset ===<br />
<br />
<br />
==== Välilliset verot ====<br />
<br />
<br />
* '''Otsikko: Sokeriveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 200 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Liitteessä (ks. linkki alla) esitellyssä sokeriveromallissa verorasitus kohdistuu raskaimmin paljon sokeria sisältäviin tuotteisiin. Kokonaismäärältään valtaosa sokerimakeisista ja suklaatuotteista sisältää 40-60 prosenttia sokeria. Makeisista, jäätelöstä ja virvoitusjuomista nykyinen verotuotto kerättäisiin asettamalla verotaso noin 1,6–1,9 euroon sokerikilolta. Uuden veromallin oletetaan kaksinkertaistavan tämänhetkiset verotulot nykyisestä makeisverosta eli kokonaistuotto valtion kassaan olisi n. 2 * 200 miljoonaa = 400 miljoonaa euroa. Dynaamisia vaikutuksia ei ole huomioitu.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/documents/10623/1236817/Sokeriveroty%C3%B6ryhm%C3%A4+loppuraportti/8ebdf05f-710a-4878-aeb5-9d814f6e63c9<br />
<br />
* '''Otsikko: Alkoholiveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 60 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Alkoholiveron kertymä vuonna 2013 oli 1 336 miljoona euroa. Hallitus esittää korotusta, joka nostaisi hintoja keskimäärin 2,3 prosenttia. Korotus jakautuisi varsin tasaisesti eri juomille. Samana vuonna arvioitiin alkoholiveron tuotton kasvavan noin 63 miljoonalla eurolla vuodessa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/alkoholiverotus<br />
:# http://yle.fi/uutiset/alkoholiveron_korotus_etenee_eduskuntaan/6875369<br />
<br />
* '''Otsikko: Elintarvikkeiden ALV-verotuen pienentäminen'''<br />
:* Budjettivaikutus: 600 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Elintarvikkeiden ja rehujen alennetun ALV-kannan kustannuksiksi vuodelle 2015 on arvioitu 1200 miljoonaa euroa. Tämän tuen puolittaminen toisi valtion kassaan n. 600 miljoonaa lisäeuroa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://www.vatt.fi/file/verotukiselvitys/Verotuet_2013_-_2015e.pdf<br />
<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työnantajan sosiaaliturvamaksut'''<br />
* Budjettivaikutus: riippuu pelaajan valinnoista<br />
<br />
<br />
==== Maksetut tulonsiirrot ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Perintöveron (sukupolvenvaihdos) korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 80 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Sukupolvenvaihdostilanteet muodostivat vain 2,5 prosenttia kaikista perintöverotilanteista vuonna 2013. Sukupolvenvaihdoksiin liittyy merkittäviä perintöveron huojennuksia, joiden seurauksena vero on noin 40 prosenttia siitä, mitä se muuten olisi. Sukupolvenvaihdoshuojennukset aiheuttivat arviolta noin 160 miljoonan euron vähennykset verotuloihin vuonna 2013. Toimenpide-ehdotuksena esitetään huojennussäädösten muuttamista niin, että sukupolvenvaihdoksista aiheutuva verovähenemä puoliintuisi.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko55<br />
<br />
* '''Otsikko: Ajoneuvoveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 300 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Hallituksen esittämä ajoneuvoveron korotus toisi keskimääräiselle autonomistajalle noin 60 euron lisän ajoneuvoveroon vuodessa. Korotuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta. Karkea vaikutusarvio budjettivaikutuksesta saadaan siis kertomalla liikennekäytössä olevien ajoneuvojen määrällä veronlisäys: liikennekäytössä oli 5 000 000 * 60 EUR = 300 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.stat.fi/til/mkan/<br />
:# http://vm.fi/ajoneuvovero<br />
:# http://ls24.fi/jutut/uutiset/rauma-ja-alue/juttu-ajoneuvoveron-korotus-keskimaarin-60-euroa<br />
<br />
<br />
==== Lisäesimerkkejä tulonlisäyksistä ====<br />
<br />
Alla olevaan Näytä yksityiskohdat -laatikkoon on koottu lisäesimerkkejä tulonlisäysvaihtoehdoista, joita nykyisessä peliversiossa ei ole käytetty, mutta joita pelaaja voi hyödyntää suuruusluokkien arvioinnissa.<br />
<br />
{{piilotettu |<br />
<br />
* '''Otsikko: Kiinteistöveron nostaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 275 miljoonaa EUR (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Kiinteistöveroja kerätään vuosittain n. 220 euroa asukasta kohden. Kunnat valitsevat soveltamansa veroprosentit valtion määräämistä vaihteluväleistä. Noin 90 prosentti kiinteistöverotuloista kertyy yleisestä kiinteistöverosta ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöverosta. Vaikutusarvio saadaan kun Suomen asukasmäärä kerrotaan vuotuisella keskimääräisellä veronkorotuksella (oletettu tässä 50 euroksi asukasta kohden): 5 500 000 * 50 EUR tekee kokonaisuudessaan 275 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32012/ty32012Lyytikainen.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Energiaveron korotus (sähkö)'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kerätä valtiolle 120 miljoonaa euroa korottamalla sähköveroa. Sähkölämmitteisen omakotitalon omistajalle tämä tietää n. 70 euron korotusta vuodessa, mikäli samansuuruinen korotus toistetaan.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Polttoaineveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 130 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kevään kerätä valtiollle 90 miljoonaa euroa korottamalla lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroja. Lisäksi liikennepolttoaineiden veronkorotuksen vaikutukseksi valtion kassaan arviointiin n. 40 miljoonaa euroa. Keskimääräiselle autolijalle veronkorotuksen vaikutus olisi n. 17 euroa vuodessa.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Tupakkaveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Tulosten mukaan savukkeiden reaalihinnan nousu kymmenellä prosentilla vähentää savukkeiden kysyntää noin 3–4 prosenttia. Vuonna 2013 veron kokonaistuotot olivat 848 miljoonaa euroa. Dynaamiset vaikutukset huomioiden valtio nettoaisi n. (0.10 - 0.04) * 850 000 000 tekee yhteensä 51 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/tupakkaveron_korotus_vahentaa_tupakointia/6089843<br />
:# http://vm.fi/tupakkaverotus<br />
<br />
* '''Otsikko: Yhteisöveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 1000 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Yhteisöverojen tuoton alenemaksi vuosien 2011-2014 aikana tehdyillä päätöksillä on staattiseksi vaikutukseksi arvioitu n. 25 prosentin lasku eli n. 1.3 miljardia euroa (ks. lähdelinkki alla). Yhteisöverokannan nosto takaisin alkuperäiselle tasolleen tarkoittaisi n. miljardin euron lisätuloja ilman dynaamisia vaikutuksia.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko51<br />
<br />
}}<br />
<br />
<br />
=== Menoleikkaukset ===<br />
<br />
<br />
==== Työttömyysturva ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 70 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Ansiosidonnainen työttömyysturva puolitetaan maksimikestostaan (400-500 päivää) 250 päivään. Valtion osuus ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta vuonna 2015 on noin 1 miljardia euroa.)<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
==== Eläkkeet ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työeläkkeen ja ansiosidonnaisten etuuksien indeksijäädytys'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 milj. euroa<br />
* Selite: Työeläkkeessä tai ansiosidonnaisissa etuuksissa ei kompensoida hintojen ja palkkojen nousua lainkaan.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
==== Perhepolitiikka ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisää vain kaikkein pienituloisimmille'''<br />
* Budjettivaiktus: 1 100 miljoonaa euroa.<br />
* Selite: Merkittäviä säästöjä saataisiin aikaan leikkaamalla lapsilisät pois muilta kuin kaikkien pienituloisimmilta.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
==== Terveys ja hyvinvointi ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Yksityisen hoidon Kela-korvauksen poisto'''<br />
* Budjettivaikutus: 290 milj. euroa<br />
* Selite: Lääkäripalkkiot 80 miljoonaa euroa + hammaslääkäripalkkiot 130 miljoonaa eura + tutkimus ja hoidon palkkiot 80 miljoonaa euroa)<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Lääkekorvausten pienentäminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettivaiktuksen arvioinnissa on huomioitu peruskorvausprosentin korotuksen peruminen (voimaantulo 1.1.2016) ja rinnakkaislääkkeiden käyttön lisääminen.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
==== Koulutus ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan korvaaminen opintolainalla'''<br />
* Budjettivaikutus: 390 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Lopetetaan opintoraha korkeakouluopiskelijoilta ja korvataan se opintolainalla.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Annetaan oppisopimusjärjestelmän kautta tukea vain alle 25-vuotiaille'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettisäästöt, jotka seuraisivat oppisopimusjärjestelmän uudistamisesta niin että vain alle 25-vuotiaat saisivat tukea.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401 (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Maksuttomalle korkeakouluopiskelulle asetetaan määräaika'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Määräajan ylittävistä opiskeluista peritään lukukausimaksu, joka olisi saman suuruinen kuin ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille (hallituksen esityksessä ehdotettu 4000 euroa/lukuvuosi).<br />
* Lähteet:<br />
:# http://kauppakamari.fi/2015/01/30/keskuskauppakamarin-leikkauslista/<br />
<br />
==== Lisäesimerkkejä menoleikkauksista ====<br />
<br />
Alla olevaan Näytä yksityiskohdat -laatikkoon on koottu lisäesimerkkejä menoleikkausvaihtoehdoista, joita nykyisessä peliversiossa ei ole käytetty, mutta joita pelaaja voi hyödyntää suuruusluokkien arvioinnissa.<br />
<br />
{{piilotettu |<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisän ikärajan nostaminen 18 vuoteen'''<br />
* Budjettivaikutus: 83 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Kustannukset lisääntyisivät n. 100 miljoonaa euroa, koska ikärajan nosto koskisi Kelan arvioiden mukaan 68 000 lasta ja 35 000 perhettä. Toisaalta samalla opintotuesta säästyisi n. 17 miljoonaa euroa.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId39503&nameDLFE-7508.pdf (s. 79 Sosiaaliturvan uudistamis-komitean (SATA) esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista)<br />
<br />
* '''Otsikko: Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Vuonna 2012 opetusministeri Jukka Gustafsson on jakoi yli 50 miljoonaa euroa ns. korvamerkittyä valtionavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen yhteensä 245 opetuksen järjestäjälle.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/03/ryhmakoot.html<br />
<br />
}}<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# Varhaisempi versio budjettipelin kehityswikistä: [[Palveluvastuut]]<br />
# Palveluvastuut -arviointia tukeva kirjallisuuskatsaussivu: [[Palveluvastuut-kirjallisuuskatsaus]]<br />
# SATA-komitean (sosiaaliturvan uudistamis-komitean) esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-7508.pdf</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Hyvinvointibudjetti&diff=29076Hyvinvointibudjetti2015-05-26T18:41:21Z<p>Smxb: /* Linkkejä */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia|moderator=smxb}}<br />
<br />
<br />
== Terminologiaa ==<br />
<br />
<br />
<br />
== Laskentamallin perusteet ==<br />
<br />
<br />
* Meno- ja tulolajit joissa väestörakennemuutos ja työurien pituus on huomiotu löytyvät Excelistä kolmessa eri kokonaisuudessa.<br />
* Soluissa L7 - CT34 on meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot<br />
* Soluissa L40 - CT62 on menot ja tulot, joissa on huomiotu pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus<br />
* Soluissa L93-CT119 on menot ja tulot, joissa on huomiotu sekä kysymysten vastausten vaikutus että pelaajan muutokset lajin suuruuteen (ts. pelin kysymyslomakkeilla näkyvien pylväsdiagrammien muutokset).<br />
* Pelin visuaalisoinneissa esitettävät tulokset on koottu Excelin sarakkeisiin F30 - G90.<br />
* Ikäryhmägraafin ("oikeudenmukaisuusgraafin") tulokset löytyvät soluista A95 - D117.<br />
* Käyttäjän valitsema työurien pituuden muutos näkyy solussa C1. Mahdolliset valintavaihtoehdot on koottu soluihin E1 - I2.<br />
* Kysymyslomakkeiden vaikutusten laskenta löytyy soluista DL1 - FH33<br />
<br />
<br />
=== BKT-laskenta ===<br />
<br />
Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.<br />
<br />
Korjauskerroin = (keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla) /<br />
(keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla)<br />
<br />
Varsinainen muutoskerroin = (Korjauskerroin) * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
Muutoskertoimet on määritetty Excel-mallin soluissa B8-H15.<br />
* '''Julkisyhteisöt, tulot''': Korjauskerroin = 4.01/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.<br />
* '''Kotitaloudet, tulot''': Korjauskerroin = 2.08/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.<br />
* '''Julkisyhteisöt, menot''': Korjauskerroin = 4.42/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.<br />
* '''Kotitaloudet, menot''': Korjauskerroin = 2.67/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut<br />
<br />
<br />
=== Excel-mallin tarkempi kuvaus ===<br />
<br />
Useimpien meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot on määritetty Excel-mallin soluissa L7 - CT34. Pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus tuleville vuosille lasketaan eri meno- ja tulolajeille Excelin soluissa L40 - CT62.<br />
<br />
<br />
==== Hyvinvointipalvelujen menot ====<br />
<br />
Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).<br />
<br />
Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle<br />
laskettuna) * (Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut.<br />
<br />
==== Tulot, joihin eläkeiän muutos vaikuttaa ====<br />
<br />
* Julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot<br />
* Työnantajan sosiaaliturvamaksut<br />
* Välilliset verot<br />
Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella: <br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
<br />
==== Työurien keskimääräisen pituuden muutos ====<br />
<br />
Työurien pituuden muutokseksi (eläkeiän muutos) tarjotaan pelissä 4 eri vaihtoehtoa, joiden vaikutuset arviodaan sekä alkuvuodelle 2016 että loppuvuodelle 2025. 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)<br />
:*'''Tulot'''<br />
:::* (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot<br />
:::* Työnantajan sos. turvamaksut<br />
:::* Välilliset verot<br />
:*'''Menot'''<br />
:::* Eläkkeet<br />
:::* Työttömyys<br />
<br />
==== Kotitalouksien tulot ====<br />
<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
* Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu '''Palkka- ja yrittäjätulon''' osalta tarkasteluvuosille kaavalla: <br />
<br />
Tulevaisuuden palkka- ja yrittäjätulo = (Kohorttikohtainen yksikkötulo) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) * (Lajikohtainen korjauskerroin) *<br />
(BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
* '''Omaisuustulot''' eivät muutu ajassa, koska kyseessä on kertaluokkaa pienempi tulolaji kuin Palkka- ja yrittäjtulojen kohdalla.<br />
* '''Saadut tulonsiirrot''': Julkiseyhteisöjen menoista Työttömyys ja Eläkkeet takaisinkytkeytyvät suoraan tulopuolelle Saadu tulonsiirrot oksaan. 30 prosenttia julkisista Terveys- ja hyvinvointimenoista takaisinkytkeytyy suoraan Saadut tulonsiirrot juureen. Tämä on arvioitu THL:n datan perusteella ([https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL sosiaalimenot ja rahoitus], Excel-taulukon välilehti 10A)<br />
<br />
==== Muita huomioita laskennasta ====<br />
<br />
* Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.<br />
<br />
<br />
<br />
== Datalähteet ==<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen menot === <br />
<br />
* Hyvinvointipalveluissa (Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus, Eläkkeet, Työttömyys) julkisyhteisöjen osuus (sininen väri kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) tulee Eläketurvakeskukselta ([http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf Pensions and public funding])<br />
* Muut julkiset menot, jotka eivät ole hyvinvointipalveluita (Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot) saadaan kansantalouden tilinpidosta: [http://193.166.171.75/Dialog/varval.asp?ma=110_jmete_tau_101&ti=Julkisyhteis%F6jen+menot+teht%E4vitt%E4in+1990%2D2012&path=../Database/StatFin/jul/jmete/&lang=3&multilang=fi julkiset menot tehtävittäin]<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksien menot ===<br />
<br />
* Kotitalouksien menot saadaan kansantaluoden tilinpidosta '''Yksityiset kulutusmenot''' - kategoriasta: [http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=120_vtp_tau_121&ti=Yksityinen+kulutus+1975-2013&path=../Database/StatFin/kan/vtp/&lang=3&multilang=fi yksityiset kulutusmenot]<br />
* '''Palvelumaksujen''' osuus yksityisistä kulutusmenoista(oranssilla merkitty alue pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) saadaan [https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL:n sosiaalimenot ja rahoitus] -datasta.<br />
* Vapaaehtoisen kulutuksen osuus (kelta-oranssi rasteriväritys pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) määrittyy seuraavalla kaavalla:<br />
<br />
Vapaaehtoinen kulutus = '''Yksityiset kulutusmenot''' - '''Palvelumaksut'''<br />
<br />
* '''Erillinen selitys datalähteiden ryhmittelystä lisätään tähän.'''<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen tulot ===<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ja Välilliset verot ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
* Yllämainitusta Tilastokeskuksen datasta saadaan vuoden 2013 kertymät kullekin verolajille. Toisaalta [http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf ETK:n datasta] tiedetään kunkin ikäkohortin synnyttämän kertymän osuus kokonaistuloista vuonna 2011. Tämä jakauma on projisioitu vuosille 2013-2025 laskukaavalla<br />
<br />
Kohorttikohtainen tulo = (Kohorttikohtainen yksilösuorite) * (Kohortin väkimäärä)<br />
<br />
: Toisin sanoen tulevaisuuden tulo on arvioutu samaan tapaan kuin tulevaisuuden menot, kertomalla tulo/henkilö (yksilösuorite) kohortin kokonaisväkimäärällä.<br />
<br />
==== Muut tulot ====<br />
<br />
* Tämä tuloluokka sisältää mm. yhteisöveron ja korkotuotot<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
<br />
==== Julkisyhteisöjen alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/jali/index.html Lähtötilanteen alijäämä]. Lähtökohdaksi otettiin vuoden 2013 alijäämä. Vuoden 2016 alijäämäksi valittiin sama luku.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
==== Julkisyhteisön nettorahoitusvarallisuus ====<br />
<br />
* Datalähde: [http://tilastokeskus.fi/til/rtp/2013/01/rtp_2013_01_2013-07-11_tie_001_fi.html Rahoitustilinpito]. (Nettorahoitusvarallisuus arvioidaan em. taulkoista kaavalla varat - velat. Kiinteä pääoma ei sisälly nettorahoitusvarallisuuteen, ainoastaan rahoitusvarallisuus huomioidaan.)<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksen tulot ===<br />
<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/tjt/index.html Tulonjakotilasto]<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: Lähtötilanteen alijäämä saadaan kansantalouden sektoritilinpidosta ([http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__vtp/140_vtp_tau_141.px/?rxid=b1dc2236-4412-4361-a65a-6a42e2c01557 B9T- nettoluotonanto/nettoluotonotto])<br />
* Lähtökohtana käytettiin v. 2014 lukuja. Vuoden 2016 alijäämä kiinitettiin samaksi kuin v. 2014 alijäämä.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien reaalivarallisuus (netto) ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://www.stat.fi/til/vtutk/ kotitalouksien varallisuustutkimus]. Lukuun sisältyy kiinteä pääoma kuten asuntovarallisuus.<br />
* Aikajänteellä 2016-2025 arvomuutoksen vaikutus reaalivarallisuuteen on pelissä arvioitu olevan 10 mrd euroa vuodessa. Tämä on asiantuntija-arvio, joka perustuu viime vuosien trendeihin.<br />
<br />
<br />
== Tulonlisäys- ja menoleikkauskysymysten taustatiedot ==<br />
<br />
Hyvinvointibudjetin meno- ja tulopuolella voi pelaaja säätää eri palveluiden rahoitusosuuksia avaamalla kysymysmerkkipainikkeista erillisen lomakkeen. Samalla lomakkeella pelaaja voi myös halutessaan valita esimääritettyjä leikkaus- tai tulonlisäystoimenpiteitä, joiden rahallista vaikutusta hän voi käyttää arvioidessaan erilaisten ehdotusten suuruusluokkia. Alle on kerätty kaikki esimerkkikysymykset, niiden perusteet ja alkuperäinen lähde, jossa joko ehdotus tai perustelut on esitetty tai jota on hyödynnetty vaikutusarvioissa.<br />
<br />
<br />
=== Tulonlisäykset ===<br />
<br />
<br />
==== Välilliset verot ====<br />
<br />
<br />
* '''Otsikko: Sokeriveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 200 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Liitteessä (ks. linkki alla) esitellyssä sokeriveromallissa verorasitus kohdistuu raskaimmin paljon sokeria sisältäviin tuotteisiin. Kokonaismäärältään valtaosa sokerimakeisista ja suklaatuotteista sisältää 40-60 prosenttia sokeria. Makeisista, jäätelöstä ja virvoitusjuomista nykyinen verotuotto kerättäisiin asettamalla verotaso noin 1,6–1,9 euroon sokerikilolta. Uuden veromallin oletetaan kaksinkertaistavan tämänhetkiset verotulot nykyisestä makeisverosta eli kokonaistuotto valtion kassaan olisi n. 2 * 200 miljoonaa = 400 miljoonaa euroa. Dynaamisia vaikutuksia ei ole huomioitu.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/documents/10623/1236817/Sokeriveroty%C3%B6ryhm%C3%A4+loppuraportti/8ebdf05f-710a-4878-aeb5-9d814f6e63c9<br />
<br />
