http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/api.php?action=feedcontributions&user=Elina&feedformat=atomOpasnet Suomi - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-28T21:26:25ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.29.0http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Elina/Ty%C3%B6aika&diff=9030Käyttäjä:Elina/Työaika2011-08-03T12:25:43Z<p>Elina: </p>
<hr />
<div><t2b index="Aikalaji,Projekti,Alaprojekti,Havainto" Locations="alku,loppu,toistoväli,asti,kuvaus" unit="d"><br />
Työaika|Opasnet||2011-07-14 9:00|2011-07-14 16:00|1|2011-08-15|Kesätyö<br />
Vapaa|||2011-07-16 00:00|2011-07-16 23:59|7|2011-08-15|Lauantait vapaita<br />
Vapaa|||2011-07-17 00:00|2011-07-17 23:59|7|2011-08-15|Sunnuntait vapaita<br />
Vapaa|||2011-07-18 00:00|2011-07-18 23:59|1|2011-07-19|Pidän vapaata ja luen artikkelia<br />
Vapaa|||2011-07-29 00:00|2011-07-29 23:59|1|2011-08-01|Pidän vapaata<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-15 09:30|2011-07-15 15:30|||Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-19 09:30|2011-07-19 15:30|||Biodiesel production from Jatropha curcas: a critical view<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-20 12:30|2011-07-20 15:30|||Jatropa-projektin sidosryhmille menevän sähköpostin kehittelyä..<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-21 10:00|2011-07-21 15:30|||Sivujen tekemistä (Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä) ja muiden tarkistamista<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-22 10:40|2011-07-22 15:10|||Kalaöljyn vaikutuskaavion tekeminen ja sivujen tarkastus&korjailu<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-25 11:10|2011-07-25 13:40|||Jatropan eettisiin vaikutuksiin uuden kuvan tekeminen, muiden sivujen korjailu Mikon kommenttien avulla.<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-26 10:30|2011-07-26 15:30|||Jatropan siementen saanto viljelystä ja viilausta<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-27 11:00|2011-07-27 16:00|||Jatropan viljelyn sosiaaliset- ja ekosysteemivaikutukset<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-28 10:40|2011-07-28 15:10|||Jatropa- ja kalaöljysivujen viilailua<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-08-02 11:00|2011-08-02 15:30|||Jatropa, tiedon etsimistä ja sen lisäilyä sivuille, datatauluja<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-08-03 11:00|2011-08-03 15:30|||Jatropa, tiedon etsimistä sivujen kehittämiseen, puutteellisten lähteiden selailua<br />
</t2b></div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_siementen_saanto_viljelyst%C3%A4&diff=9025Jatropan siementen saanto viljelystä2011-08-03T10:54:13Z<p>Elina: /* Vastaus */ kommentin ohjeet jo toteutettu</p>
<hr />
<div>{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Kuinka paljon siemeniä jatropaviljelyksiltä saadaan per hehtaari? <br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Oletettu siemensato:<br />
<br />
<t2b index="Vuosi,Kastelu,Havainto" unit="t/ha/a*" Locations="min,normaali,max"><br />
1|Ei|0.10|0.25|0.40<br />
2|Ei|0.50|1.00|1.50<br />
3|Ei|0.75|1.25|1.75<br />
4|Ei|0.90|1.75|2.25<br />
5|Ei|1.10|2.00|2.75<br />
Vuosittainen**|Ei|0.057|1.925|2.648<br />
1|Kyllä|0.75|1.25|2.50<br />
2|Kyllä|1.00|1.50|3.00<br />
3|Kyllä|4.25|5.00|5.00<br />
4|Kyllä|5.25|6.25|8.00<br />
5|Kyllä|5.25|8.00|12.50<br />
Vuosittainen**|Kyllä|5.055|7.640|11.870<br />
</t2b><br />
<br />
{{kommentti|#:|Mielestäni hyvä käytäntö on sellainen, että selitteet (indeksit) kirjoitetaan isolla kirjaimella ja havainnot (lokaatiot) pienellä. Näin ne pystyy erottamaan heti taulusta eikä tarvitse katsoa koodia.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 3. elokuuta 2011 kello 08.46 (EEST)}}<br />
<br />
<br />
(*)On huomattava, että jatropan siemenen koostumus, etenkin onko se tuore vai kuivattu, ei ole täysin tarkkaa eikä veden ja lannoitteiden määrästä ole tietoa.<br />
<br />
(**)Arvioitu vuosittainen tuotanto vuosina 6-50, jolloin se pysyy suunnilleen samana.<ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
Taulukossa on esitetty arvioidut jatropan sadon suuruudet kasvin 50 vuotisen elinkaaren ajalta. Alkuperäinen lähde, EIA:n tutkimusraportti, ei kuitenkaan kerro tarkasti millaisesta jatropan sadosta on kyse, ja on suuri ero siinä viitataanko poimittuun tuoreeseen hedelmään vai kuivattuun siemeneen. Oletuksena kuitenkin on että nämä sadot koostuvat kuivatusta siemenestä ja ne sadot joita on kasteltu ovat kaikkein tärkeimpiä tutkimuksen kannalta. <ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
<br />
Yksi 5 metriä korkea kasvi ei voi kantaa enempää kuin 1 kg siemeniä kerralla.<ref>Indian Green Energy Awareness Center [http://www.svlele.com/jatropha_plant.htm]</ref> Jatropa tarvitsee vähintään 600 mm vettä vuodessa menestyäkseen, mutta voi kestää kolme vuotta kuivuuttaa tiputtamatta lehtiään.<ref name:blogspot>http://alfin2100.blogspot.com/2008/02/jatropha-another-look.html</ref><br />
<br />
Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. <ref>Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=8&ved=0CFMQFjAH&url=http%3A%2F%2Fweb.eduskunta.fi%2Fdman%2FDocument.phx%3FdocumentId%3Djr07810110325978%26cmd%3Ddownload&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHPY6gDYRoDFgRfeKr6hx2tlZ0Q5Q]</ref><br />
<br />
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen<br />
[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=9&ved=0CFYQFjAI&url=http%3A%2F%2Fwww.mtt.fi%2Fmet%2Fpdf%2Fmet137.pdf&rct=j&q=jatropha%20viljelmien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHT7QdYDRO0abUTGaeiarYTcGH0tg&cad=rja]</ref> <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Jatropan viljelyssä on edelleen epävarmuustekijöitä, vaikka sitä on istutettu jo 0.9milj hehtaaria. Tiedot kasvin sadontuotosta ja tuotannon vaikutuksista ympäristöön vaihtelevat edelleen suuresti. Jatropan käytännön viljelyprojekteja on meneillään tai suunnitteilla lähes 1,8 miljoonan hehtaarin verran ympäri maailmaa. <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Mikäli jatropapuita harvennetaan oikein, rungon kasvu ei vaadi ylimääräisiä lannoitteita, vaan lisäravinteet menevät kokonaan uusien oksien, lehtien, hedelmien ja siemenien tuotantoon. Mikäli pudonneet puun osat jätetään maahan, ne kompostoituvat ajan myötä ja luovuttavat ravinteensa uudelleenkäytettäväksi.<ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1></ref><br />
<br />
Jos kasvi juurrutetaan leikatusta oksasta, eikä idätetä siemenestä, tarvitaan enemmän vettä, sillä leikatut puut kasvattavat juuret lähemmäs pintaa ja siten eivät pääse käsiksi syvällä maassa oleviin vesivaroihin. Kuivuudessa kasvavat jatropat voivat tuottaa vain 40% siitä öljystä, jonka riittävästi vettä saaneet yksilöt tuottavat.<ref name:biofuel>Technical options for optimization of production of Jatropha as a biofuel feedstock in arid and semi-arid areas of Zimbabwe; Raphael M. Jingura</ref><br />
<br />
Jatropan lannoituksen ja vedensaannin ja sadon suhteesta ei ole tällä hetkellä olemassa luotettavia tilastoja. Siten arvio on, että tietyn tuloksen (noin 2,38 tonnia kuivattuja jatropan siemeniä vuodessa hehtaarilta) saa, kun typpilannoitetta levitetään hehtaarille 81 kg vuodessa ja kastelu on 950 mm vuodessa. Nämä arviot ovat kuitenkin hyvin yksinkertaistettuja ja liian optimistisia.<ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
== Riippuvuudet ==<br />
<br />
== Avainsanat ==<br />
<br />
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_siementen_saanto_viljelyst%C3%A4&diff=9023Jatropan siementen saanto viljelystä2011-08-03T10:51:22Z<p>Elina: /* Perustelut */</p>
<hr />
<div>{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Kuinka paljon siemeniä jatropaviljelyksiltä saadaan per hehtaari? <br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Oletettu siemensato:<br />
<br />
<t2b index="Vuosi,Kastelu,Havainto" unit="t/ha/a*" Locations="min,normaali,max"><br />
1|Ei|0.10|0.25|0.40<br />
2|Ei|0.50|1.00|1.50<br />
3|Ei|0.75|1.25|1.75<br />
4|Ei|0.90|1.75|2.25<br />
5|Ei|1.10|2.00|2.75<br />
Vuosittainen**|Ei|0.057|1.925|2.648<br />
1|Kyllä|0.75|1.25|2.50<br />
2|Kyllä|1.00|1.50|3.00<br />
3|Kyllä|4.25|5.00|5.00<br />
4|Kyllä|5.25|6.25|8.00<br />
5|Kyllä|5.25|8.00|12.50<br />
Vuosittainen**|Kyllä|5.055|7.640|11.870<br />
</t2b><br />
<br />
{{kommentti|#:|Mielestäni hyvä käytäntö on sellainen, että selitteet (indeksit) kirjoitetaan isolla kirjaimella ja havainnot (lokaatiot) pienellä. Näin ne pystyy erottamaan heti taulusta eikä tarvitse katsoa koodia.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 3. elokuuta 2011 kello 08.46 (EEST)}}<br />
<br />
{{kommentti|#:|Taulu kaipaa Perusteluihin tarkemman kuvauksen siitä, mistä luvut itse asiassa tulevat. Ovatko ne suoraan jostain tietolähteestä (mistä?) vai onko ne eri tietolähteiden avulla haarukoitu kohdalleen avointen arvioijien voimin? Tämä vaikuttaa siihen, kuinka tarkkana tietoa voi pitää. Tällä tarkkuudella asiat on kohteliasta kertoa lukijalle, joka ei ehdi/jaksa avata alkuperäislähteitä.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 3. elokuuta 2011 kello 08.46 (EEST)}}<br />
<br />
(*)On huomattava, että jatropan siemenen koostumus, etenkin onko se tuore vai kuivattu, ei ole täysin tarkkaa eikä veden ja lannoitteiden määrästä ole tietoa.<br />
<br />
(**)Arvioitu vuosittainen tuotanto vuosina 6-50, jolloin se pysyy suunnilleen samana.<ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
Taulukossa on esitetty arvioidut jatropan sadon suuruudet kasvin 50 vuotisen elinkaaren ajalta. Alkuperäinen lähde, EIA:n tutkimusraportti, ei kuitenkaan kerro tarkasti millaisesta jatropan sadosta on kyse, ja on suuri ero siinä viitataanko poimittuun tuoreeseen hedelmään vai kuivattuun siemeneen. Oletuksena kuitenkin on että nämä sadot koostuvat kuivatusta siemenestä ja ne sadot joita on kasteltu ovat kaikkein tärkeimpiä tutkimuksen kannalta. <ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
<br />
Yksi 5 metriä korkea kasvi ei voi kantaa enempää kuin 1 kg siemeniä kerralla.<ref>Indian Green Energy Awareness Center [http://www.svlele.com/jatropha_plant.htm]</ref> Jatropa tarvitsee vähintään 600 mm vettä vuodessa menestyäkseen, mutta voi kestää kolme vuotta kuivuuttaa tiputtamatta lehtiään.<ref name:blogspot>http://alfin2100.blogspot.com/2008/02/jatropha-another-look.html</ref><br />
<br />
Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. <ref>Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=8&ved=0CFMQFjAH&url=http%3A%2F%2Fweb.eduskunta.fi%2Fdman%2FDocument.phx%3FdocumentId%3Djr07810110325978%26cmd%3Ddownload&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHPY6gDYRoDFgRfeKr6hx2tlZ0Q5Q]</ref><br />
<br />
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen<br />
[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=9&ved=0CFYQFjAI&url=http%3A%2F%2Fwww.mtt.fi%2Fmet%2Fpdf%2Fmet137.pdf&rct=j&q=jatropha%20viljelmien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHT7QdYDRO0abUTGaeiarYTcGH0tg&cad=rja]</ref> <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Jatropan viljelyssä on edelleen epävarmuustekijöitä, vaikka sitä on istutettu jo 0.9milj hehtaaria. Tiedot kasvin sadontuotosta ja tuotannon vaikutuksista ympäristöön vaihtelevat edelleen suuresti. Jatropan käytännön viljelyprojekteja on meneillään tai suunnitteilla lähes 1,8 miljoonan hehtaarin verran ympäri maailmaa. <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Mikäli jatropapuita harvennetaan oikein, rungon kasvu ei vaadi ylimääräisiä lannoitteita, vaan lisäravinteet menevät kokonaan uusien oksien, lehtien, hedelmien ja siemenien tuotantoon. Mikäli pudonneet puun osat jätetään maahan, ne kompostoituvat ajan myötä ja luovuttavat ravinteensa uudelleenkäytettäväksi.<ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1></ref><br />
<br />
Jos kasvi juurrutetaan leikatusta oksasta, eikä idätetä siemenestä, tarvitaan enemmän vettä, sillä leikatut puut kasvattavat juuret lähemmäs pintaa ja siten eivät pääse käsiksi syvällä maassa oleviin vesivaroihin. Kuivuudessa kasvavat jatropat voivat tuottaa vain 40% siitä öljystä, jonka riittävästi vettä saaneet yksilöt tuottavat.<ref name:biofuel>Technical options for optimization of production of Jatropha as a biofuel feedstock in arid and semi-arid areas of Zimbabwe; Raphael M. Jingura</ref><br />
<br />
Jatropan lannoituksen ja vedensaannin ja sadon suhteesta ei ole tällä hetkellä olemassa luotettavia tilastoja. Siten arvio on, että tietyn tuloksen (noin 2,38 tonnia kuivattuja jatropan siemeniä vuodessa hehtaarilta) saa, kun typpilannoitetta levitetään hehtaarille 81 kg vuodessa ja kastelu on 950 mm vuodessa. Nämä arviot ovat kuitenkin hyvin yksinkertaistettuja ja liian optimistisia.<ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
== Riippuvuudet ==<br />
<br />
== Avainsanat ==<br />
<br />
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_siementen_saanto_viljelyst%C3%A4&diff=9019Jatropan siementen saanto viljelystä2011-08-03T10:11:02Z<p>Elina: /* Perustelut */</p>
<hr />
<div>{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Kuinka paljon siemeniä jatropaviljelyksiltä saadaan per hehtaari? <br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Oletettu siemensato:<br />
<br />
<t2b index="Vuosi,Kastelu,Havainto" unit="t/ha/a*" Locations="min,normaali,max"><br />
1|Ei|0.10|0.25|0.40<br />
2|Ei|0.50|1.00|1.50<br />
3|Ei|0.75|1.25|1.75<br />
4|Ei|0.90|1.75|2.25<br />
5|Ei|1.10|2.00|2.75<br />
Vuosittainen**|Ei|0.057|1.925|2.648<br />
1|Kyllä|0.75|1.25|2.50<br />
2|Kyllä|1.00|1.50|3.00<br />
3|Kyllä|4.25|5.00|5.00<br />
4|Kyllä|5.25|6.25|8.00<br />
5|Kyllä|5.25|8.00|12.50<br />
Vuosittainen**|Kyllä|5.055|7.640|11.870<br />
</t2b><br />
<br />
{{kommentti|#:|Mielestäni hyvä käytäntö on sellainen, että selitteet (indeksit) kirjoitetaan isolla kirjaimella ja havainnot (lokaatiot) pienellä. Näin ne pystyy erottamaan heti taulusta eikä tarvitse katsoa koodia.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 3. elokuuta 2011 kello 08.46 (EEST)}}<br />
<br />
{{kommentti|#:|Taulu kaipaa Perusteluihin tarkemman kuvauksen siitä, mistä luvut itse asiassa tulevat. Ovatko ne suoraan jostain tietolähteestä (mistä?) vai onko ne eri tietolähteiden avulla haarukoitu kohdalleen avointen arvioijien voimin? Tämä vaikuttaa siihen, kuinka tarkkana tietoa voi pitää. Tällä tarkkuudella asiat on kohteliasta kertoa lukijalle, joka ei ehdi/jaksa avata alkuperäislähteitä.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 3. elokuuta 2011 kello 08.46 (EEST)}}<br />
<br />
(*)On huomattava, että jatropan siemenen koostumus, etenkin onko se tuore vai kuivattu, ei ole täysin tarkkaa eikä veden ja lannoitteiden määrästä ole tietoa.<br />
<br />
(**)Arvioitu vuosittainen tuotanto vuosina 6-50, jolloin se pysyy suunnilleen samana.<ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
Taulukossa on esitetty arvioidut jatropan sadon suuruudet kasvin 50 vuotisen elinkaaren ajalta. Alkuperäinen lähde, EIA:n tutkimusraportti, ei kuitenkaan kerro tarkasti millaisesta jatropan sadosta on kyse, ja on suuri ero siinä viitataanko poimittuun tuoreeseen hedelmään vai kuivattuun siemeneen. Oletetaan kuitenkin että nämä sadot koostuvat kuivatusta siemenestä ja ne sadot joita on kasteltu ovat kaikkein tärkeimpiä tutkimuksen kannalta. <ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
<br />
Yksi 5 metriä korkea kasvi ei voi kantaa enempää kuin 1 kg siemeniä kerralla.<ref>Indian Green Energy Awareness Center [http://www.svlele.com/jatropha_plant.htm]</ref> Jatropa tarvitsee vähintään 600 mm vettä vuodessa menestyäkseen, mutta voi kestää kolme vuotta kuivuuttaa tiputtamatta lehtiään.<ref name:blogspot>http://alfin2100.blogspot.com/2008/02/jatropha-another-look.html</ref><br />
<br />
Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. <ref>Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=8&ved=0CFMQFjAH&url=http%3A%2F%2Fweb.eduskunta.fi%2Fdman%2FDocument.phx%3FdocumentId%3Djr07810110325978%26cmd%3Ddownload&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHPY6gDYRoDFgRfeKr6hx2tlZ0Q5Q]</ref><br />
<br />
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen<br />
[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=9&ved=0CFYQFjAI&url=http%3A%2F%2Fwww.mtt.fi%2Fmet%2Fpdf%2Fmet137.pdf&rct=j&q=jatropha%20viljelmien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHT7QdYDRO0abUTGaeiarYTcGH0tg&cad=rja]</ref> <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Jatropan viljelyssä on edelleen epävarmuustekijöitä, vaikka sitä on istutettu jo 0.9milj hehtaaria. Tiedot kasvin sadontuotosta ja tuotannon vaikutuksista ympäristöön vaihtelevat edelleen suuresti. Jatropan käytännön viljelyprojekteja on meneillään tai suunnitteilla lähes 1,8 miljoonan hehtaarin verran ympäri maailmaa. <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Mikäli jatropapuita harvennetaan oikein, rungon kasvu ei vaadi ylimääräisiä lannoitteita, vaan lisäravinteet menevät kokonaan uusien oksien, lehtien, hedelmien ja siemenien tuotantoon. Mikäli pudonneet puun osat jätetään maahan, ne kompostoituvat ajan myötä ja luovuttavat ravinteensa uudelleenkäytettäväksi.<ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1></ref><br />
<br />
Jos kasvi juurrutetaan leikatusta oksasta, eikä idätetä siemenestä, tarvitaan enemmän vettä, sillä leikatut puut kasvattavat juuret lähemmäs pintaa ja siten eivät pääse käsiksi syvällä maassa oleviin vesivaroihin. Kuivuudessa kasvavat jatropat voivat tuottaa vain 40% siitä öljystä, jonka riittävästi vettä saaneet yksilöt tuottavat.<ref name:biofuel>Technical options for optimization of production of Jatropha as a biofuel feedstock in arid and semi-arid areas of Zimbabwe; Raphael M. Jingura</ref><br />
<br />
Jatropan lannoituksen ja vedensaannin ja sadon suhteesta ei ole tällä hetkellä olemassa luotettavia tilastoja. Siten arvio on, että tietyn tuloksen (noin 2,38 tonnia kuivattuja jatropan siemeniä vuodessa hehtaarilta) saa, kun typpilannoitetta levitetään hehtaarille 81 kg vuodessa ja kastelu on 950 mm vuodessa. Nämä arviot ovat kuitenkin hyvin yksinkertaistettuja ja liian optimistisia.<ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
== Riippuvuudet ==<br />
<br />
== Avainsanat ==<br />
<br />
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Elina/Ty%C3%B6aika&diff=9010Käyttäjä:Elina/Työaika2011-08-02T12:31:20Z<p>Elina: </p>
<hr />
<div><t2b index="Aikalaji,Projekti,Alaprojekti,Havainto" Locations="alku,loppu,toistoväli,asti,kuvaus" unit="d"><br />
Työaika|Opasnet||2011-07-14 9:00|2011-07-14 16:00|1|2011-08-15|Kesätyö<br />
Vapaa|||2011-07-16 00:00|2011-07-16 23:59|7|2011-08-15|Lauantait vapaita<br />
Vapaa|||2011-07-17 00:00|2011-07-17 23:59|7|2011-08-15|Sunnuntait vapaita<br />
Vapaa|||2011-07-18 00:00|2011-07-18 23:59|1|2011-07-19|Pidän vapaata ja luen artikkelia<br />
Vapaa|||2011-07-29 00:00|2011-07-29 23:59|1|2011-08-01|Pidän vapaata<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-15 09:30|2011-07-15 15:30|||Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-19 09:30|2011-07-19 15:30|||Biodiesel production from Jatropha curcas: a critical view<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-20 12:30|2011-07-20 15:30|||Jatropa-projektin sidosryhmille menevän sähköpostin kehittelyä..<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-21 10:00|2011-07-21 15:30|||Sivujen tekemistä (Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä) ja muiden tarkistamista<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-22 10:40|2011-07-22 15:10|||Kalaöljyn vaikutuskaavion tekeminen ja sivujen tarkastus&korjailu<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-25 11:10|2011-07-25 13:40|||Jatropan eettisiin vaikutuksiin uuden kuvan tekeminen, muiden sivujen korjailu Mikon kommenttien avulla.<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-26 10:30|2011-07-26 15:30|||Jatropan siementen saanto viljelystä ja viilausta<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-27 11:00|2011-07-27 16:00|||Jatropan viljelyn sosiaaliset- ja ekosysteemivaikutukset<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-28 10:40|2011-07-28 15:10|||Jatropa- ja kalaöljysivujen viilailua<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-08-02 11:00|2011-08-02 15:30|||Jatropa, tiedon etsimistä ja sen lisäilyä sivuille, datatauluja<br />
</t2b></div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_mahdolliset_viljelyalueet&diff=9005Jatropan mahdolliset viljelyalueet2011-08-02T12:13:30Z<p>Elina: /* Perustelut */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Jaakko}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Missä jatropaa nykyään viljellään ja missä jatropaa voitaisiin viljellä jos se todettaisiin taloudellisesti kannattavaksi?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
[[Tiedosto:Jatropaluokat.JPG|thumb|Jatropan viljelyyn sopivat alueet<ref name=gexsi.com>http://www.slideshare.net/afro100/gexsi-global-jatropha-study-abstract</ref> ]]<br />
<br />
[[Tiedosto:Jatropaviljelmät_hehtaareina.JPG|thumb|Jatropaviljelmien arvioitu määrä vuonna 2008]]<br />
<br />
Oheisen jatropan<br />
viljelymääriä kuvaavan kartan tiedot perustuvat GEXSI:n julkaiseman tutkimuksen tietoihin.<br />
Lukujen luotettavuutta ei ole voitu todentaa toisten lähteiden avulla, ja ainakin Vietnamissa<br />
jatropan viljelyalueiden määrä on arvioitu kenttähavaintojen perusteella selvästi yläkanttiin. Vuonna 2008 jatropaa on arveltu viljellyn yhteensä 900 000 hehtaarilla, josta yli 85 %<br />
Aasiassa, 13 % Afrikassa ja loput Latinalaisessa Amerikassa.<br />
<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Perustelut==<br />
Jatropaa viljellään biopolttoaineen raaka-aineeksi kaikilla subtrooppisilla ja trooppisilla<br />
mantereilla. Tällä hetkellä kasvia viljellään eniten Intiassa, Kiinassa, Zambiassa ja<br />
Madagaskarissa, mutta myös monissa muissa maissa on herännyt kiinnostusta jatropan<br />
biodieselkäyttöä kohtaan. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
Jatropaa on helppo viljellä, mutta siementen keräys on käsityötä. Ainakaan vielä keräämiseen soveltuvia koneita ei ole olemassa. Englantilaisen Ron Oxburghin mukaan työvoimaa tarvitaan yksi henkilö yhtä hehtaaria kohden.<br />
Jatropan viljely ei siis ole kannattavaa vauraammissa maissa vapaan viljelysmaan puutteen ja korkeiden työvoimakustannusten takia. Trooppisten, väkirikkaiden kehitysmaiden köyhissä kylissä työvoimaa ja muuhun käyttöön kelpaamatonta maata kuitenkin riittää. <ref name=tiede.fi>http://www.tiede.fi/artikkeli/843/biodieselia_ilman_ymparistohaittoja</ref> <br />
<br />
<t2b index="Vuosi" unit="arvio" obs="Jatropaviljelmiä hehtaareina"><br />
2008|936 000<br />
2010|4 720 000<br />
2015|12 800 000<br />
</t2b><br />
<br />
Vuonna 2008 tehdyn arvion mukaan jatropaa viljeltiin vuonna 2008: 936 000 ha, ja viljeltäisiin vuonna 2010: 4 720 000 ha ja vuonna 2015 peräti 12 800 000 ha. <ref name=gexsi.com>http://www.slideshare.net/afro100/gexsi-global-jatropha-study-abstract</ref><br />
<br />
{{kommentti|#:|Miksi tässä on kasvava trendi? Millä olettamuksilla jatropan viljely kasvaa näin paljon?|--[[Käyttäjä:Teemu R|Teemu R]] 21. heinäkuuta 2011 kello 10.31 (EEST)}}<br />
<br />
<br />
On tutkittu miten raskasmetallien saastuttamaa maaperää voidaan parantaa metallia sietävillä kasveilla, jotka ovat syötäväksi kelpaamattomia ja joita voidaan kasvattaa joutomailla suuria määriä. Jatropa käy tällaiseen raskasmetallien saastuttaman maaperän pitkäaikaiseen parantamiseen samalla kun se tuottaa siemeniä biodieselin raaka-aineeksi. Jatropan tehoviljelyssä saastuneilla mailla voidaan käyttää lannoitteena teollisuusjätteitä kuten meijeri- ja biosakkaa biolannoitteiden ohella. Saastuneilla mailla viljellyn öljyn käytössä on kuitenkin rajoitteita, sillä raskasmetallit estävät joidenkin jalostusmenetelmien käytön. <ref name:jatropha>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
Kulttuuriset tavat voivat vaikuttaa jatrophan hyödyntämiseen. Tansaniassa jatrophaa on käytetty hautojen merkitsemiseen, jolloin kasvin kaupallinen hyödyntäminen voi tuntua hankalalta. <ref name:jatropha>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_mahdolliset_viljelyalueet&diff=9004Jatropan mahdolliset viljelyalueet2011-08-02T12:12:58Z<p>Elina: /* Perustelut */ datatauluksi</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Jaakko}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Missä jatropaa nykyään viljellään ja missä jatropaa voitaisiin viljellä jos se todettaisiin taloudellisesti kannattavaksi?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
[[Tiedosto:Jatropaluokat.JPG|thumb|Jatropan viljelyyn sopivat alueet<ref name=gexsi.com>http://www.slideshare.net/afro100/gexsi-global-jatropha-study-abstract</ref> ]]<br />
<br />
[[Tiedosto:Jatropaviljelmät_hehtaareina.JPG|thumb|Jatropaviljelmien arvioitu määrä vuonna 2008]]<br />
<br />
Oheisen jatropan<br />
viljelymääriä kuvaavan kartan tiedot perustuvat GEXSI:n julkaiseman tutkimuksen tietoihin.<br />
Lukujen luotettavuutta ei ole voitu todentaa toisten lähteiden avulla, ja ainakin Vietnamissa<br />
jatropan viljelyalueiden määrä on arvioitu kenttähavaintojen perusteella selvästi yläkanttiin. Vuonna 2008 jatropaa on arveltu viljellyn yhteensä 900 000 hehtaarilla, josta yli 85 %<br />
Aasiassa, 13 % Afrikassa ja loput Latinalaisessa Amerikassa.<br />
<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Perustelut==<br />
Jatropaa viljellään biopolttoaineen raaka-aineeksi kaikilla subtrooppisilla ja trooppisilla<br />
mantereilla. Tällä hetkellä kasvia viljellään eniten Intiassa, Kiinassa, Zambiassa ja<br />
Madagaskarissa, mutta myös monissa muissa maissa on herännyt kiinnostusta jatropan<br />
biodieselkäyttöä kohtaan. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
Jatropaa on helppo viljellä, mutta siementen keräys on käsityötä. Ainakaan vielä keräämiseen soveltuvia koneita ei ole olemassa. Englantilaisen Ron Oxburghin mukaan työvoimaa tarvitaan yksi henkilö yhtä hehtaaria kohden.<br />
Jatropan viljely ei siis ole kannattavaa vauraammissa maissa vapaan viljelysmaan puutteen ja korkeiden työvoimakustannusten takia. Trooppisten, väkirikkaiden kehitysmaiden köyhissä kylissä työvoimaa ja muuhun käyttöön kelpaamatonta maata kuitenkin riittää. <ref name=tiede.fi>http://www.tiede.fi/artikkeli/843/biodieselia_ilman_ymparistohaittoja</ref> <br />
<br />
<t2b index="Vuosi" unit="arvio" obs="Jatropaviljelmiä hehtaareina"><br />
2008|936000<br />
2010|4 720 000<br />
2015|12 800 000<br />
</t2b><br />
<br />
Vuonna 2008 tehdyn arvion mukaan jatropaa viljeltiin vuonna 2008: 936 000 ha, ja viljeltäisiin vuonna 2010: 4 720 000 ha ja vuonna 2015 peräti 12 800 000 ha. <ref name=gexsi.com>http://www.slideshare.net/afro100/gexsi-global-jatropha-study-abstract</ref><br />
<br />
{{kommentti|#:|Miksi tässä on kasvava trendi? Millä olettamuksilla jatropan viljely kasvaa näin paljon?|--[[Käyttäjä:Teemu R|Teemu R]] 21. heinäkuuta 2011 kello 10.31 (EEST)}}<br />
<br />
<br />
On tutkittu miten raskasmetallien saastuttamaa maaperää voidaan parantaa metallia sietävillä kasveilla, jotka ovat syötäväksi kelpaamattomia ja joita voidaan kasvattaa joutomailla suuria määriä. Jatropa käy tällaiseen raskasmetallien saastuttaman maaperän pitkäaikaiseen parantamiseen samalla kun se tuottaa siemeniä biodieselin raaka-aineeksi. Jatropan tehoviljelyssä saastuneilla mailla voidaan käyttää lannoitteena teollisuusjätteitä kuten meijeri- ja biosakkaa biolannoitteiden ohella. Saastuneilla mailla viljellyn öljyn käytössä on kuitenkin rajoitteita, sillä raskasmetallit estävät joidenkin jalostusmenetelmien käytön. <ref name:jatropha>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
Kulttuuriset tavat voivat vaikuttaa jatrophan hyödyntämiseen. Tansaniassa jatrophaa on käytetty hautojen merkitsemiseen, jolloin kasvin kaupallinen hyödyntäminen voi tuntua hankalalta. <ref name:jatropha>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_siementen_saanto_viljelyst%C3%A4&diff=9003Jatropan siementen saanto viljelystä2011-08-02T12:06:17Z<p>Elina: /* Vastaus */</p>
<hr />
<div>{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Kuinka paljon siemeniä jatropaviljelyksiltä saadaan per hehtaari? <br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Oletettu keskiarvo siemensadosta kastellulta ja ei kastellulta jatropaviljelmältä, joka on täysin kasvanut (istutuksesta aikaa 6-50 vuotta):<br />
<br />
<t2b index="Vuosi,Kastelu,Havainto" unit=" (*) t/ha/a" Locations="Min,Normaali,Max"><br />
1|Ei|0.10|0.25|0.40<br />
1|Kyllä|0.75|1.25|2.50<br />
2|Ei|0.50|1.00|1.50<br />
2|Kyllä|1.00|1.50|3.00<br />
3|Ei|0.75|1.25|1.75<br />
3|Kyllä|4.25|5.00|5.00<br />
4|Ei|0.90|1.75|2.25<br />
4|Kyllä|5.25|6.25|8.00<br />
5|Ei|1.10|2.00|2.75<br />
5|Kyllä|5.25|8.00|12.50<br />
Vuosittainen (**)|Ei|0.057|1.925|2.648<br />
Vuosittainen (**)|Kyllä|5.055|7.640|11.870<br />
</t2b><br />
<br />
(*)On huomattava, että jatropan siemenen koostumus, etenkin onko se tuore vai kuivattu, ei ole täysin tarkkaa eikä veden ja lannoitteiden määrästä ole tietoa.<br />
<br />
(**)Arvioitu vuosittainen tuotanto vuosina 6-50, jolloin se pysyy suunnilleen samana.<ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
Yksi 5 metriä korkea kasvi ei voi kantaa enempää kuin 1 kg siemeniä kerralla.<ref>Indian Green Energy Awareness Center [http://www.svlele.com/jatropha_plant.htm]</ref> Jatropa tarvitsee vähintään 600 mm vettä vuodessa menestyäkseen, mutta voi kestää kolme vuotta kuivuuttaa tiputtamatta lehtiään.<ref name:blogspot>http://alfin2100.blogspot.com/2008/02/jatropha-another-look.html</ref><br />
<br />
Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. <ref>Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=8&ved=0CFMQFjAH&url=http%3A%2F%2Fweb.eduskunta.fi%2Fdman%2FDocument.phx%3FdocumentId%3Djr07810110325978%26cmd%3Ddownload&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHPY6gDYRoDFgRfeKr6hx2tlZ0Q5Q]</ref><br />
<br />
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen<br />
[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=9&ved=0CFYQFjAI&url=http%3A%2F%2Fwww.mtt.fi%2Fmet%2Fpdf%2Fmet137.pdf&rct=j&q=jatropha%20viljelmien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHT7QdYDRO0abUTGaeiarYTcGH0tg&cad=rja]</ref> <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Jatropan viljelyssä on edelleen epävarmuustekijöitä, vaikka sitä on istutettu jo 0.9milj hehtaaria. Tiedot kasvin sadontuotosta ja tuotannon vaikutuksista ympäristöön vaihtelevat edelleen suuresti. Jatropan käytännön viljelyprojekteja on meneillään tai suunnitteilla lähes 1,8 miljoonan hehtaarin verran ympäri maailmaa. <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Mikäli jatropapuita harvennetaan oikein, rungon kasvu ei vaadi ylimääräisiä lannoitteita, vaan lisäravinteet menevät kokonaan uusien oksien, lehtien, hedelmien ja siemenien tuotantoon. Mikäli pudonneet puun osat jätetään maahan, ne kompostoituvat ajan myötä ja luovuttavat ravinteensa uudelleenkäytettäväksi.<ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1></ref><br />
<br />
Jos kasvi juurrutetaan leikatusta oksasta, eikä idätetä siemenestä, tarvitaan enemmän vettä, sillä leikatut puut kasvattavat juuret lähemmäs pintaa ja siten eivät pääse käsiksi syvällä maassa oleviin vesivaroihin. Kuivuudessa kasvavat jatropat voivat tuottaa vain 40% siitä öljystä, jonka riittävästi vettä saaneet yksilöt tuottavat.<ref name:biofuel>Technical options for optimization of production of Jatropha as a biofuel feedstock in arid and semi-arid areas of Zimbabwe; Raphael M. Jingura</ref><br />
<br />
Jatropan lannoituksen ja vedensaannin ja sadon suhteesta ei ole tällä hetkellä olemassa luotettavia tilastoja. Siten arvio on, että tietyn tuloksen (noin 2,38 tonnia kuivattuja jatropan siemeniä vuodessa hehtaarilta) saa, kun typpilannoitetta levitetään hehtaarille 81 kg vuodessa ja kastelu on 950 mm vuodessa. Nämä arviot ovat kuitenkin hyvin yksinkertaistettuja ja liian optimistisia.<ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
== Riippuvuudet ==<br />
<br />
== Avainsanat ==<br />
<br />
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_siementen_saanto_viljelyst%C3%A4&diff=9002Jatropan siementen saanto viljelystä2011-08-02T12:05:01Z<p>Elina: /* Vastaus */</p>
<hr />
<div>{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Kuinka paljon siemeniä jatropaviljelyksiltä saadaan per hehtaari? <br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Oletettu keskiarvo siemensadosta kastellulta ja ei kastellulta jatropaviljelmältä, joka on täysin kasvanut (istutuksesta aikaa 6-50 vuotta):<br />
<br />
<t2b index="Vuosi,Kastelu,Havainto" unit="t/ha/a" Locations="Min,Normaali,Max"><br />
1|Ei|0.10|0.25|0.40<br />
1|Kyllä|0.75|1.25|2.50<br />
2|Ei|0.50|1.00|1.50<br />
2|Kyllä|1.00|1.50|3.00<br />
3|Ei|0.75|1.25|1.75<br />
3|Kyllä|4.25|5.00|5.00<br />
4|Ei|0.90|1.75|2.25<br />
4|Kyllä|5.25|6.25|8.00<br />
5|Ei|1.10|2.00|2.75<br />
5|Kyllä|5.25|8.00|12.50<br />
Vuosittainen (**)|Ei|0.057|1.925|2.648<br />
Vuosittainen (**)|Kyllä|5.055|7.640|11.870<br />
</t2b><br />
<br />
(*)On huomattava, että jatropan siemenen koostumus, etenkin onko se tuore vai kuivattu, ei ole täysin tarkkaa eikä veden ja lannoitteiden määrästä ole tietoa.<br />
<br />
(**)Arvioitu vuosittainen tuotanto vuosina 6-50, jolloin se pysyy suunnilleen samana.<ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
Yksi 5 metriä korkea kasvi ei voi kantaa enempää kuin 1 kg siemeniä kerralla.<ref>Indian Green Energy Awareness Center [http://www.svlele.com/jatropha_plant.htm]</ref> Jatropa tarvitsee vähintään 600 mm vettä vuodessa menestyäkseen, mutta voi kestää kolme vuotta kuivuuttaa tiputtamatta lehtiään.<ref name:blogspot>http://alfin2100.blogspot.com/2008/02/jatropha-another-look.html</ref><br />
<br />
Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. <ref>Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=8&ved=0CFMQFjAH&url=http%3A%2F%2Fweb.eduskunta.fi%2Fdman%2FDocument.phx%3FdocumentId%3Djr07810110325978%26cmd%3Ddownload&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHPY6gDYRoDFgRfeKr6hx2tlZ0Q5Q]</ref><br />
<br />
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen<br />
[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=9&ved=0CFYQFjAI&url=http%3A%2F%2Fwww.mtt.fi%2Fmet%2Fpdf%2Fmet137.pdf&rct=j&q=jatropha%20viljelmien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHT7QdYDRO0abUTGaeiarYTcGH0tg&cad=rja]</ref> <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Jatropan viljelyssä on edelleen epävarmuustekijöitä, vaikka sitä on istutettu jo 0.9milj hehtaaria. Tiedot kasvin sadontuotosta ja tuotannon vaikutuksista ympäristöön vaihtelevat edelleen suuresti. Jatropan käytännön viljelyprojekteja on meneillään tai suunnitteilla lähes 1,8 miljoonan hehtaarin verran ympäri maailmaa. <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Mikäli jatropapuita harvennetaan oikein, rungon kasvu ei vaadi ylimääräisiä lannoitteita, vaan lisäravinteet menevät kokonaan uusien oksien, lehtien, hedelmien ja siemenien tuotantoon. Mikäli pudonneet puun osat jätetään maahan, ne kompostoituvat ajan myötä ja luovuttavat ravinteensa uudelleenkäytettäväksi.<ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1></ref><br />
<br />
Jos kasvi juurrutetaan leikatusta oksasta, eikä idätetä siemenestä, tarvitaan enemmän vettä, sillä leikatut puut kasvattavat juuret lähemmäs pintaa ja siten eivät pääse käsiksi syvällä maassa oleviin vesivaroihin. Kuivuudessa kasvavat jatropat voivat tuottaa vain 40% siitä öljystä, jonka riittävästi vettä saaneet yksilöt tuottavat.<ref name:biofuel>Technical options for optimization of production of Jatropha as a biofuel feedstock in arid and semi-arid areas of Zimbabwe; Raphael M. Jingura</ref><br />