* '''Otsikko: Alkoholiveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 60 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Alkoholiveron kertymä vuonna 2013 oli 1 336 miljoona euroa. Hallitus esittää korotusta, joka nostaisi hintoja keskimäärin 2,3 prosenttia. Korotus jakautuisi varsin tasaisesti eri juomille. Samana vuonna arvioitiin alkoholiveron tuotton kasvavan noin 63 miljoonalla eurolla vuodessa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/alkoholiverotus<br />
:# http://yle.fi/uutiset/alkoholiveron_korotus_etenee_eduskuntaan/6875369<br />
<br />
* '''Otsikko: Elintarvikkeiden ALV-verotuen pienentäminen'''<br />
:* Budjettivaikutus: 600 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Elintarvikkeiden ja rehujen alennetun ALV-kannan kustannuksiksi vuodelle 2015 on arvioitu 1200 miljoonaa euroa. Tämän tuen puolittaminen toisi valtion kassaan n. 600 miljoonaa lisäeuroa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://www.vatt.fi/file/verotukiselvitys/Verotuet_2013_-_2015e.pdf<br />
<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työnantajan sosiaaliturvamaksut'''<br />
* Budjettivaikutus: riippuu pelaajan valinnoista<br />
<br />
<br />
==== Maksetut tulonsiirrot ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Perintöveron (sukupolvenvaihdos) korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 80 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Sukupolvenvaihdostilanteet muodostivat vain 2,5 prosenttia kaikista perintöverotilanteista vuonna 2013. Sukupolvenvaihdoksiin liittyy merkittäviä perintöveron huojennuksia, joiden seurauksena vero on noin 40 prosenttia siitä, mitä se muuten olisi. Sukupolvenvaihdoshuojennukset aiheuttivat arviolta noin 160 miljoonan euron vähennykset verotuloihin vuonna 2013. Toimenpide-ehdotuksena esitetään huojennussäädösten muuttamista niin, että sukupolvenvaihdoksista aiheutuva verovähenemä puoliintuisi.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko55<br />
<br />
* '''Otsikko: Ajoneuvoveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 300 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Hallituksen esittämä ajoneuvoveron korotus toisi keskimääräiselle autonomistajalle noin 60 euron lisän ajoneuvoveroon vuodessa. Korotuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta. Karkea vaikutusarvio budjettivaikutuksesta saadaan siis kertomalla liikennekäytössä olevien ajoneuvojen määrällä veronlisäys: liikennekäytössä oli 5 000 000 * 60 EUR = 300 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.stat.fi/til/mkan/<br />
:# http://vm.fi/ajoneuvovero<br />
:# http://ls24.fi/jutut/uutiset/rauma-ja-alue/juttu-ajoneuvoveron-korotus-keskimaarin-60-euroa<br />
<br />
<br />
==== Lisäesimerkkejä tulonlisäyksistä ====<br />
<br />
Alla olevaan Näytä yksityiskohdat -laatikkoon on koottu lisäesimerkkejä tulonlisäysvaihtoehdoista, joita nykyisessä peliversiossa ei ole käytetty, mutta joita pelaaja voi hyödyntää suuruusluokkien arvioinnissa.<br />
<br />
{{piilotettu |<br />
<br />
* '''Otsikko: Kiinteistöveron nostaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 275 miljoonaa EUR (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Kiinteistöveroja kerätään vuosittain n. 220 euroa asukasta kohden. Kunnat valitsevat soveltamansa veroprosentit valtion määräämistä vaihteluväleistä. Noin 90 prosentti kiinteistöverotuloista kertyy yleisestä kiinteistöverosta ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöverosta. Vaikutusarvio saadaan kun Suomen asukasmäärä kerrotaan vuotuisella keskimääräisellä veronkorotuksella (oletettu tässä 50 euroksi asukasta kohden): 5 500 000 * 50 EUR tekee kokonaisuudessaan 275 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32012/ty32012Lyytikainen.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Energiaveron korotus (sähkö)'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kerätä valtiolle 120 miljoonaa euroa korottamalla sähköveroa. Sähkölämmitteisen omakotitalon omistajalle tämä tietää n. 70 euron korotusta vuodessa, mikäli samansuuruinen korotus toistetaan.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Polttoaineveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 130 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kevään kerätä valtiollle 90 miljoonaa euroa korottamalla lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroja. Lisäksi liikennepolttoaineiden veronkorotuksen vaikutukseksi valtion kassaan arviointiin n. 40 miljoonaa euroa. Keskimääräiselle autolijalle veronkorotuksen vaikutus olisi n. 17 euroa vuodessa.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Tupakkaveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Tulosten mukaan savukkeiden reaalihinnan nousu kymmenellä prosentilla vähentää savukkeiden kysyntää noin 3–4 prosenttia. Vuonna 2013 veron kokonaistuotot olivat 848 miljoonaa euroa. Dynaamiset vaikutukset huomioiden valtio nettoaisi n. (0.10 - 0.04) * 850 000 000 tekee yhteensä 51 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/tupakkaveron_korotus_vahentaa_tupakointia/6089843<br />
:# http://vm.fi/tupakkaverotus<br />
<br />
* '''Otsikko: Yhteisöveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 1000 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Yhteisöverojen tuoton alenemaksi vuosien 2011-2014 aikana tehdyillä päätöksillä on staattiseksi vaikutukseksi arvioitu n. 25 prosentin lasku eli n. 1.3 miljardia euroa (ks. lähdelinkki alla). Yhteisöverokannan nosto takaisin alkuperäiselle tasolleen tarkoittaisi n. miljardin euron lisätuloja ilman dynaamisia vaikutuksia.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko51<br />
<br />
}}<br />
<br />
<br />
=== Menoleikkaukset ===<br />
<br />
<br />
==== Työttömyysturva ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 70 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Ansiosidonnainen työttömyysturva puolitetaan maksimikestostaan (400-500 päivää) 250 päivään. Valtion osuus ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta vuonna 2015 on noin 1 miljardia euroa.)<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
==== Eläkkeet ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työeläkkeen ja ansiosidonnaisten etuuksien indeksijäädytys'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 milj. euroa<br />
* Selite: Työeläkkeessä tai ansiosidonnaisissa etuuksissa ei kompensoida hintojen ja palkkojen nousua lainkaan.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
==== Perhepolitiikka ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisää vain kaikkein pienituloisimmille'''<br />
* Budjettivaiktus: 1 100 miljoonaa euroa.<br />
* Selite: Merkittäviä säästöjä saataisiin aikaan leikkaamalla lapsilisät pois muilta kuin kaikkien pienituloisimmilta.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
==== Terveys ja hyvinvointi ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Yksityisen hoidon Kela-korvauksen poisto'''<br />
* Budjettivaikutus: 290 milj. euroa<br />
* Selite: Lääkäripalkkiot 80 miljoonaa euroa + hammaslääkäripalkkiot 130 miljoonaa eura + tutkimus ja hoidon palkkiot 80 miljoonaa euroa)<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Lääkekorvausten pienentäminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettivaiktuksen arvioinnissa on huomioitu peruskorvausprosentin korotuksen peruminen (voimaantulo 1.1.2016) ja rinnakkaislääkkeiden käyttön lisääminen.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
==== Koulutus ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan korvaaminen opintolainalla'''<br />
* Budjettivaikutus: 390 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Lopetetaan opintoraha korkeakouluopiskelijoilta ja korvataan se opintolainalla.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Annetaan oppisopimusjärjestelmän kautta tukea vain alle 25-vuotiaille'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettisäästöt, jotka seuraisivat oppisopimusjärjestelmän uudistamisesta niin että vain alle 25-vuotiaat saisivat tukea.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401 (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Maksuttomalle korkeakouluopiskelulle asetetaan määräaika'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Määräajan ylittävistä opiskeluista peritään lukukausimaksu, joka olisi saman suuruinen kuin ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille (hallituksen esityksessä ehdotettu 4000 euroa/lukuvuosi).<br />
* Lähteet:<br />
:# http://kauppakamari.fi/2015/01/30/keskuskauppakamarin-leikkauslista/<br />
<br />
==== Lisäesimerkkejä menoleikkauksista ====<br />
<br />
Alla olevaan Näytä yksityiskohdat -laatikkoon on koottu lisäesimerkkejä menoleikkausvaihtoehdoista, joita nykyisessä peliversiossa ei ole käytetty, mutta joita pelaaja voi hyödyntää suuruusluokkien arvioinnissa.<br />
<br />
{{piilotettu |<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisän ikärajan nostaminen 18 vuoteen'''<br />
* Budjettivaikutus: 83 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Kustannukset lisääntyisivät n. 100 miljoonaa euroa, koska ikärajan nosto koskisi Kelan arvioiden mukaan 68 000 lasta ja 35 000 perhettä. Toisaalta samalla opintotuesta säästyisi n. 17 miljoonaa euroa.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId39503&nameDLFE-7508.pdf (s. 79 Sosiaaliturvan uudistamis-komitean (SATA) esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista)<br />
<br />
* '''Otsikko: Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Vuonna 2012 opetusministeri Jukka Gustafsson on jakoi yli 50 miljoonaa euroa ns. korvamerkittyä valtionavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen yhteensä 245 opetuksen järjestäjälle.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/03/ryhmakoot.html<br />
<br />
}}<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
# http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-7508.pdf</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Hyvinvointibudjetti&diff=29075Hyvinvointibudjetti2015-05-26T18:40:29Z<p>Smxb: /* Lisäesimerkkejä menoleikkauksista */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia|moderator=smxb}}<br />
<br />
<br />
== Terminologiaa ==<br />
<br />
<br />
<br />
== Laskentamallin perusteet ==<br />
<br />
<br />
* Meno- ja tulolajit joissa väestörakennemuutos ja työurien pituus on huomiotu löytyvät Excelistä kolmessa eri kokonaisuudessa.<br />
* Soluissa L7 - CT34 on meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot<br />
* Soluissa L40 - CT62 on menot ja tulot, joissa on huomiotu pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus<br />
* Soluissa L93-CT119 on menot ja tulot, joissa on huomiotu sekä kysymysten vastausten vaikutus että pelaajan muutokset lajin suuruuteen (ts. pelin kysymyslomakkeilla näkyvien pylväsdiagrammien muutokset).<br />
* Pelin visuaalisoinneissa esitettävät tulokset on koottu Excelin sarakkeisiin F30 - G90.<br />
* Ikäryhmägraafin ("oikeudenmukaisuusgraafin") tulokset löytyvät soluista A95 - D117.<br />
* Käyttäjän valitsema työurien pituuden muutos näkyy solussa C1. Mahdolliset valintavaihtoehdot on koottu soluihin E1 - I2.<br />
* Kysymyslomakkeiden vaikutusten laskenta löytyy soluista DL1 - FH33<br />
<br />
<br />
=== BKT-laskenta ===<br />
<br />
Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.<br />
<br />
Korjauskerroin = (keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla) /<br />
(keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla)<br />
<br />
Varsinainen muutoskerroin = (Korjauskerroin) * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
Muutoskertoimet on määritetty Excel-mallin soluissa B8-H15.<br />
* '''Julkisyhteisöt, tulot''': Korjauskerroin = 4.01/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.<br />
* '''Kotitaloudet, tulot''': Korjauskerroin = 2.08/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.<br />
* '''Julkisyhteisöt, menot''': Korjauskerroin = 4.42/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.<br />
* '''Kotitaloudet, menot''': Korjauskerroin = 2.67/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut<br />
<br />
<br />
=== Excel-mallin tarkempi kuvaus ===<br />
<br />
Useimpien meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot on määritetty Excel-mallin soluissa L7 - CT34. Pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus tuleville vuosille lasketaan eri meno- ja tulolajeille Excelin soluissa L40 - CT62.<br />
<br />
<br />
==== Hyvinvointipalvelujen menot ====<br />
<br />
Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).<br />
<br />
Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle<br />
laskettuna) * (Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut.<br />
<br />
==== Tulot, joihin eläkeiän muutos vaikuttaa ====<br />
<br />
* Julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot<br />
* Työnantajan sosiaaliturvamaksut<br />
* Välilliset verot<br />
Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella: <br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
<br />
==== Työurien keskimääräisen pituuden muutos ====<br />
<br />
Työurien pituuden muutokseksi (eläkeiän muutos) tarjotaan pelissä 4 eri vaihtoehtoa, joiden vaikutuset arviodaan sekä alkuvuodelle 2016 että loppuvuodelle 2025. 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)<br />
:*'''Tulot'''<br />
:::* (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot<br />
:::* Työnantajan sos. turvamaksut<br />
:::* Välilliset verot<br />
:*'''Menot'''<br />
:::* Eläkkeet<br />
:::* Työttömyys<br />
<br />
==== Kotitalouksien tulot ====<br />
<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
* Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu '''Palkka- ja yrittäjätulon''' osalta tarkasteluvuosille kaavalla: <br />
<br />
Tulevaisuuden palkka- ja yrittäjätulo = (Kohorttikohtainen yksikkötulo) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) * (Lajikohtainen korjauskerroin) *<br />
(BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
* '''Omaisuustulot''' eivät muutu ajassa, koska kyseessä on kertaluokkaa pienempi tulolaji kuin Palkka- ja yrittäjtulojen kohdalla.<br />
* '''Saadut tulonsiirrot''': Julkiseyhteisöjen menoista Työttömyys ja Eläkkeet takaisinkytkeytyvät suoraan tulopuolelle Saadu tulonsiirrot oksaan. 30 prosenttia julkisista Terveys- ja hyvinvointimenoista takaisinkytkeytyy suoraan Saadut tulonsiirrot juureen. Tämä on arvioitu THL:n datan perusteella ([https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL sosiaalimenot ja rahoitus], Excel-taulukon välilehti 10A)<br />
<br />
==== Muita huomioita laskennasta ====<br />
<br />
* Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.<br />
<br />
<br />
<br />
== Datalähteet ==<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen menot === <br />
<br />
* Hyvinvointipalveluissa (Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus, Eläkkeet, Työttömyys) julkisyhteisöjen osuus (sininen väri kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) tulee Eläketurvakeskukselta ([http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf Pensions and public funding])<br />
* Muut julkiset menot, jotka eivät ole hyvinvointipalveluita (Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot) saadaan kansantalouden tilinpidosta: [http://193.166.171.75/Dialog/varval.asp?ma=110_jmete_tau_101&ti=Julkisyhteis%F6jen+menot+teht%E4vitt%E4in+1990%2D2012&path=../Database/StatFin/jul/jmete/&lang=3&multilang=fi julkiset menot tehtävittäin]<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksien menot ===<br />
<br />
* Kotitalouksien menot saadaan kansantaluoden tilinpidosta '''Yksityiset kulutusmenot''' - kategoriasta: [http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=120_vtp_tau_121&ti=Yksityinen+kulutus+1975-2013&path=../Database/StatFin/kan/vtp/&lang=3&multilang=fi yksityiset kulutusmenot]<br />
* '''Palvelumaksujen''' osuus yksityisistä kulutusmenoista(oranssilla merkitty alue pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) saadaan [https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL:n sosiaalimenot ja rahoitus] -datasta.<br />
* Vapaaehtoisen kulutuksen osuus (kelta-oranssi rasteriväritys pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) määrittyy seuraavalla kaavalla:<br />
<br />
Vapaaehtoinen kulutus = '''Yksityiset kulutusmenot''' - '''Palvelumaksut'''<br />
<br />
* '''Erillinen selitys datalähteiden ryhmittelystä lisätään tähän.'''<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen tulot ===<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ja Välilliset verot ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
* Yllämainitusta Tilastokeskuksen datasta saadaan vuoden 2013 kertymät kullekin verolajille. Toisaalta [http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf ETK:n datasta] tiedetään kunkin ikäkohortin synnyttämän kertymän osuus kokonaistuloista vuonna 2011. Tämä jakauma on projisioitu vuosille 2013-2025 laskukaavalla<br />
<br />
Kohorttikohtainen tulo = (Kohorttikohtainen yksilösuorite) * (Kohortin väkimäärä)<br />
<br />
: Toisin sanoen tulevaisuuden tulo on arvioutu samaan tapaan kuin tulevaisuuden menot, kertomalla tulo/henkilö (yksilösuorite) kohortin kokonaisväkimäärällä.<br />
<br />
==== Muut tulot ====<br />
<br />
* Tämä tuloluokka sisältää mm. yhteisöveron ja korkotuotot<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
<br />
==== Julkisyhteisöjen alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/jali/index.html Lähtötilanteen alijäämä]. Lähtökohdaksi otettiin vuoden 2013 alijäämä. Vuoden 2016 alijäämäksi valittiin sama luku.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
==== Julkisyhteisön nettorahoitusvarallisuus ====<br />
<br />
* Datalähde: [http://tilastokeskus.fi/til/rtp/2013/01/rtp_2013_01_2013-07-11_tie_001_fi.html Rahoitustilinpito]. (Nettorahoitusvarallisuus arvioidaan em. taulkoista kaavalla varat - velat. Kiinteä pääoma ei sisälly nettorahoitusvarallisuuteen, ainoastaan rahoitusvarallisuus huomioidaan.)<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksen tulot ===<br />
<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/tjt/index.html Tulonjakotilasto]<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: Lähtötilanteen alijäämä saadaan kansantalouden sektoritilinpidosta ([http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__vtp/140_vtp_tau_141.px/?rxid=b1dc2236-4412-4361-a65a-6a42e2c01557 B9T- nettoluotonanto/nettoluotonotto])<br />
* Lähtökohtana käytettiin v. 2014 lukuja. Vuoden 2016 alijäämä kiinitettiin samaksi kuin v. 2014 alijäämä.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien reaalivarallisuus (netto) ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://www.stat.fi/til/vtutk/ kotitalouksien varallisuustutkimus]. Lukuun sisältyy kiinteä pääoma kuten asuntovarallisuus.<br />
* Aikajänteellä 2016-2025 arvomuutoksen vaikutus reaalivarallisuuteen on pelissä arvioitu olevan 10 mrd euroa vuodessa. Tämä on asiantuntija-arvio, joka perustuu viime vuosien trendeihin.<br />
<br />
<br />
== Tulonlisäys- ja menoleikkauskysymysten taustatiedot ==<br />
<br />
Hyvinvointibudjetin meno- ja tulopuolella voi pelaaja säätää eri palveluiden rahoitusosuuksia avaamalla kysymysmerkkipainikkeista erillisen lomakkeen. Samalla lomakkeella pelaaja voi myös halutessaan valita esimääritettyjä leikkaus- tai tulonlisäystoimenpiteitä, joiden rahallista vaikutusta hän voi käyttää arvioidessaan erilaisten ehdotusten suuruusluokkia. Alle on kerätty kaikki esimerkkikysymykset, niiden perusteet ja alkuperäinen lähde, jossa joko ehdotus tai perustelut on esitetty tai jota on hyödynnetty vaikutusarvioissa.<br />
<br />
<br />
=== Tulonlisäykset ===<br />
<br />
<br />
==== Välilliset verot ====<br />
<br />
<br />
* '''Otsikko: Sokeriveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 200 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Liitteessä (ks. linkki alla) esitellyssä sokeriveromallissa verorasitus kohdistuu raskaimmin paljon sokeria sisältäviin tuotteisiin. Kokonaismäärältään valtaosa sokerimakeisista ja suklaatuotteista sisältää 40-60 prosenttia sokeria. Makeisista, jäätelöstä ja virvoitusjuomista nykyinen verotuotto kerättäisiin asettamalla verotaso noin 1,6–1,9 euroon sokerikilolta. Uuden veromallin oletetaan kaksinkertaistavan tämänhetkiset verotulot nykyisestä makeisverosta eli kokonaistuotto valtion kassaan olisi n. 2 * 200 miljoonaa = 400 miljoonaa euroa. Dynaamisia vaikutuksia ei ole huomioitu.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/documents/10623/1236817/Sokeriveroty%C3%B6ryhm%C3%A4+loppuraportti/8ebdf05f-710a-4878-aeb5-9d814f6e63c9<br />
<br />
* '''Otsikko: Alkoholiveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 60 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Alkoholiveron kertymä vuonna 2013 oli 1 336 miljoona euroa. Hallitus esittää korotusta, joka nostaisi hintoja keskimäärin 2,3 prosenttia. Korotus jakautuisi varsin tasaisesti eri juomille. Samana vuonna arvioitiin alkoholiveron tuotton kasvavan noin 63 miljoonalla eurolla vuodessa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/alkoholiverotus<br />
:# http://yle.fi/uutiset/alkoholiveron_korotus_etenee_eduskuntaan/6875369<br />
<br />
* '''Otsikko: Elintarvikkeiden ALV-verotuen pienentäminen'''<br />
:* Budjettivaikutus: 600 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Elintarvikkeiden ja rehujen alennetun ALV-kannan kustannuksiksi vuodelle 2015 on arvioitu 1200 miljoonaa euroa. Tämän tuen puolittaminen toisi valtion kassaan n. 600 miljoonaa lisäeuroa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://www.vatt.fi/file/verotukiselvitys/Verotuet_2013_-_2015e.pdf<br />
<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työnantajan sosiaaliturvamaksut'''<br />
* Budjettivaikutus: riippuu pelaajan valinnoista<br />
<br />
<br />