<br />
Jatropan lannoituksen ja vedensaannin ja sadon suhteesta ei ole tällä hetkellä olemassa luotettavia tilastoja. Siten arvio on, että tietyn tuloksen (noin 2,38 tonnia kuivattuja jatropan siemeniä vuodessa hehtaarilta) saa, kun typpilannoitetta levitetään hehtaarille 81 kg vuodessa ja kastelu on 950 mm vuodessa. Nämä arviot ovat kuitenkin hyvin yksinkertaistettuja ja liian optimistisia.<ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
== Riippuvuudet ==<br />
<br />
== Avainsanat ==<br />
<br />
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_siementen_saanto_viljelyst%C3%A4&diff=9001Jatropan siementen saanto viljelystä2011-08-02T12:04:42Z<p>Elina: /* Perustelut */ taulukon siirto</p>
<hr />
<div>{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Kuinka paljon siemeniä jatropaviljelyksiltä saadaan per hehtaari? <br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Oletettu keskiarvo siemensadosta kastellulta ja ei kastellulta jatropaviljelmältä, joka on täysin kasvanut (istutuksesta aikaa 6-50 vuotta):<br />
<br />
<t2b index="Vuosi,Kastelu,Havainto" unit="t/ha/a" Locations="Min,Normaali,Max"><br />
1|Ei|0.10|0.25|0.40<br />
1|Kyllä|0.75|1.25|2.50<br />
2|Ei|0.50|1.00|1.50<br />
2|Kyllä|1.00|1.50|3.00<br />
3|Ei|0.75|1.25|1.75<br />
3|Kyllä|4.25|5.00|5.00<br />
4|Ei|0.90|1.75|2.25<br />
4|Kyllä|5.25|6.25|8.00<br />
5|Ei|1.10|2.00|2.75<br />
5|Kyllä|5.25|8.00|12.50<br />
Vuosittainen (**)|Ei|0.057|1.925|2.648<br />
Vuosittainen (**)|Kyllä|5.055|7.640|11.870<br />
</t2b><br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
Yksi 5 metriä korkea kasvi ei voi kantaa enempää kuin 1 kg siemeniä kerralla.<ref>Indian Green Energy Awareness Center [http://www.svlele.com/jatropha_plant.htm]</ref> Jatropa tarvitsee vähintään 600 mm vettä vuodessa menestyäkseen, mutta voi kestää kolme vuotta kuivuuttaa tiputtamatta lehtiään.<ref name:blogspot>http://alfin2100.blogspot.com/2008/02/jatropha-another-look.html</ref><br />
<br />
Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. <ref>Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=8&ved=0CFMQFjAH&url=http%3A%2F%2Fweb.eduskunta.fi%2Fdman%2FDocument.phx%3FdocumentId%3Djr07810110325978%26cmd%3Ddownload&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHPY6gDYRoDFgRfeKr6hx2tlZ0Q5Q]</ref><br />
<br />
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen<br />
[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=9&ved=0CFYQFjAI&url=http%3A%2F%2Fwww.mtt.fi%2Fmet%2Fpdf%2Fmet137.pdf&rct=j&q=jatropha%20viljelmien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHT7QdYDRO0abUTGaeiarYTcGH0tg&cad=rja]</ref> <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Jatropan viljelyssä on edelleen epävarmuustekijöitä, vaikka sitä on istutettu jo 0.9milj hehtaaria. Tiedot kasvin sadontuotosta ja tuotannon vaikutuksista ympäristöön vaihtelevat edelleen suuresti. Jatropan käytännön viljelyprojekteja on meneillään tai suunnitteilla lähes 1,8 miljoonan hehtaarin verran ympäri maailmaa. <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Mikäli jatropapuita harvennetaan oikein, rungon kasvu ei vaadi ylimääräisiä lannoitteita, vaan lisäravinteet menevät kokonaan uusien oksien, lehtien, hedelmien ja siemenien tuotantoon. Mikäli pudonneet puun osat jätetään maahan, ne kompostoituvat ajan myötä ja luovuttavat ravinteensa uudelleenkäytettäväksi.<ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1></ref><br />
<br />
Jos kasvi juurrutetaan leikatusta oksasta, eikä idätetä siemenestä, tarvitaan enemmän vettä, sillä leikatut puut kasvattavat juuret lähemmäs pintaa ja siten eivät pääse käsiksi syvällä maassa oleviin vesivaroihin. Kuivuudessa kasvavat jatropat voivat tuottaa vain 40% siitä öljystä, jonka riittävästi vettä saaneet yksilöt tuottavat.<ref name:biofuel>Technical options for optimization of production of Jatropha as a biofuel feedstock in arid and semi-arid areas of Zimbabwe; Raphael M. Jingura</ref><br />
<br />
Jatropan lannoituksen ja vedensaannin ja sadon suhteesta ei ole tällä hetkellä olemassa luotettavia tilastoja. Siten arvio on, että tietyn tuloksen (noin 2,38 tonnia kuivattuja jatropan siemeniä vuodessa hehtaarilta) saa, kun typpilannoitetta levitetään hehtaarille 81 kg vuodessa ja kastelu on 950 mm vuodessa. Nämä arviot ovat kuitenkin hyvin yksinkertaistettuja ja liian optimistisia.<ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
== Riippuvuudet ==<br />
<br />
== Avainsanat ==<br />
<br />
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_siementen_saanto_viljelyst%C3%A4&diff=9000Jatropan siementen saanto viljelystä2011-08-02T12:02:47Z<p>Elina: /* Vastaus */</p>
<hr />
<div>{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Kuinka paljon siemeniä jatropaviljelyksiltä saadaan per hehtaari? <br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Oletettu keskiarvo siemensadosta kastellulta ja ei kastellulta jatropaviljelmältä, joka on täysin kasvanut (istutuksesta aikaa 6-50 vuotta):<br />
<br />
<t2b index="Vuosi,Kastelu,Havainto" unit="t/ha/a" Locations="Min,Normaali,Max"><br />
1|Ei|0.10|0.25|0.40<br />
1|Kyllä|0.75|1.25|2.50<br />
2|Ei|0.50|1.00|1.50<br />
2|Kyllä|1.00|1.50|3.00<br />
3|Ei|0.75|1.25|1.75<br />
3|Kyllä|4.25|5.00|5.00<br />
4|Ei|0.90|1.75|2.25<br />
4|Kyllä|5.25|6.25|8.00<br />
5|Ei|1.10|2.00|2.75<br />
5|Kyllä|5.25|8.00|12.50<br />
Vuosittainen (**)|Ei|0.057|1.925|2.648<br />
Vuosittainen (**)|Kyllä|5.055|7.640|11.870<br />
</t2b><br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
Yksi 5 metriä korkea kasvi ei voi kantaa enempää kuin 1 kg siemeniä kerralla.<ref>Indian Green Energy Awareness Center [http://www.svlele.com/jatropha_plant.htm]</ref> Jatropa tarvitsee vähintään 600 mm vettä vuodessa menestyäkseen, mutta voi kestää kolme vuotta kuivuuttaa tiputtamatta lehtiään.<ref name:blogspot>http://alfin2100.blogspot.com/2008/02/jatropha-another-look.html</ref><br />
<br />
Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. <ref>Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=8&ved=0CFMQFjAH&url=http%3A%2F%2Fweb.eduskunta.fi%2Fdman%2FDocument.phx%3FdocumentId%3Djr07810110325978%26cmd%3Ddownload&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHPY6gDYRoDFgRfeKr6hx2tlZ0Q5Q]</ref><br />
<br />
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen<br />
[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=9&ved=0CFYQFjAI&url=http%3A%2F%2Fwww.mtt.fi%2Fmet%2Fpdf%2Fmet137.pdf&rct=j&q=jatropha%20viljelmien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHT7QdYDRO0abUTGaeiarYTcGH0tg&cad=rja]</ref> <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Jatropan viljelyssä on edelleen epävarmuustekijöitä, vaikka sitä on istutettu jo 0.9milj hehtaaria. Tiedot kasvin sadontuotosta ja tuotannon vaikutuksista ympäristöön vaihtelevat edelleen suuresti. Jatropan käytännön viljelyprojekteja on meneillään tai suunnitteilla lähes 1,8 miljoonan hehtaarin verran ympäri maailmaa. <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Mikäli jatropapuita harvennetaan oikein, rungon kasvu ei vaadi ylimääräisiä lannoitteita, vaan lisäravinteet menevät kokonaan uusien oksien, lehtien, hedelmien ja siemenien tuotantoon. Mikäli pudonneet puun osat jätetään maahan, ne kompostoituvat ajan myötä ja luovuttavat ravinteensa uudelleenkäytettäväksi.<ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1></ref><br />
<br />
Jos kasvi juurrutetaan leikatusta oksasta, eikä idätetä siemenestä, tarvitaan enemmän vettä, sillä leikatut puut kasvattavat juuret lähemmäs pintaa ja siten eivät pääse käsiksi syvällä maassa oleviin vesivaroihin. Kuivuudessa kasvavat jatropat voivat tuottaa vain 40% siitä öljystä, jonka riittävästi vettä saaneet yksilöt tuottavat.<ref name:biofuel>Technical options for optimization of production of Jatropha as a biofuel feedstock in arid and semi-arid areas of Zimbabwe; Raphael M. Jingura</ref><br />
<br />
Jatropan lannoituksen ja vedensaannin ja sadon suhteesta ei ole tällä hetkellä olemassa luotettavia tilastoja. Siten arvio on, että tietyn tuloksen (noin 2,38 tonnia kuivattuja jatropan siemeniä vuodessa hehtaarilta) saa, kun typpilannoitetta levitetään hehtaarille 81 kg vuodessa ja kastelu on 950 mm vuodessa. Nämä arviot ovat kuitenkin hyvin yksinkertaistettuja ja liian optimistisia.<ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|rowspan="3"| Vuosi<br />
|colspan="6"| Odotettu siemensato (*) (t/ha/a) <br />
|----<br />
|colspan="3"| Ei kasteltu<br />
|colspan="3"| Kasteltu<br />
|----<br />
| min<br />
| normaali<br />
| max<br />
| min<br />
| normaali<br />
| max<br />
|----<br />
| 1<br />
| 0.10<br />
| 0.25<br />
| 0.40<br />
| 0.75<br />
| 1.25<br />
| 2.50<br />
|----<br />
| 2<br />
| 0.50<br />
| 1.00<br />
| 1.50<br />
| 1.00<br />
| 1.50<br />
| 3.00<br />
|----<br />
| 3<br />
| 0.75<br />
| 1.25<br />
| 1.75<br />
| 4.25<br />
| 5.00<br />
| 5.00<br />
|----<br />
| 4<br />
| 0.90<br />
| 1.75<br />
| 2.25<br />
| 5.25<br />
| 6.25<br />
| 8.00<br />
|----<br />
| 5<br />
| 1.10<br />
| 2.00<br />
| 2.75<br />
| 5.25<br />
| 8.00<br />
| 12.50<br />
|----<br />
| Vuosittainen(**)<br />
| 0.057<br />
| 1.925<br />
| 2.648<br />
| 5.055<br />
| 7.640<br />
| 11.870<br />
|----<br />
|}<br />
<br />
(*)On huomattava, että jatropan siemenen koostumus, etenkin onko se tuore vai kuivattu, ei ole täysin tarkkaa eikä veden ja lannoitteiden määrästä ole tietoa.<br />
<br />
(**)Arvioitu vuosittainen tuotanto vuosina 6-50, jolloin se pysyy suunnilleen samana.<ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
== Riippuvuudet ==<br />
<br />
== Avainsanat ==<br />
<br />
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Biodieselin_tuotanto&diff=8999Biodieselin tuotanto2011-08-02T11:47:10Z<p>Elina: /* Vastaus */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Pauli}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
<br />
Kuinka paljon biodieseliä nykyään tuotetaan jatropaöljystä?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
<t2b index="A" obs="B" unit="C"><br />
D|E<br />
</t2b><br />
<br />
<br />
100% jatropaöljystä valmistetun biodieselin käyttö on vielä kokeiluvaiheessa ja siksi on hankala löytää tietoja siitä, kuinka paljon sitä valmistetaan maailmassa. <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Jatropaöljyä on käytetty jo biodieselin kaupallisessakin tuotannossa mutta vain osana biodieseliä. Jatropaöljystä valmistetun biodieselin osuus lopullisesta biodieselistä vaihtelee joten senkin takia on hankala arvioida paljonko jatropaöljystä valmistettua biodieseliä maailmassa tuotetaan tai käytetään.<br />
<br />
Kansainvälisten biopolttoainemarkkinoiden seuraaminen on vaikeaa, sillä biopolttoaineille ei ole omaa kansainvälistä tulliluokitusta. Biodieselin liikkuessa maailmalla rasvahappometyyliesterinä se luokitellaan samaan luokkaan kaikkien muidenkin rasvahappometyyliestereiden kanssa, mikä vaikeuttaa kaupankäynnin seuraamista. <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
== Riippuvuudet ==<br />
<br />
[[Jatropaöljyn tuotanto maailmassa]]<br />
<br />
[[Biodieselin saanto jatropaöljystä]]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_viljelyn_ilmastovaikutukset&diff=8998Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset2011-08-02T11:15:03Z<p>Elina: /* Perustelut */ yksi pointti lisää</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
{{kommentti|2:|Liekö tarpeen pilkkoa viljelyn, jatropaöljyn tuotannon ja jalostuksen vaikutuksiin?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. heinäkuuta 2011 kello 14.57 (EEST)}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Kuinka jatropan viljely vaikuttaa ilmastoon? Millaisia päästöjä jatropan viljely ja käyttö tuottaa (verrattuna muihin vaihtoehtoisiin energianlähteisiin)?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
*Fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna biopolttoaineet kuormittavat huomattavasti vähemmän ympäristöä hiilidioksidipäästöillään. Siinä missä 5000 litraa jatropaöljyä tuottaa 13 tonnia hiilidioksidipäästöjä, tuottaa tuhat litraa rikitöntä petrolia 200 tonnia päästöjä. Biopolttoaineden valmistusprosessissa päästöjä syntyy kuitenkin myös kasvatus- ja jalostusvaiheissa, mikä täytyy ottaa huomioon kokonaispäästömäärää laskettaessa. Seuraavassa taulukossa vertaillaan jatropa- ja palmuöjyviljelmien päästötietoja.<br />
<br />
<t2b index="Viljelyalue,Havainto" locations="tuotanto,CO2-päästö,muut KHK-päästöt" unit="ton/ha/a"><br />
Jatropaviljelmä|1 - 5|-7|PUUTTUU<br />
Palmuöljyviljelmä|4.752|- 3-8/+12|10<br />
</t2b><br />
<br />
Tuotantotiedot muutettu litroista kilogrammoihin: yhden öljylitran oletetaan painavan 1 kg.<br />
<br />
==Perustelut==<br />
* 25 vuoden laskentakaudella, joka vastaa yhtä öljypalmuplantaasin viljelykiertoa, syntyy luonnonmetsiä korvatessa ylimääräinen vuotuinen 12 tonnin ilmastotaakka,<ref> [http://wwf.fi/mediabank/1038.pdf] </ref> Jos laskennassa taas käytetään sadan vuoden oletusta, muuttuu ilmastotaakka ilmastohyödyksi, noin 3-8 tonnia vuodessa.<ref> [http://wwf.fi/mediabank/1038.pdf] </ref><br />
*Palmuöljyn plantaasitoiminnan kasvihuonepäästöt on n. 140t/ha/v. Kun tästä vähennetään hiilitase 130 t/ha/v, saadaan 10t/ha/v.<ref> [http://wwf.fi/mediabank/1038.pdf] </ref><br />
*Hehtaarin kokoinen jatropaviljelyalue (n.2500 kasvia) sitoo hiiltä 20 tonnia vuodessa 40 vuoden ajan. 2500 kasvia tuottaa keskimäärin 15 tonnia siemeniä vuodessa.Tästä määrästä voidaan valmistaa 5000 litraa biodieseliä, joka tuottaa 13 tonnia CO2 päästöjä. <ref> [http://www.jpclimited.com/climate-change.php] </ref> <br /><br />
<br />
*Jatropa toimii siis niin sanottuna hiilinieluna, sillä sen hiilitase on negatiivinen, eli sen sitoman hiilidioksidin määrä on suurempi kuin jatropaöljyn aiheuttamat päästöt. Myös palmuöljyviljelmä voi tietyilla oletuksilla toimia hiilinieluna. On kuitenkin otettava huomioon, että niin jatropan kuin palmuöljyn tuottamiin lopullisiin päästöihin vaikuttaa se millaisella maaperällä viljelmät sijaitsevat ja kuinka paljon kastelua ja ravinteita ne tarvitsevat.<br />
<br />
*Thaimaalaisessa Kasetsartin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan jatropasta valmistetun FAME-biodieselin elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 77 % fossiilisen dieselin päästöjä alhaisemmat. Jatropadieselin valmistukseen käytetystä energiasta 40 % kului esteröintiprosessiin, 23 % kasteluun ja 22 % lannoitteisiin. Elinkaarianalyysi ei kuitenkaan kerro koko totuutta jatrophadieselin aiheuttamista kasvihuonekaasutaseen muutoksista. Viljelystä johtuvilla maankäyttömuutoksilla voi olla valmistusprosessiin verrattuna moninkertainen merkitys biodieselin tuotannon aiheuttamiin kasvihuonekaasutaseen muutoksiin, sillä erilaisten kasvipeitteiden hiilensidontakyvyt vaihtelevat merkittävästi ja maanmuokkaus voi aiheuttaa muutoksia myös muiden kasvihuonekaasujen sidonnassa ja päästöissä <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
* [[Jatropaöljyn tuotanto maailmassa]]<br />
* [[Biodieselin saanto jatropaöljystä]]<br />
* [[Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet]]<br />
* [[Jatropan mahdolliset viljelyalueet]]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
Biopolttoaineet, ilmasto, jatropa<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*Kenyan jatropha final report, N.D.Mortimer, 2011 [http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf]<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Biodieselin_tuotanto&diff=8996Biodieselin tuotanto2011-08-02T10:56:54Z<p>Elina: /* Vastaus */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Pauli}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
<br />
Kuinka paljon biodieseliä nykyään tuotetaan jatropaöljystä?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
<t2b index="A" obs="B" unit="C"><br />
D|E<br />
</t2b><br />
<br />
Kansainvälisten biopolttoainemarkkinoiden seuraaminen on vaikeaa, sillä biopolttoaineille ei ole omaa kansainvälistä tulliluokitusta. Biodieselin liikkuessa maailmalla rasvahappometyyliesterinä se luokitellaan samaan luokkaan kaikkien muidenkin rasvahappometyyliestereiden kanssa, mikä vaikeuttaa kaupankäynnin seuraamista. <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
== Riippuvuudet ==<br />
<br />
[[Jatropaöljyn tuotanto maailmassa]]<br />
<br />
[[Biodieselin saanto jatropaöljystä]]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Biodieselin_tuotanto&diff=8994Biodieselin tuotanto2011-08-02T10:56:09Z<p>Elina: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Pauli}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
<br />
Kuinka paljon biodieseliä nykyään tuotetaan jatropaöljystä?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
<t2b index="A" obs="B" unit="C"><br />
D|E<br />
</t2b><br />
<br />
Kansainvälisten biopolttoainemarkkinoiden seuraaminen on vaikeaa, sillä biopolttoaineille ei ole omaa kansainvälistä tulliluokitusta. Biodieselin liikkuessa maailmalla rasvahappometyyliesterinä se luokitellaan samaan luokkaan kaikkien muidenkin rasvahappometyyliestereiden kanssa, mikä vaikeuttaa kaupankäynnin seuraamista.<br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
== Riippuvuudet ==<br />
<br />
[[Jatropaöljyn tuotanto maailmassa]]<br />
<br />
[[Biodieselin saanto jatropaöljystä]]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_viljelyalueet&diff=8983Jatropan viljelyalueet2011-08-02T08:57:41Z<p>Elina: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Pauli}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Missä jatropaa nykyään viljellään?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
Jatropan viljelyyn käytetty alue vuonna 2008 GEXSI:n tutkimuksen mukaan:<br />
<br />
<t2b index="Alue" obs="Pinta-ala" unit="ha"><br />
Aasia|765 000<br />
Afrikka|117 000<br />
Latinalainen Amerikka|18 000<br />
Yhteensä|900 000<br />
</t2b><br />
<br />
[[Tiedosto:Jatropaviljelmät_hehtaareina.JPG|thumb|Jatropaviljelmien arvioitu määrä vuonna 2008]]<br />
<br />
Oheisen jatropan<br />
viljelymääriä kuvaavan kartan tiedot perustuvat GEXSI:n julkaiseman tutkimuksen tietoihin.<br />
Lukujen luotettavuutta ei ole voitu todentaa toisten lähteiden avulla, ja ainakin Vietnamissa<br />
jatropan viljelyalueiden määrä on arvioitu kenttähavaintojen perusteella selvästi yläkanttiin. Vuonna 2008 jatropaa on arveltu viljellyn yhteensä 900 000 hehtaarilla, josta yli 85 %<br />
Aasiassa, 13 % Afrikassa ja loput Latinalaisessa Amerikassa.<br />
<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Perustelut==<br />
Jatropaa viljellään biopolttoaineen raaka-aineeksi kaikilla subtrooppisilla ja trooppisilla<br />
mantereilla. Tällä hetkellä kasvia viljellään eniten Intiassa, Kiinassa, Zambiassa ja<br />
Madagaskarissa, mutta myös monissa muissa maissa on herännyt kiinnostusta jatropan<br />
biodieselkäyttöä kohtaan. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Viitteet==<br />
<references/></div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Elina/Ty%C3%B6aika&diff=8930Käyttäjä:Elina/Työaika2011-07-28T12:14:51Z<p>Elina: </p>
<hr />
<div><t2b index="Aikalaji,Projekti,Alaprojekti,Havainto" Locations="alku,loppu,toistoväli,asti,kuvaus" unit="d"><br />
Työaika|Opasnet||2011-07-14 9:00|2011-07-14 16:00|1|2011-08-15|Kesätyö<br />
Vapaa|||2011-07-16 00:00|2011-07-16 23:59|7|2011-08-15|Lauantait vapaita<br />
Vapaa|||2011-07-17 00:00|2011-07-17 23:59|7|2011-08-15|Sunnuntait vapaita<br />
Vapaa|||2011-07-18 00:00|2011-07-18 23:59|1|2011-07-19|Pidän vapaata ja luen artikkelia<br />
Vapaa|||2011-07-29 00:00|2011-07-29 23:59|1|2011-08-01|Pidän vapaata<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-15 09:30|2011-07-15 15:30|||Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-19 09:30|2011-07-19 15:30|||Biodiesel production from Jatropha curcas: a critical view<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-20 12:30|2011-07-20 15:30|||Jatropa-projektin sidosryhmille menevän sähköpostin kehittelyä..<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-21 10:00|2011-07-21 15:30|||Sivujen tekemistä (Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä) ja muiden tarkistamista<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-22 10:40|2011-07-22 15:10|||Kalaöljyn vaikutuskaavion tekeminen ja sivujen tarkastus&korjailu<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-25 11:10|2011-07-25 13:40|||Jatropan eettisiin vaikutuksiin uuden kuvan tekeminen, muiden sivujen korjailu Mikon kommenttien avulla.<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-26 10:30|2011-07-26 15:30|||Jatropan siementen saanto viljelystä ja viilausta<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-27 11:00|2011-07-27 16:00|||Jatropan viljelyn sosiaaliset- ja ekosysteemivaikutukset<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-28 10:40|2011-07-28 15:10|||Jatropa- ja kalaöljysivujen viilailua<br />
</t2b></div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Bioenergian_saanto_kalaj%C3%A4tteest%C3%A4&diff=8929Bioenergian saanto kalajätteestä2011-07-28T12:00:38Z<p>Elina: /* Perustelut */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Kalaöljy]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Johannes}}<br />
<br />
<br />
==Kysymys==<br />
<br />
Paljonko '''käyttökelpoista bioenergiaa''' saadaan tuotettua yhdestä kilosta tai tonnista tyypillistä kalanjalostuksen jätettä?<br />
<br />
Kuinka suuri kyseinen määrä on verrattuna muihin bioenergianlähteisiin, esimerkiksi jatropaöljyyn?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
'''Kalajätteen energiatehokkuuden ( kg / 1l kalajäte) määrä verrattaessa muihin bioenergian valmistusmenetelmiin (energiatehokkuus, kustannukset yms.)<br />
''' <br><br />
*Kalajätteen energiatehokkuudeksi on parhaimmillaan saatu 1l/1kg. <br><br />
*Tonnista Jatropahedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä. Tästä voidaan laskea karkeasti keskiarvoja käyttäen Jatropan energiatehokkuudeksi 0.32l/kg. (Openshaw 2000)<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen<br />
[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=9&ved=0CFYQFjAI&url=http%3A%2F%2Fwww.mtt.fi%2Fmet%2Fpdf%2Fmet137.pdf&rct=j&q=jatropha%20viljelmien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHT7QdYDRO0abUTGaeiarYTcGH0tg&cad=rja]</ref><br />
<br />
*Tästä voidaan siis päätellä että tehokkailla valmistusmenetelmillä kalajätteestä voidaan saada jopa kolme kertaa tehokkaampi energianlähde verrattuna jatropaan.<br />
<br />
<br><br />
<br />
<t2b index="Nro,Valmistusaine" " unit="l/kg"><br />
1|Jatropa| 0.32<br />
2|Kalajäte| 1<br />
</t2b><br />
<br />
==Perustelut==<br />
<br />
'''Eläimien suolista valmistettu biodiesel ei ole uusi tekniikka, mutta kiinnostus valmistukseen on herännyt vasta viime aikoina.'''<br />
<br />
* '''Tutkimusten mukaan kalajätteet sopivat hyvin raaka-aineiksi energiantuotantoon.''' Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT vertasi tutkimuksessaan kuivalannan ja kalajätteen tehokkuutta biodieselin valmistamisessa. Alkuun reaktoriin syötettiin vain kuivalantaa, mutta kun kymmenesosa siitä korvattiin kalajätteellä, biokaasun tuotanto kasvoi yli kaksinkertaiseksi. <ref name = finbio> http://www.finbio.fi/GetItem.asp?item=msg;16826 </ref><br />
<br />
* '''Varsinaisessa prosesissa''' kalaöljy johdetaan kalajätteestä ja sekoitetaan yleensä metanoliin. Polttoaine puhdistetaan lisäämällä mangaani, jotta tuote soveltuu moottoreihin ja reaktoreihin, joita käytetään biodieselin valmistukseen ( [[Biopolttoaineen valmistusprosessi kala%C3%B6ljyst%C3%A4]] ). Parhaimmillaan 1 kg kalajäteseosta voi tuottaa jopa yli 1 l biodieseliä. <ref name = fao> http://www.fao.org/bioenergy/aquaticbiofuels/knowledge/fish-waste/en </ref> <br />
<br />
* '''Suomalainen biopolttoaineiden valmistamiseen erikoistunut yritys Rovina oy hyödyntää kalanperkuujätteitä biodieselin valmistuksessa. <br> ''' Vuonna 2005 yhtö keräsi puoli miljoonaa kiloa perkuujätteitä ympäri Suomea ja näistä valmistettin 300 000 l biodieseliä. Tästä voidaan laskea Rovinan biodieselin valmistuksen energiatehokkuudeksi 0.666l/1kg. <ref name = rovina> http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:AgXhtZVwcwUJ:www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf%3Fsequence%3D3+kalaj%C3%A4te%2Bbioenergia&hl=fi&gl=fi&pid=bl& srcid=ADGEESjA7HIgtoQiIDactTQZPknRpprHboFZYrSFu_rt_RgbihsYUPaMYRLnXHT59X3PHyXxVhwqciJ24H_lLcXA55PMoFZFmVNkIzbc8EHjDTDjPSu2L21eYIFR2KCDMKRY-f-65vny&sig=AHIEtbQUO8PpVdwy5YzsP5ZuhaYIOcF6DQ </ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4tteen_bioenergiak%C3%A4yt%C3%B6n_eettiset_vaikutukset&diff=8926Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset2011-07-28T11:49:20Z<p>Elina: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
<br />
<br />
==Kysymys==<br />
<br />
Minkälaisia eettisiä kysymyksiä kalanjalostuksen öljyjätteeseen bioenergian lähteenä liittyy? <br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
* Kalanjalostuksen öljyjätteen käyttö kestävän kehityksen kannalta<br />
* Kalanjalostuksen öljyjätteen käytön lisääntyminen kasvihuonepäästöjen vähentäjänä<br />
<br />
==Perustelut==<br />
<br />
Bioenergian ympäristöystävällisyydestä on saatu paljon ristiriitaisia tuloksia.<br />
Bioenergian tuotannosta saadaan paljon tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää kun kierrätetään mahdollisimman paljon eri tuotantovaiheiden- ja yksiköiden välillä.<ref name=kalankasvatus.fi>http://www.kalankasvatus.fi/sites/default/files/ajankohtaista/Sybimar%20Oy%20aikoo%20kasvattaa%20maalla%20olevissa%20altaissa%2021.10.2010.pdf</ref><br />
<br />
Kalaöljyn bioenergiankäytön eettiset vaikutukset kulkevat käsikädessä kalaöljyn käytön nostamien ekosysteemi-kysymyksien kanssa.<br />
<br />
===Puolesta===<br />
*Kalan hyödyntäminen biodieselin valmistuksessa on kannattavaa sen korkean öljypitoisuuden vuoksi. Biodieselin valmistuksen sivutuotteena saatava kala josta öljy on poistettu, on hyödyllistä bioenergiantuotannolle sillä normaalisti korkea rasvapitoisuus aiheuttaa ongelmia mädätyksessä. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
*Eläinrasvoista valmistetun biodieselin yksi huomattava ympäristöetu on, että sillä yleisesti on matalammat typpioksidi (NOx)päästöt kuin mullla biodieseleillä <ref name=Tutkintotyö>https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8579/M%C3%83%3Fih%C3%83%3Fniemi.Maija.pdf?sequence=2</ref><br />
*Kun kala viedään biodieselin valmistukseen ja siitä tuleva jäte viedään bioenergiantuotantoon, on hiilijalanjälki huomattavasti pienempi kuin jos kala vietäisiin suoraan biokaasulaitokselle mädätettäväksi tai turkistarhalle rehuksi. Hiilijalanjälki on laskettu määrältään 1000 kg kalaa, ensimmäisen vaihtoehdon hiilijalanjälki on 167 – 181 kg CO2e, toisen vaihtoehdon hiilijalanjälki on 313 – 333 kg CO2e ja kolmannen vaihtoehdon hiilijalanjälki puolestaan 363 kg CO2e <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
*Öljytön kalajäte, joka saadaan biodieselin valmistuksen sivutuotteena, voidaan hyödyntää minkinrehuksi. Silloin se kelpaa rehuksi ympäri vuoden, sillä aikaisemmin öljypitoinen kala pystyttiin hyödyntämään rehuna vain syksyisin.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
*Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö fossiilisia polttoaineita ympäristöystävällisemmän polttoaineen valmistukseen voi olla kannattavampaa kuin sen käyttö ihmisravinnoksi.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
*Eloperäisestä jätteestä valmistetun biokaasun käyttö vähentää kyseisistä jätteistä aiheutuvia hajuhaittoja ja korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä. <ref name=kuuma.fi>http://www.kuuma.fi/ep/tiedostot/Ilmasto_vaikutusten_arviointi_korjattu_18032010.pdf</ref><br />
<br />
===Vastaan===<br />
<br />
*Kalaöljyn kilpailukykyä Suomessa fossiilisiin polttoaineisiin heikentää korkean valmisteveron määrä, jolloin sen valmistevero on energiasisällön perusteella laskettuna 15 % korkeampi kuin fossiilisilla polttoaineilla. Tällä hetkellä sitä verotetaan samassa veroluokassa kuin rikkipitoinen mineraalipohjainen dieselöljy. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
*Siitä huolimatta että tällä hetkellä eläinrasvat ovat edullisin biodieselin raaka-aine, eläinrasvoista valmistetulla biodieselillä on huonot kylmäominaisuudet kun sitä verrataan biodieseliin joka on valmistettu öljykasveista. <ref name:Tutkintotyö>https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8579/M%C3%83%3Fih%C3%83%3Fniemi.Maija.pdf?sequence=2</ref><br />
*Vaikka tuotannossa syntyvää kuivajätettä voidaan käyttää minkin rehuna, voidaan kyseenalaistaa turkistarhaamisen ja sen kannattamisen eettiset perusteet.<br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
* [[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]]<br />
* [[Bioenergian saanto kalajätteestä]]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kalaj%C3%A4tteen_k%C3%A4ytt%C3%B6mahdollisuudet&diff=8925Kalajätteen käyttömahdollisuudet2011-07-28T11:45:13Z<p>Elina: /* Riippuvuudet */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Kalaöljy]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Johannes}}<br />
<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Millaisia vaihtoehtoisia käyttökohteita '''kalajätteellä''' on?<br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Kalajätteessä on paljon biologisesti aktiivisia molekyylejä, joita voidaan hyödyntää. Näitä kudoksia ja soluja voidaan käyttää: <ref name = aquamedia>http://www.aquamedia.org/aquainnovation/knowledgebase/afshowarticle_en.asp?aid=278&Aflg=fi </ref><br><br />
1.''' Energiantuotannossa'''<br><br />
2.''' Kalanviljelyssä'''<br><br />
3.''' Bioteknologiassa'''<br><br />
4.''' Turkistarhauksessa'''<br><br />
5.''' Kosmetiikkateollisuudessa'''<br><br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
1.'''Energiantuotannossa''' <br />
* Kalajätteen käyttö biodieselin ja biokaasun valmistusaineena on kasvava trendi. Tällä hetkellä miljoonasta kilosta kalajätettä saadaan tehtyä jopa 600 000 litraa biodieseliä.<ref name = doria> http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:AgXhtZVwcwUJ:www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf%3Fsequence%3D3+kalaj%C3%A4te%2Bbioenergia&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESjA7HIgtoQiIDactTQZPknRpprHboFZYrSFu_rt_RgbihsYUPaMYRLnXHT59X3PHyXxVhwqciJ24H_lLcXA55PMoFZFmVNkIzbc8EHjDTDjPSu2L21eYIFR2KCDMKRY-f-65vny&sig=AHIEtbQUO8PpVdwy5YzsP5ZuhaYIOcF6DQ</ref><br />
* Lisäaineena kalajäte eli ruodot, sisälmykset ja päät ovat reaktorille hyvää syötettä, sillä kaasuntuotto on tulosten perusteella kaksinkertaistunut verrattaen pienellä kalajätemäärällä.<br />
*Kalajätettä valmistetaan energiakäyttöön laitteilla, jotka puristavat kalajätemassan tiettyyn palakokoon ja hapottavat perkuumassan. Tämän jälkeen tuote voidaan myös pakastaa. Valmis massa toimitetaan raaka-aineeksi joko rehun valmistukseen tai bioenergian tuotantoon. <ref name = ymparisto> http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=116258&lan=fi </ref><br />
*Kalajätteesta saatua raakaa kalaöljyä käytetään useissa kalanjalostamoissa lämmitykseen ja sähköntuotantoon. <ref name = alaska> http://energy-alaska.wikidot.com/fish-oil </ref><br />
2.''' Kalanviljelyssä'''<br />
*Sairauksien vastustuskykyä voidaan parantaa modifioimalla veren valkosolujen immuunivasteita ja vaikuttamalla bakteerien kasvuun. Kalanviljelyssä näitä tietoja voidaan soveltaa esimerkiksi silloin, kun kalojen ruokahalu on heikentynyt esim. lääkinnän seurauksena.<br />
*Tutkimuksissa kalojen rehuun on lisätty, jotka olivat peräisin turskan mahan hajoamistuotteista. Näin saatiin alennettua turskan poikasten kuolleisuutta ja parannettua Vibrio infektion vastustuskykyä. <ref name = aquamedia>http://www.aquamedia.org/aquainnovation/knowledgebase/afshowarticle_en.asp?aid=278&Aflg=fi </ref><br />
3.''' Bioteknologiassa''' <br />
*Kalajätettä pystytään käyttämään mikrobien kasvualustana erilaisissa kokeissa. Pääasiassa kokeiden tuloksista on ollut hyötyä kalanviljelyssä (kts. '''2.kalanviljely'''), mutta lähtökohtaisesti kalajätettä voidaan käyttää myös muiden alojen tutkimusten tekemiseen. <ref name = aquamedia>http://www.aquamedia.org/aquainnovation/knowledgebase/afshowarticle_en.asp?aid=278&Aflg=fi </ref><br />
4.''' Turkistarhauksessa'''<br />
*Käsiteltyä kalajätettä voidaan käyttää turkiseläinten rehuna. <ref name = doria> http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:AgXhtZVwcwUJ:www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf%3Fsequence%3D3+kalaj%C3%A4te%2Bbioenergia&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESjA7HIgtoQiIDactTQZPknRpprHboFZYrSFu_rt_RgbihsYUPaMYRLnXHT59X3PHyXxVhwqciJ24H_lLcXA55PMoFZFmVNkIzbc8EHjDTDjPSu2L21eYIFR2KCDMKRY-f-65vny&sig=AHIEtbQUO8PpVdwy5YzsP5ZuhaYIOcF6DQ</ref><br />
5.''' Kosmetiikkateollisuudessa'''<br />
*Biodieselin valmistusprosesissa sivutuotteena syntyvä glyseriini myydään usein kosmetiikkayrityksille, jotka käyttävät sitä saippuan valmistukseen. <ref name = fao> http://www.fao.org/bioenergy/aquaticbiofuels/knowledge/fish-waste/en </ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
* [[Kalanjalostuksen kokonaistuotanto]]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Biopolttoaineen_valmistusprosessi_kala%C3%B6ljyst%C3%A4&diff=8923Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä2011-07-28T11:41:20Z<p>Elina: /* Riippuvuudet */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Kuinka kalaöljystä valmistetaan biodieseliä?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
Biodieseliä valmistetaan esteröinnillä eli tarkemmin vaihtoesteröinnillä, ennen esteröintiä on öljy puristettava kalasta ja kuljetettava esteröintiin. <br><br />
Esteröinnissä biodiesel erotetaan öljystä alkoholin ja katalyytin avulla.<br />
<br />
==Perustelut==<br />
===Biodieselin valmistusprosessi===<br />
<br />
<br />
Kalastamisen jälkeen kala kuljetetaan yhteen pisteeseen jatkokäsittelyä varten. Kala on esikäsiteltävä melkein heti kalastamisen jälkeen hajuhaittojen sekä hygienian takia. Kala murskataan, jotta kalan palakokoa saadaan pienemmäksi ja siihen lisätään muurahaishappoa säilyvyyden takia. Tämän jälkeen kala menee jatkokäsittelyyn ja biodieselin valmistukseen.<br />
<br />
<br />
Biodieseliä voidaan valmistaa panos- tai jatkuvatoimisesti. Aluksi öljy puristetaan kalasta. Öljy menee puhdistamisen jälkeen biodieselin valmistukseen eli esteröintiin, missä biodiesel erotetaan öljystä alkoholin ja katalyytin avulla. Öljy pumpataan reaktoriin ja se lämmitetään tavoitelämpötilaan, jonka jälkeen siihen pumpataan alkoholi-katalyyttiseos. Seosta sekoitetaan voimakkaasti eri ainefaasien erottamiseksi, jonka jälkeen niiden annetaan rauhassa erottua toisistaan. Erottumisen jälkeen astiassa voidaan havaita kaksi eri kerrosta, josta toinen on biodieseliä ja toinen glyserolia. Reaktorin pohjalta kerätään erottunut glyseroli talteen ja siitä erotetaan tarvittaessa metanoli, jota voidaan käyttää uudelleen prosessissa. Öljyn puristuksessa syntyvä ylimääräinen jäte viedään biokaasulaitokselle energiantuontoon. <br />
<br />
<br />
Reaktiossa syntyvä biodiesel on puhdistettava lähtöaineiden jäämistä sekä muista mahdollisista epäpuhtauksista vesipesun ja suodatuksen avulla. Biodiesel pumpataan erilliseen pesutankkiin, jossa siihen sumutetaan vettä. Veden lämpötilan tulisi olla lähellä pumpattavan biodieselin lämpötilaa. Pumpatun pesuveden annetaan laskeutua säiliön pohjalle, josta se poistetaan ja pesu suoritetaan niin monta kertaa, kunnes veden pH on tarpeeksi neutraali, jolloin se ei viittaa enää mahdollisiin jäämiin biodieselissä. <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