==== Maksetut tulonsiirrot ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Perintöveron (sukupolvenvaihdos) korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 80 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Sukupolvenvaihdostilanteet muodostivat vain 2,5 prosenttia kaikista perintöverotilanteista vuonna 2013. Sukupolvenvaihdoksiin liittyy merkittäviä perintöveron huojennuksia, joiden seurauksena vero on noin 40 prosenttia siitä, mitä se muuten olisi. Sukupolvenvaihdoshuojennukset aiheuttivat arviolta noin 160 miljoonan euron vähennykset verotuloihin vuonna 2013. Toimenpide-ehdotuksena esitetään huojennussäädösten muuttamista niin, että sukupolvenvaihdoksista aiheutuva verovähenemä puoliintuisi.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko55<br />
<br />
* '''Otsikko: Ajoneuvoveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 300 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Hallituksen esittämä ajoneuvoveron korotus toisi keskimääräiselle autonomistajalle noin 60 euron lisän ajoneuvoveroon vuodessa. Korotuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta. Karkea vaikutusarvio budjettivaikutuksesta saadaan siis kertomalla liikennekäytössä olevien ajoneuvojen määrällä veronlisäys: liikennekäytössä oli 5 000 000 * 60 EUR = 300 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.stat.fi/til/mkan/<br />
:# http://vm.fi/ajoneuvovero<br />
:# http://ls24.fi/jutut/uutiset/rauma-ja-alue/juttu-ajoneuvoveron-korotus-keskimaarin-60-euroa<br />
<br />
<br />
==== Lisäesimerkkejä tulonlisäyksistä ====<br />
<br />
Alla olevaan Näytä yksityiskohdat -laatikkoon on koottu lisäesimerkkejä tulonlisäysvaihtoehdoista, joita nykyisessä peliversiossa ei ole käytetty, mutta joita pelaaja voi hyödyntää suuruusluokkien arvioinnissa.<br />
<br />
{{piilotettu |<br />
<br />
* '''Otsikko: Kiinteistöveron nostaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 275 miljoonaa EUR (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Kiinteistöveroja kerätään vuosittain n. 220 euroa asukasta kohden. Kunnat valitsevat soveltamansa veroprosentit valtion määräämistä vaihteluväleistä. Noin 90 prosentti kiinteistöverotuloista kertyy yleisestä kiinteistöverosta ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöverosta. Vaikutusarvio saadaan kun Suomen asukasmäärä kerrotaan vuotuisella keskimääräisellä veronkorotuksella (oletettu tässä 50 euroksi asukasta kohden): 5 500 000 * 50 EUR tekee kokonaisuudessaan 275 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32012/ty32012Lyytikainen.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Energiaveron korotus (sähkö)'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kerätä valtiolle 120 miljoonaa euroa korottamalla sähköveroa. Sähkölämmitteisen omakotitalon omistajalle tämä tietää n. 70 euron korotusta vuodessa, mikäli samansuuruinen korotus toistetaan.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Polttoaineveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 130 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kevään kerätä valtiollle 90 miljoonaa euroa korottamalla lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroja. Lisäksi liikennepolttoaineiden veronkorotuksen vaikutukseksi valtion kassaan arviointiin n. 40 miljoonaa euroa. Keskimääräiselle autolijalle veronkorotuksen vaikutus olisi n. 17 euroa vuodessa.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Tupakkaveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Tulosten mukaan savukkeiden reaalihinnan nousu kymmenellä prosentilla vähentää savukkeiden kysyntää noin 3–4 prosenttia. Vuonna 2013 veron kokonaistuotot olivat 848 miljoonaa euroa. Dynaamiset vaikutukset huomioiden valtio nettoaisi n. (0.10 - 0.04) * 850 000 000 tekee yhteensä 51 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/tupakkaveron_korotus_vahentaa_tupakointia/6089843<br />
:# http://vm.fi/tupakkaverotus<br />
<br />
* '''Otsikko: Yhteisöveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 1000 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Yhteisöverojen tuoton alenemaksi vuosien 2011-2014 aikana tehdyillä päätöksillä on staattiseksi vaikutukseksi arvioitu n. 25 prosentin lasku eli n. 1.3 miljardia euroa (ks. lähdelinkki alla). Yhteisöverokannan nosto takaisin alkuperäiselle tasolleen tarkoittaisi n. miljardin euron lisätuloja ilman dynaamisia vaikutuksia.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko51<br />
<br />
}}<br />
<br />
<br />
=== Menoleikkaukset ===<br />
<br />
<br />
==== Työttömyysturva ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 70 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Ansiosidonnainen työttömyysturva puolitetaan maksimikestostaan (400-500 päivää) 250 päivään. Valtion osuus ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta vuonna 2015 on noin 1 miljardia euroa.)<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
==== Eläkkeet ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työeläkkeen ja ansiosidonnaisten etuuksien indeksijäädytys'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 milj. euroa<br />
* Selite: Työeläkkeessä tai ansiosidonnaisissa etuuksissa ei kompensoida hintojen ja palkkojen nousua lainkaan.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
==== Perhepolitiikka ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisää vain kaikkein pienituloisimmille'''<br />
* Budjettivaiktus: 1 100 miljoonaa euroa.<br />
* Selite: Merkittäviä säästöjä saataisiin aikaan leikkaamalla lapsilisät pois muilta kuin kaikkien pienituloisimmilta.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
==== Terveys ja hyvinvointi ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Yksityisen hoidon Kela-korvauksen poisto'''<br />
* Budjettivaikutus: 290 milj. euroa<br />
* Selite: Lääkäripalkkiot 80 miljoonaa euroa + hammaslääkäripalkkiot 130 miljoonaa eura + tutkimus ja hoidon palkkiot 80 miljoonaa euroa)<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Lääkekorvausten pienentäminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettivaiktuksen arvioinnissa on huomioitu peruskorvausprosentin korotuksen peruminen (voimaantulo 1.1.2016) ja rinnakkaislääkkeiden käyttön lisääminen.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
==== Koulutus ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan korvaaminen opintolainalla'''<br />
* Budjettivaikutus: 390 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Lopetetaan opintoraha korkeakouluopiskelijoilta ja korvataan se opintolainalla.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Annetaan oppisopimusjärjestelmän kautta tukea vain alle 25-vuotiaille'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettisäästöt, jotka seuraisivat oppisopimusjärjestelmän uudistamisesta niin että vain alle 25-vuotiaat saisivat tukea.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401 (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Maksuttomalle korkeakouluopiskelulle asetetaan määräaika'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Määräajan ylittävistä opiskeluista peritään lukukausimaksu, joka olisi saman suuruinen kuin ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille (hallituksen esityksessä ehdotettu 4000 euroa/lukuvuosi).<br />
* Lähteet:<br />
:# http://kauppakamari.fi/2015/01/30/keskuskauppakamarin-leikkauslista/<br />
<br />
==== Lisäesimerkkejä menoleikkauksista ====<br />
<br />
Alla olevaan Näytä yksityiskohdat -laatikkoon on koottu lisäesimerkkejä menoleikkausvaihtoehdoista, joita nykyisessä peliversiossa ei ole käytetty, mutta joita pelaaja voi hyödyntää suuruusluokkien arvioinnissa.<br />
<br />
{{piilotettu |<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisän ikärajan nostaminen 18 vuoteen'''<br />
* Budjettivaikutus: 83 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Kustannukset lisääntyisivät n. 100 miljoonaa euroa, koska ikärajan nosto koskisi Kelan arvioiden mukaan 68 000 lasta ja 35 000 perhettä. Toisaalta samalla opintotuesta säästyisi n. 17 miljoonaa euroa.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId39503&nameDLFE-7508.pdf (s. 79 Sosiaaliturvan uudistamis-komitean (SATA) esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista)<br />
<br />
* '''Otsikko: Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Vuonna 2012 opetusministeri Jukka Gustafsson on jakoi yli 50 miljoonaa euroa ns. korvamerkittyä valtionavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen yhteensä 245 opetuksen järjestäjälle.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/03/ryhmakoot.html<br />
<br />
}}<br />
<br />
== Linkkejä ==</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Hyvinvointibudjetti&diff=29074Hyvinvointibudjetti2015-05-26T18:31:45Z<p>Smxb: /* Menoleikkaus- ja tulolisäyskysymysten perustelut */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia|moderator=smxb}}<br />
<br />
<br />
== Terminologiaa ==<br />
<br />
<br />
<br />
== Laskentamallin perusteet ==<br />
<br />
<br />
* Meno- ja tulolajit joissa väestörakennemuutos ja työurien pituus on huomiotu löytyvät Excelistä kolmessa eri kokonaisuudessa.<br />
* Soluissa L7 - CT34 on meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot<br />
* Soluissa L40 - CT62 on menot ja tulot, joissa on huomiotu pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus<br />
* Soluissa L93-CT119 on menot ja tulot, joissa on huomiotu sekä kysymysten vastausten vaikutus että pelaajan muutokset lajin suuruuteen (ts. pelin kysymyslomakkeilla näkyvien pylväsdiagrammien muutokset).<br />
* Pelin visuaalisoinneissa esitettävät tulokset on koottu Excelin sarakkeisiin F30 - G90.<br />
* Ikäryhmägraafin ("oikeudenmukaisuusgraafin") tulokset löytyvät soluista A95 - D117.<br />
* Käyttäjän valitsema työurien pituuden muutos näkyy solussa C1. Mahdolliset valintavaihtoehdot on koottu soluihin E1 - I2.<br />
* Kysymyslomakkeiden vaikutusten laskenta löytyy soluista DL1 - FH33<br />
<br />
<br />
=== BKT-laskenta ===<br />
<br />
Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.<br />
<br />
Korjauskerroin = (keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla) /<br />
(keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla)<br />
<br />
Varsinainen muutoskerroin = (Korjauskerroin) * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
Muutoskertoimet on määritetty Excel-mallin soluissa B8-H15.<br />
* '''Julkisyhteisöt, tulot''': Korjauskerroin = 4.01/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.<br />
* '''Kotitaloudet, tulot''': Korjauskerroin = 2.08/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.<br />
* '''Julkisyhteisöt, menot''': Korjauskerroin = 4.42/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.<br />
* '''Kotitaloudet, menot''': Korjauskerroin = 2.67/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut<br />
<br />
<br />
=== Excel-mallin tarkempi kuvaus ===<br />
<br />
Useimpien meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot on määritetty Excel-mallin soluissa L7 - CT34. Pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus tuleville vuosille lasketaan eri meno- ja tulolajeille Excelin soluissa L40 - CT62.<br />
<br />
<br />
==== Hyvinvointipalvelujen menot ====<br />
<br />
Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).<br />
<br />
Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle<br />
laskettuna) * (Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut.<br />
<br />
==== Tulot, joihin eläkeiän muutos vaikuttaa ====<br />
<br />
* Julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot<br />
* Työnantajan sosiaaliturvamaksut<br />
* Välilliset verot<br />
Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella: <br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
<br />
==== Työurien keskimääräisen pituuden muutos ====<br />
<br />
Työurien pituuden muutokseksi (eläkeiän muutos) tarjotaan pelissä 4 eri vaihtoehtoa, joiden vaikutuset arviodaan sekä alkuvuodelle 2016 että loppuvuodelle 2025. 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)<br />
:*'''Tulot'''<br />
:::* (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot<br />
:::* Työnantajan sos. turvamaksut<br />
:::* Välilliset verot<br />
:*'''Menot'''<br />
:::* Eläkkeet<br />
:::* Työttömyys<br />
<br />
==== Kotitalouksien tulot ====<br />
<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
* Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu '''Palkka- ja yrittäjätulon''' osalta tarkasteluvuosille kaavalla: <br />
<br />
Tulevaisuuden palkka- ja yrittäjätulo = (Kohorttikohtainen yksikkötulo) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) * (Lajikohtainen korjauskerroin) *<br />
(BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
* '''Omaisuustulot''' eivät muutu ajassa, koska kyseessä on kertaluokkaa pienempi tulolaji kuin Palkka- ja yrittäjtulojen kohdalla.<br />
* '''Saadut tulonsiirrot''': Julkiseyhteisöjen menoista Työttömyys ja Eläkkeet takaisinkytkeytyvät suoraan tulopuolelle Saadu tulonsiirrot oksaan. 30 prosenttia julkisista Terveys- ja hyvinvointimenoista takaisinkytkeytyy suoraan Saadut tulonsiirrot juureen. Tämä on arvioitu THL:n datan perusteella ([https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL sosiaalimenot ja rahoitus], Excel-taulukon välilehti 10A)<br />
<br />
==== Muita huomioita laskennasta ====<br />
<br />
* Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.<br />
<br />
<br />
<br />
== Datalähteet ==<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen menot === <br />
<br />
* Hyvinvointipalveluissa (Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus, Eläkkeet, Työttömyys) julkisyhteisöjen osuus (sininen väri kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) tulee Eläketurvakeskukselta ([http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf Pensions and public funding])<br />
* Muut julkiset menot, jotka eivät ole hyvinvointipalveluita (Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot) saadaan kansantalouden tilinpidosta: [http://193.166.171.75/Dialog/varval.asp?ma=110_jmete_tau_101&ti=Julkisyhteis%F6jen+menot+teht%E4vitt%E4in+1990%2D2012&path=../Database/StatFin/jul/jmete/&lang=3&multilang=fi julkiset menot tehtävittäin]<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksien menot ===<br />
<br />
* Kotitalouksien menot saadaan kansantaluoden tilinpidosta '''Yksityiset kulutusmenot''' - kategoriasta: [http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=120_vtp_tau_121&ti=Yksityinen+kulutus+1975-2013&path=../Database/StatFin/kan/vtp/&lang=3&multilang=fi yksityiset kulutusmenot]<br />
* '''Palvelumaksujen''' osuus yksityisistä kulutusmenoista(oranssilla merkitty alue pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) saadaan [https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL:n sosiaalimenot ja rahoitus] -datasta.<br />
* Vapaaehtoisen kulutuksen osuus (kelta-oranssi rasteriväritys pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) määrittyy seuraavalla kaavalla:<br />
<br />
Vapaaehtoinen kulutus = '''Yksityiset kulutusmenot''' - '''Palvelumaksut'''<br />
<br />
* '''Erillinen selitys datalähteiden ryhmittelystä lisätään tähän.'''<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen tulot ===<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ja Välilliset verot ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
* Yllämainitusta Tilastokeskuksen datasta saadaan vuoden 2013 kertymät kullekin verolajille. Toisaalta [http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf ETK:n datasta] tiedetään kunkin ikäkohortin synnyttämän kertymän osuus kokonaistuloista vuonna 2011. Tämä jakauma on projisioitu vuosille 2013-2025 laskukaavalla<br />
<br />
Kohorttikohtainen tulo = (Kohorttikohtainen yksilösuorite) * (Kohortin väkimäärä)<br />
<br />
: Toisin sanoen tulevaisuuden tulo on arvioutu samaan tapaan kuin tulevaisuuden menot, kertomalla tulo/henkilö (yksilösuorite) kohortin kokonaisväkimäärällä.<br />
<br />
==== Muut tulot ====<br />
<br />
* Tämä tuloluokka sisältää mm. yhteisöveron ja korkotuotot<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
<br />
==== Julkisyhteisöjen alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/jali/index.html Lähtötilanteen alijäämä]. Lähtökohdaksi otettiin vuoden 2013 alijäämä. Vuoden 2016 alijäämäksi valittiin sama luku.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
==== Julkisyhteisön nettorahoitusvarallisuus ====<br />
<br />
* Datalähde: [http://tilastokeskus.fi/til/rtp/2013/01/rtp_2013_01_2013-07-11_tie_001_fi.html Rahoitustilinpito]. (Nettorahoitusvarallisuus arvioidaan em. taulkoista kaavalla varat - velat. Kiinteä pääoma ei sisälly nettorahoitusvarallisuuteen, ainoastaan rahoitusvarallisuus huomioidaan.)<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksen tulot ===<br />
<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/tjt/index.html Tulonjakotilasto]<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: Lähtötilanteen alijäämä saadaan kansantalouden sektoritilinpidosta ([http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__vtp/140_vtp_tau_141.px/?rxid=b1dc2236-4412-4361-a65a-6a42e2c01557 B9T- nettoluotonanto/nettoluotonotto])<br />
* Lähtökohtana käytettiin v. 2014 lukuja. Vuoden 2016 alijäämä kiinitettiin samaksi kuin v. 2014 alijäämä.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien reaalivarallisuus (netto) ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://www.stat.fi/til/vtutk/ kotitalouksien varallisuustutkimus]. Lukuun sisältyy kiinteä pääoma kuten asuntovarallisuus.<br />
* Aikajänteellä 2016-2025 arvomuutoksen vaikutus reaalivarallisuuteen on pelissä arvioitu olevan 10 mrd euroa vuodessa. Tämä on asiantuntija-arvio, joka perustuu viime vuosien trendeihin.<br />
<br />
<br />
== Tulonlisäys- ja menoleikkauskysymysten taustatiedot ==<br />
<br />
Hyvinvointibudjetin meno- ja tulopuolella voi pelaaja säätää eri palveluiden rahoitusosuuksia avaamalla kysymysmerkkipainikkeista erillisen lomakkeen. Samalla lomakkeella pelaaja voi myös halutessaan valita esimääritettyjä leikkaus- tai tulonlisäystoimenpiteitä, joiden rahallista vaikutusta hän voi käyttää arvioidessaan erilaisten ehdotusten suuruusluokkia. Alle on kerätty kaikki esimerkkikysymykset, niiden perusteet ja alkuperäinen lähde, jossa joko ehdotus tai perustelut on esitetty tai jota on hyödynnetty vaikutusarvioissa.<br />
<br />
<br />
=== Tulonlisäykset ===<br />
<br />
<br />
==== Välilliset verot ====<br />
<br />
<br />
* '''Otsikko: Sokeriveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 200 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Liitteessä (ks. linkki alla) esitellyssä sokeriveromallissa verorasitus kohdistuu raskaimmin paljon sokeria sisältäviin tuotteisiin. Kokonaismäärältään valtaosa sokerimakeisista ja suklaatuotteista sisältää 40-60 prosenttia sokeria. Makeisista, jäätelöstä ja virvoitusjuomista nykyinen verotuotto kerättäisiin asettamalla verotaso noin 1,6–1,9 euroon sokerikilolta. Uuden veromallin oletetaan kaksinkertaistavan tämänhetkiset verotulot nykyisestä makeisverosta eli kokonaistuotto valtion kassaan olisi n. 2 * 200 miljoonaa = 400 miljoonaa euroa. Dynaamisia vaikutuksia ei ole huomioitu.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/documents/10623/1236817/Sokeriveroty%C3%B6ryhm%C3%A4+loppuraportti/8ebdf05f-710a-4878-aeb5-9d814f6e63c9<br />
<br />
* '''Otsikko: Alkoholiveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 60 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Alkoholiveron kertymä vuonna 2013 oli 1 336 miljoona euroa. Hallitus esittää korotusta, joka nostaisi hintoja keskimäärin 2,3 prosenttia. Korotus jakautuisi varsin tasaisesti eri juomille. Samana vuonna arvioitiin alkoholiveron tuotton kasvavan noin 63 miljoonalla eurolla vuodessa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/alkoholiverotus<br />
:# http://yle.fi/uutiset/alkoholiveron_korotus_etenee_eduskuntaan/6875369<br />
<br />
* '''Otsikko: Elintarvikkeiden ALV-verotuen pienentäminen'''<br />
:* Budjettivaikutus: 600 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Elintarvikkeiden ja rehujen alennetun ALV-kannan kustannuksiksi vuodelle 2015 on arvioitu 1200 miljoonaa euroa. Tämän tuen puolittaminen toisi valtion kassaan n. 600 miljoonaa lisäeuroa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://www.vatt.fi/file/verotukiselvitys/Verotuet_2013_-_2015e.pdf<br />
<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työnantajan sosiaaliturvamaksut'''<br />
* Budjettivaikutus: riippuu pelaajan valinnoista<br />
<br />
<br />
==== Maksetut tulonsiirrot ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Perintöveron (sukupolvenvaihdos) korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 80 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Sukupolvenvaihdostilanteet muodostivat vain 2,5 prosenttia kaikista perintöverotilanteista vuonna 2013. Sukupolvenvaihdoksiin liittyy merkittäviä perintöveron huojennuksia, joiden seurauksena vero on noin 40 prosenttia siitä, mitä se muuten olisi. Sukupolvenvaihdoshuojennukset aiheuttivat arviolta noin 160 miljoonan euron vähennykset verotuloihin vuonna 2013. Toimenpide-ehdotuksena esitetään huojennussäädösten muuttamista niin, että sukupolvenvaihdoksista aiheutuva verovähenemä puoliintuisi.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko55<br />
<br />
* '''Otsikko: Ajoneuvoveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 300 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Hallituksen esittämä ajoneuvoveron korotus toisi keskimääräiselle autonomistajalle noin 60 euron lisän ajoneuvoveroon vuodessa. Korotuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta. Karkea vaikutusarvio budjettivaikutuksesta saadaan siis kertomalla liikennekäytössä olevien ajoneuvojen määrällä veronlisäys: liikennekäytössä oli 5 000 000 * 60 EUR = 300 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.stat.fi/til/mkan/<br />
:# http://vm.fi/ajoneuvovero<br />
:# http://ls24.fi/jutut/uutiset/rauma-ja-alue/juttu-ajoneuvoveron-korotus-keskimaarin-60-euroa<br />
<br />
<br />
==== Lisäesimerkkejä tulonlisäyksistä ====<br />
<br />
Alla olevaan Näytä yksityiskohdat -laatikkoon on koottu lisäesimerkkejä tulonlisäysvaihtoehdoista, joita nykyisessä peliversiossa ei ole käytetty, mutta joita pelaaja voi hyödyntää suuruusluokkien arvioinnissa.<br />
<br />
{{piilotettu |<br />
<br />
* '''Otsikko: Kiinteistöveron nostaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 275 miljoonaa EUR (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Kiinteistöveroja kerätään vuosittain n. 220 euroa asukasta kohden. Kunnat valitsevat soveltamansa veroprosentit valtion määräämistä vaihteluväleistä. Noin 90 prosentti kiinteistöverotuloista kertyy yleisestä kiinteistöverosta ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöverosta. Vaikutusarvio saadaan kun Suomen asukasmäärä kerrotaan vuotuisella keskimääräisellä veronkorotuksella (oletettu tässä 50 euroksi asukasta kohden): 5 500 000 * 50 EUR tekee kokonaisuudessaan 275 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32012/ty32012Lyytikainen.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Energiaveron korotus (sähkö)'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kerätä valtiolle 120 miljoonaa euroa korottamalla sähköveroa. Sähkölämmitteisen omakotitalon omistajalle tämä tietää n. 70 euron korotusta vuodessa, mikäli samansuuruinen korotus toistetaan.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Polttoaineveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 130 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kevään kerätä valtiollle 90 miljoonaa euroa korottamalla lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroja. Lisäksi liikennepolttoaineiden veronkorotuksen vaikutukseksi valtion kassaan arviointiin n. 40 miljoonaa euroa. Keskimääräiselle autolijalle veronkorotuksen vaikutus olisi n. 17 euroa vuodessa.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Tupakkaveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Tulosten mukaan savukkeiden reaalihinnan nousu kymmenellä prosentilla vähentää savukkeiden kysyntää noin 3–4 prosenttia. Vuonna 2013 veron kokonaistuotot olivat 848 miljoonaa euroa. Dynaamiset vaikutukset huomioiden valtio nettoaisi n. (0.10 - 0.04) * 850 000 000 tekee yhteensä 51 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/tupakkaveron_korotus_vahentaa_tupakointia/6089843<br />
:# http://vm.fi/tupakkaverotus<br />
<br />
* '''Otsikko: Yhteisöveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 1000 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Yhteisöverojen tuoton alenemaksi vuosien 2011-2014 aikana tehdyillä päätöksillä on staattiseksi vaikutukseksi arvioitu n. 25 prosentin lasku eli n. 1.3 miljardia euroa (ks. lähdelinkki alla). Yhteisöverokannan nosto takaisin alkuperäiselle tasolleen tarkoittaisi n. miljardin euron lisätuloja ilman dynaamisia vaikutuksia.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko51<br />
<br />
}}<br />
<br />
<br />
=== Menoleikkaukset ===<br />
<br />
<br />
==== Työttömyysturva ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 70 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Ansiosidonnainen työttömyysturva puolitetaan maksimikestostaan (400-500 päivää) 250 päivään. Valtion osuus ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta vuonna 2015 on noin 1 miljardia euroa.)<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
==== Eläkkeet ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työeläkkeen ja ansiosidonnaisten etuuksien indeksijäädytys'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 milj. euroa<br />
* Selite: Työeläkkeessä tai ansiosidonnaisissa etuuksissa ei kompensoida hintojen ja palkkojen nousua lainkaan.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
==== Perhepolitiikka ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisää vain kaikkein pienituloisimmille'''<br />
* Budjettivaiktus: 1 100 miljoonaa euroa.<br />
* Selite: Merkittäviä säästöjä saataisiin aikaan leikkaamalla lapsilisät pois muilta kuin kaikkien pienituloisimmilta.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
==== Terveys ja hyvinvointi ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Yksityisen hoidon Kela-korvauksen poisto'''<br />
* Budjettivaikutus: 290 milj. euroa<br />
* Selite: Lääkäripalkkiot 80 miljoonaa euroa + hammaslääkäripalkkiot 130 miljoonaa eura + tutkimus ja hoidon palkkiot 80 miljoonaa euroa)<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Lääkekorvausten pienentäminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettivaiktuksen arvioinnissa on huomioitu peruskorvausprosentin korotuksen peruminen (voimaantulo 1.1.2016) ja rinnakkaislääkkeiden käyttön lisääminen.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
==== Koulutus ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan korvaaminen opintolainalla'''<br />
* Budjettivaikutus: 390 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Lopetetaan opintoraha korkeakouluopiskelijoilta ja korvataan se opintolainalla.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Annetaan oppisopimusjärjestelmän kautta tukea vain alle 25-vuotiaille'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettisäästöt, jotka seuraisivat oppisopimusjärjestelmän uudistamisesta niin että vain alle 25-vuotiaat saisivat tukea.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401 (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Maksuttomalle korkeakouluopiskelulle asetetaan määräaika'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Määräajan ylittävistä opiskeluista peritään lukukausimaksu, joka olisi saman suuruinen kuin ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille (hallituksen esityksessä ehdotettu 4000 euroa/lukuvuosi).<br />
* Lähteet:<br />
:# http://kauppakamari.fi/2015/01/30/keskuskauppakamarin-leikkauslista/<br />
<br />
==== Lisäesimerkkejä menoleikkauksista ====<br />
<br />
Alla olevaan Näytä yksityiskohdat -laatikkoon on koottu lisäesimerkkejä menoleikkausvaihtoehdoista, joita nykyisessä peliversiossa ei ole käytetty, mutta joita pelaaja voi hyödyntää suuruusluokkien arvioinnissa.<br />
<br />
{{piilotettu |<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisän ikärajan nostaminen 18 vuoteen'''<br />
* Budjettivaikutus: 83 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Kustannukset lisääntyisivät n. 100 miljoonaa euroa, koska ikärajan nosto koskisi Kelan arvioiden mukaan 68 000 lasta ja 35 000 perhettä. Toisaalta samalla opintotuesta säästyisi n. 17 miljoonaa euroa.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-7508.pdf (s. 79 Sosiaaliturvan uudistamis-komitean (SATA) esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista)<br />
<br />
* '''Otsikko: Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Vuonna 2012 opetusministeri Jukka Gustafsson on jakoi yli 50 miljoonaa euroa ns. korvamerkittyä valtionavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen yhteensä 245 opetuksen järjestäjälle.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/03/ryhmakoot.html<br />
<br />
}}<br />
<br />
== Linkkejä ==</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Hyvinvointibudjetti&diff=29073Hyvinvointibudjetti2015-05-26T18:18:58Z<p>Smxb: /* Menoleikkaus- ja tulolisäyskysymysten perustelut */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia|moderator=smxb}}<br />
<br />
<br />
== Terminologiaa ==<br />
<br />
<br />
<br />
== Laskentamallin perusteet ==<br />
<br />
<br />
* Meno- ja tulolajit joissa väestörakennemuutos ja työurien pituus on huomiotu löytyvät Excelistä kolmessa eri kokonaisuudessa.<br />
* Soluissa L7 - CT34 on meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot<br />
* Soluissa L40 - CT62 on menot ja tulot, joissa on huomiotu pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus<br />
* Soluissa L93-CT119 on menot ja tulot, joissa on huomiotu sekä kysymysten vastausten vaikutus että pelaajan muutokset lajin suuruuteen (ts. pelin kysymyslomakkeilla näkyvien pylväsdiagrammien muutokset).<br />
* Pelin visuaalisoinneissa esitettävät tulokset on koottu Excelin sarakkeisiin F30 - G90.<br />
* Ikäryhmägraafin ("oikeudenmukaisuusgraafin") tulokset löytyvät soluista A95 - D117.<br />
* Käyttäjän valitsema työurien pituuden muutos näkyy solussa C1. Mahdolliset valintavaihtoehdot on koottu soluihin E1 - I2.<br />
* Kysymyslomakkeiden vaikutusten laskenta löytyy soluista DL1 - FH33<br />
<br />
<br />
=== BKT-laskenta ===<br />
<br />
Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.<br />
<br />
Korjauskerroin = (keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla) /<br />
(keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla)<br />
<br />
Varsinainen muutoskerroin = (Korjauskerroin) * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
Muutoskertoimet on määritetty Excel-mallin soluissa B8-H15.<br />
* '''Julkisyhteisöt, tulot''': Korjauskerroin = 4.01/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.<br />
* '''Kotitaloudet, tulot''': Korjauskerroin = 2.08/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.<br />
* '''Julkisyhteisöt, menot''': Korjauskerroin = 4.42/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.<br />
* '''Kotitaloudet, menot''': Korjauskerroin = 2.67/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut<br />
<br />
<br />
=== Excel-mallin tarkempi kuvaus ===<br />
<br />
Useimpien meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot on määritetty Excel-mallin soluissa L7 - CT34. Pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus tuleville vuosille lasketaan eri meno- ja tulolajeille Excelin soluissa L40 - CT62.<br />
<br />
<br />
==== Hyvinvointipalvelujen menot ====<br />
<br />
Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).<br />
<br />
Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle<br />
laskettuna) * (Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut.<br />
<br />
==== Tulot, joihin eläkeiän muutos vaikuttaa ====<br />
<br />
* Julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot<br />
* Työnantajan sosiaaliturvamaksut<br />
* Välilliset verot<br />
Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella: <br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
<br />
==== Työurien keskimääräisen pituuden muutos ====<br />
<br />
Työurien pituuden muutokseksi (eläkeiän muutos) tarjotaan pelissä 4 eri vaihtoehtoa, joiden vaikutuset arviodaan sekä alkuvuodelle 2016 että loppuvuodelle 2025. 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)<br />
:*'''Tulot'''<br />
:::* (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot<br />
:::* Työnantajan sos. turvamaksut<br />
:::* Välilliset verot<br />
:*'''Menot'''<br />
:::* Eläkkeet<br />
:::* Työttömyys<br />
<br />
==== Kotitalouksien tulot ====<br />
<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
* Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu '''Palkka- ja yrittäjätulon''' osalta tarkasteluvuosille kaavalla: <br />
<br />
Tulevaisuuden palkka- ja yrittäjätulo = (Kohorttikohtainen yksikkötulo) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) * (Lajikohtainen korjauskerroin) *<br />
(BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
* '''Omaisuustulot''' eivät muutu ajassa, koska kyseessä on kertaluokkaa pienempi tulolaji kuin Palkka- ja yrittäjtulojen kohdalla.<br />
* '''Saadut tulonsiirrot''': Julkiseyhteisöjen menoista Työttömyys ja Eläkkeet takaisinkytkeytyvät suoraan tulopuolelle Saadu tulonsiirrot oksaan. 30 prosenttia julkisista Terveys- ja hyvinvointimenoista takaisinkytkeytyy suoraan Saadut tulonsiirrot juureen. Tämä on arvioitu THL:n datan perusteella ([https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL sosiaalimenot ja rahoitus], Excel-taulukon välilehti 10A)<br />
<br />
==== Muita huomioita laskennasta ====<br />
<br />
* Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.<br />
<br />
<br />
<br />
== Datalähteet ==<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen menot === <br />
<br />
* Hyvinvointipalveluissa (Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus, Eläkkeet, Työttömyys) julkisyhteisöjen osuus (sininen väri kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) tulee Eläketurvakeskukselta ([http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf Pensions and public funding])<br />
* Muut julkiset menot, jotka eivät ole hyvinvointipalveluita (Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot) saadaan kansantalouden tilinpidosta: [http://193.166.171.75/Dialog/varval.asp?ma=110_jmete_tau_101&ti=Julkisyhteis%F6jen+menot+teht%E4vitt%E4in+1990%2D2012&path=../Database/StatFin/jul/jmete/&lang=3&multilang=fi julkiset menot tehtävittäin]<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksien menot ===<br />
<br />
* Kotitalouksien menot saadaan kansantaluoden tilinpidosta '''Yksityiset kulutusmenot''' - kategoriasta: [http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=120_vtp_tau_121&ti=Yksityinen+kulutus+1975-2013&path=../Database/StatFin/kan/vtp/&lang=3&multilang=fi yksityiset kulutusmenot]<br />
* '''Palvelumaksujen''' osuus yksityisistä kulutusmenoista(oranssilla merkitty alue pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) saadaan [https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL:n sosiaalimenot ja rahoitus] -datasta.<br />
* Vapaaehtoisen kulutuksen osuus (kelta-oranssi rasteriväritys pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) määrittyy seuraavalla kaavalla:<br />
<br />
Vapaaehtoinen kulutus = '''Yksityiset kulutusmenot''' - '''Palvelumaksut'''<br />
<br />
* '''Erillinen selitys datalähteiden ryhmittelystä lisätään tähän.'''<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen tulot ===<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ja Välilliset verot ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
* Yllämainitusta Tilastokeskuksen datasta saadaan vuoden 2013 kertymät kullekin verolajille. Toisaalta [http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf ETK:n datasta] tiedetään kunkin ikäkohortin synnyttämän kertymän osuus kokonaistuloista vuonna 2011. Tämä jakauma on projisioitu vuosille 2013-2025 laskukaavalla<br />
<br />
Kohorttikohtainen tulo = (Kohorttikohtainen yksilösuorite) * (Kohortin väkimäärä)<br />
<br />
: Toisin sanoen tulevaisuuden tulo on arvioutu samaan tapaan kuin tulevaisuuden menot, kertomalla tulo/henkilö (yksilösuorite) kohortin kokonaisväkimäärällä.<br />
<br />
==== Muut tulot ====<br />
<br />
* Tämä tuloluokka sisältää mm. yhteisöveron ja korkotuotot<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
<br />
==== Julkisyhteisöjen alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/jali/index.html Lähtötilanteen alijäämä]. Lähtökohdaksi otettiin vuoden 2013 alijäämä. Vuoden 2016 alijäämäksi valittiin sama luku.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
==== Julkisyhteisön nettorahoitusvarallisuus ====<br />
<br />
* Datalähde: [http://tilastokeskus.fi/til/rtp/2013/01/rtp_2013_01_2013-07-11_tie_001_fi.html Rahoitustilinpito]. (Nettorahoitusvarallisuus arvioidaan em. taulkoista kaavalla varat - velat. Kiinteä pääoma ei sisälly nettorahoitusvarallisuuteen, ainoastaan rahoitusvarallisuus huomioidaan.)<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksen tulot ===<br />
<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/tjt/index.html Tulonjakotilasto]<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: Lähtötilanteen alijäämä saadaan kansantalouden sektoritilinpidosta ([http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__vtp/140_vtp_tau_141.px/?rxid=b1dc2236-4412-4361-a65a-6a42e2c01557 B9T- nettoluotonanto/nettoluotonotto])<br />
* Lähtökohtana käytettiin v. 2014 lukuja. Vuoden 2016 alijäämä kiinitettiin samaksi kuin v. 2014 alijäämä.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien reaalivarallisuus (netto) ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://www.stat.fi/til/vtutk/ kotitalouksien varallisuustutkimus]. Lukuun sisältyy kiinteä pääoma kuten asuntovarallisuus.<br />
* Aikajänteellä 2016-2025 arvomuutoksen vaikutus reaalivarallisuuteen on pelissä arvioitu olevan 10 mrd euroa vuodessa. Tämä on asiantuntija-arvio, joka perustuu viime vuosien trendeihin.<br />
<br />
<br />
== Menoleikkaus- ja tulolisäyskysymysten perustelut ==<br />
<br />
Hyvinvointibudjetin meno- ja tulopuolella voi pelaaja säätää eri palveluiden rahoitusosuuksia avaamalla kysymysmerkkipainikkeista erillisen kyselylomakkeen. Samalla lomakkeella pelaaja voi myös halutessaan valita esimääritettyjä leikkaus- tai tulonlisäystoimenpiteitä, joiden rahallista vaikutusta hän voi käyttää arvioidessaan erilaisten ehdotusten suuruusluokkia. Alle on kerätty kaikki esimerkkikysymykset, niiden perusteet ja alkuperäinen lähde, jossa joko ehdotus tai perustelut on esitetty tai jota on hyödynnetty vaikutusarvioissa.<br />
<br />
<br />
=== Tulolisäykset ===<br />
<br />
<br />
==== Välilliset verot ====<br />
<br />
<br />
* '''Otsikko: Sokeriveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 200 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Liitteessä (ks. linkki alla) esitellyssä sokeriveromallissa verorasitus kohdistuu raskaimmin paljon sokeria sisältäviin tuotteisiin. Kokonaismäärältään valtaosa sokerimakeisista ja suklaatuotteista sisältää 40-60 prosenttia sokeria. Makeisista, jäätelöstä ja virvoitusjuomista nykyinen verotuotto kerättäisiin asettamalla verotaso noin 1,6–1,9 euroon sokerikilolta. Uuden veromallin oletetaan kaksinkertaistavan tämänhetkiset verotulot nykyisestä makeisverosta eli kokonaistuotto valtion kassaan olisi n. 2 * 200 miljoonaa = 400 miljoonaa euroa. Dynaamisia vaikutuksia ei ole huomioitu.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/documents/10623/1236817/Sokeriveroty%C3%B6ryhm%C3%A4+loppuraportti/8ebdf05f-710a-4878-aeb5-9d814f6e63c9<br />
<br />
* '''Otsikko: Alkoholiveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 60 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Alkoholiveron kertymä vuonna 2013 oli 1 336 miljoona euroa. Hallitus esittää korotusta, joka nostaisi hintoja keskimäärin 2,3 prosenttia. Korotus jakautuisi varsin tasaisesti eri juomille. Samana vuonna arvioitiin alkoholiveron tuotton kasvavan noin 63 miljoonalla eurolla vuodessa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/alkoholiverotus<br />
:# http://yle.fi/uutiset/alkoholiveron_korotus_etenee_eduskuntaan/6875369<br />
<br />
* '''Otsikko: Elintarvikkeiden ALV-verotuen pienentäminen'''<br />
:* Budjettivaikutus: 600 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Elintarvikkeiden ja rehujen alennetun ALV-kannan kustannuksiksi vuodelle 2015 on arvioitu 1200 miljoonaa euroa. Tämän tuen puolittaminen toisi valtion kassaan n. 600 miljoonaa lisäeuroa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://www.vatt.fi/file/verotukiselvitys/Verotuet_2013_-_2015e.pdf<br />
<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työnantajan sosiaaliturvamaksut'''<br />
* Budjettivaikutus: riippuu pelaajan valinnoista<br />
<br />
<br />
==== Maksetut tulonsiirrot ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Perintöveron (sukupolvenvaihdos) korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 80 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Sukupolvenvaihdostilanteet muodostivat vain 2,5 prosenttia kaikista perintöverotilanteista vuonna 2013. Sukupolvenvaihdoksiin liittyy merkittäviä perintöveron huojennuksia, joiden seurauksena vero on noin 40 prosenttia siitä, mitä se muuten olisi. Sukupolvenvaihdoshuojennukset aiheuttivat arviolta noin 160 miljoonan euron vähennykset verotuloihin vuonna 2013. Toimenpide-ehdotuksena esitetään huojennussäädösten muuttamista niin, että sukupolvenvaihdoksista aiheutuva verovähenemä puoliintuisi.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko55<br />
<br />
* '''Otsikko: Ajoneuvoveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 300 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Hallituksen esittämä ajoneuvoveron korotus toisi keskimääräiselle autonomistajalle noin 60 euron lisän ajoneuvoveroon vuodessa. Korotuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta. Karkea vaikutusarvio budjettivaikutuksesta saadaan siis kertomalla liikennekäytössä olevien ajoneuvojen määrällä veronlisäys: liikennekäytössä oli 5 000 000 * 60 EUR = 300 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.stat.fi/til/mkan/<br />
:# http://vm.fi/ajoneuvovero<br />
:# http://ls24.fi/jutut/uutiset/rauma-ja-alue/juttu-ajoneuvoveron-korotus-keskimaarin-60-euroa<br />
<br />
<br />
==== Lisäesimerkkejä tulonlisäyksistä ====<br />
<br />
Alla olevaan Näytä yksityiskohdat -laatikkoon on koottu lisäesimerkkejä tulonlisäysvaihtoehdoista, joita nykyisessä peliversiossa ei ole käytetty, mutta joita pelaaja voi hyödyntää suuruusluokkien arvioinnissa.<br />
<br />
{{piilotettu |<br />
<br />
* '''Otsikko: Kiinteistöveron nostaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 275 miljoonaa EUR (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Kiinteistöveroja kerätään vuosittain n. 220 euroa asukasta kohden. Kunnat valitsevat soveltamansa veroprosentit valtion määräämistä vaihteluväleistä. Noin 90 prosentti kiinteistöverotuloista kertyy yleisestä kiinteistöverosta ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöverosta. Vaikutusarvio saadaan kun Suomen asukasmäärä kerrotaan vuotuisella keskimääräisellä veronkorotuksella (oletettu tässä 50 euroksi asukasta kohden): 5 500 000 * 50 EUR tekee kokonaisuudessaan 275 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32012/ty32012Lyytikainen.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Energiaveron korotus (sähkö)'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kerätä valtiolle 120 miljoonaa euroa korottamalla sähköveroa. Sähkölämmitteisen omakotitalon omistajalle tämä tietää n. 70 euron korotusta vuodessa, mikäli samansuuruinen korotus toistetaan.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Polttoaineveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 130 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kevään kerätä valtiollle 90 miljoonaa euroa korottamalla lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroja. Lisäksi liikennepolttoaineiden veronkorotuksen vaikutukseksi valtion kassaan arviointiin n. 40 miljoonaa euroa. Keskimääräiselle autolijalle veronkorotuksen vaikutus olisi n. 17 euroa vuodessa.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Tupakkaveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Tulosten mukaan savukkeiden reaalihinnan nousu kymmenellä prosentilla vähentää savukkeiden kysyntää noin 3–4 prosenttia. Vuonna 2013 veron kokonaistuotot olivat 848 miljoonaa euroa. Dynaamiset vaikutukset huomioiden valtio nettoaisi n. (0.10 - 0.04) * 850 000 000 tekee yhteensä 51 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/tupakkaveron_korotus_vahentaa_tupakointia/6089843<br />