====Esteröinti selitettynä tarkemmin====<br />
Kasviöljyt ja eläinrasvat koostuvat lähes kokonaan triglyseridejä eli glyserolin triestereistä. Esteröinnissä glyseriini erotetaan katalyytin ja alkoholin avulla öljystä, jolloin glyseroli erottuu astian pohjalle ja öljy jää pinnalle, mistä se voidaan kerätä talteen. Prosessissa käytetään alkoholina metanolia tai etanolia, mutta näistä kahdesta metanoli on käytetympi edullisuutensa takia. Sillä myös saavutetaan vakaampi esteröintireaktio. Lähtöaineiden keskinäinen ainemäärä- eli moolisuhde vaikuttaa merkittävästi esteröintireaktiosta saatavan tuotteiden määrään. Isoin tuotto saadaan, kun metanolia on ylimäärin. Sen ihanteellinen moolisuhde reaktioon on 3:1, mutta reaktio tapahtuu nopeammin, jos se metanolin määrä kaksinkertaistetaan eli moolisuhde nostetaan 6:1, jolloin päästään yli 98 % saantoon. Jos metanolia käytetään reaktiossa alle 67 %, glyseroli ei erotu öljystä ollenkaan.<br />
<br />
<br />
Esteröinti on hidas prosessi ja ilman katalyyttia se onnistuu vain korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Katalyyttina voidaan käyttää happoa, emäs- tai alkalimetallialkoksidia, joista kaksi jälkimmäistä ovat toimivimpia huoneenlämmössä. Emäskatalyyttina käytetään puhdasta natriumhydroksidia (NaOH) tai kaliumhydroksidia (KOH), joista ensimmäinen on käytetyin edullisuutensa takia. Käytetyin alkoksidi on natriummetoksidi (CH3ONa) ja happokatalyyttina voi olla suolahappo (HCl). Emäskatalyytit ovat käytetympiä teollisissa prosesseissa, koska happopohjaiset ovat syövyttävämpiä sekä katalyyttina ne ovat hitaampia. Katalyyttimääränä käytetään 0,5 – 1 % öljyn massasta, jolloin biodieselin saanto on noin 94 – 99 %. Kun käytetään katalyyttina natrium- tai kaliumhydroksidia, se liuotetaan suoraan metanoliin.<br />
<br />
<br />
Ihanteellinen lämpötila normaalissa ilmanpaineessa esteröintireaktiolla on 60 – 70 ºC, joka on lähellä metanolin kiehumispistettä (65 ºC). Tällöin aikaa kuluu noin tunti, jos katalyyttina käytetään kaliumhydroksidia. Erotettu öljy on pestävä ja neutralisoitava ennen kuin siitä voidaan tehdä käyttökelpoista biodieseliä. Ennen vesipesua biodieselin pH on noin 9, mutta pesun jälkeen sen pH on 7 – 8. Pesulla myös saadaan erotettua biodieselistä mahdolliset metanolin, katalyytin ja saippuan jäämät (vapaat rasvahapot muodostavat katalyyttien kanssa saippuaa <ref name: Tutkintotyö>https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8579/M%C3%83%3Fih%C3%83%3Fniemi.Maija.pdf?sequence=2</ref>). <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> <br />
Pesun jälkeen puhdistettu biodiesel kuivataan, jolloin sen viskositeetti on suunnilleen sama kuin petrodieselillä. Toinen reaktiotuote glyseroli voidaan myös puhdistaa saippuasta ja reagoimattomasta katalyytistä, ja se onnistuu neutraloimalla se hapolla. Vesi ja alkoholi poistetaan, jolloin jäljelle jäänyt raakaglyseroli voidaan myydä eteenpäin. Sen myyminen on kuitenkin kannattavaa vain suurissa erissä.<ref name:Tutkintotyö>https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8579/M%C3%83%3Fih%C3%83%3Fniemi.Maija.pdf?sequence=2</ref><br />
====Biodieselin varastointi====<br />
<br />
Biodieselin varastointi vaatii herkän hapettumisen takia erityisvaatimuksia. Se on herkempi ilman hapelle sekä kosteudelle, valolle, korkeille lämpötiloille sekä niiden vaihteluille. Erityisesti vielä eläinperäisesti valmistettu biodiesel härskiintyy nopeammin kuin kasviperäisestä valmistettu. Biodieselin kaupalliseksi iäksi on arvioitu 6 – 12 kk. <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
* [[Bioenergian saanto kalajätteestä]]<br />
* [[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Biopolttoaineet, ilmasto, jatropa, kalaöljy<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Biopolttoaineen_valmistusprosessi_kala%C3%B6ljyst%C3%A4&diff=8922Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä2011-07-28T11:40:33Z<p>Elina: /* Riippuvuudet */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Kuinka kalaöljystä valmistetaan biodieseliä?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
Biodieseliä valmistetaan esteröinnillä eli tarkemmin vaihtoesteröinnillä, ennen esteröintiä on öljy puristettava kalasta ja kuljetettava esteröintiin. <br><br />
Esteröinnissä biodiesel erotetaan öljystä alkoholin ja katalyytin avulla.<br />
<br />
==Perustelut==<br />
===Biodieselin valmistusprosessi===<br />
<br />
<br />
Kalastamisen jälkeen kala kuljetetaan yhteen pisteeseen jatkokäsittelyä varten. Kala on esikäsiteltävä melkein heti kalastamisen jälkeen hajuhaittojen sekä hygienian takia. Kala murskataan, jotta kalan palakokoa saadaan pienemmäksi ja siihen lisätään muurahaishappoa säilyvyyden takia. Tämän jälkeen kala menee jatkokäsittelyyn ja biodieselin valmistukseen.<br />
<br />
<br />
Biodieseliä voidaan valmistaa panos- tai jatkuvatoimisesti. Aluksi öljy puristetaan kalasta. Öljy menee puhdistamisen jälkeen biodieselin valmistukseen eli esteröintiin, missä biodiesel erotetaan öljystä alkoholin ja katalyytin avulla. Öljy pumpataan reaktoriin ja se lämmitetään tavoitelämpötilaan, jonka jälkeen siihen pumpataan alkoholi-katalyyttiseos. Seosta sekoitetaan voimakkaasti eri ainefaasien erottamiseksi, jonka jälkeen niiden annetaan rauhassa erottua toisistaan. Erottumisen jälkeen astiassa voidaan havaita kaksi eri kerrosta, josta toinen on biodieseliä ja toinen glyserolia. Reaktorin pohjalta kerätään erottunut glyseroli talteen ja siitä erotetaan tarvittaessa metanoli, jota voidaan käyttää uudelleen prosessissa. Öljyn puristuksessa syntyvä ylimääräinen jäte viedään biokaasulaitokselle energiantuontoon. <br />
<br />
<br />
Reaktiossa syntyvä biodiesel on puhdistettava lähtöaineiden jäämistä sekä muista mahdollisista epäpuhtauksista vesipesun ja suodatuksen avulla. Biodiesel pumpataan erilliseen pesutankkiin, jossa siihen sumutetaan vettä. Veden lämpötilan tulisi olla lähellä pumpattavan biodieselin lämpötilaa. Pumpatun pesuveden annetaan laskeutua säiliön pohjalle, josta se poistetaan ja pesu suoritetaan niin monta kertaa, kunnes veden pH on tarpeeksi neutraali, jolloin se ei viittaa enää mahdollisiin jäämiin biodieselissä. <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
====Esteröinti selitettynä tarkemmin====<br />
Kasviöljyt ja eläinrasvat koostuvat lähes kokonaan triglyseridejä eli glyserolin triestereistä. Esteröinnissä glyseriini erotetaan katalyytin ja alkoholin avulla öljystä, jolloin glyseroli erottuu astian pohjalle ja öljy jää pinnalle, mistä se voidaan kerätä talteen. Prosessissa käytetään alkoholina metanolia tai etanolia, mutta näistä kahdesta metanoli on käytetympi edullisuutensa takia. Sillä myös saavutetaan vakaampi esteröintireaktio. Lähtöaineiden keskinäinen ainemäärä- eli moolisuhde vaikuttaa merkittävästi esteröintireaktiosta saatavan tuotteiden määrään. Isoin tuotto saadaan, kun metanolia on ylimäärin. Sen ihanteellinen moolisuhde reaktioon on 3:1, mutta reaktio tapahtuu nopeammin, jos se metanolin määrä kaksinkertaistetaan eli moolisuhde nostetaan 6:1, jolloin päästään yli 98 % saantoon. Jos metanolia käytetään reaktiossa alle 67 %, glyseroli ei erotu öljystä ollenkaan.<br />
<br />
<br />
Esteröinti on hidas prosessi ja ilman katalyyttia se onnistuu vain korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Katalyyttina voidaan käyttää happoa, emäs- tai alkalimetallialkoksidia, joista kaksi jälkimmäistä ovat toimivimpia huoneenlämmössä. Emäskatalyyttina käytetään puhdasta natriumhydroksidia (NaOH) tai kaliumhydroksidia (KOH), joista ensimmäinen on käytetyin edullisuutensa takia. Käytetyin alkoksidi on natriummetoksidi (CH3ONa) ja happokatalyyttina voi olla suolahappo (HCl). Emäskatalyytit ovat käytetympiä teollisissa prosesseissa, koska happopohjaiset ovat syövyttävämpiä sekä katalyyttina ne ovat hitaampia. Katalyyttimääränä käytetään 0,5 – 1 % öljyn massasta, jolloin biodieselin saanto on noin 94 – 99 %. Kun käytetään katalyyttina natrium- tai kaliumhydroksidia, se liuotetaan suoraan metanoliin.<br />
<br />
<br />
Ihanteellinen lämpötila normaalissa ilmanpaineessa esteröintireaktiolla on 60 – 70 ºC, joka on lähellä metanolin kiehumispistettä (65 ºC). Tällöin aikaa kuluu noin tunti, jos katalyyttina käytetään kaliumhydroksidia. Erotettu öljy on pestävä ja neutralisoitava ennen kuin siitä voidaan tehdä käyttökelpoista biodieseliä. Ennen vesipesua biodieselin pH on noin 9, mutta pesun jälkeen sen pH on 7 – 8. Pesulla myös saadaan erotettua biodieselistä mahdolliset metanolin, katalyytin ja saippuan jäämät (vapaat rasvahapot muodostavat katalyyttien kanssa saippuaa <ref name: Tutkintotyö>https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8579/M%C3%83%3Fih%C3%83%3Fniemi.Maija.pdf?sequence=2</ref>). <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> <br />
Pesun jälkeen puhdistettu biodiesel kuivataan, jolloin sen viskositeetti on suunnilleen sama kuin petrodieselillä. Toinen reaktiotuote glyseroli voidaan myös puhdistaa saippuasta ja reagoimattomasta katalyytistä, ja se onnistuu neutraloimalla se hapolla. Vesi ja alkoholi poistetaan, jolloin jäljelle jäänyt raakaglyseroli voidaan myydä eteenpäin. Sen myyminen on kuitenkin kannattavaa vain suurissa erissä.<ref name:Tutkintotyö>https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8579/M%C3%83%3Fih%C3%83%3Fniemi.Maija.pdf?sequence=2</ref><br />
====Biodieselin varastointi====<br />
<br />
Biodieselin varastointi vaatii herkän hapettumisen takia erityisvaatimuksia. Se on herkempi ilman hapelle sekä kosteudelle, valolle, korkeille lämpötiloille sekä niiden vaihteluille. Erityisesti vielä eläinperäisesti valmistettu biodiesel härskiintyy nopeammin kuin kasviperäisestä valmistettu. Biodieselin kaupalliseksi iäksi on arvioitu 6 – 12 kk. <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
* [[Bioenergian saanto kalajätteestä]]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Biopolttoaineet, ilmasto, jatropa, kalaöljy<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropa%C3%B6ljyn_tuotanto_maailmassa&diff=8909Jatropaöljyn tuotanto maailmassa2011-07-28T09:51:29Z<p>Elina: /* Riippuvuudet */</p>
<hr />
<div>{{muuttuja|moderator=Heta}}<br />
[[Luokka:Energiantuotanto]]<br />
[[Luokka:Biopolttoaineet]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
<br />
==Kysymys==<br />
<br />
Paljonko jatropa öljyä tuotetaan maailmassa tällä hetkellä? Entä jos otettaisiin käyttöön koko mahdollinen viljelypinta-ala?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
Vuoden 2010 arvioidulla viljelymäärällä öljyä saataisiin n. 2562000-6832000 tonnia/vuosi.<br />
{{kommentti|1:|Osuus hehtaareista joiden tuotannosta tehdään jatropaöljyä on jätetty huomiotta. Eli tässä on oletettu että koko jatropan viljelyalaa käytetään (tehokkaasti?) öljyntuotantoon.|--[[Käyttäjä:Teemu R|Teemu R]] 21. heinäkuuta 2011 kello 11.27 (EEST)}}<br />
<br />
==Perustelut==<br />
<br />
Jos jatropakasveja on 1600 hehtaarilla, siemeniä saadaan 0,5-1 kg per kasvi, eli 1-2,5 tonnia hehtaarilta. Siementen öljypitoisuus vaihtelee 28% ja 30% välillä, ja siitä saadaan talteen noin 80%. Jos maaperä on keskivertoa, siitä saadaan 400-600 litraa öljyä hehtaarilta. Jos se on huonompaa, öljyntuotanto voi pudota jopa 100 litraan per hehtaari.<ref>Indian Green Energy Awareness Center [http://www.svlele.com/jatropha_plant.htm]</ref> <br />
<br />
1t*0,28 = 0,28t<br />
<br />
2,5t*0,30 = 0,75t<br />
<br />
Öljyä siis 0,28-0,75 tonnia/hehtaari.<br />
<br />
Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät<br />
hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. Siemenet sisältävät yleensä 30-40 prosenttia öljyä, joka on kuitenkin nykyisissä jatropa -kasveissa myrkyllistä. Geeniteknisen kehittelyn kannalta on kiintoisaa, että löytyy jatropalajikkeita, joissa öljypitoisuus on jopa 60 % eli korkeinta tasoa öljykasveissa. Jatropa tuottaa noin 2 tonnia öljyä hehtaarilta.<ref>Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=8&ved=0CFMQFjAH&url=http%3A%2F%2Fweb.eduskunta.fi%2Fdman%2FDocument.phx%3FdocumentId%3Djr07810110325978%26cmd%3Ddownload&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHPY6gDYRoDFgRfeKr6hx2tlZ0Q5Q]</ref><br />
<br />
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen<br />
[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=9&ved=0CFYQFjAI&url=http%3A%2F%2Fwww.mtt.fi%2Fmet%2Fpdf%2Fmet137.pdf&rct=j&q=jatropha%20viljelmien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHT7QdYDRO0abUTGaeiarYTcGH0tg&cad=rja]</ref> <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
<br />
110kg/440kg = 0,25<br />
<br />
180kg/460kg = 0,4<br />
<br />
0,25*2,5t = 0,625t<br />
<br />
0,4*3,5t = 1,4t<br />
<br />
Siemenissä on 25-40% öljyä, mikä tarkoittaa 0,625-1,4 tonnia öljyä/vuosi.<br />
<br />
25-30% siemenistä on öljyä. Siemeniä saadaan yhden tietolähteen mukaan 0,4-12 tonnia hehtaarilta ja toisen mukaan 0,1-8,0 tonnia.<ref> Jatropha: A smallholder bioenergy crop [http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=4&sqi=2&ved=0CCwQFjAD&url=http%3A%2F%2Fwww.fao.org%2Fdocrep%2F012%2Fi1219e%2Fi1219e02.pdf&rct=j&q=area%20of%20jatropha%20plantations&ei=sZgRTq3RO8r2sga42-j-Dg&usg=AFQjCNFlVKBUz8-cBkalHb2IBFbEGZ2tJA&cad=rja]</ref> Tämä tarkoittaa, että öljyä tulisi 0,025-3,6 tonnia/hehtaari.<br />
<br />
Eri tietolähteiden arvioista laskettu kerkiarvo on 0,6-1,6 tonnia öljyä hehtaarilta.<br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
* [[Jatropan mahdolliset viljelyalueet]]<br />
* [[Jatropan siementen saanto viljelystä]]<br />
* [[Öljyn saanto jatropan siemenistä]]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Biopolttoaineen_valmistusprosessi_Jatropa%C3%B6ljyst%C3%A4&diff=8907Biopolttoaineen valmistusprosessi Jatropaöljystä2011-07-28T09:49:44Z<p>Elina: /* Riippuvuudet */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
<br />
Kuinka jatropasta valmistetaan biopolttoainetta?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
Biodieseliä valmistetaan esteröinnillä eli tarkemmin vaihtoesteröinnillä, ennen esteröintiä on öljy jatropan siemenestä ja kuljetettava esteröintiin.<br />
Esteröinnissä biodiesel erotetaan öljystä alkoholin ja katalyytin avulla. <br />
<br />
==Perustelut==<br />
===Biobieselin valmistusprosessi===<br />
*Öljynvalmistusprosessi jatropasta on hyvin samankaltainen, kuin muidenkin ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden; <br />
**Ensimmäisen sukupolven bioetanoli valmistetaan useimmiten sokeriruo'osta tai maissista fermentoimalla eli käyttämällä tärkkelystä. Ensimmäisen sukupolven biodieselin raaka-aineena voidaan käyttää kasvi- ja eläinrasvoja, jotka esteroidaan etanolin tai metanolin avulla dieselmoottoriin sopivan kemiallisen koostumuksen saavuttamiseksi.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
Tutkimuksissa on todettu, että jatropaöljyä voidaan lisätä dieseliin jopa 50 % toimivuuden kärsimättä merkittävästi, mutta tavallisesti kasviöljyn osuus seoksessa on pienempi. Kansainvälisillä markkinoilla eniten kiinnostusta herättänyt vaihtoehto onkin juuri dieselin valmistaminen jatropaöljystä, joko esterointiprosessin tai muiden tekniikoiden avulla. Vaikka hyvälaatuista jatropadieseliä voidaan käyttää sellaisenaan useimmissa dieselmoottoreissa, sitä sekoitetaan fossiiliseen<br />
dieseliin yleensä 1–20 % .<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
====Valmistuksen alkuvaiheet====<br />
Jatropadieselin valmistus alkaa hedelmien keräämisellä ja siementen irrottamisella hedelmistä. Siemenet puristetaan joko käsikäyttöisillä pikkupuristimilla tai suuremmilla koneistetuilla puristimilla. Käsikäyttöiset puristimet ovat edullisia, mutta niillä saadaan eroteltua korkeintaan 60 % siemenen sisältämästä öljystä. Koneistetuilla puristimilla päästään 75–90 %:n tulokseen, ja moderneilla puristustekniikoilla voitaneen saavuttaa jopa 100 % puristustulos. Puristamisen jälkeen öljy suodatetaan, jotta epäpuhtaudet ja sedimentin murut eivät heikennä öljyn käytettävyyttä tai energiapitoisuutta<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
Jatropaöljy on puhdasta, joten se soveltuu hyvin poltettavaksi. Jatropan myrkyt eivät aiheuta päästöjä öljyn palaessa eikä dieselmoottoreista tule rikkidioksidipäästöjä niiden käydessä jatropasta valmistetulla dieselillä Jatropaöljyn molekyylissä on 16–18 hiiliatomia, kun niitä fossiilisessa dieselissä on 8–10. Tämä nostaa jatropaöljyn viskositeettia ja laskee setaanilukua (setaaniluku kertoo palavuudesta, mitä korkeampi se on sitä helpommin polttoaine palaa.) fossiiliseen dieseliin nähden. Jatropaöljyn setaaniluku on 23–41, joten se on usein parempi kuin rypsin (30–36), maapähkinän (30–41) tai auringonkukan (29–37). FAMEbiodieselin molekyylirakenteen ominaisuuksia on parannettu esteröinnin avulla.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
====Esteröinti====<br />
Kasviöljyt ja eläinrasvat koostuvat lähes kokonaan triglyseridejä eli glyserolin triestereistä. Esteröinnissä glyseriini erotetaan katalyytin ja alkoholin avulla öljystä, jolloin glyseroli erottuu astian pohjalle ja öljy jää pinnalle, mistä se voidaan kerätä talteen. Prosessissa käytetään alkoholina metanolia tai etanolia, mutta näistä kahdesta metanoli on käytetympi edullisuutensa takia. Sillä myös saavutetaan vakaampi esteröintireaktio. Lähtöaineiden keskinäinen ainemäärä- eli moolisuhde vaikuttaa merkittävästi esteröintireaktiosta saatavan tuotteiden määrään. Isoin tuotto saadaan, kun metanolia on ylimäärin. Sen ihanteellinen moolisuhde reaktioon on 3:1, mutta reaktio tapahtuu nopeammin, jos se metanolin määrä kaksinkertaistetaan eli moolisuhde nostetaan 6:1, jolloin päästään yli 98 % saantoon. Jos metanolia käytetään reaktiossa alle 67 %, glyseroli ei erotu öljystä ollenkaan. <br />
<br />
Esteröinti on hidas prosessi ja ilman katalyyttia se onnistuu vain korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Katalyyttina voidaan käyttää happoa, emäs- tai alkalimetallialkoksidia, joista kaksi jälkimmäistä ovat toimivimpia huoneenlämmössä. Emäskatalyyttina käytetään puhdasta natriumhydroksidia (NaOH) tai kaliumhydroksidia (KOH), joista ensimmäinen on käytetyin edullisuutensa takia. Käytetyin alkoksidi on natriummetoksidi (CH3ONa) ja happokatalyyttina voi olla suolahappo (HCl). Emäskatalyytit ovat käytetympiä teollisissa prosesseissa, koska happopohjaiset ovat syövyttävämpiä sekä katalyyttina ne ovat hitaampia. Katalyyttimääränä käytetään 0,5 – 1 % öljyn massasta, jolloin biodieselin saanto on noin 94 – 99 %. Kun käytetään katalyyttina natrium- tai kaliumhydroksidia, se liuotetaan suoraan metanoliin.<br />
<br />
Ihanteellinen lämpötila normaalissa ilmanpaineessa esteröintireaktiolla on 60 – 70 ºC, joka on lähellä metanolin kiehumispistettä (65 ºC). Tällöin aikaa kuluu noin tunti, jos katalyyttina käytetään kaliumhydroksidia. Erotettu öljy on pestävä ja neutralisoitava ennen kuin siitä voidaan tehdä käyttökelpoista biodieseliä. Ennen vesipesua biodieselin pH on noin 9, mutta pesun jälkeen sen pH on 7 – 8. Pesulla myös saadaan erotettua biodieselistä mahdolliset saippuan, metanolin ja katalyytin jäämät. <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Pesun jälkeen puhdistettu biodiesel kuivataan, jolloin sen viskositeetti on suunnilleen sama kuin petrodieselillä. Toinen reaktiotuote glyseroli voidaan myös puhdistaa saippuasta ja reagoimattomasta katalyytistä, ja se onnistuu neutraloimalla se hapolla. <ref name:Tutkintotyö>https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8579/M%C3%83%3Fih%C3%83%3Fniemi.Maija.pdf?sequence=2</ref><br />
<br />
'''''Jatropan esterointiprosessissa''''' öljyyn lisätään 15 painoprosenttia alkoholia ja prosessin katalyytteinä käytetään emästä tai happoa. Prosessissa alkoholi korvaa glyserolin kasviöljymolekyylissä (3 öljymolekyyliä + 1 glyseroli -> 3 öljyä + 1 alkoholi). Lopputuloksena on metyyliesteri eli biodiesel, jota syntyy noin 92 % alkuperäisen jatropaöljyn painosta.Kemiallisesti lopputuote on monoalkyyliesteri (C19H36O2). Öljyn jalostaminen biodieseliksi nostaa lopputuotteen energia-arvoa, mutta alkuperäinen energiamäärä vähenee, ellei sivutuotteena syntyvälle glyserolille ole käyttöä.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
Thaimaalaisessa Kasetsartin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan jatropasta valmistetun FAME-biodieselin elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 77 % fossiilisen dieselin päästöjä alhaisemmat. Jatropadieselin valmistukseen käytetystä energiasta 40 % kului esterointiprosessiin, 23 % kasteluun ja 22 % lannoitteisiin. Elinkaarianalyysi ei kuitenkaan kerro koko totuutta jatropadieselin aiheuttamista kasvihuonekaasutaseen muutoksista. Viljelystä johtuvilla maankäyttömuutoksilla voi olla valmistusprosessiin verrattuna moninkertainen merkitys biodieselin tuotannon aiheuttamiin kasvihuonekaasutaseen muutoksiin, sillä erilaisten kasvipeitteiden hiilensidontakyvyt vaihtelevat merkittävästi ja maanmuokkaus voi aiheuttaa muutoksia myös muiden kasvihuonekaasujen sidonnassa ja päästöissä Jatropan puristamoiden ja öljyn käsittelykeskusten sijoittamisesta on monenlaisia mielipiteitä. Mikäli siemenet puristetaan paikallisesti lähellä kasvin tuottajia, siemenkakkujen käyttö jatropaviljelmien lannoitteena on helposti toteutettavissa. Toisaalta pienten puristamojen teho ei ole yleensä kovin hyvä, jolloin osa öljystä jää hyödyntämättä.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
Mikäli öljy esteroidaan lähellä tuottajia, prosessin sivutuotteena syntyvää glyserolia voidaan käyttää paikallisesti. Toisaalta jalostusasemien keskittäminen voi parantaa dieselin laatua, ja suurten glyserolimäärien hyödyntäminen on helpompaa, jos niitä voidaan myydä eteenpäin esimerkiksi kosmetiikkateollisuudelle. Toisin kuin runsaan vesipitoisuutensa takia helposti pilaantuvan öljypalmun siemenet, jatropan siemenet säilyvät hyvin kuivattuina jopa 3 kk. Siementen säilyvyys ei siis aseta merkittäviä rajoitteita tuotantolaitosten sijoittelulle.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
* [[Biodieselin saanto jatropaöljystä]]<br />
* [[Jatropaöljyn tuotanto maailmassa]]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Biopolttoaineet, ilmasto, jatropa<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
*Kenyan jatropha final report, N.D.Mortimer, 2011 [http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf]<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Biopolttoaineen_valmistusprosessi_Jatropa%C3%B6ljyst%C3%A4&diff=8906Biopolttoaineen valmistusprosessi Jatropaöljystä2011-07-28T09:48:08Z<p>Elina: /* Riippuvuudet */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
<br />
Kuinka jatropasta valmistetaan biopolttoainetta?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
Biodieseliä valmistetaan esteröinnillä eli tarkemmin vaihtoesteröinnillä, ennen esteröintiä on öljy jatropan siemenestä ja kuljetettava esteröintiin.<br />
Esteröinnissä biodiesel erotetaan öljystä alkoholin ja katalyytin avulla. <br />
<br />
==Perustelut==<br />
===Biobieselin valmistusprosessi===<br />
*Öljynvalmistusprosessi jatropasta on hyvin samankaltainen, kuin muidenkin ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden; <br />
**Ensimmäisen sukupolven bioetanoli valmistetaan useimmiten sokeriruo'osta tai maissista fermentoimalla eli käyttämällä tärkkelystä. Ensimmäisen sukupolven biodieselin raaka-aineena voidaan käyttää kasvi- ja eläinrasvoja, jotka esteroidaan etanolin tai metanolin avulla dieselmoottoriin sopivan kemiallisen koostumuksen saavuttamiseksi.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
Tutkimuksissa on todettu, että jatropaöljyä voidaan lisätä dieseliin jopa 50 % toimivuuden kärsimättä merkittävästi, mutta tavallisesti kasviöljyn osuus seoksessa on pienempi. Kansainvälisillä markkinoilla eniten kiinnostusta herättänyt vaihtoehto onkin juuri dieselin valmistaminen jatropaöljystä, joko esterointiprosessin tai muiden tekniikoiden avulla. Vaikka hyvälaatuista jatropadieseliä voidaan käyttää sellaisenaan useimmissa dieselmoottoreissa, sitä sekoitetaan fossiiliseen<br />
dieseliin yleensä 1–20 % .<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
====Valmistuksen alkuvaiheet====<br />
Jatropadieselin valmistus alkaa hedelmien keräämisellä ja siementen irrottamisella hedelmistä. Siemenet puristetaan joko käsikäyttöisillä pikkupuristimilla tai suuremmilla koneistetuilla puristimilla. Käsikäyttöiset puristimet ovat edullisia, mutta niillä saadaan eroteltua korkeintaan 60 % siemenen sisältämästä öljystä. Koneistetuilla puristimilla päästään 75–90 %:n tulokseen, ja moderneilla puristustekniikoilla voitaneen saavuttaa jopa 100 % puristustulos. Puristamisen jälkeen öljy suodatetaan, jotta epäpuhtaudet ja sedimentin murut eivät heikennä öljyn käytettävyyttä tai energiapitoisuutta<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
Jatropaöljy on puhdasta, joten se soveltuu hyvin poltettavaksi. Jatropan myrkyt eivät aiheuta päästöjä öljyn palaessa eikä dieselmoottoreista tule rikkidioksidipäästöjä niiden käydessä jatropasta valmistetulla dieselillä Jatropaöljyn molekyylissä on 16–18 hiiliatomia, kun niitä fossiilisessa dieselissä on 8–10. Tämä nostaa jatropaöljyn viskositeettia ja laskee setaanilukua (setaaniluku kertoo palavuudesta, mitä korkeampi se on sitä helpommin polttoaine palaa.) fossiiliseen dieseliin nähden. Jatropaöljyn setaaniluku on 23–41, joten se on usein parempi kuin rypsin (30–36), maapähkinän (30–41) tai auringonkukan (29–37). FAMEbiodieselin molekyylirakenteen ominaisuuksia on parannettu esteröinnin avulla.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
====Esteröinti====<br />
Kasviöljyt ja eläinrasvat koostuvat lähes kokonaan triglyseridejä eli glyserolin triestereistä. Esteröinnissä glyseriini erotetaan katalyytin ja alkoholin avulla öljystä, jolloin glyseroli erottuu astian pohjalle ja öljy jää pinnalle, mistä se voidaan kerätä talteen. Prosessissa käytetään alkoholina metanolia tai etanolia, mutta näistä kahdesta metanoli on käytetympi edullisuutensa takia. Sillä myös saavutetaan vakaampi esteröintireaktio. Lähtöaineiden keskinäinen ainemäärä- eli moolisuhde vaikuttaa merkittävästi esteröintireaktiosta saatavan tuotteiden määrään. Isoin tuotto saadaan, kun metanolia on ylimäärin. Sen ihanteellinen moolisuhde reaktioon on 3:1, mutta reaktio tapahtuu nopeammin, jos se metanolin määrä kaksinkertaistetaan eli moolisuhde nostetaan 6:1, jolloin päästään yli 98 % saantoon. Jos metanolia käytetään reaktiossa alle 67 %, glyseroli ei erotu öljystä ollenkaan. <br />
<br />
Esteröinti on hidas prosessi ja ilman katalyyttia se onnistuu vain korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Katalyyttina voidaan käyttää happoa, emäs- tai alkalimetallialkoksidia, joista kaksi jälkimmäistä ovat toimivimpia huoneenlämmössä. Emäskatalyyttina käytetään puhdasta natriumhydroksidia (NaOH) tai kaliumhydroksidia (KOH), joista ensimmäinen on käytetyin edullisuutensa takia. Käytetyin alkoksidi on natriummetoksidi (CH3ONa) ja happokatalyyttina voi olla suolahappo (HCl). Emäskatalyytit ovat käytetympiä teollisissa prosesseissa, koska happopohjaiset ovat syövyttävämpiä sekä katalyyttina ne ovat hitaampia. Katalyyttimääränä käytetään 0,5 – 1 % öljyn massasta, jolloin biodieselin saanto on noin 94 – 99 %. Kun käytetään katalyyttina natrium- tai kaliumhydroksidia, se liuotetaan suoraan metanoliin.<br />
<br />
Ihanteellinen lämpötila normaalissa ilmanpaineessa esteröintireaktiolla on 60 – 70 ºC, joka on lähellä metanolin kiehumispistettä (65 ºC). Tällöin aikaa kuluu noin tunti, jos katalyyttina käytetään kaliumhydroksidia. Erotettu öljy on pestävä ja neutralisoitava ennen kuin siitä voidaan tehdä käyttökelpoista biodieseliä. Ennen vesipesua biodieselin pH on noin 9, mutta pesun jälkeen sen pH on 7 – 8. Pesulla myös saadaan erotettua biodieselistä mahdolliset saippuan, metanolin ja katalyytin jäämät. <ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Pesun jälkeen puhdistettu biodiesel kuivataan, jolloin sen viskositeetti on suunnilleen sama kuin petrodieselillä. Toinen reaktiotuote glyseroli voidaan myös puhdistaa saippuasta ja reagoimattomasta katalyytistä, ja se onnistuu neutraloimalla se hapolla. <ref name:Tutkintotyö>https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8579/M%C3%83%3Fih%C3%83%3Fniemi.Maija.pdf?sequence=2</ref><br />
<br />
'''''Jatropan esterointiprosessissa''''' öljyyn lisätään 15 painoprosenttia alkoholia ja prosessin katalyytteinä käytetään emästä tai happoa. Prosessissa alkoholi korvaa glyserolin kasviöljymolekyylissä (3 öljymolekyyliä + 1 glyseroli -> 3 öljyä + 1 alkoholi). Lopputuloksena on metyyliesteri eli biodiesel, jota syntyy noin 92 % alkuperäisen jatropaöljyn painosta.Kemiallisesti lopputuote on monoalkyyliesteri (C19H36O2). Öljyn jalostaminen biodieseliksi nostaa lopputuotteen energia-arvoa, mutta alkuperäinen energiamäärä vähenee, ellei sivutuotteena syntyvälle glyserolille ole käyttöä.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
Thaimaalaisessa Kasetsartin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan jatropasta valmistetun FAME-biodieselin elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 77 % fossiilisen dieselin päästöjä alhaisemmat. Jatropadieselin valmistukseen käytetystä energiasta 40 % kului esterointiprosessiin, 23 % kasteluun ja 22 % lannoitteisiin. Elinkaarianalyysi ei kuitenkaan kerro koko totuutta jatropadieselin aiheuttamista kasvihuonekaasutaseen muutoksista. Viljelystä johtuvilla maankäyttömuutoksilla voi olla valmistusprosessiin verrattuna moninkertainen merkitys biodieselin tuotannon aiheuttamiin kasvihuonekaasutaseen muutoksiin, sillä erilaisten kasvipeitteiden hiilensidontakyvyt vaihtelevat merkittävästi ja maanmuokkaus voi aiheuttaa muutoksia myös muiden kasvihuonekaasujen sidonnassa ja päästöissä Jatropan puristamoiden ja öljyn käsittelykeskusten sijoittamisesta on monenlaisia mielipiteitä. Mikäli siemenet puristetaan paikallisesti lähellä kasvin tuottajia, siemenkakkujen käyttö jatropaviljelmien lannoitteena on helposti toteutettavissa. Toisaalta pienten puristamojen teho ei ole yleensä kovin hyvä, jolloin osa öljystä jää hyödyntämättä.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
Mikäli öljy esteroidaan lähellä tuottajia, prosessin sivutuotteena syntyvää glyserolia voidaan käyttää paikallisesti. Toisaalta jalostusasemien keskittäminen voi parantaa dieselin laatua, ja suurten glyserolimäärien hyödyntäminen on helpompaa, jos niitä voidaan myydä eteenpäin esimerkiksi kosmetiikkateollisuudelle. Toisin kuin runsaan vesipitoisuutensa takia helposti pilaantuvan öljypalmun siemenet, jatropan siemenet säilyvät hyvin kuivattuina jopa 3 kk. Siementen säilyvyys ei siis aseta merkittäviä rajoitteita tuotantolaitosten sijoittelulle.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
* [[Biodieselin saanto jatropaöljystä]]<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Biopolttoaineet, ilmasto, jatropa<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
*Kenyan jatropha final report, N.D.Mortimer, 2011 [http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf]<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_viljelyn_sosiaaliset_vaikutukset&diff=8903Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset2011-07-28T09:45:09Z<p>Elina: /* Vastaus */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
<br />
Jatropa on vaikeillakin alueilla hyvin toimeentuleva kasvi, jota voidaan viljellä esimerkiksi joutoalueilla. Jatropaöljyn tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla. Jatropan viljelystä biodieselin raaka-aineeksi on kuitenkin vasta vähän tutkimustietoa.Erityisesti öljysatojen määristä karuissa olosuhteissa on saatu ristiriitaisia tuloksia, eikä jatropan suurimittakaavaisesta viljelystä ole vielä juurikaan kokemusta. Tutkimustyö jatropan viljelymahdollisuuksista jatkuu, ja samalla kasvia jalostetaan entistä paremmin öljyntuotantoon sopivaksi.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Jatropan viljelyyn, jalostukseen ja ympäristövaikutuksiin liittyy myös eettisiä kysymyksiä. <br />
<br />
{{vastusta|#: |Minne on tästä kadonnut 10000 merkkiä tekstiä eilen? Jos se on siirretty paremmin aiheeseen sopivalle sivulle, se olisi syytä sanoa Yhteenveto-osiossa tallennuksen yhteydessä. Jos se taas on poistettu, se on perusteltava sivulle laittamalla ikilinkki siihen versioon, jossa teksti vielä on ja selitettävä (esimerkiksi: virheelliseksi todettuja mutta yleisesti esiintyviä väitteitä löytyy täältä).|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 28. heinäkuuta 2011 kello 08.20 (EEST)}}<br />
:{{kommentti|#:|Suurin osa ko. tekstistä löytynee jatropan viljelyn ekosysteemivaikutuksista, jonne ne myös kuuluvat.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 28. heinäkuuta 2011 kello 09.22 (EEST)}}<br />
::{{kommentti|#:|Alkuperäisillä rajauksilla/nimillä olevat sivut, sekä kalajäte että jatropa-arvioinnissa, sisältävät aika paljon päällekäisyyksiä ja/tai epäjohdonmukaisuuksia suhteessa uudelleen määriteltyihin arviointien rakenteisiin (kts. vaikutuskaaviot). Jatkossa, kun ko. informaatiota uudelleen jäsennetään sopiville sivuille (olemassa oleville tai uusille), on hyvä käytäntö selostaa lyhyesti mitä suuria siirtoja/muutoksia eri tallennuskerroilla on tehty. Pääasiassa kyse on tekstimateriaalin uudelleen järjestämisestä, ei poistamisesta.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 28. heinäkuuta 2011 kello 09.22 (EEST)}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Millaisia sosiaalisia vaikutuksia jatropan viljelemisellä ja sen jalostamisella biodieseliksi on? <br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
{{vastusta|#: |Vastaus sisaltaa lahinna vain vastauksen esitettyyn kysymykseen. Kaikki perustelut ja viittaukset muihin lahteisiin laitetaan Perusteluihin. Vastauksen tulisi aina kun mahdollista sisaltaa datataulu, jossa on olennainen vastaus pahkinankuoressa. Nain se saadaan myos koneluettavaan muotoon.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 28. heinäkuuta 2011 kello 11.03 (EEST)}}<br />
<br />
<t2b index="Edellytys" obs="Vaikutus" unit="-"><br />
Samanaikaisuus muiden viljelylajien kanssa|Ylityöllistys<br />
Eriaikaisuus muiden viljelylajien kanssa|Korjaa alityöllisyyttä<br />
Halpa työvoima|Hyvä työllistys<br />
Kallis työvoima|Ei työllistä<br />
Viljely muihin tarkoituksiin|Jatropaöljy tuo lisäansiota<br />
</t2b><br />
<br />
==Perustelut==<br />
<br />
Vaikka jatropaa on pidetty vähän työvoimaa vaativana viljelykasvina, työvoimatarve on suurta erityisesti ensimmäisen viljelyvuoden aikana. Myös seuraavina vuosina sadonkorjuu työllistää ihmisiä runsaasti. Mikäli jatropaa viljellään vain maaperänkunnostusta varten, on työvoiman tarve pienempää, sillä sadonkorjuuta ei tarvitse suorittaa. Parhaimmillaan jatropan viljely voi tukea muuten ajoittain alityöllistettyjen viljelijöiden elinkeinoa, esimerkiksi Vietnamissa jatropan sadonkorjuu osuu eri aikaan kuin runsaasti työllistävän riisin, joten riisin sadonkorjuuseen osallistuvien ihmisten on mahdollista saada lisätuloja jatropaviljelmiltä ilman, että heidän alkuperäinen toimeentulonsa olisi uhattuna. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
Jatropan sosioekologisiin etuihin kuuluu, että se kasvaa monilla alueilla ennestään luonnonvaraisena, ja että sillä on monia käyttötarkoituksia. Mikäli jatropaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
Erään raportin mukaan jatropan pakkoviljely on lisännyt maattomuutta ja heikentänyt maan ruokaturvaa Burmassa. Useiden selvitysten mukaan maanviljelijät ovat Burman sotilasjuntan pelinappuloita. Viljelijät pakotetaan viljelemään tiettyjä kasveja, ja he joutuvat usein myymään satonsa hallitukselle alle markkinahintojen. Paikalliset armeijan yksiköt myös “pakkolunastavat" satoja omaan käyttöönsä. Esimerkiksi Mong Nain alueella Shanin tasavallassa riisintuotanto putosi 54 prosenttia vuosien 1994 ja 2005 välillä. Raportin mukaan jatropan mahdolliset hyödyt heikoille maille sopivana kasvina ja lisäansioiden tuojana on menettänyt merkityksensä Burmassa. Pakkoviljely on johtanut entistä suurempaan hiljaiseen vastarintaan sotilasjunttaa kohtaan. Istutuksia ei olla hoidettu kunnolla, vaan jopa 75 prosenttia taimista on kuollut. Nyt myös kansan ruokaturva on entistä pahemmin uhattuna. <ref name:kepa.fi> http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref><br />
<br />
<br />
Joissakin paikoissa jatropanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatropan sadonkorjuu. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
*Koska jatropa on syömäkelvoton, se ei vie ravintoa keneltäkään valmistettaessa polttoainetta (vrt. etanoli).<br />
*Jatropan viljely ylityöllistää paikallisia asukkaita jatropan siementen vaatiman käsinkeräämisen takia.<br />
*Jatropan viljelyn aikaansaama maanviljelijöiden epäeettinen kohtelu (esim. Burma).<br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
<br />
* [[Jatropan mahdolliset viljelyalueet]]<br />
* [[Jatropaöljyn tuotanto maailmassa]]<br />
* [[Biodieselin saanto jatropaöljystä]]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_viljelyn_ilmastovaikutukset&diff=8901Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset2011-07-28T09:39:04Z<p>Elina: /* Riippuvuudet */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
{{kommentti|2:|Liekö tarpeen pilkkoa viljelyn, jatropaöljyn tuotannon ja jalostuksen vaikutuksiin?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. heinäkuuta 2011 kello 14.57 (EEST)}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Kuinka jatropan viljely vaikuttaa ilmastoon? Millaisia päästöjä jatropan viljely ja käyttö tuottaa (verrattuna muihin vaihtoehtoisiin energianlähteisiin)?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
*Fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna biopolttoaineet kuormittavat huomattavasti vähemmän ympäristöä hiilidioksidipäästöillään. Siinä missä 5000 litraa jatropaöljyä tuottaa 13 tonnia hiilidioksidipäästöjä, tuottaa tuhat litraa rikitöntä petrolia 200 tonnia päästöjä. Biopolttoaineden valmistusprosessissa päästöjä syntyy kuitenkin myös kasvatus- ja jalostusvaiheissa, mikä täytyy ottaa huomioon kokonaispäästömäärää laskettaessa. Seuraavassa taulukossa vertaillaan jatropa- ja palmuöjyviljelmien päästötietoja.<br />
<br />
<t2b index="Viljelyalue,Havainto" locations="tuotanto,CO2-päästö,muut KHK-päästöt" unit="ton/ha/a"><br />
Jatropaviljelmä|1 - 5|-7|PUUTTUU<br />
Palmuöljyviljelmä|4.752|- 3-8/+12|10<br />
</t2b><br />
<br />
Production data is transformed from volume to weight: one liter of oil is assumed to weigh 1 kg (although it is actually slightly less).<br />
<br />
==Perustelut==<br />
* 25 vuoden laskentakaudella, joka vastaa yhtä öljypalmuplantaasin viljelykiertoa, syntyy luonnonmetsiä korvatessa ylimääräinen vuotuinen 12 tonnin ilmastotaakka,<ref> [http://wwf.fi/mediabank/1038.pdf] </ref> Jos laskennassa taas käytetään sadan vuoden oletusta, muuttuu ilmastotaakka ilmastohyödyksi, noin 3-8 tonnia vuodessa.<ref> [http://wwf.fi/mediabank/1038.pdf] </ref><br />
*Palmuöljyn plantaasitoiminnan kasvihuonepäästöt on n. 140t/ha/v. Kun tästä vähennetään hiilitase 130 t/ha/v, saadaan 10t/ha/v.<ref> [http://wwf.fi/mediabank/1038.pdf] </ref><br />
*Hehtaarin kokoinen jatropaviljelyalue (n.2500 kasvia) sitoo hiiltä 20 tonnia vuodessa 40 vuoden ajan. 2500 kasvia tuottaa keskimäärin 15 tonnia siemeniä vuodessa.Tästä määrästä voidaan valmistaa 5000 litraa biodieseliä, joka tuottaa 13 tonnia CO2 päästöjä. <ref> [http://www.jpclimited.com/climate-change.php] </ref> <br /><br />
<br />
*Jatropa toimii siis niin sanottuna hiilinieluna, sillä sen hiilitase on negatiivinen, eli sen sitoman hiilidioksidin määrä on suurempi kuin jatropaöljyn aiheuttamat päästöt. Myös palmuöljyviljelmä voi tietyilla oletuksilla toimia hiilinieluna. On kuitenkin otettava huomioon, että niin jatropan kuin palmuöljyn tuottamiin lopullisiin päästöihin vaikuttaa se millaisella maaperällä viljelmät sijaitsevat ja kuinka paljon kastelua ja ravinteita ne tarvitsevat. <br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
* [[Jatropaöljyn tuotanto maailmassa]]<br />
* [[Biodieselin saanto jatropaöljystä]]<br />
* [[Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet]]<br />
* [[Jatropan mahdolliset viljelyalueet]]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*Kenyan jatropha final report, N.D.Mortimer, 2011 [http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf]<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
Biopolttoaineet, ilmasto, jatropa<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_viljelyn_ekosysteemivaikutukset&diff=8900Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset2011-07-28T09:36:31Z<p>Elina: /* Riippuvuudet */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
<br />
<br />
[[Jatropa]]a viljellään sekä varsinaisilla viljelmillä, esimerkiksi Guatemalassa ja Burmassa, sekä sekaviljelyalueilla muun muassa Intiassa teeviljelmien ympärillä.<ref name=tiede.fi>http://www.tiede.fi/artikkeli/843/biodieselia_ilman_ymparistohaittoja</ref><br />
<br />
Koska jatropa vaatii vähän ravinteita, se voi kasvaa hyvin karuissakin olosuhteissa, kuten esimerkiksi kallioiden halkeamissa ja joutomailla jossa muut kasvit eivät menesty. <ref name:informahealthcare>http://informahealthcare.com/doi/abs/10.3109/07388551.2010.487185</ref> Kuiva ja vähäravinteinen maa voivat kuitenkin olla este runsaalle öljyntuotolle. <br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Mitä olennaisia muutoksia jatropan viljely aiheuttaisi nykytilaan viljelemättömillä alueilla? Veisikö se maata muulta viljelyltä? Uhkaisiko se jotain luonnontilaisia ekosysteemeitä? <br><br />
Millaisia vaikutuksia jatropan jalostamisella biodieseliksi on ympäristöön ja ekosysteemeihin?<br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Jatropan ekosysteemivaikutukset riippuvat paljolti siitä, millaiselle alueelle sitä viljellään. Jatropan hyviin puoliin kuuluu sen selviytymiskyky suhteellisen kuivassa ja ravinnottomassa maaperässä. Joutomaalle viljeltynä jatropa ei kilpaile ruokakasvien kanssa eikä sen suuri tilantarve ole haitaksi. Tällaisessa vaatimattomassa maaperässä jatropan hyvät puolet pääsevät esiin: se ei vaadi paljon hoitoa tai vettä, se vähentää eroosiota, rikastaa maaperää ja sitoo hiilidioksidia. Ravintorikkaalle maaperälle istuttaessa paljon tilaa vievä jatropa kilpailisi viljelymaasta muiden kasvien kanssa.<br />
<br />
Vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa, se tarvitsee melko paljon vettä menestyäkseen, eli maaperän lisäksi jatropa saattaa kilpailla myös kasteluvedestä. Lisäksi jatropa happamoittaa maaperää ja aiheuttaa läheisten vesien rehevöitymistä.<br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
{{kommentti|1:|Keinokastelun vaikutukset pohjavesiin ja maaperän ravinnetasapainoon?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. heinäkuuta 2011 kello 14.53 (EEST)}}<br />
<br />
{{kommentti|2:|Jatropan myrkyllisyydestä (ihmiselle) johtuvat vaikutukset maaperään ja vesiin?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. heinäkuuta 2011 kello 14.53 (EEST)}}<br />
<br />
=== Viljeltävä maa-alue ===<br />
<br />
Jatropan merkittävä etu muihin biodieselkasveihin verrattuna on sen menestyminen useimmille muille kasveille sopimattomilla joutomailla. Joutomaan käsite on kuitenkin epäselvä. Virallisissa tilastoissa tai kartoissa tietty alue voi olla merkitty käyttämättömäksi joutomaaksi, mutta todellisuudessa monet ihmiset voivat saada siitä toimeentulonsa. Virallisesti käyttämättömien maiden on todettu olevan tärkeitä erityisesti vuoristojen vähemmistöryhmien toimeentulolle niiden tarjotessa mahdollisuuden kaskiviljelyyn, laiduntamiseen ja muihin toimeentuloa tukeviin toimiin. Toisaalta osa vuoristoseuduilla harjoitetusta kaskiviljelystä kuluttaa maaperää niin paljon, että se köyhtyy viljelykelvottomaksi muutamassa vuodessa. Jäljelle jää vain todellinen joutomaa, jolla jatropan viljely voi olla ainoa käyttövaihtoehto. Tässä tapauksessa jatropan viljelylle ei ole esteitä. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Jatropaa kehutaan sen kyvystä kasvaa joutomaalla mutta sitä istutetaan myös rikkaammalle maaperälle. Silloin jatropa kilpailee vedestä ja kasvatusalueesta ruokakasvien kanssa.<ref name:kepa.fi>http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref> Kasteluvedestä kilpailu voi olla ongelmallista, sillä vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa tarvitsee se suhteellisen paljon vettä menestyäkseen ja jotta viljely olisi kannattavaa.<ref name:vihrealanka>http://www.vihrealanka.fi/teemat/ihmekasvi-jatropa-voi-paljastua-pettymykseksi</ref> <ref name:plantoils>http://www.plantoils.in/portal/jatropha/add/dis/dis.html</ref> <br />
<br />
Ruokakasvien lisäksi jatropa voi kilpailla maa-alasta muiden rahakasvien, kuten kumi- ja vahapuiden sekä akasian, kanssa. Viljelijät pitävät kuitenkin jatropanviljelyä viljelyalueen aiempaa käyttöä tuottavampana, koska jatropa ei vaadi paljoa hoitoa, pärjää vähäisillä ravinteilla, parantaa maaperän laatua ja mahdollistaa työvoiman täyden käytön sekaviljelyn avulla sekä aiempia kasveja paremmat tulot.<ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
Jatropaviljelmiä voidaan käyttää päästökaupan markkinoilla metsitysprojekteissa hiilipisteiden keräämisessä,ja ne voivat toimia samalla päästökaupan energiaprojekteina. Noin 40 % nykyisistä jatropaviljelmistä on mukana vapaaehtoisessa päästökaupassa tai YK:nilmastonmuutossopimuksessa.<ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
Jatropaa pidetään varteenotettavana vaihtoehtona biodieselin raaka-aineeksi, koska se voi kasvaa kuivilla ja vähäravinteisilla mailla ja on lisäksi myrkyllistä, joten sen ei katsota uhkaavan ravinnontuotantoa useimpien muiden ravintonakin käytettyjen biopolttoaineiden raaka-ainekasvien tavoin.<ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
On kuitenkin huolestuttavaa että jotkin tahot pyrkivät lisäämään jatropan käyttöä energiantuotannossa selvittämättä kunnolla miten se vaikuttaa muihin energiankäyttötapoihin tai jatropatuotteisiin. Mikäli jatropaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. Jatropadieselin laajamittainen tuotanto vaatii kuitenkin kasvin jalostamista nimenomaan öljyntuotantoon, jolloin sivutuotteiden käyttömahdollisuudet riippuvat öljyn prosessointitavoista sekä -paikoista. <ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
Koska jatropa on tuottavampaa rikkailla maaperillä, riippumatta sen kasvusta kuivassa se saattaa syrjäyttää ruokakasveja tai metsiä. Niin kauan kuin jatropan viljely pysyy nimenomaan muita kasveja tukevilla alueilla, tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole.<br />
Vaikka jatropa selviää erittäin heikoilla kasvupaikoilla, sen sato riippuu suuresti veden saannista. Käytännössä on käynyt niin, että kasteluun käytetyn veden vuoksi jatropan viljely on kilpaillut mm. Intian köyhimmän väestön omavaraisviljelyn kanssa. <ref name:eduskunta.fi>http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=jr07810110325978&cmd=download</ref><br />
Jos jatropaa lannoitetaan, se saattaa aiheuttaa ongelmia paikallisen pohjaveden saastumisen kanssa. <br />
<br />
Jatrophan suurtuotannosta tiedetään vasta vähän, sillä käytännön kokemusta ei ole vielä ehtinyt kunnolla kertyä. Sekaviljelytutkimukset olisivat tarpeen erityisesti sellaisilla alueilla, joilla jatrophaa viljellään<br />
plantaaseilla. Jatrophan monokulttuurinen viljely voi heikentää paikallista biodiversiteettia ja tuottaa merkittäviä ongelmia, mikäli sadot eivät onnistu odotetulla tavalla.<br />
Monokulttuuriviljely voi vähentää myös pölyttäjien määrää ja vaikuttaa näin kukinnan onnistumiseen. <ref name:jatropha>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==== Maaperän kunto ====<br />
<br />
Jatropakasvien on todettu voivan parantaa maaperän laatua, jolloin köyhtynyt maa-alue voidaan ottaa jatropakasvien kuoltua uudelleen vaikkapa ruokakasvien viljelykäyttöön. Jatropapuun elinikä on noin 30 vuotta, joten viljelymaan uusiutumisesta on suurempaa hyötyä vasta melko pitkän ajan jälkeen. Sekaviljely voi silti mahdollistaa ruokakasvien viljelyn parantuneella maaperällä jo aiemmin.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Kasvipeitteen lisääntyminen ehkäisee eroosiota <ref name:plantoils>http://www.plantoils.in/portal/jatropha/add/dis/dis.html</ref> ja vähentää tulvapiikkejä. Jatropan juuristo toimii tehokkaasti pintaeroosion torjunnassa, ja siemenestä kasvatettujen yksilöiden tappijuuret edistävät myös ravinteiden liikettä maaperässä ja ehkäisevät maanvyöryjä ja tuulen aiheuttamia vahinkoja. Kasvista maahan pudonneet lehdet auttavat pintaeroosion hillitsemisessä sitomalla irtonaista maa-ainesta tiiviimmäksi massaksi.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
==== Lannoite ====<br />
<br />
Jatropaa on perinteisesti pidetty vähän ravinteita vaativana kasvina, jonka lannoitustarve on vähäistä. Kasvi ei kuitenkaan sido typpeä, joten se tarvitsee typekästä maaperää tai lisätyppeä tuottaakseen jatkuvasti hyvää siemensatoa. Ravinteettomilla mailla ulkopuolisten lisäravinteiden käyttö on tarpeen ainakin viljelyn alkuvaiheessa, mutta ravinteikkaammilla mailla öljypuristuksessa syntyvien siemenkakkujen ravinteet voivat riittää jatropan lisäravinteeksi. Keinotekoiset lannoitteet ovat kuitenkin kevyempiä kuljettaa kuin siemenkakut, joten niiden käyttö voi olla houkuttelevaa erityisesti silloin, kun siemenet puristetaan kaukana viljelypaikasta.<ref name:doria>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
On kuitenkin todettu että jatropan viljely lisää maaperän happamuutta ja läheisten vesistöjen rehevöitymistä lannoitteiden käytön takia.<ref name=ifeu.org>http://www.ifeu.org/landwirtschaft/pdf/IFEU_Jatropha%20biofuels%20report_HVO121208.pdf></ref><br />
<br />
Vaikka jatropa on adaptoitunut vähäravinteisiin ja emäksisiin maaperiin, parempia satoja saa, kun käyttää lannoitteita, joissa on pieniä määriä kalsiumia, magnesiumia ja rikkiä. Sienijuuret auttavat jatropaa saamaan maasta ravinteita vähäfosfaattisilla mailla. On suositeltavaa, että 1 kg maatilojen lantaa ja 100 g neemipuun jätettä annetaan jokaiselle taimelle. Jos hehtaarilla on 2500 kasvia tämä tarkoittaa 2.5 tonnia orgaanista lannoitetta hehtaarille. Istutuksen ja itämisen jälkeen typpi-, kalium- ja fosforipitoisia lannoitteita tulisi käyttää. 20 g ureaa + 120 g SSP:tä (fosfaattilannoite) ja 16 g MoPia (molybdeenifosfaattia) pitäisi antaa vuosittain. Öljyn puristuksesta tulevien siemenkakkujen levittämistä pelloille tulisi vakavasti harkita.<ref name:plantation>http://www.jatrophabiodiesel.org/jatrophaPlantation.php</ref> Tämä tarkoittaa, että vuodessa pelloille pitäisi levittää 50 kg ureaa, 300 kg SSP:tä ja 40 kg molybdeenifosfaattia, eli yhteensä 390 kg lannoitteita.<br />
<br />
Jatropan tuotannon kannalta orgaaniset lannoitteet ovat parempia, kuin epäorgaaniset. Jos molemmat ovat käytössä jatropa kasvaa kasvina, mutta se ei vaikuta siementen määrään. Fosfori on yksi mineraali, jota joillakin alueilla, esimerkiksi Zimbabwessa, tuntuu olevan liian vähän. Jos jatropa elää sybioosissa Mycorrhiza-sienen kanssa, fosforin imeytyminen maasta on tehokkaampaa ja mahdollista lannoitetta tarvitaan jopa 50% vähemmän.<ref name=biofuel>Technical options for optimization of production of Jatropha as a biofuel feedstock in arid and semi-arid areas of Zimbabwe; Raphael M. Jingura</ref><br />
<br />
=== Öljyn tuotanto ===<br />
<br />
Jatropaöljyä voidaan käyttää niin kutsuttuna PPO-tuotteena (Pure plant oil) tai se voidaan jalostaa esterisöimällä jatropadieseliksi. PPO on erittäin sopiva polttoaine dieselmoottoreihin. <br />
Suurin osa nykyaikaisista dieselmoottoreista on kuitenkin kehitetty fossiilisen dieselin polttoon, joten niiden toimintaan täytyisi tehdä muutoksia, jotta PPO:n polttaminen onnistuisi pidemmällä aikavälillä. Monissa kehitysmaissa käytössä on kuitenkin pääasiassa vanhemmanmallisia dieselmoottoreita, joiden kanssa PPO on yhteensopivampi. <ref name:slideshare>http://www.slideshare.net/ginosmit/fact-jatropha-handbook-march-2006-presentation</ref> <br><br />
<br />
Jatropan kutsuminen korkean öljytuotannon kasviksi ei ole nykytutkimusten mukaan perusteltua ainakaan silloin, kun kasvuolosuhteisiin liitetään vähäinen työvoiman, veden ja ravinteiden tarve sekä kilpailemattomuus ruoantuotannon kanssa. Väitteet jatropan hyvästä ja helposta öljyntuottavuudesta perustuvat todentamattomiin ja totuudenvastaisiin yhdistelmiin kasvin eri ominaisuuksista erilaisissa kasvuolosuhteissa. <br />
<br />
Suurin ongelma jatropan laajassa käytössä on tiedonpuute kasvin kasvupotentiaalista epäoptimaalisissa oloissa, sillä jatropan tuottavuutta käsittelevissä tutkimuksissa on vakavia puutteita kvantitatiivisesta tiedosta sekä kasvuolosuhteista. Esimerkiksi väitteet jatropan tuholaiskestävyydestä perustuvat lähinnä yksittäisistä puista tehtyihin havaintoihin. Vertailemalla satoja voidaan päätellä, että on kohtuullista odottaa jatropaviljelmän tuottavan 1,5–2 tonnia öljyä hehtaarilla silloin, kun vuodessa saadaan yksi sato. Tavallisimmista biodieselin raaka-ainekasveista vain öljypalmun sadot ovat jatropaa korkeammat, noin 5–6 t/ha/a. Rypsi tuottaa öljyä yhden sadon aikana noin 1000 l/ha, auringonkukka 900 l/ha ja soijapapu 375 l/ha. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
=== Biodieselin tuotanto ===<br />
<br />
Sademetsän polttaminen ja hakkaaminen biopolttoaineiden raaka-aineen tuotantoalueeksi tuottaa usein enemmän hiilidioksidia ja täten kiihdyttää ilmastonmuutosta. Jäljellä olevien sademetsien tuho kiihdyttää myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja saattaa monia lajeja uhanalaisiksi. Joissain tapauksissa kasvin jalostaminen biopolttoaineeksi vie enemmän energiaa, kuin siitä itsestään saadaan. Smithsonian Tropical Instituten tutkijat ovat päätelleet, että joillain biopolttoaineilla on suurempi vaikutus luontoon, kuin fossiilisten polttoaineiden polttamisella. [2] Jatropaa voidaan kuitenkin viljellä puolikuivilla ja kuivilla alueilla tai joutomailla, joten sen viljelyä varten ei tarvitse hakata sademetsää, tai muilla keinoin perusteellisesti muokata maata viljelykelpoiseksi. Koska jatropa pärjää myös karuissa oloissa voidaan sitä viljellä muille viljelyalueille aitakasviksi tai hedelmättömille alueille, joilla itse viljelykasvi ei kasva. Jatropan eräs ominaisuus on sen kyky toimia eroosion hoidossa. Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet ovat monimuotoiset. Jatropadieselin tuotannon katsotaan olevan kannattavaa alueilla, joilla muut kasvit eivät menesty, muunlaisen polttoaineen saatavuus on heikkoa, keskittämätön polttoaineen tuotanto on kannattavaa, kasvista saatavilla sivutuotteilla on kysyntää, viljelyalueiden paikallisväestön osallistumiselle on tarvetta ja poliittista tukea markkinoiden synnylle on olemassa.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Kestävän kehityksen mukainen tuotanto on yksi biopolttoaineiden käytön ensisijaisista tavoitteista, mutta tavoitteen toteuttaminen käytännössä on osoittautunut haastavaksi. Kestävällä kehityksellä viitataan Norjan entisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin johtaman komission kuuluisaksi tekemään ajatukseen voimavarojen kestävästä kulutuksesta. Brundtlandin komission raportti toteaa, että "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa" Biopolttoaineiden kohdalla kestävyys on tärkeää erityisesti polttoaineiden elinkaaren aikana kulutetun energian ja luonnonvarojen sekä vapautuneiden nettopäästöjen kannalta. Jotta biopolttoaineiden tuotanto ja käyttö olisi kestävää, tulisi polttoaineita voida tuottaa uusiutuvasti siten, että tuotanto olisi mahdollista samojen voimavarojen avulla myös tulevaisuudessa. Biopolttoaineen raaka-aineella on suuri vaikutus polttoainetuotannon kestävyyteen, mutta myös tuotantotavalla ja polttoaineen kuljetusmatkoilla on merkitystä. Biopolttoaineen kestävyyttä voidaan mitata esimerkiksi elinkaarianalyysin avulla. Elinkaarianalyysissä arvioidaan tuotteen, toiminnon tai prosessin aiheuttamat ympäristövaikutukset sen koko elinkaaren ajalta. Suurin osa biopolttoaineiden elinkaarianalyyseistä on tehty teollisuusmaissa, minkä takia esimerkiksi lähinnä tropiikissa kasvavan jatropan kasvihuonekaasuvaikutuksista ei ole vielä kunnon tietoa. Puhtaan biodieselin ja biodieselsekoitusten on kuitenkin todettu aiheuttavan vähemmän hiilimonoksidi-, hiilivetyja rikkipäästöjä kuin fossiilisen dieselin. Biopolttoaineen uusiutuvuus riippuu sen valmistukseen käytettyjen uusiutumattomien energianlähteiden ja valmiin tuotteen energiamäärän suhteesta.Jatropadieselillä väitetään olevan paras energiatasapaino kaikista ensimmäisen sukupolven biopolttoaineista.<ref name=doria.fi></ref><br />
Jatropadieselin ei tarvitse toimia ainoana uusiutuvana raaka-aineena biodieselsekoituksissa. Jatropa- ja palmuöljydieselien sekoittamista käyttöominaisuuksien kannalta optimaalisen lopputuotteen saavuttamiseksi on tutkittu. Palmuöljyn lisääminen jatropaöljyyn vähentää hapettumista estävien antioksidanttien lisäämisen tarvetta. Jatropadieselillä on puolestaan palmuöljyä paremmat kylmäkäyttöominaisuudet, joten öljyt tukevat toisiaan.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Arjen Hoekstran suoritti Twenten yliopistossa, Alankomaissa tutkimuksen, jossa hän ja hänen kollegansa laskivat kolmentoista biopolttoaineenraaka-aineen jättämän vesijalanjäljen. Tutkimus osoitti, että jatropa ei olekaan, ominaisuuksistaan huolimatta, niin vähällä toimeen tuleva, kuin aiemmin uskottiin. Itseasiassa jatropan todettiin tuottavan suurimman jalanjäljen, sillä tuottaakseen yhden litran biodieseliä jatropa tarvitsee 20 000 litraa vettä. Jatropa tarvitsee siis viisikertaa enemmän vettä kohti yhtä energiayksikköä kuin sokeriruoko ja maissi ja melkein kymmenen kertaa enemmän kuin sokerijuurikas. Jatropan on siis mahdollista kasvaa kuivallakin alueilla, mutta öljyntuotannollisesti sen sato ei silloin ole kannattava. <ref name:review>http://www.technologyreview.com/energy/22766/page1/</ref><br />
<br />
=== Haastattelut ===<br />
<br />
Viljelijät uskovat jatropan mahdollisuuksiin ja väittävät, että jatropa:<br />
*voi tuottaa taloudellisesti jopa kymmenkertaisesti aiempaan maankäyttöön verrattuna<br />
*voi parantaa maaperän laatua, jolloin viljelyalueen tuotot voivat kasvaa myös tulevaisuudessa<br />
*lisää teollisuuden tuottavuutta sekä parantaa paikallisyhteisön toimeentuloa.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
* [[Jatropan mahdolliset viljelyalueet]]<br />
* [[Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet]]<br />
* [[Jatropaöljyn tuotanto maailmassa]]<br />
* [[Biodieselin saanto jatropaöljystä]]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_viljelyn_sosiaaliset_vaikutukset&diff=8899Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset2011-07-28T09:29:30Z<p>Elina: /* Riippuvuudet */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
<br />
Jatropa on vaikeillakin alueilla hyvin toimeentuleva kasvi, jota voidaan viljellä esimerkiksi joutoalueilla. Jatropaöljyn tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla. Jatropan viljelystä biodieselin raaka-aineeksi on kuitenkin vasta vähän tutkimustietoa.Erityisesti öljysatojen määristä karuissa olosuhteissa on saatu ristiriitaisia tuloksia, eikä jatropan suurimittakaavaisesta viljelystä ole vielä juurikaan kokemusta. Tutkimustyö jatropan viljelymahdollisuuksista jatkuu, ja samalla kasvia jalostetaan entistä paremmin öljyntuotantoon sopivaksi.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Jatropan viljelyyn, jalostukseen ja ympäristövaikutuksiin liittyy myös eettisiä kysymyksiä. <br />
<br />
{{vastusta|#: |Minne on tästä kadonnut 10000 merkkiä tekstiä eilen? Jos se on siirretty paremmin aiheeseen sopivalle sivulle, se olisi syytä sanoa Yhteenveto-osiossa tallennuksen yhteydessä. Jos se taas on poistettu, se on perusteltava sivulle laittamalla ikilinkki siihen versioon, jossa teksti vielä on ja selitettävä (esimerkiksi: virheelliseksi todettuja mutta yleisesti esiintyviä väitteitä löytyy täältä).|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 28. heinäkuuta 2011 kello 08.20 (EEST)}}<br />
:{{kommentti|#:|Suurin osa ko. tekstistä löytynee jatropan viljelyn ekosysteemivaikutuksista, jonne ne myös kuuluvat.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 28. heinäkuuta 2011 kello 09.22 (EEST)}}<br />
::{{kommentti|#:|Alkuperäisillä rajauksilla/nimillä olevat sivut, sekä kalajäte että jatropa-arvioinnissa, sisältävät aika paljon päällekäisyyksiä ja/tai epäjohdonmukaisuuksia suhteessa uudelleen määriteltyihin arviointien rakenteisiin (kts. vaikutuskaaviot). Jatkossa, kun ko. informaatiota uudelleen jäsennetään sopiville sivuille (olemassa oleville tai uusille), on hyvä käytäntö selostaa lyhyesti mitä suuria siirtoja/muutoksia eri tallennuskerroilla on tehty. Pääasiassa kyse on tekstimateriaalin uudelleen järjestämisestä, ei poistamisesta.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 28. heinäkuuta 2011 kello 09.22 (EEST)}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Millaisia sosiaalisia vaikutuksia jatropan viljelemisellä ja sen jalostamisella biodieseliksi on? <br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
{{vastusta|#: |Vastaus sisaltaa lahinna vain vastauksen esitettyyn kysymykseen. Kaikki perustelut ja viittaukset muihin lahteisiin laitetaan Perusteluihin. Vastauksen tulisi aina kun mahdollista sisaltaa datataulu, jossa on olennainen vastaus pahkinankuoressa. Nain se saadaan myos koneluettavaan muotoon.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 28. heinäkuuta 2011 kello 11.03 (EEST)}}<br />
<br />
<t2b index="Edellytys" obs="Vaikutus" unit="-"><br />
Samanaikaisuus muiden viljelylajien kanssa|Ylityollistys<br />
Eriaikaisuus muiden viljelylajien kanssa|Korjaa alityollisyytta<br />
Halpa tyovoima|Hyva tyollistys<br />
Kallis tyovoima|Ei tyollista<br />
Viljely muihin tarkoituksiin|Jatropaoljy tuo lisaansiota<br />
</t2b><br />
<br />
<br />
==Perustelut==<br />
<br />
Vaikka jatropaa on pidetty vähän työvoimaa vaativana viljelykasvina, työvoimatarve on suurta erityisesti ensimmäisen viljelyvuoden aikana. Myös seuraavina vuosina sadonkorjuu työllistää ihmisiä runsaasti. Mikäli jatropaa viljellään vain maaperänkunnostusta varten, on työvoiman tarve pienempää, sillä sadonkorjuuta ei tarvitse suorittaa. Parhaimmillaan jatropan viljely voi tukea muuten ajoittain alityöllistettyjen viljelijöiden elinkeinoa, esimerkiksi Vietnamissa jatropan sadonkorjuu osuu eri aikaan kuin runsaasti työllistävän riisin, joten riisin sadonkorjuuseen osallistuvien ihmisten on mahdollista saada lisätuloja jatropaviljelmiltä ilman, että heidän alkuperäinen toimeentulonsa olisi uhattuna. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
Jatropan sosioekologisiin etuihin kuuluu, että se kasvaa monilla alueilla ennestään luonnonvaraisena, ja että sillä on monia käyttötarkoituksia. Mikäli jatropaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
Erään raportin mukaan jatropan pakkoviljely on lisännyt maattomuutta ja heikentänyt maan ruokaturvaa Burmassa. Useiden selvitysten mukaan maanviljelijät ovat Burman sotilasjuntan pelinappuloita. Viljelijät pakotetaan viljelemään tiettyjä kasveja, ja he joutuvat usein myymään satonsa hallitukselle alle markkinahintojen. Paikalliset armeijan yksiköt myös “pakkolunastavat" satoja omaan käyttöönsä. Esimerkiksi Mong Nain alueella Shanin tasavallassa riisintuotanto putosi 54 prosenttia vuosien 1994 ja 2005 välillä. Raportin mukaan jatropan mahdolliset hyödyt heikoille maille sopivana kasvina ja lisäansioiden tuojana on menettänyt merkityksensä Burmassa. Pakkoviljely on johtanut entistä suurempaan hiljaiseen vastarintaan sotilasjunttaa kohtaan. Istutuksia ei olla hoidettu kunnolla, vaan jopa 75 prosenttia taimista on kuollut. Nyt myös kansan ruokaturva on entistä pahemmin uhattuna. <ref name:kepa.fi> http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref><br />
<br />
<br />
Joissakin paikoissa jatropanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatropan sadonkorjuu. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
*Koska jatropa on syömäkelvoton, se ei vie ravintoa keneltäkään valmistettaessa polttoainetta (vrt. etanoli).<br />
*Jatropan viljely ylityöllistää paikallisia asukkaita jatropan siementen vaatiman käsinkeräämisen takia.<br />
*Jatropan viljelyn aikaansaama maanviljelijöiden epäeettinen kohtelu (esim. Burma).<br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
<br />
* [[Jatropan mahdolliset viljelyalueet]]<br />
* [[Jatropaöljyn tuotanto maailmassa]]<br />
* [[Biodieselin saanto jatropaöljystä]]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_viljelyn_sosiaaliset_vaikutukset&diff=8898Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset2011-07-28T09:23:23Z<p>Elina: /* Riippuvuudet */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
<br />
Jatropa on vaikeillakin alueilla hyvin toimeentuleva kasvi, jota voidaan viljellä esimerkiksi joutoalueilla. Jatropaöljyn tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla. Jatropan viljelystä biodieselin raaka-aineeksi on kuitenkin vasta vähän tutkimustietoa.Erityisesti öljysatojen määristä karuissa olosuhteissa on saatu ristiriitaisia tuloksia, eikä jatropan suurimittakaavaisesta viljelystä ole vielä juurikaan kokemusta. Tutkimustyö jatropan viljelymahdollisuuksista jatkuu, ja samalla kasvia jalostetaan entistä paremmin öljyntuotantoon sopivaksi.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Jatropan viljelyyn, jalostukseen ja ympäristövaikutuksiin liittyy myös eettisiä kysymyksiä. <br />
<br />
{{vastusta|#: |Minne on tästä kadonnut 10000 merkkiä tekstiä eilen? Jos se on siirretty paremmin aiheeseen sopivalle sivulle, se olisi syytä sanoa Yhteenveto-osiossa tallennuksen yhteydessä. Jos se taas on poistettu, se on perusteltava sivulle laittamalla ikilinkki siihen versioon, jossa teksti vielä on ja selitettävä (esimerkiksi: virheelliseksi todettuja mutta yleisesti esiintyviä väitteitä löytyy täältä).|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 28. heinäkuuta 2011 kello 08.20 (EEST)}}<br />
:{{kommentti|#:|Suurin osa ko. tekstistä löytynee jatropan viljelyn ekosysteemivaikutuksista, jonne ne myös kuuluvat.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 28. heinäkuuta 2011 kello 09.22 (EEST)}}<br />
::{{kommentti|#:|Alkuperäisillä rajauksilla/nimillä olevat sivut, sekä kalajäte että jatropa-arvioinnissa, sisältävät aika paljon päällekäisyyksiä ja/tai epäjohdonmukaisuuksia suhteessa uudelleen määriteltyihin arviointien rakenteisiin (kts. vaikutuskaaviot). Jatkossa, kun ko. informaatiota uudelleen jäsennetään sopiville sivuille (olemassa oleville tai uusille), on hyvä käytäntö selostaa lyhyesti mitä suuria siirtoja/muutoksia eri tallennuskerroilla on tehty. Pääasiassa kyse on tekstimateriaalin uudelleen järjestämisestä, ei poistamisesta.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 28. heinäkuuta 2011 kello 09.22 (EEST)}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Millaisia sosiaalisia vaikutuksia jatropan viljelemisellä ja sen jalostamisella biodieseliksi on? <br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
{{vastusta|#: |Vastaus sisaltaa lahinna vain vastauksen esitettyyn kysymykseen. Kaikki perustelut ja viittaukset muihin lahteisiin laitetaan Perusteluihin. Vastauksen tulisi aina kun mahdollista sisaltaa datataulu, jossa on olennainen vastaus pahkinankuoressa. Nain se saadaan myos koneluettavaan muotoon.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 28. heinäkuuta 2011 kello 11.03 (EEST)}}<br />
<br />
<t2b index="Edellytys" obs="Vaikutus" unit="-"><br />
Samanaikaisuus muiden viljelylajien kanssa|Ylityollistys<br />
Eriaikaisuus muiden viljelylajien kanssa|Korjaa alityollisyytta<br />
Halpa tyovoima|Hyva tyollistys<br />
Kallis tyovoima|Ei tyollista<br />
Viljely muihin tarkoituksiin|Jatropaoljy tuo lisaansiota<br />
</t2b><br />
<br />
<br />
==Perustelut==<br />
<br />
Vaikka jatropaa on pidetty vähän työvoimaa vaativana viljelykasvina, työvoimatarve on suurta erityisesti ensimmäisen viljelyvuoden aikana. Myös seuraavina vuosina sadonkorjuu työllistää ihmisiä runsaasti. Mikäli jatropaa viljellään vain maaperänkunnostusta varten, on työvoiman tarve pienempää, sillä sadonkorjuuta ei tarvitse suorittaa. Parhaimmillaan jatropan viljely voi tukea muuten ajoittain alityöllistettyjen viljelijöiden elinkeinoa, esimerkiksi Vietnamissa jatropan sadonkorjuu osuu eri aikaan kuin runsaasti työllistävän riisin, joten riisin sadonkorjuuseen osallistuvien ihmisten on mahdollista saada lisätuloja jatropaviljelmiltä ilman, että heidän alkuperäinen toimeentulonsa olisi uhattuna. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
Jatropan sosioekologisiin etuihin kuuluu, että se kasvaa monilla alueilla ennestään luonnonvaraisena, ja että sillä on monia käyttötarkoituksia. Mikäli jatropaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
Erään raportin mukaan jatropan pakkoviljely on lisännyt maattomuutta ja heikentänyt maan ruokaturvaa Burmassa. Useiden selvitysten mukaan maanviljelijät ovat Burman sotilasjuntan pelinappuloita. Viljelijät pakotetaan viljelemään tiettyjä kasveja, ja he joutuvat usein myymään satonsa hallitukselle alle markkinahintojen. Paikalliset armeijan yksiköt myös “pakkolunastavat" satoja omaan käyttöönsä. Esimerkiksi Mong Nain alueella Shanin tasavallassa riisintuotanto putosi 54 prosenttia vuosien 1994 ja 2005 välillä. Raportin mukaan jatropan mahdolliset hyödyt heikoille maille sopivana kasvina ja lisäansioiden tuojana on menettänyt merkityksensä Burmassa. Pakkoviljely on johtanut entistä suurempaan hiljaiseen vastarintaan sotilasjunttaa kohtaan. Istutuksia ei olla hoidettu kunnolla, vaan jopa 75 prosenttia taimista on kuollut. Nyt myös kansan ruokaturva on entistä pahemmin uhattuna. <ref name:kepa.fi> http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref><br />
<br />
<br />
Joissakin paikoissa jatropanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatropan sadonkorjuu. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
*Koska jatropa on syömäkelvoton, se ei vie ravintoa keneltäkään valmistettaessa polttoainetta (vrt. etanoli).<br />
*Jatropan viljely ylityöllistää paikallisia asukkaita jatropan siementen vaatiman käsinkeräämisen takia.<br />
*Jatropan viljelyn aikaansaama maanviljelijöiden epäeettinen kohtelu (esim. Burma).<br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
<br />
* [[Jatropan mahdolliset viljelyalueet]]<br />
* [[Jatropaöljyn tuotanto maailmassa]]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_tarvitsemat_ravintoaineet&diff=8897Jatropan tarvitsemat ravintoaineet2011-07-28T09:13:30Z<p>Elina: Ak: Ohjaus sivulle Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset</p>
<hr />
<div>#REDIRECT [[Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset]]<br />
<br />
{{muuttuja|moderator=Heta}}<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
<br />