:# http://vm.fi/tupakkaverotus<br />
<br />
* '''Otsikko: Yhteisöveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 1000 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Yhteisöverojen tuoton alenemaksi vuosien 2011-2014 aikana tehdyillä päätöksillä on staattiseksi vaikutukseksi arvioitu n. 25 prosentin lasku eli n. 1.3 miljardia euroa (ks. lähdelinkki alla). Yhteisöverokannan nosto takaisin alkuperäiselle tasolleen tarkoittaisi n. miljardin euron lisätuloja ilman dynaamisia vaikutuksia.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko51<br />
<br />
}}<br />
<br />
<br />
=== Menoleikkaukset ===<br />
<br />
<br />
==== Eläkkeet ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työeläkkeen ja ansiosidonnaisten etuuksien indeksijäädytys'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 milj. euroa<br />
* Selite: Työeläkkeessä tai ansiosidonnaisissa etuuksissa ei kompensoida hintojen ja palkkojen nousua lainkaan.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
==== Työttömyysturva ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 70 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Ansiosidonnainen työttömyysturva puolitetaan maksimikestostaan (400-500 päivää) 250 päivään. Valtion osuus ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta vuonna 2015 on noin 1 miljardia euroa.)<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
==== Terveys ja hyvinvointi ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Yksityisen hoidon Kela-korvauksen poisto'''<br />
* Budjettivaikutus: 290 milj. euroa<br />
* Selite: Lääkäripalkkiot 80 miljoonaa euroa + hammaslääkäripalkkiot 130 miljoonaa eura + tutkimus ja hoidon palkkiot 80 miljoonaa euroa)<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Lääkekorvausten pienentäminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettivaiktuksen arvioinnissa on huomioitu peruskorvausprosentin korotuksen peruminen (voimaantulo 1.1.2016) ja rinnakkaislääkkeiden käyttön lisääminen.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
==== Perhepolitiikka ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisän ikärajan nostaminen 18 vuoteen'''<br />
* Budjettivaikutus: 83 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Kustannukset lisääntyisivät n. 100 miljoonaa euroa, koska ikärajan nosto koskisi Kelan arvioiden mukaan 68 000 lasta ja 35 000 perhettä. Toisaalta samalla opintotuesta säästyisi n. 17 miljoonaa euroa.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-7508.pdf (s. 79 Sosiaaliturvan uudistamis-komitean (SATA) esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista)<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisää vain kaikkein pienituloisimmille'''<br />
* Budjettivaiktus: 1 100 miljoonaa euroa.<br />
* Selite: Merkittäviä säästöjä saataisiin aikaan leikkaamalla lapsilisät pois muilta kuin kaikkien pienituloisimmilta.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
==== Koulutus ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan korvaaminen opintolainalla'''<br />
* Budjettivaikutus: 390 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Lopetetaan opintoraha korkeakouluopiskelijoilta ja korvataan se opintolainalla.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Annetaan oppisopimusjärjestelmän kautta tukea vain alle 25-vuotiaille'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettisäästöt, jotka seuraisivat oppisopimusjärjestelmän uudistamisesta niin että vain alle 25-vuotiaat saisivat tukea.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401 (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Maksuttomalle korkeakouluopiskelulle asetetaan määräaika'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Määräajan ylittävistä opiskeluista peritään lukukausimaksu, joka olisi saman suuruinen kuin ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille (hallituksen esityksessä ehdotettu 4000 euroa/lukuvuosi).<br />
* Lähteet:<br />
:# http://kauppakamari.fi/2015/01/30/keskuskauppakamarin-leikkauslista/<br />
<br />
* '''Otsikko: Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Vuonna 2012 opetusministeri Jukka Gustafsson on jakoi yli 50 miljoonaa euroa ns. korvamerkittyä valtionavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen yhteensä 245 opetuksen järjestäjälle.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/03/ryhmakoot.html<br />
<br />
== Linkkejä ==</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Hyvinvointibudjetti&diff=29072Hyvinvointibudjetti2015-05-26T18:16:43Z<p>Smxb: /* Menoleikkaukset */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia|moderator=smxb}}<br />
<br />
<br />
== Terminologiaa ==<br />
<br />
<br />
<br />
== Laskentamallin perusteet ==<br />
<br />
<br />
* Meno- ja tulolajit joissa väestörakennemuutos ja työurien pituus on huomiotu löytyvät Excelistä kolmessa eri kokonaisuudessa.<br />
* Soluissa L7 - CT34 on meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot<br />
* Soluissa L40 - CT62 on menot ja tulot, joissa on huomiotu pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus<br />
* Soluissa L93-CT119 on menot ja tulot, joissa on huomiotu sekä kysymysten vastausten vaikutus että pelaajan muutokset lajin suuruuteen (ts. pelin kysymyslomakkeilla näkyvien pylväsdiagrammien muutokset).<br />
* Pelin visuaalisoinneissa esitettävät tulokset on koottu Excelin sarakkeisiin F30 - G90.<br />
* Ikäryhmägraafin ("oikeudenmukaisuusgraafin") tulokset löytyvät soluista A95 - D117.<br />
* Käyttäjän valitsema työurien pituuden muutos näkyy solussa C1. Mahdolliset valintavaihtoehdot on koottu soluihin E1 - I2.<br />
* Kysymyslomakkeiden vaikutusten laskenta löytyy soluista DL1 - FH33<br />
<br />
<br />
=== BKT-laskenta ===<br />
<br />
Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.<br />
<br />
Korjauskerroin = (keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla) /<br />
(keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla)<br />
<br />
Varsinainen muutoskerroin = (Korjauskerroin) * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
Muutoskertoimet on määritetty Excel-mallin soluissa B8-H15.<br />
* '''Julkisyhteisöt, tulot''': Korjauskerroin = 4.01/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.<br />
* '''Kotitaloudet, tulot''': Korjauskerroin = 2.08/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.<br />
* '''Julkisyhteisöt, menot''': Korjauskerroin = 4.42/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.<br />
* '''Kotitaloudet, menot''': Korjauskerroin = 2.67/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut<br />
<br />
<br />
=== Excel-mallin tarkempi kuvaus ===<br />
<br />
Useimpien meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot on määritetty Excel-mallin soluissa L7 - CT34. Pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus tuleville vuosille lasketaan eri meno- ja tulolajeille Excelin soluissa L40 - CT62.<br />
<br />
<br />
==== Hyvinvointipalvelujen menot ====<br />
<br />
Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).<br />
<br />
Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle<br />
laskettuna) * (Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut.<br />
<br />
==== Tulot, joihin eläkeiän muutos vaikuttaa ====<br />
<br />
* Julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot<br />
* Työnantajan sosiaaliturvamaksut<br />
* Välilliset verot<br />
Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella: <br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
<br />
==== Työurien keskimääräisen pituuden muutos ====<br />
<br />
Työurien pituuden muutokseksi (eläkeiän muutos) tarjotaan pelissä 4 eri vaihtoehtoa, joiden vaikutuset arviodaan sekä alkuvuodelle 2016 että loppuvuodelle 2025. 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)<br />
:*'''Tulot'''<br />
:::* (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot<br />
:::* Työnantajan sos. turvamaksut<br />
:::* Välilliset verot<br />
:*'''Menot'''<br />
:::* Eläkkeet<br />
:::* Työttömyys<br />
<br />
==== Kotitalouksien tulot ====<br />
<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
* Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu '''Palkka- ja yrittäjätulon''' osalta tarkasteluvuosille kaavalla: <br />
<br />
Tulevaisuuden palkka- ja yrittäjätulo = (Kohorttikohtainen yksikkötulo) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) * (Lajikohtainen korjauskerroin) *<br />
(BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
* '''Omaisuustulot''' eivät muutu ajassa, koska kyseessä on kertaluokkaa pienempi tulolaji kuin Palkka- ja yrittäjtulojen kohdalla.<br />
* '''Saadut tulonsiirrot''': Julkiseyhteisöjen menoista Työttömyys ja Eläkkeet takaisinkytkeytyvät suoraan tulopuolelle Saadu tulonsiirrot oksaan. 30 prosenttia julkisista Terveys- ja hyvinvointimenoista takaisinkytkeytyy suoraan Saadut tulonsiirrot juureen. Tämä on arvioitu THL:n datan perusteella ([https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL sosiaalimenot ja rahoitus], Excel-taulukon välilehti 10A)<br />
<br />
==== Muita huomioita laskennasta ====<br />
<br />
* Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.<br />
<br />
<br />
<br />
== Datalähteet ==<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen menot === <br />
<br />
* Hyvinvointipalveluissa (Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus, Eläkkeet, Työttömyys) julkisyhteisöjen osuus (sininen väri kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) tulee Eläketurvakeskukselta ([http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf Pensions and public funding])<br />
* Muut julkiset menot, jotka eivät ole hyvinvointipalveluita (Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot) saadaan kansantalouden tilinpidosta: [http://193.166.171.75/Dialog/varval.asp?ma=110_jmete_tau_101&ti=Julkisyhteis%F6jen+menot+teht%E4vitt%E4in+1990%2D2012&path=../Database/StatFin/jul/jmete/&lang=3&multilang=fi julkiset menot tehtävittäin]<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksien menot ===<br />
<br />
* Kotitalouksien menot saadaan kansantaluoden tilinpidosta '''Yksityiset kulutusmenot''' - kategoriasta: [http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=120_vtp_tau_121&ti=Yksityinen+kulutus+1975-2013&path=../Database/StatFin/kan/vtp/&lang=3&multilang=fi yksityiset kulutusmenot]<br />
* '''Palvelumaksujen''' osuus yksityisistä kulutusmenoista(oranssilla merkitty alue pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) saadaan [https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL:n sosiaalimenot ja rahoitus] -datasta.<br />
* Vapaaehtoisen kulutuksen osuus (kelta-oranssi rasteriväritys pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) määrittyy seuraavalla kaavalla:<br />
<br />
Vapaaehtoinen kulutus = '''Yksityiset kulutusmenot''' - '''Palvelumaksut'''<br />
<br />
* '''Erillinen selitys datalähteiden ryhmittelystä lisätään tähän.'''<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen tulot ===<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ja Välilliset verot ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
* Yllämainitusta Tilastokeskuksen datasta saadaan vuoden 2013 kertymät kullekin verolajille. Toisaalta [http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf ETK:n datasta] tiedetään kunkin ikäkohortin synnyttämän kertymän osuus kokonaistuloista vuonna 2011. Tämä jakauma on projisioitu vuosille 2013-2025 laskukaavalla<br />
<br />
Kohorttikohtainen tulo = (Kohorttikohtainen yksilösuorite) * (Kohortin väkimäärä)<br />
<br />
: Toisin sanoen tulevaisuuden tulo on arvioutu samaan tapaan kuin tulevaisuuden menot, kertomalla tulo/henkilö (yksilösuorite) kohortin kokonaisväkimäärällä.<br />
<br />
==== Muut tulot ====<br />
<br />
* Tämä tuloluokka sisältää mm. yhteisöveron ja korkotuotot<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
<br />
==== Julkisyhteisöjen alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/jali/index.html Lähtötilanteen alijäämä]. Lähtökohdaksi otettiin vuoden 2013 alijäämä. Vuoden 2016 alijäämäksi valittiin sama luku.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
==== Julkisyhteisön nettorahoitusvarallisuus ====<br />
<br />
* Datalähde: [http://tilastokeskus.fi/til/rtp/2013/01/rtp_2013_01_2013-07-11_tie_001_fi.html Rahoitustilinpito]. (Nettorahoitusvarallisuus arvioidaan em. taulkoista kaavalla varat - velat. Kiinteä pääoma ei sisälly nettorahoitusvarallisuuteen, ainoastaan rahoitusvarallisuus huomioidaan.)<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksen tulot ===<br />
<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/tjt/index.html Tulonjakotilasto]<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: Lähtötilanteen alijäämä saadaan kansantalouden sektoritilinpidosta ([http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__vtp/140_vtp_tau_141.px/?rxid=b1dc2236-4412-4361-a65a-6a42e2c01557 B9T- nettoluotonanto/nettoluotonotto])<br />
* Lähtökohtana käytettiin v. 2014 lukuja. Vuoden 2016 alijäämä kiinitettiin samaksi kuin v. 2014 alijäämä.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien reaalivarallisuus (netto) ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://www.stat.fi/til/vtutk/ kotitalouksien varallisuustutkimus]. Lukuun sisältyy kiinteä pääoma kuten asuntovarallisuus.<br />
* Aikajänteellä 2016-2025 arvomuutoksen vaikutus reaalivarallisuuteen on pelissä arvioitu olevan 10 mrd euroa vuodessa. Tämä on asiantuntija-arvio, joka perustuu viime vuosien trendeihin.<br />
<br />
<br />
== Menoleikkaus- ja tulolisäyskysymysten perustelut ==<br />
<br />
Hyvinvointibudjetin meno- ja tulopuolella voi pelaaja säätää eri palveluiden rahoitusosuuksia avaamalla kysymysmerkkipainikkeista erillisen kyselylomakkeen. Samalla lomakkeella pelaaja voi myös halutessaan valita esimääritettyjä leikkaus- tai tulonlisäystoimenpiteitä, joiden rahallista vaikutusta hän voi käyttää arvioidessaan erilaisten ehdotusten suuruusluokkia. Alle on kerätty kaikki esimerkkikysymykset, niiden perusteet ja alkuperäinen lähde, jossa joko ehdotus tai perustelut on esitetty tai jota on hyödynnetty vaikutusarvioissa.<br />
<br />
<br />
=== Menoleikkaukset ===<br />
<br />
<br />
==== Eläkkeet ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työeläkkeen ja ansiosidonnaisten etuuksien indeksijäädytys'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 milj. euroa<br />
* Selite: Työeläkkeessä tai ansiosidonnaisissa etuuksissa ei kompensoida hintojen ja palkkojen nousua lainkaan.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
==== Työttömyysturva ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 70 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Ansiosidonnainen työttömyysturva puolitetaan maksimikestostaan (400-500 päivää) 250 päivään. Valtion osuus ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta vuonna 2015 on noin 1 miljardia euroa.)<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
==== Terveys ja hyvinvointi ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Yksityisen hoidon Kela-korvauksen poisto'''<br />
* Budjettivaikutus: 290 milj. euroa<br />
* Selite: Lääkäripalkkiot 80 miljoonaa euroa + hammaslääkäripalkkiot 130 miljoonaa eura + tutkimus ja hoidon palkkiot 80 miljoonaa euroa)<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Lääkekorvausten pienentäminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettivaiktuksen arvioinnissa on huomioitu peruskorvausprosentin korotuksen peruminen (voimaantulo 1.1.2016) ja rinnakkaislääkkeiden käyttön lisääminen.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
==== Perhepolitiikka ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisän ikärajan nostaminen 18 vuoteen'''<br />
* Budjettivaikutus: 83 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Kustannukset lisääntyisivät n. 100 miljoonaa euroa, koska ikärajan nosto koskisi Kelan arvioiden mukaan 68 000 lasta ja 35 000 perhettä. Toisaalta samalla opintotuesta säästyisi n. 17 miljoonaa euroa.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-7508.pdf (s. 79 Sosiaaliturvan uudistamis-komitean (SATA) esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista)<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisää vain kaikkein pienituloisimmille'''<br />
* Budjettivaiktus: 1 100 miljoonaa euroa.<br />
* Selite: Merkittäviä säästöjä saataisiin aikaan leikkaamalla lapsilisät pois muilta kuin kaikkien pienituloisimmilta.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
==== Koulutus ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan korvaaminen opintolainalla'''<br />
* Budjettivaikutus: 390 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Lopetetaan opintoraha korkeakouluopiskelijoilta ja korvataan se opintolainalla.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Annetaan oppisopimusjärjestelmän kautta tukea vain alle 25-vuotiaille'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettisäästöt, jotka seuraisivat oppisopimusjärjestelmän uudistamisesta niin että vain alle 25-vuotiaat saisivat tukea.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401 (Valtion menokartoitus 2011)<br />
<br />
* '''Otsikko: Maksuttomalle korkeakouluopiskelulle asetetaan määräaika'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Määräajan ylittävistä opiskeluista peritään lukukausimaksu, joka olisi saman suuruinen kuin ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille (hallituksen esityksessä ehdotettu 4000 euroa/lukuvuosi).<br />
* Lähteet:<br />
:# http://kauppakamari.fi/2015/01/30/keskuskauppakamarin-leikkauslista/<br />
<br />
* '''Otsikko: Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Vuonna 2012 opetusministeri Jukka Gustafsson on jakoi yli 50 miljoonaa euroa ns. korvamerkittyä valtionavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen yhteensä 245 opetuksen järjestäjälle.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/03/ryhmakoot.html<br />
<br />
=== Tulolisäykset ===<br />
<br />
<br />
==== Välilliset verot ====<br />
<br />
<br />
* '''Otsikko: Sokeriveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 200 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Liitteessä (ks. linkki alla) esitellyssä sokeriveromallissa verorasitus kohdistuu raskaimmin paljon sokeria sisältäviin tuotteisiin. Kokonaismäärältään valtaosa sokerimakeisista ja suklaatuotteista sisältää 40-60 prosenttia sokeria. Makeisista, jäätelöstä ja virvoitusjuomista nykyinen verotuotto kerättäisiin asettamalla verotaso noin 1,6–1,9 euroon sokerikilolta. Uuden veromallin oletetaan kaksinkertaistavan tämänhetkiset verotulot nykyisestä makeisverosta eli kokonaistuotto valtion kassaan olisi n. 2 * 200 miljoonaa = 400 miljoonaa euroa. Dynaamisia vaikutuksia ei ole huomioitu.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/documents/10623/1236817/Sokeriveroty%C3%B6ryhm%C3%A4+loppuraportti/8ebdf05f-710a-4878-aeb5-9d814f6e63c9<br />
<br />
* '''Otsikko: Alkoholiveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 60 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Alkoholiveron kertymä vuonna 2013 oli 1 336 miljoona euroa. Hallitus esittää korotusta, joka nostaisi hintoja keskimäärin 2,3 prosenttia. Korotus jakautuisi varsin tasaisesti eri juomille. Samana vuonna arvioitiin alkoholiveron tuotton kasvavan noin 63 miljoonalla eurolla vuodessa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/alkoholiverotus<br />
:# http://yle.fi/uutiset/alkoholiveron_korotus_etenee_eduskuntaan/6875369<br />
<br />
* '''Otsikko: Elintarvikkeiden ALV-verotuen pienentäminen'''<br />
:* Budjettivaikutus: 600 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Elintarvikkeiden ja rehujen alennetun ALV-kannan kustannuksiksi vuodelle 2015 on arvioitu 1200 miljoonaa euroa. Tämän tuen puolittaminen toisi valtion kassaan n. 600 miljoonaa lisäeuroa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://www.vatt.fi/file/verotukiselvitys/Verotuet_2013_-_2015e.pdf<br />
<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työnantajan sosiaaliturvamaksut'''<br />
* Budjettivaikutus: riippuu pelaajan valinnoista<br />
<br />
<br />
==== Maksetut tulonsiirrot ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Perintöveron (sukupolvenvaihdos) korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 80 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Sukupolvenvaihdostilanteet muodostivat vain 2,5 prosenttia kaikista perintöverotilanteista vuonna 2013. Sukupolvenvaihdoksiin liittyy merkittäviä perintöveron huojennuksia, joiden seurauksena vero on noin 40 prosenttia siitä, mitä se muuten olisi. Sukupolvenvaihdoshuojennukset aiheuttivat arviolta noin 160 miljoonan euron vähennykset verotuloihin vuonna 2013. Toimenpide-ehdotuksena esitetään huojennussäädösten muuttamista niin, että sukupolvenvaihdoksista aiheutuva verovähenemä puoliintuisi.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko55<br />
<br />