{{kommentti|#:|Näyttäisi sisältävän [[Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset]] ja [[Jatropan siementen saanto viljelystä]] -sivuihin liittyvää materiaalia. Pitää tarkistaa ja siirtää, uudelleen ohjata yms. tarpeen mukaan.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 28. heinäkuuta 2011 kello 10.30 (EEST)}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
<br />
Minkä verran jatropa tarvitsee ravintoaineita eli lannoitteita ja vettä?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
Istutuksen ja kylvön aikana lannoitteita ja vettä pitää olla enemmän kuin muun kasvun. On suositeltu, että kasvia kohti olisi 1 kg lannoitetta ituvaiheesa, eli 1,6-2,5 tonnia/ha. Myöhemmin ureapohjaista lannoitetta on hyvä levittää pelloille 32-81 kg ja muita lannoitteita n. 220-340 kg. riippuen puiden määrästä ja toisen lannoitetyypin määrästä. Lannoittamisessa on hyvä käyttää hyväksi sekä puristuksesta yli jääviä siemenkakkuja ja harvennuksessa tulevaa puiden omaa oksa- ja lehtijätettä ja voi olla että ne riittävät eikä muuta lannoitusta tarvita lainkaan. Alhaisella kastelumäärällä (lisättynä luonnolliseen sademäärään) saadaan 5 tonnia siemeniä, josta saadaan 2 tonnia öljyä.<br />
<br />
==Perustelu==<br />
<br />
Jatrophaa on perinteisesti pidetty vähän ravinteita vaativana kasvina, jonka lannoitustarve on<br />
vähäistä. Kasvi ei kuitenkaan sido typpeä, joten se tarvitsee typekästä maaperää tai<br />
lisätyppeä tuottaakseen jatkuvasti hyvää siemensatoa (Openshaw 2000). Ravinteettomilla<br />
mailla ulkopuolisten lisäravinteiden käyttö on tarpeen ainakin viljelyn alkuvaiheessa, mutta<br />
ravinteikkaammilla mailla öljypuristuksessa syntyvien siemenkakkujen ravinteet voivat<br />
riittää jatrophan lisäravinteeksi (Jongchaap et al. 2007). Keinotekoiset lannoitteet ovat<br />
kuitenkin kevyempiä kuljettaa kuin siemenkakut, joten niiden käyttö voi olla houkuttelevaa<br />
erityisesti silloin, kun siemenet puristetaan kaukana viljelypaikasta (Van Eijick & Romijn<br />
2007).<ref name="jat">Jatrophanviljely ja maankäyttö Vietnamissa, Paula Tommila, 2009 [http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1]</ref><br />
<br />
Mikäli jatrophapuita harvennetaan oikein, rungon kasvu ei vaadi ylimääräisiä lannoitteita,<br />
vaan lisäravinteet menevät kokonaan uusien oksien, lehtien, hedelmien ja siemenien<br />
tuotantoon. Mikäli pudonneet puun osat jätetään maahan, ne kompostoituvat ajan myötä ja<br />
luovuttavat ravinteensa uudelleenkäytettäväksi (Jongchaap et al. 2007).<ref name="jat"/><br />
<br />
Jos kasvi juurrutetaan leikatusta oksasta, eikä idätetä siemenestä, tarvitaan enemmän vettä, sillä leikatut puut kasvattavat juuret lähemmäs pintaa ja siten eivät pääse käsiksi syvällä maassa oleviin vesivaroihin.<ref name="tech">Technical options for optimization of production of ''Jatropha'' as a biofuel feedstock in arid and semi-arid areas of Zimbabwe; Raphael M. Jingura </ref><br />
<br />
Jatropan tuotannon kannalta orgaaniset lannoitteet ovat parempia, kuin epäorgaaniset. Jos molemmat ovat käytössäjatropa kasvaa kasvina, mutta se ei vaikuta siementen määrään. Fosfori on yksi mineraali, jota joillakin alueilla, esimerkiksi Zimbabwessa, tuntuu olevan liian vähän. Jos jatropa elää sybioosissa Mycorrhiza-sienen kanssa, fosforin imeytyminen maasta on tehokkaampaa ja mahdollista lannoitetta tarvitaan jopa 50% vähemmän.<br />
<br />
Kuivuudessa kasvavat jatropat voivat tuottaa vain 40% siitä öljystä, jonka riittävästi vettä saaneet yksilöt tuottavat.<ref name="tech"/><br />
<br />
Jatropa tarvitsee vähintään 600 mm vettä vuodessa menestyäkseen, mutta voi kestää kolme vuotta kuivuuttaa tiputtamatta lehtiään.<ref>Al fin: Jatropha: Another look [http://alfin2100.blogspot.com/2008/02/jatropha-another-look.html]</ref><br />
<br />
Vaikka Jatropa on adaptoitunut vähäravinteisiin ja emäksisiin maaperiin, parempia satoja saa, kun käyttää lannoitteita, joissa on pieniä määriä kalsiumia, magnesiumia ja rikkiä. Sienijuuret auttavat jatropaa saamaan maasta ravinteita vähäfosfaattisilla mailla. On suositeltavaa, että 1 kg maatilojen lantaa ja 100 g neemipuun jätetää annetaan jokaiselle taimelle. Jos hehtaarilla on 2500 kasvia tämä tarkoittaa 2.5 tonnia orgaanista lannoitetta hehtaarille. Istutuksen ja itämisen jälkeen typpi-, kalium- ja fosforipitoisia lannoitteita tulisi käyttää. 20 g ureaa + 120 g SSP:tä (fosfaattilannoite) ja 16 g MoPia (molybdeenifosfaattia) pitäisi antaa vuosittain. Öljyn puristuksesta tulevien siemenkakkujen levittämistä pelloille tulisi vakavasti harkita.<ref>Jatropha world [http://www.jatrophabiodiesel.org/jatrophaPlantation.php]</ref> Tämä tarkoittaa, että vuodessa pelloille pitäisi levittää 50 kg ureaa, 300 kg SSP:tä ja 40 kg molybdeenifosfaattia, eli yhteensä 390 kg lannoitteita.<br />
<br />
Jatropan lannoituksen ja vedensaannin ja sadon suhteesta ei ole tällä hetkellä olemassa luotettavia tilastoja. Siten arvio on, että tietyn tuloksen (noin 2,38tonnia kuivattuja jatrona siemeniä vuodessa hehtaarilta) saa, kun typpilannoitetta levitetään hehtaarille 81 kg vuodessa ja kastelu on 950 mm vuodessa. Nämä arviot ovat kuitenkin hyvin yksinkertaistettuja ja liian optimistisia.<ref name="ravin">Kenyan jatropha final report, N.D.Mortimer, 2011 [http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf]</ref><br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|rowspan="3"| Vuosi<br />
|colspan="6"| Odotettu siemensato (*) (t/ha/a) <br />
|----<br />
|colspan="3"| Ei kasteltu<br />
|colspan="3"| Kasteltu<br />
|----<br />
| Alhainen<br />
| Norlmaali<br />
| Korkea<br />
| Alhainen<br />
| Normaali<br />
| Korkea<br />
|----<br />
| 1<br />
| 0.10<br />
| 0.25<br />
| 0.40<br />
| 0.75<br />
| 1.25<br />
| 2.50<br />
|----<br />
| 2<br />
| 0.50<br />
| 1.00<br />
| 1.50<br />
| 1.00<br />
| 1.50<br />
| 3.00<br />
|----<br />
| 3<br />
| 0.75<br />
| 1.25<br />
| 1.75<br />
| 4.25<br />
| 5.00<br />
| 5.00<br />
|----<br />
| 4<br />
| 0.90<br />
| 1.75<br />
| 2.25<br />
| 5.25<br />
| 6.25<br />
| 8.00<br />
|----<br />
| 5<br />
| 1.10<br />
| 2.00<br />
| 2.75<br />
| 5.25<br />
| 8.00<br />
| 12.50<br />
|----<br />
| Vuosittainen(**)<br />
| 0.057<br />
| 1.925<br />
| 2.648<br />
| 5.055<br />
| 7.640<br />
| 11.870<br />
|----<br />
|}<br />
<br />
(*)On huomattava, että jatropan siemenen koostumus, etenkin onko se tuore vai kuivattu, ei ole täysin tarkkaa eikä veden ja lannoitteiden määrästä ole teitoa.<br />
<br />
(**)Arvioitu vuosittainen tuotanto vuosina 6-50, jolloin se pysyy suunnilleen samana.<ref name="ravin"/><br />
<br />
Kenian vuotuinen sademäärä vaihtelee suuresti sekä paikan että vuoden mukaan.<ref>Kenia luonto[http://www.nba.fi/tiedostot/a62ad523.pdf]</ref> Erään tietolähteen mukaan se on noin 315 mm.<ref>Napsu - Kenian sää[http://www.napsu.fi/matkailu/maailman-saa/84]</ref>, ja toisen 1020 mm <ref>Kaiken maailman matkat - Kenia [http://www.earthtravelexperience.com/maa_sivu.php?c=KE]</ref>. Kolmannen mukaan 70% Keniasta on puoli-aavikkoa, jolla sataa alle 500 mm, ja lopuilla sataa 900-1500 mm. <ref>Kaukokartoitus ja paikkatietojärjestelmät [http://www.helsinki.fi/maantiede/geoinformatiikka/opetus/2003_2004/Kenia-luento_1_Pellikka.pdf]</ref><br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/></div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_viljelyn_ekosysteemivaikutukset&diff=8895Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset2011-07-28T08:35:41Z<p>Elina: /* Lannoite */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
<br />
<br />
[[Jatropa]]a viljellään sekä varsinaisilla viljelmillä, esimerkiksi Guatemalassa ja Burmassa, sekä sekaviljelyalueilla muun muassa Intiassa teeviljelmien ympärillä.<ref name=tiede.fi>http://www.tiede.fi/artikkeli/843/biodieselia_ilman_ymparistohaittoja</ref><br />
<br />
Koska jatropa vaatii vähän ravinteita, se voi kasvaa hyvin karuissakin olosuhteissa, kuten esimerkiksi kallioiden halkeamissa ja joutomailla jossa muut kasvit eivät menesty. <ref name:informahealthcare>http://informahealthcare.com/doi/abs/10.3109/07388551.2010.487185</ref> Kuiva ja vähäravinteinen maa voivat kuitenkin olla este runsaalle öljyntuotolle. <br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Mitä olennaisia muutoksia jatropan viljely aiheuttaisi nykytilaan viljelemättömillä alueilla? Veisikö se maata muulta viljelyltä? Uhkaisiko se jotain luonnontilaisia ekosysteemeitä? <br><br />
Millaisia vaikutuksia jatropan jalostamisella biodieseliksi on ympäristöön ja ekosysteemeihin?<br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Jatropan ekosysteemivaikutukset riippuvat paljolti siitä, millaiselle alueelle sitä viljellään. Jatropan hyviin puoliin kuuluu sen selviytymiskyky suhteellisen kuivassa ja ravinnottomassa maaperässä. Joutomaalle viljeltynä jatropa ei kilpaile ruokakasvien kanssa eikä sen suuri tilantarve ole haitaksi. Tällaisessa vaatimattomassa maaperässä jatropan hyvät puolet pääsevät esiin: se ei vaadi paljon hoitoa tai vettä, se vähentää eroosiota, rikastaa maaperää ja sitoo hiilidioksidia. Ravintorikkaalle maaperälle istuttaessa paljon tilaa vievä jatropa kilpailisi viljelymaasta muiden kasvien kanssa.<br />
<br />
Vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa, se tarvitsee melko paljon vettä menestyäkseen, eli maaperän lisäksi jatropa saattaa kilpailla myös kasteluvedestä. Lisäksi jatropa happamoittaa maaperää ja aiheuttaa läheisten vesien rehevöitymistä.<br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
{{kommentti|1:|Keinokastelun vaikutukset pohjavesiin ja maaperän ravinnetasapainoon?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. heinäkuuta 2011 kello 14.53 (EEST)}}<br />
<br />
{{kommentti|2:|Jatropan myrkyllisyydestä (ihmiselle) johtuvat vaikutukset maaperään ja vesiin?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. heinäkuuta 2011 kello 14.53 (EEST)}}<br />
<br />
=== Viljeltävä maa-alue ===<br />
<br />
Jatropan merkittävä etu muihin biodieselkasveihin verrattuna on sen menestyminen useimmille muille kasveille sopimattomilla joutomailla. Joutomaan käsite on kuitenkin epäselvä. Virallisissa tilastoissa tai kartoissa tietty alue voi olla merkitty käyttämättömäksi joutomaaksi, mutta todellisuudessa monet ihmiset voivat saada siitä toimeentulonsa. Virallisesti käyttämättömien maiden on todettu olevan tärkeitä erityisesti vuoristojen vähemmistöryhmien toimeentulolle niiden tarjotessa mahdollisuuden kaskiviljelyyn, laiduntamiseen ja muihin toimeentuloa tukeviin toimiin. Toisaalta osa vuoristoseuduilla harjoitetusta kaskiviljelystä kuluttaa maaperää niin paljon, että se köyhtyy viljelykelvottomaksi muutamassa vuodessa. Jäljelle jää vain todellinen joutomaa, jolla jatropan viljely voi olla ainoa käyttövaihtoehto. Tässä tapauksessa jatropan viljelylle ei ole esteitä. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Jatropaa kehutaan sen kyvystä kasvaa joutomaalla mutta sitä istutetaan myös rikkaammalle maaperälle. Silloin jatropa kilpailee vedestä ja kasvatusalueesta ruokakasvien kanssa.<ref name:kepa.fi>http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref> Kasteluvedestä kilpailu voi olla ongelmallista, sillä vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa tarvitsee se suhteellisen paljon vettä menestyäkseen ja jotta viljely olisi kannattavaa.<ref name:vihrealanka>http://www.vihrealanka.fi/teemat/ihmekasvi-jatropa-voi-paljastua-pettymykseksi</ref> <ref name:plantoils>http://www.plantoils.in/portal/jatropha/add/dis/dis.html</ref> <br />
<br />
Ruokakasvien lisäksi jatropa voi kilpailla maa-alasta muiden rahakasvien, kuten kumi- ja vahapuiden sekä akasian, kanssa. Viljelijät pitävät kuitenkin jatropanviljelyä viljelyalueen aiempaa käyttöä tuottavampana, koska jatropa ei vaadi paljoa hoitoa, pärjää vähäisillä ravinteilla, parantaa maaperän laatua ja mahdollistaa työvoiman täyden käytön sekaviljelyn avulla sekä aiempia kasveja paremmat tulot.<ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
Jatropaviljelmiä voidaan käyttää päästökaupan markkinoilla metsitysprojekteissa hiilipisteiden keräämisessä,ja ne voivat toimia samalla päästökaupan energiaprojekteina. Noin 40 % nykyisistä jatropaviljelmistä on mukana vapaaehtoisessa päästökaupassa tai YK:nilmastonmuutossopimuksessa.<ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
Jatropaa pidetään varteenotettavana vaihtoehtona biodieselin raaka-aineeksi, koska se voi kasvaa kuivilla ja vähäravinteisilla mailla ja on lisäksi myrkyllistä, joten sen ei katsota uhkaavan ravinnontuotantoa useimpien muiden ravintonakin käytettyjen biopolttoaineiden raaka-ainekasvien tavoin.<ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
On kuitenkin huolestuttavaa että jotkin tahot pyrkivät lisäämään jatropan käyttöä energiantuotannossa selvittämättä kunnolla miten se vaikuttaa muihin energiankäyttötapoihin tai jatropatuotteisiin. Mikäli jatropaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. Jatropadieselin laajamittainen tuotanto vaatii kuitenkin kasvin jalostamista nimenomaan öljyntuotantoon, jolloin sivutuotteiden käyttömahdollisuudet riippuvat öljyn prosessointitavoista sekä -paikoista. <ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
Koska jatropa on tuottavampaa rikkailla maaperillä, riippumatta sen kasvusta kuivassa se saattaa syrjäyttää ruokakasveja tai metsiä. Niin kauan kuin jatropan viljely pysyy nimenomaan muita kasveja tukevilla alueilla, tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole.<br />
Vaikka jatropa selviää erittäin heikoilla kasvupaikoilla, sen sato riippuu suuresti veden saannista. Käytännössä on käynyt niin, että kasteluun käytetyn veden vuoksi jatropan viljely on kilpaillut mm. Intian köyhimmän väestön omavaraisviljelyn kanssa. <ref name:eduskunta.fi>http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=jr07810110325978&cmd=download</ref><br />
Jos jatropaa lannoitetaan, se saattaa aiheuttaa ongelmia paikallisen pohjaveden saastumisen kanssa. <br />
<br />
Jatrophan suurtuotannosta tiedetään vasta vähän, sillä käytännön kokemusta ei ole vielä ehtinyt kunnolla kertyä. Sekaviljelytutkimukset olisivat tarpeen erityisesti sellaisilla alueilla, joilla jatrophaa viljellään<br />
plantaaseilla. Jatrophan monokulttuurinen viljely voi heikentää paikallista biodiversiteettia ja tuottaa merkittäviä ongelmia, mikäli sadot eivät onnistu odotetulla tavalla.<br />
Monokulttuuriviljely voi vähentää myös pölyttäjien määrää ja vaikuttaa näin kukinnan onnistumiseen. <ref name:jatropha>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==== Maaperän kunto ====<br />
<br />
Jatropakasvien on todettu voivan parantaa maaperän laatua, jolloin köyhtynyt maa-alue voidaan ottaa jatropakasvien kuoltua uudelleen vaikkapa ruokakasvien viljelykäyttöön. Jatropapuun elinikä on noin 30 vuotta, joten viljelymaan uusiutumisesta on suurempaa hyötyä vasta melko pitkän ajan jälkeen. Sekaviljely voi silti mahdollistaa ruokakasvien viljelyn parantuneella maaperällä jo aiemmin.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Kasvipeitteen lisääntyminen ehkäisee eroosiota <ref name:plantoils>http://www.plantoils.in/portal/jatropha/add/dis/dis.html</ref> ja vähentää tulvapiikkejä. Jatropan juuristo toimii tehokkaasti pintaeroosion torjunnassa, ja siemenestä kasvatettujen yksilöiden tappijuuret edistävät myös ravinteiden liikettä maaperässä ja ehkäisevät maanvyöryjä ja tuulen aiheuttamia vahinkoja. Kasvista maahan pudonneet lehdet auttavat pintaeroosion hillitsemisessä sitomalla irtonaista maa-ainesta tiiviimmäksi massaksi.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
==== Lannoite ====<br />
<br />
Jatropaa on perinteisesti pidetty vähän ravinteita vaativana kasvina, jonka lannoitustarve on vähäistä. Kasvi ei kuitenkaan sido typpeä, joten se tarvitsee typekästä maaperää tai lisätyppeä tuottaakseen jatkuvasti hyvää siemensatoa. Ravinteettomilla mailla ulkopuolisten lisäravinteiden käyttö on tarpeen ainakin viljelyn alkuvaiheessa, mutta ravinteikkaammilla mailla öljypuristuksessa syntyvien siemenkakkujen ravinteet voivat riittää jatropan lisäravinteeksi. Keinotekoiset lannoitteet ovat kuitenkin kevyempiä kuljettaa kuin siemenkakut, joten niiden käyttö voi olla houkuttelevaa erityisesti silloin, kun siemenet puristetaan kaukana viljelypaikasta.<ref name:doria>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
On kuitenkin todettu että jatropan viljely lisää maaperän happamuutta ja läheisten vesistöjen rehevöitymistä lannoitteiden käytön takia.<ref name=ifeu.org>http://www.ifeu.org/landwirtschaft/pdf/IFEU_Jatropha%20biofuels%20report_HVO121208.pdf></ref><br />
<br />
Vaikka jatropa on adaptoitunut vähäravinteisiin ja emäksisiin maaperiin, parempia satoja saa, kun käyttää lannoitteita, joissa on pieniä määriä kalsiumia, magnesiumia ja rikkiä. Sienijuuret auttavat jatropaa saamaan maasta ravinteita vähäfosfaattisilla mailla. On suositeltavaa, että 1 kg maatilojen lantaa ja 100 g neemipuun jätettä annetaan jokaiselle taimelle. Jos hehtaarilla on 2500 kasvia tämä tarkoittaa 2.5 tonnia orgaanista lannoitetta hehtaarille. Istutuksen ja itämisen jälkeen typpi-, kalium- ja fosforipitoisia lannoitteita tulisi käyttää. 20 g ureaa + 120 g SSP:tä (fosfaattilannoite) ja 16 g MoPia (molybdeenifosfaattia) pitäisi antaa vuosittain. Öljyn puristuksesta tulevien siemenkakkujen levittämistä pelloille tulisi vakavasti harkita.<ref name:plantation>http://www.jatrophabiodiesel.org/jatrophaPlantation.php</ref> Tämä tarkoittaa, että vuodessa pelloille pitäisi levittää 50 kg ureaa, 300 kg SSP:tä ja 40 kg molybdeenifosfaattia, eli yhteensä 390 kg lannoitteita.<br />
<br />
Jatropan tuotannon kannalta orgaaniset lannoitteet ovat parempia, kuin epäorgaaniset. Jos molemmat ovat käytössä jatropa kasvaa kasvina, mutta se ei vaikuta siementen määrään. Fosfori on yksi mineraali, jota joillakin alueilla, esimerkiksi Zimbabwessa, tuntuu olevan liian vähän. Jos jatropa elää sybioosissa Mycorrhiza-sienen kanssa, fosforin imeytyminen maasta on tehokkaampaa ja mahdollista lannoitetta tarvitaan jopa 50% vähemmän.<ref name=biofuel>Technical options for optimization of production of Jatropha as a biofuel feedstock in arid and semi-arid areas of Zimbabwe; Raphael M. Jingura</ref><br />
<br />
=== Öljyn tuotanto ===<br />
<br />
Jatropaöljyä voidaan käyttää niin kutsuttuna PPO-tuotteena (Pure plant oil) tai se voidaan jalostaa esterisöimällä jatropadieseliksi. PPO on erittäin sopiva polttoaine dieselmoottoreihin. <br />
Suurin osa nykyaikaisista dieselmoottoreista on kuitenkin kehitetty fossiilisen dieselin polttoon, joten niiden toimintaan täytyisi tehdä muutoksia, jotta PPO:n polttaminen onnistuisi pidemmällä aikavälillä. Monissa kehitysmaissa käytössä on kuitenkin pääasiassa vanhemmanmallisia dieselmoottoreita, joiden kanssa PPO on yhteensopivampi. <ref name:slideshare>http://www.slideshare.net/ginosmit/fact-jatropha-handbook-march-2006-presentation</ref> <br><br />
<br />
Jatropan kutsuminen korkean öljytuotannon kasviksi ei ole nykytutkimusten mukaan perusteltua ainakaan silloin, kun kasvuolosuhteisiin liitetään vähäinen työvoiman, veden ja ravinteiden tarve sekä kilpailemattomuus ruoantuotannon kanssa. Väitteet jatropan hyvästä ja helposta öljyntuottavuudesta perustuvat todentamattomiin ja totuudenvastaisiin yhdistelmiin kasvin eri ominaisuuksista erilaisissa kasvuolosuhteissa. <br />
<br />
Suurin ongelma jatropan laajassa käytössä on tiedonpuute kasvin kasvupotentiaalista epäoptimaalisissa oloissa, sillä jatropan tuottavuutta käsittelevissä tutkimuksissa on vakavia puutteita kvantitatiivisesta tiedosta sekä kasvuolosuhteista. Esimerkiksi väitteet jatropan tuholaiskestävyydestä perustuvat lähinnä yksittäisistä puista tehtyihin havaintoihin. Vertailemalla satoja voidaan päätellä, että on kohtuullista odottaa jatropaviljelmän tuottavan 1,5–2 tonnia öljyä hehtaarilla silloin, kun vuodessa saadaan yksi sato. Tavallisimmista biodieselin raaka-ainekasveista vain öljypalmun sadot ovat jatropaa korkeammat, noin 5–6 t/ha/a. Rypsi tuottaa öljyä yhden sadon aikana noin 1000 l/ha, auringonkukka 900 l/ha ja soijapapu 375 l/ha. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
=== Biodieselin tuotanto ===<br />
<br />
Sademetsän polttaminen ja hakkaaminen biopolttoaineiden raaka-aineen tuotantoalueeksi tuottaa usein enemmän hiilidioksidia ja täten kiihdyttää ilmastonmuutosta. Jäljellä olevien sademetsien tuho kiihdyttää myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja saattaa monia lajeja uhanalaisiksi. Joissain tapauksissa kasvin jalostaminen biopolttoaineeksi vie enemmän energiaa, kuin siitä itsestään saadaan. Smithsonian Tropical Instituten tutkijat ovat päätelleet, että joillain biopolttoaineilla on suurempi vaikutus luontoon, kuin fossiilisten polttoaineiden polttamisella. [2] Jatropaa voidaan kuitenkin viljellä puolikuivilla ja kuivilla alueilla tai joutomailla, joten sen viljelyä varten ei tarvitse hakata sademetsää, tai muilla keinoin perusteellisesti muokata maata viljelykelpoiseksi. Koska jatropa pärjää myös karuissa oloissa voidaan sitä viljellä muille viljelyalueille aitakasviksi tai hedelmättömille alueille, joilla itse viljelykasvi ei kasva. Jatropan eräs ominaisuus on sen kyky toimia eroosion hoidossa. Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet ovat monimuotoiset. Jatropadieselin tuotannon katsotaan olevan kannattavaa alueilla, joilla muut kasvit eivät menesty, muunlaisen polttoaineen saatavuus on heikkoa, keskittämätön polttoaineen tuotanto on kannattavaa, kasvista saatavilla sivutuotteilla on kysyntää, viljelyalueiden paikallisväestön osallistumiselle on tarvetta ja poliittista tukea markkinoiden synnylle on olemassa.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Kestävän kehityksen mukainen tuotanto on yksi biopolttoaineiden käytön ensisijaisista tavoitteista, mutta tavoitteen toteuttaminen käytännössä on osoittautunut haastavaksi. Kestävällä kehityksellä viitataan Norjan entisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin johtaman komission kuuluisaksi tekemään ajatukseen voimavarojen kestävästä kulutuksesta. Brundtlandin komission raportti toteaa, että "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa" Biopolttoaineiden kohdalla kestävyys on tärkeää erityisesti polttoaineiden elinkaaren aikana kulutetun energian ja luonnonvarojen sekä vapautuneiden nettopäästöjen kannalta. Jotta biopolttoaineiden tuotanto ja käyttö olisi kestävää, tulisi polttoaineita voida tuottaa uusiutuvasti siten, että tuotanto olisi mahdollista samojen voimavarojen avulla myös tulevaisuudessa. Biopolttoaineen raaka-aineella on suuri vaikutus polttoainetuotannon kestävyyteen, mutta myös tuotantotavalla ja polttoaineen kuljetusmatkoilla on merkitystä. Biopolttoaineen kestävyyttä voidaan mitata esimerkiksi elinkaarianalyysin avulla. Elinkaarianalyysissä arvioidaan tuotteen, toiminnon tai prosessin aiheuttamat ympäristövaikutukset sen koko elinkaaren ajalta. Suurin osa biopolttoaineiden elinkaarianalyyseistä on tehty teollisuusmaissa, minkä takia esimerkiksi lähinnä tropiikissa kasvavan jatropan kasvihuonekaasuvaikutuksista ei ole vielä kunnon tietoa. Puhtaan biodieselin ja biodieselsekoitusten on kuitenkin todettu aiheuttavan vähemmän hiilimonoksidi-, hiilivetyja rikkipäästöjä kuin fossiilisen dieselin. Biopolttoaineen uusiutuvuus riippuu sen valmistukseen käytettyjen uusiutumattomien energianlähteiden ja valmiin tuotteen energiamäärän suhteesta.Jatropadieselillä väitetään olevan paras energiatasapaino kaikista ensimmäisen sukupolven biopolttoaineista.<ref name=doria.fi></ref><br />
Jatropadieselin ei tarvitse toimia ainoana uusiutuvana raaka-aineena biodieselsekoituksissa. Jatropa- ja palmuöljydieselien sekoittamista käyttöominaisuuksien kannalta optimaalisen lopputuotteen saavuttamiseksi on tutkittu. Palmuöljyn lisääminen jatropaöljyyn vähentää hapettumista estävien antioksidanttien lisäämisen tarvetta. Jatropadieselillä on puolestaan palmuöljyä paremmat kylmäkäyttöominaisuudet, joten öljyt tukevat toisiaan.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Arjen Hoekstran suoritti Twenten yliopistossa, Alankomaissa tutkimuksen, jossa hän ja hänen kollegansa laskivat kolmentoista biopolttoaineenraaka-aineen jättämän vesijalanjäljen. Tutkimus osoitti, että jatropa ei olekaan, ominaisuuksistaan huolimatta, niin vähällä toimeen tuleva, kuin aiemmin uskottiin. Itseasiassa jatropan todettiin tuottavan suurimman jalanjäljen, sillä tuottaakseen yhden litran biodieseliä jatropa tarvitsee 20 000 litraa vettä. Jatropa tarvitsee siis viisikertaa enemmän vettä kohti yhtä energiayksikköä kuin sokeriruoko ja maissi ja melkein kymmenen kertaa enemmän kuin sokerijuurikas. Jatropan on siis mahdollista kasvaa kuivallakin alueilla, mutta öljyntuotannollisesti sen sato ei silloin ole kannattava. <ref name:review>http://www.technologyreview.com/energy/22766/page1/</ref><br />
<br />
=== Haastattelut ===<br />
<br />
Viljelijät uskovat jatropan mahdollisuuksiin ja väittävät, että jatropa:<br />
*voi tuottaa taloudellisesti jopa kymmenkertaisesti aiempaan maankäyttöön verrattuna<br />
*voi parantaa maaperän laatua, jolloin viljelyalueen tuotot voivat kasvaa myös tulevaisuudessa<br />
*lisää teollisuuden tuottavuutta sekä parantaa paikallisyhteisön toimeentuloa.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
{{kommentti|3:|Keskeisimmät riippuvuudet voi määrittää vaikutuskaavion mukaan. Tämän muuttujaaan vaikuttavat muuttujat voi jo nimetä vaikka kaikkia niitä vastaavia sivija ei vielä olisikaan olemassa.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 27. heinäkuuta 2011 kello 14.30 (EEST)}}<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_viljelyn_ekosysteemivaikutukset&diff=8894Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset2011-07-28T08:34:38Z<p>Elina: /* Lannoite */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
<br />
<br />
[[Jatropa]]a viljellään sekä varsinaisilla viljelmillä, esimerkiksi Guatemalassa ja Burmassa, sekä sekaviljelyalueilla muun muassa Intiassa teeviljelmien ympärillä.<ref name=tiede.fi>http://www.tiede.fi/artikkeli/843/biodieselia_ilman_ymparistohaittoja</ref><br />
<br />
Koska jatropa vaatii vähän ravinteita, se voi kasvaa hyvin karuissakin olosuhteissa, kuten esimerkiksi kallioiden halkeamissa ja joutomailla jossa muut kasvit eivät menesty. <ref name:informahealthcare>http://informahealthcare.com/doi/abs/10.3109/07388551.2010.487185</ref> Kuiva ja vähäravinteinen maa voivat kuitenkin olla este runsaalle öljyntuotolle. <br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Mitä olennaisia muutoksia jatropan viljely aiheuttaisi nykytilaan viljelemättömillä alueilla? Veisikö se maata muulta viljelyltä? Uhkaisiko se jotain luonnontilaisia ekosysteemeitä? <br><br />
Millaisia vaikutuksia jatropan jalostamisella biodieseliksi on ympäristöön ja ekosysteemeihin?<br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Jatropan ekosysteemivaikutukset riippuvat paljolti siitä, millaiselle alueelle sitä viljellään. Jatropan hyviin puoliin kuuluu sen selviytymiskyky suhteellisen kuivassa ja ravinnottomassa maaperässä. Joutomaalle viljeltynä jatropa ei kilpaile ruokakasvien kanssa eikä sen suuri tilantarve ole haitaksi. Tällaisessa vaatimattomassa maaperässä jatropan hyvät puolet pääsevät esiin: se ei vaadi paljon hoitoa tai vettä, se vähentää eroosiota, rikastaa maaperää ja sitoo hiilidioksidia. Ravintorikkaalle maaperälle istuttaessa paljon tilaa vievä jatropa kilpailisi viljelymaasta muiden kasvien kanssa.<br />
<br />
Vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa, se tarvitsee melko paljon vettä menestyäkseen, eli maaperän lisäksi jatropa saattaa kilpailla myös kasteluvedestä. Lisäksi jatropa happamoittaa maaperää ja aiheuttaa läheisten vesien rehevöitymistä.<br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
{{kommentti|1:|Keinokastelun vaikutukset pohjavesiin ja maaperän ravinnetasapainoon?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. heinäkuuta 2011 kello 14.53 (EEST)}}<br />
<br />
{{kommentti|2:|Jatropan myrkyllisyydestä (ihmiselle) johtuvat vaikutukset maaperään ja vesiin?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. heinäkuuta 2011 kello 14.53 (EEST)}}<br />
<br />
=== Viljeltävä maa-alue ===<br />
<br />
Jatropan merkittävä etu muihin biodieselkasveihin verrattuna on sen menestyminen useimmille muille kasveille sopimattomilla joutomailla. Joutomaan käsite on kuitenkin epäselvä. Virallisissa tilastoissa tai kartoissa tietty alue voi olla merkitty käyttämättömäksi joutomaaksi, mutta todellisuudessa monet ihmiset voivat saada siitä toimeentulonsa. Virallisesti käyttämättömien maiden on todettu olevan tärkeitä erityisesti vuoristojen vähemmistöryhmien toimeentulolle niiden tarjotessa mahdollisuuden kaskiviljelyyn, laiduntamiseen ja muihin toimeentuloa tukeviin toimiin. Toisaalta osa vuoristoseuduilla harjoitetusta kaskiviljelystä kuluttaa maaperää niin paljon, että se köyhtyy viljelykelvottomaksi muutamassa vuodessa. Jäljelle jää vain todellinen joutomaa, jolla jatropan viljely voi olla ainoa käyttövaihtoehto. Tässä tapauksessa jatropan viljelylle ei ole esteitä. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Jatropaa kehutaan sen kyvystä kasvaa joutomaalla mutta sitä istutetaan myös rikkaammalle maaperälle. Silloin jatropa kilpailee vedestä ja kasvatusalueesta ruokakasvien kanssa.<ref name:kepa.fi>http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref> Kasteluvedestä kilpailu voi olla ongelmallista, sillä vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa tarvitsee se suhteellisen paljon vettä menestyäkseen ja jotta viljely olisi kannattavaa.<ref name:vihrealanka>http://www.vihrealanka.fi/teemat/ihmekasvi-jatropa-voi-paljastua-pettymykseksi</ref> <ref name:plantoils>http://www.plantoils.in/portal/jatropha/add/dis/dis.html</ref> <br />
<br />
Ruokakasvien lisäksi jatropa voi kilpailla maa-alasta muiden rahakasvien, kuten kumi- ja vahapuiden sekä akasian, kanssa. Viljelijät pitävät kuitenkin jatropanviljelyä viljelyalueen aiempaa käyttöä tuottavampana, koska jatropa ei vaadi paljoa hoitoa, pärjää vähäisillä ravinteilla, parantaa maaperän laatua ja mahdollistaa työvoiman täyden käytön sekaviljelyn avulla sekä aiempia kasveja paremmat tulot.<ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
Jatropaviljelmiä voidaan käyttää päästökaupan markkinoilla metsitysprojekteissa hiilipisteiden keräämisessä,ja ne voivat toimia samalla päästökaupan energiaprojekteina. Noin 40 % nykyisistä jatropaviljelmistä on mukana vapaaehtoisessa päästökaupassa tai YK:nilmastonmuutossopimuksessa.<ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
Jatropaa pidetään varteenotettavana vaihtoehtona biodieselin raaka-aineeksi, koska se voi kasvaa kuivilla ja vähäravinteisilla mailla ja on lisäksi myrkyllistä, joten sen ei katsota uhkaavan ravinnontuotantoa useimpien muiden ravintonakin käytettyjen biopolttoaineiden raaka-ainekasvien tavoin.<ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
On kuitenkin huolestuttavaa että jotkin tahot pyrkivät lisäämään jatropan käyttöä energiantuotannossa selvittämättä kunnolla miten se vaikuttaa muihin energiankäyttötapoihin tai jatropatuotteisiin. Mikäli jatropaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. Jatropadieselin laajamittainen tuotanto vaatii kuitenkin kasvin jalostamista nimenomaan öljyntuotantoon, jolloin sivutuotteiden käyttömahdollisuudet riippuvat öljyn prosessointitavoista sekä -paikoista. <ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
Koska jatropa on tuottavampaa rikkailla maaperillä, riippumatta sen kasvusta kuivassa se saattaa syrjäyttää ruokakasveja tai metsiä. Niin kauan kuin jatropan viljely pysyy nimenomaan muita kasveja tukevilla alueilla, tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole.<br />
Vaikka jatropa selviää erittäin heikoilla kasvupaikoilla, sen sato riippuu suuresti veden saannista. Käytännössä on käynyt niin, että kasteluun käytetyn veden vuoksi jatropan viljely on kilpaillut mm. Intian köyhimmän väestön omavaraisviljelyn kanssa. <ref name:eduskunta.fi>http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=jr07810110325978&cmd=download</ref><br />
Jos jatropaa lannoitetaan, se saattaa aiheuttaa ongelmia paikallisen pohjaveden saastumisen kanssa. <br />
<br />
Jatrophan suurtuotannosta tiedetään vasta vähän, sillä käytännön kokemusta ei ole vielä ehtinyt kunnolla kertyä. Sekaviljelytutkimukset olisivat tarpeen erityisesti sellaisilla alueilla, joilla jatrophaa viljellään<br />
plantaaseilla. Jatrophan monokulttuurinen viljely voi heikentää paikallista biodiversiteettia ja tuottaa merkittäviä ongelmia, mikäli sadot eivät onnistu odotetulla tavalla.<br />
Monokulttuuriviljely voi vähentää myös pölyttäjien määrää ja vaikuttaa näin kukinnan onnistumiseen. <ref name:jatropha>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==== Maaperän kunto ====<br />
<br />
Jatropakasvien on todettu voivan parantaa maaperän laatua, jolloin köyhtynyt maa-alue voidaan ottaa jatropakasvien kuoltua uudelleen vaikkapa ruokakasvien viljelykäyttöön. Jatropapuun elinikä on noin 30 vuotta, joten viljelymaan uusiutumisesta on suurempaa hyötyä vasta melko pitkän ajan jälkeen. Sekaviljely voi silti mahdollistaa ruokakasvien viljelyn parantuneella maaperällä jo aiemmin.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Kasvipeitteen lisääntyminen ehkäisee eroosiota <ref name:plantoils>http://www.plantoils.in/portal/jatropha/add/dis/dis.html</ref> ja vähentää tulvapiikkejä. Jatropan juuristo toimii tehokkaasti pintaeroosion torjunnassa, ja siemenestä kasvatettujen yksilöiden tappijuuret edistävät myös ravinteiden liikettä maaperässä ja ehkäisevät maanvyöryjä ja tuulen aiheuttamia vahinkoja. Kasvista maahan pudonneet lehdet auttavat pintaeroosion hillitsemisessä sitomalla irtonaista maa-ainesta tiiviimmäksi massaksi.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
==== Lannoite ====<br />
<br />
Jatropaa on perinteisesti pidetty vähän ravinteita vaativana kasvina, jonka lannoitustarve on vähäistä. Kasvi ei kuitenkaan sido typpeä, joten se tarvitsee typekästä maaperää tai lisätyppeä tuottaakseen jatkuvasti hyvää siemensatoa. Ravinteettomilla mailla ulkopuolisten lisäravinteiden käyttö on tarpeen ainakin viljelyn alkuvaiheessa, mutta ravinteikkaammilla mailla öljypuristuksessa syntyvien siemenkakkujen ravinteet voivat riittää jatropan lisäravinteeksi. Keinotekoiset lannoitteet ovat kuitenkin kevyempiä kuljettaa kuin siemenkakut, joten niiden käyttö voi olla houkuttelevaa erityisesti silloin, kun siemenet puristetaan kaukana viljelypaikasta.<ref name:doria>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
On kuitenkin todettu että jatropan viljely lisää maaperän happamuutta ja läheisten vesistöjen rehevöitymistä lannoitteiden käytön takia.<ref name=ifeu.org>http://www.ifeu.org/landwirtschaft/pdf/IFEU_Jatropha%20biofuels%20report_HVO121208.pdf></ref><br />
<br />
Vaikka jatropa on adaptoitunut vähäravinteisiin ja emäksisiin maaperiin, parempia satoja saa, kun käyttää lannoitteita, joissa on pieniä määriä kalsiumia, magnesiumia ja rikkiä. Sienijuuret auttavat jatropaa saamaan maasta ravinteita vähäfosfaattisilla mailla. On suositeltavaa, että 1 kg maatilojen lantaa ja 100 g neemipuun jätettä annetaan jokaiselle taimelle. Jos hehtaarilla on 2500 kasvia tämä tarkoittaa 2.5 tonnia orgaanista lannoitetta hehtaarille. Istutuksen ja itämisen jälkeen typpi-, kalium- ja fosforipitoisia lannoitteita tulisi käyttää. 20 g ureaa + 120 g SSP:tä (fosfaattilannoite) ja 16 g MoPia (molybdeenifosfaattia) pitäisi antaa vuosittain. Öljyn puristuksesta tulevien siemenkakkujen levittämistä pelloille tulisi vakavasti harkita.<ref name:plantation>http://www.jatrophabiodiesel.org/jatrophaPlantation.php</ref> Tämä tarkoittaa, että vuodessa pelloille pitäisi levittää 50 kg ureaa, 300 kg SSP:tä ja 40 kg molybdeenifosfaattia, eli yhteensä 390 kg lannoitteita.<br />
<br />
Jatropan tuotannon kannalta orgaaniset lannoitteet ovat parempia, kuin epäorgaaniset. Jos molemmat ovat käytössä jatropa kasvaa kasvina, mutta se ei vaikuta siementen määrään. Fosfori on yksi mineraali, jota joillakin alueilla, esimerkiksi Zimbabwessa, tuntuu olevan liian vähän. Jos jatropa elää sybioosissa Mycorrhiza-sienen kanssa, fosforin imeytyminen maasta on tehokkaampaa ja mahdollista lannoitetta tarvitaan jopa 50% vähemmän.<br />
<br />
=== Öljyn tuotanto ===<br />
<br />
Jatropaöljyä voidaan käyttää niin kutsuttuna PPO-tuotteena (Pure plant oil) tai se voidaan jalostaa esterisöimällä jatropadieseliksi. PPO on erittäin sopiva polttoaine dieselmoottoreihin. <br />
Suurin osa nykyaikaisista dieselmoottoreista on kuitenkin kehitetty fossiilisen dieselin polttoon, joten niiden toimintaan täytyisi tehdä muutoksia, jotta PPO:n polttaminen onnistuisi pidemmällä aikavälillä. Monissa kehitysmaissa käytössä on kuitenkin pääasiassa vanhemmanmallisia dieselmoottoreita, joiden kanssa PPO on yhteensopivampi. <ref name:slideshare>http://www.slideshare.net/ginosmit/fact-jatropha-handbook-march-2006-presentation</ref> <br><br />
<br />
Jatropan kutsuminen korkean öljytuotannon kasviksi ei ole nykytutkimusten mukaan perusteltua ainakaan silloin, kun kasvuolosuhteisiin liitetään vähäinen työvoiman, veden ja ravinteiden tarve sekä kilpailemattomuus ruoantuotannon kanssa. Väitteet jatropan hyvästä ja helposta öljyntuottavuudesta perustuvat todentamattomiin ja totuudenvastaisiin yhdistelmiin kasvin eri ominaisuuksista erilaisissa kasvuolosuhteissa. <br />
<br />
Suurin ongelma jatropan laajassa käytössä on tiedonpuute kasvin kasvupotentiaalista epäoptimaalisissa oloissa, sillä jatropan tuottavuutta käsittelevissä tutkimuksissa on vakavia puutteita kvantitatiivisesta tiedosta sekä kasvuolosuhteista. Esimerkiksi väitteet jatropan tuholaiskestävyydestä perustuvat lähinnä yksittäisistä puista tehtyihin havaintoihin. Vertailemalla satoja voidaan päätellä, että on kohtuullista odottaa jatropaviljelmän tuottavan 1,5–2 tonnia öljyä hehtaarilla silloin, kun vuodessa saadaan yksi sato. Tavallisimmista biodieselin raaka-ainekasveista vain öljypalmun sadot ovat jatropaa korkeammat, noin 5–6 t/ha/a. Rypsi tuottaa öljyä yhden sadon aikana noin 1000 l/ha, auringonkukka 900 l/ha ja soijapapu 375 l/ha. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
=== Biodieselin tuotanto ===<br />
<br />
Sademetsän polttaminen ja hakkaaminen biopolttoaineiden raaka-aineen tuotantoalueeksi tuottaa usein enemmän hiilidioksidia ja täten kiihdyttää ilmastonmuutosta. Jäljellä olevien sademetsien tuho kiihdyttää myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja saattaa monia lajeja uhanalaisiksi. Joissain tapauksissa kasvin jalostaminen biopolttoaineeksi vie enemmän energiaa, kuin siitä itsestään saadaan. Smithsonian Tropical Instituten tutkijat ovat päätelleet, että joillain biopolttoaineilla on suurempi vaikutus luontoon, kuin fossiilisten polttoaineiden polttamisella. [2] Jatropaa voidaan kuitenkin viljellä puolikuivilla ja kuivilla alueilla tai joutomailla, joten sen viljelyä varten ei tarvitse hakata sademetsää, tai muilla keinoin perusteellisesti muokata maata viljelykelpoiseksi. Koska jatropa pärjää myös karuissa oloissa voidaan sitä viljellä muille viljelyalueille aitakasviksi tai hedelmättömille alueille, joilla itse viljelykasvi ei kasva. Jatropan eräs ominaisuus on sen kyky toimia eroosion hoidossa. Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet ovat monimuotoiset. Jatropadieselin tuotannon katsotaan olevan kannattavaa alueilla, joilla muut kasvit eivät menesty, muunlaisen polttoaineen saatavuus on heikkoa, keskittämätön polttoaineen tuotanto on kannattavaa, kasvista saatavilla sivutuotteilla on kysyntää, viljelyalueiden paikallisväestön osallistumiselle on tarvetta ja poliittista tukea markkinoiden synnylle on olemassa.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Kestävän kehityksen mukainen tuotanto on yksi biopolttoaineiden käytön ensisijaisista tavoitteista, mutta tavoitteen toteuttaminen käytännössä on osoittautunut haastavaksi. Kestävällä kehityksellä viitataan Norjan entisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin johtaman komission kuuluisaksi tekemään ajatukseen voimavarojen kestävästä kulutuksesta. Brundtlandin komission raportti toteaa, että "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa" Biopolttoaineiden kohdalla kestävyys on tärkeää erityisesti polttoaineiden elinkaaren aikana kulutetun energian ja luonnonvarojen sekä vapautuneiden nettopäästöjen kannalta. Jotta biopolttoaineiden tuotanto ja käyttö olisi kestävää, tulisi polttoaineita voida tuottaa uusiutuvasti siten, että tuotanto olisi mahdollista samojen voimavarojen avulla myös tulevaisuudessa. Biopolttoaineen raaka-aineella on suuri vaikutus polttoainetuotannon kestävyyteen, mutta myös tuotantotavalla ja polttoaineen kuljetusmatkoilla on merkitystä. Biopolttoaineen kestävyyttä voidaan mitata esimerkiksi elinkaarianalyysin avulla. Elinkaarianalyysissä arvioidaan tuotteen, toiminnon tai prosessin aiheuttamat ympäristövaikutukset sen koko elinkaaren ajalta. Suurin osa biopolttoaineiden elinkaarianalyyseistä on tehty teollisuusmaissa, minkä takia esimerkiksi lähinnä tropiikissa kasvavan jatropan kasvihuonekaasuvaikutuksista ei ole vielä kunnon tietoa. Puhtaan biodieselin ja biodieselsekoitusten on kuitenkin todettu aiheuttavan vähemmän hiilimonoksidi-, hiilivetyja rikkipäästöjä kuin fossiilisen dieselin. Biopolttoaineen uusiutuvuus riippuu sen valmistukseen käytettyjen uusiutumattomien energianlähteiden ja valmiin tuotteen energiamäärän suhteesta.Jatropadieselillä väitetään olevan paras energiatasapaino kaikista ensimmäisen sukupolven biopolttoaineista.<ref name=doria.fi></ref><br />
Jatropadieselin ei tarvitse toimia ainoana uusiutuvana raaka-aineena biodieselsekoituksissa. Jatropa- ja palmuöljydieselien sekoittamista käyttöominaisuuksien kannalta optimaalisen lopputuotteen saavuttamiseksi on tutkittu. Palmuöljyn lisääminen jatropaöljyyn vähentää hapettumista estävien antioksidanttien lisäämisen tarvetta. Jatropadieselillä on puolestaan palmuöljyä paremmat kylmäkäyttöominaisuudet, joten öljyt tukevat toisiaan.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Arjen Hoekstran suoritti Twenten yliopistossa, Alankomaissa tutkimuksen, jossa hän ja hänen kollegansa laskivat kolmentoista biopolttoaineenraaka-aineen jättämän vesijalanjäljen. Tutkimus osoitti, että jatropa ei olekaan, ominaisuuksistaan huolimatta, niin vähällä toimeen tuleva, kuin aiemmin uskottiin. Itseasiassa jatropan todettiin tuottavan suurimman jalanjäljen, sillä tuottaakseen yhden litran biodieseliä jatropa tarvitsee 20 000 litraa vettä. Jatropa tarvitsee siis viisikertaa enemmän vettä kohti yhtä energiayksikköä kuin sokeriruoko ja maissi ja melkein kymmenen kertaa enemmän kuin sokerijuurikas. Jatropan on siis mahdollista kasvaa kuivallakin alueilla, mutta öljyntuotannollisesti sen sato ei silloin ole kannattava. <ref name:review>http://www.technologyreview.com/energy/22766/page1/</ref><br />
<br />
=== Haastattelut ===<br />
<br />
Viljelijät uskovat jatropan mahdollisuuksiin ja väittävät, että jatropa:<br />
*voi tuottaa taloudellisesti jopa kymmenkertaisesti aiempaan maankäyttöön verrattuna<br />
*voi parantaa maaperän laatua, jolloin viljelyalueen tuotot voivat kasvaa myös tulevaisuudessa<br />
*lisää teollisuuden tuottavuutta sekä parantaa paikallisyhteisön toimeentuloa.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
{{kommentti|3:|Keskeisimmät riippuvuudet voi määrittää vaikutuskaavion mukaan. Tämän muuttujaaan vaikuttavat muuttujat voi jo nimetä vaikka kaikkia niitä vastaavia sivija ei vielä olisikaan olemassa.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 27. heinäkuuta 2011 kello 14.30 (EEST)}}<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_siementen_saanto_viljelyst%C3%A4&diff=8893Jatropan siementen saanto viljelystä2011-07-28T08:32:18Z<p>Elina: /* Perustelut */</p>
<hr />
<div>{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Kuinka paljon siemeniä jatropaviljelyksiltä saadaan per hehtaari? <br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Jos jatropakasveja on 1600 hehtaarilla, siemeniä saadaan 0,5-1 kg per kasvi, eli 1-2,5 tonnia hehtaarilta. <br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
Yksi 5 metriä korkea kasvi ei voi kantaa enempää kuin 1 kg siemeniä kerralla.<ref>Indian Green Energy Awareness Center [http://www.svlele.com/jatropha_plant.htm]</ref> Jatropa tarvitsee vähintään 600 mm vettä vuodessa menestyäkseen, mutta voi kestää kolme vuotta kuivuuttaa tiputtamatta lehtiään.<ref name:blogspot>http://alfin2100.blogspot.com/2008/02/jatropha-another-look.html</ref><br />
<br />
Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. <ref>Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=8&ved=0CFMQFjAH&url=http%3A%2F%2Fweb.eduskunta.fi%2Fdman%2FDocument.phx%3FdocumentId%3Djr07810110325978%26cmd%3Ddownload&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHPY6gDYRoDFgRfeKr6hx2tlZ0Q5Q]</ref><br />
<br />
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen<br />
[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=9&ved=0CFYQFjAI&url=http%3A%2F%2Fwww.mtt.fi%2Fmet%2Fpdf%2Fmet137.pdf&rct=j&q=jatropha%20viljelmien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHT7QdYDRO0abUTGaeiarYTcGH0tg&cad=rja]</ref> <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Jatropan viljelyssä on edelleen epävarmuustekijöitä, vaikka sitä on istutettu jo 0.9milj hehtaaria. Tiedot kasvin sadontuotosta ja tuotannon vaikutuksista ympäristöön vaihtelevat edelleen suuresti. Jatropan käytännön viljelyprojekteja on meneillään tai suunnitteilla lähes 1,8 miljoonan hehtaarin verran ympäri maailmaa. <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Mikäli jatropapuita harvennetaan oikein, rungon kasvu ei vaadi ylimääräisiä lannoitteita, vaan lisäravinteet menevät kokonaan uusien oksien, lehtien, hedelmien ja siemenien tuotantoon. Mikäli pudonneet puun osat jätetään maahan, ne kompostoituvat ajan myötä ja luovuttavat ravinteensa uudelleenkäytettäväksi.<ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1></ref><br />
<br />
Jos kasvi juurrutetaan leikatusta oksasta, eikä idätetä siemenestä, tarvitaan enemmän vettä, sillä leikatut puut kasvattavat juuret lähemmäs pintaa ja siten eivät pääse käsiksi syvällä maassa oleviin vesivaroihin. Kuivuudessa kasvavat jatropat voivat tuottaa vain 40% siitä öljystä, jonka riittävästi vettä saaneet yksilöt tuottavat.<ref name:biofuel>Technical options for optimization of production of Jatropha as a biofuel feedstock in arid and semi-arid areas of Zimbabwe; Raphael M. Jingura</ref><br />
<br />
Jatropan lannoituksen ja vedensaannin ja sadon suhteesta ei ole tällä hetkellä olemassa luotettavia tilastoja. Siten arvio on, että tietyn tuloksen (noin 2,38 tonnia kuivattuja jatropan siemeniä vuodessa hehtaarilta) saa, kun typpilannoitetta levitetään hehtaarille 81 kg vuodessa ja kastelu on 950 mm vuodessa. Nämä arviot ovat kuitenkin hyvin yksinkertaistettuja ja liian optimistisia.<ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|rowspan="3"| Vuosi<br />
|colspan="6"| Odotettu siemensato (*) (t/ha/a) <br />
|----<br />
|colspan="3"| Ei kasteltu<br />
|colspan="3"| Kasteltu<br />
|----<br />
| Alhainen<br />
| Norlmaali<br />
| Korkea<br />
| Alhainen<br />
| Normaali<br />
| Korkea<br />
|----<br />
| 1<br />
| 0.10<br />
| 0.25<br />
| 0.40<br />
| 0.75<br />
| 1.25<br />
| 2.50<br />
|----<br />
| 2<br />
| 0.50<br />
| 1.00<br />
| 1.50<br />
| 1.00<br />
| 1.50<br />
| 3.00<br />
|----<br />
| 3<br />
| 0.75<br />
| 1.25<br />
| 1.75<br />
| 4.25<br />
| 5.00<br />
| 5.00<br />
|----<br />
| 4<br />
| 0.90<br />
| 1.75<br />
| 2.25<br />
| 5.25<br />
| 6.25<br />
| 8.00<br />
|----<br />
| 5<br />
| 1.10<br />
| 2.00<br />
| 2.75<br />
| 5.25<br />
| 8.00<br />
| 12.50<br />
|----<br />
| Vuosittainen(**)<br />
| 0.057<br />
| 1.925<br />
| 2.648<br />
| 5.055<br />
| 7.640<br />
| 11.870<br />
|----<br />
|}<br />
<br />
(*)On huomattava, että jatropan siemenen koostumus, etenkin onko se tuore vai kuivattu, ei ole täysin tarkkaa eikä veden ja lannoitteiden määrästä ole tietoa.<br />
<br />
(**)Arvioitu vuosittainen tuotanto vuosina 6-50, jolloin se pysyy suunnilleen samana.<ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
== Riippuvuudet ==<br />
<br />
== Avainsanat ==<br />
<br />
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_siementen_saanto_viljelyst%C3%A4&diff=8892Jatropan siementen saanto viljelystä2011-07-28T08:31:03Z<p>Elina: /* Perustelut */</p>
<hr />
<div>{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Kuinka paljon siemeniä jatropaviljelyksiltä saadaan per hehtaari? <br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Jos jatropakasveja on 1600 hehtaarilla, siemeniä saadaan 0,5-1 kg per kasvi, eli 1-2,5 tonnia hehtaarilta. <br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
Yksi 5 metriä korkea kasvi ei voi kantaa enempää kuin 1 kg siemeniä kerralla.<ref>Indian Green Energy Awareness Center [http://www.svlele.com/jatropha_plant.htm]</ref> Jatropa tarvitsee vähintään 600 mm vettä vuodessa menestyäkseen, mutta voi kestää kolme vuotta kuivuuttaa tiputtamatta lehtiään.<ref name:blogspot>http://alfin2100.blogspot.com/2008/02/jatropha-another-look.html</ref><br />
<br />
Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. <ref>Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=8&ved=0CFMQFjAH&url=http%3A%2F%2Fweb.eduskunta.fi%2Fdman%2FDocument.phx%3FdocumentId%3Djr07810110325978%26cmd%3Ddownload&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHPY6gDYRoDFgRfeKr6hx2tlZ0Q5Q]</ref><br />
<br />
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen<br />
[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=9&ved=0CFYQFjAI&url=http%3A%2F%2Fwww.mtt.fi%2Fmet%2Fpdf%2Fmet137.pdf&rct=j&q=jatropha%20viljelmien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHT7QdYDRO0abUTGaeiarYTcGH0tg&cad=rja]</ref> <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Jatropan viljelyssä on edelleen epävarmuustekijöitä, vaikka sitä on istutettu jo 0.9milj hehtaaria. Tiedot kasvin sadontuotosta ja tuotannon vaikutuksista ympäristöön vaihtelevat edelleen suuresti. Jatropan käytännön viljelyprojekteja on meneillään tai suunnitteilla lähes 1,8 miljoonan hehtaarin verran ympäri maailmaa. <ref name:mmt.fi>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Mikäli jatropapuita harvennetaan oikein, rungon kasvu ei vaadi ylimääräisiä lannoitteita, vaan lisäravinteet menevät kokonaan uusien oksien, lehtien, hedelmien ja siemenien tuotantoon. Mikäli pudonneet puun osat jätetään maahan, ne kompostoituvat ajan myötä ja luovuttavat ravinteensa uudelleenkäytettäväksi.<ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1></ref><br />
<br />
Jos kasvi juurrutetaan leikatusta oksasta, eikä idätetä siemenestä, tarvitaan enemmän vettä, sillä leikatut puut kasvattavat juuret lähemmäs pintaa ja siten eivät pääse käsiksi syvällä maassa oleviin vesivaroihin. Kuivuudessa kasvavat jatropat voivat tuottaa vain 40% siitä öljystä, jonka riittävästi vettä saaneet yksilöt tuottavat.<ref name:biofuel>Technical options for optimization of production of Jatropha as a biofuel feedstock in arid and semi-arid areas of Zimbabwe; Raphael M. Jingura</ref><br />
<br />
Jatropan lannoituksen ja vedensaannin ja sadon suhteesta ei ole tällä hetkellä olemassa luotettavia tilastoja. Siten arvio on, että tietyn tuloksen (noin 2,38 tonnia kuivattuja jatropan siemeniä vuodessa hehtaarilta) saa, kun typpilannoitetta levitetään hehtaarille 81 kg vuodessa ja kastelu on 950 mm vuodessa. Nämä arviot ovat kuitenkin hyvin yksinkertaistettuja ja liian optimistisia.<ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|rowspan="3"| Vuosi<br />
|colspan="6"| Odotettu siemensato (*) (t/ha/a) <br />
|----<br />
|colspan="3"| Ei kasteltu<br />
|colspan="3"| Kasteltu<br />
|----<br />
| Alhainen<br />
| Norlmaali<br />
| Korkea<br />
| Alhainen<br />
| Normaali<br />
| Korkea<br />
|----<br />
| 1<br />
| 0.10<br />
| 0.25<br />
| 0.40<br />
| 0.75<br />
| 1.25<br />
| 2.50<br />
|----<br />
| 2<br />
| 0.50<br />
| 1.00<br />
| 1.50<br />
| 1.00<br />
| 1.50<br />
| 3.00<br />
|----<br />
| 3<br />
| 0.75<br />
| 1.25<br />
| 1.75<br />
| 4.25<br />
| 5.00<br />
| 5.00<br />
|----<br />
| 4<br />
| 0.90<br />
| 1.75<br />
| 2.25<br />
| 5.25<br />
| 6.25<br />
| 8.00<br />
|----<br />
| 5<br />
| 1.10<br />
| 2.00<br />
| 2.75<br />
| 5.25<br />
| 8.00<br />
| 12.50<br />
|----<br />
| Vuosittainen(**)<br />
| 0.057<br />
| 1.925<br />
| 2.648<br />
| 5.055<br />
| 7.640<br />
| 11.870<br />
|----<br />
|}<br />
<br />
(*)On huomattava, että jatropan siemenen koostumus, etenkin onko se tuore vai kuivattu, ei ole täysin tarkkaa eikä veden ja lannoitteiden määrästä ole tietoa.<br />
<br />
(**)Arvioitu vuosittainen tuotanto vuosina 6-50, jolloin se pysyy suunnilleen samana.<ref name=actionaid>http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf</ref><br />
<br />
== Riippuvuudet ==<br />
<br />
== Avainsanat ==<br />
<br />
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_siementen_saanto_viljelyst%C3%A4&diff=8891Jatropan siementen saanto viljelystä2011-07-28T08:28:45Z<p>Elina: /* Perustelut */</p>
<hr />
<div>{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Kuinka paljon siemeniä jatropaviljelyksiltä saadaan per hehtaari? <br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Jos jatropakasveja on 1600 hehtaarilla, siemeniä saadaan 0,5-1 kg per kasvi, eli 1-2,5 tonnia hehtaarilta. <br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
Yksi 5 metriä korkea kasvi ei voi kantaa enempää kuin 1 kg siemeniä kerralla.<ref>Indian Green Energy Awareness Center [http://www.svlele.com/jatropha_plant.htm]</ref> Jatropa tarvitsee vähintään 600 mm vettä vuodessa menestyäkseen, mutta voi kestää kolme vuotta kuivuuttaa tiputtamatta lehtiään.<ref name:blogspot>http://alfin2100.blogspot.com/2008/02/jatropha-another-look.html</ref><br />
<br />
Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. <ref>Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=8&ved=0CFMQFjAH&url=http%3A%2F%2Fweb.eduskunta.fi%2Fdman%2FDocument.phx%3FdocumentId%3Djr07810110325978%26cmd%3Ddownload&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHPY6gDYRoDFgRfeKr6hx2tlZ0Q5Q]</ref><br />
<br />
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen<br />
[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=9&ved=0CFYQFjAI&url=http%3A%2F%2Fwww.mtt.fi%2Fmet%2Fpdf%2Fmet137.pdf&rct=j&q=jatropha%20viljelmien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHT7QdYDRO0abUTGaeiarYTcGH0tg&cad=rja]</ref> <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Jatropan viljelyssä on edelleen epävarmuustekijöitä, vaikka sitä on istutettu jo 0.9milj hehtaaria. Tiedot kasvin sadontuotosta ja tuotannon vaikutuksista ympäristöön vaihtelevat edelleen suuresti. Jatropan käytännön viljelyprojekteja on meneillään tai suunnitteilla lähes 1,8 miljoonan hehtaarin verran ympäri maailmaa. <ref name:mmt.fi>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Mikäli jatropapuita harvennetaan oikein, rungon kasvu ei vaadi ylimääräisiä lannoitteita, vaan lisäravinteet menevät kokonaan uusien oksien, lehtien, hedelmien ja siemenien tuotantoon. Mikäli pudonneet puun osat jätetään maahan, ne kompostoituvat ajan myötä ja luovuttavat ravinteensa uudelleenkäytettäväksi.<ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1></ref><br />
<br />
Jos kasvi juurrutetaan leikatusta oksasta, eikä idätetä siemenestä, tarvitaan enemmän vettä, sillä leikatut puut kasvattavat juuret lähemmäs pintaa ja siten eivät pääse käsiksi syvällä maassa oleviin vesivaroihin. Kuivuudessa kasvavat jatropat voivat tuottaa vain 40% siitä öljystä, jonka riittävästi vettä saaneet yksilöt tuottavat.<ref name:biofuel>Technical options for optimization of production of Jatropha as a biofuel feedstock in arid and semi-arid areas of Zimbabwe; Raphael M. Jingura</ref><br />
<br />
Jatropan lannoituksen ja vedensaannin ja sadon suhteesta ei ole tällä hetkellä olemassa luotettavia tilastoja. Siten arvio on, että tietyn tuloksen (noin 2,38 tonnia kuivattuja jatropan siemeniä vuodessa hehtaarilta) saa, kun typpilannoitetta levitetään hehtaarille 81 kg vuodessa ja kastelu on 950 mm vuodessa. Nämä arviot ovat kuitenkin hyvin yksinkertaistettuja ja liian optimistisia.<ref name="ravin"/><br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|rowspan="3"| Vuosi<br />
|colspan="6"| Odotettu siemensato (*) (t/ha/a) <br />
|----<br />
|colspan="3"| Ei kasteltu<br />
|colspan="3"| Kasteltu<br />
|----<br />
| Alhainen<br />
| Norlmaali<br />
| Korkea<br />
| Alhainen<br />
| Normaali<br />
| Korkea<br />
|----<br />
| 1<br />
| 0.10<br />
| 0.25<br />
| 0.40<br />
| 0.75<br />
| 1.25<br />
| 2.50<br />
|----<br />
| 2<br />
| 0.50<br />
| 1.00<br />
| 1.50<br />
| 1.00<br />
| 1.50<br />
| 3.00<br />
|----<br />
| 3<br />
| 0.75<br />
| 1.25<br />
| 1.75<br />
| 4.25<br />
| 5.00<br />
| 5.00<br />
|----<br />
| 4<br />
| 0.90<br />
| 1.75<br />
| 2.25<br />
| 5.25<br />
| 6.25<br />
| 8.00<br />
|----<br />
| 5<br />
| 1.10<br />
| 2.00<br />
| 2.75<br />
| 5.25<br />
| 8.00<br />
| 12.50<br />
|----<br />
| Vuosittainen(**)<br />
| 0.057<br />
| 1.925<br />
| 2.648<br />
| 5.055<br />
| 7.640<br />
| 11.870<br />
|----<br />
|}<br />
<br />
(*)On huomattava, että jatropan siemenen koostumus, etenkin onko se tuore vai kuivattu, ei ole täysin tarkkaa eikä veden ja lannoitteiden määrästä ole tietoa.<br />
<br />
(**)Arvioitu vuosittainen tuotanto vuosina 6-50, jolloin se pysyy suunnilleen samana.<ref name="ravin"/><br />
<br />
== Riippuvuudet ==<br />
<br />
== Avainsanat ==<br />
<br />
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_viljelyn_ekosysteemivaikutukset&diff=8889Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset2011-07-28T08:13:03Z<p>Elina: /* Lannoite */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
<br />
<br />
[[Jatropa]]a viljellään sekä varsinaisilla viljelmillä, esimerkiksi Guatemalassa ja Burmassa, sekä sekaviljelyalueilla muun muassa Intiassa teeviljelmien ympärillä.<ref name=tiede.fi>http://www.tiede.fi/artikkeli/843/biodieselia_ilman_ymparistohaittoja</ref><br />
<br />
Koska jatropa vaatii vähän ravinteita, se voi kasvaa hyvin karuissakin olosuhteissa, kuten esimerkiksi kallioiden halkeamissa ja joutomailla jossa muut kasvit eivät menesty. <ref name:informahealthcare>http://informahealthcare.com/doi/abs/10.3109/07388551.2010.487185</ref> Kuiva ja vähäravinteinen maa voivat kuitenkin olla este runsaalle öljyntuotolle. <br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Mitä olennaisia muutoksia jatropan viljely aiheuttaisi nykytilaan viljelemättömillä alueilla? Veisikö se maata muulta viljelyltä? Uhkaisiko se jotain luonnontilaisia ekosysteemeitä? <br><br />
Millaisia vaikutuksia jatropan jalostamisella biodieseliksi on ympäristöön ja ekosysteemeihin?<br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Jatropan ekosysteemivaikutukset riippuvat paljolti siitä, millaiselle alueelle sitä viljellään. Jatropan hyviin puoliin kuuluu sen selviytymiskyky suhteellisen kuivassa ja ravinnottomassa maaperässä. Joutomaalle viljeltynä jatropa ei kilpaile ruokakasvien kanssa eikä sen suuri tilantarve ole haitaksi. Tällaisessa vaatimattomassa maaperässä jatropan hyvät puolet pääsevät esiin: se ei vaadi paljon hoitoa tai vettä, se vähentää eroosiota, rikastaa maaperää ja sitoo hiilidioksidia. Ravintorikkaalle maaperälle istuttaessa paljon tilaa vievä jatropa kilpailisi viljelymaasta muiden kasvien kanssa.<br />
<br />
Vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa, se tarvitsee melko paljon vettä menestyäkseen, eli maaperän lisäksi jatropa saattaa kilpailla myös kasteluvedestä. Lisäksi jatropa happamoittaa maaperää ja aiheuttaa läheisten vesien rehevöitymistä.<br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
{{kommentti|1:|Keinokastelun vaikutukset pohjavesiin ja maaperän ravinnetasapainoon?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. heinäkuuta 2011 kello 14.53 (EEST)}}<br />
<br />
{{kommentti|2:|Jatropan myrkyllisyydestä (ihmiselle) johtuvat vaikutukset maaperään ja vesiin?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. heinäkuuta 2011 kello 14.53 (EEST)}}<br />
<br />
=== Viljeltävä maa-alue ===<br />
<br />
Jatropan merkittävä etu muihin biodieselkasveihin verrattuna on sen menestyminen useimmille muille kasveille sopimattomilla joutomailla. Joutomaan käsite on kuitenkin epäselvä. Virallisissa tilastoissa tai kartoissa tietty alue voi olla merkitty käyttämättömäksi joutomaaksi, mutta todellisuudessa monet ihmiset voivat saada siitä toimeentulonsa. Virallisesti käyttämättömien maiden on todettu olevan tärkeitä erityisesti vuoristojen vähemmistöryhmien toimeentulolle niiden tarjotessa mahdollisuuden kaskiviljelyyn, laiduntamiseen ja muihin toimeentuloa tukeviin toimiin. Toisaalta osa vuoristoseuduilla harjoitetusta kaskiviljelystä kuluttaa maaperää niin paljon, että se köyhtyy viljelykelvottomaksi muutamassa vuodessa. Jäljelle jää vain todellinen joutomaa, jolla jatropan viljely voi olla ainoa käyttövaihtoehto. Tässä tapauksessa jatropan viljelylle ei ole esteitä. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Jatropaa kehutaan sen kyvystä kasvaa joutomaalla mutta sitä istutetaan myös rikkaammalle maaperälle. Silloin jatropa kilpailee vedestä ja kasvatusalueesta ruokakasvien kanssa.<ref name:kepa.fi>http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref> Kasteluvedestä kilpailu voi olla ongelmallista, sillä vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa tarvitsee se suhteellisen paljon vettä menestyäkseen ja jotta viljely olisi kannattavaa.<ref name:vihrealanka>http://www.vihrealanka.fi/teemat/ihmekasvi-jatropa-voi-paljastua-pettymykseksi</ref> <ref name:plantoils>http://www.plantoils.in/portal/jatropha/add/dis/dis.html</ref> <br />
<br />
Ruokakasvien lisäksi jatropa voi kilpailla maa-alasta muiden rahakasvien, kuten kumi- ja vahapuiden sekä akasian, kanssa. Viljelijät pitävät kuitenkin jatropanviljelyä viljelyalueen aiempaa käyttöä tuottavampana, koska jatropa ei vaadi paljoa hoitoa, pärjää vähäisillä ravinteilla, parantaa maaperän laatua ja mahdollistaa työvoiman täyden käytön sekaviljelyn avulla sekä aiempia kasveja paremmat tulot.<ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
Jatropaviljelmiä voidaan käyttää päästökaupan markkinoilla metsitysprojekteissa hiilipisteiden keräämisessä,ja ne voivat toimia samalla päästökaupan energiaprojekteina. Noin 40 % nykyisistä jatropaviljelmistä on mukana vapaaehtoisessa päästökaupassa tai YK:nilmastonmuutossopimuksessa.<ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
Jatropaa pidetään varteenotettavana vaihtoehtona biodieselin raaka-aineeksi, koska se voi kasvaa kuivilla ja vähäravinteisilla mailla ja on lisäksi myrkyllistä, joten sen ei katsota uhkaavan ravinnontuotantoa useimpien muiden ravintonakin käytettyjen biopolttoaineiden raaka-ainekasvien tavoin.<ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
On kuitenkin huolestuttavaa että jotkin tahot pyrkivät lisäämään jatropan käyttöä energiantuotannossa selvittämättä kunnolla miten se vaikuttaa muihin energiankäyttötapoihin tai jatropatuotteisiin. Mikäli jatropaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. Jatropadieselin laajamittainen tuotanto vaatii kuitenkin kasvin jalostamista nimenomaan öljyntuotantoon, jolloin sivutuotteiden käyttömahdollisuudet riippuvat öljyn prosessointitavoista sekä -paikoista. <ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
Koska jatropa on tuottavampaa rikkailla maaperillä, riippumatta sen kasvusta kuivassa se saattaa syrjäyttää ruokakasveja tai metsiä. Niin kauan kuin jatropan viljely pysyy nimenomaan muita kasveja tukevilla alueilla, tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole.<br />
Vaikka jatropa selviää erittäin heikoilla kasvupaikoilla, sen sato riippuu suuresti veden saannista. Käytännössä on käynyt niin, että kasteluun käytetyn veden vuoksi jatropan viljely on kilpaillut mm. Intian köyhimmän väestön omavaraisviljelyn kanssa. <ref name:eduskunta.fi>http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=jr07810110325978&cmd=download</ref><br />
Jos jatropaa lannoitetaan, se saattaa aiheuttaa ongelmia paikallisen pohjaveden saastumisen kanssa. <br />
<br />
Jatrophan suurtuotannosta tiedetään vasta vähän, sillä käytännön kokemusta ei ole vielä ehtinyt kunnolla kertyä. Sekaviljelytutkimukset olisivat tarpeen erityisesti sellaisilla alueilla, joilla jatrophaa viljellään<br />
plantaaseilla. Jatrophan monokulttuurinen viljely voi heikentää paikallista biodiversiteettia ja tuottaa merkittäviä ongelmia, mikäli sadot eivät onnistu odotetulla tavalla.<br />
Monokulttuuriviljely voi vähentää myös pölyttäjien määrää ja vaikuttaa näin kukinnan onnistumiseen. <ref name:jatropha>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==== Maaperän kunto ====<br />
<br />
Jatropakasvien on todettu voivan parantaa maaperän laatua, jolloin köyhtynyt maa-alue voidaan ottaa jatropakasvien kuoltua uudelleen vaikkapa ruokakasvien viljelykäyttöön. Jatropapuun elinikä on noin 30 vuotta, joten viljelymaan uusiutumisesta on suurempaa hyötyä vasta melko pitkän ajan jälkeen. Sekaviljely voi silti mahdollistaa ruokakasvien viljelyn parantuneella maaperällä jo aiemmin.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Kasvipeitteen lisääntyminen ehkäisee eroosiota <ref name:plantoils>http://www.plantoils.in/portal/jatropha/add/dis/dis.html</ref> ja vähentää tulvapiikkejä. Jatropan juuristo toimii tehokkaasti pintaeroosion torjunnassa, ja siemenestä kasvatettujen yksilöiden tappijuuret edistävät myös ravinteiden liikettä maaperässä ja ehkäisevät maanvyöryjä ja tuulen aiheuttamia vahinkoja. Kasvista maahan pudonneet lehdet auttavat pintaeroosion hillitsemisessä sitomalla irtonaista maa-ainesta tiiviimmäksi massaksi.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
==== Lannoite ====<br />
<br />
Jatropa ei sido typpeä, joten se vaatii typekästä maaperää tai lisätyppeä tuottaakseen kunnollista satoa.<ref name=doria.fi></ref> Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viljely on kannattavaa vain hyvin lannoitettuna.<ref name=vihrealanka.fi>http://www.vihrealanka.fi/teemat/ihmekasvi-jatropa-voi-paljastua-pettymykseksi</ref> Jatropaöljyn puristuksen sivutuotteina syntyviä siemenkakkuja voidaan tosin käyttää lannoitteena, samoin kuin puusta tippuvia lehtiä.<ref name=doria.fi></ref> On kuitenkin todettu että jatropan viljely lisää maaperän happamuutta ja läheisten vesistöjen rehevöitymistä lannoitteiden käytön takia.<ref name=ifeu.org>http://www.ifeu.org/landwirtschaft/pdf/IFEU_Jatropha%20biofuels%20report_HVO121208.pdf></ref><br />
<br />
Vaikka jatropa on adaptoitunut vähäravinteisiin ja emäksisiin maaperiin, parempia satoja saa, kun käyttää lannoitteita, joissa on pieniä määriä kalsiumia, magnesiumia ja rikkiä. Sienijuuret auttavat jatropaa saamaan maasta ravinteita vähäfosfaattisilla mailla. On suositeltavaa, että 1 kg maatilojen lantaa ja 100 g neemipuun jätettä annetaan jokaiselle taimelle. Jos hehtaarilla on 2500 kasvia tämä tarkoittaa 2.5 tonnia orgaanista lannoitetta hehtaarille. Istutuksen ja itämisen jälkeen typpi-, kalium- ja fosforipitoisia lannoitteita tulisi käyttää. 20 g ureaa + 120 g SSP:tä (fosfaattilannoite) ja 16 g MoPia (molybdeenifosfaattia) pitäisi antaa vuosittain. Öljyn puristuksesta tulevien siemenkakkujen levittämistä pelloille tulisi vakavasti harkita.<ref name:plantation>http://www.jatrophabiodiesel.org/jatrophaPlantation.php</ref> Tämä tarkoittaa, että vuodessa pelloille pitäisi levittää 50 kg ureaa, 300 kg SSP:tä ja 40 kg molybdeenifosfaattia, eli yhteensä 390 kg lannoitteita.<br />
<br />
=== Öljyn tuotanto ===<br />
<br />
Jatropaöljyä voidaan käyttää niin kutsuttuna PPO-tuotteena (Pure plant oil) tai se voidaan jalostaa esterisöimällä jatropadieseliksi. PPO on erittäin sopiva polttoaine dieselmoottoreihin. <br />
Suurin osa nykyaikaisista dieselmoottoreista on kuitenkin kehitetty fossiilisen dieselin polttoon, joten niiden toimintaan täytyisi tehdä muutoksia, jotta PPO:n polttaminen onnistuisi pidemmällä aikavälillä. Monissa kehitysmaissa käytössä on kuitenkin pääasiassa vanhemmanmallisia dieselmoottoreita, joiden kanssa PPO on yhteensopivampi. <ref name:slideshare>http://www.slideshare.net/ginosmit/fact-jatropha-handbook-march-2006-presentation</ref> <br><br />
<br />
Jatropan kutsuminen korkean öljytuotannon kasviksi ei ole nykytutkimusten mukaan perusteltua ainakaan silloin, kun kasvuolosuhteisiin liitetään vähäinen työvoiman, veden ja ravinteiden tarve sekä kilpailemattomuus ruoantuotannon kanssa. Väitteet jatropan hyvästä ja helposta öljyntuottavuudesta perustuvat todentamattomiin ja totuudenvastaisiin yhdistelmiin kasvin eri ominaisuuksista erilaisissa kasvuolosuhteissa. <br />
<br />
Suurin ongelma jatropan laajassa käytössä on tiedonpuute kasvin kasvupotentiaalista epäoptimaalisissa oloissa, sillä jatropan tuottavuutta käsittelevissä tutkimuksissa on vakavia puutteita kvantitatiivisesta tiedosta sekä kasvuolosuhteista. Esimerkiksi väitteet jatropan tuholaiskestävyydestä perustuvat lähinnä yksittäisistä puista tehtyihin havaintoihin. Vertailemalla satoja voidaan päätellä, että on kohtuullista odottaa jatropaviljelmän tuottavan 1,5–2 tonnia öljyä hehtaarilla silloin, kun vuodessa saadaan yksi sato. Tavallisimmista biodieselin raaka-ainekasveista vain öljypalmun sadot ovat jatropaa korkeammat, noin 5–6 t/ha/a. Rypsi tuottaa öljyä yhden sadon aikana noin 1000 l/ha, auringonkukka 900 l/ha ja soijapapu 375 l/ha. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
=== Biodieselin tuotanto ===<br />
<br />
Sademetsän polttaminen ja hakkaaminen biopolttoaineiden raaka-aineen tuotantoalueeksi tuottaa usein enemmän hiilidioksidia ja täten kiihdyttää ilmastonmuutosta. Jäljellä olevien sademetsien tuho kiihdyttää myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja saattaa monia lajeja uhanalaisiksi. Joissain tapauksissa kasvin jalostaminen biopolttoaineeksi vie enemmän energiaa, kuin siitä itsestään saadaan. Smithsonian Tropical Instituten tutkijat ovat päätelleet, että joillain biopolttoaineilla on suurempi vaikutus luontoon, kuin fossiilisten polttoaineiden polttamisella. [2] Jatropaa voidaan kuitenkin viljellä puolikuivilla ja kuivilla alueilla tai joutomailla, joten sen viljelyä varten ei tarvitse hakata sademetsää, tai muilla keinoin perusteellisesti muokata maata viljelykelpoiseksi. Koska jatropa pärjää myös karuissa oloissa voidaan sitä viljellä muille viljelyalueille aitakasviksi tai hedelmättömille alueille, joilla itse viljelykasvi ei kasva. Jatropan eräs ominaisuus on sen kyky toimia eroosion hoidossa. Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet ovat monimuotoiset. Jatropadieselin tuotannon katsotaan olevan kannattavaa alueilla, joilla muut kasvit eivät menesty, muunlaisen polttoaineen saatavuus on heikkoa, keskittämätön polttoaineen tuotanto on kannattavaa, kasvista saatavilla sivutuotteilla on kysyntää, viljelyalueiden paikallisväestön osallistumiselle on tarvetta ja poliittista tukea markkinoiden synnylle on olemassa.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Kestävän kehityksen mukainen tuotanto on yksi biopolttoaineiden käytön ensisijaisista tavoitteista, mutta tavoitteen toteuttaminen käytännössä on osoittautunut haastavaksi. Kestävällä kehityksellä viitataan Norjan entisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin johtaman komission kuuluisaksi tekemään ajatukseen voimavarojen kestävästä kulutuksesta. Brundtlandin komission raportti toteaa, että "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa" Biopolttoaineiden kohdalla kestävyys on tärkeää erityisesti polttoaineiden elinkaaren aikana kulutetun energian ja luonnonvarojen sekä vapautuneiden nettopäästöjen kannalta. Jotta biopolttoaineiden tuotanto ja käyttö olisi kestävää, tulisi polttoaineita voida tuottaa uusiutuvasti siten, että tuotanto olisi mahdollista samojen voimavarojen avulla myös tulevaisuudessa. Biopolttoaineen raaka-aineella on suuri vaikutus polttoainetuotannon kestävyyteen, mutta myös tuotantotavalla ja polttoaineen kuljetusmatkoilla on merkitystä. Biopolttoaineen kestävyyttä voidaan mitata esimerkiksi elinkaarianalyysin avulla. Elinkaarianalyysissä arvioidaan tuotteen, toiminnon tai prosessin aiheuttamat ympäristövaikutukset sen koko elinkaaren ajalta. Suurin osa biopolttoaineiden elinkaarianalyyseistä on tehty teollisuusmaissa, minkä takia esimerkiksi lähinnä tropiikissa kasvavan jatropan kasvihuonekaasuvaikutuksista ei ole vielä kunnon tietoa. Puhtaan biodieselin ja biodieselsekoitusten on kuitenkin todettu aiheuttavan vähemmän hiilimonoksidi-, hiilivetyja rikkipäästöjä kuin fossiilisen dieselin. Biopolttoaineen uusiutuvuus riippuu sen valmistukseen käytettyjen uusiutumattomien energianlähteiden ja valmiin tuotteen energiamäärän suhteesta.Jatropadieselillä väitetään olevan paras energiatasapaino kaikista ensimmäisen sukupolven biopolttoaineista.<ref name=doria.fi></ref><br />