* '''Otsikko: Ajoneuvoveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 300 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Hallituksen esittämä ajoneuvoveron korotus toisi keskimääräiselle autonomistajalle noin 60 euron lisän ajoneuvoveroon vuodessa. Korotuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta. Karkea vaikutusarvio budjettivaikutuksesta saadaan siis kertomalla liikennekäytössä olevien ajoneuvojen määrällä veronlisäys: liikennekäytössä oli 5 000 000 * 60 EUR = 300 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.stat.fi/til/mkan/<br />
:# http://vm.fi/ajoneuvovero<br />
:# http://ls24.fi/jutut/uutiset/rauma-ja-alue/juttu-ajoneuvoveron-korotus-keskimaarin-60-euroa<br />
<br />
<br />
==== Lisäesimerkkejä tulonlisäyksistä ====<br />
<br />
Alla olevaan Näytä yksityiskohdat -laatikkoon on koottu lisäesimerkkejä tulonlisäysvaihtoehdoista, joita nykyisessä peliversiossa ei ole käytetty, mutta joita pelaaja voi hyödyntää suuruusluokkien arvioinnissa.<br />
<br />
{{piilotettu |<br />
<br />
* '''Otsikko: Kiinteistöveron nostaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 275 miljoonaa EUR (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Kiinteistöveroja kerätään vuosittain n. 220 euroa asukasta kohden. Kunnat valitsevat soveltamansa veroprosentit valtion määräämistä vaihteluväleistä. Noin 90 prosentti kiinteistöverotuloista kertyy yleisestä kiinteistöverosta ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöverosta. Vaikutusarvio saadaan kun Suomen asukasmäärä kerrotaan vuotuisella keskimääräisellä veronkorotuksella (oletettu tässä 50 euroksi asukasta kohden): 5 500 000 * 50 EUR tekee kokonaisuudessaan 275 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32012/ty32012Lyytikainen.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Energiaveron korotus (sähkö)'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kerätä valtiolle 120 miljoonaa euroa korottamalla sähköveroa. Sähkölämmitteisen omakotitalon omistajalle tämä tietää n. 70 euron korotusta vuodessa, mikäli samansuuruinen korotus toistetaan.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Polttoaineveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 130 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kevään kerätä valtiollle 90 miljoonaa euroa korottamalla lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroja. Lisäksi liikennepolttoaineiden veronkorotuksen vaikutukseksi valtion kassaan arviointiin n. 40 miljoonaa euroa. Keskimääräiselle autolijalle veronkorotuksen vaikutus olisi n. 17 euroa vuodessa.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Tupakkaveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Tulosten mukaan savukkeiden reaalihinnan nousu kymmenellä prosentilla vähentää savukkeiden kysyntää noin 3–4 prosenttia. Vuonna 2013 veron kokonaistuotot olivat 848 miljoonaa euroa. Dynaamiset vaikutukset huomioiden valtio nettoaisi n. (0.10 - 0.04) * 850 000 000 tekee yhteensä 51 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/tupakkaveron_korotus_vahentaa_tupakointia/6089843<br />
:# http://vm.fi/tupakkaverotus<br />
<br />
* '''Otsikko: Yhteisöveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 1000 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Yhteisöverojen tuoton alenemaksi vuosien 2011-2014 aikana tehdyillä päätöksillä on staattiseksi vaikutukseksi arvioitu n. 25 prosentin lasku eli n. 1.3 miljardia euroa (ks. lähdelinkki alla). Yhteisöverokannan nosto takaisin alkuperäiselle tasolleen tarkoittaisi n. miljardin euron lisätuloja ilman dynaamisia vaikutuksia.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko51<br />
<br />
}}<br />
<br />
== Linkkejä ==</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Hyvinvointibudjetti&diff=29071Hyvinvointibudjetti2015-05-26T18:09:47Z<p>Smxb: /* Menoleikkaukset */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia|moderator=smxb}}<br />
<br />
<br />
== Terminologiaa ==<br />
<br />
<br />
<br />
== Laskentamallin perusteet ==<br />
<br />
<br />
* Meno- ja tulolajit joissa väestörakennemuutos ja työurien pituus on huomiotu löytyvät Excelistä kolmessa eri kokonaisuudessa.<br />
* Soluissa L7 - CT34 on meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot<br />
* Soluissa L40 - CT62 on menot ja tulot, joissa on huomiotu pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus<br />
* Soluissa L93-CT119 on menot ja tulot, joissa on huomiotu sekä kysymysten vastausten vaikutus että pelaajan muutokset lajin suuruuteen (ts. pelin kysymyslomakkeilla näkyvien pylväsdiagrammien muutokset).<br />
* Pelin visuaalisoinneissa esitettävät tulokset on koottu Excelin sarakkeisiin F30 - G90.<br />
* Ikäryhmägraafin ("oikeudenmukaisuusgraafin") tulokset löytyvät soluista A95 - D117.<br />
* Käyttäjän valitsema työurien pituuden muutos näkyy solussa C1. Mahdolliset valintavaihtoehdot on koottu soluihin E1 - I2.<br />
* Kysymyslomakkeiden vaikutusten laskenta löytyy soluista DL1 - FH33<br />
<br />
<br />
=== BKT-laskenta ===<br />
<br />
Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.<br />
<br />
Korjauskerroin = (keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla) /<br />
(keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla)<br />
<br />
Varsinainen muutoskerroin = (Korjauskerroin) * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
Muutoskertoimet on määritetty Excel-mallin soluissa B8-H15.<br />
* '''Julkisyhteisöt, tulot''': Korjauskerroin = 4.01/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.<br />
* '''Kotitaloudet, tulot''': Korjauskerroin = 2.08/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.<br />
* '''Julkisyhteisöt, menot''': Korjauskerroin = 4.42/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.<br />
* '''Kotitaloudet, menot''': Korjauskerroin = 2.67/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut<br />
<br />
<br />
=== Excel-mallin tarkempi kuvaus ===<br />
<br />
Useimpien meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot on määritetty Excel-mallin soluissa L7 - CT34. Pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus tuleville vuosille lasketaan eri meno- ja tulolajeille Excelin soluissa L40 - CT62.<br />
<br />
<br />
==== Hyvinvointipalvelujen menot ====<br />
<br />
Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).<br />
<br />
Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle<br />
laskettuna) * (Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut.<br />
<br />
==== Tulot, joihin eläkeiän muutos vaikuttaa ====<br />
<br />
* Julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot<br />
* Työnantajan sosiaaliturvamaksut<br />
* Välilliset verot<br />
Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella: <br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
<br />
==== Työurien keskimääräisen pituuden muutos ====<br />
<br />
Työurien pituuden muutokseksi (eläkeiän muutos) tarjotaan pelissä 4 eri vaihtoehtoa, joiden vaikutuset arviodaan sekä alkuvuodelle 2016 että loppuvuodelle 2025. 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)<br />
:*'''Tulot'''<br />
:::* (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot<br />
:::* Työnantajan sos. turvamaksut<br />
:::* Välilliset verot<br />
:*'''Menot'''<br />
:::* Eläkkeet<br />
:::* Työttömyys<br />
<br />
==== Kotitalouksien tulot ====<br />
<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
* Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu '''Palkka- ja yrittäjätulon''' osalta tarkasteluvuosille kaavalla: <br />
<br />
Tulevaisuuden palkka- ja yrittäjätulo = (Kohorttikohtainen yksikkötulo) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) * (Lajikohtainen korjauskerroin) *<br />
(BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
* '''Omaisuustulot''' eivät muutu ajassa, koska kyseessä on kertaluokkaa pienempi tulolaji kuin Palkka- ja yrittäjtulojen kohdalla.<br />
* '''Saadut tulonsiirrot''': Julkiseyhteisöjen menoista Työttömyys ja Eläkkeet takaisinkytkeytyvät suoraan tulopuolelle Saadu tulonsiirrot oksaan. 30 prosenttia julkisista Terveys- ja hyvinvointimenoista takaisinkytkeytyy suoraan Saadut tulonsiirrot juureen. Tämä on arvioitu THL:n datan perusteella ([https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL sosiaalimenot ja rahoitus], Excel-taulukon välilehti 10A)<br />
<br />
==== Muita huomioita laskennasta ====<br />
<br />
* Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.<br />
<br />
<br />
<br />
== Datalähteet ==<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen menot === <br />
<br />
* Hyvinvointipalveluissa (Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus, Eläkkeet, Työttömyys) julkisyhteisöjen osuus (sininen väri kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) tulee Eläketurvakeskukselta ([http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf Pensions and public funding])<br />
* Muut julkiset menot, jotka eivät ole hyvinvointipalveluita (Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot) saadaan kansantalouden tilinpidosta: [http://193.166.171.75/Dialog/varval.asp?ma=110_jmete_tau_101&ti=Julkisyhteis%F6jen+menot+teht%E4vitt%E4in+1990%2D2012&path=../Database/StatFin/jul/jmete/&lang=3&multilang=fi julkiset menot tehtävittäin]<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksien menot ===<br />
<br />
* Kotitalouksien menot saadaan kansantaluoden tilinpidosta '''Yksityiset kulutusmenot''' - kategoriasta: [http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=120_vtp_tau_121&ti=Yksityinen+kulutus+1975-2013&path=../Database/StatFin/kan/vtp/&lang=3&multilang=fi yksityiset kulutusmenot]<br />
* '''Palvelumaksujen''' osuus yksityisistä kulutusmenoista(oranssilla merkitty alue pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) saadaan [https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL:n sosiaalimenot ja rahoitus] -datasta.<br />
* Vapaaehtoisen kulutuksen osuus (kelta-oranssi rasteriväritys pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) määrittyy seuraavalla kaavalla:<br />
<br />
Vapaaehtoinen kulutus = '''Yksityiset kulutusmenot''' - '''Palvelumaksut'''<br />
<br />
* '''Erillinen selitys datalähteiden ryhmittelystä lisätään tähän.'''<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen tulot ===<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ja Välilliset verot ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
* Yllämainitusta Tilastokeskuksen datasta saadaan vuoden 2013 kertymät kullekin verolajille. Toisaalta [http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf ETK:n datasta] tiedetään kunkin ikäkohortin synnyttämän kertymän osuus kokonaistuloista vuonna 2011. Tämä jakauma on projisioitu vuosille 2013-2025 laskukaavalla<br />
<br />
Kohorttikohtainen tulo = (Kohorttikohtainen yksilösuorite) * (Kohortin väkimäärä)<br />
<br />
: Toisin sanoen tulevaisuuden tulo on arvioutu samaan tapaan kuin tulevaisuuden menot, kertomalla tulo/henkilö (yksilösuorite) kohortin kokonaisväkimäärällä.<br />
<br />
==== Muut tulot ====<br />
<br />
* Tämä tuloluokka sisältää mm. yhteisöveron ja korkotuotot<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
<br />
==== Julkisyhteisöjen alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/jali/index.html Lähtötilanteen alijäämä]. Lähtökohdaksi otettiin vuoden 2013 alijäämä. Vuoden 2016 alijäämäksi valittiin sama luku.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
==== Julkisyhteisön nettorahoitusvarallisuus ====<br />
<br />
* Datalähde: [http://tilastokeskus.fi/til/rtp/2013/01/rtp_2013_01_2013-07-11_tie_001_fi.html Rahoitustilinpito]. (Nettorahoitusvarallisuus arvioidaan em. taulkoista kaavalla varat - velat. Kiinteä pääoma ei sisälly nettorahoitusvarallisuuteen, ainoastaan rahoitusvarallisuus huomioidaan.)<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksen tulot ===<br />
<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/tjt/index.html Tulonjakotilasto]<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: Lähtötilanteen alijäämä saadaan kansantalouden sektoritilinpidosta ([http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__vtp/140_vtp_tau_141.px/?rxid=b1dc2236-4412-4361-a65a-6a42e2c01557 B9T- nettoluotonanto/nettoluotonotto])<br />
* Lähtökohtana käytettiin v. 2014 lukuja. Vuoden 2016 alijäämä kiinitettiin samaksi kuin v. 2014 alijäämä.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien reaalivarallisuus (netto) ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://www.stat.fi/til/vtutk/ kotitalouksien varallisuustutkimus]. Lukuun sisältyy kiinteä pääoma kuten asuntovarallisuus.<br />
* Aikajänteellä 2016-2025 arvomuutoksen vaikutus reaalivarallisuuteen on pelissä arvioitu olevan 10 mrd euroa vuodessa. Tämä on asiantuntija-arvio, joka perustuu viime vuosien trendeihin.<br />
<br />
<br />
== Menoleikkaus- ja tulolisäyskysymysten perustelut ==<br />
<br />
Hyvinvointibudjetin meno- ja tulopuolella voi pelaaja säätää eri palveluiden rahoitusosuuksia avaamalla kysymysmerkkipainikkeista erillisen kyselylomakkeen. Samalla lomakkeella pelaaja voi myös halutessaan valita esimääritettyjä leikkaus- tai tulonlisäystoimenpiteitä, joiden rahallista vaikutusta hän voi käyttää arvioidessaan erilaisten ehdotusten suuruusluokkia. Alle on kerätty kaikki esimerkkikysymykset, niiden perusteet ja alkuperäinen lähde, jossa joko ehdotus tai perustelut on esitetty tai jota on hyödynnetty vaikutusarvioissa.<br />
<br />
<br />
=== Menoleikkaukset ===<br />
<br />
<br />
==== Eläkkeet ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työeläkkeen ja ansiosidonnaisten etuuksien indeksijäädytys'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 milj. euroa<br />
* Selite: Työeläkkeessä tai ansiosidonnaisissa etuuksissa ei kompensoida hintojen ja palkkojen nousua lainkaan.<br />
* Lähteet:<br />
:# Valtion menokartoitus 2011<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false<br />
<br />
<br />
==== Työttömyysturva ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 70 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Ansiosidonnainen työttömyysturva puolitetaan maksimikestostaan (400-500 päivää) 250 päivään. Valtion osuus ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta vuonna 2015 on noin 1 miljardia euroa.)<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
<br />
==== Terveys ja hyvinvointi ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Yksityisen hoidon Kela-korvauksen poisto'''<br />
* Budjettivaikutus: 290 milj. euroa<br />
* Selite: Lääkäripalkkiot 80 miljoonaa euroa + hammaslääkäripalkkiot 130 miljoonaa eura + tutkimus ja hoidon palkkiot 80 miljoonaa euroa)<br />
* Lähteet:<br />
:# Valtion menokartoitus 2011<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false<br />
<br />
* '''Otsikko: Lääkekorvausten pienentäminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettivaiktuksen arvioinnissa on huomioitu peruskorvausprosentin korotuksen peruminen (voimaantulo 1.1.2016) ja rinnakkaislääkkeiden käyttön lisääminen.<br />
* Lähteet:<br />
:# Benin lista, http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
<br />
==== Perhepolitiikka ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisän ikärajan nostaminen 18 vuoteen'''<br />
* Budjettivaikutus: 83 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Kustannukset lisääntyisivät n. 100 miljoonaa euroa, koska ikärajan nosto koskisi Kelan arvioiden mukaan 68 000 lasta ja 35 000 perhettä. Toisaalta samalla opintotuesta säästyisi n. 17 miljoonaa euroa.<br />
* Lähteet:<br />
:# s. 79 Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista, http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-7508.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisää vain kaikkein pienituloisimmille'''<br />
* Budjettivaiktus: 1 100 miljoonaa euroa.<br />
* Selite: Merkittäviä säästöjä saataisiin aikaan leikkaamalla lapsilisät pois muilta kuin kaikkien pienituloisimmilta.<br />
* Lähteet:<br />
:# Valtion menokartoitus 2011<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false<br />
<br />
<br />
==== Koulutus ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan korvaaminen opintolainalla'''<br />
* Budjettivaikutus: 390 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Lopetetaan opintoraha korkeakouluopiskelijoilta ja korvataan se opintolainalla.<br />
* Lähteet:<br />
:# Valtion menokartoitus 2011<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false<br />
<br />
* '''Otsikko: Annetaan oppisopimusjärjestelmän kautta tukea vain alle 25-vuotiaille'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettisäästöt, jotka seuraisivat oppisopimusjärjestelmän uudistamisesta niin että vain alle 25-vuotiaat saisivat tukea.<br />
* Lähteet:<br />
:# Valtion menokartoitus 2011<br />
:# http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401<br />
<br />
* '''Otsikko: Maksuttomalle korkeakouluopiskelulle asetetaan määräaika'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Määräajan ylittävistä opiskeluista peritään lukukausimaksu, joka olisi saman suuruinen kuin ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille (hallituksen esityksessä ehdotettu 4000 euroa/lukuvuosi).<br />
* Lähteet:<br />
:# http://kauppakamari.fi/2015/01/30/keskuskauppakamarin-leikkauslista/<br />
<br />
* '''Otsikko: Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Vuonna 2012 opetusministeri Jukka Gustafsson on jakoi yli 50 miljoonaa euroa ns. korvamerkittyä valtionavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen yhteensä 245 opetuksen järjestäjälle.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/03/ryhmakoot.html<br />
<br />
=== Tulolisäykset ===<br />
<br />
<br />
==== Välilliset verot ====<br />
<br />
<br />
* '''Otsikko: Sokeriveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 200 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Liitteessä (ks. linkki alla) esitellyssä sokeriveromallissa verorasitus kohdistuu raskaimmin paljon sokeria sisältäviin tuotteisiin. Kokonaismäärältään valtaosa sokerimakeisista ja suklaatuotteista sisältää 40-60 prosenttia sokeria. Makeisista, jäätelöstä ja virvoitusjuomista nykyinen verotuotto kerättäisiin asettamalla verotaso noin 1,6–1,9 euroon sokerikilolta. Uuden veromallin oletetaan kaksinkertaistavan tämänhetkiset verotulot nykyisestä makeisverosta eli kokonaistuotto valtion kassaan olisi n. 2 * 200 miljoonaa = 400 miljoonaa euroa. Dynaamisia vaikutuksia ei ole huomioitu.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/documents/10623/1236817/Sokeriveroty%C3%B6ryhm%C3%A4+loppuraportti/8ebdf05f-710a-4878-aeb5-9d814f6e63c9<br />
<br />
* '''Otsikko: Alkoholiveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 60 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Alkoholiveron kertymä vuonna 2013 oli 1 336 miljoona euroa. Hallitus esittää korotusta, joka nostaisi hintoja keskimäärin 2,3 prosenttia. Korotus jakautuisi varsin tasaisesti eri juomille. Samana vuonna arvioitiin alkoholiveron tuotton kasvavan noin 63 miljoonalla eurolla vuodessa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/alkoholiverotus<br />
:# http://yle.fi/uutiset/alkoholiveron_korotus_etenee_eduskuntaan/6875369<br />
<br />
* '''Otsikko: Elintarvikkeiden ALV-verotuen pienentäminen'''<br />
:* Budjettivaikutus: 600 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Elintarvikkeiden ja rehujen alennetun ALV-kannan kustannuksiksi vuodelle 2015 on arvioitu 1200 miljoonaa euroa. Tämän tuen puolittaminen toisi valtion kassaan n. 600 miljoonaa lisäeuroa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://www.vatt.fi/file/verotukiselvitys/Verotuet_2013_-_2015e.pdf<br />
<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työnantajan sosiaaliturvamaksut'''<br />
* Budjettivaikutus: riippuu pelaajan valinnoista<br />
<br />
<br />
==== Maksetut tulonsiirrot ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Perintöveron (sukupolvenvaihdos) korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 80 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Sukupolvenvaihdostilanteet muodostivat vain 2,5 prosenttia kaikista perintöverotilanteista vuonna 2013. Sukupolvenvaihdoksiin liittyy merkittäviä perintöveron huojennuksia, joiden seurauksena vero on noin 40 prosenttia siitä, mitä se muuten olisi. Sukupolvenvaihdoshuojennukset aiheuttivat arviolta noin 160 miljoonan euron vähennykset verotuloihin vuonna 2013. Toimenpide-ehdotuksena esitetään huojennussäädösten muuttamista niin, että sukupolvenvaihdoksista aiheutuva verovähenemä puoliintuisi.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko55<br />
<br />
* '''Otsikko: Ajoneuvoveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 300 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Hallituksen esittämä ajoneuvoveron korotus toisi keskimääräiselle autonomistajalle noin 60 euron lisän ajoneuvoveroon vuodessa. Korotuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta. Karkea vaikutusarvio budjettivaikutuksesta saadaan siis kertomalla liikennekäytössä olevien ajoneuvojen määrällä veronlisäys: liikennekäytössä oli 5 000 000 * 60 EUR = 300 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.stat.fi/til/mkan/<br />
:# http://vm.fi/ajoneuvovero<br />
:# http://ls24.fi/jutut/uutiset/rauma-ja-alue/juttu-ajoneuvoveron-korotus-keskimaarin-60-euroa<br />
<br />
<br />
==== Lisäesimerkkejä tulonlisäyksistä ====<br />
<br />
Alla olevaan Näytä yksityiskohdat -laatikkoon on koottu lisäesimerkkejä tulonlisäysvaihtoehdoista, joita nykyisessä peliversiossa ei ole käytetty, mutta joita pelaaja voi hyödyntää suuruusluokkien arvioinnissa.<br />
<br />
{{piilotettu |<br />
<br />