Jatropadieselin ei tarvitse toimia ainoana uusiutuvana raaka-aineena biodieselsekoituksissa. Jatropa- ja palmuöljydieselien sekoittamista käyttöominaisuuksien kannalta optimaalisen lopputuotteen saavuttamiseksi on tutkittu. Palmuöljyn lisääminen jatropaöljyyn vähentää hapettumista estävien antioksidanttien lisäämisen tarvetta. Jatropadieselillä on puolestaan palmuöljyä paremmat kylmäkäyttöominaisuudet, joten öljyt tukevat toisiaan.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Arjen Hoekstran suoritti Twenten yliopistossa, Alankomaissa tutkimuksen, jossa hän ja hänen kollegansa laskivat kolmentoista biopolttoaineenraaka-aineen jättämän vesijalanjäljen. Tutkimus osoitti, että jatropa ei olekaan, ominaisuuksistaan huolimatta, niin vähällä toimeen tuleva, kuin aiemmin uskottiin. Itseasiassa jatropan todettiin tuottavan suurimman jalanjäljen, sillä tuottaakseen yhden litran biodieseliä jatropa tarvitsee 20 000 litraa vettä. Jatropa tarvitsee siis viisikertaa enemmän vettä kohti yhtä energiayksikköä kuin sokeriruoko ja maissi ja melkein kymmenen kertaa enemmän kuin sokerijuurikas. Jatropan on siis mahdollista kasvaa kuivallakin alueilla, mutta öljyntuotannollisesti sen sato ei silloin ole kannattava. <ref name:review>http://www.technologyreview.com/energy/22766/page1/</ref><br />
<br />
=== Haastattelut ===<br />
<br />
Viljelijät uskovat jatropan mahdollisuuksiin ja väittävät, että jatropa:<br />
*voi tuottaa taloudellisesti jopa kymmenkertaisesti aiempaan maankäyttöön verrattuna<br />
*voi parantaa maaperän laatua, jolloin viljelyalueen tuotot voivat kasvaa myös tulevaisuudessa<br />
*lisää teollisuuden tuottavuutta sekä parantaa paikallisyhteisön toimeentuloa.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
{{kommentti|3:|Keskeisimmät riippuvuudet voi määrittää vaikutuskaavion mukaan. Tämän muuttujaaan vaikuttavat muuttujat voi jo nimetä vaikka kaikkia niitä vastaavia sivija ei vielä olisikaan olemassa.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 27. heinäkuuta 2011 kello 14.30 (EEST)}}<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_siementen_saanto_viljelyst%C3%A4&diff=8888Jatropan siementen saanto viljelystä2011-07-28T08:10:44Z<p>Elina: /* Perustelut */</p>
<hr />
<div>{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Kuinka paljon siemeniä jatropaviljelyksiltä saadaan per hehtaari? <br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Jos jatropakasveja on 1600 hehtaarilla, siemeniä saadaan 0,5-1 kg per kasvi, eli 1-2,5 tonnia hehtaarilta. <br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
Yksi 5 metriä korkea kasvi ei voi kantaa enempää kuin 1 kg siemeniä kerralla.<ref>Indian Green Energy Awareness Center [http://www.svlele.com/jatropha_plant.htm]</ref> Jatropa tarvitsee vähintään 600 mm vettä vuodessa menestyäkseen, mutta voi kestää kolme vuotta kuivuuttaa tiputtamatta lehtiään.<ref name:blogspot>http://alfin2100.blogspot.com/2008/02/jatropha-another-look.html</ref><br />
<br />
Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. <ref>Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=8&ved=0CFMQFjAH&url=http%3A%2F%2Fweb.eduskunta.fi%2Fdman%2FDocument.phx%3FdocumentId%3Djr07810110325978%26cmd%3Ddownload&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHPY6gDYRoDFgRfeKr6hx2tlZ0Q5Q]</ref><br />
<br />
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen<br />
[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=9&ved=0CFYQFjAI&url=http%3A%2F%2Fwww.mtt.fi%2Fmet%2Fpdf%2Fmet137.pdf&rct=j&q=jatropha%20viljelmien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHT7QdYDRO0abUTGaeiarYTcGH0tg&cad=rja]</ref> <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Jatropan viljelyssä on edelleen epävarmuustekijöitä, vaikka sitä on istutettu jo 0.9milj hehtaaria. Tiedot kasvin sadontuotosta ja tuotannon vaikutuksista ympäristöön vaihtelevat edelleen suuresti. Jatropan käytännön viljelyprojekteja on meneillään tai suunnitteilla lähes 1,8 miljoonan hehtaarin verran ympäri maailmaa. <ref name:mmt.fi>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Mikäli jatropapuita harvennetaan oikein, rungon kasvu ei vaadi ylimääräisiä lannoitteita, vaan lisäravinteet menevät kokonaan uusien oksien, lehtien, hedelmien ja siemenien tuotantoon. Mikäli pudonneet puun osat jätetään maahan, ne kompostoituvat ajan myötä ja luovuttavat ravinteensa uudelleenkäytettäväksi.<ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1></ref><br />
<br />
Jos kasvi juurrutetaan leikatusta oksasta, eikä idätetä siemenestä, tarvitaan enemmän vettä, sillä leikatut puut kasvattavat juuret lähemmäs pintaa ja siten eivät pääse käsiksi syvällä maassa oleviin vesivaroihin. <ref name:biofuel>Technical options for optimization of production of Jatropha as a biofuel feedstock in arid and semi-arid areas of Zimbabwe; Raphael M. Jingura</ref><br />
<br />
== Riippuvuudet ==<br />
<br />
== Avainsanat ==<br />
<br />
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_siementen_saanto_viljelyst%C3%A4&diff=8887Jatropan siementen saanto viljelystä2011-07-28T08:08:20Z<p>Elina: /* Perustelut */</p>
<hr />
<div>{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Kuinka paljon siemeniä jatropaviljelyksiltä saadaan per hehtaari? <br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Jos jatropakasveja on 1600 hehtaarilla, siemeniä saadaan 0,5-1 kg per kasvi, eli 1-2,5 tonnia hehtaarilta. <br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
Yksi 5 metriä korkea kasvi ei voi kantaa enempää kuin 1 kg siemeniä kerralla.<ref>Indian Green Energy Awareness Center [http://www.svlele.com/jatropha_plant.htm]</ref> <br />
<br />
Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. <ref>Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=8&ved=0CFMQFjAH&url=http%3A%2F%2Fweb.eduskunta.fi%2Fdman%2FDocument.phx%3FdocumentId%3Djr07810110325978%26cmd%3Ddownload&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHPY6gDYRoDFgRfeKr6hx2tlZ0Q5Q]</ref><br />
<br />
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen<br />
[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=9&ved=0CFYQFjAI&url=http%3A%2F%2Fwww.mtt.fi%2Fmet%2Fpdf%2Fmet137.pdf&rct=j&q=jatropha%20viljelmien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHT7QdYDRO0abUTGaeiarYTcGH0tg&cad=rja]</ref> <ref name:mtt>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Jatropan viljelyssä on edelleen epävarmuustekijöitä, vaikka sitä on istutettu jo 0.9milj hehtaaria. Tiedot kasvin sadontuotosta ja tuotannon vaikutuksista ympäristöön vaihtelevat edelleen suuresti. Jatropan käytännön viljelyprojekteja on meneillään tai suunnitteilla lähes 1,8 miljoonan hehtaarin verran ympäri maailmaa. <ref name:mmt.fi>http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf</ref><br />
<br />
Mikäli jatropapuita harvennetaan oikein, rungon kasvu ei vaadi ylimääräisiä lannoitteita, vaan lisäravinteet menevät kokonaan uusien oksien, lehtien, hedelmien ja siemenien tuotantoon. Mikäli pudonneet puun osat jätetään maahan, ne kompostoituvat ajan myötä ja luovuttavat ravinteensa uudelleenkäytettäväksi.<ref name:doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1></ref><br />
<br />
Jos kasvi juurrutetaan leikatusta oksasta, eikä idätetä siemenestä, tarvitaan enemmän vettä, sillä leikatut puut kasvattavat juuret lähemmäs pintaa ja siten eivät pääse käsiksi syvällä maassa oleviin vesivaroihin. <ref name:biofuel>Technical options for optimization of production of Jatropha as a biofuel feedstock in arid and semi-arid areas of Zimbabwe; Raphael M. Jingura</ref><br />
<br />
== Riippuvuudet ==<br />
<br />
== Avainsanat ==<br />
<br />
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Elina/Ty%C3%B6aika&diff=8863Käyttäjä:Elina/Työaika2011-07-27T13:03:40Z<p>Elina: </p>
<hr />
<div><t2b index="Aikalaji,Projekti,Alaprojekti,Havainto" Locations="alku,loppu,toistoväli,asti,kuvaus" unit="d"><br />
Työaika|Opasnet||2011-07-14 9:00|2011-07-14 16:00|1|2011-08-15|Kesätyö<br />
Vapaa|||2011-07-16 00:00|2011-07-16 23:59|7|2011-08-15|Lauantait vapaita<br />
Vapaa|||2011-07-17 00:00|2011-07-17 23:59|7|2011-08-15|Sunnuntait vapaita<br />
Vapaa|||2011-07-18 00:00|2011-07-18 23:59|1|2011-07-19|Pidän vapaata ja luen artikkelia<br />
Vapaa|||2011-07-29 00:00|2011-07-29 23:59|1|2011-08-01|Pidän vapaata<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-15 09:30|2011-07-15 15:30|||Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset<br />
Työaika|Opasnet|Urakkaperuste|2011-07-19 09:30|2011-07-19 15:30|||Biodiesel production from Jatropha curcas: a critical view<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-20 12:30|2011-07-20 15:30|||Jatropa-projektin sidosryhmille menevän sähköpostin kehittelyä..<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-21 10:00|2011-07-21 15:30|||Sivujen tekemistä (Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä) ja muiden tarkistamista<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-22 10:40|2011-07-22 15:10|||Kalaöljyn vaikutuskaavion tekeminen ja sivujen tarkastus&korjailu<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-25 11:10|2011-07-25 13:40|||Jatropan eettisiin vaikutuksiin uuden kuvan tekeminen, muiden sivujen korjailu Mikon kommenttien avulla.<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-26 10:30|2011-07-26 15:30|||Jatropan siementen saanto viljelystä ja viilausta<br />
Työaika|Opasnet|Tuntiperuste|2011-07-27 11:00|2011-07-27 16:00|||Jatropan viljelyn sosiaaliset- ja ekosysteemivaikutukset<br />
</t2b></div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_mahdolliset_viljelyalueet&diff=8861Jatropan mahdolliset viljelyalueet2011-07-27T12:09:40Z<p>Elina: /* Riippuvuudet */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Jaakko}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Missä jatropaa nykyään viljellään ja missä jatropaa voitaisiin viljellä jos se todettaisiin taloudellisesti kannattavaksi?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
[[Tiedosto:Jatropaluokat.JPG|thumb|Jatropan viljelyyn sopivat alueet<ref name=gexsi.com>http://www.slideshare.net/afro100/gexsi-global-jatropha-study-abstract</ref> ]]<br />
<br />
[[Tiedosto:Jatropaviljelmät_hehtaareina.JPG|thumb|Jatropaviljelmien arvioitu määrä vuonna 2008]]<br />
<br />
Oheisen jatropan<br />
viljelymääriä kuvaavan kartan tiedot perustuvat GEXSI:n julkaiseman tutkimuksen tietoihin.<br />
Lukujen luotettavuutta ei ole voitu todentaa toisten lähteiden avulla, ja ainakin Vietnamissa<br />
jatropan viljelyalueiden määrä on arvioitu kenttähavaintojen perusteella selvästi yläkanttiin. Vuonna 2008 jatropaa on arveltu viljellyn yhteensä 900 000 hehtaarilla, josta yli 85 %<br />
Aasiassa, 13 % Afrikassa ja loput Latinalaisessa Amerikassa.<br />
<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Perustelut==<br />
Jatropaa viljellään biopolttoaineen raaka-aineeksi kaikilla subtrooppisilla ja trooppisilla<br />
mantereilla. Tällä hetkellä kasvia viljellään eniten Intiassa, Kiinassa, Zambiassa ja<br />
Madagaskarissa, mutta myös monissa muissa maissa on herännyt kiinnostusta jatropan<br />
biodieselkäyttöä kohtaan. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
Jatropaa on helppo viljellä, mutta siementen keräys on käsityötä. Ainakaan vielä keräämiseen soveltuvia koneita ei ole olemassa. Englantilaisen Ron Oxburghin mukaan työvoimaa tarvitaan yksi henkilö yhtä hehtaaria kohden.<br />
Jatropan viljely ei siis ole kannattavaa vauraammissa maissa vapaan viljelysmaan puutteen ja korkeiden työvoimakustannusten takia. Trooppisten, väkirikkaiden kehitysmaiden köyhissä kylissä työvoimaa ja muuhun käyttöön kelpaamatonta maata kuitenkin riittää. <ref name=tiede.fi>http://www.tiede.fi/artikkeli/843/biodieselia_ilman_ymparistohaittoja</ref> <br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|Vuosi<br />
|Jatropaviljelmiä hehtaareina<br />
|----<br />
|2008<br />
|936000<br />
|----<br />
|2010<br />
|4720000<br />
|----<br />
|2015<br />
|12800000<br />
|----<br />
|}<br />
Vuonna 2008 tehdyn arvion mukaan jatropaa viljeltiin vuonna 2008: 936 000 ha, ja viljeltäisiin vuonna 2010: 4 720 000 ha ja vuonna 2015 peräti 12 800 000 ha. <ref name=gexsi.com>http://www.slideshare.net/afro100/gexsi-global-jatropha-study-abstract</ref><br />
<br />
{{kommentti|#:|Miksi tässä on kasvava trendi? Millä olettamuksilla jatropan viljely kasvaa näin paljon?|--[[Käyttäjä:Teemu R|Teemu R]] 21. heinäkuuta 2011 kello 10.31 (EEST)}}<br />
<br />
<br />
On tutkittu miten raskasmetallien saastuttamaa maaperää voidaan parantaa metallia sietävillä kasveilla, jotka ovat syötäväksi kelpaamattomia ja joita voidaan kasvattaa joutomailla suuria määriä. Jatropa käy tällaiseen raskasmetallien saastuttaman maaperän pitkäaikaiseen parantamiseen samalla kun se tuottaa siemeniä biodieselin raaka-aineeksi. Jatropan tehoviljelyssä saastuneilla mailla voidaan käyttää lannoitteena teollisuusjätteitä kuten meijeri- ja biosakkaa biolannoitteiden ohella. Saastuneilla mailla viljellyn öljyn käytössä on kuitenkin rajoitteita, sillä raskasmetallit estävät joidenkin jalostusmenetelmien käytön. <ref name:jatropha>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
Kulttuuriset tavat voivat vaikuttaa jatrophan hyödyntämiseen. Tansaniassa jatrophaa on käytetty hautojen merkitsemiseen, jolloin kasvin kaupallinen hyödyntäminen voi tuntua hankalalta. <ref name:jatropha>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_viljelyn_ekosysteemivaikutukset&diff=8860Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset2011-07-27T11:57:36Z<p>Elina: /* Viljeltävä maa-alue */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
<br />
<br />
[[Jatropa]]a viljellään sekä varsinaisilla viljelmillä, esimerkiksi Guatemalassa ja Burmassa, sekä sekaviljelyalueilla muun muassa Intiassa teeviljelmien ympärillä.<ref name=tiede.fi>http://www.tiede.fi/artikkeli/843/biodieselia_ilman_ymparistohaittoja</ref><br />
<br />
Koska jatropa vaatii vähän ravinteita, se voi kasvaa hyvin karuissakin olosuhteissa, kuten esimerkiksi kallioiden halkeamissa ja joutomailla jossa muut kasvit eivät menesty. <ref name:informahealthcare>http://informahealthcare.com/doi/abs/10.3109/07388551.2010.487185</ref> Kuiva ja vähäravinteinen maa voivat kuitenkin olla este runsaalle öljyntuotolle. <br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Mitä olennaisia muutoksia jatropan viljely aiheuttaisi nykytilaan viljelemättömillä alueilla? Veisikö se maata muulta viljelyltä? Uhkaisiko se jotain luonnontilaisia ekosysteemeitä? <br><br />
Millaisia vaikutuksia jatropan jalostamisella biodieseliksi on ympäristöön ja ekosysteemeihin?<br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Jatropan ekosysteemivaikutukset riippuvat paljolti siitä, millaiselle alueelle sitä viljellään. Jatropan hyviin puoliin kuuluu sen selviytymiskyky suhteellisen kuivassa ja ravinnottomassa maaperässä. Joutomaalle viljeltynä jatropa ei kilpaile ruokakasvien kanssa eikä sen suuri tilantarve ole haitaksi. Tällaisessa vaatimattomassa maaperässä jatropan hyvät puolet pääsevät esiin: se ei vaadi paljon hoitoa tai vettä, se vähentää eroosiota, rikastaa maaperää ja sitoo hiilidioksidia. Ravintorikkaalle maaperälle istuttaessa paljon tilaa vievä jatropa kilpailisi viljelymaasta muiden kasvien kanssa.<br />
<br />
Vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa, se tarvitsee melko paljon vettä menestyäkseen, eli maaperän lisäksi jatropa saattaa kilpailla myös kasteluvedestä. Lisäksi jatropa happamoittaa maaperää ja aiheuttaa läheisten vesien rehevöitymistä.<br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
{{kommentti|1:|Keinokastelun vaikutukset pohjavesiin ja maaperän ravinnetasapainoon?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. heinäkuuta 2011 kello 14.53 (EEST)}}<br />
<br />
{{kommentti|2:|Jatropan myrkyllisyydestä (ihmiselle) johtuvat vaikutukset maaperään ja vesiin?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. heinäkuuta 2011 kello 14.53 (EEST)}}<br />
<br />
=== Viljeltävä maa-alue ===<br />
<br />
Jatropan merkittävä etu muihin biodieselkasveihin verrattuna on sen menestyminen useimmille muille kasveille sopimattomilla joutomailla. Joutomaan käsite on kuitenkin epäselvä. Virallisissa tilastoissa tai kartoissa tietty alue voi olla merkitty käyttämättömäksi joutomaaksi, mutta todellisuudessa monet ihmiset voivat saada siitä toimeentulonsa. Virallisesti käyttämättömien maiden on todettu olevan tärkeitä erityisesti vuoristojen vähemmistöryhmien toimeentulolle niiden tarjotessa mahdollisuuden kaskiviljelyyn, laiduntamiseen ja muihin toimeentuloa tukeviin toimiin. Toisaalta osa vuoristoseuduilla harjoitetusta kaskiviljelystä kuluttaa maaperää niin paljon, että se köyhtyy viljelykelvottomaksi muutamassa vuodessa. Jäljelle jää vain todellinen joutomaa, jolla jatropan viljely voi olla ainoa käyttövaihtoehto. Tässä tapauksessa jatropan viljelylle ei ole esteitä. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Jatropaa kehutaan sen kyvystä kasvaa joutomaalla mutta sitä istutetaan myös rikkaammalle maaperälle. Silloin jatropa kilpailee vedestä ja kasvatusalueesta ruokakasvien kanssa.<ref name:kepa.fi>http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref> Kasteluvedestä kilpailu voi olla ongelmallista, sillä vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa tarvitsee se suhteellisen paljon vettä menestyäkseen ja jotta viljely olisi kannattavaa.<ref name:vihrealanka>http://www.vihrealanka.fi/teemat/ihmekasvi-jatropa-voi-paljastua-pettymykseksi</ref> <ref name:plantoils>http://www.plantoils.in/portal/jatropha/add/dis/dis.html</ref> <br />
<br />
Ruokakasvien lisäksi jatropa voi kilpailla maa-alasta muiden rahakasvien, kuten kumi- ja vahapuiden sekä akasian, kanssa. Viljelijät pitävät kuitenkin jatropanviljelyä viljelyalueen aiempaa käyttöä tuottavampana, koska jatropa ei vaadi paljoa hoitoa, pärjää vähäisillä ravinteilla, parantaa maaperän laatua ja mahdollistaa työvoiman täyden käytön sekaviljelyn avulla sekä aiempia kasveja paremmat tulot.<ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
Jatropaviljelmiä voidaan käyttää päästökaupan markkinoilla metsitysprojekteissa hiilipisteiden keräämisessä,ja ne voivat toimia samalla päästökaupan energiaprojekteina. Noin 40 % nykyisistä jatropaviljelmistä on mukana vapaaehtoisessa päästökaupassa tai YK:nilmastonmuutossopimuksessa.<ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
Jatropaa pidetään varteenotettavana vaihtoehtona biodieselin raaka-aineeksi, koska se voi kasvaa kuivilla ja vähäravinteisilla mailla ja on lisäksi myrkyllistä, joten sen ei katsota uhkaavan ravinnontuotantoa useimpien muiden ravintonakin käytettyjen biopolttoaineiden raaka-ainekasvien tavoin.<ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
On kuitenkin huolestuttavaa että jotkin tahot pyrkivät lisäämään jatropan käyttöä energiantuotannossa selvittämättä kunnolla miten se vaikuttaa muihin energiankäyttötapoihin tai jatropatuotteisiin. Mikäli jatropaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. Jatropadieselin laajamittainen tuotanto vaatii kuitenkin kasvin jalostamista nimenomaan öljyntuotantoon, jolloin sivutuotteiden käyttömahdollisuudet riippuvat öljyn prosessointitavoista sekä -paikoista. <ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
Koska jatropa on tuottavampaa rikkailla maaperillä, riippumatta sen kasvusta kuivassa se saattaa syrjäyttää ruokakasveja tai metsiä. Niin kauan kuin jatropan viljely pysyy nimenomaan muita kasveja tukevilla alueilla, tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole.<br />
Vaikka jatropa selviää erittäin heikoilla kasvupaikoilla, sen sato riippuu suuresti veden saannista. Käytännössä on käynyt niin, että kasteluun käytetyn veden vuoksi jatropan viljely on kilpaillut mm. Intian köyhimmän väestön omavaraisviljelyn kanssa. <ref name:eduskunta.fi>http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=jr07810110325978&cmd=download</ref><br />
Jos jatropaa lannoitetaan, se saattaa aiheuttaa ongelmia paikallisen pohjaveden saastumisen kanssa. <br />
<br />
Jatrophan suurtuotannosta tiedetään vasta vähän, sillä käytännön kokemusta ei ole vielä ehtinyt kunnolla kertyä. Sekaviljelytutkimukset olisivat tarpeen erityisesti sellaisilla alueilla, joilla jatrophaa viljellään<br />
plantaaseilla. Jatrophan monokulttuurinen viljely voi heikentää paikallista biodiversiteettia ja tuottaa merkittäviä ongelmia, mikäli sadot eivät onnistu odotetulla tavalla.<br />
Monokulttuuriviljely voi vähentää myös pölyttäjien määrää ja vaikuttaa näin kukinnan onnistumiseen. <ref name:jatropha>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==== Maaperän kunto ====<br />
<br />
Jatropakasvien on todettu voivan parantaa maaperän laatua, jolloin köyhtynyt maa-alue voidaan ottaa jatropakasvien kuoltua uudelleen vaikkapa ruokakasvien viljelykäyttöön. Jatropapuun elinikä on noin 30 vuotta, joten viljelymaan uusiutumisesta on suurempaa hyötyä vasta melko pitkän ajan jälkeen. Sekaviljely voi silti mahdollistaa ruokakasvien viljelyn parantuneella maaperällä jo aiemmin.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Kasvipeitteen lisääntyminen ehkäisee eroosiota <ref name:plantoils>http://www.plantoils.in/portal/jatropha/add/dis/dis.html</ref> ja vähentää tulvapiikkejä. Jatropan juuristo toimii tehokkaasti pintaeroosion torjunnassa, ja siemenestä kasvatettujen yksilöiden tappijuuret edistävät myös ravinteiden liikettä maaperässä ja ehkäisevät maanvyöryjä ja tuulen aiheuttamia vahinkoja. Kasvista maahan pudonneet lehdet auttavat pintaeroosion hillitsemisessä sitomalla irtonaista maa-ainesta tiiviimmäksi massaksi.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
==== Lannoite ====<br />
<br />
Jatropa ei sido typpeä, joten se vaatii typekästä maaperää tai lisätyppeä tuottaakseen kunnollista satoa.<ref name=doria.fi></ref> Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viljely on kannattavaa vain hyvin lannoitettuna.<ref name=vihrealanka.fi>http://www.vihrealanka.fi/teemat/ihmekasvi-jatropa-voi-paljastua-pettymykseksi</ref> Jatropaöljyn puristuksen sivutuotteina syntyviä siemenkakkuja voidaan tosin käyttää lannoitteena, samoin kuin puusta tippuvia lehtiä.<ref name=doria.fi></ref> On kuitenkin todettu että jatropan viljely lisää maaperän happamuutta ja läheisten vesistöjen rehevöitymistä lannoitteiden käytön takia.<ref name=ifeu.org>http://www.ifeu.org/landwirtschaft/pdf/IFEU_Jatropha%20biofuels%20report_HVO121208.pdf></ref><br />
<br />
=== Öljyn tuotanto ===<br />
<br />
Jatropaöljyä voidaan käyttää niin kutsuttuna PPO-tuotteena (Pure plant oil) tai se voidaan jalostaa esterisöimällä jatropadieseliksi. PPO on erittäin sopiva polttoaine dieselmoottoreihin. <br />
Suurin osa nykyaikaisista dieselmoottoreista on kuitenkin kehitetty fossiilisen dieselin polttoon, joten niiden toimintaan täytyisi tehdä muutoksia, jotta PPO:n polttaminen onnistuisi pidemmällä aikavälillä. Monissa kehitysmaissa käytössä on kuitenkin pääasiassa vanhemmanmallisia dieselmoottoreita, joiden kanssa PPO on yhteensopivampi. <ref name:slideshare>http://www.slideshare.net/ginosmit/fact-jatropha-handbook-march-2006-presentation</ref> <br><br />
<br />
Jatropan kutsuminen korkean öljytuotannon kasviksi ei ole nykytutkimusten mukaan perusteltua ainakaan silloin, kun kasvuolosuhteisiin liitetään vähäinen työvoiman, veden ja ravinteiden tarve sekä kilpailemattomuus ruoantuotannon kanssa. Väitteet jatropan hyvästä ja helposta öljyntuottavuudesta perustuvat todentamattomiin ja totuudenvastaisiin yhdistelmiin kasvin eri ominaisuuksista erilaisissa kasvuolosuhteissa. <br />
<br />
Suurin ongelma jatropan laajassa käytössä on tiedonpuute kasvin kasvupotentiaalista epäoptimaalisissa oloissa, sillä jatropan tuottavuutta käsittelevissä tutkimuksissa on vakavia puutteita kvantitatiivisesta tiedosta sekä kasvuolosuhteista. Esimerkiksi väitteet jatropan tuholaiskestävyydestä perustuvat lähinnä yksittäisistä puista tehtyihin havaintoihin. Vertailemalla satoja voidaan päätellä, että on kohtuullista odottaa jatropaviljelmän tuottavan 1,5–2 tonnia öljyä hehtaarilla silloin, kun vuodessa saadaan yksi sato. Tavallisimmista biodieselin raaka-ainekasveista vain öljypalmun sadot ovat jatropaa korkeammat, noin 5–6 t/ha/a. Rypsi tuottaa öljyä yhden sadon aikana noin 1000 l/ha, auringonkukka 900 l/ha ja soijapapu 375 l/ha. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
=== Biodieselin tuotanto ===<br />
<br />
Sademetsän polttaminen ja hakkaaminen biopolttoaineiden raaka-aineen tuotantoalueeksi tuottaa usein enemmän hiilidioksidia ja täten kiihdyttää ilmastonmuutosta. Jäljellä olevien sademetsien tuho kiihdyttää myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja saattaa monia lajeja uhanalaisiksi. Joissain tapauksissa kasvin jalostaminen biopolttoaineeksi vie enemmän energiaa, kuin siitä itsestään saadaan. Smithsonian Tropical Instituten tutkijat ovat päätelleet, että joillain biopolttoaineilla on suurempi vaikutus luontoon, kuin fossiilisten polttoaineiden polttamisella. [2] Jatropaa voidaan kuitenkin viljellä puolikuivilla ja kuivilla alueilla tai joutomailla, joten sen viljelyä varten ei tarvitse hakata sademetsää, tai muilla keinoin perusteellisesti muokata maata viljelykelpoiseksi. Koska jatropa pärjää myös karuissa oloissa voidaan sitä viljellä muille viljelyalueille aitakasviksi tai hedelmättömille alueille, joilla itse viljelykasvi ei kasva. Jatropan eräs ominaisuus on sen kyky toimia eroosion hoidossa. Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet ovat monimuotoiset. Jatropadieselin tuotannon katsotaan olevan kannattavaa alueilla, joilla muut kasvit eivät menesty, muunlaisen polttoaineen saatavuus on heikkoa, keskittämätön polttoaineen tuotanto on kannattavaa, kasvista saatavilla sivutuotteilla on kysyntää, viljelyalueiden paikallisväestön osallistumiselle on tarvetta ja poliittista tukea markkinoiden synnylle on olemassa.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Kestävän kehityksen mukainen tuotanto on yksi biopolttoaineiden käytön ensisijaisista tavoitteista, mutta tavoitteen toteuttaminen käytännössä on osoittautunut haastavaksi. Kestävällä kehityksellä viitataan Norjan entisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin johtaman komission kuuluisaksi tekemään ajatukseen voimavarojen kestävästä kulutuksesta. Brundtlandin komission raportti toteaa, että "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa" Biopolttoaineiden kohdalla kestävyys on tärkeää erityisesti polttoaineiden elinkaaren aikana kulutetun energian ja luonnonvarojen sekä vapautuneiden nettopäästöjen kannalta. Jotta biopolttoaineiden tuotanto ja käyttö olisi kestävää, tulisi polttoaineita voida tuottaa uusiutuvasti siten, että tuotanto olisi mahdollista samojen voimavarojen avulla myös tulevaisuudessa. Biopolttoaineen raaka-aineella on suuri vaikutus polttoainetuotannon kestävyyteen, mutta myös tuotantotavalla ja polttoaineen kuljetusmatkoilla on merkitystä. Biopolttoaineen kestävyyttä voidaan mitata esimerkiksi elinkaarianalyysin avulla. Elinkaarianalyysissä arvioidaan tuotteen, toiminnon tai prosessin aiheuttamat ympäristövaikutukset sen koko elinkaaren ajalta. Suurin osa biopolttoaineiden elinkaarianalyyseistä on tehty teollisuusmaissa, minkä takia esimerkiksi lähinnä tropiikissa kasvavan jatropan kasvihuonekaasuvaikutuksista ei ole vielä kunnon tietoa. Puhtaan biodieselin ja biodieselsekoitusten on kuitenkin todettu aiheuttavan vähemmän hiilimonoksidi-, hiilivetyja rikkipäästöjä kuin fossiilisen dieselin. Biopolttoaineen uusiutuvuus riippuu sen valmistukseen käytettyjen uusiutumattomien energianlähteiden ja valmiin tuotteen energiamäärän suhteesta.Jatropadieselillä väitetään olevan paras energiatasapaino kaikista ensimmäisen sukupolven biopolttoaineista.<ref name=doria.fi></ref><br />
Jatropadieselin ei tarvitse toimia ainoana uusiutuvana raaka-aineena biodieselsekoituksissa. Jatropa- ja palmuöljydieselien sekoittamista käyttöominaisuuksien kannalta optimaalisen lopputuotteen saavuttamiseksi on tutkittu. Palmuöljyn lisääminen jatropaöljyyn vähentää hapettumista estävien antioksidanttien lisäämisen tarvetta. Jatropadieselillä on puolestaan palmuöljyä paremmat kylmäkäyttöominaisuudet, joten öljyt tukevat toisiaan.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Arjen Hoekstran suoritti Twenten yliopistossa, Alankomaissa tutkimuksen, jossa hän ja hänen kollegansa laskivat kolmentoista biopolttoaineenraaka-aineen jättämän vesijalanjäljen. Tutkimus osoitti, että jatropa ei olekaan, ominaisuuksistaan huolimatta, niin vähällä toimeen tuleva, kuin aiemmin uskottiin. Itseasiassa jatropan todettiin tuottavan suurimman jalanjäljen, sillä tuottaakseen yhden litran biodieseliä jatropa tarvitsee 20 000 litraa vettä. Jatropa tarvitsee siis viisikertaa enemmän vettä kohti yhtä energiayksikköä kuin sokeriruoko ja maissi ja melkein kymmenen kertaa enemmän kuin sokerijuurikas. Jatropan on siis mahdollista kasvaa kuivallakin alueilla, mutta öljyntuotannollisesti sen sato ei silloin ole kannattava. <ref name:review>http://www.technologyreview.com/energy/22766/page1/</ref><br />
<br />
=== Haastattelut ===<br />
<br />
Viljelijät uskovat jatropan mahdollisuuksiin ja väittävät, että jatropa:<br />
*voi tuottaa taloudellisesti jopa kymmenkertaisesti aiempaan maankäyttöön verrattuna<br />
*voi parantaa maaperän laatua, jolloin viljelyalueen tuotot voivat kasvaa myös tulevaisuudessa<br />
*lisää teollisuuden tuottavuutta sekä parantaa paikallisyhteisön toimeentuloa.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
{{kommentti|3:|Keskeisimmät riippuvuudet voi määrittää vaikutuskaavion mukaan. Tämän muuttujaaan vaikuttavat muuttujat voi jo nimetä vaikka kaikkia niitä vastaavia sivija ei vielä olisikaan olemassa.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 27. heinäkuuta 2011 kello 14.30 (EEST)}}<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_mahdolliset_viljelyalueet&diff=8858Jatropan mahdolliset viljelyalueet2011-07-27T11:54:00Z<p>Elina: /* Perustelut */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Jaakko}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Missä jatropaa nykyään viljellään ja missä jatropaa voitaisiin viljellä jos se todettaisiin taloudellisesti kannattavaksi?<br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
[[Tiedosto:Jatropaluokat.JPG|thumb|Jatropan viljelyyn sopivat alueet<ref name=gexsi.com>http://www.slideshare.net/afro100/gexsi-global-jatropha-study-abstract</ref> ]]<br />
<br />
[[Tiedosto:Jatropaviljelmät_hehtaareina.JPG|thumb|Jatropaviljelmien arvioitu määrä vuonna 2008]]<br />
<br />
Oheisen jatropan<br />
viljelymääriä kuvaavan kartan tiedot perustuvat GEXSI:n julkaiseman tutkimuksen tietoihin.<br />
Lukujen luotettavuutta ei ole voitu todentaa toisten lähteiden avulla, ja ainakin Vietnamissa<br />
jatropan viljelyalueiden määrä on arvioitu kenttähavaintojen perusteella selvästi yläkanttiin. Vuonna 2008 jatropaa on arveltu viljellyn yhteensä 900 000 hehtaarilla, josta yli 85 %<br />
Aasiassa, 13 % Afrikassa ja loput Latinalaisessa Amerikassa.<br />
<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Perustelut==<br />
Jatropaa viljellään biopolttoaineen raaka-aineeksi kaikilla subtrooppisilla ja trooppisilla<br />
mantereilla. Tällä hetkellä kasvia viljellään eniten Intiassa, Kiinassa, Zambiassa ja<br />
Madagaskarissa, mutta myös monissa muissa maissa on herännyt kiinnostusta jatropan<br />
biodieselkäyttöä kohtaan. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <br />
<br />
Jatropaa on helppo viljellä, mutta siementen keräys on käsityötä. Ainakaan vielä keräämiseen soveltuvia koneita ei ole olemassa. Englantilaisen Ron Oxburghin mukaan työvoimaa tarvitaan yksi henkilö yhtä hehtaaria kohden.<br />
Jatropan viljely ei siis ole kannattavaa vauraammissa maissa vapaan viljelysmaan puutteen ja korkeiden työvoimakustannusten takia. Trooppisten, väkirikkaiden kehitysmaiden köyhissä kylissä työvoimaa ja muuhun käyttöön kelpaamatonta maata kuitenkin riittää. <ref name=tiede.fi>http://www.tiede.fi/artikkeli/843/biodieselia_ilman_ymparistohaittoja</ref> <br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|Vuosi<br />
|Jatropaviljelmiä hehtaareina<br />
|----<br />
|2008<br />
|936000<br />
|----<br />
|2010<br />
|4720000<br />
|----<br />
|2015<br />
|12800000<br />
|----<br />
|}<br />
Vuonna 2008 tehdyn arvion mukaan jatropaa viljeltiin vuonna 2008: 936 000 ha, ja viljeltäisiin vuonna 2010: 4 720 000 ha ja vuonna 2015 peräti 12 800 000 ha. <ref name=gexsi.com>http://www.slideshare.net/afro100/gexsi-global-jatropha-study-abstract</ref><br />
<br />
{{kommentti|#:|Miksi tässä on kasvava trendi? Millä olettamuksilla jatropan viljely kasvaa näin paljon?|--[[Käyttäjä:Teemu R|Teemu R]] 21. heinäkuuta 2011 kello 10.31 (EEST)}}<br />
<br />
<br />
On tutkittu miten raskasmetallien saastuttamaa maaperää voidaan parantaa metallia sietävillä kasveilla, jotka ovat syötäväksi kelpaamattomia ja joita voidaan kasvattaa joutomailla suuria määriä. Jatropa käy tällaiseen raskasmetallien saastuttaman maaperän pitkäaikaiseen parantamiseen samalla kun se tuottaa siemeniä biodieselin raaka-aineeksi. Jatropan tehoviljelyssä saastuneilla mailla voidaan käyttää lannoitteena teollisuusjätteitä kuten meijeri- ja biosakkaa biolannoitteiden ohella. Saastuneilla mailla viljellyn öljyn käytössä on kuitenkin rajoitteita, sillä raskasmetallit estävät joidenkin jalostusmenetelmien käytön. <ref name:jatropha>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_viljelyn_ekosysteemivaikutukset&diff=8857Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset2011-07-27T11:50:13Z<p>Elina: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
<br />
<br />
[[Jatropa]]a viljellään sekä varsinaisilla viljelmillä, esimerkiksi Guatemalassa ja Burmassa, sekä sekaviljelyalueilla muun muassa Intiassa teeviljelmien ympärillä.<ref name=tiede.fi>http://www.tiede.fi/artikkeli/843/biodieselia_ilman_ymparistohaittoja</ref><br />
<br />