* '''Otsikko: Kiinteistöveron nostaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 275 miljoonaa EUR (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Kiinteistöveroja kerätään vuosittain n. 220 euroa asukasta kohden. Kunnat valitsevat soveltamansa veroprosentit valtion määräämistä vaihteluväleistä. Noin 90 prosentti kiinteistöverotuloista kertyy yleisestä kiinteistöverosta ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöverosta. Vaikutusarvio saadaan kun Suomen asukasmäärä kerrotaan vuotuisella keskimääräisellä veronkorotuksella (oletettu tässä 50 euroksi asukasta kohden): 5 500 000 * 50 EUR tekee kokonaisuudessaan 275 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32012/ty32012Lyytikainen.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Energiaveron korotus (sähkö)'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kerätä valtiolle 120 miljoonaa euroa korottamalla sähköveroa. Sähkölämmitteisen omakotitalon omistajalle tämä tietää n. 70 euron korotusta vuodessa, mikäli samansuuruinen korotus toistetaan.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Polttoaineveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 130 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kevään kerätä valtiollle 90 miljoonaa euroa korottamalla lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroja. Lisäksi liikennepolttoaineiden veronkorotuksen vaikutukseksi valtion kassaan arviointiin n. 40 miljoonaa euroa. Keskimääräiselle autolijalle veronkorotuksen vaikutus olisi n. 17 euroa vuodessa.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Tupakkaveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Tulosten mukaan savukkeiden reaalihinnan nousu kymmenellä prosentilla vähentää savukkeiden kysyntää noin 3–4 prosenttia. Vuonna 2013 veron kokonaistuotot olivat 848 miljoonaa euroa. Dynaamiset vaikutukset huomioiden valtio nettoaisi n. (0.10 - 0.04) * 850 000 000 tekee yhteensä 51 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/tupakkaveron_korotus_vahentaa_tupakointia/6089843<br />
:# http://vm.fi/tupakkaverotus<br />
<br />
* '''Otsikko: Yhteisöveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 1000 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Yhteisöverojen tuoton alenemaksi vuosien 2011-2014 aikana tehdyillä päätöksillä on staattiseksi vaikutukseksi arvioitu n. 25 prosentin lasku eli n. 1.3 miljardia euroa (ks. lähdelinkki alla). Yhteisöverokannan nosto takaisin alkuperäiselle tasolleen tarkoittaisi n. miljardin euron lisätuloja ilman dynaamisia vaikutuksia.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko51<br />
<br />
}}<br />
<br />
== Linkkejä ==</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Hyvinvointibudjetti&diff=29070Hyvinvointibudjetti2015-05-26T18:02:52Z<p>Smxb: /* Tulolisäykset */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia|moderator=smxb}}<br />
<br />
<br />
== Terminologiaa ==<br />
<br />
<br />
<br />
== Laskentamallin perusteet ==<br />
<br />
<br />
* Meno- ja tulolajit joissa väestörakennemuutos ja työurien pituus on huomiotu löytyvät Excelistä kolmessa eri kokonaisuudessa.<br />
* Soluissa L7 - CT34 on meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot<br />
* Soluissa L40 - CT62 on menot ja tulot, joissa on huomiotu pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus<br />
* Soluissa L93-CT119 on menot ja tulot, joissa on huomiotu sekä kysymysten vastausten vaikutus että pelaajan muutokset lajin suuruuteen (ts. pelin kysymyslomakkeilla näkyvien pylväsdiagrammien muutokset).<br />
* Pelin visuaalisoinneissa esitettävät tulokset on koottu Excelin sarakkeisiin F30 - G90.<br />
* Ikäryhmägraafin ("oikeudenmukaisuusgraafin") tulokset löytyvät soluista A95 - D117.<br />
* Käyttäjän valitsema työurien pituuden muutos näkyy solussa C1. Mahdolliset valintavaihtoehdot on koottu soluihin E1 - I2.<br />
* Kysymyslomakkeiden vaikutusten laskenta löytyy soluista DL1 - FH33<br />
<br />
<br />
=== BKT-laskenta ===<br />
<br />
Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.<br />
<br />
Korjauskerroin = (keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla) /<br />
(keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla)<br />
<br />
Varsinainen muutoskerroin = (Korjauskerroin) * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
Muutoskertoimet on määritetty Excel-mallin soluissa B8-H15.<br />
* '''Julkisyhteisöt, tulot''': Korjauskerroin = 4.01/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.<br />
* '''Kotitaloudet, tulot''': Korjauskerroin = 2.08/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.<br />
* '''Julkisyhteisöt, menot''': Korjauskerroin = 4.42/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.<br />
* '''Kotitaloudet, menot''': Korjauskerroin = 2.67/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut<br />
<br />
<br />
=== Excel-mallin tarkempi kuvaus ===<br />
<br />
Useimpien meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot on määritetty Excel-mallin soluissa L7 - CT34. Pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus tuleville vuosille lasketaan eri meno- ja tulolajeille Excelin soluissa L40 - CT62.<br />
<br />
<br />
==== Hyvinvointipalvelujen menot ====<br />
<br />
Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).<br />
<br />
Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle<br />
laskettuna) * (Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut.<br />
<br />
==== Tulot, joihin eläkeiän muutos vaikuttaa ====<br />
<br />
* Julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot<br />
* Työnantajan sosiaaliturvamaksut<br />
* Välilliset verot<br />
Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella: <br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
<br />
==== Työurien keskimääräisen pituuden muutos ====<br />
<br />
Työurien pituuden muutokseksi (eläkeiän muutos) tarjotaan pelissä 4 eri vaihtoehtoa, joiden vaikutuset arviodaan sekä alkuvuodelle 2016 että loppuvuodelle 2025. 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)<br />
:*'''Tulot'''<br />
:::* (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot<br />
:::* Työnantajan sos. turvamaksut<br />
:::* Välilliset verot<br />
:*'''Menot'''<br />
:::* Eläkkeet<br />
:::* Työttömyys<br />
<br />
==== Kotitalouksien tulot ====<br />
<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
* Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu '''Palkka- ja yrittäjätulon''' osalta tarkasteluvuosille kaavalla: <br />
<br />
Tulevaisuuden palkka- ja yrittäjätulo = (Kohorttikohtainen yksikkötulo) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) * (Lajikohtainen korjauskerroin) *<br />
(BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
* '''Omaisuustulot''' eivät muutu ajassa, koska kyseessä on kertaluokkaa pienempi tulolaji kuin Palkka- ja yrittäjtulojen kohdalla.<br />
* '''Saadut tulonsiirrot''': Julkiseyhteisöjen menoista Työttömyys ja Eläkkeet takaisinkytkeytyvät suoraan tulopuolelle Saadu tulonsiirrot oksaan. 30 prosenttia julkisista Terveys- ja hyvinvointimenoista takaisinkytkeytyy suoraan Saadut tulonsiirrot juureen. Tämä on arvioitu THL:n datan perusteella ([https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL sosiaalimenot ja rahoitus], Excel-taulukon välilehti 10A)<br />
<br />
==== Muita huomioita laskennasta ====<br />
<br />
* Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.<br />
<br />
<br />
<br />
== Datalähteet ==<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen menot === <br />
<br />
* Hyvinvointipalveluissa (Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus, Eläkkeet, Työttömyys) julkisyhteisöjen osuus (sininen väri kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) tulee Eläketurvakeskukselta ([http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf Pensions and public funding])<br />
* Muut julkiset menot, jotka eivät ole hyvinvointipalveluita (Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot) saadaan kansantalouden tilinpidosta: [http://193.166.171.75/Dialog/varval.asp?ma=110_jmete_tau_101&ti=Julkisyhteis%F6jen+menot+teht%E4vitt%E4in+1990%2D2012&path=../Database/StatFin/jul/jmete/&lang=3&multilang=fi julkiset menot tehtävittäin]<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksien menot ===<br />
<br />
* Kotitalouksien menot saadaan kansantaluoden tilinpidosta '''Yksityiset kulutusmenot''' - kategoriasta: [http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=120_vtp_tau_121&ti=Yksityinen+kulutus+1975-2013&path=../Database/StatFin/kan/vtp/&lang=3&multilang=fi yksityiset kulutusmenot]<br />
* '''Palvelumaksujen''' osuus yksityisistä kulutusmenoista(oranssilla merkitty alue pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) saadaan [https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL:n sosiaalimenot ja rahoitus] -datasta.<br />
* Vapaaehtoisen kulutuksen osuus (kelta-oranssi rasteriväritys pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) määrittyy seuraavalla kaavalla:<br />
<br />
Vapaaehtoinen kulutus = '''Yksityiset kulutusmenot''' - '''Palvelumaksut'''<br />
<br />
* '''Erillinen selitys datalähteiden ryhmittelystä lisätään tähän.'''<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen tulot ===<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ja Välilliset verot ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
* Yllämainitusta Tilastokeskuksen datasta saadaan vuoden 2013 kertymät kullekin verolajille. Toisaalta [http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf ETK:n datasta] tiedetään kunkin ikäkohortin synnyttämän kertymän osuus kokonaistuloista vuonna 2011. Tämä jakauma on projisioitu vuosille 2013-2025 laskukaavalla<br />
<br />
Kohorttikohtainen tulo = (Kohorttikohtainen yksilösuorite) * (Kohortin väkimäärä)<br />
<br />
: Toisin sanoen tulevaisuuden tulo on arvioutu samaan tapaan kuin tulevaisuuden menot, kertomalla tulo/henkilö (yksilösuorite) kohortin kokonaisväkimäärällä.<br />
<br />
==== Muut tulot ====<br />
<br />
* Tämä tuloluokka sisältää mm. yhteisöveron ja korkotuotot<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
<br />
==== Julkisyhteisöjen alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/jali/index.html Lähtötilanteen alijäämä]. Lähtökohdaksi otettiin vuoden 2013 alijäämä. Vuoden 2016 alijäämäksi valittiin sama luku.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
==== Julkisyhteisön nettorahoitusvarallisuus ====<br />
<br />
* Datalähde: [http://tilastokeskus.fi/til/rtp/2013/01/rtp_2013_01_2013-07-11_tie_001_fi.html Rahoitustilinpito]. (Nettorahoitusvarallisuus arvioidaan em. taulkoista kaavalla varat - velat. Kiinteä pääoma ei sisälly nettorahoitusvarallisuuteen, ainoastaan rahoitusvarallisuus huomioidaan.)<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksen tulot ===<br />
<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/tjt/index.html Tulonjakotilasto]<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: Lähtötilanteen alijäämä saadaan kansantalouden sektoritilinpidosta ([http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__vtp/140_vtp_tau_141.px/?rxid=b1dc2236-4412-4361-a65a-6a42e2c01557 B9T- nettoluotonanto/nettoluotonotto])<br />
* Lähtökohtana käytettiin v. 2014 lukuja. Vuoden 2016 alijäämä kiinitettiin samaksi kuin v. 2014 alijäämä.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien reaalivarallisuus (netto) ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://www.stat.fi/til/vtutk/ kotitalouksien varallisuustutkimus]. Lukuun sisältyy kiinteä pääoma kuten asuntovarallisuus.<br />
* Aikajänteellä 2016-2025 arvomuutoksen vaikutus reaalivarallisuuteen on pelissä arvioitu olevan 10 mrd euroa vuodessa. Tämä on asiantuntija-arvio, joka perustuu viime vuosien trendeihin.<br />
<br />
<br />
== Menoleikkaus- ja tulolisäyskysymysten perustelut ==<br />
<br />
Hyvinvointibudjetin meno- ja tulopuolella voi pelaaja säätää eri palveluiden rahoitusosuuksia avaamalla kysymysmerkkipainikkeista erillisen kyselylomakkeen. Samalla lomakkeella pelaaja voi myös halutessaan valita esimääritettyjä leikkaus- tai tulonlisäystoimenpiteitä, joiden rahallista vaikutusta hän voi käyttää arvioidessaan erilaisten ehdotusten suuruusluokkia. Alle on kerätty kaikki esimerkkikysymykset, niiden perusteet ja alkuperäinen lähde, jossa joko ehdotus tai perustelut on esitetty tai jota on hyödynnetty vaikutusarvioissa.<br />
<br />
<br />
=== Menoleikkaukset ===<br />
<br />
<br />
==== Eläkkeet ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työeläkkeen ja ansiosidonnaisten etuuksien indeksijäädytys'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 milj. euroa<br />
* Selite: Työeläkkeessä tai ansiosidonnaisissa etuuksissa ei kompensoida hintojen ja palkkojen nousua lainkaan.<br />
* Lähde: http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false<br />
<br />
==== Työttömyysturva ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 70 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Ansiosidonnainen työttömyysturva puolitetaan maksimikestostaan (400-500 päivää) 250 päivään. Valtion osuus ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta vuonna 2015 on noin 1 miljardia euroa.)<br />
* Lähde: http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
==== Terveys ja hyvinvointi ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Yksityisen hoidon Kela-korvauksen poisto'''<br />
* Budjettivaikutus: 290 milj. euroa<br />
* Selite: Lääkäripalkkiot 80 miljoonaa euroa + hammaslääkäripalkkiot 130 miljoonaa eura + tutkimus ja hoidon palkkiot 80 miljoonaa euroa)<br />
* Lähde: http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false<br />
<br />
* '''Otsikko: Lääkekorvausten pienentäminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettivaiktuksen arvioinnissa on huomioitu peruskorvausprosentin korotuksen peruminen (voimaantulo 1.1.2016) ja rinnakkaislääkkeiden käyttön lisääminen.<br />
* Lähde: Benin lista, http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
==== Perhepolitiikka ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisän ikärajan nostaminen 18 vuoteen'''<br />
* Budjettivaikutus: 83 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Kustannukset lisääntyisivät n. 100 miljoonaa euroa, koska ikärajan nosto koskisi Kelan arvioiden mukaan 68 000 lasta ja 35 000 perhettä. Toisaalta samalla opintotuesta säästyisi n. 17 miljoonaa euroa.<br />
* Lähde: s. 79 Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista, http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-7508.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisää vain kaikkein pienituloisimmille'''<br />
* Budjettivaiktus: 1 100 miljoonaa euroa.<br />
* Selite: Merkittäviä säästöjä saataisiin aikaan leikkaamalla lapsilisät pois muilta kuin kaikkien pienituloisimmilta.<br />
* Lähde: http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false<br />
<br />
==== Koulutus ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan korvaaminen opintolainalla'''<br />
* Budjettivaikutus: 390 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Lopetetaan opintoraha korkeakouluopiskelijoilta ja korvataan se opintolainalla.<br />
* Lähde: http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false<br />
<br />
* '''Otsikko: Annetaan oppisopimusjärjestelmän kautta tukea vain alle 25-vuotiaille'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettisäästöt, jotka seuraisivat oppisopimusjärjestelmän uudistamisesta niin että vain alle 25-vuotiaat saisivat tukea.<br />
* Lähde: http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401<br />
<br />
* '''Otsikko: Maksuttomalle korkeakouluopiskelulle asetetaan määräaika'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Määräajan ylittävistä opiskeluista peritään lukukausimaksu, joka olisi saman suuruinen kuin ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille (hallituksen esityksessä ehdotettu 4000 euroa/lukuvuosi).<br />
* Lähde: http://kauppakamari.fi/2015/01/30/keskuskauppakamarin-leikkauslista/<br />
<br />
* '''Otsikko: Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Vuonna 2012 opetusministeri Jukka Gustafsson on jakoi yli 50 miljoonaa euroa ns. korvamerkittyä valtionavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen yhteensä 245 opetuksen järjestäjälle.<br />
* Lähde: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/03/ryhmakoot.html<br />
<br />
<br />
=== Tulolisäykset ===<br />
<br />
<br />
==== Välilliset verot ====<br />
<br />
<br />
* '''Otsikko: Sokeriveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 200 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Liitteessä (ks. linkki alla) esitellyssä sokeriveromallissa verorasitus kohdistuu raskaimmin paljon sokeria sisältäviin tuotteisiin. Kokonaismäärältään valtaosa sokerimakeisista ja suklaatuotteista sisältää 40-60 prosenttia sokeria. Makeisista, jäätelöstä ja virvoitusjuomista nykyinen verotuotto kerättäisiin asettamalla verotaso noin 1,6–1,9 euroon sokerikilolta. Uuden veromallin oletetaan kaksinkertaistavan tämänhetkiset verotulot nykyisestä makeisverosta eli kokonaistuotto valtion kassaan olisi n. 2 * 200 miljoonaa = 400 miljoonaa euroa. Dynaamisia vaikutuksia ei ole huomioitu.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/documents/10623/1236817/Sokeriveroty%C3%B6ryhm%C3%A4+loppuraportti/8ebdf05f-710a-4878-aeb5-9d814f6e63c9<br />
<br />
* '''Otsikko: Alkoholiveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 60 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Alkoholiveron kertymä vuonna 2013 oli 1 336 miljoona euroa. Hallitus esittää korotusta, joka nostaisi hintoja keskimäärin 2,3 prosenttia. Korotus jakautuisi varsin tasaisesti eri juomille. Samana vuonna arvioitiin alkoholiveron tuotton kasvavan noin 63 miljoonalla eurolla vuodessa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/alkoholiverotus<br />
:# http://yle.fi/uutiset/alkoholiveron_korotus_etenee_eduskuntaan/6875369<br />
<br />
* '''Otsikko: Elintarvikkeiden ALV-verotuen pienentäminen'''<br />
:* Budjettivaikutus: 600 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Elintarvikkeiden ja rehujen alennetun ALV-kannan kustannuksiksi vuodelle 2015 on arvioitu 1200 miljoonaa euroa. Tämän tuen puolittaminen toisi valtion kassaan n. 600 miljoonaa lisäeuroa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://www.vatt.fi/file/verotukiselvitys/Verotuet_2013_-_2015e.pdf<br />
<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työnantajan sosiaaliturvamaksut'''<br />
* Budjettivaikutus: riippuu pelaajan valinnoista<br />
<br />
<br />
==== Maksetut tulonsiirrot ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Perintöveron (sukupolvenvaihdos) korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 80 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Sukupolvenvaihdostilanteet muodostivat vain 2,5 prosenttia kaikista perintöverotilanteista vuonna 2013. Sukupolvenvaihdoksiin liittyy merkittäviä perintöveron huojennuksia, joiden seurauksena vero on noin 40 prosenttia siitä, mitä se muuten olisi. Sukupolvenvaihdoshuojennukset aiheuttivat arviolta noin 160 miljoonan euron vähennykset verotuloihin vuonna 2013. Toimenpide-ehdotuksena esitetään huojennussäädösten muuttamista niin, että sukupolvenvaihdoksista aiheutuva verovähenemä puoliintuisi.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko55<br />
<br />
* '''Otsikko: Ajoneuvoveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 300 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Hallituksen esittämä ajoneuvoveron korotus toisi keskimääräiselle autonomistajalle noin 60 euron lisän ajoneuvoveroon vuodessa. Korotuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta. Karkea vaikutusarvio budjettivaikutuksesta saadaan siis kertomalla liikennekäytössä olevien ajoneuvojen määrällä veronlisäys: liikennekäytössä oli 5 000 000 * 60 EUR = 300 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.stat.fi/til/mkan/<br />
:# http://vm.fi/ajoneuvovero<br />
:# http://ls24.fi/jutut/uutiset/rauma-ja-alue/juttu-ajoneuvoveron-korotus-keskimaarin-60-euroa<br />
<br />
<br />
==== Lisäesimerkkejä tulonlisäyksistä ====<br />
<br />
Alla olevaan Näytä yksityiskohdat -laatikkoon on koottu lisäesimerkkejä tulonlisäysvaihtoehdoista, joita nykyisessä peliversiossa ei ole käytetty, mutta joita pelaaja voi hyödyntää suuruusluokkien arvioinnissa.<br />
<br />
{{piilotettu |<br />
<br />
* '''Otsikko: Kiinteistöveron nostaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 275 miljoonaa EUR (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Kiinteistöveroja kerätään vuosittain n. 220 euroa asukasta kohden. Kunnat valitsevat soveltamansa veroprosentit valtion määräämistä vaihteluväleistä. Noin 90 prosentti kiinteistöverotuloista kertyy yleisestä kiinteistöverosta ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöverosta. Vaikutusarvio saadaan kun Suomen asukasmäärä kerrotaan vuotuisella keskimääräisellä veronkorotuksella (oletettu tässä 50 euroksi asukasta kohden): 5 500 000 * 50 EUR tekee kokonaisuudessaan 275 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32012/ty32012Lyytikainen.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Energiaveron korotus (sähkö)'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kerätä valtiolle 120 miljoonaa euroa korottamalla sähköveroa. Sähkölämmitteisen omakotitalon omistajalle tämä tietää n. 70 euron korotusta vuodessa, mikäli samansuuruinen korotus toistetaan.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Polttoaineveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 130 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kevään kerätä valtiollle 90 miljoonaa euroa korottamalla lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroja. Lisäksi liikennepolttoaineiden veronkorotuksen vaikutukseksi valtion kassaan arviointiin n. 40 miljoonaa euroa. Keskimääräiselle autolijalle veronkorotuksen vaikutus olisi n. 17 euroa vuodessa.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Tupakkaveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Tulosten mukaan savukkeiden reaalihinnan nousu kymmenellä prosentilla vähentää savukkeiden kysyntää noin 3–4 prosenttia. Vuonna 2013 veron kokonaistuotot olivat 848 miljoonaa euroa. Dynaamiset vaikutukset huomioiden valtio nettoaisi n. (0.10 - 0.04) * 850 000 000 tekee yhteensä 51 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/tupakkaveron_korotus_vahentaa_tupakointia/6089843<br />
:# http://vm.fi/tupakkaverotus<br />
<br />
* '''Otsikko: Yhteisöveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 1000 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Yhteisöverojen tuoton alenemaksi vuosien 2011-2014 aikana tehdyillä päätöksillä on staattiseksi vaikutukseksi arvioitu n. 25 prosentin lasku eli n. 1.3 miljardia euroa (ks. lähdelinkki alla). Yhteisöverokannan nosto takaisin alkuperäiselle tasolleen tarkoittaisi n. miljardin euron lisätuloja ilman dynaamisia vaikutuksia.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko51<br />
<br />
}}<br />
<br />
== Linkkejä ==</div>Smxbhttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Hyvinvointibudjetti&diff=29069Hyvinvointibudjetti2015-05-26T18:02:08Z<p>Smxb: /* Tulolisäykset */</p>
<hr />
<div>{{ensyklopedia|moderator=smxb}}<br />
<br />
<br />
== Terminologiaa ==<br />
<br />
<br />
<br />
== Laskentamallin perusteet ==<br />
<br />
<br />
* Meno- ja tulolajit joissa väestörakennemuutos ja työurien pituus on huomiotu löytyvät Excelistä kolmessa eri kokonaisuudessa.<br />
* Soluissa L7 - CT34 on meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot<br />
* Soluissa L40 - CT62 on menot ja tulot, joissa on huomiotu pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus<br />
* Soluissa L93-CT119 on menot ja tulot, joissa on huomiotu sekä kysymysten vastausten vaikutus että pelaajan muutokset lajin suuruuteen (ts. pelin kysymyslomakkeilla näkyvien pylväsdiagrammien muutokset).<br />
* Pelin visuaalisoinneissa esitettävät tulokset on koottu Excelin sarakkeisiin F30 - G90.<br />
* Ikäryhmägraafin ("oikeudenmukaisuusgraafin") tulokset löytyvät soluista A95 - D117.<br />
* Käyttäjän valitsema työurien pituuden muutos näkyy solussa C1. Mahdolliset valintavaihtoehdot on koottu soluihin E1 - I2.<br />
* Kysymyslomakkeiden vaikutusten laskenta löytyy soluista DL1 - FH33<br />
<br />
<br />
=== BKT-laskenta ===<br />
<br />
Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.<br />
<br />
Korjauskerroin = (keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla) /<br />
(keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla)<br />
<br />
Varsinainen muutoskerroin = (Korjauskerroin) * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
Muutoskertoimet on määritetty Excel-mallin soluissa B8-H15.<br />
* '''Julkisyhteisöt, tulot''': Korjauskerroin = 4.01/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.<br />
* '''Kotitaloudet, tulot''': Korjauskerroin = 2.08/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.<br />
* '''Julkisyhteisöt, menot''': Korjauskerroin = 4.42/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.<br />
* '''Kotitaloudet, menot''': Korjauskerroin = 2.67/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut<br />
<br />
<br />
=== Excel-mallin tarkempi kuvaus ===<br />
<br />
Useimpien meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot on määritetty Excel-mallin soluissa L7 - CT34. Pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus tuleville vuosille lasketaan eri meno- ja tulolajeille Excelin soluissa L40 - CT62.<br />
<br />
<br />
==== Hyvinvointipalvelujen menot ====<br />
<br />
Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).<br />
<br />
Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla:<br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle<br />
laskettuna) * (Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku)<br />
<br />
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:<br />
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.<br />
::* '''Kotitaloudet, menot''': Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut.<br />
<br />
==== Tulot, joihin eläkeiän muutos vaikuttaa ====<br />
<br />
* Julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot<br />
* Työnantajan sosiaaliturvamaksut<br />
* Välilliset verot<br />
Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella: <br />
<br />
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)<br />
<br />
<br />
==== Työurien keskimääräisen pituuden muutos ====<br />
<br />
Työurien pituuden muutokseksi (eläkeiän muutos) tarjotaan pelissä 4 eri vaihtoehtoa, joiden vaikutuset arviodaan sekä alkuvuodelle 2016 että loppuvuodelle 2025. 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)<br />
:*'''Tulot'''<br />
:::* (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot<br />
:::* Työnantajan sos. turvamaksut<br />
:::* Välilliset verot<br />
:*'''Menot'''<br />
:::* Eläkkeet<br />
:::* Työttömyys<br />
<br />
==== Kotitalouksien tulot ====<br />
<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
* Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu '''Palkka- ja yrittäjätulon''' osalta tarkasteluvuosille kaavalla: <br />
<br />
Tulevaisuuden palkka- ja yrittäjätulo = (Kohorttikohtainen yksikkötulo) *<br />
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) * (Lajikohtainen korjauskerroin) *<br />
(BKT-kasvuennuste)<br />
<br />
* '''Omaisuustulot''' eivät muutu ajassa, koska kyseessä on kertaluokkaa pienempi tulolaji kuin Palkka- ja yrittäjtulojen kohdalla.<br />
* '''Saadut tulonsiirrot''': Julkiseyhteisöjen menoista Työttömyys ja Eläkkeet takaisinkytkeytyvät suoraan tulopuolelle Saadu tulonsiirrot oksaan. 30 prosenttia julkisista Terveys- ja hyvinvointimenoista takaisinkytkeytyy suoraan Saadut tulonsiirrot juureen. Tämä on arvioitu THL:n datan perusteella ([https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL sosiaalimenot ja rahoitus], Excel-taulukon välilehti 10A)<br />
<br />
==== Muita huomioita laskennasta ====<br />
<br />
* Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.<br />
<br />
<br />
<br />
== Datalähteet ==<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen menot === <br />
<br />
* Hyvinvointipalveluissa (Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus, Eläkkeet, Työttömyys) julkisyhteisöjen osuus (sininen väri kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) tulee Eläketurvakeskukselta ([http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf Pensions and public funding])<br />
* Muut julkiset menot, jotka eivät ole hyvinvointipalveluita (Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot) saadaan kansantalouden tilinpidosta: [http://193.166.171.75/Dialog/varval.asp?ma=110_jmete_tau_101&ti=Julkisyhteis%F6jen+menot+teht%E4vitt%E4in+1990%2D2012&path=../Database/StatFin/jul/jmete/&lang=3&multilang=fi julkiset menot tehtävittäin]<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksien menot ===<br />
<br />
* Kotitalouksien menot saadaan kansantaluoden tilinpidosta '''Yksityiset kulutusmenot''' - kategoriasta: [http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=120_vtp_tau_121&ti=Yksityinen+kulutus+1975-2013&path=../Database/StatFin/kan/vtp/&lang=3&multilang=fi yksityiset kulutusmenot]<br />
* '''Palvelumaksujen''' osuus yksityisistä kulutusmenoista(oranssilla merkitty alue pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) saadaan [https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL:n sosiaalimenot ja rahoitus] -datasta.<br />
* Vapaaehtoisen kulutuksen osuus (kelta-oranssi rasteriväritys pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) määrittyy seuraavalla kaavalla:<br />
<br />
Vapaaehtoinen kulutus = '''Yksityiset kulutusmenot''' - '''Palvelumaksut'''<br />
<br />
* '''Erillinen selitys datalähteiden ryhmittelystä lisätään tähän.'''<br />
<br />
<br />
=== Julkisyhteisöjen tulot ===<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ja Välilliset verot ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
* Yllämainitusta Tilastokeskuksen datasta saadaan vuoden 2013 kertymät kullekin verolajille. Toisaalta [http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/pensions_and_public_finances_in_finland__a_generational_accounting_perspective_7.pdf ETK:n datasta] tiedetään kunkin ikäkohortin synnyttämän kertymän osuus kokonaistuloista vuonna 2011. Tämä jakauma on projisioitu vuosille 2013-2025 laskukaavalla<br />
<br />
Kohorttikohtainen tulo = (Kohorttikohtainen yksilösuorite) * (Kohortin väkimäärä)<br />
<br />
: Toisin sanoen tulevaisuuden tulo on arvioutu samaan tapaan kuin tulevaisuuden menot, kertomalla tulo/henkilö (yksilösuorite) kohortin kokonaisväkimäärällä.<br />
<br />
==== Muut tulot ====<br />
<br />
* Tämä tuloluokka sisältää mm. yhteisöveron ja korkotuotot<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__vermak/?tablelist=true verot ja veroluonteiste maksut] (summat)<br />
<br />
==== Julkisyhteisöjen alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/jali/index.html Lähtötilanteen alijäämä]. Lähtökohdaksi otettiin vuoden 2013 alijäämä. Vuoden 2016 alijäämäksi valittiin sama luku.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
==== Julkisyhteisön nettorahoitusvarallisuus ====<br />
<br />
* Datalähde: [http://tilastokeskus.fi/til/rtp/2013/01/rtp_2013_01_2013-07-11_tie_001_fi.html Rahoitustilinpito]. (Nettorahoitusvarallisuus arvioidaan em. taulkoista kaavalla varat - velat. Kiinteä pääoma ei sisälly nettorahoitusvarallisuuteen, ainoastaan rahoitusvarallisuus huomioidaan.)<br />
<br />
<br />
=== Kotitalouksen tulot ===<br />
<br />
* Datalähde: [http://www.stat.fi/til/tjt/index.html Tulonjakotilasto]<br />
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien alijäämä (ylijäämä) ====<br />
<br />
* Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.<br />
* Datalähde: Lähtötilanteen alijäämä saadaan kansantalouden sektoritilinpidosta ([http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__vtp/140_vtp_tau_141.px/?rxid=b1dc2236-4412-4361-a65a-6a42e2c01557 B9T- nettoluotonanto/nettoluotonotto])<br />
* Lähtökohtana käytettiin v. 2014 lukuja. Vuoden 2016 alijäämä kiinitettiin samaksi kuin v. 2014 alijäämä.<br />
* HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.<br />
<br />
<br />
==== Kotitalouksien reaalivarallisuus (netto) ====<br />
<br />
* Datalähde: Tilastokeskuksen [http://www.stat.fi/til/vtutk/ kotitalouksien varallisuustutkimus]. Lukuun sisältyy kiinteä pääoma kuten asuntovarallisuus.<br />
* Aikajänteellä 2016-2025 arvomuutoksen vaikutus reaalivarallisuuteen on pelissä arvioitu olevan 10 mrd euroa vuodessa. Tämä on asiantuntija-arvio, joka perustuu viime vuosien trendeihin.<br />
<br />
<br />
== Menoleikkaus- ja tulolisäyskysymysten perustelut ==<br />
<br />
Hyvinvointibudjetin meno- ja tulopuolella voi pelaaja säätää eri palveluiden rahoitusosuuksia avaamalla kysymysmerkkipainikkeista erillisen kyselylomakkeen. Samalla lomakkeella pelaaja voi myös halutessaan valita esimääritettyjä leikkaus- tai tulonlisäystoimenpiteitä, joiden rahallista vaikutusta hän voi käyttää arvioidessaan erilaisten ehdotusten suuruusluokkia. Alle on kerätty kaikki esimerkkikysymykset, niiden perusteet ja alkuperäinen lähde, jossa joko ehdotus tai perustelut on esitetty tai jota on hyödynnetty vaikutusarvioissa.<br />
<br />
<br />
=== Menoleikkaukset ===<br />
<br />
<br />
==== Eläkkeet ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työeläkkeen ja ansiosidonnaisten etuuksien indeksijäädytys'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 milj. euroa<br />
* Selite: Työeläkkeessä tai ansiosidonnaisissa etuuksissa ei kompensoida hintojen ja palkkojen nousua lainkaan.<br />
* Lähde: http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false<br />
<br />
==== Työttömyysturva ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 70 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Ansiosidonnainen työttömyysturva puolitetaan maksimikestostaan (400-500 päivää) 250 päivään. Valtion osuus ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta vuonna 2015 on noin 1 miljardia euroa.)<br />
* Lähde: http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
==== Terveys ja hyvinvointi ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Yksityisen hoidon Kela-korvauksen poisto'''<br />
* Budjettivaikutus: 290 milj. euroa<br />
* Selite: Lääkäripalkkiot 80 miljoonaa euroa + hammaslääkäripalkkiot 130 miljoonaa eura + tutkimus ja hoidon palkkiot 80 miljoonaa euroa)<br />
* Lähde: http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false<br />
<br />
* '''Otsikko: Lääkekorvausten pienentäminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettivaiktuksen arvioinnissa on huomioitu peruskorvausprosentin korotuksen peruminen (voimaantulo 1.1.2016) ja rinnakkaislääkkeiden käyttön lisääminen.<br />
* Lähde: Benin lista, http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista<br />
<br />
==== Perhepolitiikka ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisän ikärajan nostaminen 18 vuoteen'''<br />
* Budjettivaikutus: 83 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Kustannukset lisääntyisivät n. 100 miljoonaa euroa, koska ikärajan nosto koskisi Kelan arvioiden mukaan 68 000 lasta ja 35 000 perhettä. Toisaalta samalla opintotuesta säästyisi n. 17 miljoonaa euroa.<br />
* Lähde: s. 79 Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista, http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-7508.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Lapsilisää vain kaikkein pienituloisimmille'''<br />
* Budjettivaiktus: 1 100 miljoonaa euroa.<br />
* Selite: Merkittäviä säästöjä saataisiin aikaan leikkaamalla lapsilisät pois muilta kuin kaikkien pienituloisimmilta.<br />
* Lähde: http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false<br />
<br />
==== Koulutus ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan korvaaminen opintolainalla'''<br />
* Budjettivaikutus: 390 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Lopetetaan opintoraha korkeakouluopiskelijoilta ja korvataan se opintolainalla.<br />
* Lähde: http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false<br />
<br />
* '''Otsikko: Annetaan oppisopimusjärjestelmän kautta tukea vain alle 25-vuotiaille'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Budjettisäästöt, jotka seuraisivat oppisopimusjärjestelmän uudistamisesta niin että vain alle 25-vuotiaat saisivat tukea.<br />
* Lähde: http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401<br />
<br />
* '''Otsikko: Maksuttomalle korkeakouluopiskelulle asetetaan määräaika'''<br />
* Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Määräajan ylittävistä opiskeluista peritään lukukausimaksu, joka olisi saman suuruinen kuin ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille (hallituksen esityksessä ehdotettu 4000 euroa/lukuvuosi).<br />
* Lähde: http://kauppakamari.fi/2015/01/30/keskuskauppakamarin-leikkauslista/<br />
<br />
* '''Otsikko: Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Vuonna 2012 opetusministeri Jukka Gustafsson on jakoi yli 50 miljoonaa euroa ns. korvamerkittyä valtionavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen yhteensä 245 opetuksen järjestäjälle.<br />
* Lähde: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/03/ryhmakoot.html<br />
<br />
<br />
=== Tulolisäykset ===<br />
<br />
<br />
==== Välilliset verot ====<br />
<br />
<br />
* '''Otsikko: Sokeriveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 200 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Liitteessä (ks. linkki alla) esitellyssä sokeriveromallissa verorasitus kohdistuu raskaimmin paljon sokeria sisältäviin tuotteisiin. Kokonaismäärältään valtaosa sokerimakeisista ja suklaatuotteista sisältää 40-60 prosenttia sokeria. Makeisista, jäätelöstä ja virvoitusjuomista nykyinen verotuotto kerättäisiin asettamalla verotaso noin 1,6–1,9 euroon sokerikilolta. Uuden veromallin oletetaan kaksinkertaistavan tämänhetkiset verotulot nykyisestä makeisverosta eli kokonaistuotto valtion kassaan olisi n. 2 * 200 miljoonaa = 400 miljoonaa euroa. Dynaamisia vaikutuksia ei ole huomioitu.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/documents/10623/1236817/Sokeriveroty%C3%B6ryhm%C3%A4+loppuraportti/8ebdf05f-710a-4878-aeb5-9d814f6e63c9<br />
<br />
* '''Otsikko: Alkoholiveron korotus'''<br />
:* Budjettivaikutus: 60 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Alkoholiveron kertymä vuonna 2013 oli 1 336 miljoona euroa. Hallitus esittää korotusta, joka nostaisi hintoja keskimäärin 2,3 prosenttia. Korotus jakautuisi varsin tasaisesti eri juomille. Samana vuonna arvioitiin alkoholiveron tuotton kasvavan noin 63 miljoonalla eurolla vuodessa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://vm.fi/alkoholiverotus<br />
:# http://yle.fi/uutiset/alkoholiveron_korotus_etenee_eduskuntaan/6875369<br />
<br />
* '''Otsikko: Elintarvikkeiden ALV-verotuen pienentäminen'''<br />
:* Budjettivaikutus: 600 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
:* Selite: Elintarvikkeiden ja rehujen alennetun ALV-kannan kustannuksiksi vuodelle 2015 on arvioitu 1200 miljoonaa euroa. Tämän tuen puolittaminen toisi valtion kassaan n. 600 miljoonaa lisäeuroa.<br />
:* Lähteet:<br />
:# http://www.vatt.fi/file/verotukiselvitys/Verotuet_2013_-_2015e.pdf<br />
<br />
<br />
==== Työnantajan sosiaaliturvamaksut ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Työnantajan sosiaaliturvamaksut'''<br />
* Budjettivaikutus: riippuu pelaajan valinnoista<br />
<br />
<br />
==== Maksetut tulonsiirrot ====<br />
<br />
* '''Otsikko: Perintöveron (sukupolvenvaihdos) korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 80 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Sukupolvenvaihdostilanteet muodostivat vain 2,5 prosenttia kaikista perintöverotilanteista vuonna 2013. Sukupolvenvaihdoksiin liittyy merkittäviä perintöveron huojennuksia, joiden seurauksena vero on noin 40 prosenttia siitä, mitä se muuten olisi. Sukupolvenvaihdoshuojennukset aiheuttivat arviolta noin 160 miljoonan euron vähennykset verotuloihin vuonna 2013. Toimenpide-ehdotuksena esitetään huojennussäädösten muuttamista niin, että sukupolvenvaihdoksista aiheutuva verovähenemä puoliintuisi.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko55<br />
<br />
* '''Otsikko: Ajoneuvoveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 300 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Hallituksen esittämä ajoneuvoveron korotus toisi keskimääräiselle autonomistajalle noin 60 euron lisän ajoneuvoveroon vuodessa. Korotuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta. Karkea vaikutusarvio budjettivaikutuksesta saadaan siis kertomalla liikennekäytössä olevien ajoneuvojen määrällä veronlisäys: liikennekäytössä oli 5 000 000 * 60 EUR = 300 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.stat.fi/til/mkan/<br />
:# http://vm.fi/ajoneuvovero<br />
:# http://ls24.fi/jutut/uutiset/rauma-ja-alue/juttu-ajoneuvoveron-korotus-keskimaarin-60-euroa<br />
<br />
==== Lisäesimerkkejä tulonlisäyksistä ====<br />
<br />
Alla olevaan Näytä yksityiskohdat -laatikkoon on koottu lisäesimerkkejä tulonlisäysvaihtoehdoista, joita nykyisessä peliversiossa ei ole käytetty, mutta joita pelaaja voi hyödyntää suuruusluokkien arvioinnissa.<br />
<br />
{{piilotettu |<br />
<br />
* '''Otsikko: Kiinteistöveron nostaminen'''<br />
* Budjettivaikutus: 275 miljoonaa EUR (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Kiinteistöveroja kerätään vuosittain n. 220 euroa asukasta kohden. Kunnat valitsevat soveltamansa veroprosentit valtion määräämistä vaihteluväleistä. Noin 90 prosentti kiinteistöverotuloista kertyy yleisestä kiinteistöverosta ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöverosta. Vaikutusarvio saadaan kun Suomen asukasmäärä kerrotaan vuotuisella keskimääräisellä veronkorotuksella (oletettu tässä 50 euroksi asukasta kohden): 5 500 000 * 50 EUR tekee kokonaisuudessaan 275 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32012/ty32012Lyytikainen.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Energiaveron korotus (sähkö)'''<br />
* Budjettivaikutus: 120 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kerätä valtiolle 120 miljoonaa euroa korottamalla sähköveroa. Sähkölämmitteisen omakotitalon omistajalle tämä tietää n. 70 euron korotusta vuodessa, mikäli samansuuruinen korotus toistetaan.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Polttoaineveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 130 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kevään kerätä valtiollle 90 miljoonaa euroa korottamalla lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroja. Lisäksi liikennepolttoaineiden veronkorotuksen vaikutukseksi valtion kassaan arviointiin n. 40 miljoonaa euroa. Keskimääräiselle autolijalle veronkorotuksen vaikutus olisi n. 17 euroa vuodessa.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf<br />
<br />
* '''Otsikko: Tupakkaveron korotus'''<br />
* Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)<br />
* Selite: Tulosten mukaan savukkeiden reaalihinnan nousu kymmenellä prosentilla vähentää savukkeiden kysyntää noin 3–4 prosenttia. Vuonna 2013 veron kokonaistuotot olivat 848 miljoonaa euroa. Dynaamiset vaikutukset huomioiden valtio nettoaisi n. (0.10 - 0.04) * 850 000 000 tekee yhteensä 51 000 000 EUR.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://yle.fi/uutiset/tupakkaveron_korotus_vahentaa_tupakointia/6089843<br />
:# http://vm.fi/tupakkaverotus<br />
<br />
* '''Otsikko: Yhteisöveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)'''<br />
* Budjettivaikutus: 1000 miljoonaa euroa<br />
* Selite: Yhteisöverojen tuoton alenemaksi vuosien 2011-2014 aikana tehdyillä päätöksillä on staattiseksi vaikutukseksi arvioitu n. 25 prosentin lasku eli n. 1.3 miljardia euroa (ks. lähdelinkki alla). Yhteisöverokannan nosto takaisin alkuperäiselle tasolleen tarkoittaisi n. miljardin euron lisätuloja ilman dynaamisia vaikutuksia.<br />
* Lähteet:<br />
:# http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko51<br />
<br />
}}<br />
<br />
== Linkkejä ==</div>Smxb