Koska jatropa vaatii vähän ravinteita, se voi kasvaa hyvin karuissakin olosuhteissa, kuten esimerkiksi kallioiden halkeamissa ja joutomailla jossa muut kasvit eivät menesty. <ref name:informahealthcare>http://informahealthcare.com/doi/abs/10.3109/07388551.2010.487185</ref> Kuiva ja vähäravinteinen maa voivat kuitenkin olla este runsaalle öljyntuotolle. <br />
<br />
== Kysymys ==<br />
<br />
Mitä olennaisia muutoksia jatropan viljely aiheuttaisi nykytilaan viljelemättömillä alueilla? Veisikö se maata muulta viljelyltä? Uhkaisiko se jotain luonnontilaisia ekosysteemeitä? <br><br />
Millaisia vaikutuksia jatropan jalostamisella biodieseliksi on ympäristöön ja ekosysteemeihin?<br />
<br />
== Vastaus ==<br />
<br />
Jatropan ekosysteemivaikutukset riippuvat paljolti siitä, millaiselle alueelle sitä viljellään. Jatropan hyviin puoliin kuuluu sen selviytymiskyky suhteellisen kuivassa ja ravinnottomassa maaperässä. Joutomaalle viljeltynä jatropa ei kilpaile ruokakasvien kanssa eikä sen suuri tilantarve ole haitaksi. Tällaisessa vaatimattomassa maaperässä jatropan hyvät puolet pääsevät esiin: se ei vaadi paljon hoitoa tai vettä, se vähentää eroosiota, rikastaa maaperää ja sitoo hiilidioksidia. Ravintorikkaalle maaperälle istuttaessa paljon tilaa vievä jatropa kilpailisi viljelymaasta muiden kasvien kanssa.<br />
<br />
Vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa, se tarvitsee melko paljon vettä menestyäkseen, eli maaperän lisäksi jatropa saattaa kilpailla myös kasteluvedestä. Lisäksi jatropa happamoittaa maaperää ja aiheuttaa läheisten vesien rehevöitymistä.<br />
<br />
== Perustelut ==<br />
<br />
{{kommentti|1:|Keinokastelun vaikutukset pohjavesiin ja maaperän ravinnetasapainoon?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. heinäkuuta 2011 kello 14.53 (EEST)}}<br />
<br />
{{kommentti|2:|Jatropan myrkyllisyydestä (ihmiselle) johtuvat vaikutukset maaperään ja vesiin?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. heinäkuuta 2011 kello 14.53 (EEST)}}<br />
<br />
=== Viljeltävä maa-alue ===<br />
<br />
Jatropan merkittävä etu muihin biodieselkasveihin verrattuna on sen menestyminen useimmille muille kasveille sopimattomilla joutomailla. Joutomaan käsite on kuitenkin epäselvä. Virallisissa tilastoissa tai kartoissa tietty alue voi olla merkitty käyttämättömäksi joutomaaksi, mutta todellisuudessa monet ihmiset voivat saada siitä toimeentulonsa. Virallisesti käyttämättömien maiden on todettu olevan tärkeitä erityisesti vuoristojen vähemmistöryhmien toimeentulolle niiden tarjotessa mahdollisuuden kaskiviljelyyn, laiduntamiseen ja muihin toimeentuloa tukeviin toimiin. Toisaalta osa vuoristoseuduilla harjoitetusta kaskiviljelystä kuluttaa maaperää niin paljon, että se köyhtyy viljelykelvottomaksi muutamassa vuodessa. Jäljelle jää vain todellinen joutomaa, jolla jatropan viljely voi olla ainoa käyttövaihtoehto. Tässä tapauksessa jatropan viljelylle ei ole esteitä. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Jatropaa kehutaan sen kyvystä kasvaa joutomaalla mutta sitä istutetaan myös rikkaammalle maaperälle. Silloin jatropa kilpailee vedestä ja kasvatusalueesta ruokakasvien kanssa.<ref name:kepa.fi>http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref> Kasteluvedestä kilpailu voi olla ongelmallista, sillä vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa tarvitsee se suhteellisen paljon vettä menestyäkseen ja jotta viljely olisi kannattavaa.<ref name:vihrealanka>http://www.vihrealanka.fi/teemat/ihmekasvi-jatropa-voi-paljastua-pettymykseksi</ref> <ref name:plantoils>http://www.plantoils.in/portal/jatropha/add/dis/dis.html</ref> <br />
<br />
Ruokakasvien lisäksi jatropa voi kilpailla maa-alasta muiden rahakasvien, kuten kumi- ja vahapuiden sekä akasian, kanssa. Viljelijät pitävät kuitenkin jatropanviljelyä viljelyalueen aiempaa käyttöä tuottavampana, koska jatropa ei vaadi paljoa hoitoa, pärjää vähäisillä ravinteilla, parantaa maaperän laatua ja mahdollistaa työvoiman täyden käytön sekaviljelyn avulla sekä aiempia kasveja paremmat tulot.<ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
Jatropaviljelmiä voidaan käyttää päästökaupan markkinoilla metsitysprojekteissa hiilipisteiden keräämisessä,ja ne voivat toimia samalla päästökaupan energiaprojekteina. Noin 40 % nykyisistä jatropaviljelmistä on mukana vapaaehtoisessa päästökaupassa tai YK:nilmastonmuutossopimuksessa.<ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
Jatropaa pidetään varteenotettavana vaihtoehtona biodieselin raaka-aineeksi, koska se voi kasvaa kuivilla ja vähäravinteisilla mailla ja on lisäksi myrkyllistä, joten sen ei katsota uhkaavan ravinnontuotantoa useimpien muiden ravintonakin käytettyjen biopolttoaineiden raaka-ainekasvien tavoin.<ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
On kuitenkin huolestuttavaa että jotkin tahot pyrkivät lisäämään jatropan käyttöä energiantuotannossa selvittämättä kunnolla miten se vaikuttaa muihin energiankäyttötapoihin tai jatropatuotteisiin. Mikäli jatropaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. Jatropadieselin laajamittainen tuotanto vaatii kuitenkin kasvin jalostamista nimenomaan öljyntuotantoon, jolloin sivutuotteiden käyttömahdollisuudet riippuvat öljyn prosessointitavoista sekä -paikoista. <ref name=doria.fi></ref> <br />
<br />
Koska jatropa on tuottavampaa rikkailla maaperillä, riippumatta sen kasvusta kuivassa se saattaa syrjäyttää ruokakasveja tai metsiä. Niin kauan kuin jatropan viljely pysyy nimenomaan muita kasveja tukevilla alueilla, tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole.<br />
Vaikka jatropa selviää erittäin heikoilla kasvupaikoilla, sen sato riippuu suuresti veden saannista. Käytännössä on käynyt niin, että kasteluun käytetyn veden vuoksi jatropan viljely on kilpaillut mm. Intian köyhimmän väestön omavaraisviljelyn kanssa. <ref name:eduskunta.fi>http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=jr07810110325978&cmd=download</ref><br />
Jos jatropaa lannoitetaan, se saattaa aiheuttaa ongelmia paikallisen pohjaveden saastumisen kanssa. <br />
<br />
==== Maaperän kunto ====<br />
<br />
Jatropakasvien on todettu voivan parantaa maaperän laatua, jolloin köyhtynyt maa-alue voidaan ottaa jatropakasvien kuoltua uudelleen vaikkapa ruokakasvien viljelykäyttöön. Jatropapuun elinikä on noin 30 vuotta, joten viljelymaan uusiutumisesta on suurempaa hyötyä vasta melko pitkän ajan jälkeen. Sekaviljely voi silti mahdollistaa ruokakasvien viljelyn parantuneella maaperällä jo aiemmin.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Kasvipeitteen lisääntyminen ehkäisee eroosiota <ref name:plantoils>http://www.plantoils.in/portal/jatropha/add/dis/dis.html</ref> ja vähentää tulvapiikkejä. Jatropan juuristo toimii tehokkaasti pintaeroosion torjunnassa, ja siemenestä kasvatettujen yksilöiden tappijuuret edistävät myös ravinteiden liikettä maaperässä ja ehkäisevät maanvyöryjä ja tuulen aiheuttamia vahinkoja. Kasvista maahan pudonneet lehdet auttavat pintaeroosion hillitsemisessä sitomalla irtonaista maa-ainesta tiiviimmäksi massaksi.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
==== Lannoite ====<br />
<br />
Jatropa ei sido typpeä, joten se vaatii typekästä maaperää tai lisätyppeä tuottaakseen kunnollista satoa.<ref name=doria.fi></ref> Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viljely on kannattavaa vain hyvin lannoitettuna.<ref name=vihrealanka.fi>http://www.vihrealanka.fi/teemat/ihmekasvi-jatropa-voi-paljastua-pettymykseksi</ref> Jatropaöljyn puristuksen sivutuotteina syntyviä siemenkakkuja voidaan tosin käyttää lannoitteena, samoin kuin puusta tippuvia lehtiä.<ref name=doria.fi></ref> On kuitenkin todettu että jatropan viljely lisää maaperän happamuutta ja läheisten vesistöjen rehevöitymistä lannoitteiden käytön takia.<ref name=ifeu.org>http://www.ifeu.org/landwirtschaft/pdf/IFEU_Jatropha%20biofuels%20report_HVO121208.pdf></ref><br />
<br />
<br />
=== Öljyn tuotanto ===<br />
<br />
Jatropaöljyä voidaan käyttää niin kutsuttuna PPO-tuotteena (Pure plant oil) tai se voidaan jalostaa esterisöimällä jatropadieseliksi. PPO on erittäin sopiva polttoaine dieselmoottoreihin. <br />
Suurin osa nykyaikaisista dieselmoottoreista on kuitenkin kehitetty fossiilisen dieselin polttoon, joten niiden toimintaan täytyisi tehdä muutoksia, jotta PPO:n polttaminen onnistuisi pidemmällä aikavälillä. Monissa kehitysmaissa käytössä on kuitenkin pääasiassa vanhemmanmallisia dieselmoottoreita, joiden kanssa PPO on yhteensopivampi. <ref name:slideshare>http://www.slideshare.net/ginosmit/fact-jatropha-handbook-march-2006-presentation</ref> <br><br />
<br />
Jatropan kutsuminen korkean öljytuotannon kasviksi ei ole nykytutkimusten mukaan perusteltua ainakaan silloin, kun kasvuolosuhteisiin liitetään vähäinen työvoiman, veden ja ravinteiden tarve sekä kilpailemattomuus ruoantuotannon kanssa. Väitteet jatropan hyvästä ja helposta öljyntuottavuudesta perustuvat todentamattomiin ja totuudenvastaisiin yhdistelmiin kasvin eri ominaisuuksista erilaisissa kasvuolosuhteissa. <br />
<br />
Suurin ongelma jatropan laajassa käytössä on tiedonpuute kasvin kasvupotentiaalista epäoptimaalisissa oloissa, sillä jatropan tuottavuutta käsittelevissä tutkimuksissa on vakavia puutteita kvantitatiivisesta tiedosta sekä kasvuolosuhteista. Esimerkiksi väitteet jatropan tuholaiskestävyydestä perustuvat lähinnä yksittäisistä puista tehtyihin havaintoihin. Vertailemalla satoja voidaan päätellä, että on kohtuullista odottaa jatropaviljelmän tuottavan 1,5–2 tonnia öljyä hehtaarilla silloin, kun vuodessa saadaan yksi sato. Tavallisimmista biodieselin raaka-ainekasveista vain öljypalmun sadot ovat jatropaa korkeammat, noin 5–6 t/ha/a. Rypsi tuottaa öljyä yhden sadon aikana noin 1000 l/ha, auringonkukka 900 l/ha ja soijapapu 375 l/ha. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
=== Biodieselin tuotanto ===<br />
<br />
Sademetsän polttaminen ja hakkaaminen biopolttoaineiden raaka-aineen tuotantoalueeksi tuottaa usein enemmän hiilidioksidia ja täten kiihdyttää ilmastonmuutosta. Jäljellä olevien sademetsien tuho kiihdyttää myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja saattaa monia lajeja uhanalaisiksi. Joissain tapauksissa kasvin jalostaminen biopolttoaineeksi vie enemmän energiaa, kuin siitä itsestään saadaan. Smithsonian Tropical Instituten tutkijat ovat päätelleet, että joillain biopolttoaineilla on suurempi vaikutus luontoon, kuin fossiilisten polttoaineiden polttamisella. [2] Jatropaa voidaan kuitenkin viljellä puolikuivilla ja kuivilla alueilla tai joutomailla, joten sen viljelyä varten ei tarvitse hakata sademetsää, tai muilla keinoin perusteellisesti muokata maata viljelykelpoiseksi. Koska jatropa pärjää myös karuissa oloissa voidaan sitä viljellä muille viljelyalueille aitakasviksi tai hedelmättömille alueille, joilla itse viljelykasvi ei kasva. Jatropan eräs ominaisuus on sen kyky toimia eroosion hoidossa. Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet ovat monimuotoiset. Jatropadieselin tuotannon katsotaan olevan kannattavaa alueilla, joilla muut kasvit eivät menesty, muunlaisen polttoaineen saatavuus on heikkoa, keskittämätön polttoaineen tuotanto on kannattavaa, kasvista saatavilla sivutuotteilla on kysyntää, viljelyalueiden paikallisväestön osallistumiselle on tarvetta ja poliittista tukea markkinoiden synnylle on olemassa.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Kestävän kehityksen mukainen tuotanto on yksi biopolttoaineiden käytön ensisijaisista tavoitteista, mutta tavoitteen toteuttaminen käytännössä on osoittautunut haastavaksi. Kestävällä kehityksellä viitataan Norjan entisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin johtaman komission kuuluisaksi tekemään ajatukseen voimavarojen kestävästä kulutuksesta. Brundtlandin komission raportti toteaa, että "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa" Biopolttoaineiden kohdalla kestävyys on tärkeää erityisesti polttoaineiden elinkaaren aikana kulutetun energian ja luonnonvarojen sekä vapautuneiden nettopäästöjen kannalta. Jotta biopolttoaineiden tuotanto ja käyttö olisi kestävää, tulisi polttoaineita voida tuottaa uusiutuvasti siten, että tuotanto olisi mahdollista samojen voimavarojen avulla myös tulevaisuudessa. Biopolttoaineen raaka-aineella on suuri vaikutus polttoainetuotannon kestävyyteen, mutta myös tuotantotavalla ja polttoaineen kuljetusmatkoilla on merkitystä. Biopolttoaineen kestävyyttä voidaan mitata esimerkiksi elinkaarianalyysin avulla. Elinkaarianalyysissä arvioidaan tuotteen, toiminnon tai prosessin aiheuttamat ympäristövaikutukset sen koko elinkaaren ajalta. Suurin osa biopolttoaineiden elinkaarianalyyseistä on tehty teollisuusmaissa, minkä takia esimerkiksi lähinnä tropiikissa kasvavan jatropan kasvihuonekaasuvaikutuksista ei ole vielä kunnon tietoa. Puhtaan biodieselin ja biodieselsekoitusten on kuitenkin todettu aiheuttavan vähemmän hiilimonoksidi-, hiilivetyja rikkipäästöjä kuin fossiilisen dieselin. Biopolttoaineen uusiutuvuus riippuu sen valmistukseen käytettyjen uusiutumattomien energianlähteiden ja valmiin tuotteen energiamäärän suhteesta.Jatropadieselillä väitetään olevan paras energiatasapaino kaikista ensimmäisen sukupolven biopolttoaineista.<ref name=doria.fi></ref><br />
Jatropadieselin ei tarvitse toimia ainoana uusiutuvana raaka-aineena biodieselsekoituksissa. Jatropa- ja palmuöljydieselien sekoittamista käyttöominaisuuksien kannalta optimaalisen lopputuotteen saavuttamiseksi on tutkittu. Palmuöljyn lisääminen jatropaöljyyn vähentää hapettumista estävien antioksidanttien lisäämisen tarvetta. Jatropadieselillä on puolestaan palmuöljyä paremmat kylmäkäyttöominaisuudet, joten öljyt tukevat toisiaan.<ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
Arjen Hoekstran suoritti Twenten yliopistossa, Alankomaissa tutkimuksen, jossa hän ja hänen kollegansa laskivat kolmentoista biopolttoaineenraaka-aineen jättämän vesijalanjäljen. Tutkimus osoitti, että jatropa ei olekaan, ominaisuuksistaan huolimatta, niin vähällä toimeen tuleva, kuin aiemmin uskottiin. Itseasiassa jatropan todettiin tuottavan suurimman jalanjäljen, sillä tuottaakseen yhden litran biodieseliä jatropa tarvitsee 20 000 litraa vettä. Jatropa tarvitsee siis viisikertaa enemmän vettä kohti yhtä energiayksikköä kuin sokeriruoko ja maissi ja melkein kymmenen kertaa enemmän kuin sokerijuurikas. Jatropan on siis mahdollista kasvaa kuivallakin alueilla, mutta öljyntuotannollisesti sen sato ei silloin ole kannattava. <ref name:review>http://www.technologyreview.com/energy/22766/page1/</ref><br />
<br />
=== Haastattelut ===<br />
<br />
Viljelijät uskovat jatropan mahdollisuuksiin ja väittävät, että jatropa:<br />
*voi tuottaa taloudellisesti jopa kymmenkertaisesti aiempaan maankäyttöön verrattuna<br />
*voi parantaa maaperän laatua, jolloin viljelyalueen tuotot voivat kasvaa myös tulevaisuudessa<br />
*lisää teollisuuden tuottavuutta sekä parantaa paikallisyhteisön toimeentuloa.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
{{kommentti|3:|Keskeisimmät riippuvuudet voi määrittää vaikutuskaavion mukaan. Tämän muuttujaaan vaikuttavat muuttujat voi jo nimetä vaikka kaikkia niitä vastaavia sivija ei vielä olisikaan olemassa.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 27. heinäkuuta 2011 kello 14.30 (EEST)}}<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_viljelyn_sosiaaliset_vaikutukset&diff=8856Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset2011-07-27T11:49:43Z<p>Elina: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Elina}}<br />
<br />
Jatropa on vaikeillakin alueilla hyvin toimeentuleva kasvi, jota voidaan viljellä esimerkiksi joutoalueilla. Jatropaöljyn tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla. Jatropan viljelystä biodieselin raaka-aineeksi on kuitenkin vasta vähän tutkimustietoa.Erityisesti öljysatojen määristä karuissa olosuhteissa on saatu ristiriitaisia tuloksia, eikä jatropan suurimittakaavaisesta viljelystä ole vielä juurikaan kokemusta. Tutkimustyö jatropan viljelymahdollisuuksista jatkuu, ja samalla kasvia jalostetaan entistä paremmin öljyntuotantoon sopivaksi.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Jatropan viljelyyn, jalostukseen ja ympäristövaikutuksiin liittyy myös eettisiä kysymyksiä. <br />
<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Millaisia sosiaalisia vaikutuksia jatropan viljelemisellä ja sen jalostamisella biodieseliksi on? <br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
Vaikka jatropaa on pidetty vähän työvoimaa vaativana viljelykasvina, työvoimatarve on suurta erityisesti ensimmäisen viljelyvuoden aikana. Myös seuraavina vuosina sadonkorjuu työllistää ihmisiä runsaasti. Mikäli jatropaa viljellään vain maaperänkunnostusta varten, on työvoiman tarve pienempää, sillä sadonkorjuuta ei tarvitse suorittaa. Parhaimmillaan jatropan viljely voi tukea muuten ajoittain alityöllistettyjen viljelijöiden elinkeinoa, esimerkiksi Vietnamissa jatropan sadonkorjuu osuu eri aikaan kuin runsaasti työllistävän riisin, joten riisin sadonkorjuuseen osallistuvien ihmisten on mahdollista saada lisätuloja jatropaviljelmiltä ilman, että heidän alkuperäinen toimeentulonsa olisi uhattuna. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
Jatropan sosioekologisiin etuihin kuuluu, että se kasvaa monilla alueilla ennestään luonnonvaraisena, ja että sillä on monia käyttötarkoituksia. Mikäli jatropaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
Erään raportin mukaan jatropan pakkoviljely on lisännyt maattomuutta ja heikentänyt maan ruokaturvaa Burmassa. Useiden selvitysten mukaan maanviljelijät ovat Burman sotilasjuntan pelinappuloita. Viljelijät pakotetaan viljelemään tiettyjä kasveja, ja he joutuvat usein myymään satonsa hallitukselle alle markkinahintojen. Paikalliset armeijan yksiköt myös “pakkolunastavat" satoja omaan käyttöönsä. Esimerkiksi Mong Nain alueella Shanin tasavallassa riisintuotanto putosi 54 prosenttia vuosien 1994 ja 2005 välillä. Raportin mukaan jatropan mahdolliset hyödyt heikoille maille sopivana kasvina ja lisäansioiden tuojana on menettänyt merkityksensä Burmassa. Pakkoviljely on johtanut entistä suurempaan hiljaiseen vastarintaan sotilasjunttaa kohtaan. Istutuksia ei olla hoidettu kunnolla, vaan jopa 75 prosenttia taimista on kuollut. Nyt myös kansan ruokaturva on entistä pahemmin uhattuna. <ref name:kepa.fi> http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref><br />
<br />
<br />
Joissakin paikoissa jatropanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatropan sadonkorjuu. Joissakin paikoissa jatropanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatropan sadonkorjuu. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
*Koska jatropa on syömäkelvoton, se ei vie ravintoa keneltäkään valmistettaessa polttoainetta (vrt. etanoli).<br />
*Jatropan viljely ylityöllistää paikallisia asukkaita jatropan siementen vaatiman käsinkeräämisen takia.<br />
*Jatropan viljelyn aikaansaama maanviljelijöiden epäeettinen kohtelu (esim. Burma).<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_viljelyn_sosiaaliset_vaikutukset&diff=8855Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset2011-07-27T11:38:19Z<p>Elina: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
Jatropa on vaikeillakin alueilla hyvin toimeentuleva kasvi, jota voidaan viljellä esimerkiksi joutoalueilla. Jatropaöljyn tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla. Jatropan viljelystä biodieselin raaka-aineeksi on kuitenkin vasta vähän tutkimustietoa.Erityisesti öljysatojen määristä karuissa olosuhteissa on saatu ristiriitaisia tuloksia, eikä jatropan suurimittakaavaisesta viljelystä ole vielä juurikaan kokemusta. Tutkimustyö jatropan viljelymahdollisuuksista jatkuu, ja samalla kasvia jalostetaan entistä paremmin öljyntuotantoon sopivaksi.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Jatropan viljelyyn, jalostukseen ja ympäristövaikutuksiin liittyy myös eettisiä kysymyksiä. <br />
<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Millaisia sosiaalisia vaikutuksia jatropan viljelemisellä ja sen jalostamisella biodieseliksi on? <br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
Vaikka jatropaa on pidetty vähän työvoimaa vaativana viljelykasvina, työvoimatarve on suurta erityisesti ensimmäisen viljelyvuoden aikana. Myös seuraavina vuosina sadonkorjuu työllistää ihmisiä runsaasti. Mikäli jatropaa viljellään vain maaperänkunnostusta varten, on työvoiman tarve pienempää, sillä sadonkorjuuta ei tarvitse suorittaa. Parhaimmillaan jatropan viljely voi tukea muuten ajoittain alityöllistettyjen viljelijöiden elinkeinoa, esimerkiksi Vietnamissa jatropan sadonkorjuu osuu eri aikaan kuin runsaasti työllistävän riisin, joten riisin sadonkorjuuseen osallistuvien ihmisten on mahdollista saada lisätuloja jatropaviljelmiltä ilman, että heidän alkuperäinen toimeentulonsa olisi uhattuna. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
Jatropan sosioekologisiin etuihin kuuluu, että se kasvaa monilla alueilla ennestään luonnonvaraisena, ja että sillä on monia käyttötarkoituksia. Mikäli jatropaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
Erään raportin mukaan jatropan pakkoviljely on lisännyt maattomuutta ja heikentänyt maan ruokaturvaa Burmassa. Useiden selvitysten mukaan maanviljelijät ovat Burman sotilasjuntan pelinappuloita. Viljelijät pakotetaan viljelemään tiettyjä kasveja, ja he joutuvat usein myymään satonsa hallitukselle alle markkinahintojen. Paikalliset armeijan yksiköt myös “pakkolunastavat" satoja omaan käyttöönsä. Esimerkiksi Mong Nain alueella Shanin tasavallassa riisintuotanto putosi 54 prosenttia vuosien 1994 ja 2005 välillä. Raportin mukaan jatropan mahdolliset hyödyt heikoille maille sopivana kasvina ja lisäansioiden tuojana on menettänyt merkityksensä Burmassa. Pakkoviljely on johtanut entistä suurempaan hiljaiseen vastarintaan sotilasjunttaa kohtaan. Istutuksia ei olla hoidettu kunnolla, vaan jopa 75 prosenttia taimista on kuollut. Nyt myös kansan ruokaturva on entistä pahemmin uhattuna. <ref name:kepa.fi> http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref><br />
<br />
<br />
Joissakin paikoissa jatropanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatropan sadonkorjuu. Joissakin paikoissa jatropanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatropan sadonkorjuu. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
*Koska jatropa on syömäkelvoton, se ei vie ravintoa keneltäkään valmistettaessa polttoainetta (vrt. etanoli).<br />
*Jatropan viljely ylityöllistää paikallisia asukkaita jatropan siementen vaatiman käsinkeräämisen takia.<br />
*Jatropan viljelyn aikaansaama maanviljelijöiden epäeettinen kohtelu (esim. Burma).<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_viljelyn_sosiaaliset_vaikutukset&diff=8853Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset2011-07-27T11:37:51Z<p>Elina: siirsi sivun Jatropan viljelyn eettiset vaikutukset uudelle nimelle Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset: Vastaa paremmin sisältöä.</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
Jatropa on vaikeillakin alueilla hyvin toimeentuleva kasvi, jota voidaan viljellä esimerkiksi joutoalueilla. Jatropaöljyn tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla. Jatropan viljelystä biodieselin raaka-aineeksi on kuitenkin vasta vähän tutkimustietoa.Erityisesti öljysatojen määristä karuissa olosuhteissa on saatu ristiriitaisia tuloksia, eikä jatropan suurimittakaavaisesta viljelystä ole vielä juurikaan kokemusta. Tutkimustyö jatropan viljelymahdollisuuksista jatkuu, ja samalla kasvia jalostetaan entistä paremmin öljyntuotantoon sopivaksi.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Jatropan viljelyyn, jalostukseen ja ympäristövaikutuksiin liittyy myös eettisiä kysymyksiä. <br />
<br />
{{kommentti|1:|Pitäisiköhän tuo nimi vaihtaa jo sosiaalisiksi vaikutuksiksi kun niistähän tässä on kyse...|--[[Käyttäjä:Elina|Elina Hirvonen]] 27. heinäkuuta 2011 kello 14.21 (EEST)}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Millaisia sosiaalisia vaikutuksia jatropan viljelemisellä ja sen jalostamisella biodieseliksi on? <br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
Vaikka jatropaa on pidetty vähän työvoimaa vaativana viljelykasvina, työvoimatarve on suurta erityisesti ensimmäisen viljelyvuoden aikana. Myös seuraavina vuosina sadonkorjuu työllistää ihmisiä runsaasti. Mikäli jatropaa viljellään vain maaperänkunnostusta varten, on työvoiman tarve pienempää, sillä sadonkorjuuta ei tarvitse suorittaa. Parhaimmillaan jatropan viljely voi tukea muuten ajoittain alityöllistettyjen viljelijöiden elinkeinoa, esimerkiksi Vietnamissa jatropan sadonkorjuu osuu eri aikaan kuin runsaasti työllistävän riisin, joten riisin sadonkorjuuseen osallistuvien ihmisten on mahdollista saada lisätuloja jatropaviljelmiltä ilman, että heidän alkuperäinen toimeentulonsa olisi uhattuna. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
Jatropan sosioekologisiin etuihin kuuluu, että se kasvaa monilla alueilla ennestään luonnonvaraisena, ja että sillä on monia käyttötarkoituksia. Mikäli jatropaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
Erään raportin mukaan jatropan pakkoviljely on lisännyt maattomuutta ja heikentänyt maan ruokaturvaa Burmassa. Useiden selvitysten mukaan maanviljelijät ovat Burman sotilasjuntan pelinappuloita. Viljelijät pakotetaan viljelemään tiettyjä kasveja, ja he joutuvat usein myymään satonsa hallitukselle alle markkinahintojen. Paikalliset armeijan yksiköt myös “pakkolunastavat" satoja omaan käyttöönsä. Esimerkiksi Mong Nain alueella Shanin tasavallassa riisintuotanto putosi 54 prosenttia vuosien 1994 ja 2005 välillä. Raportin mukaan jatropan mahdolliset hyödyt heikoille maille sopivana kasvina ja lisäansioiden tuojana on menettänyt merkityksensä Burmassa. Pakkoviljely on johtanut entistä suurempaan hiljaiseen vastarintaan sotilasjunttaa kohtaan. Istutuksia ei olla hoidettu kunnolla, vaan jopa 75 prosenttia taimista on kuollut. Nyt myös kansan ruokaturva on entistä pahemmin uhattuna. <ref name:kepa.fi> http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref><br />
<br />
<br />
Joissakin paikoissa jatropanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatropan sadonkorjuu. Joissakin paikoissa jatropanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatropan sadonkorjuu. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
*Koska jatropa on syömäkelvoton, se ei vie ravintoa keneltäkään valmistettaessa polttoainetta (vrt. etanoli).<br />
*Jatropan viljely ylityöllistää paikallisia asukkaita jatropan siementen vaatiman käsinkeräämisen takia.<br />
*Jatropan viljelyn aikaansaama maanviljelijöiden epäeettinen kohtelu (esim. Burma).<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_viljelyn_eettiset_vaikutukset&diff=8854Jatropan viljelyn eettiset vaikutukset2011-07-27T11:37:51Z<p>Elina: siirsi sivun Jatropan viljelyn eettiset vaikutukset uudelle nimelle Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset: Vastaa paremmin sisältöä.</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset]]</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_viljelyn_sosiaaliset_vaikutukset&diff=8851Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset2011-07-27T11:33:52Z<p>Elina: </p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
Jatropa on vaikeillakin alueilla hyvin toimeentuleva kasvi, jota voidaan viljellä esimerkiksi joutoalueilla. Jatropaöljyn tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla. Jatropan viljelystä biodieselin raaka-aineeksi on kuitenkin vasta vähän tutkimustietoa.Erityisesti öljysatojen määristä karuissa olosuhteissa on saatu ristiriitaisia tuloksia, eikä jatropan suurimittakaavaisesta viljelystä ole vielä juurikaan kokemusta. Tutkimustyö jatropan viljelymahdollisuuksista jatkuu, ja samalla kasvia jalostetaan entistä paremmin öljyntuotantoon sopivaksi.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Jatropan viljelyyn, jalostukseen ja ympäristövaikutuksiin liittyy myös eettisiä kysymyksiä. <br />
<br />
{{kommentti|1:|Pitäisiköhän tuo nimi vaihtaa jo sosiaalisiksi vaikutuksiksi kun niistähän tässä on kyse...|--[[Käyttäjä:Elina|Elina Hirvonen]] 27. heinäkuuta 2011 kello 14.21 (EEST)}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Millaisia sosiaalisia vaikutuksia jatropan viljelemisellä ja sen jalostamisella biodieseliksi on? <br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
Vaikka jatropaa on pidetty vähän työvoimaa vaativana viljelykasvina, työvoimatarve on suurta erityisesti ensimmäisen viljelyvuoden aikana. Myös seuraavina vuosina sadonkorjuu työllistää ihmisiä runsaasti. Mikäli jatropaa viljellään vain maaperänkunnostusta varten, on työvoiman tarve pienempää, sillä sadonkorjuuta ei tarvitse suorittaa. Parhaimmillaan jatropan viljely voi tukea muuten ajoittain alityöllistettyjen viljelijöiden elinkeinoa, esimerkiksi Vietnamissa jatropan sadonkorjuu osuu eri aikaan kuin runsaasti työllistävän riisin, joten riisin sadonkorjuuseen osallistuvien ihmisten on mahdollista saada lisätuloja jatropaviljelmiltä ilman, että heidän alkuperäinen toimeentulonsa olisi uhattuna. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
Jatropan sosioekologisiin etuihin kuuluu, että se kasvaa monilla alueilla ennestään luonnonvaraisena, ja että sillä on monia käyttötarkoituksia. Mikäli jatropaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
Erään raportin mukaan jatropan pakkoviljely on lisännyt maattomuutta ja heikentänyt maan ruokaturvaa Burmassa. Useiden selvitysten mukaan maanviljelijät ovat Burman sotilasjuntan pelinappuloita. Viljelijät pakotetaan viljelemään tiettyjä kasveja, ja he joutuvat usein myymään satonsa hallitukselle alle markkinahintojen. Paikalliset armeijan yksiköt myös “pakkolunastavat" satoja omaan käyttöönsä. Esimerkiksi Mong Nain alueella Shanin tasavallassa riisintuotanto putosi 54 prosenttia vuosien 1994 ja 2005 välillä. Raportin mukaan jatropan mahdolliset hyödyt heikoille maille sopivana kasvina ja lisäansioiden tuojana on menettänyt merkityksensä Burmassa. Pakkoviljely on johtanut entistä suurempaan hiljaiseen vastarintaan sotilasjunttaa kohtaan. Istutuksia ei olla hoidettu kunnolla, vaan jopa 75 prosenttia taimista on kuollut. Nyt myös kansan ruokaturva on entistä pahemmin uhattuna. <ref name:kepa.fi> http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref><br />
<br />
<br />
Joissakin paikoissa jatropanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatropan sadonkorjuu. Joissakin paikoissa jatropanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatropan sadonkorjuu. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
*Koska jatropa on syömäkelvoton, se ei vie ravintoa keneltäkään valmistettaessa polttoainetta (vrt. etanoli).<br />
*Jatropan viljely ylityöllistää paikallisia asukkaita jatropan siementen vaatiman käsinkeräämisen takia.<br />
*Jatropan viljelyn aikaansaama maanviljelijöiden epäeettinen kohtelu (esim. Burma).<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elinahttp://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jatropan_viljelyn_sosiaaliset_vaikutukset&diff=8847Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset2011-07-27T11:30:22Z<p>Elina: /* Vastaus */</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ilmastonmuutos]]<br />
[[Luokka:Energia]]<br />
[[Luokka:Bioenergia]]<br />
[[Luokka:Jatropa]]<br />
{{muuttuja|moderator=Tiia}}<br />
<br />
Jatropa on vaikeillakin alueilla hyvin toimeentuleva kasvi, jota voidaan viljellä esimerkiksi joutoalueilla. Jatropaöljyn tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla. Jatropan viljelystä biodieselin raaka-aineeksi on kuitenkin vasta vähän tutkimustietoa.Erityisesti öljysatojen määristä karuissa olosuhteissa on saatu ristiriitaisia tuloksia, eikä jatropan suurimittakaavaisesta viljelystä ole vielä juurikaan kokemusta. Tutkimustyö jatropan viljelymahdollisuuksista jatkuu, ja samalla kasvia jalostetaan entistä paremmin öljyntuotantoon sopivaksi.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Jatropan viljelyyn, jalostukseen ja ympäristövaikutuksiin liittyy myös eettisiä kysymyksiä. <br />
<br />
{{kommentti|1:|"Eettiset vaikutukset" vaikuttaa vähän harhaanjohtavalta nimeltä. Pikemminkin kyse taitaa olla "eettisistä vaikuttimista", eli siitä miten erilaiset eettiset kysymykset vaikuttavat/voivat vaikuttaa jatropaviljelyyn, jatropaöljyn tuotantoon ja jalostukseen liittyviin päätöksiin ja toimenpiteisiin.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. heinäkuuta 2011 kello 14.50 (EEST)}}<br />
<br />
{{kommentti|2:|Pitäisiköhän tuo nimi vaihtaa jo sosiaalisiksi vaikutuksiksi kun niistähän tässä on kyse...|--[[Käyttäjä:Elina|Elina Hirvonen]] 27. heinäkuuta 2011 kello 14.21 (EEST)}}<br />
<br />
==Kysymys==<br />
Millaisia sosiaalisia vaikutuksia jatropan viljelemisellä ja sen jalostamisella biodieseliksi on? <br />
<br />
==Vastaus==<br />
<br />
Vaikka jatropaa on pidetty vähän työvoimaa vaativana viljelykasvina, työvoimatarve on suurta erityisesti ensimmäisen viljelyvuoden aikana. Myös seuraavina vuosina sadonkorjuu työllistää ihmisiä runsaasti. Mikäli jatropaa viljellään vain maaperänkunnostusta varten, on työvoiman tarve pienempää, sillä sadonkorjuuta ei tarvitse suorittaa. Parhaimmillaan jatropan viljely voi tukea muuten ajoittain alityöllistettyjen viljelijöiden elinkeinoa, esimerkiksi Vietnamissa jatropan sadonkorjuu osuu eri aikaan kuin runsaasti työllistävän riisin, joten riisin sadonkorjuuseen osallistuvien ihmisten on mahdollista saada lisätuloja jatropaviljelmiltä ilman, että heidän alkuperäinen toimeentulonsa olisi uhattuna. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
Jatropan sosioekologisiin etuihin kuuluu, että se kasvaa monilla alueilla ennestään luonnonvaraisena, ja että sillä on monia käyttötarkoituksia. Mikäli jatropaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
<br />
Erään raportin mukaan jatropan pakkoviljely on lisännyt maattomuutta ja heikentänyt maan ruokaturvaa Burmassa. Useiden selvitysten mukaan maanviljelijät ovat Burman sotilasjuntan pelinappuloita. Viljelijät pakotetaan viljelemään tiettyjä kasveja, ja he joutuvat usein myymään satonsa hallitukselle alle markkinahintojen. Paikalliset armeijan yksiköt myös “pakkolunastavat" satoja omaan käyttöönsä. Esimerkiksi Mong Nain alueella Shanin tasavallassa riisintuotanto putosi 54 prosenttia vuosien 1994 ja 2005 välillä. Raportin mukaan jatropan mahdolliset hyödyt heikoille maille sopivana kasvina ja lisäansioiden tuojana on menettänyt merkityksensä Burmassa. Pakkoviljely on johtanut entistä suurempaan hiljaiseen vastarintaan sotilasjunttaa kohtaan. Istutuksia ei olla hoidettu kunnolla, vaan jopa 75 prosenttia taimista on kuollut. Nyt myös kansan ruokaturva on entistä pahemmin uhattuna. <ref name:kepa.fi> http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref><br />
<br />
<br />
Joissakin paikoissa jatropanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatropan sadonkorjuu. Joissakin paikoissa jatropanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatropan sadonkorjuu. <ref name=doria.fi></ref><br />
<br />
==Riippuvuudet==<br />
<br />
*Koska jatropa on syömäkelvoton, se ei vie ravintoa keneltäkään valmistettaessa polttoainetta (vrt. etanoli).<br />
*Jatropan viljely ylityöllistää paikallisia asukkaita jatropan siementen vaatiman käsinkeräämisen takia.<br />
*Jatropan viljelyn aikaansaama maanviljelijöiden epäeettinen kohtelu (esim. Burma).<br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}<br />
<br />
==Avainsanat==<br />
<br />
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto<br />
<br />
==Viitteet==<br />
<br />
<references/><br />
<br />
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==<br />
<br />
{{mfiles}}</div>Elina